”Grönlantilainen tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi”

Grönlanti on Pohjoismaiden joukossa monella tapaa erilainen, mutta suomalaisen on helppo löytää siitä jotain tuttua ja turvallista. Haastattelimme Pauliina Oinosta, joka työskentelee Grönlannin Pohjolainstituutissa, eli NAPAssa.

TEKSTI: SUSAN NEFFLING KUVAT: PAULIINA OINONEN

Pauliina on kasvanut aivan Pohjolan itäisimmässä kolkassa, eli Itä-Suomessa, mutta hän on asunut, tehnyt töitä ja opiskellut useammassa Pohjoismaassa kuin moni muu meistä. Hän on opiskellut läntisten Pohjoismaiden tutkimusta Färsaarten yliopistossa, josta päätyi tekemään opintoihinsa kuulunutta harjoittelua Nuukiin, Grönlannin pääkaupunkiin. Kolmen kuukauden mittaiseksi suunniteltu harjoittelu jatkui kuitenkin kesätyön merkeissä ja pian Pauliina huomasi kolmen kuukauden venyneen puoleentoista vuoteen. Tästä seuraavat puolitoista vuotta Pauliina vietti kirjoittamalla gradua Islannissa sekä työharjoittelussa Ahvenanmaalla, kunnes vuoden 2021 joulukuussa Pauliina sai vakituisen työpaikan Grönlannista, ja tammikuussa 2022 hän muutti takaisin Nuukiin. Myös Tanska kuuluu Pauliinan aiempien asuinmaiden listalle.

Pauliina Oinonen

Grönlannissa kaupunkien välillä ei mene teitä, joten matkat on taitettava joko laivalla tai lentokoneella. Hinnat saattavat kohota korkeiksikin, joten Pauliina vinkkaa, että Grönlannin kiertomatkailua suunnittelevan kannattaa varata reissuun paljon sekä aikaa että rahaa ja huomioida sääolosuhteiden mukanaan tuomat epävarmuustekijät. Pauliina itse löytää asiasta myös positiivisen puolen, sillä matkustamisen vaikeus on pakottanut hänet tutustumaan omaan asuinalueeseensa tarkemmin ja löytämään tekemistä omasta kotikaupungista.

Grönlantia Pauliina kuvaa kulttuurillisesti melko samanlaiseksi kuin mitä Suomi on, mikä on ollut positiivinen yllätys. - Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastauolla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuuden kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi.

”Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastauolla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuuden kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi.”

Lisäksi suomen ja grönlannin kielien erilaisuus suhteessa muihin pohjoismaisiin kieliin saa Pauliinan tuntemaan kumppanuutta grönlantilaisten kanssa. Hän kokee, että grönlannin kielen asemaa usein vähätellään pohjoismaisen yhteistyön parissa, eikä esimerkiksi sivustoja tai tekstejä yleensä käännetä grönlanniksi. Lisäksi grönlantilaisten asemalle pohjoismaisessa yhteistyössä oman mausteensa tuo myös sen siirtomaahistoria.

Nyt Pauliina toimii apurahaneuvojana Grönlannin Pohjola-instituutissa NAPAssa, joka myöntää apurahoja esimerkiksi erilaisiin arktisiin yhteistyöprojekteihin, matkoihin ja muihin projekteihin. Voit tutustua tarkemmin apurahoihin ja hakukriteereihin NAPAn kotisivuilla osoitteessa www.napa.gl.

NAPA jakaa apurahoja erityisesti kulttuurin ja taiteen saralla, jolla voidaan tuoda esimerkiksi taidetta ja kulttuuria muista Pohjoismaista Grönlantiin. Viime aikoina on panostettu erityisesti siihen, että grönlantilaiset taiteilijat pääsevät viemään grönlantilaista taidetta ja kulttuuria muihin Pohjoismaihin ja saavat sitä kautta grönlantilaisten ääntä kuuluviin eri puolilla Pohjolaa. Esimerkkinä Pauliina mainitsee kesällä Suomessa nukketeatterifestivaali Sampossa vierailleen näyttelijä ja nukketeatteritaiteilija Ujarneq Fleischerin. Voit lukea vierailusta Svenska Ylen sivuilta: https://svenska.yle. fi/a/7-10019992.

- Se tuntui siistiltä, että hän on meidän myöntämillä apurahoilla päässyt vierailemaan Suomessa ja hänet on huomattu siellä.

Puolet työajastaan Pauliina toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun Info Pohjolan Grönlannin projektijohtajana ja neuvoo kansalaisia muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Grönlanti ei ainakaan tällä hetkellä ole mukana yhteispohjoismaisessa verotussopimuksessa, mutta se on tehnyt kaksoisverotuksen poistavia verotussopimuksia yksittäisten Pohjoismaiden, kuten esimerkiksi Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin kanssa Grönlannilla ei ole tällaista verotussopimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että alle kuuden kuukauden työsuhteeseen Grönlantiin tuleva suomalainen joutuu maksamaan palkastaan veroja sekä Grönlantiin että Suomeen, mikä voi viedä jopa puolet palkasta. Muuten Grönlanti on potentiaalinen maa työskennellä, sillä tarve varsinkin sesonkityöntekijöille on niin kova, että työnantajat ovat valmiita avustamaan matkakuluissa sekä majoituksen löytämisessä.

- Ei Grönlantiin kannata tulla töihin rikastuakseen, mutta elämyksen ja kokemusten kannalta suosittelen ehdottomasti.

Tiesitkö että…

Grönlannissa kaikki kaupungit sijaitsevat rannikolla. Maan keskiosa on pelkkää jäätä, eikä siellä ole asutusta. Kaupunkien välillä ei myöskään ole teitä, vaan kaupungista toiseen pääsee ainoastaan joko laivalla tai lentokoneella, mikä saattaa maksaa yhtä paljon kuin lento Tanskaan.

Grönlannissa toisen asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista grönlannin kielellä, vaan edellyttää opiskelijalta jonkun toisen pohjoismaisen kielen, kuten esimerkiksi tanskan osaamista.