Osuustoiminta-lehti 5/18 - Vesiosuuskunnat teemanumero

OSUUSTOIMINTA VENÄJÄ JA OSUUS­ TOIMINTA

Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät

1.-2.2.2019 LAUKAA, Peurunka

Kansanedustaja Katri Kulmuni

”Venäjä on arktisissa kysymyksissä tärkeä kumppani.” s.30

s.16-38

5•2018

hinta 13,20 €

OsuustOiminta

OsuustOiminta

JOHDON JA H A L L I N N O N TA L O U S L EH TI

5 • 2018

VESI­-

OSUUS­KUNTIEN

Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry järjestää yhdeksättä kertaa haja-alueen vesihuollon toimijat yhteen kokoavat Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät.

HYVÄ JOHTAMINEN ”Vesiosuuskunnan johto vastaa, että osuuskuntaa hoidetaan sen edun mukaisesti.”

Valtakunnallisten vesiosuuskuntapäivien yhteydessä vietämme myös Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n 10-vuotisjuhlia.

s. 41–61

Tapahtuman tarkempi ohjelma päivittyy yhdistyksen kotisivuille loppuvuoden aikana.

Logon korkeudet https://svosk.fi/vesiosuuskuntapaivat/vesiosuuskuntapaivat-2019/ tässä 10 ja 20 mm

VATTENFÖRSÖRJNINGSANDELSLAG rf

OT-20181031-340665_181022_1005130398.indd 1

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen

POLITIIKAN

RATTAISSA

”Vain ympäristön kannalta kestävä toiminta voi menestyä.”

Pienosuuskuntaforum 2018 keräsi kuulijoita

s.14

s.39

Osuustoiminnan eduskunta­vaali­ ohjelma 2019-2023 s.12

22.10.2018 10:05:27

Älyä

VESIHUOLTOON

IoT:n AVULLA

| Mahdollistaja.

Hyväksyimme osuuskunnan hallituksessa uusiksi jäseniksi kaksi koulusta valmistunutta nuorta, Nooran ja Eetun.

Mutta kun heille ei alkuun löytynyt riittävästi työkeikkoja - ja kun heidän odotuksensa olivat epärealistisen korkealla...

Luottamus Piirtänyt: Aija Karjalainen Kirjoittanut: Mauno-Markus Karjalainen Teidän pitäisi nyt tosiaan jo hankkia töitä meille...

digitamahdollistaa.fi ... niin he alkoivat valittaa jatkuvasti.

Riidat voi estää kirjallinen jäsensopimus...

Jäsensopimukseen tulisi kirjata kunkin omat parhaat osaamisalueet, velvollisuudet ja toiminnan yhteiset pelisäännöt.

Lopulta kaikki allekirjoittivat jäsensopimukset.

Jokaiselle tuli vastuuta myös markkinointiin osallistumisesta, mikä oli tärkeää. Myös töitä jaettiin osuuskunnan sisällä osittain uudelleen...

Menin Pellervon järjestämälle kurssille syntynyttä ongelmaa miettien.

Siellä käytännön kouluttajana oli...

Osuuskunnan sisällä tarvitaan luottamusta ja johtajuutta. Ei saa klikkiytyä!

... kauppatieteen tohtori Eliisa Troberg.

Sitten käynnistimme VapaidenGraafikoiden kehittämisprosessin.

Tom ja minä keskustelimme ensin kaikkien osuuskuntalaisten kanssa perusteellisesti.

Ja sitten onnistuimme kokoamaan kaikki roolit yhteen.

... Minäkin luovuin yhdestä vakioasiakkaasta nuorten hyväksi, mutta osuuskunta ei voinut taata sitä, että kaikki työllistyisivät kokoaikaisesti ja jatkuvasti. Seuraavien kuukausien aikana sisäinen luottamus selkeästi vahvistui.

JATKUU...

OT-20181031-340666_181017_1033320355.indd 2

17.10.2018 10:33:37

OSUUSTOIMINTA

Osuustoimintakeskus • Coop Center

JOHDON JA HA LLINNON TALOUSLEHTI Osuustoiminta on koko suomalaisen osuustoiminnan yhteinen ammattilehti. Se on talouslehti, joka keskittyy osuuskuntien hallintoon, johtamiseen ja osuustoiminnalliseen keskusteluun.

6 numeroa vuodessa, 110. vuosikerta. Perustettu 17.12.1908 Suomen Osuustoimintalehti -nimellä.

WWW.PELLERVO.FI/OTLEHTI

Musta

Reflex Blue

Osuustoiminnan Eduskuntavaalitavoitteet 2019-2023: Omistajuuden monimuotoisuudesta tasapainoa

O

suustoiminta on suomalaista työtä, omistusta ja investointeja. Se merkitsee palveluja ja arvonlisää koko maahan. Osuuskunnat ja keskinäiset eivät ole vain suuria tai vain pk-yrityksiä. Ne ovat molempia. Osuustoiminnan osaaminen on kansalaistaitoa. Osuuskunnat ovat ratkaisemassa yhteiskunnan uusia työelämään, toimivaan arkeen ja elämän liittyviä haasteita. Omistajuuden monimuotoisuus on avain talouselämän tasapainoiseen kehitykseen ja kansantalouden kokonaissuorituskyvyn kasvuun.

Tämä on osuustoiminnan viesti eduskuntavaalien ehdokkaille ja äänestäjille. Kaikissa tapauksissa pyydämme ottamaan huomioon, että yritysmalleja on useita. Kaikki eivät ole samasta muotista.

Osuuskuntien tulee saada tasa-arvoinen kohtelu ja toimintaympäristö muiden yritysmallien rinnalla.

Ei niin, että asiaa pohditaan liian myöhään, liian vähän ja ehkä näkökulmasta, joka aiheuttaa epäuskoista kiemurtelua tuolissa.

sen hallituksen muodostuksessa vaikuttavat varmasti myös monet sellaiset asiat, joita emme osaa ennakoida. Varmaa on, että yritysmaailmalta ja markkinoilta odotetaan ratkaisuja ongelmiin ja tähän niitä myös kannustetaan.

Emme tiedä, mikä on seuraavan eduskunnan koostumus. Sen ratkaisee kansa vaaleissa. Epätietoisuus koskee myös seuraavaa hallituspohjaa ja sen ohjelmaa. Sen ratkaisevat uudet kansanedustajat.

Tärkeässä osassa tulevat uskoakseni kuitenkin olemaan digitalisaation, robotisaation ja globalisaation tuoma työelämän muutos, työllisyysasteen nostaminen, yrittäjyys, sosiaaliturvan uudistus, sote, koulutus, alueellisen elinvoiman ja palveluiden kehittyminen, ilmastoasiat ja ruoka.

Osuustoiminta liittyy tai on osaratkaisu tavalla tai toisella näihin kysymyksiin. Nostettakoon esiin korjaustarve: sosiaaliturvan uudistuksessa henkilöstöomisteisten osuuskuntien asemaa on syytä selkeyttää.

Eduskuntavaalit ovat kuitenkin vasta 14. huhtikuuta 2019. Hektisessä maailmassa ehtii tapahtua kaikenlaista. Vaalikeskustelussa ja vaalien jälkei-

Eduskuntavaalitavoitteiden lisäksi tämän lehden erikoisteemoja ovat vesiosuustoiminta ja Venäjä.

Venäjä-teema jatkaa lehden pyrkimystä avata meille keskeisten naapuri- ja lähimaiden tilannetta osuustoiminnan näkökulmasta. Aiemmin tarjosimme teille Tanska- ja Ruotsi-teemat. Kerromme Venäjän kehitysnäkymistä ja suomalaisen osuustoimintayritysten jalkautumisesta Venäjälle.

Vesihuolto-osuuskuntia on Suomen osuuskunnista lähes kolmannes. Varsin monet suomalaiset ovat niiden kanssa tekemisissä jäsenenä tai palveluiden käyttäjinä. Käsittelemme ajankohtaisia aiheita, joiden uskomme olevan hyödyksi kehitystyössä. Haluamme osoittaa samalla kunnioituksen vesiosuuskunta-aktivisteille, joiden harteille kasaantuu paljon työtä, vastuuta ja vaatimuksia. Kiitosta harvemmin.

Puhumme ilmiöstä, joka on suuri osa kansantaloutta. PTT:n laskelmien mukaan osuustoimintayritysten osuus bkt:n arvonlisästä on noin 5 prosenttia.

Kun osuustoimintayritysten yhteinen liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja kaikkien suomalaisten yritysten liike-vaihto oli yhteensä 408 miljardia euroa, osuustoimintayritysten osuus yritysten volyymeista on näin ollen runsaat 7 prosenttia.

Kun osuustoimintayritykset työllistävät noin 100 000 ihmistä ja kaikkiaan yksityinen sektori työllistää 1,8 miljoonaa, osuustoiminnan osuus yksityisen sektorin työllisistä noin 5,5 prosenttia. ***

SAMI KARHU toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo

3

OT-20181031-340667_181018_1348350579.indd 3

18.10.2018 13:48:38

OT

JOHDON JA HALLINNON TALOUSLEHTI

TÄLLÄ KERTAA

Oivaltavia näkemyksiä vesiosuuskuntien nykytilasta ja tulevaisuudesta

K

un vesiosuuskunnalla on aktiivinen ja kiinnostunut hallinto, niin homma toimii. Hyvältä johdolta odotetaan myös oma-aloitteisuutta. ”Osuuskunnan vetäjän pitäisi olla koko ajan visioimassa uutta ja viedä toimintaa eteenpäin”, sanoo Juha Rissanen, joka on siilinjärveläisen Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnan puheenjohtaja ja SVOSK:n

3 PÄÄKIRJOITUS 6

Ritva Toivonen: Osuustoimimintaopetus modernin ajan kärjessä 8 TALOUS & POLITIIKKA

Veljenpojan perilliset 9 OT lyhyet 10 PÖRSSI

Epäyhtenäistä kasvua maailman taloudessa 12 OSUUSTOIMINNAN TAVOITTEET EDUSKUNTATYÖLLE 2019-2023 14 Lasse Miettinen: Sosiaalinen ja ekologinen kehitys kulkevat käsi kädessä POLITIIKAN

RATTAISSA

hallituksen jäsen.

Rissasen mukaan olisi hyvä, jos hallituksessa olisi nuorta ja vanhempaa ikäpolvea; uutta innovatiivisuutta ja iän tuomaa kokemusta. Vesiosuuskunnassa myös alueellisen edustavuuden tulee olla riittävän kattava.

Kannuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Joni Vihanta puolestaan muistuttaa, että keskustelua ja kysymyksiä asioista ei kannata

pelätä millään tasolla. Muutoksia ja sääntöjä pohdittaessa on tärkeää, mikä on osuuskunnan kannalta parasta.

Osuuskuntiin liittyy myös monia haasteita, kuten kuinka löytää halukkaita vetäjiä nykyisten aktiivien siirtyessä sivuun ja kuinka varmistaa toiminnan laatu.

22 Suomalaiset osuuskunnat Venäjän kartalla 24 Atria Venäjän taikasanat - laatu ja hinta 26 Pietarilainen Prisma henkii lähikaupan tunnelmaa 28 Valion kasvuvauhti nousi pakotteita edeltävälle tasolle 30 Kansanedustaja Katri Kulmuni: Vuoropuhelua tarvitaan kaikkina aikoina 32 Osuustoimintaprofessuurille jatkoa / LUT:n Venäjä-ulottuvuus

41 TEEMA: Vesiosuuskuntien johtaminen

35 KOLUMNI

Suomalais-venäläinen yhteistyö etenee 36 PIENOSUUSKUNNAT

Käännöksiä monille kielille

TEEMA: VENÄJÄ JA OSUUSTOIMINTA 16 Pietarin fermerit: Haluamme oppia suomalaisilta 18 Naapurimaat kohtasivat maatalous messuilla 20 Venäjän kaupallinen edustusto avaa tietä investoinneille

38 BRYSSELIN NÄKÖKULMASTA

Venäjänkaupan sanktioille ei näy loppua 39 UUTISET

Pienosuuskuntien toimijat koolla Helsingissä

Antoisia lukuhetkiä! Alkaen sivulta 41.

PÄÄKIRJOITUS

42 44

Vesiosuuskunta - Patenttiratkaisu VESI on oikeasti iso juttu Yksi puhelinsoitto voi muuttaa koko päivän

47 JURISTI NEUVOO

Kenelle tietoja jäsenluettelosta?

48 Vesiosuuskuntien rakennekehitys - mitä oppia muista osuuskunnista?

50 Kannuksen vesiosuuskunta testaa mallisääntöjä 52 Vesihuoltoa kehitettävä monesta näkökulmasta 54 Riskit ja varautuminen vesiosuus kunnissa 57 Näkökulmia vesiosuuskunnan taloudenpitoon 58 Neljä vuotta vesihuoltolain muutoksesta 59 MMM:n raportti pähkinänkuoressa

4

OT-20181031-340668_181019_1407140797.indd 4

19.10.2018 14:07:19

VENÄJÄ JA OSUUSTOIMINTA

Kansanedustaja Katri Kulmuni

”Venäjä on arktisissa kysymyksissä tärkeä kumppani.” s.30

s.16-38

5•2018

hinta 13,20 €

JOH D ON JA H AL L I N N ON TAL OU S L E H TI

VESI-

OSUUSKUNTIEN HYVÄ JOHTAMINEN

5• 2018

”Vesiosuuskunnan johto vastaa, että osuuskuntaa hoidetaan sen edun mukaisesti.” s. 41–61

”Vain ympäristön kannalta kestävä toiminta voi menestyä.”

Pienosuuskuntaforum 2018 keräsi kuulijoita

Osuustoiminnan eduskuntavaaliohjelma 2019-2023

s.14

s.39

s.12

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Julkaisija Pellervo-Media Oy Simonkatu 6 Postiosoite: PL 77, 00101 Helsinki

Kannen suunnittelu: Minna Aho

OSUUSTOIMINTA

Toimitus Päätoimittaja Sami Karhu sami.karhu@pellervo.fi Toimituspäällikkö Riku-Matti Akkanen puh. (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen @pellervo.fi Art Director Minna Aho minna.aho@pellervo.fi Taittaja Kaija Rinkinen kaija.rinkinen@pellervo.fi

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Piirros: Kari Inkinen

”Tarkoituksenamme on toimittaa asiakkaille määrällisesti ja laadullisesti hyvää vettä.”

”Suorilla kahdenvälisillä suhteilla on suuri merkitys.”

Kuva: Matti Ketola

Juha Rissanen

Sergei Sinelnikov

Ilmoitukset Salli Halmeenkari salli.oravainen@luukku.com puh. 050-330 6529 Tanja Forsman tanja.forsman@agrimedia.fi 040-539 3089 Painos ja painopaikka Painos 6 000 kpl PunaMusta, Joensuu 2018 R PÄ

ISTÖME

R KK

I

YM

s. 20

s. 44

Tilaukset Tilaushinta vuodelle 2018 66 euroa Irtonumero 13,20 euroa. tilaukset@pellervo.fi

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

ISSN 1236-4835 Osuustoiminta on Aikakauslehtien liiton jäsen.

60 OT-LEHTI TUTKII

Infraosuuskunnilla huima kasvu mahdollisuus

65 PALVELUSIVUT

”Osuustoimintaopetus on modernin ajan kärjessä laajan digiopetustarjonnan myötä.”

66 TERVEYDEKSI

Ritva Toivonen

62 OSUUSKUNNAN HYVÄ HALLINTO

Osuuskunnilleko oma hallinnointikoodi?

64 TALOUSHALLINTO

Tulorekisteri tulee

Selittämättä paras 67 MEIDÄN OSUUSKUNTA, OSA 5

s. 6

Seuraava numero OT 6/2018 ilmestyy 12.12.2018. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lehden toimitukselle viimeistään 14.11.2018 Lisäpalvelu tilaajille osoitteessa otlehti.pellervo.fi salasana: vuosi2018 5

OT-20181031-340668_181019_1407140797.indd 5

19.10.2018 14:07:25

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen:

Osuustoimintaopetus modernin ajan kärjessä Teksti: SAMI KARHU Kuva: MATTI KETOLA

”O

suustoiminta istuu hyvin tiedekuntaamme. Onhan meillä myös taloustieteen laitos. Elinkeinosektoreista osuustoiminta on vahvaa erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja näihin liittyvissä elinkeinoissa. Miksi siis ei sopisi juuri meille!”

Näin sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaanina 2018 aloittanut MMT Ritva Toivonen. Monet OT-lehden lukijat tuntevat hänet PTT:n metsälinjan tutkimusjohtajana 1997-2007.

Fiksu integroituminen opiskelijan opintopoluille, mielenkiintoisuus, jatkuva muutos ja kehittyminen sekä tehokkuus ovat sanoja, joilla Toivonen kuvaa tulevaisuuden opetusta, kestävyyttä unohtamatta. Se koskee myös osuustoimintaopintoja.

Coop Network Studies Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on ratkaisevassa asemassa koko Suomen osuustoimintaopetuksen järjestämisessä, koska se on nivelkohdassa kymmenen yliopiston verkostos-

Dekaani Ritva Toivonen sanoo, että osuustoiminnan arvoketjut hyötyvät laajasti maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta ja opetuksesta. Toivonen toivoo, että osuustoiminnalta olisi saatavissa taloudellisia resursseja osuustoimintaopetuksen järjestämisen myös tulevina vuosina.

6

OT-20181031-340670_181018_0904340015.indd 6

18.10.2018 9:04:36

sa, joka tuottaa Coop Network Studies -opinnot. Tiedekuntaan kuuluvassa Ruralia-instituutista koordinoitu osuustoimintaopetus toimii Toivosen mielestä hyvin. Suosio on vieläpä viime vuosina kasvanut. ”Ainakaan tällä hetkellä ei ole mitään uhkaa. Pitää katsoa yhdessä osuustoimintaliikkeen kanssa, miten jatkossa saamme puolin ja toisin parhaan lisäarvon opetuksesta ja miten se nivoutuu tiedekunnan kokonaisuuteen.”

Toivonen taustoittaa, että tieteen tulee jatkossa integroitua yhteiskuntaan aiempaa tiiviimmin. Valtion perusrahoitus on vähentynyt ja siten muun rahoituksen merkitys kasvanut ja kasvaa edelleen mm. säätiöistä ja elinkeinoelämältä. Myös kansainvälisten rahoitushakujen merkitys kasvaa. ”Tarvitsemme tieteellisesti kilpailukykyistä tutkimusta keskeisiin kysymyksiin, mikä edellyttää korkeatasoisia tieteentekijöitä. Maatalous- ja metsätieteellinen korkein opetus ja tutkimus tarvitsee tulevaisuudessakin monenlaista paljon voimavaroja vaativaa infrastruktuuria, muun muassa laboratorioita, Viikin tutkimustilan ja Hyytiälän metsäaseman. Hyytiälässä on myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa yhteisen ilmastonmuutostutkimuksen (Inar) globaalia kärkeä oleva tutkimusinfrastruktuuri.”

Biotaloustiedekunta Toivonen kertoo, että tiedekunta tekee uuden strategian, jossa biotalous on vahvasti esillä. Lähtökohtana on olla biotaloustieteen tutkimuksen ja opetuksen ykköstoimijoita kansainvälisellä tasolla. ”Olemme biotaloustiedekunta ja biotalous tarkoittaa talousjärjestelmää, joka perustuu kestävästi tuotettujen uusiutuvien materiaalien, kuten metsät ja maatalous, arvoverkostoihin ja kiertotalouteen.”

Iskusanoja ovat kestävyys, säästö ja kierrätys – pois fossiilitaloudesta. Tätä tukee hyvin myös se, että yliopiston kestävyystieteiden instituutti HELSUKsen koordinaatio siirtyi tänä vuonna maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.

”Muutos on aina mahdollisuus, vaikka yleensä se ei helppoa olekaan.”

Myös toiminnan kehittämisen ja tehostamisen haaste on yliopistossa selvä. Pitää hakea fokusalueet, joilla tiedekunta on erityisen vahva.

Toivosen mukaan yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyölle on paikka, joka tekee osuustoiminnan ja yritykset opiskelijoille tutuksi käytännön tasolla. ”Voimmeko luoda harjoittelukonsepteja. Kun opiskelija tietää, että tietyltä kurssilta pääsee harjoittelemaan, se lisää mielenkiintoa opintoja kohtaan. Se myös auttaa opiskelijaa löytämään oikeasti oman jutun, joka taas auttaa ripeässä siirtymisessä työelämään.” Toivonen piirtää kuvaa myös kokonaisesta biotalouden tuotantotalousohjelmasta.

Toivonen muistuttaa, että yliopistossa ei ole enää pysyviä oppituoleja. Aina kun tehtävä vapautuu, erikseen harkitaan, että täytetäänkö tehtävä ja millä painotuksilla. Uudistuminen vaatii Toivosen mukaan tällaista uudelleen suuntaamista. ”En näe ongelmaa, etteikö osuustoimintaopetus toimisi meillä myös jatkossa. Ruralia näyttää olevan hyvä paikka osuustoimintaopintojen koordinaatiolle. Osuustoimintaopetus on modernin ajan kärjessä laajan digiopetustarjonnan myötä selkeämmin kuin moni muu! Ruraliassa on löydetty tehokas keino toimia ja huolehtia opetuksen saatavuus valtakunnallisesti, kun lähes koko yliopistokenttä on mukana.”

Tulevaisuus on jatkuvan uuden oppimisen maailmaa. Perustana tulee yliopistoissa olla tietysti kandidaatin tai maisterin tutkinto, jonka päälle spesialisoidutaan pitkin työelämän kaarta. Tiedekunnassa pohditaan, mitkä ovat keinot vastata tähän muutokseen. Osuustoimintaopetus on jo avoin myös tutkinnon suorittaneille ja työelämässä oleville. Kyse on työuran aikaista uuden tiedon hankintaa tukevaa täydennyskoulutuksesta, joka on

vahvasti verkkopohjaista. Opiskelu itsessään on myös sosiaalisten verkostojen luomista, muistuttaa Toivonen.

Dekaani, dosentti, MMT Ritva Toivonen ”Tehokas tiedontuotanto on tärkeää.

Hyvälle tieteelle on tärkeä olla tiiviissä vuorovaikutuksessa elävän elämän kanssa. PTT:n 11 työvuotta oli hienoa ja innostavaa aikaa. Silloin rakensimme metsäalan tutkimusryhmän. Opin paljon. Arvostin vuorovaikutusta koko metsä- ja maatalousalan arvoketjun kanssa alkutuotannosta yrityksiin.”

PTT:ltä Toivonen siirtyi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon.

Siellä luodaan tutkimukseen perustuvia parhaita käytäntöjä metsänhoitoa varten. Se merkitsi käytännössä metsänhoidon ohjeita ja metsäpolitiikan toimeenpanon tukea sekä koulutusta. ”Vedin opettavaisen projektin, jolla Tapio ja metsäkeskukset eriytettiin ja Tapio yhtiöitettiin. Sitten seurasi edelleen askel lähemmäs elinkeinoelämää, kun toimin vuoden Rauman kauppakamarin toimitusjohtajana. Samalla koordinoin puurakentamisen liiketoiminnan tutkimushanketta Helsingin yliopistossa.”

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaanin paikka tuli auki. ”Tieteenteko vei pidemmän korren, mahdollisuus päästä luotsaamaan biotaloustiedekuntaa tulee eteen vain kerran.”

Toivonen oli opiskellut tiedekunnassa ja väitellyt puukaupallisella teemalla.

Toivosen kausi dekaanina alkoi 2018 ja kestää neljä vuotta. Toivonen toivoo hyvää ja tiivistä yhteistyötä tiedemaailman lisäksi koko arvoketjun kanssa alkutuotannosta kuluttajaan. ”Muutos on aina mahdollisuus, vaikka yleensä se ei helppoa olekaan.”

Biotalouden yhteiskunnallinen merkitys on ekologisen heräämisen, ilmastokriisin ja globaalin väestönkasvun vuoksi noussut sille kuluvaan arvoonsa. ”Tämä on biotalouden ydintiedekunta,” päättää Toivonen selvästi uudesta tehtävästään innostuneena.

7

OT-20181031-340670_181018_0904340015.indd 7

18.10.2018 9:04:36

talous&politiikka

Veljenpojan perilliset

S

uomen valtio saa jälleen budjetin. Esityksen loppusumma on 55,3 miljardia euroa, eikä eduskunta sitä juuri muuta.

Loppusumma laskee puolisen miljardia tästä vuodesta lähinnä työttömyysmenojen vähenemisen vuoksi. Luulisi ainakin niiden olevan riemuissaan, jotka vaativat valtion kynsien irtoamista yhteiskunnan elämänmenosta. Budjetin lähetekeskustelussa kiinnosti enemmän ulkoasiainministeri Timo Soinin (sin.) uskonnonharjoitus kuin tasavallan tila.

Ehkä nyt on ikuisuuskysymysten vuoro, kun päivänkohtaiset ongelmat monella kevenevät.

Niinistön luomus Valtiokonttorista katsotaan paisuneen monitahoinen palvelu- ja kehittämisvirasto, nykykielellä hybridi. Tehtäviä riittää valtion kirjanpidosta työnantajapalveluiden kautta sotavammaisten korvauksiin saakka.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) rakensi velanhoidon mallin loistokaudellaan 1999 käsikassaranaan luottomies Johnny Åkerholm. Piiskana oli Suomen siirtyminen euroon.

VM arvelee velanhoidon jääneen hybridivirastossa toisarvoiseksi. Valtiokonttorin asiantuntemustakin epäillään.

Velanotto hiipuu Arvostelu nousi heti siitä, ettei velanotto vieläkään lopu.

Budjetti on yhdettätoista vuotta peräkkäin alijäämäinen, toki enää 1,4 miljardia.

Hallitusta moititaan tuhlaavaisuudesta, jopa epäonnistumisesta. Kuitenkin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa uskotaan budjetin tasapainottuvan vasta 2021. Tämän kuuden vuoden tavoitteen Sipilä asetti jo kevään 2015 vaalikeskustelussa.

Yritetään siis varovasti rakentaa linjauksia vaalikauden yli. Toteutuminen riippuu seuraavasta hallituksesta. Vasemmisto-oppositio on intoillut valtion menojen kasvattamisen puolesta, eikä pääoppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ole ollut tällä saralla vaatimattomin.

Liian vahva johtaja Uudistusta valmistelleen työryhmän papereissa sanotaan suoraan, että Valtiokonttorin pääjohtajalla on liikaa valtaa.

Valtiovarainministeriötä harmittaa, ettei sillä ole sananvaltaa resurssien jakautumiseen monialaviraston sisällä.

Nykyistä pääjohtajaa, urheilujärjestöistäkin tuttua Timo Laitista myllerrys tuskin koskee, koska hän on hiljalleen eläköitymässä.

Sama ongelma tunnetaan muuallakin. Esimerkiksi työvoimaväki on huolissaan roolistaan tulevassa maakuntahallinnossa. Valtio rahoittaa maakuntia könttäsummilla, joiden pelätään painottuvan pelkästään sote-asioihin.

Alamäkeen ajoissa Julkisten menojen kasvattaminen noususuhdanteessa ei ole yleisimpien talousteorioiden suosittelemaa. Oppositio kai uskoo kasvun pysähtyvän heti vaalien jälkeen.

Osasyyllinen on valtiovarainministeriö, joka ennustaa ensi vuoden kasvun hidastuvan 1,7 prosenttiin. Se on reippaasti alempi arvio kuin muilla ennustajilla. Kun VM ei millään halunnut uskoa ennusteissaan nyt elettävän nousukauden tuloa, se päättää ehtiä alamäkeen taatusti ajoissa. Pessimisti ei pety.

Omistaja kitisee Ministeriötä närästää myös, kun Valtiokonttorin tarkastuselin raportoi pääjohtajalle eikä omistajalle, joka VM katsoo olevansa.

Pitää vähän hymähtää. Aikoinaan VM itki katkerasti, kun EU määräsi Valtiontalouden tarkastusviraston siirrettävän rengin hallinnasta isännän eli eduskunnan alaisuuteen.

Ja tietysti perusteluna mainitaan myös kyberturvallisuus eli verkkohyökkäykset, jotka VM uskoo osaavansa parhaiten torjua.

Kamppailu perinnöstä Valtionvelan arvioidaan siis laskevan ihan absoluuttisesti mutta etenkin suhteellisesti.

Valtiovarainministeri Ahti Pekkala (kesk.) viljeli aikoinaan sanontaa, että velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa. Veljenpojan perinnön hallinnasta käydään nyt omituista kamppailua. Tähän asti valtion velka-asioista on huolehtinut Valtiokonttori. Suuri ja mahtava valtiovarainministeriö katsoo jääneensä vajaavaltaisena ulkokehälle ja haluaa kaapata velanhoitohommat suoraan itselleen.

VM kuin yritys Tällainen organisaatiokikkailu ei tietenkään maailmoita mullista. Se on kuitenkin sekä nykytrendien vastaista että mukaista.

Viime vuodet on säästöjen nimissä yhdistetty, supistettu ja lakkautettu lukemattomia hallinnon yksiköitä. Nyt byrokratia lisääntyy jakautumalla kuin ennen vanhaan.

Toisaalta ei ole ihme, että tämä tapahtuu VM:ssä, joka kaikkien yritysten tapaan mittaa onnistumista omalla kasvullaan.

PEKKA ALAROTU Kirjoittaja seuraa päätöksentekoa ja vallankäyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.

8

OT-20181031-340672_181018_1348130628.indd 8

18.10.2018 13:48:15

VASTUUALUEMUUTOKSIA METSÄ FORESTIN JOHTORYHMÄSSÄ  Seuraavat muutokset Metsä Forestin johtoryhmän vastuissa astuvat voimaan vuoden 2019 alusta: Yrjö Perälä on nimitetty tehtävään Johtaja, Asiakkuus, Juha Jumppanen tehtävään Johtaja, Puukauppa ja Metsäpalvelut. Johtaja Heikki Karhunen vastaa 1.1.2019 alkaen strategisista hankkeista ensi toukokuun lopussa tapahtuvaan eläköitymiseensä asti.

Kuva: Sami Karhu

OT lyhyet MAANVILJELYSNEUVOS OLLI PALMU

Olli Palmu

Harri Tuomaala

 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 27.6.2018 maanviljelysneuvoksen arvonimen Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajalle, maanviljelijä Olli Palmulle.

Kauppaneuvos Jorma Ijäs luovutti Tasavallan presidentin avoimen kirjeen Palmulle 21. syyskuuta Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa pidetyssä lämminhenkisessä ja arvokkaassa tilaisuudessa, jossa puhuivat myös hallintoneuvoston puheenjohtaja Janne Näsi ja toimitusjohtaja Risto Koski. Palmu on Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n valtuuskunnan jäsen vuodesta 2007. Palmulla on osuustoimintauran lisäksi merkittäviä ansioita myös kotikuntansa Karkkilan kuntahallinnossa ja oman maatilansa kehittämisessä.

HARRI TUOMAALASTA ABC-KETJUJOHTAJA  SOK:n ABC-ketjuohjaukseen uudeksi ketjujohtajaksi on nimitetty KTM Harri Tuomaala. Hän siirtyy tehtävään Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajan tehtävästä. Hänellä on pitkä kokemus liikennemyymälä- ja polttonestekaupasta aiemmista tehtävistään Oy Esso Ab:n ja St1 Oy:n palveluk-

sessa. Tuomaala aloittaa tehtävässä 10.12.2018.

ABC-ketjun nykyinen ketjujohtaja Antti Heikkinen siirtyy marraskuussa Turun Osuuskauppaan, jossa hän aloittaa osuuskaupan toimitusjohtajan tehtävät vuodenvaihteen jälkeen.

VALIO JA ARLA SOPUUN

OP RYHMÄSSÄ JOHTAJANIMITYKSIÄ  OP Ryhmän strategiasta ja uudistamisesta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen.

Hän siirtyy tehtävään työeläkeyhtiö Ilmarisesta, jossa hän toimi asiakkuusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. OP:n henkilöstöjohtajaksi on nimitetty psykologian tohtori Hannakaisa Länsisalmi, joka on työskennellyt OP:ssa HR:n johtotehtävissä vuodesta 2016. OP:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi on nimitetty Tuuli Kousa.

Hänen vastuualueenaan on OP Ryhmän ulkoinen ja sisäinen viestintä, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus.

Helsingin Seudun Osuuspankin toimitusjohtajaksi on nimitetty Jarmo Viitanen, 8. marraskuuta alkaen. Viitanen on työskennellyt OP Ryhmässä vuodesta 1985, viimeisimpänä OP Länsi-Uudenmaan toimitusjohtajana.

TRADEKAN JÄSENILLE UUSIA SIJOITUSMAHDOLLISUUKSIA  Osuuskunta Tradekan jäsenet voivat alkuvuodesta 2019 sijoittaa omistajaosuuskunnan toimintaan tuotto-osuuden kautta. Tuotto-osuuden koronmaksun edellytyksenä on, että Tradekalle kertyy jakokelpoista ylijäämää. ”Tradekan jäsen voi tehdä sijoituksen Tradekaan ja päästä osalliseksi oman osuuskuntansa taloudellisesta tuloksesta”, toteaa Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Tradeka suunnittelee myös ottavansa käyttöön verkossa toimivan jäsenaloitejärjestelmän, jossa jäsenet voivat vaikuttaa osuuskunnan toimintaan.

 Valio ja Arla ovat päässeet sovintoratkaisuun vahingonkorvausprosessissa, jonka Arla käynnisti vuonna 2014. Kanne perustui perusmaidon hinnoittelua koskevaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkintaan, jonka tuloksena korkein hallinto-oikeus lopulta tuomitsi Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Arla on yksi asiassa Valiolta vahingonkorvausta vaatineista meijeriyrityksistä.

Uusi tutkimus:

OSUUSTOIMINTA SOPII SOTEEN  Osuustoimintamalli sopisi hyvin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayrityksille, mutta mallia koskevalle osaamiselle ja tiedolle olisi paljon lisätarvetta, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Nordic Healthcare groupin ja Idekoopin tutkimushanke. Hankkeen väliraportti julkistettiin äskettäin, ja sen voi lukea valtioneuvoston kanslian sivuilta: www.tietokayttoon.fi 9

OT-20181031-340673_181019_1342550575.indd 9

19.10.2018 13:42:57

pörssi

Epäyhtenäistä kasvua maailmantaloudessa Maailmantalouden kasvu on jatkunut verraten hyvänä tänä vuonna.

Talouskasvu on kuitenkin aiempaa epäyhtenäisempää. Myös osakemarkkinoilla erot markkinoiden välillä ovat kasvaneet.

Yhdysvalloissa vauhti on jatkunut vahvana, kun muissa maissa aktiviteetti on tasaantunut.

TIMO HIRVONEN Kirjoittaja toimii S-Pankin ja FIMin pääekonomistina.

I

nflaatio on kiihtynyt monissa teollistuneissa maissa. Maailmankaupan kasvuvauhti vaimeni alkuvuonna hyvän viime vuoden jälkeen. Luottamusindikaattorit ovat heikentyneet monissa maissa viime kuukausina. Indikaattorit viittaavat kuitenkin edelleen hyvään maailmantalouden kasvuun tänä vuonna.

S-Pankin elokuun talousennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,8 prosenttia kuluvana vuonna. Kasvuvauhti ei kuitenkaan nopeudu enää.

Kauppasotajännitteet tummentavat jonkin verran talousnäkymiä. Ensi vuonna maailmantalous kasvaa 3,7 prosenttia.

on parhaillaan erittäin vahvaa. Tuontitullit huolettavat yrityksiä jonkin verran, mutta isossa kuvassa niiden vaikutus on edelleen verraten vähäinen. Indikaattoritietojen perusteella talouskasvu pysyy vahvana loppuvuonna.

S-Pankin talousennusteen mukaan Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,9 prosenttia tänä vuonna. Työllisyyden kehitys on hyvää. Työmarkkinoiden kireys pitää palkat kasvussa. Palkkapaineet ja raakaöljyn korkea hinta pitävät inflaation kohonneella tasolla. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu 2,5 prosenttiin, kun presidentti Donald Trumpin veroelvytyksen vaikutus laimenee.

Trumpin veropaketti tukenut osakemarkkinaa ja taloutta Yhdysvalloissa talouskasvu nopeutui 4,2 prosenttiin vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Euroalueella ja Japanissa talouden kasvuvauhti sen sijaan vaimeni alkuvuonna. Myös kehittyneissä maissa kasvu oli aiempaa epätasaisempaa.

USA:ssa talouskasvu oli laaja-alaista. Kotitalouksien ja yritysten luottamus

Fed kiristää korkoruuvia Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on nostanut tänä vuonna kolme kertaa ohjauskorkoa. Ensi vuodelle Fed on indikoinut kolmea koronnostoa. Mikäli näin tapahtuisi, ensi vuoden lopulla ohjauskorko olisi 3,25 prosentissa. Tämä korkotaso ylittäisi jo keskuspankin haarukoiman pidemmän aikavälin korkotason.

Yhdysvaltojen talouden hyvä vire, työllisyyden kasvu ja inflaation kohoaminen luovat luontevat perusteet keskuspankille kiristää korkoruuvia.

Fedin koronnostot ovat aiheuttaneet heiluntaa kehittyvillä markkinoilla.

Presidentti Trumpin asettamat tuontitariffit nostavat myös hieman kuluttajahintoja.

Euroalueella kasvu palaamassa kohti normaalia Euroalueen talouskasvu hidastui alkuvuonna poikkeuksellisen vahvan viime vuoden jälkeen. Talouden luottamusindikaattorit ovat laskeneet kuluvan vuoden aikana. Luottamusindikaattoreiden heikkeneminen viittaa kasvun vaimenemiseen. Alkuvuoden 2,3 prosentin kasvu on kuitenkin edelleen hyvää ja pitkän aikavälin keskiarvoa vahvempaa talouskasvua. Kotitalouksien kulutus, investoinnit ja vienti tukivat talouskasvua kevyen rahapolitiikan ohella.

Työllisyyden myönteinen kehitys yhdessä palkankorotusten kanssa tukee kotitalouksien kulutusta. Vähäinen vapaa kapasiteetti ja matala korkotaso pitävät yllä investointiaktivi-

10

OT-20181031-340674_181018_1348200585.indd 10

18.10.2018 13:48:23

150

teettia. Maailmankaupan hidastuminen hieman jarruttaa viennin kasvua.

S-Pankin talousennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa 2,0 prosenttia vuonna 2018 ja ensi vuonna 1,8 prosenttia.

EKP autopilotilla ensi vuoteen EKP kertoi kesäkuun korkokokouksessaan, että arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan syyskuun 2018 jälkeen 15 miljardilla kuukaudessa loka-joulukuun ajan. Ohjelma lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Uudelleensijoituksia erääntyvistä arvopaperiomistuksista tehdään kuitenkin toistaiseksi joulukuun 2018 jälkeen.

Ostojen koko on noin 10-15 miljardia euroa kuukaudessa. Uudelleensijoitukset hillitsevät rahan tarjonnan vähenemistä taloudessa.

Kaiken kaikkiaan EKP vähentää elvyttävää rahapolitiikkaansa hitaasti. Samalla EKP ilmoitti, että keskuspankkikorot pidetään nykytasoilla vuoden 2019 kesän yli. Odotamme EKP:n nostavan keskuspankkikorkoja syksyllä 2019. Asuntolainoihin yleisesti sidotuissa Euribor-koroissa suunta on siis hitaasti ylöspäin. Kaiken kaikkiaan EKP tulee nostamaan keskuspankkikorkoja rauhalliseen tahtiin.

Riskit talousnäkymille Kauppasodan kärjistyminen entisestään Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on suurin riski maailmantalouden näkymille. Yhdysvallat ja Kiina lisäsivät tuontitulleja syyskuussa. Mikäli kauppaneuvotteluissa ei edetä, Yhdysvallat asettaa uusia tuontitulleja Kiinalle vuoden vaihteessa. Viime aikoina kauppasota on voimistunut Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Heinäkuussa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä sovittiin neuvotteluista kaupan esteiden vähentämiseksi, mikä rauhoitti tilannetta.

Italian sekava poliittinen tilanne on hermostuttanut rahoitusmarkkinoita tänä vuonna. Maahan saatiin muodostettua uusi hallitus kesäkuun

Osakeindeksejä

Indeksi 30.12.2016=100

MSCI Kehittyvät markkinat 140 Dow Jones 130

120 MSCI Maailma OMX Helsinki Cap

110

100

Euro STOXX 50

90 30.12.2016

30.3.2017

30.6.2017

30.9.2017

31.12.2017

31.3.2018

30.6.2018

30.9.2018

Lähde: Thomson Reuters Datastream

alussa. Markkinoilla tilanne vakautui, kun Italian hallitus lievensi jyrkimpiä EU-kriittisiä kantojansa. Kohentuneista talousnäkymistä huolimatta Italian pankkisektorin tila on edelleen haastava.

Brexit-neuvotteluissa maaliviiva häämöttää, mutta neuvottelut ovat vielä pahasti umpisolmussa. Mikäli Ison-Britannian EU-jäsenyys loppuu kuin seinään 29.3.2019, vaikutukset saarivaltion talouteen ovat selvästi negatiiviset. Neuvottelut tulisi saada maaliin loppusyksyn aikana, jotta sopimus ennätettäisiin ratifioida ennen kevään takarajaa.

kasvunäkymät ovat edelleen vahvat suhteessa Eurooppaan ja kehittyviin markkinoihin.

Suhdannesyklin ollessa näin pitkällä sijoittajien fokus keskittyy yritysten hinnoitteluvoimaan eli siihen, miten hyvin yritykset pystyvät siirtämään kustannusten nousun lopputuotteiden hintoihin. FIM Analyysi on osakevalinnassaan juuri painottanut tätä näkökulmaa. Suomen osakemarkkinoilta FIM Analyysin top-10 osakesuosikkia ovat aakkosjärjestyksessä Cramo, Lassila&Tikanoja, Lehto Group, Nordea, Orion, Outokumpu, Pöyry, Ramirent, SSAB ja Tokmanni.

Eriävää kehitystä osakemarkkinoilla Vahva talouskasvu ja yritysten verotuksen keventäminen ovat tukeneet osakemarkkinoita Yhdysvalloissa. Sielläkin markkinoiden kurssinousu on kuitenkin pitkälti muutamien teknologiasektorin kärkiyhtiöiden ns. FAANG-osakkeiden varassa.

FAANG-lyhennys tulee Facebookista, Applesta, Amazonista, Netflixistä ja Googlesta.

Euroopassa osakekurssien kehitys on ollut vaisumpaa hidastuvasta kasvusta johtuen. Fedin koronnostot ja dollarin vahvuus ovat heikentäneet osakekurssien kehitystä kehittyvillä markkinoilla. Loppuvuotta kohti mentäessä Yhdysvaltojen talous-

Suomen talous korkeasuhdanteessa S-Pankin ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2018. Talous on parhaillaan korkeasuhdanteessa. Kasvu tulee edelleen laajalta rintamalta. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit vetävät hyvin. Iloinen yllätys kuluvana vuonna on ollut työllisyyden erittäin vahva kasvu. Viimeksi vuonna 1999 työllisyys on lisääntynyt yhtä vahvasti. Ensi vuonna talous kasvaa 2,3 prosenttia.

Kasvun hidastumista selittää viennin ja investointien kasvuvauhdin tasaantuminen. Kotitalouksien kulutus jatkaa tasaista kasvua. Inflaatio nopeutuu hieman ensi vuonna muun muassa korkojen nousun johdosta.

11

OT-20181031-340674_181018_1348200585.indd 11

18.10.2018 13:48:24

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Kuva: Valio

Kuva: Riku-Matti Akkanen

EDUSKUNTAVAALIT 2019

Osuuskunnista vastaus kestävään kehitykseen

Osuustoiminnan tavoitteet eduskuntatyölle 2019-2023 Eduskuntavaalit 2019 Osuustoiminta on suomalaista työtä, omistusta ja investointeja. Se merkitsee palveluja ja arvonlisää koko maahan.

Osuuskunnat eivät ole vain suuria tai vain pk-yrityksiä.

Ne ovat molempia.

Omistajuuden monimuotoisuus on avain talouselämän tasapainoiseen kehitykseen. Kaikkien yritysmuotojen asiallinen huomioiminen ja hyvä säädöstäminen vievät kansantalouden kokonaissuorituskyvyn kasvuun.

Osuustoiminta on Suomen kansantalouden ja sosiaalisen kehityksen vahvuus. Se rakentaa vaurautta ja elämän edellytyksiä läpi koko maan. Osuustoiminnan osaaminen on kansalaistaitoa.

Tämä on viesti eduskuntavaalien ehdokkaille ja äänestäjille kertoaksemme osuustoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Osuuskunnat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnan uusia haasteita työelämään, arkeen ja elämän laatuun liittyen:

1. TULEVAISUUDEN TYÖ

UUSI TYÖ. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja itsensä työllistäminen lisääntyy. Osuuskuntien täysi potentiaali on osattava hyödyntää, kun mietitään ratkaisuja tulevaisuuden muuttuvalle työlle. ● Yhteisyrittäjyydestä saa rohkeutta ja voimaa tarjota omaa osaamista työmarkkinoille. ● Kilpailukykyä voidaan vahvistaa osuuskuntaan pohjaavilla yrittäjäverkostoilla, jolloin saadaan suurempi osto- ja markkinointivoima.

● Yritysten omistajavaihdokset ovat usein pulmallisia, jos sopivaa jatkajaa ei löydy. Yrityksen työntekijät perustavat osuuskunnan ja ostavat liiketoiminnan itselleen. Näin työntekijät voivat myös turvata työpaikkansa jatkuvuuden. ● Osuuskunta on matala kynnys omaehtoiseen työllistymiseen - myös osatyökykyisille.

ALUSTATALOUS. Koko liiketoiminnan ja markkinatalouden logiikka tulee muuttumaan alustatalouden myötä.

Alustaosuustoiminta on kasvava kansainvälinen liike, joka on luomassa oikeudenmukaisempaa tulevaisuuden työelämää. ● Alustaosuuskunnat voivat vastata verkkotalouden markkinahäiriöihin. ● Alustaosuuskunnat luovat ihmiskeskeisiä innovaatioita yhdistämällä osuuskuntien arvopohjan uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin. ● Myös datan ja oman tiedon omistamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja osuuskunnat voivat olla ratkaisu tähän.

2.

IHMISEN ARKI Osuustoiminta on niin arkinen asia, että sitä ei tule aina ajatelleeksi. ● Suomalaista ruokaa. Suomalainen elintarvikeketju pellolta kuluttajan pöytään perustuu paljossa osuustoimintaan ja siinä on myös paljon uusia mahdollisuuksia. Kotimaisen tuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan arvoketjun toimivuudella on suuri merkitys koko Suomelle. ● Yhteiskunnallista infrastruktuuria omaehtoisesti. Osuuskunta sopii monenlaiseen infrastruktuurirakentamiseen,

12

OT-20181031-340676_181018_0858280179.indd 12

18.10.2018 8:58:31

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Kuva: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta

Kuva: Riku-Matti Akkanen

tästä esimerkkeinä vesi- ja laajakaistaosuuskunnat. Käyttäjäomisteisuus on selvä strateginen etu elintärkeissä palveluissa. ● Osuuskunta-asuminen. Asuminen vaatii uusia innovaatioita. Asunto-osuuskuntaa kehitetään yhteisöllisenä ja moni-ilmeisenä mallina parantamaan erityisesti asutuskeskusten asumisen laatua ja hillitsemään kustannuksia. ● Alueiden elinvoima ja lähipalveluiden saatavuus koko maassa. Pankki- ja vakuutusalan, kaupan ja metsätalouden palvelut ovat merkittävältä osin osuustoimintamalliin pohjaavia. Ne tuovat investointeja ja työtä sekä turvaavat ja kehittävät palveluja kaikkialla Suomessa.

mahdollisuudet ja kunnat käyttävät mallia elinvoimansa kehittämisessä. ● Infrastruktuuripalveluita tuottaville osuuskunnille on rakennettu hyvät taloudelliset, sosiaaliset ja osaamiseen liittyvät toiminta- ja kehitysedellytykset. ● On luotu edellytykset sille, että myös Euroopan unionin sääntely on asianmukaista osuuskuntamallia kohtaan

3. ELÄMÄN LAATU

osuustoimintayritysten laajapohjainen omistajuus ja yritysmalleja opetettaessa huomioidaan myös yhteisyrittäjyys.

Ihmiset hakevat yhä enemmän merkityksellisyyttä elämäänsä.

Osuustoiminta ei vain rakenna omaa elinpiiriämme, vaan luo ihmisille osallisuutta omaan elämäänsä. Osuuskunnat ovat väline kuulua syvällisemmin paikalliseen yhteisöön ja rakentaa omaa identiteettiä.

Yllä olevat osuustoiminnan mahdollisuudet voivat toteutua, kun:

1. Osuuskunnat saavat tasa-arvoisen kohtelun ja

toimintaympäristön muiden yritysmallien kanssa: Osuustoimintayritysten ja niiden omistajien verotus ei ole epäedullisempaa muiden yritysmallien kanssa. Motivaatio kehittää, pääomittaa ja omistaa osuustoimintayritystä tulee olla vertailukelpoinen. ● Kirjanpitosäädökset tunnistavat osuuspääoman yrityksen omana pääomana. ● Kilpailupolitiikka ottaa huomioon, että yritysmallin tarkoitus on tuottaa etuja ja palveluita jäsenille ja niitä osuuskuntien ja keskinäisten yritysten täytyy voida myös tuottaa. ● Kilpailutussäädökset tai käytännöt eivät teoreettisesti eivätkä käytännössä sulje osuustoimintayrityksiä pois tarjouskilpailuista ja niillä on myös reaalinen mahdollisuus menestyä niissä. ● Maakuntien itsehallinto osaa hyödyntää osuuskuntien ●

2. Yritysneuvonnassa otetaan huomioon myös

osuuskunnat ja yritysten perustajille ja kehittäjille tarjotaan myös osuuskuntaneuvontaa.

3. Yrittäjyyskasvatuksessa tuodaan esiin

4.

Yliopistotutkimus ja -opetus huomioi osuustoiminnallisen liiketoimintamallin niin, että niiden älyllinen kapasiteetti on myös osuustoiminnan kehityksen tukena. Yhteiskunnan avainpaikoille sijoittuvilla työntekijöillä on mallin perusteet tiedossa eikä käyttäjäomisteinen malli tule yllätyksenä vastaan työelämässä.

OSUUSTOIMINTA MERKITSEE – USEIMMAT ÄÄNESTÄJÄSI OVAT OSUUSKUNTIEN JÄSENIÄ JA KESKINÄISTEN YHTIÖIDEN OSAKKAITA. Syyskuussa 2018 Osuustoimintakeskus Pellervo ry Osuustoiminnan neuvottelukunta

Osuustoimintakeskus • Coop Center

OsuustOiminnan neuvottelukunta

13

the CO-Operative Reflex Blue

OT-20181031-340676_181018_0858280179.indd 13

Musta

Delegation

18.10.2018 8:58:33

POLITIIKAN

RATTAISSA

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen

Sosiaalinen ja ekologinen kehitys kulkevat käsi kädessä Teksti ja kuva: SAMI KARHU

”Y

hteiskunta on edennyt yhä markkinaehtoisemmaksi, nopeammin ja pidemmälle kuin poliittinen oikeisto olisi uneksinutkaan vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Talouden ideaaliksi on nostettu osakkeenomistajan voiton maksimointi. Se ei ole kuitenkaan luonnonlaki. On olemassa esimerkiksi osuustoimintaliike, jonka lähtökohta ei ole maksimaalinen voitto, vaan jäsenten muodostaman yhteisön pitkäaikainen hyöty. Suomessa, jossa on pitkä osuustoiminnan perinne, onkin helppo nähdä, että taloudellinen toiminta voidaan organisoida monelta pohjalta.”

Näin muotoilee Vihreän liiton puoluesihteeri Lasse Miettinen. Hän muistuttaa, että jo vihreän liikkeen alussa monilla sen perustajilla oli vahva kiinnostus vaihtoehtoisia taloudellisen toiminnan muotoja kohtaan.

Myös osuustoimintaa. ”Mitä osuustoiminta on? Se on syntynyt vastauksena siihen, että on yhdessä organisoitu taloudellista toimintaa yhteisön eteen. Se on syvää arvoa, joka on puhutellut suomalaisia kauan”, sanoo Miettinen.

Vihreä talousnäkemys Vihreässä liikkeessä talous nähdään välineenä, ei itseisarvona. Talouden tehtävänä on palvella ihmisen ja ihmiskunnan hyvinvointia luonnon kestokyvyn rajoissa. ”Inhimillisesti arvokas elämä on turvattava ihmisille niin, että emme kuluta enemmän kuin on varaa ottaa yhteisestä kodistamme, maapallolta.”

Vihreän liikkeen arvot lähtivät 1980-luvun ongelmista, jotka ylittivät kansallisvaltioiden rajat. Ympäristö- ja kehitysongelmat, sorto ja syrjintä olivat ylikansallisia, joten myös ratkaisujen tuli olla ylikansallisia. Tämä näkyy kaarena tähän päivään, sanoo Miettinen.

Kun asetetaan talouden pelisääntöjä - paikallisia, valtiollisia, kansainvälisiä - millä välineillä voimme ohjata taloutta siihen suuntaan, mitä maapallo ja ihmiskunta edellyttävät, kysyy Miettinen.

Tarvitsemme lait ja normit, joilla ohjataan taloudellista toimintaa kestävän kehityksen suuntaan. Yksittäisen kansallisvaltion paukut kuitenkin loppuvat. Tarvitaan kansainvälis-

”Oli kiinnostavaa lukea viime kesän lämmössä uutta Sari Aallon kirjoittamaa Vihreän liikkeen historiaa siitä näkökulmasta, että miten se liittyy vihreään talouskäsitykseen ja osuustoimintaliikkeeseen.

Olihan haastattelu sovittu hyvissä ajoin ennen lomia,” toteaa vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

tä yhteistyötä, koska yksittäinen valtio on globaalien markkinoiden keskellä melko voimaton. ”Emme ole helppojen asioiden kanssa tekemisissä.”

Hän jatkaa, että globaalin perspektiivin rinnalla vihreän liikkeen perustajia kiinnosti pieni mittakaava, paikallisuus. Maailmaa muutetaan pienillä teoilla ja paikallisesti. Tämä tulee lähelle osuustoiminnan perusajatusta: luodaan paikalliset osuuskunnat edistämään yhteisön hyvää lähellä, omalla paikkakunnalla.

Miettinen korostaa, että EU on toimiva rakenne pelisääntöjen asettamiseksi. ”Ei pidä unohtaa EU:n historiallista tehtävää: ei koskaan enää sotaa. Elämme maanosassa, joka kaksi kertaa viime vuosisadan aikana teurasti nuoret ikäluokkansa länsi- ja itärintaman helvetissä. Nyt olemme saaneet elää seitsemänkymmentä vuotta ennennäkemätöntä rauhan aikaa aiemmin sotien

14

OT-20181031-340678_181018_0905140904.indd 14

18.10.2018 9:05:27

runtelemalla mantereella. Myöskään Kioton ilmastosopimusta ei olisi tullut ilman EU:ta. Kun finanssikriisi iski, EU on pystynyt rauhoittamaan tilannetta tavalla, johon yksittäiset valtiot eivät olisi kyenneet.” Tekemiset ovat poliittisesta tahdosta ja johtamisesta kiinni, painottaa Miettinen.

Oikeaa sääntelyä Miettinen pohtii, että Suomessa on ollut nähtävissä kehitys, jossa eri yhteisömuotoja koskevaa lainsäädäntöä halutaan yhtenäistää osakeyhtiölain suuntaan. Eri yhteisöillä on kuitenkin erilainen perusajatus. Osakeyhtiössä se on omistajien voitto. Rekisteröidyssä yhdistyksessä tähdätään jäsendemokratian johdattamana yhteiseen aatteelliseen päämäärään. Osuustoiminnalla on osuuskunnan jäsenten päätösvaltaan pohjaava taloudellinen perustehtävä tuottaa jäsenetuja. ”Pitää kunnioittaa eri yhteisömuo-

toja. Ei pidä yhdistää yhteisölainsäädäntöä samaan muottiin, koska siinä häviäisi yhteisöjen ominaispiirteet.”

Miettinen jatkaa, että vihreiltä on helppo saada tukea ajatukselle, että osuustoimintaa tulee säädellä asianmukaisesti. ”Osuustoiminnallinen yritysmalli on valmis. Se ei ole rikki. Mutta jos osuustoimintakentältä tulee aloitteita, että mallia pitää lainsäädännöllisesti päivittää, se kyllä otetaan huomioon.

Ehjää ei tietenkään kannata ryhtyä korjaamaan.”

Ekologiseksi edelläkävijäksi Miettinen muistuttaa, että 1970-luvulla havahduttiin, että sosiaalisia kysymyksiä ei voida ratkaista, jos ekologisia kysymyksiä ei oteta huomioon.

Jos ympäristöä ei pelasteta, ihmiset eivät pelastu. Jos ihmisiä ei pelasteta, ympäristö ei pelastu. Osuustoiminta lähti 1900-luvun alussa sosiaalista vas-

tuuta korostavasta lähtökohdasta. Tätä tavoitetta ei tarvitse Miettisen mukaan muuttaa - otetaan vain ekologiset reunaehdot mukaan.

Osuustoiminnalla on iso rooli myös siinä mielessä, että yritysmalli on vahva juuri maa- ja metsätalouden ympärillä. ”Aika voisi olla kypsä osuustoiminnan syvälle pohdinnalle siitä, että miten ympäristön kantokyky voisi olla vahvemmin mukana osuustoiminnan tehtävänasettelussa. Vain ympäristön kannalta kestävällä pohjalla oleva toiminta voi menestyä pitkällä aikavälillä, jossa perspektiivi on vuosisata tai enemmän. Osuustoiminnalla voisi olla kaikki edellytykset tällaiseen kaukonäköisyyteen.” ”Kun keskustelen elinkeinoelämän kanssa, tulee selväksi, että yritykset tarvitsevat selkeät ja ennustettavat pelisäännöt. Tämä on oikeutettu tavoite. Lainsäätäjän tulee asettaa selkeät puitteet ja pelisäännöt, jotka eivät poukkoile vuodesta toiseen. Yksittäiset yritykset eivät muutoin voi käyttäytyä luonnon kannalta kestävästi, sillä ainakaan osakeyhtiölogiikka ei salli ekologisia sivuagendoja, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana,” pohtii Miettinen.

Hän sanoo, että ehkä osuustoiminnalla on enemmän vapauksia määritellä sitä, miksi ja miten toimimme.

Onko siis osuustoiminnalla edelläkävijän mahdollisuutta ekologisissa kysymyksissä, jolloin myös jäsenet ja asiakkaat palkitsisivat oikeasta käyttäytymisestä. ”Siitä myös osuustoimintayritysten talous iloitsisi”, motivoi Miettinen.

LASSE MIETTINEN: Vihreiden puoluesihteeri. Aiemmin muun muassa vihreän ministeriryhmän erityisavustaja sekä puolueen järjestösihteeri ja järjestöpäällikkö. Historioitsija Turun yliopistosta. Helsinkiläistynyt.

15

OT-20181031-340678_181018_0905140904.indd 15

18.10.2018 9:05:28

Venäjä ja osuustoiminta Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Pietarin fermerit: Haluamme oppia suomalaisilta Molemminpuolinen ymmärrys on kahdenvälisen yhteistyön ydin.

O

suustoimintakeskus Pellervo ja MTK ovat tehneet Venäjän AKKOR-järjestön kanssa yhteistyötä jo pitkään. Noin kymmenen vuotta sitten MTK ja AKKOR allekirjoittivat yhteistyön puitesopimuksen, johon perustuvassa yhteistyössä myös Pellervo on ollut tiiviisti mukana.

AKKOR yhdistää siipiensä suojiin sekä Venäjän viljelijät että osuuskunnat.

AKKORin pääkonttori on Moskovassa ja jäseninä on noin 70 alueellista yhdistystä Venäjän alueelta.

Vastaavanlainen yhteistyösopimus on voimassa myös Leningradin maakunnan alueella toimivan Pietarin fermeriyhdistyksen kanssa, joka on AKKORin jäsen. Fermereillä tarkoitetaan Venäjällä yksityisviljelijöitä.

"Meidän on helppo ymmärtää toisiamme, sillä maanviljelijän on kaikkialla tuotettava ravintoa ihmisille. Siksi myös haasteet ovat pitkälti samoja", Pietarin fermeriyhdistyksen puheenjohtaja Aleksandr Bykov toteaa.

Hänen mielestään kahdenvälinen järjestöyhteistyö on parhaimmillaan molempia osapuolia hyödyttävää.

"Meidän on erittäin hyödyllistä käydä tilaisuuksissa kummassakin maassa ja vaihtaa kokemuksia. Haluamme oppia suomalaisilta ratkaisumalleja ja kertoa heille omistamme", arvioi Bykov.

Pietarin ja Leningradin alueen fermeriyhdistykseen kuuluu 18 paikallisyhdistystä, joissa jäseniä on noin 200.

Kyseessä on etujärjestö, joka muun muassa neuvottelee ja auttaa tuottajia tukien hakumenettelyssä. Erityisen tärkeällä sijalla on tiedotus.

Yhdistys rakentaa parhaillaan yhdessä maaseutunuorten kanssa tiedotuskeskusta. Venäjällä myös valtio tukee tuottajien tiedotustoimintaa. ”Haluamme aktivoida maaseutua erityisesti syrjäisissä paikoissa, joissa on muuten vaikea pärjätä.”

Tilojen keskikoko Pietarin alueella on 7-8 hehtaaria ja karjan määrä noin 15-20 kappaletta per tila.

Aleksandr Bykov (vas.) vierellään hunajantuottaja Juri Tomanovskii AgroRus 2018 -maatalous­näyttelyssä elokuussa.

Juustojen esittelyä Pietarin fermerien ständillä AgroRus-maatalousnäyttelyssä.

Valtiolta odotetaan tukea Bykovin mukaan osuuskunnat menestyvät yleensä paremmin, jos valtio tai kunta on tukenut niitä perustamisvaiheessa taloudellisesti. Osuuskunnista on yksityisviljelijöille apua esimerkiksi menekkiongelmien ratkaisemisessa.

Tukiohjelmat ovat hyvin käytössä. Alueelle on perustettu paljon uusia osuuskuntia, mutta lainsäädäntö ei tue osuuskuntien perustamista. Tämän vuoksi AKKOR ja fermeriyhdistykset työskentelevät, jotta osuuskuntia koskevasta lainsäädännöstä saataisiin parempi kokonaisuus. ”Nykyinen osuuskuntalaki on joiltain osin vanhentunut, mutta siihen tulee vähitellen päivityksiä ja muutosehdotuksia, jotka muokkaavat lakia toimivammaksi”, Bykov kertoo.

Hän on itse puheenjohtajana neljä vuotta sitten perustetussa osuuskun-

16

OT-20181031-340680_181018_0905150169.indd 16

18.10.2018 9:05:20

nassa, joka auttaa markkinoimaan paikallisten viljelijöiden tuotteita. 46-jäseninen osuuskunta on tällä hetkellä Pietarin fermeriyhdistyksen jäsenistä ainoa osuustoiminnallinen yritys.

Aleksandr Bykov itse kasvattaa sikoja perhetilallaan Tsvelodubovossa Leningradin alueella. Hän harjoittaa lisäksi maatilallaan viiriäisten kasvatusta yhdessä vaimonsa ja tyttärensä kanssa.

Ympäristöasiat kiinnostavat MTK:n ja Venäjän AKKORin yhteistyösopimus allekirjoitettiin 2009, mutta kontakteja oli jo 90-luvun alkupuolella.

Järjestöjohtaja Matti Voutilainen sanoo MTK:n ja AKKORin yhteistyön olevan aktiivisempaa kuin alkuaikoina, sillä Venäjä panostaa nyt omaan maatalouteen entistä enemmän.

Venäjä on Voutilaisen mukaan uudistanut maatalousmaan käyttöä koskevaa lainsäädäntöä tavoitteena saada pellot aktiiviseen käyttöön. Maa on lisännyt maatalouden tukea ja erityisesti investointeihin liittyviä kannusteita eri keinoin. Myös ympäristöasiat kiinnostavat venäläisviljelijöitä. ”Olemme käyneet läpi ympäristöön liittyviä yksityiskohtia ja nämä asiat ovat olleet esillä ihan viime päivinäkin. AKKOR pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin saadakseen kannusteita maatalouden ympäristöasioihin.”

Voutilaisen mielestä olisi kaikkien etu, että lannan ja lannoitteiden varastointiin ja käyttöön liittyvät menette-

lyt olisivat mahdollisimman kestävällä pohjalla kaikissa Suomenlahteen ja Itämereen rajoittuvissa maissa. ”Venäjä on ollut myös hyvin kiinnostunut osuuskuntien ja tuottajien järjestäytymiseen liittyvistä asioista ja tämä nähdään myös eräänä vastavoimana kaupan vahvalle roolille.”

Viljelyolosuhteet ovat Suomen itäpuolella hyvin samanlaiset kuin meillä, mutta eroja on etenkin kun mennään Etelä-Venäjälle. ”Hyvänä naapurimaana olemme arvostetuin ulkolainen yhteistyökumppani ja se näkyy monessa asiassa ja monella tasolla. Toivomme luonnollisesti, että jonain päivänä voisimme palata normaaliin kaupankäyntiin.

Tätä on toivonut myös AKKORin puheenjohtaja Vladimir Plotnikov”, Voutilainen sanoo.

Voisiko järjestöyhteistyö toimia työkaluna lännen ja Venäjän välisten jännitteiden lieventämisessä? ”Yhteinen kantamme Venäjän järjestön kanssa on, ettemme puutu tähän EU:n ja Venäjän politiikkaan, koska se on ’korkeammassa kädessä’ maittemme virallisen ulkopolitiikan vastuulla.”

Voutilaisen mukaan naapurivaltioiden järjestöjen hyvistä suhteista on varmasti hyötyä joka tapauksessa, mitä tulevaisuus tuokin tullessaan.

Osuustoiminnasta vientituote?

Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Lin-

Tuottajilla on oma kauppa ja ravintola Pietarin keskustassa.

Kuvassa fermeri Aleksandra Grishina.

nainmaa tuntee hänkin hyvin suomalaisvenäläisen yhteistyön. Linnainmaa, joka on myös MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja, pitää tärkeänä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämistä kummankin maan maataloudesta. ”Erittäin hienoa oli huomata venäläisten valtava into osuustoimintaa kohtaan, vaikka käsitykset yritysmallista osin poikkeavatkin suomalaisesta”, kertoo Linnainmaa.

Voisiko suomalainen osuustoiminta olla uusi vientituote? ”Osuustoiminnassa venäläisiä kiinnostaa erityisesti omistajuus ja omistajaohjaus. He hyötyisivät valtavasti, jos saisivat aiheesta hyvää koulutusta ja oppia. Osuustoimintakeskus Pellervolla on hyvä osaaminen tähän, resurssit täytyy miettiä”, Linnainmaa vastaa.

Venäjä puhuttaa Brysselin pöydissä Vaikka AKKOR-yhteistyöllä ei pakotteita eikä vastapakotteita saadakaan purettua, on Linnainmaan mielestä tärkeää pitää yllä kahdenvälisiä suhteita itänaapuriin. ”Politiikkaa tekevät ihmiset ja silloin henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Kun pakotteita saadaan lievennettyä, niin avautuu varmasti vielä helpompi ja avoimempi kenttä toimia.”

Pellervo on Euroopan maatalousosuuskuntien järjestön Cogecan jäsen. Suomea Cogecan johtokunnassa edustaa Tiina Linnainmaa. Venäjä nousee hänen mukaansa esiin usein myös Brysselin pöydissä. ”Tieto ja ymmärrys Venäjän maatalouden tilanteesta, viljelijöiden asemasta ja taloudellisesta tilanteesta tuovat oman lisänsä Cogecan kokouksiin.

Venäjä-pakotteet ovat vieläkin keskusteluissa lähes joka kokouksessa.”

Linnainmaa muistuttaa, että Pellervon puitteissa järjestettiin myös seminaari Brysselissä pari vuotta sitten, jolloin Venäjä-pakotteiden suhteen tilanne oli vielä uusi. Seminaarin aiheena olivat pakotepolitiikan vaikutukset Suomen ja Baltian maiden maataloustuotteiden vientiin.

17

OT-20181031-340680_181018_0905150169.indd 17

18.10.2018 9:05:23

Venäjä ja osuustoiminta Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Pietarin moderni messukeskus tarjosi areenan suomalaisvenäläiselle keskustelulle osuustoiminnasta ja maatalouden näkymistä.

Suomalais-venäläisen seminaarin paneelissa (alk. vas.) Matti Heikkilä, Aleksandr Bykov ja Vladimir Plotnikov, joka on myös Venäjän duuman jäsen ja maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Detskoselskoyemaatalous­ osuuskuntaa esittelemässä Alexander Vedernikov.

O

T-lehden lukijamatka 20.22. elokuuta suuntautui Pietariin. Osallistuimme AgroRus 2018 -maatalousnäyttelyyn ja suomalais-venäläiseen viljelijöiden ja osuuskuntien seminaariin. Vierailuun sisältyi myös tutustuminen Atrian Gorelovon tuotantolaitokseen.

Maatalousnäyttely järjestettiin mittasuhteiltaan valtavassa Pietarin kongressi- ja messukeskuksessa, joka sijaitsee Pietarista etelään Pushkinin kaupungin suuntaan.

Messuilla lähes 40-henkinen ryhmämme tutustui Pietarin fermeriyhdistyksen ja maaseutunaisten osastoihin.

Pietarin maaseutunaisten puheenjohtaja Tatjana Poilova maistatti kanaherkkuja, jotka oli valmistettu hänen oman maatilansa siipikarjasta.

Hän on mukana osuuskunnassa, jonka perustajia ovat viisi naistuottajaa Leningradin alueelta. Osuuskunnalla on sopimus paikallisen kauppaketjun kanssa, joka myy maatilojen valmistamia tuotteita. ”Tällä hetkellä pienillä tiloilla on vaikeuksia tuotteidensa markkinoinnissa, joten päätimme yhdistää voimavaramme ja perustaa osuuskunnan ratkaisemaan tämän ongelman”, kertoi Poilova.

Naapurimaat kohtasivat maa­ talous­messuilla Messuilla esittäytyi myös Detskoselskoye-maatalousosuuskunta, joka toimii Leningradin alueella. ”Osuuskunta on yhteensä parinkymmenen yrityksen yhteenliittymä.

Niistä 12 on maitotilaa. Jäseniä osuuskunnassa on yli 2 000 henkilöä”, totesi osuuskuntaa edustanut Alexander Vedernikov.

Maidontuotannon lisäksi Detskoselskoye-osuuskunta harjoittaa muun muassa kasvinviljelyä.

Nuoria viljelijöitä tarvitaan Suomalaisvenäläisen seminaarin puheenjohtajina toimivat Aleksandr Bykov, Pietarin ja Leningradin alueen fermeriyhdistyksen puheenjohtaja ja Matti Heikkilä, MTK:n valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja ja suomalaisalustajina toimitusjohtaja Sami Kar-

hu Osuustoimintakeskus Pellervosta sekä järjestöjohtaja Matti Voutilainen MTK:sta.

Avauspuheenvuoron käyttänyt Leningradin alueen hallituksen varapuheenjohtaja ja maatalouskomitean puheenjohtaja Oleg Malatshenko kertoi, että alueella tuotetaan maitoa 640 000 tonnia vuodessa. Seudulla on myös aktiivista vihannesviljelyä, marjojen ja hedelmien viljelyä.

Kananmunien tuottajina Leningradin alueen maatalousyrittäjät ovat Venäjän ykkösiä ja muun muassa juustoloiden tuotanto on tarkoitus tuplata. ”Tavoitteena on tukea niin paljon tuotantoa, että tuotannosta osa pystytään ohjaamaan vientiin”, Malatshenko totesi.

Aleksandr Bykov painotti omassa avauspuheenvuorossaan, että tuotta-

18

OT-20181031-340682_181018_0905140857.indd 18

18.10.2018 9:05:20

VENÄJÄ TÄHTÄÄ MAATALOUSMAHDIKSI

jilla on potentiaalia kasvuun, mutta he tarvitsevat tukea toimintaansa. ”Markkinaosuudet ovat pieniä ja suuret kauppaketjut eivät hanki pieniltä tuottajilta tuotteita. Tuottajat odottavat ja toivovat, että myös valtiovalta tukisi heidän toimintaansa”, Bykov linjasi.

Hänen mukaansa nuoret jatkajat tarvitsevat myös tukitoimia, jotta heillä olisi enemmän mahdollisuuksia maataloustuotantoon. Tämän vuoksi tarvitaankin erilaisia tukiohjelmia.

Paikalle ehti myös AKKORin puheenjohtaja Vladimir Plotnikov, joka kiitti suomalaisia hyvästä yhteistyöstä ja korosti, että viljelijöillä on samoja haasteita kummassakin maassa.

Plotnikov tyrmäsi EU:n asettamat rajoitukset ja pakotteet, jotka ovat jo suistaneet ruplan arvon laskuun.

Kansalliset erot korostuivat Elena Averjanova Pietarin Agraariyliopistosta kiitteli, että Suomesta on saatu koulutusta ja tukea osuuskuntien koulutukseen ja perustamiseen.

Nykyisin Venäjällä toimii noin 5000 osuuskuntaa.

Averjanova toivoi yhteistyön jatkuvan suomalaisten kanssa ”Osuuskunta kesäkoulun 2019” merkeissä Mustanmeren rannalla.

Yleisökeskustelussa nousi esiin kysymys: saavatko osuuskunnat Suomessa valtion tukea, kuten Venäjällä? Yksiselitteinen vastaus suomalaisilta panelisteilta oli: Eivät saa. Tuottaja saa EU:lta ja valtiolta tukea, mutta ei osuuskunnan kautta. ”Jäsenistön tulee aina ymmärtää, että osuuskunta on yritys ja sen tulee toimia menestyksellisesti markkinoilla”, korosti Sami Karhu Pellervosta.

MTK:n Matti Heikkilä nosti esiin tuoreen ja toimivan osuuskuntaesimerkin ViljaTavastian Hämeenlinnasta. ViljaTavastia tarjoaa uuden markkinakanavan ja yhteistyömuodon viljantuottajille. Tavoitteena on viljelijöiden neuvotteluaseman vahvistaminen viljamarkkinoilla ja toimiva yhteistyö viljaa käyttävän teollisuuden kanssa. ”Venäjällä on huomattu, että oma tuotanto on niin tärkeää, että valtio antaa jopa 95 prosentin investointituen esimerkiksi lypsykarja- tai lihakarjan navetan rakennuskustannuksiin. Jospa Suomikin hoksaisi, miten tärkeää kotimainen ruuan tuotanto on”, totesi Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan jäsen Raimo Kielenniva, joka on lisäksi Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen ja Valion hallintoneuvoston jäsen.

Maatalousnäyttely järjestettiin mittasuhteiltaan valtavassa Pietarin kongressija messukeskuksessa.

● Venäjä ohitti Yhdysvallat vehnän viennissä maailmanmarkkinoille vuonna 2016. EU on edelleen suurin, mutta Venäjä lähestyy sitäkin ”Venäjä lähtee kuitenkin vähän takamatkalta. Venäläisten tuotteiden imago ei ole kovin hyvä. Eniten tämä vaikuttaa lihaan ja maitotuotteisiin sekä jalostettuihin elintarvikkeisiin.

Niille on vaikea löytää kovin hyvin vetävää vientimarkkinaa, ainakaan läntisestä maailmasta”, sanoo maatalousekonomisti Tapani Yrjölä PTT:stä.

Vilja on Yrjölän mukaan hyvin säilyvänä bulkkituotteena ollut se tuote, jonka suhteen Venäjä on saanut otetta maailmanmarkkinoista. ”Vehnän viejänä Venäjän odotetaan olevan toista markkinavuotta peräkkäin maailman suurin toimija.

Markkinoilla on kuitenkin ollut huhuja, että Venäjä asettaisi tänä talvena viennille katon, jotta tavaraa on riittävästi kotimaan käyttöä ajatellen.

Jos raja vedetään esillä olleeseen 30 miljoonaan tonniin, viennin odotetaan tyrehtyvän vuoden vaihteen tienoilla. ”Tulevaisuudessa Venäjällä on potentiaalia kasvaa selvästi nykyistä suuremmaksi peluriksi kansainvälisillä viljamarkkinoilla. Venäjällä on paljon hyvää maatalousmaata ja hyvät olosuhteet”, muistuttaa Tapani Yrjölä.

Hän kuitenkin huomauttaa, että silti Venäjällä korjataan nykyisellään vain 2 000-3 000 kilon hehtaarisatoja, kun muualla 8 tai jopa 10 tonnin hehtaarisadot ovat tavallisia. Venäjä on pelkällä tuottavuuskehityksellä mahdollista 2-3-kertaistaa tuotanto suhteellisen lyhyellä aikavälillä.

Silloin Venäjästä tulisi Maailman vehnämarkkinoiden valtias, joka sopii yhteen Venäjän agendan kanssa. ”Lihan, maitotuotteiden ja jalostettujen elintarvikkeiden osalta tie isoksi viejämaaksi on kivisempi. Mutta toisaalta, niiden kulutus kotimaassa on kasvussa ja kotimaisen kysynnän tyydyttämisessäkin on Venäjän ruokajärjestelmällä täysi työ”, toteaa Yrjölä.

19

OT-20181031-340682_181018_0905140857.indd 19

18.10.2018 9:05:22

Venäjä ja osuustoiminta

Venäjän kaupallinen edustusto avaa tietä investoinneille Venäjän vt. kaupallinen edustaja Sergei Sinelnikov kertoo vuorovaikutuksen olevan tiivistä osuustoimintayritysten kanssa, jotka haluavat mukaan Venäjän markkinoille.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

”Kaupallinen edustusto osallistuu ratkaisemaan kysymyksiä, joita yhtiöt kohtaavat Venäjällä", Venäjän kaupallinen edustaja Sergei Sinelnikov kertoo.

V

uonna 2018 Venäjän federaation kaupallinen edustusto Suomessa täytti 97 vuotta. Edustusto on valtioelin, joka kuuluu Venäjän diplomaattikuntaan. Sen tehtävänä on kehittää maiden välisiä taloudellisia sekä kauppasuhteita ja edustaa Venäjän talousetuja Suomessa. ”Kaupallisen edustuston päätehtävänä on edistää venäläisten yritysten ja organisaatioiden kansainvälisiä suhteita sekä venäläis- ja suomalai-

syritysten verkostoitumista”, kertoo Venäjän vt. kaupallinen edustaja Sergei Sinelnikov.

Muita painopistealueita ovat osallistuminen kansainväliseen työnjakoon, kaupan kehittäminen, tuotantoyhteistyö sekä kumppanuus investointi- ja innovaatioalalla.

Kaupallinen edustusto tarjoaa lisäksi taloutta, finanssialaa ja oikeusalaa koskevia tieto- ja konsulttipalveluja sekä auttaa muun muassa mahdollisten partnereiden neuvottelujen ja esittelytilaisuuksien järjestämisessä. ”Eräissä tapauksissa annamme apua talous- ja kauppayhteistyön käytännön asioiden hoitamisessa valtionlaitosten tasolla. Avustamme myös konkreettisten kauppasopimusten ja yhteistyöhankkeiden valmistelu- ja toteutusvaiheessa.”

Kohderyhmänämme ovat niin venäläiset ja suomalaiset yhtiöt kuin valtion ja aluehallintojen viranomaiset sekä tiedepiirit. ”Kiinnitämme huomiota erityisesti Venäjän ja Suomen hallitusten välisen talouskomission toimintaan. Komissio on kahdenvälinen pääelin, joka kehittää ja toteuttaa maiden toimeen-

panovallan elimien sekä aluehallintojen sopimuksia”, Sinelnikov valaisee.

Kaupallisen edustuston verkkosivustoa käytetään hänen mukaansa aktiivisesti. Edustusto voi käynnistää keskusteluja ajankohtaisista aiheista, jotka kiinnostavat yrityksiä.

Apua ongelmien ratkaisuun Venäläiset yhtiöt lähettävät kyselyitä muun muassa liittyen kumppaneiden etsintään ja tuotteiden vientimahdollisuuksiin. ”Hieman vähemmän avunpyyntöjä tulee suomalaisilta yrityksiltä, jotka haluavat päästä Venäjän markkinoille. Edustusto levittää tietoa investoijille toimintaympäristöstä ja houkuttelevista alueista.”

Suomalaisista osuustoiminnallisista yrityksistä Venäjällä toimivat muun muassa Atria, SOK ja Valio. Voitteko kertoa kokemuksistanne niiden kanssa? ”Olemme toimineet monien yhtiöiden kanssa ja myös jatkamme yhteistoimintaa tarvittaessa. Kaupallinen edustaja Valeri Shljamin esimerkiksi käsitteli aktiivisesti Atria-yhtiön

20

OT-20181031-340684_181017_0908300571.indd 20

17.10.2018 9:08:50

yleiskysymysten ratkaisemiseen kuin myös yhtiöiden liikehankkeiden ja toimintaympäristön käsittelyyn rajan molemmin puolin.

johdon kanssa jo alkuvaiheessa Venäjän tuotannon perustamisen mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä.”

Sinelnikovin mukaan tiivistä vuorovaikutusta on ollut myös Valion ja myös S–ryhmän kanssa. ”Kaupallinen edustusto osallistuu ratkaisemaan kysymyksiä, joita yhtiöt kohtaavat Venäjällä. Olemme kiinnostuneita siitä, että Venäjälle investoivat yritykset menestyisivät markkinoillamme, loisivat uusia työpaikkoja ja laajentaisivat toimintaansa”, Sinelnikov painottaa.

Hän korostaa, että koska mainitut yhtiöt ovat investoineet Venäjälle ja tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistoimintaan, kaupallinen edustusto säännöllisesti käsittelee Venäjällä kehitettävän liiketoiminnan asioita sekä venäläisten tuotteiden toimitusmahdollisuuksia.

Edustusto antaa yrityksille tieto­ apua ongelmien ratkaisemiseksi muun muassa käyttäen hallitustenvälisen talouskomission välineitä.

Talouskomissio yhteistyöfoorumina Venäjän ja Suomen hallitusten välinen talouskomissio toimii maiden välisestä

kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä 20.1.1992 tehdyn sopimuksen perusteella. Talouskomission istuntoja on pidetty vuodesta 1993. Istuntoja on pidetty kaikkiaan neljätoista, viimeisin Moskovassa marraskuussa 2016. ”Istunnoissa käsitellään kauppa- ja taloussuhteiden ajankohtaisimpia kysymyksiä, myös pulmakohtia, analysoidaan komission alaisten työryhmien toiminnan tuloksia, vaihdetaan mielipiteitä talousyhteistyön lyhyt- ja pitkäaikaisista näkymistä”, luettelee Sinelnikov.

Hallitusten välisen talouskomission kokoonpanoon kuuluu 16 eri toimialojen työryhmää, jotka vastaavat konkreettisista yhteistyöalueista, esimerkiksi laivanrakennus, metsäteollisuus, ja tulliasiat. Lisäksi on 10 aluetyöryhmää. Komission istuntojen välillä työryhmissä toteutetaan koko ajan eri alojen venäläisten ja suomalaisten eksperttien vuorovaikutusta.

Talouskomissio ja sen työryhmät ovat Sinelnikovin mukaan kahdenvälisen dialogin ja tehtävien toteuttamisen tärkeä väline taloudellisen yhteistoiminnan kehittämisessä. Työryhmien toiminta on kohdistettu niin

Venäjän kaupallinen edustusto toivoo investointeja itäisen naapurimaan laajoille markkinoille.

Kuvassa Sergei Izotov (vas.) ja Sergei Sinelnikov Venäjän kaupallisesta edustustosta.

Kahdenvälisillä suhteilla suuri merkitys ”Molemminpuolisten pakotteiden rajoittaessa ulkomaankauppaa suorilla kahdenvälisillä suhteilla on suuri merkitys”, toteaa Sergei Sinelnikov.

Hän muistuttaa, etteivät sanktiot ole koskettaneet hyvin laajaa aluetta venäläis-suomalaisissa taloussuhteissa, esimerkkeinä tieteellis-tekninen, innovatiivinen, alueellinen ja raja-alueyhteistyö. Toisaalta sekä Venäjän että Suomen osapuoli on kiinnostunut säilyttämään ja laajentamaan vuorovaikutusta mainituilla aloilla. ”Dialogin ylläpitäminen eri tahoilla, muun muassa kahden hallitustenvälisen komission, talous- ja raja-alueyhteistyön komissio, mahdollistaa monen kysymyksen nopean ratkaisun”, Sinelnikov sanoo.

Sinelnikov kertoo syksyn olevan kaupallisessa edustustossa perinteisesti tapahtumarikas. Hän mainitsee erikseen Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin vierailun 26.syyskuuta.

Kaupallinen edustusto on ollut aktiivisesti mukana myös Venäjän ja Suomen hallitusten välisen talouskomission istunnon valmistelutyössä, istunto pidettiin 30. lokakuuta Pietarissa. ”Syksyn aikana Suomessa on suunniteltu pidettäväksi alueellisia ja alakohtaisia bisnestapahtumia, joita edustustomme järjestää.”

Syksyn satoa ovat muun muassa lokakuussa järjestetyt venäläisten rakennusalan yhtiöiden esittelytilaisuus, Novgorodin alueen talouspotentiaalin esittely ja Arktis-aiheinen Meren Pietari-seminaari. 14. marraskuuta kaupallisessa edustustossa järjestetään Venäjän alueiden päivä, johon tulee osallistumaan eri alueiden johtoa ja jossa yhtiöt esitellevät investointipotentiaalia ja liiketoiminnan mahdollisuuksia.

21

OT-20181031-340684_181017_0908300571.indd 21

17.10.2018 9:08:52

Venäjä ja osuustoiminta

Sokos Hotel -ketju, 3 hotellia Pietarissa Prisma, 13 marketkauppaa Pietarissa

Atrian tuotantolaitos Sinjavino

SINJAVINO Atrian tuotantolaitos Gorelovo

GORELOVO

Valio, 1 oma tehdas Ershovossa lähellä Moskovaa

Suomalaiset osuuskunnat Venäjän kartalla Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Suomalaiset osuustoimintayritykset ovat päässeet Venäjälle varsin vahvaan asemaan.

Niiden markkinat sijaitsevat pääosin Pietarin ja Moskovan alueilla.

V

enäläinen Fontanka-verkkojulkaisu on listannut 30 liikevaihdoltaan suurinta suomalaista Venäjällä toimivaa yritystä vuonna 2017.

22 suomalaisyritystä 30:stä selviytyi kasvun puolelle. Luetteloitujen yhtiöiden joukossa on kolme osuustoimintayritystä: S-ryhmä, Atria ja Valio.

Vaikka myös Metsä Group toimii itänaapurissa, se ei listalla ole, sillä Ve-

näjän toimintojen osuus koko konsernin liikevaihdosta on vain prosentin luokkaa.

Ykkössijaa suomalaisyrityksistä pitää energiayhtiö Fortum ja toisena on Kesko.

Sittemmin Kesko on kuitenkin vetäytynyt Venäjän markkinoilta myytyään ensin Venäjän päivittäistavaraliiketoimintansa Lenta-ketjulle ja vuonna 2018 itänaapurin K-Raudat ranskalaiselle Leroy Merlinille.

Mittauksessa mukana olleet yritykset ovat vuonna 2016 investoineet Venäjälle 788 miljoonaa euroa, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Osuustoiminnallisista yrityksistä parhaiten sijoittui S-ryhmä, ottaen yhdeksännen tilan. Atria oli puolestaan sijalla 15 ja Valio sijalla 16. Kasvua oli Fontankan mukaan Venäjällä kaikilla muilla paitsi S-ryhmällä.

Yhteensä kuudestasadasta Venäjällä toimivasta suomalaisyrityksestä tutkimukseen otettiin 30 liikevoitoltaan suurinta. Vaikutusvaltaisimmat suomalaisyritykset Venäjällä -2017 -tutkimuksessa tarkasteltiin aikaväliä syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017.

Venäjällä toimivien osuustoimintayritysten markkinat ovat lähinnä Pietarin ja Moskovan alueella. Potentiaalisia asiakkaita riittää, onhan mil-

22

OT-20181031-340686_181018_1102480918.indd 22

18.10.2018 11:02:53

TIESITKÖ ETTÄ? ● Venäjän keisarikunnassa perustettiin kulutusosuuskuntia jo vuonna 1865. Osuuskuntien määrä lähti selkeään nousuun vasta hieman myöhemmin. Vuonna 1890 maassa oli 157 osuuskuntaa ja vuonna 1918 peräti 25 000.

Vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Neuvosto-Venäjällä oli jo 20 000 osuuskuntaa, joihin kuului 7 miljoonaa jäsentä.

Moskovaan perustetulla osuuskuntaliittojen keskuksella oli tuolloin 300 alaliittoa, jotka omistivat 240 leipomoa ja 400 muuta teollista yritystä. Jäsenistä 80 prosenttia koostui maanviljelijöistä.

Kun vallankumous tuli ja yksityisten yritysten valtiollistaminen alkoi, myös Venäjän osuuskunnat sisällytettiin yleisiin valtiollistamistoi-

Svir, Metsä Groupin sahalaitos

SVIR

joonakaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä lähes 19 miljoonaa ihmistä.

Ot-yritysten toiminnot ovat pääasiassa Pietarin alueella, mutta tuotantoa on jonkin verran myös Moskovassa.

S-ryhmällä on nyt Pietarissa yhteensä 13 marketkauppaa. Sokos Hotel -ketjulla on puolestaan kaupungissa kolme hotellia. Atria Venäjällä tuotantolaitoksia on kaksi, Gorelovossa ja Sinjavinossa, kumpikin Pietarin alueella. Valiolla on yksi oma tehdas Ershovossa lähellä Moskovaa. Lisäksi Valion tuotteita valmistetaan kuudella paikallisten kumppanien tehtaalla Moskovan ja Leningradin alueilla (Pietaria ympäröivä alue). Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren sahalaitos Metsä Svir sijaitsee sekin Leningradin alueella. Kyseessä on metsäjätin ainoa tehdas Venäjällä.

Lähteet: www.fontanka.ru, SuomalaisVenäläinen kauppakamari SVKK

miin. Syksyyn 1920 mennessä osuuskunnista olikin tullut pelkkiä valtion jakelulaitoksia. Neuvostohallitus pyrki luomaan oman osuuskuntaliikkeen syrjäyttääkseen kokonaan Venäjän kulutusosuuskuntien keskusliiton Sentrosojusin.

Uusi liitto ei päässyt kuitenkaan kehittymään, koska vanhalla liikkeellä oli paremmat yhteydet kyliin kuin uudella.

Sentrosojusilla oli lukuisia tehtaita: esimerkiksi Moskovassa suuri vaatetehdas ja Nižni Novgorodissa marmeladitehdas. Lisäksi Sentrosojusilla oli saippuatehtaat Odessassa, Moskovassa ja Kurskissa. Zaraiskissa sillä oli kenkätehdas, jossa tuotettiin 2 000 kenkäparia päivässä.

Lähde: Itävallan sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen koulutusosaston keskuksen asiakirja, Wien, 1. tammikuuta 1926.

Pellervon yhteydet Venäjään osuustoimintamallin kehittämiseksi ● Osuustoimintakeskus Pellervon Venäjä-yhteydet ovat verraten pitkäaikaisia. Yleensä Pellervo on toiminut yhteistyössä kumppaniensa ja jäseniensä kanssa. Suomalaisten osaamisella ja -kokemuksella on Venäjällä kysyntää. Venäläisiä kiinnostaa myös se, että Suomen osuustoiminta lähti liikkeelle aikakautena, jolloin Suomi kuului Suuriruhtinaskuntana Venäjän monikansalliseen imperiumiin. Tosin malli tuli Suomeen lähinnä Saksasta eikä Venäjältä. Sekin venäläisiä kiinnostaa.

Venäjän osuustoiminta otti eri muodoissaan ensiaskeleensa jo 1800-luvulla. Vasta väliaikainen hallitus sääti vuonna 1917 Venäjän yleisen osuuskuntalain. Sosialismin aika katkaisi osuustoiminnan kehityksen ainakin siinä mielessä kuin se lännessä ymmärrettiin, joten kehitystyöhön on jouduttu palaamaan uudelleen 1990-luvulta alkaen.

Osuustoiminta-hankkeet lähtivät liikkeelle 2000-luvulla. Osuustoimintahanke Pro-coop oli EU:n rahoittama Tasis-hanke. Sitä hallinnoi ProAgria Kainuu. Hanke toteutettiin vuosina 2008-09 ja tavoitteena oli pienosuustoiminnan perustaminen ja kehittäminen Karjalan tasavallan alueella. Yli 20 uutta osuuskuntaa sai tuolloin alkunsa. Päätösseminaarissa Petroskoissa puhui muun muassa Pellervon silloinen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström suomalaisten kokemuksista. Venäläiset olivat eri yhteyksissä opintomatkoilla Suomessa ja osallistuivat myös Pellervon Päivään 2009.

Toisena hankkeena oli Maaseudun pienyrit-

täjätoiminta Karjalan tasavallassa 2010-2012.

Rahoitus tuli Suomen valtion lähialuerahoituksena. Teemana oli edistää rajanylittävän kaupankäynnin edellytyksiä vahvistamalla maaseutuyrittäjyyttä ja osuuskuntia Venäjän Karjalan ja Suomen Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueilla. Hankkeeseen kuului Ruskealassa pidetty koulutustilaisuus, jossa oli paikalla osuustoiminnan kehittäjiä koko Venäjän federaation alueelta, Karjalan alueen lisäksi muun muassa Siperiasta ja Kaspianmeren rannoilta. Hallinnoijana oli ProAgria Oulu.

Tuomo Hintsanen ja Tapani Karjalainen olivat näiden vuosien avainhenkilöitä yhteistyön siltojen rakentamisessa.

Pellervon puheenjohtajilla Martti Asunnalla ja Tiina Linnainmaalla oli ja on Venäjän viljelijäjärjestön AKKORin kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa yhteydet Venäjän maatalouden ja maatalousosuustoiminnan kehittäjiin. MTK on ollut avainasemassa yhteyksien rakentamisessa.

Tampereen, Pietarin ja Oslon yliopistoilla, Pietarin Oblastilla ja Pellervolla on juuri loppusuoralla kuluttajaosuustoiminnan kehittämisyhteistyö. Venäläiset ovat vierailleet opintomatkalla Suomessa.

Yhteistyö on ollut antoisaa myös suomalaiselle osapuolelle, sillä Venäjän kokemukset antavat perspektiiviä myös omaan toimintaan ja uudet tuttavuudet ovat rikastaneet kansainvälistä yhteistyötä.

Teksti: SAMI KARHU 23

OT-20181031-340686_181018_1102480918.indd 23

18.10.2018 11:02:53

Venäjä ja osuustoiminta

Atria Venäjän taikasanat – laatu ja hinta Paikallisesti tunnetut brändit iskevät venäläisten makuhermoon. Lihan alkuperämaalla ei sen sijaan ole suurta merkitystä.

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Andrej Shkredov esittelemässä Atria Venäjän toimintaa.

V

enäjän nykyaikaisimmaksi makkaratehtaaksi sanottu Atrian tuotantolaitos sijaitsee Pietarin eteläpuolella Gorelovossa.

Loppuvuodesta 2009 käynnistynyt lihanjalostaja myy ja markkinoi valmistamiaan tuotteita pääosin Pietarin ja Moskovan alueella.

Tehtaan laajennuksessa kolme vuotta sitten suurennettiin leikkeleiden tuotantotiloja ja avattiin uusi pizzaosasto. Laitoksen esimerkkinä on Atrian laitos Nurmossa.

Atrialla ei ole tällä hetkellä Venäjällä omaa teurastamoa. Moskovassa aiemmin ollut teurastamo myytiin vuonna 2015.

”Korkea automaation taso ja monitasoinen laadunvalvonta varmistavat tuoteturvallisuuden ja tasaisen korkealaatuisen tuotannon”, vakuutti tuotanto- ja markkinointipäällikkö Andrej Shkredov.

Atria Venäjä on ainoana lihanjalostusyhtiönä Venäjällä saanut kansainvälisen FSSC 22 000 -sertifikaatin.

Tämä tarkoittaa Shkredovin mukaan sitä, että tuotteiden laatu on Venäjän tai EU:n vaatimustasoa korkeampi.

Sertifikaatti on käytössä myös Atrian toisella tehtaalla Sinjavinossa, joka sijaitsee Leningradin alueella Kirovskin piirissä.

EU:n pakotteiden ja niitä seuranneiden vastapakotteiden vuoksi Venäjälle ei saa tuoda enää lihaa EU:n alueelta. Samassa rytäkässä myös Atria Venäjän lihanhankinta Suomesta loppui.

Nyt tuotantolaitos jalostaa paikallisilta tuottajilta hankittua lihaa ja Etelä-Amerikasta, lähinnä Uruguaysta ja Paraguaysta, hankittua raaka-ainetta.

Brasiliasta lihaa ei Venäjälle enää tuoda taannoisen hormonikohun vuoksi.

Gorelovon tehtaan käyttämä kananliha on 100-prosenttisesti paikallista.

Shkredov muistuttaa, että venäläisiä kuluttajia ei kiinnosta niinkään lihan alkuperä, vaan hinta ja laatu. ”Jokainen saapuva raaka-aineiden tuote-erä tarkistetaan Atria Venäjän kemiallisessa ja mikrobiologisessa la-

boratoriossa”, hän kertoo.

Läntisessä Euroopassa jylläävä vegebuumi ei hänen mukaansa ole saavuttanut Venäjää ja kiinnostus erilaisia lihankorvikkeita kohtaan onkin ollut verrattain vähäistä.

Markkina-alueena Pietari ja Moskova Gorelovon tehdas valmistaa erilaisia makkaroita, leivänpäällisiä ja valmisruokia, kuten pizzoja. Sillä on myös valmistuslupa ainoana EU:n ulkopuolisena tehtaana Serranon ilmakuivattuun kinkkuun. Tuotantolaitoksen asiakkaita ovat muun muassa Prisma, Neste, Shell sekä kansainväliset pikaruokaketjut Pizza Hut ja Pizza Papa Johns.

Atria ei korosta Venäjällä suomalaisuutta myyntivalttina. Atria-kylttikin löytyi pienellä etsimisellä ainoastaan tehtaan portin pielestä. Venäläisten kuluttajien makuun ovat sen sijaan paikalliset brändit, kuten Campomos, Pit-Produkt ja Sibylla-tuotemerkki, johon Atria omistaa oikeudet.

Sibylla ei ole ainoastaan paikallinen brändi. Sibylla on Atrian kansainvälisin brändi ja Atrialla on yhteensä lähes 6 000 Sibylla-myyntipistettä Suomessa, Ruotsissa, Baltian alueella ja Venäjällä.

Atria Venäjä myy ja markkinoi valmistamiaan lihatuotteita ja valmis-

24

OT-20181031-340688_181018_1020080779.indd 24

18.10.2018 10:20:11

Kuva: Atria Kuva: Atria

Venäläisten kuluttajien makuun ovat paikalliset brändit, kuten Pit-Produkt, jota valmistetaan Gorelovon tehtaalla.

ruokia pääosin Pietarin ja Moskovan alueella.

Yrityksen tekemien lihavalmisteiden markkinaosuus vuonna 2017 oli Pietarin vähittäiskaupassa noin 16 prosenttia ja Moskovassa noin 2-3 prosenttia.

Kilpailijoiden määrä lähtenyt kasvuun Atria Venäjän henkilöstön määrä on noin 860. Vuonna 2017 yrityksen liikevaihto oli noin 86 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,8 miljoonaa euroa. ”Atrian liiketoiminta Venäjällä on haasteellisessa tilanteessa alkuvuoden aikana merkittävästi kohonnei-

”On pidettävä mielessä, että Venäjällä on erittäin suuri potentiaali", sanoo Ilari Hyyrynen.

Venäjällä riittää kasvupotentiaalia Atria luopui vuonna 2013 sianlihan alkutuotannosta Moskovan alueella sijaitsevalla Campofarmin maatilalla ja keskittyi teollisen tuotannon kehittämiseen Pietarin alueella Sinjavinossa ja Gorelovossa. Miksi tähän ratkaisuun päädyttiin? ”Sianlihan tuotannon kannattavuus oli haasteellista ja päätimme silloin keskittää voimavaramme tuotannon kehittämiseen Pietarin alueella.” ”Samassa yhteydessä luovuimme myös teollisista toiminnoista Moskovassa. Toiminnan fokusointi ja keskittäminen oli hyvä päätös. Meillä on nyt hyvät toimintaedellytykset Pietarissa”, vastaa Hyyrynen.

Hän ei näe ongelmallisena, että tällä hetkellä Atria Venäjä hankkii lihan-

”On pidettävä mielessä, että Venäjällä on erittäin suuri potentiaali.”

Kuva: Riku-Matti Akkanen

den porsaan- ja siipikarjan lihahintojen vuoksi. Tiukasta kilpailutilanteesta johtuen ostohintojen nousua ei ole täysimääräisesti kyetty siirtämään myyntihintoihin, vaikka myyntihintojen korotuksia onkin tehty”, Atria Venäjän liiketoiminta-alueen johtaja Ilari Hyyrynen kertoo.

Markkina-asema Pietarissa on kuitenkin Hyyrysen mukaan hyvä, vaikkakin aavistuksen heikentynyt viime vuosina. Kilpailijoiden määrä Pietarin alueella on viime vuosina lisääntynyt, joka on pääsyy alempiin myyntivolyymeihin. ”Moskovan tehtaan sulkemisen myötä tarjoama on muuttunut merkittävästi volyymituotteista valmisruokatuotteisiin, joiden kysyntä Venäjällä ei ole vielä länsimaiden tasolla.

Tämä on johtanut volyymien laskuun Moskovassa, tosin tietoisesti.”

Atria-kyltti löytyy Gorelovon tehtaan portin pielestä.

sa Euroopan ulkopuolelta, jopa Etelä-Amerikasta saakka. ”Atria Venäjä ostaa suuren osan liharaaka-aineestaan Venäjältä, toisin sanoen käytämme paljon paikallista lihaa tuotteissamme. Saatavuus on ajoittain kuitenkin huono ja silloin käytämme kansainvälistä lihaa. Laatujärjestelmämme mukaisesti tarkastamme aina, että ostamamme liha vastaa niille asetettuja kriteerejä.”

Ilari Hyyrysen mukaan Venäjän bisnes näyttää lyhyellä aikaikkunalla haastavalta, mutta keskittymällä oikeisiin tuoteryhmiin ja korkeaan laatuun, menestysmahdollisuudet ovat olemassa. ”On pidettävä mielessä, että Venäjällä on erittäin suuri potentiaali. Nykyinen talous- ja pakotetilanne ei voi kestää ikuisesti. Jossain vaiheessa talous kääntyy kasvuun ja korkeamman hinta/laatuluokan tuotteiden kysyntä sen myötä.”

Hyyrynen korostaa, että Atrian strategisena tavoitteena on kannattavuuden parantaminen, kasvun vauhdittaminen ja yhtiön omistaja-arvon lisääminen. ”Tavoitteidensa saavuttamiseksi toteutamme vuoteen 2020 ulottuvaa, Atrian Terveeksi Kasvuksi nimettyä strategiaa. Se mahdollistaa myös kasvun hakemisen yritysostojen kautta ulkomailta – kannattavuutta vaarantamatta.”

25

OT-20181031-340688_181018_1020080779.indd 25

18.10.2018 10:20:14

Venäjä ja osuustoiminta

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Pietarilaisen Prisman vihannesosastolla ilmoitetaan tarjouksista myös suomeksi.

Pietarilainen Prisma henkii lähikaupan tunnelmaa Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Venäläinen kuluttaja asioi mielellään tuoretiskillä eikä osta valmiiksi pakattua lihaa.

Suomi-tuotteista suosituimpia ovat Valion juustot ja voit.

S

-ryhmä luottaa suomalaisuuden voimaan Venäjällä. Tämä tulee hyvin esille myös pietarilaisessa Prismassa, joka muistuttaa enemmän S-markettia kuin Suomesta tuttuja jättihalleja. Osa kylteistä ilmoittaa tarjouksista suomeksi - sulassa sovussa venäjänkielisten plakaattien kanssa.

Kaupan hyllyiltä löytyy tuttuja tuotemerkkejä Rainbowsta Fazeriin.

Maito-osastolla on totta kai Valion tuotteita, jotka venäläiset tuntevat hyvin. Laktoosittomat ja venäläisestä maidosta valmistetut tuotteet eivät ole pakotteiden piirissä. Tarjolla on muun muassa Violan voita ja juustoa sekä hieman yllättäen myös pullovettä, jota Valio tuo Suomesta Venäjälle. ”Jos täällä pitää olla joku muu kuin venäläinen, kannattaa olla suomalainen”, toteaa Venäjän market-kaupasta vastaava Jarmo Paavilainen.

Vaikka Prismat etenevät kuluttajien sydämiin suomalaisuudella eli luomalla heille suomalaisen ostoskokemuksen, poikkeavat myymälät jonkin verran kotimaisista marketeista.

Kauppojen lihatiskit ovat Venäjäl-

lä hyvin yleisiä, niin myös Prismoissa.

Liha kauppoihin ostetaan paikallisilta tuottajilta. ”Venäläiset kuluttajat eivät ole tottuneet vakuumipakattuun lihaan, vaan he haluavat nähdä, kun se kääritään tuoretiskillä pakettiin”, valottaa Paavilainen.

Suomalaisista Prismoista poiketen marketista löytyy poikkeuksellisen iso juomaosasto, jonka valikoimaan kuuluu mietojen juomien ohella myös väkevämpää sorttia.

Myös Venäjän Prismoissa on käytössä S-Etukorttia muistuttava vihreä kortti. Kuluttajat saavat sillä kanta-asiakasetuja, mutta he eivät ole kaupan asiakasomistajia, joten heillä ei ole jäsenoikeuksia.

S-ryhmä käynnisti kanta-asiakas­ ohjelman Venäjällä marraskuussa 2010. Kortin haltijoita on kaikkiaan 500 000. Prisman verkkopalveluissa ja somessa tehdään Venäjällä vierailuja yli 45 000 kuukaudessa.

Liikepaikkoja vuokratiloista S-ryhmä avasi ensimmäisen myymälänsä Pietariin vuonna 2008. Tällä hetkellä marketteja on kolmetoista.

Venäjän Prismoista monet ovat kooltaan verraten pieniä, kuten Alepat ja Salet. Myymälöiden pieni koko selittyy sillä, että S-ryhmän marketit toimivat Pietarissa vuokratiloissa. Kotimaan Prismojen ja S-markettien tiloista vastaavat alueosuuskaupat.

S-ryhmä aikoo Paavilaisen mukaan keskittyä myös jatkossa supermarket-lähikauppoihin, sillä niille löytyy helpommin liikepaikkoja kaupungin keskustasta. Alkusyksystä avattiinkin Pietariin ensimmäinen Prisma-minimarket.

Prismoilla on Pietarissa oma logistiikkakeskus. Ketju työllistää yhteensä lähes tuhat ihmistä.

Yli puolet tuloista ruokaan Valtaosa venäläisperheistä käyttää yli puolet tuloistaan ruokaan. Paavi-

26

OT-20181031-340690_181018_1014130139.indd 26

18.10.2018 10:14:16

Kuva: Riku-Matti Akkanen Kuva: Juhani Lehto

Venäjällä pidetyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut näkyivät hotellivierailujen määrässä.

lainen sanoo Prismojen kohdistavan palvelunsa ennen kaikkea nuorisoon, nuoriin pareihin ja kouluikäisten las­ ten vanhempiin. Asiakkaita houkutel­ laan ylemmästä keskiluokasta.

S-ryhmän kaupoilla on kahdek­ san miljoonan asukkaan Pietarissa 2-3 prosentin markkinaosuus. Paavilai­ sen mukaan kaupparyhmän kunnian­ himoisena tavoitteena on seuraavaksi tuplata markkinaosuus.

Hotellivieraille suomalaista eksotiikkaa Sokos Hotels juhlisti syksyllä 2017 kymmenvuotista taivaltaan Venäjällä.

Ketjulla on Pietarissa kolme hotellia.

Niistä kaksi on neljän tähden ja yk­ si viiden tähden hotelli.

Pietarissa matkailu- ja ravitsemis­ kauppaa harjoittavan OOO Sokote­ lin liikevaihto oli 30,5 miljoonaa eu­ roa, kohoten edellisvuodesta 19 pro­

Prismat muistuttavat Pietarissa enemmän lähikauppaa kuin hehtaarihalleja.

senttia. Ruplissa liikevaihto kasvoi 7,4 prosenttia. OOO Sokotelin liiketulos oli vuotta aiempaa merkittävästi pa­ rempi.

Menestys ei ole ollut aina itses­ täänselvyys. Venäjän markkina on ol­ lut murroksessa viimeisen kymmenen vuoden ajan, alkaen koko maailman­ taloutta ravistelleesta vuoden 2008 ta­ loustaantumasta. Myös ruplan kurs­ sin voimakkaat heilahtelut on luonut paineita hotellibisnekselle.

Sokos Hotel Olympia Gardenin hotellin johtaja Dmitry Melnikov us­ koo Suomi-brändin voimaan. ”Hotellissa yhdistyvät suomalainen kodikkuus, rento tunnelma ja hen­ kilökunnan huomaavainen palvelu.

Suomalaista vieraanvaraisuutta kes­ kellä Venäjän kulttuuripääkaupun­ kia”, luonnehtii Melnikov.

Huoneita Sokos Hotel Olympia Gardenissa on lähes 350. Kokoustilat sijaitsevat kaikki samassa kerrokses­ sa, mikä helpottaa kokousten järjestä­ mistä.

Jalkapallon maailmanmestaruus­ kilpailut 2018 pelattiin Venäjällä vii­ me kesänä, joka toi maahan runsaas­ ti matkailijoita.

Venäjällä vieraili MM-kisojen ai­ kana lähes 600 000 ulkomaalaista ki­

saturistia ja ulkomaalaisia matkailijoi­ ta kaikkiaan viisi miljoonaa. Venäläi­ nen Sberbank arvioi turistien käyttä­ neen yhteensä 1,5 miljardia dollaria Venäjällä, mikä on tuplasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Dmitry Melnikovin mukaan kiso­ jen yleisöryntäyksen vaikutuksen ho­ telliliiketoimintaan kahtalaisena. ”Kun pelit olivat Moskovassa, ho­ telleista lähtivät asiakkaat. Pelien ol­ lessa Pietarissa hotellit kyllä täyttyivät hetkellisesti täyttäen majoituskapasi­ teetin, mutta seuraavana päivänä kisa­ vieraat olivat jo muualla.”

Harasoo!

Itämatkailun alkuvuosikymmenet ● Suomen ja Neuvostoliiton välinen matkailu oli varsin erilaista kuin nykyisin Suomen ja Venäjän vä­ lillä, ilmenee Elvi Juvosen Jyväskylän yliopistolle te­ kemästä gradusta, joka käsittelee turismia NL:n ja Suomen välillä 1956-1991. Valtioiden välinen mat­ kailusopimus tehtiin vuonna 1974.

Kylmän sodan aikaan turismissa näkyi kapitalis­ tisen lännen ja sosialistisen idän blokkirajat, vaikka juhlapuheissa toistui kansojen välisen ystävyyden ra­ kentaminen matkailun avulla.

Suomi oli neuvostoturisteille tärkein matkakoh­ de lännessä. Vastaavasti suomalaiset matkailijat oli­ vat NL:lle merkittävin matkailijaryhmä länsimaista. ”Tulijoita Neuvostoliittoon olisi kyllä ollut enemmän kuin pystyttiin ottamaan vastaan. Vuonna 1988 monet tärkeät hotellit olivat remontissa”, kirjoittaa Juvonen.

Hotellipulan vuoksi valtiollinen matkatoimisto Inturist aloitti hotellinrakennusohjelman. 80-luvul­ la matkailijoiden määrä kaksinkertaistui kumpaan­ kin suuntaan.

Vuonna 1983 noin 330 000 suomalaista kävi itä­ naapurissa ja 30 000 neuvostoliittolaista Suomessa.

Lähde: Elvi Juvonen: Rappiota rajan takaa - Turismi Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1956-1991.

Yleisen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto 2013.

27

OT-20181031-340690_181018_1014130139.indd 27

18.10.2018 10:14:17

Venäjä ja osuustoiminta

Valion kasvuvauhti nousi pakotteita edeltävälle tasolle Valio on edelleen vahvasti Venäjän markkinoilla. Esimerkiksi sulatejuustoissa yhtiö on palannut markkinajohtajaksi.

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Kuva: Valio

V

”Nykyään Valion tuotteita löytyy koko Venäjältä - Moskovasta Habarovskiin. Joissakin kategorioissa, esimerkiksi sulatejuustoissa, olemme palanneet markkinajohtajaksi”, Finska iloitsee.

Viime vuonna Valion kasvuvauhti palasi vuoden 2013 tasolle, eli liikevaihto Venäjällä kasvoi 14 prosenttia, mikä on sama kasvuvauhti kuin ennen embargoa.

Venäjän markkinoilla olevista Valion tuotteista 90 prosenttia tehdään Venäjällä. Kuva Valion Ershovon tehtaan tuotantolinjalta.

Kuva: Valio

enäjän rajan sulkeutuminen ei ollut helppoa Valiolle, sillä ennen rajojen sulkeutumista Venäjällä myytävistä tuotteista 90 prosenttia tuotiin Suomesta.

Vuonna 2014 Valio aloitti bisneksen rakentamisen kokonaan uudelleen.

Nyt neljä vuotta myöhemmin Valion Venäjän markkinoilla olevasta tuotevalikoimasta 90 prosenttia tuotetaan Venäjällä.

Valio valmistaa tuotteita Venäjän markkinoille seitsemässä tehtaassa. ”Meillä on yksi oma tehdas Ershovossa, ja lisäksi Valion tuotteita valmistetaan kuudella kumppaniemme tehtaalla Moskovan ja Leningradin alueilla. Venäjältä löytyy riittävästi hyviä maitotiloja ja moderneja tuotantolaitoksia, joiden taso vastaa Suomen konsernin laatuvaatimuksiin”, kertoo Valio Venäjän toimitusjohtaja Kari Finska.

Valio on hänen mukaansa pystynyt hyvin lyhyessä ajassa rakentamaan tuotantoa kaikissa meijerituotteiden tärkeissä kategorioissa. Meijerikonserni tuottaa Venäjällä jogurtteja, raejuustoa ja jälkiruokia, maitoa, kermaa, voita, juustoa ja sulatejuustoa, smetanaa jne.

Valio pakkaa suosittua Viola-sulatejuustoa nyt myös pusseihin.

Violan maine kestää ”Venäläiset tuntevat Valion brändin hyvin ja se on myös rakastettu. Jo useampi sukupolvi venäläisiä aloittaa päivänsä Viola-sulatejuustoa voileivällä. Vuonna 2016 aloitimme Oltermanni-juuston tuotannon Venäjällä.”

Finskan mukaan kuluttajat olivat odottaneet Oltermannia innokkaasti

28

OT-20181031-340692_181018_1005530700.indd 28

18.10.2018 10:05:56

Kuva: Metsä Group Kuva: Valio

METSÄ GROUP VENÄJÄLLÄ: Metsä Groupin sahalaitos Metsä Svir sijaitsee Leningradin alueella.

"Esimerkiksi sulatejuustoissa olemme palanneet markkinajohtajaksi”, Kari Finska kertoo.

rajan sulkeutumisen jälkeen. ”Valio on monille venäläisille suomalaisen laadun synonyymi. Haluamme täyttää korkeat odotukset joka päivä.”

Pakotteiden värittämä vuosi 2014 oli kriittinen Valion Venäjän-tytäryhtiön historiassa. Tärkein tukipilari vaikeina aikoina oli oma tehdas, jossa on vuodesta 2009 lähtien tuotettu Viola-sulatejuustoja.

Viola oli vuonna 2017 markkinajohtaja Moskovassa ja Pietarissa. ”Tänä vuonna aloitimme ensimmäistä kertaa koko Valion historiassa pakkaamaan Viola-sulatejuustoa pusseihin. Uutuus on otettu hyvin vastaan ja sen myynti on kasvussa”, toteaa Kari Finska.

Valion Venäjän markkinoilla olevaan tuotevalikoimaan kuuluu yli 130 tuotetta. ”Tuomme venäläisille kuluttajille jatkuvasti myös uusia tuotteita, tänä vuonne yli 20 uutuutta ja lisää on tu-

lossa”, Finska lupaa ja jatkaa: ”Emme toki pysty korvaamaan koko Suomen Valion valikoimaa. Näitä ovat esimerkiksi laktoosittomat tuotteet, joiden tuotanto vaatii huomattavia investointeja, tiettyjä raaka-aineita ja pitkää reseptin kehitystä.”

Valio tuo Suomesta Valio Baby lastenruokaa, Eila laktoositonta maitoa ja Jäätelöfabriikin laktoositonta jäätelöä. Myös maidottomien juomien vienti Venäjälle on sallittu ja Valio tuokin Suomesta myös Helsingin Pitäjänmäen tehtaalla valmistettuja mehuja, marjakeittoja ja glögejä. ”Venäläiset tietävät, että suomalainen vesi on Euroopan puhtaimpien joukossa. Tuomme vettä Suomesta, Polar Spring -tehtaasta.”

Venäjä on aina ollut yksi tärkeimmistä Valion markkinoista. Yhtiö on toiminut Venäjällä jo yli sata vuotta. ”Tarjoamme venäläisille kuluttajille herkullisten makujen lisäksi suomalaista laatua, korkealaatuista maitoa, ainutlaatuisia reseptejä, tarkkaa laadunvalvontaa ja innovaatioita, joille ei ole vastineita missään maailmassa” alleviivaa Finska.

Valio oli ensimmäinen yritys maailmassa, joka toi markkinoille laktoosittomat tuotteet 2000-luvun alussa.

Viime vuonna laktoosittomien Valio Eila -tuotteiden myynti kasvoi Venäjällä merkittävästi.

Sahatavaraa ja puunhankintaa Suomalainen metsäosaaminen on jalkautettu myös itärajan taakse. Metsä Groupin bisneksessä Venäjällä on kuitenkin vain pieni rooli. ● Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren sahalaitos Metsä Svir sijaitsee Venäjällä, Leningradin alueella.

Vuonna 2015 Metsä Svir -saha juhli merkittävää rajapyykkiä, kun sen kaikkien aikojen kokonaistuotanto ylitti kaksi miljoonaa kuutiota. ”Metsä Groupin sahaliiketoiminnan painopiste on Suomessa suomalaisen puun jalostuksessa. Svirin osuus kokonaistuotannostamme on 10-15 prosenttia. Svirin tuotanto täydentää hyvin muuta valikoimaamme ja se myydään samoille vientimarkkinoille kuin muukin sahatavaramme”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo.

Metsä Group hankkii Suomen lisäksi puuta Venäjältä, Ruotsista, sekä Baltiasta. Mitä erityispiirteitä liittyy puunhankintaan Venäjältä? ”Meillä on Venäjällä omia metsävuokra-alueita, jotka ovat kaksoissertifioituja. Suuri osa puunhankinnastamme liittyy näihin alueisiin. Muiden toimijoiden puun osalta varmistamme ja tunnemme puun alkuperän jokaisen hankintaerän kohdalla. Tarkastamme säännöllisesti hankintalähteiden olevan lain ja sertifikaattien vaatimusten mukaisia”, sanoo Hämälä.

Ruplan kurssin heilahtelut ja kauppapoliittiset käänteet vaikuttavat idänkauppaan eri toimialoilla, niin myös metsäteollisuudessa. ”Venäjän liiketoimintamme kustannukset ovat lähes täysin ruplapohjaisia ja toisaalta tuotanto viedään. Täten nykyinen ruplan heikko kurssi parantaa kannattavuuttamme. Toisaalta heikon ruplan aikana inflaatio on ollut voimakasta.”

Kauppapolitiikalla ei Hämälän mukaan toistaiseksi ole ollut Metsä Groupin Venäjän toimintoihin vaikutusta. ”Tuotantomme Venäjällä on koko konsernin liikevaihdosta noin prosentti, eikä meillä ole siellä merkittäviä kasvusuunnitelmia”, pääjohtaja kiteyttää.

29

OT-20181031-340692_181018_1005530700.indd 29

18.10.2018 10:05:57

Venäjä ja osuustoiminta

Kansanedustaja Katri Kulmuni:

Vuoropuhelua tarvitaan kaikkina aikoina Suorat yhteydet kansalaisten välillä luovat perustan Suomen ja Venäjän välisille suhteille, ystävyysseurassa uskotaan.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

K

ansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) valittiin jatkokaudelle Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi keväällä 2017. Seura määrittelee itsensä poliittisesti sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi, joka tarjoaa tietoa Venäjän kulttuurista ja kielestä sekä suomalais-ugrilaisista kansoista.

Yhdistys pyrkii tuomaan yhteen

myös suomen- ja venäjänkielisiä, joita Suomessa asuu yli 70 000. ”Meidän tehtävämme on keskittyä kansalaisten väliseen toimintaan, että he voisivat liikkua rajan yli ja tutustua toistensa kulttuureihin poliittisista suhdanteista riippumatta”, toteaa Kulmuni.

Hän mainitsee yhdistyksen toiminnasta käytännön esimerkkinä kult-

tuurifoorumin, joka järjestetään joka toinen vuosi Suomessa ja joka toinen vuosi Venäjällä. Tapahtuman tarkoituksena on edistää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä rajat ylittäen. Tänä syksynä Savonlinnassa järjestetty kulttuurifoorumi keräsi ennätysmäärän osallistujia. ”Esimerkiksi kuorot tai urheiluseurat voivat foorumin kautta löytää yhteistyökumppanin Venäjältä. Myös kunnille tarjotaan mahdollisuuksia rajat ylittävän toiminnan kehittämiseen”, kertoo Kulmuni. Hänen mukaansa erityisesti itärajan kunnat ovat olleet yhteistyössä hyvin aktiivisia.

Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa teatterivierailuja, lastenleirejä ja näyttelyitä.

Katri Kulmunia Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajana edelsi tehtävää vuoteen 2015 hoitanut nykyinen pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Kulmunin mielestä on luontevaa, että eturivin poliitikot voivat toimia näkyvässä roolissa kansalaisjärjestössä. ”Suomi-Venäjä-Seuran johdossa on ollut aika monta kertaa yhteiskunnallisesti aktiivisia henkilöitä. Kokemus päätöksenteosta voi tuoda painoarvoa myös tähän tehtävään”, sanoo Kulmuni, joka on myös keskustan varapuheenjohtaja.

Kiinnostus kieleen alkoi koululaisena Kulmunin oma kiinnostus Venäjää kohtaan virisi jo lapsuusmaisemissa Torniossa. ”Olen kotoisin länsirajalta, joten kävin peruskouluni Ruotsin puolella.

Vieraillessani ystävyyskoulussamme Pohjois-Venäjällä innostuin venäjän kielestä. Huomasin myös, että nuoret olivat itänaapurissa aivan samanlaisia, vaikka miljöö olikin erilainen.”

Hän alkoi opiskella venäjää ja päätyi lopulta yliopisto-opiskelijaksi Pietarin miljoonakaupunkiin. ”Kyllä se tietenkin auttaa, että ylipäätään osaa kieliä ja varsinkin naapurimaan kieltä. Ilman opintojani tuskin olisin edes mukana Suomi-Venäjä-Seurassa, johon liityin alun perin

30

OT-20181031-340694_181018_1006080037.indd 30

18.10.2018 10:06:10

Arktinen ulottuvuus yhdistää

halvempien viisumien takia”, Kulmuni naurahtaa.

Venäjällä puhutaan noin pariakymmentä Suomen sukukieltä. Kielten puhujia on laajalla alueella Karjalan tasavallasta Uralin toiselle puolelle asti. Suuri haaste on kielten puhujien määrän lasku ja erityisesti nuorten erkaantuminen äidinkielestään.

Suomi-Venäjä-Seuran yhtenä tavoitteena onkin tukea suomalais-ugrilaisten kulttuurien säilymistä ja kehittymistä itänaapurissa. Kulmunin mukaan yhdistyksellä on pitkät ja monipuoliset yhteistyösuhteet suomalais-ugrilaisten järjestöjen kanssa Venäjällä.

Sukukansojen kulttuuria tuodaan esiin muun muassa lokakuisilla suomalais-ugrilaisilla sukukansapäivillä, Sugrifesteillä. Seuraava suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestetään elokuussa 2020 Viron Tartossa.

”Olemme voineet keskittyä niihin asioihin, jotka yhdistävät eikä niihin, jotka erottavat”, sanoo Katri Kulmuni.

Miten Venäjä-ulottuvuus näkyy eduskuntatyössä? ”Ulkoasiainvaliokunnassa, jonka varajäsen olen, Venäjä tulee esille jonkin verran. Talousvaliokunnassa käsittelyssä ovat kauppa, teollisuus ja energia, jossa naapurimaamme on iso toimija. Pakotepolitiikka on luonnollisesti läsnä päätöksenteossa yleisesti. ETYJ puolestaan seuraa turvallisuustilannetta Ukrainassa ja osallistuu vaalitarkkailuun eri maissa”, kertoo Kulmuni, joka on ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varajäsen.

Katri Kulmuni osallistui vastikään Arktisen parlamentaarikkokonferenssiin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Konferenssi kokoontui 16.-19. syyskuuta Inarissa.

Kokoukseen saapui kaikkiaan noin 50 parlamentaarikkoa arktiselta alueelta Pohjoismaista, Kanadasta sekä Venäjältä.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017–19. ”Kuten tiedetään, Venäjä on iso arktinen maa ja arktisissa kysymyksissä todella tärkeä kumppani. Kuvaavaa on, että Venäjä on halunnut pysyä mukana arktisessa yhteistyössä, kun kansainvälinen yhteistyö on muutoin vaikeutunut kireän poliittisen tilanteen vuoksi”, arvioi Kulmuni.

Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikan kova ydin ei kuulu Arktisen neuvoston toimivaltaan, mikä osaltaan helpottaa vuoropuhelua lännen ja Venäjän välillä järjestössä. ”Olemme voineet keskittyä niihin asioihin, jotka yhdistävät eikä niihin, jotka erottavat.”

Kulmuni muistuttaa alkuperäiskansojen kysymysten olevan järjestössä tärkeitä. ”Venäjälläkin on alkuperäiskan-

"Venäjä on arktisissa kysymyksissä todella tärkeä kumppani."

sojen oikeuksien toteutumisessa vielä paljon tekemistä”, kansanedustaja pohtii.

Suomen puheenjohtajuuden kehysteemoja Arktisessa neuvostossa ovat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys.

Nämä teemat sisältyvät Kulmunin mukaan yhteiseen julkilausumaan, johon kaikki neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet.

Myrskyä vai myötätuulta?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tavannut säännöllisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinia geopoliittisten myrskyjen keskelläkin.

Vaikka lännen ja Venäjän vuoropuhelu on viime aikoina hieman lisääntynyt, kivenä kengässä on yhä jatkuva Ukrainan sota. ”Tietenkin toivomme, että tämä kriisi saataisiin ratkaistua. Sehän on tällainen jäätynyt konflikti, joka ei vielä oikein ole niin jäässäkään. Ukrainassa on edelleen sotatilassa olevia alueita”, sanoo Kulmuni ja jatkaa: ”Jo sijaintinsa vuoksi Suomi on pyrkinyt pitämään suhteita yllä naapureihinsa vaikeinakin aikoina. On paljon kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan dialogia, vaikka ei olisi kaikista asioista samaa mieltä.”

Katri Kulmuni ottaa esimerkiksi rajaturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat. ”Nehän eivät katso valtakunnan rajaa. Jos vaikkapa voimala losahtaa, niin kyllä ne saasteet sieltä tulevat Suomenkin puolelle.” ”Heti Ukrainan kriisin alettua valtiolliset tapaamiset jäädytettiin, mutta presidentti on pikkuhiljaa avannut niitä. Nyt myös ministerit pitävät jo suhteellisen säännöllisesti yhteyttä”, toteaa Kulmuni.

Tästä yhtenä osoituksena on Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin vierailu Suomessa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vieraana syyskuun lopulla. Medvedev kävi visiittinsä aikana tutustumassa muun muassa Fortumin jätteenkäsittelylaitoksella Riihimäellä suomalaiseen kiertotalous- ja ongelmajätehuolto-osaamiseen.

31

OT-20181031-340694_181018_1006080037.indd 31

18.10.2018 10:06:12

uutiset

Osuustoimintaprofessuurille jatkoa

Tutkijat esiin! Alkaen vasemmalta gradua osuustoiminnasta tekevä Niko Silonsaari, tutkijat Noora Heino, Terhi Tuominen, Saila Rosas ja Kari Huhtala.

Keskellä ot-professori Iiro Jussila.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Osuustoimintajohtamisen lahjoitusprofessuuri on saanut jatkoa.

Osuustoiminnan neuvottelukunnan lahjoituksen myötä professuuri jatkuu kaksi lisävuotta.

L

ahjoitusprofessuuria hoitaa tiimeineen Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja, KTT Iiro Jussila Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT).

32

OT-20181031-340696_181018_1346100566.indd 32

18.10.2018 13:46:14

Professuurin ensimmäinen jakso käsitti vuodet 2013-2017 ja lahjoituksen myötä professuuri jatkuu kaksi lisävuotta. Professuuria hoitavan, Jussilan vetämän LUT:n OT-tiimin jäsenet ovat olleet mukana ohjaamassa osuustoimintaan liittyviä kandi-, pro gradu- ja väitöskirjatöitä. He tekevät myös vierailevia luentoja muihin oppilaitokseen.

Tiimissä ovat työskennelleet Jussilan ohella Pasi Tuominen, Terhi Tuominen, Heidi Forsström-Tuominen ja Noora Heino sekä joitain opinnäytetyötä tehneitä tutkimusapulaisia. LUT:n palkkalistojen ulkopuolelta tiimin työhön ovat osallistuneet toimitusjohtaja Saila Rosas, osuustoimintajohtaja Kari Huhtala sekä apurahatutkija Jeremy Thorne.

Tällä hetkellä tiimissä työskentelevät professori Jussilan lisäksi tutkijatohtorit Terhi Tuominen (projektipäällikkönä) ja Noora Heino sekä jatko-opiskelijat Kari Huhtala ja Jeremy Thorne. ”Professuurin hoito sujuu hyvin, sillä lahjoittajatahot ovat PTT:n jäseniä. Digiaikana yhteydenpito sujuu kätevästi sähköisiä kanavia hyödyntäen ja ydintiimi kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa myös kasvotusten”, kertoo dekaani Sami Saarenketo LUT:sta.

Yksi professuurin päätavoitteista on osuustoimintatietämyksen edistäminen yhteiskunnassa ja ot-yrityksissä. Työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi ot-johtamisen käsikirja Tiedolla, taidolla, intohimolla. Myös kymmeniä lehtijuttuja ja blogeja on käytetty osuustoimintayritysten strategiatyössä. ”Professuuri on mahdollistanut osuustoimintatutkimuksen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Viiden vuoden aikana keskimäärin kolmihenkinen tiimi on aikaansaanut 12 tieteellistä artikkelia, 4 väitöskirjaa ja lukuisia konferenssipapereita”, Saarenketo havainnollistaa.

Globaalisti ja paikallisesti Tiimi on hänen mukaansa ollut aktiivinen osuustoiminnan opetuksessa ja

LUT:n dynamiittiduo dekaani Sami Saarenketo (vas.) ja rehtori Juha-Matti Saksa.

”LAAJEMMIN TARKASTELLEN TIIMI ON TYÖSKENNELLYT KOLLEKTIIVISEN YRITTÄJYYDEN ILMIÖIDEN PARISSA.” koulutuksessa sekä ohjannut lukuisia osuustoiminta-aiheisia opinnäytetöitä. Korkeatasoisten julkaisujen kautta tiimin työllä on ollut sekä globaalia tieteellistä vaikuttavuutta että kansallista yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Edelliselle on luotu tiimin toimesta myös kansainvälisiä puitteita Journal of Co-operative Organization and Management -tiedelehden perustamisen myötä. Tiimi on ollut lisäksi aktiivisesti vaikuttamassa ot-yrittäjyyden professuurin syntymiseen Mikkelissä ja järjestänyt LUT:ssa kansainvälisen tieteellisen konferenssin. ”Laajemmin tarkastellen tiimi on työskennellyt kollektiivisen yrittäjyyden ilmiöiden parissa. Professuuri voidaan nähdä alustana, jonka puitteissa voi parhaimmillaan syntyä globaalisti huomattava kollektiivisen yrittäjyyden tutkimusyksikkö, jonka toiminnassa osuustoiminnalla on tärkeä rooli.” ”Osuustoiminta voi tuskin yksin saavuttaa riittävää huomiota kansain-

välisissä tiedeyhteisöissä, mutta osana laajempaa kollektiivisen yrittäjyyden tutkimusta tämä on mahdollista”, muistuttaa Saarenketo.

Professuurille asetettiin Osuustoiminnan neuvottelukunnan toimesta selkeät tavoitteet vuonna 2012. Professuurin tuli tuottaa kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja, edistää osuustoimintaa koulutuksessa ja kehittämisessä, parantaa osuustoimintatietämystä yhteiskunnassa ja ot-yrityksissä sekä luoda osuustoiminnan tutkimukselle ja opetukselle puitteita professuurin sijoitusyliopistoa laajemmin. ”Näiden tavoitteiden toteutumisesta tiimi on raportoitunut vuosittain Osuustoiminnan neuvottelukunnalle.

Lahjoittajat ovat olleet tyytyväisiä tiimin työhön, mistä jatkolahjoitus on myös osoituksena.”

Tiimi on Saarenkedon mukaan käyttänyt yleisiä mittareita arvioidessaan professuurin tavoitteiden toteutumista. Niitä ovat julkaisumäärät, viittaukset tiimin julkaisuihin, medianä33

OT-20181031-340696_181018_1346100566.indd 33

18.10.2018 13:46:15

kyvyys, esitelmien ja koulutussessioiden määrä sekä julkaistujen blogien lukukerrat sekä osuustoiminnan käsikirjan myyntimäärät. Suhteessa tiimin kokoon vaikuttavuus on ollut laajaa.

Tieto muuntuu työkaluksi Millaisia ovat käytännön työkalut, joita professuuri tarjoaa? ”Teoria on parasta käytäntöä. Tieto voidaan käsittää työkaluksi. Tiedolla, taidolla, intohimolla -kirja, jonka voi tilata Osuustoimintakeskus Pellervon nettisivuilta, voi toimia merkittävänä apuna kehitettäessä osuustoimintayritysten johtamista, hallintoa ja omistajuuden prosesseja”, Saarenketo vastaa.

Hänen mukaansa LUT:n asiantuntijat, mukaan lukien Mikkelissä toimiva ot-professori Henri Hakala, jakavat mielellään asiantuntemustaan myös jalkautumalla osuuskuntien tilaisuuksiin ja valmennuksiin. ”LUT Kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, esimerkiksi yrittäjyyden, strategian ja kansainvälisen liiketoiminnan alueilla, on lisäksi kehitetty työkaluja, joita voidaan soveltaa myös ot-yritysten hyvään johtamiseen. Toisaalta myös toisinpäin, vastuullinen liiketoiminta ja yritysten välinen yhteistyö ovat tärkeitä teemoja koko yhteiskunnassa ja näihin ot-tutkimuksella on annettavaa.”

Saarenketo kertoo tiimin edustajien tapaavan Osuustoiminnan neuvottelukunnan kanssa kerran tai kaksi vuodessa. Tapaamisessa keskustellaan tiimin kuluneen vuoden toiminnasta ja sen tuloksista sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelmista. Osuustoiminnan neuvottelukunnan muodostavat Osuustoimintakeskus Pellervo, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Osuuskunta Tradeka ja OP Osuuskunta. ”Yhteistyö Osuustoimintakeskus Pellervon kanssa on sujuvaa. Professori Jussila tapaa keskuksen väkeä PTT-toimensa puitteissa ja professori Hakala on myös rakentanut hyvää yhteistyötä keskuksen kanssa. Tiimin jäsenet myös kirjoittavat juttuja OT-lehteen ja toimivat kouluttajina PI-johtamiskoulun koulutuksissa”, sanoo Sami Saarenketo.

Teksti ja kuva: RIKU-MATTI AKKANEN

Venäjä, Venäjä, Venäjä Lappeenrannan teknillinen yliopisto on yksi Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista.

Tällä hetkellä yliopistoyhteisössä työskentelee ja opiskelee 80 kansallisuuden edustajia.

Erityisen paljon opiskelijoita tulee Venäjältä ja varsinkin Pietarista, jonne Lappeenrannasta on alle 1,5 tunnin junamatka. ”Uusista maisteriohjelmaopiskelijoista noin kolmannes on taustaltaan kansainvälisiä lahjakkuuksia. Venäläisiä heistä on hieman alle 10 prosenttia”, valottaa LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa.

Saksan mukaan Venäjällä on erityisen kovaa luonnontieteellistä osaamista, mikä näkyy vuosia jatkuneena tutkimusryhmien välisenä yhteistyönä. ”Teemme siis venäläisten tieteentekijöiden kanssa perustutkimusta, yhteisiä vahvuusalueisiimme perustuvia hankkeita ja tilanteen mukaan kaksoistutkinto-ohjelmia.

Lisäksi parhaiden venäläisten yliopistojen tutkimusinfrastruktuuri on erittäin korkealaatuista.”

Millä aloilla Venäjä-ulottuvuus näkyy parhaiten? ”Meillä myös Venäjä- kuin muunkinlainen kansainvälinen ulottuvuus näkyy painopistealoillamme elikkä puhtaassa energiassa, kiertotaloudessa sekä vastuullisessa liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä. Meillä on yhteisössämme timanttisen kovia Venäjä-asiantuntijoita”, iloitsee Saksa.

Hän mainitsee esimerkkeinä professori Juha Väätäsen, professor of practise Pekka Sutelan, professor of practise Seppo Remeksen ja johtaja Katja Novikovan. Lisäksi LUT:n hallituksessa työskentelee East-Office of Finnish Industriesin toimitusjohtaja Ilkka Salonen. Myös aiempi Suomen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg on ollut kantavia voimia Venäjään liittyvän osaamisen rakentamisessa. ”Olemme vuosikymmenten ajan voineet tutkimuksen, koulutuksen sekä Venäjään liittyvien erityispiirteiden ymmärryksen kautta auttaa useita suomalaisia yrityksiä erityisesti puhtaan energian, kiertotalouden, vastuullisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden kysymyksissä.”

Yhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa keskittyy Saksan mukaan akateemiseen toimintaan, eli tutkimukseen sekä koulutukseen. ”LUT:lla on Venäjällä laaja yhteistyöyliopistojen verkosto, joista parhaimpien, kansainvälisten yliopistojen kanssa olemme tehneet vuosikymmenten ajan tieteellistä työtä. Taas akateemisen maailman ulkopuolisen niin sanotun ystävyysyliopistotoiminnan olemme jättäneet poliittiselle sekä kulttuuritoimijoiden sektoreille.”

Miten pakotteet ja geopolitiikka näkyvät yliopistoyhteistyössä Venäjän kanssa? ”LUT on eurooppalainen tiedeyliopisto ja seuraamme toki normaalitoimintamme ohella poliittista keskustelua muun muassa pakotteisiin liittyen. Yliopistona me kuitenkin keskitymme edelleenkin vain normaaliin akateemiseen yhteistyöhön, mikä on pakotteiden ulkopuolella”, Juha-Matti Saksa painottaa.

"Meillä on yhteisössämme timanttisen kovia Venäjäasiantuntijoita”, sanoo JuhaMatti Saksa.

34

OT-20181031-340696_181018_1346100566.indd 34

18.10.2018 13:46:16

kolumni

Suomalais-venäläinen yliopistoyhteistyö etenee talain, lisäksi nämä vierailut ovat myös yhteistä ajatusta, jonka mukaan osuustoimintaopetusta tarjoavien korkeakoulujen on kuljettava käsi kädessä.

HAGEN HENRŸ Kirjoittaja on tutkimusjohtaja, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

V

enäjällä on pitkä osuuskuntaperinne. Maaorjuuden lakkauttamista vaatineet ns. dekabristit virallistivat osuuskuntansa Siperiassa jo 1830-luvun alussa. Venäjällä on myös pitkät perinteet osuustoiminnan opetuksesta, erityisesti yritysmalliin erikoistuneiden laitosten kautta. Yksi niistä on Belgorodin yliopisto, joka on keskittynyt osuustoiminta-, talous- ja lakiasioihin.

Minä olen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vieraillut kyseisellä yliopistolla kerran vuodessa vuodesta 2007 lähtien. Ensi viikolla olen siellä taas. Tavoitteenani on ollut luennoida, osallistua seminaareihin ja yliopiston järjestämiin kansainvälisiin konferensseihin, jos ne tapahtuvat oleskeluni aikana. Pyrin myös keskustelemaan opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa mahdollisimman paljon.

Asemastaan huolimatta Belgorodin yliopistolla on hyvin ennakkoluuloton lähestymistapa opetukseen ja oppimiseen, jossa teoria ja käytäntö näyttävät sekoittuvan luonnollisesti.

Tiedonvaihdon, joka käsittää pääasiassa osuustoimintaan liittyviä arvoja ja periaatteita sekä osuuskun-

Tämä on erityisen tärkeää, koska maailmanlaajuisesti yritysmallin opetus on edelleen marginaalissa.

Tuskin missään se on osa yleistä tutkimus- ja opinto-ohjelmaa. Tässä yhteydessä mainittakoon, että Belgorodin yliopisto on periaatteessa kiinnostunut osallistumaan Helsingin yliopiston koordinoimaan osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opetukseen (Co-op Network Studies). Lisäksi yliopisto on Venäjän federaation ja muiden IVY-maiden vastaavien yliopistojen verkoston jäsen.

Toisaalta HY:n Ruralia-instituutti on myös kansainvälisen, osuustoiminnan opetukseen ja tutkimukseen liittyvän Rulescoop-verkoston perustajajäsen.

Yhdessä Rulescoop-verkoston yliopistoista, Moldovan kauppakorkeakoulussa, yritämme yhdistää kaksi edellä mainittua verkostoa synergian luomiseksi. Moldovan kauppakorkeakoulun yhteistyöryhmä on osallistunut useita kertoja Ruralia-instituutin järjestämiin tapahtumiin ja olen myös henkilökohtaisesti ollut heihin yhteydessä työni kautta.

Oppiminen on kaksisuuntainen katu. Niin paljon kuin Venäjällä olevat kollegamme voivat oppia meiltä, voimme oppia myös heiltä. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö eri aikoihin mukautuvalla osuustoiminnalla olisi paikkaansa radikaalisti muuttuvassa globaalissa liiketoimintaympäristössä.

Tarvitsemme tutkimukseen perustuvaa koulutusta, jotta osuuskuntien jäsenet, johto, hallituksen jäsenet ja osuuskuntatyöntekijät pystyvät pyörittämään osuuskuntaansa asianmukaisesti ja edistämään tätä yritysmallia maailmanlaajuisesti.

35

OT-20181031-340699_181018_1346100394.indd 35

18.10.2018 13:46:13

Käännöksiä monille kielille Itä-Suomen yliopiston kääntäjäopiskelijoiden osuuskunnassa opiskelija voi hankkia oman alan työkokemusta jo opintojen aikana. Venäjä on osuuskunnan toiseksi käytetyin työkieli heti englannin jälkeen.

Teksti ja kuvat: HANNA MOILANEN

K

un matkailumainoksia käännetään venäjäksi, tekstin täytyy tihkua suuria tunteita aivan eri tavalla kuin suomenkielisessä mainoksessa. ”Venäjäksi pitää kirjoittaa, että Pohjois-Karjala vie sydämesi mennessään”, gradua vaille valmis venäjän kielen ja kääntämisen maisteri Jana Hämäläinen nauraa.

Venäjä on Osuuskunta Monikielisten toiseksi käytetyin kieli heti englannin jälkeen. Lisäksi työkielinä ovat saksa, ruotsi ja ranska.

Tyypillisiä käännöskohteita ovat matkailumainosten ohella käyttöohjeiden tai nettisivujen käännökset yrityksille. Yliopiston sisällä Monikieliset tarjoaa muun muassa opinnäytetöiden tiivistelmien käännöksiä, tutkimusaineistojen ja -artikkelien kääntämistä sekä oikolukua.

Töitä myös valmistumisen jälkeen Osuuskunta Monikieliset sai alkunsa vuonna 2007. Tavoitteena oli tarjota silloisen Joensuun yliopiston kääntäjäopiskelijoille mahdollisuus saada oman alan työkokemusta ja oppia yrittäjyyttä opiskelujen aikana. Nykyisin jäseniä on 45. Uusia jäseniä tulee vuosittain noin 5. ”Enemmänkin saisi olla tunkua.

Tämä on hyvä, helppo ja turvallinen mahdollisuus saada työkokemusta”, Monikielisten puheenjohtaja Maija

Horttanainen sanoo.

Osuuskuntaan liittymisen ehtona on tiettyjen käännöskurssien suorittaminen. Valmistumisen jälkeen on jäsenenä saanut olla vuoden ajan. Nyt Monikieliset harkitsee aikarajan poistoa. ”Jos samoille töille tulee paljon ottajia, voimme ohjata osuuskunnalta tilattavia palveluja ensisijaisesti opiskelijoille”, Horttanainen pohtii.

Venäjän kieltä ja kääntämistä opiskeleva Jana Hämäläinen nauttii useamman projektin pyörittämisestä rinnakkain.

Monikielisten hallituksen puheenjohtaja Maija Horttanainen on saanut osuuskunnan myötä toistuvia tulkkaus- ja käännöskeikkoja Saksaan ja Sveitsiin.

Nopeat syövät hitaat Monikielisten hallituksessa on kolme jäsentä. Yksi heistä toimii käännöskoordinaattorina, joka välittää osuuskunnalle saapuneet toimeksiannot eteenpäin työntekijöille. Työn ensimmäisenä kuitannut saa sen itselleen. ”Alussa tuntui, että kokeneemmat veivät työt, mutta nyt olen saanut niitä itsekin”, Hämäläinen sanoo.

Osuuskunta markkinoi palvelujaan lehti-ilmoituksilla. Mainoksia on myös kiinnitetty ilmoitustauluille eri puolille yliopistoa. Myös Facebook ja omat nettisivut ovat keskeinen markkinoinnin väline.

Tilitoimisto hoitaa Monikielisten laskutuksen ja palkanlaskennan.

Aiemmin nämä tehtiin itse, mutta kun hallitusvastuuseen ei löytynyt innokkaita, kyseiset asiat päätettiin ulkoistaa. ”Hallinto on järjestetty vapaaehtoispohjalta eli hallitustyöskentelystä ei makseta palkkioita”, Horttanainen kuvaa.

36

OT-20181031-340700_181018_1346220796.indd 36

18.10.2018 13:46:26

Hallitustyöskentelystä voi kuitenkin saada opintopisteitä samoin kuin käännöstöiden tekemisestä osuuskunnassa.

Useampi kieliversio samassa paketissa Monikielisten vahvuutena on laajempien toimeksiantojen vastaanottaminen. Samasta aineistosta voidaan tehdä eri kieliversiot. Kokonaisuus toimi-

tetaan asiakkaalle yhtenä pakettina ja laskutetaan yhdellä laskulla.

Hämäläinen arvostaa myös osuuskunnan yhteisiä kuukausikahveja. Siellä jäsenet voivat jakaa työhön liittyviä sattumuksia ja nauraa niille yhdessä. Toisilta saa tukea ja vinkkejä omaan työhön. ”On mukava puhua asioista, joita moni tunnistaa omassa työssään. Esimerkiksi tulkkia saatetaan usein pyytää työskentelemään ilmaiseksi”, Hä-

mäläinen sanoo.

Jatkossa Hämäläinen tähtää yrittäjäksi. Hänen tavoitteenaan on luoda Venäjän osaamisen keskus, josta saa käännöstöitä, tulkkausta, koulutuksia ja markkinointiapua. ”Venäläiset ovat suurin matkailijaryhmä. Uskon, että venäjän osaamisen sekä laadukkaan kääntämisen ja tulkkaamisen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.”

Työsopimus ei takaa, että kyseessä on työsuhde Vakuutusoikeus tulkitsi työsuhteen tunnusmerkkejä tiukasti.

Teksti ja kuva: HANNA MOILANEN

Kulttuuriosuuskunnan jäsen jäi ilman ansiosidonnaista päivärahaa. kun Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa päätti olla maksamatta ansiosidonnaista päivärahaa Komeetan käännös- ja tulkkaustöitä tekevälle työntekijälle. Lisäksi kassa päätti periä takaisin jo maksettuja päivärahoja.

Yritysneuvoja, OTK Jukka Pötryn ja toimistopäällikkö Kirsi Huhtalan mukaan valituksen käsittely työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa ja sen jälkeen vakuutusoikeudessa kesti kohtuuttoman pitkään.

V

akuutusoikeus päätti kesällä 2018, että Kulttuuriosuuskunta Komeetan työntekijällä ei ollut oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Oikeuden päätöksen mukaan työsuhteen tunnusmerkit eivät täyttyneet riittävästi, vaikka työtä oli tehty muodollisesti työsuhteessa. Osuuskunta nähtiin jäsentensä osaamisen markkinointikanavana eikä varsinaisena työnantajana.

Komeetan oman selvityksen mukaan työntekijän työaikaa seurattiin ja hän käytti työssään työnantajan laitteita ja koneita. Asiakassopimukset oli tehty osuuskunnan nimiin, ja työntekijöille on järjestetty työterveyshuolto. Perustelut eivät kuitenkaan riittäneet vakuutusoikeudelle.

Kiista sai alkunsa jo vuonna 2014,

Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti Kassanjohtaja Esa Kivistön mukaan Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassan linja ei muutu vakuutusoikeuden tekemän päätöksen myötä.

Jokainen päivärahahakemus käsitellään ja selvitetään jatkossakin omana tapauksenaan.

Kivistö myöntää, että osuuskuntien työnantaja-asemaa on tutkittu parin viimeisen vuoden ajan aiempaa tarkemmin. Hänen mukaansa kiristynyt linja on seurausta työttömyysturvan soveltamisohjeesta vuoden 2016 alussa.

Ohjeessa laskutuspalveluosuuskunnat on nostettu omaksi alaluvukseen, vaikka käytännössä suuri osa kevytyrittäjän laskutuspalvelua tarjoavista yrityksistä toimii osakeyhtiöinä. ”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Meillä on tällä hetkellä väliinputoajia, jotka eivät pääse palkansaaja-

kassan eivätkä yrittäjäkassan piiriin”, Kivistö sanoo.

Yksittäistapaus vai laajempaa vaikutusta?

Kulttuuriosuuskunta Komeetassa vakuutusoikeuden päätös nähdään yksittäistapauksena. Merkkejä työttömyyskassojen linjausten laajemmasta kiristymisestä ei ole Komeetan kokemuksen mukaan ollut näkyvissä. ”Elämä ja osuuskunnan toiminta jatkuvat. Opimme tästä tapauksesta, että pitkäaikaisten työntekijöiden työsopimuksia on hyvä muistaa päivittää”, toimistopäällikkö Kirsi Huhtala sanoo.

Yritysneuvoja ja OTK Jukka Pötry arvioi, että vakuutusoikeuden päätöksellä on ohjaavaa vaikutusta työttömyyskassojen ja Kelan päätöksiin.

Vielä toistaiseksi on vaikeaa sanoa, miten suuri vaikutus tulee olemaan.

Myös Komeetan valituksen vireille laittanut juristi Jussi Salokangas pitää päätöstä kielteisenä kulttuuriosuuskuntien ja monialaisten työosuuskuntien kannalta. ”Päätöksessä on sitä henkeä, että laaja-alainen työosuuskunta ei voi olla samalla tavalla työnantaja kuin rajatummalla alalla toimiva”, Salokangas sanoo.

37

OT-20181031-340700_181018_1346220796.indd 37

18.10.2018 13:46:27

Brysselin näkökulmasta

Venäjänkaupan sanktioille ei näy loppua Keväällä Euroopan parlamentissa järjestettiin mielenkiintoinen seminaari, jossa arvioitiin EU:n Venäjälle asettamien kauppapakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden vaikutuksia kumpaankin osapuoleen.

S

Kuva: Amanda Cheesley

TARJA BÄCKMAN Kirjoittaja on kotieläinasiamies Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.

eminaarissa todettiin, että paine on tuntunut Venäjällä ja siihen verrattuna EU:n talous on kärsinyt kokonaisuutena aika vähän (vaikka Suomessa etenkään maitosektorilla tältä ei tunnukaan). Kuitenkaan ei nähty olevan syytä antaa nyt periksi pakotteissa, vaikka eri EU-maista ja varsinkin maatalouden piiristä sitä on toivottu. On tärkeää ylläpitää hyviä suhteita Venäjän kanssa ja kontakteja venäläisiin. Tarkoitus on saada Venäjä takaisin neuvottelupöytään.

Selkeänä viestinä oli, että EU:n sanktioiden tarkoitus ei ole tuhota Venäjän taloutta ja saada kansaa kär-

Pekka Pesonen ei usko pakotteiden poistuvan vielä lähiaikoina.

simään, vaan saada Venäjä muuttamaan ulkopolitiikkaansa sekä saada aikaan poliittinen ratkaisu Ukrainassa ja Krimillä.

VENÄJÄ VALITSI elintarvikesektorin vastapakotteidensa kohteeksi. Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen toteaa, että tuontielintarvikkeiden osuus Venäjän suurten kaupunkien markkinoilla oli ennen tuontikieltoa tavattoman suuri, ja sitä taustaa vasten on vaikea tuomita venäläisten halua puolustaa omia maatalousintressejään, koska ne liittyvät myös maan turvallisuuteen. Ulkopoliittinen viitekehys ohjaa myös maailmankauppaa ja sille maataloussektori ei yksin voi mitään Pesonen paaluttaa.

Koska Krimin valtaukseen ja Ukrainan kriisiin reagoiminen EU:n puolelta oli selvästi ulkopoliittinen ele, Copa-Cogeca on koko ajan ajanut EU:lta suurempaa ymmärrystä sanktioista eniten kärsivälle osapuolelle eli maataloudelle. Ei ole kohtuullista, että viljelijät joutuvat maksamaan ulkopolitiikan kustannukset.

VENÄJÄN MAATALOUS on selkeimmin sanktioista hyötynyt sektori. Valtio tukee Venäjän maatalouden kehittymistä mm. avokätisillä tukijärjestelmillä. Venäjästä on tullut merkittävä vehnän viejä ja hedelmä- sekä vihannessektori suuntautuu vientiin.

Sian- ja siipikarjanlihan sekä kananmunien tuotannossa maa on saavuttanut omavaraisuuden. Maidontuotannossa Pietarin alue on maan kärkeä.

Keskituotos lehmää kohden siellä on noin 8500 kilogrammaa.

Pekka Pesonen korostaa, että pitkän tähtäimen tavoitteena on oltava normaali kauppakumppanuus osapuolten välillä. Venäjän WTO-jäsenyys oli tervetullutta, koska se antaa pohjan samoilla säännöillä toimimiselle. Pesonen näkee avaimena Venäjän ja EU:n elintarvikeviennin normalisoitumiselle yleisen tulehtuneen maailmanpoliittisen tilanteen lauhtumisen. Ennen sitä pakoterintamallakaan tuskin tapahtuu muutosta.

PESONEN PITÄÄ hämmästyttävänä, miten yhtenäisenä EU on pysynyt pakotepolitiikassaan. Ailahtelevassa maailmantilanteessa on erittäin tärkeää, että EU toimii kauppapolitiikassa yhtenäisesti. Pakotepolitiikka edellyttää EU:lta yksimielisiä päätöksiä.

Sanktioiden aikanaan poistuessa nähdään Venäjän maataloussektorin todellinen kilpailukyky. Silloin Euroopan maatalouden on syytä suhtautua Venäjään yhtenä uutena markkinana ja huolehtia vientimarkkinoiden monipuolisuudesta jatkossa. Tämä koskee myös Suomen maa- ja elintarviketaloutta.

38

OT-20181031-340702_181018_1345310126.indd 38

18.10.2018 13:45:33

uutiset Teksti: MATTI KETOLA Kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Pienosuuskuntien toimijat koolla Helsingissä Pienosuuskuntaforum 2018 kokosi osuuskuntien väkeä Helsinkiin 2. lokakuuta.

Tapahtumassa luodattiin osuuskunnan toimista työnantajana ja työntekijöiden työttömyys-, eläke- ja vakuutusturvaa. Toisen kokonaisuuden muodosti osuuskunnan kehittämisen -teema.

”Yhteisöllisyys on alusta asti ollut mukana keskeisenä arvona", Lilithin toimitusjohtaja Tommi Viitamies painotti.

O

suuskunnan palkanlaskentaan osallistujia perehdytti taloushallinnon asiantuntija Merja Hiltunen. Tällä hetkellä myös osuuskuntien kannalta suurin palkanlaskennan ajankohtainen asia on 1.1.2019 käynnistyvä palkka-, eläkeja etuustiedot sisältävä tulorekisteri.

Rekisteriin antavat tietoa työantajat ja etuudenmaksajat, myös osuuskunnat.

Keskustelua osuuskunnissa viime vuosina on herättänyt työosuuskunnan jäsenten työttömyysturvan toteutuminen. Haasteita ovat aiheuttaneet

TE-toimistojen ja työttömyyskassojen tulkinnat siitä, millä ehdoin osuuskunnassa työllistyvä katsotaan työttömyysturvan silmissä työntekijäksi ja millä ehdoin yrittäjäksi.

Jukka Pötry ja Jarmo Hänninen Coop Finland - Osuustoiminnan kehittäjät ry:stä loivat katsauksen osuuskunnan toimimiseen työnantajana työttömyysturvan kannalta. ”Jotta osuuskunnassa työllistyvät katsottaisiin myös työttömyysturvan silmissä työntekijöiksi, tulee työsopimuslaissa määriteltyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyä”, kertoi Pötry.

Osuuskunnan jäsenen omistusosuuden tulee myös olla alle 15 prosenttia, jotta hänet voidaan katsoa työntekijäasemassa olevaksi.

Hänninen esitteli huomioita siitä, miten osuuskunnan toiminta pitää käytännössä järjestää, jos osuuskunnassa työllistyvä haluaa pysyä työntekijän työttömyysturvan piirissä.

Osuuskunta Lilith - luovan talouden moniosaaja Yksi jäsenmäärältään Suomen suurimmista työosuuskunnista on Osuuskunta Lilith. Sen toimitusjohtaja Tommi Viitamies kertoi Pienosuuskuntafoorumissa osuuskunnan vaiheista ja sen kehittymisestä. Li-

Pienosuuskuntaforum 2018 kokosi osuustoiminnasta kiinnostuneita Helsinkiin lokakuussa.

lith perustettiin vuonna 1996 kymmenen muusikon voimin ja tänä päivänä se muodostaa yli 400 hengen jäsenyhteisön, joka levittyy koko Suomen alueelle.

Lilith toimii tällä hetkellä yli 200 toimialalla, hyvin monien jäsenien toimiessa useilla toimialoilla. Toimialat ovat yleensä luovilla aloilla. Suurimpia palveluita, joista Lilithin liikevaihto muodostuu, ovat graafinen suunnittelu, valokuvaus, kirjoittavien toimittajien tekijänoikeuskorvaukset sekä muusikoiden esiintymispalkkiot. ”Yhteisöllisyys on alusta asti ollut mukana keskeisenä arvona. Pyrimme tukemaan jäsenten keskinäistä verkostoitumista ja järjestämme myös osuuskunnan yhteisiä tapaamisia.

Osuuskunnan vuosikokouksen olemme nimenneet Lilith-päiväksi”, kertoi Viitamies. ”Meidän tapauksessa menestys on sitä, että olemme ylipäätään olemassa 22 vuoden toiminnan jälkeen, olemme taloudellisesti vakaassa tilanteessa ja kasvamme tasaisesti.”

Pienosuuskuntaforum 2018 esitykset ja YouTube-lähetyksen tallenne löytyvät osoitteesta www.pellervo.fi/pienosuuskuntaforum2018.

39

OT-20181031-340703_181018_1345490815.indd 39

18.10.2018 13:45:52

T

unnustus ansioituneelle

T

Gebhard-mitalit unnustus

Osuustoiminnan ansiomitalit ansioituneelle Osuustoiminnan ansiomerkit Gebhard-mitalit Förtjänstmedaljer Osuustoiminnan ansiomitalit Osuustoiminnan ansiomerkit Förtjänstmedaljer

Osuustoimintakeskus • Coop Center 40

www.pellervo.fi

OT-20181031-340704_181019_1351320938.indd 40

Pellervo-Seuran ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seuran ansiomitalit ja -merkit ovat osoitus arvonannosta, joka ei himmene ovat osoitus arvonannosta, joka ei himmene vuosien myötä.

Jalometalliin työstetty vuosien myötä. Jalometalliin työstetty osuustoiminta-aatteen symboli on juhlava osuustoiminta-aatteen symboli on juhlava tapa kiittää ja palkita arjen ansioista. tapa kiittää ja palkita arjen ansioista.

19.10.2018 13:51:36

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen, pääkirjoitus

Vesiosuuskunta – Patenttiratkaisu

M

VESA ARVONEN Kirjoittaja on Suomen vesihuoltoosuuskunnat (SVOSK) Ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan jäsen.

uistan kun vuonna 2000 törmäsin ensimmäisen kerran sanaan vesiosuuskunta. Talonrakennusprojektia käynnistellessä huomasin, että vettäkin pitäisi saada jostakin. Naapuri kertoi, että heidän kaivonsa oli nyt kuivana kesänä lähes tyhjä ja samaa ongelmaa oli myös muilla naapureilla. Hän tiesi kertoa myös, ettei kaupungin verkostosta saa vettä, ellemme perusta vesiosuuskuntaa ja vedä itse putkea. Niinpä vesihuollosta mitään tietämättömät lähtivät perustamaan vesiosuuskuntaa.

Samalla tavalla on käynyt monella muullakin, kun vesihuoltoa on tarvittu olemassa olevien verkostojen ulkopuolella. Vesiosuuskunta on eräänlainen ”patenttiratkaisu”, mitä voidaan ehdottaa kyläläisille, kun vesilaitos ei pysty tai halua laajentaa verkostoaan. Vesiosuuskuntien rakentamiseen on myös valtion taholta kannustettu vuoteen 2016 saakka investointiavustuksia jakamalla.

MONI YRITTÄÄ vesiosuuskunnissa parhaansa, mutta pelikenttä aiheuttaa yllätyksiä, eikä niihin osata aina varautua. Varsinkin 2000-luvulla rakennetuissa vesiosuuskunnissa talous on laskettu tarkkaan ja sen varaan, että kaikki alueella olevat kiinteistöt liittyvät. Nyt vesihuoltolain siirtymäajan päättyessä, ei taajama-alueen ulkopuolella tarvitsekaan enää liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Myös palautuskelpoinen vesiosuuskunnan liittymismaksu voi velkana realisoitua maksettavaksi esimerkiksi muuttotappioalueilla.

Nämä tulevat aiheuttamaan vielä haasteita taloudenpitoon ja vaativat osuuskunnan johdolta osaamista. Taloushallinnon lisäksi tarvitaan osaamista myös lainsäädännöstä, vesihuollosta ja monesta muusta aiheesta. Mistä me löydämme tällaisia moniosaajia? Tilannetta ei yhtään helpota se, että vaikka kuinka tekisi asiat oikein, saattaa saada taloudellisen korvauksen sijaan palkaksi vain haukut.

TEORIASSA TÄLLAINEN ”patenttiratkaisu” on hyvä. Vesiosuuskunta on loistava tapa järjestää yhteinen vesihuolto: alueen asukkaat ovat yhdessä rakentamassa itselleen tärkeää peruspalvelua ja he voivat vaikuttaa asioiden hoitamiseen matalalla tasolla ilman, että siihen tarvitsee sotkea politiikkaa tai kunnan mahdollisesti heikkoa taloustilannetta.

Valitettavasti teoria ja käytäntö ei aina kohtaa. Suomesta löytyy paljon vesiosuuskuntia, missä on aktiivinen ja vesihuollosta kiinnostunut vetäjä ja tällöin homma toimii. Osuuskunta on perillä lainsäädännön vaatimuksista, osuuskuntaa kehitetään ja toiminta on kestävällä pohjalla. Jonkin verran on tilanteita, joissa vetäjä on roolissaan vasten tahtoaan, into on jo hiipunut ja hän yrittää yksin huolehtia vesiosuuskunnan toiminnoista ilman apua tai tietoa jatkajasta.

Tällaisessa tilanteessa voi tulla mieleen, ettei tässä ole mitään järkeä. Tällöin myös kehittäminen ja lainsäädännön velvoitteista huolehtiminen jää helposti hoitamatta.

VALTIOVALTAKIN ON herännyt tähän osaamistarpeeseen: Vesihuollon tila- ja rakennemuutos -hankkeen raportissa mainitaan että, ”erityisesti pienten laitosten toiminnan laadun, resurssien ja osaamispohjan varmistamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.” Suomen vesilaitoskenttää pidetään liian pirstaloituneena ja laitosten määrää suurena. Tavoitteeseen pyritään ensin pehmeillä keinoilla, mutta jos muu ei auta, on lainsäädännön kiristämisen jälkeen viimeisenä keinona laitoskoon suurentaminen.

Jo tällä hetkellä osa vesiosuuskunnista haluaisi luopua verkostoistaan, koska ne kokevat, ettei nykyisellä toimintatavalla ole järkevää jatkaa.

Toisaalta osa vesiosuuskunnista näkee itsenäisenä toimimisen järkevänä ja haluaa jatkaa vesihuoltopalveluiden tuottamista jäsenilleen.

Onko tämä laitoskoon kasvattaminen jonkinlainen patenttiratkaisu laadukkaampien vesihuoltopalveluiden tuottamiseen? Teoriassa vaikuttaa hyvältä, mutta käytännössä se ei sovellu kaikille ja lopputulos on jotakin aivan muuta kuin pitäisi.

41

OT-20181031-340705_181019_1220560233.indd 41

19.10.2018 12:20:57

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

on oikeasti iso juttu Koonnut: RIKU-MATTI AKKANEN

V

esihuoltopalveluiden toimintavarmuus on jokapäiväisen elämän perusedellytys. Vesi on hyödyke, jota vesihuoltopalvelut kuljettavat suomalaisten koteihin 24 tuntia vuorokaudessa vuoden kaikkina päivinä.

Kymmenen litran ämpärillinen vettä toimitettuna kotiin, pois johdettuna ja puhdistettuna maksaa kansalaiselle noin 5 senttiä.

Suomessa jäteveden fosforista poistetaan puhdistamoilla 96 prosenttia, kun EU-direktiivi edellyttää 80 prosentin poistotehoa.

Vaikka vesihuoltoa ei näe, se on välttämätön palvelu. Avainasemassa ovat vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättömyys.

Vesihuollon on toimittava myös erityistilanteissa. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, sähkökatkoksia aiheuttaneet myrskyt ja vesien kautta välittyneet epidemiat paljastavat vesihuollon haavoittuvuuden. Lisää haasteita vesihuollolle tuo infrastruktuurin ikääntyminen.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten pitää olla selvillä talousveden laatuun kohdistuvista riskeistä ja varautua häiriötilanteisiin. Vesiosuus-

kuntakin on vesihuoltolaitos, jos sillä on kunnan vahvistama toiminta-alue.

Varautumiseen liittyy riskien arviointi, häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja harjoittelu.

HUOM! Suomessa puhdasta vettä riittää yllin kyllin, mutta globaalissa mittakaavassa puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys.

Kuitenkin maapallon pinta-alasta on veden peitossa yli 70 prosenttia. Arvioiden mukaan 4 miljardia ihmistä ei saa säännöllisesti puhdasta vettä Vesihuoltopalvelu käsittää monia eri vaiheita: ● Puhtaan juomaveden valmistus ● Veden johtaminen verkostossa kuluttajan hanaan ● Jäteveden johtaminen viemäriverkostossa kuluttajalta jätevedenpuhdistamolle ● Jäteveden puhdistus ja puhdistetun jäteveden johtaminen takaisin ympäristöön

VESIHUOLLON TUNNUSLUKUJA SUOMESTA

Suomessa on 1 300-1 500 vesiosuuskuntaa laskentatavasta riippuen

Vesihuolto­ verkostojen teknisten ratkaisujen elinkaari 50-100 vuotta

Lähteet: Vesilaitosyhdistys VVY, SVOSK ry, Huoltovarmuuskeskus

42

OT-20181031-340706_181019_1218470572.indd 42

19.10.2018 12:18:49

Vesihuolto­ laitosten investoinnit Suomessa yhteensä 5,4 miljoonaa euroa (2017)

Kotitaloudet käyttävät keskimäärin 129 litraa vettä päivässä / asukas (2014).

Case Kouvola – Vesiosuuskunnat 2020-luvulle Kouvolan Vesiosuuskunnat ry on tarttunut tuumasta toimeen ja tehnyt keväällä 2018 selvityksen alueen vesiosuuskuntien nykytilasta ja kehityssuunnista.

Vastauksista luotiin tilastollisin menetelmin kokonaiskuva vesiosuuskuntien nykytilasta ja kehityksestä 2020-luvulle.

Kouvolan esimerkki toivottavasti rohkaisee myös maamme muiden alueiden vesiosuuskuntia tilannekartoitukseen ja tulevaisuuden rohkeaan visiointiin!

Ohessa havaintoja tutkimuksen tuloksista:

Vesijohto­ verkostoa yli 100 000 km

● Vesiosuuskuntia Kouvolassa on 47, joista 29 järjestäytynyt Kouvolan vesiosuuskuntiin. ● Haastattelututkimukseen osallistui 39 osuuskuntaa. ● Kouvolan seudun osuuskunnista 93 % on perustettu 1996-2010 ● 2010 jälkeen perustettuja on 2 % ● Osuuskuntien vesi- ja jätevesiverkostosta 90 % rakennettu 1999 jälkeen

Suomalaiset vesihuoltolaitokset täyttävät veden laatuvaatimukset 98-prosenttisesti (2014).

● Osuuskunnilla 1 317 km talous­vesiverkostoa ja 1 235 km jätevesiverkostoa (yht. 2 552 km) ● Osuuskuntien hallituksen koko keskimäärin 7 jäsentä (6 miestä ja 1 nainen) ● Jäsenten ikä 55 vuotta (keskiarvo)

● Vahvuuksia: Vesiosuuskunnat järjestäytyneet; mahdollistaa kehityshankkeita, edunvalvontaa.

Hallituksissa osaavaa ja motivoitunutta väkeä, verkosto suhteellisen uutta ● Puutteita: Verkostojen kaukovalvontaa vähän käytössä, vuodot ja pumppujen asteittainen vikaantuminen voi jäädä havaitsematta. ● Kehityskohteita: Mm. verkostotietojen muuttaminen sähköiseen muotoon ● Mahdollisia uhkia: Mm. talkooväen vähentyminen, verkostojen luovuttaminen kunnalliselle vesilaitokselle Lähde: Kouvolan Vesiosuuskunnat ry, Raportin koonnut Tapio Perttola: Haastattelututkimus Kouvolan seudun vesiosuuskuntien nykytilasta sekä kehityssuunnista.

Vesiosuuskunnat 2020-luvulle.

Julkaistu 10.5.2018.

43

OT-20181031-340706_181019_1218470572.indd 43

19.10.2018 12:18:50

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

Yksi puhelinsoitto voi muuttaa koko päivän…

Vesiosuuskunnan johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvältä johtajalta pitää löytyä myös hyvää pelisilmää ja aloitteellisuutta.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

”Y

ksi puhelinsoitto voi muuttaa koko päivän kulun. Esimerkiksi putki on voinut rikkoutua maansiirtotöiden yhteydessä, mikä on välitön uhka veden laadulle”, havainnollistaa Juha Rissanen, joka on sekä Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnan puheenjohtaja että SVOSK:n hallituksen jäsen. Siilinjärveläistä vesiosuuskunta-aktiivia on helppo uskoa. Haastattelummekin aikana Rissasen puhelin soi ja piippaa useaan otteeseen.

Osuuskunta omistaa ja hoitaa vesija viemäriverkostoa Hamulan ja Koivusaaren kylien alueella. Talousveden osuuskunta ostaa Siilinjärven kunnalta ja jätevesi johdetaan kunnan jäteveden puhdistamolle.

Vesiosuuskunnan toiminta-alue ulottuu Siilinjärveltä Kuopioon kuuluvan Maaningan alueelle. Putkea on osuuskunnan verkostossa kaiken kaikkiaan reilu sata kilometriä. Vesiosuuskunnassa on tällä hetkellä noin 250 jäsentä. ”Osuuskunta toimittaa reilu 20 000 kuutiota talousvettä vuodessa ja keräilee vastaavasti jätevesiä suunnilleen saman verran”, sanoo Rissanen.

Veden korkea laatu ratkaisee Hän muistuttaa, että vesiosuuskunnan toimintaa ohjaa laatuajattelu.

Veden korkea laatu ratkaisee, Juha Rissanen linjaa.

”Tarkoituksenamme on toimittaa asiakkaille määrällisesti ja laadullisesti hyvää vettä kohtuuhinnalla ja tehokkaasti.”

Rissasen mukaan korkea laatu myös maksaa. Siksi vesiosuuskunnan talouden tulee olla ainakin sen verran plussalla, että voidaan tehdä tarvittavat investoinnit ja saneeraukset. ”Olisi hyvin lyhytnäköistä johtaa osuuskuntaa, jossa toiminnan pyörit-

täminen vie enemmän rahaa kuin saadaan kassaan kerättyä”, Rissanen toteaa.

Hän kehottaa vesiosuuskuntia suunnitelmallisuuteen ja tarkkaan taloudenpitoon, jotta vastaan ei tulisi ikäviä yllätyksiä. ”Jos vain kituutellaan eteenpäin hyvin pienillä vesimaksuilla, voi tulla tilanne, ettei rahaa riitä edes välttämättömiin toimenpiteisiin. Osuus-

44

OT-20181031-340708_181019_1228580125.indd 44

19.10.2018 12:29:00

kunnan vakaata taloutta tukevat myös kerätyt liittymismaksut.”

Vesiosuuskunnan puheenjohtajan arki on Rissasen mukaan pitkälti asiakaspalvelua ja hallinnon pyörittämistä. Päivittäisten asioiden lisäksi häntä työllistävät vuosittaiset kokousrutiinit ja tilinpäätösasiat.

Rohkeasti mukaan toimintaan!

Rissanen nostaa keskiöön osuuskuntakokouksen, joka on osuuskunnan ylin päättävä elin ja samalla myös näkyvin osoitus osuuskunnan toiminnasta.

Valtaa käyttävät jäsenet, jotka osuuskuntakokouksessa päättävät sääntömääräisistä asioista ja valitsevat osuuskunnalle hallituksen.

Hän toivoo, että jäsenistö osallistuisi kokouksiin vielä innokkaammin, koskettavathan päätökset laajaa joukkoa ihmisiä. ”Joskus on hyvä viedä asioita osuuskuntakokoukseen, vaikka lopullisen päätöksen tekee yleensä hallitus.

Esimerkiksi isoille hankkeille on monesti perusteltua hakea vahvempaa mandaattia osuuskuntakokouksen kautta. Se sitouttaa jäsenet mukaan ja jakaa myös vastuun leveämmille harteille”, pohtii Rissanen.

Oikeaa tietoa mahdollisimman pian Jäseniltä eli osuuskunnan omistajilta hän odottaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta mahdollisissa pulmatilanteissa. ”Ei kannata vain odottaa, jos pumppu käy tyhjänä tai häiriövalo palaa päiväkaupalla. Mikäli epäilee jotain häiriötä, on parempi ilmoittaa heti eikä odottaa, että tilanne pahenee”, Rissanen neuvoo.

Hän muistuttaa, että etävalvontalaitteilla voidaan havaita vikatilanteet ainoastaan isommissa kohteissa, jotka ovat valvomon piirissä.

Osuuskunnan hallituksen keskeisenä tehtävänä on Rissasen mukaan oikean ja ajankohtaisen tiedon jakaminen vesiosuuskuntalaisille, oli kyseessä sitten vedenjakelun häiriötilanteet, verkostotyöt tai odottamaton putki-

rikko. Joskus voi tulla eteen myös veden laatuun liittyvät ongelmat, kuten sakan irtoaminen putkistoista tai painevaihtelut vesijohtoverkostossa. ”Aikainen tiedottaminen estää väärinkäsityksiä ja leikkaa huhuilta siivet.

Huhut lähtevät vellomaan, kun joudutaan arvailemaan eikä faktatietoa ole saatavilla.”

Rissasen mukaan on hyvä, että tiedotuksesta huolehtii osuuskunta eikä asiakas joudu etsimään tietoa itse. Miten tiedotus puheenjohtajan mielestä hoituu parhaiten? ”Tekstiviesti on tehokkain. Se saavuttaa ihmiset parhaiten”, Rissanen toteaa epäröimättä.

Hallitustyöskentely Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnassa on mutkatonta. Kuusijäseninen hallitus kokoontuu tarvittaessa ja myös modernit viestintävälineet auttavat yhteydenpidossa. ”Hallituksen jäsenellä on useassa osuuskunnassa entistä haastavampi rooli jo pelkästään ajankäytön vuoksi. Monella ovat menossa ruuhkavuodet ja aikaa vievät niin työ kuin lasten harrastukset.”

Juha Rissasen mukaan olisi ihanteellista, mikäli hallitus koostuisi mahdollisimman eri-ikäisistä ihmisistä. ”Olisi hyvä, jos hallituksessa olisi mukana nuorta ja vanhempaa ikäpolvea eli iän tuomaa kokemusta ja eteenpäin katsovaa innovatiivisuutta.

Vesiosuuskunnassa on myös hyödyksi, että alueellinen edustavuus on riittävän kattava.”

Johtajan pitää visioida uutta Oman tehtävänsä puheenjohtajana Juha Rissanen näkee eräänlaisena edelläkävijänä. ”Osuuskunnan vetäjän pitäisi olla koko ajan visioimassa uutta ja viedä toimintaa eteenpäin. Uuden tekniikan käyttöönotossa on tietenkin hyvä olla harkitsevainen, sillä kyse on yleensä varsin isoista investoinneista”, ohjelmistoalalla aiemmin itsekin työskennellyt Rissanen linjaa.

Tekniikka on hänen mukaansa tu-

lossa enenevässä määrin myös osuuskunnan johtamisen työkaluksi. ”Itselläni on parhaillaan työn alla järjestelmä, jolla pystytään paremmin hallitsemaan asiakkuuksia ja osuuskunnan juoksevia asioita.”

Rissanen korostaa, että harvassa vesiosuuskunnassa hoidetaan asioita enää pelkästään talkoilla. Ei myöskään Pohjois-Hamulassa, vaan tehdystä työstä täytyy maksaa korvaus riippumatta siitä, onko tekijänä hallituksen jäsen tai joku muu.

Hallintohenkilönä Suomen vesihuolto-osuuskunnissa eli tuttavallisemmin SVOSK:ssa toimiva Rissanen suosittelee vesiosuuskuntia liittymään yhdistykseen. ”SVOSK:n jäseninä vesiosuuskunnat saavat äänensä paljon paremmin kuulumaan päättäjien pöydissä, ministeriöitä myöten. Toisaalta vesiosuuskuntien toimijat saavat SVOSK:n kautta myös ajankohtaista tietoa esimerkiksi Vesiosuuskuntapäivillä tai paikallisissa koulutustilaisuuksissa.”

Valmiina lähtöön! Vesiisännöitsijällä riittää kentällä niin hallinnollisia kuin teknisiä tehtäviä.

Mikä?

Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta ● Toimii Siilinjärven ja Kuopion (Maaninka) alueella. ● Perustettu vuonna 1994 ● Jäseniä tällä hetkellä n. 250 ● Osuusmaksu 84 € ● Liittymismaksu n. 12 000 € ● Talous- ja jätevesiputkistoa n. 100 km ● Toimittaa n. 20 000 kuutiota talousvettä vuodessa ja keräilee jätevesiä saman verran.

45

OT-20181031-340708_181019_1228580125.indd 45

19.10.2018 12:29:01

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

Juha Rissanen esittelemässä jäteveden pääpumppaamon ohjauskeskusta.

”Unohtaa ei sovi myöskään tilaisuuksien sosiaalista luonnetta. Kahvipöytäkeskusteluissa voidaan päästä asioissa jopa syvemmälle kuin itse seminaarissa”, Rissanen toteaa.

Viikko kuluu luurissa ja kentällä Vesi-isännöitsijänä puheenjohtajan toimensa ohella työskentelevä Rissanen tekee tällä hetkellä isännöintejä kuudelle vesiosuuskunnalle, joissa kussakin on keskimäärin 250-300 jäsentä. Lisäksi hän on tehnyt pienempiä projekteja myös muutamalle muulle vesiosuuskunnalle. ”Osuuskunnille tulee koko ajan velvoitteita lisää ja vetäjät ikääntyvät.

Kun vetovastuu koetaan liian työlääksi, halutaan osuuskunta antaa ammattilaisen hoitoon. Vesi-isännöinti onkin pitkälti osuuskunnan hallinnon ja jokapäiväisen toiminnan pyörittämistä”, kertoo Rissanen.

Hän vertaa isännöitsijää toimitusjohtajaan, joka hoitaa juoksevia asioita hallituksen määrittäessä osuuskunnan suuntaviivat. ”Hallitus tekee päätökset ja vesi-isännöitsijä on toimeenpanija.

Työskentely tapahtuu tietenkin hyvässä vuorovaikutuksessa hallituksen kanssa.”

”Osuuskunnille tulee koko ajan velvoitteita lisää.”

Rissasen oma viikkorytmi kulkee selkeää kaavaa. ”Maanantai on puhelinpäivä, joten sille ei kannata varata muuta. Monesti ihmisille on keräytynyt viikonlopun aikana kysymyksiä, joista sitten maanantaina soitetaan. Viikon muina päivinä käyn paikan päällä tarkastamassa tilanteen ja hoidan asiakastapaamiset.”

Tehtäviä riittää Rissasen mukaan laidasta laitaan, niin hallinnollisia kuin teknisiä. Teknisellä puolella voidaan pohtia vaikkapa uuden liittymän rakentamista tai vesimittarin vaihtoa. ”Kaikkea en tee suinkaan itse. Isännöinti perustuu kumppanuusajatteluun. Siksi käytän säännöllisesti myös aliurakoitsijoita”, Rissanen sanoo.

Sujuva yhteistyö vähentää ongelmia Hän tähdentää, että yhteistyön pitää pelata moneen suuntaan, mukaan lukien paikallisen sähköyhtiön eli Savon Voiman kanssa. Kun säävarmaa sähköverkkoa rakennetaan, ovat vesiputket ja maakaapelit usein hyvin lähellä toisiaan teiden varsilla. Se puolestaan lisää moninkertaisesti epidemiariskiä, jos putki syystä tai toisesta rikkoutuu. ”Kaivuutöiden yhteydessä on vaarana, että putki menee rikki, jos putkiston sijaintia ei tiedetä. Olemmekin jo verkon suunnitteluvaiheessa käyneet sähköyhtiön suunnittelijan kanssa asioita läpi, jotta ei tulisi yhteentörmäyksiä.”

Koordinaation ansiosta suuremmilta ongelmilta onkin vältytty. Sähköyhtiö antaa toimeksiannot suunnittelutoimistolle, joka ottaa puolestaan yhteyttä vesiosuuskuntaan. Rissasen mukaan yhteydenpito jatkuu tavallisesti projektin loppuvaiheeseen asti. ”Kyllä se tietysti pikkuisen vaivaa aiheuttaa jokaiselle osapuolelle, mutta lopulta tässä voittavat kaikki.”

Vastaavaa yhteistyötä Rissanen kaipaa maataloustuottajienkin kanssa.

Pohjois-Savo on perinteistä karjatalousaluetta, jossa tuotanto on painottunut maidon ja naudanlihan tuotantoon. Navetoissa käytettävä vesi otetaan useassa tapauksessa vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta.

Juha Rissanen kehottaa karjatiloja varautumaan kriisitilanteisiin, mikäli vedenjakelu jostain syystä keskeytyy. ”Ihmiset voidaan viedä vaikka kylpylään peseytymään, mutta mitä tapahtuu, jos veden tulo navettaan lakkaa?”

Navettoihin saadaan sähkökatkosten aikana varavoimaa aggregaatista, mutta vastaavaa ennakointia Rissanen ei ole havainnut vesikriisien varalta. ”Mikäli vesi joudutaan esimerkiksi klooraamaan, se on juomakelvotonta eläimille. Tästä seuraa valtavat ongelmat jo eläinsuojelullisestä näkökulmasta, jos ongelmiin ei ole varauduttu riittävän ajoissa.”

Maanviljelijä ja perheenisä Vesiosuuskunnan puheenjohtajan arki ei kaikesta päätellen ole tylsää. Monien muiden toimiensa ohella Juha Rissanen on maanviljelijä. Tällä hetkellä viljelyksessä on vajaa 30 hehtaaria peltoa, jolla kasvatetaan muun muassa ohraa, kuminaa ja heinää. Tämän lisäksi Rissanen harjoittaa tilallaan hunajantuotantoa.

Metsänhoitokaan ei ole miehelle vierasta. Ennen nykyistä uraansa Rissanen työskenteli Metsäliitto Osuuskunnassa puunhankintatehtävissä.

Lukuisten töidensä ohella Rissanen viihtyy perheensä parissa, johon kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä. Keväällä Rissasesta tuli myös ukki.

46

OT-20181031-340708_181019_1228580125.indd 46

19.10.2018 12:29:02

juristi neuvoo juristi neuvoo

§

Tällä palstalla Pellervon lakiasiainjohtaja käsittelee ajankohtaisia juridisia teemoja.

Kenelle tietoja jäsenluettelosta?

ANNE KONTKANEN Kirjoittaja on varatuomari ja Osuustoimintakeskus Pellervon lakiasiainjohtaja.

Lakiin perustuva velvollisuus Osuuskunnan jäsenluettelon julkisuudesta on viime kuukausina tullut paljon vesiosuuskunnista kyselyitä. Tämä johtunee osittain siitä, että henkilötietojen keräämisestä ja niiden käsittelystä on paljon puhuttu julkisuudessa uuden tietosuoja-asetuksen voimaantulon yhteydessä. Hämmennystä on herättänyt etenkin se, että myös muilla kuin jäsenillä on oikeus tutustua jäsenluettelon tietoihin.

Osuuskunnalla on osuuskuntalakiin perustuva velvollisuus pitää osuuskunnan jäsenistä jäsenluetteloa.

Osuuskuntalain 3 luvun 14 §:n mukaan luetteloon merkitään jäsenen nimi, osoite ja jäsenyyden alkamispäivä sekä hänen osuuksiensa lukumäärä. Jos osuuskunnalla on useita osuuslajeja, osuudet tulee merkitä osuuslajikohtaisesti ja jäsenluettelosta tulee ilmetä myös osuuslajien väliset erot. Jos osuuskunnan osuuksia voivat merkitä muutkin kuin jäsenet, myös osuuksien omistajista on merkittävä rekisteriin vastaavat tiedot kuin jäsenistä (jäsen- ja omistajaluettelo). Jäsenluetteloon on merkittävä myös tiedot esimerkiksi osuuksien panttauksista tai ulosmittauksista.

Myös entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa. Luettelo voidaan sisällyttää jäsenluetteloon tai sitä voidaan pitää erillisenä. Henkilö voidaan poistaa luettelosta sen jälkeen, kun osuudesta maksettu osuusmaksu on palautettu jäsenyyden päättymisen jälkeen.

Jäsenluettelon pitäminen on osuuskunnan hallituksen vastuulla. Jäsenluettelon pitämisen laiminlyönti on osuuskuntalaissa sanktioitu osuuskuntarikkomuksena.

Jäsenluettelon tiedot osittain julkisia Jäsenluettelon julkisuutta laajennettiin nykyisessä osuuskuntalaissa. Muutosta perusteltiin sillä, että myös osakeyhtiöiden osakasluettelon tiedot ovat julkisia. Jäsenluettelon tiedoista osa on sellaisia, joihin kuka tahansa voi ilman selvitystä halutessaan tutustua. Kaikille julkista tietoa ovat vain jäsenen nimi sekä jäsenyyden alkamis- ja päättymispäivä.

Sen sijaan muiden tietojen, kuten esimerkiksi osuuksien lukumäärää, panttausta ja ulosottoa koskevien tietojen saaminen edellyttää aina perusteltua syytä. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan jäsenellä voi olla oikeus saada jäsenluettelosta muiden jäsenten osuuksia koskevia tietoja, jos tieto on tarpeen mm. varojen jakoa, uusien osuuksien antamista, osuuskunnan sulautumista tai osuuskunnan purkamista koskevan päätöksen arvioimista varten. Myös esimerkiksi jäsenen velkojalla on oikeus saada tietoja jäsenen osuuksista, jos se on tarpeen saatavien perimistä varten.

Jäsenluettelo ja tietosuoja Jäsenluettelon sisältämien henkilötietojen käsittelyssä ja luovuttamisessa tulee noudattaa tietosuoja-asetuksen määräyksiä. Tietojen keräämiselle on asetuksen edellyttämä laillinen peruste, koska rekisterin pitäminen on osuuskuntien lakisääteinen velvoite. Tietojen keräämisestä ja luovuttamisesta voi laittaa maininnan esimerkiksi jäsenhakemukseen. Jos jäsenluettelon tietoja käytetään muuhun tarkoitukseen kuin jäsensuhteeseen liittyvien asioiden hoitoon, kuten esimerkiksi markkinointiin, tästä tulee informoida jäsentä erikseen.

Jäsenluettelon tiedot on säilytettävä siihen saakka, kunnes entiselle jäsenelle on palautettu hänen maksamansa osuusmaksu. Osuuskunta voi vapaasti päättää, kuinka pitkään tämän jälkeen jäsenluettelon tiedot säilytetään. Siitä on kuitenkin informoitava jäseniä ja tiedot on poistettava, mikäli sitä vaaditaan.

Koska vain osa osuuskuntalain edellyttämistä jäsenluettelon tiedoista on kaikille julkista, osuuskuntien on hyvä varmistaa se, että jäsenluettelosta saadaan helposti esimerkiksi tulostettua sellainen versio, jossa näkyy vain ne tiedot, jotka kysyjälle täytyy esittää. Jäsenluettelon esittämistä koskeva pyyntö perusteluineen on syytä aina pyytää kirjallisena. Jos pyynnön esittäjä haluaa tutustua muuhun kuin kaikille julkisiin jäsentietoihin, pyyntö on myös perusteltava.

47

OT-20181031-340711_181018_1346430406.indd 47

18.10.2018 13:46:45

pellervon näköaloja SAMI KARHU Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja.

Vesiosuuskuntien rakennekehitys

- mitä oppia muista osuuskunnista?

Vesiosuuskuntien rakennekehitys puhuttaa. Mitä samankaltaisuutta voimme havaita muiden osuuskuntien kehityksestä? Lähestyn teemaa osuustoimintaliikkeen pitkän linjan kehityksen näkökulmasta.

Pioneerivaiheen nousu Osuustoimintayritysten lukumäärän kehityspolku eri toimialoilla on kulkenut hämmästyttävän samaa rataa vuodesta 1901 alkaen, jolloin kaikkia koskeva osuustoimintalaki tuli voimaan.

Osuuskuntia on perustettu aaltoina. On ollut taloudellis-sosiaalis-yhteiskunnallinen tarve, johon on vastattu. Usein valtiollinen politiikka ja julkisen vallan välineet ovat olleet apuna eli kannustus, neuvonta ja investointi- ym. julkinen rahoitus.

Pioneerivaihe kesti yhden sukupolven vuosisadan alusta noin 1930-luvulle saakka, jolloin yritysten lukumäärät olivat suurimmillaan. Tämän jälkeen alkoivat sulautumiset niin, että nyt yritysryhmien toimijoiden lukumäärä on pienempi kuin aiemmin.

Palvelukyky on mitä ilmeisimmin paljon suurempi.

Vesiosuuskuntien pioneerivaihe Osuustoimintalaki koski myös vesisosuuskuntia. Pellervon osuustoi-

minta-aktivisti J.K. Paasikivi sanoi ikimuistettavasti 1901: ”Tässä on Suomen kansalle osuustoimintalaki. Laki sinänsä on vain ulkoinen raami, mutta Suomen kansasta itsestään riippuu millaisen sisällön se saa.”

Kansa liikkuikin ja rakensi sisällön. Alamaisista kasvoi kansalaisia, jotka oppivat hoitamaan omat asiansa eivätkä olleet kenenkään holhouksen alaisia. Kansanliikkeet loivat Suomen ja osuustoiminta on ollut yksi vahvimmista.

Vesiosuustoiminta lähti myös liikkeelle. Ensimmäisenä oli liikkeellä Pispala vuonna 1907. Vasta 1970-90-luvuilla tapahtui sama alkuräjähdys kuin muilla osuuskunnilla 1900-luvun alussa. Syntyi yhteiskunnallinen kysyntä vesilainsäädännön, investointiavustusten, julkisen kannustuksen ja ”ajan hengen” eli mallista oppimisen muodossa. Voimme tästä huomata, miten osuustoimintamalli on melko tavalla samaan tahtiin hengittävä yritystoiminnan muoto yhteiskunnan tarpeiden kanssa.

Miten käy vesiosuuskuntien rakennekehityksen?

Vesiosuuskuntien lukumäärä on noussut nyt noin 1 500:aan. Lisäämiseen ei ole nyt paljoa kysyntää vaan toiminnan kehittämiseen. Ylen viime talven vesisote-uutisointi nosti kulminaatiopisteen näkyvästi esiin myös suurelle yleisölle. Ajatus oli, että maahan ei tarvittaisi kuin rajallinen määrä vesilaitoksia.

Varmistimme, että maa- ja metsätalousministeriö ei aja mitään ylhäältä ohjattua lukumäärää väkisin vaan korostaa, kuten mekin, osuuskuntien omaa kehittymistä ja voimistumista.

Ilmeisesti vesiosuuskunnat jatkossa itse päättävät, millä yritys- ja laitosrakenteella vesihuolto hoidetaan.

Mitkä seikat ovat vaikuttaneet muiden osuuskuntien rakennekehitykseen?

Osuustoimintaryhmissä on ollut 1930-luvulta alkaen paljon fuusioita.

Miksi? Palvelukyvyn säilyttäminen ja sen kehittäminen ovat olleet johtotähti. Muuttuvassa yhteiskunnassa asia-

48

OT-20181031-340712_181018_1346430578.indd 48

18.10.2018 13:46:45

•

•

Osuuskuntien lukumäärä

1500

1416

• • • 699

632

• 0

303

Osuuskassat

Osuusmeijerit

Osuuskaupat

kas- ja jäsentarpeet ovat tietysti alinomaisessa kehityksessä. Joskus fuusioilla on pelastettu naapuriosuuskunta konkurssiltakin. Suorituskyvyn lasku on näin hoidettu ryhmän sisäisesti. On ollut tietysti myös mainekysymys osuustoimintaryhmälle.

Suurempia kokonaisuuksia on tarvittu, kun on tarvittu ammattimaista palkkatyövoimaa hoitamaan tehtäviä. Lähes talkootyöllä vakuutusmiehen omasta työhuoneesta käsin ei ole enää keskinäinen vakuutustoiminta hoitunut. Eikä osuuskassanhoitaja ole enää voinut osata ja ehtiä tehdä kaikkea, vaan on tehty työnjakoa ja palkattu erikoisosaamisella varustettua henkilökuntaa.

Työn eriytymiseen ovat vieneet muun muassa ammattitaitovaatimukset, toiminnan yleiset laatuvaatimukset, sääntelyn vaatimukset, ammattimaisen johtamisen ja hallinnon rakentaminen, taloushallinnon monimutkaistuminen, riskienhallinta ja viime aikoja kohti erityisesti tietojärjestelmät. Kuluja ammattimaistumisesta on tietysti tullut ja niitä jakamaan on tarvittu isompaa yrityskokoa ja tulovirtaa.

Otetaan esimerkiksi osuuspankit: meillä on noin 190 osuuspankkia. Niitä oli enimmillään 1930-luvulla noin

•

Vakuutusyhdistykset

••• 192 20

Vesiosuuskunnat

1 400 kappaletta. Keskimäärin teoreettisesti laskien jokainen nykyinen osuuspankki on seitsemän pankin sulauma. Käytännössä se ei ole näin vaan meillä on edelleen kyläosuuspankkeja, kuntaosuuspankkeja ja maakuntaosuuspankkeja. Tämä ei olisi kuitenkaan mahdollista ilman keskusosuuskuntia, joista tulee ryhmäpalvelut. Tämä on merkittävä seikka nykyisen rakenteen ymmärtämiseksi.

Mitä opittavaa tästä olisi vesiosuuskunnille?

Hallinto on osuuskunnissa itse arvioinut, että miten toiminta- ja palvelukyky on ollut parhaiten hoidettavissa. Yrityksen koko ei kerro yrityksen tilasta. On kuitenkin selvää, että ihan pienellä yrityksellä ei ole ollut suuren yrityksen palvelukykyä. Puhun edelleen enimmäkseen osuuspankeista. Mutta jos jäsentarpeet eivät isoa pankkia vaadi, sitten on menty pienemmällä.

Psykologinen omistajuus Rakennekehitys on aina herättänyt tunteita. Puhutaan psykologisesta omistajuudesta omaa yritystä kohtaan. Oma osuuskunta on kantanut jäsenten yhteistä identiteettiä. Mitä

yhteisömme menettää, kun fuusiossa liitymme osaksi suurempaa yritystä? Kyläosuuskunta muuttuukin osaksi kunta- tai maakuntaosuuskuntaa.

Mitä meille jää ja koemmeko yritystä enää omaksi? Joudummeko keskustaajaman suhteen alakynteen? Esimerkiksi meijerifuusioissa tähän on kiinnitetty yleensä paljon huomiota.

Osuusmeijerien rationaalisella raaka-ainevirralla on turvattu tilityskyky maidosta tuottajalle.

Virta on vienyt yhä modernimpia laitoksia ja suurempaa yrityskokoa. Tuottajille tulovirta ja tuottajapalvelut on pyritty turvaamaan. Usein suurempi yrityskoko on myös kasvattanut neuvotteluvoimaa eri suuntiin.

Fuusiokehityksen hyötyä on pohdittu aina etukäteen ja sitä on tietysti pohdittu myös jälkikäteen. Vastaus ei ole aina ollut yksiselitteinen.

Liian pitkälle psykologinen omistajuus on mennyt silloin kun omasta yrityksestä pidetään kiinni silloinkin, kun se ei enää kykene tyydyttämään jäsenten ja asiakkaiden tarpeita.

Ajoissa pitää yrityksessä tehdä kylmä analyysi toimintakyvystä muuttuvassa yhteiskunnassa. Se oppi on löydettävissä eri yritysryhmistä.

Jos sitten järjestelyjä ei ole tapahtunut ja ”Helsingistä” on tultu väärällä kulmalla neuvomaan ja suosittamaan vakavasti fuusiota, se on usein osunut herkkään paikkaan ja nostanut karvat pystyyn.

Mitä oppia siis on löydettävissä: yrityksen palvelukyky nyt ja tulevaisuudessa on ollut se silmämäärä, josta on pidetty huolta. Yrityksen koko ei siis ratkaise. Tosin tilastot osoittavat vääjäämättömästä, että keskimäärin palvelukyky on pioneerivaiheen jälkeen voitu turvata alkuaikaa suuremmissa yritysyksiköissä. Ymmärrykseni mukaan vesiosuuskuntien lukumäärästä ei kannata keskustella vaan palvelukyvystä. Sen mukaan määräytyy se, kuinka monta yritystä tarvitaan.

Sen päättävät osuuskunnat itse.

49

OT-20181031-340712_181018_1346430578.indd 49

18.10.2018 13:46:45

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

Kannuksen vesiosuuskunta testaa mallisääntöjä Vesiosuuskuntien mallisääntöjen pitkään kestänyt uudistamistyö on saatu valmiiksi. Uusien sääntöjen julkaisu tapahtunee aivan lähiaikoina, joten suoraan mallin perusteella ei ole vielä sääntöjä missään tehty.

Teksti: NINA PIMIÄ

Tarve sääntöjen uudistamiselle Edelliset suuremmat muutokset Kannuksen vesiosuuskunnan säännöissä olivat noin 10 vuoden takaa. Niiden jälkeen ja ennen nyt voimassa olevien sääntöjen laatimista sääntöihin on tehty useampia pieniä muutoksia.

Mallisäännöt pähkinänkuoressa Osuuskuntalain uudistaminen vuonna 2014 loi tarpeen päivittää vesiosuuskuntien mallisäännöt vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Myös vesihuoltolakiin tehdyt suuret uudistukset loivat painetta tarkastella sääntöjä uudelleen.

Uusia mallisääntöjä on muokattu laajassa työryhmässä usean vuoden ajan.

Vihanta kertoo, että tällä kertaa merkittävin syy oli ns. ikäpykälän poistaminen osuuskunnan säännöistä sekä hallituksen jäsenmäärän muuttaminen. Samalla pykäläjärjestys muutettiin uusien mallisääntöjen mukaiseksi. Lisäksi tehtiin joitakin muita pieniä muutoksia, lähinnä muotoiltiin pykälien sanamuotoja selkeämmiksi.

Yleisesti ottaen sääntöjen muutosten tarpeet ovat lähteneet lainsäädäntöön tulleista muutoksista, jotka on katsottu tarpeellisiksi sisällyttää omiin sääntöihin. Tällä tavoin toimiessa voi olla varma, että omalla toiminnalla on aina lainmukainen tausta, toteaa Vihanta. Samalla pysyy selvillä hallinnollisessa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Muutostyön vaikeus?

Etenkin pienissä vesiosuuskunnissa sääntömuutosten kaltaiset vahvasti hallinnolliset tehtävät jäävät usein tekemättä, koska ne mielletään vaikeiksi ja työläiksi. Kysyessäni Joni Vihannalta oliko sääntömuutoksen tekeminen vaikeaa, sain vastaukseksi, ettei asian vaikeus ole oikeastaan relevantti kysymys lainkaan. Osuuskunnan hallinnon tehtävänä on johtaa osuuskuntaa huolellisesti ja sen on oltava valmis tekemään tarvittavat toimet, riippumatta niiden helppoudesta tai vaikeudesta. Se on normaalia liikeyrityksen johtamiseen liittyvää työtä, joka vain

Kuva: Kannuksen vesiosuuskunta

K

annuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Joni Vihanta oli mukana uudistamistyötä tehneessä työryhmässä ja johti samaan aikaan oman osuuskuntansa sääntöjen uudistusta. Kannuksessa onkin ollut jo noin vuoden ajan käytössä lähes uusien mallisääntöjen kaltaiset säännöt.

kuuluu tehdä. Tuohon ei liene kenelläkään mitään vastaan sanottavaa.

Vihannan kokemuksen mukaan sääntöjen muutostyö ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Olennaista on tehdä muutoksiin liittyvä pohjatyö ja perustelut hyvin hallituksessa, jotta asia

Joni Vihanta oli mukana vesiosuuskuntien mallisääntöjen uudistamistyötä tehneessä työryhmässä.

50

OT-20181031-340714_181019_1230020791.indd 50

19.10.2018 12:30:05

on helppo esittää osuuskunnan kokoukselle hyväksyttäväksi. Keskustelua ja kysymyksiä asioista ei kannata pelätä millään tasolla. Muutoksia ja sääntöjä yleensäkin pohdittaessa on tärkeää miettiä millaiset säännöt ovat kyseisen osuuskunnan ja sen toiminnan kannalta parhaat ja pyrkiä niihin.

Kannuksen vesiosuuskunnan sääntömuutokset ovat edenneet hyvässä hengessä, vaikka joistakin asioista on käyty runsasta keskustelua, niin hallituksessa kuin osuuskunnan kokouksessakin. Päätökset on saatu tehtyä yksimielisesti, ilman riitelyä. Tärkein syy tähän on Vihannan mukaan juuri huolellinen valmistelu ja selkeät perustelut ehdotetuille muutoksille. Eikä itse pykälien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voi liikaa korostaa.

Uusien sääntöjen hyödyt Osuuskunnassa säännöt ohjaavat ylätasolla koko toimintaa ja ne ovat hallituksen ohjenuorana koko toiminnan johtamisessa. Uudet säännöt ovat nyt ajan tasalla ja voimassa olevan lainsäädännön mukaiset, joten ne palvelevat osuuskunnan etua ja mahdollistavat omalta osaltaan tehokkaan hallitustyöskentelyn. Osuuskunnan jäsenille ne ovat aiempaa selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät.

Yleisemmin tarkastellen parhaimmillaan hyvät säännöt mahdollistavat positiivisen kierteen syntymisen vesiosuuskunnassa. Ne antavat hallinnolle vahvan tuen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen, päivittäiseen toiminnan ylläpitoon ja varautumiseen. Tämä näkyy asiakkaille hyvänä palveluna ja kasvattaa osuuskunnan positiivista imagoa. Lopputuloksena on vesiosuuskunta, joka luo hyvää omalle alueelleen ja ihmisille, jotka viime kädessä maksavat kaiken, myös osuuskunnan työntekijöiden palkat.

Vieläkö omissa säännöissä olisi parannettavaa? Tällä hetkellä akuuttia tarvetta ei ole, Vihanta toteaa. Seu-

fakta KANNUKSEN VESIOSUUSKUNNAN AVAINLUKUJA ● Vesiosuuskunta perustettu 1946 ● Osuuskunnan jäsenmäärä noin 3 000 ● Liittyjämäärä vesijohtoon noin 3 000 ● Liittyjämäärä viemäriin noin 1 480 ● Liikevaihto 1,394 milj. € (2017) ● Vesijohtoverkostoa yhteensä 595 km ● Toimitetun veden määrä Kannuksessa noin 590 000m3, kaikkiaan 943 978 m3 (2017) ● Viemäriverkostoa 104 km ● Viemäröidyn jäteveden määrä Kannuksessa 375 288 m3/ v (2017) ● Työntekijöitä 11 ● Hallitus 6 jäsentä ja 2 varajäsentä Lähde: Kannuksen vesiosuuskunta www.kvesi.fi

raavan tarpeen ilmentyessä voisi ehkä harkita hallituksen jäsenyyden mahdollistamista myös muille kuin osuuskunnan henkilöjäsenille.

Huomioita mallisääntöjen hyödyntämiseen Vihannan mukaan mallisäännöt ovat nyt aiempaa lähempänä osakeyhtiöiden yhtiöjärjestystä, mikä on hyvä asia. Lähentyminen muistuttaa omalta osaltaan siitä, että vesiosuuskunnissakin kyse on vastuullisesta liiketoiminnasta ja vesihuollossa välttämättömästä peruspalvelusta, eikä hyväntekeväisyydestä. Yrityksen omistuspohja ja tuoton jakotapa osuuskunnassa on vain erilainen kuin muissa yhtiöissä.

Mallisääntöjen avulla myös pienemmät ja vähemmän hallinnollista osaamista omaavat vesiosuuskunnat uskaltanevat ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sääntöjensä uudistamiseksi. Mallin avulla kenenkään ei tarvitse ”keksiä pyörää aina uudelleen”.

Myös mallisääntöjen pykäliä selostavat ja täydentävät selitystekstit ovat erinomaisena apuna niille, jotka lisätukea kaipaavat.

Lopuksi Vihanta kertoo huoman-

Mallin avulla kenenkään ei tarvitse ”keksiä pyörää aina uudelleen”.

neensa, että joissain vesiosuuskunnissa on säännöissä kohta, jonka mukaan maksuista ja taksoista päättää osuuskuntakokous. Tämä asia on esimerkiksi huomattavassa ristiriidassa sen kanssa, että ainoastaan hallitus on vastuussa yhtiön toiminnan tuloksellisuudesta viime kädessä omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Jos tällainen pykälä säännöistä löytyy, kannattaa harkita sääntöjen muuttamista ja kohdan poistamista. Eipä sitten muuta kuin sääntöjä muuttamaan!

Pikaohje sääntöjen päivitykseen ● Tutustu voimassa oleviin sääntöihin ja kirjaa muutostarpeet (vertaa tarvittaessa sääntöjä mallisääntöihin). ● Tutustu mallisääntöihin. ● Pohtikaa hallituksessa millaiset säännöt parhaiten vastaavat tarpeitanne, eli mistä asioista lakisääteisten kohtien lisäksi haluatte säännöissä määrätä. ● Laatikaa säännöt (mallisäännöt apuna).

Perustelkaa säännöt tai muutokset, jotta asia on helpompi käsitellä osuuskunnan kokouksessa. ● Hallitus vie asian osuuskunnan kokouksen päätettäväksi. ● Osuuskunnassa hyväksytty sääntömuutos on rekisteröitävä patentti- ja rekisterihallituksessa. ● Pelkästään osuuskunnan kokouksen hyväksyntä ei tee säännöistä juridisesti sitovia, eikä niitä voi ottaa käyttöön ennen rekisteröintiä.

51

OT-20181031-340714_181019_1230020791.indd 51

19.10.2018 12:30:06

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

VESIHUOLTOA

kehitettävä monesta näkökulmasta

S TAPIO S. KATKO Kirjoittaja on dosentti Tampereen teknillisessä yliopistossa.

uomen vesihuollon tilasta on aiheellisesti kannettu huolta. Useamman tutkimuksen mukaan maamme vesihuollon suurimmat haasteet liittyvät ikääntyvään vesihuollon infrastruktuuriin, turvallisuuteen ja haavoittuvuuteen sekä koulutukseen ja tutkimukseen.

Valtioneuvoston kanslian syyskuussa 2018 julkaiseman selvityksen mukaan vesihuollon toimivuus voidaan parhaiten turvata kehittämällä laitosten tiedonhallintaa sekä varmistamalla suunnitelmallinen saneeraus ja riittävät resurssit. Nämä ovat linjassa tutkimusten kanssa. Hanke suosittelee myös laitosten yhteistyön lisäämistä ja siirtymistä nykyistä suurempiin yksiköihin. Yhteistyön lisäämiselle on helppo löytää perusteita. Laitoskoon suurentaminen lienee enemmänkin vaihtoehto muiden joukossa.

Strategisen kehittämisen osalta on luontevaa ensin tarkastella nykytilannetta. Maamme vesihuollon järjestelyvastuu on kunnilla, ja palveluita tuottavat joko kiinteistöt, vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset tai niiden yhdistelmät (Taulukko 1).

Taulukko 1. Suomen vesihuoltopalveluiden tuottamisen neliportainen malli (arvio 2013).

Järjestelmien tasot Kiinteistökohtaiset Vesiosuuskunnat Kuntien vesi- ja/tai viemärilaitokset Ylikunnalliset järjestelmät

Toiminta-alue Haja-asutusalueet Haja-asutusalueet, kylät ja taajamat Kaupungit ja kunnat Sopimuspohjainen yhteistyö Vedenhankinta tukkuna Jätevesihuolto tukkuna Seudulliset vesihuoltolaitokset

e.t. ei tiedossa

LukuOsuus määrä väestöstä (%) 500 000 10 1 400

5

300

50

200

e.t.

24 12 3

e.t. e.t.

28

Suomessa on monenlaisia vesiosuuskuntia (VOK), joiden kehitys voidaan jakaa ajallisesti neljään kehitysvaiheeseen. Ensimmäiset VOK:t toimivat vuosina 1900–1950.

Toisen sukupolven (1950–1970) aikana valtio ja kunnat alkoivat tukea vesihuoltoa. Vuoden 1951 rahoituslailla tuettiin yksityisoikeudellisia vesiyhtymiä ja vuodesta 1963 lähtien myös maalaiskuntia. Kolmannen sukupolven (1975–1990) VOK:ia perustettiin pääosin haja-asutusalueille ja kunnat tukivat niitä. Neljännessä vaiheessa vuodesta 1990 VOK:ia suunniteltiin usein tilapäisratkaisuksi.

Jätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tultua uusia osuuskuntia syntyi vuosittain viitisenkymmentä.

Osa vesiosuuskunnista on isoja ja ne hoitavat pienten kaupunkien vedenhankintaa ja lisääntyvästi myös viemäröintiä. Näitä 1 000–15 000 asukkaan laitoksia on noin 20 ja ne tuottavat palveluita noin sadalle tuhannelle asukkaalle.

Vesiosuuskuntien vahvuutena voidaan pitää niiden monimuotoisuutta ja joustavuutta: järjestelmiä on rakennettu siten, että paikalliset ja alueelliset olosuhteet on huomioitu. Osa kunnista on tukenut vesiosuuskuntia, osassa kuntia niitä ei ole lainkaan. Osuuskuntiin liittyy myös monia haasteita kuten, kuinka löytää halukkaita vetäjiä nykyisten aktiivien siirtyessä sivuun ja kuinka varmistaa toiminnan laatu.

Joissain yhteyksissä on väitetty, että Suomeen tarvitaan suurempia vesilaitoksia ja että pääongelmana olisi kentän pirstaloituneisuus. Tutkimusten mukaan suomalaisen vesihuollon vahvuus on kuitenkin institutionaalinen monimuotoisuus. Meneillä olevassa kansainvälisessä hankkeessa vesihuoltopalveluiden monimuotoisuus nähdään vahvuutena resilienssin eli laitosten joustavuuden ja uudistumiskyvyn näkökulmasta.

Järkevä laitoskoko riippuu paikallisista olosuhteista: ne voivat olla isoja, keskisuuria tai pienempiä.

Rakennemuutoksessa pitäisi toiminta saada nykyistä kestävämmälle pohjalle, mitä laitoskoon kasvattaminen ei välttämättä saa aikaan. Pelkän teknis-taloudellisen tarkastelun sijaan tulisi kehittämistä arvioida laajasta näkökulmasta, poliittis-ekonomis-sosiaalis-teknologis-ekologislainsäädännöllis-eettisessä kehässä (PESTELE).

52

OT-20181031-340716_181019_1237580587.indd 52

19.10.2018 12:38:01

KUMPPANINA PARAS

PIPELIFE

Pipelife, myös vesiosuuskuntien tuttu kumppani koko maassa - PE-paineputket, PE-paineputkiosat - Sähköhitsausosat - Automaattiset hitsauskoneet - Kysy meiltä myös pumppaamoita Putkien toimitukset XL-kiepeillä, Puu- tai autokeloilla suoraan kohteeseen.

AKVA FILTER KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET - Vesilaitoksille - Vesiosuuskunnille - Omakotitaloihin - Maatalouteen - Kesämökeille

Painesäiliösuodattimia jo yli 30 vuotta.

• Haju- ja makuhaittojen poistoon • Raudan, mangaanin, humuksen, radonin, uraanin, fluoridin ja arseenin poistoon • Happamuuden neutralointiin • Varmatoiminen - ei tukkeudu • Automaattinen tai manuaalinen vastavirtahuuhtelu • Suuri suodatusteho - voidaan kytkeä sarjaan tai rinnakkain • Helppo huoltaa - harvat huoltovälit • Materiaali ruostumaton teräs

MEILTÄ MYÖS UV-LAITTEET BAKTEERIEN POISTOON! LISÄTIEDOT JA

REFERENSSIT: www.akvafilter.fi

OT-20181031-340717_181018_1346580213.indd 53

puh. 044 271 9227 • info@akvafilter.fi 19650 Joutsa • www.akvafilter.fi

18.10.2018 13:47:01

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

”Mahaa vääntää siellä täällä, puheenjohtajan puhelin käy kuumana: vedessäkö vikaa?

Sihteeri on reissussa ja yhteystiedot liian hyvässä tallessa, klooratakin pitäisi: laite löytyy, muttei ainetta eikä taitoa…”

Vedenottamon virheellinen kansirakenne uhkaa vedenlaatua.

Riskit ja varautuminen vesiosuus­ kunnissa Teksti ja valokuvat: NINA PIMIÄ

H

äiriötilanteisiin varautuminen vesiosuuskunnissa on lainsäädännön asettama velvollisuus, joka saattaa tuntua aluksi liian vaikealta ja monimutkaiselta toteuttaa. Vesihuoltolain mukaisen häiriötilanteisiin varautumisen lisäksi, tai pikemminkin sen pohjaksi, on tehtävä terveydensuojelulain mukainen talousveteen kohdistuvien riskien arviointi. Molemmat asiakirjat liittyvät toisiinsa, mutta kumpaakaan ei voi jättää tekemättä.

Riskit esiin ja kuriin Terveydensuojelulain mukaan vesihuoltolaitoksen omavalvonnan ja talousveden laadun valvonnan on perustuttava veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Riskien arviointi on suoritettava kansainvälisissä standardeissa kuvattujen yleisten periaatteiden mukaisesti. Näiden periaatteiden mukaisesti on laadittu WSP-työkalu (Water Safety Plan), jonka avulla laitos voi toteuttaa riskien arvioin-

Pumppaamon lukitus on vielä kunnossa, mutta jo pahasti ruosteessa.

nin vaaditulla tavalla. Lain mukaan riskien arviointi on tehtävä yhteistyössä samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kanssa. Vesiosuuskuntakaan ei siis voi tehdä vaadittua arviointia täysin yksin, viranomaisten on aina oltava mukana riskien arviointia tehtäessä.

54

OT-20181031-340718_181019_1239050777.indd 54

19.10.2018 12:39:09

kuuluu myös tehdyn riskien arvioinnin hyväksyminen.

Riskien arvioinnin tulee olla jatkuvaa toimintaa, jotta muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida ajoissa. Toimenpiteiden vaikutuksia tulee myös seurata ja arvioida, ovatko ne vaikuttaneet toivotulla tavalla. Arvioinnin lopputuloksena saatavaa kokonaisvaltaista riskikartoitusta voidaan hyvin käyttää osana laitoksen häiriötilannesuunnitelmaa, jonka vesihuoltolaki edellyttää tehtäväksi. Mikäli osuuskunnalla on myös viemäriverkostoa tai jätevedenpuhdistamo, on riskien arviointi syytä ulottaa koskemaan myös niiden toiminnot. Näiden laitosten avuksi on olemassa SSP-työkalu (Sanitation Safety Plan).

Talousveden riskien arvioinnin tulee kattaa koko tuotantoketju alkaen raakavesilähteeltä veden käsittelyn, varastoinnin ja jakeluketjun kautta kuluttajan hanaan saakka. Niiden vesiosuuskuntien, jotka ostavat tai myyvät vettä toisille laitoksille, on otettava arviointiin mukaan myös nämä muut laitokset. Tämän laaja-alaisen tarkastelun tavoitteena on tunnistaa ja hallita veden tuotannon ja jakelun eri vaiheissa ilmeneviä riskejä. Tunnistetut riskit, niiden todennäköisyys ja vaikutukset arvioidaan. Arvioinnin perusteella voidaan päättää tarvittavista toimenpiteistä riskien tai niiden vaikutusten pienentämiseksi ja poistamiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on velvollisuus osallistua riskien arvioinnin toteuttamiseen, vaikka päävastuu siitä onkin vesihuoltolaitoksella itsellään. Riskien arvioinnin ja niiden seurannan tulosten perusteella terveydensuojeluviranomainen voi päättää vedenlaadun tarkkailutiheydestä ja joistakin tarkkailtavista kohteista. Viranomaisen tehtäviin

Varautuminen vesijohto­ verkoston desinfiointiin.

Varautuminen ei ole vapaaehtoista Vesihuoltolaki edellyttää jokaiselta vesihuoltolaitokselta ajan tasalla olevaa suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Vaikka varautuminen on monelta osaltaan samankaltaista eri laitoksilla, on suunnitelma laadittava jokaiselle laitokselle erikseen. Apuna suunnittelussa voi käyttää jo laadittuja suunnitelmia, ohjeita ja malleja, mutta niitä on muokattava oman laitoksen olosuhteita vastaaviksi. Valmis suunnitelma tulee toimittaa

valvontaviranomaisille.

Häiriötilanteisiin varautuminen alkaa riskien arvioinnilla ja mahdollisten häiriötilanteiden tunnistamisella.

Edellä kuvattu riskien arviointi antaa tähänkin työhön hyvän pohjan, mutta sekään ei tunnista kaikkia tilanteita.

Häiriöitä voidaan luetteloida hyvinkin kattavasti yleisellä tasolla olevissa malleissa, mutta jokaisen vesiosuuskunnan tulee selvittää, mitkä mahdolliset häiriöt voisivat koskea omaa laitosta. Eri laitoksilla on erilaisia ratkaisuja muun muassa teknisesti ja ylläpidon osalta, joten kaikki häiriöt ja toimenpiteet on yksilöitävä koskemaan juuri sitä laitosta, jolle suunnitelmaa laaditaan.

Esimerkiksi jätevesipumppaamon ylivuotoon ei yleensä tarvitse varautua, mikäli laitoksella ei pumppaamoja ole. Poikkeuksena tilanne, jossa naapurilaitoksen pumppaamo on vaikkapa oman vedenottamon läheisyydessä. Suunnittelussa onkin syytä olla mukana ne henkilöt, jotka tuntevat laitoksen parhaiten, erityisesti silloin, jos kaikkea laitokseen liittyvää tietoa ei ole dokumentoitu.

Mahdollisten häiriötilanteiden tunnistamisen jälkeen on suunniteltava toimenpiteet, joilla riskien toteutumiseen reagoidaan. Olennaista on laatia selkeät, tilannekohtaiset ohjeet, joiden mukaan häiriötilanteen sattuessa

Sähkö­ katkostakin selviää varavoimalla.

55

OT-20181031-340718_181019_1239050777.indd 55

19.10.2018 12:39:12

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen jokainen osaa toimia oikein. Suunnitelmassa on hyvä myös luetella henkilöt, joiden vastuulla eri toimenpiteiden hoitaminen on. Esimerkiksi vedenlaatuun vaikuttavia toimenpiteitä saavat tehdä vain vesityökortin suorittaneet henkilöt.

Suunnitelma on myös tehtävä tutuksi kaikille vesiosuuskunnassa aktiivisesti toimiville tahoille ja hallituksen jäsenille. Jokaisen on syytä tietää suunnitelman olemassa olosta ja sen sisällöstä. Todennäköisimpiä tai muutoin merkittävimpiä häiriötilanteita on myös tarpeen harjoitella. Suunnittelu ja harjoittelu tuovat kokemusta siitä, miten tilanteen sattuessa oikeasti toimitaan. Harjoituksen yhteydessä suunnitelman puutteet huomataan ja korjataan. Tuttuun ja ajan tasalla olevaan suunnitelmaan on myös helppo tarttua tosipaikan tullen ja siitä on todellista hyötyä.

Kokonaisvaltainen riskien hallinta Vesiosuuskunnan kokonaisvaltaiseen riskien hallintaan on sisällytettävä sekä arviointia ja varautumista että seurantaa. Huolellisesti toimivan hallituksen tehtävänä on varmistaa riittävän osaamisen käyttö kaikissa prosessin vaiheissa. Varautumiseen liittyy myös taloudellinen varautuminen riskeihin, eli riittävä panostus osaamisen hankkimiseen, varautumiseen liittyvien laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, sekä kaiken toiminnan seuranta. Riskit ja varautuminen eivät ole riippuvaisia laitoksen koosta, eikä varautuminen ole vapaaehtoista. Lillukan varsiin ei tarvitse takertua, mutta laitoksen toimintaa uhkaavat tai toteutuessaan toimintaa haittaavat riskit on pyrittävä minimoimaan varautumalla niihin.

Tuttuun ja ajan tasalla olevaan suunnitelmaan on helppo tarttua tosipaikan tullen ja siitä on todellista hyötyä.

Terveisiä Kangasalta!

Teksti: VESA ARVONEN

K

angasalla vesiosuuskunnat tekivät yhteistyötä riskien arvioinnissa ja häiriötilannesuunnitelmien laadinnassa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyttä häiriötilannesuunnitelman runkoa voivat kaikki vesiosuuskunnat käyttää vapaasti omien suunnitelmien pohjana. Vesiosuuskuntien koolle kutsumisesta vastasi Markku Välimaa, joka toimii itse aktiivisesti omassa vesiosuuskunnassaan. ”Näin jälkikäteen ajatellen kaikki vesiosuuskunnat ymmärsivät helposti suunnitelman laatimisen tarpeellisuuden. Kuitenkin meidän tapauksessa olisi tarvittu selkeämmin viranomaispaino(s)tusta. Kunnallinen vesilaitos ei ollut kiinnostunut, ehkä olisi pitänyt aktiivisemmin kysellä laitoksen suunnalta yhteistyömahdollisuuksia. Tuntuu myös, että suunnitelman laatimisella olisi pitänyt olla joku rahallinen arvo, jotta vesiosuuskunnat olisivat panostaneet asiaan vielä enemmän”, sanoo Välimaa.

Riskien arvioinnin tekeminen käytännössä, oliko se niin vaikeaa?

”Meillä Kangasalla kaikki vesiosuuskunnat ostavat veden kunnalliselta vesilaitokselta, joten me hieman oikaisimme ja pohdimme konkreettisia riskejä yleisellä tasolla. Tämän pohjalta jokainen lähti pohtimaan mitä nämä riskit toteutuessaan voisi tarkoittaa omassa vesiosuuskunnassa ja kuinka niistä selvittäisiin. Yksin työ olisi ollut hankalaa, mutta yhteistyö ja ulkopuolinen asiantuntija auttoivat eteenpäin.”

Miten kannattaa lähteä liikkeelle?

”Jos lähdetään aivan alusta, niin kannattaa haastaa vesiosuuskuntien toimijat ensin itse miettimään oman vesiosuuskuntansa toimintaan liittyviä riskejä. Tällöin kaikki tavallaan tuovat oman panoksensa yhteiseen pöytään, mistä kaikki voivat poimia tarpeelliseksi katsomiaan palikoita omaan käyttöönsä.”

Mitkä olivat hankalia kohtia?

”Käyttökelpoisen ja kattavan toimenpidekortiston laatiminen. Tällä hetkellä meillä on työn alla verkoston paikallistamiseen tarvittavan karttatyökalun hankinta.”

Mitä hyötyä suunnitelman tekemisestä on ollut?

”Vesiosuuskuntien lakisääteinen velvoite täyttyy ja ennen kaikkea saimme realistisen kuvan siitä, miten vakavista uhkista on kysymys. Samalla häiriötilannesuunnitelma muodostaa tietopaketin osuuskunnan rakenteesta ja toiminnasta esimerkiksi osuuskunnan uutta toimihenkilöä varten. On paljon helpompaa tulla mukaan vesiosuuskunnan hallitukseen tai päivystysrinkiin, kun tietää osuuskunnan verkostorakenteen ja millaista kalustoa vesiosuuskunnalla on käytettävissä.”

Oliko yhdessä tekemisestä hyötyä?

”Kyllä oli. Löysimme runsaasti esimerkkejä todellisista häiriötilanteista ja hyvistä käytännöistä, mitä eri vesiosuuskunnilla oli jo käytössä. Myös kokemusten vaihto eri urakoitsijoista ja heidän kalustosta oli hedelmällistä. Tämä loi pohjaa kaikenlaiseen yhteistoimintaan vesiosuuskuntien kesken.”

56

OT-20181031-340718_181019_1239050777.indd 56

19.10.2018 12:39:13

Näkökulmia vesiosuuskunnan taloudenpitoon A siakkaan vai osuuskunnan etu edellä? Hallinto ja talous vai tekniikka? Tee se itse -ilmaiseksi vai ammattilainen palkkaa vastaan? Mihin riittää osaaminen?

Menot + tulot = 0 vai kenties enemmän? Riskit vai varautuminen? Yksinkertaisia ja samalla monitahoisia kysymyksiä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Vastauksia yhdistää optimaalisessa tilanteessa ainakin hyvä taloudenpito.

Jos vesiosuuskunnan tulot ovat jatkuvasti pienemmät kuin menot, ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin selvitystilaan. Alussa tuota kehitystä voi hidastaa jättämällä ylläpitotoimia tekemättä, mutta nekin kostautuvat myöhemmin entistä suurempina kuluina. Edes juuri ja juuri tasapainossa olevat tulot ja menot eivät riitä pitkän tähtäimen toimintaan, jollaista vesihuolto on.

Hyvä taloudenpito vesiosuuskunnassa tarkoittaa sitä, että kaikki vesihuoltolaitoksen toiminnot ja hallinto voidaan hoitaa niiden vaatimalla asiantuntijuudella ja huolellisuudella, nyt ja tulevaisuudessa.

Vesiosuuskunnan johto eli hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja, vastaavat siitä, että osuuskuntaa hoidetaan huolellisesti ja sen edun mukaisesti. Koska kyseessä on taloudellinen yritystoiminta eikä mikä tahansa harrastelu, on taloudesta huolehdittava erityisen tarkasti. Vesiosuuskuntien toimintaan vaikuttavat monet eri säädökset, joista yksikään ei ole ristiriidassa hyvän taloudenhoidon kans-

Teksti: NINA PIMIÄ

Hyvän taloudenpidon vaikutuksia vesihuollossa

sa. Ne pikemminkin ovat mahdollistamassa sitä ja päinvastoin.

Ei siis ole mikään häpeä, että vesiosuuskunnan tilinpäätös jää ylijäämäiseksi ja ylijäämä tallennetaan tulevia investointitarpeita tai yllättäviä häiriötilanteita varten. Se, että osuuskunnalla jää jotain ”sukan varteen” on myös asiakkaan ja osakkaan etu, vaikka se ei vesilaskua maksaessa kovin mukavalta tuntuisikaan.

Vesihuoltolaitoksen tärkein tehtävä on vesihuollon hoitaminen omalla alueellaan. Asiakkaille on tuotettava laitoksen palveluita, toimitettava vettä ja/tai huolehdittava jätevesien johtamisesta ja käsittelystä. Laadukas toiminta edellyttää toimivan tekniikan ylläpitoa, huoltoja, korjauksia ja valvontaa. Nämä toimet puolestaan vaativat riittävää osaamista, niin hallitukselta kuin käytännön tekijöiltäkin.

Ja mikään näistä ei onnistu ilman rahaa, joka kerätään asiakkailta erilaisina maksuina. Tarpeet ovat aivan sa-

mat pienillä, keskikokoisilla ja suurilla vesiosuuskunnilla.

Sananlaskun mukaan rahalla saa ja hevosella pääsee. Vesiosuuskunnan hallituksen tehtävänä on varmistaa, että toiminta tuottaa riittävästi, jotta näin tapahtuu. Taitava taloudenpito mahdollistaa kaikkien muiden tarvittavien toimintojen hoitamisen asianmukaisesti ja laadukkaasti.

Tällöin asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta hyvänä vesihuoltopalveluna ja vakaina kustannuksina. Samalla osuuskunta kykenee vastaamaan toiminnasta ja varautumaan tulevaan teknisesti, osaamisena, hyvänä hallintona ja taloudellisesti.

Hallitus voi hankkia ja päivittää tietojansa vesiosuuskuntia koskevien yksityiskohtaisten määräysten noudattamisesta tutustumalla VVY:n julkaisemaan Vesihuoltolaitosten kirjanpito, tilinpäätös ja verotus -oppaaseen (lue verkossa: www.vvy.fi).

57

OT-20181031-340721_181019_1446520484.indd 57

19.10.2018 14:46:54

Vesiosuuskuntien hyvä johtaminen

Neljä vuotta vesihuoltolain muutoksesta

ANNELI TIAINEN Kirjoittaja on lakiasiain päällikkö Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä.

esihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014.

Vaikka kunnan velvollisuus vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimiseen poistettiin, kunnan tulee edelleen kehittää alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Se tulisi tehdä yhteistyössä muun muassa vesiosuuskuntien kanssa. Kun vesiosuuskunnalla on kunnan hyväksymä toiminta-alue, se on vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos.

kuntien ja muiden vesihuoltolaitosten talouden kannalta on olennaista, että liittämisvelvollisuutta lievennettiin taajamien ulkopuolisilla alueilla, kun vesihuoltolakia muutettiin. Vuoden 2019 alusta lievennys koskee myös ennen syyskuussa 2014 hyväksyttyjä toiminta-alueita. Siksi toiminta-alueesta päättämistä tai sen laajentamista taajaman ulkopuolelle tulee arvioida aikaisempaa kriittisemmin. Jos liittyjiä ei ole tarpeeksi, ei saada riittävästi tuloja, joilla katettaisiin kustannukset.

Taajama määritellään vesihuoltolaissa alueeksi, jolla asuu vähintään 200 asukasta toisiaan lähellä olevissa rakennuksissa. Taajaman ulkopuolella ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttyminen tai täyttymättä jääminen ratkaisee osaltaan, tuleeko kiinteistön liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin vai ei. Myöskään liittyminen vesijohtoon ei ole aina pakollista.

On erityyppisiä ja erikokoisia vesiosuuskuntia. Isoimmat huolehtivat vesihuollosta kuntansa pääasiallisena vesihuoltolaitoksena. Pienehköt vesiosuuskunnat toimivat yleensä taajamien ulkopuolella. Vesiosuus-

Vesihuoltolain mukaan toiminta-aluetta voidaan myös tarvittaessa pienentää. Silloin, kun toiminta-alueesta rajataan pois sellainen alue, jolla ei ole liitettyjä kiinteistöjä, päätöksentekoon riittävät vesihuol-

V

tolain mukaan samat menettelytavat kuin toiminta-alueen hyväksymisessä.

Valvontaviranomaiset ovat kuitenkin joissain tapauksissa vastustaneet toiminta-aluerajauksen muuttamista.

Vesihuoltolain muutos on aiheuttanut monia käytännön toimenpiteitä. Vesihuoltolaitosten tuli saattaa tiedot verkostojensa sijainnista sähköiseen muotoon ja laatia suunnitelmat häiriötilanteisiin varautumisesta joulukuun 2016 loppuun mennessä. Vesihuoltolaitosten talouden julkisuusvalvontaa lisättiin tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevilla säännöksillä, joiden soveltaminen aiheutti alussa paljon kysymyksiä. Lisäksi vesihuoltolaitosten tulee toimittaa tietoja VEETI -järjestelmään, jota koskeva pykälä tuli voimaan 1.1.2016 ja jonka kehittäminen jatkuu edelleen.

Lain muutoksen valmistelussa virhettä ja vakiokorvausta koskevia ehdotuksia pidettiin ongelmallisina varsinkin pienille vesihuoltolaitoksille.

Vakiokorvausta ei tullut, mutta lakiin tuli erityinen hinnan-alennus yli 12 tunnin yhtäjaksoisista keskeytyksistä.

Käytännössä sen merkitys talouteen

58

OT-20181031-340722_181019_1240520496.indd 58

19.10.2018 12:40:54

Kuva: MMM

MMM:n raportti pähkinänkuoressa

Katri Vasama

on ollut toistaiseksi pienempi kuin arveltiin.

Myös vesihuoltolain ja osuuskuntalain ulkopuolelta vesiosuuskuntaan kohdistuu monenlaisia säännöksiä. Vesiosuuskunnan asiakas on usein myös kuluttajansuojalain mukainen kuluttaja ja EU:n tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisteröity. Vuosina 2011-2013 etsittiin pelisääntöjä sille, harjoittaako vesiosuuskunta liiketoimintaa vai ei ja onko se oikeutettu vähentämään arvonlisäverot. Alati muuttuva lainsäädäntö ja sen tulkinnat tekevät vesihuoltolaitoksen hoitamisesta ja hallinnoinnista vaativaa.

Kun vesihuoltolain muutoksesta oli kulunut neljä vuotta, valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin Tulevaisuuden kestävä vesihuolto – ennakointi, ohjaus ja järjestäminen. Siinä esitetään toimenpiteitä verkostojen saneerauksen edistämiseksi ja vesihuollon rakennemuutoksen vauhdittamiseksi.

Saa nähdä, kulkeeko alan kehitys raportin ehdotusten mukaan. Näyttää kuitenkin siltä, että myös osuuskuntamuotoiselle vesihuoltotoiminnalle on Suomessa edelleen tarvetta.

S

yksyllä julkistetussa Vesihuollon tila ja rakennemuutos -selvityshankkeessa tarkasteltiin muun muassa vesihuoltoverkostojen kunnon arvioinnin työkaluja ja menetelmiä sekä alan rakennemuutoksen vaihtoehtoisia toimintamalleja. Raportti on osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Neuvotteleva virkamies Katri Vasama maa- ja metsätalousministeriöstä antaa raportin lukuohjeet vesiosuuskunnille. Millä mielellä raporttia kannattaa lukea ja kuinka ottaa sen ehdotukset huomioon? ”Keskeistä on tietenkin se, että kyseessä on työryhmän ehdotus tulevaisuuden etenemispoluksi. Eli kannustaisin kaikkia toimijoita arvioimaan ehdotettuja kehittämisehdotuksia ja -toimenpiteitä sekä sitä miten ehdotuksia voisi hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä”, Katri Vasama sanoo ja jatkaa: ”Selvityksessä käy esimerkiksi ilmi, että vesihuoltoinfrastruktuurin toimivuus edellyttää nykyistä parempaa tietoa vesihuoltoverkostojen kunnosta sekä suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista.

Näin ollen ministeriö aikoo omana toimenpiteenään panostaa nopealla aikataululla yhteiskäyttöisen vesihuollon tie-

tojärjestelmän kehittämiseen, jotta järjestelmä tukisi mahdollisimman hyvin vesihuoltolaitosten saneeraus- ja investointisuunnittelua.”

Miten raportissa huomioidaan Suomen monimuotoisuus ja paikalliset olosuhteet, esimerkiksi liittyen laitosten yhdistymisen tarpeellisuuteen? Entä millä tavoin erilaiset organisaatiomallit on raportissa otettu huomioon? ”Selvityksestä ilmenee, että erityisesti pienten ja keskisuurten vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä verkostojensa kunnosta huolehtimiseen tulee vahvistaa. Yksi keino toimintaedellytyksen vahvistamiseksi voisi olla esimerkiksi yhteistyön lisääminen muiden alueen vesihuoltolaitosten kanssa. Hedelmällisintä olisi siis, että alueilla pohdittaisiin aktiivisesti eri toimijoiden yhteistyönä, miten alueellinen vesihuolto voidaan parhaiten varmistaa. Keskeistä on, että vesihuollosta huolehtimiseen on riittävät taloudelliset resurssit sekä teknistä ja johtamiseen liittyvää osaamista. Selvitysaika oli varsin lyhyt, jotta tässä ajassa ei ollut mahdollista tehdä kattavaa ja yksityiskohtaista analyysiä paikallisten olosuhteiden jne. osalta”, vastaa Vasama.

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

59

OT-20181031-340722_181019_1240520496.indd 59

19.10.2018 12:40:56

OT-lehti tutkii

Kuva: Rodeo

Infraosuuskunnat suoriutuvat keskinkertaisesti mutta kasvumahdollisuus on huimaa Infraosuuskunnissa (vesi-, sähkö-, puhelin- ja laajakaistaosuuskunnissa) on jäsenenä arviolta lähes 300 000 suomalaista. Kiinnostuksen perusteella määrä voisi olla jopa tuplat suurempi, sillä joka kymmenes 18–74-vuotias suomalainen kertoo, että voisi ajatella liittyvänsä johonkin infraosuuskuntaan. Tämä tarkoittaa lähes 400 000 lisäjäsentä.

O PASI SAARNIVAARA Kantar TNS Agri Oy pasi.saarnivaara@ kantar.com

suuskuntien jäsenyyttä ja jäsenyyden merkitystä tutkittiin Osuustoimintatutkimuksen 2017 yhteydessä. Tutkimus toteutettiin Osuustoimintakeskus Pellervon toimeksiannosta Kantar TNS Agri Oy:ssä. Tarkoituksena oli selvittää suomalaisten asenteita osuustoimintaa kohtaan, kirkastaa osuustoiminnan merkitystä sekä tuottaa aineistoa viestinnän tueksi.

Koko väestön tutkimukseen vastasi yhteensä 3 067 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18–74-vuotiasta väestöä.

Jäsenyys tärkeää, kiinnostus suurta Arviolta noin seitsemän prosenttia suomalaisista on jäsenenä jossakin infraosuuskunnassa. Jäsenyys on yleisempää vanhemmilla, yli 55-vuotiailla, sekä maaseudulla. Lisäksi joka

kymmenes suomalainen voisi myös harkita infraosuuskuntaan liittymistä. Nuorimmilla ikäluokilla kiinnostus on harvinaisempaa, mutta 35-vuotiaista lähtien kiinnostus jäsenyyttä kohtaan kasvaa.

Kiinnostus on myös suurempaa myönteisesti osuustoimintaa kohtaan suhtautuvien keskuudessa sekä niiden ihmisten, jotka ovat jo jäsenenä jossakin osuuskunnassa.

Valtaosa infraosuuskuntien jäsenistöstä, jopa kolme neljästä, pitää jäsenyyttään vähintäänkin melko tärkeänä. Maaseudulla jäsenyyttä pidetään hieman tärkeämpänä kuin kaupungeissa.

Hyödyt kuitenkin koetaan vähäisiksi Hyvin harva infraosuuskunnan jäsen on osallistunut osuuskunnan toimin-

taan, kuten osuuskuntakokoukseen, asiakas- tai jäsentilaisuuksiin tai hankkinut tietoa ja ymmärrystä yrityksen toiminnasta. Se voi myös osittain johtua siitä, etteivät pienemmät osuuskunnista järjestä näitä tilaisuuksia.

Muita osuuskuntia useammin infraosuuskunnan jäsenet kuitenkin asioivat omistamassaan yrityksessä.

Selityksenä voi olla se, että vesi-, laajakaista- tai sähköosuuskunnan asiakkaan ei yleensä ole välttämätöntä tilata tarvitsemiaan palveluja ei muilta yrityksiltä.

Jäsenet toisaalta kokevat useammin hyötyvänsä melko vähän infraosuuskunnan jäsenyydestä. Neljä kymmenestä kokee hyötyvänsä ainakin melko paljon mutta yli puolet edes melko vähän. Esimerkiksi osuuspankin jäsenyyttä pidetään huomattavasti hyödyllisempänä ja tärkeämpänä, vaik-

60

OT-20181031-340724_181018_1347150436.indd 60

18.10.2018 13:47:19

Kuva: Nina Pimiä Kuva: Riku-Matti Akkanen

"Olisi tärkeää viestiä hyödyistä ja pyrkiä sitouttamaan jäseniä osuuskuntaan."

ka palvelun tarjoajia finanssisektorilla on paljon.

Potentiaali suurta mutta hyödyt tuotava esiin Jäsenyys nähdään tärkeäksi kenties siksi, että palvelu on elintärkeä, kuten veden, sähkön tai laajakaistaliittymän saanti. Mutta hyöty kuitenkin koetaan

heikoksi. Kokevatko jäsenet siis infraosuuskunnan jäsenyyden pakolliseksi, koska muuten elintärkeää palvelua ei saisi?

Osuustoiminnallisista periaatteista jäsenten mielestä huonoiten infraosuuskunnissa toteutuu se, että jäsen hyötyy sitä enemmän mitä enemmän käyttää osuuskunnan palveluita sekä osuuskunnan yhteistyö muiden osuuskuntien kanssa. Parhaiten toteutuvat vapaa liittyminen sekä tasa-arvo (kaikilla jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet).

Vaikuttaisi siis siltä, että olisi tärkeää viestiä hyödyistä ja pyrkiä sitouttamaan jäseniä osuuskuntaan ja sen toimintaan. Jäsenhyötyyn on joillakin alueilla, kuten Oulun Seudun Sähkössä, jo keskityttykin pidempään ja tulokset ovat olleet erittäin positiivisia.

Uusien jäsenien haalimisessa, tai kokonaan uusien osuuskuntien perustamisessa, auttaa myös osuuskuntien välinen yhteistyö. Sillä jo jossakin osuuskunnassa jäsenenä olevat ovat lähtökohtaisesti huomattavasti kiinnostuneempia myös infraosuuskunnan jäsenyydestä.

Anneli Tiaisen luentoa seurattiin tarkasti Valtakunnallisilla vesiosuuskuntapäivillä Kouvolassa.

Samaa aktiivisuutta kaivattaisiin myös pienten infraosuuskuntien tilaisuuksiin.

Kuvassa jätevesiputki ja valokuitu, joka mahdollistaa infraosuuskunnan asiakkaille 100 megan laajakaistan.

61

OT-20181031-340724_181018_1347150436.indd 61

18.10.2018 13:47:22

osuuskunnan hyvä hallinto

Osuuskunnilleko oma hallinnointikoodi?

KARI HUHTALA Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon osuustoimintajohtaja ja Finlands Svenska Andelsförbundin toimitusjohtaja. Hänen loppuvaiheessa oleva väitöskirjansa tulee käsittelemään osuuskuntien hallituksen valintaa.

S

uomalaiset osuuskunnat soveltavat hallintotyössään vapaaehtoisuuden pohjalta joko pörssiyrityksille tarkoitettua Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodia (2015) tai osakeyhtiöille suunnattua Keskuskauppakamarin asialuetteloa listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämiseksi (2016).

Molemmat ovat erinomaisia ohjenuoria, mutta ne eivät ota kantaa siihen, miten osuuskuntia tulisi hallinnoida.

Pitäisikö osuuskunnille luoda oma hallinnointikoodi? Kysymykseen vastaamiseksi on aluksi syytä pohtia, onko osuuskunnilla sellaisia hallinnon erityispiirteitä, jotka edellyttäisivät omaa koodia.

Osuuskunnan ja osakeyhtiön tärkein perusero syntyy siitä, että osuuskunnan johtoajatuksena - draiverina - ei ole voitontavoittelu, vaan jäsenomistajien saamat hyödyt. Tällä on suorat heijastusvaikutukset osuuskunnan hallintoon, mistä esimerkkeinä seuraavat:

• Osuuskunnan jäsenten vahva roo-

li hallinnossa. Esimerkiksi keskustelu riippumattomista hallituksen jäsenistä ei ole yhtä keskeistä kuin osakeyhtiöissä. Osakeyhtiöissä yhtiöstä riippumattomien hallituksen jäsenten yksi

tehtävä on tuoda itsenäisyyttä ja riittävää etäisyyttä johdon arviointiin ja valvontaan. Osuuskunnissa johdon valvontaa useimmiten hoitaa jäsenten keskuudestaan valitsema hallintoneuvosto. Tämä on luontevaa, koska jäsenillä on intressi varmistaa jäsenhyötyjen toteutuminen.

• Osuuskuntien hallinnointi jäsen

per ääni -periaatteella. Osakeyhtiöissä omistajan ääneen vaikuttaa omistettujen osakkeiden lukumäärä. Osuuskunnan päätöksenteossa kaikki jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa – ei ole suur- tai pienomistajia.

• Vahva yhteisöllinen identiteetti.

Edustuksellisuus, joka voi ilmetä esimerkiksi alueellisuuden korostuksena, näkyy monien osuuskuntien hallinnossa.

• Toimitusjohtajan verraten vahva

rooli. Tämä ilmenee edelleen monissa osuuskunnissa toimitusjohtajan jäsenyytenä hallituksessa.

Osuuskuntien hallinnon erityispiirteet ovat parhaimmillaan vahvuus, mutta voivat johtaa ongelmallisiin kysymyksiin. Jännitteitä voi syntyä siitä, että hallituksen jäsen on jonkin taustaryhmän ”edustaja”, mutta samanaikaisesti hänen tulee edistää osuuskunnan yhteistä hyvää.

Osuuskunnilla ei ole pörssiyritysten tapaan markkinamekanismia, joka jatkuvasti valvoo ja reagoi yrityksen tekemisiin. Osuuskunnan jäsenistölle ja sen valitsemalle hallinnolle jääkin suuri vastuu osuuskunnan taloudellisen menestyksen valvonnassa.

Useissa Euroopan maissa on olemassa tai valmisteilla osuuskuntien oma hallinnointikoodi. Hollannin

osuuskuntakoodissa pohditaan milloin osuuskunnan kannattaa soveltaa 2-tasoista hallintorakennetta ja milloin 1-tasoista rakennetta, jossa hallintoneuvostoa ei ole. Koodissa annetaan myös suositukset osuuskunnan hallituksen koostumukselle ja ammattitaidolle.

Isossa-Britanniassa on päädytty yhden koodin sijaan kolmeen erilaiseen hallinnointikoodiin (kuluttajaosuuskuntien, tuottajaosuuskuntien ja työosuuskuntien koodit). Koodissa otetaan kantaa muun muassa hallituksen monimuotoisuuteen ja hallituksen riittävään uusiutumiseen, maatalousosuuskunnissa myös jäsenistön ulkopuolisten hallitusjäsenten nimittämiseen. Ruotsissa on lähiaikoina valmistumassa hallinnointikoodi osuuskunnille.

Osuuskunta on yritysmuoto muiden joukossa. Toiminnan tulee olla kannattavaa. Yritystä tulee johtaa ja hallinnoida hyvien periaatteiden mukaan ja tehokkaasti. Näissä suhteissa osuuskunnat voivat ottaa suoraan mallia pörssi- ja osakeyhtiöiden hallinnointikoodeista. Yhtenä asiakohtana on erinomaista, että pörssiyritysten koodi edellyttää, että hallituksen valintatilanteessa on ”otettava huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe” ja että ”hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.”

Osuuskunnan yhteisöllinen luonne, demokraattinen päätöksenteko ja sen mukaiset hallintomallit kuitenkin puoltaisivat, että osuuskuntien hyvää hallintoa tarkastellaan myös erillisenä asiana. Tämän vuoden aikana aloittaa työnsä yhteiseurooppalainen työryhmä, joka pohtii asiaa. Osuustoimintakeskus Pellervolla on työryhmässä vahva edustus.

62

OT-20181031-340726_181018_1347150046.indd 62

18.10.2018 13:47:17

Alustaosuuskunta OPEN Maria 01, Helsinki 14.11.2018 klo 9-16 MITEN DIGIAIKA JA OSUUSTOIMINTA ISTUVAT YHTEEN? OLETKO MIETTINYT, MILLAISTA ON DIGIAJAN OMISTAJUUS, TYÖ JA YRITTÄMINEN? Vastaus voi olla alustaosuuskunta. Asia on ajankohtainen nyt. Alustaliiketoiminnan arvo maailmalla on 1500 miljardia dollaria. Suomi ei voi jäädä pois kelkasta.

MITÄ? Alustaosuuskunta OPEN. Tapahtuma, jollaista ei ole ennen pidetty Suomessa.

KENELLE? Johtajille, yrittäjille, asiantuntijoille, kehittäjille, opiskelijoille, ajattelijoille.

Tai kenelle tahansa.

MIKSI? perinteisen liiketoiminnan rinnalle tarvitaan uutta liiketoimintaa.

OHJELMA Avaus, toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila, PTT

LOUNAS Ravintola Starter

Platform cooperative landscape – next steps to novel ownership Secretary General, Ed Mayo, Cooperatives UK and vice president Cooperatives Europe

TEEMA: Mitä alustaosuuskunnat ovat käytännössä?

Workshopit: 1. Millaisia alustaosuuskuntia Suomi tarvitsee?

Fasilitaattori: tutkimusjohtaja Seppo Leminen, PTT 2. Miten yhteisöllisyyttä voidaan lisätä alustaosuuskuntien avulla?

Fasilitaattori: change leader Ville Hulkkonen, OP 3. Datan omistajuus ja alustaosuuskunnat?

Fasilitaattori: osuustoimintajohtaja Kari Huhtala, Osuustoimintakeskus Pellervo

Case OP Open Platform Kehitysjohtaja, digitaaliset liiketoiminnot, Tomas Granlund Avoimet alustat, digiajan työ Alustataloustutkija Leena Ilmola-Sheppard PANEELI: Omistajuuden vallankumous – ovatko alustaosuuskunnat ratkaisu?

Moderaattori: Sanna Salovuori Leena Ilmola-Sheppard Anders Stenbäck, OP Leo Sammallahti, WeCo

Päivän yhteenveto Professori Jukka Mähönen

www.alustaosuuskunta.com

Osuustoimintakeskus • Coop Center

OT-20181031-340727_181018_1344040070.indd 63 alustaosuuskuntaOpen_ilmo.indd 1

18.10.2018 13:41:08 13:44:05 18.10.2018 Reflex Blue

Musta

taloushallinto

Tulorekisteri tulee E MERJA HILTUNEN Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri, tilitoimistoyrittäjä ja Idekoop-asiantuntijaosuuskunnan jäsen.

nsi vuoden alussa viranomaiset ottavat käyttöön Tulorekisterin, johon ilmoitetaan kaikkien henkilöiden palkka-, eläkeja etuustiedot. Tästä johtuen on palkanlaskentaan, palkkaohjelmiin sekä tietojen ilmoittamiseen tulossa paljon muutoksia. Rekisteriä käyttävät ensisijaisesti verottaja, eläkevakuutusyhtiöt, KELA, työttömyysvakuutusrahasto sekä tapaturmavakuutusyhtiöt. Käyttäjinä voivat olla jatkossa myös muut viranomaiset. Rekisteriin antavat tietoja alkuvaiheessa työnantajat ja etuuden maksajat.

Isoin muutos koskee ilmoitusten tekemistä ja aikatauluja. Tähän asti työnantaja on tehnyt työntekijöiden palkoista oma-aloitteisen veroilmoituksen kerran kuukaudessa ja vuosi-ilmoitukset eri tahoille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Jatkossa työnantajan on tehtävä palkkatietoilmoitus henkilöittäin jokaisesta palkanmaksusta viiden päivän kuluessa palkanmaksupäivästä. Lisäksi työnantajan on tehtävä kerran kuukaudessa työnantajan erillisilmoitus sairausvakuutusmaksuista tai jos palkkoja ei ole maksettu lainkaan.

Käytännössä ilmoituksia joudutaan tekemään reilusti useammin kuin aiemmin; jos maksetaan palkkoja kaksi kertaa kuukaudessa, tehdään 24 ilmoitusta Tulorekisteriin ja 12 ilmoitusta verottajalle aiemman 12 kuukausi-ilmoituksen ja muutaman vuosi-ilmoituksen sijaan.

Palkkatietojen täsmällinen ilmoittaminen tulee myös entistä tärkeämmäksi, rekisterissä on 110 tulolajia, ja palkkatiedot pitää osata ilmoittaa oikealla koodilla. Myös palkkaennakot tulee ilmoittaa viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Kilometrikorvaukset ja päivärahat voidaan ilmoittaa kuukausittain, mutta viimeistään ennen vuodenvaihdetta. Olisi kuitenkin suositeltavaa, että kaikki palkat ja korvaukset lasketaan palkkaohjelmassa aina ennen

maksamista. Jos kilometrikorvauksia ja päivärahoja maksetaan jostain muusta järjestelmästä, niin näistä pitää tehdä omat ilmoitukset Tulorekisteriin. Kaikista työntekijöistä pitää ilmoittaa myös palvelussuhdetieto ja Tilastokeskuksen ammattiluokitus-koodiston mukainen ammattinimike.

Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin joko teknisen rajanpinnan kautta (tiedot siirtyvät palkanlaskentaohjelmasta suoraan rekisteriin) tai sähköisen asiointipalvelun kautta, johon käyttäjä tunnistautuu esimerkiksi pankkitunnuksillaan. Tällä henkilöllä tulee olla osuuskunnan sääntöjen mukaan nimenkirjoitusoikeus (kuten toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja). Valtuuden voi sitten delegoida osuuskunnassa eteenpäin palkanlaskijalle tai jos palkanlaskenta on ulkoistettu esimerkiksi tilitoimistolle, valtuutus palkkatietojen ilmoittamiseen ja katseluun annetaan suomi.fi –sivujen kautta.

Onkin syytä pikaisesti hoitaa valtuudet kuntoon ennen vuoden vaihdetta. Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen henkilön tai toisen yrityksen hoitamaan muitakin kuin tulorekisteriin liittyviä asioita. Muut yhteisöt kuin osuuskunnat, osakeyhtiöt ja henkilöyhtiöt kirjautuvat Tulorekisteriin ensi vuonna vielä KATSO-tunnuksilla.

Henkilöiden verokortit muuttuvat myös ensi vuonna. Verokorteissa tulee olemaan vain yksi tuloraja koko vuodelle. Jos yhdelle työnantajalle esitetyn verokortin tuloraja ylittyy, tämä työnantaja käyttää sen jälkeen lisäprosenttia. Jos samasta kortista on annettu jäljennös usealle työnantajalle, jää työntekijän vastuulle seurata tulorajan ylittymistä. Verokorttimuutokset haetaan jatkossa OmaVero-palvelussa. OmaVero –palvelu laajenee koskemaan siis myös henkilöitä. Samoin yksityisyritysten ja henkilöyhtiöiden veroasiat hoidetaan jatkossa OmaVerossa.

64

OT-20181031-340728_181018_1347280464.indd 64

18.10.2018 13:47:30

Tapahtumakalenteri 14.11. Alustaosuuskunta OPEN, Maria01, Helsinki. www.alustaosuuskunta.com 12.12. Osuustoiminta-lehti 6/2018 ilmestyy

teemanaan Kulttuuria ja keskinäisyyttä 10.4.2019 Pellervon Päivä 2019,

Radisson Royal hotelli, Helsinki 1.-2.2.2019 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät, Peurunka

Piirros: Kari Inkinen

palvelusivut

PI-johtamiskoulun vuoden 2018–2019 koulutuksia 15.11.

PI-maitoforum, Karjala-talo, Helsinki 13-14.12. PI-veropäivät, Hotel Flamingo, Vantaa Tammikuu 2019 International Leader-training, Helsinki 30.–31.1.2019 HLJ-Akatemia, Hotel Presidentti, Helsinki PI-johtamiskoulu järjestää seuraavat valmennukset, jos kiinnostuneita löytyy: Business Communication in English -valmennus (n. 5 x 2 pv) Kiinnostuksen ja tarpeen voit ilmoittaa asiakaspalvelu@johtamiskoulu.fi

Kylvä siemen tulevaisuuteen! Tue maaseutuelinkeinoja ja osuustoimintaa kehitysmaissa Kiitos tuestasi!

FFD:n työllä tuetaan viljelijöiden omien järjestöjen ja osuuskuntien kautta mm. koulutusta, järjestäytymistä ja markkinayhteyksiä. Työmme tarkoituksena on vähentää köyhyyttä ja tukea kehitysmaiden maaseudun elinvoimaisuutta.

Vuonna 2012 perustettu FFD tukee hankkeillaan maanviljelijöitä ja metsänomistajia Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Jäseninä yhdistyksessä ovat MTK, Pellervo-Seura, SLC ja ProAgria keskusten liitto. Hankkeissamme mukana ovat asiantuntijakummit eri puolilta Suomea.

- Hmm... Katsotaanpa...

Et näytä kuuluvan luokiteltujen asiakasomistajien joukkoon.

Täällä ei ole makkarakassia.

Osavuosikatsaukset loka- joulukuulta 2018 OP Yrityspankki Oyj HKScan Oyj Metsä Group Oy

31.10.

7.11.

8.11.

PTT:n julkaisut löydät seuraavasta osoitteesta: www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet. html

Osallistu tilisiirrolla tai aineettoman lahjan verkkokaupassa, ohjeet sekä lisätietoa FFD:stä löydät osoitteesta: www.ffd.fi Keräyslupa RA/2017/857, 07.09.2017-20.8.2019 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta

65

OT-20181031-340729_181018_1542010957.indd 65

18.10.2018 15:42:05

terveydeksi

Selittämättä paras "Ihmiset, joiden tapana on selitellä, tekevät 99 prosenttia virheistä." -George Washington

Kirjoitustyö tyhjensi hänet sisäisesti, joten oli tehtävä jotakin täysin muuta, kuten luettava muiden kirjoja, ettei lakkaamatta ajattelisi työtään eikä hätäilisi sen takia, ennen kuin taas olisi valmis jatkamaan sitä. ”Olin jo oppinut olemaan tyhjentämättä kaivoani tyystin, vaan opin lopettamaan silloin, kun pohjalla vielä oli jäljellä tilkka vettä ja antamaan kaivon yön aikana uudestaan täyttyä omista lähteistään.”

Psykologi voi tänään toistaa ohjeen, sovellettuna muihinkin perustehtäviin.

Henkisiä voimavaroja täytyy oppia säätelemään. Hyvä kysymys pulmatilanteessa on: mikä on pahinta, mitä nyt voi sattua? Varsin usein pahin paljastuukin vain omiksi uskomuksiksi, jotka kahlitsevat ajattelua ja toimintaa liikaa.

George Washington palveli maataan 1789–1797 USA:n ensimmäisenä presidenttinä. Hän oli yksi Yhdysvaltojen perustajista ja ennakoi EU:n tulon jo 200 vuotta etukäteen. Hänestä jonakin päivänä Amerikan Yhdysvaltojen lailla tulisi olemaan myös Euroopan Yhdysvallat.

Presidentin teema virheistä kiinnostaa. Sigmund Freudin aikaan erehdykset, jopa kielen lipsahdukset, katsottiin viitteiksi salatuista pyyteistä ja arveluttavista pyrkimyksistä.

Freudin luetuin populaariteos onkin Arkielämän psykopatologiaa. Haksahduksia ja unohduksia ei silti pidä patologisoida – niissä on opittavaa.

Selittelyt eivät auta, muttei auta ongelmien paisuttelukaan. Virheitäkin on monen tasoisia. Merkittävä virhe on korjattava välittömästi. Arkipäivän pienempiä erheitä on opittava käsittelemään.

Työpaikoilla kiire ja herkeämätön paremmin tekeminen koettelee voimavaroja ja virheitäkin tulee. Juuri, kun voimia pitäisi löytyä tosi rutistukseen. Ensimmäisen askeleen ottaminen usein on ongelma työpaikoilla.

Ongelmaa verrataan usein kuiluun.

Mediapersoona Liz Smith on huomauttanut, että ellemme ikinä aseta jalkaa köydelle, emme pääse rotkon toiselle puolen.

ANTTI SUVANTO Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti.

Hän kirjoittaa lehteemme työterveyteen liittyvistä kiinnostavista kysymyksistä.

***

Kuva: Wikipedia

Lähteen tärkeys Erityisesti henkinen työ kuluttaa ja rasittaa aivojamme, usein varsin yksipuolisesti. Ongelma ei siltikään ole uusi. Kirjailija Ernest Hemingway (18991961) kuvasi Nuoruuteni Pariisi -muistelossa (Tammi 1964) intensiivistä työperiodiaan 1920-luvun Ranskassa.

Pariisin lumo Mika Waltari kirjoitti Pariisissa läpimurtoteoksensa Suuri illusioni (WSOY, 1928), muutamassa kuu-

kaudessa, vain 19-vuotiaana. Varhaiskypsä kirjailija rekisteröi haltioituneiden arvostelijain mukaan ”aikansa nuorten tuntoja ja elämänkäsitystä.”

Tämä on tietysti osittain totta. Hän kuvasi tarkemmin sanoen lähinnä ajankohtansa helsinkiläisen opiskelijamaailman tiedollista uteliaisuutta, intohimoja ja pelkoja aikuiseksi kasvamisesta. Jälkikäteen hän oli tekstinsä mahtipontisuudesta lähinnä vaivautunut.

Pariisi oli kirjailijalle ilmeisesti vain keino päästä hetkeksi pois ja saada etäisyyttä Helsingin kulttuuririentoihin. Joskus tarvitsee mennä kauas, nähdäkseen lähelle – hyvä muistaa muidenkin kuin kirjailijoiden.

Waltarin kirjaa on verrattu sen aikalaisten, kuten F. Scott Fitzgeraldin ja Hemingwayn teoksiin, mikä on tietysti liioittelua. Ehkä oleellisempaa on, että Waltari toi suomen kielellä lukevalle yleisölle tutuksi mannermaista elämäntapaa ja yhteiskunnallista ajattelua.

Hemingway kuvailee nuoruutensa Pariisia lämmön ja nostalgian tuntein.

Tietysti Pariisi tänään ei ole enää sama kuin kirjailijamestarien aikaan, mutta silti kaupunki, jonne aina palaa mielellään.

Syksyn tullessa valon vähyys vie mielialoja alas ja siihen on hyvä varautua, mutta mikä neuvoksi?

Albert Schweitzer (1875-1965) muistuttaa, että on huomioitava muita.

"Sinun tulee antaa aikaasi kanssaihmisillesi. Vaikka se olisi miten pientä, tee jotain muiden puolesta – jotain, mistä et saa palkkaa, vaan etuoikeuden tehdä se."

Moni 1900-luvun kirjailijamestareista vei lukijansa Pariisin sykkeeseen.

Kuvassa yksi kaupungin symboleista, Eiffelin torni.

66

OT-20181031-340730_181018_1347360404.indd 66

18.10.2018 13:47:38