Osuustoiminta-lehti 5/2016

Osuustoiminta ”Toimitus­johtajan tulisi pyrkiä näkemään asioita mahdollisimman pitkälle.”

KASVINVILJELY • METSÄ • KONEET • YRITTÄMINEN • TALOUS • MARKKINAT • TYÖTERVEYS

5•2016

LOKAKUU

OsuustOiminta

LISÄÄ TEHOA

AJANKOHTAISTA UUDISTUSHIEHOJEN KASVATUKSESTA

Kotimainen Startti

OIK NNYS M

AT

T I LEHT

I

s.10

HE ROVÄ

I

EUS

– vahva tuotanto alusta alkaen

I MAIDONTUOTANTO I LIHATALOUS I MUNANTUOTANTO I ELÄINTERVEYS I 2 • 2016

Koulutus antaa eväät yrittäjäksi

T I LEHT

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa.

s.6

”

johdon ja hal l i nno n a m m atti l e h ti

sote 2019 & osuustoiminta

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

BRITANNIAN MAITOTILALLISET AHDINGOSSA

Kalkkivaje vaivaa peltoja s.24 Riistasta uutta arvoa talousmetsälle s.84

Ylämaankarja elvytti Virtalan tilan

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

AM

VE

Säilörehusta supersato s.28

M

AT

eläin

AM

HELMIKUU 2016

5 • 2016

metsänhoitoon s.76

tulevaisuuden elintarvikkeisiin.

s.8

hinta 13,20 €

OsuustOiminta

10• 2 0 1 5

Nyt tarvitaan ” vahvaa panostusta

LAIDUNTEURASTUS KESKUSTELUTTAA JÄLLEEN Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

TOIVEAMMATTI SIKATILALLISENA VAATII TARKKAA TALOUTTA

Startti tuotannon kasvulle.

Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.

asuminen • ruoka • perhe • terveys • puutarha • käsityöt • luonto • elämää maalla

8• 2015 e lokuu

7,90 € (sis.alv)

Loppukesän

∙ lettukestit ∙ ikikukat ∙ kuutamot

PELLERVON

Kesä kasvattaa monenlaisia juureksia, kuten porkkanoita, mukulasellereitä, lanttuja, palsternakkoja, retiisejä ja jopa bataatteja.

kYröön

Isäntä Iivantiirassa:

”YpYkkää en mYY!”

ISO KALENTERI 2016

kYlään hämeen

s. 18-45

KALENTERI 2016 PELLERVO 11 K • 100. vsk

KALENTERI • SÄÄ • RUOKA • KÄSITYÖT • LUONTO • TERVEYS

OT-20161020-188801_161011_1036320777.indd 1

SOTE palikat jaossa, eri toimijat valmistautuvat.

PKO tarjoaa terveyspalvelut suoraan Prismasta

Saksan suurin maito-osuuskunta kamppailee markkinapaineissa

Kaikkien vesiosuuskuntien tarpeisiin laaditaan toimintamallit

s.30

s.51

s.58

11.10.2016 10:36:53

on toiminut johdon tehtävissä Kemira Oyj:ssä vuodesta 2007, viimeksi Paper-segmentin sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana ja Kemiran johtoryhmän jäsenenä.

Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden viestintäpääl-

Atria Atrian siipikarjayksikköön terveydenhuoltoeläinlääkäriksi on nimitetty ELT Päivikki Perko-Mäkelä. Hän on aiemmin toiminut Eviran valvontayksikön aluejohtajana.

Viestilehdet Oy:n liiketoimintajohtajaksi on nimitetty KTM, EMBA TeroPekka Hämäläinen. Hän on toiminut viimeksi julkaisujohtajana Otavamediassa (2006-2014).

Arvoisa puheenjohtaja 10,00 € Kari Lehto 2014. 67 s.

enjohtaja

arvoisa puhe

Arvopisuhaeenjohtaja

”Osuustoiminnalla on nykyisessä ilmapiirissä tilausta. Älkäämme hukatko mahdollisuuttamme. Taistelkaamme hienon osuustoimintamme puolesta. Se on työtä ihmisten puolesta” – Kari Lehto Arvoisa puheenjohtaja on opas osuuskuntien puheenjohtajille. Olit sitten hallituksen, hallintoneuvoston tai edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja se antaa hyviä vinkkejä luottamustehtävässä toimimiseen.

Kirjanen on kirjoitettu vahvasti osuuskuntien näkökulmasta, onhan Kari Lehto tehnyt suurimman osan urastaan niiden parissa. Siitä huolimatta Arvoisa puheenjohtaja antaa eväitä muidenkin yritysmuotojen hallintoelinten puheenjohtajille, onhan siinä tarkkailtu ylipäätään ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa.

KARI LEHTO

• Kari Lehto

a on nykyisessä

Älkäämme hukatko on aistelkaamme hien mme puolesta.

isten puolesta.”

Kirjasen hintaan 10 € sisältyy postikulut.

Ha n n e s &

hard He

dv i g

Teos on tilattavissa Pellervon verkkokaupasta: pellervo.fi/julkaisut-tuotteet/

Gebhard

6 20.3.2014 14:35:3

1

50 v a uott Reflex Blue

Reflex Blue

Musta

Musta

62 OT 1•2015

OT115_.indd 62

6.2.2015 15:40:18

T

unnustus ansioituneelle Gebhard-mitalit

Osuustoiminnan ansiomitalit Osuustoiminnan ansiomerkit Förtjänstmedaljer

Pellervo-Seuran ansiomitalit ja -merkit ovat osoitus arvonannosta, joka ei himmene vuosien myötä. Jalometalliin työstetty osuustoiminta-aatteen symboli on juhlava tapa kiittää ja palkita arjen ansioista. www.pellervo.fi

OT-20161020-188802_161011_1036530044.indd 2

Käsikirjoitus perustuu paljolti Anna-Liisa Sysiharjun ja Riitta Mäkisen tekemään Hedvig Gebhardin elämäkertaan Eteenpäin ja ylöspäin (2006).

11.10.2016 10:37:01

Osuustoiminta johdon ja ha llinnon ammattilehti Osuustoiminta on koko suomalaisen osuustoiminnan yhteinen ammattilehti. Se on talouslehti, joka keskittyy osuuskuntien hallintoon, johtamiseen ja osuustoiminnalliseen keskusteluun.

6 numeroa vuodessa, 106. vuosikerta. Perustettu 17.12.1908 Suomen Osuustoimintalehti -nimellä. www.pellervo.fi/otlehti

Osuustoimintaa sosiaalija terveyspalveluihin

P

ääministeri Juha Sipilä antoi huhtikuussa startin tähän numeroon. Hän lausui Pellervon Päivässä 2016, että osuuskunnille voi löytyä luontaisia mahdollisuuksia myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Hallituksen kesäkuisissa luonnoksissa maakuntalaiksi ja laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi avataan toimintavapaus osuuskuntamallin käyttöön niin yksityisten palveluntuottajien kuin yhtiöitettyjen julkisten palveluiden kohdalla. Pallo siirtyy osuustoiminnalle, sillä mikään juridinen seikka ei näyttäisi estävän osuuskuntien ja keskinäisten yritysten toimintaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen muuttuu vuoden 2019 alusta niin, että maakunta on palveluiden tilaaja ja niin, että yksityisesti ja julkisesti omistetuilla yrityksillä ja muilla yhteisöillä tulee olemaan nykyistä suurempi rooli palveluiden tuotannossa. Uudistus on vaativa kaikille toimijoille eikä ilman koeteltua ammattitaitoa, johtamistaitoa ja vankkoja taloudellisia resursseja ole palvelutuotantoon asiaa. Perustason sosiaali- ja terveyskeskus on moniammatillinen uudenlainen kokonaisuus, jossa ei riitä terveysasioiden hallinta vaan tarvitaan myös sosiaalialan osaajat. Mielet askaroivat herkästi terveysalalla vaikka sosiaalialaa pitää myös ajatella.

Osuuskuntamallia voidaan käyttää uudistuksessa monessa muodossa. Suuret osuustoimintayritykset voivat ryhtyä alalle. Näillä Suomen talouden muutoskykyisillä ja jäsenomisteisilla jättiläisillä on jo nyt toimintaa terveysliiketoiminnassa ja suunnitelmia eteenpäin. Tavallisesti operoidaan kokonaan tai osin omistetuilla osakeyhtiöillä.

Sosiaali- ja terveysalan yhteisöt voivat yhdistää voimansa ja organisoida vahvoja uusia osuuskuntia.

Tämä on opin mukainen tapa rakentaa pienestä voimasta ammattimaisesti johdettu suuri voima.

Pk-yritykset – osuuskunnat ja muu toimijat voivat yhdistyä suuremmaksi voimaksi ja saada si-

ten jalansijaa markkinoilla. Tästä on esimerkki jo nyt yksityishammaslääkäreiden liittoutuminen Hämeessä.

Voi syntyä myös uusiakin asiakkaiden tai ammattilaisten osuuskuntia. Tästä on esimerkkinä vajaa sata osuuskuntamuodossa toimivaa sote-alan osuuskuntaa. Ala on tosin erittäin haasteellinen, sillä pienyritysten elintila on ahdas.

Maakunnan palvelulaitoksen uudet yhtiöt voidaan organisoida osuuskuntamuotoon, jossa toteutuu jäsenasiakkaiden osallisuus ja osallistuminen yhtä aikaa julkisen omistuksen vakauden kanssa.

Siis uudenlainen julkisen omistuksen ja kansalaisten osallisuuden liitto. Tämä avaa uusia näkymiä koko uudistukseen ja on hyvin valmisteltuna, pilotoituna ja riskit hallittuna realistinen. Mikä maakunta lähtee pioneeriksi?

Aivan olennaista on kehittää sellaisia palveluita, joissa rakennetaan uudenlaisia jäsenlähtöisiä palvelukonsepteja, jota tukee digitalisaatio, osuustoimintayritysten jäsentieto ja osuustoiminnallinen omadata.

Olemme kansakunnan käännekohdassa. Aina silloin osuustoimintaa on tarvittu ja se on tavannut paikkansa ottaa. Osuustoiminta-aktivisteista suuri osa on aktiivisia kansalaisia monilla areenoilla. He ovat tottuneet hoitamaan sosiaali- ja terveysasioita valtio- ja kunta-demokratian kautta. Nyt palveluita pitää ryhtyä hoitamaan myös osuuskuntademokratian kautta. Sekin onnistuu.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat sananmukaisesti elintärkeitä palveluita kuten vesihuolto-palvelut. Sen kannattaa omistaa, jolla on asiaan suurin intressi. Sotessa täytyy olla asiakas- ja jäsenkontrolli.

Sosiaali- ja terveysalan ihmiskäsitys ovat täysin yhteensopivia osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden kanssa. Verotkin sitten maksetaan Suomeen.

Ei ihme, että kansa pitää osuustoiminnasta. Nyt on paikka, sillä aikaa ei ole paljoa - mutta riittävästi!

SAMI KARHU toimitusjohtaja Pellervo-Seura

3

OT-20161020-188803_161011_1010220909.indd 3

11.10.2016 10:10:28

OT

johdon ja hallinnon ammattilehti

tällä kertaa

Sote-uudistus 2019 ja osuustoiminta

OT-lehdessä avaimia sote-ratkaisuun A

siakkaan valinnanvapautta lisätään osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Palveluja voivat jatkossa tuottaa maakunnan palvelulaitos, kolmannen sektorin toimijat sekä yksityiset yritykset, mukaan lukien osuuskunnat.

Useiden arvioiden perusteella osuustoiminta sopii sote-palveluihin hyvin. ”Oman kokemukseni mukaan väestö on osuuskuntamallista innostunut. Mielestäni olisi suuri virhe jättää

Piirros: Kari Inkinen

3 PÄÄKIRJOITUS

6 UUTISET

8

Ruokamarkkinat myllerryksessä: Maitoa, leipää ja digiä Haastattelussa Simo Palokangas

10

UUTISET

Pellervo haluaa palvella myös pieniä osuuskuntia 11 Anu Puusalle Suomen Ekonomien Opetuspalkinto OP irtaantui Finanssialan Keskusliitosta

s. 51

Claus-Henning Dittmer

Oma osuuskunta on maidontuottajan turva myös huonoina aikoina.

28

TALOUS & POLITIIKKA

Sotea järjen kanssa?

29 ”Olisi virhe jättää osuuskuntien mahdollisuudet käyttämättä” 30 PKO kulkee edellä palvelumarkkinoilla 32 OP Ryhmä ja LähiTapiola satsaavat kilpaa terveyspalveluihin 34 Osuuskunnat korjaamaan demokratiavajetta 36

KOLUMNI

12

Rakentaminen nopeuttaa talouskasvua

PÖRSSI

Jarmo Hänninen: Pienosuuskunnilla annettavaa uusiin maakuntiin 38 ”Työ kuntouttajana”

15

HENKILÖ: AKI LAIHO

40

OSUUSTOIMINNAN NÄKÖALOJA

Pääroolissa kuluttaja

16

OT-LEHTI TUTKII

Nyhtökaura, Mifu ja Härkis – uutuudet kiinnostavat suomalaisia

47

UUTISET

48

LUKIO-OSUUSKUNNAT

50

JURISTI NEUVOO

Miten vaikutan osuuskunnan kokouksessa? Osa 2

TEEMA: SOTE-UUDISTUS 2019 JA OSUUSTOIMINTA

18 Osuustoiminnalla pitkä suhde hyvinvointiin 20 Osuustoiminta mukana useissa hankkeissa 22 Sote-uudistus etenee laajalla rintamalla 26 Kansanedustajat tentissä

Sote-uudistus avaa mahdollisuuksia yhteisötaloudelle 41 Eväitä sote-uudistukseen maailmalta 44 Datanhallintaosuuskunnat tulevat!

Uusia jäseniä Pellervoon!

Tradeka ostaa Lehtipisteen Osuuskunta yrittäjyysopintojen ytimessä Kauniaisissa

4

OT-20161020-188804_161011_1010420764.indd 4

11.10.2016 10:10:51

OSUUSTOIMINTA ”Toimitusjohtajan tulisi pyrkiä näkemään asioita mahdollisimman pitkälle.”

5•2016

”

Nyt tarvitaan vahvaa panostusta tulevaisuuden elintarvikkeisiin. s.6

”

s.8

hinta 13,20 €

JOHDON JA HALLINNON AM M ATTILEHTI

SOTE 2019 & OSUUSTOIMINTA

5 • 2016

SOTE palikat jaossa, eri toimijat valmistautuvat. s. 18-45

PKO tarjoaa terveyspalvelut suoraan Prismasta s.30

sen tuomat mahdollisuudet käyttämättä”, sanoo yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Jyväskylästä, joka tunnetaan perusterveydenhuollon ja osuuskuntien puolestapuhujana. ”Osuuskunnat tarjoavat korjausratkaisun demokratiavajeeseen, koska käyttäjät ovat itse mukana vaikuttamassa päätöksentekoon alusta lähtien”, arvioi puolestaan emeritusprofessori Tapani Köppä.

Maakuntien palvelutuotanto voidaan esimerkiksi yhtiöittää osuuskunniksi ja rakentaa näille sopiva jäsenetujärjestelmä, eli luoda kuntademokratian rinnalle osuuskuntademokratiaa.

Antoisia lukuhetkiä! Alkaen sivulta 18.

51

55

IKKUNA MAAILMALLE

56

ANALYYSI

Toimituspäällikkö Riku-Matti Akkanen puh. (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen @pellervo.fi Tuottaja Antti Äijö antti.aijo@pellervo.fi

Anne Bland

”Suomi pienenä maana pystyisi kehittämään sosiaali- ja terveysalan osuuskuntia ketterästi.”

Hollanti: Lähialueen tuotteita osuuskunnan kautta Osuuskunta maakunnan sosiaali- ja terveys- palveluiden yhtiömuotona

s. 34

Mauri Penttilä

Art Director Minna Aho minna.aho@pellervo.fi Taittaja Kaija Rinkinen kaija.rinkinen@pellervo.fi Tilaukset Tilaushinta vuodelle 2016 66 euroa Irtonumero 13,20 euroa. tilaukset@pellervo.fi Ilmoitukset Salli Oravainen salli.oravainen@luukku.com puh. 050-330 6529 Tanja Forsman tanja.forsman@agrimedia.fi 040-539 3089 Painos ja painopaikka Painos 6 000 kpl PunaMusta, Joensuu 2016

VESIOSUUSKUNNAT

MAVEKE –hanke tuo apua vesiosuuskunnille

YLIOPISTO-OSUUSKUNTA

HEDVIG, OSA 11

SIMO PALO

KANGAS

NGAS

67

Pois ikävyys ja hämäryys!

Toimitusjoht aja tuottajaomis teisessa yrityksessä

• SIMO PALOKA

TERVEYDEKSI

YRITYKSESSÄ

66

ISTEISESSA

TALOUSHALLINTO

Vaarallinen kirjanpitäjä 65 UUSI YRITYS / 10 uutta osuuskuntaa

Tämä kirja on tarkoitettu kaikil le osuustoimin totehtävissä toimiville ja nallisten yritys niitä tavoittelevil ten johhyvin käytän le. Tarkoitukse nönläheisesti, na on kertoa miten toimit sä osuustoimin usjohtaja hoitaa nallisessa yrityk tehtäväänsessä. Kirja paneu johtajan ja hallitu tuu myös toimit ksen puheenjohta työhön. usjan sekä muun hallituksen yhteis Vuorineuvo s Simo Palok angas jakaa kokemuksen tässä kirjassa sa mittaan kertyn pitkän johtam eitä keskeisiä na on, että lukija isajatuksia. Toivo löytää ideoit muksea, siemeniä tai leen tärkeiden uskon vahvis yritysten johtam tuksia itselisen haasteisiin. niin toimivalle johdolle kuin Kirja on tarkoi hallintohenkilöill tettu Jokainen yritys ekin. on erilainen ja erilaisessa miseen kuulu markkinatila u kuitenkin nteessa. Johtapaljon unive tyksiin sopiva rsaalia, yleistä a perustaitoa ja kaikkiin yri. Kirjan tekijä nestystä johtam t toivovat lukija isen vaativalla lle hyvää mesaralla!

TUOTTAJAOM

Uusi opiskelijaosuuskunta Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä

EN VUOTTA ETUAJASSA

USJOHTAJA

63

Suomalainen turvaa osuustoimintaan

KYMMEN

ASSA • TOIMIT

NÄKÖKULMA

Tämän numeron mukana tulee kaikille tilaajillemme Simo KYMMEN VUOTTA EN ETUAJAS Palokankaan SA uutuuskirja Kymmenen vuotta etuajassa, joka on tarkoitettu kaikille osuustoiminnallisten yritysten johtotehtävissä toimiville tai niitä tavoitteleville.

VUOTTA ETUAJ

PALVELUSIVUT

62

PEFC/02-31-151

KYMMENEN

60

64

s. 41

”Osuuskuntien pitäisi ruveta nopeasti verkostoitumaan, jotta ne pystyisivät tuottamaan kilpailukykyisesti sote-palveluita”.

Junckerin puhe yllätyksetön, komissio ahkeroi

58

s.58

Toimitus Päätoimittaja Sami Karhu sami.karhu@pellervo.fi

IKKUNA MAAILMALLE

BRYSSELIN NÄKÖKULMASTA

Kaikkien vesiosuuskuntien tarpeisiin laaditaan toimintamallit

s.51

Julkaisija Pellervo-Media Oy Simonkatu 6 Postiosoite: PL 77, 00101 Helsinki

Saksan suurin maito-osuuskunta vaikeuksissa 54

Saksan suurin maito-osuuskunta kamppailee markkinapaineissa

palokangas_kanne

t.indd 1

Reflex Blue

Musta

Reflex Blue

Musta

30.8.2016

PEFC/02-31-151

PEFC/02-31-151

ISSN 1236-4835 Osuustoiminta on Aikakauslehtien liiton jäsen.

Seuraava numero OT 6/2016 ilmestyy 14.12.2016. Siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lehden toimitukselle viimeistään 18.11.2016

9:34:27

Lisäpalvelu tilaajille osoitteessa otlehti.pellervo.fi salasana: vuosi2016 5

OT-20161020-188804_161011_1010420764.indd 5

11.10.2016 10:10:56

uutiset

Pellervon Pirkanmaan seminaari keräsi Tampereelle lähes 80 osuustoiminnasta kiinnostunutta.

Pellervon Pirkanmaan seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja sekä tuottajien että kuluttajien näkökulmasta. Syyskuussa Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla lähes kahdeksankymmentä osuustoiminnasta kiinnostunutta.

Ruokamarkkinat myllerryksessä:

Maitoa, leipää ja digiä Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuvat: MATTI KETOLA

P

ellervon hallituksen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan mukaan elintarvikkeista tuli nopeasti vallankäytön väline Euroopassa, kun tilanne Ukrainassa kärjistyi kaksi vuotta sitten.

Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan länsimaat asettivat sille pakotteita, joihin Venäjä vastasi omilla tuontikielloillaan lähes välittömästi elokuussa 2014. ”Elintarvikkeiden vienti Venäjälle loppui käytännössä yhdessä yössä. Suomellekin se oli valtava ponnistus, kun maitorekat käännettiin itärajalta takaisin ja maidolle jouduttiin etsimään nopeasti uusi osoite. Kuitenkaan yhtään maitolitraa ei kaadettu viemäriin, mikä on suomalaisen osuustoiminnan suuri voimannäyttö”, totesi Linnainmaa, joka on maidontuottaja ja valiolaisen Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen Hä-

meenkyröstä.

Kuluttajatuotteiden viennin tyrehdyttyä Venäjälle Valio alkoi välittömästi jalostaa niiden sijasta korvaavia tuotteita kuten teollisuusvoita ja jauhetta.

Linnainmaan mukaan tappiot olivat silti mittavat sekä Valiolle että koko Suomen kansantaloudelle. ”Kun vielä heinäkuussa 2014 vietiin itänaapuriin maitotuotteita 13,6 miljoonan euron arvosta, syyskuussa ei viety enää mitään. Venäjän elintarvikeviennin arvo vuonna 2013 oli Suomelle 253 miljoonaa euroa eli joka toinen vientieuro, ja sekin meni.”

Osuustoiminta turvaa tuottajahinnat Viennin romahtaminen heijastui suoraan myös tuottajahintoihin. Osuustoiminta sai torjuntavoiton tässäkin koitoksessa, Linnainmaa muistuttaa.

”Baltian maissa maidon tuottajahinta painui jopa alle 20 sentin, kun Suomessa se on saatu pidettyä noin 35 sentissä.”

Suomalaisissa osuustoimintayrityksissä kaikki tuottajat saavat samansuuruisen tuottajahinnan, joka ei riipu tilalla tuotettujen maitolitrojen määrästä.

Maidontuottajat ja jalostava teollisuus eivät ole olleet ainoita vastapakotteista kärsiviä. Myös sikatuotteet jäivät käsiin. Itse asiassa Venäjä kielsi jo tammikuussa 2014 sianlihan tuonnin kaikkialta EU:sta, kun Liettuasta oli löytynyt afrikkalaista sikaruttoa.

Tiina Linnainmaa muistutti pakotepolitiikan olevan vain yksi maidontuottajien murheista. EU:n maitokiintiöistä luopuminen on ajanut maitotiloja Suomessakin ahdinkoon, jota lievittämään EU julkisti kesällä 150 miljoonan euron kriisipaketin.

6

OT-20161020-188806_161011_1010460726.indd 6

11.10.2016 10:10:51

Samaan aikaan päivittäistavarakauppa käy tiukkaa kisaa markkinaosuuksista, mikä on näkynyt kuluttajalle kiivaana hintakilpailuna. ”Kauppa tekee bisnestä, kuten sen kuuluukin. Ei kauppa myöskään ole tuottajan hyväntekijä, vaan jokainen toimii omista lähtökohdistaan”, Linnainmaa arvioi.

Elintarviketeollisuus puolestaan tinkii katteistaan saadakseen omat tuotteensa myymälän hyllyyn. Tällöin alkutuottajan tilipussi laihtuu entisestään. Linnainmaa huomautti myös, että suomalainen elintarviketeollisuus pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain laadulla ja uusilla innovatiivisilla tuotteilla, jotka tuovat lisäarvoa. ”Jokainen osaa tuottaa bulkkia mutta nyt tarvitaan vahvaa panostusta ja osaamista tulevaisuuden elintarvikkeisiin.”

Yhtälöä vaikeuttavat Linnainmaan mukaan kuluttajien korkeat laatuodotukset. Pidetään esimerkiksi itsestäänselvyytenä, että taikinakulhon voi nuolla pelkäämättä salmonellaa. ”Suomessa on totuttu hyvään laatuun, mutta ei muisteta, että se ei ole ilmaista. Nyt maatalousyrittäjät karsivat kustannuksia ja siirtävät investointejaan. Jokainen yritystoiminnassa mukana oleva tietää, näin ei voi jatkua kovin pitkään, tai Suomen maatalous on vaarassa rapautua.”

Kaupan eettinen ohjailu riski Kauppa on myös alkanut ohjata yhä enemmän kuluttajien laatuodotuksia.

Tätäkään Tiina Linnainmaa ei pidä ongelmattomana. ”Kaupat markkinoivat kotimaisuuden ohella eettisesti tuotettua ruokaa.

Esimerkiksi Lidl ilmoitti lopettavansa virikehäkkikanojen munien myynnin. Toimitaanko jatkossa näin myös parsinavetoiden tai porsitushäkkien vuoksi?” kysyi Linnainmaa.

Hänen mielestään eettinen keskustelu saa vaarallisia piirteitä, jos kauppa alkaa käydä sitä eläinsuojelu- tai ympäristöjärjestöjen kanssa ohi käytän-

nön toimijoiden eli viljelijöiden, joilla löytyy arjen tietotaitoa eläinten hyvinvoinnista.

Osuuskauppa taipuu mobiiliin Muutosten keskellä elävän osuuskaupan digitalisoituvaan maailmaan kuulijat opasti johtaja Veli-Pekka Ääri SOK:sta. Yksi suurimmista muutosvoimista myös vähittäiskaupassa on digitalisaatio, johon S-ryhmä pyrkii vastaamaan entistä ketterämmillä palveluilla. Äärin mukaan tavoitteena ovat yksilölliset palvelut, joiden keskiössä on asiakas. S-ryhmän visiona on olla vuoteen 2020 mennessä kaupparyhmä, joka tuottaa ylivoimaista hyötyä ja helppoutta omasta kaupasta.

Tavoitteen saavuttamiseksi oma toimiala ja sen toimintatavat pitää kuitenkin haastaa, jopa kyseenalaistaa. ”Tarvitaan vapaata innovointia ja myös lupaa epäonnistua. Isoille yrityksille käy huonosti, jos ne eivät pysty tekemään itsestään ketteriä, alentamaan kustannuksia ja tarjoamaan laadukkaita palveluita kuluttajille”, Ääri korosti.

Uudet innovaatiot, kuten tuliterät mobiilisovellukset, aiheuttavat markkinoilla murrosta ja häiriöitä, joita liiketaloustieteessä kutsutaan disruptioiksi. ”Mikä tahansa toimiala voi palaa alta pois, jos disruptio korvaa aiemman markkinan ja tuo tilalle jotain uutta.”

Reaktiot markkinoiden muutoksiin eivät S-ryhmässä ole jääneet vain puheen tasolle, ne ovat johtaneet myös käytännön toimenpiteisiin.

Kaupparyhmä otti syyskuussa käyttöön mobiilissa toimivan sähköisen kassakuittipalvelun. Aiemmin kesällä S-ryhmän päätös ryhtyä keräämään tarkempia tietoja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä nosti kohun yksityisyydensuojasta. Ostotietoja voidaan kuitenkin hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa, vain jos asiakas niin haluaa.

Uuden sukupolven osuuskauppaa edustaa myös kokeiluasteella ole-

Eettinen keskustelu saa vaarallisia piirteitä, jos kauppa alkaa käydä sitä ohi tuottajien. va ABC-mobiilitankkaus. Se poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun mittarilla ei enää tarvitse kaivaa esiin maksukorttia.

Palvelusektori laajenee Pellervon hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta muistutti puheenvuorossaan, että lähes kaikki osuustoimintayritykset ovat palveluyrityksiä. ”Osuuskaupat, pankit, työ- ja tuottajaosuuskunnat tuottavat jäsenilleen palveluja. Jopa Metsä Group on perusluonteeltaan palveluyritys. Metsänhoitopalveluiden ohella palvelut ovat integroituneet osaksi teollisuustuotteita.”

Nykykäsityksen mukaan yhä isompi osa palveluista, kuten koulutus ja kauppa, ovat myös digitalisoitavissa.

Digitaalisia palveluita voidaan kuluttaa riippumatta ajasta ja paikasta.

”Suomessa on totuttu hyvään laatuun, mutta ei muisteta, että se ei ole ilmaista”, muistuttaa Tiina Linnainmaa.

7

OT-20161020-188806_161011_1010460726.indd 7

11.10.2016 10:10:53

haastattelussa

Vuorineuvos Simo Palokangas:

Ennakoiva tapa toimia varmistaa menestyksen Teksti: ANTTI ÄIJÖ Kuva: MATTI KETOLA

”Toimitusjohtajan tulisi pyrkiä näkemään asioita mahdollisimman pitkälle, 5-10 vuotta eteenpäin”, sanoo vuorineuvos Simo Palokangas, jonka mielestä monet yritysten ongelmista johtuvat siitä, että tulevaisuutta ei ole pohdittu riittävästi.

T

ulevaisuuden ennakointiin ei ole yksinkertaista oppia tai selvää ohjenuoraa. Yritysjohdossa on vain pysyttävä mukana oman alan kehityksessä ja huomattava heikotkin signaalit. Toimeen on myös tartuttava nopeasti ja muutettava suunnitelmia, jotta voi käyttää avautuvat mahdollisuudet oikeaan aikaan.

Simo Palokangas on monesti valittu yrityksen johtoon sellaisessa vaiheessa, kun nämä ovat olleet kriisissä.

Kaikki vaaran merkit ovat olleet näkyvissä, mutta niihin ei reagoitu ajoissa.

Kriisissä on useimmiten ollut kyse johdon ja hallinnon näköalattomuudesta. ”Lähtötilanne piti selvittää ja keskeiset strategiset linjanvedot piti esimerkiksi HK:ssa tehdä etukäteen. Taloon tultua piti tietää, mitä on tehtävä ja kuka sen tekee. HK oli niin syvällä, että talosta piti laittaa pois johtajat, jot-

”Kiteytettynä osuuskunnan toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pitää yritys kilpailukykyisenä muuttuvassa ympäristössä”, sanoo vuorineuvos Simo Palokangas, jonka kirja johtamisesta julkistettiin syyskuun lopulla.

8

OT-20161020-188808_161011_1121430120.indd 8

11.10.2016 11:21:49

ka olivat ajaneet yrityksen ongelmiin.

Riuska toiminta oli rahoittajille näyttö, että korjausliike on käynnistetty.”

Ulkoisen ympäristön lisäksi yrityksen sisällä on paljon asioita, joista toimitusjohtajan on oltava perillä. Menestymisen kannalta keskeistä on, että oikeat ihmiset ovat oikeissa tehtävissä.

Lisäksi yritykseen tulisi saada aikaan kulttuuri, joka sallii avoimen vuorovaikutuksen. ”Yrityksen toimitusjohtajan tulee hallita liiketoiminta toimialallaan, mutta aina vain tärkeämpää on kyky motivoida alaisia ja saada heidät toimimaan tavoitteiden mukaan. Ihmisten johtaminen tulee sitä tärkeämmäksi mitä korkeammalla organisaatiossa ollaan.”

Osuuskunnat toimivat pitkäjänteisesti Osuuskunta on Simo Palokankaan mielestä yritysmuotona osoittanut elinvoimansa yli sadan vuoden historiansa mittaan. Suomalaiset osuuskunnat ovat muuttuneet paljon, mutta suurin muutos on lähtöisin ympäristön muutoksesta. ”Maailma on tällä hetkellä kovin erilainen kuin työuraa aloittaessani.

Silloin osuuskunnissa saattoi olla vielä järjestömäistä johtamista, josta on sittemmin päästy lähes kokonaan eroon.”

Osuuskunnan johtamisessa on esimerkiksi pörssiyhtiöihin verrattuna joitakin erityispiirteitä, mutta itse liiketoiminnan johtamisessa ei ole yritysmuodosta johtuvia eroja. ”Puhtaassa osuuskunnassa tuloksen jako poikkeaa osakeyhtiöistä.

Osuuskunnan tehtävänä on turvata jäsentensä toimentulo pitkälle tulevaisuuteen. Tämä asettaa niin toimivalle johdolle kuin hallituksellekin erilaisia vaatimuksia.”

Pörssiyhtiöiden hyvä puoli on Simo Palokankaan mielestä niiden läpinäkyvyys. Yhtiön johdon on neljännesvuosittain kerrottava sijoittajille ja suurelle yleisölle, miten tulos on kehittynyt ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät.

Osuuskunnassa tulosta käsitellään julkisesti vain kerran vuodessa.

Toisaalta osuustoiminnallisessa

yrityksessä toimitusjohtajalla on yksi tehtävä enemmän kuin muissa yritysmuodoissa: ”Johtajan on huolehdittava myös siitä, että osuuskunnan jäsenet ja erityisesti hallinnossa mukana olevat näkevät ja erottavat omistajan roolin tavarantoimittajan roolista” Yhteispeliä yrityksen johdossa Toimitusjohtajan ja osuuskunnan hallinnon yhteispelissä ovat Simo Palokankaan mukaan keskeisiä asioita suoruus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Näiden avulla voi saavuttaa luottamuksen. ”Keskeistä on toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan vuorovaikutus. Puheenjohtajalla pitää olla kykyä ja asennetta niin, että vuorovaikutus toimii. Puheenjohtajan tulisi lisäksi olla perillä yrityksen asioista ohi toimitusjohtajan.”

Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenten puuttuminen yrityksen päivittäiseen toimintaan ohi toimitusjohtajan ei voi tulla kyseeseen. Hallituksen puheenjohtajan pitää kuitenkin olla niin lähellä toimitusjohtajaa, että hän näkee mihin suuntaan toimitusjohtaja on yritystä ohjaamassa ja voi puuttua tilanteeseen, jos näkee suunnan vääräksi. Toimitusjohtajalle ei kuitenkaan saa tulla tunne, että häntä kytätään. ”Toimitusjohtajan pitää olla yrityksen moottori, ei ole hyvä, että hän toteuttaa vain muiden ideoita.”

Luottamusjohdon tehtävä tulee aina vain vaativammaksi osuustoiminnallisten yritysten kasvaessa ja kansainvälistyessä. Ajankäyttökin saattaa olla ongelma, kun hallintohenkilön on samaan aikaan hoidettava omaa yritystään. ”Hallitusta ei ole hyvä asettaa tilanteeseen, jossa sen on tehtävä uudesta, merkittävästä asiasta äkkinäisiä päätöksiä. Tuottajaosuustoiminnassa hallinnon erityispiirre on se, että päätöksenteolle tarvitaan runsaasti aikaa”, Palokangas korostaa.

Lännen Tehtaissa Simo Palokangas toimi samaan aikaan toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Tällainen malli ei kuitenkaan ole hänestä kovin hyvä, koska siinä taval-

”Yrityksen toimitusjohtajan tulee hallita liiketoiminta toimialallaan.” laan hallituksen jäsenet tulevat toimitusjohtajan alaisiksi.

Enemmän hyviä päätöksiä Simo Palokangas on johtanut menestyksellä useita tuottajaomisteisia yrityksiä. Yksi toiminnan ohjenuorista on se, että riittää, jos päätöksistä 70-80 prosenttia on hyviä. ”Yritys ei ota tarpeeksi riskejä ja voi menettää liiketoimintamahdollisuuksia, jos kaikki päätökset ovat oikein.

Ongelmia on tiedossa, jos virheellisten päätösten osuus kasvaa liian suureksi.”

Simo Palokangas tuntee huoltaa Suomen elintarvikesektorista. ”Kassavirran siirtyminen viljelijöiltä ja teollisuudelta kaupalle on jatkunut.

Tämä ei voi jatkua loputtomiin, muuten viljelijöiden kestokyky loppuu.”

Kaupan alalla ulkomaiset kilpailijat toimivat kevyellä rakenteella ja niiden pitää tehdä tulosta vain yhteen paikkaan, se tekee niistä erityisen pahoja kilpailijoita. Kotimaisten kauppaketjujen vastaus tähän on ollut halpuuttaminen, jonka maksumiehiä ovat viljelijät ja elintarviketeollisuus. ”Maataloudessa rakennemuutos on edennyt vauhdilla. Tähän saakka tuottajamäärän väheneminen ei ole vähentänyt tuotantoa. Rakennemuutos sinänsä ei ole riski, se on riski, jos isotkaan tilat eivät enää kannata.”

Simo Palokangas toimii edelleen kahden yrityksen hallituksessa ja seuraa osakkeenomistajana aktiivisesti yrityksiä, joita on aikanaan johtanut.

HKScanista hän on ollut huolissaan jo pitkään, mutta uskoo että uusi toimitusjohtaja oli hyvä valinta.

Vuorineuvos Simo Palokankaan kirja ”Kymmenen vuotta etuajassa. Toimitusjohtaja tuottajaomisteisessa yrityksessä” ilmestyi Pellervo-Seuran kustantamana syyskuussa. Kirjaa on tilattavissa Pellervosta: www.pellervo.fi 9

OT-20161020-188808_161011_1121430120.indd 9

11.10.2016 11:21:51

uutiset

Pellervo haluaa palvella myös pieniä osuuskuntia Teksti: HANNA MUUKKA Kuva: MATTI KETOLA

P

ellervo-Seura järjesti 26.9. yhteistyössä Finlands Svenska Andelsförbundin kanssa ensimmäistä kertaa tilaisuuden, joka oli suunnattu ensisijaisesti pienille osuuskunnille. Helsinkiläiseen G18 juhlasaliin oli saapunut lähes sata pienosuuskuntien asioista kiinnostunutta. Maksuttoman tilaisuuden tarkoituksena ei ollut vain jakaa ajankohtaista tietoa vaan myös luoda tila verkostoitumiselle.

Pellervo haluaakin aktiivisemmin palvella myös pienempiä osuuskuntia ja kentältä oli tullut viestiä, että osuuskunnilla olisi tarvetta koulutuspäivälle, jossa käsiteltäisiin pienyritysten haasteita.

tä Osuustoiminta -lehden Vuosikirjanumerossa analysoitiin ensimmäistä kertaa myös pienosuuskuntien taloudellista tilaa. Tuloksissa ei ollut mitään hälyttävää, mutta pienempienkin osuuskuntien olisi Huhtalan mielestä tärkeää miettiä mihin tuloksen pitää riittää. Myös niiden on tärkeä kehittyä ja ehkä kasvaakin ja tämä onnistuu vain varmistamalla riittävä tulos.

Tässä osuuskunnilla on Huhtalan mukaan vielä parannettavaa.

Pienosuuskuntaforumin teemat olivat käytännönläheisiä osuuskunnan pyörittämiseen liittyviä aiheita kuten osuuskuntien taloudenhallintaa, osuuskunnan jäsenen työttömyysturvaa sekä henkilöstö- ja jäsenasioita.

Myös pienosuuskunnan tärkeää tehdä tulosta Osuustoimintajohtaja Kari Huhtala kertoi avauspuheenvuorossaan, et-

Onko työosuuskunnan jäsen työntekijä vai yrittäjä?

Viime aikoina osuuskuntalaisia on kuitenkin erityisesti hämmentänyt

Pienosuuskuntaforum kokosi yhteen lähes sata kiinnostunutta.

osuuskunnan jäsenen työttömyysturvaan liittyvät kysymykset, kun TE-toimistojen sekä työttömyyskassojen tulkinnat jäsenen asemasta osuuskunnan suhteet ovat kiristyneet. Syynä tähän on ollut niin kutsuttujen laskutusosuuskuntien lisääntyminen.

Teemasta olivat kertomassa Pellervo-Seurassa asiasta selvitystä tekevä oikeustieteen kandidaatti Päivi Siukkola sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön työttömyysturva-asiantuntija Kirsi Muinonen. Haasteita kummankin mukaan tuottaa jo lähtökohtaisesti se, että asioista on päättämässä monta eri tahoa alueellisista TEtoimistoista yli kahteenkymmeneen eri työttömyyskassaan ja jokainen voi tulkita asiaa eri tavalla.

Oleellista on katsoa täyttyvätkö jäsenen kannalta työsuhteen ja osuuskunnan kannalta työnantajan tunnusmerkit. Näitä ovat muun muassa osuuskunnan direktio-oikeus, jäsenen asema osuuskunnassa sekä omistuksen määrä. Esimerkiksi jos työntekijä on johtavassa asemassa ja omistaa osuuskunnasta yli 15 prosenttia katsotaan hänet lähes poikkeuksetta yrittäjäksi.

KTM Merja Hiltunen Idekoop osuuskunnasta huomautti, että perinteisten työosuuskuntien näkökulmasta ongelmia harvoin on, mutta uudemmat osuuskunnat saatetaan helposti tulkita yrittäjien yhteenliittymiksi. Jos osuuskunnan jäsenet haluavat olla työntekijäsuhteessa, kannattaa osuuskunnan prosessit työsopimuksista asiakkaiden hankintavastuisiin miettiä tarkkaan.

Hiltunen muistuttaa, että osuuskunta antaa kaikille mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta, kun vastuuta vain todella jaetaan kaikille.

10

OT-20161020-188810_161011_1011140118.indd 10

11.10.2016 10:11:18

I

tä-Suomen yliopiston apulaisprofessori ja Pellervo-Seura ryn hallituksen jäsen KTT Anu Puusa sai vuoden 2016 Ekonomien Opetuspalkinnon ahkerasta työstään osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Voittajaa haettiin teemalla ”kauppatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen yhteys elinkeinoelämään” ja Puusan vetämä opintojakso sisälsi täydellisesti voittajalta haettavat elementit. ”Anu Puusan työssä opetus ja tutkimus kulkevat käsi kädessä elinkeinoelämän kanssa. Osuustoiminnan kurssi on alusta lähtien toteutettu yhteistyössä osuuskuntien kanssa, mikä on opiskelijoiden kannalta motivoivaa. Lisäksi työ osuustoiminnan eteen on synnyttänyt uutta tutkimustoimintaa, mikä edelleen ruokkii alan osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä”, opetuspalkintoraadin puheenjoh-

taja Jussi Nieminen summaa päätöksen perusteita.

Anu Puusan intohimo työhönsä ja osuustoiminnan tärkeys aiheena ovat yhtälö, joka vetää vuosittain yhä lukuisampia opiskelijoita aiheen pariin. ”Olen erityisen kiitollinen siitä, että juuri tämä aihe huomioitiin palkinnossa. Toivottavasti voiton myötä Suomelle tärkeä osuustoiminta saa lisähuomiota ja sen opiskelu mahdollistuu laajemminkin Suomessa”, Puusa toteaa.

Erityiskiitoksen professori lähettää opiskelijoilleen: ”Parempaa ja tärkeämpää kiitosta työstään ei opettaja voi saada kuin palkinnon, jossa aloitteen tekijänä ovat opiskelijat.” Puusaa palkinnon saajaksi ehdotti kauppatieteiden opiskelijain ainejärjestö Optimi ry Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta.

Suomen Ekonomit tukee Opetus-

Kuva: Tapani Lepistö

Anu Puusalle Suomen Ekonomien Opetuspalkinto

Anu Puusa

palkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä. Suomen Ekonomien opetuspalkinto on jaettu vuodesta 1998.

Anu Puusa on saanut myös opiskelijoiltaan Vuoden paras opettaja -palkinnon keväällä 2016.

Lue lisää Anu Puusan mietteitä OT-lehdestä 3/2016.

OP irtaantui Finanssialan Keskusliitosta ja hakee Paltan jäsenyyttä

OP

Ryhmä ilmoitti syyskuun lopussa aikovansa kehittyä finanssiryhmästä monialaiseksi asiakasomisteiseksi palveluyritykseksi. Murroksen keskellä OP vahvistaa myös omaa edunvalvontaansa.

Samalla OP kertoi irtautuvansa Finanssialan Keskusliiton toiminnasta ja käynnistävänsä neuvottelut jäsenyyden siirtämisestä Palvelualojen työnantajat Paltaan. ”Digitaalisuus muuttaa sekä perinteisiä toimialakäsityksiä että tuote- ja palvelumalleja. Yritysten valtava uusiutumistar-

ve haastaa niin viranomaisia kuin yritysten omaa edunvalvontaakin. Euroopan keskuspankki työllistää meitä uutena valvojana paljon ja on tuonut uuden painotuksen edunvalvontatarpeisiimme. Kun lisäksi yhteisömuotomme ohjaa meitä kehittämään asiakaslähtöisesti aivan uudenlaisia, monialaisia palvelukokonaisuuksia, edunvalvontapäätökselle on selkeät perusteet”, painotti OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä OP haluaa omalla vahvalla edunvalvonnallaan varmistaa erityisesti asiakasomisteisuuteen

ja monialaiseen palvelutarjontaan perustuvan liiketoimintamallinsa toimintaedellytykset ja tasapuoliset kilpailumahdollisuudet.

Irtautumisen jälkeenkin OP jatkaa FK:n kanssa erillisiin sopimuksiin perustuvaa maksuliikealueen yhteistyötä, johon kuuluu myös yhteistä edunvalvontaa. ”Tulemme hakemaan Paltan jäsenyyttä. Palta hoitaa tälläkin hetkellä finanssialan keskeiset työmarkkina-asiat. Käynnistämme tähän liittyvät neuvottelut saman tien. Jatkamme Paltan kautta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenenä”, Karhinen kertoi.

11

OT-20161020-188810_161011_1011140118.indd 11

11.10.2016 10:11:21

pörssi

Rakentaminen nopeuttaa talouskasvua Rakentaminen yhdessä kotitalouksien kulutuksen kanssa pitää yllä talouskasvua Suomessa tänä vuonna.

Rakentamisessa käänne parempaan tapahtui viime vuoden puolella. Rakennuslupien ja -aloitusten voimakas kasvu on konkretisoitunut investointien lisäyksenä.

TIMO HIRVONEN Kirjoittaja toimii senioriekonomistina OP Ryhmässä

M

istä rakentamisen viimeaikainen hyvä vire on peräisin?

Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla asuinrakentaminen kasvoi 11 prosenttia ja muu talonrakentaminen 8 prosenttia. Rakentamisen kasvu on laajapohjaista. Kasvua tulee niin asuinrakentamisesta kuin muusta rakentamisesta.

Asuinrakentamisessa erityisesti vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vahvassa kasvussa. Rakennusteollisuus ry ennakoi, että vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia käynnistetään tänä vuonna 19 700.

Nousua viime vuodesta on melkein 3 000 asuntoa. Voimakasta kasvua selittävät niin pienten asuntojen kysyntä, sijoittajien aktiivisuus, rahoituksen edullisuus ja hyvä saatavuus kuin asuntomarkkinoiden piristyminen.

Myös kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja työllisyyden myönteinen kehitys vahvistavat kotitalouksien kiinnostusta asunnon vaihtoon. Ra-

kennusteollisuus ry:n suhdannekatsauksen mukaan asuntoja rakennetaan vuodessa 34 000 tänä ja ensi vuonna.

Asuntosijoitusmarkkinoilla vipinää KTI Kiinteistötiedon markkinakatsauksen mukaan asuntosijoitusmarkkinoilla on ollut vilkasta aktiviteettia viime aikoina. Pääomia on virrannut lisää asuntosijoitusmarkkinoille.

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien asunto-omistusten arvo nousi 16 miljardiin euroon vuonna 2015. Valtaosa kasvusta on tullut vuokra-asuntojen uudisrakentamista. Viime vuosina kiinteistörahastot ovat voimakkaasti kirittäneet asuntojen uudisrakentamisesta. Vuosina 2013–2015 rakennusliikkeet myivät lähes 1,5 miljardin euron arvosta uusia asuntoja kiinteistörahastoille ja -yhtiöille. Asuntorakentamista on piristänyt osaltaan myös eläkeyhtiöiden mahdollisuus käyttää velkavipua uudisasuntohankkeissaan.

Vuokra-asuntomarkkinat ovat pe-

rinteisesti olleet kotimaisten sijoittajien hallussa. Asuntosijoittamisen suosio on kasvanut Euroopassa ja kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan on lisääntynyt. Tämä on näkynyt siten, että ulkomaiset sijoittajat ovat hankkineet asuntosijoitusportfolioita Suomesta.

Tarvetta asunnoille myös pitkällä aikavälillä VTT:n tuoreen ennusteen mukaan Suomeen tulisi rakentaa vuosittain 25 000–30 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Asuntotuotannon määrä vaihtelee eri skenaarioiden mukaan.

Konservatiivisessa skenaariossa vuosittaisen asuntotuotannon arvioidaan olevan 25 000, kun taas kaupungistumisskenaariossa tuotannon määräksi ennakoidaan 30 000 asuntoa. Skenaarioiden välinen ero asuntotuotannossa johtuu siitä, miten voimakkaasti asuntotarpeen oletetaan keskittyvän kaupunkiseuduille.

Riippumatta siitä kumpi skenaa-

12

OT-20161020-188812_161011_0830480396.indd 12

11.10.2016 8:30:52

120

rio toteutuu, tarve uusille asunnoille on merkittävä pitkällä aikavälillä.

Asuntotuotannon ajureita ovat väestönkasvu, muuttoliikkeen aiheuttamat aluerakenteen muutokset, nuorten itsenäistymisen aikaistuminen ja perhekoon pienentyminen. Vähäisen syntyvyyden oloissa maahanmuuton merkitys korostuu väestönkasvussa.

Viimeisen 25 vuoden aikana 60 prosenttia väestönlisäykseen lasketuista henkilöistä on syntynyt ulkomailla.

Myös muu talonrakentaminen vilkasta Asuntorakentamisen lisäksi muu talonrakentaminen on kasvanut selvästi tänä vuonna. Toimitilarakentamisen aloitukset lisääntyivät yli 60 prosenttia tammi–heinäkuussa vuoden takaa. Julkinen palvelurakentaminen on myös piristynyt selvästi. HelsinkiVantaan lentokentän laajennustöiden ja pysäköintilaitosten rakentaminen vahvistaa selvästi liikenteen rakentamista, jossa aloitukset ovat kasvaneet kolmanneksen verran tänä vuonna.

Teollisuuden investointien kasvu tukee teollisuusrakentamista lähiaikoina. Myös maatalouden rakentaminen on piristynyt heikomman vaiheen jälkeen.

Liikerakentaminen on vilkastunut suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Muuttoliike tukee näiden alueiden ostovoimaa, vaikka talouskasvu olisikin vaisua. Liikerakentaminen on vilkkaampaa moneen vuoteen pääkaupunkiseudulla, jossa rakennuskohteet keskittyvät raideyhteyksien läheisyyteen. Muualla Suomessa kauppaketjut rakentavat uusia liiketiloja. Matkailualan investoinnit ovat myös kasvussa: Helsinkiin rakennetaan monia uusia hotelleja ja Lapin matkailuinvestoinneissa on hyvää aktiviteettia turismin kasvun myötä.

Kotimainen kysyntä pitää talouden kasvussa OP:n ekonomistien viimeisimmän suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa reilun prosentin verran tänä ja ensi vuonna. Kasvu nojaa investointeihin ja kotitalouksien

Indeksi 1/2014=100

Liikevaihtokuvaajia Suomen taloudesta

Rakentaminen

110

Palvelut

100 Vähittäiskauppa

Teollisuus 90 2014

2015

2016

Lähde: Macrobond

kulutukseen vientikehityksen ollessa vaisumpaa. Työllisyyden kasvu ja kotitalouksien ostovoiman varsin vakaa kehitys vahvistavat kuluttajien luottamusta ja kulutusta. Viime kuukausina myös teollisuudesta on saatu parempia uutisia, kun teollisuustuotanto on kääntynyt nousuun.

Ensi vuonna kasvu nopeutuu aavistuksen verran. Viennin kehitys jatkuu vaisuna pitkälle ensi vuoteen. Vasta vuoden 2017 jälkipuoliskolla kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu alkavat piristää vientiä.

Ensi vuonna inflaatio hieman nousee, mutta hallituksen budjettiriihessä sopimat ansiotulon veronkevennykset tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Myös työllisyyden kohenemisen jatkuminen vahvistaa kotitalouksien taloudellista asemaa.

Suhdanne-ennusteen mukaan piikki investoinneissa nähdään tänä vuonna. Kasvu hieman hidastuu ensi vuonna, mutta säilyy edelleen vahvana. Investointiaktiviteetti on laaja-alaista, sillä kaikki investointierät ovat kasvussa. Matala korkotaso ja paraneva työllisyys tukevat asuntorakentamisen myönteistä kehitystä ensi vuonna.

Yritysten investoinneissa säilyy positiivinen vire.

Maailmantalous kasvaa kolmen prosentin vauhtia tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuonna. Globaalin talouden piristymisestä on kuiten-

kin turha odottaa tuntuvampaa piristysruisketta Suomen viennille, sen verran hidasta kasvu on. Toisaalta Venäjän talouden palaaminen kasvuun ensi vuonna on myönteinen tekijä Suomen viennille.

Kotimarkkinavetoisesta kasvusta sijoitussuosikit Talouskasvun elpyminen on näkynyt kotimarkkinayhtiöiden tulosten paranemisena vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Viime aikoina nämä yhtiöt ovat pitäneet tiukkaa kulukuria ja pystyvät täten kohentamaan tuloskuntoa selvästi vähäiselläkin liikevaihdon kasvulla. Tästä hyvinä esimerkkeinä olivat kotimarkkinavetoiset toimialat: media, kauppa ja rakentaminen, joiden tulokset yllättivät positiivisesti toisen neljänneksen tuloskaudella.

OP Yrityspankin sijoitustutkimus arvioi, että kotimarkkinayhtiöiden elpyminen on yksi keskeisistä markkinateemoista loppuvuonna. Sijoitustutkimuksen mukaan tähän teemaan voi parhaiten asemoitua sijoittamalla Alma Median, Lassila & Tikanojan, Stockmannin, Lehdon ja YIT:n osakkeisiin. Edellä mainittujen lisäksi suurista yhtiöistä Yrityspankin sijoitustutkimuksen suosikkeja ovat Huhtamäki, Nokia, Stora Enso ja Uponor.

Pienistä yhtiöistä suosikkeja ovat Digia, Scanfil ja SRV. 13

OT-20161020-188812_161011_0830480396.indd 13

11.10.2016 8:30:53

Perustaisinko osuuskunnan?

-infoilta 8.12.

Aika: klo 17-19 Paikka: SImonkatu 6, Helsinki Oletko kiinnostunut osuuskunnan perustamisesta ja osuustoiminnasta liiketoimintamallina?

Tule mukaan infoiltaan kuulemaan tästä yhteisyrittäjyyteen perustuvasta yrittämisen muodosta!

Ohjelmassa: • Osuuskunnan säännöt ja niiden laadinta Anne Kontkanen, lakiasianjohtaja, Pellervo-Seura ry • Liikeideasta osuuskunnan perustamiseen Kari Huhtala, osuustoimintajohtaja, Pellervo-Seura ry Tilaisuuden alussa on Pellervon asiantuntijoiden pohjustukset ja lopussa keskustelua. Tilaisuudessa on maksuton kahvi-, tee- ja sämpylätarjoilu.

Ilta on katsottavissa myös verkossa myöhemmin ilmoitettavassa osoitteessa.

Ilmoittautuminen: http://pellervo.fi/perustaisinko-osuuskunnan-infoilta-8-12/ 14

OT-20161020-188814_161011_1011400830.indd 14

11.10.2016 10:11:44

sosiaalinen media henkilö AKI LAIHO

Kuva: Lehtikuva

Pääroolissa kuluttaja HKScanin toimitusjohtajan sijainen, tuotanto- ja teknologiajohtaja Aki Laiho pitää liha-alan menestymisen edellytyksenä kykyä luoda uusia, kuluttajia kiinnostavia tuotteita nopealla rytmillä.

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Kuka?

E

rilaiset vaikeudet ovat kohdanneet suomalaisia lihantuottajia parin viime vuoden aikana alkaen sianlihan vientikiellosta Venäjälle ja sen asettamista vastapakotteista. Suomalaiset tuottajat ovat joutuneet lisäksi kärsimään sianlihan ylituotannosta Euroopassa. ”Toimintaympäristö koko lihantuotantoketjulle on ollut ennenäkemättömän haastava, vaikka vaikeita aikoja on toki ollut ennekin. Olemme mielestäni aivan viime vuosina astuneet pysyvästi maailmaan, jossa rajat ovat auki ja tavara virtaa vapaasti maasta toiseen. Tämä on samaan aikaan sekä valtava mahdollisuus että suuri haaste suomalaiselle ruuantuotannolle”, toteaa HKScanin toimitusjohtajan sijainen Aki Laiho, joka toimii myös konsernin tuotanto- ja teknologiajohtajana (COO). ”Olemme osa pitkää ruuan arvoketjua, pellolta kuluttajien pöytään, ja

Aki Laiho HKScan –konsernin tuotanto – ja teknologiajohtaja (COO) vuodesta 2012, toimitusjohtajan sijainen tammikuusta 2016.

IKÄ: 44 LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ: - Hallituspaikkoja lukuisissa konsernin osakkuusyhtiöissä ja yhdessä start-up -yrityksessä - Meripartiolippukunta Myrskypoikien hallituksen pj.

HARRASTUKSET: - Moninaiset urheiluharrastukset, perhe- ja kilpapurjehdus PERHE: - Naimisissa, 2-, 8- ja 10-vuotiaat lapset

muodostamme merkittävän osan niin päivittäistavarakaupan kuin ravintoloidenkin arvoketjusta. Samalla olemme päivä päivältä selvemmin myös osa globaalia lihamarkkinaa sekä vilja- ja rehumarkkinaa monin eri tavoin”, teroittaa Laiho.

Hänen mukaansa kehityksen on ilman muuta mentävä kohti avoimempaa ja kuluttajakeskeisempää toimintamallia, kuten muualla Euroopassa ja maailmalla. ”Menestymisen kannalta avainasemassa tulevaisuutta silmällä pitäen on koko tuotantoketjun kyky luoda uusia, kuluttajia kiinnostavia tuotteita jatkuvasti nopealla rytmillä, sekä kyky valmistaa niitä ketterästi, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti.” ”Pitkäjänteistä, kasvollista omistajuutta” Aki Laiho on toiminut alkuvuodesta lähtien HKScanin toimitusjohtajan sijaisena. Uusi toimitusjohtaja Jari Latvanen tarttuu lihatalon ruoriin lokakuun lopussa. ”Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen ja antoisa jakso. Tehtäväni on ollut varmistaa HKScan -konsernin mahdollisimman jouheva siirtyminen vaiheesta toiseen – kohti kannattavaa kasvun strategiaa ja siihen liittyen kohti uuden toimitusjohtajan aikaa”, luonnehtii Laiho.

Suurimman osan tähänastista työuraansa Laiho on tehnyt kansainvälisen tuotannon, toimitusketjujen hallinnan ja hankintatoimen parissa. ”Vaikka johtoryhmän jäsenenä olenkin ollut koko ajan tiiviisti kiin-

Aki Laiho

ni HKScanin johtamisessa, toki toimitusjohtajan näkökulma ja myös vastuu avaavat laajemman perspektiivin koko yritykseen.”

Varsinaisessa tehtävässään tuotanto- ja teknologiajohtajana Laihon aika on kulunut lähes yksinomaan HKScanin tuotantoketjun toimintojen kehittämiseen ja tehostamiseen. ”Olemme toimialallamme varsin suuri kansainvälinen yritys. Samanaikaisesti pääosa toiminnastamme on ollut edelleen hyvin paikallista, maatai jopa paikkakuntakohtaista.”

Osuuskuntamalli on tullut Laiholle tutuksi HKScanin myötä. ”Minulle osuuskuntamalli edustaa ennen kaikkea pitkäjänteistä, kasvollista omistajuutta, jossa arvot ja yhteistyö ohjaavat toimintaa taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Pidän tätä erittäin arvokkaana kulmakivenä ja vahvana perustana myös HKScanin pitkäjänteiselle kehittämiselle.”

Ennen uraansa lihateollisuudessa Laiho ehti työskennellä ajoneuvoja elektroniikkateollisuudessa, muun muassa Nokialla. ”Kulutuselektroniikan nopeasyklisyys ja myös raadollisuus on jotain sellaista, johon toimialamme on vasta menossa. Toimialarajojen yli menevä osaamisen ja kokemuksen siirto on yleisesti ottaen mielestäni todella hyödyllistä.”

Aki Laihon mukaan perhe ja kolme pientä lasta pitävät sopivasti jalat maassa ja auttavat häntä irrottautumaan työelämästä välillä. ”Kilpapurjehdus – elinikäinen harrastukseni - hoitaa myös kilpailuviettiä sopivasti”, Laiho naurahtaa.

15

OT-20161020-188815_161011_1011410511.indd 15

11.10.2016 10:11:44

OT-lehti tutkii

Nyhtökaura, Mifu ja Härkis – uutuudet kiinnostavat suomalaisia Kauppoihin on viime aikoina ilmestynyt uusia proteiinipitoisia ruoka-aineita. Valtaosa on niistä kuullut ja joka seitsemäs jo jotakin näistä käyttänyt.

O PASI SAARNIVAARA Kantar TNS pasi. saarnivaara@ tnsglobal.com

suustoiminta-lehden toimeksiannosta selvitettiin tällä kertaa uusien proteiinipitoisten ruoka-aineiden tunnettuutta, käyttöä ja kiinnostusta käyttöön jatkossa. Kyselyn toteutti TNS Gallup internetpaneelissa syyskuun puolivälissä. Tutkimukseen vastasi 1 073 täysi-ikäistä suomalaista, jotka edustavat Suomen 18-74-vuotiasta väestöä.

Tutkittavina tuotteina olivat Gold&Green Foodsin kaurasta ja palkokasveista valmistettu Nyhtökaura, Valion maitoproteiinia sisältävä paistettava ruokarae Mifu sekä Verso Foodin kypsä härkäpapuvalmiste Härkis.

Nyhtökaura tunnetuin Nyhtökaurasta on kuullut suurin osa suomalaisista, jopa yhdeksän kymmenestä on kuullut tuotteesta. Joka kymmenes on ehtinyt kokeilemaan ainakin kerran ja kolme prosenttia väestöstä useamman kerran. Valion Mifusta on sana ehtinyt kiirimään myös jo melko laajalti. Kaksi kolmesta on kuullut Mifusta ja noin kuusi prosenttia väestöstä on kokeillut ainakin kerran.

Härkiksen tunnettuus on kilpasiskoja alhaisempi, kun noin puo-

Kuvassa Valion paistettavaa ruokaraetta Mifua.

let kansasta on tuotteesta jotain kuullut. Mutta käyttö on jo ehtinyt hieman Mifua korkeammaksi seitsemän prosentin käytöllä.

Nuoret aikuiset innokkaita kokeilijoita Kaikissa kolmessa tuotteessa nuoremmat aikuiset ovat olleet hieman ahkerampia kokeilemaan näitä uutuuksia. Mifussa kokeilu on ollut tasaisempaa eri ikäluokissa, kun taas Nyhtö-

kauran ja Härkiksen kokeilijat ovat olleet useimmiten alle 35-vuotiaita.

Nyhtökauran osalta tosin 35-59-vuotiaat naiset ovat ostaneet tuotetta yhtä usein kuin sitä nuoremmatkin.

Nyhtökauran ja Härkiksen käyttö on yleisempää pääkaupunkiseudulla, Mifulla sen sijaan suhteellisesti suurin käyttäjäjoukko löytyy maaseutumaisista kunnista. Perheet, joissa lapset ovat jo yli 15-vuotiaita, on Nyhtökauran ja Mifun käyttö ollut yleisem-

16

OT-20161020-188816_161011_1011420662.indd 16

11.10.2016 10:11:50

Kaurasta ja palkokasveista valmistettu Nyhtökaura on suomalaisten hyvin tuntema lihankorvike.

pää muihin perherakenteisiin verrattuna. Härkiksen ostajat ovat olleet muita useammin alle 34-vuotiaita pariskuntia.

Kiinnostusta käyttöön löytyy Kiinnostus käyttämään tai kokeilemaan jatkossa on kaikilla kolmella tuotteella kohtalaisen suurta. Nyhtökaura on myös tässä muita edellä, kun 60 prosenttia väestöstä kertoo olevansa kiinnostunut käyttämään tuotetta tulevaisuudessa. Heistä, jotka ovat

jo Nyhtökauraa kokeilleet, yhdeksän kymmenestä aikoo jatkaa käyttöä. Samat lukemat ovat Härkiksellä jo kertaalleen kokeilleiden joukossa. Tulevaisuudessa kokeilevien joukko jää kuitenkin alle 50 prosentin. Tosin Härkiksestä ei ollut ehtinyt niin moni vielä kuullakaan, joten siihen suhteutettuna kiinnostus on melko runsasta. Kolmannes väestöstä ilmoitti, ettei kokeile tuotetta jatkossakaan.

Mifun kokeilu kiinnostaa kahta viidestä. Yhtä moni oli sitä mieltä, ettei

edes aio kokeilla tuotetta. Jo vähintään kerran Mifua syöneistä neljä viidestä aikoo syödä Mifua joskus uudestaan.

Ristikkäiskäyttö merkittävää Ne ihmiset, jotka ovat ehtineet näitä uusia tuotteita käyttämään, ovat useimmiten kokeilleet myös muita uutuustuotteita. Varsinkin Nyhtökauraa ja Härkistä kokeilleet ovat usein samoja ihmisiä. Mutta myös Mifun käyttäjät ovat kokeilleet keskimääräistä useammin Härkistä ja Nyhtökauraa.

Uusiin proteiinipitoisiin tuotteisiin suhtaudutaan melko myönteisesti ja kiinnostus niitä kohtaan on suurta.

Valtaosa suomalaisista kuitenkin näkee tällä hetkellä, ettei kyseisten tuotteiden käyttö tule olemaan päivittäistä tai edes joka viikkoista. Tulevaisuus tulee näyttämään, kuinka hyvin uudet ruoka-ainekset tulevat juurtumaan ihmisten arkiruokailuun. Tuleeko tuotteista pysyvä vaihtoehto aterian valmistukseen vai unohtuvatko tuotteet ensikokeilujen jälkeen?

Lapsilla vaatimukset ovat kovat Omasta perheestäni löytyy kaksi kovan luokan ruokakriitikkoa, iältään 3ja 6-vuotta. Kokeilimme Härkistä ja Mifua pariin otteeseen. Nyhtökauraa emme vielä ole saaneet, sen saatavuuden ollessa melko heikkoa omista lähikaupoista.

Mifua kokatessamme pikkukriitikoiden kiinnostus oli kova. Aistimme kuitenkin lievää skeptisyyttä ja ennakkoluuloja ruokaa kohtaan. Molemmat sentään suostuivat maistamaan Mifua, josta parempi puoliskoni oli tehnyt kastikkeen pastan kanssa. Vanhempi lapsista maistoi ruokaa ja totesi heti, että ei maistu, eikä aio syödä nyt eikä ikinä.

Tämän kommentin kuullessaan myös pienempi gastronomi tiputti lusikkansa ja laittoi mifustelulle stopin.

Seuraavalla viikolla vuorossa oli Härkis. Mifu-kokemuksesta oppineena pyrin pitämään tiedon uudesta ruoka-aineesta hyvin niukalla ennen maistamista. Esikoinen osoitti jälleen suurta kiinnostusta ruokaa kohtaan ja kyseli mitä siellä oikein kokkaillaan. Ruokaaineen nimi hämäsi lasta sen verran, että hän luuli sen olevan häränlihaa ja toivoi mieluummin ”ihan tavallista naudanlihaa”. Kerroin että kyseessä ei ole häränliha, mutta syödään nyt vaan kuitenkin. Ruokailun alkaessa lapsilla oli

siis oletus että jotain lihaa tässä kuitenkin syödään. Spontaani ensikommentti tuli välittömästi: ”outoa mutta pahaa”.

Tämän jälkeen kerroin mitä olemme syömässä ja pyysin maistamaan uudestaan. Tieto ei lievittänyt mielipidettä ja Härkis jäi pääosin lautaselle kaiken muun ruuan kadotessa vauhdikkaasti sen ympäriltä.

Muutaman kokeilun jälkeen perheemme ensivaikutelma on samantyyppinen kuin muulla väestöllä: kaikkia kolmea tuotetta tullaan vielä välillä kokeilemaan eri muodoissa, käyttö kuitenkin tulee olemaan enemmän vaihtelunhakemista kuin päivittäistä.

17

OT-20161020-188816_161011_1011420662.indd 17

11.10.2016 10:11:52

Sote-uudistus 2019 ja osuustoiminta

Osuustoiminnalla pitkä suhde hyvinvointiin Teksti: SAMI KARHU

Osuustoimintayrityksiä on rekisterissä vajaa 5 000. Valtaosa on pk-yrityksiä. Noin sata pk-osuuskuntaa toimii sosiaali- ja terveys alalla. Näistä osa on perustettu jo 1990-luvulla. Useat ovat monitoimialaisia ja harjoittavat muun muassa kotipalvelua eri muodoissa. Jos mukaan lasketaan työosuuskunnat, joilla on sosiaalinen merkitys työttömien tai vajaatyöllistettyjen työllistämisessä, nousee määrä yli tuhannella.

V

akavan sosiaali- ja terveyspalveluihin erikoistuneen tutkimuksen alkuna voidaan pitää professori Juhani Laurinkarin teosta kunnallisalan kehittämissäätiön sarjassa vuodelta 1997. Nyt kaikille ajatuksille on käyttöä.

Myös suurilla osuustoimintaryhmillä (OP Ryhmä, LähiTapiola-ryhmä, S-ryhmä) on viime vuosina kehittynyt liiketoimintaa varsinkin terveydenhoidon alalla. Laajamit-

taiseen liiketoimintaan isoilla yrityksillä on sote-alalle luonnollisesti sopivammat resurssit kuin pienillä ot-yrityksillä.

Isot ja pienet yhdessä?

Osuustoimintayritykset eivät ole kehittäneet palveluitaan sote-alalla tähtäimessään sote-

uudistus tai pyrkimys julkisen sote-palvelutuotannon korvaaminen yksityisillä yrityksillä ja ansainnalla. Osuuskuntien palvelut ovat lähteneet liikkeelle markkinaehtoisesti osana yritysten jo valmiiden palvelukonseptien kehittämistä (mm. vakuutus- ja terveysliiketoiminta, työterveydenhuolto - jäsenpalvelu).

Sote-palvelutuotanto vaatii suuret resurssit. Ot-yrityksillä voisi olla valmiuksia toimia yksin tai yhteistyössä toimialalla. Kenties isot osuuskunnat yhdessä ja osuustoiminnalliset pk-yritykset verkostona mukana.

Maakuntien palvelutuotanto voidaan myös yhtiöittää osuuskunniksi ja rakentaa näille alalle sopiva jäsenetujärjestelmä - kuntademokratian rinnalle osuuskuntademokratiaa. Ot-mallia voi käyttää myös niin, että yrittäjäosuuskunnat liittävät sote-alan pienyrityksiä yhteen, jotka saavat osuuskunnan kautta suuremman yrityksen resursseja.

Osuuskunnassa myös sen työntekijät voivat olla jäseniä ja näin sitoutua yrityksen yhteisöllisiin päämääriin.

Hannes Gebhard perusti PellervoSeuran vuonna 1899 edistääkseen osuuskuntien asemaa. Kuvassa Hannes puolisonsa Hedvigin kanssa häämatkalla.

1899 1825 Walesilainen Robert Owen perustaa Yhdysvaltoihin ensimmäisen ”sotekylän” nimeltä New Harmony, jossa kukaan ei olisi toista huonommassa asemassa.

21. joulukuuta 1844 Rochdalen pioneerit avaavat maailman ensimmäisen osuuskaupan Manchesterissa vastauksena sosiaalisiin ja taloudellisiin epäkohtiin

18

OT-20161020-188818_161011_1012340378.indd 18

11.10.2016 10:13:01

Osuustoimintalaki säädetään ensi kerran Suomessa.

Suomi itsenäistyy

Sosiaalinen osuuskunta Sortso perustetaan Espoossa.

1901

1917

2004

17.12.1908

1997

2007

Suomen Osuustoimintalehti perustetaan

Juhani Laurinkarin teos Vaihtoehdoksi osuuskunta – yhteisö kunnan palvelutuotannossa ilmestyy.

Sote-alalla toimiva Jelppis-Tiimi Osuuskunta ja siivous- ja hoivapalveluita tarjoava osuuskunta Lempesti perustetaan.

Hämeen Hammashoito Osuuskunta perustetaan Tampereella. Samana vuonna ylilääkäri, professori Esko Kumpusalo ehdottaa terveysosuuskuntien kokeilua

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan omistama PK Terveys aloittaa toimintansa järjestämällä työterveyspalvelut PKO:n henkilökunnalle. OP Ryhmä käynnistää ortopediaan erikoistuneen Omasairaalan Helsingissä.

OP siirtää terveyspalvelunsa Pohjola Terveys -nimen alle ja ulottaa lääkäriasemaverkostonsa koko maahan.

”Osuuskunnille voi löytyä luontaisia mahdollisuuksia sote-palveluiden järjestämisessä. Tässä osuustoimintaliikkeen kannattaa juuri nyt aktivoitua.”

Juha Sipilä Pellervon Päivässä 7. huhtikuuta

2016

2016

2013

Sote- ja maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan

2014

Kevät 2016

LähiTapiola luo TerveysHelppi-nimisen puhelinpalvelun.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus linjaa, että vuoden 2019 alusta asiakkaan valinnanvapautta aiotaan lisätä ja rahoitusta yksinkertaistaa osana sote-uudistusta

1.1.2019.

VISIO 2030: Sote-uudistuksen tavoitteena on kolmen miljardin euron säästöt vuoteen 2030 mennessä.

OSUUSTOIMIN­ NALLINEN SOTEKYLÄ

101010 101010 101010 101010

101010 101010 101010 101010

19

OT-20161020-188818_161011_1012340378.indd 19

11.10.2016 10:13:04

kehityshankkeet ja julkaisut

Osuustoiminta mukana useissa hankkeissa Osuustoiminnallinen näkökulma on ollut tavalla tai toisella mukana sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä hankkeissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Ohessa tiivistelmiä hankkeista tai julkaisuista, joista suurin osa on luettavissa myös verkossa.

 

  

a OsuustOimint Osa-aikaista ” työtä tarjoavaa yritystä on voitava pitää työnantajana.

6•2013

hallin non johdo n ja

Osuuskunnana suosio kasva pelialalla s.22

ICA julkisti uuden logon.

Symboli ” n osuustoiminna

”s.56

ammat tileht

  

”

lle. s.9

vuosikymmene

i

Olli Lehtilä: en ”Hyvä fyysina kunto autta toimihenkilöitä jaksamaan ja vähentää oja.” sairauspoissaol s.40

Hyvin­ vointia osuus­ista kunn palveluita sosiaali- ja terveys kehittää voitaisiin hyvin hjalta. tähän osuuskuntapo sta tahtoa. tarvitaan poliitti s.27-46

OSUUSTOIMINTA-LEHTI ■ Osuuskuntamalli kunnallisessa terveydenhuollossa, esillä ovat olleet esimerkiksi Esko Kumpusalo ja Mauno Vanhala (mm. OT-lehdet 6/07, 5/09, 6/09, 2/11 ja 6/13) VAIHTOEHDOKSI OSUUSKUNTA – yhteisö kunnan palvelutuotannossa ■ Tutkijat katsovat, että osuustoiminnallinen tuotanto soveltuu täydentämään ja tukemaan kunnan hyvinvointipalvelujärjestelmää.

Hyvin­voin­ti­palveluosuuskuntien liittäminen kunnan palveluverkostoon on luontevaa jo kunnan ja osuuskunnan samankaltaisen demokraattisen toimintamallin sekä jäsenten etuja tavoittelevan luonteen vuoksi. Tutkimuksesta tarkemmin ilmene­vin edellytyksin hyvinvointipalvelualan osuustoiminta voi tuoda kunnalle paitsi suoraa

Puhtia hyvinvointi­ yhteiskunnan purjeisiin

Vaihtoehdoksi osuuskunta

taloudellista hyötyä myös syntyvien työpaikkojen osalta kertautuvaa hyvinvointia.

Juhani Laurinkari, Tuula Laukkanen, Antti Miettinen, Olli Pusa: VAIHTOEHDOKSI OSUUSKUNTA – yhteisö kunnan palvelutuotannossa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 11, 1997.

Puhtia hyvinvointi­ yhteiskunnan purjeisiin ■ Raportin laatijan mielestä peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut sekä koulutus, voitaisiin tuottaa markkinamekanismeja hyödyntämällä. Markkinaelementtejä sisältyy tilaaja-tuottajamalliin, palveluseteleiden käyttöön ja ulkoistamisratkaisuihin. Näiden lisäksi yhteistyötä on vahvistettavissa julkisen sektorin sisällä kuntarajat ylittäen kuin myös yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä.

Raportissa on katsastettu monet

Palvelua ja työtä yhteisötalouden verkostoilla

kokeilut meillä ja muualla ja monet niistä ovat rohkaisevia. Kanniaisen mukaan osuuskunta on varteenotettava vaihtoehto.

Vesa Kanniainen: Puhtia hyvinvointiyhteiskunnan purjeisiin. Peruspalveluja uudella tavalla. Elinkeinoelämän Valtuuskunta, 2002.

Tutkimusprojekti 2004-2007: Palvelua ja työtä yhteisötalouden verkostoilla (SENET) Manu Rantanen / Vastuullinen tutkija ■ Tavoitteena oli löytää malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen erityisesti ikääntyville ja haja-asutusalueiden tarpeisiin hyödyntämällä yhteisötalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Hanke toteutettiin kumppanuusverkostossa (Mamk, Diak, ISO, Pellervo-seura). Pilottipaikkakunnilla - Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Pieksänmaa - toteutettiin

Osuustoiminnasta oppia? – kuntapalvelut uudessa talousmallissa mm. kyläkyselyt, perustettiin Etelä-Savon hyvinvoinnin tukiverkosto, järjestettiin yhteisötalouteen ja hyvinvointipalveluihin liittyvää koulutusta ja tuettiin kolmannen sektorin yhteistyötä. Hankkeessa testattiin siinä kehitettyä kumppanuuspöytämenetelmää ja muodostettiin hyvinvointimarkkinat-tapahtumamalli.

Kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehtiin vierailut Suomesta Italiaan ja päinvastoin.

Osuustoiminnasta oppia?

– kuntapalvelut uudessa talousmallissa ■ Kirjoittaja sanoo, että resurssien jaon, ydintehtävien ohjaamisen ja päätännän pitää olla kaikissa hyvin toimivissa organisaatioissa samoissa käsissä, olivatpa ne yrityksiä, kuntia tai kuntayhtymiä. Ja palvelujen tuottamisen tulee tapahtua sellaisilla prosesseilla ja rakenteilla, jotka ovat suhteessa

20

OT-20161020-188820_161011_1004330854.indd 20

11.10.2016 10:04:51

tutkim

us

Henrÿ,

us

inen, mo Hänn n nrÿ, Jar äne Hagen He ja Päivi Pylkk su Seija Pak a

a st valo iminna Osuustopalveluihin vanhus

känen

ta iminnas Osuusto lveluihin pa vanhus s puhuttaa.

ia viidest

Anne Blan

d (toim.),

Jonathan

Bland ja

alaisesta

Pekka

maasta

Ilo toimia yhdessä.

Uusia näkökulmia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen käytettävissä oleviin resursseihin – sekä määrällisiin että henkisiin – ja joita ohjataan ammattimaisesti.

Samuli Skurnik: Osuustoiminnasta oppia? – kuntapalvelut uudessa talousmallissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Polemia-sarja, nro 61, Helsinki 2006.

Ilo toimia yhdessä.

Uusia näkökulmia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

■ Hyvinvointialan kehittämisverkoston hyöty kohdistuu viime kädessä alueen asukkaisiin, joiden hyvinvoinnista, palveluista ja sosiaalisesta turvallisuudesta on kysymys. Hyvinvointiverkosto haastaa myös uudenlaisen hyvinvointinäkemyksen korostaessaan kansalaisten oman toiminnan ja organisoitumisen merkitystä. Hyvinvoinnin toteutumisessa on kysymys paljosta muustakin kuin siitä, onko kunnallisia palveluita riittävästi saatavilla. Kansalaistoiminnan eri muodot ja ihmisten omat verkostot eivät ole vain välineitä hyvinvointiin, vaan ne ovat jo sinällään ilmentymiä hyvinvointia tuottavasta toiminnasta.

Manu Rantanen, Kari Kangaspunta ja Sari Laanterä (toim.): Ilo toimia yhdessä. Uusia näkökul-

Oy, Kirjapaino Vammalan 52-7072-03-5 ISBN 978-9

Sastamala

kuntoo

n!

a kun tien ong mah dol elm ista lisu uks ja ista

roos

1

2014

Musta

vuo roj

ut Simo Grön

us

Reflex Blue

Puh een

Toimittan

tutkim

ei dossaan tulevaisuu isessä muo öjä eten lveluiden jatkuvuus nyky ri etsii sääst luVanhuspa ivaltion en sekto palve Hyvinvoint äänselvyys. Julkin Samaan aikaan yhä ista. t vaativat sa. itsest yspalvelu ole enää kansalaise luihin ttavat, ja ali- ja terve yyttä palve ideoikin sosia saatavuus puhu äjälähtöis uusia ja yttävät ttä ja käytt lle jen laatu kset edell kansalaisi yksilöllisyy nnemuuto en ikääntyneille enemmän arake ja kunt – eikä vähit Palvelustoiintamalleja ttavaa osuu tää luihin. ta ja toim , mitä anne yhdis ihin palve a suunnattu isussa selvitetään Osuustoiminta sekä nosta ihin.

Tässä julka inuspalvelu toiminnan olisi vanh ja taloudellisen Osuustoim iminnalla keskiöön. aktiiv yyden ksenteon vaan palveluun äjälähtöis päätö käytt ja lun Pättiniem asiakas ei ole vain a. i ihmisen palve käyttäjä vanhusäjä-tuottaj stoiminnallisia tapalvelun osuu esta ja ulkoistuva käytt erilaisia jä Suom sesti osall voidaan esitellään nnön esimerkke intaa Kirjassa stoim essa palve lleja ja käytä miten osuu mmin julkis palveluma in pohditaan, istä laaje aimailta. Samo hyödyntää nyky sä mme tulev käytännös uspalvelu mässä. avan vanh n osuuskunnan? lujärjestel haluaisit tuott työllistävä Kumman tin vai ihmisiä robo suudessa,

ä euroopp

Kunnat

hin palvelui a vanhus

julkist at en tuotta palvelujen misessa • kokem uks

ta valo iminnas

kunn

Osuusto

Osuus

nen, o Hänni nrÿ, Jarm nen Hagen He ja Päivi Pylkkä su valoa Seija Pak

Kuva: Olli Häkämies

ja Pylk , Paksu Hänninen

tutkim

kak s

– kunnal

lisa lan

kehi ttäm

issä ätiö

2014

Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta

Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin

mia hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Helsingin yliopisto 2007.

Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta.

■ Osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset voivat olla erinomainen ratkaisu kotimaisin voimin tuotettavissa julkisissa palveluissa, mikäli kunta haluaa laajentaa palvelujensa tuottajareserviä eikä päästää markkinoita monopolisoitumaan. Näiden yritysten voitto ja ylijäämä jäävät hyödyttämään paikallistaloutta, eivätkä valu ulkomaisten suuryritysten sijoittajille tai veroparatiisisaarille.

Anne Bland (toim.), Jonathan Bland ja Pekka Pättiniemi: Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta. PellervoSeura ry, 2013.

Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin ■ Raportin kirjoittajien mukaan vanhuspalvelulain toteuttamiselle osuustoiminta tarjoaa monia mahdollisuuksia. Työ- ja palveluosuuskunnat voivat tuottaa joustavasti peruspalveluja sekä muita toimin-

Tapani Köppä: Osuustoiminta kunta­ palveluissa -artikkeli.

takyvyn ylläpitoa tukevia palveluita ja näin vahvistavat vanhuspalvelujen resursseja sekä palveluverkostoa. Käyttäjälähtöiset ja paikallisuuteen perustuvat osuuskunnat osallistavat käyttäjiä, heidän läheisiään ja paikallisyhteisöä vanhuspalvelujen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.

Hagen Henrÿ, Jarmo Hänninen, Seija Paksu ja Päivi Pylkkänen: Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 79, 2014.

Tapani Köppä: Osuustoiminta kuntapalveluissa -artikkeli.

■ Kuntapalvelujen tuottajiksi tarvitaan uusia toimijoita ja ratkaisuvaihtoehtoja, jotka ottavat huomioon palvelujen käyttäjien, kuntalaisten omat tarpeet ja osallisuuden.

Kuntapalvelujen nykyisissä ja tulevissa tarpeissa osuuskunta voi tulla kysymykseen varteenotettavana vaihtoehtona vain, jos toimintamalli tunnetaan ja sen soveltamismahdollisuutta voidaan arvioida tasavertaisesti verrattuna muihin ratkaisuihin.

Teoksessa Kunnat kuntoon.

Suomen perusta, 2014.

Heidi Forsström-Tuominen

Liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen, Pellervon taloustutkimus PTT: Asunto-osuuskunta – Uusi yhteisöllinen rakentamisen ja asumisen malli ■”Ympäristön ja yhteiskunnan muutokset haastavat rakentamisen ja asumisen sidosryhmät löytämään uusia toimintamalleja. Asunto-osuuskuntahankkeen tavoitteena on luoda ymmärrystä asunto-osuuskuntarakentamisesta ja -asumisesta nyky-ympäristössä ja -yhteiskunnassa sekä kartoitettujen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan muodostaa ja kuvata uusi asunto-osuuskuntamalli. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa.” ”Ensimmäisenä toteutetaan systemaattinen katsaus olemassa olevaan kirjallisuuteen. Toisena kuullaan ja haastatellaan rakentamisen ja asumisen sidosryhmiä. Kolmanneksi muodostetaan tarpeen mukaan asunto-osuuskuntamalli yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanke alkoi toukokuussa ja päättyy marraskuussa 2016”, Heidi Forsström-Tuominen kertoo.

21

OT-20161020-188820_161011_1004330854.indd 21

11.10.2016 10:04:53

Sote 2019 ja osuustoiminta

Maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uusi toimintamalli ovat enää reilun kahden vuoden päässä. Lainsäädäntö etenee omaan tahtiinsa, sen mahdollisesta hidastelusta huolimatta käytännön toimeenpanolle pyritään luomaan tulevaa hahmoa maakunnallisin pilottihankkein.

i Oy

eks

,K pää

uli i-Tu

uv a: S

Kuv

an nka

Ka

Teksti: ANTTI ÄIJÖ Kuvat: MATTI KETOLA

Sote-uudistus etenee laajalla rintamalla

Palveluiden vallankumous kahden vuoden päässä Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät uudistusta koskevan esitysluonnoksen lausunnolle elokuun lopussa.

M

aakuntauudistus on hallinnon, lainsäädännön ja toimeenpanon kannalta matkaa kohti täysin uutta järjestystä.

Taloudellisestikin hanke on mittavin, mihin Suomessa on ryhdytty miesmuistiin. Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien vuotuinen kokonaiskustannus on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 17,7 miljardia euroa. Tämä merkitsisi kunnallisveroprosentteihin 12,3 prosentin alennusta vuonna 2019, lisäksi kunnille on tarkoitus asettaa katto veronkorotuksille seuraaville vuosille.

Valtiovarainministeriö on laskenut, että maakuntauudistuksissa siirtyy kunnilta maakunnille tehtäviä 215 000 henkilötyövuoden verran. So-

siaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus on tässä merkittävin, yli 90 prosenttia vuotuisesta työpanoksesta.

Maakunnat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa päättäjän paikalla, totesi sosiaali- ja terveysministeriön hallinto- ja suunnitteluosaston johtaja Raija Volk Pellervon soteseminaarissa elokuussa. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita.

Maakunta voi tuottaa vaadittavat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluna. Palvelun tuottajana voivat toimia maakunnan palvelulaitos sekä

yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Yksityisiä toimijoita voivat hyvin olla osuustoiminnalliset yritykset.

Maakunta kuitenkin vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut.

Valinnanvapauden sisältöä pohditaan Sote-uudistuksella on tärkeitä tavoitteita. Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen tulisi vähentyä samalla, kun kurotaan kiinni valtiontalouden kestävyysvajetta.

Etukäteen paljon mielenkiintoa herättänyt asia, joka koskee jokaista kansalaista, on asiakkaan valinnanvapaus. Tämän on tarkoitus olla pääsään-

22

OT-20161020-188822_161011_1012090401.indd 22

11.10.2016 10:12:30

Valtion ohjausta tullaan vahvistamaan.

Raija Volk tö peruspalveluissa. Erikoistuneissa palveluissa valinnanvapaus olisi käytössä vain soveltuvin osin. Valinnanvapaudenkin osalta uudistuksen yksityiskohtia vielä pohditaan.

Valinnanvapaus toimisi niin, että maakunta sopii palveluiden tuottamisesta hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa ja ohjaa sekä valvoo toimintaa. Valmistelun tässä vaiheessa on luvattu turvata pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluita.

Pellervon hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta (alk. vas.), oikeustieteiden tohtori Jukka Linna ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala intoutuivat keskusteluun soteseminaarin tauolla.

Raija Volk muistutti Pellervon soteseminaarissa, että maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita.

23

OT-20161020-188822_161011_1012090401.indd 23

11.10.2016 10:12:31

Sote 2019 ja osuustoiminta Uudistus turvaa palvelut Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua.

Asiakas saisi valita omat palvelunsa joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valikoimasta silloin, kun palvelu kuuluu laajan valinnanvapauden piiriin. Maakunta maksaa palveluista korvauksen, joka on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle.

Valinnanvapaus ei tarkoita sitä, että palveluntuottajaa voisi vaihtaa milloin vain. Saman tuottajan palvelun piirissä on pysyttävä määräajan, joka voisi olla esimerkiksi puoli vuotta. Päätöstä aikajänteestäkään ei vielä ole tehty. Asiaa koskeva lakiluonnos on lähdössä lausuntokierrokselle loppusyksyllä.

Maakunnan palvelulaitos on myös viranomainen Jokaisen maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa tulevaisuudessa maakunnan palvelulaitos. Tämä palvelulaitos tekee tarvittavat viSelkeämpi hallinto Maakuntauudistuksessa noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät kootaan 18 maakunnalle, joilla on asukkaiden suoraan vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto ja itsehallinto. Uudistuksen tarkoituksena on sujuvoittaa hallinnon palveluita ja vahvistaa demokratiaa. Tavoitteena on toimintatapojen muutos, jolla saadaan aikaan asiakkaan näkökulmasta toimivammat palvelut ja parempi kustannustehokkuus. Lisäksi luodaan aikaisempaa parempia edellytyksiä talouden kasvulle ja uudenlaisille innovaatioille.

ranomaispäätökset ja tuottaa alueen asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla.

Maakunnan tulee yhtiöittää tarjoamansa sosiaali- ja terveyspalvelut silloin, kun markkinoilla on kilpailutilanne. Yhtiöittäminen on edellytys myös silloin, kun palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä.

Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tullaan Raija Volkin mukaan vahvistamaan. Yksinkertaisin ja todennäköisesti tehokkain ohjauskeino on palvelujen rahoituksen säätely ja ohjeistaminen.

Kuntien tehtävänä säilyisi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tai rahoitus eivät uudistuksen toteutuessa enää kunnille kuuluisi.

Keskeiset lakiesitykset lausuntokierroksella Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausunnolle elokuun lopussa. Esitysluonnokseen sisältyvät keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki.

Lausuntoaikaa annettiin kymmenen viikkoa 9. marraskuuta saakka.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Esitysluonnokseen sisältyvät myös alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten kuntatalousvaikutuksista.

Lausuntopyyntö on lähetetty kunnil-

le, kuntayhtymille ja muille keskeisille toimijoille.

Lausuntokierroksen jälkeen marras-joulukuussa ministeriöt julkaisevat lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle, tavoitteellinen aikataulu on tämän vuoden loppuun mennessä.

Asiakkaan valinnanvapautta ja rahoituksen yksinkertaistamista koskeva esitysluonnos valmistuu ja lähetetään lausunnolle loppuvuonna 2016 ja annetaan eduskunnalle keväällä 2017.

Tällä aikataululla sitä voitaisiin käsitellä rinnakkain sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa.

Valtiovarainministeriön koordinoimana ministeriöissä valmistellaan maakunnille siirtyviä muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

Tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos lähtee lausunnolle keväällä 2017.

Maakuntien valmiudet kovin erilaiset Maakunta- ja soteuudistuksen onnistumisen kannalta keskeistä on maakunnissa tehtävä valmistelu. Väliaikaisten valmisteluelinten tulisi alustavan aikataulun mukaan aloittaa työnsä ensi kesänä. Vuonna 2018 pidettävien maakuntavaalien jälkeen olisi käytännön toimeenpanon aika.

Maakunnissa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen kovin erilaiset valmiudet. Toiminnallisin kokeiluin ja kehittämisprojektein on esimerkiksi Kainuussa ja Keski-Suomessa muutoksia valmisteltu jo pitkään.

Kainuussa muutosprosessin taustana ovat erilaiset kokeilut. Kainuun maakuntahallinto oli vuosina 2004– 2012 toteutettu kokeilu, jossa kuntien ja joitakin valtion tehtäviä siirrettiin maakuntahallinnolle. Maakuntahallinnon tehtäväksi tuli lähes kaikki kunnallinen päätöksenteko lukuun ottamatta peruskoulua, kansalaisopistoja sekä eräitä tekniseen, elinkeinosekä ympäristötoimeen liittyviä kysy-

24

OT-20161020-188822_161011_1012090401.indd 24

11.10.2016 10:12:34

”Maakunnat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa päättäjän paikalla.”

Raija Volk myksiä. Maakuntahallinto kaatui, kun Puolanka irtaantui kokeilusta. Muut kunnat muodostivat kokeilun pohjalta nykyisen sote-kuntayhtymän.

Asiakkaiden kirjo laaja kuin elämä Talvella 2014-2015 tehdyn tutkimuksen mukaan 10 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista kerryttää 74 prosenttia kustannuksista. Samasta tutkimuksesta ilmeni, että peräti 13 prosenttia paljon palveluita käyttävistä jää nykyjärjestelmässä kokonaan tunnistamatta. Yksikanavaisen rahoituksen ja kustannusten nykyistä paremman läpinäkyvyyden ansios-

ta paljon palveluja käyttävät voisivat vastedes saada paremmin juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä, tiiviimmin toisiinsa integroituja sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan sekä asiakkaiden että kustannusten kasvun hillinnän näkökulmasta.

Terveydenhuollon rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi verovaroihin, mutta käytännössä rahoitus on monikanavaista. Maksajina ovat julkinen sektori; valtio (24,4 %), kunnat (36,7 %), Kela (14,4 %) sekä yksityinen sektori; kotitaloudet (18,6 %), työnantajat (2,9 %) ja avustuskassat, yksityinen vakuutus ja yhteisöt (3,1 %). Monika-

navainen rahoitusjärjestelmä luo tutkijoiden mukaan tehottomuutta. Rahoitusjärjestelmää leimaa osaoptimointi, kun kukin rahoittaja pyrkii optimoimaan toimintaa omasta näkökulmasta eikä kenelläkään ole rahoituksesta tai tuotetun palvelun laadusta ja tuloksista kokonaisvastuuta. Tätä epäkohtaa pyritään soteuudistuksella korjaamaan.

Sote-palveluiden uudistusta ja osuustoimintaa kartoittava Pellervon työpajaseminaari järjestettiin elokuun puolivälissä Helsingissä.

Lähteet: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin ja muutosjohtaja Sinikka Salon aineistot ministereiden maakuntakierroksilla.

25

OT-20161020-188822_161011_1012090401.indd 25

11.10.2016 10:12:36

Sote-uudistus 2019

Kansanedustajat tentissä Vastaukset kokosi: RIKU-MATTI AKKANEN

Osuustoiminta-lehden tekemään kiertohaastatteluun sote-uudistuksen kuumista kysymyksistä osallistui kansanedustajia jokaisesta eduskuntaryhmästä.

Kansanedustajilta kysyttiin, mitkä ovat uuden maakuntahallinnon haasteta ja mitä uusia mahdollisuuksia se avaa?

Edustajilta tiedusteltiin myös, mitä sote-ratkaisun valinnanvapausmalli tarjoaa palveluiden järjestämisessä eri yritysmuodoille, kuten osuustoiminnalle?

Sari Raassina Kansanedustaja KOKOOMUS

Esko Kiviranta kansanedustaja KESKUSTA

Tytti Tuppurainen kansanedustaja SOSIALIDEMOKRAATIT

 ”Koko uudistus on valtava kokonaisuus ja se muokkaa julkista sektoria ennen näkemättömällä tavalla. Haasteista yksikään ei ole ylitsepääsemätön. Suurimmat mahdollisuudet löytyvät Sote-palvelujen uudistamisesta. Tiedon integraatio, yhdenvertaisia palveluja edistävä valinnanvapaus ja laadukkaan erikoistason palvelun turvaava järjestäjien resurssien kokoaminen ovat kaikki hyviä syitä toteuttaa vaativa ja karikkoinenkin uudistus.” ”Uusi valinnanvapausjärjestelmä antaa ihmisille mahdollisuuden valita haluamansa palvelujen tuottaja. Kilpailun myötä palveluiden laatu paranee ja nykyisin hoitoon pääsyä viivästyttävät jonot jäävät historiaan. Tuottajia voivat olla niin yksityiset, julkiset kuin kolmannen sektorinkin toimijat, kaikki samoin pelisäännöin. Hoivapalvelujen tuominen mukaan valinnanvapauden piiriin antaa tilaa myös pienille toimijoille ja järjestöille. Monipuolinen tuottajakenttä takaa laadukkaat palvelut sekä nopean hoitoon pääsyn koko maassa.”

 ”Maakuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka keskeinen osa on sosiaalija terveydenhuollon uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteena on korkeatasoisten sote-palvelujen jatkuvuuden turvaaminen tilanteessa, jossa palvelujen tarve on merkittävässä kasvussa mm. väestön ikääntymisen johdosta. Maakunnalla on demokraattinen hallinto, joka perustuu vapaisiin vaaleihin. Maakunnalla ei ainakaan alkuun olisi verotusoikeutta. Valtio rahoittaisi maakuntien toiminnan käytännössä 100-prosenttisesti. Palvelujen tuottamiseen saadaan tarvittavat ’leveämmät hartiat’. Käyttöön otetaan kustannustehokkaimmat toimintatavat ja uusin teknologia.” ”Maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla. Palveluja voidaan tuottaa silloin yhteisömuodossa, jolloin kaikki yritysmuodot ovat samalla viivalla. Osuuskuntaa on mielestäni syytä pitää vahvasti esillä julkisessa keskustelussa käyttökelpoisena yritysmuotona tähänkin tarkoitukseen.”

 ”Suomalainen hyvinvointivaltio on alusta alkaen rakennettu vahvoille, itsenäisille kunnille, joissa kuntalaiset ovat päättäneet omista asioistaan. Perusajatus on ollut, että kuntarakenne kehittyy yhteiskunnan kehityksen mukana ja kunnat tekevät tarvittaessa yhteistyötä. Sotessa yhteistoiminta tulisi rakentaa kuntalain pohjalle. Nyt tehdään kokonaan uutta hallinnon tasoa, jossa soterakenneuudistus on jäänyt sivuosaan. Jos hallintouudistus kaavaillussa laajuudessa toteutuu, tavoitteena on oltava päätösvallan pitäminen lähellä ihmisiä.” ”Valinnanvapauden toteuttamisesta on vasta poliittisen ylätason periaatelinjauksia eikä sen sisällöstä ole vielä selkeää käsitystä. Esiin on noussut huoli julkiseen rahoitukseen liittyvän liiketoiminnan luisumisesta veroparatiisiyhtiöiden hoidettavaksi. Vielä on vaikea arvioida, ovatko tällaiset pelot aiheellisia. Osuuskuntamallia on usein luontevasti käytetty yhteiskunnallisissa yrityksissä sekä tilanteissa, joissa markkinat eivät toimi täydellisesti.”

26

OT-20161020-188826_161011_1012230833.indd 26

11.10.2016 10:12:40

Arja Juvonen Kansanedustaja PERUSSUOMALAISET

 ”Palveluiden järjestäminen kuuluu maakunnalle viranomaisena. Myönteistä on maakuntien roolin vahvistuminen. Keskeistä on, että ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut riippumatta siitä, missä hän asuu ja mikä on hänen sosioekonominen asemansa. Palveluiden tuottamista avataan nykyistä laajemmin eri yrityksille ja kolmannelle sektorille eli järjestöille sekä tietysti osuuskunnille.

Käytännössäkin sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia osuuskuntamallille palveluiden tuottamisessa.” ”Hallituksessa neuvotellaan vielä, miten valinnanvapaus voitaisiin järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus sopi keskiviikkona 29. kesäkuuta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen valinnanvapauslainsäädäntöä ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevasta jatkovalmistelusta. Valinnanvapausmallin lähtökohtana hallitus pitää ihmisten erilaisia palvelutarpeita. On selvitettävä, miten kaikkein hiljaisemmat saavat äänensä kuuluviin, esimerkiksi vammaiset ja vanhukset.”

Kari Uotila Kansanedustaja VASEMMISTOLIITTO

Touko Aalto Kansanedustaja VIHREÄT

 ”Maakuntauudistuksen kytkeminen ’poliittisella kaupalla’ soteuudistukseen vaarantaa koko hankkeen tarkoituksenmukaisen etenemisen. Kansalaisten yhdenvertaiset palvelut vaarantuvat, kun kokoomus edellytti valinnanvapauden ja keskusta maakuntauudistuksen sisällyttämistä uudistukseen.

Jo maakuntien valtava kokoero tekee uudistuksesta vaikean. Ovathan pienimmät maakunnat suunnilleen samankokoisia kuin Helsingin ja Espoon suurimmat asuinalueet.” ”Vasemmistoliitto haluaa, että päävastuu palveluiden tuottamisesta on julkisilla toimijoilla. Mikäli yksityinen puoli tulee mukaan, niin voittoa tavoittelemattomat osuuskunnat olisivat hyviä toimijoita. Eniten vastustamme monikansallisten, veroparatiisejakin hyödyntävien yritysten tuloa rahastamaan kansalaisten sote-palvelujen kustannuksella. ”

 ”Kun yritetään sovittaa yhteen kertarysäyksellä valtavat kokonaisuudistukset, syntyy paljon kitkaa.

Riskinä on, että soteuudistus kaatuu maakuntauudistukseen tai syntyy ratkaisu, joka ei palvele kumpaakaan uudistusta täysimääräisesti. Uudistus selkeyttää onnistuessaan työnjaon kuntien, maakuntien ja valtion välillä. Soten rakennetta ja rahoitusta voidaan toivottavasti jatkossa arvioida yhtenä kokonaisuutena, mikä mahdollistaa resurssien kohdentamisen, yksilöllisten tarpeiden paremman huomioimisen ja saumattomat hoivaketjut” ”Osuuskuntamalli olisi oiva tapa järjestää palveluita. Esimerkiksi Keski-Suomessa on valmisteltu osuuskuntamallin pohjalta järjestettävää palveluntuotantoa. Osuuskunnan kautta olisi mahdollista saada aikaan laadukas palvelujärjestelmä.

Tällöin ylijäämät eivät karkaisi ulkomaille, vaan ne käytettäisiin palveluiden kehittämiseen. Jos palvelut keskittyvät muutamalle suurimmalle kansainväliselle terveysalan toimijalle, pienemmät ovat vaarassa jäädä jalkoihin.”

Sari Essayah Kansanedustaja KRISTILLISDEMOKRAATIT

Veronica Rehn-Kivi Kansanedustaja RKP

 ”Puolueet ovat kyllä yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme sote-uudistuksen, mutta miksi sen takia rakennetaan 18 erillistä hallintorakennetta alueille, joiden asukasmäärä on välillä 65 000 – 1,6 miljoonaa. Tasalaatuisten sote-palveluiden tarjoaminen eri puolilla maata pahimmillaan vaikeutuu, haetaanhan uudistuksella 3 miljardin euron säästöjä maakuntien rahoitusleikkurin avulla. Edessä voi olla siis joko palvelujen karsimista tai asiakasmaksujen nousua. Mahdollisuutena voi tosin olla myös maakuntien kuntien yhteistyön lisääntyminen.” ”Valinnanvapausmalli ei ole vielä selvillä, mutta erilaiset sotealan osakeyhtiöt ovat luultavasti vahvoilla. Järjestöillä voi olla merkitystä erilaisten yhteenliittymien tai omistamiensa yhtiöiden kautta.

Osuuskuntamallilla voidaan myös järjestää palveluita, myös silloin kun kyseessä on julkinen toimija. Organisaatiomuotoa merkittävämpi on siis valinnanvapausmalli ja mahdollisten julkisten hankintayksiköiden rooli ja koko.”

 ”Maakuntahallintomallissa on monta haastetta. Lisäämällä byrokratiaa uudella hallintotasolla kuntien ja eduskunnan välille on vaikea saavuttaa aiottuja kustannussäästöjä. Päätöksenteon siirtyessä kauas kunnan asukkaasta esimerkiksi lähidemokratia saattaa kärsiä, jos maakuntavaalit eivät kiinnosta. Ennakoiva hoitotyökin voi heikentyä, kun osa tehtävistä siirtyy maakuntatasolle ja osan jää voimavaroiltaan vähäisemmille kunnille. Parhaimmillaan voidaan yhtenäistää toimintamalleja ja parantaa palveluiden tasoa kunnissa, joissa hyvä hoito ei nykyisin toteudu.” ”Valinnanvapauden toteutuessa tulee antaa mahdollisuuksia riittävän monelle toimijalle. Yksityiset yritykset, kunnat ja kolmas sektori (ja osuuskuntamalli) tulevat siis kysymykseen. Valinnanvapaudesta tulee kuitenkin säätää tarpeeksi tarkasti, esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon tämä malli ei sovi.”

27

OT-20161020-188826_161011_1012230833.indd 27

11.10.2016 10:12:42

talous&politiikka

Sotea järjen kanssa?

J PEKKA ALAROTU Kirjoittaja seuraa päätöksentekoa ja vallankäyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.

uha Sipilän (kesk.) hallituksen keskeinen hanke on sote-uudistus, etenkin suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän saattaminen tälle vuosituhan-

nelle.

Sotea on pystytetty vähintään viiden hallituksen aikana. Ei ihme, että suuri osa kansasta epäilee yrityksen onnistumista.

Onnistumisen puolesta puhuu muutama seikka, jotka osoittavat, että virheistä on opittu. Ensiksi hallituksesta jätettiin ulos perinteiset pikkupuolueet, joiden erityisetujen soveltamiseen kuluu aina kohtuuttomasti aikaa.

Toiseksi yrityksen toimitusjohtajaksi kaapattu Tuomas Pöysti näyttää pitävän monimutkaisen vyyhden käsissään. Poliitikkojen ei tarvitse joka mutkassa julkisesti riidellä.

Puolueohjus ei käy Aina tällaisista hankepäälliköistä tosin ei ole hyviä kokemuksia. Pari vuosikymmentä sitten ministeri Jouni Backmanin (sd.) luottovirkamies Ritva Viljanen rakensi maahan lääninuudistuksen ikuisiksi ajoiksi. Käytännön paineen iskettyä siitä ei ole jäljellä enää nurkkakiviäkään.

Viljasen ura sen sijaan lähti rakettina nousuun. Ensin Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi, sitten STM:n kansliapäälliköksi hallituksen enemmistön tahtoa vastaan ja sitten Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Liito kompastui äskettäin Helsingin ykkösvirkamiehen kynnykseen.

Onneton lääninuudistus tehtiin siis vanhakantaisen puolueohjuksen johdolla. Luottamus Tuomas Pöystiin lepää toivottavasti laajemmilla hartioilla.

Kauhun tasapaino Sote-uudistus merkitsee maakuntahallintoa. Edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta kaatoi isäntäkuntamallin, jossa keskuskaupungit olisivat saaneet verottaa maakuntia mielin määrin.

Maakunnille annetaan muitakin tehtäviä soten lisäksi. Kuntien tehtäväkenttä vastaavasti kapenee, mutta ainakin ensi keväänä valittavilla kunnanvaltuustoilla on tämän uudistuksen kanssa kädet täynnä työtä.

Keskusta ei uudesta mallista oikein pidä, koska kyseessä ei ole maakuntaitsehallinto. Maakuntavaltuustot valitaan vaaleilla mutta verotusoikeutta ei tule.

Keskusta ei kuitenkaan uudistusta kaada. Ei kokoomuskaan, koska millään muulla hallituspohjalla se ei

saa yksityisille terveydenhuollon toimijoille näin vahvaa asemaa.

Lusikka kädessä Maakuntahallinnon on väitetty nostavan keskustan valtaan, koska Suomen kuntakartta väritetään aina vaaliuutisissa jälkeen suurimman puolueen mukaan kovin vihreäksi. Tämä on tietysti ajatusvirhe, koska uudet maakunnat eivät ole kuntainliittoja vaan valtuustot valitaan yleisillä vaaleilla.

Maakuntien voimasuhteet ovat perin kirjavat. Monessa maakunnassa lusikka on jo otettu kauniiseen käteen ja uuden sote-mallin valmistelussa ollaan alkua pitemmällä.

Etukäteen suurin ongelma oli nykyisten kuntainliittojen valtavien omaisuusmassojen kohtalo. Nyt pahin ongelma lienee Helsinki, joka ei halua muuttaa mitään. Ylisuuri pääkaupunki kuvittelee olevansa tärkeämpi kuin onkaan.

Lupa lähestyä Hallitus yrittää taas ratkaista muutamaa ikuisuusongelmaa. Pitäisi esimerkiksi päättää, kuka saa lähestyä poliitikkoa tai muuta yhteiskunnallista vaikuttajaa, millä tavalla ja missä tarkoituksessa. Puhdasotsaisimmat vaativat Suomeenkin lobbarirekisteriä. Ministerin tapaamisoikeuden ehdoksi tulisi kai soveltuva korkeakoulututkinto ja siitä maksettava leimavero.

Oikeuskansleri Kai Korte määritteli joskus, että poliitikolle tarjottu lämmin olut ja kylmä voileipä ei ole lahjontaa mutta kylmä olut ja lämmin voileipä voi olla.

Kortteen lausunto ymmärrettiin silloin vitsiksi. Nykyilmastossa tuskin.

Hyvä kun kelpaavat Säännöllistä närkästystä herättää korkeiden yhteiskunnallisten toimijoiden siirtymiset yksityisen elinkeinoelämän palvelukseen. Muutaman kokoomuslaisen huippuvirkamiehen loikka kansainvälisten terveysyritysten palvelukseen juuri soten alla tuskin jää ilman seuraajia.

Jostain syystä yritysten palveluksesta valtionhallinnon huipulle nostetut osaajat eivät herätä minkäänlaista kohinaa. Kuitenkin he voivat vaikuttaa lakipykäliin ja sitä kautta ihmisten ja yritysten elämään monin verroin enemmän kuin joku entinen poliitikko.

Suomalaisia poliitikkoja on haukuttu toivottoman kyvyttömiksi ja virkamiehiä mielikuvituksettomiksi pilkunviilaajiksi. Jos he yllättäen johonkin vaativaan ulkopuoliseen tehtävään kelpaavat, siitä pitää olla iloisesti yl lättynyt.

28

OT-20161020-188828_161011_1012330801.indd 28

11.10.2016 10:12:39

sote-uudistus 2019

”Olisi virhe jättää osuuskuntien mahdollisuudet käyttämättä” Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Edelleen saatetaan pitää itsestäänselvyytenä, että maakunta yhtiöittää palvelunsa osakeyhtiömuotoon, vaikka sote-uudistus mahdollistaa yhtä hyvin myös maakuntatason osuuskunnat.

L

ausuntokierroksella oleva sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös osuuskunnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa.Lakiluonnoksen sanoma on, että valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden tuotanto on yhtiöitettävä. ”Lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa maakunnan palvelulaitokselle jätetään vapaat kädet yhtiömuotoa valittaessa. Meillä virkamiehet ja suurin osa poliitikoistakin on urautunut ajattelemaan, että julkinen yhtiö on osakeyhtiö. Vanhoja poroja pitäisi pöllyttää sen verran, että ei suoraan valittaisi ’tuttua ja turvallista’ mallia, joka ei välttämättä ole yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta katsoen lähellekään paras malli. Meillä on uudistamisen paikka ja vain paras tyydyttää”, sanoo yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Jyväskylästä, joka tunnetaan perusterveydenhuollon ja osuuskuntien puolestapuhujana.

Vanhalan mielestä maakuntiin tulisi perustaa lähinnä yksi, koko maakunnan kokoinen, julkisen valinnanvapauden palveluiden yhtiö. ”Jos perustetaan useita yhtiöitä, niiden paineensietokyky heikkenee ja palvelujen integraatio huonontuu väestöpohjan pienenemisen takia. Tämähän on jo nähty pienten kuntien talouden romuttumisesta parin syöpätapauksen ja vaikeahoitoisen keskosen syntymän takia. Iso tuottaja pystyisi kantamaan vastuun myös syrjäseutujen palveluis-

ta, jotka uhkaavat näivettyä ja hukkua ’internettipalvelujen’ hypetyksen alle”, painottaa Vanhala.

Millainen sitten olisi osuuskuntamuotoinen maakuntatason yhtiöitetty palveluntuottaja? ”Palvelulaitos voi muodostaa osuuskunnan, joka saa toimintaansa varten rahoituksensa maakunnalta ns. kapitaatioperusteisesti sen mukaan, kuinka paljon asukkaita kirjautuu sen palveluiden käyttäjiksi vuoden 2019 alusta. Mikäli kapitaatioraha sisältää myös nykyisen erikoissairaanhoidon osuutta esimerkiksi konsultaatioihin, poliklinikkakäynteihin, ja tavallisimpiin toimenpiteisiin saakka, sen palvelut olisivat nykyisiä terveyskeskuksen palveluita huomattavasti monipuolisemmat.”

Suurin haaste asenteissa Vanhalan mukaan osuuskunnan jäseniin lukeutuisi luonnollisesti maakunta palvelulaitoksen kautta. Hän näkisi mielellään myös mahdollisuuden asiakasomistajuuteen tulevissa maakuntatason osuuskunnissa. ”Omistajuuteen liitetyillä bonuksilla pystyttäisiin kannustamaan kansalaisia pitämään itsestään parempaa huolta. Turvaisin myös pienyritysten asemaa antamalla niille mahdollisuuden jäsenyyteen. Osuuskunta loppujen lopuksi itse päättää siitä, ketä ja millä edellytyksillä se jäsenikseen ottaa”, Vanhala muistuttaa.

Suurimmat haasteet osuuskuntien perus-

Mauno Vanhala

tamiseen liittyvät hänen mielestään lähinnä asenneympäristöön. ”Suurin haaste on päättäjien ajatusmaailmassa. Sekä poliitikot että useat virkamiehet valmistelevat mielellään julkisia osakeyhtiötä, koska niistä on kokemuksia ja tietoa. Ei muisteta, että kaikki julkiset osakeyhtiöt eivät suinkaan ole onnistuneita. Toisaalta, oman kokemukseni mukaan väestö on osuuskuntamallista innostunut. Mielestäni olisi suuri virhe jättää sen tuomat mahdollisuudet käyttämättä. Olemme sote-uudistuksessa rakentamassa jotain aivan uutta, ja aito yhteiskunnallinen yritys valinnanvapauden palveluissa voisi pelastaa ’julkisen’ terveydenhuollon monikansallisten yritysten ristitulessa. Se olisi kirsikka kakun päälle.”

Ei juridisia esteitä Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja, varatuomari Anne Kontkanen ei myöskään näe juridisia seikkoja, jotka voisivat estää tai vaikeuttaa osuuskuntamallin käyttöä sote-palveluissa. ”Maakuntalaki nyt esitetyssä muodossa (luonnos 27.6.2016) lähtee siitä, että maakunnan perustama, sote-palveluita kilpailluille markkinoille tuottava julkinen yhtiö voi olla myös osuuskuntamuotoinen. Myöskään osuuskuntalaista ei tule mitään sellaisia rajoituksia, etteikö yhtiö voisi olla osuuskuntamuotoinen. Voimassa oleva osuuskuntalaki on suurelta osin tahdonvaltainen, joten keskeisessä roolissa on osuuskunnan säännöt”, toteaa Kontkanen.

29

OT-20161020-188829_161011_0900430720.indd 29

11.10.2016 9:00:47

kuluttajaosuustoiminta

Terveyspalveluita Kauppakeskus Prismasta

PKO kulkee edellä palvelumarkkinoilla Teksti ja kuvat: ANTTI ÄIJÖ

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on pioneeri terveyspalveluiden tuottajana. Joensuussa saadut kokemukset ovat niin lupaavia, että seuraajia saattaa tulla muistakin alueosuuskaupoista.

PK Terveys on kokonaan PKO:n omistama terveyspalvelukeskus.

Kuvassa PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä ja PK Terveyden toimitusjohtaja Tiina Tolvanen.

A

lueosuuskaupan kokonaan omistama PK Terveys aloitti toimintansa tammikuussa 2013 järjestämällä työterveyspalvelut PKO:n henkilökunnalle. Siitä toiminta laajeni varsin pian niin, että palveluja ryhdyttiin tarjoamaan muillekin yrityksille. Yksityisasiakkaiden palvelu tuli mahdolliseksi, kun yritys sai valmiiksi uudet toimitilat Kauppakeskus Prisman kakkoskerrokseen.

”Liikkeelle lähdettiin oman työterveydenhuollon kilpailuttamisesta, kun tuttu palveluiden tuottaja oli vaihtanut omistajaa. Oli syytä pohtia vaihtoehtoja, kun emme saaneet meitä laadullisesti tyydyttäviä työterveyspalveluita”, kertoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä.

PKO oli jo aikaisemmin laatinut strategian palveluliiketoiminnalleen.

Tässä pohdittiin tarkkaan, mitä palveluita jäsenet tarvitsevat, mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä toteutetaan yhteistyökumppaneiden avulla.

Juha Kivelä näkee osuuskaupan tehtäväksi poistaa markkinoilla olevia epäkohtia. Työterveydenhuollossa oli muun muassa sellainen epäkohta, että useat pienet yritykset eivät näitä palveluita saaneet muuten kuin julkisen terveydenhuollon kautta. Valtaosa pienyrittäjistä on osuuskaupan jäseniä.

PK Terveys on koko ajan tehnyt kehitystyötä ja kerännyt tietoa toimialalta. Investointejakin on tehty neljän miljoonan euron verran. Suurin osa summasta on mennyt uusiin toimitiloihin ja niiden varusteluun. Kauppakeskus Prisman kakkoskerroksessa on ajanmukainen varustus muun muassa laboratoriotutkimuksiin, röntgenkuvauksiin ja ultraäänitutkimuksiin.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan oma 1200 henkilön joukko on Juha Kivelän mukaan hyvä pohja työterveystoiminnan kehittämiselle. PK Terveys on panostanut erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja saanut siinä selvästi rahassa mitattavia tuloksia. ”Työntekijöiden terveyteen tehdyillä panostuksilla on saatu noin miljoonan euron säästöt vuosittain. Sairauspoissaoloista johtuneet menot ovat likimain puolittuneet”, kertoo palveluliiketoiminnan toimialajohtaja Tiina Tolvanen.

Terveydenhuollon toimintalogiikka on erilainen, kun se on osuuskaupan omissa käsissä. Tarkoituksena ei ole lisätä laskutusta, vaan parantaa

30

OT-20161020-188830_161011_0906190545.indd 30

11.10.2016 9:06:33

asiakasorganisaatioiden työntekijöiden terveyttä. Suurin osa PK Terveyden henkilökunnasta on työsuhteessa. Yleislääkärit ja pääosa muustakin henkilökunnasta on työsuhteessa, lisäksi erikoislääkäreitä käy ottamassa potilaita vastaan omaan lukuunsa.

Kilpailun toimivuus on kuluttajien etu ”Kilpailuttaminen ja kilpailu ovat tärkeitä, että voidaan valvoa kuluttajien etua”, Juha Kivelä sanoo. Kuluttajien etu toteutuu muun muassa sillä tavalla, että Kelan tilastojen mukaan PK Terveys on useimmilla kriteereillä useimmissa palveluissaan ollut edullisin toimialansa yritys paikkakunnalla. Jäsenet saavat lisäksi käyttämistään palveluista bonusta. ”Yksityisasiakkaille tarjottavat palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. Jo vuoden tai kahden kuluttua palvelutarjonta voi huomattavasti poiketa nykyisestä”, Kivelä arvioi.

PK Terveyden asema palveluiden tuottajana poikkeaa muista alan toimijoista muun muassa siinä, että tavoitteena ei ole maksimoida pääoman tuottoa. Alueosuuskaupan tavoitteisiin kuuluu maakunnan pitäminen elinvoimaisena ja yksi osa sitä on toimiva terveydenhuolto.

Osuustoiminnan kaksoisrooli jäsenyhteisönä ja liikeyrityksenä korostuu terveydenhuollossa. PK Terveydessä osuuskunta on tavallaan kolmoisroolissa, kun palveluita käyttävät osuuskunnan työntekijät, jotka ovat samalla sen omistajia. ”Henkilöstön terveydentilasta huolehtiminen on osuuskunnalle tärkeää.

Tavoitteena on taata heille mahdollisimman paljon terveitä päiviä”, Tiina Tolvanen sanoo.

PK Terveys sijaitsee koko PohjoisKarjalan vilkkaimmalla liikepaikalla.

Siitä syystä yrityksen toimitusjohtajaksi nimetty Tiina Tolvanen on hiukan yllättynyt, että osuuskunnan jäsenet eivät vielä ole kovin aktiivisesti ottaneet palveluita käyttöön. ”Yksityisasiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan, siihen vaikuttavat eri-

tyisesti hyvät asiakaskokemukset. Perinteisen markkinoinnin keinot eivät terveydenhuollossa toimi.”

Suuren yleisön tavoittamista jarruttaa se, että PK Terveys on yhä vahvasti profiloitunut työterveyspalveluiden tuottajaksi ja erikoislääkäreiden palvelut eivät ole yhtä kattavia kuin alan isoilla toimijoilla.

Sote-uudistuksen yksityiskohdat auki PK Terveyden asema sote-uudistuksen jälkeen riippuu Tiina Tolvasen mielestä ennen muuta siitä, missä mittakaavassa asiakkaan valinnan vapaus maakunnan terveyspalveluissa toteutuu. Toistaiseksi varmaa tietoa ei ole olemassa, joten muutoksiin varaudutaan vaihtoehtoisin suunnitelmin. ”PK Terveys pitäisi mieltää enemmän terveyspalvelukeskuksena kuin lääkärikeskuksena. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja moneen asiaan oikea asiantuntija ei välttämättä olekaan aina lääkäri.”

Verkostomainen toimintapa olisi PK Terveyden näkökulmasta hyvä tie edetä, sillä tulevaisuudessa sotekeskukselta vaadittavaa koko palvelukirjoa ei ole tarkoitus kattaa. ”Verkostoitunut toimintatapa on tänä päivänä tehokkain ja se sopii erittäin hyvin osuustoimintayritykselle”, Juha Kivelä korostaa.

Digitaalisten palveluiden merkitys on tulevaisuudessa kasvavamassa. Näiden avulla palveluiden tarjontaa voidaan parantaa. PK Terveys on aloittanut oman pilottihankkeen näiden palveluiden kehittämiseksi.

E-vastaanotto on internetin kautta otettava yhteys lääkäriin tai muuhun asiantuntijaan. Videovastaanoton lisäksi käyttöön on otettu uusia näytteenottoratkaisuja. Asiakkaat voivat ottaa yksinkertaisia laboratorionäytteitä kotona ja säästää näin aikaa.

Uusia avauksia jäsenten hyödyksi ”Osuuskaupat ovat iso tekijä ruokakaupassa ja tällä on vahva kytkentä terveydenhuoltoon. Asiakkaista on

”Työntekijöiden terveyteen tehdyillä panostuksilla on saatu noin miljoonan euron säästöt vuosittain”, kertoo Tiina Tolvanen.

runsaasti valmista tietoa, tästä syystä olemme tiikerinloikan verran edellä kilpailijoita”, Juha Kivelä sanoo. ”Terveyttä voidaan edistää oikeilla valinnoilla kaupassa. Meillä voisi digitaalisten palveluiden avulla olla tässä paljon annettavaa. Esimerkiksi korkeasta verenpaineesta kärsiville voitaisiin tuottaa valmiita ostoslistoja, joissa otetaan huomioon asiakkaan mieltymykset ja mahdolliset yliherkkyydet. Kaikki tämä tietysti vain, jos asiakas haluaa näin tietojaan omaksi hyödykseen käyttää.”

OP Ryhmän mittavat suunnitelmat terveyspalveluiden tuotannossa eivät PKO:n toimitusjohtajaa säikäytä. ”Toimialojen rajat ryskyvät ja meillä lähtökohtana ovat jäsenten tarpeet.

Toisen osuustoiminnallisen ryhmittymän tulo alalle lisää kilpailua ja siitä hyötyvät asiakkaat.”

Vahvojen kotimaisten yritysten tulo terveydenhuoltoalalle on tärkeää, koska kilpailijat ovat niin suuria. Kansainvälisten jättien kanssa ei pienillä resursseilla pysty pärjäämään. ”Rajoja toiminnan kehittämiselle asettaa enemmän rohkeus kuin resurssit. PKO on ollut palveluliiketoiminnassa umpihangen tarpoja. Uusien palveluiden kehittämisessä pitää ottaa riskejä, mutta niiden pitää olla hallittuja”, Juha Kivelä sanoo.

31

OT-20161020-188830_161011_0906190545.indd 31

11.10.2016 9:06:34

palveluosuustoiminta

OP Ryhmä ja LähiTapiola satsaavat kilpaa terveyspalveluihin Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN

Sekä OP Ryhmä että LähiTapiola panostavat terveyspalveluihin, mutta kumpikin omintakeisella mallillaan. Palvelut suunnataan etenkin niiden omille asiakasomistajille, mutta ovet pidetään auki kaikille muillekin.

K

un osuuspankkien perustehtävä on edistää asiakasomistajien ja toimintaympäristön taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia, niin toiminnan laajentaminen ter­ veysja hyvinvointipalveluihin oli meille luonnollinen askel”, perustelee terveysbisnekseen mukaan menemistä OP Vahinkovakuutuksen liiketoimintajohtaja Olli Lehtilä. ”Haluamme ensisijaisesti turvata terveydenhoitopalvelut omille asiakkaillemme, jotta he tarvittaessa pääsevät nopeasti korkeatasoiseen hoitoon.”

Pohjola Sairaala tarjoaa nyt erikoisalojen hoitoa ja suppeammin myös yleislääkäripalveluita. Sairaaloita avataan Helsingin ja Tampereen lisäksi Ouluun, Turkuun ja Kuopioon. Tulevaisuudessa OP perustaa myös maan kattavan lääkäriasemien verkoston ja palvelutarjonta laajenee.

”OP Ryhmän palvelumalli on suunniteltu siten, että se ei ole mitenkään riippuvainen sote-uudistuksen myötä mahdollisesti avautuvista markkinoista”, Olli Lehtilä sanoo. ”Toki seuraamme mielenkiinnolla uudistuksen etenemistä ja linjauksia.”

Digitalisaatio lisää kilpailua LähiTapiolan terveydenhuollon johtaja Jarno Mäkinen painottaa, että keskinäisen vakuutusyhtiön arvomaailma sopii erittäin hyvin terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta-

ehkäisemiseen. ”Terveet ja hyvinvoivat asiakkaat ovat parhaita asiakkaita.

Tavoitteena on edistää tätä muutosta asiakaskunnassa.” ”Digitalisaatio avaa ovia uusille kilpailijoille, kansainvälisille vakuutusyhtiöille. Samalla vakuutusalan perinteinen rooli on muuttumassa. Esimerkkeinä ovat älyliikenne ja kolaroimattomat autot. Puhtaasti digitaalinen yhtiö kykenee alhaisella kulurakenteellaan haastamaan vakuutusten hinnoilla.”

LähiTapiola on lähtenyt liukumaan kohti terveys- ja hyvinvointipalveluita kolmesta syystä. Asiakkaat ensinnäkin odottavat kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia. Toiseksi niitä luomalla pystyy erottautumaan markkinoilla erityisesti kansainvälisistä verkkoyhtiöistä.

Kolmanneksi haetaan uudenlaisia kasvumahdollisuuksia aloilla, jotka luonteeltaan muuttuvat kohti vakuuttamisen liiketoimintaa. Esimerkiksi käy vaikuttavuusperusteinen ja kiinteähintainen terveydenhoito.

Omat sairaalat vai kumppanuudet?

OP Ryhmän Lehtilä kertoo, että toimintansa 2013 käynnistäneen Helsin-

32

OT-20161020-188832_161011_0907240502.indd 32

11.10.2016 9:07:48

gin sairaalan kiinteistö maksoi 35 mil­ joonaa euroa. Sairaalaverkoston laa­ jentamisen kiinteistöinvestoinnit ovat noin 110 miljoonaa euroa.

Lisäksi OP investoi lääkäriase­ miinsa arviolta 20 miljoonaa vuosi­ na 2017–19. Ne rahoitetaan pääasi­ assa ryhmän vakuutus- ja eläkeyhtei­ söjen kiinteistösijoitusvaroin. Sairaa­ lat ja lääkäriasemat saavat pitkäaikai­ set vuokrasopimukset. Lisäksi tulevat merkittävät laiteinvestoinnit. ”Ne tavoittelevat parasta mahdol­ lista hoitotulosta, eivät niinkään liike­ voiton maksimointia. Niissä panoste­ taan nopeaan hoitoketjuun ja asiakas­ tyytyväisyyteen. Tällaisen tavoitteen asettaminen on mahdollista, koska ryhmä on asiakasomisteinen.”

Myös LähiTapiola on tasaiseen tahtiin tuonut uusia palveluita asiak­ kailleen. ”Tulemme jatkamaan pa­ nostusta siellä missä pystymme luo­ maan asiakkaille parempaa lisäarvoa sekä yritykselle kasvua”, Jarno Mäki­ nen vakuuttaa.

LähiTapiolalla on omistukset Pih­ lajalinnasta (23,4 %) sekä Diacorista.

Vakuutusyhtiö operoi myös useiden muiden palvelutuottajien kanssa. In­ vestointien ja ostopalvelujen kustan­ nuksia Mäkinen ei paljasta.

LähiTapiolan TerveysHelppi -pu­ helinpalveluun tulee 50 000 yhtey­ denottoa vuodessa. Asiakaspalaut­ teet ovat olleet kouluarvosanoilla yli 9. Yhteydenotot ovat hyvin erityyp­ pisiä sairauskohtauksesta terveysneu­ vontaan. ”Useamman kerran palvelusta on soitettu ambulanssi, kun asiakkaalla on ollut sydänkohtaus. Se todennäköisesti on pelastanut ihmishenkiäkin.”

Pohjola haastoi vanhat käytännöt Pohjola Sairaalassa on alusta lähti­ en haluttu haastaa perinteisen tervey­ denhuollon vanhoja käytäntöjä. Uu­ distamisen keskiössä ovat strategiset tavoitteet: kokonaishoitoajan lyhen­ täminen ja asiakastyytyväisyyden pa­ rantaminen. Niitä seurataan jatkuvas­ ti. Sairaalat on rakennettu vahinkova­

”Digitalisaatio avaa ovia uusille kilpailijoille, kansainvälisille vakuutusyhtiöille.”

kuutusyhtiön yhteyteen, jolloin asia­ kaskokemus ohjaa niiden toimintaa.

Sairaala pyrkii saumattomaan hoi­ toketjuun. Perinteisesti hoito on vaa­ tinut monta käyntiä vastaanottoi­ neen, tutkimuksineen ja kuulemisi­ neen. ”Mutta meillä ihminen saa par­ haimmillaan kaiken yhdellä käynnil­ lä”, Lehtilä kehuu. ”Asiakas voi tulla hoitoon heti kun vahinko sattuu. Samalla käynnillä pääsee tapaamaan lääkäriä ja korvaus­ palvelu hoituu paikan päällä aukiolo­ aikojen puitteissa. Myös diagnoosi py­ ritään tekemään nopeasti.” ”Yritysasiakkaille lupaamme, et­ tä heidän työntekijänsä palaavat töi­ hin selvästi nopeammin kuin muualla hoidettaessa. Siitä hyötyvät kaikki: ih­ minen, työnantaja, yhteiskunta ja va­ kuutusyhtiö.”

Aalto-yliopiston Jyvä-tutkimus osoitti, että Pohjola Sairaala lyhen­ si tapaturmapotilaiden hoitoketjua 15 prosenttia. Kokonaiskustannukset vä­ henivät 2000 euroa potilaalta. Lisäk­ si työkyvyttömyysjaksot lyhenivät 20 vuorokautta. Tutkimusaineisto oli OP Vakuutuksen vertailutietoa 2013-14 ja vertailu tehtiin yksityissektoriin. Poti­ laista 98 prosenttia suositteli palvelua muillekin.

Miten soteen varaudutaan?

Sote-uudistus on vielä monelta osin auki. Jarno Mäkinen luonnehtii, et­ tä LähiTapiola rakentaa kyvykkyyt­ tä kumppaniensa ja omistajuuksiensa

kautta sitä mukaan kun uudistuksen yksityiskohdat tarkentuvat. ”Sotessa puhutaan kolmen miljar­ din säästötavoitteesta, joka pyritään saavuttamaan paremmalla palveluin­ tegraatiolla: kuten pidemmät työurat, vähemmän sairauksia, enemmän ter­ veyttä ja yhtenäiset hoitoketjut. Tuo­ tantotavassa korostetaan tuottajan ta­ loudellista vastuuta asiakkaan hoidos­ ta kiinteään hintaan.”

Henkilövakuuttaminen on perin­ teisesti ollut tapaturmapainotteista, mutta nyt on herätty myös sairauk­ siin. Ne aiheuttavat 80 prosenttia enemmän työkyvyttömyyttä kuin ta­ paturmat. Noin miljoonalla suomalai­ sella on jo terveysvakuutuksia. ”Pohjolalla on myös Työmesta­ ri -konsepti, jonka ytimessä on töihin palaaminen työntekijän kannalta so­ pivalla mallilla. Tulemme myös lan­ seeraamaan digitaalisia palveluita, en­ simmäiset ensi vuonna”, Olli Lehtilä lupaa.

”LähiTapiola teki viime vuonna tutkimuksen, jossa kysyimme asiakkailtamme, minkälaiset palvelut heitä kiinnostavat.

Terveys ja hyvinvointi osoittautuivat tärkeimmiksi”, Jarno Mäkinen kertoo.

”Meillä ihminen saa parhaimmillaan kaiken yhdellä käynnillä.”

33

OT-20161020-188832_161011_0907240502.indd 33

11.10.2016 9:07:49

pk-yritykset

Osuuskunnat korjaamaan demokratiavajetta Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuvat: Matti Ketola

Osuustoiminnalliset palvelumallit soveltuvat sote-palveluiden tuottamiseen hyvin, vaikka ot-yrityksiä onkin alalla vielä suhteellisen harvassa. Pienten osuuskuntien kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota yritysten väliseen

Kuva: Mikael Halmeenmäki

yhteistyöhön ja verkostojen luomiseen.

Sortson kotisairaan­ hoidon palvelu­esimies tarkistamassa asiakkaan kuntoa hänen kotonaan.

P

ienosuuskunnat ovat suurelta osin työntekijäomisteisia osuuskuntia. Lisäksi sosiaalipalveluja voivat harjoittaa kyläosuuskunnat, joita on kolmisenkymmentä”, kertoo Pekka Pättiniemi, joka on avustus- ja hoivapalveluita tuottavan Sortso Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja sekä Coop Finlandin hallituksen jäsen.

Suomessa on kaikkiaan 88 sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskuntaa, joista hoiva-alalla toimii 38.

Yleisiksi luokiteltuja on 39 ja päiväkoteja 11.

Pättiniemen mukaan osuuskuntien tyypillisen monialaisuuden ja erilaisten toimintamallien vuoksi tarkkaa lukumäärää sosiaali- tai vanhuspalveluja harjoittavista osuuskunnista ei ole saatavissa. Voidaan kuitenkin arvioida, että aktiivisesti vanhuspalveluja tuottaa noin sata osuuskuntaa, lähinnä kotihoidon palveluja.

Ihmisten eläessä pidempään myös terveysongelmat ja hoidon tarve kasvavat. Tällöin hoiva-alan yritysten osuuskin nousee. Pekka Pättiniemen mielestä lisääntyvän vanhusväestön haasteeseen tulee vastata organisoimalla henkilökohtaista avustusta sitä tarvitseville.

Pk-sektorin osuuskuntien vahvuus on niiden paikallisuudessa ja yksilöllisissä palveluissa. ”Osuuskuntien on oltava aktiivisia laadun osoittamisessa. Uusien kilpailutusmuotojen ja tekniikoiden koulutusta on puolestaan annettava kunnille ja osuuskunnille”, toteaa Pättiniemi. ”On varmistettava, että kansallinen hankintalaki ja käytäntö eivät estä, vaan edistävät direktiivin antaman varausmahdollisuuden käyttöä.”

Pättiniemi muistuttaa, että kunnille, henkilöstölle, ammattiyhdistysliikkeelle, palvelun tarvitsijoille ja osuuskunnille on esitettävä erilaisia hankintojen varausdirektiiviä koskevia soveltamismalleja. Lisäksi tulisi luoda koulutuspaketteja ja neuvontaa tukemaan osuuskuntien perustamista ja osallistumista julkisen palvelun tehtävään.

”Demokratian toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että päättäviin elimiin saataisiin ihmisiä myös maaseudulta ja pikkukunnista”, sanoo Mauri Penttilä.

”Kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille on järjestettävä osuustoiminnallisia palvelumalleja koskevaa koulutusta strategiaratkaisujen pohjaksi.”

Erityisenä haasteena Pättiniemi pitää kotipalveluiden tarjoamista vanhuksille ja sairaille, mutta painottaa myös lastenhoidon järjestämistä perheille, joilla on sairaita lapsia.

Paikallisuus voimavarana Sortso on espoolainen, vuodesta 2004 alkaen kuntien kanssa yhteistyössä toiminut yhteiskunnallinen yritys. Neljän viimeisen vuoden aikana osuuskunta on Pättiniemen mukaan laajentanut toimintaansa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pääsiassa ostamalla paikallisia pienyrityksiä.

Osuuskunnan arvioitu liikevaihto vuodelle 2016 on noin seitsemän miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli noin viisi miljoonaa euroa. ”Sortso työllistää nyt noin 270 henkilöä, joista suuri osa on osa-aikaisia.

Täysipäiväisiä työntekijöitä on parikymmentä, jotka ovat pääasiassa esimiehiä”, kertoo Pättiniemi.

Toimintaa osuuskunnalla on pääkaupunkiseudun lisäksi Forssan seudulla, Huittisissa ja Kokkolan alueella. ”Kaltaistemme pienten toimijoiden integroituminen eri seuduille edellyt-

34

OT-20161020-188834_161011_0908350780.indd 34

11.10.2016 9:08:59

Pekka Pättiniemi

Tapani Köppä

tää sitä, että niin paikallinen liike-elämä kuin päättäjätkin ottavat yrityksen ystävällisesti vastaan.”

Markkinatalousajan sosiaalipolitiikkaa?

Emeritusprofessori Tapani Köppä näkee hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikan olevan tienhaarassa. ”Horjuvan julkisen talouden jättämien palveluaukkojen paikkaajiksi kammetaan yhtiöittämisen kautta markkinavoimia. Kolmas sektori menettää elinvoimaansa palvelutoimijana, kun kilpailulainsäädäntö ja verottaja rankaisevat yhdistyksiä ja vapaaehtoistyötä kilpailua vääristävänä harmaana taloutena. Palvelujen kilpailutus ei kuitenkaan jarruta keskittymistä. Voittoa tavoitteleva ja valinnanvapautta lisäävä suurten toimijoiden palvelutarjonta pakkautuu väestökeskuksiin hajaasutusalueiden jäädessä katveeseen.

Myös tuloerot tuovat eriarvoisuutta palvelujen saavutettavuuteen.”

Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka ei ole valmistautunut markkinata-

louden tuloon. Köpän mielestä sosiaalipolitiikka on unohtanut markkinataloudessa jo toimivien, kansalaisten palvelutarpeita läheltä tuntevien osuuskuntien ja paikallisten pien- ja perheyritysten olemassaolon. ”Sote-uudistuksessa tarvitaan palvelukokonaisuuksien organisointia varten alhaalta ylös -periaatteelle rakentuvia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja byrokratiamallien sijaan”. Köppä tarjoaa osuustoimintaa sosiaalipolitiikan liittolaiseksi, joka jo toimii markkinataloudessa taloudellisen yhteistoiminnan muotona. ”Jos tähän mahdollisuuteen tartutaan, vaikutukset tuntuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa niin käyttäjien kohtelussa kuin tarpeiden ja tavoitteiden huomioon ottamisessakin. Palvelutehtävät myös tukevat paikallista työllisyyttä sekä suoraan että alihankintoina. Yritystoiminnan voitot eivät valu sijoittajille, vaan ne käytetään palvelujen ylläpitoon ja parantamiseen. Sote tarvitsee osuustoimintaa.”

Tapani Köppä painottaa myös paikallista sopimista sekä verkostoyhteistyötä julkishallinnon, yritysten ja yhdistysten kesken. Hän arvelee, että yhteiskunnallisten yritysten rooli tulee jatkossa kasvamaan nykyisestä. Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, jotka käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Yrityksen on määriteltävä yhteiskunnallinen tavoitteensa sekä voiton käyttötapansa yhtiöjärjestyksessään tai säännöissään.

Aiemmin mainitulle Sortso Osuuskunnalle Suomalaisen Työn Liitto myönsi Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeuden vuonna 2012.

Valttina vahva arvopohja ”Osuustoiminta on jokseenkin käyttämätön voimavara julkisen ja yksityisen vaihtoehtona sekä täydentäjänä. Liiketoimintamallin vahvuudet liittyvät sen vahvaan arvopohjaan, joka sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin tärkeä asia. Osuustoiminnassa erityistä on omistajien ja palvelujen käyttäjien kak-

soisrooli”, toteaa Köppä ja jatkaa: ”Osuuskunnat tarjoavat korjausratkaisun demokratiavajeeseen, koska käyttäjät ovat itse mukana vaikuttamassa päätöksentekoon alusta lähtien.

Ot-yritykset pystyvät myös helposti verkostoitumaan, minkä ansiosta pienetkin osuuskunnat voivat osoittautua tehokkaiksi. Ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä, että hyvien periaatteitten edistäminen vaatii myös hyvien käytäntöjen taitamista. Ja se on jatkuvaa oppimista.”

Pienyritykset verkottumaan Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille, joiden keskuskaupunkien varaan muodostuvat sote-alueet. Ne puolestaan järjestävät kunnille sosiaali- ja terveyspalvelut. Esimerkiksi Pirkanmaalla lähes 400 000 asukasta kuuluisi samaan sote-alueeseen.

Maakuntavaltuustojen jäsenet valitaan vaaleilla, jotka pidetään ensimmäisen kerran vuonna 2018. ”Vaalimenettelyn vuoksi maakuntavaltuustoihin valitaan runsaasti keskuskaupunkien edustajia. Demokratian toteutumisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että maakunnan päättäviin elimiin saataisiin ihmisiä myös maaseudulta ja pikkukunnista”, toteaa Pirkkalan yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsen Mauri Penttilä Vesilahden kunnasta. Aiemmin hän on ollut mukana 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa.

Penttilän mukaan kehyskuntien osallistuminen päätöksentekoon edistäisi myös osuustoimintaa, sillä sotealan pienosuuskuntia toimii varsinkin pikkukunnissa. ”Koska suuret yritykset hallitsevat terveysalan markkinoita, on vaarana, että ne jyräävät kilpailutuksessa pienet toimijat. Osuuskuntien pitäisikin ehdottomasti ruveta nopeasti verkostoitumaan, jotta ne pystyisivät tuottamaan kilpailukykyisesti sote-palveluita”, korostaa Penttilä, joka toimii myös Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtajana.

35

OT-20161020-188834_161011_0908350780.indd 35

11.10.2016 9:09:00

kolumni

Pienosuuskunnilla annettavaa uusiin maakuntiin JARMO HÄNNINEN Kirjoittaja on Osuustoiminnan Kehittäjät Coop Finland ry:n puheenjohtaja.

Ruotsin mallia on pidetty yhtenä esimerkkinä maakuntauudistuksellemme. Ruotsissa valtio- ja maakuntavetoinen palvelujen organisointi liittyi kuntien määrän rajuun karsintaan 1970–80 -luvuilla. Muutosten myötä keskittynyt julkinen sektori alkoi vetäytyä ainakin osasta palveluita reuna- ja harvaanasutuilla alueilla.

Tämä johti muun muassa päiväkotiosuuskuntien perustamiseen, mikä oli yksi keskeinen osa Ruotsin uusosuustoimintailmiötä 1980-luvulla.

J

älkiviisaana voisi sanoa, että Ruotsin nykyinen pienosuustoiminta ja maan kattava Coompanion-neuvontaverkosto saavat kiittää tuota rakennemuutosta olemassaolostaan. Jo muutoksen aikana reagoitiin sen tuomiin ongelmiin ja julkiselta taholta tuettiin palvelun käyttäjien pyrkimyksiä järjestää palvelut oma-aloitteisesti. Sittemmin päiväkotien ohella Ruotsiin on syntynyt osuuskuntakouluja, paikallispalveluita ja työhön integroivia sosiaaliosuuskuntia. Paikallisen elinvoiman

edistäminen ja osuustoiminnan kehittäminen käyvät käsi kädessä.

Valinnanvapaus on exit?

Sosiaali- ja terveyspalveluihin on alettu tuoda yhä enemmän käyttäjälähtöisyyttä. Ohuimmillaan tämä tarkoittaa asiakastyytyväisyyskyselyitä, laajimmillaan täysimittaista käyttäjän oman roolin hyödyntämistä käyttäjä-tuottajana. Keskeiseksi osaksi soteuudistustamme on noussut valinnanvapausajattelu, joka nähdään ratkai-

Menevätkö osuuskuntien ja muiden pk-yritysten toimintamahdollisuudet palveluiden ja hankintojen keskittämisen myötä?

suna palvelun käyttäjän huomioimiseksi.

Valinnanvapauden käsite pistää pohtimaan osuustoimintakeskustelussa tutuksi tullutta voice-exit –ajattelua, eli voinko käyttäjänä vaikuttaa palveluun vai vaan vaihtaa toimittajaa. Yksilön valintaan perustuva toimintalogiikka painottunee ainakin teoriassa exit-vaihtoehtoon. Entä alueet ja tilanteet, joissa ei ole vaihtoehtoja, ei sitä ensimmäistäkään?

Vaikutusmahdollisuus sisäänkirjoitettu osuustoimintaan Sote- ja maakuntauudistuksessa piilee selvä demokratiavajeen uhka. Se syntyy päätöksenteon keskittymisestä ja etääntymisestä, jopa eriytymisestä kansalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta. Kuntapäättäjille on voinut viedä viestiä paikallisista tarpeista ja ongelmista, ja he ovat olleet itsekin palvelujen käyttäjiä. Sote-palveluiden painotuksia ja resursseja on voitu kohdentaa sen mukaan, ja päättää myös kipeistä leikkauksista demokraattisen järjestelmän kautta.

Palvelun käyttäjälle demokratiavaje tarkoittaa sitä, että hän ei pysty vaikuttamaan palvelun sisältöön ja prosessiin. Tämä voi myös johtaa siihen, että hänen myötävaikutustaan omassa asiassaan ei pystytä hyödyntämään.

Jos vaikutusmahdollisuus ei enää toteudu poliittisen päätöksenteon kautta, pitää mennä lähemmäksi palvelun-

36

OT-20161020-188836_161011_0909540996.indd 36

11.10.2016 9:10:12

Kuva: Antti Äijö

listaloudellinen tarkastelu on edelleen mahdollista, ja jopa tarpeellisempaa kuin aiemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä elinvoiman kehittäminen tarjoavat osuuskunnille uusia mahdollisuuksia. Kunnat joutuvat pohtimaan tarkkaan, miten tuottavat näitä palveluita pienenevin resurssein. Myös perustoiminnoissa esimerkiksi liitoskuntien kirkonkylissä on mahdollisuuksia, vaikkapa kuntien teknisen toimen palveluissa.

käyttäjää. Osuustoimintamalliin voice on sisäänkirjoitettu.

Osuuskunnille olisi tehtävää Osuuskunnilla tulee olemaan toimintakenttää maakunta- ja kuntasektorissa. Maakunnalle siirtyvän soten osalta on kuitenkin olemassa riskejä. Menevätkö osuuskuntien ja muiden pk-yritysten toimintamahdollisuudet palveluiden ja hankintojen keskittämisen myötä? Muuttaako valinnanvapauteen siirtyminen markkinoita niin, että joillain alueilla kannattavan toiminnan edellytykset lakkaavat? Miten ylipäänsä varmistetaan palvelujen saatavuus esimerkiksi maaseutualueilla?

Kunnille jäävissä palveluissa paikal-

Osuustoiminnan näkökulma mukaan Nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, miten palveluita tullaan maakunnissa järjestämään ja hankkimaan. Eri alueilla lähestytään varmaankin hyvin eri tavoin palvelujärjestelmän suunnittelua, mutta nähtävissä on ollut vakaita pyrkimyksiä osallistaa kuntien päättäjät ja maakunnan asukkaat valmistelutyöhön. Hyväksi esimerkiksi on nostettu Pohjois-Karjalan Siun Soten suunnitteluprosessi, joka huomioi käyttäjät ja syrjäseudutkin.

Osuustoiminnan ja paikallisyhteisöjen tulee olla aktiivisia esittämällä näkemyksiään maakuntavalmisteluun, sekä suoraan että kuntapäättäjien kautta. Kaupungeissa avainasemassa on kaupunginosien asukastoiminta ja järjestöt, maaseudulla kylätoiminta. Erityisesti markkinapuutosalueilla kannattaa muistuttaa, että kumppanuus julkisen sektorin ja paikallisyhteisön välillä voi avata tietä lähipalveluille.

Mutta jos osuustoimintaa tarvitaan, niin mitä se tarvitsee?

Strategiat ja uudistuva hankintalaki mahdollistavat Vaikuttaa voi maakunnan ja kuntien strategioiden kautta. Niihin on vietävä viesti paikallistaloudesta, lähipalveluista ja lähidemokratiasta. Käytännön toteutusta ohjaaviin palvelu- ja hankintastrategioihin on myös saatava osuustoiminnan huomioiva puumerkki. Näin tahtotilan mukaisille julkisille hankinnoille löytyy selkänojaa.

Hankintalain uudistus on annettu kesällä eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituksen esitys pitää sisällään nykyistä parempia edellytyksiä tehdä hankintoja paikallisista lähtökohdista. Hankintoja saisi jakaa perustellusti, erilaisia sosiaalisia kriteereitä kuten työllisyysvaikutuksia ja erilaisia merkkejä voisi käyttää hankintaperusteena.

Sote-palveluille ja osuustoiminnalle läheisin merkki lienee Yhteiskunnallisen yrityksen merkki. Hankintoja voisi varata työhön integroiville yksityisillekin toimijoille, siis esimerkiksi sosiaaliosuuskunnille.

Haastetta myös soten ulkopuolella Maakuntauudistuksessa työllisyyden hoito etsii kotiaan. Selvää lienee, että kunnille jo siirtyneet työllistämisvelvoitteet negatiivisine myötäjäisineen eivät siirry maakuntiin. Monessa kunnassa on huomattu, että lähipalvelu on sitä oikeaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Osuuskunnillakin on tässä roolia, muutamissa kunnissa on käynnistetty työllistävän työosuuskunnan perustamiseen tähtääviä hankkeita.

Uudelleenorganisoitavia palveluita siis riittää. Miten esimerkiksi järjestetään lomituspalvelut uudessa maakunnassa? Osuustoimintaa voisi tarvita siinäkin. Mutta jos osuustoimintaa tarvitaan, niin mitä se tarvitsee?

Kattavalle ja pitkäjänteiselle osuustoimintaneuvonnalle maakunta olisi sopiva toiminta-alue.

37

OT-20161020-188836_161011_0909540996.indd 37

11.10.2016 9:10:14

Osallisuutta osuuskunnista

”Työ kuntouttajana” ”Haluamme tehdä työtä, jolla on tarkoitus”, kiteyttävät Osuuskunta Taidokkaiden jäsenet kysyttäessä miksi osuuskunta? Osaamista on, mutta työtarjoukset tuntuivat olevan kiven alla.

MAARIT KUMPULAINEN Kirjoittaja on hanketyöntekijä Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa.

S

yksyllä 2015 osallisuutta osuuskunnista -ESR hanke rekrytoi jäseniä mukaan osuus­kun­ta­val­ mennukseen. ”Alusta asti oli selvää, että jos riittävästi jäseniä löytyy, niin osuuskunta perustetaan”, jäsenet toteavat. Visioksi valikoitui tavoite: ”Taidokkaat niin tunnetuksi, että jokaiselle riittää mielekästä työtä.”

Taidokkaiden jäsenistä suurella osalla on taustalla pitkää työttömyyttä, osatyökykyisyyttä tai muutoin mielekästä työtä ei ole löytynyt.

Osatyökykyisyys on huomioitu liiketoimintaa suunniteltaessa ja työtä tehdään omien voimavarojen ja jaksamisen mukaan. ”Voi olla hyvällä omallatunnolla mukana, vaikka osallistuisikin vähemmän. Sekin vapauttaa voimavaroja, kun tietää, että saa olla omien voi-

Siina Väittö ohjaa Taidokkaita kohti mielekästä työpaikkaa.

mien mukaan mukana”, osuuskunnan puheenjohtaja Arja Loukola kertoo. Osuuskunta tarjoaa pääsääntöisesti joustavaa ja lyhytaikaista palvelua, ja myös asiakkaat ymmärtävät tämän. ”Silloin jäsenen ei tarvitse sitoutua pitkiin työsopimuksiin, vaan työtä tehdään oman jaksamisen mukaan.”

Osatyökykyisten erityistarpeiden huomioiminen on tärkeä osa osuus-

Mikä?

Taidokkaat Osuuskunta Perustettu: Huhtikuussa 2016 Jäseniä: 15 Osuusmaksu: 30 € ei liittymismaksua Liikevaihto: 20 000€ Osuuskunta on saanut yhteiskunnallisen yrityksen statuksen, jonka myöntää Suomalaisen Työn Liitto. www.taidokkaat.fi

kunnan toimintaa. Tulevaisuudessa tähän harkitaan uusia työkaluja, kuten RATKO-mallia, jonka avulla töitä voidaan räätälöidä erilaisia tarpeita vastaamaan.

Monialainen työosuuskunta Taidokkaat tarjoaa vuokralle työvoimaa, kotitalkkarin – ja työnohjauksen palveluita, tekstin editointia ja lisäksi ryhmäterapiatoimintaa. Henkilöstövuokrauksen kautta kaksi jäsentä on jo työllistynyt pitempiaikaiseen työsuhteeseen ja useampia myös lyhytaikaisempiin keikkoihin. Kesällä jäseniä työllistivät muun muassa nurmikon leikkuu, kattojen puhdistus ja hautakivien kunnostustehtävät. Kaikille jäsenille ei palkkatyö ole mahdollista, mutta halu olla mukana on silti suuri. Tähän tarpeeseen osuuskunta kehitti vapaaehtoistyön osaksi toimintaa. Yhteistyötä on tehty paikallisen

38

OT-20161020-188838_161011_0910550930.indd 38

11.10.2016 9:11:08

vanhainkodin ja SPR:n kanssa. Ensi kevääksi on suunnitteilla myös tapahtuma yhteistyössä SPR:n ja Taidokkaiden kanssa.

Huumori auttaa vaikeissa paikoissa Viikoittaisissa tapaamisissa suunnitellaan yhdessä liiketoimintaa, uusia tuotteita, ja pohditaan oman osaamisen kehittämistä. Asiakaspalautteeseen suhtaudutaan avoimesti ja negatiivinenkin palaute huomioidaan kehitysehdotuksena. Osallisuutta osuuskunnista hanke tukee alun toimintaa ja järjestää jäsenille yrittäjyyteen liittyviä koulutuspäiviä. Osana vapaaehtoistoimintaa Ylöjärven kaupunki on tarjonnut osuuskunnan käyttöön tilat paikallisesta vanhainkodista.

Hankkeen myötä on alkanut uusi osuuskuntavalmennus, johon vanhat jäsenetkin osallistuvat kokemusasiantuntijoina ja mentoreina. Toiveena olisi myös saada valmennuksesta uusia jäseniä osuuskuntaan. Jäsenet perehdytetään osuuskunnan toimiin ja osaajat jakavat osaamistaan. Mitä jos kaikille ei kerry yhtä paljon palkallista työtä? ”Kateus on kuultu ennustus, mutta osaamisen karttuessa työtä löytyy kyllä jokaiselle, asenne ratkaisee”, Hannu Rahkola pohtii.

Huumorilla pääsee ohi vaikeistakin paikoista ja sitä porukassa tuntuu riittävän. Myös toisten huomioiminen, avoimuus ja onnistumisten juhlistaminen sitovat porukkaa yhteen. Taidokkaat on yhteiskunnallinen yritys, joka tukee osatyökyisiä ja heikosti työllistyviä. Osaaminen jaetaan, ja isommatkin urakat onnistuvat. ”Tässä porukassa on alusta asti ollut tunne, kuin oltaisi oltu yhdessä pidempäänkin” Toteaa Hannu vielä lopuksi. ”Työtä ja hyvinvointia luonnosta” Osuuskunta YrttiVillitys sai alkusysäyksen Forssan kaupungin kuntouttavan toimen järjestämän villiyrttikurssin johdosta. Kahtena kesänä järjeste-

Hannu Rahkola, Anssi Ahoniemi ja Raija Viinikka Taidokkaat Osuuskunnasta.

tyn kurssin osallistujista koottiin ryhmä osuuskuntavalmennukseen. Toiminnan keskiössä ovat kotimaiset ”rikkaruohot”, joita osuuskunta kerää ja jatkojalostaa myyntiin.

Jäsenvaatimuksena on luonnon kunnioitus ja kiinnostus villiyrttejä kohtaan. Jäsenet kokevat, että luonto ja yhdessä tekeminen kuntouttaa ja antaa eväitä myös muun työn löytymiseen. Osa jäsenistä on tehnyt osuuskunnan kanssa niin sanotun nollatuntisopimuksen. Toistaiseksi yrtit eivät vielä tuo elantoa, vaan tulot käytetään suurelta osin hankintoihin ja muihin kuluihin. Jäsenet näkevät tulevaisuuden valoisana ja usko villiyrtteihin on vahva.

Toiminnasta on tarkoitus saada taloudellisesti kannattavaa, mutta osuuskunnalla on myös muita arvoja ja tavoitteita. Jäsenten kokonaisvaltainen hyvinvointi on kaiken pohjalla ja osallistuminen toimintaan pyritään pitämään matalan kynnyksen takana. ”Jokainen osallistuu omien voimavarojen mukaan ja tehtäviä on myös keräämisen ulkopuolelta, kuten markkinointi ja taloustehtävät.”

Markkinointia tehdään pääosin yhdessä ja jäsenet luottavat puskaradion voimaan. Ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa, jolloin töitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.

Jan Blom on yksi YrttiVillityksen perustajajäsenistä ja hallituksen jäsen.

Taustalla on pitkä työttömyyskausi, pätkätöitä ja useita erilaisia kuntouttavia kursseja: ”Kyllästyin joutenoloon ja kaipasin tekemistä, villiyrttikurssin myötä lähdin mukaan.”

Osuuskunnassa Jan osallistuu yrttien keruuseen, pussitukseen ja hallitustyöskentelyyn. ”Hyvällä mielellä olen mukana. Uskon tämän (osuustoiminnan) auttavan myös työn löytämistä tulevaisuudessa.”

Palautteet valmennuksesta ja osuustoiminnan vaikutuksista ovat olleet positiivisia ja jäsenet kertovat toiminnan kehittäneen itseluottamusta ja henkistä hyvinvointia. Mukanaolo on kasvattanut jäsenten uskoa työllistymiseen ja omiin mahdollisuuksiin.

Mikä?

YrttiVillitys osuuskunta Perustettu: toukokuussa 2016 Jäseniä: 17 Osuusmaksu 50 € ja liittymismaksu 50 € Jäsenet saavat koulutuksen yrttien kaupalliseen keruuseen.

Liikevaihtoarvio ensimmäiselle vuodelle 6000 € www.yrttivillitys.fi

39

OT-20161020-188838_161011_0910550930.indd 39

11.10.2016 9:11:10

osuustoiminnan näköaloja

Sote-uudistus avaa mahdollisuuksia yhteisötaloudelle

V JUHANI LAURINKARI Kirjoittaja on ItäSuomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori (emer.).

uosia meneillään olleessa sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksessa halutaan muuttaa keskeinen osa julkisesta palvelutoiminnasta markkinaehtoiseksi yhtiöittämällä palvelujen tuotanto ja kanavoimaan tuottaminen ja jakaminen sote-alueille.

Hanke saa voimansa julkistalouden kasvavasta kurjistumisesta ja uusliberalistisesta markkinahenkisyydestä. Kun palveluja tuottavien yhtiöiden yritysmuotoa ei rajata, tarjoaa hanke myös osuustoiminnallisille palvelulaitoksille mahdollisuuksia laajentaa markkinoitaan, kun palvelumarkkinoiden uusjako etenee. Tämä tietysti edellyttää, että osuustoiminnan piirissä tilaisuuteen tartutaan ja löydetään toimintamallit.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa on edetty viime vuosikymmeninä markkinaehtoisuuden suuntaan, osuustoiminnan asema on olennaisesti vahvistunut terveyspalvelujen tuotannossa. Voisiko sama olla mahdollista Suomessa ja mitkä tekijät tähän vaikuttaisivat?

Uudistuksen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kustannustehokkaasti. Palvelujen tarve kasvaa lähivuosina väestön ikääntymisen vuoksi, samaan aikaan, kun kuntien oma ja valtiontalous on velkaantunut ja talouskasvu takertelee.

Tehokkuustavoite tuskin sinällään sanelee soteyhtiöiden yritysmuotoa. Toki osuustoiminnan on menestyttävä kilpailussa. Osuustoiminnan erityisiä menestystekijöitä toimintaympäristön muutoksessa on haettava muualta: Niitä voisi löytyä osuustoiminnan vahvuuksista ja sote-uudistuksen heikkouksista.

Sote-uudistus merkitsee mullistusta kunnallispolitiikassa; puolet kuntien tehtävistä siirtyy sote-alueille ja kunnallisdemokratian ala kapenee olennaisesti. On tärkeää, ettei kansalaisten mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kavenneta samassa suhteessa.

Osuustoiminta on, toisin kuin, osakeyhtiömuotoinen yrittäminen, lähtökohdiltaan demokraattista.

Henkilö ja ääni -periaate ratkaisee ja osuuskunnan jäsenet voivat myös sote-maailmassa vaikuttaa yhtiöiden toimintaan paremmin kuin osakeyhtiöiden maailmassa. Etenkin, kun näyttää siltä, että palvelumarkkinoillakin suuret, ehkä kansainvälisetkin yhtiöt ovat vahvoilla palvelujen tuottajia valittaessa. Tälle kehitykselle voi osuustoiminta tarjota kansainvälisten esimerkkien mukaisesti osallistavan vaihtoehdon.

Toinen osuustoiminnan vahvuus lähtee sote-uudistuksen heikkouksien paikkaamisesta. Sote-uudistuksessa niin kuin muissakin hyvinvointivaltion reformeissa on sosiaalihuollon alue jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon ja maksukykyisille kansalaisille suunnattujen palvelujen varjoon.

Osuustoiminta on viime vuosina tarjonnut vaihtoehtoja hyvinvointivaltiolle sosiaalihuollon tehtävien hoitamisessa kansalaislähtöisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömille ja muille heikossa asemassa oleville ja vähän kulutuskykyä omaaville ryhmille suunnattua toimintaa, usein osuuskuntien yhteistoiminnan kautta. Tähän alueeseen olisi tarpeen enenevästi vastata, sillä osakeyhtiöitä eivät kulutuskyvyttömät kiinnosta eikä valtiolla ole enää riittävästi voimaa heistä huolehtia.

Uusia mahdollisuuksia avautuu myös osuustoimintatutkimukselle, kun toiminnan ja tavoitteita keinoja haetaan ja vaikuttavuutta myöhemmin arvioidaan.

Juhani Laurinkari täytti 70 vuotta 8.10.2016. Hän oli aikanaan neljäs Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsen. Nyttemmin 2015-2019 Laurinkari on akatemian Suomen delegaation johtaja. Hän jatkaa ItäSuomen yliopistossa erillisellä sopimuksella, samaten vierailevana professorina Wismarissa suomalaissaksalaisen tohtorikoulun johtajana. Lokakuun lopulla ilmestyy kaksi hänen ohjaamaansa viimeisintä väitöskirjaa, muun muassa Timo Niskasen osuustoiminnalliseen rahalaitostoimintaan liittyvä Pellervon julkaisema väitöskirja. Valmistumassa on lisäksi Laurinkarin oma teos Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? Yhteisötalous hyvinvoinnin rakentajana.

40

OT-20161020-188840_161011_1013030295.indd 40

11.10.2016 10:13:06

kansainväliset esimerkit

Eväitä sote-uudistukseen maailmalta Teksti: HANNA MOILANEN

Historiallinen sote-uudistus avaa mahdollisuuksia myös osuuskunnille.

Osuustoiminta-lehti haastoi asiantuntijat pohtimaan, mitä Suomessa kannattaisi oppia kansainvälisistä esimerkeistä.

S

Kuva: Wikipedia

osiaali- ja terveyspalvelujen uudistus mullistaa suomalaisen palvelurakenteen, kun sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistetään maakuntien järjestämäksi kokonaisuudeksi. Palvelujen tuotannosta vastaavat jatkossa maakunnat, yritykset ja yhdistykset yhteisvoimin. Samalla asiakkaan valinnanvapautta pyritään lisäämään.

Historiallinen uudistus avaa uusia

Oppia kannattaisi ottaa yhdysvaltalaisen Kaiser Permanente -säätiön kehittämistä digitaalisista palveluista.

Kuvassa säätiön pääkonttori Oaklandissa.

mahdollisuuksia myös osuuskunnille. Osuustoiminta-lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se kuitenkin edellyttää niin osuuskuntasektorin ja nykyisten kuntajohtajien kuin Suomen hallituksenkin aktiivista tarttumista asiaan. Aikaa ei ole paljon, koska maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa.

Julkisessa keskustelussa on väläytetty maakuntien velvollisuutta yhtiöittää oma palvelutoimintansa eli

kuntien nykyisin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen soteuudistusta esittelevillä sivuilla lähdetään itsestään selvästi siitä, että maakunnat valitsevat yritysmuodoksi osakeyhtiön.

UUSIA Networkin asiantuntija Anne Blandin mukaan suomalaisten hyvin tuntema osuuskunta olisi loogisin valinta, jos maakunnat perustavat erillisen palveluntuotantoyrityksen. Yleislääketieteen emeritusprofessori Esko Kumpusalo on samoilla linjoilla. ”Perusterveydenhuollon arvot kuten oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasavertaisuus ovat hyvin lähellä osuustoiminnan arvoja”, Kumpusalo muistuttaa.

Italia tarjoaa verohuojennuksia osuuskunnille Kansainvälisistä malleista ehkä tunnetuimpia Suomessa ovat Italian sosiaaliset osuuskunnat, joille on lainsäädännössä määritelty oma organisaatiotyyppinsä.

Sosiaaliset osuuskunnat tarjoavat palveluja vanhuksille ja vammai41

OT-20161020-188841_161011_1013030826.indd 41

11.10.2016 10:13:14

kansainväliset esimerkit

Palvelujen vaikutuksiin perehtyneen Anne Blandin mukaan osuuskunta olisi loogisin valinta, jos maakunnat alkavat yhtiöittää omaa toimintaansa.

Emeritusprofessori Esko Kumpusalo kannustaa tarttumaan osuustoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. ”Olemme historiallisessa tilanteessa. Nyt on toimimisen aika”, Kumpusalo summaa.

sille tai toisaalta työllistävät vaikeasti työllistettäviä. Osuuskuntien menestystä ovat tukeneet muun muassa niille suunnatut verohuojennukset sekä kuntien kanssa solmitut kumppanuussopimukset, jotka ovat mahdollistaneet suorat palvelujen ostot. ”Suomessa ei välttämättä tarvita erillistä lakia sosiaalisille osuuskunnille, koska yleinen osuuskuntalaki on niin joustava”, osuustoiminnan tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista arvioi.

Henrÿn mukaan myös verolainsäädännöllä voidaan joko tukea tai heikentää osuuskuntien omaleimaista toimintaa. Jos lainsäädäntö ei tunnista osuuskuntien erityispiirteitä, se ohjaa osuuskuntien toimintaa osakeyhtiömäiseen suuntaan. ”On järkevää ottaa oppia muualla saadusta kokemuksesta. Samalla kannattaa muistaa, että historia, kulttuuri ja palvelujärjestelmät ovat eri maissa niin erilaisia, että malleja voi olla haastavaa monistaa”, Henrÿ muistuttaa.

kuntalaisten ääni paremmin kuuluviin. Osuuskuntamuoto tarjoaa myös hyvän pohjan asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen yhteiskehittämiseen tilanteessa, jossa valtion rahat ovat loppumassa”, Bland muotoilee. ”Minua kiehtoisi ajatella, että kuntalainen olisi asiakasomistajana omassa terveyskeskuksessaan. Toimintoja voisi ohjata liikkeenluovutuksella osuuskunnille. Se mahdollistaisi omistajuuden ja ylijäämän pysymisen Suomessa.”

Osuuskunnat tukevat omatoimisuutta Emeritusprofessori Esko Kumpusalo tarkastelee sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ja osuuskuntien roolia erityisesti perusterveydenhuollon näkökulmasta käsin. Hän muistuttaa, että suurin osa ihmisten terveydestä perustuu ihmisten omaan toimintaan. ”Kun puhutaan kansansairauksista ja perusterveydenhuollosta, jopa 80 prosenttia terveydestä pohjautuu ihmisen omiin valintoihin ja omatoimisuuteen terveyden vaalimisessa”, Kumpusalo tiivistää.

Mielenkiintoinen esimerkki ovat Kuva: Matti Ketola

Kuva: Anna Kujala

ulkoistuksista liikkeenluovutuksen kautta yhteiskunnallisille yrityksille, joista osa on osuuskuntia.

Idea on pelkistetysti, että julkisen palvelun tuottaminen jatkuu yrityspohjalta siten, että työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä muodostettavaan osuuskuntaan. ”Työntekijöiden turhat sairaspoissaolot ovat merkittävä kuluerä julkisella sektorilla. Briteissä on huomattu, että työntekijöiden sairastavuus on tipahtanut, kun he ovat saaneet enemmän vaikutusvaltaa omaan työhönsä”, Anne Bland kuvaa.

Liikkeenluovutusmallin taustalla on Blandin mukaan useita syitä, jotka osuvat hyvin yksiin soteuudistuksen tavoitteiden kanssa. Englannissa käytettyjä prosessikaavioita on Blandin mukaan mahdollista muokata Suomen olosuhteisiin soveltuviksi. ”Osuustoiminnallisen demokratian kautta saadaan työntekijöiden ja

Kokonaisulkoistus osuuskunnalle liikkeenluovutuksen kautta Briteissä on saatu 2000-luvulla kokemusta julkisten palvelujen kokonais-

42

OT-20161020-188841_161011_1013030826.indd 42

11.10.2016 10:13:19

Kuva: Jere Lauha

Oppia voidaan ottaa myös muiden tekemistä virheistä.

Anne Bland

Japanin osuustoiminnalliset sairaalat ja klinikat, jotka nojaavat kuluttajaosuuskunnista annettuun lainsäädäntöön. Tärkeä osa terveysosuuskuntien toimintaa on organisoitu ennaltaehkäisevä työ.

Osuuskuntien yhteydessä toimii Han-pienryhmiä, joissa keskitytään terveyden seurantaan, terveystietoisuuden lisäämiseen ja siten kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Kumpusalo kohdistaa katseensa myös länteen, pitkälti osuustoimintamallilla toimivaan yhdysvaltalaiseen Kaiser Permanente -säätiöön, joka nousi 2000-luvun taitteessa eurooppalaisten kiinnostuksen kohteeksi. Kumpusalon mukaan oppia kannattaisi ottaa erityisesti Kaiser Permanenten kehittämistä digitaalisista palveluista ja tietojärjestelmien uudistamisesta. ”Jos sisällöllisiä uudistuksia ei tehdä, palvelujen keskittyminen jatkuu.

Maaseutu jää jatkossakin ilman lääkäreitä, jos palvelut jäävät kansainvälisten yritysten varaan, Kumpusalo ennakoi.

Oma lainarahasto osuuskunnille?

Britanniassa terveysministeriö ja valtioneuvostonkanslia ovat kehittäneet systemaattisesti yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Anne Bland suosittelee samaa myös suomalaisille viranomaisille ja palveluntuottajille. ”Palvelun pitäisi parantaa ihmisten elämää. Ei riitä, että tehdään nopeammin vähemmällä työntekijämäärällä”, Bland havainnollistaa.

Hänen mukaansa kansainvälisistä esimerkeistä voidaan oppia myös sii-

tä, miten markkinoita ja palvelujen tuottamisen laajempaa ekosysteemiä kehitetään julkisten hankintojen kautta. Oppia voidaan ottaa myös muiden tekemistä virheistä. ”Espanjassa vaadittiin, että kilpailutuksen vanhusten asumispalveluista voittava yritys rakennuttaa myös kiinteistöt. Tällä vaatimuksella pelattiin pienemmät osuuskunnat pois markkinoilta”, Bland muistuttaa.

Pääoman saaminen on todettu useissa tutkimuksissa osuuskuntien heikoksi kohdaksi. Italiassa ja Briteissä ongelmaan on vastattu luomalla erityisiä osuuskunnille kohdistettuja lainarahastoja sekä yhteiskunnallisen investoinnin mekanismeja. Esimerkiksi Englannissa The Co-operative Loan Fundin taustalla on useita, tunnettuja kuluttajaosuuskuntia. ”Voisiko esimerkiksi Osuuspankki lanseerata oman rahaston osuuskunnille?” Bland kysyy.

Kuka ottaa kopin?

Osuustoimintaliike on juuriltaan tekijöiden ja ongelman ratkaisijoiden lii-

ke. Kuka tarttuu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen avaamiin mahdollisuuksiin? ”Viiden maan vertailussa huomattiin, että parhaat tulokset syntyivät silloin kun keskushallinto tuli sopivasti vastaan ja toisaalta ruohonjuuritasolla oli riittävästi kompetenssia ja aktiviteettia”, Bland summaa.

Emeritusprofessori Esko Kumpusalo kohdistaa sanansa erityisesti kuntajohtajille. ”Kuntien johto seuraa halvaantuneena kehitystä eikä tajua, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi. Kuntajohtajat voisivat perustaa osuuskuntia tätä tavoitetta varten”, Kumpusalo ehdottaa.

Oppia kannattaisi Blandin mielestä ammentaa myös suomalaisen osuustoimintaliikkeen menestyksestä. ”Olemme väkilukuun suhteutettuna osuustoiminnallisesti hirveän paljon edellä muuta maailmaa. Suomi pienenä maana pystyisi kehittämään sosiaali- ja terveysalan osuuskuntia ketterästi. Se olisi hieno esimerkki muulle maailmalle.”

Osuustoiminnan tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ Helsingin yliopiston Ruraliainstituutista toivoo sosiaali- ja terveyspalveluihin avauksia, jotka yhdistävät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin parhaat puolet.

43

OT-20161020-188841_161011_1013030826.indd 43

11.10.2016 10:13:24

digitalisaatio

Datanhallinta­ osuuskunnat tulevat!

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN Kuvat: MATTI KETOLA

Maailmalla ratkaisuja terveydenhuollon järjestämiseen on haettu perustamalla datanhallintaosuuskuntia. Kuluttajia koskevan tiedon hallintaan liittyy kuitenkin eettisiä haasteita.

O

suuskunta sopii datan hallintaan sote-alalla”, PTT:n toimitusjohtaja, ot-johtamisen professori Iiro Jussila summaa.

Hänen mukaansa lähtökohtana on yksilön oikeus päättää ja hyötyä itseään koskevasta datasta. ”Pelisäännöt datan keräämiselle, kokoamiselle ja käytölle määritellään demokraattisesti ja yksilöt voivat päättää, mihin datanhallintayhteisöön he kuuluvat.”

Osuuskunnan jäsenten taloudelliset kannustimet, kuten bonukset, kytkeytyvät datan jakamiseen ja sen pohjalta toteutettavien palveluiden kehittämiseen. ”Kannustimet liittyvät myös kustannusten alentamisen ja lisäarvon kasvattamisen kannalta olennaiseen oma-aputoimintaan kuten ennaltaehkäisyyn.”

Jussilan mukaan ylijäämiä käytetään jäsenten ja yhteiskunnan hyväksi, uusien palveluiden kehittämiseen

sekä datanhallinnan turvallisuuden edistämiseen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että datan keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyy jo nykyisellään todennäköisesti huomattavasti enemmän eettisiä ja luottamukseen liittyviä haasteita kuin teknologisia pulmia. ”Informaatioaika ja digitalisaatio haastavat yhteiskuntia ratkaisemaan kansalaisia koskevan henkilökohtaisen datan omistamiseen, hallintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä.” ”Ilman edellämainittuja ratkaisuja datan keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyvää potentiaalia ei kyetä täysimääräisesti ulosmittaamaan ja riskinä on niin markkinatalouden kuin demokratian tappio”, Jussila tähdentää.

Omadata -ajattelulla (engl. MyData) on selkeä yhteys avoin data -ajatteluun. Tällä tarkoitetaan, että jokin tietty aineisto on teknisesti ja juridisesti kenen tahansa käytettävissä ja vapaasti jaettavissa.

”Pelisäännöt datan keräämiselle määritellään demo­kraat­ tisesti”, sanoo Iiro Jussila.

MIKÄ?

Omadata-ajattelun periaatteet • Ihmiskeskeisyys, tiedon hyödynnettävyys • Henkilötiedon hyödyntämiseen liittyvät liiketoimintamallit • Oikeus omaan dataan ja sen hallintaan • Henkilötieto teknisesti helposti käytettävissä • Haasteena henkilöiden yksityisyyden turvaaminen Lähde: Wikipedia

44

OT-20161020-188844_161011_0912490011.indd 44

11.10.2016 9:13:06

mossa on tällä hetkellä mukana 23 jäsenyritystä ja yli 600 asiantuntijaa.

Esimerkiksi vakavasti sairas ihminen voi luovuttaa omaa terveysdataansa lääketieteelliseen käyttöön kehittääkseen alan tutkimusta. ”Muutumme vähitellen datakimpuksi” Dataosuuskuntien esiinmarssin taustalla on murros, jossa informaatiosta on tullut keskeinen tietoyhteiskunnan tuotannon tekijä. Lyhyemmin sanottuna kyse on digitalisaatiosta. ”Kehitys liittyy olennaisesti tietokoneiden käytön räjähdysmäiseen lisääntymiseen ja niiden hyödyntämisen monipuolistumiseen”, kertoo Iiro Jussila.

Digitalisaation ytimessä on datan kokoaminen, analysointi ja käyttö muun muassa uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi.

Jussilan mukaan digitalisoituminen voi vahvistaa olennaisesti kuluttajan asemaa markkinoilla sekä käyttäjän roolia julkisten palveluiden ohjaajana. ”Tämä rikkoo perinteisiä raja-aitoja palvelun tuottajan ja kuluttajan väliltä esimerkiksi luoden mahdollisuuksia kuluttajien osallisuuden vahvistumiseen ja monipuolistumiseen.”

Jussila sanoo lisäksi, että digitalisaatio muokkaa käsitystämme ihmisestä olennaisesti. ”Muutumme vähitellen ajattelevasta fyysisestä olennosta virtuaaliseksi, tekoälyn tukemaksi datakimpuksi.”

Verkostoissa on voimaa ”Digitalisaatio on suuri mahdollisuus, mutta siihen ei kannata lähteä yksin. Verkostoissa on tulevaisuuden bisneksen kasvumahdollisuus, myös sote-alalla. Isotkin tarvitsevat voimaa verkostoista”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Salo tamperelaisesta Osuuskunta Valomosta, josta on kasvanut

viidessä vuodessa merkittävä IT – ja ICT alan yritysten yhteenliittymä.

Osuuskunta perustettiin ICT -alan ison murroksen alla mahdollistamaan pienten asiantuntijayritysten pääsyä mukaan julkisen sektorin ja suuryritysten tarjouskilpailuihin. ”Valomo verkottaa, yhdistää ja mahdollistaa pienten, alansa huippuyritysten osallistumisen alan kehittämiseen.”

Salo korostaa myös ennakointia ja aloitteellisuutta digitalisaatiossa, joka on hänen mukaansa suurin teollinen muutos teollisella aikakaudella. ”Ei voi vain laittaa sorveja kiinni ja odottaa, että taantuma on ohi. Paikalleen jäämisen sijasta on tiedettävä maali ja lähdettävä sitä kohti. Toisin sanoen pitää olla edelläkävijä.”

Heikki Salon mukaan osuuskunta on osoittanut ketteryytensä isoissakin IT-projekteissa yhdistämällä osaamista ja resursseja. ”Omistajayritykset tekevät omaa bisnestään kuten ennenkin. Valomo on toimijana, kun useamman yrityksen palveluita on mukana ratkaisuissa tai tehdään jotakin uutta yhdessä”, hän valottaa.

Vuonna 2011 perustetussa Valo-

Heikki Salon mukaan Osuuskunta Valomon toiminta perustuu aitoon yhteisöllisyyteen ja avoimeen lähdekoodiin.

Avointa ajattelua ja teknologiaa Osuuskunta yritysmuotona tukee Salon mielestä erittäin hyvin yritysten verkostojen ”virallistamista”. ”Tärkeintä avoimuutta on kuitenkin avoin mieli, uusi verkostomainen toimintamalli, joka mahdollistaa reilun yhteistyön ja yhteisöllisyyden”, korostaa Salo ja muistuttaa, ettei kukaan osaa enää kaikkea yksin. Tämä pätee myös Valomon jäsenyyttä hakeviin yrityksiin. ”Ilman näitä ei kannata edes aloittaa keskustelua yhteistyöstä. Pitää löytyä halu ja kyky avoimeen keskusteluun tai unohtaa asia.”

Jäseniksi pääsevät kaikki yritykset, pienet ja suuret, jotka hyväksyvät yhteisön avoimet pelisäännöt.

Valomo yhdistää Salon mukaan ideointia, konseptointia ja toimintamallien kehittämistä, tekemisestä huolehtivat yritysten henkilöt aina tapauskohtaisesti.

Salo painottaa avointa ajattelua, ideoita ja teknologiaa. Hän sanoo kunnianhimoisesti Valomon tekevän mahdottomasta mahdollista. Toiminnan yhtenä perustana on avoin lähdekoodi. Kyseinen teknologia on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja, joita jokainen voi käyttää vapaasti ilman lisenssimaksua.

Heikki Salo ottaa esiin talousteoreetikko Joseph Schumpeterin luoman käsitteen luova tuho. Se tarkoittaa, että paikalleen jämähtäneet yritykset tukahtuvat ja kilpailusta voittajina selviytyvät muutoksen ja innovaatioiden edistäjät.

Luovaa tuhoa voimistaa entisestään digitalisaatio ja siirtyminen jälkiteollisesta yhteiskunnasta kohti tietoja palveluyhteiskuntaa.

45

OT-20161020-188844_161011_0912490011.indd 45

11.10.2016 9:13:08

Tilaa vaikka joulu­ ! i lahjaks

tilaa nyt!

❄

KÄSIKIRJAKSI OSUUSTOIMINTA­ YRITYKSEN ❄ JOhtajalle ja HALLINTO­ ❄ HENKILÖLLE

❄

❄ Osuustoimintayritysten johtamisen professori Iiro Jussila pureutuu Tiedolla taidolla intohimolla -uutuuskirjassaan jäsenpohjaisten organisaatioiden johtamiseen. Ot-yritysten menestys yhteiskunnan ja markkinoiden eri kilpailukentillä edellyttää yritysmallin omista lähtökohdista rakentuvaa strategisen johtamisen osaamista. Kirja auttaa osuuskunnissa tai keskinäisissä vakuutusyhtiöissä toimivia ihmisiä ymmärtämään osuustoiminnan omaa pelitapaa ja menestystekijöitä.

Käsikirjamainen teos soveltuu erinomaisesti myös muiden jäsenpohjaisten yritysten johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen.

❄

❄ ”Kirja auttaa meitä osuustoimintayrityksissä toimivia ymmärtämään osuustoiminnan omaa tapaa ja sen kestäviä kilpailuetuja.”

❄

Vesa Lehikoinen, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, OP Osuuskunta

❄ ❄

❄

”Kirja on hyödyllinen erityisesti osuuskunnan hallinnossa toimiville. Siitä löytyy muun muassa erityisen hyödyllinen katsaus hallinnon eri tehtäviin.”

Tiina Linnainmaa, Pellervo-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja

OT-20161020-188846_161011_0901390823.indd 46

❄ ❄

❄

Tilaa kirja Pellervon verkkokaupasta: www.pellervo.fi/tiedolla-taidollaintohimolla tai sähköpostitse: tilaukset@pellervo.fi

❄

11.10.2016 9:01:42

uutiset

Uusia jäseniä Pellervoon! kunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi.

Satakunnan Osuuskauppa liittyi Pellervon jäseneksi Satakunnan Osuuskauppa on liittynyt osuustoimintajärjestö Pellervo-Seura ry:n jäseneksi. Satakunnan Osuuskauppa on toimialueensa suurin osuustoiminnallinen yritys, se haluaa omalla toiminnallaan tukea ja edistää osuustoiminnallisen arvopohjan ja yritysmuodon tunnettuutta. ”Olemme Satakunnan Osuuskaupassa nähneet, että Pellervo-Seuran tavoitteet osuustoiminnan toimintaedellytysten kohentumisessa yhteiskunnassa ovat yhteisiä. Yhteistyö Pellervon kanssa on luonteva kehitysaskel toiminnassamme”, toteaa Sata-

Jäsenyyttä pidetään Pellervossa tärkeänä asiana ”Pellervo on osuustoiminnan kehittämisjärjestö, yhteistyöfoorumi ja edunvalvoja. Haluamme tehdä mahdollisimman laaja-alaista yhteistyötä yritysmallin ja talouselämän kehittämiseksi. Tämä on askel eteenpäin”, toteaa Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu.

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Timo Komulainen korostaa Pellervon velvoitteiden kasvavan. ”Pellervossa on jäseniä kaikilta toimialoilta. Kun SOK, Satakunnan Osuuskauppa ja muitakin osuuskauppoja on nyt Pellervon jäsenenä, joudumme järjestössä pohtimaan yhä syvemmin, mitä voimme tarjota myös

kuluttajaosuuskuntien toimintaan.

Miten voimme yhdessä toimia niin, että osuustoimintamalli edistyy”, toteaa Komulainen ja toivottaa uuden jäsenen lämpimästi tervetulleeksi.

Keski-Pohjanmaan OP myös Pellervoon Keski-Pohjanmaan Osuuspankki on liittynyt Pellervo-Seura ry:n jäseneksi.

Pellervo-Seuran hallitus hyväksyi jäsenhakemuksen 21.9. kokouksessaan.

Keski-Pohjanmaan OP aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta, kun Kokkolan Osuuspankin ja Ylivieskan Osuuspankin fuusio tuli voimaan. KeskiPohjanmaan OP:n konttorit palvelevat Kokkolassa keskustassa, Kälviällä ja Lohtajalla, sekä Evijärvellä, Teerijärvellä ja Ylivieskassa. Keski-Pohjanmaan Osuuspankin toimitusjohtaja on Kimmo Peuranto.

Tradeka ostaa Lehtipisteen

T

radeka, Sponsor Capital ja Lehtipisteen henkilöomistajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan TradekaYhtiöt Oy ostaa Lehtipiste -konsernin.

Lehtipiste vastaa iltapäivä- ja aikakausilehtien irtonumeroiden, kirjojen sekä erilaisten keräilytuotteiden jakelusta kauppoihin ja muihin myyntipisteisiin sekä huolehtii irtonumerojakelukanavan ylläpidosta. Lisäksi yhtiö tarjoaa erilaisia muita logistiikkapalveluita mm. kaupalle ja lehtikustantajille. ”Lehtipiste on hyvin hoidettu yhtiö, jolla on osaava johto ja henkilöstö. Lehtipiste istuu hyvin strategiaamme, jonka mukaan panostamme palvelualan yrityksiin toimien niissä ko-

timaisena ja pitkäjänteisenä ankkuriomistajana. Tradeka-Yhtiöt Oy:llä on hyvät edellytykset panostaa Lehtipisteen kehittymiseen tulevina vuosina”, Tradeka-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Puro sanoo.

Omistajavaihdos ei vaikuta Lehtipisteen toimintaan, joka jatkuu nykyisellään. Lehtipisteen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hannu Syrjänen ja toimitusjohtajana yhtiötä vuo-

Perttu Puro

desta 2015 johtanut KTM Janne Mansukoski.

Vuonna 2015 Lehtipiste Oy:n liikevaihto oli 66 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on noin 100 työntekijää.

Toteutuakseen kauppa vaatii vielä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Kauppa arvioidaan saatavan päätöksen syyskuun loppuun mennessä.

47

OT-20161020-188847_161011_1026320118.indd 47

11.10.2016 10:26:36

lukio-osuuskunnat

Osuuskunta yrittäjyysopintojen ytimessä Kauniaisissa Kauniaisten lukiossa käynnistynyt lukiolaisen bisneskoulu on talouden ja yrittäjyyden opintokokonaisuus, joka yhdistyy lukion oman GraniWorks -osuuskunnan toimintaan. Lukiolaisen bisneskoulun opinnot kannustavat opiskelijoita luomaan suhteita yrityksiin.

Teksti: MATTI KETOLA

K

ursseja bisneskoulu tarjoaa 17 kurssin kokonaisuuden muun muassa yrittäjyyden perusteista, kansainvälisistä teemoista, ja myös käytännön yritystoiminnan teemoista, kuten viestintä ja markkinointi. Kurssitarjontaan mahtuu myös opiskelijayrityksen hallitustoiminta, joka tarkoittaa GraniWorksin käytännön toiminnasta vastaavassa opiskelijahallituksessa toimimista.

Kauniaisten lukion osuuskunta Grani perustettiin keväällä 2013.

Tausta-ajatuksena oli, että osuuskunta voisi tarjota koululle hankittujen taulutietokoneiden ylläpitopalvelua.

GraniWorks -osuuskunnassa lukiolaiset pääsevät kehittämään yrittäjäntaitojaan.

Vuoden 2016 alussa osuuskunta brändättiin uudelleen GraniWorksiksi ja lukiossa alettiin kehittää bisneskouluopintokokonaisuutta. ”GraniWorksin kautta opin työelämästä, esimerkiksi markkinoinnista, viestinnästä ja johtajuudesta”, sanoo opiskelija ja GraniWorksin opiskelijahallituksen jäsen Pauliina Salmi.

Lukiolaisen bisneskoulu GraniWorksin järjestämässä lukiolaisen bisneskoulun lanseeraustilaisuudessa lukiolaiset ja kutsuvieraat kuulivat puheenvuoroja liike-elämästä.

Tilaisuuteen oli saatu puhumaan ja

48

OT-20161020-188848_161011_0913170852.indd 48

11.10.2016 9:13:27

Mikä?

GraniWorks (Kauniaisten lukion osuuskunta Grani) Perustettu keväällä 2013 Päätoimiala: Työnvälitys Opiskelijahallitus: 9 jäsentä Verkkosivut: http://graniworks.weebly.com/

Kuva: Matti Ketola

opiskelijoita yrittäjyyden kursseille innostamaan Slush-tapahtuman toimitusjohtaja Marianne Virkkula, yrittäjä Krista Palmu sekä peliyhtiö Rovion entinen markkinointijohtaja Peter Vesterbacka.

Paikallista edustusta lavalle lanseeraustilaisuudessa toivat Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar ja Kauniaisten lukion rehtori Ilpo Ahlholm. Lukiolla on tarkoitus järjestää vastaavia tapahtumia ja vierailuja liike-elämään myös jatkossa. ”Uudessa opetussuunnitelmassamme ovat kovat tavoitteet sekä yrittäjyyden opiskelussa että yhteyksissä työelämään ja yhteiskuntaan. Lukiolaisen bisneskoulun kurssit toteuttavat näitä teemoja loistavasti”, kertoi Ilpo Ahlholm. ”Opiskelijoiden kannalta parasta on mahdollisuus päästä kokeilemaan uusia asioita, mihin ei tavallisessa lukiossa olisi välttämättä mahdollisuutta. Kokeilut ovat tärkeitä ja ne voivat tuottaa paljon uutta.” ”Bisneskoulun merkitys on suuri niin opiskelijalle kuin Kauniaisten lukiolle. Opiskelijat pääsevät kehittämään yrittäjäntaitojaan ja esimerkiksi GraniWorksin työnvälityspalvelua hyödyntäen tutustumaan eri työpaikkoihin ja -tehtäviin. Koulu profiloituu samalla yrittäjyyteen”, kiteyttää Alholm bisneskoulupainotuksen merkityksen.

Työelämäyhteydet ja yrittäjämäinen toiminta keskiössä Bisneskoulu ja GraniWorks tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia uusia asioita ja liittää tavallisista lukiokuvioista poikkeavia kokemuksia opintoihin. ”Lukiolaisen bisneskoulu synnyttää perustan yrittäjämäiselle asenteelle ja luo työelämätaitoja sekä valmiuksia jatko-opintoihin”, summaa yhteiskuntaopin opettaja ja toinen GraniWorksin vastuuopettajista Jesse Hietikko.

Hietikon mukaan innostavassa oppimisympäristössä lukiolaisen on helpompi motivoitua ja löytää omia vahvuuksiaan.

Yritysyhteistyö osana bisneskoulua GraniWorks hakee aktiivisesti toimintaansa yhteistyökumppaneita sekä maksuttomaan yritysyhteistyöhön että toimeksiantajaksi palkallisiin lukiolaisten työsuorituksiin.

Tavoitteena yritysyhteistyöllä on saada GraniWorksissa ja lukiolaisen bisneskoulussa toimiville opiskelijoille näköaloja sekä suhteita yrityksiin.

Firmojen puolestaan toivotaan ottavan opiskelijoiden raikkaita ideoita käyttöönsä.

Opiskelijat Pauliina Salmi (vas.) ja Ilari Lager (oik.) haastattelivat Kauniaisten kaupungin­johtaja Christoffer Masaria ja rehtori Ilpo Ahlholmia lukiolaisen bisneskoulun avajaisissa.

Lukiolaisen bisneskoulun kurssit: 1. Startti yrittäjyyteen 2. Yrityksen perustaminen 3. Tuotesuunnittelu 4. Vaikuttava viestintä 5. Oma yritys 6. Ideasta innovaatioksi - tuotteesta tarinaksi 7. Business English 8. Affärssvenska 9. Kansainväliset liiketoimintaympäristöt 10. Yhteinen maailma - kulttuurimaantieteen kurssi 11. Maailmantalous 12. Yhteiskunnan ja talouden ilmiöt 13. Robotiikka ja koodaus 14. Kansantaloustieteen perusteet 15. Markkinointi 16. Laskentatoimi ja rahoitus 17. Opiskelijayrityksen hallitustoiminta

49

OT-20161020-188848_161011_0913170852.indd 49

11.10.2016 9:13:29

juristi juristineuvoo neuvoo

§

Tällä palstalla Pellervon lakiasiainjohtaja käsittelee ajankohtaisia juridisia teemoja.

Miten vaikutan osuuskunnan kokouksessa? Osa 2

Anne Kontkanen

Kirjoittaja on varatuomari ja Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja.

Jäsenen kyselyoikeus Osuustoimintalehden numerossa 3/2016 käsittelin sitä, kuinka jäsen voi saada osuuskunnan kokouksen päätösvaltaan kuuluva asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

Kirjoituksen tässä osassa käsittelen jäsenen tiedonsaantioikeutta niissä asioissa, joista osuuskunnan kokouksessa päätetään. Jäsenellä on uuden osuuskuntalain myötä aikaisempaa paremmat mahdollisuudet saada kokouskutsusta jo etukäteen informaatiota kokouksessa käsiteltävistä ja päätettävistä asioista. Kokouskutsun perusteella jäsen voi etukäteen perehtyä kokouksessa päätettäviin asioihin.

Kokouskutsuun ei kuitenkaan voida sisällyttää päätösesityksistä kovin yksityiskohtaisia perusteluita. Tämän vuoksi jäsenellä on osuuskuntalaissa turvattu kyselyoikeus osuuskunnan kokouksessa.

Kyselyoikeus turvaa jäsenen tiedonsaantioikeutta Parhaiten jäsen voi vaikuttaa osuuskunnan kokouksessa osallistumalla osuuskunnan kokoukseen. Kyselyoikeus osuuskunnan kokouksessa on jäsenen kannalta yksi keskeinen oikeus, jonka avulla jäsen voi varmistaa, että saa päätöksentekonsa pohjaksi riittävästi tietoa osuuskunnan asioista. Kyselyoikeus on jokaisella jäsenellä ja se koskee kaikkia osuuskunnan kokouksessa käsiteltäviä asioita.

Kyselyoikeutta koskeva osuuskuntalain määräys on jäsenen suojaksi tarkoitettu säännös, kyselyoikeutta ei voida rajoittaa sääntömääräyksillä.

Osuuskuntalain mukaan hallituksen ja toimitusjohtajan on osuuskunnan kokouksessa jäsenen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos osuuskunnan kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, jäsenellä on oikeus esittää kysymyksiä yhtiön taloudellisesta asemasta yleisemmin. Tämä koskee myös osuuskunnan suhdetta samaan konserniin kuuluviin muihin yhteisöihin. Jos osuuskunta on emoyhtiö, kysymyksiä voidaan esittää myös tytäryhtiön taloudellisesta asemasta.

Jäsenen ei tarvitse perustella kysymystään, mutta esi-

tettyjen kysymysten tulee liittyä käsiteltävään asiaan. Selvästi asiaan kuulumattomien tai epäasiallisten kysymysten osalta kokouksen puheenjohtaja on velvollinen puuttumaan asiaan.

Kyselyoikeus ei tarkoita sitä, että jäsenellä olisi oikeus vaatia kyselyoikeutensa nojalla esitettäväksi osuuskunnan asiakirjoja enempää kuin mitä esimerkiksi kokouskutsua koskevissa osuuskuntalain säännöksissä edellytetään.

Jos hallitus ei voi vastata esitettyyn kysymykseen kokouksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella, tulee kysyjälle vastata kirjallisesti kahden viikon kuluessa kokouksesta. Kirjallinen vastaus on toimitettava myös jokaiselle sitä pyytävälle jäsenelle.

Hallituksen kieltäytymisoikeus Hallituksella on oikeus ja myös velvollisuus kieltäytyä antamasta sellaisia tietoja, joiden antamisesta voisi aiheutua olennaista haittaa osuuskunnalle. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi liikesalaisuuksia sisältävien tai salassapitositoumuksen piiriin kuuluvien tietojen kertominen. Sen sijaan esimerkiksi tilinpäätöksen oikeellisuuden tai hallituksen vastuun arvioimiseksi esitettyihin kysymyksiin hallitus ei voi kieltäytyä vastaamasta, vaikka ne kiistatta voivat aiheuttaa osuuskunnalle olennaista haittaa.

Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyjä tietoja voida antaa, tulee pyydetyt tiedot antaa kahden viikon kuluessa osuuskunnan tilintarkastajalle tai mahdolliselle toiminnantarkastajalle. Tilintarkastajan tehtävänä on varmistaa se, ettei hallitus perusteetta kieltäydy vastaamasta jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Tilintarkastaja ottaa lausunnossaan kantaa siihen, mikä on pyydettyjen tietojen vaikutus tilin- tai toiminnantarkastuskertomukseen tai muuhun tilintarkastajan osuuskunnan kokoukselle antamaan lausuntoon. Sen sijaan tilintarkastaja ei lausunnossaan ota kantaa siihen oliko hallituksella oikeus kieltäytyä pyydettyjen tietojen antamiseen. Tilintarkastaja ei myöskään voi velvoittaa hallitusta antamaan pyydettyjä tietoja. Tilintarkastajan lausunto on lähetettävä kysyjälle ja jokaisella osuuskunnan jäsenellä on oikeus tutustua annettuun lausuntoon.

50

OT-20161020-188850_161011_1013530265.indd 50

11.10.2016 10:13:56

ikkuna maailmalle DMK:n omistama Edewechtin juustola lähellä Bremeniä on Euroopan suurin juustola. DMK fuusioitui kuluvan vuoden huhtikuussa Hollannin toiseksi suurimman juustontuottajan, DOC Kaasin, kanssa.

Saksan suurin maito-osuuskunta vaikeuksissa Saksan meijerimarkkinat ovat hyvin pirstaloituneet. Suurimmalla jalostajalla, Deutches Milchkontor’illa on vain 15 prosentin osuus maidonhankinnasta.

Teksti ja kuvat: MARKKU PULKKINEN

Tehtaanjohtaja John Faurholdt Jensen kertoo, että Edewechtin juustolassa valmistuu yli 300 000 kiloa juustoja vuoden jokaisena päivänä.

P

ohjois-Saksan Bremenissä pääkonttoriaan pitävällä Deutches Milchkontor’illa (DMK) mietitään kuumeisesti uusia markkinoita maitojalosteille. Osuuskunta joutuu kilpailemaan myös tuottajista, sillä ennätysalhaiseksi painunut maidon hinta on saanut aikaan siirtoliikettä maidontuottajien keskuudessa.

Reilut kolme kertaa Valiota suurempi DMK menetti vuoden 2015 aikana kuusi prosenttia tuottajistaan.

Maidonhankinnan voittajiin kuuluu muun muassa hollantilainen meijeri, Friesland Campina. Maidon tuottajahinta vaihtelee ostajittain 20 sentistä 27 senttiin litralta, joten suuri meije-

rin vaihtajien määrä ei ole yllätys.

DMK maksaa tällä hetkellä noin 21 sentin tuottajahintaa. Viime vuonna DMK maksoi peruslaatuisesta maidosta 27,5 senttiä ja edellisenä vuonna 36,8 senttiä litralta.

Johtajat vaihtuvat Tuottajien tyytymättömyys on johtanut tänä vuonna useampiin mielenosoituksiin DMK:n tuotantolaitosten edessä. DMK:n hallitus vaihtoi osuuskunnan toimitusjohtajan lokakuun alussa. Yhdeksän vuotta osuuskuntaa johtanut Josef Schwaiger väistyi ja tilalle valittiin maidon hankinnasta aikaisemmin vastannut johtaja Ingo Müller (44). Valinta on omistajien

viesti tuottajahinnan puolesta. Muitakin johtajia on vaihtunut melko tiiviiseen tahtiin, etenkin markkinointipuolella.

Maitotuotteiden kulutus on pysynyt Saksassa kuitenkin hyvällä tasolla.

Juustojen, jogurttien ja voin kulutus nousi viime vuonna useita prosentteja, mutta juotavan maidon kulutus pieneni prosentilla. Tuotteiden hintakehitys oli kehnoa, sillä esimerkiksi perusjuustojen ja maitojauheiden hinnat alenivat neljänneksellä.

Saksa on Euroopan johtava halpakauppaketjujen maa ja ne ovat maitokriisissä panneet meijerit koville. Esimerkiksi Aldi-ketju myy kuluttajille 51

OT-20161020-188851_161011_1013540628.indd 51

11.10.2016 10:14:05

120 tankkiautoa tyhjentää maitokuormansa Edewechtin juustolaan päivittäin.

”Saksan lippu myy hyvin Kiinassa.

Saksa yhdistetään hyvään laatuun ja korkeaan teknologiaan.” maitoa 46 sentin litrahintaan. Kauppa haluaa tehdä kuuden kuukauden toimitus- ja hintasopimuksia.

Kiina kiikarissa DMK:n liikevaihdosta jo 40 prosenttia kertyy viennistä. Kauppaa käydään yli sataan maahan. Ei ole yllätys, että Saksassakin kiikaroidaan Kiinan markkinoille. Pientä edistystä on jo tapah-

tunutkin, mutta DMK tavoittelee suurempaa. ”Saksan lippu myy hyvin Kiinassa.

Saksa yhdistetään hyvään laatuun ja korkeaan teknologiaan. Kiinalaisvanhemmat haluavat ostaa perheen ainoalle lapselleen parasta ja turvallisinta ruokaa. Tuotteemme ovat noin kaksi kertaa kalliimpia kuin kiinalaiset tuotteet, mutta se ei haittaa myyntiä”, viestintäjohtaja Hermann Cordes iloitsee.

Myyntiä haittaa pikemminkin se, että myös Australiasta ja UudestaSeelannista on kovaa tunkua kiinalaisten kauppojen maitohyllyille.

Kiinaan vietävissä tuotteissa pakkauskoko on yleensä pienempi kuin Euroopassa. Kiinalaiset ostavat maitotuotteita mielellään kahden desilitran pakkauksissa kerta-annoksina.

Kiinan markkinoiden erikoisuus on myös se, että siellä jo 40 prosenttia säilyvistä elintarvikkeista myydään verkkokauppojen kautta. Myös DMK myy kuivamaitotuotteitaan verkko-

kaupan kautta. ”Ruokatuotteiden jakelu Kiinassa on vaativaa. Maassa on 7,2 miljoonaa ruokakauppaa ja kauppaketjut kattavat yleensä vain yhden kaupungin alueen”, Cordes kertoo.

Myös Vietnam kiinnostaa DMK:ta vientikohteena. ”Vietnam on Kiina pienoiskoossa.

90 miljoonan ihmisen maassa maitotuotteiden kulutus kasvaa koko ajan”, Cordes tietää.

DMK on löytänyt myös Lähi-idän Dubaista mielenkiintoisia markkinoita ja perusti myyntikonttorin maahan viime vuonna.

Vahvaa tuotekehitystä DMK panostaa paljon tuotekehitykseen. Viime vuonna se sai tuotteilleen 15 patenttia, tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotekehitysprojekteja on menossa yli 500. Osuuskunta valmistaa myös halal-tuotteita islaminuskoisille. 15 yrityksen tuotanto-

Iso osuuskunta on tuottajan turva

Claus-Henning Dittmer aikoo selvitä maidon hintakriisistä.

Hän ei enää laajenna, vaan laittaa mieluummin voitot säästöön tulevia kriisejä varten.

Maidontuottaja Claus-Henning Dittmer (39) on kovilla kahdellakin tavalla. Hän tuottaa tällä hetkellä maitoa tappiolla. Lisäksi hän joutuu tekemään kipeitä päätöksiä DMK Groupin hallituksen viljelijäjäsenenä. ”Ikävien päätösten perustelu viljelijäkollegoille on vaikeaa. Realiteetit on kuitenkin tunnustettava. Osuuskunnan hallituksen on löydettävä keinot, joilla selvi-

ämme huonon ajan yli”, Dittmer tietää. ”Leikkauksia tehdään raaka-aineen hinnan lisäksi osuuskunnan hallinnossa.

Tänä vuonna tavoitteenamme on säästää 60 miljoonaa euroa henkilöstökuluista.”

Dittmer pitää osuuskuntansa isoa kokoa välttämättömänä nykyisessä markkinatilanteessa. Ostajat ovat isoja ja heillä on paljon neuvotteluvoimaa. ”Osuuskunnan pitää olla mahdollisimman tasavahva kumppani kaupalle. Toivon, että kauppaketjujen ostajillakin olisi moraali hinnan ja muiden ostoehtojen suhteen, vaikkei kaikkia maatiloja tarvitsekaan pitää hengissä”, Dittmer linjaa.

Oma osuuskunta on maidontuottajan turva myös huonoina aikoina, sillä maidolle on varma toimitusosoite. Iso

osuuskunta pystyy pitämään myös tuotevalikoimansa monipuolisena ja laadukkaana ja etsimään uusia markkinoita maailmalta.

Oma tila tappiolla Dittmer pyörittää omaa, 190 lehmän tilaansa Saksan vahvimmalla maidontuotantoalueella Niedersachsen’issa, lähellä Hampuria. Hän kertoo menettäneensä maidon hinnan romahdettua kahdessa vuodessa kymmenen vuoden voitot. ”Kannattavan tuotannon rajana omalla tilallani on 28 senttiä litralta. Nyt saan 21 senttiä. Jotta olisin tyytyväinen, pitäisi saada 32–35 senttiä litralta” Dittmer laskee.

Oman tilan osaltakin analyyttisesti

”Toivon, että kauppaketjujen ostajilla olisi moraali, vaikkei kaikkia maatiloja tarvitsekaan pitää hengissä.”

52

OT-20161020-188851_161011_1013540628.indd 52

11.10.2016 10:14:09

Milram on Deutches Milchkontor’in tunnetuin brändi.

laitosta on hyväksytty halal-tuotteiden tuottajaksi. Tuotteet ovat vienninkin kannalta tärkeitä.

DMK hakee myös juustojen valmistajana selvää kasvua. DMK ja Hollannin toiseksi suurin juuston valmistaja, osuuskunta DOC Kaas, fuusioituivat tänä vuonna. DMK:lla on Euroopan suurin juustola Edewecht’issä, lähellä Bremeniä. Juustola käyttää 1,2 miljardia litraa maitoa vuodessa ja valmistaa siitä 120 miljoonaa kiloa kovia juustoja. Maito juustolaan kerätään alle sadan kilometrin säteeltä, sillä alue on Saksan vahvinta maidontuotantoaluetta.

Yrittäjistä Maitomestareita DMK ei tarjoa maidontuottajilleen tuotantotarvikkeita tai palveluita. Se

haluaa kuitenkin parantaa maitotilojen kannattavuutta koulutuksella. Parhaillaan on menossa Maitomestari-koulutusohjelma, jolla tilojen tuottavuutta ja tuotantotapoja pyritään kehittämään. Ohjelma on eräänlainen alkutuotannon laatujärjestelmä, jota myös auditoidaan.

Keskeisinä osina koulutusohjelmassa ovat eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat. Ohjelman avulla pyritään arvioimaan myös jokaisen tilan maidontuotantomäärät tarkasti etukäteen, jotta keruuautojen reitit ja tuotanto pystytään järjestämään aikaisempaa tehokkaammin.

Maitomestari-ohjelmassa on mukana kolme neljäsosaa DMK:n 8 000 maidontuottajasta. Ohjelmassa mukana oleville kehitetään parhaillaan bonusjärjestelmää. Maidosta saa jatkossa paremman hinnan, kun täyttää laatujärjestelmän tavoitteet.

FAKTA DMK Group • maanviljelijöiden omistama osuuskunta • Saksan suurin ja maailman 15. suurin meijeriyritys • Euroopan suurin juustonvalmistaja • liikevaihto 4,6 mrd. e vuonna 2015 ja 5,3 mrd. e vuonna 2014 • tuotantolaitos 25 paikkakunnalla Saksassa • jalostaa 6,7 mrd. kiloa maitoa (2015) • 8 300 maidontuottajaa (Saksassa yht. 69 000 maitotilaa) • 7 500 työntekijää • tuotemerkkejä mm. Milram, Osterland, Oldenburger, Casarelli ja Humana.

Kovat juustot upotetaan suolaveteen 2–3 päiväksi. Allas on 3,5 metriä syvä, 22 metriä leveä ja 23 metriä pitkä.

Toimittajan kommentti ajatteleva Dittmer keskittyy valittamisen sijasta etsimään keinoja selvitä mahdollisimman vähin vaurioin maidon hintalamasta. ”Olen tinkinyt mahdollisimman paljon ostopanoksista ja kiinnitän erityistä huomiota rehun hintaan. Tilanne on monilla tiloilla niin tiukka, että väärällä hinnalla ostettu rehuerä voi viedä koko maitotilan konkurssiin”, Dittmer sanoo.

Tilan holstein-karjan keskituotos on tällä hetkellä 9 100 kiloa lehmää kohti vuodessa. Tavoitteena on 9 500– 10 000 kiloa vuoteen 2020 mennessä, jolloin tuotannon pitäisi muutenkin olla huippuvireessä.

Dittmer on investoinut 2010-luvulla 1,5 miljoonaa euroa kahteen uuteen pihattoon ja lypsyasemaan.

Rahoituksessakin maitoyrittäjä luottaa kumppanuuteen. Paikallinen, maatalouteen keskittyvä pankki on rahoittanut Dittmerin tilan investoinnit. Pankilta

on löytynyt myös joustoa maidon hintakriisin aikana. ”Olen sopinut pankin kanssa yli vuosi sitten, etten toistaiseksi lyhennä lainojana.”

Dittmerin mielestä Euroopan unionin ei pitäisi tukea tällä hetkellä lainkaan maidontuotannon investointeja, sillä tuotannon lisäämisessä ei ole hänen mielestään nykytilanteessa mitään järkeä. ”En suunnittele tuotannon laajentamista. Laitan mieluummin tulevat voitot säästöön, koska markkinakriisejä tulee jatkossakin.”

Dittmer on käynyt ottamassa oppia maidontuotantoon ulkomailta. Hän on työskennellyt uusiseelantilaisilla ja amerikkalaisilla maitotiloilla. ”Uudessa-Seelannissa opin pienten tuotantokustannusten merkityksen ja Yhdysvalloissa suurtuotannon edut”, hän summaa.

Oiva keksintö jäi viemättä  Saksalaiset keksivät kolme vuotta sitten, että voita ja kasvirasvaa yhdistämällä saa helppokäyttöisen ja hyvänmakuisen levitteen leivälle. Tuote on ollut viime vuosina myyntimenestys Saksassa, ainakin DMK-meijeriosuuskunnalle.

Jos oikein muistan, on Suomessa Voimariinia levitelty jo 30 vuotta. Tuotteen kaupallistaminen vientiin jäi kuitenkin tekemättä, harmi. Oivan Voimariinin jäljittelijöitä riittää, nyt Saksassakin. Vienti on tainnut tyssätä myös siihen, että kaikella suomalaisella maidolla on viime vuosiin asti ollut muutenkin riittävästi kysyntää.

Hyvät innovaatiot ovat joskus yksinkertaisia. Meidänkin kannattaa kulkea maailmalla silmät auki ja kopioida huoletta muissa maissa kehitettyjä uutuustuotteita.

53

OT-20161020-188851_161011_1013540628.indd 53

11.10.2016 10:14:13

Brysselin näkökulmasta

Kuva: Wikipedia

Junckerin puhe yllätyksetön, komissio ahkeroi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti syyskuussa vuotuisen Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheen.

Jean-Claude Juncker

Etukäteen merkittäväksi luonnehdittu puhe ei sisältänyt uusia avauksia.

J JONAS LAXÅBACK Kirjoittaja on kotieläinasiamies Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.

ean-Claude Juncker totesi puheessaan, ettei hän ymmärrä, miksi vesi on kalliimpaa kuin maito. Tätä samaa vertailua hän käytti myös viime vuonna. Komission puheenjohtaja myös korosti komission olevan valmis jatkamaan EU:n maataloustuottajien tukitoimenpiteitä, joiden arvo on tähän asti noin 1 miljardia euroa. Tämän lisäksi Juncker otti maataloudesta esiin kiistellyn glyfosaatti-nimisen torjunta-aineen, jonka käyttökieltoa komissio lykkäsi aiemmin kesällä enintään vuoden 2017 loppuun saakka.

Käytännön toimenpiteitä ruokaketjun parantamiseksi Juncker ei luvannut, vaikka niitä hän viimevuotisessa puheessaan lupasi. Ruokaketjun toimivuudesta on pitkin kevättä esitetty useampi vaatimus sekä jäsenvaltioiden päämiehiltä ja maatalousministereiltä.

Konkreettisia esityksiä asiasta pitää nyt odottaa komission asettamista asiantuntijaryhmistä. Yksi tällainen on maatalouskomissaari Phil Hoganin perustama maatalousmarkkinoiden työryhmä (AMTF), jonka puheenjohtajana toimii Hollannin entinen maatalousministeri Cees Veerman. Työryhmältä odotetaan raporttia kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Omavastuu korostuu EU:n työvuosi jakautuu kahteen osaan. Vuoden ensimmäinen työpuo-

lisko alkaa tammikuussa ja päättyy heinäkuussa. Vuoden loppupuoli on paljon lyhyempi eli syyskuusta joulukuuhun. Tänä vuonna komissio esitti juuri ennen kesälomakautta pari tärkeää poliittista kokonaisuutta, kuten esimerkiksi jatkoa maatalouden aikaisempiin kriisipaketteihin.

Heinäkuun kriisipaketissa korostuvat omavastuu ja vapaaehtoinen tuotannon vähentäminen maito-alalla.

Tavoitteena on saada unionin maitomarkkinat paremmin tasapainoon kysynnän kanssa. Tähän yhtälöön liittyy myös osuuskuntien rooli markkinoiden tasapainottamisessa.

Toinen esitys, joka komissio antoi heinäkuussa, koskee EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Sillä aiotaan päästä joulukuussa 2015 sovittuihin globaaleihin ilmastotavoitteisiin. Kyseisessä esityksessä riittää selvitettävää esimerkiksi siinä, miten maa- ja metsätalouden hiilidioksidisidontaa havainnoidaan. Suomen luontaiset edellytykset sitoa hiilidioksidia metsien ja nurmen kautta tulisi lisäksi saada lopullisessa esityksessä paremmin esille.

Komissio esittää myös maatalouspolitiikan viherryttämisen yksinkertaistamista. Itse asiassa Jean-Claude Juncker asetti jo nimityskirjeessään maatalouskomissaari Hoganille tehtäväksi maatalouspolitiikan selkiyttämisen muun muassa purkamalla byrokratiaa. Keskiössä ovat suorien tuki-

en yksinkertaistaminen ja hyvät käytännöt. Valitettavasti Tähän komission esitykset eivät ainakaan vielä ole sanottavasti vähentäneet viljelijöiden byrokratiataakkaa. ”Ei uusia esityksiä liukuhihnalta” Suurin muutos maatalouspolitiikkaan nykyisen komission aikana tuo syyskuun puolessa välissä julkaistu väliarvioesitys EUn yhteiseen budjettiin.

Esityksessä jäsenmaita kannustetaan käyttämään maataloudelle tulonvakauttamisjärjestelmiä ja hyödyntämään Euroopan investointipankin rahoitusmahdollisuuksia maaseudunkehittämisohjelmissa.

Tuottajien myyntikanavan järjestäminen on myös esillä väliarvioesityksessä, jossa korostuu varsinkin vihannes- ja hedelmäalan tarve järjestäytyä tuottajaorganisaatioiden kautta.

Euroopan komissio on tähän mennessä vetänyt pois noin sata aikaisemman komission esitystä poliittisesta käsittelystä. Lähtökohtana on sen sijaan tehostaa nykyisten säädösten soveltamista.

Vaikuttaakin siltä, että hommia komissiossa kyllä tehdään, vaikka uusia esityksiä ei tuoteta liukuhihnaperiaatteella. Toivottavasti esitykset ovatkin jatkossa paremmin harkittuja ja asiaansa eteenpäin vieviä.

54

OT-20161020-188854_161011_1013580250.indd 54

11.10.2016 10:14:02

ikkuna maailmalle

Lähialueen tuotteita osuuskunnan kautta

Teksti: JONAS LAXÅBACK

Hollantilaistuottajat uskovat lähiruuan voimaan, tietenkin osuustoiminnallisesti.

M

Jos Bolk

iten vastata suurkeittiöiden ja kuluttajien kasvavaan paikallisten tuotteiden kysyntään? Vastauksena tähän muutama hollantilaistuottaja perusti Oregional-osuuskunnan seitsemän vuotta sitten. Osuuskunnan nimessä korostetaan sekä ruuan alkuperää (origin) että omaa aluetta (region).

Osuuskunta toimii Liemersin alueella Hollannissa aivan Saksan rajalla.

Osuuskunnan toimintasäde on noin 50 kilometriä eli tuotteita myydään myös Saksaan. ”Muun muassa suurkeittiöt totesivat meille, että paikallisten tuotteiden suosiminen on hankala, koska tuotteita pitää hakea niin monesta eri paikasta. Me toimitamme tuotteet suoraan asiakkaillemme. Tässä oli yksi syy osuuskunnan perustamiseen”, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, Jos Bolk.

Osuuskunnassa ovat Bolkin mukaan edustettuina maatalouden kaikki tuotantosuunnat täydentäen toisiaan.

Tällä hetkellä osuuskuntaan ei oteta mukaan uusia tuottajia. Bolk kuitenkin muistuttaa, että jos joku tuottaja on kiinnostunut myymään tuotteitaan osuuskunnan kautta, se kyllä onnistuu.

”Oregionalin nykyisten jäsenten sitoutuminen osuuskuntaan on tärkeää. Meillä kaikilla on muitakin myyntikanavia, mutta osuuskunnan kautta myytävät tuotteet pitää laadultaan yhtä hyviä kuin suoramyyntiin menevien. Tätä seikkaa olemme painottaneet”, sanoo Jos Bolk ja jatkaa: ”Osuuskuntamme on saanut hyvää palautetta suurkeittiöiltä. Toimittamamme elintarvikkeet ovat tuoreita ja korkealaatuisia. Vaikka hintamme ovat ehkä hieman kalliimpia, säästöä syntyy keittiöille, koska hävikki on muita toimittajia pienempi”, korostaa Bolk.

Asiakkaina suurkeittiöt ja kuluttajat Hänen mielestään osuuskunnan perustamisvaiheessa tarvitaan tietynlaista henkilöä luotsaamaan yritystä alkutaipaleen ajaksi. Seuraavassa vaiheessa tarvetta on taas toisenlaiselle johtajatyypille. ”Valitettavasti emme siirtyneet tarpeeksi nopeasti toiseen vaiheeseen, mutta asia on nyt korjattu vaihtamalla osuuskunnan johtoa.”

Bolk, joka on naudanlihantuottaja, kertoo myyvänsä noin 80 prosenttia omasta tuotannostaan osuuskun-

nan ja noin 20 prosenttia tilan suoramyynnin kautta. Hän kertoo, että näiden kahden myyntikanavan kautta hän voi paremmin kohdistaa eläimiään suurkeittiöiden ja kuluttajien vaatimuksiin. Jos Bolk yrittääkin jalostaa tilallaan kasvattamiaan eläimiä niin, että ne voivat paremmin hyödyntää hänen luonnonniittyjään laiduntamalla niillä. Hän myös kannustaa maatalousyrittäjiä olemaan avoimia kuluttajien suuntaan.

Omalla tilallaan Bolk järjestää kerran vuodessa ”avoimien ovien päivän”, jolloin hän myös esittelee tilan kirjapitoa vierailijoille. ”Moni on yllättynyt tilan taloudellisista luvuista. Ihmiset eivät usko, että viljelijän työtä tehdään näin alhaisella tuntipalkalla. Uskoakseni monikaan vierailija ei tilakäynnin jälkeen valita tuottajien saamista tuista ja tuottajahinnoista.”

Oregional-osuuskunnasta hän hollantilaisittain toteaa, että osuuskunta ei ole myyntikanavana automaatti. Osuuskunta toimii niin kauan, kun tuottajat uskovat työhönsä ja osuuskunta siihen asti, kun osuuskunta voi luottaa tuottajajäseniinsä.

Lue lisää: www.oregional.nl

55

OT-20161020-188855_161011_1125170877.indd 55

11.10.2016 11:25:20

analyysi Kirjoittajat: HEIDI FORSSTRÖM-TUOMINEN Pellervon taloustutkimus

PASI TUOMINEN Lappeenrannan teknillinen yliopisto

ANNE KONTKANEN & SAMI KARHU Pellervo-Seura

Osuuskunta maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiömuotona Maakunnan soteosuuskunnan muodostamiseksi kaivataan konkreettisia ajatuksia siitä, miltä maakunnan soteosuuskunta näyttäisi, miten se olisi organisoitu ja mitkä olisivat sen kilpailuedut.

M

aakunnan sote-osuuskunta olisi iso toimija, joka mahdollistaisi mittakaavaedut ja käyttäjälähtöisesti integroidut palvelut. Osuuskunnalla olisi sopimussuhde maakunnan kanssa ja tulonsa se saisi ensisijaisesti kapitaatioperiaatteella. Koska osuuskunnan perustamiseen riittää yksi jäsen, osuuskunnan perustajajäsenenä voisi toimia maakunnan palvelulaitos yksin.

Jo perustamisvaiheessa osuuskunnan säännöissä tulisi kuitenkin ottaa huomioon se, millaisella jäsen- ja pääomarakenteella osuuskunta tulee myöhemmin toimimaan. Osuuskunnalla voi olla erilaisia jäsenkategorioita, joiden äänimäärät ja päätösvalta on säännöillä määrätty erilaisiksi. Koska kyseessä olisi niin sanottu toisen asteen osuuskunta, osuuskuntalaki ei aseta rajoituksia sille, miten äänivalta eri jäsenryhmien kesken on jaettu. Näin se voisi myöhemmin ottaa jäseniksi asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan.

Myös osuuskunnan pääomarakenne voidaan sääntömääräyksillä muokata hyvin joustavaksi eri ehtoisten osuuksien avulla.

Eri jäsenryhmille voisi olla eri osuuslajeja.

Osuudet voisivat olla jaettu esimerkiksi maakunnan, henkilöjäsenen ja yritysjäsenen mukaan (A, B, C jne.). Jäsenyritys voisi olla ensisijaisesti sellainen, joka tuottaa palveluja sote-osuuskunnalle. Laajempaa pääomittamista varten voitaisiin lisäksi luoda erityisiä tuotto-osuuksia.

Sote-osuuskunnalla olisi normaali osuuskunnan hallintorakenne. Tähän sisältyvät toimitusjohtaja, hallitus ja hallintoneuvosto.

Myös jäsendemokratia olisi keskeisessä roolissa. Jäsenet osallistuisivat osuuskunnan toimintaan ja päätöksentekoon esimerkiksi palveluiden käyttäjinä sekä jäsenrahoituksen ja edustajiston kautta.

Osuuskunnan kilpailuedut ovat selkeät ja huomattavat osakeyhtiömuotoon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysalalla on erityisen tärkeää, että osapuolilla on yhteiset intressit ja tavoitteet sekä jaettu vastuu tavoitteiden saavuttamiseksi. Verrattuna osakeyhtiöön osuuskuntamuoto vahvistaisi palveluiden käyttäjälähtöisyyttä ja asiakkaiden osallisuutta. Osuuskunnalle luotaisiin kannustinjärjestelmä, joka motivoisi jäseniä tekemään omaa terveyt-

56

OT-20161020-188856_161011_1014000124.indd 56

11.10.2016 10:14:04

Jäseniltä kerättävä osuuspääoma mahdollistaisi palveluiden ja jäsenetujen jatkuvan kehittämisen. tään ja hyvinvointiaan tukevia päätöksiä.

Esimerkiksi eräänlainen käänteinen, terveyttä edistävistä elintapavalinnoista palkitseva bonusjärjestelmä voisi olla yksi varteenotettava mahdollisuus. Osallistumalla osuuskuntansa toimintaan hyviä elämäntapavalintoja tekemällä jäsenillä olisi mahdollisuus rakentaa pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi kansanterveyttä. Tämä mahdollistaisi myös psykologisen siteen syntymisen omaan yritykseen. Osallisuutta voitaisiin tukea digitalisaation mahdollistavilla työkaluilla ja järjestelmillä, joissa tiedolla ja sen hyödyntämisellä olisi avainrooli.

Palveluiden käytön lisäksi jäsenillä olisi osakeyhtiötä paremmat vaikutusmahdollisuudet yrityksen toimintaan ääntään käyttämällä. Jäsenillä olisi mahdollisuus valita tietty määrä edustajia osuuskunnan hallintoon, minkä lisäksi jäsenet, joilla on alan asiantuntemusta (esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat tai fysioterapeutit), voisivat olla mukana erilaisissa osuuskunnan neuvoa antavissa toimielimissä. Per capita -periaatteella maakunnalta tuloutetun rahoituksen lisäksi jäseniltä ke-

rättävä osuuspääoma puolestaan mahdollistaisi palveluiden ja jäsenetujen jatkuvan kehittämisen.

Ylijäämän käytön osalta osuuskunta tarjoaisi myös monia etuja verrattuna osakeyhtiöön. Merkittävimpänä voidaan pitää tuoton kiertämistä takaisin jäsenten hyvinvointia tukemaan sen sijaan, että se ohjautuisi erillisten omistajien hyväksi. Tämä ehkäisisi tehokkaasti myös niin sanottua piiloverotusta, jossa esimerkiksi maakunnan investointitarpeita paikattaisiin osakeyhtiön tarjoamien palveluiden hintoja korottamalla ja tulouttamalla tämän seurauksena syntynyt ylimääräinen voitto edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Riskien hallinnan kannalta ensiarvoisen tärkeänä voidaan pitää sitä, että osuuskunta pysyy jo lähtökohtaisesti omistajiensa käsissä, sillä osuuskuntamuotoista yritystä on vaikea vallata. Tätä voitaisiin entisestään tukea luomalla suojaklausuuli, joka edellyttää kuulemaan jäseniä yrityskauppaa suunniteltaessa. Huomioitavaa on myös se, että mikäli jäsenet eivät syystä tai toisesta olisi innok-

kaita osallistumaan osuuskunnan toimintaan, voisi omistus tässä tapauksessa pysyä maakunnalla.

Käytännön tasolla liikkeelle lähteminen edellyttäisi vahvaa suunnitteluvaihetta, joka sitouttaisi toimijat uuteen toimintamalliin. Tähän liittyen myös riittävä avaintoimijoiden osuuskuntaosaamisen koulutus tulisi varmistaa. Myös jäseniä voitaisiin valmentaa ja kannustaa oppimaan paitsi jäsenyyteen ja palveluiden käyttöön, myös elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Esimerkiksi yhdessä maakunnassa tapahtuvalla, vahvan ja osaavan ohjausryhmän tuella toteutettavalla pilottikokeilulla voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisia ”valuvikoja”. Toiminnan tueksi tarvittaisiin myös tutkimusta ja opetusta, ja esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa käynnistyvän sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen (DI) toimijat voisivat olla luonteva yhteistyötaho. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattimaisesti toteutettu maakunnan sote-osuuskunta voisi samanaikaisesti lisätä sekä taloudellisia säästöjä että kansalaisten hyvinvointia.

57

OT-20161020-188856_161011_1014000124.indd 57

11.10.2016 10:14:05

vesiosuuskunnat

MAVEKE –hanke tuo apua vesiosuuskunnille Uutiset kokosi: ANTTI MUSTONEN

Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n reilun kahden vuoden pituinen hanke MAVEKE - Maaseudun taloudellinen vesihuolto ja sen paikallinen kehittäminen tuo mukanaan tietoutta vesiosuuskunnille tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

M

aaseudun asukkaalle se antaa tietoa myös silloin, jos tämän kiinteistölle tulee kyseeseen vain kiinteistökohtainen vesihuoltoratkaisu. Hanke käsittelee siis kokonaisvaltaisesti maaseudun vesihuollon tilannetta. Siinä kerätään erilaisia vaihtoehtoja vesihuollon kehitysratkaisun valintaan. Internet tulee olemaan keskeinen väline, josta tietoutta saadaan helposti ja käytännönläheisessä muodossa.

Maaseudun asukkaiden käyttöön tulee kiinteistön sijaintipaikan tietoa hyödyntävä nettisovellus omien kiinteistökohtaisten ratkaisujen pohjaksi sekä kokemuspankki jo käytössä olevista kiinteistöjen jätevedenkäsittelymenetelmistä sisältäen kuvauksia niiden käyttäjien havainnoista ja kokemuksista.

Vesiosuuskuntien toimintaa selvitetään puolella kymmenellä pilottialueella kartoittamalla niiden tarpeet ja tekemällä ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. Kokemuksia kerätään maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti.

Tältä pohjalta kaikkien vesiosuuskuntien tarpeisiin laaditaan toimintamallien kokoelma, jota voidaan soveltaa käytännön tilanteisiin haja-asu-

tusalueilla ja erityisesti osuuskuntien toimintaa kehitettäessä.

Toimintamallit kuvataan selkeinä kaavioina ja kuvauksina, joissa huomioidaan hiljaisen tiedon pysyvyys osuuskuntien vastuuhenkilöiden ikääntyessä. Myös mahdollisuuksia tärkeiden asiakirjojen sähköiseen säilyttämiseen selvitetään.

Työn tarkoituksena on kartoittaa kestävä toiminnallinen ja taloudellinen pohja erikokoisille vesiosuuskunnille. Pellervo-Seura on hankkeessa mukana yhtenä yhteistyötahona.

Finnpulpin vesistövaikutukset huolettavat Kuopion Sorsasaloon suunnitellun jättimäisen Finnpulp-sellutehtaan vaikutukset Kallaveteen huolettavat kuopiolaisia, Yle uutisoi 16.9. ”Vesihuolto on huoltovarmuuskriittinen toiminta, joka pitää turvata kaikissa olosuhteissa”, sanoi Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen.

Kuopion Vesi vaatii, että Finnpulpin on selvitettävä vesistöön päätyvät yhdisteet tarkasti ennen tehtaan käynnistämistä. Vesilaitos käyttää Kallavettä pääasiallisena raakavesilähteenään. Biotuotetehdasta Sorsasaloon

kaavailevan Finnpulpin suunnitelmat ja ennen kaikkea viranomaisten lopulliset ratkaisut tehtaan ympäristö- ja vesilupaan liittyen vaikuttavat keskeisesti siihen, millaista raakavettä Kallavedestä kuopiolaiset tulevaisuudessa saavat.

Etenkin AOX-yhdisteet eli orgaaniset halogeeniyhdisteet huolettavat.

Ne ovat myrkyllisiä, pitkäikäisiä ja heikosti hajoavia yhdisteitä, joita syntyy sellun teon yhteydessä.

Kuopion Vesi katsoo uutisen mukaan, että tehtaan Kallaveteen tuleva jäteveden purkuputki pitää ulottaa Hietasalon vedenottamon eteläpuolelle tai vaihtoehtoisesti kaikkien puhdistamolla käsiteltävien jätevesien käsittelyltä tulee edellyttää tehostettua puhdistusta. ”Täytyy muistaa, että vesihuolto on huoltovarmuuskriittinen toiminta, joka pitää turvata kaikissa olosuhteissa, ja sen takia asia on erittäin tärkeä meille”, Laamanen sanoi.

Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemen mielestä Finnpulp on uusi hanke, joka voi käyttää sellaista modernia teknologiaa, mitä ei kaikissa tällä hetkellä toimivissa tehtaissa ole. ”Se antaa hienoja mahdollisuuksia

58

OT-20161020-188858_161011_1014010214.indd 58

11.10.2016 10:14:06

osuuskunnan lainoja kohtaan oli yhteensä 950 000 euroa.

Tarkoitus olisi muuttaa takaussummasta noin puolet suoraan Puumalan kunnalta otettavaksi lainaksi.

Lainaehtoihin kuuluu, että vesiosuuskunta käyttää uudesta lainasta saatavan pääoman kunnan aiemmin takaamien lainojen lyhentämiseen. Lisäksi vesiosuuskunnan tulee kiinnittää ja pantata omistamansa jätevedenpuhdistamo velan vakuudeksi.

myös vesien suojeluun”, hän jatkoi.

Yle kertoi aluehallintoviraston arvioivan, että Finnpulpin jättämästä ympäristö- ja vesilupahakemuksesta saadaan päätös nopeimmillaan vuodenvaihteessa.

Puumala on vesiosuuskunta-kunta Puumalan Vesiosuuskunta toimii eteläsavolaisen Puumalan taajamien kunnallisena vesihuoltolaitoksena sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Osuuskunta on perustettu vuonna 1955. Jäseniä oli vuoden 2014 lopussa 450 eli noin 56 prosenttia kunnan asukkaista.

Puumalan kunnanhallitus on esittänyt valtuustolle, että kunta myöntäisi Puumalan vesiosuuskunnalle 500 000 euron lainan, Länsi-Savo uutisoi 19.9. Tähän mennessä kunta on ollut useiden vesiosuuskunnan lainojen takaajana. Viime vuoden lopussa kunnan takausvastuiden määrä vesi-

Lapissa vesiosuuskuntien vesi halvinta Lappilaisperheiden vesilaskussa voi olla 450 euron ero. Halvinta vesi on Kittilässä ja Pellossa, joissa molemmissa vesiosuuskunnat vastaavat keskustaajamien vesihuollosta. Lapin kalleinta vettä virtaa Enontekiöllä ja Rovaniemellä, molemmissa osakeyhtiöpohjalla.

Halvimmalla pääsee Kittilän vesihuolto-osuuskunnan alueella, jossa esimerkkiperheen vesilasku on 730 euroa vuodessa. Pellon vesihuoltoosuuskunnan alueella perheen vedenkäyttö maksaa vuodessa 800 euroa.

Vesihintojen eroa on selitetty muun muassa erikokoisilla vesijohtoverkostoilla ja sillä, kuinka paljon omistaja eli yleensä kunta haluaa kerätä tuloja vesimaksuilla. Tietoja kokosi Vesilaitosyhdistys. Koko maan vertailussa Kittilän Vesihuolto-osuuskunta sijoittui veden halpuudessa kolmanneksi.

Varsinaissuomalaisessa Sauvon kunnassa osuuskunnan tahto läpi Karunan vesihuolto-osuuskunta saa vetää vesi- ja viemärijohdot Sauvon Päisterpään kylässä suunnitelmiensa mukaan. Sauvon tekninen- ja ympäristölautakunta myönsi osuuskunnalle luvat vetää putket myös niiden kuuden kiinteistön läpi, joiden omistajat eivät ole antaneet osuuskunnalle lupaa kaivaa maillaan. Lautakunnan päätös syntyi äänin 3–2, uutisoi Salon Seudun Sanomat 15.9.

Myönnetyt luvat koskevat yhteensä vajaan kolmen kilometrin matkaa.

Karunan vesihuolto-osuuskunta on rakentanut Sauvon eteläisiin osiin yli 60 kilometriä viemäri- ja vesilinjaa.

Noin 2,5 miljoonan euron hankkeesta on rakentamatta vielä tämä 3-4 kilometrin osuus Päisterpäässä. Osuuskunnalla on yli 210 liittyjää.

Hanke energiankäytön tehostamisesta Suomalaiset vesihuoltolaitokset etsivät uusia tapoja tehostaa energiankäyttöään Vesilaitosyhdistyksen ja Motivan johdolla. Alan yhteishankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä.

Hanke julkistettiin elo-syyskuun vaihteessa. Tiedotteen mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 1500 vesihuoltolaitosta, joiden ansiosta suomalaiset voivat nauttia maailman puhtaimmasta vesijohtovedestä.

Ennen suomalaisten juomalaseihin päätymistä veden puhdistus ja pumppaus vaativat paljon energiaa, mutta erityisesti energiaa kuluu viemäriverkostoon palautuvan jäteveden puhdistukseen ja lietteen käsittelyyn.

Särkisaloon uusi vesiosuuskunta Salon kaupunkiin nykyään kuuluvaan Särkisaloon on perustettu Finnarinselän vesiosuuskunta. Osuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon, viemärin ja mahdollisesti myös valokuidun.

Perustamiskokouksessa löytyi heti nelisenkymmentä kiinnostunutta, kertoi Perniönseudun Lehti elokuun lopussa. ”Asukkaat ovat olleet aktiivisia, kun täällä muuten ollaan omien kaivojen varassa”, kertoi uutisessa osuuskunnan puheenjohtaja Marko Kanerva. Viemäri on suuri helpotus muun muassa alueella sijaitsevalle Särkelän loma-alueelle.

Putkea ja kaapelia verkostoon tulee viitisentoista kilometriä. Kustannusarvio on puolen miljoonan euron luokkaa, ja hankkeen rahoitus on järjestyksessä.

59

OT-20161020-188858_161011_1014010214.indd 59

11.10.2016 10:14:08

palvelusivut POP Pankkiliiton toimitusjohtaja vaihtuu

P

OP Pankkiliitto osk:n hallintoneuvosto kertoi elokuun lopulla käynnistävänsä toimitusjohtajan aloitteesta uuden toimitusjohtajan hakuprosessin siten, että nykyinen POP Pankkiliitto osk:n toimitusjohtaja Heikki Suutala jättää tehtävänsä viimeistään 31.3.2017 mennessä. ”POP Pankki –ryhmällä on hyvät lähtökohdat vastata tulevaisuuden haasteisiin. POP Pankeilla on tutkimusten mukaan Pohjoismaiden tyytyväisimmät asiakkaat, vakavaraisuus on kärkiluokkaa ja kannattavuus kunnossa.” ”Ryhmän uuden strategian toteuttamisen johtaminen on innostava haaste POP Pankkiliiton tulevalle toimitusjohtajalle. Heikki Suutala työskentelee toimitusjohtajana täysipainoisesti uuden toimitusjohtajan tu-

Leena Ala-Orvola MTK:n maitoasiamieheksi

loon saakka. Heikki Suutalalla on ollut merkittävä rooli POP Pankki –ryhmässä ja kiitämme häntä määrätietoisesta kehittämistyöstä POP Pankki -ryhmän perustamisesta tähän päivään asti”, toteavat POP Pankkiliiton hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Saarimäki ja hallituksen puheenjohtaja Petri Jaakkola. ”Nyt on sekä omasta että POP Pankki –ryhmän puolesta sopiva hetki hakea uusia tuulia. POP Pankki –ryhmän rakenneuudistus on saatu valmiiksi, POP Pankki –ryhmä on hyvässä kunnossa ja ryhmä on yhtenäisenä sitoutunut uuden strategian toteutukseen. On hyvä, että uusi toimitusjohtaja pääsee uuden strategiakauden alkuvaiheessa vaikuttamaan sen eteenpäin viemiseen”, totesi toimitusjohtaja Heikki Suutala.

PRH poisti kaupparekisteristä 763 toimintansa lopettanutta osuuskuntaa

P Maitovaltuuskunnan ja MTK:n maitovaliokunnan maitoasiamieheksi on nimitetty MMM, agronomi Leena AlaOrvola. Hän on toiminut vuodesta 2008 MTK:n maatalouslinjan viljelijätuista vastaavana asiantuntijana ja sitä ennen esittelijänä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa.

Heikki Suutala jatkaa POP Pankkiliiton toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja on valittu.

atentti- ja rekisterihallitus (PRH) on poistanut kaupparekisteristä 28 680 toimintansa lopettanutta yritystä, joista 763 oli osuuskuntia.

Elokuun lopussa tehtyjen poistojen jälkeen kaupparekisterissä on 598 990 yritystä ja asunto-osakeyhtiötä. Poistomenettelystä julkaistiin huhtikuun alussa kuulutus, jossa kehotettiin poistouhan alla olleita 29 080 yritystä tekemään muutosilmoitus kaupparekisteriin heinäkuuhun mennessä.

Näistä yrityksistä vain 235 teki ilmoituksen määräaikaan mennessä ja vält-

tyi siten poistolta. Toimimattoman yrityksen poistaminen rekisteriviranomaisen aloitteesta perustuu kaupparekisterilakiin (24 §). PRH otti poistomenettelyyn yritykset, jotka eivät olleet tehneet ilmoitusta kaupparekisteriin kymmeneen vuoteen ja jotka olivat Verohallinnon mukaan toimimattomia.

Osuuskuntia oli kaupparekisterissä 30.6.2016 PRH:n tietojen mukaan 5 000.

Näiden lisäksi kaupparekisterissä listataan erikseen osuuspankit, joita oli 203.

60

OT-20161020-188860_161011_1014300758.indd 60

11.10.2016 10:14:34

palvelusivut

Ilmoita meille osuuskuntasi tapahtumista!

Sinikka Huotari sinikka.huotari@pellervo.fi

Tapahtumakalenteri

Osavuosikatsaukset tammi- syyskuu

Osuustoiminnan kokouksia ja tapahtumia talvella 2016–2017 14.12. Osuustoiminta-lehti 6/2016 ilmestyy teemana ”Koulut ja opiskelijaosuuskunnat”

1.3.

Hedvig-Gebhard -juhlaseminaari,

Eduskunnan Pikkuparlamentti ja auditorio 6.4.

Pellervon Päivä 2017, Helsinki

Atria Oyj HKScan Oyj Metsä Group Oy Pohjola Pankki Oyj

27.10.

2.11.

2.11.

2.11.

PI-johtamiskoulun vuoden 2016–2017 koulutuksia 26.–28.10. HLJ-luottamusjohtajavalmennus nro 21 al

kaa, Hotelli Haaga, Helsinki. Hinta 6 200 € + alv.

(lisäksi kokouspaketti n. 65 €/hlö/päivä

sekä mahdolliset illalliset ja majoitus).

24.11. PI-maitoforum, Karjala-talo, Helsinki.

Hinta 355 € + alv. (sis. ruokailut).

8.–9.12. PI-veropäivät, Hotelli Haaga, Helsinki.

Hinta 395 € + alv. (sis. ruokailut).

HLJ-Akatemia 31.1.–1.2.2017, Hämeenkylän Kartano,

Vantaa. Hinta 925 € + alv.

(sis. ruokailut pl. illallinen). Illallinen n. 60 €.

UUTUUS! International Leader -valmennus,

alkaa kevättalvella 2017.

PTT:n julkaisut löydät seuraavasta osoitteesta: http://ptt.fi/fi/julkaisut

- Tulikin mieleen, että täytyy hoitaa kauppa- ja pankkiasiat.

”Kylvä siemen tulevaisuuteen! Lahjoita kehitysmaan viljelijälle” Liity FFD:n kuukausilahjoittajaksi!

Anna lahjoitus tai aineeton lahja isänpäivänä, jouluna tai muuna merkkipäivänä.

Lahjoittamalla tuet kehitysmaiden viljelijöiden koulutusta, järjestäytymistä ja markkinoille pääsyä.

Tarkemmat ohjeet kuukausilahjoittajaksi liittymisestä: http://www.mtk.fi/vastuullisuus/kehitysyhteistyo/osallistu/fi_FI/osallistu/

Aineettomat lahjat: https://holvi.com/shop/ffd-aineetonlahja/ POL-2015-5433. Lupa on voimassa 21.8.2015–20.8.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Mikä FFD? FFD (Finnish Agri-agency for Food and Forest Development ry) on vuonna 2012 perustettu suomalainen kansalaisjärjestö. Päämäärämme on auttaa kehitysmaiden maaseudun ihmisiä paikallisesti. Tuemme paikallisia tuottajia ja heidän yhdistyksiä, järjestöjä tai osuuskuntia. Tällä hetkellä hankkeitamme on Etiopiassa, Tansaniassa, Mosambikissa, Vietnamissa, Nepalissa ja Nicaraguassa. FFD:n neljä perustajajäsentä ovat MTK, Pellervo-Seura, SLC ja Pro-Agria.

61

OT-20161020-188861_161011_1014310808.indd 61

11.10.2016 10:14:34

näkökulma

Kuva: Riku-Matti Akkanen

Kirjoittajat: ANU PUUSA toimii apulaisprofessorina ItäSuomen yliopistossa.

KIRSI HOKKILA työstää osuustoiminta-aiheista väitöskirjaansa.

Suomalainen turvaa osuustoimintaan

T

urvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Abraham Maslow’n kuuluisan tarvehierarkian mukaan ihminen pyrkii tyydyttämään turvallisuuden tarpeensa heti fysiologisten tarpeidensa jälkeen. Käytännössä turvallisuuden tavoittelu tarkoittaa asioiden ennakoimista, varautumista, erilaisilta uhilta suojautumista ja riskien minimoimista. Turvallisuus saa kuitenkin erilaisen merkityksen silloin kun se on uhattuna. Osuustoimintaliike sai alkunsa teollistumisen jälkeen, jolloin merkittävä osa kansasta eli epävarmuudessa ja turvattomuudessa. Heidän työnsä, inhimilliset asuinolot, ruokaturva, terveys ja jopa eloonjääminen olivat uhattuina. Luokkayhteiskunnassa kova työ tai ahkeruuskaan eivät tarjonneet ulospääsyä tilanteesta, ja ihmisten oli kehitettävä uusia keinoja selviytyä kapitalismin lieveilmiöiltä.

Rochdalen pioneerien keino oli ryhtyä rehellisyyteen perustuvaan kauppatoimintaan, joka sittemmin synnytti osuustoimintaliikkeen. Sen ideana oli sosiaalisen turvallisuuden lisääminen yhteistoimintaan perustuvalla resurssien yhdistämisellä. Vähitellen ihmisten luottamus kasvoikin hälventäen epäluuloja ja turvat-

tomuutta, kun toiminta osoitti jatkuvuutensa ja yhteistoiminnan hyödyt konkretisoituivat oikeudenmukaisella tavalla myös vähävaraisille. Näin ollen voidaan ajatella, että turvallisuuden tavoittelu oli se ajuri, jonka myötä osuustoiminnan arvot ja periaatteet saivat ensimmäisen muotonsa.

Yksilö tuntee olonsa erityisen turvattomaksi, jos lähitulevaisuuden uhkakuvat ovat vaikeasti ennustettavia tai –ymmärrettäviä tai kokiessaan, ettei hän kykene yksin torjumaan turvattomuutta luovia tekijöitä.

Aikanaan Suomessakin osuustoiminta vahvistui toden teolla vasta Venäjän sortovallan voimistuessa, kun ymmärrettiin, että Suomen autonomia, kansallinen kulttuuri ja niiden myötä suomalainen identiteettimme olivat uhattuina. Suomalaisen osuustoiminnan tulisieluinen isä Hannes Gebhard oli vakuuttunut siitä, että juuri osuustoiminta oli se keino, joka yhdistäisi kansan ja siten turvaisi Suomen kansallisen kulttuurin ja sen olemassaolon. Suomalaiset turvasivatkin osuustoimintaan laajalti ja se juurtui syvälle suomalaiseen kansakuntaan.

Sen vaikutukset ovat jättäneet lähtemättömän jälkensä valtiomme kehitykseen osuustoiminnan ollessa edel-

läkävijä ja suunnannäyttäjä sittemmin koko yhteiskuntaan levinneiden tasaarvon ja demokratian periaatteiden käyttöönotossa ja vakiinnuttamisessa.

Suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa toteutettu laaja kyselytutkimuksemme paljasti, että nuorten tärkein henkilökohtainen arvo on turvallisuus. Samassa tutkimuksessa analysoimme myös nuorten laadullisia käsityksiä osuustoiminnasta ja mielenkiintoisesti esiin nousi juuri turvallisuus, jonka nuoret liittivät osuustoimintaan kiinteästi. Osuustoiminnan ideologian ajateltiin olevan tervetullut globaalia taloutta vakauttava voima, osuuskunnan omistajuusrakennetta käsiteltiin paljon juuri sen turvaa luovien ominaisuuksien kautta ja osuustoiminnallisten yritysten arvostus kulminoitiin vahvasti niiden pitkäjänteiseen ja vakaaseen toimintaan.

Arvotutkimuksissa on yleisesti havaittu, että kun joku arvo on uhattuna, sen merkitys kasvaa. Myös meidän aineistossamme nuoret pohtivat paljon globaalin talouden tämänhetkistä epävakaisuutta ja sen luomia uhkakuvia. Ehkä juuri siksi osuustoiminnan henkilökohtainen merkitys yhdistettiin vahvasti muun muassa osuuskun-

62

OT-20161020-188862_161011_1014320473.indd 62

11.10.2016 10:14:35

yliopisto-osuuskunta

Suomalaisen osuustoiminnan näkökulmasta turvallisuuden tärkeys ja keskeisyys on mielenkiintoinen asia. Osuustoiminnan vahva jalansija maassamme on eittämättä luonut vakautta yhteiskuntaan ja näin ollen vahvistanut niin nuorten kuin vanhojenkin suomalaisten turvallisuuden arvostusta. Osuustoiminta myös näyttää tulleen ajassamme taas yhä ajankohtaisemmaksi monien mieltä kaihertavan turvattomuuden tunteiden myötä.

Se on vanhastaan näyttänyt voimansa nimenomaan huonoina aikoina, jollainen tälläkin hetkellä vaikuttaisi olevan käsillä. Tutkimuksessamme nuorison silmin osuustoiminta näyttäytyikin ”pelastajana” ja markkinatalouden ”inhimillistäjänä” uhkakuvien keskellä.

Uskaltaisimmekin väittää, että koska suomalaisilla nuorilla on jo valmiiksi vastaanottavainen asenne osuustoimintaa kohtaan kulttuurihistoriamme ja arvoilmastomme vuoksi, tulee osuuskuntien merkitys entisestään kasvamaan tulevaisuudessa niin palveluntuottajina, työnantajina kuin yrittäjyysvaihtoehtonakin.

Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa epävarmuuden ja turvattomuuden kokemukset tuskin tulevat ainakaan vähenemään.

Kuva: Samuli Lintula

tien houkuttelevuuteen vastuullisina ja turvallisina työnantajina.

Nuoret pohtivat myös, miksi juuri Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. He löysivätkin pohdinnoissaan monia selityksiä sille, minkä vuoksi suomalaiset samaistuvat helposti osuustoiminnan arvomaailmaan. Koska Suomi on demokratia, on tasa-arvoisuuden arvostus sisäänrakentunut suomalaiseen mentaliteettiin. Lisäksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu monia osuustoiminnalle keskeisiä piirteitä, kuten heikommassa asemassa olevista huolehtiminen. Nuoret myös pohtivat, kuinka Suomen historiallinen kehityskulku on luonut otollisen maaperän osuustoiminnan arvojen ja periaatteiden arvostukselle. Köyhissä kyläyhteisöissä eloonjäämisen ovat turvanneet paitsi oma-apuisuus myös yhteistyö ja vähäisten resurssien yhdistäminen.

Teksti: HANNA MUUKKA

Turun yliopisto ja Åbo Akademi puhaltavat yhteen hiileen uuden opiskelijaosuuskunnan kautta. Kuvassa Åbo Akademin päärakennus Tuomiokirkkotorin laidalla.

Uusi opiskelijaosuuskunta Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä Turun yliopisto ja Åbo Akademi yhdistivät voimansa ja rakensivat yhteisen osuuskunnan turkulaisille yliopistoopiskelijoille ja vastavalmistuneille.

”

Pyrkimyksenä on kehittää opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia sekä tarjota opiskelijoille harjoitteluja testauspaikka oman yritystoiminnan ja liiketoimintaidean eteenpäin viemiseksi,” kertoo osuuskunnan valmentajana toimiva Joachim Ramström Åbo Akademista.

Osuuskunta on vasta aloittelemassa toimintaansa ja nimeäkään ei ole vielä päätetty. Osuuskunnan jäseniä alettiin hakea viime keväänä ja lokakuun alkuun mennessä kiinnostuneita oli vajaa parikymmentä.

Mallia on otettu ammattikorkeakoulujen opiskelijaosuuskunnista. Osuuskunnalla on kaksi tiimivalmentajaa sekä SparkUp-tila. Osuuskunnan perustamisen taustalla on myös projektirahoitusta.

Mitä osuuskunta tuo opiskelijalle? ”Toivomme, että osuuskunta tarjoaisi mahdollisimman matalan kynnyksen ryhtyä kokeilemaan yrittäjyyttä sekä mahdollisuudet kehittää työelämätaitoja ja kokemuksia päätöksenteosta, johtamisesta, kompromissien teosta sekä tietysti tiimityöstä. Yliopisto-opiskelu kun on aika akateemista. Osuuskunnassa opiskelijat voivat myös rakentaa verkosto-

jaan yritysmaailmaan. Ylitse kaiken toivon, että se lisää opiskelijoiden rohkeutta ja uskoa omiin kykyihinsä.”

Opintopisteitä opiskelijoiden ei ainakaan vielä ole mahdollista saada. ”Tulevaisuudessa toivottavasti saa, koska olisi luontevaa, että jos toimii osuuskunnan johtotehtävissä voisi ihan hyvin suorittaa esimerkiksi johtamisen kurssia näin. Me valmentajat emme kuitenkaan voi suoraan antaa opintopisteitä, vaan pitää mennä kunkin opiskelijan oman aineen ja vastuu-opettajan kautta.

Olisi hyvä, jos joku opettaja ottaisi valmennuskoppia osuuskunnasta meidän jälkeen.”

Minkälaisia hommia osuuskunnan jäsenet mahdollisesti tekevät? ”Keskiössä on opiskelijoiden asiantuntijuus, sitähän he myyvät, ja koska opiskelijat tulevat eri aloilta, heillä on erilaista osaamista. Me tulemme valmentajien kanssa panostamaan vahvasti siihen, että osuuskuntalaiset yhdistävät eri alojen osaamista. Siitähän innovaatiot syntyvät.

Me valmentajat emme osallistu osuuskunnan toimintaan millään tavalla, vaan valmennamme prosessia.”

63

OT-20161020-188862_161011_1014320473.indd 63

11.10.2016 10:14:36

taloushallinto

Vaarallinen kirjanpitäjä

O MERJA HILTUNEN Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri, tilitoimistoyrittäjä ja Idekoopasiantuntijaosuuskunnan jäsen.

suuskunnan hallituksen tulee OKL 6 luvun 2. pykälän mukaisesti huolehtia osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa myös siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Viime vuonna Turun hovioikeus antoi ratkaisun (nyt lainvoimainen), jossa tilintarkastajat tuomittiin maksamaan noin 68 000 euron vahingonkorvaus osuuskunnalle sen kirjanpitäjän tekemän kavalluksen vuoksi. Tapauksessa tilintarkastajien katsottiin menetelleen huolimattomasti, koska he eivät olleet tehneet riittävää riskianalyysia tarkastuksen kohteesta. Kirjanpitäjällä oli niin sanottu vaarallinen työyhdistelmä, koska hän hoiti sekä osuuskunnan maksuliikenteen että teki kirjanpidon. Tilintarkastajat olivat kantajan mukaan myös laiminlyöneet osuuskunnan kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisen ja huolellisen tarkastamisen, koska eivät olleet havainneet kirjanpitäjän oikeudettomia nostoja tililtä.

Lähtökohtaisesti hallituksen olisi pitänyt valvoa kirjanpitäjän työtä ja käytännössähän tämä tehtävä olisi kuulunut toimitusjohtajalle. Jotta väärinkäytökset voitaisiin estää, olisi hallituksen syytä nimetä henkilö, joka valvoo taloushallintoprosessia ja sitä hoitavien henkilöiden työtä tilikauden aikana. Hän tarkkailee myös pankin tiliotteita, vertaa kirjanpitoa tilitapahtumiin ja tekee tositetarkastusta. Tämä on tärkeää myös sen takia, että yhä enemmän yritykset saavat aidoilta näyttäviä huijauslaskuja.

Valittu henkilö voi olla osuuskunnan varsinainen tilintarkastaja, mutta tehtävää voi hoitaa myös

esimerkiksi hallituksen jäsen. Yksi tapa tehostaa sisäistä valvontaa on pitää säännöllisesti hallituksen kokouksia, joissa käsitellään talousraportit (budjettiseuranta, tuloslaskelma ja tase). Kirjanpidon ulkoistaminen vähentää myös väärinkäytösten riskiä.

Tilintarkastajan tehtäviin kuuluu tarkastaa kirjanpitoaineisto ja kirjaukset, sekä miten tilinpäätös on johdettu kirjanpidosta. Lisäksi tilintarkastajan pitää muun muassa tarkastaa, että osuuskunnan hallitus ja johto ovat toimineet lainmukaisesti. Käytännössä, varsinkin jos kirjanpitoaineistoa on paljon, tilintarkastaja määrittelee tavan ja laajuuden, jolla tarkastus tehdään. Jokaisella tilintarkastajalla on omat menettelytapansa, mutta tilintarkastajien yhteisöt antavat suosituksia miten tilintarkastus toteutetaan ja mihin asioihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota.

Usein taloushallintotehtäviin valikoituvat luotettavat ja osaavat henkilöt, mutta aina ei näin ole.

Keskinäinen luottamus on tärkeää missä tahansa organisaatiossa. Tästä huolimatta kaikkien kirjanpitovelvollisten, mukaan lukien osuuskuntien, tuleekin luoda sisäisen valvonnan menetelmät, jotka eivät ole henkilöistä riippuvaisia. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan olisi myös hyvä käydä kirjanpito ja tilinpäätös läpi aina ennen tilintarkastusta ja osuuskunnan kokousta.

Taloushallinnon töiden organisoinnissa on usein paljon epäselvyyksiä vastuiden jakamisesta.

Hallitus saattaa olettaa, että kirjanpitäjä ja tilintarkastaja ovat täysin vastuussa kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemisestä. Valvontavastuu jää kuitenkin aina hallituksen tehtäväksi.

64

OT-20161020-188864_161011_1014330210.indd 64

11.10.2016 10:14:37

on

uusi yritys

Osuustoiminta

Osuuskunta Hyvin Yhdessä

viisas valinta

Osuustoiminta on aina ajankohtaista ja Osuustoiminta-lehti kertoo siitä Sinulle aidosti.

H

yvin Yhdessä on terveys- ja hoitoalan yrittäjien muodostama osuuskunta Hyvinkäältä, jonka tavoitteena on parantaa ja kehittää vanhusten ja muiden apua tarvitsevien kotihoitopalveluita. Osuuskunta tarjoaa kaikki palvelut samasta paikasta.

Osuuskunta kertoo kotisivullaan täyttävänsä Hyvinkään kaupungin laatuvaatimukset. ”Olemme toimija, jolla on oma laatujärjestelmä. Sen toteutumista seuraamme sisäisillä ja ulkoisilla mittareilla sekä asiakastyytyväisyystutkimuksilla”, kotisivulla kerrotaan.

Rakennamme yhdessä suomalaista hyvinvointia joka päivä.

OSUUSTOIMINTA ”Toimitusjohtajan tulisi pyrkiä näkemään asioita mahdollisimman pitkälle.”

5•2016

Nyt tarvitaan ” vahvaa panostusta tulevaisuuden elintarvikkeisiin.

s.6

”

s.8

hinta 13,20 €

Kilpailukyky Suomalaisuus Etiikka ja arvot

J OH D ON J A H A L L IN N ON A M M ATTIL EH TI

SOTE 2019 & OSUUSTOIMINTA

Jäsen- ja asiakasomistajuus

Demokratia ja tasa-arvo SOTE palikat jaossa, eri toimijat valmistautuvat. s. 18-45

PKO tarjoaa terveyspalvelut suoraan Prismasta s.30

Saksan suurin maito-osuuskunta kamppailee markkinapaineissa

Kaikkien vesiosuuskuntien tarpeisiin laaditaan toimintamallit

s.51

s.58

OsuustOiminta

Lue lisää: www.hyvinyhdessa.fi

OsuustOiminta

PALVELUKORTTI

10 uutta osuuskuntaa Kotipaikka

Tilaan Osuustoiminta-lehden

■ itselleni ■ lahjaksi:

■ Tutustumistarjous 28 €/6 numeroa. ALV 10 % sisältyy tarjoushintaan.

■ Osoitteenmuutos ___________________ alkaen

Nimi

Toimiala

Haikac osk

Ohjelmistojen suunnittelu Espoo ja valmistus

-

Osuuskunta Harjun LähiVoima

Sosiaalihuollon avopalvelut

Raahe

-

Osuuskunta Metsän Syli

Maatilamatkailu

Sysmä

-

Osuuskunta PyhäTyövaatteiden valmistus vaate & Kaikki taivaan tavarat

Espoo

www.pyhavaate.fi

Puhelin ja sähköposti ...........................................................................................

Muotoiluosuuskunta Pinkka

Teollinen muotoilu ym.

Tampere

http://pinkkaosk.com/

Yrityksen nimi .......................................................................................................

Latvasilmu osk

Muu liikkeenjohdon konsultointi

Hankasalmi

-

Finnarinselän vesiosuuskunta

Veden otto, puhdistus ja jakelu

Salo

-

Restaurointiosuuskunta OKRA

Erikoistunut rakennustoiminta

Inkoo

-

Team Victory Osuuskunta

Muu urheilutoiminta

Kouvola

-

Kurun Osaavat Kädet OSK

Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille

Ylöjärvi

-

Lehden saaja / Osoitteenmuutoksissa vanha osoite: Yrityksen nimi........................................................................................................

Suku- ja etunimi ...................................................................................................

Lähiosoite .............................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka .................................................................................

Lahjatilauksen maksaja / Osoitteenmuutoksissa uusi osoite:

Suku- ja etunimi ...................................................................................................

Lähiosoite .............................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka .................................................................................

Puhelin ja sähköposti ...........................................................................................

Pellervo maksaa postimaksun

OsuustOiminta

OsuustOiminta VASTAUSLÄHETYS

Sopimus 5002840

00003 HELSINKI

Ilmoita uusi osuuskuntasi meille! riku-matti.akkanen@pellervo.fi

OT-20161020-188865_161011_1014340278.indd 65

Verkossa

Tilaus jatkuu kestotilauksena.

65

11.10.2016 10:14:38

terveydeksi

Pois ikävyys ja hämäryys! ”Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär kuin syksy-iltanen autiol maall?

Turha vaiva täällä, turha onpi taistelo ja kaikkisuus mailman, turha!”

-Aleksis Kivi, 1866

ANTTI SUVANTO Kirjoittaja on psykologi ja psykoterapeutti.

Hän kirjoittaa lehteemme työterveyteen liittyvistä kiinnostavista kysymyksistä.

Alamme siirtyä pimeään vuodenaikaan ja aihetta voi tarkastella mentaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Kanervala -kokoelma kuvaa pimeyden synnyttämiä tuntoja. Lyhyin sanakääntein Kivi kytkee nerokkaasti tunnelmiin myös koko koetun olemassaolon turhauman. ”Kaamosmasennus” (engl. SAD: Seasonal Affected Disorder), sisältää masennusoireita: surullisuus, alakulo, ahdistuneisuus, mielihyvän kokemisen menetys ja arvottomuustunne. Vammauttava SAD on harvinainen, alle yksi prosenttia väestöstä kärsii siitä.

Lievempi kaamosoireilu silti koskee meistä yli kolmannesta; merkkeinä muun muassa makeannälkä, väljähtynyt olo, väsymys ja liikaunisuus.

Usein fyysinen aktiivisuus luhistuu, pyrkimykset heikentyvät ja tulee ahmimishalua. Hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoisten muonien syöminen lihottaa.

Terveellisempää itseapua olisivat kirkasvalohoidot ja suggestiorentoutukset. Erikoislamppuja saa nykyisin sähköliikkeestä, ja netistä löytyy valtavasti rentoutusohjelmia, joista osa on varsin hyviä. Ja liikuntahan vastustaa passiivisuutta; työpaikoillekin voidaan ideoida yhteistä, elvyttävää virkistystoimintaa.

Dalian tarina voimaannuttaa Dalia Grinkevičiūtė syntyi Kaunasissa 1927. Sodan kuohunnassa hänet pakkosiirrettiin perheineen Jäämeren ran-

le, vertaamatta heitä muuten. Kansanhistoriaa voi tarkastella yksittäisen ihmiskohtalon kautta, samalla kirja on monumentti perheelle.

Tapahtunutta ei saa tekemättömäksi, mutta siitä on opittava. Dalian uskomaton selviytymiskertomus ilmentää, miten suoriutua ja suunnata elämä uudestaan. Tarinaan hyödyttää pysähtyä, arkiongelmille tulee perspektiiviä. Kirjailija hahmotti työnsä ylisukupolvisen merkityksen:

Liettualaisen lääkärin Dalia Grinkevičiūtėn tarina elähdyttää elämänjanollaan.

nalle, Trofimovskiin, satojen liettualaisten joukossa. Dalian tarina (Absurdia 2016) kertoo ankarasta henkiinjäämistaistelusta ja sitkeydestä.

Vankileireillä menehtyi Baltian maiden kansalaisia, mutta Dalia selviytyi ja palasi Kaunasiin. Hän kirjoitti kokemansa paperilapuille ja piilotti ne puutarhaan. Myöhemmin hän opiskeli lääkäriksi ja työskenteli kotiin palattuaan ammatissa Länsi-Liettuassa.

Kätketyt muistiot katosivat, mutta Dalia kirjoitti niistä uuden version – alkuperäiset löytyivät hänen jo kuoltuaan. Varhaisten ja myöhempien muistiinpanojen koostelma on julkaistu Liettuassa; Dalian tarina perustuu varhaisversioon.

Karkotettujen kohtalosta on niukasti autenttisia kuvauksia, selviytyjien muistumat ovat usein liian raskaita. Kirjan voi oikeutetusti nostaa Aleksandr Solženitsynin tai psykiatri Viktor Franklin tuotannon rinnal-

”Minun on helpompi hengittää tietäessäni, että olen, sikäli kuin voimani, älyni, ymmärrykseni ovat sallineet, pystyttänyt jonkinlaisen muistomerkin Pohjoisen uhreille, antaakseni maailmalle tietoa tuhansista nimettömistä marttyyreistä.”

Tehtävänä tulevaisuus Mikä saa jaksamaan epäinhimillissäkin olosuhteissa? Selviytymistarinat muistuttavat, että hyvän elämän eteen on ponnisteltava. Muodikas ”onnellisuuspsykologia” tuputtaa ratkaisulähtöisesti vain katteetonta hyvänolon tunnetta.

Persialainen matemaatikko-runoilija Omar Khaijam (1048–1131) oli oikea tuntojen tentaattori. Mustat tunnot tunnistettiin hänenkin kulttuurissaan, samoin optimismi.

Toiveikkuutta on vahvistettava, erityisesti raskaina aikoina. Viisaan viini alkaa mustin miettein, kuten Kivelläkin, mutta suuntaa valoon. ”Pois eilispäivän muistelu ja kaipuu; ei palaa päivä, kun se mailleen vaipuu – ja huominen on vielä tulematta: miks surra sitä, ennen kuin se haipuu?”

66

OT-20161020-188866_161011_0829220782.indd 66

11.10.2016 8:29:26