Maaseudun Tulevaisuus

Teksti: Markus Patomo

Kansalaiset

Olemme suuren kansallisen kriisin edessä. Kotimaisen politiikkamme kulmakivi, rakas keskustapuolueemme, on kannatuskuopassa. Puolue, joka on ajanut pienen ihmisen asiaa historiamme suurissa myllerryksissä, on nyt taipaleensa vaikeimmassa tienristeyksessä. Kansanliikkeen elinvoiman säilyttämiseksi on kuitenkin olemassa ratkaisu. Uskon vakaasti, että vain pysymällä arvoilleen uskollisena on keskustan mahdollista nousta uuteen kukoistukseen. Puolueen on palattava takaisin juurilleen.

Tämän sanoman ymmärtämiseksi on tärkeää luoda katsaus suomalaisen maatalouden historiaan. Nähdäkseni keskustan ahdinko on peräisin sen aatteen vesittymisestä. Eduskuntamme on yleispuolueita täynnä, vaan maaseudusta on keskusta peräisin, ja juuri maaseudussa on myös keskustan tulevaisuus.

Suomi on aina ollut ankara koti kansallemme, ja katovuosien liuta on kirjoitetussa historiassamme pitkä. Etenkin 1500- ja 1600- luvuilla kärsittiin varsin tiheään tahtiin armottomista katovuosista, jotka pakottivat suomalaiset järsimään puunkuoria satojen jäädessä mitättömäksi. Suuren olkivuoden ja suurien kuolonvuosien lisäksi historiamme tuntee toki myös nälänhätää myöhemmältäkin ajalta, kuuluisimpana esimerkkinä suuret nälkävuodet 1866-1868. Vaikka ruoka-avun järjestämisen kehittymättömyys sekä muut poliittiset ja sotilaalliset kriisit ovat osaltaan vaikuttaneet monien katovuosien ankaruuteen, piilee maamme kylmässä ilmanlaadussa kiistatta juurisyy. Suomi on vaikea maa viljeltäväksi.

Sittemmin ilmaston lämpenemisen ja maanviljelysteknologian kehittymisen myötä on nälänhätä jäänyt menneisyyteen. Suomalainen maaseutu on kuitenkin uuden uhan edessä. Globalisaatio on vääjäämätön kehityskulku, jonka myötä myös maataloustuotteiden kauppa on tätänykyä kansainvälistä. Kuljetusteknologian ja vapaakauppasopimusten myötä lähimarkettien hyllyihin tulvii monen moista etelänhedelmää huokeilla hinnoilla, eikä mo32

derni ihminen tyydy enää oman maan lanttuun. Maaseudun elämäntapa on vaarassa, ja tämän johdosta myös keskustan kannatusprosentti.

Voimme toki vedota suomalaisten yhteishenkeen, mutta historian kulussa on monesti todettu, ettei rakenteellisen muutoksen edessä räpiköiminen yleensä johda tahtotilan voittoon. Globalisaation edessä on täten nähdäkseni välttämätöntä tarttua toiseen aikamme megatrendiin keskustan elinvoiman turvaamiseksi. Vastaus on kasvihuoneilmiössä.

On suuri harmi, että tämä lämpimän tuulahduksen lupaus on käännetty valtamediassa suureksi möröksi. Mielestäni sellainen pelonlietsonta, joka välittyy ilmastonmuutoksen tai ympäristötuhon käsitteistä on varsin perusteeton. Kasvihuone - se on hieno asia! Siellä pienistä taimista kasvaa reheviä köynnöksiä, jotka kantavat maukkaita tomaatteja ja raikkaita kurkkuja. Tutkimukset osoittavat kasvihuoneilmiön verrattoman potentiaalin maataloutemme tuottavuuden lisäykseen. Olkoon maamme lämpimässä hallissa kukoistava tomaattiköynnös, jonka makeista hedelmistä pääsevät kaikki suomalaiset nauttimaan!

Sipilän Juha oli siis nähdäkseni väärässä. Kansainvälisen kilpailukykymme salaisuus ei suinkaan ole sairaanhoitajain etuuksistä nipistäminen. Vastaus on ilmastopolitiikassa - tai oikeammin sanottuna kasvihuonepolitiikassa. Kun kasvihuoneilmiö pääsee todella vauhtiin, on Suomella mahdollisuus nousta maataloustuotannon kärkimaaksi! Isänmaan eduksi toimiakseen on siis keskustan tehtävä kaikkensa kasvihuoneilmiön eteen. Täten turvesuomme on oitis kaivettava ylös, jonka lisäksi ehdotan metsäteollisuuden avokätistä subventointia, sillä ahkerassa avohakkuussa piilee tulevien sukupolvien rikkaus. Arvoisat keskustapäättäjät, muistakaa siis tämä: ilmastopolitiikka on parasta aluepolitiikkaa! P

Kuva: https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/projected-impact-of-climate-change