Poleemi 2/2014

Mustan musiikin esiinmarssi | 18

Anu Kantola: ”arvostan Timo Soinia” | 36

Espanja Francon jälkeen | 24

POLEEMI 2·2014

Seppo Hentilä

oli liian vasemmalla professoriksi

ä ss i l vä lle ei s k u f liite!

1

ISHA:n 25. kevät­ konferenssi kuvat Teemu Perhiö

Budapestissa 14.–19.4.2014 Ylhäällä ISHA Helsingin Aleksi, Maija ja Margareta hyppäsivät ilmaan Sankarien aukion patsaalla. Aksu esitti jänistä.

Vasemmalla National Drinks Partyssa järjestet­ tiin mämminsyöntikilpailu, jonka voitti Jan Saksasta.

ISHA eli International Students of History Association on kansainvälinen historian opiskelijoiden järjestö, jonka kautta pääsee tutustumaan muiden maiden historian opiskelijoihin sekä vaihtamaan ajatuksia kansainvälisessä ympäristössä. Jäsenjärjestöt pitävät seminaareja noin 3–4 kk välein. Helsingissä toimii ­ISHA Helsinki.

Frerik Kampman

Ylhäällä ISHA:n päättävässä elimessä, General Assemblyssa (GA), jokaisella jäsenjär­ jestöllä on yksi ääni. GA valitsi ISHA:n uuden hallituksen ja sen puheenjohta­ jaksi B ­ arbora Hrubán Prahasta.

Oikealla Viimeisen illan ryhmähenki oli vahva.

12

Sisällä 12 Hentilän keittiössä 18 24 36

Eläkkeelle jäävä professori Seppo Hentilä kokkasi Poleemille.

Matkalla Motowniin

Motown-levy-yhtiö nosti mustan musiikin valtavirtaan.

Francon perintö

Sisällissodan aaveet eivät ole jättäneet ihmisten mieliä.

välisseä!

Fuksiliit

Vallan kasvot

Kuinka käyttää valtaa, kun ihmiset haluavat johtaa itse itseään?

29

40 Futiskentiltä maisteriksi

Polhon alumnin Heikki Haaran Veikkausliigaura katkesi polvivammaan.

alussa

lopussa

5 • Kalenterissa

43 • Ajan kuva

6 • Ajankohtaista

44 • Vaihtopäiväkirja

7 • Opinnoista

45 • Teron tietotoimisto

8 • Työelämään

46 • Räps!

9 • Akateeminen maailma

47 • Mirrin murinat

Eurovaalit

Tutkintouudistus 6x

Arkisto muuttaa ihmistä Elina Hakoniemi

Lyhyesti tiedemaailmasta

10 • Hallitus tentissä Kv-vastaava Takala

#Turpohype

18

Selfie Eiffelillä

Futista ja balladeja Silitä klubilaista!

Vihreän monta sävyä

49 • Kuvia tapahtumista

24

Polho, P-klubi ja VOO reunion & kevätmatka

POLEEMI 2·2014 • Vastaava päätoimittaja Antti Lehtinen • Päätoimittajat Topi Houni, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä & Teemu Perhiö • Ulkoasu ja taitto Teemu Perhiö • Kirjoittajat Lauri Aarnio, Miran Hamidulla, Topi Houni, Topi Juga, Hannele Kirveskoski, Saila Kurki, Antti Lehtinen, Ilari Leskelä, Hanna Marjoranta, Ilona Mäkijärvi, Teemu Perhiö, Tauno Saarela, Jaakko Salonen, Mathilda Timmer, Tero Vahtola & Maija Yrjä • Kannen kuva Teemu Perhiö • Paino Picaset • Painos 175 kpl • Printin ISSN 1235-4112 • Verkkojulkaisun ISSN 2242-9514 • Palaute poleemi2014@ gmail.com • Julkaisija Poliittisen historian opiskelijat Polho ry • Poleemi saa HYY:n ainejärjestölehtitukea 3

pä ät oimi t ta ja lta

Antti Lehtinen

M

Uudistusten mieli

tojaksoja lähinnä järjesteltiin eri tavalla. onesti tuntuu, että uudisHuomaan usein kysyväni itseltäni, onko tamisesta on tullut nykytällaisten mitäänsanomattomien muuajan mantra. Kaikki on tehtosten tekemisessä mitään järkeä. Jos tävä nopeammin, paremmin ja kustanraskaaseen ja aikaa vievään uudistuspronustehokkaammin – siispä pitää tehdä sessiin halutaan lähteä, kannattaisi uuuudistuksia. Politiikan ja päätöksenteon distaa kunnolla, kuten vaikkapa taanhektistä arkea tarkastellessa tulee usein noisessa reformiryhmän esityksessä kemiettineeksi, onko kaikkien muutosten hotettiin. hyödyllisyyttä kuitenkaan aina pohdittu Nyt olisi ollut parempi pysyä vanuudistusinnon ja kiireen keskellä. hoissa hyvin toimivissa tutkintovaaMyös Valtsikassa muutosten tuulet timuksissa ja haistattaa pitkät ulkoaovat puhaltaneet. Nelisen vuotta sitten päin esitetyille uudistusvaatimuktiedekunnan hallintorakenne laisille, joille Valtsikassa ei nähty tetiin uusiksi. Vast’ikään pää”Taustalla tarvetta. Don’t fix it, if it’s not tettiin muutoksista Valtsion pitkälti broken. Samalla resurssit kan opintoihin. Edessä saatolisi voitu kohdistaa yliopistaa myös olla pääsykokeiden tiedekunnan ton perustoimintoihin: laauudistaminen. ulkopuolelta Nyt jo hyväksyttyjen ns. tulleet muutos­ dukkaan opetuksen ja hyvän tutkimuksen järjestämiseen. laajojen kandien myötä uupaineet.”

Huhtikuussa pääministeri det fuksit saavat jatkossa suoriJyrki Katainen esitti yhteiskuntettavakseen muun muassa yhteistatieteilijöille vetoomuksen tulla esiin. kuntatieteiden perusopinnot. MuutosKatainen kertoi tavanneensa pääministen pääpiirteet voit lukea tämän lehden terikaudellaan vain viisi yhteiskuntatiesivulta 6. teilijää, jotka hän oli kutsunut luokseen.

Laajempien kandien taustalla on pitkälti tiedekunnan ulkopuolelta tulleet Pääministerin mukaan meidän yhteiskuntatieteilijöiden pitäisi tuputtaa näkemuutospaineet. Tutkintovaatimuksiin myksiämme enemmän poliitikoille. Voipiti saada enemmän yhteisiä opintosimme aloittaa tarkastelemalla kriittija tiedekunnan tasolla ja opiskelijat valsesti kiireessä tehtäviä uudistuksia, joista mistumaan aiemmin sujuvampien opinmonet tehdään pohtimatta syvällisestojen myötä. ti niiden vaikutuksia. Uudistusten tulee Todellisuudessa tehdyt muutokkuitenkin johtaa parannuksiin. set ovat kuitenkin kosmeettisia: opin-

4

Alussa

k alenterissa

*

t yöelämä än

* aa kj aant ke oe mh ti na ei snt am a*a i ol mp ian n o ihsatlal i t u s * *

Eurovaalit

tentissä

k alenterissa

vuonna 1979 pidettyjen ensimmäisten europarlamenttivaalien ilmapii-

rin vangitsee Fritz Behrendtin piirros Frankfurter Allgemeine Zeitungissa 9. kesäkuuta 1979.

Sodan jälkeisen sukupolven usko rauhanomaiseen yhteiseloon kannatteli Euroopan integraatioprosessia, mutta vuodesta 1979 äänestysprosentti on laskenut tasaisesti 62 prosentista aina vuoden 2009 vaalien 43 prosenttiin. Tuolloin 18–24-vuotiaista vain 29 prosenttia käytti äänioikeuttaan – Suomessa 21 prosenttia.

Jatkuuko trendi 25. toukokuuta pidettävissä seuraavissa eurovaaleissa, kun 413 miljoonaa EU-kansalaista päättää miten 751 parlamenttipaikkaa jaetaan?

Fritz Behrendt, 1979. Frankfurter Allgemeine Zeitung

5

a jankohtaista

6X

Tutkinto­ uudistus

teksti Antti Lehtinen Teemu Perhiö

Uudet tutkintovaatimukset astuvat voimaan 1.9.2014.

1

Ennen 1.8.2014 aloittaneilla opiskelijoilla on kesään 2017 aikaa suorittaa tutkinto vanhojen tutkintovaatimusten mukaan. Uusista ja vanhoista opinnoista koostetaan korvaavuustaulukot helpottamaan opintojen suunnittelua.

2

Kesällä 2014 Avoimessa yliopistossa järjestetään paljon valtsikan opintoja – kannattaa tehdä lähes valmiit aineopinnot valmiiksi kesän aikana, jos vain on mahdollista. Kaikista vanhoista opintojaksoista ei välttämättä järjestetä opetusta tai tenttejä enää ensi syksynä.

3

Uutena asiana poliittisen historian kandidaatintutkintoon tulevat yhteiskuntatieteiden perusopinnot (25 op) ja yhteiskuntatieteiden menetelmäopinnot (15– 25 op). Käytännössä ne kuitenkin sisältävät pääasiassa vanhoja opintojaksoja järjestettynä uudelleen. Pääaineopintojen osalta ei enää ole jakoa perus- ja aineopintoihin. Nyt ne ovat vain pääaineopinnot.

6

Hol:n puheenjohtajuus Helsinkiin

H

istorian Opiskelijain Liiton (Hol) puheenjohtajuus tuli tänä vuonna Helsinkiin. Toimikauden 2014–2015 puheenjohtajana toimii yleisen historian opiskelija Karolii­ na Sipovaara. Myös Polholla ja Tasolla on edustus hallituksen avainpaikoilla. ”Uusi kausi on alkanut pienten alkukangertelujen jälkeen hyvin ja vuodesta on tulossa mielenkiintoinen”, Karoliina kertoo Poleemille.

Hol:n näkyvintä toimintaa ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettävät seminaarit. Seuraavat pidetään syksyllä Oulussa ja keväällä Helsingissä.

Teemu Perhiö

Opintoasiain­ suunnittelija Terolta voi aina kysyä apua.

4

Uudistuksella tavoiteltiin entistä laaja-alaisempaa tutkintoa sekä opintojen sujuvoittamista siten, että 55 op vuodessa suorittavien määrä kasvaa. Lisäksi kaikista opintojaksoista tehtiin 5 op laajuisia.

5

Maisteriopintojen osalta pakolliset opintojaksot pysyvät ennallaan. Uusien tutkintovaatimusten myötä on mahdollista suorittaa entistä laajemmat syventävät opinnot.

6

Lukuisat opiskelijoiden suosikkitenttikirjat, kuten esimerkiksi Hobsbawnin Äärimmäisyyksien aika, Ala­ puron Suomen synty paikallisena ilmiönä ja International History of the Twentieth Century (toim. Best, Han­ himäki jne.), säilyvät osana tutkintovaatimuksia.

Kesä opiskellen

U

nelmien kesätyöpaikka jäi tänäkin vuonna saamatta? Muista, että kesällä on mahdollisuus suorittaa opintoja muutenkin kuin tenttimällä, sillä Avoimen yliopiston kurssit ovat kesäaikaan maksuttomia perustutkinto-opiskelijoille.

Poliittisen historian opintoja voi kesällä edistää viiden opintopisteen verran ainakin kursseilla Kiinan moderni historia, Talouspolitiikan modernit klassikot tai Viha ja valta: ääri-ilmiöt nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarjolla on valtsikan yleisopintoihin kuuluvia kielikursseja.

Jos opinnoistaan on valmis maksamaan, kannattaa tarkastaa myös Helsingin seudun kesäyliopiston tarjonta. Kurssimaksut vaihtelevat ilmaisesta aina 65 euroon. Valittavana on muun muassa kurssi yhteiskunnallisesta ideologia- ja diskurssianalyysistä sekä kielikursseja norjasta somaliin.

Hanna Marjoranta

opinnoista

Arkisto muuttaa ihmistä g r a d u

Joustavia opintoja

rkistosta kömpii päivänvaloon hihittelevä hahmo. Arkistonauru pidentää ikää. Suosittelen.

Tutkin gradussani Suomen liikuntapoliittisia näkemyksiä EU:ssa 1990-luvulla. Olen kuvannut kännykällä kansioita eri arkistoissa. Kuusi gigaa ja 5 374 gradutiedostoa kertoo, että jokunen harhalaukaus osui mukaan. Tai aarre.

Arkistossa käpristyvä ihmisenkuori viihdyttää itseään outouksilla. Graduseikkailussani hupia tarjosivat ainakin IT ja aate.

IT kiehtoo. Professori Seppo Hentilä käytti informaatioteknologiaa varhain hyväkseen. Suomen Työväen Urheiluliiton eli TUL:n ohjelmaluonnoksissa vuodelta 1994 kummittelee ”Hentilän korppu”.

Muovitaskuun säilötyssä levykkeessä lukee ELÄMYS (WP51). Vielä joskus murran koodin. Nykyläppärini ei pysty siihen.

Aate elää. TUL-kielinen ”tov. terv.” kutkuttaa kokematonta. Nimeltä mainitsematon professori on webmailini mukaan siirtynyt viimeistään 2010-luvulla ”yst. terv.” -kaneettiin.

Arkisto avaa näköaloja aikaan. Opiskelijapolo ei saa kaikkea kerralla. Arkistonhoitaja väläytti homman ytimen: ”Mitä vähemmän tietää, sitä kauemmin kestää etsiä.” Mitä kauemmin etsii, sitä useammin huvittuu.

änä lukuvuonna poliittisen historian viimeinen varsinainen tiedekuntatenttimahdollisuus ajoittui jo huhtikuun alkuun, mutta onneksi kirjatentti tai luentokurssi eivät ole enää nykyään ainoita mahdollisia suoritustapoja. Esseiden kirjoittamisesta on oppiaineessamme muodostunut jo vakiintunut joustava suoritusmuoto, johon sekä opiskelijat että henkilökunta ovat olleet erittäin tyytyväisiä.

Toisin kuin kirjatenttiin valmistauduttaessa lukutaidon lisäksi myös opiskelijan kirjoitustaito kehittyy aivan eri tavalla kuin perinteisiä tenttivastauksia kirjoittaessa. Tedareita rakastavien ei silti tarvitse odottaa syksyyn asti, sillä kesällä järjestään kaksi tenttimahdollisuutta: kesäkuussa ja elokuussa.

Ensi syksynä joustavat Tentti­ suoritusmahdollisuudet kasakvaario on vavat entisestään: tänä kejo syksyllä väänä tiedekunnassa pilotarkea. tivaiheessa olleen tenttiakvaarion pitäisi syksyllä olla jo silkkaa arkipäivää.

Tenttiakvaarion idea pähkinänkuoressa on, että opiskelija voi haluamanaan ajankohtana käydä tenttimässä valvotussa tietokoneluokassa tentin, jonka opettaja on etukäteen tallentanut tenttijärjestelmään. Jatkossa lauantaiaamun voi siis aloittaa jossain muuallakin kuin Porthanian salissa I. Tenttiakvaarion myötä kirjatentit pysyvät varmasti opiskelijoiden suosiossa.

Muistathan, että ajankohtaisista opintoasioista pääset kuulemaan mitä parhaiten toukokuun alussa järjestettävillä yhteiskuntahistorian osastokahveilla, jotka kokoavat rennosti yhteen niin yhiksen opiskelijat kuin henkilökunnan. Kannustan myös kaikkia hyödyntämään erilaisia suoritustapoja aktiivisesti. Vain kokeilemalla opit tietämään, mikä tapa sopii sinulle parhaiten.

Elina Manninen

Kirjoittaja on Polhon 1. opintovastaava ja tuutori

A

T

Saila Kurki

7

t yöel ämä än

Elina Hakoniemen kotiarkisto

Palstalla haastatellaan työelämään eksyneitä, lähes valmistuneita polholaisia.

Konditoriasta tiedehallintoon

I

matralta Helsinkiin muuttanut Elina Hakoniemi haaveili opintojensa alussa tutkijanurasta. Polhon vuoden 2010 puheenjohtajana toiminut Hakoniemi huomasi kuitenkin jo opintojensa alkutaipaleella, että opintojen rinnalla kannattaa kerätä laajaa työkokemusta. Elina aloitti työuransa omien sanojensa mukaan ”pohjalta”.

Helsingissä ensimmäinen työ oli konditoriamyyjänä.

Myöhemmin Elina on toiminut Talentumilla assistenttina, ja ollut työharjoittelussa niin Suomen akatemiassa kuin harjoitteluapurahan turvin Riiassa Suomen Latvian suurlähetystössä. Elina kuvailee työtään Riiassa todella mielenkiintoiseksi ja vauhdikkaaksi. ”Pelkäksi kahvinkeittäjäksi minua ei sinne otettu, vaikka myös siinä hoidin oman roolini. Pääsin kirjoittamaan raportteja Suomeen Latvian ulko- ja sisäpolitiikasta, tein mediaseurantaa ja pääsin toimimaan myös useissa edustustehtävissä”.

Viimeisten vuosien aikana Elina on siirtynyt tiedeja korkeakouluhallinnon maailmaan. Helsingin yliopiston keskushallinnossa hän työskenteli kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijavalintojen parissa. Tällä hetkellä hän toimii opintosihteerinä käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.

Vaikka Elina alun perin ajatteli haluavansa työskennellä opintojen ohella vain osa-aikaisesti, viimeiset vuodet ovat menneet vahvasti täyspäiväisen työn merkeissä.

Vaikka työ on hidastanut hänen valmistumistaan, hän sai gradunsa palautettua kuudennen opiskeluvuoden päätteeksi. Tulevaisuudestaan Elina ei ota liiallisia paineita. ”Tutkijanura kiinnostaa edelleen, mutta sen rinnalla olisi mukava tehdä myös jotain käytännöllisiä töitä esimerkiksi kansaivälisiin suhteisiin liittyvissä tehtävissä.”

Hän on löytänyt haluamiaan töitä ahkeran työskentelyn ja yrittämisen kautta. ”Vinkkinä uusille fukseille suosittelisin aktiivisuutta ja rohkeutta lähteä mukaan erilaisiin itseään kiinnostaviin asioihin. ”

”Fukseille suosittelisin aktiivisuutta ja rohkeutta lähteä mukaan erilaisiin itseään kiinnostaviin asioihin.”

Topi Juga

8

ak at eeminen ma ailma

koonnut Ilari Leskelä & Hanna Marjoranta

Jakautuuko Suomi?

V

iime vuosina olemme saaneet lukea kiakkovieraista, tuloeroista ja Suomen nopeasta eriarvoistumisesta. Kehitys näkyy tulevaisuudessa yhä vakavampina yhteiskunnallisina ongelmina.

Tuore Koneen Säätiön tutkimushanke ”Jakautuuko Suomi?” pyrkii tutkijoiden ja toimittajien yhteistyön avulla sekä tutkimuksen lisäämiseen aiheesta että tuomaan tutkimuksen tuloksia julkisuuteen. ”Mikro- ja makrotasojen käsittely on entistä tärkeämpää: miten yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat arjen tasolla ihmisten elämään? Onko yhteiskuntatieteilijöillä hallussaan vastaukset sosiaalisten ongelmien syihin? Miksi tutkijat eivät saa tutkimustuloksiaan julkisuuteen eivätkä toimittajat tutkijoilta vastauksia kysymyksiinsä?” selittää Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen.

Perjantaina 16.5. Koneen Säätiö käynnistää rahoitushaun seminaarilla, jonka avoimessa osuudessa kuullaan mm. London School of Economicsin professori Tim Newburnin esitelmä Lontoon vuoden 2011 mellakoita käsittelevästä Reading the Riots hankkeesta. Lisäksi puhujina on useita suomalaisia journalistiikan ja sosiologian johtavia tutkijoita.

Osallistu | Jakautuuko Suomi? seminaarin avoin osuus pe 16.5. klo 10–17. Ohjelma ja ilmoittautuminen 8.5. mennessä Koneen Säätiön kotisivuilla koneensaatio.fi. ­­ Seuraa Facebookissa: Jakautuuko Suomi?

TULOSSA Tulevaisuuden energiaratkaisut Suomi suunnittelee ydinvoimatuotannon laajentamista samaan aikaan kun Saksa on päättänyt ajaa ydinvoiman alas. Talouskriisin seurauksena energiankulutus on vähentynyt Suomessa huomattavasti. Samaan aikaan panoste-

taan yhä enemmän vaihtoehtoisiin energianlähteisiin.

Pohjola-Nordenin Energia tulevaisuudessa -kevätseminaarissa pohditaan Pohjoismaisten energiamarkkinoiden näkymiä.

Pohjoismaiden investointipankki ke 14.5. // 15–19, tilaisuuteen osallistuminen vaatii ilmoittautumisen 7.5. mennessä.

Kestävästi kasvava metropolialue – mitkä ­mahdollisuudet?

Julkisessa keskustelussa toistuvat väitteet Helsingin metropolialueen tulevaisuuden haasteista ja ongelmista. Miten kaupunkitutkijat näkevät tilanteen ja mitä tuore tutkimus kertoo meille?

Tiedekulma ti 20.5. // 16-18

9

hallitus tentissä

Haastattelemme palstalla Polho ry:n hallituslaisia. Vuorossa kansainvälisyys- ja ISHA-vastaava Matias Takala.

teksti Topi Houni kuva Teemu Perhiö

Päästäänkö syysmatkalla nauttimaan lämmöstä, Matias Takala?

Selitä pähkinänkuoressa ISHA! ISHA on kansainvälinen historian opiskelijoiden järjestö, joka toimii ympäri Eurooppaa. ISHA:n kansainvälinen toiminta keskittyy pitkälti vuotuisiin seminaareihin, Helsingissä ISHA Helsingin järjestämiin tapahtumiin. Helsingissä Cheap & Dirty -baarikierroksilla tutustuu luontevasti ulkomaisiin historian opiskelijoihin rennossa tunnelmassa. ISHAn seminaarit ovat myös ainutlaatuinen tilaisuus päästä esittelemään omaa tutkimustaan kansainvälisessä ympäristössä.

Olette järjestämässä ISHA Tu­ run kanssa syksylle seminaaria.

Miksi nyt ja miksi Turun kanssa?

On luontevaa pitää yllä suhteita kotimaassa. Järjestämme syksyllä yhteisen päiväseminaarin ja illanvieton Helsingissä. Samalla on hyvä miettiä yhdessä turkulaisten kanssa ISHA:n merkitystä opiskelijajärjestökentässä. ISHA:n toimintaympäristö on haastava, koska monet opiskelijat toimivat useissa ja usein melko päällekkäisissä järjestöissä samaan aikaan.

”Matka ei saa jäädä rahasta kiinni.”

Mitä ISHA:n kevätkonferenssissa huhtikuussa tapahtui?

Budapestissä järjestetty 25. kevätkonferenssi oli erityinen: ­ISHA:n ensiaskeleet otettiin aikoinaan juuri Budapestissa, ja vanhoja aktiiveja oli kutsuttu paikalle juhlistamaan järjestön taivalta. Käytännössä seminaari (konferenssi on iso seminaari) koostuu työpajoista, esitelmistä ja vapaa-ajan hengailusta, jolloin on hyvä hetki tutustua kansainvälisiin historian opiskelijoihin. Itse en päässyt paikalle, mutta Helsingistä lähti kuusi osallistujaa, joista kolme oli polholaisia.

10

Vinkkisi seuraavan kevätmatkan järjestäjälle?

Varmista, että kiinnostusta löytyy ennen kuin järjestät mitään.

Toinen asia on hintataso. Kevät-

matkan pitää olla kustannusystävällinen – kenenkään matka ei saa jäädä rahasta kiinni. Matkan suunta ja kohteet eivät tarvitse olla niin kaukana. Myös Suomen sisäinen matkailu kannattaa pitää mielessä, koska kyseessä on lyhyt matka. Voi miettiä, olisiko myös muuta iltatoimintaa kuin alkoholiin liittyviä. Ekskursiot ovat tärkeä osa matkailua.

Suurlähetystöt ovat aika varmoja vaihtoehtoja ulkomailla.

Päästäänkö syysmatkalla naut­ timaan auringosta, lämmöstä ja hiekkarannoista?

Auringosta ja lämmöstä kyllä, hiekkarannat ovat fifti-fifti. Menemme joko Lissaboniin tai Belgradiin.

Vaihto-opiskelijoita ei ole näky­ nyt tapahtumissa. Missä vaihta­ rit luuraavat?

Suhteellisen mielenkiintoinen väite! Kannunvalajat ovat panostaneet tänä keväänä tavallista enemmän kansainvälisiin maisteriopiskelijoihin ja heillä on oma järjestönsä CISSI. Toisaalta Polhon tapahtumat ovat olleet tänä keväänä melko pieniä, jolloin vaihtareiden kynnys tulla tapahtumiin on ollut melko korkea. Syksyllä houkuttelen enemmän vaihtareita meidän omiinkin tapahtumiin.

keskellä

tutkijan keit tiössä: seppo hentil ä

*

välissä fuksiliite

*

*

mat k all a motowniin

vall an mone t k asvot

*

*

francon perintö

fu t isk en t iltä m ais t erik si

Rössypotut 1998 á la Seppo ½ kg kuorittuja perunoita kuutioina 200 g miedosti palvattua siansivua 100 g purjon vaaleaa osaa ohuina suikaleina 100 g purjon vihreää osaa ohuina suikaleina 1–2 l vettä 300–400 g rössyä eli veripalttua 6 kpl maustepippuria 1 laakerinlehti 4 pientä anjovisfileetä 4 tl hienonnettua persiljaa 50–100 g voita suolaa

leikkaa palvisivu paksuiksi suika-

leiksi, keitä kannen alla 10 min ja ota pois. Laita veteen kuutioidut perunat, purjon vaalea osa, maustepippurit, laakerinlehti ja vähän suolaa.

Keitä kannen alla kunnes perunat ovat täysin kypsiä. Lisää purjon vihreä osa ja keitä vielä 2–3 minuuttia. Poista pippurit ja laakerinlehti ja soseuta halutessasi keitto tehosekoittimella tai sauvasekoittimella mahdollisimman hienoksi.

11

12

tutkijan keit tiössä

Eläkkeelle jäävä professori

Seppo Hentilä valmisti Poleemille rössypottua ja

kertoi miksei päätynyt arkki­piispaksi teksti Tuomas Lassinharju kuvat Teemu Perhiö 13

P

rofessori Seppo Hentilä on päätajan erilaisia pätkätöitä yliopistolla, Suomen tänyt kokata toimittajille todellis- Akatemiassa ja ulkomailla. Ensimmäinen vata oululaista perinneruokaa: röskituinen työ 50-vuotiaana voi kuulostaa ulkosypottua. Rössypottu oli 1950puolisen korvissa masentavalta, mutta Hentilä ja 60-lukujen vaihteessa Oulussa on itse asiassa ollut poikkeuksellisen onnekas. koulunsa käyneiden inhokkiruoHän oli nimityksen hetkellä Suomen nuorin kaa. Kun koulujen ruokaloista olivat muut ruo- historia-alan professori, ja lisäksi akateemisen ka-ainekset loppuneet, valmistettiin keittiöspätkätyöputken aikana Hentilä ei ollut päivääsä veripaltusta, silavasta, sipulista ja perunoista kään työttömänä. vesiliemeen keittoa.

Tontin hinta sisälsi vain maa-alueen, joten Vuosikymmenien saatossa rössypotusta on talo oli rakennettava itse. Rakennustyö ei ole kuitenkin muodostunut todellinen kotiseujäänyt vain omaan kotiin, vaan Seppo Hentilä tusymboli Oulusta pois muuttaneille. Ouluon ollut remontoimassa taloa myös jälkikasvullaissyntyiset suurten ikäluokkien edustajat peleen ja askarrellut lisäksi pari kesämökkiä. Rarustivat vuonna 1996 Rössypottuseuran, jonka kennusinnosta on kerrottu myös koko Suomen tarkoituksena on edistää oululaista kulttuuria kansalle lokakuussa 2010 Helsingin Sanomien pääkaupunkiseudulla. Seuran jäseniä ovat esiartikkelissa, jossa Hentilä esitteli legendaarisen merkiksi Matti Ahde, Liisa Jaakonsaari, Hele- klapikoneensa. na Petäistö ja Risto Uimonen.

Nykyään seura järjestää muun eppo Hentilä varttui nuomuassa rössypotun maailmanruutensa Oulussa, joka oli mestaruuskilpailuja.

1950- ja 60-luvulla savuHentilän ”Tavoitteena on, että jossapiipputeollisuuden kaupunki. kin lähitulevaisuudessa jokaikolme unelma- Koulu sujui Hentilän omien sasessa maailman suurkaupunnojen mukaan erinomaisesti. ammattia gissa on perinteisten hampu”Me olemme molemmat olivat kenraali, [Pauli] Kettusen kanssa olleet rilais- ja kebabravintoloiden rinnalla baareja ja katukeittisellaisia kouluneroja. Minun luarkkipiispa ja öitä, joissa tarjotaan rössypotkion päättötodistukseni keskiarprofessori. tua”, seuran historiikin Oulun vo oli 9,8. Kettusella se taisi olla murteella kirjoittanut Hentitäysi kymppi”, Hentilä tietää. lä kertoo.

Itsevarmuutta Seppo Hentilällä on riittänyt jo nuorena. eppo Hentilän vaimo, talous- ja sosiaaKeskikoulun viidennellä luokalla suoritettiin lihistorian dosentti Marjaliisa Hentiammatinvalintakysely, jossa jokaisen oppilaan lä saapuu myös tervehtimään toimittajia. piti mainita kolme unelma-ammattia. HentiOlohuoneen pöydällä on vino pino tenttikuolän valinnat olivat kenraali, arkkipiispa ja proria, esseitä ja opinnäytetöitä. Hentilät ovat asu- fessori. neet Niipperissä Espoon perämailla jo neljän”Opettajahan meinasi heittää minut ulos ja nesvuosisadan ajan. väitti minun pelleilevän ja tekevän hänestä pa”Siinä vaiheessa, kun lapset kasvoihaa pilaa.” vat, aloimme etsiä omaa tonttia. Täältä PohVain yksi teini-ikäisen Hentilän uneljois-Espoosta tontteja sai vielä sellaiseen hinma-ammateista toteutui. taan, että akateemisella pätkätyöläiselläkin oli ”Ja luultavasti olisi onnistunut nämä kaksi siihen varaa”, Hentilä kertoo. muutakin, jos olisin valinnut toisenlaisen uraSeppo Hentilä oli 50-vuotias, kun hän vasvaihtoehdon”, Hentilä leukailee. taanotti poliittisen historian professuurin. Se Historia oli ollut koulussa Hentilän lemoli samalla hänen ensimmäinen vakituinen piaineita. Ouluun oli perustettu vuonna 1959 työpaikkansa. Sitä ennen hän teki 27 vuoden yliopisto, jossa oli mahdollisuus opiskella his-

S

S

14

15

toriaa, mutta poliittinen historia Helsingissä kiinnosti enemmän. Helsingin valtiotieteellinen tiedekunta kiinnosti osittain myös poliittisen valveutumisen vuoksi. ”Olin jo jollain tavalla vasemmistolaisesti tiedostava viimeistään lukioaikana”, Hentilä paljastaa.

Elettiin 1960-luvun jälkipuoliskoa, jolloin nuorison vasemmistolaistuminen oli kansainvälinen ilmiö ympäri Länsi-Eurooppaa. Opiskeluaikanaan Hentilä oli mukana Akateemisessa Sosialistiseurassa (ASS), jopa sen johtokunnassa. Vuodesta 1973 lähtien hän ollut sdp:n jäsen.

Seppo Hentilä aloitti poliittisen historian opiskelut syksyllä 1967 ja valmistui keväällä 1970. Hän on Erkki Vasaran ohella ainoa, joka on toiminut Polho ry:n puheenjohtajana kaksi peräkkäistä kautta.

P

lee Itä-Saksaa. Vuonna 2003 ilmestynyt Kaksi Saksaa ja Suomi palkittiin Vuoden historiateoksena ja ukk-palkinnolla. Nyt Hentilä ohjaa japanilaista jatko-opiskelijaa, joka valmistelee väitöskirjaa ddr:n opiskelijaoppositiosta. ”Hän oli netistä löytänyt minut ja tutkimukseni, ja päätti saapua Tokiosta ohjattavaksi tänne Helsinkiin, eikä suinkaan Saksaan.”

1980 Hentilä oli järjestämässä suomalais-itäsaksalaista historiakonferenssia. Hän muisti, että valtiotieteellisen kirjastossa työskentelevä Marjaliisa osasi hyvin saksaa, ja pyysi häntä mukaan konferenssin avustajaksi ja kääntäjäksi. Tästä tapauksesta alkoi onni kukoistaa, ja häitä vietettiin 22. tammikuuta 1982.

Myös häämatkalle lähdettiin Itä-Saksaan.

Mukana oli 20 poliittisen historian opiskelijaa, sillä Hentilä oli saanut järjestettyä matkarahat Saksan historia -kurssin DDR:n osallistujille. Rajatarkastus jurajapoliisit namatkalla ei kuitenkaan sujunut parhaalla mahdollisella tariisuivat pojat valla. Kaksi opiskelijaa oli nautilkosilleen ja tinut niin paljon väkeviä, että passit olivat joutuneet hukkaan. matkatavarat DDR:n rajapoliisit riisuivat pomyllättiin. jat ilkosilleen ja matkatavarat myllättiin, ja jostain ne passitkin löytyivät.

ian valmistumisensa jälkeen Hentilä aloitti jatko-opiskelunsa Itä-Saksassa Leipzigin yliopistossa, jona aikana taistolaiset valtasivat opiskelijajärjestöt Suomessa. ”Minusta hieman nuorempi sukupolvi jysähti taistolaisuuteen. En ole koskaan ollut uskovainen, eikä minusta voinut taistolaista tulla, koska sehän lähenteli jo uskonnollista hurmosta” Taistolaiset olivat hyvin äänekkäitä ja lähettivät tulikivenkatkuisia nootteja, kun Hentilä piti ensimmäisiä luentojaan. ”Osoitettiin, että olit näissä ja näissä kohdissa luennossasi loukannut 'maittemme välisiä suhteita' tai tulkinnut YYA-sopimusta väärin. Nykypäivän opiskelijoilta ei valitettavasti saa enää tällaista aktiivisuutta.”

Hentilä muistuttaa kuitenkin, että suurin osa opiskelijoista oli poliittisilta asenteiltaan porvareita. ”Porvarit olivat passiivisia. Äänekkäät aktivistit olivat demareita ja taistolaisia.”

Opiskeluvuodet Itä-Saksassa ovat vaikuttaneet paljon Hentilän urakehitykseen ja elämään. Hentilän teoksista leijonanosa käsitte16

K

un Seppo Hentilä vastaanotti poliittisen historian professuurin vuonna 1998, oppiaine oli vielä joissakin piireissä radikaalin maineessa, ja vasemmistolaisuudesta huomauteltiin. ”Kuulin aikoinaan eräältä jyväskyläläiseltä kollegalta, että vasemmistolaisuuteni oli aika vahva syy siihen, ettei minua valittu yleisen historian professoriksi.”

Poliittisessa historiassa tutkittiin tuolloin paljon sosialismia ja työväenliikettä. Myös opiskelijoiden työllistyminen oli aivan toisenlaista kuin nykyään. Erityisesti media-alan kriisi huolettaa Hentilää. ” Oikeastaan vasta 1990-luvun lama toi akateemisen työttömyyden, mutta isku oli yhtäkkinen ja raju. Sitten työmarkkinat alkoivat

Seppo Hentilä Poliittisen historian professori 1998–, väitteli valtiotieteiden tohtoriksi 1979 aiheenaan Ruotsin työväenluokka ennen vuotta 1914.

Apulaisprofessorina vuosina 1974 ja 1983–1984 Vieraileva professori mm. Berliinin Humboldtin yliopiston laitoksessa Vergleichende Geschichte Europas 2007–2008.

Tutkimusintresseinä Suomen ja Saksan aseveljeys “muistin politiikkana”, Historiapolitiikka ja historian poliittinen käyttö sekä jaettu Saksa ja Saksa yhdistymisen jälkeen.

Palkittu kouluhistoriankirjoistaan.

Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, saksa ja latina.

taas vetää ja poliittisesta historiasta lähti ihmisiä hirveän hyviin työpaikkoihin. 1990-luvun lopulla oli kova noususuhdanne ja hyvä työmarkkinaveto. Nyt on samanlainen tilanne kuin 1990-luvun alussa, kukaan ei meinaa päästä mihinkään.”

Poliittisen historian asema oppiaineena on ollut lähes koko olemassaolonsa ajan ollut jollain tavalla uhattu tai kyseenalaistettu. Miksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa pitää olla omat historia-aineensa? Tätä on kyselty tavan takaa, ja poliittista ja talous- ja sosiaalihistoriaa on yritetty lukuisia kertoja yhdistää humanistisen tiedekunnan historia-aineisiin.

Hentilä kertoo, että jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien poliittisen historian opetusta ja tutkimusta on määrätietoisesti kehitetty yhteiskuntatieteelliseen suuntaan. Yhteiskuntahistorian oppiaineilla on nykyään oma selkeä tehtävänsä historiallisena yhteiskuntatieteenä valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Kun professori Hentilä viime syksyllä ilmoitti jäävänsä eläkkeelle, hän kertoi Poleemille nyky-yliopiston menon olevan sellaista, että ”tekee mieli katsoa muitakin töitä”. Professorin työtehtävät ovat viime vuosina pirstoutuneet pahoin, kun monenmoiset hallintotehtävät hajottavat työpäivät usein tunnin mittaisiksi pätkiksi, eikä omaan tutkimukseen jää aikaa.

Tilanne muuttui 1990-luvun lopulla, kun yliopistoihin alettiin soveltaa niin sanottua tulosvastuuta. Kaikkia yliopiston toimintoja ruvettiin mittaamaan niihin kuluvien kustannus-

ten ja toisaalta määrällisten suoritteiden, kuten tutkintojen perusteella. ”Hallinto paisui, kun muiden ja omien rahojen laskentaan jouduttiin palkkaamaan kamreerien armeija, eivätkä näistä hommista jääneet osattomiksi myöskään yliopiston opettajat”, Hentilä kärjistää. ”Vanhassa yliopistomallissa professoreillekin jäi aikaa tutkimukseen, kun ei tuhlattu aikaa esimerkiksi rahoituksen hankintaan.”

Nykyinen yliopistomalli herättää paljon kriittisiä mielipiteitä. ”Tutkimustakin arvioidaan amerikkalaisperäisen managerialismin kriteerein. On kaiken maailman viittausindeksejä, jotka voivat ehkä soveltua ns. koviin tieteisiin mutta eivät humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Vaikka meillä on nelosdivarin resurssit, meidät on laitettu pelaamaan mestarien liigan säännöillä.”

Toisaalta ei Hentiläkään ota yliopistouudistuksia liian vakavasti. ”Olen kokouksissa joskus pilaillut, että meno yliopistolla on niin viihdyttävää seurattavaa, ettei eläkkeelle malttaisi jäädä, sillä tuskin ukkokodissakaan on näin hulvattoman hauskaa.”

Vaikka Hentilä jääkin elokuussa eläkkeelle, ei hän aio kokonaan jättää yliopistoa, sillä luentosarjasta ensi lukuvuodelle on jo neuvoteltu. Myös uusia tutkimusaiheita on jo mietitty. ”Minulle on kertynyt niin paljon aiheita, että luultavasti jäljellä olevat eläkepäivät eivät riitä kaikkien niiden tekemiseen.” * 17

M 18

MUSTAN MUSIIKIN ESIINMARSSI teksti Maija Yrjä

Levy-yhtiö Motownin artistien menestys antoi toivoa Yhdysvaltojen mustalle väestönosalle.

Musiikki toi myös esiin poliittisia epäkohtia.

Y

hdysvalloissa kuohui 1960-luvulla. Yhteiskuntaa ravistelivat poliittiset mielenilmaisut Vietnamin sodan vastustuksesta afroamerikkalaisten kansalaisoikeustaisteluun. Oikeuksiensa puolesta taistelleen väestön soundtrackina soi usein Detroitista kansainväliseksi hittitehtaaksi ponnistaneen Motown-levy-yhtiön musiikki. Levy-yhtiön taival 1960-70-lukujen Yhdysvaltojen musiikkibisneksessä on menestystarina vailla vertaa, mutta myös kertomus musiikin poliittisesta voimasta. ­Motownin tallista ovat lähtöisin lukemattomat länsimaisen viihdeteollisuuden supertähdet: Diana Ross and the Supremes, Marvin Gaye, Stevie Wonder, The Jackson 5, Lionel Richie, The Temptations… Motown on antanut maailmalle myös unohtumattomia ikivihreitä sävelmiä, jotka jaksavat vuodesta toiseen valloittaa yhä uusia yleisöjä. Marvin Gayen ja Tammi Terrelin duetto ”Ain’t No Mountain High Enough” tai The Supremesin ”Stop! In the Name of Love” menee kuin häkä myös 2000-luvun nostalgiannälkäisiin musiikinhar-

rastajiin. Motown oli kuitenkin paljon muuta kun vain ”Sexual Healingistä” laulavia sydämenmurskaajia, hyväntuulista groovea ja glamouria.

Motown-levytysyhtiö perustettiin Berry Gordy Juniorin toimesta vaatimattomissa olosuhteissa vuonna 1959 Detroitissa, Michiganissa. Detroitin huomattavasta vaikutuksesta levy-yhtiöön ja sen ainutlaatuiseen soundiin kertoo jo yhtiön nimi, joka tulee Detroitin vahvaan autoteollisuuteen viittaavasta ”Motortown” -lempinimestä. 1900-luvun puolivälin Detroitissa oli poikkeuksellisen aktiivinen musta yhteisö: vastauksena jatkuvaan syrjintään mustan väestön oli organisoiduttava erilaisiksi yhteisöiksi ja yrityksiksi.

Motownin lisäksi Detroitista ovat lähtöisin monet kulttuuriset instituutiot, kuten ensimmäinen afroamerikkalaisten perustama radio-asema WCHB sekä yksi Yhdysvaltain ensimmäisistä mustien omistamista kustannusyhtiöistä the Broadside Press. Poliittisella rintamalla Detroitissa vaikutti vuonna 1963 perustettu the Freedom Now -puolue, joka oli Yhdysvaltojen ensimmäinen tummaihois19

T 20

ten poliittinen puolue. Detroitissa on syntynyt myös sosiopoliittinen ja uskonnollinen järjestö Nation of Islam, jonka tunnetuin jäsen oli lähes myyttiseen asemaan kohonnut kansalaisoikeustaistelija Malcolm X. Detroitissa vaalittiin muutenkin erityisen aktiivisesti afroamerikkalaisten historiaa: kaupunkiin perustettiin muun muassa vuonna 1965 pelkästään afro­amerikkalaisten historialle omistettu museo sekä yksi ensimmäisistä afroamerikkalaisista kirjakaupoista.

ollut pelkästään pinnallista viihdettä ja bisnestä, vaan siihen sisältyi myös afro-amerikkalaista kulttuuria julistava elementti.

Hyvä esimerkki Motownin aikaisten vuosien panoksesta mustien kansalaisoikeustaisteluun on yhtiön elokuussa 1963 julkaisema ensimmäinen spoken word -äänite. The Great March to Freedom oli Motownin äänittämä tallenne Martin Luther King Juniorin puheesta Detroitin Great March -tapahtumassa oli tärkeä virstanpylväs niin Motownin levy-yhtiön, kuin koko Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikotown sai alkunsa Detroitissa näiden keen historiassa. kaikkien poliittisten, taloudellisten ja Vain kaksi kuukautta Detroitin jälkeen liikkulttuuristen yhteisöjen ohella, vaikkeen marssi Washingtonissa keräsi jopa 300 000 kakin Berry Gordy Jr. piinkovana bisnesmiemarssijaa kuulemaan Kingin kuuluisinta puhenä varoi sotkeentumasta hetta ”I have a dream”. Berliikaa tulenarkoihin liikkeiry Gordy Jr. itse näki puheen siin ja organisaatioihin. Mohistoriallisena tapahtumana. town kuitenkin liittyy erotta“The June 23 Freedom Motown mattomaksi osaksi synnyinRally had all the ingredients of liittyy kaupunkiaan ja sen sosiaalisia a historic event. In his speech oloja. Motownin kehitystaReverend King intelligently erottamattomaksi rinaa Yhdysvaltain menestyand succinctly explains the osaksi synnyin­ neimmäksi mustaksi yritykNegro revolt, underlines its seksi ei siksi voida tarkastella ramifications and points kaupunkiaan tyhjentävästi ilman sen sijoitway to certain solutions. This ja sen sosiaalisia tamista 1960-luvun Detroialbum belongs in the home of oloja. tiin ja sen poliittiseen viite­every American and should kehykseen. be required listening for every Berry Gordy Jr. osti vuonAmerican child, white or black”. na 1959 levytysstudion West Grand Boulevardilta Detroitissa ja antoi stuotown löysi suurimman hittituotdiolle mahtipontisen nimen Hitsville U.S.A. Jo teensa 1960-luvun puoleenväliin Motownin ensimmäisinä vuosina studion nimennessä: naisyhtye The Supremesin. mi osoittautui enteelliseksi: studio onnistui Samaan aikaan kun Motown käytti suurimtuottamaan kuin liukuhihnalta järjestelmälman osan energiastaan heidän valmentamilisesti menestyssävelmiä, kuten The Miracleseensa, Alabamassa poliisijoukot hyökkäsivät sin ”Shop Around” ja Stevie Wonderin ”Finkyynelkaasulla varustettuna mustien äänigertips, Part 2”. Alkoi muodostua tunnistettava oikeuden puolesta marssineen ihmisjoukon Motown -soundi, johon kuuluivat erottamatkimppuun. Levottomuudet saivat maailmantomasti tarttuvat melodiat sekä tanssimiseen ja laajuista huomiota, ja tilannetta rauhoittaakjuhlimiseen kutsuvat rytmit. seen Yhdysvaltain kongressi hyväksyi elokuusKaiken kruunasivat usein tarkkaan mietityt sa 1965 marssiliikkeiden vaatiman kansallisen ja näyttävät esiintymisasut sekä yhteensopivat Voting Rights Actin, joka kielsi kaikkien vätanssiaskeleet. Musiikki voidaan nähdä paithemmistöjen syrjinnän äänioikeutta myönnetsi ihmisiä yhdistävänä ja tanssittavana, muttäessä. ta myös selkeänä ilmauksena mustan kulttuuKuitenkin pian puhkesi uusia väkivaltairin vahvuudesta ja omaleimaisuudesta. Se ei suuksia, kun Los Angelesissa tapahtunut af-

M

M

21

22

W N

roamerikkalaisen miehen rattijuoppousepäisitteli Gayen aikaisemmasta tuotannosta täysin ly paisui nopeasti mellakaksi: yli 4 000 ihmispoikkeavalla tavalla Vietnamin sodan järjettötä pidätettiin ja yli tuhat ihmistä loukkaantui. myyttä, rasismia ja sosiaalista epäoikeudenmuMielenosoittajien tunnussävelmäksi nousi kaisuutta.

Motownin Martha and the Vandellas -yhtyGaye sai albumin julkaistua Berry ­Gordy een vauhdikas ”Dancing in the Street” -kapJr. huomattavasta vastustuksesta huolimatta: pale.

Gordyn mielestä yhteiskunnallisesti kantaaotKappaleen sanoitukset eivät mielenosoittava konseptialbumi oli naisten suosimalta baltajien mielestä ainoastaan kehottaneet juhliladilaulajalta suorastaan järjenvastainen teko. maan viattomasti kaduilla, vaan myös ilmaiseGaye kuitenkin taisteli väsymättä albumin julmaan itseään ja omia mielipiteitään rohkeasti kaisemisen puolesta, mikä lopulta osoittautui julkisella paikalla. Vaikka yhtye itse väitti laukaiken vaivan arvoiseksi: What’s going on nousi lun olevan epäpoliittinen, lehdistö silti yhdissoul- ja poplistojen kärkeen, ja albumi esiintyy ti kappaleen mellakointiin, ja vihjasi jopa Mar- yhä säännöllisesti listauksissa maailman partha and the Vandellas -yhtyeen nimen olevan haista albumeista. feminiininen versio ”vanMotown -levytysyhtidal”-sanasta. ön suhde yhteiskunnallisia Marvin Gaye myös näongelmia käsittelevään muki Martha and the Vandellas siikkiin ei ikinä ollut ongelMotown -yhtyeen vanginneen musiimaton. Berry Gordy Jr. pitoi siististi killaan ajan hengen: ti yhtiön taloudellista ja “I thought the Martha kaupallista menestystä taipukeutuneet ja and the Vandellas came closest teellista vapautta tärkeämkarismaattiset to really saying something. It pänä, ja varoi julkaisemasta wasn’t a conscious thing, but liian kiistanalaista tai poliitmustat artistit when they sang numbers like tisesti radikaalia musiikkia. valtavirran “Quicksand” or “Wild One” or Marvin Gayen What’s going suosioon.

“Nowhere to Run” or “Dancing on -albumin huikea menestys in the Street”, they captured a kuitenkin viimeistään todisti spirit that felt political to me.” markkinoilla olevan kysyntää poliittiselle soulmusiikille. otownin julkaisema musiikki alkoi Motownin tärkein yhteiskunnallinen pemuuttua entistä poliittisemmaksi ja rintö on silti itse levy-yhtiön menestystarikantaaottavammaksi 1960-luvun kuna. Motown toi siististi pukeutuneet ja karisluessa. Jopa levy-yhtiön kiiltokuvamaisimmat maattiset mustat artistit valtavirran suosioon, yhtyeet, kuten the Supremes ja the Temptaja yhtiö onnistui ponnistamaan kansainvälisestions, saivat levytettäväkseen mustan yhteisön ti tunnetuksi tekijäksi. sosiaalisia ongelmia käsitteleviä lauluja, kuten Levy-yhtiön tarina antoi toivoa ja inspiraa”Love Child” ja ”Ball of ­Confusion”. tiota mustalle väestölle, jolle kokonaan musMyös Vietnamin sota ja sen lisääntynyt tien omistaman yrityksen pärjääminen Yhdysepäsuosio heijastuivat musiikkiin ja sanoitukvaltain kapitalistisilla markkinoilla oli aikaisiin. Motown -artisti Edwin Starrin levyttämä semmin ollut vain unelmaa. * ”War!”-single oli vahva Vietnamin sodan vastainen mielenilmaus, ja lyriikat julistavat päättäväisesti: ”War! What is it good for? Absolutely nothing!” Motownin luultavasti kuuluisin Perustuu Suzanne E. Smithin kirjaan sodanvastainen ja yhteiskunnallinen kannan”Dancing in the Street – Motown and the otto oli kuitenkin Marvin Gayen vuonna 1971 Cultural Politics of Detroit”, julkaistu ”What’s going on?” -albumi. Levy kä- Harvard University Press, 2009.

M

23

24

Espanjan yhteiskunta on saanut kehittyä 40 vuotta, mutta sisällissodan aaveet eivät ole jättäneet ihmisten mieliä.

FRANCON PERIN†Ö teksti & pääkuva Jaakko Salonen muut kuvat Wikimedia Commons

K

enraali Francisco Francon nationalistien voitto Espanjan sisällissodassa loi vuoteen 1975 asti kestäneen konservatiivisen diktatuurin, jossa toisinajattelijoille ja Francon vihollisille ei ollut sijaa. Vasta Francon kuolema palautti maan kansainväliseen yhteisöön ja murensi yhden viimeisistä autoritäärisistä saarekkeista demokraattisessa Länsi-Euroopassa. Vaikka yhteiskunta on saanut kehittyä 40 vuotta Francon jälkeen, sisällissodan aaveet eivät ole jättäneet ihmisten mieliä.

Matkalla Espanjan epäilemättä kiistanalaisimmalle monumentille tunteet ovat ristiriitaisia. Laakson keskellä kohoava yli 150 metriä korkea risti näkyy kauas.

Espanjan sisällissodassa kaatuneiden muistolle omistetun Valle de los Caídos (suomeksi Kaatuneiden laakso) monumentin alueelle on haudattu 33 000 sisällissodassa kaatunutta – enemmistö Francon puolella taistelleita nationalisteja.

Vuonna 1959 valmistuneen monumentin rakensivat pääasiassa sodan hävinneen osapuolen vangit. Vuoren rinteeseen rakennetulta kaariholviaukiolta astutaan sisään vaikuttavaan maanalaiseen kirkkoon, jonne Franco on haudattu vain muutaman metrin päähän alttarista ja ristiinnaulitusta Jeesuksesta. Hänen hautansa kukitetaan yhä joka ikinen aamu yhdessä fasistisen puolueen perustaja José Antonio Primo de Riveran haudan kanssa.

Primo de Rivera teloitettiin vuonna 1936 sisällisso25

dan alussa ja on Espanjan äärioikeistolle marttyyri, sankari joka kuoli aatteidensa puolesta.

Paikalla järjestettiin äärioikeiston vuosittaisia juhlamenoja, kunnes ne kiellettiin hallituksen toimesta lailla vuonna 2007. Valle de los Caídos kuvastaakin hyvin Espanjan ristiriitaista suhdetta lähimenneisyyteensä. Se ihastuttaa ja se hirvittää.

teiden tohtori Javier Morales Madridin European-yliopistosta. ”Francon aikana opittiin, että varmin tapa selviytyä ongelmitta on olla puuttumatta politiikkaan.”

Moralesin mukaan espanjalaiset eivät ole vielä tottuneet demokratian pelisääntöihin, jossa kansan tulisi osallistua politiikan tekemiseen ja itse ohjata sitä. Demokratia Espanjasspanjan sisällissota käytiin vuosina 1936– sa on vielä hyvin nuori. Politiikka ja kansa ovat 1939 tasavaltalaisten ja kenraali Francisco Espanjassa edelleen toisistaan irrallisia, eikä Francon johtamien nationalistien välillä tavallinen kansa osallistu päätöksentekoon. ja päättyi yli kaksi vuotta kestäneeseen MadriKansa käy omaa politiikkaansa baaritiskeildin piiritykseen. Sodan jälkeen alkoi Francon lä, jossa maan politiikkaa kritisoidaan, mutta kuolemaan 1975 asti kestänyt konservatiivinen sitä ei kuitenkaan lähdetä muuttamaan. Aktiidiktatuuri, jossa toisinajattelijoille ja Francon viset vähemmistöt puolestaan osallistuvat mievihollisille ei ollut sijaa. Espanja lenosoituksiin, mutta eivät orgaoli autoritäärinen saareke demonisoidu politiikan teon perinteikraattisessa Länsi-Euroopassa ja sissä kanavissa. ”Francon melko eristäytynyt muusta kanEspanjan puoluekenttä on aikana opittiin, myös hyvin kaksijakoinen. Polisainvälisestä yhteisöstä.

Espanjassa pidempään olestiikkaa hallitsee vuorotellen joko että varmin kelevalle diktatuurin aika tuoikeisto- tai vasemmistopuolue. tapa selviytyä Liikkuvia äänestäjiä on vähän, ja lee väkisinkin esille eri tilanteissa. Suurimmalle osalle väestöstä vaihtoehto omalle puolueelle on ongelmitta entinen diktatuuri ei enää merusein äänestämättä jättäminen. on olla kitse paljoa, mutta joitakin se Vasta nykyisen kriisin aikana eskuitenkin edelleen jakaa, vaikka panjalaiset ovat alkaneet etsiä puuttumatta kenraalin kuolemasta tulee täyvaihtoehtoja, ja uusia poliittisia politiikkaan” teen pian 40 vuotta. toimijoita on noussut perinteisJoillekin aikakausi kuvastaa ten puolueiden rinnalle. vakautta ja arvoja, toisille taas tukahduttamista ja vainoa. Edes poliittinen rancon visio oli yksi yhtenäinen ja voijohto ei tiedä miten menneisyyteen pitäisi suhmakkaasti katolinen Espanja. Aikaa vätautua, ja näkemysero on myös jyrkkä vasemrittivät hyvin konservatiiviset arvot, joimisto- ja oikeistopuolueen välillä. Edellinen ta valtio yksin määritti. Muutosta ei halutvasemmistohallitus poistatti kaikki Francoa tu, ja Espanja pysyi paikallaan aikana jolloin esittävät patsaat Espanjasta, sulki Valle de los muu läntinen Eurooppa kehittyi nopeasti. EnCaídosin vierailta ja antoi rahakorvauksia diksi töikseen Franco vahvisti katolisen kirkon tatuurin vainosta kärsineille. Oikeistohalliasemaa, ja vei uskonnollisen opetuksen kaikille tus taas avasi monumentin uudestaan ja antoi koulujärjestelmän tasoille. Tieteen, tutkimukFrancon tyttären johtamalle Franco-säätiölle sen ja edistyksen rooli oli toissijainen, mikä merkittävän rahalahjoituksen. osaltaan on vaikuttanut nykyisen koulujärjesOngelmallinen suhde menneisyyteen ei telmän tehottomuuteen ja huippuyliopistojen kuitenkaan ole ainoa asia miten diktatuurin ai- puutteeseen. ka näkyy Espanjassa, vaan sen perintö on syDiktatuurin aikana oli olemassa vain ykvällä yhteiskunnassa. si totuus, eikä vaihtoehtoja ollut saati tarvinnut “Tärkeimpänä jäänteenä on politiikan neetsiä. Abortti, ehkäisyvälineet ja avioero olivat gatiivinen kaiku”, kertoo kansainvälisten suhdiktatuurin aikana kiellettyjä, ja naisen paikka

E

F

26

Jorge Díaz Bes

oli kotona. Nainen oli myös miehen päätösvallan alainen ja tarvitsi aviomiehensä luvan esimerkiksi työskentelyyn tai matkusteluun.

Francon aikakauden loppupuolella arvot alkoivat jo muuttua. Tukahdutetut paineet purkautuivat voimakkaasti heti Francon kuoleman jälkeen, kun nuoriso kapinoi vanhoja arvoja vastaan ja alkoi kehittää erilaisia käyttäytymistapoja ja tyylejä sekä irtautui entisestä yhden ainoan vaihtoehdon mallista. Tabuista haluttiin eroon. Diktatuurin trauman jälkeen arvoliberalisoituminen on Espanjassa ollut nopeaa, ja esimerkiksi 2005 maassa hyväksyttiin samaa sukupuolta olevien avioliitto.

Homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan selkeästi Suomea avoimemmin ja yleisesti rakkautta osoitetaan julkisesti. Kaduilla huomaa myös hyvin ihmisten tavan toteuttaa yksilöllisyyttään, kun pukeutumistyylejä on mitä erilaisimpia ja alakulttuuritarjontaa laidasta laitaan.

Vanha ja uusi Espanja ovat kuin kaksi eri maailmaa, mikä luo konflikteja, kun sukupolvien välillä on kuilu eikä yhteisymmärrystä löydy.

Konservatiiviset arvot näkyvät vielä esimer-

Monumentin toiselle puolelle rakennetun benediktiläisluostarin munkit pitävät huolta sisällissodassa kaatuneiden haudoista. Nykyään alueesta halutaan muistopaikka kaikille konflikteissa kaatuneille espanjalaisille.

kiksi siinä, että lähes poikkeuksetta naimaton pariskunta nukkuu eri huoneissa vieraillessaan vanhempiensa luona. Lisäksi vallassa olevan oikeistopuolueen, Partido Popularin, monet jäsenet ovat katolisia arvokonservatiiveja tai vanhan politiikan edustajia. Puolue yrittääkin juuri ajaa läpi äärimmäisen tiukan aborttilain, joka on herättänyt kovaa vastustusta.

Diktatuuri esti myös kilpailukykyisen järjestelmän syntymistä työmarkkinoilla, kun Francon Espanjassa perhetausta ja -suhteet olivat uran kannalta tärkeämpiä kuin koulutus tai henkilökohtaiset ominaisuudet. Parhaat ja kyvykkäimmät eivät päässeet johtajiksi, vaan ne joiden perhesuhteet mahdollistivat pääsyn näihin virkoihin. Tämä ei luonnollisesti kannustanut opiskelemaan ja työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla, kun tulevaisuus oli lähes ennalta määrätty. ”Espanjassa jatkettiin vanhan monarkisen syntyperän määrittämää järjestelmää, kun muualla Euroopassa siirryttiin eteenpäin kilpailulliseen kysynnän ja tarjonnan määrittämään malliin”, sanoo Javier Morales.

27

Franco looking at things.

Espanjassa hyödynnetään perhe- ja ystävyyssuhteita edelleen ahkerasti, eikä ole tavatonta tai paheksuttua puhua varmasta tulevaisuudesta sedän tai muun tuttavan yrityksessä.

Eugenio Morales Agacinon valokuva-arkisto

syvän kotona. Mielenkiintoinen fakta on myös se, että suurin osa diktatuurinaikaisista kirjakäännöksistä on vieläkin käytössä, joten lähes kaikki vanhemmat teokset ovat käyneet Francon sensuurikoneiston läpi ja niistä on poistetuurin osa Espanjan laeista on Francon ai- tu hävyttömänä pidettyjä kohtauksia. kaisia ja perustuslaki on uusittu diktaVaikka Francon kuolemasta on aikaa ja Estuurin jälkeen kerran, vuonna 1978 depanja on muuttunut paljon diktatuurin ajoismokratisoitumisen kynnyksellä. Talousasioita, ei niihin aikoihin suhtautuminen ole ongelta koskevat lait ovat esimerkiksi matonta. Kyse on lähihistoriasta, auttamatta vanhentuneet. Esjonka vaikutukset ovat edelleen panjan työmarkkinat ovatkin päivänselviä yhteiskunnan kaikilEspanjassa äärimmäisen joustamattomat ja la tasoilla – vähintään alitajuisesti. politiikan ja työntekijän asema todella suoEspanjan lipun pitäminen jattu oli työn laatu miten huoparvekkeella ja isänmaallisuus viestinnän noa tahansa. Nykyisistä leikyhdistetään helposti Francoon välinen kytkös kauksista ja niiden kohteista voi ja äärioikeistoon, ja (paradokolla montaa mieltä, mutta jotain on vielä todella saalisesti) kuninkaan kritisoinmuutoksia on tehtävä kilpailutia pidetään helposti hyökkäykvoimakas. kykyisen ja kestävän talouden senä demokraattista Espanjaa luomiseksi. vastaan.

Espanjassa on nykyään toNuoren demokratian symki sananvapaus, mutta politiikan ja viestintävä- bolisesta merkityksestä kertoo kuitenkin Eslineiden kytkös on vielä todella voimakas. Läpanjan ensimmäisen pääministerin ja demohes jokainen sanomalehti on jonkun puolueen kratisoitumisen johtohahmon Adolfo Suárezin hallitsema ja monet lukijat ostavat vain oman äskettäinen poismeno: hänen kunniakseen järpuolueensa uutiset. Nykyinen hallitus on myös jestettiin viikon mittainen suruliputus, ja hauvoimakkaasti rajoittanut ilmaisunvapautta halta-arkkua kävi katsomassa koko maan johto kulitakseen talouskriisiä seuranneita mielenosoiningasta myöten. Hänen kaltaisiaan sankarituksia. Signaali on selvä: ihmisten halutaan py- hahmoja Espanjan demokratia vielä tarvitsee. *

S

28

välissä t uu t or ie si t t ely t

* var jopä äsykoeopas * ope t ta jat uutorin

terveiset

Teemu Perhiö

Ilona Mäkijärvi, Miran Hamidulla, Hannele Kirveskoski ja Saila Kurki.

Polhon tuutorit 2014 polhossa ei tarvitse ainakaan pelätä jatkuvuuden

katkeamista. Tämän vuoden tuutorikatras kattaa peräti neljä edeltävää fuksivuosikertaa. Näin monen fuksisyksyn kokemus on eittämättä hyödyksi tulevan syksyn toteuttamisessa.

Tavallisten tuutorien lisäksi Polholla on myös kansainvälisistä opiskelijoista huolehtiva kv-tuutori.

Innokas tuutorijoukko kertoo Poleemille odottavansa jo nyt syksyä ja uusien polholaisten kohtaamista. ”Fuksisyksyn suunnittelu on jo täydessä käynnissä. Olemme varautuneet vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin – edes uusiin tutkintovaatimuksiin perehdyttäminen ei pelota meitä”, tuutorit kertovat.

Lue esittelyt sivuilta 29–31!

+

Teemu Perhiö

Timo Eloranta

T

imo on kv-tuutorimme, joten hänen tehtävään on huolehtia ihanien Erasmus-vaihtareiden integroitumisesta fuksisyksyymme.

29

POLHON

TUUTORIT

Ilona Mäkijärvi

I

lona on tuutorijoukon akateemisesti nuorin, lähes fuksi itsekin, joka vielä opettelee yliopiston saloja. Esimerkiksi viime maaliskuussa hän viimein oppi, miten tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan. Oman varttinsa parrasvaloissa Ilona koki vuoden 2013 Itsarisilliksellä pitäessään fuksin puheen. Lisää loistetta elämäänsä saadakseen hän haki tuutoriksi. Ilona ei kuitenkaan ole mikään maakrapu, vaan hän elää karua saaristolaiselämää – Lauttasaaressa.

30

2014

ON TAAS SE AIKA VUODESTA

Miran Hamidulla

M

iran on Tasosta Polhoon loikannut rintamakarkuri, joka ei koskaan ole lukenut poliittiseen historian pääsykoekirjaa. Hänen ei voi siis odottaa ymmärtävän sisäpiirivitsejä Hilppa-tammasta. Miran ei juuri muutenkaan lueskele kirjoja, koska suorittaa kaiken mieluiten essein. ”Mirri” rakastaa niin suurmiehiä kuin myös kotikaupunkiaan Keravaa ehdoitta, ja suree edelleen Keravan Anttilan sulkemista.

ESITTELEVÄT

TOISENSA

Hannele Kirveskoski

V

aikka Hannele on akateemisesti ylivoimaisesti vanhin tuutori, hän tienaa elantonsa edelleen myymällä nuorisolle lukiokirjoja. Jo toista kertaa tuutorina toimivana Hannele aikoo jättää maisterivaiheen opinnot suosiolla sivuosaan omistautuakseen täysillä uusille opiskelijoille. Hannele poimi kandinsa otsikon vanhasta Ilkka-lehdestä, ja asustaakin maaseudun rauhassa Espoon Leppävaarassa.

teksti Miran Hamidulla, Hannele Kirveskoski, Saila Kurki & Ilona Mäkijärvi kuvat Teemu Perhiö

Saila Kurki

O

piskelijakavereiden mielestä Saila on äärimmäisen fiksu, omasta mielestään taas superblondi. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä sulje toisiaan pois: ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Saila suoritti reilusti yli 55 noppaa, mikä ilahdutti tiedekuntaa suuresti. Vapaa-ajallaan Polho ry:n opintovastaava tyrmää korsolaisteinien kaljanostohaaveita supermarketin kassalla, mikä viihdyttää häntä suuresti.

31

VARJOPÄÄSYKOEOPAS

Poliittisen historian pääsykoekirja Suomen poliittinen historia 1809–2009 on kaikkien opiskelijoiden tosiallisesti rakastama klassikko. Tässä vinkit sisäänpyrkijälle ja muille sivistystä janoaville. teksti Mathilda Timmer & toimitus

erityisesti kirjan Jussi-

Wikimedia Commons

la-osiosta löytyy lukuisia ko­ miteoita, jotka uuden opis­ kelijan on hyvä muistaa: Tengströmin komitea, Nor­ denstamin komitea, Crondstedtin komitea, Mihailin komi­ tea, Bungen komitea, ministerikomitea, Suomen asiain komitea (kak­ si kertaa perus­ tettu), Suomen lakien syste­ matisoimisko­ mitea, Suomen hallinnon uudis­ tuskomitea, N.H.Bunge. ­Vannovskin komitea, W ­ eissenbergin ko­ mitea, Tangatsevin komitea, Solskin komitea ja Ståhlbergin perustuslakikomitea.

Komiteoista eniten kyl­ miä väreitä aiheuttaa Bungen komitea. N.H.Bungen johta­ ma venäläis-suomalainen se­ kakomitea keskittyi laatimaan sääntöjä yleisen ja paikallisen lainsäädännön keskinäisis­ tä suhteista 1890-luvulla. Suo­ malaisen ja Venäläisten osa­ puolien kantojen erot olivat

jyrkkiä, sillä suomalaiset eivät tunnustaneet yleisvaltakun­ nallista lainsäädäntöä.

Komitean varsinainen mietintö jää kirjassa rivien vä­ listä luettavaksi: pointtina oli, että suomen lait olisivat alis­ teisia yleisvaltakunnal­ liselle lainsäädän­ nölle. Komite­ an työ jäi ilman keisarin vahvis­ tusta, mutta si­ tä käytettiin pai­ nostusvälineenä suomalaisia vas­ taan, ja sen mie­ tintöön nojauduttiin vielä 1910 lain valmis­ telussa.

Helmikuun manifestiin Mi­ hailin komitea kaivoi ”vihre­ än veran alta esiin" sinne 1894 haudatun Bungen komitean ve­ näläisen osapuolen mietinnön.

Jos näissä komiteoissa ei ollut tarpeeksi, vuonna 1936 Suomi osallistui kansainväli­ sen puuttumattomuuskomite­ an työhön Espanjan sisällisso­ dassa. Muita hyviä komiteoi­ ta olivat mm. Tatu Nissisen ja Ahlbäckin komiteat.

säädökset & lait 32

Wikimedia Commons

Kuumat komiteat Bobrikov sai lyijystä.

Bobrikov et co. jussila käyttää värikästä kieltä kirjoit­

taessaan Suomen kenraalikuvernööreistä ja muista virkamiehistä. Lähes jokaiseen liit­ tyy jokin hassu fakta tai mielenkiintoinen kuvaus.

A.A.Zakrevski oli ”tarmokas”, mutta joutui epäsuosioon epäonnistuttuaan kole­ ran torjunnassa. Venäläistäjän ja satraapin paha maine (kuin myös N.I.Bobrikov ja F.A. Seyn) F. W.R. von Berg sai hosuvan tyylin an­ siosta sai nimen ”Fjeskenberg” (Fjäsk tar­ koittaa ruotsiksi hätäilyä ja hössötystä) Rokassovski, ”lempeä” kenraali, lähetet­ tiin suomeen rauhoittamaan ihmisten mieliä.

Nikolai Adlerberg, jonka toimet lähen­ tää Suomea Venäjään olivat pehmeät ja kulttuuriset: Suomeen tuotiinkin paljon ve­ näläistä taidetta ja teatteria. af Forssells oli ”hyväntahtoinen ja origi­ nelli” tykistökenraali, joka toimi talousosas­ ton varapuheenjohtajana.

heti pääsykoekirjan alussa

pureudutaan tiukkoihin fak­ toihin. Jussila kertoo sääty­ jen lähetyskunnan ja keisa­ rin välisistä neuvotteluista ja 15 kohdan listasta, joissa esiin nostetaan niinkin tärkeä fakta kuin lähetyskunnan toive lei­

vinuunien oikein rakentami­ sesta tulipalojen välttämiseksi.

Entäs nämä? Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä käsitti karvi­ aismarjojen tuonnin Suomeen.

1934 puolestaan säädettiin puserolaki.

Kansanarkisto

Presidentti johtaa Fellmanin pelto.

Vapaussota? hentilÄn eli kirjan toisessa osiossa opi­

Tuntematon kuvaaja

taan sisällissodan kannalta ratkaiseva teesi tai virke, jonka moni uusi opiskelija on var­ masti kirjaa lukiessaan jo oppinut ulkoa. Se muistuu mieleen vielä hieman vartuneem­ maltakin tieteenharjoittajalta sanasta sa­ naan oikein. ”Punaisen Suomen johtajat eivät tavoi­ telleet Leninin valtio­opin mukaista prole­ tariaatin diktatuuria vaan kansansuvereeni­ teettiperiaatteeseen perustuvaa parlamen­ taarista demokratiaa.”

kirja on tietenkin täynnä Polholaisten lempipresi­ presidenttien edesottamuksia. dentillä Kekkosella oli ”myrs­ Suuren osan saavat Mannerkyisä” suhde mediaan ja läh­ heimin uhkailut eroamises­ distöön, ja usein kutsuikin ta, ja hänen muut kiukuttelut, lehtimiehiä seuraavilla nimil­ jotka jatkuvat aina jatkosodan lä: ”virvatulet”, ”loiskiehunta”, loppuun asti. Yhteensä kirjan ”tunnelimiehet”. Mutta yksin­ sivuilla näitä kertoja on 5. kertainen suhde lehdistöön ei Tarkkasilmäiset ollut Kekkosen seuraajalla ja varmasti kaik­ Koivistollakaan, Koivistollakaan tosin ki muutkin huo­ hän pitäytyi paljon maavat puut­ lempeämmissä ni­ teen kirjan ra­ mityksissä, kuten portoinnissa ”sopulit” ja ”en­ presidentin­ nustajaeukot”. vaaleista, sil­ lä Paasikiven Hitler ja ensimmäinen Mansku valinta on jä­ johtivat tetty kokonaan samaan pois. Lienee­ aikaan omia kö Kekkos­ihana maitaan. sekoittanut teki­ jöiden päät?

Tuntematon kuvaaja

Hilppa­tamma SAK vs SAJ kukaan itseään

kunnioittava pol­ holainen ei voi unohtaa Hilp­ pa­tamman ja maanviljelijä Ruuttusen kohtaloa, joka eskaloi­ tui 1932 Ylivieskassa Näivetystauti Nivalan konikapinaksi. oli koitua Alueella huhut­ pollen tiin liikkuvan tarttu­ kohtaloksi. vaa näivetystautia.

Hilppa määrättiin lo­ petettavaksi, vaikka se olikin vain aliravit­ tu. Ruuttunen kieltäytyi teurastamisesta, ja hänet määrättiin sakkoihin – kykenemättö­ mänä maksamaan hänet passitettiin Oulun lääninvankilaan. Väkijoukko vapautti Ruut­ tusen Nivalan asemalla sattuneessa nuja­ kassa, jossa mukiloitiin poliisejakin. Paikal­ le komennettiin Oulusta 70­päinen sotavä­ enosasto, jota komensi ”kovista otteistaan tunnettu” Nikke Pärmi. Poliisien onnistui kuitenkin nujertaa kapina.

Vaikka kirja ei avaa enempää Ruuttusen ja Hilppa­tamman kohtaloa, Wikipedia ker­ too, että tamma eli vielä vuosia!

aMMattijÄrjestÖsotkut 1920­luvun

lopussa ovat omiaan sekoittamaan kenen ta­ hansa pään. Missä vaiheessa oli SAK ja SAJ? Sitten yhtäkkiä toinen lakkautetaan. Ja mistä tämä Punainen Ammattijärjestö oikein tuli? Ja taas on SAK:ta ja SAJ:ta sekaisin.

Känni­ vaaran vuodet Vaaran vuoDet ­termin

isä Lauri Hyvämäki syyttää Mauno Pekkalaa häilyväisyy­ destä ja säännöttömästä elä­ mäntavasta. Mutta Nevaki­ vi tietää, että samaa saattoi sanoa koko silloisesta minis­ teriöstöstä. Säännötöntä elä­ mäntapaa saattoi aiheuttaa esimerkiksi alkoholi, ”jonka käyttö oli sodan jälkeen run­ sasta kaikissa, ei vähiten halli­ tuspiireissä”.

50x LYHENNE nevakiven kirjoittamas­

sa, kirjan kolmannessa osios­ sa päästään paneutumaan eri kirjainlyhenteisiin. Muis­ tatko vielä mitä merkitse­ vät SNS, SKDL, IFTU, WFTU, SAK, SAJ, ASO, MTK, NATO, YYA, ARAVA, TVK, EK, AKS, IKL, STK, LKP, EFTA, ILO, IPU, YK, UNESCO, Cocom, TPSL, TUPO, SMP, SKL, SKYP, EEC, MLF, OECD, OEEC, Nordek, SEV, SALT1, SALT2, ETYK, Skop, SYP, KOP, SVUL, EY, EMU, EAPC, WHO, ETA ja EC? KVG. 33

ope t ta jat uu t orilta

Tauno Saarela

P

Melkein ainutlaatuinen

tiikan edellytyksinä ja kohteina luetaan oliittinen historia on melkein aipoliittisen historian tutkimusaiheiknutlaatuinen oppiaine – Suosi. Historian poliittinen käyttö vakiintui messa sitä opetetaan Helsingin jo 1990-luvulla tärkeäksi alueeksi. Eri ohella vain Turussa. Poliittinen historia teemat ovat myös polkeneet alleen jaon kuuluu molemmissa kaupungeissa valyleiseen ja Suomen historiaan. tiotieteellisiin oppiaineisiin, mutta HelPoliittisen historian opinnot koossingissä poliittisen historian ainutkertuvat luentokursseista, esseetehtävistaisuutta lisää se, että oppiaine on jo tä, kirjatenteistä, seminaareisvuosikausia ollut läheisessä ta, oppimispäiväkirjoista ja yhteistyössä talous- ja somuista kirjallisista töissiaalihistorian kanssa. ”Poliittisen tä. Poliittisen historian Vuosina 1994–96, historiaan opiskelu antaa välineijolloin te, tänä vuonopiskelu antaa tä arvioida nykypäivän na aloittavat poliittivälineitä arvioida ongelmia ja muutoksia sen historian opiskenykypäivän kriittisesti: opiskelu lijat, päästitte ensiongelmia ja auttaa ymmärtämään, äänenne, poliittinen miten menneisyyden ja historia mainosti itmuutoksia tulevaisuuden jännite on seään valtioiden, valkriittisesti.” olennainen osa nykymuutio- ja yhteiskuntainstitoksia. Poliittisen historian tuutioiden, kansainvälisten opinnoissa selviää myös, miten suhteiden, poliittisten aatteiden, historia on läsnä nyky-yhteiskunnassa ja puolueiden ja joukkoliikkeiden sekä miten sen avulla ohjataan ja oikeutetaan henkilöiden historiana. Poliittisen histulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa. torian sanottiin myös koostuvan yleisesPoliittisen historian opettamista taitä ja Suomen historiasta sekä painottudoista ja vahvasta yleissivistyksestä on van Ranskan vallankumouksen jälkeihyötyä työtehtävissä, joissa on osattava seen aikaan. käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia seSamat teemat ovat yhä tärkeitä, kä omaksua ja tuottaa uutta tietoa jousmutta nykyisin myös taloudelliset, sotavasti. siaaliset ja kulttuuriset rakenteet poli-

34

”

”

Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut.

Antton

ERITYISAVUSTAJA VTM, M.A.

Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin.

Anu

OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM

SINÄ OLET VAIKUTTAJA. Mutta millainen?

Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.

Vallankäytön monet kasvot Tasa-arvoisessa ja keskiluokkaisessa yhteiskunnassa tarve vahvalle johtajalle heikkenee.

Anu Kantola kertoo miten vallakäytön tyylit ovat madaltuneet 1950-luvulta nykypäivään asti. teksti ja kuvat Topi Houni

V

aalirahasotkuissa rypeneen keskustan uudeksi puheenjohtajaksi kesällä 2012 valittu Juha Sipilä vaikuttaa melko tavalliselta suomalaiselta.

Kesällä 2011 tuore ensimmäisen kauden kansanedustaja ja yritysjohtaja Sipilä kertoi harrastavansa häkäpönttöautoilua itse rakennetulla El Kamina -nimisellä autollaan. Kaksi vuotta myöhemmin Sipilä toteutti Facebookissa alkaneen tempauksen ja pyöräili näyttävästi seurueineen Oulusta Helsinkiin. Viime talvena Sipilä ilmoitti, että häntä saa potkaista polvitaipeeseen, jos hänestä tulee tyypillinen poliitikko.

Puolue ei ole tarvinnut johtajakseen julkisuudessa vahvana auktoriteettina esiintyvää henkilöä, koska tavallisuuttaan korostava IT-miljonääri on onnistunut odotuksia paremmin. Onko Sipilän esimerkki osa suurempaa muutosta johtamiskulttuurissa vai pelkkä julkisuustemppu? ”Vallan julkinen mataluus saattaa olla fasadi, jonka takana todellisuus voi olla hyvinkin karua. Mielestäni kuitenkin vallankäytön madaltuminen on pitkäaikainen trendi, joka kuitenkin konkretisoituu todellisuudessa hitaammin kuin julkisuudessa”, Helsingin yliopiston

36

Anu Kantolalla on suunnitelmissa julkaista muutama artikkeli Matala Valta -kirjan aineiston pohjalta.

viestinnän dosentti Anu Kantola vastaa esitettyyn kysymykseen.

Tuoreessa kirjassaan Matala valta (Vastapaino 2014) Kantola esittää, että yhteiskunnassa, jossa ihmiset kokevat itsensä vapaiksi ja tasa-arvoisiksi vanha hierarkkinen johtamistyyli ei ole enää toimiva. ”Kirjan yksi pääviesti on, että keskiluokkaistumisen ja yksilöllistymisen seurauksena ihmiset haluavat johtaa itseään. Tottelemisesta on siirrytty itsensä toteuttamiseen”, Kantola tiivistää.

O

sana monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusprojektia syntynyt Matala valta kuvaa miten Suomessa vallankäyttö ja vallan julkinen esiintyminen on muuttunut 1950-luvulta nykypäivään. Kirjan aineistona on käytetty Suomen Kuvalehden ja Talouselämä-lehden henkilöhaastatteluita, ja painopiste on poliitikkojen ja yritysjohtajien julkisessa esiintymisessä.

38

Kantolan esityksessä toisen maailmansodan jälkeen vahvat isähahmot johtivat Suomea sekä politiikassa että yritysmaailmassa. 1960-luvulta lähtien isähahmoja alkoi haastaa yhteiskunnassa suunnittelu-uskoon ja järkeen nojaavat byrokraattijohtajat. Byrokraattijohtajille julkisuus ei ollut tärkeää eikä karismaattinen persoona ollut oman auktoriteetin salaisuus.

Mieluummin nojattiin vallitseviin instituutioihin, ja oma toiminta nähtiin osana laajempaa järjestelmää.

1970-luvulla alkoi yritysmaailmassa muutos, jota Kantola nimittää vallankumoukselliseksi tyyliksi. Suunnitteluyhteiskunnassa pimennossa olleet yrittäjät nousivat julkisuuteen persoonallisina hahmoina, jotka vieroksuivat työnteossa byrokraattisuutta ja erilaisia hierarkioita. Luovia ratkaisuita etsittiin yhdessä alaisten kanssa ja kameran edessä poseerattiin mielellään yksilöllisten harrastusten parissa. Vallankumouksellisen tyylin keskeisenä piirteenä voidaankin pitää tarkasti hiottua julkisuuskuvaa.

M

atala valta -kirjaa varten on koluttu läpi reilut 800 henkilöjuttua. Anu Kantola kertoo konkreettisesti huomanneensa tutkimuksen edetessä kuinka yhteiskunnan ja rakenteiden muuttuminen on vaikuttanut vallan käyttämiseen. Myös julkisuus on muuttunut 1950-luvulta lähtien hyvin paljon. ”Perustava ongelma on, että vanhat luokkapohjaiset puoluejaot ovat hajonneet, minkä johdosta liikkuvia äänestäjiä on tullut lisää ja puolueet ovat liikkeessä yrittäen tavoittaa äänestäjät puolelleen”, Kantola sanoo.

Nykyajan johtajat yrittävät parhaansa mukaan vedota nyky-yhteiskunnan tasa-arvoon uskoviin ihmisiin. Vaikka vallankumouksellinen tyyli on siirtynyt yritysmaailmasta myös politiikkaan mukaan, on johtajien retoriikassa menneisyys vahvasti esillä. Käynnissä on koko ajan jatkuva vastavoimien veto: halutaan katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, mutta tarvittaessa nojataan turvallisiin menneisyyden muistikuviin.

Kantolan mukaan modernissa yhteiskunnassa nostalgia on vahva voima. 1960- ja 70-luvuilla talouden rakennemuutoksen seurauksena tyhjentynyt Suomen maaseutu sai puolustajan Veikko Vennamosta, joka puolusti unohdetun kansan oikeuksia. Myös Urho Kekkonen poseerasi mielellään synnyinkotinsa Lepikon torpan maisemissa. Kekkosta ja Vennamoa nuorempi Timo Soini on haikeasti muistellut 1980-lukua hyvänä ajanjaksona, jolloin duunarillakin meni vielä hyvin. ”Arvostan Timo Soinia kovasti. Hän on taitava vallankäyttäjä, ja kun hänet tapaa, hän on ihmisenä todella mukava.”

Taitavalla vallankäytöllä Kantola täsmentää tarkoittavansa monipuolista johtamistyyliä, joka muuntuu sen mukaan kenen seurassa Soini kulloinkin on. Äänestäjien keskuudessa mieleenpainuva puhe pidetään vaikka olutkorin päällä seisten, mutta tärkeissä neuvotteluissa vitsit jätetään vähemmälle eikä asiallinen käytös tuota ongelmia. ”Kekkonen oli tässä mestari”, ­Kantola muis­tuttaa.

Urho Kekkonen hiihti, kalasti ja metsästi, mutta seuraavassa hetkessä hän oli kuin koto-

”Kirjan yksi pääviesti on, että keskiluokkais­tumisen ja yksilöllistymisen seurauksena ihmiset haluavat johtaa itseään.

Tottelemisesta on siirrytty itsensä toteuttamiseen”

naan muiden valtiomiesten seurassa. Musiikkitermein ilmaistuna Kekkonen hallitsi suvereenisti sekä matalan että korkean rekisterin.

Soini on itse vierastanut vertausta Kekkoseen ja maininnut, että omasta mielestään hän muistuttaa sittenkin enemmän omaa esikuvaansa, Suomen Maaseudun Puolueen perustajaa Veikko Vennamoa. Kantolan mielestä vertaus on kuitenkin puutteellinen. ”Vennamolta puuttui vallankäytössä suvereeni ylärekisteri.”

Nykyään politiikka on tasa-arvoistunut, ja poliitikot joutuvat lähestymään äänestäjiä yksilöinä. Keskiluokkaistuminen onkin hälventänyt vanhojen puolueiden roolijakoa. Onko kehitys ollut vain positiivista vai olisiko äänestäjien helpompi samaistua selkeämpiin roolimalleihin? ”En haikaile takaisin 1970-luvulle. Elän tätä aikaa mielelläni, varsinkin naisena”, ­Kantola tuumaa. * 39

Futiskentältä maisteriksi Veikkausliigan veteraani Heikki Haara paketoi opintonsa neljässä vuodessa. teksti Antti Lehtinen kuva Heikki Haaran kotiarkisto

P

oliittisen historian tutkija Heikki Haara on varmasti kaikkien aikojen polholainen jalkapalloilija. Poleemi haastatteli Haaraa kesän kynnyksellä opintojen ja huippu-urheilun yhdistämisestä.

Heikki Haara, 31, sai jalkapallo-oppinsa Lahden Reippaassa. Nuorena hän oli lahjakas keskuspuolustaja ja toimi ikäluokassaan poikamaajoukkueen kapteenina. ”Hyvin sujuneet maajoukkuepelit poikivat yhteydenottoja eurooppalaisten seurojen kykyjenetsijöiltä. Kävin Hollannissa ja Englannissa harjoitusleireillä”, Haara muistelee viimeisiä junnuvuosiaan.

Vuonna 2000 Haara teki ammattilaissopimuksen lontoolaisen FC Wimbledonin kanssa ollessaan vasta 17-vuotias. Koulunkäyntiä Haara ei kuitenkaan lopettanut orastavasta urastaan huolimatta. Lukion hän suoritti loppuun Englannista käsin tenttien. ”Ylioppilaskirjoituksiin minun piti kuitenkin lentää Suomeen”, Haara kertoo.

Läpimurto Englannin kentillä jäi kuitenkin tekemättä ja Haara teki parin Englannissa vietetyn kau40

den jälkeen sopimuksen Veikkausliigassa pelanneen FC Jokereiden kanssa kaudeksi 2003. Jokereissa vietetyn vuoden jälkeen tie vei AC Allianssin kautta kesäksi 2005 FC Lahden paitaan, jossa Haara pelasi uransa loppuun asti.

P

oliittisen historian opinnot Haara aloitti vuonna 2004 pelatessaan Allianssissa. Huolimatta siirtymisestään Lahteen Haara jatkoi opintojaan. Opiskelun ja futiksen yhdistäminen sopi Haaralle hyvin, ja hän koki niiden täydentäneen toisiaan. ”Talvikaudella keskiviikko oli vapaapäivä, jolloin osallistuin aina yliopistolla luennoille ja seminaareihin.

Kesäisin aikaa kului enemmän peleihin keskittymiseen ja harjoituksia oli vähemmän.”

Lauantaiaamut Porthaniassa tulivat Haaralle tutuiksi. ”Opiskelun ja urheilun yhdistäminen sopii hyvin sellaisissa aineissa, joissa voi lukea asioita itsenäisesti. Urheilijalla on kuitenkin paljon aikaa lukea kirjoja.”

Haara kokee olleensa onnekas, sillä hänen seuransa ja valmentajansa ovat suhtautuneet positiivisesti opiskeluun. Huipputasolla urheilemisen

vuoksi Haara joutui tekemään joitain kompromisseja opiskelun osalta. Hän olisi halunnut osallistua useammin luentosarjoille ja kursseille, mutta harjoitusaikataulujen takia se ei ollut usein mahdollista.

Valtiotieteiden maisteriksi Haara valmistui pikatahtia. Maisterin paperit miehellä oli kädessään jo vuonna 2008. Tämän jälkeen Haara päätti vielä lukea teologiaa, jonka maisteriksi hän valmistui vuonna 2011.

Haaran ammattilaisura sen sijaan päättyi ennenaikaisesti ikäviin loukkaantumisiin. ”Kauden 2009 päätyttyä polveni operoitiin kolme kertaa, minkä jälkeen en enää toipunut pelikuntoon veikkausliigapeleihin.”

Lopullisen päätöksen uransa lopettamisesta Haara teki kesällä 2011.

Pelaajaurassaan Haaran mielestä parasta oli kokonaisuus. ”Jalkapallo on upea peli ja sain tavata hienoja ihmisiä. Oli hienoa tehdä parhaansa ja kilpailla yhdessä muiden kanssa. Toki myös kansainvälisyys oli tärkeää. Pelasin futista yli kahdessakymmenessä eri maassa.”

F

utisuran päättymisen jälkeen Haara toimi puolitoista vuotta aineopettajana yläkoulussa Tuusulassa. Tutkimuksen teko veti Haaraa kuitenkin puoleensa ja hän aloitti päätoimisen väitöskirjatutkimuksen kesällä 2012. Poliittiseen historiaan tehtävä väitöskirja käsittelee luonnonoikeusfilosofi Samuel Pufendorfin teoriaa sosiaalisuudesta.

Haaran filosofiset pohdinnat ulottuvat myös jalkapallon puolelle.

Hän kirjoitti artikkelin tänä keväänä julkaistuun kirjaan Sokrateen syöksypusku. Artikkelissa käsitellään jalkapallon pelaamista tila-käsitteen eri merkitysten kautta.

Haastattelun lopuksi puhe kääntyy jalkapallon MM-kilpailuihin.

41

”Vahvimmat muistot minulla liittyvät Italian vuoden 1990 kisoihin.

Olin silloin 8-vuotias. Kisat olivat ensimmäiset MM-kisani ja seurasin niitä tosi tarkasti. Silloin maailmanmestaruuden voittaneella Länsi-Saksalla oli mainio joukkue täynnä hienoja pelaajia, kuten Matthäus, Klinsmann ja Völler. Siitä asti olen sympannut Saksan maajoukkuetta.”

Haara kertoo katsoneensa kiso-

jen pelejä jälkikäteen videolta niin monta kertaa uudestaan, että hän muistaa vieläkin joitakin otteluselostuksia ulkoa.

Tulevien MM-kisojen osalta Haaralla on mestarisuosikki valmiina – eikä se ole Saksa. ”Tilastojen valossa isäntämaalla ei ole usein sujunut hyvin, mutta uskon, että nyt kotijoukkue Brasilia voittaa.” *

84 vuotta pallon matkassa

J

alkapallon MM-kisojen liki 85-vuotinen historia on värikäs. Vuonna 1930 Uruguayssa pelattuihin ensimmäisiin kisoihin osallistui vain 13 joukkuetta, joista neljä oli eurooppalaisia ja loput tulivat Amerikoista. Eurooppalaiset joukkueet taittoivat matkan laivailla Atlantin ylitse. Laivamatka yhteen suuntaan kesti 10 päivää, minkä vuoksi moni joukkue jäi kisoista pois.

Jari Ekberg käy uutuuskirjassaan Kuin taivasta koskettaisi – Jalkapallon MM-kisojen historia läpi kisojen tapahtumat lopputurnaus kerrallaan. Samalla se on myös tarina lajin kehityksestä ja maailman muutoksesta. Kirjan pääpaino on kuitenkin ottelutapahtumien kuvaamisessa.

Ensimmäisten kisojen osalta myös pelien ulkopuoliset asiat pääsevät enemmän esiin. Esimerkiksi Italian vuoden 1934 kisojen yhteydessä jalkapallon ja politiikan kytkökset tulevat hyvin esiin. Ne olivat Mussolinille suuri propagandavoitto mestaruuspokaalin jäädessä isäntämaahan.

Kisojen loppuottelusta Italian ja Tšekkoslovakian väliltä ei puuttunut jälkikäteisspekulaatiota. On huhuttu, että lukuisia Italian rikkeitä viheltämättä jättänyt ruotsalainen erotuomari olisi vieraillut ennen peliä Mussolinin luona – kenties saamassa ohjeita peliä varten.

Kirjan ongelmana on, ettei kirjoitettu kieli kykenen tekemään oikeutta mieleen syöpyneille huippupeleille. Jalkapallo onkin mielenkiin42

arvio

toisinta paikan päällä tai televisioista katsottuna, ei jälkikäteen luettuna.

Kiinnostavinta kirjassa ovat yllättävät tapahtumat, kuten Uruguayn erikoinen maali vuoden 1930 kisojen välierässä Jugoslaviaa vastaan. Kentän laidalla ollut poliisi tökkäsi päätyrajasta yli menneen pallon takaisin peliin tuomarin huomaamatta, jolloin Uruguayn hyökkääjä käytti saamansa tilaisuuden hyväkseen.

Vuoden 1950 kisojen mestaruuden ratkaisseessa ottelussa isäntämaa Brasilia pelasi Uruguayta vastaan. Brasilialaiset lähtivät peliin itsevarmuutta uhkuen. Heille riittäisi mestaruuteen tasapelikin raivoisan kotiyleisön edessä, jota arvioiden mukaan oli saapunut ­Maracanã-stadionille yli 2­ 00 000.

Pelaajille oli jo ennen ottelua annettu mestaruuden kunniaksi lahjaksi kultakellot.

Niin vain mahdoton kuitenkin tapahtui ja Uruguay voitti pelin 1–2 vieden mestaruuden.

Tappiosta tuli Brasilialle kansallinen tragedia, joka vaivasi maata vuosikymmeniä. Onko tänä vuonna aika pyyhkiä vuoden 1950 muistot lopullisesti mielestä?

Antti Lehtinen Penkkiurheile | Jalkapallon 20. MM-kisat pelataan Brasiliassa 12.6.–13.7. Polho ry:n kisakatsomo perjantaina 4.7. Sivistys-saunalla.

lopussa a jan kuva

*

*

vaihtopäiväkir ja

mirrin murinat

*

* t e rt ou nr ktuileatiosti oa i mh ei sstaos s*a rj aä phs e! s a l a i s i a *

hur j a-a r v o

puolassa

Kanuunanvalantaa 1914 a jan kuva

ukrainan krii-

Taiteilija tuntematon, Wikimedia Commons

si on palauttanut turvallisuuspolitiikan kahvipöytiin. Moni ehti jo uskoa kovien otteiden jääneen synkälle 1900-luvulle.

Vielä sata vuotta sitten äänenpainot Ruotsissa olivat erilaiset: Ruotsin kokoomuspuolue lähti vuoden 1914 parlamenttivaaleihin sloganilla ”puolustus ensin”. #Turpo #NATO #1914=2014

43

vaihtopäiväkir ja vaihtopäiväkir ja

PATONGIN LUVATUSSA MAASSA Pariisissa vaihdossa oleva Lauri Aarnio keräsi Poleemin leikekirjaan muistoja kuluneelta lukuvuodelta.

Mieleen jäänyt hetki

Roadtriptunnelmaa huolto­ asemalla.

V

uosi oli juuri vaihtumassa 2014:n puolelle. Olimme poistumassa asunnostamme kadulle aikeissamme fiilistellä sampanjalla ja tähtisädetikuilla. Isompia suunnitelmia yölle ei sillä hetkellä ollut, koska emme olleet laatineet tarvittavaa “sotasuunnitelmaa”. Uudenvuodenyöstä näytti olevan tulossa juuri sellainen kuin usein aikaisemminkin: liikaa odotuksia ja hypetystä, mutta mitään niin järisyttävää ei tapahtuisikaan. Ei edes Pariisissa.

Kuitenkin päästyämme ulos yläpuoleltamme naapureiden hulppealta parvekkeelta kantautui kova hälinä ja musiikki. Käynnissä olivat isot juhlat ja meno näytti samalta kuin ranskalaisissa elokuvissa. Olimme juuri kilistämässä laseja, kun meidät iloisesti toivotettiin liittymään seuraan.

Kukaan ei miettinyt ehdotusta kahta kertaa, vaan näpyttelimme ovikoodin ja jäimme odottamaan hissiä marmoriseen rappukäytävään. Astuessamme sisään käsiini tyrkättiin kristallilasi ja joku kysyi montako osteria haluan. Ilta oli yksi parhaimmista Pariisi-kliseistä.

Laurin tärpit 44

1

Ranskalainen tapa hoitaa asioita ärsyttää aluksi. Ei kannata stressata, vaikka asiat eivät joskus vaikuta hoituvan ikinä.

Selfie Eiffelillä.

Yliopiston kirjastossa tuntee olevansa akateemisuuden alkulähteillä.

Pariisissa on mielenosoituksia joka viikko.

2

Ruuhka-aikana pariisilaiset pelaavat viidakonlakien mukaan. Et voita olemalla kohtelias taikka iloinen.

3

Kannattaa ottaa tauko kaupunkielämästä edes kerran, vuokrata auto ja ajaa Ranskan maaseudulle keskelle ei mitään.

teron tie totoimisto

Palstalla yhteiskuntahistorian opintoasiainsuunnittelija Tero Vahtola vastaa opiskelijoiden kysymyksiin.

Tiivistä tutkintouudistus, Tero Vahtola!

Mistä aiheesta haluaisit pitää ja sillä tiellä ollaan edelleen. HJK oman kurssin, jos olisi pakko? tulee menestymään tulevallakin -vaihtelua kaipaava kaudella (toisin kuin Leeds) ja oliNo jos olisi ihan pakko, niin varsihan se hienoa kun päästäisiin maankin pitäisin luentosarjan toMestarien liigaan! talitarismin ja diktatuurin vastustamisesta. Ahneutta, sortoa Turussa kadehditaan Oulua, mi­ ja omaneduntavoittelijoita vastenkäs meidän oppiaineessa?

-Jarppe87 taan! No nyt minä tein sen taas: Menin ja suututin itseni. Ei pitäiKaikissa meissä asuu pieni ousi alkaa politikoimaan. Ehkä olisi lulainen, mitä kadehtimista siiturvallisempaa pitää luento balnä nyt muka olisi? Kaiken lisäksi ladeista historiallisen tiedon – lämelkein kaikki oululaiset ovatkin hinnä muistitiedon – levittäjinä ja jo täällä. Oulu on muuten nysäilyttäjinä. Jokaisen luenkyään suuri rakennustyönon voisi aloittaa jolmaa ja rakennetyöttölain vanhalla ballamyysmaa. Jokin Kärpdilla. Minä toimisin pälauma siellä pitää Lähetä kysymys esilaulajana ja opiskaupungin mainetosoitteeseen kelijat hyräilisivät ta yllä. Turun imapoleemi2014@ mukana. Yleensä go-ongelmiin en nyt gmail.com melodiat ovat vartaida paneutua. Jossin tarttuvia ja kaikiltain Turun-taudista le tuttuja. Joo, tuo oliolen kyllä kuullut puhutsi hyvä kurssi. Vetäisiköhän tavan. Liittynee varmaan Tauno sellaisen jos ehdottaisin. tuohon Oulu-kateuteen.

iö

erh

uP

En jaksa lukea lifestyle-lehtiä, mutta sinulta voisin ottaa muu­ taman kesälomavinkin vastaan!

-4. periodi lomalla En minäkään jaksa lukea niitä lehtiä. Kuvat ovat tosin joskus mielenkiintoisia ja onhan niissä paljon kivoja mainoksia.

Wienissä on kuulemma jokin konferenssi tai kongressi johon henkilökunnallakin on kiinnostusta osallistua.

Toki voisit käydä vaikkapa Aachenissa tutustumassa Kaarle Suuren keskiaikaiseen hallintokaupunkiin.

Siellä on muuten Mäkkäri Raatihuoneentorin laidalla!

Osaatko tiivistää tutkintouudis­ tuksen Polhon osalta kolmeen virkkeeseen? – Ellu Verta, hikeä, kyyneleitä? En tiedä, kokeilen nyt kuitenkin. ”Pakolliset ja valinnaiset opinnot selkeästi eroteltu toisistaan. Looginen rakenne välittyy myös weboodissa (no hei, joku raja mainospuheissakin). Ei paniikkia korvaavuuksista, kaikki kyllä järjestyy opiskelijan edun mukaisesti.”

m Tee

Kerroit viime numerossa kes­ kustelevasi Taunon kanssa HJK:sta. Mitä odotat HJK:n tule­ valta kaudelta? Mitä joukkuetta kannatat?

-Nimim. lupijanari Pienenä pelasin OPS:ssä. Seurasin siis OPS:n pelejä varsin aktiivisesti. Mestarien liigan edeltäjän UEFA-cupin ottelu OPS-Liverpool (1–1) oli varsinainen elämys täyteen ahdetulla Raatin kentällä.

Brittifutista tuli tietenkin seurattua joka lauantai-iltapäivä. Pidin Liverpoolista ja Arsenalista. Jossain vaiheessa halusin kapinoida ja aloinkin kannattamaan muiden hyljeksimää Leeds ­Unitedia

Neon-M hämärtyvän autottoman vanhankaupungin keskustassa on jotenkin irvokas ja hämmentävä näky historiallisten monumenttien tiiraajalle. Jos matkailu ei kuitenkaan avarra eikä purilaiset maistu, niin iskisikö kesäesseekampanja?

45

räps!

SILITÄ KLUBILAISTA ! kuvat Teemu Perhiö

Pyysimme P-klubin, Polhon ja VOO:n reunionissa yhisläisiä silittämään turkulaisia valtio-oppineita.

Linda löysi Teposta oivan rapsuteltavan.

Paul ja Sanna kohtasivat Kuppalan vessajonossa.

Joel ja Topi tarkastivat toistensa silmät samaan syssyyn.

Herman kaappasi itselleen ankkuripaitaisen merimiehen.

46

Mathilda ei vastustellut Tanelin lempää silitystä.

mirrin murinat

Miran Hamidulla

V

Osa II: Vihreä

la kehyskunnista työpaikoilleen huristeihreä on poliittisen värikartan levat toimijat, voi kysyä ovatko aatteen kummajainen. Huomattavan juuret kokonaan unohdettu? Toisaalmoni poliitikko pyrkii omimaan ta vihreyden laajeneminen ympäristöliiedes hieman sen sävyjä. Välillä tuntuu, kehdinnästä muunlaiseen maailmanpaettä myös akateemisessa nuorisossa lärannukseen, on tehnyt aatteesta salonhes kaikki myöntävät olevansa edes jonkikelpoisemman useampien silmissä. kin verran vihreitä.

Vihreyden outoa asemaa poliittiMitä vihreys sitten tarkoittaa? sella värikartalla tämä ei siltikään poisUseimmiten se liitetään vain Vihreään ta. Todellisuudessa värikartalla liittoon, mutta poliittisella värion kuitenkin vain kaksi väriä kartalla rajat eivät mene pelkjoilla on merkitystä: pukien puoluerajojen mukaan. ”Ovatko nainen ja sininen.

Oikeistopuolueilla on Punainen liitetään omat sinivihreänsä, ja vaaatteen yleensä korkeaan vesemmistopuolueilla punajuuret rotukseen, pieniin tuvihreänsä. Vihreän liiton kokonaan loeroihin sekä vahsisällä puolestaan tuntuu vasti ihmisten elämää löytyvän elintilaa kumunohdettu?” kontrolloivaan valtioon. mallekin osapuolelle, vaikSininen puolestaan liitetään ka punavihreä suuntaus onkin matalaan verotukseen, mahdolehkä hallitsevammassa roolissa. lisuuteen rikastua vähin rajoituksin Pohdinta mutkistuu, kun muistellaan vihreyden historiaa ympäristönsuo- sekä valtioon, jossa yksilö on enemmän oman onnensa nojassa. jeluun erikoistuneena yhden asian liikKun äänestäjä keskimäärin tekee vakeenä. Nykyvihreys assosioidaan usein lintansa näiden linjausten väliltä, jää ympäristön ohella myös arvoliberaalisvihreyden rooliksi lisämausteena toimiti ajatteleviin ihmisiin. Monet vihreäksi minen punaisen ja sinisen välisessä ikuijulistautuvat poliitikot profiloituvatkin sessa taistossa. Vihreyden tuoma lisäusein enemmän esimerkiksi vaikkapa arvo voi auttaa eri puolueiden puna- ja maahanmuuton tai yhdenvertaisuuden sinivihreitä ehdokkaita äänten kalastepuolustajina kuin ympäristöihmisinä. lussa. Aito poliittisen värikartan väri se Kun tähän vihreään jengiin pääei kuitenkaan ole. see nykyään mukaan jopa citymaasturil-

47

tilaa POLEEMI Mitä vielä odotat? Tilaa Poleemi vuodeksi kotiin kannettuna, jo­ ko itsellesi, yrityksellesi tai lah­ jaksi ystävällesi.

Tilaus maksaa vain 25 euroa vuodessa, ja se sisältää neljä numeroa suoraan postiluukkuu­ si toimitettuna. Lähetä tilaukse­ si otsikolla "tilaus" osoitteeseen ­poleemi2014@gmail.com ja kerro viestissä osoitetietosi.

h ur j a-a r v o

48

Ossi Hietala

P-KLUBIN, POLHON & VOON REUNION Kuppalassa 27.3.

kuvat Teemu Perhiö

Ylhäällä Flipcup-turnaus Yhiksen ja P-klubin välillä päät­ tyi Yhiksen voittoon. Pekka osoittaa sormella Pol­ hon kisaajaa.

Keskellä vasemmalla P-klubin perinteinen sininen juoma sai Polhon ja VOOn edustajat hyvälle tuulelle.

Keskellä oikealla Onni sai hyvän yön suukon.

Alhaalla Tasolaisvahvistukset Toivo, Mikko ja Risto ottivat Beer pong -pöydän haltuun talonomistajan elkein.

Markus Halonen

KEVÄTMATKA Varsovaan 3.–6.3.

Josefiina Manninen

Matias Takala

Markus Halonen

Ylimpänä Matkaajat Suomen suurlähetystössä.

2 x vasemmalla Kalja oli halpaa. Tai sopivan hintaista.

Keskellä oikealla Paikallinen arkki­ tehtuuri toi Helsin­ gin keskeisen ran­ ta-asuinalueen mieleen. Topi hy­ väksyy.

Alhaalla oikealla Topi toimi lentotu­ kialuksena Samp­ san esittäessä ­NATO-hävittäjien saapumista Puo­ lasta.

Josefiina Manninen