Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi / Regiontidning Norra Finland 2022-2023 by Pohjola Norden

Nordjobbin kautta saatat päätyä paikkoihin, joihin et muuten olisi päätynyt.

Pohjola-Norden Pohjois-Suomen aluelehti / Norra Finlands regiontidning Päätoimittaja / Chefredaktör Tove Ekman puh. 040 738 1544 tove.ekman@pohjola-norden.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Susan Neffling puh. 044 733 5773 susan.neffling@pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20 00250 Helsinki / Helsingfors

Maria Karjalainen

puh. 09 – 4542 080 pn@pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning Kansikuva / Omslagsbild Sirpa Korhonen Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari www.ellialasaari.com Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa Miten löydät meidät? www.pohjola-norden.fi/ kohdasta Yhdistykset Hur hittar du oss? www.pohjola-norden.fi/ under Föreningar

sisällys • innehåll Pääkirjoitus / Ledare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Pohjois-Suomen alue / Norra Finlands region Pohjola-Norden Pohjois-Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Kahvelista hantuukiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Pohjolan mentaaliset rajaesteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Rajan ylittäviä ajatuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Nordkalottkonferenser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Suomalaisen naiskiekkoilijan juhlaa ja arkea Ruotsissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Viikinki-teema kutsui pohjoisen nordistit kesäpäivän viettoon . . . . . . . . . . . . 18 Pohjolan Pidot Oulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Karjasillalta kalottiin!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Meänkieltä Signen Keittokoulussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Tornion Pohjola-Nordenin Pohjolan pidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Tornion Pohjola-Norden kiittää Vuoden Nordistia 2021. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Napapiirin loputon synkeys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Elokuvayhteistyötä Rovaniemellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Pohjola-Norden ry Nordjobb – pohjoismaalainen seikkailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Nuoret vahvemmin mukaan alueelliseen yhteistyöhön Pohjolassa!. . . . . . . . . 30 Kohti unelmien Pohjolaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Info Pohjola – kansalaisten kanava pohjoismaiseen yhteistyöhön. . . . . . . . . . 32

pääkirjoitus • ledare Pohjoismaiset silmälasit

Nordiska glasögon

Minulla on uudet silmälasit. Ihan konkreettisesti, joiden ansiosta maailma näyttää taas hieman kirkkaammalta, ja uuden työpaikan ansiosta kuvitteelliset uudet silmälasit, joiden lävitse Pohjoismaat näkyvät kaikkialla. Aloitin hiljattain Pohjola-Nordenin pääsihteerinä ja ajankohta on mitä kiinnostavin. Koronapandemia aiheutti erilaisia uusia rajaesteitä Pohjoismaiden välille, ja pohjoismaista yhteistyötä kyseenalaistettiin tai sivuutettiin kokonaan. Miten jatkamme tästä eteenpäin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti omalta osaltaan käsityksemme lähialueistamme ja toi mukanaan uusia ulottuvuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kirjoitushetkellä eletään vappuviikkoa 2022 ja keskustelu pohjoismaisesta turvallisuusyhteistyöstä käy kiivaana. Kun luet tämän tekstin Suomen ja Ruotsin NATO-päätökset on tiedossa, mutta uskallan jo arvata, että maat kulkevat tässäkin asiassa käsi kädessä. Tuntuu siltä, että Pohjoismaat ovat muutenkin vahvasti läsnä uutisvirrassa juuri nyt. Uutisoinnissa julkisen alan lakoista viitataan jatkuvasti muiden Pohjoismaiden oloihin. Suomalainen yliopisto kertoo koulutusvientisuunnitelmistaan; tällä kertaa ei viedä englanninkielistä koulutusta toiselle puolelle maapalloa, vaan ruotsinkielistä opettajakoulutusta naapurimaahan. Taidemaailman ehkä merkittävin tapahtuma, Venetsian 59. kansainvälinen biennaali, on hiljattain avattu. Pohjoismaisessa yhteispaviljongissa nähdään norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten saamelaistaiteilijoiden töitä. Netflixin katsotuimpien sarjojen kärjessä on tällä hetkellä Tanskan yleisradion aiemmin tuottama Vallan linnake. Sarja on fiktiota, mutta käsittelee melkein pelottavan realistisesti pohjoismaista politiikkaa, ja tällä kertaa myös arktisen alueen ympäristöpolitiikkaa. Neljännellä tuotantokaudella liikutaan edelleen Tanskan politiikan ytimessä, mutta myös Grönlannissa. Lienee ensimmäinen kerta, kun Netflix-sarjassa puhutaan vuorotellen tanskaa ja grönlantia. Voisin jatkaa listaa Pohjoismaiden näkyvyydestä. Osittain kyse on varmaan niistä minun uusista silmälaseistani, mutta uskallan melkein väittää, että taustalla on myös muuta. Pohjola näkyy ja kiinnostaa. Mutta näkyykö Pohjola yhtä voimakkaasti meidän kaikkien arjessa? Näkyykö se kouluissa, työpaikoilla, harrastusporukoissa, somevirrassa ja yhdistystoiminnassa? Ulottuvatko pohjoismaiset kontaktit, arvot ja tapa tarkastella maailmaa myös arkeemme? Pohjola-Norden on kohta 100-vuotias kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Luomme jäsenillemme mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen monilla eri tasoilla ja tavoilla. Etkö vielä ole jäsen? Olet lämpimästi tervetullut mukaan! •

Jag har nya glasögon. Både helt konkret, genom vilka världen igen ser lite tydligare ut, och på grund av mitt nya jobb ett par mentala nya glasögon, genom vilka jag ser Norden precis överallt. Jag började nyligen som Pohjola-Nordens generalsekreterare, och tidpunkten kunde knappast ha varit intressantare. Coronapandemin skapade nya gränshinder i Norden och gjorde att det nordiska samarbetet ifrågasattes eller till och med glömdes bort. Hur ska vi nu gå vidare? Rysslands anfall mot Ukraina förändrade för sin del vår syn på våra närområden och ledde på kort tid till nya dimensioner i det nordiska samarbetet. I skrivande stund, sista veckan i april 2022, går diskussionen het om nordiskt säkerhetspolitiskt samarbete. Då du läser det här vet vi hur det gick med Finlands och Sveriges NATO-ansökningar, men jag vågar redan nu gissa att länderna går hand i hand också i den här frågan. Det känns också i övrigt som om Norden finns överallt i nyheterna just nu. Strejker inom den offentliga sektorn är aktuella, och jag stöter hela tiden på jämförelser med arbetsvillkoren i de övriga nordiska länderna. Ett finländskt universitet berättar om sina planer på utbildningsexport; den här gången tänker man inte exportera engelskspråkig utbildning till andra sidan jordklotet, utan svenskspråkig lärarutbildning till grannlandet. Konstvärldens kanske mest betydande evenemang, den 59. biennalen i Venedig, har nyligen öppnats och den nordiska paviljongen visar en samutställning med samiska konstnärer från Norge, Sverige och Finland. En av de populäraste serierna på Netflix just nu är Borgen, som tidigare producerades av Danmarks Radio. Serien är fiktion, men behandlar på ett nästan kusligt realistiskt sätt nordisk politik, och den här gången också arktisk miljöpolitik. I den fjärde säsongen rör vi oss fortfarande i maktens korridorer i Köpenhamn, men också på Grönland. Det måste väl vara första gången då man i en Netflix-serie talar omväxlande danska och grönländska. Jag kunde fortsätta min lista på var jag ser Norden dyka upp. Till en del beror det säkert på de nya glasögonen som filtrerar allt jag ser, men jag vågar nästan påstå att det också ligger annat bakom. Norden syns och intresserar. Men syns Norden lika tydligt i vår vardag? I skolorna, på arbetsplatserna, i hobbygruppen, i flödet på sociala medier och i föreningslivet? Når nordiska kontakter, värderingar och sätt att förhålla sig till världen ända fram till vår vardag? Pohjola-Norden är en snart 100-årig medborgarorganisation, vars främsta uppgift är att främja nordiskt samarbete och göra Norden känt i Finland. Vi skapar för våra medlemmar möjligheter till nordisk verksamhet och dialog på olika nivåer och sätt. Är du inte ännu medlem? Hjärtligt välkommen med! •

Tove Ekman

Pohjola-Nordenin pääsihteeri

Pohjola-Nordens generalsekreterare Pohjola-Norden Ry

Pohjola-Norden Pohjois-Suomessa Johannes Jansson / norden.org

Pohjola-Norden järjestää alueemme jäsenille yhteisiä tapahtumia ja matkoja. Vuonna 2022 yhteisiä aluetapahtumia ovat: • 11.–12. kesäkuuta Oulun Pohjola-Nordenin järjestämät aluepäivät Oulussa, yhteiskuljetus Haaparanta-Torniosta • 6.–7. elokuuta Kemin Pohjola-Nordenin järjestämä matka 400v. Piteåån ja Stora Nolia-messuille, bussi lähtee Oulusta • 16.–18. syyskuuta Rovaniemen Pohjola-Nordenin ruskamatka Kiirunaan ja Narvikiin, SaagaTravelin bussi Oulusta Yhteisten tapahtumien lisäksi paikallisyhdistykset järjestävät jäsenilleen omia tapahtumia. Lisätietoa tapahtumista saa yhdistysten yhteyshenkilöiltä. Kuvissa vuoden 2021 aluetapahtumien satoa. Mukaan ovat tervetulleita myös ei-jäsenet. Jos toimintamme kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä!

Pohjois-Suomessa toimii parhaillaan 5 aktiivista paikallisyhdistystä: Kemin Pohjola-Norden ry

Oulun Pohjola-Norden ry

Kemin Pohjola-Norden tarjoaa mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan monin eri tavoin. Tervetuloa mukaan toimintaan! Facebook: Kemin Pohjola-Norden Yhteydenotot: marja.kynsijarvi@gmail.com

Oulun Pohjola-Norden ry kokoaa pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet oululaiset mukaan yhteiseen toimintaan. Yhdistyksen tehtävänä on edistää paikallista pohjoismaista vuorovaikutusta: yhdistys järjestää erilaisia teemaseminaareja, kulttuuritapahtumia, vuosittaiset Pohjolan pidot, kirjailijavierailuja sekä suosittuja jäsenmatkoja. Vuoden 2022 toimintaa: järjestämme yhdessä Pohjois-Suomen Euroviisuilijoiden kanssa Pohjoismaisen euroviisuillan. Yhteistyössä Luckanin js Svenska kulturens vänner i Uleåborg järjestämme Biocafén, Språkcafén ja Stickcafén ympäri vuoden. Oulun Pohjola-Norden järjestää aluetapahtumana kesäpäivät la-su 11.-12.6.2022. Facebook: Oulun Pohjola-Norden/Förening Norden i Uleåborg Puheenjohtaja: Jarkko Välikangas, jarkko.valikangas@gmail.com Sihteeri: Ari Alavahtola, ari.alavahtola@gmail.com

Kuusamon Pohjola-Norden ry Kuusamon Pohjola-Norden ry järjestää vuosittain pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia, pohjoismaisia kokkausiltoja sekä Pohjolan pidot. Teemme yhteistyötä koulujen kanssa sekä ystävyyskuntayhteistyötä Ruotsin Avestan kanssa. Facebook: Kuusamon Pohjola-Norden Puheenjohtaja: Ritva Niemeläinen ritvaniemelainen@gmail.com

Tornion Pohjola-Norden ry Tornion Pohjola-Norden ry:n tavoitteena on informoida Tornio-Haaparannan yhteisistä pohjoismaisista tapahtumista ja järjestää jäsenilleen eri tilaisuuksia ja toimintaa yhteistyössä muun muassa Aineen taidemuseon ja Föreningen Norden Haparandan kanssa. Vuoden 2022 toimintaa: Pohjoismaiset elokuvaesitykset kuukausittain, Pohjolan Pidot, Vuoden Nordistin valinta, Kalottikonferenssi Bodenissa, Oulun kesäpäiviin osallistuminen, alueellinen Piteån jäsenmatka ja Narvikin matka ym. Kotisivut: www.tornio.pohjola-norden.fi Facebook: Tornion Pohjola-Norden Puheenjohtaja: Annika Örn, annorn@gmail.com 4

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Rovaniemen Pohjola-Norden ry Perustettu vuonna 1953 – järjestää pohjoismaisia teematapahtumia, elokuvaesityksiä ja matkoja jäsenistön toiveiden mukaan sekä tukee alueen peruskoulujen ruotsin kielen oppilaita kevätstipendein. Facebook: Rovaniemen Pohjola-Norden Puheenjohtaja: Pertti Ruokanen, perttiruokanen@gmail.com Sihteeri: Paula Mikkola, paumikkola@gmail.com

lla V aasaa n ja Uumajaan

tka essä

yh t e yd

la n TJ

Pa nim

om esta ri K a

j Kostiander opastuks

00 o4 rni o T ll a

o Vj

a m

h jo

ism a

ise nN

nin rde No olaPohj

eu v oston

Rovaniemen

toimintaan

V 400

lla

juh

Mu laa ho tel li

rnio nordistit viettämään To

j uh

o im

is-S uom en

lu jo u

an nP

n rde No lahjo n Po

Po hjo

ia in V ana Oulun Pohjola-Norden

vi k en t t Bo

rnio ti To Käyn

Tornio

ut su i

elb ä rj in o pas tam

ulu

e sk Ko i v Päi

stap artaa n

me aa m tustua Viikinki-opp

om a

kF åg

lan

saim me tu

en kie rt

lla do

joh

i nr He

äiv än ä

ä öss ms

e alu

äp

Strö

en uom

Lait akar in

sahasaaren historiaan

-S Kem hjois in Pohjol a-Nordenin Po nk es

tk o a ll sP aK yö m ööp e enh mm amin stui u t an joulu u t markkinoille

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Kahvelista hantuukiin Teksti: Ulla Haverinen

Kuten meille koulussa opetettiin, kotimaassamme on seitsemän murrealuetta. Oulun puhetapa sijoittuu pohjoispohjalaisiin murteisiin. Kyseessä on länsisuomalainen sekamurre. Käsitteenä Oulun kaupungin murre on hieman ongelmallinen, koska kielialue rajoittuu pohjoisessa Kuivaniemeen ja YliIihin, päättyy etelässä Siikajoelle ja idässä Muhokselle, Rantsilaan ja Revonlahteen. Ei siis vain kotikaupunkiimme. Rajat ovat tosin hieman häilyvät.

Oulun kauppias- ja porvarissuvut olivat varakkaita tervanviejiä ja laivanvarustajia. Tämä niin sanotusti parempi väki oli usein ruotsalaisperäistä. Seurapiireissä selskaapattiin siis på svenska. Kauppiassukujen jälkeläiset kävivät usein työharjoittelussa ruotsalaisissa ja saksalaisissa kauppahuoneissa. Tyttäriä lähetettiin lomailemaan Svea mamman hoteisiin. Palvelusväki eli lähinnä piiat pajattivat sujuvasti niin kutsuttua köökiruotsia. Ulkomailla seilanneet merimiehet olivat myös jossain määrin kielitaitoisia. Lukio oli nimeltään Trivialskola. Alkeisoppilaitos oli Elemäntarläroverket i Uleåborg, jonka opetuskieleksi ruotsi vakiinnutettiin vuonna 1873. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat kirjoitettiin ruotsiksi vuoteen 1894 saakka. Viranomaisten ruotsinkielisyyttä kyllä pidettiin vääryytenä ja joutavana hienosteluna. Ruotsalaisuudet eli svetisismit hiipivät silti vai vihkaa kaupunkilaisten arkipuheeseen ja murteeseenkin. Tosin nykyoululaiset tuskin enää kykenevät tunnistamaan vanhahtavaa murrettaan. Ruotsinkieliset sanat ovat kadonneet puhujien muistoista.

Oulun ”peruskieleen” on siis sulautettu ja sulautunut runsaasti jokapäiväistä ruotsin lainasanastoa. Sanastoa, joka on mukautunut äidinkielemme äänne- ja muotorakenteeseen. Vähän vieraita kieliä opiskelleet suomalaiset kokivat ruotsalaiset äänteet b, g, d ja f vaikeiksi. Ne katosivat tai korvattiin tutuilla konsonanteilla p, k, t ja v. Esimerkiksi betyg > pettyyki (todistus) tai fattighus > vattihuusi (köyhäintalo). Samanalkuiset konsonanttiyhtymät ovat muuttaneet muotoaan. Esimerkiki grön > rööni (vihreä). Tai skriva > riivata (kirjoittaa). Monet nominit ovat suomen kielelle taipuessaan saaneet tavanomaisen loppu-i:n tai a:n, kuten rör > rööri (putki) tai verbi baka > paakata (leipoa). Entäpä sitten molemmissa kielissä yleiset yhdyssanat? Ensimmäisen ryhmän muodostavat kokonaisuudessaan lainatut ruotsalaisuudet: ringblomma > ringanlumma (kehäkukka). Seuraavissa esimerkeissä määriteosa on ruotsia ja perusosa suomea. Affärsman > affäärimies (liikemies), mörkblå > mörkinsininen (tummansininen). Seuraavissa esimerkeissä yhdyssanat muodostuvat päinvastoin: skosnöre > kengännöri (kengännauha), vårstorm > kevättormi (kevätmyrsky). Neljännessä yhdyssanaryhmässä esiintyy esimerkiksi styrman > styyrmannismiäs (perämies), stickelbär > tikkerperimarja (karviaismarja). Murteen puhujat eivät ole hallinneet ruotsia eivätkä näin ollen ole tunnistaneet yhdyssanan eri osien merkitystä. Toisaalta pyrkimys hienompaan puhekieleen näkyy murresanoissa, kuten trenki, knapit ja rovasti. Näihin on liitetty ruotsin kielen sanan alkukonsonantti: dräng (renki), knappar (napit) ja prost (rovasti).

Oulun ”peruskieleen” on siis sulautettu ja sulautunut runsaasti jokapäiväistä ruotsin lainasanastoa.

Tässä yhteydessä täytynee vielä tarkastella sanojen semantiikkaa, eli niiden alkuperää ja merkitystä. Seuraavat lainat liittyvät kotiin, esineisiin, vaatteisiin ja ruokaan. Esimerkiksi farstu > porstuva (eteinen), kök > kööki (keittiö), spruta > pruuta (ruisku), bottfoor > potfoori (päällyskenkä) ja morot > muuretteri (porkkana). Ihmisiä tarkoittavat lainasanat, jotka kuvailevat sukulaisuutta, ammattia ja ihmisominaisuuksia. Tässä esimerkkejä: moster > musteri (täti), översköterska > ylisööteska (ylihoitaja) ja vaikkapa nyfiken > nyyfiiki (utelias). Yllätys. Unessa fröken Sara Wacklin, maineikas tyttökoulun opettaja on kutsunut minut (Ulrike Haffuerin) ja ystävättäreni mamselli Emilie Bergrosin visiitiille ja kaffelle kotiinsa Torigatanille. Istahdamme salonkiin. Fröken Wacklin huhuilee paikalle Iida-piian

ja pyytää tätä tuomaan meille prikalla kolme klasia makeaa sherryä. Diskuteeraamme edellisen viikon Seurahuoneen baaleista. Kylläpä oli sangen mainio orkesteri ja komeita herroja tanssittamassa. Ahaa, nyt Iida tulee stuukkaamaan pöytää. Hän asettelee valkoiselle tuukille kaffekupit, sokkerskoolin ja retsnekan. Isoilla talriikeilla on tarjolla bakkelseja, ja örfiilejä. On myös fleetaa ja ulkomaan eksoottisia nöttereitä. Tarjoilu on niin runsasta, että Emilie alkaa kruusailla. Vem kommer först? Neiti Wacklin kertoo meille lähtevänsä peräti Ranskaan täydentämään opettajan opintojaan. Aikoo sitten muuttaa Helsingforssiin ja perustaa sinne yhä uudemmanlaisen tyttöjen yläkoulun. Kylläpä hän on toimelias, ajattelen kateellisena. Entä ne kahveli ja hantuuki? Suomeksi kahveli ja käsipyyhe. •

Lähteet • Huhtala (nyk. Rossi) Paula: Kultaknapit ja knaffolit – ruotsalaisperäisistä sanoista Oulun murteessa. XXVII Kielitieteen päivät Oulussa. (SKS 2000). • Ukkola, Jukka: Ookko nää. Oulun murteen uusi sanakirja. (BoD, Norstedt, Saksa 2016) • Pääkkönen, Matti: Oulun seudun murrekirja. (SKS 1994) • Lipponen, Kustaa, Heikki ja Eino: Ooppa ölövinä. (Multiprint Oulu 2008).

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Pohjolan mentaaliset rajaesteet Teksti: Paula Mikkola

Arjen integraatio on edennyt pisimmälle rajaseuduilla, jossa ihmiset ja yritykset ovat oppineet hyödyntämään valtioiden eroja heille suotuisalla tavalla. Mentaaliset rajaesteet estävät kuitenkin ihmisiä tai yrityksiä liikkumasta maiden tai alueiden välillä. Ne liittyvät aina aiempiin, omiin tai muiden kokemuksiin. Mentaaliset rajaesteet näkyvät siinä, mitä tehdään. Rajaton Pohjoiskalotti

Pohjoiskalotti oli pitkään historiallisesti yhteinen, rajaton alue. Sen asukkailla oli vahvat kulttuuri- ja sosiaaliset yhteydet toisiinsa. Rajanveto Ruotsin ja Suomen välille 1809 sovittiin Ruotsin ja Venäjän kesken, eikä siinä huomioitu millään tavalla Pohjoiskalotin kulttuurisia ja kielellisiä perinteitä tai yhteistä historiaa. Vaikka rajanvedosta on jo kauan, sen vaikutukset tuntuvat edelleen Pohjoiskalotin asukkaiden asenteissa. Pohjoismainen passivapaus vuonna 1952 helpotti merkittävästi asukkaiden liikkumista maasta toiseen, ja raja-alueiden kansalaiset pystyivät rakentamaan elämänsä rajattoman arjen pohjalle. Kun koronakriisi iski maaliskuussa 2020 ja Pohjoismaat lähtivät taistelemaan viruksen leviämistä vastaan erilaisilla strategioilla, rajat suljettiin ja kansalaisten vapaa liikkuvuus rajan yli vaikeutui tai tuli mahdottomaksi. Vastakkainasettelut valtioiden välillä nousivat myös esiin ja kansallisuuden merkitys korostui.

Rajattomat työmarkkinat

Tavoite Pohjoiskalotin rajattomista työmarkkinoista kuitenkin elää vahvana edelleen. Alueelle on suunniteltu 150 miljardin euron arvosta suurinvestointeja, jotka luovat toteutuessaan Pohjoiskalotille jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Tällaisen työvoiman tarpeen tyydyttäminen ei onnistu yhdeltäkään Pohjoiskalotin valtiolta yksin vaan haasteeseen tulee vastata alueiden välisellä yhteistyöllä. Suurinvestoinnit vaativat, että ajatus Pohjoiskalotin yhteisistä, rajattomista työmarkkinoista toteutuu ja työvoima voi kitkatta siirtyä sinne, missä kysyntä on kiivainta. Työvoimaa tarvitaan valmistavaan teollisuuteen, kaivostoimintaan, hoito- ja hoiva-alalle sekä rakennustoimintaan, kaupan ja matkailun sektoreille. Työtilaisuuksia avautuu niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Tarvitaan tietoa avoimista työpaikoista ja työskentelystä toisessa maassa.

Mentaalisista rajaesteistä selvitys

Työvoiman liikkuvuuden lisääminen rajojen yli on ollut pitkään tavoitteena esimerkiksi matkailualalla, jossa kausiluonteisuus on ollut rasitteena. Jos työvoima liikkuisi huippusesonkien mukaan maiden välillä niin, että talvisesonkina ollaan töissä Lapin matkailukeskuksissa ja kesäsesongiksi siirrytään töihin Pohjois-Norjaan, ympärivuotinen työllistyminen tulisi mahdolliseksi. Interreg Pohjoisen EU-ohjelmasta rahoitetussa Arbeta tillsammans -hankkeessa ÖresundsInstitutet teki vuonna

2021 selvityksen siitä, mitä työntekijöiden ja -hakijoiden asenteellisia ja henkisiä esteitä rajat ylittävään työssäkäyntiin liittyy Suomen ja Ruotsin välillä. ÖresundsInstitutet oli jo aikaisemmin laatinut kartoituksen Ruotsi-Tanskan ja Norja-Ruotsin yrityselämän mentaalisista rajaesteistä. Uusin selvitys perustuu 33 haastatteluun, joista 21 on työntekijöiden, työnantajien, työnhakijoiden ja opiskelijoiden syvähaastattelua, sekä netissä toteutettuun kyselyyn, johon saatiin 273 vastausta. Yhteenvedossa nousi esiin useita mentaalisia rajaesteitä. Selvitys löytyy osoitteesta https://rajaneuvonta.fi/uutiset/raportit/

Sosiaaliset verkostot ja rajan etäisyys

Sosiaalinen elinympäristö muovaa näkemystämme siitä, mitä on mahdollista tehdä. Se inspiroi tai lannistaa, avaa ovia ja ohjaa johonkin suuntaan. Myönteiset esimerkit rohkaisevat lähtemään (kuntaesimerkit, perhesiteet, hankkeet). Mitä vähemmän henkilöllä on sosiaalisia verkostoja toiseen maahan, sitä suurempi on epävarmuus. Pelko ettei selviä, osaa työtään, kielitaidon riittävyys tai yksinäisyyden pelko ovat painavia syitä olla lähtemättä. Etäisyys rajasta ja naapurimaasta on myös merkittävä tekijä. Mitä kauemmaksi rajasta mennään sitä harvempi tiedostaa mahdollisuuden hakea töitä naapurimaasta. Vastaavasti mitä lähempänä rajaa henkilö asuu, sitä halukkaampi on ottamaan töitä vastaan toisesta maasta. Matka-ajalla tai työmatkalla ei vaikuta olevan suurempaa merkitystä.

Mentaalisten rajaesteiden määritelmä Rajat, joita luodaan, ylläpidetään ja monistetaan arjessa. Tietoisesti tai tiedostamatta ne estävät ihmisiä tai yrityksiä liikkumasta maiden tai alueiden välillä. Ne eivät välttämättä liity fyysisiin tai maantieteellisiin esteisiin (muuri, joet, vuoret, pitkät välimatkat), oikeudellisiin tai poliittisiin esteisiin. Ne liittyvät aina aiempiin, omiin tai muiden kokemuksiin. Ne ovat kollektiivisia ja niitä levitetään kertomuksina tai stereotyyppisinä käsityksinä ”niistä muista”. Mentaaliset rajaesteet ovat kulttuurisia, jaettuja ja opittuja, ja ne ilmenevät siinä, mitä tehdään. Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Erityisesti pandemian aikana kävi selväksi, että kun vakiintuneet rakenteet horjuvat (vapaa liikkuvuus rajan yli), kansalliset käsitykset eroista kärjistyvät. Sosiaalisten verkostojen merkitys näkyy myös siinä mielikuvassa, joka asukkailla on oman asuinmaan eri alueista. Pohjoista pidetään jotenkin yhteisöllisempänä ja siellä ihmiset pitävät huolta toisistaan, kun taas etäisemmillä pääkaupunkiseuduilla sosiaalisten suhteiden rakentaminen ventovieraiden ihmisten kanssa täytyy aloittaa alusta. Kauempana rajasta asuvat kokevat useammin kielen esteeksi kuin rajan läheisyydessä asuvat.

Kansalliset, alueelliset ja paikalliset stereotypiat

Se, millä tavalla naapureista ja naapurimaista kerrotaan, vaikuttaa vahvasti halukkuuteen lähteä töihin toiselle alueelle. Puhutaan kansallisista stereotypioista ja asetetaan vastakkain me ja ne muut. Niiden muiden ominaisuuksia määrittelemällä vahvistetaan tunnetta omasta yhteisöstä eli minkälaisia me itse olemme. Monet stereotypiat ovat kuitenkin ristiriitaisia, ne riippuvat henkilön omista kokemuksista tai voi jopa puhua altistumisesta toisen maan tavoille ja kulttuureille. Suomalainen voi pitää ruotsalaista besserwisserinä tai isoveljenä, joka sanelee, mikä on oikea toimintatapa. Toisaalta ruotsalaisia pidetään mukavina ja seurallisina. Ruotsalaiset pitävät suomalaisia nurkkapatrioottisina, sulkeutuneina ja vaikeina lähestyä, mutta kunhan suomalaisiin tutustuu niin he ovat luotettavia ja uskollisia ystäviä. Samassa maassa asuville syntyy yhteinen viitekehys, jonka läpi asioita tarkastellaan. Sitä voidaan kutsua myös kansalliseksi painovoimaksi. Kouluopetus, uutisraportointi ja lainsäädäntö rakentavat tietämystä kotimaasta ja helpottavat siellä elämistä. Samalla vahvistuu usko, että ulkomailla elämä on erilaista, outoa ja vierasta. Kouluissa opetetaan (historia ehkä pois lukien) hyvin vähän naapurimaasta, nykykulttuurista, asumisesta tai elämisestä siellä. Naapurimaan uutisia kuulee tai näkee harvoin. Erityisesti pandemian aikana kävi selväksi, että kun vakiintuneet rakenteet horjuvat (vapaa liikkuvuus rajan yli), kansalliset käsitykset eroista kärjistyvät.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Kieli mentaalisena rajaesteenä

Kielitaito mainitaan usein esteenä ulkomaille töihin lähtemiselle. Henkilön oma käsitys siitä, millainen kielitaito työmarkkinoilla hyväksytään vaikuttaa siihen merkittävästi. Tosiasia on, että valtioiden ja toimialojen välillä on eroja siinä, millaista kielitaitoa vaaditaan. Suomen työmarkkinoille on vaikeampi päästä ilman hyvää kielitaitoa, mikä vaikuttaa vastaavasti siihen, etteivät ruotsalaisyritysten työntekijät halua työskennellä Suomessa, koska kieli on vaikeaa. Turvallisuusmääräykset luonnollisesti vaikuttavat kielitaitovaatimuksiin etenkin tehtaissa, kaivoksissa tai konepajoilla. Naapurimaan kielen osaaminen voi olla myös etu esimerkiksi opetusalalla, hoito- ja hoivapalveluissa, kaupan ja matkailun alalla. Kielillä on taipumus tulla luokitelluksi hierarkkisesti; kollektiivisten asenteiden tai arvojen vaikutuksesta. Kielten arvojärjestys vaikuttaa siihen, missä määrin jotakin kieltä käytetään yksityisissä ja julkisissa yhteyksissä. Naapurimaan kielen opettelu vaikuttaa olevan haastavaa etenkin nuorelle sukupolvelle, jolle pohjoismaisen yhteistyön merkitys ei ole yhtä tärkeää kuin vanhemmille ja jonka tilalle on tullut EU- ja globaalitason yhteistyön painotus. Nuoret kokevat, että englantia käyttämällä puhujat ovat tasaveroisia. Etenkin pohjoismaisten kielten osaaminen heikkenee, mikä saattaa heikentää myös rajat ylittävää yhteistyötä. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että visio rajattomasta Pohjolasta tai Euroopasta muuttuu utopiaksi. Kielitaitoa koskevat tunteet luovat ilmapiiriä, joka voi vaikuttaa negatiivisesti rajat ylittävään integraatioon. Kieliin liittyy assosiaatioita ja muistoja, jotka vaikuttavat suhtautumiseen ja halukkuuteen oppia puhumaan niitä: Esimerkiksi Suomen historiassa ruotsin kieltä on pidetty hierarkian kielenä. Vastaavasti Ruotsissa harjoitettu assimilaatiopolitiikka piti aikoinaan kaksikielisyyttä ongelmana, joka hidasti kognitiivista kehitystä ja teki lapsista vähemmän lahjakkaita. Tämä vähensi sinne muuttaneiden suomalaisten ja meänkieltä puhuvien halukkuutta siirtää kotikielen taito nuoremmalle sukupolvelle. Arkinen kielipolitiikka vetää näkymättömiä rajoja myös työpaikalle; vähemmistökieltä puhuvat pysyttelevät keskenään. Taukojen aikainen kommunikointi työpaikalla ratkaisee, missä määrin ihmiset uskaltavat testata ja lähteä parantamaan kielitaitoaan vai eristäytyvätkö he omaksi ryhmäkseen. Vastaavasti vilkkaat, arkipäivän sosiaaliset kontaktit rajan yli lisäävät halukkuutta osata toisten kieliä.

Työnhakuun liittyvät rakenteelliset ja mentaaliset esteet

Haastatellut henkilöt kertoivat ongelmista löytää tietoja toisen maan avoimista työpaikoista. Mistä niistä löytää tietoja? Haastatellut ehdottivat kansallisten työvoimapalveluiden sivujen yhteen linkittämistä tiedonsaannin helpottamiseksi. Lisäksi työvoimaviranomaiset voisivat antaa vinkkejä toisen maan työpaikoista. Se onkin yksi yleiseurooppalaisen EURES-palvelun toiminnoista. Myös työhönottojärjestelmiä pidetään vaikeaselkoisina. Haasteita koetaan sitä enemmän mitä huonommin työnhakija tuntee toisen maan työmarkkinat. Työvoimapula saa työnantajat katsomaan rekrytoinnissa myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Etenkin pienemmissä yrityksissä rekrytoinnit tehdään usein yrittäjän omien sosiaalisten verkostojen kautta. Työnantajan voi olla helpompi palkata ihmisiä, joilla on samanlainen tausta kuin itsellä eli jos työnantaja on itse maahanmuuttaja, kynnys palkata ulkomaista työvoimaa on alempi. Työnhakijat uskovat, että aikaisemmat sosiaaliset kontaktit ovat vähemmän tärkeitä, kun töitä haetaan suuryrityksestä. Ruotsin ja Suomen työkulttuurit koetaan erilaisina. Molemmille maille yhteistä on korkea työmoraali, lojaalisuus työnantajaa kohtaan ja rehellisyys. Naapurimaahan töihin hakeutuvia leimaa uteliaisuus; se tarjoaa mahdollisuuden kokea ja kokeilla jotain uutta. Työnhakijoilla on kuitenkin erilaisia käsityksiä maiden työkulttuurista. Jonkun mielestä ruotsalaiselle työnantajalle työntekijän hyvinvointi tärkeää, kun taas suomalainen työnantaja pyrkii ottamaan työntekijästä mahdollisimman suuren tehon irti. Suomen työkulttuuria pidetään hierarkkisena, jossa pomo päättää asioista, käskytys tapahtuu ylhäältä alas ja työtahti on kireä. Ruotsin työkulttuuri on keskusteleva, positiivinen ja suhtautuu avoimesti erilaisuuksiin. Toisaalta keskustelua pidetään aikaa vievänä ja vähemmän tehokkaana johtamistapana. Työnhakijat nostivat haastatteluissa esiin myös erot uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. He kokivat, että henkilökohtainen soveltuvuus tehtävään on Ruotsissa tärkeämpää kuin koulutodistukset. Samoin jotkut katsoivat, että työnhakijan ikä oli useammin työnhaussa rasitteena Suomessa kuin Ruotsissa.

Ratkaisevaa on myös se, kuinka paljon vaivaa pitää nähdä uuden oppimiseksi. Mikä on kohtuullinen vaatimus?

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja esteet

Se, kuinka turvallisuushakuinen työntekijä on, ratkaisee paljon. Luonnollisesti on helpompaa ja turvallisempaa pysyä kotimaassa. Onko henkilö valmis altistumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle? Ratkaisevaa on myös se, kuinka paljon vaivaa pitää nähdä uuden oppimiseksi. Mikä on kohtuullinen vaatimus? Työnhakija voi pelätä riittävätkö ammatti- ja kielitaito. Näiden lisäksi tulee vielä huoli mahdollisesta perheen tilanteesta: mistä löytyy asunto, löytyykö puolisolle töitä, mihin lapset menevät kouluun? Moni uskoo, että rajan yli työssäkäynti on monimutkaista, byrokraattista ja sisältää monia rajaesteitä. Pandemian aikainen uutisointi, muiden kertomukset ja kuulopuheet vain osaltaan vahvistavat tätä. Etäisyys rajasta lisää entisestään epävarmuutta, joka liittyy lähinnä muodollisiin rajaesteisiin.

Vetovoimatekijät ja suositukset

Monella naapurimaahan töihin hakeutuvalla on positiivinen kuva maan työkulttuurista ja työmarkkinoista. He näkevät naapurimaan mahdollisuutena saada parempi työpaikka ja korkeampaa palkkaa (vaihtelee tosin toimialoittain). He pitävät ikääntyneiden työllistymismahdollisuuksia parempina Ruotsissa ja ovat ehkä kokeneet ikäsyrjintää Suomessa. Koettu este voi olla toiselle vetovoimatekijä. Esimerkiksi näkemykset kielitaidon merkityksestä vaihtelevat; puolet pitää kieltä esteenä (kielitaito ei riitä) ja 25 % mahdollisuutena (suomenkielen osaajia tarvitaan myös Ruotsin työmarkkinoilla). Työpaikan tai yrityksen kulttuurilla on myös merkitystä sille, mitä pidetään houkuttelevana.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Selvityksen laatijat tekevät raportissa suosituksia eri tahoille. Työvoimaviranomaisia kehotetaan helpottamaan töiden ja työntekijöiden löytämistä. Yhteiset työnhakualustat ja yritysten rekrytointitapahtumista tiedottaminen ovat näistä esimerkkejä. Paikallislehdissä voisi julkaista enemmän tietoa naapurimaiden työmarkkinoista sekä siitä, millaista elämä työpaikkakunnalla on. Kunnat ovat tahollaan myös houkuttelemassa muuttajia omille alueilleen, jolloin on tärkeää kertoa, mitä kunta tulijoille tarjoaa. Kouluja kehotetaan panostamaan kielitaidon parantamiseen ja ruotsinkielen opetukseen. Hyvänä esimerkkinä on ”Fika på svenska” -kokeilu kynnyksen alentamisesta kielen käyttämiseen. Toivotaan lisää panostusta kielen opettamiseen osana ammattitaidon opettelua, jolloin ammattisanasto tulee tutuksi työn ohessa. Vielä suositellaan, että etenkin rajattomien työmarkkinoiden toteutumista hidastavat rajaesteet ratkaistaisiin nopeasti. Yksi keino asioinnin helpottamiseen olisi, jos kaikki vastuuviranomaiset saataisiin koottua saman katon alle.

Pohjola-Nordenin rooli

Pohjola-Nordenilla on mielestäni oma, vahva rooli mentaalisten rajaesteiden alentamisessa. Järjestö välittää positiivista asennetta rajat ylittävää yhteistyötä kohtaan ja edistää pohjoismaisuutta kaikilla tavoin. Jokainen suomalainen saa opetella ruotsia koulussa. Ruotsin kielen osaamisen merkitystä tulevaisuuden työmarkkinoilla tulisi järjestön toimesta

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

entisestään korostaa, etenkin jos tavoitteena on saada toteutettua pohjoismainen visio maailman integroituneimmasta alueesta. Järjestön tehtävänä on myös tarjota kansalaisille mahdollisuus aktivoida omaa kielitaitoaan säännöllisesti. Esimerkkinä hyvistä tapahtumista ovat jo kielikahvilat, unohtamatta myöskään järjestettyjä vierailuja, matkoja ja retkiä naapurimaihin. Niiden aikana luodaan arvokkaita kontakteja ja rakennetaan sosiaalisia verkostoja, joiden merkitys rajat ylittävälle toiminnalle on äärettömän arvokas. Vaihto-ohjelmat ja leirikoulut tarjoavat myös sosiaalisia kontakteja, joiden avulla pääsee tutustumaan naapurimaan kulttuuriin ja työelämään. •

Rajan ylittäviä ajatuksia Teksti: Jyrki Niemenmaa · Kuvat: Elina Söderström

Kirjoitin vuosi sitten Pohjola-Nordenin aluelehdessä paluumuuttajan havainnoista rajalla. Sen jälkeen koronan useat aallot ovat vyöryneet niin rajaseutumme kuin muidenkin seutujen yli, kunnioittamatta rajoja. Poliitikot ja viranomaiset ovat parhaansa mukaan yrittäneet rajoittaa ja sallia, sulkea ja avata milloin mitäkin. Nyt näyttäisi lopultakin olevan vapaampaa, normaalia elämää näkyvissä, kun rokotusaste ja ihmisten immuniteetti virusta vastaan alkavat olla sillä tasolla, että pahojen sairastumisten tsunamia ja sairaalapalveluiden romahdusta ei tarvitse enää pelätä. Toivottavasti pääsemme rajalla nopeasti normaaliin kanssakäymiseen naapureidemme kanssa. Ja toivottavasti rajan sulkemisesta aiheutuneet riidat unohdetaan pian, meidän kaikkien etu on tehdä sujuvaa yhteistyötä rajan yli, ilman vanhojen muistelua. Pohjola-Nordenin yhdistyksillä rajan molemmin puolin on hyvät mahdollisuudet auttaa tässä prosessissa. Kirjoitin vuosi sitten, että Tornio vaikuttaa elinvoimaiselta ja vauraalta, mutta Haaparanta vaisulta, eläkeläisten pikkukaupungilta. Silloin en tiennyt Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista valtavista investoinneista. Investoinnit Norrbotteniin ja Västerbotteniin ovat lähitulevaisuudessa niin suuria, että niitä on vaikea käsittää: lähimmän parinkymmenen vuoden aikana 100 miljardin euron luokkaa. Tämä tarkoittaa viisi miljardia euroa per vuosi. Näillä investoinneilla on varmasti myönteistä vaikutusta myös Haaparantaan ja sen kehitykseen, kuten myös Tornion. Pohjois-Ruotsin vihreiden ja ilmastoystävällisten investointien ajureina ovat pääasiassa teräs-, kaivos- ja akkuteollisuus, mutta myös julkinen sektori panostaa huomattavia summia infrastruktuurin, muun muassa satamien ja rautateiden parantamiseen. Valtavat investoinnit tuotantolaitoksiin merkitsevät tietysti myös energian tarpeen huomattavaa

kasvua, Piteån tuulivoimapuistoon suunnitellaankin seitsemän miljardin euron investointeja. Investoinneista 70 miljardia euroa olisi tulossa Norrbotteniin, aivan naapuriimme. Pelkästään LKAB on investoimassa 40 miljardia euroa ilmastopäästöjä vähentävään uuteen tuotantoprosessiin vuoteen 2040 mennessä, siis noin kaksi miljardia euroa per vuosi. Tässä yhteydessä voidaan mainita, mitenkään väheksymättä, että Metsä Groupin investointi Kemin biotuotetehtaaseen on kokonaisuudessaan 1,6 miljardia euroa. Norrbottenilla näyttää siis menevän lujaa, kasvuyritysten määräkin on huomattavasti suurempi kuin Ruotsin muilla, samankokoisilla lääneillä. Joten, katsotaan miltä Haaparanta näyttää kymmenen vuoden kuluttua! Norrbotten joutuu varmasti kovan haasteen eteen yrittäessään houkutella kaikenlaisia tekijöitä pohjoiseen. Investoinnit luovat suomalaisille toimijillekin mahdollisuuksia: alihankkijoille, palvelujentuottajille, asuntorakentajille, kulttuuripalveluiden, terveydenhoitopalvelujen ja koulutuksen tuottajille. Tarve ei siis ole vain teollisuudessa, vaan sen ympärille tarvitaan tulevina vuosina paljon muutakin uutta, jotta ihmisiä saataisiin pohjoiseen. Minulle on mysteeri, mistä tämä pohjoisen investointibuumi lähti käyntiin, mutta toivotaan, että investoinnit onnistuvat ja että ne kehittävät kestävästi pohjoisen alueita ja rajaseutuammekin. Vuosi sitten kirjoitin, että alkuaika Pohjola-Norden Tornion jäsenenä on antanut hyvin positiivisen, energisen ja iloisen kuvan yhdistyksestä. Kulunut vuosi on vain vahvistanut tätä käsitystä, yhdistyksessä on tekemisen meininki, rentoa, iloista tekemistä ilman turhanpäiväistä pönötystä. Kun korona hellittää, pääsemme varmasti vielä paremmin kehittämään rajan ylittävää yhteistyötä. •

Nordkalottkonferenser – gemensamma diskussioner mellan nordister och beslutsfattare Nordkalottkonferenserna, som hållits med jämna mellanrum sedan 1960, ger möjlighet för medlemmar i Norden-föreningarna att träffas för att diskutera aktuella Nordkalottfrågor. År 2022 arrangerades evenemanget i Boden av svenska Föreningen Norden tillsammans med Nordens avdelning i norra Sverige. Text: Paula Mikkola · Bilder: Asko Pietarila Temat för konferensen var ”Att bo och

leva i ett hållbart Norden”. Syftet var att tillsammans fundera över hur Nordkalotten kan förbereda sig för de stora förändringar som de planerade miljardsatsningarna i regionen kommer att medföra. Nordens roll som föregångare i den gröna omställningen betonades i de nordiska samarbetsministrarnas hälsningar. De framhöll att varje generation måste återskapa sin nordiska identitet och vad den innebär i praktiken. Ett sammanhållet och hållbart Norden med gemensamma målsättningar är en mycket viktig inriktning i nuläget. Konferensdeltagarna fick höra hur arrangemangets värd, Bodens kommun, förbereder sig för framtida förändringar. Fossilfri stålproduktion och en vätgasanläggning förväntas skapa 10 000 nya jobb i regionen. För de nya anställda ska kommunen bygga bostäder, tjänster och en fungerande infrastruktur. För att den framtida samhällsförändringen ska tjäna både de nuvarande invånarna och de som flyttar till området har Bodens kommun systematiskt sökt nya sätt att involvera medborgarna i planeringen av framtidens samhälle. I projektet ”Det goda livet i Boden” undersöker de också vilka är nyckelvärden som påverkar människornas flyttningsbeslut. Vad påverkar invånarnas välmående, skapar gemenskap och ökar trygghet? Eugenia Segerstedt vid Luleå tekniska universitet har studerat aktuella metoder för delaktighet och inflytan-

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

de. Samhällsinflytandet har tagit nya former med användningen av sociala medier. Emelie Dahlström-Ravn från Föreningen Norden betonade vikten av att våga testa nya samverkansplattformar. Det är också viktigt för föreningarna att besluta på vilket sätt och i vilken kanal den egna verksamheten ska visas. Lyckoforskarna som deltog i konferensen framhöll att det är viktigt att kunna göra saker på sitt eget sätt, vara aktiva och förevisa synliga resultat. Föreningen Norden Norrbottens och Pohjola-Nordens gemensamma Interreg-projekt Folkverkstan är ett exempel på hur kommuner kan främja hållbarhetstänkande. Projektet har testat en mängd olika policyer för att uppmuntra medborgare att reparera och återvinna varor. Utifrån de erfarenheter som samlats ska projektet ta fram en handbok som förevisar för kommuner hur de kan organisera återvinningsoch reparationsaktiviteter i sitt eget område. På konferensens andra dag medverkade deltagarna i gemensamma workshops för att diskutera hur man kan hantera fyra viktiga utmaningar i regionen. Workshopsteman var fred och säkerhet; människor, natur och samhällsomställning; kultur och språkgemenskaper; mobilitet, transporter och gränshinder. Resultaten av workshoparna kommer att vidareutvecklas på lokal och regional nivå, och nästa konferens, som ska hållas i Finland preliminärt om två år, kommer att titta på vad som har uppnåtts tillsammans. •

Claes Nordmark, kommunalråd Boden, berättade om det fossilfria stålproduktionsprojekt som planeras för kommunen och som är unikt i Norden.

Temat för konferensen var ”Att bo och leva i ett hållbart Norden”.

Tove Ekman, generalsekreterare för Pohjola-Norden i Finland, Josefin Carlring, generalsekreterare för Föreningen Norden i Sverige, och Rune Carlsson, assisterande generalsekreterare för Foreningen Norden i Norge deltog aktivt i konferenshändelserna i Boden. Anne Angeria var konferensens moderator.

Föreställningen av Tornedalsteatern byggde på en reflektion över om det finns ett gemensamt klang för Nordkalotten.

Lulu Ranne, finsk riksdagsledamot och vice ordförande i Nordiska rådet, betonade Nordens gemensamma värderingar och vikten av att säkra fred, trygghet och säkerhet för invånarnas välbefinnande.

Jan Kemi berättade om handboken som projektet Folkverkstan ska skapa.

Jan Kemi, projektledare för Projekt Folkverkstan och Ulf Renlund från Bodens Försvarsmuseum berättade hur kommuner kan skapa mötesplatser för invånarna där varor repareras. Anne Angeria var konferensens moderator.

Ann Sundberg och Emma Lundkvist från projektet i Bodens kommun tittade på hur attraktiviteten kunde utvecklas.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Suomalaisen naiskiekkoilijan juhlaa ja arkea Ruotsissa Luleå Hockey on pitkään arvostanut suomalaista jääkiekkotaitoa. Aluksi miehet, mutta myöhemmin myös suomalaiset naiskiekkoilijat ovat saaneet tilaisuuden näyttää osaamistaan sekä Luulajassa että muualla Ruotsissa. Luleå Hockeyn naiset saavuttivat vuonna 2022 jo viidennen kerran Ruotsin mestaruuden. Voittaneessa joukkueessa pelasi kuusi suomalaista ratkaisevissa rooleissa: Kapteeni Jenni Hiirikosken lisäksi joukkueessa pelasivat Noora Tulus, Viivi Vainikka, Petra Nieminen, Ronja Savolainen – jotka kaikki ovat myös Pekingin olympiamitalisteja - sekä Jenna Pirttijärvi, Ranuan Impiön kylän lahja Luulajalle. Saimme haastattelun Jenniltä, Nooralta ja Viiviltä Luulajan kultajuhlissa voitetun finaalin jälkeisenä päivänä. Teksti ja kuvat: Asko Pietarila Minkälaisia ovat teidän kokemuksenne naisjääkiekkoilijoina Ruotsissa?

Jenni Hiirikoski: Olemme viihtyneet todella hyvin ja olemme ylpeitä, että saamme edustaa tällaista seuraa ja organisaatiota, joka on lähtenyt panostamaan todella paljon naisten jääkiekkoon ja luonut mahdollisuuden harjoitella hyvin ja pelata upeissa olosuhteissa. Arvostan suuresti ja olen iloinen tästä mahdollisuudesta omalle uralleni. Noora Tulus: Tulin aikanaan ensimmäisenä suomalaisena joukkueen pudotuspeleihin 2016 ja sen jälkeen on alkanut tulla lisää muita suomalaisia. Viivi Vainikka: Minulla viime kausi oli ensimmäinen kausi Luulajassa ja nyt pelaan toista kautta. Jenni: Ruotsissa SDHL, naisten jääkiekkoliitto, on tehnyt paljon töitä naiskiekkoilun hyväksi ja samoin seuratasolla panostetaan hienosti myös naisiin, ja kiinnostavuus on koko ajan noussut. Peleissä on ollut hyvin yleisöä paikalla sekä Luulajassa että vierasotteluissa. Oli tosi huikeaa pelata finaalisarja. Gävlessä tehtiin uusi yleisöennätys, 7765 katsojaa! Itse voin tällä pitkällä kokemuksella todeta, että ne ovat olleet tosi hienoja paikkoja mihin olemme päässeet ja seurat ovat tehneet paljon töitä, että on saatu paljon katsojia halleihin.

Miten pelaajan arki eroaa Suomen ja Ruotsin välillä?

Viivi: Ruotsissa voimme pelata ammattilaisena, ei tarvitse tehdä töitä pelaamisen ohessa. Se on hyvä, että pystyy panostamaan täysin jääkiekkoon ja pystyy treenaamaan hyvin. Se on iso ero Suomeen verrattuna. Jenni: Me tulemme aamulla hallille.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Teemme oheisharjoitukset yhdessä ja sen jälkeen vielä jäälle ja loppuverryttelyt. Siitä sitten kohti lounasta ja kotiin lepäämään. Osa tekee vielä omatoimisen harjoituksen illalla. Noora: Se suurin ero Suomeen minun mielestäni on juuri se, että pystyy tekemään pääharjoituksen aamupäivällä, eikä työpäivän jälkeen illalla. Silloin harjoituksista saa myös enemmän irti.

Minkälaista on suomalaispelaajien arvostus Ruotsissa?

Jenni: Luulajassakin on pitkät perinteet suomalaisista jääkiekkoilijoista, alkuun tietysti miesten puolelta. Täällä arvostetaan suomalaisten työmoraalia, sitä intohimoa millä pieteetillä asioita tehdään. Se on varmasti yksi asia. Noora: Niin ja sitten se, että kun on pieni kaupunki ja mitä pidempään on ollut täällä, niin kyllä tuolla kaupungilla tunnistetaan ja tullaan juttelemaan. Se on vain positiivista.

Miten ruotsin kieli taittuu nykyään?

Noora: Itse ainakin olen nyt kuusi-seitsemän vuotta Ruotsissa asuneena oppinut käyttämään ruotsia kaikissa tilanteissa. Se on rikkaus, kun on saanut peliuralla samalla uuden kielen. Viivi: Itse en puhunut ruotsia tänne tullessani, tai edes ymmärtänyt. Nyt ymmärrän jo tosi hyvin ja pystyn jo vähän puhumaankin. Jenni: Pelaajakaverit ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, vaikka välillä kuittailevatkin Suomi-mafiasta, kun puhutaan liikaa suomea keskenämme. Meillä on kuitenkin pääkielenä ruotsi ja kaikki ovat oppineet sitä käyttämään. Minun kieleni kapteenina on kylläkin

sellainen ”svfienglish” – tulee välillä kaikilla kolmella kielellä ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Pääasia on, että porukka ymmärtää.

Minkälaisia terveisiä lähetätte suomalaisille tytöille?

Jenni: Yksi asia, mitä itse olen aina vienyt eteenpäin on se, että on tärkeää nauttia siitä, mitä tekee. Sellaisia asioita mistä tykkää ja uskaltaa heittäytyä sille asialle, mitä haluaa tehdä. Itselläni se on ollut urheilu – jos intoa on niin rohkeasti vaan hanat kaakkoon, kokeilemaan kortit ja katsomaan mihin rahkeet riittävät.

Mitkä ovat teidän henkilökohtaiset haaveenne?

Noora ja Viivi: Kyllähän siellä olympialaisissa olisi kiva mitali kirkastaa. Jenni: Minä nautin tästä tekemisestä tällä hetkellä. Minulle riittää se, että arki on haasteellista ja mukavaa. Tykkään siitä mitä nyt teen ja minulla on kolmen vuoden sopimus seuran kanssa. • Luleå Hockeyn miesten puolivälieräpelin tauolla selfiekuvaajat piirittivät naissankarimme. / Under en paus i Luleå Hockeys kvartsfinal för herrlag belägrade selfie-fotografer våra kvinnliga hjältar.

Fest och vardag hos finska damhockeyspelare i Sverige Luleå Hockey har länge uppskattat finska hockeykunskaper. Inledningsvis har män, men även senare finska damhockeyspelare haft möjlighet att visa sitt kunnande både i Luleå och på andra håll i Sverige. 2022 vann damerna i Luleå Hockey Svenska mästerskapet för femte gången. I det vinnande laget spelade sex finländare i avgörande roller: förutom kapten Jenni Hiirikoski hade laget Noora Tulus, Viivi Vainikka, Petra Nieminen, Ronja Savolainen – alla medaljörer från OS i Peking samt Jenna Pirttijärvi, en gåva från byn Impiö i Ranua till Luleå. Vi fick en intervju av Jenni, Noora och Viivi på guldfesten i Luleå dagen efter den avgörande SM-finalen. Text och bilder: Asko Pietarila

Vad är dina erfarenheter som damhockeyspelare i Sverige?

Jenni Hiirikoski: Vi har haft det riktigt bra och vi är stolta över att få representera vår klubb och organisation, som verkligen har satsat mycket på damhockey och skapat förutsättningar för att träna bra och spela i fina omständigheter. Jag uppskattar och är glad för denna möjlighet i min egen karriär. Noora Tulus: Jag var den första finska damspelaren som kom till slutspelet 2016 till Luleå Hockey och sedan dess har det börjat komma fler finländare. Viivi Vainikka: Förra säsongen var den första i Luleå och nu spelar jag den andra säsongen. Jenni: I Sverige har SDHL, damhockeyförbundet, gjort ett stort arbete för damhockeyn och även på klubbnivån satsar man på ett fint sätt för damerna och intresset har vuxit hela tiden. Matcherna har haft bra med publik i både Luleå och borta. Det var verkligen fantastiskt att spela i finalserien. Nytt publikrekord sattes i Gävle, 7765 åskå-

dare! Med min långa erfarenhet kan jag konstatera att det har har varit fina tillfällen som vi har fått uppleva och klubbarna har gjort mycket arbete för att få in många åskådare i hallarna.

Hur skiljer sig en spelares vardag mellan Finland och Sverige?

Viivi: I Sverige kan vi spela som proffs – vi behöver inte jobba medan vi spelar. Det är bra att kunna satsa fullt ut på hockey och kunna träna bra. Det är en stor skillnad jämfört med Finland. Jenni: Vi kommer till hallen på morgonen. Vi gör förberedande övningar tillsammans och sedan på isen och därefter sluträning. Därifrån går vi sedan för att äta lunch och hem för att vila. Vissa gör fortfarande en fristående övning på kvällen. Noora: Den största skillnaden mot Finland, enligt mig, är att du kan göra huvudövningen på morgonen och inte efter jobbet på kvällen. Då kan du också få ut mer av din träning.

Jenni Hiirikoski, Viivi Vainikka ja Noora Tulus kultatunnelmissa. / Jenni Hiirikoski, Viivi Vainikka och Noora Tulus på gyllene humör efter SM-guld.

Hur uppskattas finska spelare i Sverige?

Jenni: Luleå har också en lång tradition av finska hockeyspelare, först så klart från herrsidan. Här värdesätts finländarnas arbetsmoral, passionen som saker görs med. Det är en sak Noora: Ja och så det faktum att det här är en liten stad och ju längre du har varit här, ja, då är du kändis i staden och man kommer att prata med dig. Det är bara positivt.

Hur går det med svenska språket i dag?

Noora: Jag har åtminstone under dessa sex-sju år nu lärt mig att använda svenska i alla lägen. Det är en rikedom när du samtidigt har fått ett nytt språk i din spelarkarriär. Viivi: Personligen pratade jag inte svenska när jag kom hit - eller förstod ens. Nu förstår jag riktigt bra och jag kan också prata lite. Jenni: Vi har blivit väl mottagna av våra medspelare, även om de ibland tar upp den finska maffian när vi pratar för mycket finska med varandra. Däremot har vi svenska som huvudspråk och alla har lärt sig att använda den. Mitt språk som kapten kan beskrivas något som heter ”svfienglish” – ibland på alla tre språken: svenska, finska och engelska. Huvudsaken är att laget förstår.

Vilka hälsningar till unga finska tjejer?

Jenni: En sak jag alltid har tagit fram själv är att det är viktigt att njuta av det man gör. Sådana saker man gillar och vågar kasta sig in i det man vill göra. För mig själv har det varit idrott. Jag tycker att där intresset finns är det bara att pröva – klackarna åt sydost, testa korten och se hur långt det räcker.

Vilka är era personliga drömmar?

Noora och Viivi: Ja, det skulle vara fint att få en ädlare medalj på OS. Jenni: Jag tycker om att göra det som jag gör här just nu. För mig räcker det att vardagen är utmanande och bekväm. Jag gillar det jag gör nu och jag har ett treårskontrakt med klubben. •

Ahosen Olli tarjoili makoisat lohisopat lounaaksi Katariina-laivallaan

Viikinki-teema kutsui pohjoisen nordistit kesäpäivän viettoon Pohjola-Nordenin Pohjois-Suomen aluepäivä 2021 järjestettiin Kemissä aurinkoisessa säässä. Mukaan olimme saaneet myös nordistiystäviämme Kalixista. Teksti: Asko Pietarila · Kuvat: Hannu Pirkola ja Asko Pietarila Aloitimme kesäpäivän vieton Kemin kaupungintalon 13. kerroksen näköalakahvila Hertta Skyssa, josta avautui mainio panoraamanäkymä Kemiin ympäristöineen ja koko Meri-Lapin alueelle. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kuvaili tervehdyksessään Kemin kehitystä teollisuuskaupungista nykyajan moderniksi yhteisöksi, jossa teollinen kehitys Greentech-satsauksineen kulkee käsi kädessä ympäristöarvojen kanssa. Monista haasteista huolimatta alueen tulevaisuus näyttää Ruotsalaisen mielestä valoisalta. Kaupungintalolta siirryimme pienelle bussikiertoajelulle, jossa Kemin Pohjola-Nordenin Hannu Pirkolan opastuksella päästiin tutustumaan muun muassa Kemiin tulevan suurinvestoinnin rakennusvaiheeseen. Pajusaaren tehdasalueella ja Sahansaaressa käynnistetään vuonna 2023 Metsä Fibren moderni biotuotetehdas. Biotuotetehdas tuottaa Metsä-tuotemerkin havu- ja koivusellua 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on valmistuessaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, arvoltaan 1,85 miljardia euroa. Ympäristö-, energia- ja materiaalitehokas tehdas toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Tehdas tulee työllistämään koko suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2 500 henkilöä, joista uusia on 18

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

noin 1 500. Kemin biotuotetehdas lisää Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuosittain ja positiivinen tulovaikutus Suomeen on samoin puoli miljardia euroa vuosittain. Kiertoajelu päättyi sisäsatamaan, jossa ohjelmassa oli tutustuminen Kemin Jalokivigalleriaan ja sarjakuvakeskukseen. Katariina-laivalla nautitun lohisoppalounaan jälkeen päivä jatkui Jähti-laivalla Laitakarin saareen ”Viikinkitwistille”, jossa saimme tietoa saaren mielenkiintoisesta historiasta sahalaitoksineen ja asukasyhteisöineen. Osallistuimme saarella vietetyn Viikinkiviikonlopun pääjuhlaan ja sisäsatamaan palattuamme nautimme vielä Sataman Krouwissa maukkaan iltapalan ennen kotiin paluuta. Kiitokset Kemin Pohjola-Nordenille hyvin järjestetystä aluepäivästä. Viikinkiviikonlopusta on tulossa perinne. Vuonna 2022 Viikinkiviikonloppu vietetään 2.3. heinäkuuta Laitakarissa: visitkemi.fi Oheiset kuvat vuoden 2021 tapahtumasta todisteena. •

Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas on valmistuessaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos.

uots in h alaine n esittelemässä Kem

aj ria isto

ih i n ale

ist y

ks en

Pen tti j a

l o ki Eila t utustumassa Kemin Ja

vig

mi an i r alle

pp aam m

e Pä

ivi Ko skela kertoo Laitaka

e aar has a s ri n

a is

em o

nJ ar mo nt eke män

i st nh

inn in

am m

ös O tarkastavat my

us am on Poh jo

attila iset,

Piiri

leikkiä V

iikinkiajan tyyli

ul u n

tyk di s

ia s ta

i-o

iik oV

ink

t, m aa mp

ini Ma

n la kari La i t a

kyltin

Ma tti R

a ev a

d yh

isu u tt

n nio Tor

in ng pu Kau

joh ta ja

la-N ord

enin Aun

e elle ja Pertill

uo kij n i k ii ll a V tarjo

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Pohjolan pidot Oulussa Teksti: Asko Pietarila

Oulun Pohjola-Norden järjesti jälleen perinteiset Pohjolan

pidot koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen 26. maaliskuuta 2022. Saimme vieraita Kuusamosta asti viihtymään hyvän ohjelman ja ruoan parissa Ravintola Rauhalassa. Oulun yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Välikangas pohjusti Pohjolan pitojen viettoa kertomalla 60 vuotta sitten solmitusta Helsingin sopimuksesta, jonka takia Pohjolan päivää juhlistetaan vuosittain 23. maaliskuuta. Oulussakin on ollut tapana järjestää Pohjolan pidot viikonloppuna Pohjolan päivän läheisyydessä. Oulun Pohjola-Norden julkisti juhlassa Vuoden nordistiksi 2021 BusinessOulun asiantuntija Jukka Ollin, joka on tehnyt pitkän uran auttaessaan eri yrityksiä vakiinnuttamaan asemansa eri puolille rajaa sekä Ruotsissa, Norjassa että Suomessa. Olli kertoi juhlaväelle omassa alustuksessaan, että pohjoisen alueille on suunnitteilla valtavia hankkeita vuoteen 2030 mennessä, yhteensä yli 150 miljardia euroa: Pohjois-Suomeen noin 50 miljardia euroa, Pohjois-Ruotsiin noin 70 miljardia euroa ja Pohjois-Norjaan noin 35 miljardia euroa ja Norjan luvuissa eivät ole mukana edes kaasu- ja öljyhankkeet. Nyt tarvittaisiin yhteistä markkinointia, jotta sekä kansainväliset että oman alueen yritykset kiinnostuvat sijoittamaan pohjoiseen ja että tänne saadaan houkuteltua työvoimaa eri hankkeisiin. Jukka Ollin mainion alustuksen lisäksi saimme nauttia 20-vuotistaivaltaan viettävän A cappella-kuoro Pyrstötähtien sekä tunteikkaista että herskyvistä lauluista. Ohjelmaan kuului myös pohjoismainen tietovisa ja arpajaiset sekä Ravintola Rauhalan runsas ja maukas talvimenu-buffet alku- ja pääruokineen sekä kakkukahveineen. •

Puheenjohtaja Jarkko Välikangas luovuttaa kunniakirjan ja sihteeri Ari Alavahtola kämmekän Vuoden Nordisti Jukka Ollille. Kuva: Asko Pietarila

Ravintola Rauhalan pitopöydässä tarjoiltiin maukas talvimenu alkuruokineen, pääruokana hienoa haukiterriiniä, valkoviinikastiketta ja ylikypsää härän rintaa & gremolata. Kuva: Ari Alavahtola

Oulun PohjolaNorden järjesti jälleen perinteiset Pohjolan pidot koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen 26. maaliskuuta 2022.

A cappella laulukuoro Pyrstötähdet viihdytti yleisöä mainioilla lauluillaan suomeksi ja ruotsiksi. Kuva: Ari Alavahtola

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Karjasillalta kalottiin! Oulun Pohjola-Norden ry valitsi asiantuntija Jukka Ollin Vuoden nordistiksi 2021 menestyksekkäästä työstä Ruotsia ja Norjaa koskevissa asioissa. Teksti: Ulla Haverinen · Kuva: Asko Pietarila Oulun kauniissa Karjasillan puutalo-

kaupunginosassa varttunut Jukka Olli (s. 1961) lähti ylioppilaaksi tulonsa jälkeen töihin Ruotsin Trollhättaniin Saabin tehtaalle. Viikko hitsaushommia riitti, ja nuori mies hakeutui Luulajan teknilliseen yliopistoon. Sieltä hän valmistui insinööriksi (siviili-insinööri, kone- ja tuotantotekniikka/-talous) vuonna 1986. Valmistumista seurasi lukuisia työpaikkoja, kuten Saab-Scania Luleå, Volvo, LOB Mekan sekä Aurorum Teknikbyn Ab. Narvikissa hän osallistui uuden sataman suunnitteluun ja Kiirunassa kaupungin siirtohankkeisiin. Oman yrityksen (Business Management) Olli perusti vuonna 2000, ja sen toiminta jatkuu yhä. Vuonna 2011 hänet valittiin BusinessOulun vanhemmaksi neuvonantajaksi, Ruotsin ja Norjan bisneksiin. Yhteistyökumppaneita ovat Göteborg, Tukholma ja Luulaja. Keskeinen asia on yhdessä Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin kanssa löytää tarpeeksi työntekijöitä erilaisiin projekteihin molemmin puolin rajaa. Sekä eurooppalaisissa että pohjoismaisissa monipuolisissa työtehtävissä luontevasti toimiminen edellyttää moninasta kielitaitoa. CV:ssään Olli mainitsee puhuvansa ja kirjoittavansa äidinkielensä lisäksi sujuvaa englantia, norjaa ja ruotsia sekä jonkin verran saksaa. Kotipaikka Jukka Ollilla on Ruotsin Överkalixissa ja hänellä on myös Ruotsin kansalaisuus. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi aikuista lasta. Harrastuksista mainittakoon muun muassa Rotary-toiminta ja allFair Sporitin eettinen ja moraalinen yhdistys.

Oulun Vuoden Nordisti 2021 Jukka Olli.

Oulun Pohjola-Norden ry on myöntänyt Vuoden nordisti 2021 -arvonimen Jukka Ollille menestyksekkäästä toiminnasta Ruotsia ja Norjaa koskevien asioiden asiantuntijana BusinessOulussa. Hän on myös ansiokkaasti edistänyt Suomen ja muiden Pohjoismaiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kivijalkana tähän työhön ovat olleet hänen aiemmat osaajatehtävänsä liiketoiminnan hallinnon ja yritystoiminnan parissa Överkalixissa Ruotsissa. •

Oulun Pohjola-Norden ry on myöntänyt Vuoden nordisti 2021 -arvonimen Jukka Ollille menestyksekkäästä toiminnasta Ruotsia ja Norjaa koskevien asioiden asiantuntijana BusinessOulussa.

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Terveisiä Oulu-opistolta Oppilaitoksemme on • Aikuisen ikäinen eli 115 vuotta täyttänyt • Suomen 3. vanhin • Suomen 4. suurin kansalaisopisto

Kuva: Oulu-opiston opettajien Hilppa Isolan ja Anu Junes-Kähkölän kuva-arkisto

Kansalaisopisto

Mitä uutta?

• Luo mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle • Ilahduttaa, innostaa, kannustaa, kouluttaa, osallistaa, sosiaalistaa • Vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin koulutuksillaan

Ainahan kansalaisopistossa on tarjolla uusia oppeja ja elämyksiä. Uusi iso asia on osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen mikä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa opinto-oppaaseemme on merkitty erikseen ne kurssit, joilta sinä voit saada itsellesi merkinnän Koski -tietokantaan suorittamistasi kursseista opintopisteineen. Näitä suorituksia voit hyödyntää halutessasi opinnoissasi tai työelämässä.

Laki vapaasta sivistystyöstä ohjaa toimintaa, jonka tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Oulu-opisto luo mahdollisuuksia oppimiseen ja elämyksiin ihmisen elämän eri vaiheissa. Opiskelijan oppimisesta huolehtii 300 opetusja hallinnon alan ammattilaista 100 eri osoitteessa. Noin 2000 kurssilla opitaan kieliä, laulamaan ja soittamaan, tekemään mitä moninaisempia käsitöitä, tehdään taidetta piirtäen, maalaten ja innostuen keramiikan saloista. Tanssin ja liikunnan ilosta nauttivat kaiken ikäiset opiskelijat, mukaan lukien teatterikurssilaisten ilottelut. Oulu-opiston yli 12 000 opiskelijaa saavat opetusta noin 50 000 tuntia vuodessa. Tervetuloa mukaan oppimaan uutta ja vahvistamaan aiempaa osaamista.

Aurinkoiset terveiset tulevat sinulle Pohjola Norden -lehden lukijalle ja yhteistyökumppanille. On ollut ilo tehdä yhteistyötä järjestönne kanssa jo parin vuoden ajan Folkverkstan-hankkeen parissa.

Yhdessä tekemisen terveisin, Outi Lohi Oulu-opiston rehtori Jyrki Huovinen Oulu-opiston apulaisrehtori

Meänkieltä Signen Keittokoulussa Entinen kuvaamataidon- ja meänkielenopettaja Inga-Britt Uusitalo, ”Signe”, Pajalasta on keksinyt oivan keinon opettaa meänkieltä omassa Facebook-ryhmässään nimeltään Signen Keittokoulu. Teksti: Raili Ilola Ryhmä perustettiin 17.7.2019. Ryh-

mässä on yli 2800 jäsentä molemmilta puolin Tornionlaakson rajaväylää. Signe puhuu ruoasta, resepteistä ja ratkaisee monenlaisia arkisia pulmia ja kysymyksiä meänkielellä maalaisjärkeä unohtamatta. Inga-Britt ylläpitää myös Facebook-ryhmää Minun sanat, jossa keskustellaan ja kerätään meänkielisiä sanoja. Kuka muuten on Signe? Näin itse Signe kertoo: ”Signe” joka oon keksitty karaktääri jolla oon jalat syässä tornionlaakson mullassa. Signen vaatitus oon vanhaanaikhainen; färikäs krimplenekläninki, tuplat vyölinät, paksut villahousut, klasisilmät missä oon vankat aisat ja lakki mikä muistuttaa sjampinjuunia. Nyt Signen ohjeita on saatavilla myös kirjana. Väyläkirjat on nimittäin äskettäin julkaissut Inga-Britt Uusitalon kirjoittaman Signen Keittokoulu

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

– Signes kokskola. Kirjaa on saatavilla Väyläkirjojen verkkokaupasta. Meänkielinen Signe esittelee verestä kirjaa näin: Tornionlaaksossa oon hyväntahtosia ja viehraanvarasia ihmisiä, jokka mielelänsä auttavat toisia ja luottavat lähimäishiin. Täälä oon hyvä kasvanti eli kasvu, niin hyväette sitä kohta kuulee ko kaikki kasuavat. Meilä oon puhthaat veet ja mettät, jokka antavat meile lihhaa, kallaa, marjoja, sieniä ja yrttiä. Signen Keittokoulu -kirja sisältää leipä- ja ruokaresäptiä meänkielelä ja ruottiksi. Ja sen lisäksi Tornionlaakson ruokakulttuuria ja vanhaata perinnettä, mutta kansa sananparsia ja Signen omia hunteerinkia elämästä. Kirjan suomennos: Antti Autio. Otavan kirjapaino 2021. Tule fölhjyyn sieki! •

Tornion Pohjola-Nordenin Pohjolan pidot Kuvat ja teksti: Raili Ilola

Gotlanti näkyi tarjoilussa

Tornion Pohjola-Nordenin elokuinen jäsenmatka 2022 suuntautuu ruusujen saarille Gotlantiin. Esimakua gotlantilaisesta ruokatarjonnasta saimme jo Pohjolan pidoissa la 26.3. Åströmin kartanossa. Alkuruokana oli skagenröraa, pääruokana gotlantilaista keittoa ja jälkiruoaksi tarjoiltiin gotlantilaista pannukakkua, joka oli maustettu saframilla ja rusinoilla. • Elina&Esa viihdytti nordisteja pohjoismaisella musiikilla. Alkuruokana skagenröraa ja katkarapuja.

Tornion Pohjola-Norden kiittää Vuoden Nordistia 2021 kulttuurihistoriallisesta teosta Teksti: Annika Örn · Kuva: Kari Junttila Tornion Pohjola-Nordenin valinta Vuoden Nordistiksi

2021 on musiikkitoimittaja Arto Junttilan omistama Väylän Pyörre Records. Tornion Pohjola-Norden luovutti kunniakirjan Vuoden Nordistille 2021 Pohjolan Pitojen yhteydessä 26. maaliskuuta 2022 Åströmin kartanossa. Väylän Pyörre Records tuotti vuonna 2021 Arto Tiesmaan säveltämän albumin Keksin laulu, Jäänlähdöstä Tornionväylässä 1677. Albumi on jatkumo Tornionlaakson kulttuurihistoriaa. Arto Tiesmaa tuo Tornionlaakson kansalliseepoksen Keksin laulun tähän päivään. Torniolaisen musiikkitoimittajan Arto Junttilan omistama Väylän Pyörre julkaisee netissä Väylän Pyörre – Musiikkiuutisia ja jakaa vuosittain Keksi-musiikkipalkinnon. Tällä tunnustuksella Tornion Pohjola-Norden haluaa kiittää merkittävän kulttuurihistoriallisen teon tehnyttä Arto Junttilaa tornionlaaksolaisen ja pohjoissuomalaisen musiikin eteen tehdystä työstä. Arto Junttila on ivalolaislähtöinen ja nykyään Torniossa asuva popmusiikin suurkuluttaja. Hän on jalostanut musiikinkuuntelunsa jo vuosia luettavaan muotoon. Hän julkaisee Väylän Pyörre – Musiikkiuutisissa tarkasti ja luotettavasti lähes koko maakunnan vilkkaan musiikkielämän kuulumisia. Hänen tietomääränsä on niin laaja, että monesti faktat esimerkiksi festivaaliesiintyjistä tarkistetaan juuri Väylän Pyörteen uutisista. Väylän Pyörre -musiikkiuutiset on historian ensimmäinen pohjoiselle kevyelle musiikille pyhitetty musiikkimedia netissä. Se tarjoaa musiikkiuutisten lisäksi myös muuta tietoa Suomen Lapista ja koko Tornionlaaksosta; Kaakamosta Nuorgamiin ja Haaparannalta Kiirunaan. •

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Napapiirin loputon synkeys Teksti: Ulla Haverinen Tunnettu ruotsalainen dekkarikirjailija Liza Marklund (s.

1962) on tunnettu rikostoimittaja Agneta Bentzon -dekkareistaan. Nyt hän käsittelee tuoreimmassa rikosromaanissaan Napapiiri merkillistä 17-vuotiaan lukiolaisneidon katoamistapausta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Lapin maakunnan Norrbottenissa sijaitsevaan pienehköön fiktiiviseen Stenträskin kuntaan. Idässä on Boden, pohjoisessa Jokkmokk ja etelämpänä Luulaja. Kirjailija on kotoisin liki samoilta seuduilta eli Piitimestä (Piteå). Tässä romaanissa on kyseessä trilogian ensimmäinen osa. Kirjan tapahtumat liikkuvat kahdessa aikatasossa, eli elokuussa 1980 ja joulun tienoilla 2019. Birgitta, Agneta, Carina, Susanne ja Sofia kokoontuvat kerran kuussa pitämään Napapiiri-nimistä kirjapiiriä. Yllättäen yksi heistä katoaa elokuussa jälkiä jättämättä kuin savuna ilmaan. Tyttöviisikko opiskelee lukiossa kirjallisuustiedettä, mikä herättää arvostusta ja arvostavia katseita sekä muissa opiskelijoissa kuin opettajissakin. Useimmat näistä neitosista ovat kotoisin erittäin hyvinvoivasta keskiluokasta. ”He näyttivät hyviltä yhdessä.” Maine alkaa kuitenkin hiljalleen rapautua ja tyttöjen mitä erilaisimmat luonteenpiirteet alkavat erottua selkeästi. Seuraa ankaria konflikteja luetuista kirjoista. Mitään tosikilttejä eivät tyttöviisikon kaikki jäsenet suinkaan ole. Pari heistä rietastelee paikallisessa majatalossa amerikkalaisten työmiesten kanssa. Pikkukaupungin salaisuudet alkavat muutenkin hiljalleen avautua lukijalle. On rahapetoksia ja aviottomia lapsia – –. Kaikkitietävä kertoja kruisailee päähenkilöitten pään sisällä ja selkeyttää toimintoja. Kuitenkin Marklundin kerronnassa korostuu todella raskas ja sekavahkokin, loputon dialogi. Tytöt kiivailevat myös perheenjäsentensä kanssa. Elämä vaikuttaa melko näköalattomalta. Juoni rönsyilee ja haarautuu eri suuntiin. Ja koko ajan ympärillä vallitsee arktinen pimeys, ikirouta ja pakkanen. Nämä ilmastoseikat toistuva niin väsyttävän tiheään tekstissä, että lukija osaa tulkita melko vaivattomasti niiden ankeaa symboliikkaa. Joulukuun 20. päivänä 2019 työmiehet löytävät sillan perustuksista ruumiin. Tutkijat päättelevät esine- ja vaatetodisteiden pohjalta vainajan olevan nelisenkymmentä vuotta aiemmin kadonneen Sofian jäännöksistä. Löytö herättää paikkakunnalla suurta hämmennystä. Nyt jo 57-vuotias Carina työskentelee poliisihallinnossa. Hän alkaa penkoa arkistoja poliisipäällikkö Wiking Stormbergin kanssa. Tämä Wiking on ollut kouluaikoina tyttöjen yleisen ihastuksen kohde. Oikea namupala. Seksikäskin. On joulupäivän aamu vuonna 2019. ”Oli pikimustaa ja hyytävän kylmä. Lumisade ja viima olivat lakanneet – – ”. Kirkkoon tungeksii runsaasti ihmisiä. Kirkkoherra pitää ta-

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

vanomaisen joulupalveluksen. Susanne lausuu Sofialle muistosanat saarnastuolista. Leskeksi jäänyt Wiking on paikalla avustajineen. He tarkkailevat yleisöä ja etsiskelevät nyt jo rutkasti vanhentuneiden kirjakerholaisten kasvoja. Kärttyinen Birgittakin on matkannut paikalle. Poliisipäälliköllä on mukanaan virka-ase. Hän on hermostunut ja kuumissaan. Lopulta hän huomaa Agneta Mäkitalon, yhden kirjatytöistä. Tilanne kirkossa eskaloituu. ”Psykologi oli aivan oikeassa – – Hänellä tosiaan oli uskomattomat voimavarat, ja hänestä todella voisi tulla mitä hän vain halusi.” Loppuhuipennus on useimmiten dekkari- ja rikosromaaneissa melkoinen yllätys. Tapahtumat keikahtavat raiteiltaan, ja lukija ällistyy. Tässä genre ei siis ole dekkarimainen, jossa etevähkö etsivä tai nokkela sivullinen kokoaa yhteen palapelin ja rikos selviää nopeasti. Romaanin umpimustat kannet kuvastavat monellakin tapaa kaamoksen synkeyttä ja pohjoisen ahdistuksen tematiikkaa. Ikäviä tapahtumia. Tosin tunturin takaa näkyy muutaman minuutin ajan häivähdys punertavaa auringon kajoa. •

Koko ajan ympärillä vallitsee arktinen pimeys, ikirouta ja pakkanen.

Denise Jans / Unsplash

Elokuvayhteistyötä Rovaniemellä Rovaniemen Pohjola-Norden on toteuttanut elokuvayhteistyötä elokuvakerho Rovaniemen Cineman kanssa keväästä 2021 alkaen. Cinema on nuorekas, pääosin Lapin yliopiston opiskelijoiden vetämä elokuvakerho, joka esittää elokuvia kulttuuritalo Wiljamissa. Teksti: Petri Muje Tähän mennessä Cineman sarjoissa on esitetty pohjoismaisista elokuvista ruotsalaiset Aniara ja Koomikon synty, norjalainen Pako yli rajan sekä islantilainen Echo (Bergmal). Syksyllä 2021 esitetty Pako yli rajan oli koululaisnäytös. Toisen maailmansodan aikaan sijoittuva elokuva kuvaa nyt varsin ajankohtaista pakolaisuutta ja siihen liittyi kattava kouluille suunnattu oheismateriaali, joka sai opettajilta paljon kiitosta. Viimeisintä elokuvaa (Echo) lukuun ottamatta näytösten yhteistyötahona on ollut pohjoismaista elokuvaa edistävä Walhalla ry. Echon esitys oli osa Rovaniemellä toteutetun pohjoismaisen viikon ohjelmaa. Se sisälsi myös Nordjobb-infon, koululaisten toteuttamaa toimintaa paikallisessa kauppakeskuksessa ja Ahvenanmaa 100 vuotta -juhlaohjelman, joka välitettiin netin kautta koko maahan. Tammikuulle 2022 suunniteltiin yhteistyön puitteissa yhteistä matkaa Tromssan kansainvälisille filmifestivaaleille, mutta matka peruuntui kuitenkin koronatilanteen aiheuttamien yleisörajoitusten vuoksi. Nyt suunnitelmissa on järjestää yhteinen matka vuoden 2023 filmifestivaaleille. Asiasta tulee lisätietoa loppuvuodesta 2022. Yhteistyö jatkuu myös syksyllä 2022, jolloin on tarkoitus esittää yksi pohjoismainen elokuva Cineman sarjassa sekä järjestää yksi koululaisnäytös yläkouluikäisille. Pohjoismaiset elokuvat monipuolistavat Rovaniemen kaupungin yleistä kulttuuritarjontaa. Ne antavat paikallisille kouluille mahdollisuuden tutustuttaa oppilaat muiden Pohjoismaiden elokuvakerrontaan ja yhteiskunnan ilmiöihin helposti lähestyttävällä tavalla. • Pohjoismaisia elokuvia on järjestetty Pohjois-Suomessa viime vuosina Rovaniemen lisäksi myös Inarissa, Torniossa yhteistyössä Aineen taidemuseon ja Tornionlaakson museon kanssa ja Oulussa kulttuurikeskus Valveen Studiossa sekä Pohjola-Keskuksessa. Myös koululaiset ovat saaneet nauttia pohjoismaisista elokuvista – mm. Oulussa Svenska Privatskolanin peruskoulu- ja lukioluokkalaiset ovat katsoneet kullekin ikäryhmälle soveltuvia elokuvia Svenska veckanin ohjelmistossa vuosittain marraskuussa osana Luckan-toimintaa Pohjola-Keskuksen tiloissa. Elokuvatoimintaa toteutetaan yhteistyössä Walhalla ry:n kanssa.. Jos pohjoismaisten elokuvien esittäminen omalla paikkakunnalla kiinnostaa joko aikuisille tai koululaisille, voi olla yhteydessä Walhallan Mikaela Westerlundiin: mikaela.wesrterlund@walhalla.fi

Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region

Nordjobb – pohjoismaalainen seikkailu Teksti: Maria Karjalainen & Helena Hyvönen · Kuva: Maria Karjalainen

Voisitko kuvitella lähteväsi töihin toiseen Pohjoismaahan? Oletko haaveillut kesästä Norjan vuonoilla, Ahvenanmaan saaristossa tai Islannin upeissa maisemissa? Nordjobb voi tarjota sinulle mahdollisuuden siihen! Nordjobb-liikkuvuusohjelman kautta pohjoismaiset 18–30-vuotiaat nuoret voivat hakea kesätyötä toisesta Pohjoismaasta tai joltain pohjoismaiselta itsehallintoalueelta. Työskentelyn ohella pääset kokemaan kohdepaikan kulttuuria, tapaamaan muita pohjoismaisia nuoria sekä kehittämään kielitaitoa. Kesän ohella kausitöitä voi löytää myös talvikaudeksi Nordjobbin kautta, joten kannattaa seurata Nordjobbin nettisivuja, koska sieltä voi löytää työpaikkoja ympäri vuoden. Nordjobb ei pelkästään välitä työtä, vaan myös järjestää vapaa-ajan ohjelmaa sekä auttaa löytämään asunnon ja tarvittaessa avustaa myös muissa käytännön asioissa. Joten askel hakea kesätöitä muualta Pohjolasta on hyvin matala, kun voit saada tukea prosessin eri vaiheissa Nordjobbilta. Kesän aikana Nordjobb järjestää erilaisia aktiviteetteja, joissa pääset tutustumaan kohdepaikan kulttuuriin ja tapaamaan muita nordjobbareita. Luvassa saattaa olla esimerkiksi nähtävyyksiä, paikallista ruokaa tai vaikkapa kanoottireissu muiden nordjobbarien kanssa. Ja jos et yksin halua lähteä toiselle puolelle Pohjolaa, niin hakekaa yhdessä parin ystävän kanssa kesätöitä ja saatatte päästä kokemaan yhdessä pohjoismaisen kesän. Töiden hakeminen Nordjobbin kautta on helppoa. Nordjobbin nettisivuilla löytyy kaikki avoimet työpaikat ja klikkailemalla työpaikkailmoitusta voit lähettää hakemuksen suoraan valitsemallesi työpaikalle. Avoimen hakemuksen sijaan suositellaan, että kirjoitat ja lähetät hakemuksesi tiettyyn työpaikkailmoitukseen. Nordjobb-töitä löytyy monelta eri alalta, mutta isompia aloja ovat esimerkiksi Tanskassa maatalous, Ruotsissa hoitoala ja Norjassa turismi. Mahdollisuuksia on monia ja voit päätyä vaikkapa pinaattipellolle, vastaanotto28

Pohjola-Norden Ry

virkailijaksi hotelliin, asiakaspalvelijaksi tai kokiksi ravintolaan. No miten sitten sen ruotsin kielen osaaminen? Sen ohella, että Nordjobb-hakijoiden tulee olla 18–30-vuotiaita ja Pohjoismaan tai EU-maan kansalaisia, tulee heidän hallita jotain skandinaavista kieltä (ruotsi, norja ja tanska) tyydyttävästi. Tämä tarkoittaa, että jo kouluruotsilla pääsee pitkälle, kunhan vain uskaltaa käyttää kieltä. Keskeistä on, että pystyt täyttämään hakemusprofiilisi jollain skandinaavisella kielellä, jotta myös työnantaja pääsee näkemään kielitaitosi tason. Mitään täydellistä ruotsia ei tarvita, vaan ennen kaikkea kannattaa ajatella kesä mahdollisuutena kehittää kielitaitoa ja tulla varmemmaksi puhujaksi. Ja virheitä, niitä ei kannata pelätä. Lähde rohkeasti käyttämään kieltä ja näet kuinka taitosi kehittyvät kesän aikana töiden ohessa!

Miksi lähteä nordjobbariksi? Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtaja Maria Karjalainen oli nordjobbari Ahvenanmaalla kesällä 2018. Aurinko paistaa, meri lainehtii ihanan turkoosina, olet saapunut Ahvenanmaalle nordjobbaamaan. Vaikka ruotsin kielellä työskentely hieman jännittääkin, olet innoissasi saamaan uusia kokemuksia ja ikimuistoisen kesän. Itse päädyin hakemaan nordjobbariksi keväällä 2018, kun en saanut Pohjois-Suomesta sopivaa kesätyötä. Olin jo aiemmin kuullut Nordjobbista ja sillä hetkellä tuntui sopivalta hetkeltä yrittää hakea kesätyötä muualta Pohjolasta. Pohjoismaat olivat kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa, mutta en ollut paljoakaan matkustellut muualla Pohjolassa. Uskaltauduin kuitenkin lähettämään hakemuksen Nordjobbin nettisivujen kautta ja melko pian mi-

nuun otettiinkin yhteyttä ja tarjottiin tarjoilijan paikkaa Ahvenanmaalta. Se työ jäi kuitenkin minulta saamatta, mutta pian sain uuden mahdollisuuden ja lopulta päädyin toiseen ravintolaan Ahvenanmaalle töihin. Kannattaa siis muistaa, että muutoksia voi tulla ja vaikka työtarjouksia tulisi, niin niitä ei ole pakko ottaa vastaan. Itselläni oli keskipitkä ruotsi taustalla, kun lähdin Ahvenanmaalle töihin. En ollut kuitenkaan juurikaan koskaan arjessa käyttänyt ruotsia, jolloin se vaati totuttelua, että töissä pääkielenä oli ruotsi. Kuitenkin juuri Ahvenanmaalle toivotaan paljon suomenkielisiä kesätyöläisiä suomenkielisiä turisteja varten. Siinä sitten kesän aikana tuli opeteltua paljon uusia sanoja ja fraaseja, kuten myös saatua varmuutta ruotsin kielen puhumiseen. Vaikka aina se ei ollut niin helppoa, niin jälkeenpäin olen hyvin kiitollinen, että haastoin itseni kehittämään kielitaitoa, koska seuraavana kesänä sain Suomesta töitä pitkälti sen ansiosta, että pystyin työskentelemään myös ruotsiksi. Kesän aikana pääsin uuden työkokemuksen ohella saamaan uusia ystäviä, tutustumaan Ahvenanmaahan (missä en ollut käynyt ennen sitä kesää) sekä ennen kaikkea oppimaan paljon itsestäni. Kesän aikana tuli paljon uusia tilanteita vastaan ja kun astuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja uskaltaa tehdä uusia asioita, oppii paljon itsestään. Vaikka kaikki kesän aikana ei mennyt kuin Strömsössä, niin se on silti ollut yksi hienoimmista kesistäni. Näin jälkeenpäin Nordjobb-kesän muistot ovat täynnä ihania hetkiä kauniista auringonlaskuista ylisuuriin jäätelötötteröihin ja keskusteluihin laiturin päässä. Jos nyt mietit, että Nordjobb voisi olla vaihtoehto vaikkapa ensi kesänä tai jopa tänä talvena, niin uskalla ja hae! •

Nordjobb • Nordjobb förmedlar säsongsjobb och sommarjobb i Norden till unga i åldern 18 – 30 år • Utöver att förmedla jobb hjälper Nordjobb att hitta boende och anordnar ett fritidsprogram • Det är kostnadsfritt att delta i Nordjobb • I Finland administreras Nordjobb av PohjolaNordens Ungdomsförbund • Nordjobb finansieras av Nordiska Ministerrådet • Läs mer och ansök på: www.nordjobb.org

Nordjobb-kesän aikana pääset kokemaan paikallista kulttuuria. Nordjobbin kautta saatat päätyä paikkoihin, joihin et muuten olisi päätynyt.

Pohjola-Norden Ry

Nuoret vahvemmin mukaan alueelliseen yhteistyöhön Pohjolassa! Teksti ja kuva: Maria Karjalainen

Alueellinen yhteistyö Pohjoismaiden välillä on ollut iso osa pohjoismaista yhteistyötä. Toisen maailmansodan jälkeen aktivoitunut kummi- ja ystäväkuntatoiminta toivat yhteen samankaltaisia kaupunkeja ja kuntia eri Pohjoismaista. Tämän tyyppinen alueellinen yhteistyö on ollut yksi läheisimmistä yhteistyön muodoista yksittäisille kansalaisille. Tämän myötä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto halusi nostaa aiheen esille nuorille kunnallispäättäjille viime vuonna ensimmäisen kerran pidetyssä Pohjoismaisessa vaikuttajaohjelmassa. Maailma on muuttunut paljon viimeisen 70 vuoden aikana ja alueellinen yhteistyö on osaltaan hieman jäänyt muun toiminnan jalkoihin. Alueellisella yhteistyöllä on kuitenkin omat vahvuutensa myös tulevaisuudessa. Pohjoismaat ovat samanlaisia yhteiskuntia, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Maiden sisällä eri alueet ja kaupungit ovat myös erilaisia, mutta eri maiden kaupunkien välillä voi löytää yhtäläisyyksiä (esimerkiksi samanlainen elinkeinorakenne tai välimatkojen tuomat haasteet) eri alueiden välillä. Samanlaiset ideat ja ratkaisut voivat tukea alueiden kehittymistä ja kokemusten vaihto tuo vahvuutta alueille. Alueellinen yhteistyö tuo myös yhteen Pohjoismaiden kansalaisia ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alueellisen yhteistyön mahdollisuudet tulisi tuoda vahvemmin nuorten tietoisuuteen. Pohjoismaista yhteistyötä pidetään ehkä jopa itsestäänselvyytenä, mutta tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että nuoret ovat mukana kaikilla sen eri tasoilla. Mikäli nuoria ei sisällyVaikuttajaohjelma Turussa loppuvuodesta 2021

tetä mukaan alueelliseen yhteistyöhön, voi se jäädä heille merkityksettömäksi ja yhteistyö voi loppua tulevaisuudessa. Jos he pääsevät oppimaan aiheesta ja kehittämään sitä, on tulevaisuus paljon myönteisempi. Nuoret voisivat oppia paljon alueellisen yhteisyön asioissa ja tuoda uusia näkökulmia ja ideoita, joiden myötä yhteistyö voisi saada uuden aktiivisemman muodon. Näin voitaisiin löytää yhteisiä ratkaisuja ja tehdä esimerkiksi vaikuttavampaa muutosta ilmastotekojen saralla. Yleiselläkin tasolla tulee nuorille antaa enemmän vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa ja erityisesti heitä koskettavissa asioissa. Alueellinen ja pohjoismainen taso ei tästä eroa ja olisi hyödyllistä, että nuoret pääsisivät oppimaan ja saamaan kokemuksia eri vaikuttamismahdollisuuksia. Asioista on opittava ensin ennen kuin voi tuoda omat näkemykset esille. Jos oppimismahdollisuuksia on vähän ja yhteistyö toimii vain yksittäisten toimijoiden kautta, on yhteistyöhön vaikea päästä nuorena mukaan. Nuorena saadut kokemukset yhteistyöstä ja kohdatut ihmiset toisista Pohjoismaista voivat luoda merkittäviä yhteyksiä, jotka jatkuvat läpi elämän. Muiden pohjoismaalaisten tapaaminen ja heidän ymmärtämisensä laajentaa maailmankatsomusta ja tuo perspektiiviä omaan elämään. Laajempi tiedostaminen lisää ymmärrystä maarajojen yli ja vahvistaa rauhanomaisia yhteyksiä. Alueellinen yhteistyö ja sitä kautta pohjoismainen yhteistyö on helppo ensi askel myös laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön. Pohjoismaiden samankaltaisuudet luovat luonnollisen pohjan

kohtaamisille ja yhteistyölle, mutta erot tietyissä asioissa herättävät tarkastelemaan asiakysymyksiä ja luovat parhaimmillaan hedelmällisiä keskusteluita ja yhteisiä ratkaisuja. Pohjoismainen vaikuttajaohjelma toi yhteen nuoria eri alueilta Suomessa ja myös muualta Pohjolasta. Koronan haastaessa pohjoismaista yhteistyötä, oli hienoa nähdä intoa ja uusia ideoita alueellisesta yhteistyöstä. Toivottavasti ohjelmaan osallistuneet saivat oppia uutta alueellisesta yhteistyöstä ja tulevat tulevaisuudessa työskentelemään sen eteen. Muuttuva maailma haastaa perinteistä alueellista yhteistyötä, mutta uskon, että nuorten vahvempi mukaan ottaminen siihen loisi mahdollisuuden uudistaa sitä ja nostaa se uuteen loistoon, kunhan vain annamme sille mahdollisuuden tapahtua. •

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestämä Pohjoismainen vaikuttajaohjelma pyrkii vahvistamaan nuorten osaamista pohjoismaisesta yhteistyöstä. Vuonna 2021 vaikuttajaohjelma keskittyi kunnallisvaalivuotena alueellisen yhteistyöhön ja vaikutusmahdollisuuksiin, kun taas vuonna 2022 vaikuttajaohjelman keskiössä ovat virallisen yhteistyön elimet ja toimijat. Vaikuttajaohjelman kautta pyrimme madaltamaan kynnystä nuorille lähteä osallistumaan pohjoismaiseen päätöksentekoon ja nostaa nuorten äänet vahvemmin esille.

Kohti unelmien Pohjolaa Vuosi 2022 merkitsee uutta alkua Pohjola-Nordenille, sillä järjestö on saanut uuden johdon, joka on aloittanut innokkaana uudessa tehtävässään. Maaliskuun lopussa Pohjola-Nordenin uusi pääsihteeri Tove Ekman aloitti tehtävässään ja huhtikuussa taas Pohjola-Norden nimitti liittokokouksessaan kansanedustaja Kim Bergin liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Kuluneet vuodet ovat kurittaneet Pohjola-Nordenia monella tavalla. Pandemian toiminnalle asettamat rajoitteet sekä taloudelliset haasteet ovat tehneet toiminnasta haastavaa. Nyt on aika pohtia uusia tulokulmia toimin-

taan. Sekä Tovella että Kimillä on vahva motivaatio kehittää järjestöä haasteellisten vuosien jälkeen ja osoittaa, että lähes 100-vuotiaalla Pohjola-Nordenilla on ainutlaatuinen paikkansa suomalaisten kansalaisjärjestöjen joukossa. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan näinä epävarmoina aikoina enemmän kuin koskaan ja Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksillä ja jäsenillä on tärkeä tehtävä pohjoismaisen yhteistyön näkyväksi tuomisessa ruohonjuuritasolla. Tutustuaksemme Kimiin ja Toveen, kysyimme heiltä kolme kysymystä, jotka kuvastavat heidän suhdettaan Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen.

1. Millainen on pohjoismainen identiteettisi ja millaiset tilanteet ja asiat ovat vahvistaneet sitä? 2. Millaista pohjoismaista kulttuuria kulutat? 3. Millainen on unelmiesi Pohjola?

Kim Berg

Tove Ekman

Pohjola-Nordenin puheenjohtaja

Pohjola-Nordenin pääsihteeri

1. Pohjoismainen identiteettini on vahva. Tähän on vaikuttanut osaltaan asuminen kaksikielisillä seuduilla Pohjanmaalla, missä katsottiin säännöllisesti myös Ruotsin SVT:tä. Myös kaksikieliseen sukuun kuuluminen, missä juuret löytyvät sekä Suomesta että Ruotsista ja myös Vaasan kaupungin pitkään jatkunut tiivis yhteistyö naapurikaupunki Uumajan kanssa on vahvistanut pohjoismaista identiteettiäni. Viime vuosina identiteettiä on vahvistanut entisestään vielä Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys. 2. Katson nykyään hyvin paljon pohjoismaisia elokuvia ja sarjoja. Siitä saa kiittää suoratoistopalveluja, joiden myötä tarjonta on lisääntynyt huomattavasti. Parina suosikkinani voisin mainita tanskalaisen Borgenin (Vallan linnake) sekä pohjoismaisen yhteistuotannon Sillan. Pohjoismaista musiikkia taas olen kuunnellut käytännössä koko elämäni. Roxette, Herreys ja ABBA ovat olleet suosikkiyhtyeitäni, mutta onhan sitä tullut kuunneltua kymmenittäin eri yhtyeitä, varsinkin ruotsalaisia. Meidän perheen traditio on ollut aina katsoa yhdessä Ruotsin euroviisukarsintaa Melodifestivalenia, mikä on viime vuosina onnistunut myös Ylen kanavilta. 3. Unelmieni Pohjola on pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvopohjalle rakentunut yhteiskunta, missä työssäkäynti, opiskelu ja vapaa-ajan liikkuminen on mahdollisimman helppoa ilman rajaesteitä.

1. Läheiset ystävät Norjassa ja Ruotsissa auttavat minua samaistumaan arkeen toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismainen identiteettini on itse asiassa ollut vahvimmillaan asuessani ulkomailla. Suomenruotsalaisena on myös hyvin luonnollista pohtia omaa identiteettiään suhteessa ruotsin kieleen ja muihin Pohjoismaihin. 2. Luen hyvin paljon ruotsalaista kaunokirjallisuutta. Tänään vinkkaan kuitenkin kahdesta norjalaisesta kirjailijasta: Nina Lykke ja Vigdis Hjort. Molemmat käsittelevät omalla tavallaan keski-ikäisten sekoiluja ja edesottamuksia. Hieman nuoremmasta sukupolvesta kertoo tanskalainen TV-sarja Kolmekymppiset (Yle Areenassa lokakuuhun 2022 asti), mutta sekin on hyvin tunnistettava. Toinen kiinnostava tanskalainen sarja on tietenkin Vallan linnake. Suosittelen erityisesti kaikille politiikkanörteille, mutta myös muille. 3. Unelmieni Pohjolassa kontaktit maiden välissä ovat tiiviit kaikilla tasoilla: politiikassa, yritysmaailmassa, kouluissa, kansalaisjärjestöissä ja jokaisen ihmisen arjessa. Unelmieni Pohjolassa on luonnollisesti löydetty järkeviä ratkaisuja kaikkiin rajaesteisiin. •

Pohjola-Norden Ry

Info Pohjola – kansalaisten kanava pohjoismaiseen yhteistyöhön Info Pohjola on vanhin ja ainoa yhteispohjoismainen neuvontapalvelu Pohjolan asukkaille. Info Pohjola edistää pohjoismaisen yhteistyön visiota 2030 kilpailukykyisemmästä Pohjolasta edistämällä vapaata liikkuvuutta ja integraatiota. Suomessa Info Pohjolaa hallinnoi Pohjola-Norden. Teksti: Heli Mäkipää, projektijohtaja Pohjoismaiden pääministerien visio pohjoismaiselle yhteistyölle on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Info Pohjola auttaa avoimemman ja integroidumman Pohjolan rakentamisessa tiedottamalla mahdollisuuksista muuttaa, työskennellä, opiskella ja perustaa yritys Pohjolassa. Pohjoismaiden asukkaisiin yhteyttä pitämällä Info Pohjola kerää tietoa rajaesteistä, joita ihmiset kohtaavat, ja työskentelee rajaesteiden poistamiseksi, jotta Pohjola olisi integroituneempi alue asua ja elää. Tällä tavalla Info Pohjola on ihmisten suora kanava Pohjolaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Info Pohjolan sivut ovat norden.orgin suosituimmat sivut 42 % osuudellaan kaikista vierailuista norden.orgissa. Info Pohjolan sivut löytyvät kaikilla viidellä pohjoismaisella kielellä sekä englanniksi. Tarjoamalla tietoa kaikkien Pohjoismaiden säännöistä kansalaisten omalla kielellä Info Pohjola luo pohjois-

maista lisäarvoa ja edistää pohjoismaista liikkuvuutta. Korona-aikana Pohjoismaiden asukkaiden tarve oikealle, selkeälle ja ymmärrettävälle tiedolle on ilmeistä, mikä näkyy Info Pohjolan käyttäjä- ja kysymysmäärissä. Info Pohjolan verkkosivuilla on vierailtu vuoden 2021 aikana yli 1,4 miljoonaa kertaa ja yli 5000 ihmistä on ottanut yhteyttä Info Pohjolaan. On selvää, että oletus Pohjolasta rajattomana ja integroituneena alueena on säilynyt, vaikka koronapandemia on aiheuttanut tälle suuria haasteita. Info Pohjola on ja on aina ollut pohjoismaisen rajaestetyön ytimessä. Info Pohjola aloitettiin vuonna 1998 Norden-yhdistyksen aloitteesta puhelinpalveluna, joka osoittautui erittäin suosituksi ja tarpeelliseksi. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden asukkaat saivat konkreettista tietoa muuttamisesta, työskentelystä ja opiskelusta kaikkialla Pohjoismaissa. Samalla Info Pohjola keräsi tietoa rajaesteistä ja muista

Mikä on Info Pohjola? Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tärkein tehtävä on parantaa yksityishenkilöiden mahdollisuuksia liikkua vapaasti Pohjoismaasta toiseen. Info Pohjola antaa tietoa ja neuvoo muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Info Pohjola tiedottaa pohjoismaisista tukimahdollisuuksista sekä yleisesti pohjoismaisesta yhteistyöstä. Info Pohjolan työntekijät kehittävät ja ylläpitävät verkkosivuja yhteistyössä viranomaisten kanssa eri Pohjoismaissa, vastaavat kysymyksiin, raportoivat rajaesteitä Rajaesteneuvostolle ja järjestävät viranomaisille, etuuskäsittelijöille ja muille kohderyhmille suunnattuja tiedotustapahtumia. Info Pohjolan löydät osoitteesta www.norden.org/infopohjola 32

Pohjola-Norden Ry

liikkuvuutta haittaavista ongelmista, jotka toimivat pohjana raportille Pohjoismaiden asukkaiden oikeuksista (Nordbornas rättigheter). Nykyinen pohjoismainen rajaestetyö rakentuu tämän raportin suosituksille, ja Info Pohjolalla on edelleen tärkeä rooli mahdollisten rajaesteiden ja muiden liikkuvuutta rajoittavien ongelmien identifioimisessa. Info Pohjola edistää vapaata liikkuvuutta ja integraatiota myös kohdennetuilla toimilla ja tiedotustapahtumilla viranomaisille, päättäjille, kansalaisille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Info Pohjolan ainutlaatuinen sijainti Norden-yhdistyksissä viidessä maassa tai alueella ja pohjoismaisissa instituutioissa Nordregiossa, NAPA:ssa ja Norassa antaa palvelulle parhaat mahdollisuudet välittää Pohjoismaiden asukkaille ja yhteiskunnalle sitä lisäarvoa, jota pohjoismainen yhteistyö luo. •

Info Norden – det nordiska samarbetets kontakt till medborgarna Info Norden är den äldsta och den enda helnordiska informationstjänsten för invånarna i Norden. Info Norden främjar förverkligandet av det nordiska samarbetets vision 2030 om ett mer konkurrenskraftigt Norden genom att främja fri rörlighet och integration. I Finland administreras Info Norden av Pohjola-Norden. Text: Heli Mäkipää, projektledare De nordiska statsministrarnas vision för det nordiska samarbetet är att Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. För att skapa ett öppnare och mer integrerat Norden informerar Info Norden om möjligheterna för att flytta, arbeta, studera och starta företag i Norden. I kontakten med invånarna i Norden insamlar Info Norden gränshinder som nordborna stöter på och jobbar för att de ska tas bort så Norden kan bli en mer integrerad region att bo och leva i. Därmed är Info Norden medborgarnas direkta kanal till Norden och det nordiska samarbetet. Info Nordens sidor är de mest besökta sidorna på norden.org med 42% av alla besök på norden.org. Info Nordens information är sökbar på fem nordiska språk och på engelska. Genom att ge information om alla nordiska länders regler på invånarnas egna språk ger Info Norden nordiskt mervärde och främjar nordisk rörlighet.

Under covid-19-pandemin har invånarnas behov av korrekt, tydlig och begriplig information blivit uppenbar vilket återspeglas i antal besök och förfrågningar till Info Norden. Mer än 1,4 miljoner gånger har invånarna besökt Info Nordens webbsidor och fler än 5 000 personer har kontaktat Info Norden under år 2021. Det är tydligt att förväntningarna på Norden som en gränslös och integrerad region är intakt – trots utmaningarna som coronapandemin medfört. Info Norden är och har alltid varit i kärnan i det nordiska gränshinderarbetet. Info Norden startades på Föreningen Nordens initiativ år 1998 som en telefontjänst som blev överbelastad med samtal från morgon till kväll. För första gången fick nordborna tillgång till konkret information om att flytta, arbeta och studera i de nordiska länderna. Samtidigt insamlade Info Norden information om gränshinder och andra

mobilitetsproblem som fungerade som bas för rapporten ”Nordbornas rättigheter”. Det nuvarande nordiska gränshinderarbetet bygger på rapportens rekommendationer, och Info Norden har fortfarande en viktig roll i identifiering av potentiella gränshinder och andra problemställningar som hindrar eller komplicerar rörlighet i Norden. Info Norden främjar fri rörlighet och integration mellan de nordiska länderna även genom riktade aktiviteter och informationsinsatser gentemot myndigheter, beslutsfattare, medborgare och civilsamhällets aktörer. Info Nordens unika placering hos Föreningen Norden i fem länder, och hos de nordiska institutionerna Nordregio, NAPA och Nora i tre länder, ger tjänsten de bästa möjligheterna att låta de nordiska medborgarna och civilsamhället få del av det mervärde det nordiska samarbetet skapar. •

Vad är Info Norden?

(ylhäällä) Info Pohjola vierailulla Norjan Foreningen Nordenin luona 2022. / Info Norden på besök hos Föreningen Norden i Norge 2022. (vasemmalla) Info Pohjola Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa 2021. / Info Norden på Nordiska rådets session i Köpenhamn 2021.

Info Norden är Nordiska ministerrådets informationstjänst som har som primär uppgift att förenkla privatpersoners möjligheter att röra sig fritt i Norden. Info Norden ger en översikt och genvägar till de som vill flytta, arbeta, studera, söka stöd eller starta ett företag i Norden. Info Norden kan också hänvisa dig vidare till information om stödsystem i Norden och om det nordiska samarbetet i allmänhet. Info Nordens medarbetare utvecklar och upprätthåller webbplatsen i samarbete med myndigheterna i de nordiska länderna, svarar på förfrågningar från användare, rapporterar gränshinder till Gränshinderrådet samt organiserar informationsaktiviteter riktade till myndigheter, handläggare och andra intressenter. Info Norden hittar du på www.norden.org/ infonorden Pohjola-Norden Ry

PREMIÄR 15.9.2022 ENSI-ILTA PÅ STORA SCENEN SUOMENKIELINEN TEKSTITYS

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

AINA ON TILAA UUSILLE ELÄMYKSILLE! G ÖR RUM F Ö R NYA U PPLEVELSER Haaveissa staycation, kylpyläloma tai rentoutuminen luonnon helmassa ja valmis aamiainen? Kun kaipaat pientä hemmottelevaa irtiottoa tai kunnon loman, sinua odottavat upeat kohteemme ympäri Pohjolan. Katso parhaat kohdevinkit, aktiviteetit ja tarjoukset scandichotels.fi

scandichotels.fi

Ta en staycation i din hemstad, checka in på ett av våra spahotell eller välj hotell nära naturen. Våra hotell erbjuder en bekväm vistelse med god frukost runtom i Norden. Se våra bästa erbjudanden, aktiviteter och destinationer på scandichotels.fi

Välj Åland i sommar Det är enkelt att ta sig till Åland med Viking Lines fartyg. Själva resan är en viktig del av upplevelsen och känslan av semester börjar redan ombord. I år kan du resa med nya Viking Glory, ett av världens miljösmartaste passagerarfartyg. På Viking Glory finns inget som skymmer utsikten. Du blir ett med skärgården. Vilken härlig start på din semester!

Golfa på en av Finlands bästa banor, spela boule, vandra längs stränder och naturstigar och luta dig tillbaka i en pittoresk fiskeby. Upptäck kultur- och restaurangutbudet i sjöfartsstaden Mariehamn, där allt finns inom gångavstånd. Fika på mysiga caféer runtom på Åland. Frisk havsluft, vackra miljöer och tid för avkoppling tillsammans. Boka i god tid, sommaren är snart här! Vikingline.fi/formaner/pohjola-norden visitaland.com fotograf: Rebecka Eriksson

Östersjöns mest prisvärda resor

visitaland.com fotograf: Tiina Tahvanainen

Liity jäseneksi Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu on 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä! Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä. Nuorisoliiton jäsenyys 15–29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi. Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 12 euroa. Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä. Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjallisuusviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Bli medlem! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi. Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (22€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (22€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (12€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/ gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap (20€) Nimi / Namn

Osoite / Adress

Bli medlem Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften är 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till! Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening. Ungdomsmedlem Om du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter

(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 12 euro. Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek. Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial. Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

PohjolaNorden maksaa postimaksun / Pohjola-Norden betalar portot

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessa www.pohjola-norden.fi Läs mer om Pohjola-Norden på www.pohjola-norden.fi

MATKA-AGENTIT PALVELEE POHJOLA-NORDENIN JÄSENIÄ KAIKISSA MATKA-ASIOISSA! Kaupunki- ja kiertomatkat, teemamatkat, pitkät lomat, lento- ja laivaliput, hotellivaraukset – myös kaikki yhdistyksesi ryhmämatkat minne vain, milloin vain! Pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi tai soita!

PITKÄT LOMAT ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA Aurinkorannikko on mainio paikka viettää lempeää syksyä.

TORREMOLINOS 7.-21.11. • alk. 795,(huoneistohotelli Bajondillo)

TORREMOLINOS 17.10.-11.11. • alk. 1.295,(huoneistohotelli Bajondillo)

24.10.-18.11. • alk. 1.695,(hotelli Barracuda, sis. puolihoitoateriat)

30.10.-24.11. • alk. 1.095,(huoneistohotelli Bajondillo)

13.11.-8.12. • alk. 1.495,(hotelli Barracuda, sis. puolihoitoateriat)

26.11.-19.12. • alk. 1.095,(huoneistohotelli Bajondillo)

FUENGIROLA 5.-28.11. • alk. 1.295,-

MYÖS PALJON MUUTA: teema-, kaupunkija kiertomatkoja, esteettömiä lomia – lue lisää matka-agentit.fi

(huoneistohotelli Pyr Fuengirola)

MATKOILLA (ei 7.11. lähdöllä) MYÖS RETKIOHJELMAA: • Ronda ja Setenil de las Bodegas • Marbella ja Estepona

www.matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080

HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Linnankoskenkatu 28

Matka agentit matka-agentit.fi

FOLKVERKSTAN -HANKE 2020–2022 Visiona on avoin kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuus korjata arjen hyödykkeitä tee-se-itse-periaatteella. Se on paikka oppimiselle ja tiedon jakamiselle, joka lisää ymmärrystä uusiokäytöstä, korjaamisesta ja kestävästä kuluttamisesta. Lue lisää: www.pohjola-norden.fi

Pallo on heitetty kunnille. Folkverkstan -hankkeesta vastaa Föreningen Norden Norrbotten yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa ja se toteutetaan yhteistyössä Oulun-, Haaparannan-, Bodenin- ja Luulajan kuntien, sekä Studiefrämjandet Norrbottenin ja Oulu-opiston kanssa. Hanketta rahoittaa EU-ohjelma Interreg Pohjoinen.

Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi / Regiontidning Norra Finland 2022-2023

Articles inside

Info Pohjola – kansalaisten kanava pohjoismaiseen yhteistyöhön

Kohti unelmien Pohjolaa

Napapiirin loputon synkeys

Nordjobb – pohjoismaalainen seikkailu

Meänkieltä Signen Keittokoulussa

Elokuvayhteistyötä Rovaniemellä

Nuoret vahvemmin mukaan alueelliseen yhteistyöhön Pohjolassa

Karjasillalta kalottiin!

Pohjolan Pidot Oulussa

Pohjolan mentaaliset rajaesteet

Kahvelista hantuukiin

Nordkalottkonferenser – gemensamma diskussioner mellan nordister och beslutsfattare

Rajan ylittäviä ajatuksia

Suomalaisen naiskiekkoilijan juhlaa ja arkea Ruotsissa

Viikinki-teema kutsui pohjoisen nordistit kesäpäivän viettoon

Pääkirjoitus / Ledare

Pohjola-Norden Pohjois-Suomessa