TIMISJÄRVI
TAIDEKESKUS PENTIK Avoinna: 20.06.–08.08.2016 klo 11–17 Ensimmäinen kesä: Perusnäyttelyt
TIMISJÄRVEN TILA Kesällä 1862 saapuu punaisella sinetillä ruotsinkielinen kirje keisarillisen Suomen senaatin talousosaston rahavarain-toimituskunnalta. Kirjeessä ilmoitetaan, että nyt se, mikä on kuulunut vuosisadan ajan esivallalle, ensiksi Ruotsille ja myöhemmin Venäjälle, muuttuu omaksi Timisjärven asukkaalle, hänen lapsilleen ja perillisilleen, perillisilleperillisten jälkeen. Taloineen, maineen, peltoineen, niittyineen, metsineen, tantereineen. Kaloineen ja kalavesineen, myllyineen ja myllynpaikkoineen. Kaikki tiluksineen, märkinä ja kuivina, lähellä ja etäällä. Mitään pois ottamatta.
Kuva: Paula Suominen
Anu ja Topi Pentikäinen kunnostuttivat ja rakennuttivat Timisjärven vanhan tilakeskuksen vuosina 2013-2015 Pentik Taidekeskukseksi. Timisjärvi oli aikanaan kuulu peräposiolainen porotila. Sen asukkaat elivät luonnonkierron rytmissä sukupolvesta toiseen. Emme halunneet tästä museota vaan taidekeskuksen, jossa vanha kohtaa uuden. Esteettisyys, pintojen karheus ja entisen kunnioittaminen on ollut kunnostuksen lähtökohtana. Taidekeskuksessa esitellään kolmiuloitteista keramiikkataidetta ja Pentikin kokoelmia. Taiteilijaresidenssiin kutsutaan suomalaisia ja kansainvälisiä keramiikkataiteilijoita.
Timisj채rven pihapiiri 1900
Olemme kesäisin vierailleet suomalaisissa taiteilijakodeissa: Sibeliuksen Ainola, Pekka Halosen Halosenniemi, Eero Järnefeldtin Suviranta, Emil Vikströmin Visavuosi, Akseli Gallen Kallelan Ruovesi ja Espoon Tarvaspää, Hvitträsk, Villa Mairea, Kirpilän taidekoti, Särestöniemi mm. Olen erikoisesti ihaillut Pekka Halosen talonpoikastaloa Tuusulanjärven rannalla. Se on ollut suosikkikohteemme. Heinäkuun lopussa 2012 pidimme esitelmän Pentikin historiasta Pentikäisten sukuseuran tilaisuudessa Gustavelundissa Tuusulassa ja poikkesimme paluumatkalla taas Halosenniemessä. Poislähtiessä totesin: “Voi kun saisi vielä tällaisen tehdä.” Kuva: Tarja Kärkkäinen/Halosenniemen museo, Tuusula.
Topi
Lapsuudesta kumpuavat ihanat mielikuvat vaarin pirtinpöydästä ja kauniista astioista synnyttivät 1990-luvun puolivälissä suositun AINO-astiaston. Halusin astioihin jotain vanhojen aikojen tuulahdusta, jotain turvallista, joka pysäyttää ajan. Entisten sukupolvien keskeiset arvot, käden taidot, esineiden tarkoituksenmukaisuus ja esteettinen kauneus olivat myös osa tunnelataustani, joka vaikutti Timisjärven ostopäätökseen.
Anu
”Ei me voida sinun pihapiiriisi tehdä mitään businesta, mutta jos olet valmis luopumaan, niin nuo 1970-luvun asuinrakennus ja navetta pitää polttaa, vanha TIMISJÄRVI kunnostaa ja jostain siirtää pari vanhaa hirsirakennusta pihapiiriin.” Totesin intuitiivisesti kädellä laajalla kaarella heilauttaen elokuun alussa 2012, kun Tarja Timisjärvi oli pyytänyt käymään ollessaan huolissaan yli 150 vuotta vanhan päätalon kohtalosta. Topi
Kuva: Olli Moisio 1980 luku
Marraskuussa Tarja soitti Anulle ja kertoi olevansa valmis luopumaan. ”Jos sen ostat, minä lähden ja se on varma avioero”, sanoi Anu. Mielipiteen vaihtoa Anun kanssa kuitenkin jatkettiin: ”entäs jos ei osteta metsiä. Päätaloa kunnostetaan vain vähän ja sen verran että se säilyy. Kunnostetaan sitä sitten pikkuhiljaa ja vähin erin”. ”Sinä pilaat sen kuitenkin, jos minä en lähde mukaan. Jotenkin tästä täytyy tehdä kokonaisvaltainen taideteos”, sanoi Anu pitkän mietinnän jälkeen. Kauppakirjat tehtiin Posion tilitoimistossa 10.12.2012. Pentik Oy ei lähde remonttiin mukaan, mutta tehkää se kunnolla, sanoi Pasi.
Meitä yhdistävät unelmat ja historia. Olemme yhä hulluja ja energisiä. Erilainen persoonallisuus ja käytös, mutta samanlaiset arvot ja elämisen intohimo ovat pitkäikäisen parisuhteen repivä puoli ja liima. Näillä perusteilla lähdettiin liikkeelle.
Paavo Timisjärven Posion keskustassa sijaitsevan asuintalon kellarista se saventeko alkoi isommassa mittakaavassa v 1970. Nyt ympyrä sulkeutui Perä-Posiolla sijaitsevan Paavon synnyintalon hankintaan.
”Tämä on enkelin johdatusta. Ilman Anua ja Topia 30-vuotta kylmillään ollut talo olisi lahonnut tähän paikkaan”, sanoi tilaa seitsemännessä sukupolvessa hallinnut Tarja Timisjärvi.
Remontista tuli lopulta perusteellinen. Vain vanha hirsirunko j채i pystyyn. Asuinrakennus ja navetta purettiin. Kuusamosta siirrettiin kaksi vanhaa hirsitaloa n채iden tilalle. Kuva: Olli Moisio 1980 luku
UUTTA ELÄMÄÄ TAIDEKESKUS PENTIK TIMISJÄRVI 2015
Timisj채rvi tammikuu 2016
Kärpäntalo ja Törmäsen talo tammikuu 2016
Timisj채rven porstua
Timisj채rven pirtti
Ison pirtinuunin muotokieli on perinteinen.
Kärpäntalon yläkerran laipiolaudat ovat Törmäsentalon ulkovuorilautoja. Näyttelyalustojen sisällä ovat vierasvuoteet.
Kärpäntalon pirtti avattiin ylös asti avoimeksi. Avokeittiö toimii sekä koe- että näytöskeittiönä. Talossa on kahvila, talonmiehen asunto ja yleisövessat. Yläkerrassa on näyttely- ja majoitustilaa.
Törmäsen talo on pihapiirissä sijaitseva KESÄGALLERIA.
Kes채galleria.
HIRVAAN HURMIO Teuvo Tuomivaara Valkobetoni 2015
KIELA Teuvo Tuomivaara Valkobetoni 2014
POSLIINIMETSÄ Anu Pentik 2015
Taiteilijaresidenssin ensimm채iset taiteilijat.Essi Korva Pellosta ja Sungmi Ha Soulista. Helmikuu 2015.
Perheen ensimmäinen joulu 2014.Timisjärven sali.
Timisjärvestä tuli upea kokonaisvaltainen taideteos. On turvallinen ja varma tunne siitä, että myös tulevat sukupolvet ottavat sen omakseen ja kiintyvät siihen. Talo on rauhan tyyssija. Tästä on hyvä jatkaa. Anu ja Topi
Tammikuu 2016
Vähältä kuitenkin piti ettei sitä enää olisi. Jatkosodan aikana saksalaiset saivat pirtin yhden seinän jo syttymään, mutta suomalaiset ehtivät paikalle ennen kuin tuli otti rakennuksen valtaansa. Sodan jälkeen suunniteltiin talon jakamista kolmeen osaan siten, että jokainen siitä kiinnostunut veli olisi saanut osuutensa. – Onneksi sekin jäi tekemättä, Topi hymyilee.
ja tta
→
ro
Mo
Lehtiniemi Karjalaisenniemi
Timisjärvi ← Rovaniemi
Perä-Posio Keski-Posio
Pentikmäki
Posio ← Ouluun
Kuusamo →
Avoinna yleisölle 20.06. –08.08.2016 klo 11-17. Osoite Timisjärventie 26, 97820 Perä-Posio. Puhelin 040 632 6252 www. pentik.fi