Pääkirjoitus / Ledare

Pohjoismaiset silmälasit

Minulla on uudet silmälasit. Ihan konkreettisesti, joiden ansiosta maailma näyttää taas hieman kirkkaammalta, ja uuden työpaikan ansiosta kuvitteelliset uudet silmälasit, joiden lävitse Pohjoismaat näkyvät kaikkialla.

Aloitin hiljattain Pohjola-Nordenin pääsihteerinä ja ajankohta on mitä kiinnostavin. Koronapandemia aiheutti erilaisia uusia rajaesteitä Pohjoismaiden välille, ja pohjoismaista yhteistyötä kyseenalaistettiin tai sivuutettiin kokonaan. Miten jatkamme tästä eteenpäin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti omalta osaltaan käsityksemme lähialueistamme ja toi mukanaan uusia ulottuvuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Kirjoitushetkellä eletään vappuviikkoa 2022 ja keskustelu pohjoismaisesta turvallisuusyhteistyöstä käy kiivaana. Kun luet tämän tekstin Suomen ja Ruotsin NATO-päätökset on tiedossa, mutta uskallan jo arvata, että maat kulkevat tässäkin asiassa käsi kädessä. Tuntuu siltä, että Pohjoismaat ovat muutenkin vahvasti läsnä uutisvirrassa juuri nyt. Uutisoinnissa julkisen alan lakoista viitataan jatkuvasti muiden Pohjoismaiden oloihin. Suomalainen yliopisto kertoo koulutusvientisuunnitelmistaan; tällä kertaa ei viedä englanninkielistä koulutusta toiselle puolelle maapalloa, vaan ruotsinkielistä opettajakoulutusta naapurimaahan. Taidemaailman ehkä merkittävin tapahtuma, Venetsian 59. kansainvälinen biennaali, on hiljattain avattu. Pohjoismaisessa yhteispaviljongissa nähdään norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten saamelaistaiteilijoiden töitä. Netflixin katsotuimpien sarjojen kärjessä on tällä hetkellä Tanskan yleisradion aiemmin tuottama Vallan linnake. Sarja on fiktiota, mutta käsittelee melkein pelottavan realistisesti pohjoismaista politiikkaa, ja tällä kertaa myös arktisen alueen ympäristöpolitiikkaa. Neljännellä tuotantokaudella liikutaan edelleen Tanskan politiikan ytimessä, mutta myös Grönlannissa. Lienee ensimmäinen kerta, kun Netflix-sarjassa puhutaan vuorotellen tanskaa ja grönlantia.

Voisin jatkaa listaa Pohjoismaiden näkyvyydestä. Osittain kyse on varmaan niistä minun uusista silmälaseistani, mutta uskallan melkein väittää, että taustalla on myös muuta. Pohjola näkyy ja kiinnostaa. Mutta näkyykö Pohjola yhtä voimakkaasti meidän kaikkien arjessa? Näkyykö se kouluissa, työpaikoilla, harrastusporukoissa, somevirrassa ja yhdistystoiminnassa? Ulottuvatko pohjoismaiset kontaktit, arvot ja tapa tarkastella maailmaa myös arkeemme?

Pohjola-Norden on kohta 100-vuotias kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Luomme jäsenillemme mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen monilla eri tasoilla ja tavoilla. Etkö vielä ole jäsen? Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Tove Ekman

Pohjola-Nordenin pääsihteeri

Nordiska glasögon

Jag har nya glasögon. Både helt konkret, genom vilka världen igen ser lite tydligare ut, och på grund av mitt nya jobb ett par mentala nya glasögon, genom vilka jag ser Norden precis överallt.

Jag började nyligen som Pohjola-Nordens generalsekreterare, och tidpunkten kunde knappast ha varit intressantare. Coronapandemin skapade nya gränshinder i Norden och gjorde att det nordiska samarbetet ifrågasattes eller till och med glömdes bort. Hur ska vi nu gå vidare? Rysslands anfall mot Ukraina förändrade för sin del vår syn på våra närområden och ledde på kort tid till nya dimensioner i det nordiska samarbetet.

I skrivande stund, sista veckan i april 2022, går diskussionen het om nordiskt säkerhetspolitiskt samarbete. Då du läser det här vet vi hur det gick med Finlands och Sveriges NATO-ansökningar, men jag vågar redan nu gissa att länderna går hand i hand också i den här frågan. Det känns också i övrigt som om Norden finns överallt i nyheterna just nu. Strejker inom den offentliga sektorn är aktuella, och jag stöter hela tiden på jämförelser med arbetsvillkoren i de övriga nordiska länderna. Ett finländskt universitet berättar om sina planer på utbildningsexport; den här gången tänker man inte exportera engelskspråkig utbildning till andra sidan jordklotet, utan svenskspråkig lärarutbildning till grannlandet. Konstvärldens kanske mest betydande evenemang, den 59. biennalen i Venedig, har nyligen öppnats och den nordiska paviljongen visar en samutställning med samiska konstnärer från Norge, Sverige och Finland. En av de populäraste serierna på Netflix just nu är Borgen, som tidigare producerades av Danmarks Radio. Serien är fiktion, men behandlar på ett nästan kusligt realistiskt sätt nordisk politik, och den här gången också arktisk miljöpolitik. I den fjärde säsongen rör vi oss fortfarande i maktens korridorer i Köpenhamn, men också på Grönland. Det måste väl vara första gången då man i en Netflix-serie talar omväxlande danska och grönländska.

Jag kunde fortsätta min lista på var jag ser Norden dyka upp. Till en del beror det säkert på de nya glasögonen som filtrerar allt jag ser, men jag vågar nästan påstå att det också ligger annat bakom. Norden syns och intresserar. Men syns Norden lika tydligt i vår vardag? I skolorna, på arbetsplatserna, i hobbygruppen, i flödet på sociala medier och i föreningslivet? Når nordiska kontakter, värderingar och sätt att förhålla sig till världen ända fram till vår vardag?

Pohjola-Norden är en snart 100-årig medborgarorganisation, vars främsta uppgift är att främja nordiskt samarbete och göra Norden känt i Finland. Vi skapar för våra medlemmar möjligheter till nordisk verksamhet och dialog på olika nivåer och sätt. Är du inte ännu medlem? Hjärtligt välkommen med!

Tove Ekman

Pohjola-Nordens generalsekreterare