Pohjoismaisen yhteistyön suunta on vaarassa kääntyä Koronapandemia on jyllännyt Euroopassa nyt reilut puoli vuotta. Rajat ovat sulkeutuneet ja pikkuhiljaa taas avautuneet kaikkialla maailmassa, niin myös Pohjoismaissa. Joissain maissa nationalismi ja protektionismi ehti nostamaan kriisin keskellä jo päätään.
P
ohjoismaat ovat jo vuosikymmeniä olleet demokratian, hyvinvointimallin ja yhteistyön suunnannäyttäjä muulle maailmalle. Vuosikymmenten aikana erilaisia kriisejä on ollut monenlaisia, mutta Pohjoismaat ovat yhdessä selvinneet niistä verrattain hyvin. Usein kriisien jälkeen Pohjoismaat ovat saaneet vastata muun maailman kysymyksiin siitä, kuinka alueemme onnistui jälleen selviämään maailmaa koetelleesta kriisistä. ”Pohjoismaat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että ne ovat vahvempia yhdessä”, kuten Pohjoismaiden pääministerit asian yhdessä ilmaisivat.
jokaisen maan tulisi toimia omin päin pandemian selättämisessä. Se ei vain pandemioissa ole mahdollista, sillä pandemia on maailmanlaajuinen ongelma, jota ei voi voittaa yksin. Rajoilla asuvat ihmiset ovat yhtäkkiä joutunut tilanteeseen, jollaista ei aiemmin ole ollut. Se, että perheet eivät voi olla yhdessä, eivätkä työntekijät pendlata maiden välillä, on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä. Yhtäkkiä sillä yhteistyöllä ja hyvinvointimallilla, jota Pohjoismaissa yhdessä alettiin rakentamaan jo yli 70 vuotta sitten, ei olekaan mitään merkitystä.
ollut valtavasti keskustelua rajojen avaamisesta ja sulkemisesta, minkä maan strategia toimii parhaiten, viruksen taloudellisista vaikutuksista, matkailun romahtamisesta ja niin edelleen. Varsinkin sosiaalisen median palstat huutavat punaisina siitä, miten rajat pitäisi sulkea kokonaan ja
NYT PANDEMIAN AIKANA ON
6
Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2020
että Pohjoismaissa asuu yli 25 miljoonaa ihmistä. Jos mukaan lasketaan vielä Baltian maat, niin alue muodostaa Euroopan neljänneksi suurimman talousalueen Brexitin jälkeen. Lisäksi Skotlannin kansallispuolue SNP haluaisi itsenäisen Skotlannin osaksi Pohjoismaita.
TOSIASIA ON SE,
rakentunut jo vuosikymmeniä muun muassa avoimeen dialogiin ja rajaesteiden poistoon naapurimaiden välillä. Tällä hetkellä Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötään ja Pohjoismaissa käydään lukuisia eri keskusteluja muun muassa siitä, kuinka voimme tiivistää yhteistyötä, luoda kestäviä vihreitä ratkaisuja, sekä synnyttää työpaikkoja luovia innovaatioita. Pohjoismaiden visiona on tulla yhdessä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite. Huomionarvoista on myös se, että Suomi toimii vuoden 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Mikään maa ei välttämättä tule olemaan entisensä pandemian jälkeen, mutta siksi on hyvä muistaa, että Pohjoismaat ovat edelleenkin vahvempia yhdessä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ ON
EUROOPAN UNIONIN SYNTYMISEN myötä ihmisten ja median
huomio kiinnittyi erittäin paljon Euroopan unionin yhteisiin asioihin ja pohjoismainen yhteistyö ei ollutkaan enää niin mediaseksikästä, mitä se oli ollut aiemmin. Kaikki suuntasivat katseensa Brysseliin ja haluttiin tulla kovin eurooppalaisiksi. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden idea tuli alun perin nimenomaan Pohjoismaiden välisestä vapaasta liikkuvuudesta.
työ yhteisestä pohjoismaisesta alueesta on valunut hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Tällä hetkellä pohjoismaista yhteistyötä ja tulevaisuuden uskoa tarvitaan enemmän kuin koskaan ja ratkaisuja on etsittävä yhdessä.
KUKAAN EI TÄSSÄ TILANTEESSA OSAA SANOA,
millainen tilanne on vaikkapa vuoden tai kahden päästä, mutta meidän täytyy ajatella omaa nenäämme pidemmälle ja miettiä sitä, kuinka voimme turvata pohjoismaisen hyvinvointimallin ja yhteistyön toimivuuden myös tulevaisuudessa. Emmehän me voi antaa pohjoismaisen yhteistyön suunnan kääntyä näin? Me Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelussa olemme saaneet vastata lukuisiin kysymyksiin rajoituksiin liittyen ja välillä on tuntunut siltä, että kaikki se vuosikymmeniä tehty
MARKUS LYYRA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ INFO POHJOLA- NEUVONTAPALVELU
