Pohjola-Norden 1/2022

POHJOLA NORDEN

#1/22

P O H J O L A- N O R D E N I N L E H T I /

ISLÄNNINGARNA BADAR FÖR HÄLSAN HELSINGIN SOPIMUS 60 VUOTTA

P O H J O L A- N O R D E N S T I D S K R I F T

LIITY JÄSENEKSI!

22 €

POHJOLA-NORDENS NYA GENERALSEKRETERARE:

EN SPÄNNADE NORDISK RESA BÖRJAR

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

1

Turku–Maarianhamina–Tukholma Åbo–Mariehamn–Stockholm

Viking Glory Nyt voit tehdä varauksesi uudelle Viking Glorylle!

Alus on yksi maailman ilmastoviisaimmista – luotu tarjoamaan ennennäkemättömiä risteilykokemuksia.

Nu kan du säkra din plats ombord på flottans nykomling Viking Glory – ett av världens miljösmartaste fartyg, specialdesignat för en kryssningsupplevelse utöver det vanliga.

Vikingline.fi

Uutta!

Nytt!

Nyt voit myös matkustaa päivittäin Helsingistä Tukholmaan tai Maarianhaminaan, Amorellan siirtyessä Helsingin reitille 1.4.

Nu kan du även resa dagligen från Helsingfors till Stockholm eller Mariehamn, då Amorella påbörjar sin trafik på Helsingfors-rutten 1.4.

Lue lisää jäseneduista ja varaa matkasi!

Läs mer om medlemsförmånerna och boka din resa!

Vikingline.fi/edut/pohjola-norden Vikingline.fi/formanen/pohjola-norden

Hintansa arvoisin Itämerellä Östersjöns mest prisvärda resor

Sisältö | Innehåll Pääkirjoitus | Ledare ��������������������������������������������������������� 4

Jännittävä pohjoismainen matka alkaa ����������������������������� 7

6

60 vuotta itsestäänselvyyksiä, mutta myös toteutumattomia lupauksia ��������������������������������������������� 10

Pohjola-Nordenin uusi pääsihteeri: Jännittävä pohjoismainen matka alkaa.

En spännande nordisk resa börjar ������������������������������������� 6

60 år av självklarheter, men också ouppfyllda löften ������ 12 Islänningarna badar för hälsan – och för att hälsa ��������� 13 Kumpia Norden-yhdistykset lähinnä ovat? ��������������������� 16 ”Varje gång jag går utanför dörren tar jag med mig ett vapen” ���������������������������������������������������������������� 18 Pohjoismaista liikkuvuutta edistämässä kaukana perheestä ��������������������������������������������������������� 20

13 Islänningarna badar för hälsan – och för att hälsa (på varandra).

”Hoppas publiken ser budskap om fred och gemenskap” ������������������������������������������������������ 22 Rakkautta, valtaa ja ulkopuolisuutta Pohjolassa ������������� 26 Den nordiske akse ����������������������������������������������������������� 28 Pohjoismainen akseli ������������������������������������������������������ 29 Njut av Norrbotten, lär dig svenska och träffa nya vänner ������������������������������������������������������ 31 Miten onnistua järjestämään onnistuneita korjaamisen ja kestävän kuluttamisen kohtaamispaikkoja? ��������������� 32 Hur lyckas man organisera framgångsrika mötesplatser för lagning och reparation? ���������������������� 33 Hej / Moi /Halló / Hei /Hej! ���������������������������������������������� 34

16 Pohjola-Norden 50 vuotta sitten: Kumpia Norden-yhdistykset lähinnä ovat?

18 Cecilia Blomdahl från Sverige bor sedan flera år på Svalbard.

Sarjakuva ������������������������������������������������������������������������ 35 Tule jäseneksi / Bli medlem ��������������������������������������������� 36

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT, ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör: Susan Neffling Osoite / Adress: Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20, 00250 Helsinki / Helsingfors, Puh. / tfn 09-4542 080, pn@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning: pn@pohjola-norden.fi, Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning, Grano, Paino / Tryckeri, Grano, Helsinki / Helsingfors. Painos / Upplaga 6500 kpl / st. 2/2022 ilmestyy lokakuussa / utkommer i oktober.

Hinta 25€ / vuosikerta. Pris 25€ / årgång. Kansikuva / Omslagsbild: Antti Takala.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

3

FOTO: S. SIGFUSSON/NORDEN.ORG

Pääkirjoitus | Ledare

Norden söker trygghet tillsammans

N

är Ryssland angriper Ukraina så rubbas säkerheten i Europa, och så även i Norden. Beslutsfattarna i Finland är tvungna att styra mot nya säkerhetslösningar och även medborgarna måste förbereda sig på allt vad detta kommer att medföra. Den militära beredskapen höjs, befolkningsskyddets verksamhetsformer uppdateras och energibolagen planerar för en framtid utan råvaruleveranser från Ryssland.

att de nordiska länderna tillsammans överlägger om sin säkerhet. Det försvars- och säkerhetspolitiska samarbetet tar stora kliv framåt, Finland och Sverige närmar sig Nato, där Danmark, Island och Norge redan är med, och Danmark överväger att ansluta sig till EU:s försvarssamarbete.

DET VÄSENTLIGASTE ÄR

når våra hem, blir det allt viktigare att vi upplever oss som en del av de nordiska folkens familj.

Pohjola-Norden gör detta arbete bland medborgarna, bland människorna. Jag är övertygad om att pandemier och krig ökar vår vilja att stödja nordiska värden och verksamhetssätt. Vi stöder ett starkt och öppet samhälle, som skapar sitt välstånd genom att delta i det internationella samarbetet, samtidigt som det tar hand om sina egna medborgare med offentlig service och inkomstöverföringar.

NÄR HOTEN FRÅN VÄRLDEN

4

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

I POHJOLA-NORDEN ÄR vi

på väg att rikta vår blick starkt mot framtiden. När samhället öppnas efter pandemin kan vi åter medverka i skapandet av kontakter mellan nordiska medborgare, även genom att utnyttja den digitala världens avancerade verktyg.

FÖRBUNDET HAR NYLIGEN valt en ny generalsekreterare för att förnya och leda detta viktiga verksamhetsfält. Jag önskar vår nya generalsekreterare Tove Ekman en kreativ och framgångsrik tid i den gamla och unga folkrörelsens tjänst.

en ny generalsekreterare och saneringen av förbundets ekonomi har framskridit, anser jag att det är dags för mig att stiga ner från förbundets ledning. Det är ändamålsenligt att förbundet leds av en person, som genom sina övriga uppdrag redan har täta och kontinuerliga kontakter med de övriga nordiska länderna. Förbundsmötet i Åbo 22 april kommer säkert att välja en ny, ivrig och framåtblickande ordförande för vårt fina förbund.

NÄR VI NU HAR VALT

Trevlig vår till alla nordister!

JUHANA VARTIAINEN ORDFÖRANDE

JUHANA VARTIAINEN ORDFÖRANDE / PUHEENJOHTAJA

Pohjoismaat etsivät yhdessä turvaa

E

uroopan ja Pohjolankin turvallisuus järkkyy, kun Venäjä hyökkää Ukrainassa. Suomen päättäjät joutuvat suuntautumaan kohti uusia turvallisuusratkaisuja, ja kansalaistenkin on varauduttava kaikkeen siihen, mitä tämä tuo tullessaan. Sotilaallista valmiutta nostetaan, väestön suojelun toimintatapoja päivitetään ja energiayhtiöt miettivät tulevaisuutta ilman Venäjän raaka-ainetoimituksia.

Pohjoismaat miettivät turvallisuuttaan yhdessä. Suomen ja Ruotsin puolustus- ja turvallisuusyhteistyö ottaa aimo harppauksia, Suomi ja Ruotsi lähenevät Natoa, jossa Tanska, Islanti ja Norja jo ovat, ja Tanska harkitsee mukaantuloa EU:n puolustusyhteistyöhön.

MIKÄ TÄRKEINTÄ,

KUN MAAILMAN uhkaavat piirteet tulevat kotiovelle, on entistä tärkeämpää, että koemme itsemme osaksi pohjoismaisten kansakuntien perhettä. Pohjola-Norden tekee tätä työtä kansalaisten, ihmisten kesken. Olen varma siitä, että pandemiat ja sota lisäävät haluamme tukea pohjoismaisia arvoja ja toimintatapoja. Vahvaa ja avointa yhteiskuntaa, joka luo vaurautensa osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön ja samalla pitää huolen omista kansalaisistaan julkisin palveluin ja tulonsiirroin.

OLEMME POHJOLA-NORDENISSA luomassa vahvasti katseen tulevaisuuteen. Yhteiskunnan avautuessa pandemian jäljiltä voimme taas alkaa edesauttaa Pohjoismaiden kansalaisten kontakteja, hyödyntäen myös digitaalisen maailman edistyneitä työkaluja.

liitolle uuden pääsihteerin, uudistamaan ja johtamaan tätä tärkeää toimintakenttää. Toivon uudelle pääsihteerillemme Tove Ekmanille luovia ja menestyksekkäitä aikoja tämän vanhan ja nuoren kansanliikkeen palveluksessa.

OLEMME JUURI VALINNEET

KUN OLEMME NYT valinneet uuden pääsihteerin ja liiton talouden saneeraus on edennyt, katson että minunkin on aika väistyä liiton johdosta. On tarkoituksenmukaista, että liittoa johtaa henkilö, jolla jo muun toimenkuvansa vuoksi on tiivistä ja jatkuvaa kanssakäymistä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Turun liittokokouksessa 22. huhtikuuta valitaan varmasti uusi innokas ja eteenpäin katsova puheenjohtaja hienolle liitollemme.

Hyvää kevättä kaikille nordisteille!

JUHANA VARTIAINEN PUHEENJOHTAJA

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

5

En spännande nordisk resa börjar ”Vad är det första du kommer att ta itu med då du börjar?” Responsen var snarast överväldigande då jag, Tove Ekman, i februari valdes till PohjolaNordens nya generalsekreterare, och många var nyfikna på mina visioner för organisationen.

DET FÖRSTA JAG kommer att ta itu med då jag börjar 28.3 är förhoppningsvis att sitta ned med förbundskansliets personal och i lugn och ro dricka en kopp kaffe tillsammans – om möjligt på kansliet på Topeliusgatan 20 i Helsingfors och inte på Teams – men visst finns det en massa konkreta saker jag gärna tar itu med.

6

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

KORONAKRISEN AVSLÖJADE ATT det nordiska samarbetet kanske inte var riktigt så tätt och självklart som vi inbillade oss. Nu behövs engagemang både på politisk nivå och bland medborgare. Varför är Norden viktigt för just mig, för min vardag och närmiljö, och för hela Finland? Det tror jag att vi tillsammans ska ägna tid åt att fundera på, och samtidigt försöka hitta nya innovativa samarbetsmöjligheter i Norden.

Jag tror att attityden till de övriga nordiska länderna överlag är positiv både här och i resten av Norden, men en djupare känsla av relevans kanske saknas. Känner och förstår vi varandra i Norden så bra som vi inbillar oss?

mig hur Pohjola-Norden mår efter ett minst sagt turbulent år. Den frågan kan du som läser det här antagligen bättre svara på än jag som är ny, och jag vill gärna höra vilka tankar du har om hur PohjolaNorden nu ska gå vidare. Förtroendet för Pohjola-Norden har fått sig en törn, och jag kommer att ägna mycket av min första tid i organisationen till att prata med personalen, förtroendevalda, er medlemmar samt olika samarbetsparter och finansiärer för att bygga upp det goda förtroende organisationen förtjänar att ha. Det positiva välkomnande jag själv fått från olika håll har bekräftat för mig att det är många som tycker att vi behövs. Förväntningarna är höga: många har efterlyst en större proaktivitet och synlighet, bredare samarbetsnätverk och en större tydlighet i hur förbundets och lokalföreningarnas verksamhet stöder varandra.

JAG SER OCKSÅ FRAM EMOT ett tätt samarbete på olika nivåer med de andra Norden-föreningarna. Samarbetet med dem är inte en angelägenhet bara för generalsekreteraren, utan för förbundskansliets hela personal, förbundets styrelse och för våra medlemsföreningar. Antagligen är det inte bara jag som har mycket att lära mig av hur våra kolleger i de andra nordiska länderna tänker och arbetar.

MÅNGA HAR OCKSÅ FRÅGAT

JAG HOPPAS FÅ TRÄFFA många av er under förbundsmötet i Åbo 22 april eller på något annat evenemang. Också senare under året kommer vi att ordna både digitala och fysiska träffar för medlemsföreningarna där vi har möjlighet att lära känna varandra och tillsammans fundera på hur vi vill utveckla Pohjola-Norden.

Fem fakta om Tove: 1. Har en son och två marsvin.

2. Är både frankofon och frankofil.

3. Har gått ett år på folkhögskola i Norge.

4. Har varit med i samma litteraturcirkel sedan 1999 och har 2008

vunnit ett inofficiellt VM-silver i synkroniserad konståkning.

5. Har frysen full av vinbär från sina 16 vinbärsbuskar.

(Dold talang: Är skicklig på att gå på styltor.)

Det positiva välkomnande jag själv fått från olika håll har bekräftat för mig att det är många som tycker att vi behövs.

”NÅ, HUR KÄNNS DET NU?” Det var den andra frågan folk ställde mig då valet av ny generalsekreterare blev klart. Den frågan är lätt att svara på: det känns både roligt och spännande att ge sig ut på den här nordiska resan!

TOVE EKMAN

Jännittävä pohjoismainen matka alkaa ”Mikä on ensimmäinen asia, minkä aiot tehdä aloittaessasi?” Tämä oli ylivoimaisesti kysytyin kysymys, kun minut, Tove Ekman, helmikuussa valittiin Pohjola-Nordenin uudeksi pääsihteeriksi, ja useat olivat kiinnostuneita näkemyksistäni järjestöön liittyen.

ENSIMMÄINEN ASIA, jonka aion tehdä aloittaessani 28. maaliskuuta, on istua alas liittotoimiston henkilökunnan kanssa ja juoda kaikessa rauhassa kupilliset kahvia yhdessä – toivottavasti toimistolla Topeliuksenkatu 20:ssa, eikä Teamsissa

– mutta varmasti on paljon konkreettisia asioita, joita aion ryhtyä tekemään.

KORONAKRIISI ON PALJASTANUT, ettei

pohjoismainen yhteistyö ehkä olekaan ollut niin tiivistä ja itsestään selvää kuin kuvittelimme. Nyt tarvitaan sitoutumista sekä poliittisesti että kansalaistasolla. Miksi Pohjola on tärkeä juuri minulle, minun arjessani ja lähiympäristössäni sekä ympäri Suomen?

Tätä meidän tulee yhdessä pohtia ja samalla yrittää löytää uusia innovatiivisia yhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa.

Uskon, että suhtautuminen muihin Pohjoismaihin on yleisesti ottaen myönteistä sekä täällä että muualla Pohjolassa, mutta

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

7

syvempi merkityksellisyys saattaa puuttua. Tunnemmeko ja ymmärrämmekö me toisiamme täällä Pohjolassa niin hyvin kuin uskomme?

MONET OVAT MYÖS kysyneet

minulta, kuinka Pohjola-Norden voi tämän lievästi ilmaistuna myrskyisän vuoden jälkeen?

Siihen kysymykseen sinä, hyvä lukija, osaat todennäköisesti vastata paremmin kuin minä, joka olen uusi. Haluankin mielelläni kuulla ajatuksiasi siitä, kuinka Pohjola-Nordenin tulisi jatkaa tästä eteenpäin. Luottamus Pohjola-Nordenia kohtaan on kärsinyt, ja rakentaakseni uudelleen sitä luottamusta, minkä Pohjola-Norden ansaitsee, aionkin käyttää alkuun suurimman osan ajastani keskustellakseni henkilökunnan, luottamushenkilöiden, teidän jäsenten sekä muiden yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien kanssa. Se positiivinen vastaanotto, jonka itse olen eri tahoilta saanut, on vahvistanut käsitystäni siitä, että meillä on merkitystä. Odotukset ovat korkealla: monet ovat peräänkuuluttaneet enemmän proaktiivisuutta ja näkyvyyttä, laajempaa yhteistyöverkostoa sekä selkeyttä siihen, kuinka liiton ja paikallisyhdistysten toiminta voivat tukea toisiaan.

ODOTAN MYÖS INNOLLA tiivistä yhteistyötä eri tasoilla muiden maiden Norden-yhdistysten kanssa. Yhteistyö heidän kanssaan ei kuulu vain pääsihteerille, vaan myös liittotoimiston henkilökunnalle, liittohallitukselle sekä paikallisyhdistyksille. Todennäköisesti en ole ainoa, jolla on paljon opittavaa siitä, kuinka kollegamme muissa Pohjoismaissa ajattelevat ja työskentelevät.

teistä liittokokouksessa Turussa 22. huhtikuuta tai jossakin muussa tapahtumassa. Lisäksi tulemme myöhemmin tänä vuonna järjestämään sekä

digitaalisia että fyysisiä tapaamisia paikallisyhdistyksille, joissa saamme mahdollisuuden oppia tuntemaan toisemme ja pohtia yhdessä sitä, kuinka haluamme kehittää Pohjola-Nordenia. ”No, miltäs nyt tuntuu?” oli toinen kysymys, jota minulta kysyttiin paljon, kun pääsihteerin valinta julkistettiin. Siihen kysymykseen on helppo vastata: Tuntuu sekä hauskalta että jännittävältä lähteä tälle pohjoismaiselle matkalle!

TOVE EKMAN

Viisi faktaa Tovesta: 1. Minulla on poika ja kaksi marsua.

2. Olen sekä frankofoni että frankofiili.

3. Olen opiskellut vuoden kansanopistossa Norjassa.

4. Olen kuulunut samaan kirjallisuuspiiriin jo vuodesta 1999

ja voittanut vuonna 2008 epävirallisen MM-hopeamitalin muodostelmaluistelussa.

5. Minulla on pakastin täynnä viinimarjoja, sillä minulla on

16 viinimarjapensasta

TOIVON TAPAAVANI MONET

8

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

(Salainen taitoni: Olen taitava kävelemään puujaloilla.)

MATKA-AGENTIT PALVELEE POHJOLA-NORDENIN JÄSENIÄ KAIKISSA MATKA-ASIOISSA! Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain! Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

VUONORISTEILY NORJASSA 9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,Koe maailman kauneimmaksi kutsuttu meritie Kirkkoniemestä Bergeniin – uudella ympäristöystävällisellä Havilan hybridilaivalla. Lennot Helsinki-Ivalo, Bergen-Helsinki.

Risteilyllä täysihoitoateriat, suomenkielinen matkanjohtaja mukana.

ISLANTI, SATUJEN SAARI

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

20.-24.7. • alk. 1.275,- / 19.-23.10. • alk. 975,Koe ihmeellinen laavamaisema, karu luonto, meren herkut, Reykjavikin nähtävyydet. Reykjavik on rento pääkaupunki: omaleimaista arkkitehtuuria, tunnelmallisia katuja, mukavia ravintoloita, museoita, taidetta, viikinkikulttuuria. Matkalla Reykjavikin kiertoajelu, retki Gullfossin putoukselle, geysiralueelle ja Thingvellirin kansallispuistoon.

UUDET ESITTEEMME 2022!

Koko ohjelmistomme matka-agentit.fi

Türin kukkamarkkinat Virossa 20.-21.5. • alk. 170,LIIVINMAAN linnat ja kartanot 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,Pärnun ja Saarenmaan puutarhoja ja pioniunelmia 27.-30.6. • alk. 395,Kentin linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja 14.-17.7. • alk. 1.295,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 19.-22.7. alk. • alk. 685,sis. Romeo ja Julia sekä Mozart-ilta ITALIAN HELMIÄ: Riminin rannikko, Ravenna, Bologna ja San Marino 22.-25.9. • alk. 1.295,-

www.matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080

HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Linnankoskenkatu 28

Matka agentit

Suomalainen matkanjärjestäjä

Kuva: Johannes Jansson / norden.org

Helsingin sopimus:

60 vuotta itsestäänselvyyksiä, mutta myös toteutumattomia lupauksia Pohjoismaiden ministerineuvosto juhli viime vuonna viisikymmentävuotista taivaltaan Pohjoismaiden hallitusten välisenä yhteistyöfoorumina. Tänä vuonna seitsemänkymppisiä viettää Pohjoismaiden neuvosto ja kuusikymppisiä sekä neuvoston että ministerineuvoston toimintaa määrittelevä Helsingin sopimus. Sopimus ei ole merkityksellinen vain valtioiden tasolla, vaan se näkyy nykypäivänä myös Pohjoismaiden kansalaisten arjessa mahdollisuuksina, joita saatamme pitää itsestäänselvyyksinä. Valmista ei kuitenkaan ole, koska kaikkia sopimuksessa mainittuja tavoitteita ei ole vielä tänäkään päivänä saavutettu.

10

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

K

un Helsingin sopimus allekirjoitettiin 23.3.1962 Helsingissä kaikkien Pohjoismaiden kesken, oli pohjoismaista yhteistyötä tehty jo pitkän aikaa.

Pohjoismaiden yhteinen historia sekä kansanvaltaiset perinteet ja arvot, kuten tasa-arvo ja demokratia, olivat luoneet luonnollisen perustan yhteistyölle. Pohjoismaiden välisestä passivapaudesta ja yhteisistä työmarkkinoista oli sovittu jo vuonna 1954. Helsingissä yhteistyölle haluttiin luoda oikeudellinen pohja.

Helsingin sopimus on merkityksellinen nykypäivänä monesta syystä. Se loi pohjan nykypäivän yhteistyölle ja ohjaa sitä edelleen. Sopimuksessa sovitaan laaja-alaisesta yhteistyöstä, ja erityisaloista mainitaan oikeudellinen, sivis-

Info Pohjola Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu kaikille, jotka muuttavat, opiskelevat, työskentelevät tai suunnittelevat yrityksen perustamista Pohjoismaissa. Lisäksi Info Pohjola tiedottaa pohjoismaisista tukimahdollisuuksista sekä yleisesti pohjoismaisesta yhteistyöstä. www.norden.org/infopohjola

Kuva: Eivind Sætre / norden.org

tyksellinen, sosiaalinen, taloudellinen, kansainvälinen sekä liikenne- ja ympäristöyhteistyö. Näiden alojen sisällä on lueteltu lukuisia artikloja, jotka antavat Pohjoismaiden kansalaisille oikeuksia kaikkialla Pohjolassa. Mutta miten ne näkyvät kansalaisten arjessa? Asiaa on helpointa lähestyä käytännön elämän esimerkkien avulla.

Oikeudellisen yhteistyön alla on kirjattu, että Pohjoismaiden kansalaisia tulee kohdella tasavertaisesti maan omien kansalaisten kanssa (artikla 2). Lisäksi sosiaalisen yhteistyön alla on kirjattu, että oleskellessaan toisessa maassa Pohjoismaan kansalaisen tulisi päästä osalliseksi samoista sosiaalisista eduista kuin maan omat kansalaiset (artikla 15).

Suomalaiselle Pekalle tämä tarkoitti sitä, että muuttaessaan rakkauden perässä Ruotsiin hän sai välttämättömiin menoihinsa toimeentulotukea, kun ei vielä ollut löytänyt uudesta asuinmaasta töitä. Tämä taloudellinen turva rohkaisi häntä muuttamaan.

Sivistyksellisen yhteistyön alla on kirjattu, että oppilaitosten on edistettävä muista Pohjoismaista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto niissä (artikla 9).

Keväällä ylioppilaaksi kirjoittavalle Annikalle tämä tarkoittaa, että hän voi kevään yhteishaussa hakea suomalaisten korkeakoulujen lisäksi myös muiden Pohjoismaiden kauppakorkeakouluihin samassa hakukiintiössä eli samoin hakuehdoin kuin maiden omat kansalaiset. Tämä moninkertaistaa hänen mahdollisuutensa päästä opiskelemaan heti ensiyrittämällä.

Helsingin sopimukseen on kirjattu myös, että yhdessä Pohjoismaassa suoritetun koulutuksen antama pätevyys tulee olla sama jokaisessa Pohjoismaassa (artikla 10). Norjassa sairaanhoitajaksi opiskelleelle Terjelle tämä tarkoittaa sitä, että

hän voi suomen- tai ruotsin kielikokeen suoritettuaan saada ammatinharjoittamisoikeuden Suomessa. Samoin suomalainen Sari voi lähteä töihin Norjaan, kunhan hän hakee ammatinharjoittamisoikeutta ja osoittaa ruotsin, norjan tai tanskan kielen taitonsa.

Arkipäivän esimerkeistä huomaamme, että Helsingin sopimus mahdollistaa Pohjoismaiden kansalaisille monia asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Ne eivät kuitenkaan ole sitä, vaan pitkällisen yhteistyön tulosta. Yhteistyön tavoite on alusta asti ollut edistää sitä kulttuurista sekä oikeus- ja yhteiskuntakäsitysten yhteisyyttä, joka Pohjoismaiden välillä vallitsee.

Paljon on kuitenkin vielä toteutumatta. Esimerkiksi pohjoismaisten oppilaitosten kehityssuunnitelmia ei ole yhtenäistetty millään alalla eikä tutkimusmäärärahoja ja muita voimavaroja Pohjoismaiden kesken ole yhdenmukaistettu (artiklat 11 ja 12). Toisessa maassa annetut lääkinnälliset, teknilliset ja muut sen tapaiset todistukset eivät kelpaa toisessa Pohjoismaassa, eikä tullitoimintaa kaikkien maiden välillä ei ole yksinkertaistettu liikkuvuuden helpottamiseksi (artiklat 17 ja 23). Olemassa olevat rajaesteet kertovat, ettei Pohjola ole niin yhtenäinen ja integroitunut kuin mihin Helsingin sopimus 60 vuotta sitten tähtäsi.

Pohjoismaisen yhteistyön nykyinen, pääministerien vuonna 2019 julistama visio on, että Pohjoismaista tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoitteeseen halutaan päästä, tulisi Helsingin sopimuksen täytäntöönpanosta tehdä tilannekatsaus ja yhteinen jatkosuunnitelma.

HELI MÄKIPÄÄ PROJEKTIJOHTAJA, INFO POHJOLA

Helsingin sopimus: www.norden.org/fi/publication/helsingin-sopimus

Sopimus näkyy nykypäivänä myös Pohjoismaiden kansalaisten arjessa mahdollisuuksina, joita saatamme pitää itsestäänselvyyksinä. Valmista ei kuitenkaan ole.

Pohjoismaisen yhteistyön visio 2030: www.norden.org/fi/julkilausuma/visio-2030

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

11

Helsingforsavtalet:

60 år av självklarheter, men också ouppfyllda löften Förra året firade Nordiska ministerrådet sitt femtioårsjubileum som ett samarbetsforum mellan de nordiska regeringarna. I år är det Nordiska rådet som firar sina sjuttio år och Helsingforsavtalet sextio år. Helsingforsavtalet definierar både rådets och ministerrådets verksamhet. Avtalet är inte bara relevant på nationell nivå, utan det syns även idag i de nordiska medborgarnas vardag i form av möjligheter, som vi kan ta för givna. Det finns dock ännu gott om arbete kvar, eftersom alla mål som nämns i avtalet ännu inte har uppnåtts.

N

är Helsingforsavtalet undertecknades den 23 mars 1962 i Helsingfors mellan alla de nordiska länderna hade nordiskt samarbete pågått sedan länge. De nordiska ländernas gemensamma historia, liksom demokratiska traditioner och värderingar, såsom jämlikhet och demokrati, hade skapat en naturlig grund för samarbete. Redan 1954 hade de nordiska länderna kommit överens om passfrihet och en gemensam arbetsmarknad. I Helsingfors ville man skapa en rättslig grund för samarbetet.

Helsingforsavtalet är relevant idag av många anledningar.

Det lade grunden för dagens samarbete och fortsätter att vägleda det. Avtalet inbegriper ett omfattande samarbete, med specifika områden som juridiskt, kulturellt, socialt, ekonomiskt, internationellt, transport- och miljösamarbete. Inom dessa områden listas ett antal artiklar som ger nordiska medborgare rättigheter i hela Norden. Men hur syns de i medborgarnas vardag? Det enklaste sättet att närma sig detta är med hjälp av exempel från det vanliga livet.

Iom det rättsliga samarbetet noteras att nordiska medborgare ska behandlas på lika villkor som landets egna medborgare (artikel 2). Dessutom föreskriver det sociala samarbetet att en nordisk medborgare vid vistelse i ett annat land ska åtnjuta samma sociala förmåner som landets egna medborgare (artikel 15). För finländaren Pekka innebar det att när han flyttade till Sverige för kärlekens skull, fick han utkomststöd för sina nödvändiga utgifter när han ännu inte hittat ett jobb i sitt nya hemland. Denna ekonomiska trygghet underlättade beslutet att flytta.

Under bildningssamarbetet noteras att läroanstalterna ska främja möjligheten för studenter från andra nordiska länder att avlägga examen där (artikel 9). För Annika, som ska skriva studenten på våren, innebär det att hon under vårens gemensamma ansökan kan söka inte bara till finska universitet utan även till andra nordiska högskolor inom samma ansökningskvot, det vill säga med lika villkor som landets egna medborgare. Detta mångdubblar hennes chanser att få en studieplats på första försöket.

12

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2021

I Helsingforsavtalet noteras också att de kvalifikationer som fåtts i något av de nordiska länderna ska godtas i alla nordiska länder (artikel 10). För Terje, som studerat till sjuksköterska i Norge, innebär det att hen kan få rätt att praktisera i Finland efter att ha avlagt språkprov i finska eller svenska. Likaså kan finska Sari gå och arbeta i Norge så länge hon ansöker om rätten att utöva sitt yrke och bevisar sina kunskaper i svenska, norska eller danska.

Av dessa vardagliga exempel ser vi att Helsingforsavtalet gör det möjligt för nordiska medborgare att göra många saker som vi tar för givna. Men de är inte det, utan resultatet av ett långt samarbete. Målet med samarbetet har från början varit att främja den kulturella, juridiska och sociala gemenskap som finns mellan de nordiska länderna.

Mycket återstår dock att göra. Exempelvis har de nordiska läroanstalternas utvecklingsplaner inte samordnats inom något område och forskningsfinansiering och andra resurser har inte förenhetligats mellan de nordiska länderna (artiklarna 11 och 12). Medicinska, tekniska och andra liknande intyg som utfärdats i ett land är inte giltiga i de andra nordiska länderna och tullförfarandena mellan länderna har inte förenklats för att underlätta rörligheten (artiklarna 17 och 23). Befintliga gränshinder visar att Norden inte är lika enat och integrerat som Helsingforsavtalet för 60 år sedan hade som målsättning.

Den nuvarande visionen för nordiskt samarbete, som statsministrarna tillkännagav 2019, är att Norden ska bli den mest hållbara och integrerade regionen i världen till 2030.

Om detta mål ska nås bör en översyn av genomförandet av Helsingforsavtalet och en gemensam uppföljningsplan göras.

HELI MÄKIPÄÄ PROJEKTLEDARE, INFO NORDEN (ÖVERSÄTTNING: MARIKA LINDSTRÖM)

Avtalet syns även idag i de nordiska medborgarnas vardag i form av möjligheter, som vi kan ta för givna. Det finns dock ännu gott om arbete kvar.

Foto: Jorge Fernandez, Unsplash.

Islänningarna badar för hälsan – och för att hälsa (på varandra)

Att Island är känt för sina varma källor vet många, inte minst de miljontals turister som genom åren besökt Blå Lagunen eller någon av de heta källorna i naturen i samband med en vandring. Men att även de varma poolerna i simhallarna fungerar som en mötesplats för islänningarna, det är kanske mindre känt. En varm bubbelpool fungerar som en plats för samtal och möte på samma sätt som bastun i Finland och fikan i Sverige.

I

simhallen Vesturbæjarlaug, byggd 1961 i centrala Reykjavík, durrar centrifugen för badkläder för jämnan.

Instruktionerna på lockets insida är tydliga: Sätt in badkläderna i centrifugen, tryck ner locket i 5-8 sekunder, öppna och ta ut dina snabbtorkade badkläder.

Den här lilla men högljudda apparaten möjliggör att snabbt kunna återkomma till simhallen, att inte behöva vänta innan badkläderna torkat. Och islänningarna återkommer – de flesta flera gånger i veckan, många varje dag, några flera gånger om dagen.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

13

Jag blir alltid väldigt förvånad när jag träffar folk som säger att de aldrig badar – jag förstår det bara inte.

I omklädningsrummen pryds väggarna av skyltar med budskap om vikten av att duscha naken och bruka ordentliga mängder tvål och schampo. Duschar du med badkläder på, eller inte tvålar in dig tillräckligt noggrant – då får du veta det. Simhallen är en helig plats, där rätt ska vara rätt och rent ska vara rent.

Efter en grundlig dusch kan du stega ut till bassängerna.

Ja, alla bassänger är belägna utomhus och har besökare i alla väder. Bassängerna varierar i temperatur och storlek. I barnbassängen kastas det boll och i längdbassängen tränar ungdomar och några motionärer. Några få väljer att kyla sig i den tolvgradiga lilla bassängen. Men absolut flest människor sitter i de varma poolerna, heitir pottar, som varierar i värme från 36 upp till 44 grader, och slappnar av.

Här träffas och möts islänningarna, och medan de rofyllda stegen ner i värmen tas, görs en tyst överenskommelse genom blickar. Välkommen hit och välkommen in i diskussioner om politik, samhälle, vardag och fest. Känner vi inte varandra ännu, så gör vi det sannolikt efter badet.

En snabb rundfrågning i poolen visar att många kommer hit för det sociala, som för all del hänger ihop med det allra vanligaste svaret: för att må bra. De flesta som badar i poolerna upplever att det varma vattnet har en positiv effekt på kropp och sinne, och värmen i kombination med frånvaron av musik, telefoner och andra störningsmoment ger möjlighet till maximal avslappning. Hälsoeffekten upplevs till och med så stor att flera kommuner på Island valt att ge personer med olika typer av sjukdomar, skador eller diagnoser fritt inträde till simhallarna.

Tinna Hilmarsdóttir jobbar på simhallen Vesturbæjarlaug, och tar emot i snitt 3 000 badande islänningar en vanlig dag.

Hon säger att det blev tydligt inte minst under pandemin, hur mycket simhallsbesöken betyder för människorna.

– Vi var tvungna att hålla stängt i perioder under corona, man märkte att folk saknade det. Under en tid kunde vi endast ta in begränsat antal besökare, då var många arga på kösystemet och längtade in.

Själv bor Tinna nära simhallen och badar flera gånger i veckan, ofta innan eller efter jobbet. För henne är det en möjlighet att koppla av i det varma vattnet.

En som tagit badandet till nästa nivå är Hrafnhildur Brýnjólfsdóttir, som för tillfället håller på med projektet att testa alla simhallar på Island. Något hon fortsatte med efter en utmaning på jobbet.

– Vi hade en tävling på jobbet 2012 som gick ut på att prova så många pooler som möjligt under sommaren. Den sommaren besökte jag alla simhallar i Västfjordarna och dessutom en hel del varma källor i naturen. I samband med tävlingen fick jag en lista på alla bassänger, och när tävlingen var slut fick jag idén att prova alla på listan.

På listan finns 137 simhallar, men sedan listan skrevs 2012 har sju av dessa stängts, och Hrafnhildur har provat 123

14

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Hrafnhildur Brýnjólfsdóttir har provat 123 av 130 simhallar. Foto: privat.

Hur ofta badar du och varför?

Foto: privat

Gísli, Reykjavík: – Jag badar varje dag, en timme mitt på dagen. Det är bästa tiden för en liten paus. Badet ger mig fysisk och mental balans, och jag har det som en rutin på samma sätt som att ta min fiskleverolja och borsta tänderna.

Tinna Hilmarsdóttir jobbar på simhallen Vesturbæjarlaug. Foto: Ida Berg.

av dem. Hon har alltså några kvar, men har avverkat största delen. Bland de hon testat finns en klar favorit.

– Poolen i Heydalur i Ísafjarðardjúpur är utan tvekan den som jag varmt rekommenderar till alla. Det är en fantastisk upplevelse. Poolen ligger i ett gammalt utedass som förvandlats till ett slags växthus med druvodling, jordgubbar och all sorts växtlighet, och den lantliga miljön var ständigt närvarande – på väggarna hängde sadlar och ridutrustning för hästar.

Varför tror du att det är så populärt att bada bland islänningar?

– Simning är sammanflätad med vår historia och kultur. Det finns simbassänger överallt och vi lär oss att simma i skolan med lektioner i simning varje vecka. Vi kan tacka det varma vattnet vi får från de varma källorna till bassängerna. Jag blir alltid väldigt förvånad när jag träffar folk som säger att de aldrig badar – jag förstår det bara inte. Baden, och resorna dit, har gett mig och min familj oändliga äventyr.

TEXT: IDA BERG

”Hälsoeffekten upplevs så stor att flera kommuner på Island valt att ge personer med olika typer av sjukdomar, skador eller diagnoser fritt inträde till simhallarna.”

Foto: privat

Birna María & Elísabet, Reykjavík: – Jag (Birna María) badar vanligtvis fyra gånger i veckan, men nu är mitt barnbarn (Elísabet) här på besök från Danmark, så då badar vi varje dag. Hon saknar möjligheten till lugna bad när hon inte är på Island. För mig handlar det om värmen och känslan av att vara i vatten.

När simhallen var stängd under pandemin badade jag i havet tillsammans med några andra galna människor.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

15

POHJOLA-NORDEN 50 VUOTTA SITTEN N:o 4 1970 30. vuosikerta. Ilmestyy huhti-, kesä-, loka- ja joulukuussa. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A, Helsinki 18, puh 640 901. Lehti on pääsisällöltään ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-Yhdistysten Liiton lehti kaikkia pohjoismaita varten.

Aikaansaamattomia itsensäkehujia vai niukoin varoin parhaansa yrittäviä ”tehopakkauksia”?

Kumpia Norden -yhdistykset lähinnä ovat?

Viime vuonna täyttivät Norden-yhdistykset Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa 50 vuotta. ”Miehen ikään ehtineet” juhlivat tapausta ja kehuivat itseään. Itsekehuun yhtyivät luonnollisesti myös muut Norden-yhdistykset.

Hallitukset, Pohjoismaiden neuvosto ym. antoivat täysin rinnoin tunnustusta Nordenyhdistysten toiminnalle.

Onko sitten kaikki kovin hyvin Nordenyhdistysten toimintakentällä? Meneekö pohjoismainen yhteistyö niiden toimesta suurin askelin eteenpäin rahallisesti ja henkilöllisesti hyvin varustettujen keskustoimistojen, tehokkaiden piirijärjestöjen tarmokkaasti toimivien paikallisyhdistysten ja niissä innokkaasti kortensa kekoon kantavien yksityisten jäsenten toimesta yhdistysten lukuisten jäsenjärjestöjen auliilla tuella ja pohjoismaisiin yhteistyökysymyksiin syvällisesti perehtyneiden yhdistysten keskushallitusten viisaalla uusia uria uurtavalla johdolla?

O

lisi kovin mukavaa voida kakistelematta vastata myöntävästi näihin kysymyksiin. Niin, miten on?

Onko vastaus myöntävä vai kieltävä?

Vastaus ei voi olla ”joko – tahi”, vaan ”sekä – että”. Yhdistyksillä on ollut, on nyt ja tulee vastaisuudessakin olemaan huomattava merkitys pohjoismaisen yhteistyön ajajina. Niiden toiminnan tehokkuudessa on myönteisiä – mutta myös kielteisiä piirteitä.

16

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Kun itsekehun sijasta nyt olemme lähteneet itsearvostelun tielle, tapahtuu se luonnollisesti siksi, että epäkohtiin on syytä kiinnittää huomiota, jotta ne voitaisiin korjata. Vain tehokkaat Norden-yhdistykset voivat tehokkaasti toimia.

Mitä on tehokkuus yhdistystoiminnassa ja miten siis Norden-yhdistyksiä voidaan tehostaa? Onko tehostamista esimerkiksi se, että kansalliset yhdistykset lopetetaan ja perustetaan yks yhteinen, koko Pohjolan käsittävä yhdistys, jolla on yksi puheenjohtaja, yksi keskushallitus, yksi vuosikokous ja yksi toimisto esim. Göteborgissa. Tätä ovat eräät ehdottaneet. Pystytäänkö yhteisestä toimistosta pitämään paremmin yhteyttä paikallisyhdistyksiin kautta koko Pohjolan kuin kansallisten yhdistysten maitten pääkaupungeissa sijaitsevista toimistoista. Pystyykö yksi yhteinen puheenjohtaja, yksi yhteinen keskushallitus ja yksi yhteinen toimisto paremmin pitämään yhteyttä eri pohjoismaiden hallituksiin, Pohjoismaiden neuvostoon, Pohjoismaiden kulttuuritoimikuntaan, eri maiden ministeriöihin, keskusvirastoihin, radio- ja televisioyhtiöihin, lehdistöön, järjestöihin, kouluihin jne. kuin kansallisten yhdistysten puheenjohtajat, keskushallitukset ja toimistot?

Pystytäänkö ystäväkuntaliikettä, kurssitoimintaa, toimintaa koulun alalla, erilaisia alueellisia yhteistyömuotoja, julkaisutoimintaa yms. paremmin suunnittelemaan ja hoitamaan yhteisestä toimistosta esim. Göteborgista kuin kansallisten yhdistysten toimistoista Helsingistä, Kööpenhaminasta, Maarianhaminasta, Oslosta, Reykjavikista, Tukholmasta ja Torshavnista?

Vai onko niin, että nykyinen muoto on tehokkain kansallisine yhdistyksineen, puheenjohtajineen, keskushallituksineen, toimistoineen ja nykyisine toiminta- ja

"Ovatko eri maiden Nordenyhdistykset toisiinsa verrattavissa?

Voidaanko niiltä vaatia suunnilleen samoja suorituksia vai toisilta enemmän tai vähemmän kuin toisilta?” yhteistyötapoineen? Vai onko niin, että paras tulos saavutetaan, jos kansalliset yhdistykset ja kaikki muu niihin kuuluva säilytetään, mutta yhdistysten yhteistyötä tehostetaan perustamalla yhteinen toimisto ja uskomalla eräitä asioita sen hoidettavaksi?

Nämä ovat ne kolme mahdollisuutta, jotka tulevat kysymykseen Norden-yhdistysten organisatoorisessa tehostamisessa. Emme ota kantaa tässä minkään puolesta tai mitään vastaan. Annamme jäsenille puheenvuoron. Kirjoittakaa lehtemme toimitukselle ja esittäkää perusteltu mielipiteenne eri vaihtoehdoista.

Ovatko eri maiden Norden-yhdistykset toisiinsa verrattavissa? Voidaanko niiltä vaatia suunnilleen samoja suorituksia vai toisilta enemmän tai vähemmän kuin toisilta?

Mielestäni ei Ahvenanmaan, ei Färsaarten eikä edes Islannin Norden-yhdistykseltä voida vaatia samaa kuin Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin. Neljältä viimeksi mainitulta sen sijaan voidaan vaatia suunnilleen yhtä mittavaa toimintaa.

Vaatia tietysti voidaan, mutta ovatko niiden edellytykset yhtä hyvät, jotta vaatimus ei jonkin kohdalta olisi täysin kohtuuton? Tosiasiahan on, että Norjaan ja Suomeen verrattuna ovat Tanska ja varsinkin Ruotsi paljon paremmassa asemassa. Ruotsin Norden-yhdistyksen valtionapu on nyt yli neljäkertainen Norjaan ja Suomeen verrattuna.

Tanskan Norden-yhdistyksen suuri jäsenmäärä – yli 50.000 – merkitsee myös huomattavasti suurempia tuloja kuin Norjan ja Suomen, joilla edellisellä on vähän alle ja jälkimmäisellä vähän yli 10.000 jäsentä. Tanskassa ja Ruotsissa on Nordenyhdistyksen toimistossa n. 16 virkailijaa, Norjassa ja Suomessa 6. Suomessa maan kaksikielisyys aiheuttaa erittäin huomattava työmäärän ja kustannusten lisäyksen muihin yhdistyksiin verrattuna.

Hankkikaa lisää jäseniä! Hankkikaa lisää varoja! Näin voidaan sanoa Suomen ja Norjan yhdistyksille. Ne ovat yrittäneet – molempia. Mutta voidakseen oikein tehokkaasti organisoida jäsenhankinnan ne tarvitsevat enemmän henkilökuntaa, jotta tämä voisi entistä enemmän omistaa huomiota paikallisyhdistysten toiminnalle ja sitä kautta jäsenhankinnalle.

Mutta tämä vaatii varoja. Valtiovallan puoleen on kummassakin maassa käännytty hyvin perustelluin valtionavustusten korotusanomuksin. Tehokasta korotusta ei kummassakaan maassa ole yhdistykselle myönnetty. Varojen puutteessa ei henkilökuntaa ole voitu lisätä eikä tehokasta jäsenhankintaa aikaansaada. Ollaan siis eräänlaisessa noidankehässä. Esim.

Suomessa Pohjola-Nordenin jäsenjärjestöt, joita sentään on yli 140, suorittavat Ruotsiin verrattuna aivan minimaalisen vuotuisen jäsenmaksun. Yksityisten jäsenten jäsenmaksua ei ole haluttu korottaa, koska pelätään sen aiheuttavan jäsenkatoa. Taloudelliset yhtymät eivät ole olleet kovinkaan innokkaita liittymään kannatusjäseniksi tai antamaan tukea ilmoitusten muodossa.

Valtiovalta ja talouselämä – sekä myös suuret järjestöt – ovat Norjassa ja Suomessa avainasemassa, kun on kysymys maan Norden-yhdistyksen taloudellisten edellytysten parantamisesta niin, että se pystyy tasavertaiseen toimintaan Tanskan ja Ruotsin Norden-yhdistyksen kanssa. Löytyykö niiden taholta tarpeeksi myötämielisyyttä. Kysymyshän ei ole päätähuimaavista summista.

Vasta kun Suomen ja Norjan Norden-yhdistykset ovat taloudellisesti tasavertaisia Tanskan ja Ruotsin yhdistysten kanssa, voidaan niiltä vaatia vastaavia suorituksia. Silloin myös Norden-yhdistysten niin yhteistyö kuin kunkin kansallisen yhdistyksen työ omassa maassaan huomattavasti tehostuu.

TEKSTI: VEIKKO KARSMA

FOTO: S. Sigfusson/norden.org

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

17

”Varje gång jag går utanför dörren tar jag med mig ett vapen” Tiktokaren Cecilia Blomdahl från Sverige bor sedan flera år på Svalbard. Här berättar hon om hur livet ser ut 1000 km norr om Utsjoki, och om hur vardagen kan skilja sig från det vi är vana med längre ner i Norden.

F

ör Cecilia Blomdahl, 32, startade intresset för livet utanför Sverige redan vid 11 års ålder, då familjen flyttade till Irland för ett par år. Flytten öppnade Cecilias ögon för livet utanför Sverige, och sedan dess har hon bott i länder som Australien, England och Spanien.

Cecilia berättar att hon alltid gillat spänningen i att flytta till ett nytt land och en ny kultur.

När hon hörde om Svalbard för första gången så bodde hon i Sverige, och jobbade på hotell i Göteborg. Hennes dåvarande pojkvän fick ett jobb genom gemensamma vänner på Svalbard, och Cecilia åkte med efter en månad. Hon hade aldrig hört talas om Svalbard innan dess, och visste väldigt lite om platsen.

Nu har det gått sex år, och Cecilia bor ännu kvar.

Då vi ber Cecilia berätta om hur livet på Svalbard skiljer sig från det vi är vana vid svarar hon att det inte går att jämföra Sverige med Svalbard för det är helt olika världar.

Efter att Cecilia började resa har Sverige inte längre varit något alternativ för henne, och någon hemlängtan har hon inte. Visst har Norra Sverige en fin natur, men inget kan slå Svalbard med sina massiva glaciärfronter, höga berg och otroliga arktiska natur.

Vardagen på Svalbard är väldigt annorlunda än på många ställen på fastlandet. Naturen står i fokus och man spenderar mycket av den lediga tiden med att uppleva den. Under solvintern gör man skoterturer för att fota glaciärer och se isbjörnar, man vandrar i bergen och åker skidor i midnattssolen. Sommaren tillbringas mestadels ute på havet där man

18

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2021

fiskar och har det bra. Polarnatten, men mörker dygnet runt är en tid för lugnare tempo. Då tar man det lite lugnare, och njuter av att se norrskenet dansa över himmelen nästan varje natt. Cecilia berättar vidare att nöjen och shopping inte är i fokus på samma sätt som i en storstad. Det finns barer, restauranger, en bio på onsdagar och söndagar, det finns butiker men de flesta säljer utomhuskläder och utrustning. När man umgås med vänner så gör man det ofta ute på tur, eller på en aktivitet, men även på middagar ibland.

Vad behöver man då beakta när man lever på Svalbard?

Isbjörnar är vanliga, så varje gång Cecilia går utanför dörren, så tar hon med sig ett vapen. Det är ifall hon skulle möta en isbjörn, och behöver försvara sig. Utanför byn så är man långt ifrån hjälp, så det är viktigt att man har rätt utrustning med sig, som till exempel satellittelefon, extra kläder och mat.

Det är inte jättevanligt att isbjörn kommer in till byn, men det sker. För två år sedan var det en björn som kom in och gick genom byn vid flera tillfällen, så den fick sysselmannen till slut skrämma bort. Är man ute på tur så finns det en chans att man ser isbjörn. Cecilia ser ofta flera isbjörnar varje år eftersom hon ofta är ute på tur, fast nu är det ca ett år sedan senast.

Avslutningsvis frågar vi vad Cecilia tycker att vi andra nordbor kan lära oss av livsstilen på Svalbard? ”Vi har väldigt stor respekt för naturen här uppe, och det tycker jag är viktigt. Vi bor på en otrolig plats, och det måste vi värna om.”

TEXT: HANNA ÖLANDER-NILSSON BILDER: CECILIA BLOMDAHL

Du kan följa Cecilias liv på Svalbard på Instagram (@sejsejlija) och Tiktok (@sejsejlija).

Svalbard Svalbard är en norsk ögrupp i Arktis som ligger halvvägs mellan Norge och Nordpolen.

På Svalbard finns några tusen isbjörnar och ungefär 3000 människor, varav 2000 bor i Longyearbyen.

(Källa: Visit Norway) Hur reser man lättast till Svalbard?

Flyger direktflyg från Oslo, eller Tromsø.

Pohjoismaista liikkuvuutta edistämässä kaukana perheestä

M

elkein koko aikuisikäni olen tehnyt töitä, jotka ovat vaatineet matkustamista ja muuttamista paikkakunnalta toiselle. Se on ollut kokemuksia avartavaa, uusien ihmisten tapaamista, kielitaidon hyödyntämistä, uuden oppimista ja itsensä kehittämistä.

Mutta päätökset ovat toisaalta olleet myös parisuhteessa olevalle itsekkäitä, tai varsinkin nyt perheelliselle, koska työn puolesta matkustaminen, muuttaminen ja pendlaaminen kodin ja työn välillä vaatii puolisolta paljon – erityisesti silloin, jos on pieniä lapsia.

Olen yli 15 viimeistä vuotta edistänyt vähemmistöjen asemaa ja pohjoismaista yhteistyötä niin yksityisellä, kuin julkisellakin puolella. Näiden vuosien aikana minulle on muodostunut laaja osaaminen pohjoismaisista rajaesteistä, ongelmista, yhteistyöstä, lainsäädännöstä ja yritysten laajentumisiin liittyvästä problematiikasta. Sain keväällä viestiä pohjoisesta, että kaukana Norjan vuonoilla Omasvuonon kunnassa Yykeänperällä olisi tarjolla paikka, jossa juuri tällaiselle tiedolle olisi käyttöä. Tietämättä sen enempää koko

20

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

paikasta, tiedossa olevat haasteelliset tehtävät saivat minut kuitenkin hakemaan kyseistä paikkaa. Kerroin myös perheelle asiasta mutta luulen, että siinä vaiheessa koko idea tuntui lähinnä vitsiltä. Pohjoismaiden mantereella ei taida edes päästä pidemmälle kuin 1300 kilometrin päähän Helsingistä ja perheestä.

Koronapandemian muutosten vaikutuksia yhteiskuntiin on vielä turhan aikaista analysoida, mutta yksi iso muutos on ollut etätyön legitimointi. Ruotsissa etätöiden tekeminen oli suhteellisen tavallista ja muutaman etätyöpäivän tekeminen viikossa oli hyvin tavallista. Suomessa etätöiden tekeminen ei ehkä ollut niin tavallista, eikä tietenkään Ruotsissakaan ennen koronapandemiaa tehty kuukausikaupalla etätöitä.

Työhaastattelussa kerroin perheestäni ja siitä, että ainakaan lyhyellä varoitusajalla perheen muuttaminen Yykeänperälle ei ole mahdollista. Lasten ollessa 0- ja 2-vuotiaita mikään ei tietenkään ole mahdotonta, sillä ennen kouluikää muuttamiset ja pidemmät ajanjaksot Yykeänperällä ovat täysin mahdollisia. Vaikka minulle tarjottiin hyviä etä-

työmahdollisuuksia, niin ymmärtääkseen paremmin paikallisten raja-asukkaiden sielunmaisemaa, rajaesteitä, arkea ja problematiikkaa (ja näin ollen myös onnistua työssään), on lähes pakko muuttaa alueelle ja tutustua paikallisiin ihmisiin.

Näin on helpompi ymmärtää ihmisiä ja minkälaista muutosta ja kehitystä tietty toiminta ja palvelu alueella tarvitsee.

Myöskin kun tulee verrattain homogeeniselle alueelle erilaisin taustoin ja silmin, on mahdollista tuoda alueelle myös uusia ajattelutapoja.

Kyllähän varsinkin aluksi tilanne oli hyvin raskas kaikille.

Vanhempi lapsi purkaa ikäväänsä kiukuttelemalla ja lause ”isi on Norjassa” on lapselle luonnollisesti täysin abstrakti. Myös puolisolta tällainen tilanne vaatii äärimmäistä venymistä ja siitä Paulalle iso kiitos, unohtamatta myöskään isovanhempia ja muuta lähipiiriä, jotka ovat olleet apuna silloin, kun isi on Norjassa. Tietotekniikan kehittyminen on tänä päivänä helppo ratkaisu siihen, että esimerkiksi satujen lukeminen tai leikkiminen onnistuu iltaisin livenä, vaikkei toki mahdollisuutta olekaan halata tai ottaa syliin. Tietotekniikka on myös tänä päivänä ratkaisu siihen, että etätyöt onnistuvat ja mahdollistavat sellaisten töiden vastaanottamisen, jotka eivät välttämättä sijaitse omalla kotipaikkakunnalla.

Perheen ensimmäisen Yykeänperän vierailun jälkeen huomasin, että ainakin vanhemman lapsen suhtautuminen ”isin Norjassa oloon” muuttui kenties hyväksyvämmäksi, koska nyt se ei ollut enää mitään abstraktia, vaan ”Norja” oli saanut jonkun konkretian hänen päässään. Videopuheluissa pitää näyttää sitä huonetta, missä pelattiin jalkapalloa tai sitä huonetta, missä oli ”hänen kylmä piilo”. Ehkä se tuo hänelle turvallisuuden tunnetta, koska hän tietää missä isi on ja haluaa muistella niitä mukavia hetkiä täällä.

Itse olen syntynyt ja kasvanut Mikkelissä ja muistan, miten helppoa oli lähteä takaovelta metsään tai kallioille ja miten melkein kaikki sillä alueella tunsivat toisensa. Avaimet jätettiin ulko-oviin ja naapurin lapset tulivat ja menivät toisensa luokse sen enempää kyselemättä. Kontrasti tämän

päivän suurimpiin kaupunkeihin on siis valtava. Täällä ollessa olen alkanut myös uudelleen pohtia suhdettani luontoon ja kiireeseen. Pohjois-Norjassa on uskomattoman kaunis luonto, luonnon antimia osataan myös hyödyntää ja sanaa ”kiire” ei tunneta. Muutenkin ihmisten perusarvot täällä ovat hyvin lähellä niitä, joihin minut itse kasvatettiin nuorena.

Luonnon kunnioitus, yhteisön avuliaisuus, vieraanvaraisuus, ystävällisyys ja asioiden yksinkertaistaminen.

Alun hämmennyksen jälkeen olen alkanut viihtymään täällä ja osansa viihtymisellä on varmasti myös koronapandemian aikana tullut yleinen elämänlaadun ja varsinkin kiireen tarkastelu. Muistan jo lapsena kuulleeni stereotypioita etelän immeisistä, joilla oli aina kauhia hoppu jonnekin.

Säännöllinen pendlaaminen Helsingin ja Yykeänperän välillä tuo myös hyvän kontrastin juuri tuohon kiirehtimiseen, sekä kahteen täysin erilaiseen maailmaan. Toki suurten kaupunkien ruuhkat ja julkiset liikennevälineet tuovat sitä kiirettä arkeen, mutta täällä kun ei ole ruuhkia, eikä julkisia liikennevälineitä, niin ei ole kiirettäkään.

MARKUS LYYRA

PROJEKTIJOHTAJA POHJOISKALOTIN RAJANEUVONTA KUVAT: MARKUS LYYRA & ANTTI TAKALA

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta edistää yksityishenkilöiden, yritysten, organisaatioiden ja viranomaisten rajanylittävää toimintaa.

Opastamalla, tiedottamalla ja yhteyksiä välittämällä Rajaneuvonta lisää liikkuvuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.

Rajaneuvonta kertoo asioista, jotka pitää ottaa huomioon ja ohjaa oikean viranomaisen puheille. Lisäksi Rajaneuvonta tekee aktiivisesti töitä rajaesteiden poistamiseksi.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

21

at riv

:P to Fo

m To m

u yG

sta

fss

Nordisk film behöver uppmärksammas mer i media. De behöver draghjälp för att komma in i distributionsnäten.

TOMMY GUSTAFSSON, PROFESSOR I FILMVETENSKAP

on

Regissören om nordiska storfilmen:

”Hoppas publiken ser budskap om fred och gemenskap” Har du sett en film med svårmod, djupa personporträtt och stark förankring i verkligheten? Då har du sett en typiskt nordisk film. Förklaringen till det typiska ligger i inflytandet från filminstituten – för att få finansiering behövs en seriös botten. Förankrad i verkligheten är inte minst höstens och vinterns nordiska storfilm om Drottning Margareta, Margrete den Første, som berättar historien om Kalmarunionens mäktiga monark.

M

argareta Valdemarsdotter regerade under slutet av 1300- och början av 1400-talet som Drottning Margareta över hela Norden. En röst som enligt filmens regissör och manusförfattare Charlotte Sieling inte har hörts tillräckligt, varför historien nu går upp på Nordens biodukar med titeln Drottning Margareta på svenska och Margrete den Første på danska.

Filmen är inte bara nordisk i betydelsen att den handlar om Drottning Margareta, som gjorde Norden till ett kungarike, utan hela produktionen är ett nordiskt samarbete. I rollerna ses bland andra Trine Dyrholm (Danmark), Simon J Berger (Sverige) och Bjørn Floberg (Norge). För musiken står svenska Jon Ekstrand och banden till Island finns genom Sverrir Kristjánsson som klippt filmen.

22

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Regissören Charlotte Sieling hänvisar bland annat till tidigare regi av tv-serierna Bron och Mästaren när hon berättar att hon alltid strävar efter att samarbeta med flera nordiska länder i sina produktioner.

– Jag har alltid haft stark förbindelse till Norden. När man arbetar ihop förstår man att vi liknar varandra, men samtidigt har vi olikheter. Genom att göra filmen om Drottning Margareta har jag lärt mig en läxa som gäller för resten av världen – genom att samlas skapar vi fred, och demokrati är det viktigaste av allt. Drottning Margareta var en människa med en stark vision om att vi kunde enas. Vi borde göra det oftare i olika områden. Vi har en stor kapacitet tillsammans.

Hela Kalmarunionen satt i en källare på ett hotell i Prag, drack gin och tonic och pratade om livets sårbarhet.

CHARLOTTE SIELING, MANUSFÖRFATTARE OCH REGISSÖR.

Du säger att vi är olika i Norden, på vilka sätt då?

– Från mitt perspektiv så menar jag att svenskar letar efter konsensus, en snygg egenskap som danskar allmänt inte har. Vi danskar vill resa oss upp och mena något, medan svenskar sitter i tystnad och lyssnar på varandra.

Dessa situationer kan skapa konflikt när man är olika. När danskar kommer till Sverige gillar svenskarna vår högmäldhet, men de blir också trötta på oss. I Danmark gillar vi svenskarnas styrka, svenskar är ansvarsfulla.

Danskarna är mera flytande. Norrmännen är någonstans mitt emellan detta uttryckssätt. Tillsammans kan vi skapa ett större uttryck och fler möjligheter.

Sammanhållningen och möjligheterna till trots, är nordisk film något som sällan distribueras mellan länder, och filmerna lockar endast i sällsynta fall storpublik. Tommy Gustafsson är professor i filmvetenskap på Linnéuniversitetet och har forskat i svensk och nordisk filmhistoria.

— Nordisk film- och tv-fond har som ett av kraven för att få stöd, att ska filmen distribueras i minst två nordiska länder.

Mellan 2011 – 2015 importerade Sverige nästan 300 nordiska filmer, men de visas oftast på Folkets Bio eller mindre konstfilmsbiografer med liten publik och försvinner i periferin, säger Gustafsson.

Det är sedan länge bevisat att film är ett utmärkt verktyg för att lära sig språk, ändå så är det delvis just språkfrågan som spelar in i bortfallet. Teoretiskt sett skulle vi kunna lära oss de nordiska språken och utveckla språkförståelsen genom att titta på nordisk film, men med tiden har förståelsen och den naturliga kopplingen tappats bort.

— Det finns en föreställning om att människor inte vill se film på språk man inte behärskar. Till exempel danska filmen Druk (En runda till på svenska), gjorde succé i Danmark med 800 000 visningar. I Sverige har filmen bara setts av ett par hundra tusen. Trots att den reser har den problem med att snappa upp publik, berättar Tommy Gustafsson.

Foto: SF Studio

s

Men filmerna textas ju till svenska i Sverige?

— Förutom språket så handlar det också om att publiken går på bio för att de vill se sin favoritskådis, favoritregissör eller en film baserad på en bok de gillar, men numera upplevs historierna för lokala och som publik känner man inte igen skådespelare på det sätt man brukade göra. För 50 – 60 år sedan kände man till regissörer från andra nordiska länder.

De här väggarna är högre idag. För att ändra på detta behöver nordisk film uppmärksammas mer i media. De behöver draghjälp för att komma in i distributionsnäten.

Som en positiv utveckling nämner Gustafsson streamingtjänster som Netflix och HBO, som numera köper upp väl-

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

23

Huvudrollsinnehavaren Trine Dyrholm och regissören Charlotte Sieling. Foto: SF Studios

Drottning Margareta var en människa med en stark vision om att vi kunde enas. Vi borde göra det ofta i olika områden. Vi har en stor kapacitet tillsammans.

CHARLOTTE SIELING, MANUSFÖRFATTARE OCH REGISSÖR

digt mycket nordiskt. Människor kan för första gången få tillgång till dessa filmer och tv-serier, en möjlighet som inte fanns förut.

Positivt är också filmen om den storslagna Drottning Margareta, som har mottagits med femstjärniga recensioner och redan setts av över 300 000 biobesökare i Danmark. Folk har också valt att se filmen fler än en gång, berättar regissör Sieling.

— Jag hoppas att jag underhåller publiken och att den historiska grunden ska lära dem något, att det finns ett budskap om fred och gemenskap som behövs i vår nutid.

Jag hoppas också att jag gjort en film som kan tala till folk, inte ett museum. Drottning Margareta var en så storslagen kvinna, som lyckades skapa fred i stället för krig. Hon satte spår som är allt för lite beskrivna i historieböckerna idag.

24

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Från Sielings perspektiv mår den nordiska filmen bra, och hon betonar att de nordiska länderna är starka och stolta filmländer. Inspelningen av Drottning Margareta var en annorlunda upplevelse, som skedde i Prag mitt under nedstängningarna på grund av pandemin, vilket gjorde att produktionen inte kunde resa hem mellan inspelningarna.

— Hela Kalmarunionen satt i en källare på ett hotell i Prag, drack gin och tonic och pratade om livets sårbarhet. De var både sams och osams, och det var en stor kärleksförklaring som pågick mellan skådespelarna. Midsommar firades nere i källaren och alla diskuterade de olika ländernas hantering av pandemin. Det var en levande upplevelse, minns Sieling.

TEXT: IDA BERG

VA R I N T E L I T E N N Ä R D U K A N VA R A S TO R

PREMIÄR 15.9.2022 PÅ STORA SCENEN SUOMENKIELINEN TEKSTITYS

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

25

Rakkautta, valtaa ja ulkopuolisuutta Pohjolassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1962 lähtien kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä. Kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna siis 60. kertaa. Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisten kirjallisuuspalkintoehdokkaiden aiheita ovat muun muassa rakkaus, valta ja ulkopuolisuus, ja ehdolla on 14 teosta ympäri Pohjolan.

Palkinnonsaaja julkistetaan Helsingissä 1. marraskuuta.

Kaj Korkea-aho: Röda rummet, 2021. (Suomi)

N

uori ja hieman masentunut kirjailija-muusikko kyllästyy köyhään taiteilijaelämäänsä, ja häntä alkavat kiehtoa pikavoitot ja oikotiet onneen. Mitä, jos joku tarjoaisi hänelle upean asunnon vastineeksi romaanin kirjoittamisesta?

Päähenkilömme laittaa puolileikillään Hufvudstadsbladetiin ilmoituksen ja saa vastauksen henkilöltä, joka vaikuttaa Hercule Poirot’n ja Mefistofeleen yhdistelmältä. ”Pääsemme varmasti sopimukseen”, Aimo Kangas sanoo ja ehdottaa, että päähenkilö ostaisi hänen hulppean asuntonsa pilkkahintaan. Lausahdus jää soimaan kertojaminän päähän, ja sen sointi muuttuu kertomuksen edessä yhä monimutkaisemmaksi.

Sopimukseen?

Lukija koettaa yhdessä kertojan kanssa päästä käsitykseen lempeästä ja kohteliaasta Aimosta. Pian selviää, että Aimo haluaa päähenkilön kirjoittavan kirjan hänestä ja hänen halustaan alistua. Onko väärin, jos ihminen haluaa sisimmässään antaa elämänsä jonkun toisen käsiin ja lipua vastuuttoman voimattomuuden tilaan? Aimon pehmeässä ja hienostuneessa olemuksessa on kuitenkin manipuloiva taipumus, joka tuo kirjaan jännitysromaanin tuntua.

Kaj Korkea-aho on suomenruotsalainen kirjailija, kolumnisti ja koomikko, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Laura Beckin suomentamat romaanit Katso minuun pienehen (2009), Tummempaa tuolla puolen (2012) ja Paha kirja (2015). Viimeksi mainittu on käännetty myös viidelle muulle kielelle.

Jesper Larsson: Den dagen den sorgen, 2021. (Ruotsi)

J

uoni keskittyy kirvesmies Bengtiin, joka elää yksinäistä ja eristäytynyttä elämää.

Kun vaimo kuoli neljä vuotta sitten, Bengtistä tuli 13-vuotiaan Melissan yksinhuoltaja. Bengt häpeää luokka-asemaansa ja kokee tulevansa toistuvasti yhteiskunnan loukkaamaksi. Eräänä päivänä Melissa lopettaa pianonsoiton ja alkaa sen sijaan kirjoittaa runoja. Bengt on varma siitä, että kirjoittamisen opettaja käyttää Melissaa hyväksi, joten hän alkaa seurata tytärtään ja miestä löytääkseen epäilyksilleen vahvistusta. Tilanne pahenee, kun tytär ei vastaa Bengtin jatkuvaan tarpeeseen kommunikoida ja saada vastauksia. Bengt alkaa puolestaan yhä hallitsemattomammin vainota Melissaa, kytätä tämän tekemisiä ja löytää merkkejä epäilystensä tueksi.

Jesper Larsson sulauttaa päähenkilö Bengtin paranoian ja hallinnan menettämisen pelon osaksi tekstiä ja tekee sen kipukohtia karttamatta sekä täydellistä muototajua osoittaen. Syvätasolla on aistittavissa myös isän riittämättömyys ja kokemus siitä, että häntä ei enää tarvita.

Den dagen den sorgen on 130 sivunsa voimalla uppiniskainen teos Ruotsin nykykirjallisuudessa. Jesper Larssonin tavoitetaso, tinkimätön varmuus ja hahmotuskyky tekevät hänestä kirjallisen taivaan kirkkaana loistavan tähden.

26

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Kirjallisuuspalkintoehdokkaat vuonna 2022 ovat: TANSKA

NORJA

Solvej Balle: Om udregning af rumfang I, II ja III. Romaani Pelagraf, 2020–2021.

Rakel Haslund-Gjerrild: Adam i Paradis. Romaani. Lindhardt & Ringhof, 2021.

Inghill Johansen: Dette er G. Romaani. Forlaget Oktober, 2021.

Linn Ullmann: Jente, 1983. Romaani. Forlaget Oktober, 2021.

SUOMI

Kristina Carlson: Eunukki. Romaani. Otava, 2020.

Kaj Korkea-aho: Röda rummet. Romaani. Förlaget M, 2021.

SAAMELAINEN KIELIALUE

Mary Ailonieida Sombán Mari: Beaivváš mánát. Runokokoelma.

Mondo Books, 2020.

RUOTSI

Beinir Bergsson: Sólgarðurin. Runokokoelma. Forlagið Eksil, 2021.

Kerstin Ekman: Löpa varg. Romaani. Albert Bonniers Förlag, 2021.

Jesper Larsson: Den dagen den sorgen. Romaani. Nirstedt/litteratur, 2021.

GRÖNLANTI

AHVENANMAA

Jessie Kleemann: Arkhticós Dolorôs. Runokokoelma. Forlaget Arena, 2021.

Karin Erlandsson: Hem. Romaani. Schildts & Söderströms ja Bokförlaget Forum, 2021.

ISLANTI

Lue lisää kirjallisuuspalkinnosta ja palkintoehdokkaista osoitteessa www.norden.org.

FÄRSAARET

Steinar Bragi: Truflunin. Romaani. Forlagið, 2020.

Elísabet Jökulsdóttir: Aprílsólarkuldi. Romaani. Forlagið, 2020.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

27

Bild: Vita Thomsen/Norden.org

Den nordiske akse Tiden er inde til at traktatfæste et stærkere nordisk samarbejde og danne en nordisk akse i Europa. Aftalen kunne underskrives i Kalmar.

D

er er netop nu større interesse for Norden end længe. Det gælder både i Norden selv og i omverdenen. Interessen strækker sig lige fra historiske figurer som Margrete den Første, over det nordiske køkken, den skandinaviske krimitradition og til de nordiske lande som modeller for, hvordan man forener sammenhængskraft og globalisering.

Vi synes, at tiden er inde til at udnytte det nuværende mulighedsvindue, således at vi kan få opgraderet og piloteret det nordiske samarbejde. De nordiske lande samarbejder allerede en hel del. Der er en nordisk pasunion og et nordisk arbejdsmarked. Der er et tæt læringsmiljø i regi af Nordisk Ministerråd. Disse ting fungerer som regel godt i det daglige, og vi ser ikke mindst værdien heraf, når f.eks. coronakrisen lægger hindringer i vejen for det integrerede arbejdsmarked i Øresundsregionen. Så rammes begge sider af sundet.

28

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Der er imidlertid potentiale for mere i det nordiske samarbejde. Vi kan koordinere vore politiske holdninger tættere, og vi kan i højere grad sikre, at allerede opnåede resultater på f.eks. arbejdsmarkedet ikke går tabt. Kunne vi ikke have løst grænsehindringerne over alt mellem de nordiske lande under coronakrisen mere hensigtsmæssigt?

Kunne vi ikke have sikret, at den europæiske medicinalagentur kom til Norden og ikke endte udenfor via en koordination mellem de nordiske lande? Kunne vi ikke få en større nordisk påvirkning fra Norden via en tættere samordning af alt fra bistandshjælp til udviklingslandene og til vor positionering i EU, NATO og FN? Kunne vi komme på tale som medlem af G20, hvis vi kunne godtgøre, at Norden skulle betragtes som én økonomisk region med verdens 12. største økonomi? Kunne vi etablere en nordisk model for grøn omstilling, som både var effektiv, markedsorienteret og socialt ansvarlig? Kunne

Den nordiske akse ville skulle indebære faste møder mellem statsministre og andre ministre fra de nordiske lande. Disse møder kunne sagtens eksekveres, hvis man alligevel mødes i regi af det nordiske samarbejde. Ellers måtte der indkaldes særligt på baggrund af den sædvanlige embedsmandsforberedelse.

Samarbejdet skulle være baseret på konsensus, men uden vetomulighed. Hvis et enkelt land eller to ikke ville deltage i en tæt koordination af bestemte politiske områder, skulle det ikke være muligt at blokere for, at de andre lande gik videre og faktisk koordinerede deres positioner. Den nordiske akse skulle til enhver tid bestå i de lande, som ønskede at være med til at indtage fælles positioner på de forskellige felter.

For at det nye opgraderede nordiske samarbejde skulle få et stærkt fælles fundament, burde det nedfældes i en traktat á la Élysée-traktaten. Vi foreslår, at det sker i byen Kalmar, så navnet på den nye lyse nordiske tid i samarbejdets ånd skete på grundlag af Kalmar-traktaten.

Skribenterna Peter Nedergaard, professor i statskunskap på Köpenhamns universitet och Lars Barfoed, ordförande för foreningen Norden i Danmark samt tidigare medlem av folketinget och minister.

rd

Texten är en förkortning av artikeln som tidigare publicerats i Politiken.

aa

ed

vi gøre det mere attraktivt at uddanne sig i de øvrige lande i Norden?

Hvis vi skal svare ja på de fleste af disse spørgsmål, kræver det, at det nordiske samarbejde opgraderes. En mulighed herfor kan oplagt bestå i, at man etablerer en formel nordisk politisk akse á la den mellem Tyskland og Frankrig, som er nedfældet i Élysée-traktaten fra 1963. Élysée-traktaten indebærer, at de to lande på forhånd konsulterer hinanden i større politiske sager af betydning for de to landes politik udadtil i bred forstand. Den såkaldte Paris-Berlin-(tidligere Bonn)-akse har i over 50 år været et bærende fundament for europæisk og international politik, og den har givet de to lande langt større indflydelse herpå, end de ville have haft hver for sig.

Vi foreslår noget lignende i Norden. Deltagerlandene skal være alle de lande, som allerede er med i det nordiske samarbejde: Finland (inklusive Ålandsøerne), Sverige, Norge, Island og Danmark (inklusive Færøerne og Grønland). Disse lande har forskellige institutionelle tilknytninger. Nogle er med i EU. Andre er ikke. Nogle er med i NATO. Andre er ikke. Et enkelt land er med i euro-samarbejdet. De andre er ikke. Denne pluralitet ser vi som en potentiel styrke i et opgraderet nordisk samarbejde. Det betyder nemlig, at landene får et ekstrastort incitament til at gå med heri, for det sikrer mulighed for at få indflydelse også på områder, hvor visse af landene i dag står udenfor.

r

fo

s L ar

Ba

Pe

e ter N

de

rg

Pohjoismainen akseli On aika laatia sopimus vahvemmasta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja perustaa Eurooppaan pohjoismainen akseli. Sopimus voitaisiin allekirjoittaa Kalmarissa.

M

ielenkiinto Pohjolaa kohtaan on suurempi kuin aikoihin. Tämä koskee sekä pohjoismaalaisia itseään että ympäröivää maailmaa.

Mielenkiinto ulottuu historiallisista hahmoista kuten Margareeta ensimmäisestä pohjoismaiseen keittiöön, skandinaaviseen dekkariperinteeseen ja pohjoismaisiin yhteenkuuluvuuden ja globalisaation yhdistäviin malleihin.

Mielestämme käsillä on aika hyödyntää nyt avoimina olevia mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön päivittämiseksi ja pilotoimiseksi. Pohjoismaat harjoittavat jo laajaa yhteistyötä. Meillä on pohjoismainen passiunioni ja pohjoismaiset työmarkkinat. Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa toimii tiivis oppimisympäristö. Nämä sektorit toimivat pääsääntöisesti hyvin normaaliaikoina, ja näemme

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

29

niiden arvon nyt kun esimerkiksi koronakriisi asetti esteitä Juutinrauman alueen yhdentyneille työmarkkinoille. Salmen molemmat rannat kärsivät.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on kuitenkin enemmän potentiaalia. Voimme sovittaa yhteen lähemmin poliittisia kantojamme, ja voimme paremmin varmistaa, ettemme menetä jo saavutettuja tuloksia, esimerkiksi työmarkkinoilla.

Emmekö olisi voineet ratkaista rajaesteitä Pohjoismaiden välillä tarkoituksenmukaisemmin koronakriisin aikana?

Emmekö olisi voineet varmistaa Pohjoismaiden keskinäisen koordinoinnin avulla, että Euroopan lääkevirasto olisi tullut Pohjolaan eikä joutunut muualle? Emmekö saisi tiiviimmällä yhteistyöllä Pohjolalle suurempaa vaikutusvaltaa aina kehitysavusta kehitysmaille asemaamme EU:ssa, Natossa ja YK:ssa?

Voisimmeko tulla kyseeseen G20 maiden ryhmän jäsenenä, jos voisimme osoittaa, että Pohjola on katsottava yhtenäiseksi talousalueeksi, jolla on maailman 12. suurin talous? Voisimmeko luoda pohjoismaisen mallin vihreään siirtymään, joka olisi sekä tehokas, markkinasuuntautunut että sosiaalisesti vastuuntuntoinen? Voisimmeko tehdä kouluttautumisesta toisissa Pohjoismaissa houkuttelevampaa?

Jos voimme vastata myöntävästi useimpiin näistä kysymyksistä on edessä pohjoismaisen yhteistyön päivittäminen. Eräs esiin nouseva vaihtoehto on perustaa virallinen pohjoismainen poliittinen akseli Saksan ja Ranskan vuoden 1963 Élysée-sopimukseen esimerkin mukaisesti. Élyséesopimuksen mukaan maat konsultoivat toisiaan kattavasti ja ennalta tärkeissä poliittisissa kysymyksissä, joilla on merkitystä molempien maiden ulkopolitiikalle. Niin kutsuttu Pariisi-Berliini (ennen Bonn) -akseli on yli 50 vuoden ajan ollut eurooppalaisen ja kansainvälisen politiikan kantava perusta antaen molemmille maille huomattavasti suuremman vaikutusvallan kuin niillä erikseen olisi ollut.

Esitämme samankaltaista ratkaisua Pohjolalle.

Sopimukseen osallistuivat maat, jotka ovat jo mukana poh-

30

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

joismaisessa yhteistyössä: Suomi (Ahvenanmaa mukaan lukien), Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska (mukaan lukien Färsaaret ja Grönlanti). Näillä mailla on erilaiset institutionaaliset sidokset. Jotkut maat ovat mukana, toiset eivät.

Eräät ovat Naton jäseniä, toiset eivät. Yksi maista on mukana valuuttaunionissa, muut eivät. Näemme kuitenkin tämän moninaisuuden potentiaalisena vahvuutena päivitetylle pohjoismaiselle yhteistyölle. Ratkaisu nimittäin antaisi maille erityisen suuren kannustimen liittyä mukaan, koska se takaa mahdollisuudet saada vaikutusvaltaa myös alueilla, joiden ulkopuolella eräät maat nykyisin ovat.

Pohjoismainen akseli merkitsisi kiinteitä pääministereiden ja muiden pohjoismaisten ministerien kokouksia.

Kokoukset olisi helppo toteuttaa kokoonnuttaessa muutoinkin pohjoismainen yhteistyön puitteissa. Muutoin niitä edeltäisi tavanomainen virkamiesvalmistelu.

Yhteistyö perustuisi konsensukseen, mutta ilman veto-oikeutta. Mikäli yksi tai kaksi maata ei haluaisi osallistua tiettyjen politiikka-alueiden tiiviiseen yhteensovittamiseen, niiden ei olisi mahdollista estää muita maita etenemästä ja sovittamasta yhteen kantojansa. Pohjoismainen akseli koostuisi kussakin tapauksessa niistä maista, jotka haluavat muodostaa yhteisen kannan.

Jotta uusi, päivitetty pohjoismainen yhteystyö saisi vankan yhteisen perustan tulee siitä laatia Élysée-mallin mukainen sopimus. Esitämme sopimuksen allekirjoittamista Kalmarin kaupungissa. Näin uuden valoisan pohjoismaisen ajan yhteistyön henki perustuisi Kalmarin-sopimukseen.

Kirjoittajat ovat Kööpenhaminan yliopiston valtiotieteen professori Peter Nedergaard ja tanskan foreningen nordenin puheenjohtaja ja entinen tanskan kansankäräjien jäsen ja ministeri Lars Barfoed.

Kirjoitus on lyhennelmä aikaisemmin Politiken-lehdessä julkaistusta artikkelista. Käännös Heikki Pakarinen.

Framnäskursen:

Njut av Norrbotten, lär dig svenska och träffa nya vänner Är du en nyfiken och utåtriktad person som vill veta mer om Sverige och svensk kultur?

Drömmer du om att förbättra dina kunskaper i svenska och knyta nya kontakter inom Norden?

Då är denna gräns- och generationsöverskridande intensivkurs något för dig!

I

sommar anordnar Föreningen Norden Piteå återigen sin uppskattade språk- och kulturkurs i samarbete med Framnäs Folkhögskola, en trivsam skola i natursköna omgivningar strax utanför Piteå i Norrbotten. Som kursdeltagare ges du möjlighet att förbättra dina kunskaper i svenska, träffa svenskspråkiga ungdomar och vuxna, bekanta dig med svensk kultur och på så sätt stärka din nordiska identitet. Syftet med kursen är att bana väg för kommunikation mellan människor, något som har stor betydelse för det fortsatta samarbetet mellan de nordiska länderna.

UNDER TIO DAGAR hinner du med hela 52 intensiva språklektioner tillsammans med klasskamrater som delar din strävan efter att lära så mycket som möjligt på kort tid. Du undervisas av erfarna och utbildade lärare som anpassar lektionsinnehållet och språknivån utifrån dina förutsättningar. Du erbjuds också ett rikt utbud av gemensamma fritidsaktiviteter och du får möjlighet att besöka några av Norrbottens pärlor.

UNDER KURSTIDEN delar du rum med någon av de andra deltagarna och du äter dina måltider i skolans populära restaurang.

I kursavgiften ingår resa, boende, mat, undervisning och fritidsaktiviteter. Kursen pågår 1.8.-10.8.2022 och vänder sig till ungdomar och vuxna från de nordiska länderna.

PRIS FÖR TIO DAGARS KURS,

deltagare.

lektioner, mat och logi på Framnäs Folkhögskola samt studiebesök på fritiden 700 Euro per

ANMÄL DIG TILL KURSEN genom att ladda ner och fylla i blanketten: https://norden.se/framnaskursen-njut-av-norrbotten-lar-dig-svenska-och-traffa-nya-vanner/ SKICKA DEN SENAST MER INFORMATION

den 13 maj 2022 till maria.westerberg@framnas.nu

kan ges av ordförande i Föreningen Norden Piteå, Gunhild Östling gunhild.ostling@hotmail.com

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

31

Bilden visar, vad deltagare tyckte att den kommande handboken bör innehålla.

Kuvassa on mainittu asioita, joita osallistujien mielestä tulisi sisältyä tulevaan käsikirjaan.

Miten onnistua järjestämään onnistuneita korjaamisen ja kestävän kuluttamisen kohtaamispaikkoja?

T

ämän kanssa ”Folkverkstan”-hanke työskentelee 2020–2022. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjola-Nordenin ja Föreningen Norden Norrbottenin kanssa. Sen päätavoite on kehittää kuntiin malli siitä, miten kierrätyksen ja yksinkertaisen korjauksen kohtaamispaikat saadaan toimimaan. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa on tutustuttu vastaavanlaiseen toimintaan Pohjoismaissa ja järjestetty pilottityöpajoja.

Tammikuun 27. päivänä pidettiin hankkeen kolmas oppimiskonferenssi, johon osallistui hankkeen sisäisen työryhmän lisäksi pilottitoimittajia, kehitysverkoston, ohjausryhmän ja rahoittajien edustajia, sekä simultaanitulkkeja.

KONFERENSSISSA MUKANA olleet osallistettiin jakamaan heidän tietonsa ja taitonsa aiheeseen liittyen. Käytin työpajassa "tulevaisuuden nuoli" -menetelmää, jossa aluksi käydään yhdessä läpi mitä on tähän mennessä tehty, ja mikä on ajankohtaista juuri nyt. Sen jälkeen käydään läpi tavoitteet, jotka toivotaan saavutettavan viiden vuoden kuluessa.

Tämä auttaa selvittämään niitä tarpeellisia toimenpiteitä, joita työssä tarvitaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

ONNISTUNEITA KOKEMUKSIA olivat hyvät luennoitsijat, jotka osallistuivat projektin aikana digitaalisiin luentoihin sekä onnistuneet työpajat, kuten työpaja, jossa tehtiin kierrätysmateriaaleista joulukäsitöitä. Myös kolme muuta toimintaa

32

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

mainittiin: ”Cykelköket”, jossa on huollettu ja korjattu vanhoja polkupyöriä; “Lappa och Laga” - moderni versio ompelukerhosta sisältäen paljon asennetta ja oppimista sekä ”ReTuren”- asuinalueen kierrätysasema, joka toimii myös kohtaamispaikkana, kahvilana, työpajana, vaihtokauppana ja kurssipaikkana.

KUVASSA ON MAINITTU asioita, joita osallistujien mielestä tulisi sisältyä tulevaan käsikirjaan.

Konferenssin osallistujat katsoivat, että vuoteen 2027 mennessä tavaroiden korjaaminen ja käytettyjen tavaroiden ostaminen ovat uusi normaali yhteiskunnassa. Olemme onnistuneet vapauttamaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten voimat. Ymmärrämme, että meillä kuntaorganisaationa on pikemminkin mahdollistajan kuin palvelijan rooli. Yhteinen osaamisemme on mahtavaa. Ja sitoutuminen on avain menestykseen. Folkverkstan-hankkeen käsikirja on auttanut kuntaamme kehittämään nopeammin korjausmahdollisuuksia, kohtaamispaikkoja jne. Meillä on nyt toimiva kohtaamispaikka, jossa on kierrätysmahdollisuudet. Kansalaisia kiinnostaa korjaaminen - ehkä siksi, että olemme inspiroineet ja lisänneet tietoa kestävästä kuluttamisesta.

Käytännöllinen käsikirja lanseerataan syksyllä.

TEKSTI: TOVE HOLM

Hur lyckas man organisera framgångsrika mötesplatser för lagning och reparation?

M

ed den frågan arbetar Projekt Folkverkstan med under 2020–2022. Projektet genomförs i samarbete med Pohjola-Norden och Föreningen Norden Norrbotten. Huvudmålsättning är att utveckla en modell för kommuner hur man kan få mötesplatser om återbruk och enklare reparationer att fungera. För att nå detta har projektet bekantat sig med motsvarande verksamhet i Norden och arrangerat pilotverkstäder. Den 27 januari genomfördes projektets tredje lärandekonferens, i vilken representanter för pilotleverantörer, utvecklingsnätverket, styrgruppen, finansiärer och simultantolkar deltog.

PÅ KONFERENSEN ENGAGERADES deltagarna till att dela med sig av sina kunskaper och färdigheter i ämnet. I workshopen använde jag metoden ”framtidspilen", som går ut på att man först går tillsammans igenom vad som gjorts hittills och vad som är aktuellt just nu. Sedan går man igenom mål som önskas vara uppnådda om fem år. Detta hjälper till att förtydliga de nödvändiga åtgärderna som behövs i arbetet som återstår för att uppnå bästa möjliga resultat.

TILL LYCKADE ERFARENHETER räknades bland annat upp bra föreläsare som engagerats för digitala föreläsningar under projektets gång och lyckade workshoppar, till exempel en workshop där man gjorde julpyssel av återvunnet material. Det nämndes också tre andra redan existerande verksamheter: Cykelköket, en lärande organisation som räddar gamla cyklar, “Lappa och Laga”, en ung och cool variant av syjuntan med mycket attityd och lärande samt ReTuren, en boendenära återbruksstation som också är en samlingsplats, café, verkstad och swopshop med kursverksamhet.

FRAMTIDSVISIONEN BLAND konferensens deltagare var mycket positiv. År 2027 är lagning och reparation det nya normala, precis som att köpa begagnat. Vi lyckas att släppa lös kraften hos civilsamhället och medborgarna. Vi som kommunal organisation har kommit till insikt om att vi har rollen att möjliggöra snarare än att serva och vårt kollektiva kunnande är stort. Handboken från Projekt Folkverkstan har hjälpt oss att snabbare utveckla reparationsmöjligheter, mötesplatser och så vidare i vår kommun. Våra medborgare verkar vara intresserade av att reparera, kanske för att vi också jobbat med inspirationsoch kunskapshöjande aktiviteter.

Den praktiska handboken lanseras i höst.

Projekt Folkverkstan Projektet som ägs av Föreningen Norden i Norrbotten drivs tillsammans med Pohjola-Norden och bygger på samarbete med kommunerna Boden, Haparanda, Luleå och Uleåborg samt folkbildningsorganisationerna Studiefrämjandet Norrbotten och Oulu-opisto. Folkverkstan stöds av EU-fonden Interreg Nord, tillsammans med Nordkalottrådet, regioner och kommuner.

Projektperioden är 1 februari 2020 – 30 september 2022. Projektet utvecklar koncept för mötesplatser om lagning, reparation och hållbar konsumtion. Målgruppen är offentlig verksamhet inom kommunala organisationer i Sverige och Finland. Den kommer att presenteras i form av en digital guide som belyser hur man kan få mötesplatser för kunskapsutbyte om återbruk och reparationer att fungera.

Folkverkstan-hanke Folkverkstan-hanke toteutetaan yhdessä Föreningen Norden Norrbottenin ja Pohjola-Nordenin kanssa ja perustuu yhteistyöhön Bodenin, Haaparannan, Luulajan ja Oulun kuntien sekä Studiefrämjandet Norrbottenin ja Oulu-opiston kanssa. Hanketta rahoittaa EU-rahasto Interreg Pohjoinen yhdessä Pohjoiskalottineuvoston, alueiden ja kuntien kanssa.

Hankejakso on 1.2.2020 - 30.9.2022. Hankkeessa kehitetään korjauksen ja kestävän kulutuksen kohtaamispaikkoja. Kohderyhmänä on kuntien julkinen toiminta Ruotsissa ja Suomessa.

Hankkeen tulokset toteutetaan digitaalisessa oppaassa. Siinä esitellään, kuinka korjaamisen kohtaamispaikat voitaisiin käytännössä toteuttaa kunnissamme.

TEXT: TOVE HOLM

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2021

33

Hej / Moi /Halló / Hei /Hej!

M

itt namn är Jessika Bouveng och jag härstammar från de småländska skogarna i södra Sverige och agerar just nu som European Solidarity Corps volontär för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Större delen av mitt vuxna liv har jag bott och levt i Göteborg som student, varvat med privilegiet att studera och resa i bland annat Singapore, Vietnam och Sydamerika. I september månad 2021 bestämde jag mig för att det var dags för nya äventyr till en då fortfarande främmande plats för mig - Finland. Ja, tyvärr är det så, att för drygt fyra månader sedan hade jag ännu inte satt min fot i Finland under mitt snart 27-åriga liv. Trots att jag under min tid här har tvingats genomlida ett finskt OS-guld i hockey, är jag väldigt glad att jag äntligen tagit mig hit.

MINA DRYGT FYRA månader som volontär hos PNU har lärt mig mycket. Inte minst har den öppnat upp mina ögon för att jag inte bara är svensk utan även nordisk medborgare.

Tyvärr är vi nog många i min generation som tenderar att blicka alldeles för långt bort för att finna livserfarenhet och äventyr. Jag inser idag hur mycket pengar och hur många flygtimmar jag har slösat på att ta mig till andra kontinenter, när äventyret enkelt hittas en kryssningsresa österut. Jag är numera frälst och den irriterande personen bland mina vänner där hemma som inte kan sluta tjata om alla de otroliga möjligheter vi besitter av den enkla anledning att vi bor där vi bor.

34

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2021

SOM VOLONTÄR HOS PNU har jag getts möjligheten att praktiskt få utöva de kunskaper jag lärde mig under mina båda utbildningar - globala studier och media och kommunikation. En internationell organisation som PNU är egentligen den ultimata mötesplatsen för dessa två program. Som volontär här är min huvudsakliga uppgift att bidra till arbetet med det Nordiska påverkansprogrammet, ett projekt som inleddes under hösten 2021. Nu i vår fortsätter projektet i form av ett utbildningsprogram där vi kommer att arrangera en rad olika besök på nordiska institutioner i Helsingfors. Under varje besök kommer vi att utforska olika teman såsom fred och säkerhet, kultur och arktiskt samarbete. Under besöken kommer deltagarna att få möta både experter inom fälten och olika beslutsfattare.

ATT ÅTERIGEN FÅ CHANSEN att

leva och bo i ett annat land är i dessa tider extra tacksamt efter månader av olika former av isolering och hårdare gränsdragningar. I Norden är vi nog eniga om pandemin satt sina spår och skapade avstånd som vi kanske inte trodde var möjliga i en annars så sammanflätad region. Att jag, och många med mig, återigen igen kan resa fritt över gränserna känns därför lite extra som ett privilegium.

Kiitos!

TEXT: JESSIKA BOUVENG

Suurenmoisia hetkiä Fazerilla.

Fazer Experience Vierailukeskus tarjoaa iloa sekä elämyksiä kaikenikäisille!

Tutustu kiehtovaan näyttelyyn, Fazer Caféhen ja myymäläämme.

Osta liput ennakkoon näyttelykierrokselle visitfazer.com

Fazer Experience Vierailukeskus Fazerintie 6, 01230 Vantaa visitfazer.com

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 | 2022

35

LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM

LIITY JÄSENEKSI

BLI MEDLEM

Henkilöjäsenyys

Personmedlem

Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja.

Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15–29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin henkilöjäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

36

Pohjola-Nordenin lehti nro 1 | 2022

Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner.

Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Familjemedlem Om det redan finns en personmedlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år.

Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Bli medlem!

Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Nimi/Namn: Osoite / Adress: Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och – anstalt: Puhelin / Telefon: Sähköposti / E-post : Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post Yhdistys / Förening: Lisätietoja /Ytterligare uppgifter (Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående.

Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

AINA ON TILAA UUSILLE ELÄMYKSILLE! G Ö R R UM F Ö R N YA UP P L E V E L S E R Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan.

Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi

scandichotels.fi

Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen.

Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden.

Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi

TIIKERIT / Tigrar (Ronnie Sandahl, SE 2021)

KEVÄT 2022 / VÅREN 2022

KUUKAUDEN POHJOISMAINEN ELOKUVA / MÅNADENS NORDISKA FILM

TYTÖT – PIDETÄÄN PAL (Gudjon Ragnarsson LO / Hækkum rána , IS 2021)

ESPOO HÄMEENLINNA JOENSUU JYVÄSKYLÄ OULU TAMPERE TORNIOHAPARANDA TURKU VAASA ESBO JOENSUU JYVÄSKYLÄ TAMMERFORS TAVASTEHUS TORNIOHAPARANDA ULEÅBORG VASA ÅBO

VENUSEFFEKTEN / The Venus Effect (Anna Emma Haudal, DK 2021)

ESITYSPAIKAT & YHTEISTYÖKUMPPANIT / VISNINGSPLATSER & SAMARBETSPARTNERS ESPOO /ESBO: Hanaholmens kulturcentrum, Svenska nu HÄMEENLINNA / TAVASTEHUS: Museo Militaria & Bio Rex, Kino Tavast ry JOENSUU: Elokuvateatterikeskus Tapio, Pohjois-Karjalan elokuvayhdistys ry & Pohjola-Norden JYVÄSKYLÄ: Kino Aurora, Keski-Suomen elokuvakeskus

Ohjelmisto vaihtelee paikkakunnittain Ortvis varierande repertoar

OULU /ULEÅBORG: Elokuvateatteri Studio, Oulun elokuvakeskus TAMPERE / TAMMERFORS: Arthouse Cinema Niagara, Pirkanmaan elokuvakeskus TORNIOHAPARANDA: Tornionlaakson museo, Pohjola-Norden TURKU / ÅBO: Logomo, Varsinais-Suomen elokuvakeskus VAASA / VASA: Elokuvateatteri Ritz, Elokuvakeskus Botnia

Lisätietoa kaikista esityksistä / Tilläggsinfo om samtliga visningar:

www.walhalla.fi

WILDLAND / Kød & blod (Jeanette Nordahl, DK 2020)

COVID-19: Järjestelyissä huomioidaan ajankohtaiset rajoitukset ja suositukset. / Aktuella restriktioner och rekommendationer beaktas.

Sarjan järjestää / Serien arrangeras av:

Yhteistyössä mukana myös / I samarbete med:

Pohjoismainen kulttuuripiste www.walhalla.fi

svenskanu.fi