Poleemi 2/2017

POLEEMI Vaihtoehtoinen muinaishistoria 7

Mukana myรถs Fuksiliite!

Vanhan mantereen Sanders 16

Kuka keksi terrorismin? 24

II 2017 1

Yhiksen KevätmatYhiksen Kevätmatka ka Tarttoon 6.3.–9.3.2017

6.3.-

Kuvat: Pekko Korvuo 2

Kuvat Pekko Korvuo

SISÄLTÖ 7

Suomalaisten alkuperä sivuraiteilla

16

Polhon tasa-arvo lukuina

18

Saksan vaalit lähestyvät

24

Terrorismin määritelmä muuttuu ajassa

4 5 6 10 13 21 30 31 32 36 37 38 39

Vaihtoehtoiset tulkinnat esihistoriasta Pitävätkö valtaa naiset vai miehet?

Haastaako Schulz Merkelin?

Haastattelussa Leena Malkki

Pääkirjoitus Ajankohtaista Vaikuttajat Venäjän vihreä vuosi Tarton panimokulttuuri Speksi vei yhisläiset mukanaan Harjoittelu Gradupalsta Fuksiliite Hyvinvointi opintojen sujuvuuden perustana Yhis Kansallisteatterissa Kesävinkit Henkilökunnalta

• Poleemi II 2017 • Vastaava päätoimittaja Ville Venäläinen. Päätoimittajat Christa Haag, Ilona Mäkijärvi, Meeri Kataja & Ville Venäläinen. Taitto Meeri Kataja. Kirjoittajat Ville Venäläinen, Aino Tuovinen, Sampsa Kononen, Roy Eskelinen, Henriikka Heinonen, Lauri Särkkä, Ilona Mäkijärvi, Mikko Helenius, Saara Urmas, Saila Kurki, Roosa Mantila, Ida Silfverhuth, Anni Matero. Kuvittajat Elina Nyholm, Valpuri Alanen. Kannen kuva Ossi Hietala. Sarjakuva Ossi Hietala. Paino Picaset. Painos 100 kpl. Printin ISSN 1235-4112. Verkkojulkaisun ISSN 2242-9514. Palaute poleemi2017@ gmail.com. Julkaisija Poliittisen historian opiskelijat Polho ry. Poleemi saa HYYn ainejärjestötukea.

3

P PÄÄKIRJOITUS

KUVA OSSI HIETALA

AJATTELEN – SIIS TIIVISTÄN VILLE VENÄLÄINEN

Y

liopisto-opinnot eivät aina kannusta asioiden ajatukselliseen ja kielelliseen kiteyttämiseen. Ainakin omalla kohdallani usean liuskan itsereflektiiviset opintopäiväkirjat (noin 10 000 merkkiä) suorastaan kutsuvat mahdollisimman kryptisen ja pitkällisen ilmaisun pariin. Kaikki luennot eivät ole tuottaneet satamäärin uusia ajatuksia, mutta sitäkin enemmän ne ovat tuottaneet vailla merkitystä olevia apusanoja, hämäriä kielikuvia ja pullataikinan lailla paisuneita virkkeitä.

Ylitsevuotavaan runsaskielisyyteen törmää toki myös yliopiston ulkopuolella. Muutama vuosi sitten Kelassa toteutettiin virkakielikampanja, jonka tarkoituksena oli selkeyttää muun muassa laitoksen vuosit­tain lähettämien 19,3 miljoonan kirjeen kieltä. Näin ollen esimerkiksi virkkeestä ”Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa” tulikin ”Koulukuljetus maksaa sinulle itsellesi enintään 43 euroa kuukaudessa”. Ei paha!

Selkokielisyys ei rajoita ilmaisunvapautta, eikä sisällötön runonlaulanta ole merkki harvinaislaatuisen intellektuellista kirjoittajasta. Kaikki tai ei mitään sopii paremmin urheilijan kuin kirjoittajan suuhun. Kun lukijan olo on kuin pakkosyötetyllä ankalla, herää kysymys, kenen tarpeisiin teksti oikeastaan on kirjoitettu. Lukijalla on useimmiten vilpitön halu ymmärtää lukemaansa. Kirjoittajan kannattaa antaa siihen mahdollisuus.

4

AJANKOHTAISTA

POLEEMI MYÖS TWITTERISSÄ @PoleemiMagazine

Tapahtumat

Tärppejä

10.5. Maailman lopun bileet Esimerkiksi Poleemin toimituksesta 75% ei ymmärrä maailmasta mitään.

Nimettömäksi jäävä alan asiantuntija kuitenkin vakuuttaa, että joukkoon sulau­ tuu kunhan höhöttelee globalisaatioaall­ oille.

Suomen oma Narcos Jari Aarniosta eli Suomen omasta Pablo Escobarista suunnitteilla oleva tv-sarja kiinnitti Poleemin huo­ mion. Toivomme hartaasti Lauri Tilkasta Suomen viiksekästä Murphya.

17.5. Kaudenpäättäjäiset Onneksi jotkut asiat ovat pyhiä! Nimittäin kuolematon kombo: sauna ja yhis. Tänä vuonna pääsemme nauttimaan kattosau­ na Sivistyksen miellyttävästä miljööstä.

Kesäkivaa?

Stay tuned! Luotettavien hallituslähteiden mukaan kesälle on suunnitteilla laajasti eri­ näisiä viihdykkeitä. Lisää Poleemin vinkkejä kesälle 2017 löydät sivulta 38.

MM95-elokuva Koska Suomelle ei ole koskaan tapahtunut mitään merkittävämpää kuin vuoden 1995 jääkiekon MM-kisojen voitto (jos talvisotaa ei lasketa), on kansallisesti merkittävää, että tämä jokaista suoma­ laista koskettava tapahtuma saadaan vih­doin valko­ kankaalle. Poleemin toimituksessa kyyneleet nou­ sivat silmiin muistellessa 22 vuoden takaisia hetkiä.

Cheek-elokuva Nyt polholaisia hemmotellaan! Kekkosesta seuraa­ va eli Cheek nähdään valkokankaalla vuoden 2018 puolella. Tästä ei pidot parane!

55

P VAIKUTTAJAT

TEKSTI AINO TUOVINEN

KUVA ILONA MÄKIJÄRVI

EDARISSA MIELIPITEELLÄ ON VÄLIÄ

O

len toiminut nyt viisi kuukautta osakun­ talaisen edustajistoryhmän varapuheen­ johtajana HYYn edarissa. Tärkeintä, mitä olen vaikuttamisesta oppinut, on se, että jokaisesta päätettäväksi tulevasta asiasta on muo­ dostettava jokin mielipide. Oman mielipiteen ei tarvitse heti olla kiveen hakattu, vaan siihen voi jättää neuvotteluvaraa. Oma mielipide on kuiten­ kin se lähtökohta, josta keskustelu ja sitä kautta vaikuttaminen voi lähteä.

Mistään ei oikeastaan voi sanoa en tiedä, jos aikoo vaikuttaa asioihin yleisesti. Mielipide voi alkuvaiheessa olla varsin hutera ja perustua mu­ tutuntumaan. Hyvän keskustelun pohjalta se voi hyvinkin muokkautua toiseksi. Keskustelua ei pääse syntymään, jos kaikki sanovat ”emmätiiä” ja odottavat, että ”jollain fiksummalla” olisi jotain sanottavaa.

Kuten kaikkialla yhteiskunnassa, myös HYYssä asiat on yleensä sovittu hyvissä ajoin en­ nen varsinaista edustajiston kokousta. Ryhmät päättävät keskenään kannoistaan, joiden perus­ teella ryhmäpuheenjohtajat sitten neuvottelevat muiden ryhmien kanssa. Muiden ryhmien kuu­ lostelun jälkeen palataan omaan ryhmään, jol­ loin saatetaan päätyä vaihtamaan kantaa. Yksit­ täisen edaattorin onkin helpoin vaikuttaa omassa ryhmässään, jossa myös kynnys oman mielipiteen kertomiselle on huomattavasti matalampi kuin livestriimauksessa edarin kokouksessa.

Kaiken lähtökohtana on se, että uskaltaa sa­ noa mielipiteensä, jolloin joku toinen voi olla eri mieltä. Vaikuttaminen on parhaimmillaan avointa keskustelua, jolla pyritään yhdessä parhaaseen mahdolliseen Tulokseen. HYYssä monet koke­ vat olevansa demokraattisen ja avoimen HYYn asialla. Siksi onkin tärkeää tietää, mitkä asiat ovat muiden mielestä demokratiaa edistäviä ja miksi.

66

Suomalaisten alkuperä sivuraiteilla TEKSTI SAMPSA KONONEN

KUVAT VALPURI ALANEN

K

irjoitin Poleemissa 4/2016 jutun Jukka Niemisestä ja hänen teorioistaan Suomen muinaisesta kuningaskunnasta.

Nieminen ei hätkähtänyt saamastaan kritiikistä, vaan vei juttujaan eteenpäin teoksessaan Tavastia – Muinais-Hämeen kuningaskunta, joka jatkaa siitä mihin aiemmassa jutussani käsittelemäni teos Muinaissuoma­ laisten kadonnut kuningaskunta jäi. Mukaan on tuttuun tapaan sivumennen tuotu kaikenlaisia hauskoja mainin­toja muun muassa saamelaisten myyttisestä alkuperästä ja hunneista suomalais­ ugrilaisena heimona.

Suomen muinainen kuningaskunta ei ole kuitenkaan ainoa erikoisuus, josta Nieminen on kirjoittanut. Hän on esittänyt viime vuosina uusia teorioita esimerkiksi kuppikivistä muinaisina kuppikuntien karttoina. Niemisen erikoisin väite on kirjassa Suomalaisten tuho 10 000 ekr., jossa hän kiistää jääkauden tapah­tuneen.

Hän väittää, että jääkauden jäljet olisivat peräisin jonkinlaisista massiivista ja tuhoisista sähköpurkauksista, joiden aikana koko ihmiskunta meinasi kuolla sukupuuttoon. Lienee selvää, että jälleen kerran Nieminen ei taida ottaa ihan kaikkea huomioon näitä teorioita esittäessään.

Nieminen ei ole suinkaan ainoa, joka on esittänyt hurjia teorioita Suomen ja suomalaisten menneisyydestä. Sigurd Wettenhovi-Aspa (syntyjään Georg Sigurd Asp, 1874–1946) on 7

epäilemättä Suomen historian erikoisimpia hahmoja. Wettenhovi-Aspan persoonasta ja elämästä voisi kirjoittaa pidemminkin. Hän oli lääketieteen professorin poika ja monipuoli­ nen taiteilija, niin seuramies kuin tiedemieskin.

Sekä Sibelius että Gallen-Kallela olivat Wettenhovi-Aspan ystäviä ja puolustelivat toisinaan tämän näkemyksiä, vaikka tuskin niihin uskoivatkaan.

Wettenhovi-Aspan näkemyksistä tunne­ tuimpia ovat teoriat suomalaisten ja suomen kielen alkuperästä. Yksittäisten sanojen ja paikannimien näennäisistä yhtäläisyyksistä Wettenhovi-Aspa päätteli, että suomi on koko ihmiskunnan alkukieli ja suomea puhuvat alkuihmiset olivat kotoisin Jaavalta ja Mala­ kan niemimaalta (missä Maa lakkaa). Sieltä he siirtyivät Egyptiin (Äijäkupittaalle), jossa he rakensivat Pyramideja (Pyhiä raameja) muistuttamaan alkuperäisen kotiseutunsa Jaavan tulivuorista.

Wettenhovi-Aspan mukaan Raamatusta tuttu Baabelin kielten sekoittuminen tuhosi sittemmin suomalaisen kantakielen, joka kuitenkin säilyi täällä Euroopan syrjäseuduilla puhtaimmillaan. Suomalais-egyptiläinen kansa levittäytyi koko Eurooppaan. Seurauksena tästä Eurooppa suorastaan vilisee sellaisia suomalaisperäisiä paikannimiä kuten Pariisi (Pari-

8

saaret) ja Seine-joki (Säynäjoki). Venetsia puolestaan on hänen mukaansa Veneen sija. Näitä ”suomalaisperäisiä” paikannimiä voi muuten keksiä vaikka itse, jos siltä tuntuu! Miltä kuulostaisi vaikka Arabian suomenkielinen nimi Aurinkoa pian? Sopii muuten mainita vielä lisäksi, että Wettenhovi-Aspan suomen kielen taito oli varsin hutera näitä sanajohdoksia tehdessä, kunnolla hän oppi kielen vasta aivan vanhoilla päivillään.

Akateeminen maailma tyrmäsi Wettenhovi-Aspan teoriat jo tämän elinaikana. Katkeroituneena hän vastasi monille epäilijöilleen samalla mitalla ja esimerkiksi kielitieteilijä E. N. Setälän Wettenhovi-Aspa haukkui kansansa pettäjäksi ja ruotsalaismieliseksi. Wettenhovi-Aspan teoriat kytkeytyvätkin selkeästi fenno­

maanien ja svekomaanien kielikiistaan sekä voi­makkaaseen kansallismielisyyteen.

Muilta tieteilijöiltä Wettenhovi-Aspa ei saanut hyväksyntää, mutta sai silti yllättävän laajan joukon seuraajia. Hänen seuraajansa ovat jatkaneet samalla linjalla ja esittäneet muun muassa etruskien ja Kreetan minolaisten puhuneen suomensukuisia kieliä. Myös esimerkiksi suomen ja mongolikielen sukulaisuutta on esitetty. Näillä tutkimuksilla ei tie­ tenkään ole mitään tekemistä modernin kieli­ tieteen kanssa. Löytyypä Wettenhovi-Aspan hengenheimolaisten joukosta myös italialai­nen insinööri Felice Vinci, joka väittää Iliaan ja Odysseian tapahtuneen oikeasti Itämerellä ja Troijan kaupungin sijainneen nykyisessä Toijan kylässä Salon lähellä.

Yhteisinä piirteinä lähes kaikille näennäistieteellisille teorioille Suomen historiasta on

nojautuminen 1600- ja 1700-luvun gööttiläiseen historiantutkimukseen. Suuntaus pyrki selittämään kansoille mahdollisimman uljaan menneisyyden sekoittamalla Raamattua ja muita lähteitä, kuten viikinkien saagoja. Gööttiläinen leikkaa-liimaa- tutkimussuuntaus on metodeiltaan ja teoriapohjaltaan hyvin hatara ja epämääräinen, eikä sitä ole akateemisessa historiantutkimuksessa käytetty vuosisatoihin.

Esimerkiksi juuri Wettenhovi-Aspa ja tämän seuraajat sekä Jukka Nieminen käyttävät yhä lähteinään gööttiläisiä historiankirjoittajia.

Näennäistieteestä on kirjoittanut myös Inkeri Koskinen teoksessaan Villi Suomen historia (Tammi, 2015). Teoksessa käsitellään erikoisia teorioita Suomen historiasta ja pohdi­ taan niiden kautta tieteen ja näennäistieteen välisiä rajanvetoja ja yleisesti tieteen tekemistä.

Koskinen kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että moni näennäistieteilijä ei tunnu hyväksyvän tiedemaailman sirpaloitumista ja monimutkaistumista. He kaipaavat kenties takaisin yleisnerojen aikakaudelle, jolloin ennen tieteen institutionalisoitumista tiedemiehet käyttivät luovuuttaan ja mielikuvitustaan vapaammin. Esimerkiksi juuri Wettenhovi-Aspa olisi voinut olla muutama sata vuotta aiemmin aivan relevantti tutkija, varsinkin jos tämän teoriat olisivat miellyttäneet valtaapitäviä.P

9

P VENÄJÄN VIHREÄ VUOSI

TEKSTI ROY ESKELINEN KUVA NATALIA INKINA

VIHREÄ VOITON VUOSI Vihreä vuosi Venäjällä ei ole vain rikkaruohoa. Ekologinen restauraatio kattaa floran, faunan ja miljoonat istutetut voiton puut. Keskimaan lakeudet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, jonka alla kytee raakaa arktisten alueiden sulamista odottava talouskasvu.

K

ansainvälisen uutisoinnin ulkopuolelle jäänyt Venäjän vihreä vuosi on esiriippujen takana saanut tuulta purjeisiinsa. Verrattuna läntisen Atlantin mahtimaahan Venäjän vihreä vuosi etenee jopa vallankumouksellisella tasolla.

Venäjän hallinto on onnistuneesti lisännyt rahoitustaan alueellisiin hallintoyksiköihin (venäjäksi oblast) luonnonsuojelun edistämiseksi. Suurin osa maan vihreästä restauraatiosta tapahtuukin oblasteissa, jolloin niille ominainen flora ja fauna voidaan ottaa erityis­tarkasteluun.

Kun lokaaleista teoista siirrytään koko Venäjän kattaviin vihreisiin tekoihin voidaan esittää hyvin perusteltuja kyseenalaituksia. Istutusprojekti nimeltä Voiton metsä jatkaa Neuvostoliitolta perittyä tapaa juhlistaa toisen maailmansodan eli suuren isänmaallisen sodan voittoa.

Ympäri maata istutettavat voiton metsät saavatkin kaikkien ikäluokkien kannatuksen. Osoi­ tuksena istutusprojektin symbolisesta tarkoitusperästä onkin esimerkiksi Pohjois-Ossetian Voiton metsä, jossa 85 000 istutettavan puun tarkoituksena on edus­taa rintamalle taistelemaan lähteneitä miehiä. Istutettavat voiton metsäthän tulevat niin Pohjois-Ossetiasta kuin muualtakin Venäjää jo löytyvien voiton puistojen lisäksi. Ei kuitenkaan vain julkisivun kohennusta ellei jotain pyyteettömästi hyvääkin.

Vihreän vuoden yksi tärkeimmistä agendoista on opettaa lapsille ympäristön kunnioitusta.

Puut, jotka Pohjois-Ossetiassa symboloivat sodassa olleita isoisiä, toimivat työkaluina metsien hoitamisen ja suojelun käytännön opetuksessa. Lapsille on suunnattu myös Eco-reading with enthusiasm -kampanja, jossa nuori lukijakunta pyritään saamaan lukemaan ympäristö­

10

aiheisia kirjoja. Lisäksi lapset, nuoret ja nuoret akateemikot puivat paikallisissa aivoriihissä ympäristöongelmia ja ratkaisuja niihin. Siis samalla tavalla, miten Suomessa ala-asteella anne­ taan ympäristövalistusta.

Muista lokaaleista asioista mainittakoon jo edellisessä numerossa painotettu kierrätys, joka on kokenut jo jonkinlaista kehitystä. Rjazanin oblast, joka on aloittanut esimerkillisesti vihreän vuoden metsästyskielloilla ja ympäristöregulaatioilla, onnistui vapaaehtoisvoimin korjaamaan ympäristöstään 300 kiloa pattereita parempaan talteen. Raakoina lukuina ja faktoina tämä tarkoittaa maaperän pelastumista satojentuhansien neliökilometrien alueella. Ja tämä siis vain Rjazanissa.

Lopuksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota Vladimir Putinin lausuntoon Arkangelin arktisessa kokouksessa 30.3.2017. Putinin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen sijasta siihen tulee sopeutua, sillä Pariisin ilmastosopimus ei ole riittävä. Tämän jälkeen Putin esitti lukuja maan bruttokansantuotteesta, josta jopa 10 prosenttia on sidoksissa arktiseen alueeseen ja sen kehitykseen. Alueen sulamisella olisi positiivisia vaikutuksia Venäjän talouteen.

Mitä siis sopeutuminen ilmastonmuutokseen tarkoittaa? Vaikka vihreä vuosi on toistaiseksi näyttänyt hyvältä, niin sitä vastaan esitetty kritiikki on ollut olematonta. Riippumattomat äänilähteet uupuvat, sillä suuri osa kansainvälisistä ympäristöorganisaatioista on joko kiellettyjä tai jonkinasteisen sensuurin alla. Vasta vihreän vuoden eteneminen osoittaa millaisen roolin arktinen alue tulee saamaan. P

11

12

Tarton panimokulttuuri

Teksti Lauri Särkkä Kuvat Pekko Korvuo

Yhiksen kevätmatka 6.-9.3.2017 suuntasi tällä kertaa Emajoen Ateenaan, Tarttoon. Tartto on sievä noin 100 000 ihmisen ja muutaman opiskelijan kaupunki. Sillä on oma idyllinen historiallinen keskusta ja lukuisia vanhoja kirkkoja ja muistomerkkejä. Suomelle tämä kaupunki on merkittävä ennen kaikkea Tarton rauhan vuoksi.

T

artto tunnetaan erityisesti kahdesta asi­ as­­ ta, maan suurimmasta ja vanhimmasta yliopistosta ja panimoista, joissa Tartolla on yli tuhat vuotta pitkät perinteet.

Tartossa on harrastettu oluen panemista varhaiselta keski­ ajalta lähtien, ja 1800-luvulla siitä kehittyi Viron olutteollisuuden keskus.

Kun tarttolaiselta kysyy, mitä mieltä hän on A. Le Coqista, jättää hän yleensä kommentoi­ matta panimon tuotteiden makua tai laatua; sen sijaan hän nostaa esille sen merkityksen kaupungin ja koko Viron historialle. Siinä hän tekeekin oikein, sillä A. Le Coq on Viron suurin sekä vanhin toiminnassa oleva panimo.

Tässä kohtaa lienee sopivaa mainita suomalaisia nationalisteja mairitteleva seikka: A. Le Coq on Olvin omistama. Torilla tavataan.

Saimme kunnian ja etuoikeuden tutustua A. Le Coqin panimoon oppaanamme eräs paikallinen panimoasiantuntija. Toisaalta saman ”etuoikeuden” saavat kaikki turistit, joilla

on varaa maksaa 5 euroa. Kaikesta huolimatta uskon, että kokemuksemme oli täysin ainutlaatuinen ja parempi kuin kenelläkään muulla ryhmällä koskaan aiemmin.

Kaksi tuntia kestävä kierros käsitti olutmuseon, joka sijaitsee vanhassa mallastornissa, ja uuden tehtaan, joka on oppaamme omin sanoin Baltian modernein. Museossa oli esillä toinen toistaan hienompia laitteita, vempaimia ja kuriositeetteja, joiden käyttötarkoituksista ei kenellekään jäänyt mitään muistijälkeä. Uudella puolella sen sijaan saimme nähdä valtavia säiliöitä ja ihmisiä valkoisissa laboratorio­ takeissa, mikä osoittautui paljon vähemmän mielenkiintoiseksi tavaksi panna olutta.

Opimme, että A. Le Coq oli alun perin eng­ lantilaisen herrasmiehen panimoyritys, joka sijaitsi Lontoossa. Panimotoiminta siirrettiin ennen pitkään Venäjälle, jotta tuotteilla olisi helpompi pääsy Pietarin yläluokan suurille 13

“A. Le Coq edustaa monelle virolaisuuden ansioita.” olutmarkkinoille. Yrityksen päämaja ja tehdas siirrettiin Tarttoon oikeastaan vasta 1900-luvun alussa, mutta sen jälkeen Tartossa pantiin olutta yksinoikeudella tsaarin hovin tarpeisiin. Tätä suuruuden aikaa haikaillaan niin paljon, että A. Le Coq on päättänyt tuottaa erän olutta vanhan mallisissa lasipulloissa.

1900-luvun kuluessa A. Le Coq on ollut osa Viron jokaista vaihetta. Se on palvellut jokaista miehittäjää ja onnistunut nousemaan uudenaikaisimpien panimoiden joukkoon ensin keisarillisella Venäjällä, sitten Neuvostoliitossa ja viimeksi vuosituhannen vaihteessa Olvin mittavien investointien tuloksena. Siten se edustaa monelle virolaisuuden ansioita: sin-

14

nikkyyttä ja kykyä menestyä vaikeimmissakin olosuhteissa ja nousta uuteen kukoistukseen onnettomuuksien jälkeen.

Erään neuvokkaan kulttuurivastaavan, joka jääköön nimettömäksi, ansiosta pääsimme kokemaan myös aivan toisenlaista tarttolaista panimokulttuuria. Sattumalta ravintolassa tapahtuneen kohtauksen seurauksena saimme varattua ryhmällemme tutustumiskäynnin paikalliseen Pühaste Brewery -pienpanimoon.

Vuonna 2011 perustettu Pühaste edustaa A. Le Coqiin verrattuna täysin päinvastaista panimoa koon, iän ja oluen maun perusteella.

Pienpanimo oli todellakin jyrkkä kontrasti aiemmin kokemallemme suurtehtaalle. Se

sijaitsi pienessä rakennuksessa rähjäisellä teh­ das­­­­alueella, joka sai minut tuntemaan itseni kovin keskiluokkaiseksi. Valkotakkisten ruutuja tuijottavien työntekijöiden sijasta kohtasimme kolme parrakasta t-paitoihin sonnustautunutta miestä, jotka puuhailivat betonisessa hallissa kuunnellen raskasta metallia. Saimme kokea edelliseen verrattuna epämuodollisen ja intiimin esittelyn, johon sisältyi maltaiden ja olui­den maistelua. Jotkut huijattiin maistamaan myös humalaa.

Pühaste tuottaa pieniä määriä erinomaisen hyvää olutta, joista jotkin laadut ovat oikeasti omaperäisiä (esim. lakto-ipa), mutta lajissaan se ei ole ainutlaatuinen, vaan osa laajempaa ilmiötä. Viro on kokoonsa nähden aina ollut merkittävä olutmaa, ja nykyään se on osa maailmanlaajuista pienpanimotrendiä, jossa

laadukkaat ja haastavammat oluet valtaavat alaa suurilta mietojen oluiden tuottajilta.

A. Le Coq ja Pühaste ovat molemmat yhtä virolaisia ja edustavat panimokulttuurin eri ääripäitä. Toinen on pitkään historiaansa sitoutunut ja siten perinteinen suurtuottaja, vaikka soveltaakin uusinta tuotannon ja laadunvalvonnan teknologiaa. Sen oluet ovat tasa- ja korkealaatuisia, mutta niiden makumaailma on tuttu ja turvallinen. Pühaste on taasen nuori ja dynaaminen yritys, joka vasta hakee paikkaansa olutmarkkinoilta. Sen oluet ovat mielenkiintoisia ja siellä tarkoituksella kokeillaan rohkeasti uusia makuyhdistelmiä (vierailumme aikana heillä oli paraikaa käymässä kanttarelliolut). Molemmat panimot tulisi tuntea ja kokea, jotta voisi ymmärtää virolaisen olutkulttuurin menneisyyttä, nykyi­

15

Polhon tasa-arvo lukuina Kuvaajat Christa Haag Teksti päätoimitus

Poleemin toimitus kiinnostui selvittämään, onko jonain aikaisempana vuonna lehden päätoimittajista 3/4 osaa ollut naisia. Samalla päädyttiin selvittämään muutamana muukin luku ainejärjestön tasa-arvoisuudesta. Tasa-arvo vaikuttaa toteutuneen yllättävänkin hyvin. Luvut ovat toki vain lukuja, eikä niistä selviä esimerkiksi sitä, minkä on koettu ja koetaan olevan hyväksyttävää käytöstä mies- tai naispuheenjohtajalta. Myöskään esimerkiksi se, kuinka usein nainen on valittu puheenjohtajakamppailussa, kun vastassa on ollut miesehdokas, ei tullut tässä yhteydessä selvitetyksi.

Sekä Polho ry:n toimijoiden että puheen­ johtajien sukupuolijakauma on ollut melko tasainen, vaikka Polhon maine saattaakin olla miehinen. Vuosi 2017 ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun Poleemin päätoi­ mitus on naisvaltainen. Naispuheenjohtajia ja -päätoi­mittajia on ollut Polhossa 1970- ja 1980-lukujen vaihteesta lähtien.

16

Varapuheenjohtajavalin­ nat eivät näytä sisältävän sukupuolivinoumaa. Täytyy ottaa huomioon, että virhe­ marginaali on melko suuri, koska osan varapuheen­ johtajista sukupuoli ei ole tiedossa.

Lähde: Aarnisalo – Leskelä – Nurmilaukas (2015): Tiedettä ja kaljaa 1965–2015.

17

Haastaako vanhan mantereen Sanders Merkelin?

Teksti Henriikka Heinonen

E

uroopan vaalivuosi 2017 on jo hyvässä vauhdissa. Hollantia luotsaa jatkossakin Mark Rutten johtama VVD, ja kevään kuluessa tiedetään lisää Ranskan tulevasta viisivuotisesta. Pisin taival suurista maista on Saksalla, missä ennen syys­ kuun liittopäivävaaleja käydään vielä kahdet maapäivävaalit. Saarlandin 26.3. käydyissä vaaleissa kristillisdemokraattinen CDU voitti sosialidemokraattisen SPD:n 11,1 prosenttiyksiköllä. Sekä Schleswig-Hollsteinissa 7.5. että Nordrhein-Westfalenissa 14.5. CDU:lle on povattu voittoa, mikä ei läntisessä Saksassa sinänsä ole yllättävää.

Huomattavaa tämän vuoden liittovaltiovaaleissa on, että Angela Merkelin (CDU) jatkopaikka liittokanslerina ei ole täysi selviö.

Yli 20 vuotta Euroopan unionissa vaikuttanut Martin Schulz on tehnyt paluun kotimaansa politiikkaan SPD:n liittokansleriehdokkaana. Puoluetta reilu kahdeksan vuotta johtanut Sigmar Gabriel astui virastaan syrjään tämän vuoden tammikuussa, mitä on yleisesti pidetty pienoisena yllätyksenä. Tilalle astunut, Saksan Bernie Sandersiksikin tituleerattu Schulz, on tuonut kaivattua piristystä pitkään vaisuissa kannatuslukemissa laahanneeseen demari­ puolueeseen. EU:hun erittäin myönteisesti

Martin Schulz © photo Philippe Grangeaud 2014 (CC BY-ND 2.0) 18

Angela Merkel Presskonferenz Abschluss G 7 Gipfel (CC BY-SA 2.0)

suhtautuva kandidaatti on osoittautunut taitavaksi sosiaalisen median hallitsijaksi, ja on näin onnistunut saavuttamaan myös nuorempien äänestäjäryhmien suosiota. Riippumaton bundestagswahl-2017.com povaakin SPD:n kannatukselle yli kuuden prosentin nousua 32,5 prosenttiin. CDU taas laskisi 7,5 prosentilla 34 prosenttiin.

Schulz on pikkukaupungin kasvatti Nord­ rhein-Westfalenin osavaltiosta, Hollannin ja Belgian rajamaastosta. Lupaava jalkapalloura pysähtyi polvivammaan, mitä seurasi masennus ja alkoholiongelma. Schulz kuitenkin päihitti ne ja päätyi kunnallispolitiikkaan. Lukio- tai sen jälkeistä tutkintoa hänellä ei ole, ja korkein sisäpoliittinen tehtävä tähän asti on kotiosavaltion pääministeriys. Lapsuudenkodissa kannatettiin CDU:ta, mutta Schulz on kuulunut 19-vuotiaasta sosialidemokraatteihin.

Merkel puolestaan on entisestä Itä-Saksas-

ta, pappisperheestä ja fysiikan tohtori. Poliittinen ura on hieman yhtenäistä Saksaa vanhempi: DDR:n viimeisinä kuukausina Merkel toimi hallituksen edustajana ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa. Vuonna 1990 hän liittyi CDU:hun ja pääsi Helmut Kohlin hallitukseen ministeriksi. 2005 hän seurasi Gerhard Schröderiä nousten maansa ensimmäiseksi naiskansleriksi.

Kumpaakaan kansleriehdokasta ei siis ole nuoresta asti kasvatettu kohti johtopaikkaa.

Siinä missä Hillary Clintonia pidettiin poliittisena broilerina ja François Fillon jäi kiinni ilmaisten mittatilauspukujen vastaanottami­ sesta, puuttuvat suuren mittakaavan elitisti- ja korruptiosyytökset Saksan vaaleista. Ehdokkai­ den ulkoinen olemus on helposti lähestyttävä: molemmat nauttivat lagerinsa isosta tuopista eivätkä prameile näyttävillä asukokonaisuuksilla. Varsinkin uransa alkuvaiheessa Merkeliä 19

syytettiin jopa ulkonäkönsä epäkarismaattisuudesta. Ikäeroa ei juuri ole, Merkel on 62-vuotias, Schulz 61.

Merkelin rinnalla Schulz on eittämättä energinen ja luonteva puhuja. Merkel lukee puheensa usein paperista, Schulz taas ulkomuistista. Toisaalta Schulzin esiintymis­ tapaa on pidetty jopa populistisena. SPD:n kampanjan avainsanat ovat oikeudenmukaisuus, arvokkuus ja kunnioitus. CDU kulminoi arvonsa sisäiseen turvallisuuteen, kestävään ja kasvavaan talouteen, koulutukseen ja perheeseen. Kumpikin lupaa hyvän elämän kaikille niille, jotka sitoutuvat saksalaiseen yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen.

Puolueilla on liittovaltiotason koalitiohistoriaa Kurt Georg Kiesingerin kanslerikaudelta 1960-luvulta ja Merkelin kaudelta kahdesti. 2017 liittopresidentinvaaleihin CDU ei edes asettanut omaa ehdokastaan, vaan kannatti SPD:n Frank-Walter Steinmaueria. Steinmauerin myötä tosin poistui varteen­ otettava kansleriehdokas ja haastaja Merkelil­ le. Aivan samanlaista vastakkainasettelua kuin Yhdysvalloissa ei Saksan pääpuolueille ja nii­ den äänestäjille siis löydy. Myös Ranskan verrattain dramaattisia käänteitä sisältänyt vaalikevät on germaanisessa viitekehyksessä eksoottinen.

Merkelin nauttima kansainvälinen kunnioitus sekä pitkä kokemus toimivat tälle etuna, etenkin epävarmana pidettynä aikana. Väkiluvultaan ja taloudeltaan suurimpana jäsenmaana Saksa kuuluu lähtökohtaisesti EU:n johtajiin, mutta Britannian eron myötä sen rooli korostuu entisestään. Samaan aikaan johtamiskulttuuriaan uudistava Yhdysvallat uhittelee Nato-maksujen ja ylijäämäisen talouspolitiikan

tiimoilta, eivätkä terrori-iskutkaan ole jääneet vieraiksi. Pakolaiskriisin ratkominen ei ole sujunut ongelmitta, mistä hyötyy Alternative für Deutschland (AfD), Saksan ikioma esimerkki äärioikeiston esiinmarssista. Toisen maailmansodan jälkeiseen, konsensukseen tähtäävään politiikkaan tällaiset olosuhteet eivät istu. Vahva ja luotettava johtaja sopii saksalaiseen mentaliteettiin, jossa Ordnung muss sein.

Toisin kuin Hollannissa ja Ranskassa, liittopäivävaalien ratkaisumahdollisuudet eivät ole aivan samalla tavalla kohtalokkaita. AfD:n on tosin ennustettu nostavan kannatustaan seitsemään prosenttiin. Melkein kahden ja puolen prosentin kasvulla se olisi yksi vaalien voittajista. Puo­lueen johtaja Frauke Petry ei kuitenkaan vielä kilpaile samassa sarjassa Geert Wildersin tai Marine Le Penin kanssa.

Sanders-titteli ei sinänsä ole mikään voiton tae. Se liittynee laajempaan muutokseen, jossa suku­polvenvaihdos tuo uutta verta hallituk­ siin ja samalla pakottaa ne vastaamaan uudenlaisen äänestäjäkunnan vaatimuksiin. Ylipäätään valtavirrasta poikkeava ehdokas tapaa kerätä ääniä uutuudenviehätyksen varjolla.

Merkelin 12 kanslerivuoden aikana vakavasti otettavia haastajia ei ole oikeastaan ollut. Useiden lähteiden mukaan selkeästi yli puolet saksalaisista pitää Merkelin uutta kautta toivottavana, omassa puolueessa yli 90 prosenttia. Kuitenkin Schulz-ilmiö pakottaa CDU:n kamppailemaan tosissaan asemastaan. Kuinka ikinä käykään, kirkastanee kilpailuasetelma poliittista kenttää: Merkelin jatkaessa teh­ tävässään kunnollinen vaalitaistelu vahvistaisi tämän vallan legitimiteettiä, Schulzin voitto taas tarjoaisi uuden alun.P

“Merkelin rinnalla Schulz on energinen ja luonteva puhuja”

20

SPEKSI VEI YHISLÄISET MUKANAAN Teksti Mikko Helenius Kuvat Mikko Helenius, Iina Saarinen

Speksi, tuo yliopistomaailman teatteriskenen riemastuttavin ja interaktiivisin ilmentymä, piti tänäkin lukuvuonna joukon innokkaita valtsikalaisia työn touhussa. Jatkuvan ajanpuutteen takia speksin ohittanut poliittisen historian opiskelija päätti ottaa selvää, mistä on jäänyt paitsi.

21

O

piskelijoille läheinen Wikipedia t​ie­ tää kertoa, että näyttelijäntyötä, tanssia, musiikkia ja improvisointia yhdistelevän opiskelijateatterin eli speksin pe­rinteet juontavat 1500-luvun Uppsalaan.

Toi­ minta rantautui Suomeen 1930-luvulla teekkareiden tuomana, ja varsinaisella vimmalla speksejä on järjestetty ympäri maata 1990-luvulta lähtien.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat järjestäneet oman speksinsä vuodesta 2000 lähtien. Vaikka kyse onkin niin sanotusti harrastelijateatterista, produktion mittakaava ja puitteet ovat huomattavat: vuoden 2017 speksin tekoon osallistui yli kahdeksankym­ mentä henkilöä. Heidän joukostaan löytyi edellisten vuosien tapaan myös yhisläisiä.

Poliittisen historian neljännen vuoden opiskelijalle Taneli Teelahdelle​ valtsikan speksi on ehtinyt tarjota jo kokemuksen jos toisenkin. ”Tämä oli mulle neljäs speksi. Ekalla kerralla olin näyttelemässä, ja sen jälkeen olin kahtena vuotena bändissä kitaristina. Nyt neljäntenä vuotena olin musavastaavana ja soitin bändissä pääsoitintani bassoa.”

Speksien perinteiset musikaalinumerot tekivät jälleen allekirjoittaneeseen lähtemättömän vaikutuksen, erityisesti esiin­ tyjien tulkinta PMMP​ :n kappaleesta Joku raja. Mutta mahtaako pitkän linjan speksiläiseltä löytyä omaa suosikkinumeroa vuosien varrelta? Kysymys on ilmeisen paha, mutta pie­ nen miet­ timisen jälkeen Taneli antaa erityis­maininnat vuoden 2015 speksissä esi­

22

tetylle Rose Roycen ​Car Washille sekä tältä vuodelta tutulle Tom Waitsin ​Alicelle. ”Joku raja oli myös kiva, koska siinä oli soitettavaa ja se klikkasi bändin kanssa välittömästi.”

Neljä speksiä on jo melkoinen suoritus.

Miksi speksi pitää niin tiukasti otteessaan vuodesta toiseen? ”Lähdin alun perin mukaan, koska speksi konseptina kuulosti mielenkiintoiselta ja halusin tutustua uusiin ihmisiin. Minut on pitänyt mukana ennen kaikkea esitysviikon hauskuus, yhteishenki ja hyvät bileet.”, Taneli summaa.

Talous- ja sosiaalihistorian toisen vuoden opiskelijalle Enna Koskelolle tämän vuoden speksi oli järjestyksessään toinen. Viime vuonna hänet nähtiin lavalla yhtenä tanssijoista, mutta tällä kertaa Enna halusi haastaa itseään uusissa tehtävissä toisena puvustovastaavana.

Kuinka suuresta erosta on kyse, kun siirrytään lavalta taustajoukkoihin? ”Lavalla esiintyvä on lähtökohtaisesti vastuussa vain itsestään, taustatiimiläisenä hoitaa koko jengin asioita.”

Enna ei osaa sanoa, onko jompikumpi teh­tävistä rankempi, koska projektin luonteen takia molemmat vievät aikaa. ”Tanssijana piti olla paikalla aina kun käskettiin eli joulusta ensi-iltaan koko ajan, mutta vastaavana uhrasin vapaa-aikaani loputtomasti speksin pohtimiseen ja kirpparilla ra­vaamiseen.”

Pitkästä ja välillä raskaastakin urakasta huolimatta molemmat kokemukset ovat mitä

ilmeisimmin olleet täynnä palkitsevia hetkiä, eikä Enna epäröi hetkeäkään kannustaa muita kiinnostuneita lähtemään mukaan.

Hän selvästi jakaa usein speksiläisten suusta kuullun mielipiteen, jonka mukaan aikaisempi kokemus ei ole välttämätöntä, ainoastaan asenne ratkaisee. ”En ollut puvustanut ennen muuta kuin Barbeja, ommellutkin viimeksi varmaan yläasteen rättikässässä väkisin. Niin se vaan lähti, kuumaliimalla ja sisulla.”

Yksi speksin keskeisimpiä ja mielenkiintoisempia ominaisuuksia on se, että se ottaa yleisön suoraan mukaan näytelmän etenemiseen. Omstart-huutojen avulla yleisö voi ohjeistaa esiintyjiä improvisoimaan mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla. Ensimmäisen vuoden polholainen Alec Neihum​ sai huomata tämän heti kättelyssä astuttuaan lavalle esi­tyksen avausmonologia varten.

Noh, lattialle vaan ja Leijonakuningasimitaatio kehiin. ”Siinä kohtaa päässä tuskin liikkui yhtään mitään”, Alec kuvailee tilannetta. ”Olin täysin impulssien varassa, mutta jälkeenpäin tuumai­lin, että sehän alkoi rytinällä.”

Entä oliko jokin yleisön huutamista omstarteista erityisen mieleenpainuva? ”Yhiksen speksilegenda Teppo Lind­ forsin​ huutaessa omstart Jack Nicholson jäädyin aivan totaalisesti.”

Myös Alecin puheista tulee selväksi, että vaikka koko syksyn ja alkuvuoden kestävä speksirumba vie paljon aikaa, on kokemus sen arvoinen.

”Yhtään liioittelematta sanon, että olisin tehnyt fuksisyksyni suurimman virheen, jos en olisi aikanaan lähtenyt mukaan!”

Tämän vuoden esitykset ovat nyt takana, eikä speksiporukka lähde tällä kertaa tekemään lisäesityksiä muualle Suomeen.

Vuonna 2016 speksi päättyi Turkuun, ja ilmeisesti se reissu riitti vähäksi aikaa. ”Koko reissun voi aikalailla tiivistää siihen, että muuan tuottaja meinasi juosta Aurajokeen”, Taneli kiteyttää.

Fair enough, mutta samalla se myös tarkoittaa, että Tanelille, Ennalle ja Alecille se oli sitten siinä. Näillä näkymin heitä ei nähdä ensi vuoden speksissä. Tuntuu lähes tungette­ levalta kysyä parhaimpien speksimuistojen perään, mutta kysynpähän silti. Täysin odotetusti vaihtoehtoja on lukuisia. Asiaan vihkiy­ tymättömänäkin voisin kuvitella, että Alecin vastaukseen sisältyy se jokin, joka tekee speksistä vuodesta toiseen monelle valtsikalaiselle unohtumattoman kokemuksen. ”Hyvin sujuneen ensi-illan jälkeen keräännyimme tyhjälle lavalle. Äänimies laittoi Can’t Stop The Feelingin soimaan ja bailasimme kuin viimeistä päivää. Siihen hetkeen jotenkin tiivistyi yhtäältä ensi-illan eteen teh­ty monen kuukauden työ ja toisaalta huikea ryhmähenki, joka speksiläisten keskuuteen oli syntynyt. Siinä hetkessä olin euforinen.” P Kirjoittaja haluaa onnitella koko Hotelli Miragen henkilökuntaa mahtavasta energiasta ja huikeasta asiakaspalvelusta.

23

TERRORISMIN MÄÄRITELMÄ Teksti Ilona Mäkijärvi

24

Kuvat Elina Nyholm

AJASSA AJASSA MUUTTUU MUUTTUU

Terrorismi ja sota terrorismia vastaan ovat käsitteitä, jotka ovat esiintyneet 2000-luvun ajan yhä useammin poliittisessa retoriikassa. Lukuisat vaalikampanjat ympäri Euroopan ja maailman lupailevat valtion suojelemista ulkoi­sta terrorismin uhkaa vastaan. Näin maalaillaan kuvaa pahasta vastustajasta, jolta omaa kotimaata tulee puolustaa. Mutta millainen historia terrorismin käsitteellä ja sen käytöllä on?

E

urooppa-verkoston tutkijan Leena Malkin mukaan termi on ollut olemassa jo Ranskan vallankumouksen aikaan, tuol­loin sillä tosin oli hieman eri merkitys.

“Terrorilla ja terrorismilla kuvattiin pitkälti valtionhallinnon vallankäytön muotoja.

Väkivaltaista toimintaa ja tekoja perusteltiin sillä, että demokratian vakiinnuttamiseksi tarvittiin äärimmäisiä toimia.”

Jo 1800-luvulla kiteytyi siis terrorismin käsitteen keskeinen sisältö. Väkivalta ja terrori ovat hyväksyttävää toimintaa, sillä niiden taustalla on aina suurempi idea. Tarkoitus pyhittää keinot. 1800-luvulla käsitettä käytettiin jo ei-valtiollisistakin toimijoista. Silloin siihen ei tosin vielä liittynyt negatiivista kaikua.

“Ei-valtiolliset toimijat, joista termiä

käytettiin, saattoivat 1800-luvulla kutsua itse itseään terroristiksi korostaakseen, etteivät he olleet tavallisia rikollisia. Heillä oli poliittinen tarkoitusperä.”

Termin negatiivinen sävy muodostui vasta vallanpitäjien suussa, kun he kuvailivat ei-valtiollisia toimijoita. Terrorismin ja anarkismin termit liittyivät toisiinsa. Varsinaisesti termi nykyisenkaltaisessa merkityksessään esiintyi puheessa ja kirjoituksissa toisen maailmansodan jälkeen. Termin avulla eroteltiin, kenen toiminta oli hyväksyttävää ja kenen tuomittavaa.

1960- ja 1970-luvulla Pohjois-Irlanti taisteli itsenäisyytensä puolesta ja muuallakin länsimaissa kuohui. Brasilialaisen sosialistin Carlos Marighellan kuuluisassa Kaupunki25

sissin käsikirjassa listattiin yhdeksi taistelun muodoksi terrorismi. Terrorismiksi miellettiin tietyntyyppinen toiminta, kuten esimerkiksi pommi-iskut.

“1970-luvulla elettiin samanlaista terrorin aikakautta kuin nytkin ja terrorismi oli merkittävä poliittinen kysymys. Yhdistyneissä kansakunnissa yritettiin määritellä terrorismin rajoja ja saada aikaan sopimuksia terrorismin varalle. Silloin keskustelu tyssäsi terroristin ja vapaustaistelijan määritelmän eroihin.”

Ongelmat keskusteluiden etenemisessä eivät siis johtuneet siitä, että terroristiksi kutsuminen kuulostaisi pahalta. Ne johtuivat käytännön ongelmista erityisesti Lähi-Idän konflikteissa. Esimerkkinä Malkki käyttää pitkäaikaista Israelin ja Palestiinan konflikti. Kärjistyneessä tilanteessa Israelin valtio joutuisi vastaamaan rikoksistaan kansainväliselle oikeudelle, mutta palestiinalaisjärjestöjä voitaisiin kutsua terroristiryhmiksi. Tämä asettaisi nämä kaksi sotivaa osapuolta hyvin erilaiseen asemaan.

YK:ssa ei tähän päivään saakka ole saatu kehitettyä selkeää lainsäädäntöä terroris26

min varalle, vaan ongelmaa on kierretty muodostamalla yksityiskohtaisia sopimuksia ja protokollia tiettyjen tilanteiden hoitamiseen. Euroopan unionilla ja monilla yksittäisillä valtioilla on kuitenkin oma terrorismilainsäädäntönsä. Syy tähän löytyy kenties siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat lainsäädännöiltään ja uskonnoiltaan lähempänä toisiaan kuin YK:n jäsenvaltiot.

***

1970-luvulla terrorismia saattoivat olla Lähiidän konfliktien lisäksi myös Irlannin itsenäisyystaistelijoiden väkivaltaiset iskut tai jopa ympäri Eurooppaa ilmenneet opiskelijoiden kapinat. Tänä päivänä terrorismi lii­ tetään kuitenkin vahvasti ääri-islamistiseen toimintaan, ja syy siihen on selvä. Loppuvuo­ den 2001 uutislähetyksiä ja lehtien sivuja dominoivat kuvat savuavista kaksoistorneista New Yorkin sydämessä.

“Muutos tapahtui nopeasti syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Tilanne Pohjois-Irlannissa oli laantunut rauhanneuvotteluiksi.

“Isisille ei ole ollenkaan huono asia, että heitä kutsutaan terroristeiksi.”

E

Vanhaturooppa-verkoston terrorismin ilmiöt tutkijan olivat jo Leena muuttuneet Malkin katuväkivallaksi, mukaan termi järjestäytyneeksi on ollut olemasrikollisuudeksi sa jo Ranskan ja muiksivallankumouksen marginaalisiksi ilmiökaikaan, tuolloin si”, Leena sillä Malkki tosin kertoo. oli hieman eri merkitys.

“Terrorilla Maailmassa jaonterrorismilla siis kokonainen kuvattiin kasvava pitkälti sukupolvi, valtionhallinnon joka liittäävallankäytön terroriteot muotoja. suoraan Väkivaltaista ääri-islamisteihin toimintaa ja näiden ja tekoja länsimaista perusteltiin kultsillä, tuuria että vastaan demokratian kohdistuneisiin vakiinnuttamiseksi iskuihin. tarvittiin Malkin mukaan äärimmäisiä termistä toimia.” on tullut politiikassa Jo entistä 1800-luvulla käyttökelpoisempi kiteytyi siis vuoden terrorismin 2001 jälkeen. käsitteenMe keskeinen ja ne -erottelu sisältö. on Väkivalta tärkeä ase, ja tersen avulla rori ovat saadaan hyväksyttävää tuotua oman toimintaa, valtionsillä viholliset niiden esille taustalla ja on perusteltua aina suurempi väkivaltaa idea. Tarkoitus sekä sotatoi­ pymia. hittää keinot. 1800-luvulla käsitettä käytettiin jo ei-valtiollisistakin “Se, miten Venäjä toimijoista. on käyttänyt Silloin terrorismin siihen käsitettä ei tosin vielä Tšetšenian liittynyt negatiivista sodan yhteydessä, kaikua. on hyvä“Ei-valtiolliset esimerkki tästä. toimijat, 1990-luvulla joista tšetšeetermiä nien käytettiin, tekemät saattoivat iskut 1800-luvulla itsenäisyytensäkutsua puolesta itse eivät itseäänolleet terroristiksi terrorismia, korostaakseen, mutta 2000-luvun etteivät muuttuneessa he olleet tavallisia ilmapiirissä rikollisia. neHeillä ovat.” oli poliittinenKoska tarkoitusperä.” terrorismin määritelmän laatimisessa on Termin ollut jo negatiivinen pitkään ongelmia, sävy muodostui on sen vapaa vasta käyttö vallanpitäjien ja määrittely suussa,omiin kun he tarkoituksiin kuvailivat entistä ei-valhelpompaa. tiollisia toimijoita.

Kun vuoden Terrorismin 2015 ja marraskuussa anarkismin abortinvastainen termit liittyivät Robert toisiinsa.Lewis Varsinaisesti Dear hyökkäsi termi

coloradolaiseen nykyisenkaltaisessa Planned merkityksessään Parenthood -abortesiintyi tiklinikalle puheessa ja ampuma-aseen kirjoituksissa toisen kanssa,maailmankyseltiin Yhdysvaltalaisissa sodan jälkeen. Termin ajankohtaisohjelmissa, avulla eroteltiin, kenen voitaisiinko toi­ minta oli tapahtumaa hyväksyttävää kutsua ja kenen terrorismiksi. tuomitPro-life tavaa. -liikkeen kannattajat ja republikaanipoliitikot 1960- ja 1970-luvulla riensivät vakuuttamaan Pohjois-Irlanti Dearin taisolleen teli itsenäisyytensä yksittäinen tapaus, puolesta harhainen ja muuallakin ja mieli­ sairas länsimaissa mies. kuohui.

Jokainen Brasilialaisen muslimin tekemä sosialistin isku motivaatiosta Carlos Marighellan riippumatta kuuluisassa on kuitenkin Kaupunkiollut jo lähtökohtaisesti sissin käsikirjassa terrori-isku. listattiin yhdeksi taistelun muodoksi “Republikaaneille terrorismi. Terrorismiksi aborttiklinikka-ampumiellettiin jien tietyntyyppinen kutsuminen toiminta, terroristeiksi kuten olisiesimerkiksi poliittisesti pommi-iskut. mahdotonta, demokraateille ei niinkään.

Poliitikoiden “1970-luvulla on ajateltava elettiin samanlaista äänestäjäkuntansa terrorin suhtautumista aikakautta kuinomassa nytkinpuheessaan.” ja terrorismi oli merkittäväKesäkuussa poliittinen kysymys.

2016 brittiläisen Yhdistyneissäsosiaakanlidemokraattisen sakunnissa yritettiin Labour määritellä Party terrorismin -puolueen maahanmuuttomyönteinen rajoja ja saada aikaan sopimuksia jäsen Joterrorismin Cox murhattiin varalle. julmasti Silloin keskustelu keskellä päivää. tyssäsi terroristin ja vapaustaistelijan “Tiedossa on,määritelmän että tekijä huusi eroihin.” tapahtumahetkellä Ongelmat “Britainkeskusteluiden first” ja että tälläetenemisessä oli vanhoja eivät äärioikeistokytköksiä. siis johtuneet siitä, että Cox terroristiksi murhattiin kutnimenomaan suminen kuulostaisi poliittistenpahalta. mielipiteidensä Ne johtuivat takia.

Ensimmäiset käytännön ongelmista otsikot Britannian erityisestitapahtumista Lähi-Idän kutsuivat konflikteissa. kuitenkin Esimerkkinä murhaajaaMalkki nimellä käyttää Crazy 27

Loner, vaikka tämän tuomiossa mainitaankin terrorismi.”, Malkki kertoo.

Kuukautta myöhemmin Nizzassa rekka-auto ajoi väkijoukkoon, ja Isis otti iskusta nopeasti vastuun.

“Tutkimuksissa Nizzan iskun tekijän taustalta ei löytynyt juurikaan radikalisoitumisen merkkejä tai yhteyksiä Isisiin. Pikemminkin tällä oli ollut ongelmia äkkipikaisuuden, alkoholin ja vihanhallinnan kanssa.”

Nizzan iskua ei siis oltu suunniteltu tiivissä yhteistyössä terroristijärjestön kanssa. Se lisättiin kuitenkin suoraan Isisin pitkään ansioluetteloon. Ääri-islamistinen järjestö ottaa mielellään tämänkaltaiset iskut nimiinsä lisäten näin vaikutusvaltaansa länsimaissa. Onko terrorismi terminä tärkeää näille järjestöille?

“En ole juuri lukenut heidän omia teks­ tejään, mutta luulen, että suureksi osaksi he eivät välitä. Toisaalta Isisin kaltaiselle järjestölle ei ole ollenkaan huono asia, että heitä kutsutaan terroristeiksi termin nykyi­ sessä merkityksessä.”

***

28

termi on käytössä myös suomalaisessa poliittisessa retoriikassa. Malkin mukaan suhtautumisemme terrorismiin on pitkälti samanlainen kuin muuallakin Euroopassa.

“Suomessa on pitkään ollut ajatus siitä, että terrorismi on jotain, joka rantautuu Suomeen. Terrorismi ei synny Suomessa. Suojelupoliisin terrorisminvastainen toiminta on ulkomaalaisvalvontaa ja kansainvälisten ta­ pahtumien yhteydessä suoritettua tiedustelua ja suojelua.”

Meillä tapahtuvat iskut ja tragediat eivät siis lähtökohtaisesti ole terrorismia. Jokelan vuoden 2007 koulusurmien tekijä kutsui itseään kirjoituksissaan terroristiksi, mutta median retoriikasta termi puuttui täysin.

“Meillä ei ole halua kutsua häntä terroris­ tiksi. Se, että oman näköinen ja oloinen ihminen tekisi julmia hirmutekoja, ei vastaa stereo­typioitamme.”

Ajatus siitä, että yhdessä rajojen sisällä suojaudumme ulkoiselta uhalta on rauhoittavampi kuin se, että tutussa yhteisössä liikkuu vaarallisia rikollisia. Viime keväänä vastaanottokeskukseen suunnatun poltto­ pulloiskun tekijälle annettiin vuosi vankeutta. Terroris-

mista iskun yhteydessä ei juurikaan puhuttu.

“Iskuja on kutsuttu polttopulloiskuiksi.

Motivaatioksi näille on esitetty tiettyä kännissä ja läpällä -mentaliteettia. Kuitenkaan tällaisella iskujen takana ei tarvitse olla esimerkiksi jonkin järjestön suunnitelmaa ollakseen poliittisesti värittyneitä.”

Terrorismin käsite on Malkin mukaan politisoitunut enemmän viime aikoina ja tullut jopa kiistakysymykseksi. Suomessa on kes­ kusteltu julkisesti siitä, mikä on terrorismia ja mikä ei. “Ääri-islamin kohdalla kysymys tänä päivänä on pitkälti, kuinka suurella todennäköisyydellä isku osuu Suomeen”, Malkki kertoo.

Huhtikuussa naapurimaamme pääkaupunkiin Tukholmaan kohdistui rekkaisku, joka vaati neljän ihmisen hengen. Kun useita länsimaihin kohdistettuja iskuja tulee lyhyellä

aikavälillä, keskustelu terrorismista ja sen uhkasta vain kiihtyy.

Tulemmeko sitten ikinä saamaan selkeää terrorismin määritelmää? Malkin mukaan se ei ole tärkeää.

“On ollut hetkiä, jolloin määritelmän aikaansaaminen on ollut lähellä. Jos Lähiidän solmu saataisiin auki, olisimme nytkin lähempänä ratkaisua. Sopimuksen aikaansaamiseksi tarvitaan rauhallinen ajankohta, jollaista ei nyt ole näkyvissä”, hän selittää.

“Olennainen kysymys on enemmänkin se, miten eri väkivallantekoihin suhtaudutaan.

Mikä on analyysi siitä, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Tärkeää on valtiovaltaa kohtaan koetun luottamuksen ylläpito. Jos valtiovalta hyväksyy tietyn väkivallan mutta tuomitsee toisen, ei se ole pidemmän päälle hyvä hallinnon uskottavuuden kannalta.”P 29

P HARJOITTELUSSA

TEKSTI JA KUVAT SAARA URMAS

Polhon Saara Urmas kertoo Poleemille, mitä korkeakouluharjoittelu presidentin kansliassa pitää sisällään.

Vuosi 2017, Suomen itsenäisyyden 100-vuotis­ juhlavuosi, kuluu omalta osaltani työharjoittelussa tasavallan presidentin kansliassa.

Työni pyörii paljon merkkivuoden ympärillä, sillä pääasiallisiin tehtäviini kuuluu avustaa kabinetin jäseniä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyen. Toimenkuvaani kuuluu esimerkiksi paljon tausta­ selvitysten tekemistä sekä tiedonhakua, mihin opinnot ovat antaneet yllättävänkin vahvan pohjan.

On ollut todella mielenkiintoista päästä näkemään, mitä kaikkea kuuluu tällaisen yhden Suomen merkittävimmän instituution arjen pyörittämiseen. Harjoittelu on myös tarjonnut mahdollisuuden päästä elämään normaalia työarkea, joka on hyvin erilaista opiskeluelämään verrattuna. Se varmasti osaltaan pienentää opiskelun ja työelämän välistä 30

kuilua. Lisäksi työympäristönä Presidentinlinna on meidän alaamme opiskelevalle täynnä mielenkiintoisia historiallisia yksi­ tyiskohtia, vaikka niihinkin on tottunut arjessa melko nopeasti.

Harjoittelua on nyt kirjoittaessani takana kolme kuukautta, normaalin harjoittelun verran, ja vasta nyt tuntuu siltä, että olen päässyt vauhtiin ja omaksunut tavan työskennellä kansliassa. Vuoden harjoittelu tarjoaa siis aivan erilaisen mahdollisuuden syventyä työhön ja erilaisiin projekteihin, kun työnteko ei lopu heti alkukättelyssä. Kannustan siis hakemaan pidempiäkin harjoitteluja, vaikka vuosi voi ensi alkuun tuntua pitkältä ajalta sitoutua johonkin ja olla pois opintojen parista. Ainakin itselleni harjoittelu on tuonut uskoa omaan osaamiseeni ja myös lisää motivaatiota opintojen tekemiseen.

P GRADUPALSTA

TEKSTI SAILA KURKI

KUVA LAURA OIVA

Poleemissa tutustutaan vuoden 2017 aikana graduaan työstäviin poliittisen historian opiskelijoihin. Toisena vuorossa on Saila Kurki.

Kuka? Olen viidennen vuoden opiskelija ja aloittanut graduprosessini syksyllä 2016.

Maisterivaiheessa olen opiskellut sivuaineena johtamisen tutkimusta ja ollut opiskelijavaihdossa Lundin yliopistossa Ruotsissa. Vaikka opinnot ovat antaneet älyttömästi, parasta opiskeluajassa ovat kuitenkin olleet ihmiset, erityisesti tietysti ihanat yhisläiset! On ollut mahtavaa olla mukana opiskelijajärjestöjen hallituksissa sekä tuutorina.

Mitä? Tutkin gradussani Vantaan Kehärataa ja siihen liittyviä päätöksenteko- ja toimeenpanoprosesseja 2000-luvulla. Erityisesti tarkastelen poliitikkojen roolia hankkeen eri vaiheessa sekä kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ja seurata investoinnin edistymistä. Julkisten rakennushankkeiden haasteet ja läpinäkyvyys ovat olleet viime aikoina erityisesti esillä Länsimetron ongelmien tultua julkisuuteen vuosi sitten.

Missä? Kokoan parhaillaan lähdeaineistoani, joten Vantaan kaupunginarkisto Tikkurilassa sekä Liikenneviraston arkisto Pasilassa ovat tulleet tutuiksi. Tämän lisäksi luen työtä tukevaa tutkimuskirjallisuutta mieluiten Kaisassa. Olen aamuvirkku, joten työskentely painottuu aamu­päiviin opiskelutehojen ollessa huipussaan. Kahvia kuluu paljon!

Muuta? Jos gradua ei lasketa, opintoni ovat aivan loppusuoralla. Tulevan kesän aionkin omistaa gradun kirjoittamiselle ja toivon voivani valmistua vuodenvaihteen tienoilla. Vastapainona gradunteolle ulkoilen ja harrastan koirieni kanssa sekä pidän sisustusaiheista Insta­gram-tiliä.

Sailan vinkit gradun kirjoittajalle: • • •

Suunnittele ajankäyttö. Aikataulun laatiminen helpottaa hahmottamaan eri työn vaiheita ja helpottaa toimeen tarttumista. Älä jää yksin. Omasta työstä kannattaa rohkeasti pyytää palautetta prosessin eri vaiheissa esimerkiksi kavereilta. Jos jokin mietityttää, ohjaajaan kannattaa olla yhteydessä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Elämä on muutakin kuin gradua. Vaikka gradun tekeminen käykin kokoaikatyöstä, muista levätä, syödä ja pitää yllä sosiaalista elämää. Gradun on hyvä antaa hautua välillä.

31

FUKSILIITE

Syksyn 2017 polholaiset tuutorit: (ylhäällä) Ida Silfverhuth, Leonard Wilhelmus, Valpuri Alanen, (keskellä) Siiri Aura, Theresa Mäkinen, Alec Neihum, Jouko Raitaniemi (alhaalla) Nuutti Kiiveri, Mikko Helenius Kuva Christa Haag 32

Hei fuksi!

Hei fuksi!

Lämpimästi tervetuloa valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelmaan myös poliittisen historian opiskelijoiden puolesta. Poleemi esittelee Lämpimästi tervetuloa valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja yhteiskunnallisen muutoksen teille ihanat polholaiset sekä vuoden 2016 fuksien ohjeitaPoleemi ensimmäistä yli­ koulutusohjelmaan myöstuutorit poliittisen historian opiskelijoiden puolesta. esittelee opistovuottanne varten.tuutorit sekä vuoden 2016 fuksien ohjeita ensimmäistä yli­ teille ihanat polholaiset opistovuottanne varten.

Riemukasta fuksivuotta!

Riemukasta fuksivuotta!

Kuvat Teemu Perhiö Kuvat Teemu Perhiö

33

Fuksilta fuksille

Teksti Roy Eskelinen ja Roosa Mantila Kuvat Valpuri Alanen

Jos fuksivuosi 2016-2017 on jotakin jättänyt jälkeensä, niin ainakin seuraavat neuvot.

Ne eivät ole kaikista hohdokkaimpia, eivätkä edes parhaimpia. Itse asiassa niiden käyttöarvo lähestyy lähes olematonta. Tämän parempia saatesanoja teidän tulevalle fuksivuodellenne ei ole kuitenkaan tehty (vielä).

Opiskelu 1. Kekkonen Suomalainen Schwarzenegger ilman jäätävää aksenttia. Neuvoi­ simme opiskelemaan edes pitkän oppimäärän tästä Lepikon torp­ parista. Tarpeen vaatiessa voit pröystäillä taidoillasi yön pikkutun­ neilla. Mitäs muutakaan me polholaiset.

2. Opettele valehtelemaan uskottavasti Muutamat, hyväksi todetut sanayhdistelmät olisi hyvä löytyä taskusta kuin apteekin hyllyltä. Tu­ levat tarpeeseen, etenkin kun joku kysyy opintojesi etenemisestä. Pari nasevaa fraasia deadlinen pidentämiseksi kuuluvat jokaisen oikean fuksin repertuaariin.

3. Poliittinen korrektius Han, hon vaiko hen? Kultainen kolmosolueinen keskitie tulee sopivasta poliitikon ympäripyöreydestä ja kulmikkaasta Ikean Kallax hyllystä, johon uusi ystäväsi on korvamerkinnyt hampaanjälkensä pitkän illan päätteeksi.

4. Rakkaus muita oppiaineita kohtaan Jokainen rakkaus on erilainen ja monimuotoisuutta löytyy. Rakasta siis muita niin kuin päiväunissasi rakastit teinirakkauttasi.

5. Valkopaahtoinen halpa take away -kahvi Kaisassa Me kollektiivisesti vihaamme talirauhasia ruvelle puristelleita abeja niin kuin kirjaston myöhästymismaksuja. Aamun, lounaan ja kirjaston kuitenkin pelastaa halvan makuinen tumma litku lähimmästä UniCafesta.

34

Vapaa-aika

1. Itsarisillis Perinteikäs Polhon tapahtuma, nyt 100 kertaa isompana kuin koskaan ennen. Juhlimme, juomme ja jodlaamme 100-vuotiselle Suomen tasavallalle.

2. Torspo Oi Torspo on! Klassinen kortteliliigojen jokavuotinen vahva paluu­muuttaja, joka siipeensä ottaa ja nousee taas uljaampana kuin koskaan. #PyttyYhikselle

3. Kuppala Entinen sukupuolitautiklinikan kellari toimii nykyisin hyvin niiden levittäjänä. Hekumallisesta iltojen alusta bileiden lopun kiusallisiin soidinmenoihin.

4. Kostea fuksisyksy Sinä ja minä. Uhraa maksasi yhteisen hyvän vuoksi.

5. Tunnussävelmät Sitsaaminen on hauskempaa, kun kappaleisiin lisää omia lisäsäkeistöjä. Harvoilla meistä runosuoni sykkii, mutta muutaman olusen jälkeen jokainen meistä on oman elämänsä Juice ja Pacius. Säkeis­ töt on tehty rikottavaksi.

35

Hyvinvointi opintojen sujuvuuden perustana

L

ukuvuosi yliopistolla alkaa lähestyä loppuaan, viimeisiä kurssisuorituksia yritetään saada kasaan, deadlinet pauk­ kuvat ja kevään kiire on huipussaan. Tämä kaikki tietää usein myös stressin lisääntymistä.

Ahdistusta saattaa lisäksi aiheuttaa esimerkik­ si kesätyön tai harjoittelupaikan hakeminen sekä kandin tai gradun työstäminen.

Stressi ja epävarmuus piinaavat yhteiskun­ tatieteellisen alan opiskelijoita yleisesti, sillä opinnot eivät valmista mihinkään selvään am­ mattiin ja valinnanvapaus opinnoissa on laaja.

Opintojen suunnittelu on pitkälti opiskelijan itsensä harteilla, mikä tarkoittaa lisää vastuu­ ta, ja tämä puolestaan voi lisätä stressiä. Oma tulevaisuus saattaa näyttää ahdistavan epävar­ malta, ja työllistyminen huolestuttaa monia.

Paine löytää oma paikkansa, pärjätä opinnois­ sa, kartuttaa samaan aikaan työkokemusta sekä erottautua joukosta onkin suuri.

Jos asiaa tarkastellaan kaikkien korkea­ kouluopiskelijoiden näkökulmasta, stressi ja psyykkiset ongelmat varjostavat usean opiske­ lijan opintoja. Opintojen ja epävarmojen tu­ levaisuudennäkymien lisäksi opiskelijoilla 36

saattaa olla lukuisia muita stressitekijöitä.

Korkeakouluopintojen alku tietää monelle suurta elämänmuutosta. Raha-asiat ja muut­ tuvat opintotukikäytänteet saattavat aiheut­ taa ahdistusta, ja moni tasapainotteleekin töiden ja opintojen välillä. Myös opintojen ulkopuolella on elämää, ja verkostoituminen, ihmissuhdeasiat ja muut sosiaalisen elämän kysymykset voivat painaa mieltä.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki­ muksessa vuodelta 2016 kerrotaan opiskeli­ joiden fyysisen kunnon parantuneen, mutta ongelmien esiintyvän useammin juuri henki­ sen hyvinvoinnin puolella. Vain 66 prosenttia terveystutkimuksen vastaajista koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

16 prosentilla oli psyykkisiä ongelmia, kuten päivittäisiä uniongelmia, keskittymisvaikeuk­ sia, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Stressiä ja huolista johtuvia psyykkisiä vaikeuksia sanoi kokevansa noin joka kolmas vastaaja. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä opiskelijoiden keskuudessa, ja ne vaikuttavat opiskeluun suuresti. Naisopiskeli­ joista 37 prosenttia kärsii viikoittain psyykki­

sistä ongelmista, ja vastaava luku miehillä on 22 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt ovat­ kin opiskelijoiden yleisin terveysongelma.

Myös moni yhisläinen saattaa painia edellä kuvattujen ongelmien kanssa. Apua voi löytää esimerkiksi YTHS:n tai Nyyti ry:n palvel­ui­ den kautta. Yhiksestä löytyy varmasti myös vertaistukea liittyen esimerkiksi stressiin, ja vanhemmilta opiskelijoilta ja henkilökunnal­ ta voi saada käytännön vinkkejä. Työelämään liittyvää epävarmuutta voi helpottaa esi­ merkiksi osallistumalla työelämäexcuille. Jos

urheilu tuntuu sopivalta stressin lievittäjältä, voi yhiksen viikoittaiselle urheiluvuorolle tulla päästelemään höyryjä. Muista, ettet ole mah­ dollisen stressin ja epävarmuutesi kanssa yk­ sin, ja apua on löydettävissä niin pieneen kuin suurempaankin ongelmaan. Ole myös itsellesi armollinen, tärkeintä on vaalia omaa hyvin­ vointiaan.P

Rentouttavaa lukuvuoden loppua toivottaa ensimmäinen opintovastaava Anni Matero

Yhis kansallisteatterissa Macbeth 3.4.2017 TEKSTI IDA SILFVERHUTH

Kuvatiedot: Kuvassa Antti Luusuaniemi ja Katariina Kaitue. Kuvaaja Mitro Härkönen.

K

ansallisteatterin esittämä Shakespearen Macbeth on ristiriitainen teos niin sisällöltään kuin toteutukseltaan. Macbethin juoni on pitkälti säilytetty alkuperäisessä muodossaan murhineen, hulluudenpuuskineen ja syyllisyydentuntoineen. Toteutukseen on kuitenkin otettu monia modernin teatteritaiteen elementtejä; näyttelemisen lisäksi on elävää musiikkia ja videopätkiä sekä interaktiivista dialogia yleisön kanssa. Myös lavasteet ja valotehosteet ovat vaikuttavia. Näyttelijäsuorituksissa on sen sijaan puutteita. Parhaiten roolinsa tuntuu suorittavan noin 10-vuotias Elmeri Ylä-Rautio, jolla on tuplarooli sekä Banquon että Macduffin poikana.

Erityisesti modernia teatteria arvostavalle Macbeth on elämys, mutta toki myös kaikille, jotka haluavat perinteisestä teatterista siirtyä revittelevämpään. Varoituksen sanana kuitenkin, että kannattaa varautua pitkään sessioon, väliaikoineen lähes kolmituntisen esityksen olisi suonut olevan lyhyempi.

37

P

KESÄVINKIT

Vappu on opiskelijalle ensimmäinen muistutus ahdistavan vapaasta ajanjaksosta: kesästä. Kukaan ei ole asettamassa deadlineja, Kela ei ole muistuttamassa tukiajoista tai se ah-niin-ihana vierustoveri vertailemassa arvosanoja. Aikatauluttomuus voi ahdistaa, siksi Poleemin toimitus haluaakin varmistaa, ettei yksikään polholainen tai polhonmielinen jää kesällä toimettomaksi!

Luettavaa

Koettavaa

1. Heikki Aittokoski: Kuoleman tanssi

1. Festarit, festarit ja festarit

400-sivuinen reportaasi Euroopan nykytilaa väri­ syttävästä nationalismista. Ei ehkä kevyintä kesäluet­ tavaa, mutta muutama vakuuttava fraasi on hyvä opetella pitäen silmällä kesän sukujuhlia.

2010-luvun festivaalit ovat järisyttäviä kokemuksia.

Kyse ei ole enää vain musiikista vaan kokonaisvaltai­ sesta elämyksestä. Kesän 2017 ehdoton musiikkifes­ tarien vetonaula on comebackin tekevä Ulra Bra!

2. Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi 2. Helsinki Suomen 100-vuotisjuhla pursuaa historiallisia ro­ maaneja suurmiesten suurteoista suuren isän­ maamme hyväksi. Vähempikin puistattaa. Siksi onkin hyvä tarttua perusasioihin. Mikä Suomi ylipäätään on?

Helsinki on maailman paras kaupunki! Oikeasti! Au­ rinkoisella säällä kannattaa ehdottomasti suunnata rannan tuntumaan tai Suomenlinnaan. Jos tuntuu, että vanhat rantaviivat kyllästyttävät, suuntaa viime kesänä yleisölle avattuun Vallisaareen!

3. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe Polholaisten kestosuosikki toinen maailmansota, tällä kertaa niin sanotusti tasolaisemmasta eli inhi­ millisemmästä näkökulmasta. Päähenkilöinä sym­ paattiset lapset, joiden elämän sota tavalla tai toisella turmelee. Päivämääriä on mukava seurata ja aset­ taa henkilöiden kokemuksia isompaan kontekstiin.

Ahaa, Blitzkrieg! Aivan, aivan, Normandian maihin­ nousu.

3. Museot Koko Suomi on pulloillaan erilaisia museoita.

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetty Mu­ seo100-hanke tarjoaa maksutonta museotoimintaa monilla eri paikkakunnilla. Helsingin museoista esi­ merkiksi Helsingin kaupunginmuseo, Sinebrychoffin taidemuseo ja Seurasaaren ulkoilumuseo ovat mak­ suttomia. Opiskelijakorttia kannattaa aina vilauttaa!

4. Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli Jos et ole vielä paneutunut vuoden takaiseen Finlandia­-voittajaan, niin tee se nyt heti! Eugeniikka, hyvinvointivaltio ja sosiaalidemokratia kietoutuvat sulavasti yhteen selkäpiitä karmivaksi kuvaukseksi länsinaapurimme pimeästä puolesta. Myös ko­ to-Suomea käsitellään. Onko totta, että Himmler kävi samoilemassa Karjalan metsissä etsiessään arja­ laisten alkukotia?

38

4. Kalja Sanomattakin selvää, että suomalaiseen kesään kuu­ luu olut (voi korvata myös muulla mieleisellä virvok­ keella). Suuntaa ystäviesi kanssa Alepan kautta lähei­ seen puistoon. Sateen “yllättäessä” kiroa Suomen “kesä” ja siirry sisätiloihin jatkamaan jo aikaisemmin aloitettua urakkaa.

P

HENKILÖKUNNALTA

Palstalla henkilökunta vastaa verkossa keskustelua herättäneisiin historiaaiheisiin kysymyksiin.

“Olisiko Ruotsi ruotsalaistanut Suomen, jos Venäjä ei olisi tullut väliin ja irrottanut Suomea Ruotsin valtakunnasta?”

Suomi24 nimim. Görliz 17.1.2017

”Johdettiinko sotia alkoholin vaikutuksen alai­sena? Nähtiinkö selviä päiviä ollenkaan vai oliko koko homma yhtä juhlaa?”

Suomi24 nimim. tutkisiko-THL 28.3.2017

Jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen, voi pitää selvänä että virkakielenä olisi pysynyt ruotsi, koululaitoksessa ruotsi olisi dominoinut opetuskielenä ja lehdistössä ja kirjallisuudessa ruotsin asema olisi ollut paljon vahvempi. On uumoiltu, että kehitys olisi voinut kulkea samoja ratoja kuin Irlannissa. Luultavasti se olisi Suomessa kuitenkin sujunut hitaammin ja jossain määrin toisella tavalla. Suomen kokoero emämaahan ei ollut niin suuri kuin Irlannin, ja toi­ saalta Ruotsin valtakunnassa ei ollut sellaista uskonnon vastakohtaa kuin Irlannissa.

Vaikka ruotsalaistuminen olisi mennyt pitkälle, 1800-luvun nationalismin nousu olisi temmannut mukaansa myös Suomen.

Kysymys on lähinnä ajoituksesta. Olisiko kansakoulu ehtinyt yleistyä ruotsiksi ennen nationalismin nousua? Eli olisiko täällä silloin ehditty jo niin peruuttamattoman pitkälle, että suomalainen nationalismi olisi noussut ruotsin kielellä ja suomea olisi koetettu elvyttää samalla tavalla kuin iiriä?

Uskoisin että suomen puhujia ja suomalaisuutta olisi ollut täällä enemmän kuin iiriä siellä.

Tätä voi tietysti jatkaa pohtimalla, millaisen muodon kansallinen liike olisi saanut jne. Mutta jätetään nyt tähän.

Alkoholi – yksi suomalaisten suosikkiaiheista, ennen ja nyt! Oletan, että nimimerkki tarkoittaa Suomea ja talvi- ja jatkosotaa. Päämajan alkoholinkäytöstä on olemassa joitakin mainintoja, kuten esimerkiksi Ihminen sodassa ­-kokoelmassa, jossa Mikko Karjalainen varoittelee anakronismin vaaroista tulkittaessa esimerkiksi päämajan ruokajuomakulttuuria.

Ruokaryypyt kuuluivat asiaan niin lounaalla kuin illallisella. Mutta kyllä tämän lisäksi on merkintöjä myös muustakin kuin syömisen ohella juomisesta. Oudoltahan sekin toisaalta kuulostaisi, jos yksikään kenraali ei olisi nauttinut alkoholia vuosina 1939–45.

Kimmo Rentola Professori

Otto Aura Väitöskirjatutkija

Toinen aiheen läheltä liippaava asia on muuten erilaisten piristeiden käyttö sodassa, kuten esimerkiksi amfetamiinia sisältänyt saksalaisilta saatu Pervitin, joka tunnet­ tiin kaukopartioiden höökipulverina. Jokin aika sitten julkaistu tutkimus saksalaisten piristeiden ja huumausaineiden käytöstä avaa mielenkiintoisia näkymiä esimerkiksi salamasotaan, jossa vauhtia saatiin mm. spiidistä.

Mutta johdettiinko sotaa tumuissa? Vastaisin, että tuskin ainakaan koko aikaa. Juhlat tietenkin oli eri asia, vaikkapa Marskin syntymäpäivä kesäkuussa -42, jolloin kaikille suomalaisille sotilaille määrättiin annos viinaa.

3939

Tilaa

POLEEMI koko vuodeksi!

Kyllä, aivan oikein!

Kampukselta etsimisen lisäksi Poleemin voi saada haltuunsa kätevästi postitse.

Tilaa itsellesi, ystävällesi tai yrityksellesi luettavaa 25 euron hintaan.

Tilaus sisältää neljä numeroa.

Tykkää meistä Facebookissa! Lähetä sähköpostia otsikolla “tilaus” osoitteeseen facebook.com/poleemilehti Poleemin löydät myös Issuusta ja Twitteristä: poleemi2017@gmail.com ja kerro issuu.com/poleemi @PoleemiMagazine viestissä osoitetietosi.

OTA YHTEYTTÄ!

Poleemin toimitus on kiinnostunut kuulemaan lukijoidensa ideoita lehden sisältöön liittyen. Odotamme innolla Sinun juttuvinkkejäsi, mielipiteitäsi sekä villejä ideoitasi. Älä epäröi lähettää sähköpostia osoitteeseen poleemi2017@ gmail.com tai lähestyä suoraan päätoimittajia.

P

40

HURJA-ARVO

OSSI HIETALA

OSSI HIETALA

Tason Synttärit 15.4.2017

41

P-klubi Helsingissä 6.4.2017

42