TASAVERTAINEN PERHEVAPAAUUDISTUS ETENEE EDUSKUNTAAN Teksti: Markus Lyyra
Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vain harva suomalaisista isistä pitää pidemmän isyysvapaan tai isyysvapaata ylipäätään ollenkaan. Esimerkiksi Ylen 21.3.2017 julkaiseman uutisen mukaan isät ovat keskimäärin neljä viikkoa isyysvapaalla yhdeksästä mahdollisesta, joihin heillä olisi oikeus ja 20 % isistä ei pidä isyysvapaata lainkaan. Perhevapaajärjestelmän kehittäminen onkin ollut yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohteena Suomessa jo pitkään. Useat työmarkkinatahot ja poliittiset ryhmittymät ovat esittäneet omia mallejaan perhevapaiden uudistamiseksi. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, jossa vanhemmat saavat jakaa 480 päivää keskenään, on Suomessakin korkea aika tasavertaistaa perhevapaita. Ruotsin perhevapaamallia on pidetty yhtenä maailman parhaista, jossa vanhemmat saavat jakaa perhevapaita yhteensä noin 16 kuukautta. Lisäksi näitä vapaita voidaan pitää siihen asti, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta. Luonnollisista syistä äidit usein aloittavat perhevapaat ja tilastojen mukaan vuonna 2016 äidit pitivätkin Ruotsissa noin 75 % perhevapaapäivistä, isien osuuden ollessa noin 25 %. Vuonna 2020 äitien osuus päivistä oli pudonnut 70 prosenttiin, isien osuuden noustua noin 30 prosenttiin vanhemmille oikeutetuista päivistä. Suomessa uusi perhevapaamalli on herättänyt paljon keskustelua, mutta päättäjien uudistuksesta saama palaute on sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen mukaan ollut pääsääntöisesti positiivista.
Hallitus on työstänyt erilaisia malleja ja nyt valmistelussa ollut malli on tarkentunut siten, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Malli toisi lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0–63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Suomen perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi tosin käyttää vain siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen. Varsinkin nuoremmalle sukupolvelle on luonnollista, että halutaan olla pienen tulokkaan kanssa kotona. Yhteiskunnassa on tapahtunut positiivista asennemuutosta koskien nimenomaan isien kotona olemista, ja uudistuksen myötä isille tätä mahdollisuutta myös tarjotaan. Äidit ovat historiallisista syistä pitäneet lapsista huolta kotona miesten ollessa rintamalla tai tuodessa leivän pöytään raskaista töistä. Tämän vuoksi ei voida suoraan vertailla eroja Ruotsin kanssa, mutta ainahan naapurilta voidaan omaksua hyviä malleja. Suurin ero Ruotsin ja Suomen mallissa on se, että Ruotsissa päiviä voi pitää siihen asti, kun lapsi täyttää 12 vuotta, Suomessa päivät on pidettävä siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Lisäksi Ruotsissa vapaita on mahdollisuus pitää noin kaksi kuukautta pidempään.
Auttaako lain muuttaminen? Pohjola-Norden järjesti heinäkuun puolessa välissä SuomiAreenalla keskustelutilaisuuden perhevapaauudistuksesta ja tilaisuuteen osallistui muun muassa asiasta vastuussa oleva sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Keskustelussa nousi esiin se muun muassa se, että tulevatko isät lainmuutoksen myötä pitämään pidempiä vapaita, jos yhteiskunnan ja työnantajien asenteet pidempiin isyyslomiin ovat edelleen nihkeät. Kuinka saada yhteiskunnan asenteet muuttumaan perhemyönteisimmiksi? Pitääkö kaikelle laskea hinta, vaikka kyse on lasten hyvinvoinnista ja heidän tulevaisuudestaan?
Lisäksi monet työnantajat voisivat profiloitua perhemyönteisiksi esimerkiksi ”perheystävällinen työpaikka" -sertifikaatin avulla, joka samalla toimisi positiivisena PR-kuvana työnantajalle. Monet piinkovat ammattilaiset, jotka eivät kenties vielä uran ollessa nousussa uskalla suunnitella perheenlisäystä voisivat hyvissä mielin hakea tällaisiin työpaikkoihin tietäen, että siellä suhtaudutaan myönteisesti perheenlisäykseen ja myös pidempiin perhe- ja isyysvapaisiin. Näin nämä työnantajat saisivat kilpailuedun näihin osaajiin, myös rajojen ulkopuolelta.
Lain muutos sinällään ei automaattisesti tarkoita sitä, että isät olisivat pidempään isyysvapailla. Mutta lain muutos antaa mahdollisuuden siihen ja se on myös vahva viesti päättäjiltä työnantajille ja yhteiskunnalle, että lain puolesta on mahdollista nauttia pidemmistä isyysvapaista. Lakimuutos tarjoaakin perheille ja työnantajille työkaluja järjestää tarvittaessa pidempiä isyysvapaita.
Suomen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle syksyllä 2021. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022.
Asenteita voidaan muuttaa monin keinoin. Yksi keino on positiivisen mediakuvan ylläpitäminen ja esimerkiksi isien kohtaamispaikkojen luominen, jotka toimisivat samalla tarvittaessa myös isien vertaistukipaikkana.
SuomiAreenan keskustelua perhevapaauudistuksesta voit seurata täältä: https://www.norden.org/no/node/52110 Keskustelu alkaa noin 14 minuutin kohdalla, jonne voit kelata klipin.
