Pressin 1/2010

MCI MCI pressIn lehtI sInulle, joka haluat tavoIttaa j채senesI ja asIakkaasI

VaikuttaVan Viestinn채n ainekset

1/2010

Kuvat: Sanna liimatainen

Kännykkäkameralla ei lehteä tehdä. Me teemme sen ammattilaisten voimin.

2

MCI PRESSIN KESÄ 2010

PÄÄKIRJOITUS

Valinnan vallankumous

S

aamme jatkuvasti uusia välineitä viestimme välittämiseen.

Printtilehden rinnalle on lyhyessä ajassa noussut verkkolehti, uutiskirjeratkaisut, yhteisöllinen media ym. Samanaikaisesti muut perinteiset asiakasviestinnän välineet – kirjelähetykset, faksit – menettävät merkitystään.

Vastaanottajan kannalta ongelmaksi muodostuvat informaatiotulva ja lähettäjän puolelta sirpaleiset jakelukanavat. Vaikka asiakasja jäsenviestinnän puolella printtilehti elää kukoistuskauttaan, on olemassa merkkejä siitä, ettei jokaista kohderyhmää enää tavoiteta perinteisin menetelmin. Printtilehti vaatii tuekseen sähköisiä ratkaisuja, jolloin lukija voi valita itselleen sopivan lähestymistavan.

Se voi olla Facebookin seinä tai iPadin kosketusnäyttö. Mitä se on kymmenen vuoden päästä, sitä emme tiedä. Valinnan vallankumous on tapahtunut.

Yhteisöllinen media ja sen käyttö mietityttää meitä. Lähestymme Tärkeintä on varautua uusiin mahdollisuuksiin asiaa nopeasti suosiota kasvattaneen Twitterin kautta sivulla 16. Taja antaa lukijalle valitsemi- voitat myös meidät Twitteristä.

Sähköiset kanavat toimivat harvoin yksinään, vaan vaativat päämesen valta. Samalla edesautamme viestin täydellistä diakseen printin. Valtiotieteilijä-lehti säilytti printtilehtensä, mutta kokonaispalveluun liitettiin myös verkkolehti. Lue sivulta 26, miten perillemenoa.

MCI Pressin asiakasleh- lehdelle saa vaivattomasti luotua verkkosivuston. Pressiniä voit luden tavoitteena on tarjota kea verkossa osoitteessa mcipress.fi.

Mitä kanavia käytetäänkin, tavoitteena on luoda lukijalle julkaiuusia näkökulmia ja mahdollisuuksia asiakas- ja jä- sijasta toivottuja mielikuvia. Toteutumisen seurannasta kerrotaan senviestinnän onnistuneisiin sivulla 22.

Painetun lehden, verkkojulkaisun ja Twitterin lisäksi voit seurata ratkaisuihin. uutisiamme Facebookista. Voit myös tilata uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Kiitokset tähänastisesta hyvästä yhteistyöstä, minkä toivon jatkuvan molemmin puolin hedelmällisenä pitkälle tulevaisuuteen.

Päivittäisessä yhteydenpidossamme emme aina muista kertoa lehtiviestinnän kaikista uusista tuulista. Toivonkin, että saat tästä lehdestä uusia vinkkejä, joista on hyötyä viestinnän kokonaisuutta suunnitellessasi!

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi PS. tämäkin lehti olisi ollut helpompi ulkoistaa...

MCI PRESSIN KESÄ 2010

3

mCi Press oy:n asiakaslehti 1/2010 Julkaisija: mCi Press oy, mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki, puh. (09) 2525 0250, faksi (09) 2525 0251, www.mcipress.fi Päätoimittaja: Jyrki lehto jyrki.lehto@mcipress.fi Toimitusneuvosto: leena elomaa, Heidi Gedik, mia lehto, Javier mansilla, tiina Parikka, Riikka Sippola, Susanna tuononen, Pirjo tykkä ja nico Öfverström Painatus: libris Oy Helsinki Painos: 3 150 kpl Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.mcipress.fi, puh. (09) 2525 0250 ISSN-tunnus: 1799-1102 Tarjouspyynnöt: mia.lehto@mcipress.fi • Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta mCi Pressin kantaa.

4

MCI PRESSIN KESÄ 2010

SISÄLTÖ

8 Uutisia lyhyesti-osiossa löytyy tietoa sähköisen median luomista mahdollisuuksista, markkinointiviestinnän tilasta ja mCi Pressin uusista asiakkuuksista.

16

Sosiaalisen median mies Biz Stone on yksi kolmesta twitterin perustajasta. mistä twitterin ja koko sosiaalisen median menestystarina alkoi ja mihin se on meitä viemässä?

22

Lehti mielikuvien rakentajana Sidosryhmälehdet ovat julkaisijan käyntikortteja. lehden tehtävä on luoda julkaisijastaan haluttu mielikuva.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

5

SISÄLTÖ

Verkkoon vaivattomasti verkkolehden julkaiseminen ei vaadi taakseen vuosien kehitystyötä. Suomen valtiotieteilijöiden liitto halusi olla ajoissa mukana pilvessä eli internetissä. viime keväänä luotu perusta antaa aikaa kehittää sivustoa maltillisesti.

26 32

Lehden sisältö tarjottimella Sisällysluettelon tehtävä on kertoa, mitä lehti tarjoaa. Sen tulee olla selkeä kuin opastaulu, mutta kuitenkin mielenkiintoinen ja houkutteleva.

36

Yksi artikkeli – monta ilmettä Kaiken voi tehdä toisinkin. Kolme erilaista tulkintaa avausaukeamasta otsikolla viisi vihreää polkua.

6

MCI PRESSIN KESÄ 2010

anna palautetta ja voita matkalahjakortti!

64

Kustakin kulhosta ...ja muita toimittajatyön sattumuksia. Reijo ikävalko pohtii tekniikan tuomia muutoksia pitkän toimittajauransa varrelta.

38

SISÄLTÖ

39

46

Ihan musteessa

Paperi tukee julkaisun viestiä Paperi on yksi osa julkaisun välittämää viestiä. Paperivalinta on yleensä ominaisuuksien – ja kustannusten – kompromissi.

54

Galleria: Kuvassa henkilökuva

62 Kolumni voimakkaat persoonat ja vahvat tunnekuohut yhdistetään luoviin ammatteihin. entä, jos työyhteisössä vaaniikin salakavala käärme.

Perinteiselle passikuvamallille on runsaasti vaihtoehtoja. Kuvat kertovat.

MCI:n tarina

64 MCI PRESSIN KESÄ 2010

7

LYHYESTI

Vihreä Vihreä väri yhdistetään kasvillisuuteen, kasvuun, luontoon ja terveyteen. Moni puhuukin tällä hetkellä vihreistä arvoista halutessaan korostaa luontoa säästävää toimintaansa niin yritysmaailmassa kuin yksityiselämässäkin. Esimerkiksi Green office -merkki kertoo yrityksen systemaattisesta toiminnasta hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden vähentämiseksi.

Kulttuuriset merkitykset: Kiina: taivas Meksiko: toivo Ranska: rikollisuus Buddhalaiset maat ja Israel: huonot uutiset.

Väriterapia: toivon ja luottamuksen väri. Kuvastaa rakkautta ja huolenpitoa.

Vihreä on rahan väri – ja kateuden, liekö näillä kahdella jotakin yhteyttä toisiinsa.

Myös harmonia, tasapaino ja tyyneys yhdistetään vihreään väriin, joskin se voidaan kokea jopa latteaksi ja tylsäksi.

Liturginen väri: toivo ja iankaikkisuus. Käytetään kaikkina niinä pyhinä, joille ei ole erikseen määritelty muuta väriä.

Vihreä

Pukeutumisessa vihreän mielletään viestivän rauhallisuudesta, vakuuttavuudesta, luovuudesta ja mielikuvituksellisuudesta.

Ihmistä kuvailtaessa vihreä kertoo kokemattomuudesta.

8

MCI PRESSIN KESÄ 2010

LYHYESTI

Asiakaslehtien arvostus kasvanut AikAkAuslehdillä on en-

tistä vahvempi asema suomalaisten arjessa. vuonna 2009 aikakauslehtien lukijamäärien kasvu oli yhteensä 350 000, kun otetaan huomioon, että sama henkilö lukee useaa eri lehteä. Huomattava lukijamäärien kasvu näkyy erityisesti nais-

meet finland in

T H E

M A G A Z I N E

O F

F I N L A N D

C O N V E N T I O N

B U R E A U

•

2 / 2 0 1 0

tenlehdissä ja asiakaslehdissä. aikakausmedian markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo pitää miesten lisääntynyttä kiinnostusta asiakaslehtiä kohtaan merkkinä siitä, että asiakaslehtien arvostus kantaasiakkuuden etuna on noussut taantuman myötä.

aikakauslehtiä luet aan yleensäkin paljon. Kansallisen mediatutkimuksen maaliskuussa julkaistuissa tuoreissa tiedoissa on mukana 119 aikakauslehteä ja viisi useammasta lehdestä koostuvaa aikakauslehtipakettia. l

These days design is the very essence of urban sophistication, so there is an irony in the fact

The organisers of a widely praised

that the Finnish design tradition has decidedly rustic roots. For a nation that identifies so strongly with its natural environment and rural background, practical skills and the alliance of form with

Turku archipelago casts a magic summer spell

function are almost second nature.

DESIGN for life

Encountering LAPPEENRANTA

5

factors behind ful a success conference

Design

is for every day

OUR MEMBERS ARE AT YOUR SERVICE! page 28

H

andicraft arts and skills are the forerunners of Finland’s modern design industry. If 19th century peasants and farmers in the remote areas of Karelia and Ostrobothnia needed a farm tool or a new building, they chopped down trees and made them with their own hands. Finnish architect, designer and writer Juhani Pallasmaa has put it like this: “I think Finns developed a sense of a value and sensitivity to things, as opposed to inhabiting a world of abundance where nothing has value.”

These days the functions of design are as varied as human activity, but the Finnish atten-

5

academic congress recently held in Vaasa reveal the main factors that need to be considered by anyone planning a major conference.

FACTORS

behind a successful conference

T

he 23rd biennial congress of the European Society for Rural Sociology (ESRS) was held in August 2009 in the university city of Vaasa in the Ostrobothnia region on Finland’s west coast. The fiveday congress attracted nearly 500 researchers from more than 40 countries, making it the largest in the society’s fifty-year history.

The organisers were overwhelmed by the positive feedback they received after the meeting. Participants were full of praise for

the smooth organisation and the warm hospitality they enjoyed everywhere during their stay in Vaasa, as well as the excellent content of the congress.

The academic side of the conference was organised by leading social scientists from the Vaasa University and Åbo Akademi University’s Vaasa branch, whose efforts were recognised in a nomination for the Finnish Convention Bureau’s Pro Congress 2010 award. But success would not have been possible without professional help from the university’s own professional conference organiser Bothnia Congress and the city’s conference bureau Congress Vaasa.

Meet in Finland magazine spoke to three key people involved in the organisation of the congress to find out why everything went so well.

WHAT DO YOU KNOW ABOUT FINLAND? page 34

Meet in Finland MCi:n leipiin FinlAnd Convention Bu-

reau r y (FCB) valitsi mCi Pressin vuoden 2010 alusta lähtien uudeksi yhteistyökumppanikseen toteuttamaan järjestön pääasiassa Keski-, etelä- ja länsi-eurooppaan suuntautuvaa meet in Finland -asiakaslehteä.

FCB on valtakunnallinen kokous- ja kongressialan organisaatio, joka edistää jäs e n k u n n a n k i l p a i l u k y k yä kansainvälisen myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kei-

noin. Se on samalla Suomen kokous- ja kongressialan sekä yritystapahtumien ainoa virallinen myynti- ja markkinointiorganisaatio.

FCB:ssä on noin 100 jäsentä, jotka edustavat laaja-alaisesti toimialan kaikkia sektoreita. asiakaslehti meet in Finlandin tavoitteena on tukea ja auttaa FCB:n jäseniä markkinoimaan Suomea erinomaisena kokous-, kongressi- ja yritystapahtumien pitopaikkana. lehti toteutetaan kokonaan englannin kielellä.

ennen vuoden ensimmäisen numeron julkaisua meet in Finland -lehti uudistettiin kokonaan. mCi:ssä lehdelle rakennettiin uusi strateginen konsepti tukemaan lehden ja sen julkaisijan tavoitteiden toteutumista. lisäksi lehden ulkoasu uudistettiin aiempaa raikkaammaksi ja houkuttelevammaksi. uudistuksen toteutumista ja asiakkaan mielikuvien perillemenoa seurataan säännöllisesti numerokohtaisella lukijatutkimuksella. l

Meet in Finland tuo Suomea liikematkailukohteena maailmankartalle.

koululehtikone mediakasvatuksen välineenä AikAkAusMediA on jul-

kaissut verkossa koulujen käyttöön tarkoitetun, ilmaisen Koululehtikoneen. Ohjelman tavoitteena on opettaa

koululaisille aikakauslehden tyypillisiä piirteitä. Sen avulla opettajat ja oppilaat voivat yhdessä ideoida ja toimittaa omaa aikakauslehteä. eri

työroolien, tekijänoikeuskysymysten ja juttujen tyylilajien lisäksi voi harjoitella blogien tekemistä turvallisessa ympäristössä.

lehdestä voi suunnitella painettavan version tai verkkoversion. l www.koululehtikone.fi

MCI PRESSIN KESÄ 2010

9

LYHYESTI

sosiaalisen median ohjeet ensimmäisenä Reutersilla PeRinteikäs uutistoimis-

to Reuters on tiettävästi ensimmäisenä viestintäyhtiönä määritellyt työntekijöilleen ohjeistuksen sosiaalisen median käytöstä (thompson Reuters social media guidelines). ensimmäiseksi Reuters muistuttaa, että yhtiö kannustaa toimittajiaan hyödyntämään sosiaalista mediaa työssään, mutta haluaa samalla varoittaa sen käyttöön liittyvistä riskeistä. Yhtiö muistuttaa, ettei sosiaalinen media muuta heidän perusperiaatteitaan eikä myöskään työntekijöiden suhdetta yhtiöön työnantajana. Sosiaalisessa mediassa toimiminen ei saa vaarantaa yhtiön puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Koska ammatillisen ja yksityisen toiminnan raja helposti hämärtyy sosiaalisessa medias sa, pitää myös yksityisenä ihmi-

senä miettiä, mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee.

Reuters muistuttaa, että kirjoituksia seuraavat haastateltavat, kollegat, kilpailijat ja jopa tulevat työntekijät. Jos esimerkiksi blogi on Reutersin hallinnoima, se on vastuussa siitä, mitä blogiin on kirjoitettu. etenkin tässä tilanteessa oma näkemys ja yhtiön näkemys helposti sekoittuvat.

S u o s i tu k s i s s a Re u t e r s muun muassa kehottaa työntekijöitään miettimään tarkoin, ennen kuin julkaisevat jonkin tekstin sosiaalisessa mediassa. Jos työntekijä käyttää sosiaalista mediaa sekä ammatillisesti että yksityishenkilönä, tulisi näissä tilanteissa käyttää eri kanavia. ammatilliseen käyttöön tulee ensin pyytää esimiehen lupa. twittersin käytöstä Reuters on laatinut oman ohjeistuksen. l

Sosiaalinen media herättää mahdollisuuksien lisäksi oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä.

impulssin verkkoluettavuus parani näköislehdellä Vtt:n impulssi-lehti julkais-

taan myös verkossa näköislehtenä. Osoitteessa www. digipaper.fi/vtt_impulse voi jo selata viimeisimpiä numeroita sähköisesti. lukemista hel-

10

MCI PRESSIN KESÄ 2010

pottavat sisällysluettelon linkit, joita klikkaamalla pääsee suoraan itseä kiinnostavan artikkelin sivuille. tänä vuonna kahdesti ilmest yvä lehti julkaist aan

sekä suomen- että englanninkielisenä. ensimmäinen näköislehtenä verkossa julkaistu numero oli impulssi (ja impulse) 3/2009. vanhemmat numerot löytyvät

pdf-tiedostoina vtt:n omilta sivuilta www.vtt.fi julkaisuista teknologia- ja asiakaslehdet -sivun alta. Sieltä pääsee myös lukemaan uusimpia näköislehtiä. l

LYHYESTI

MCi Press kasvoi kolmanneksi eniten MCi PRess kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna yli kolman-

neksella (36,5 %). Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli runsaat kaksi miljoonaa euroa. markkinointiviestinnän toimistojen liiton tutkimuksessa mCi Press rankattiin myyntikatteen (runsaat 1,2 miljoonaa) perusteella kymmenenneksi suurimmaksi viestintätoimistoksi Suomessa. tutkimusvertailussa mCi Pressin myyntikatteen kasvu (25,6 %) oli viime vuonna kolmanneksi nopeinta viestintätoimistojen keskuudessa.vuosittain tehtävä markkinointiviestinnän asiantuntijapalvelut -tutkimus (mvaP) tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 päättyneistä tilikausista. l

lakimiesuutisille uusi ilme ja uudet verkkosivut lAkiMiesliiton julkaise-

man lakimiesuutisten ulkoasua uudistettiin vuoden 2010 alussa. ulkoasua selkeytettiin aikaisemmasta ja toistuville vakiopalstoille luotiin yhtenäinen, raikas ilme. uudistuksen tavoitteena on helpottaa lukijoita löytämään haluamansa jutut lehdestä sekä raikastaa muutaman vuoden käytössä ollutta ulkoasua.

myös lakimiesuutisten verkkolehteä uudistettiin vuoden 2009 lopussa vastaamaan entistä paremmin lehden nykyisiin tarpeisiin. Samalla sivujen ulkoasua raikastettiin ja terävöitettiin ja sinne rakennettiin uusia elementtejä kuten blogi-osio sekä erillinen videomateriaalista koostuva osuus. nykyisessä ulkoasussaan www.lakimiesuutiset.

fi-sivuja on erittäin helppo käyttää. lakimiesuutisten verkkolehti on pääasiassa vain lakimiesliiton jäsenten luettavissa.

Kaikille avoimena ovat lähinnä lehdessä julkaistavat blogit. www.lakimiesuutiset.fi tarjoaa käyttäjilleen erinomaisen arkiston, jossa on luettavissa kaikki printtilehdessäkin julkaistut artikkelit vuosien ajalta. l

Uudistettu verkkolehti löytyy osoitteesta www.lakimiesuutiset.fi

MCI PRESSIN KESÄ 2010

11

LYHYESTI

Viestintätoimistojen kysyntä säilyi hyvänä V i e s t i n täto i M i s to j e n

myyntikate laski viime vuonna vain viisi prosenttia, kun bruttokansantuote sukelsi kahdeksan prosenttia. alan myyntikate oli noin 45 miljoonaa euroa.

Koko markkinointiviestintäalan yritysten myyntikate laski 11,8 prosenttia edellisestä vuodesta. markkinointivies-

Tänä päivänä

79 % väestöstä lukee asiakaslehtiä. aPa advantage Study

Suomen vahvimmat -sertifikaatti on merkki siitä, että yritys on luotettava yhteistyökumppani nyt ja tulevaisuudessa. Se perustuu rating alfa -luottoluokitukseen, joka tarkastelee yrityksen taloudellista tilaa peruslukujen ja toimiala-analyysien kautta. mCi Press oy sai tänäkin vuonna Suomen vahvimmat -sertifikaatin. l

12

MCI PRESSIN KESÄ 2010

tintäala pieneni huomattavasti vähemmän kuin mediamainonta, jonka pudotus oli 15,8 prosenttia. markkinointiviestinnän toimistojen liiton (mtl) puheenjohtajan Anne Mehtäläisen mukaan toimistot selvisivät vuodesta ennakoitua paremmin ja markki-

nointiviestinnän asiantuntijapalveluyritysten varovaisen optimistiset odotukset tämän vuoden kasvun suhteen ovat jo osoittaneet ensimmäisiä merkkejään. mainostoimistojen osuus on noin 75 prosenttia koko alan myyntikatteesta. niiden myyntikatteen lasku oli arviol-

ta 15 prosenttia viime vuonna, kun taas mediatoimistot jäivät pakkaselle 10,2 prosenttia. turun yliopiston kauppakorkeakoulun BiD innovaatiot ja yrityskehitys selvitti mtl:n toimeksiannosta nyt neljännen kerran koko alan markkinoiden koon yli 500 yritykselle lähetetyllä kyselyllä. l

digipaino tuo tuotteisiin variointimahdollisuuksia digitAAlinen painaminen

on tuonut painotuotteiden valmistamiseen lisää joustavuutta. Se mahdollistaa pienten erien painattamisen, joka muilla painomenetelmillä tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Digipainaminen soveltuu, paitsi kokonaispainosmäärältään pieniin eriin, myös esimerkiksi lisäpainosten ottamiseen.

– Digipainossa voidaan tehdä helposti paksustakin tuotteesta vaikka 20 kappaleen erä, libris Oy:n toimitusjohtaja Jukka Juvonen kertoo. tähän asti pienet julkaisuerät on joko painettu offsetkoneella tai jätetty kokonaan painamatta isojen kustannusten takia.

– monella tapaa digipainokone muistuttaakin kopiokonetta, mutta jälki on tietenkin painojälki, eli värien hallinta ja laatu on ihan toista kuin kopiotuotteessa, Juvonen perustelee.

Painojälki on hyvä, vaikka se hieman poikkeaa offsetpainossa painetusta. Kun offsetilla väri imeytyy paperiin,

digipainossa se jää paperin pintaan.

– värin kiilto on toinen, Juvonen sanoo. libriksen digipainokone on niin sanottu arkkikone, johon mahtuu runsaan a3-arkin kokoinen paperi. Painonopeus on 1 000–2 000 sivua tunnissa, kun se offset-koneella on 20 000–200 000 sivua. isoihin painoksiin sitä ei siis kannata käyttää. Sen sijaan isompaankin painokseen voidaan tehdä

joitakin vaihtuvia sivuja tai joitakin erikoiskappaleita digipainon avulla.

– Jos esimerkiksi kansi tai pääkirjoitus halutaan tehdä yksilölliseksi, kyseiset sivut voidaan tehdä vaikka yksittäiskappaleina digipainossa. tällaisia kohdennettuja lehtiä on tehty jo jonkin aikaa, Juvonen selittää.

Kyseistä yksilöintiä on digipainon avulla hyödynnetty myös tässä lehdessä. l

LYHYESTI

Asiak kesk aslehtien imää luku räinen aika

25 m in

MCi:n lehtien parissa vietetään keskimääräistä enemmän aikaa MCi PRessin tekemien lehtien parissa vietetään aikaa keskimää-

rin hieman yli 28 minuuttia per lehti. asiakaslehtien lukemiseen käytetty aika on keskimäärin 25 minuuttia (aPa advantage Study 2005). tämä on huomattavasti kauemmin kuin millään muulla

medialla voi edes toivoa saavuttavansa kuluttajan huomiota. mCi Pressin lehtien keskimääräinen lukuaika perustuu 112 lehden tutkimustuloksiin ajalta 1/2008–4/2010. lisää tutkimuksesta voi lukea sivulta 22. l

MCI PRESSIN KESÄ 2010

13

LYHYESTI

mCi Pressin asiakkaat kertovat, miksi oma lehti on heille tärkeä.

Meidän lehti

Palvelut esille käytännön esimerkein AsiAkAslehti on yksi Psycon Oy:n pää-

viestintäkanavista. asiantuntijapalvelujen esittely tapahtuu lehdessä konkreettisten tapausesimerkkien kautta. lehti tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden kuulla johta-

Asiakaslehdet ovat nopeiten kasvava markkinointiväline internetmainonnan jälkeen. aPa advantage Study

Caecilia

14

MCI PRESSIN KESÄ 2010

teRHi aHO PäätOimittaJa maRKKinOintiPäälliKKÖ PSYCOn OY

Kuva: aJ SavOlainen

Lehden otsikkofontti Caecilian kehittäjä on saksalainen suunnittelija Peter Matthias Noordzij. Ensimmäiset luonnokset fontista hän teki vuonna 1983 opiskellessaan kolmatta vuotta Haagissa.

Caecilian kirjasinten täydellinen leikkaus kapiteeleineen antaa suunnittelijalle hyvät mahdollisuudet kontrolloida toteutusta.

misen kehittämisestä ja henkilöarvioinneista käytännössä. lisäksi lehti antaa asiakkaillemme mahdollisuuden kertoa julkisesti panostuksista omaan henkilöstöönsä. viimeisimmissä numeroissa olemme nostaneet esille yhä enemmän asiakkailta saamiamme toiveita. Koska lehti on suomenkielinen ja haluamme huomioida myös kansainvälistyneitä asiakkaitamme, olemme tiivistäneet lehden jutut englanninkieliseksi yhteenvedoksi. lisäksi olemme tuottaneet lehden pääjutun myös englanninkielisenä verkkoversiona. Jatkossa tarkoitus on lisätä entistä enemmän englanninkielisten juttujen määrää. lehtemme ilmestyy tällä hetkellä kaksi kertaa vuodessa. Painetun lehden jutut löytyvät myös verkosta yrityksemme internetsivustolta. Painettu lehti on mielestämme vielä toistaiseksi päätuote. verkkolehden merkitys kuitenkin kasvaa koko ajan. lisäksi verkossa myös aiempien lehtien jutut ovat helpommin löydettävissä. lehden ilmestymisten välillä tuotamme verkkoon lisäartikkeleita. ne tukevat hyvin lehteä ja tuovat sivustollemme uutta sisältöä.

Terhi Aho on toiminut Psycon viewsin päätoimittajana syksystä 2009 lähtien.

LYHYESTI

Verkkolehtien sisältö hallinnassa

kirkon Akateemiset vaihtoivat MCi Pressiin

MCi PRess otti vuoden

AkAVAn kirkollisten ammat-

2009 alussa käyttöön drupal-järjestelmän, joka paitsi nopeuttaa tuo myös varmuutta verkkojulkaisujen sisällönhallintaan.

– Drupal on avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä, mikä tarkoittaa sitä, että järjestelmää on voinut muokata omien tarpeidensa mukaisesti, mCi Press oy:n webohjelmoija Javier Mansilla selittää. uuden sivuston luominen drupalilla on ehkä aiempaa koodauskäytäntöä hitaampaa, mutta kun sivusto on kerran luotu, sen päivittäminen ja muokkaaminen on helppoa. Siksi järjestelmä palveleekin verkkolehtien kaltaisia, usein päivittyviä sivustoja.

– Printtilehden lähdettyä painoon samat jutut julkaistaan verkkolehdessä. lisäksi voidaan nopeassakin aikataulussa päivittää sivuille uutta tietoa.

– myös virhemahdollisuus

on pienempi, kun jokaista juttua ei tarvitse koodata erikseen, mansilla jatkaa.

Drupalissa toimitaan sisällön, koodin ja ulkoasun tasolla. toisin sanoen sisältöä voidaan päivittää ilman, että tarvitsee hallita koodausta tai luoda edes uutta sivua.

– Osa asiakkaistamme hoitaakin itse verkkolehtien sisällön päivityksen joko osittain tai kokonaan, mansilla kertoo. toisaalta myös ulkoasua voidaan muokata ilman, että sisältöä tarvitsee julkaista uudelleen. l

tiliittojen Crux-lehti siirtyi mCi Pressin toteutettavaksi vuoden alusta. Kuudesti vuodessa ilmestyvä Crux palvelee aKi-liittoihin kuuluvia kanttoriurkureita ja pappeja (Suomen Kanttori-urkuriliitto ja Suomen kirkon pappisliitto). toimituksellisesta työstä vastaavat aKi-liittojen apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo ja toimistosihteeri Heli Meinola hyödyntävät tekstien toimittamisessa Smarttijärjestelmään luotuja valmiita juttupohjia. He myös seuraavat taittoa ja tekevät tarvittavia tekstikorjauksia järjestelmän

kirkkoHerrojen PaLkkausta keHitettäVä

1

tammi–helmiKuu 2010 Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI R.Y.

seurakunta

kirkon brändin

rakentajana

Kirkko – unelmatyöpaikka?

Sanojen takana pitää olla tekoja

Pitääkö papin tai kanttorin olla hyvännäköinen?

kautta. Reaaliaikainen taiton seuraaminen helpottaa työtä vedosvaiheessa. l

sMARtti

tietokantajärjestelmä, joka mahdollistaa julkaisun tekijöiden joustavan yhteistyön työnkuvasta ja tekijöiden sijainnista riippumatta. tekstinkäsittely- (inCopy) ja taitto-ohjelman (inDesign) lisäksi kokonaisnäkymää voi seurata selaimen kautta.

Smartti helpottaa vedos- ja sähköpostiliikennettä sekä mahdollistaa sen, että tekijät voivat työskennellä eri toimipisteissä ja silti samassa verkkoympäristössä.

tutkimustuloksia voi nyt seurata reaaliajassa MCi PRess mittaa lehtien vai-

kuttavuutta numerokohtaisella tutkimuksella. nyt raportit ovat asiakkaan luettavissa koska tahansa jatkuvasti päivittyvän generaattorin avulla. mCi Pressin verkkosivujen kautta omilla tunnuksillaan lehden julkaisijataho voi katsella vastauksia kaikista, myös jo aikaisemmin ilmestyneistä lehdistä.

Raportointijärjestelmä laskee senhetkisten vastausten perusteella keskiarvotuloksia kustakin vastauskohdasta. viestinnän vaikuttavuuden mittauksella seurataan muun muassa lukijoiden profiilia ja lehden luomia mielikuvia sekä kysytään kehitysideoita. tarkemmin tutkimuksesta ja tuloksista sivulla 22. l

MCI PRESSIN KESÄ 2010

15

16

MCI PRESSIN KESÄ 2010

ja 140 merkin menestystarina teksti: HeiDi GeDiK Kuvitus: nCÖ

Lähettäessään ensimmäistä Twitter-viestiään, tweetiä, Biz Stone tuskin kuvitteli palvelun ylittävän 50 miljoonan viestin päivittäismäärän vain neljän vuoden kuluttua. Twitterin menestys kuvaa paitsi sen omaa myös koko sosiaalisen median vauhdikasta menestystarinaa.

18

MCI PRESSIN KESÄ 2010

36

-vuotias Isaac ”Biz” Stone on yksi kolmesta yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterin perustajista ja nykyisin kyseisen yrityksen luova johtaja. Nuoresta iästään huolimatta Stone on ehtinyt luoda näyttävän uran internet-palvelujen ja erityisesti sosiaalisen median toimintojen kehittäjänä. Ennen Twitterin luomista Biz Stone tunnettiin ahkerana bloggaajana, joka on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa. Lisäksi hän on osallistunut nykyisin Googlen omistaman Blogger-blogipalvelun luomiseen ja käynnistämiseen.

Stone on osallistunut muutenkin useisiin suuren mittakaavan verkkohankkeisiin, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa avointa tiedonjakoa sosiaalisen median ja bloggauksen kautta. Stone kiertää jatkuvasti luennoimassa aiheesta ympäri maailmaa ja viime vuonna hän nousi Time 100 -listalle, johon kerätään vuosittain maailman vaikutusvaltaisimmat sata henkilöä.

GQ-lehti nimesi hänet vuoden 2009 nörtiksi, ja Inc. Magazine on valinnut hänet yhdeksi 2000-luvun alun yrittäjistä muun muassa Applen Steve Jobsin, Googlen Larry Pagen ja Sergey Brinin sekä Facebookin Marc Zuckerbergin rinnalle.

600 viestiä sekunnissa Biz Stone, Jack Dorsey ja Evan Williams loivat nykyisen Twitterin prototyypin noin kahdessa viikossa. Loput on historiaa. Vuonna 2007 käyttäjät lähettivät päivittäin noin 5 000 viestiä, tweetiä. Vuonna 2008 luku oli jo 300 000 ja tämän vuoden alussa päivittäinen viestimäärä on noin 50 miljoonaa, keskimäärin 600 viestiä sekunnissa. Kasvuvauhti on ollut huimat 1 400 prosenttia. Biz Stone itse on nimittänyt vuotta 2009 Twitterin alkuvaiheen lopuksi, ja menossa oleva vuosi 2010 tarkoittaa hänen mielestään varsinaisen bisneksen alkamista palvelun historiassa. Yrityksenä Twitter on jo kasvanut yli sata henkeä työllistäväksi kokonaisuudeksi.

Biz Stone uskoo, että palvelulla on vielä paljon löytämätöntä potentiaalia, jota tullaan hyödyntämään lähitulevaisuudessa.

Tärkeää hänen mukaansa on, että maailmanlaajuisesti on havahduttu huomaamaan, minkälainen suuri, globaali vaiku-

tus vapaalla tiedonvaihdolla voi olla.

Twitterin myynnistä jollekin suurelle tietokonealan yritykselle, kuten Googlelle, on keskusteltu jo pitkään. Biz Stone kumppaneineen on järjestelmällisesti kiistänyt kaikki nämä huhut, vaikka tällä hetkellä yrityksen on arveltu olevan noin miljardin dollarin arvoinen.

– Twitter ei ole kiinnostunut suurten yritysten ostoaikeista. Haluamme rakentaa vaikuttavan yrityksen omin voimin ja uskomme, että pystymme siihen, Stone totesi viimeksi viime vuoden puolella Tokiossa pitämässään seminaarissa.

Sen sijaan yritys on kiinnostunut työskentelemään eri yritysten kanssa yhteistyössä.

– Twitter haluaa tehdä yhteistyötä sosiaalisten verkostojen, mobiiliverkostojen, TV-verkostojen, hakukoneiden jne. kanssa. Haluamme työntää Twitteriä vähän joka paikkaan, Stone on visioinut.

Biz Stone itse on sosiaalisen median suurkuluttaja. Hänen blogejaan löytyy niin Twitterin kuin Bloggerin kautta, hän päivittää säännöllisesti statustaan Facebookissa, hänen kuviaan löytyy Flickristä ja videoita Vimeosta.

Mikä Biz Stonen ja kumppanien luoma Twitter sitten on? Twitterillä voi lähettää lyhyitä, 140 merkin mikroblogeja ihmisille, jotka ovat ilmoittautuneet seuraamaan viestin lähettäjää. Näiden lyhyiden viestien avulla voi saavuttaa nopeasti hyvinkin suuria joukkoja, minkä vuoksi Twitterin käyttö myös bisnesmaailmassa on jatkuvasti kasvussa. Vaikka Twitter yleisesti määritellään juuri mikroblogiksi, sen luojat kutsuvat palvelua mieluummin informaatioverkoksi (information network) viitaten sen huimasti kasvaviin käyttäjämääriin.

Sosiaalisuus bisnekseen Sosiaalinen media ja erityisesti sen hyödyntäminen on yhä useamman yrityksen mietinnässä. Lähteäkö mukaan, miten ja miksi ovat kysymyksiä, joita yksi jos toinenkin yritysjohtaja on joutunut pohtimaan? Mitä hyötyä saamme siitä, että olemme mukana, mitä lisäarvoa sosiaalinen media voi meille tuottaa?

Suomessa sosiaalisen median käyttö yritysmaailmassa on vielä vähäistä verrattuna esimerkiksi Amerikkaan, jossa yritysmaa-

MCI PRESSIN KESÄ 2010

19

ilma on valjastanut Facebookin ja Twitterin päivittäiseen käyttöönsä. Verkosta löytyy lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka pitävät yhteyttä asiakkaisiinsa paitsi perinteisin menetelmin myös sosiaalisen median keinoin.

Tunnettu menestystarina on myös presidentti Barack Obaman presidentinkampanja, jonka kerrotaan saavuttaneen osan menestyksestään nimenomaan internetin ja sen tarjoamien sosiaalisten viestintäkeinojen avulla. Yhä edelleen Obama on yksi suosituimpia Twitterin käyttäjiä, jolla on yli kolme miljoonaa seuraajaa.

Myös valkoisen talon omat viralliset sivut ylittävät miljoonan seuraajan määrän.

Kasvua harppauksittain

MCI PRESSIN KESÄ 2010

C Fa

20

Ja Stä

Vuoropuhelussa Sosiaalinen media tarjoaa bisneskäyttäjälle kaksi keskeistä mahdollisuutta: sen avulla

lähteet: • Twitter.com • Kara Swisherin tekemä haastattelu Biz Stonesta Boom town -lehteen • Martyn Williamsin artikkeli IDG News Servicessä • wikipedia (artikkelit Twitteristä, Biz Stonesta, Evan Williamsista, Jack Dorseystä) • blogger.com • hse.fi (Aalto-yliopiston tiedotus) • Jari Jusslen: Netti mullistaa markkinoinnin 2009, talentum

lÖYDät mYÖS mCi PReSSin tWitteRi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu julkisti maaliskuun alussa tuoreimman digitaalisen markkinoinnin barometrin, jonka mukaan sosiaalisen median, kuten blogien ja yhteisöjen hyödyntäminen digitaalisessa markkinoinnissa kasvaa nyt harppauksin. Jo muutaman vuoden digitaalisen markkinoinnin edelläkävijäyritysten suosiossa ollut sosiaalinen media on nyt saavuttamassa hitaampiakin omaksujia.

Nämä yritykset ottavat kuitenkin vasta ensi askeleitaan ja hyödyntävät edelleen eniten perinteisempiä välineitä kuten verkkosivustoja ja verkkomainontaa.

Barometrin tekijät uskovat, että sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on samanlaisessa vaiheessa kuin hakukonemarkkinointi vielä muutama vuosi sitten: jos kehitys jatkuu samanlaisena, ei kukaan kyseenalaista sosiaalisen median painoarvoa enää kahden vuoden kuluttua.

Vaikka sosiaalinen media ei olekaan yhtä kuin Facebook, ei sen suurta merkitystä voida mitenkään kieltää, tutkijat toteavat ja korostavat, että tarvitaan vain yksi iso onnistuja, joka pystyy muuttamaan pelikenttää myös muiden toimijoiden osalta ja saa markkinointipäättäjät heräämään tähän päivään.

– Hakukonemarkkinoinnissa se oli Google, yhteisöissä Facebook, barometrin tekijät toteavat.

voi edistää julkaistun sisällön saatavuutta tai luoda ja käydä keskusteluja. Monet yritykset pitävät tärkeimpänä ominaisuutena juuri vuoropuhelun käymistä asiakkaiden kanssa. Sosiaaliseen mediaan koetaan olevan helpompi tarttua kuin esimerkiksi viralliseen asiakaspalvelupuhelimeen; sosiaalinen media koetaan usein epävirallisemmaksi keskustelun välineeksi.

Sosiaalisessa mediassakaan pelkkä läsnäolo ei riitä, vaan sen tehokas käyttäminen markkinointiin edellyttää jatkuvaa seurantaa ja oman materiaalin tuotantoa.

Lukijoilta ja seuraajilta tulleisiin kysymyksiin tulee vastata heti, ja näille tulee tarjota koko ajan jotain uutta. Perinteinen markkinointi ja mainonta tuotteen kehuineen ei sosiaalisessa mediassa toimi, vaan sen hyödyntämiseen on löydettävä omat, perinteisestä poikkeavat tavat.

Esimerkiksi tuotteen saama suosittajalista Facebookissa tai seuraajien määrä Twitterissä edesauttaa vakuuttamaan muita kuluttajia sen erinomaisuudesta. Tärkeää on, että suositusten on tultava muualta kuin yritykseltä itseltään. Innovatiivisimmat yritykset puolestaan hyödyntävät verkkoyhteisöjä jopa tuotesuunnittelussaan.

Esimerkiksi Starbucksin, Legon ja Soneran hankkeissa on kysytty kehitysideoita suoraan kuluttajilta.

Usein yrityksessä saatetaan pohtia myös sitä, mihin sosiaaliseen mediaan kannattaa lähteä mukaan. Tämä kysymys on erittäin hyödyllinen, sillä jokaisella välineellä on hieman omat ominaisuutensa eivätkä ne välttämättä sovellu parhaiten juuri haluttuun tarkoitukseen – markkinointiin, tiedotukseen, keskusteluun, oppimiseen, verkoston luomiseen, henkilöstön osallistamiseen, yhteisölliseen työskentelyyn tai huomion ja kävijöiden keräämiseen.

eB

OO KiS

ta.

SoSIaalINeN elI yhTeISöllINeN medIa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suosittelee, että käsitteen sosiaalinen media sijaan tulisi käyttää ilmausta yhteisöllinen media, jonka merkitys on yksiselitteisempi. Sana sosiaalinen on niin monitulkintainen, että sitä käytettäessä käsitteen merkitys ei helposti avaudu.

Yhteisöpalveluiden englanninkielisistä erisnimistä käytetään myös suomenkielisiä vastineita: Facebook on naamakirja, ja mikroblogi twitterille on ehdotettu vastinetta Sirkutin. twitterin käyttäjät eivät vain tweettaa tai twittaa (engl. to tweet), vaan he sirkuttavat, livertävät tai visertävät eli kirjoittavat lyhyitä viestejä siitä, mitä he ajattelevat tai tekevät juuri nyt. www.kotus.fi

SoSIaalISeN medIaN hyödyNTäJIä Suomalaisista lehdistä suurimmat ovat lähteneet mukaan sosiaalisen median käyttöön, lähinnä perustamalla oman Facebook-sivuston. maan suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien seuraajia on 9 572. iltasanomatkin pääsee runsaaseen 9 000 faniin. Pienemmistä lehdistä esimerkiksi et-lehdellä on 330 fania. maailmalla ilmestyvistä lehdistä the new York times on kerännyt 605 940 fania, Financial times 38 490 fania ja le Figaro 16 345 fania. Pääosin lehdet julkaisevat Facebook-sivuillaan lehdessä olevia artikkeleitaan, joita lukijat kommentoivat. Osa lehdistä saattaa esittää myös artikkeliin liittyvän kysymyksen, kuten vaalien alla menetkö äänestämään, johon kävijät vastaavat. näitä kyselyitä ja kommentteja voidaan käyttää hyödyksi uusien artikkelien ja uutisten laadinnassa.

Omilla Facebook-sivustoillaan lehdet sitouttavat lukijan itseensä tiiviimmin kuin pelkän printti- tai verkkolehden avulla. muista yrityksistä Facebookin ja twitterin ahkeria käyttäjiä ovat muun muassa levi’s ja Pepsi. ne jakavat sivuillaan tietoa itsestään, vastaavat kuluttajien kyselyihin ja osallistuvat heidän kanssaan käytäviin keskusteluihin. Pepsin viestintästrategiaan sosiaaliset mediat kuuluvat myös siten, että se on suositellut työntekijöilleen omien henkilökohtaisten tilien aukaisemista, jotta he voivat paremmin tutustua kyseisten palvelujen käyttöön. tunnetuin sosiaalisen median hyväksikäyttäjä on Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja valkoinen talo. Barack Obaman Facebook-sivua seuraa yli 7,9 miljoonaa ihmistä ja twitter-päivityksiäkin lukee liki 3,5 miljoonaa henkilöä. valkoisen talon luvut ovat Facebookissa reilut puoli miljoonaa ja twitterissä 1,7 miljoonaa. Yhdysvaltain presidentti käyttää sosiaalista mediaa omien asioidensa perustelemiseen, esimerkiksi maaliskuussa tapetilla olleen terveysuudistuksen ajamiseen, sekä päästää faninsa ikään kuin hallitusti seuraamaan valkoisen talon tapahtumia kulissien takana – ja täten jälleen sitouttaa lukuisia kansalaisia oman politiikkansa taakse hienovaraisesti.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

21

MCI

meet finland

19. MAAlISKuuTA 2010 | nro

in

T H E

M A G A Z I N E

O F

F I N L A N D

C O N V E N T I O N

B U R E A U

•

2 / 2 0 1 0

TEKNIIKAN AKATEEMISET

Turku archipelago casts a magic summer spell

Tulospalkkiot lievässä laskussa s. 28

Encountering LAPPEENRANTA

5

Nyt omat tiedot matrikkeliin! s. 16

faCTors behind ul a successfce conferen

Onnistunut kehityskeskustelu on

is for every day

VTT

OUR MEMBERS ARE AT YOUR SERVICE! page 28

Luottamusmies Kirsi Kaasinen:

WHAT DO YOU KNOW ABOUT FINLAND? page 34

5 • 2010

MeetinFinland_2/2010_1 1

Mitään ei saavuteta yksin

11.5.2010 10:19:28

3/2010 YritYstalouden ja laskennan ammattilehti 31. Vuosikerta

Farmasia_5/2010 1

s. 40

30.4.2010 14:13:30

1.2010

a magazine on SCienCe, TeCHnoLogY and BuSineSS

5€

TEK_2/2010 1

Mitä jäi jaettavaksi?

aKvan laivaseminaari Ketteryys ja pilvipalvelut 29.9.–1.10.2010, s.4

P. 29

Yhtenäinen euromaksualue toteutuu – tiivistä tietoa sePAsta

WaTCH W Wa aTCH a TCH TH THee TigeR LeaP P. 48

Hiljainen tieto ja sen merkitys

THe RoLLS-RoYCe oF azimuTH THRuSTeRS P. 66

E V LI PANKI N AS I AKAS LE H T I 1 / 2 0 1 0

1

MCI

VTT turns science into profitable business.

This section of VTT Impulse shows how multidisciplinary research leads to innovations (pp. 18–34)

asunto-osakeyhtiölain tuomat muutokset

MCI

EVLI

Globalisaatio ei horjuta Kilaa

3/2010

älypuhelimet käytännössä to 27.5.2010 klo 15.00, s.2

FRom LoW To zeRo

ilanteessa Verosuunnittelu epävarmuust

FOODS & FUNCTIONALS

11.3.2010 12:31:04

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 2/2010

NUCLEAR POWER’S NEW DAWN?

t i l i s a n o m at

MCI

t i vuoropuhelua lisanomat

Design

www.tilisanomat.fi

Suomen FarmaSialiiton jäSenlehti

2

SCienCe& FoReSigHT 2/2010

Miten hiljaista tietämystä johdetaan?

Mallittamalla huippuosaaminen jakoon

JuristNytt

RESEARCH • RESULTS • PARTNERSHIP • PROGRESS • 1/2009

Tilisanomat_3/2010 1

10.5.2010 09:06:21

Imp_ENG_A_1-16.indd 1

21.5.2010 13:27:01

Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti • www.hetky.fi

NEW BUSINESS IN RUSSIA Valio, Unimilk and LGG®

Hetky_2/2010_1 1

3.5.2010 16:14:30

VALIO R&D INNOVATIONS A HISTORY OF MILK Valio’s Process Technology Group

Terveysbisnes kasvussa

Johtamisen taito

Suomalainen osake arvossa

Tuotto ja riskit

Licensing with Valio

tasapainossa

SHARING IN SUCCESS 22 MCI PRESSIN KESÄ 2010

MIKÄ VALO PALAA MUUKALAISILLE? Lakimiesliiton hallitus – kokeneena koettelemuksiin

Evli_01_10.indd 1

1.2.2010 15:00:03

www.lakimiesuutiset.fi

Tutkimuksen mukaan asiakas- ja jäsenlehdet vahvistavat organisaation tavoittelemia mielikuvia ja lisäävät sitä kautta kiinnostusta organisaatiota kohtaan. Houkuttelevat ja hyödyllisiksi koetut jutut vahvistavat tavoiteltuja mielikuvia.

A

siakas- ja jäsenlehdet ovat osa organisaation markkinointi markkinointi-viestintää – usein se merkit merkit-tävin osa. Etenkin järjestöissä lehti on jopa tärkein lenkki jjäsenistön äsenistön ja organisaation välillä. Sen luomat mielikuvat yhdistetään voimakkaasti organisaation muuhun toimintaan.

Asiakaslehdillä on harvoin suoraan kaupallista tehtävää. Niiden tavoite on rakentaa julkaisijan brändiä luomalla tai vahvistamalla toivottuja mielikuvia sekä lisätä lukijoiden kiinnostusta julkaisijaa

kohtaan. Brändi- ja asiakasviestintää pidetään kansainvälisen European Communication Monitor 2009 -selvityksen mukaan toiseksi tärkeimpänä viestintäjohtamisen tehtävänä heti yritysviestinnän jälkeen.

Vaikka kansainvälisyyden ja muutosjohtamisen uskotaan nousevan tulevaisuudessa entistä suurempaan rooliin viestinnän tehtäväkentässä, asiakasviestinnän uskotaan pitävän pintansa Top 5 -tehtävien listalla myös lähitulevaisuudessa.

Asiakaslehdet ovat tutkitusti tehokas brändiviestinnän väline. Kansainvälinen

asiakaslehtiin keskittynyt järjestö APA (Association of Publishing Agencies) totesi tutkimuksessaan jo vuonna 2006, että asiakaslehdet tavoittavat lukijat hyvin jopa nuorten aikuisten parissa (18–24-vuotiaat), jossa perinteinen media ei yleisen näkemyksen mukaan ole kovin tehokasta.

Lukija käyttää asiakaslehden lukemiseen keskimäärin 25 minuuttia ja tässä ajassa brändiuskollisuus kasvaa 32 prosenttia.

MCI Press mittaa asiakkaidensa lehtien vaikuttavuutta numerokohtaisesti. Yksi tutkimuksen kohde on julkaisijaorgani-

MCI PRESSIN KESÄ 2010

23

Viestinnän tehokkuuden mittaus

Mielikuvat t tutkittavat mielikuvat ovat aina julkaisijaorganisaation itse va va-litsemia, tärkeäksi kokemiaan mielikuvia. Yleensä tavoiteltavia mielikuvia valitaan lehteen 5–7, jotta lehdelle voidaan luoda jokin selkeä linja. eri mielikuvien tärkeys voidaan määritellä tutkimukseen, jolloin mielikuvien keskiarvo lasketaan nämä painotukset huomioiden. Jos esimerkiksi asiantuntevuus on organisaation imagon kannalta merkittävämpää kuin edelläkävijyys, painotetaan asiantuntijuuden keskiarvoa enemmän.

saation toivomien mielikuvien välittyminen. Asiantuntijuuden lisäksi organisaatiot haluavat yleisimmin antaa itsestään mielikuvan edelläkävijyydestä, ihmisläheisyydestä ja luotettavuudesta. Lukijoiden toivotaan kokevan lehden myös ajankohtaiseksi, mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi.

Tutkimuksen mukaan tavoitellut mielikuvat toteutuivat keskimäärin melko hyvin. Tulokset tukevat omalta osaltaan käsitystä asiakas- ja jäsenlehdistä luotettavana tietolähteenä. Paitsi, että kaikkien julkaisijoiden tavoittelema mielikuva asiantuntijuudesta oli tavoittanut hyvin vastaajat, lehdet koettiin myös erittäin luotettaviksi ja hyvin ajankohtaisiksi.

24

MCI PRESSIN KESÄ 2010

vaikuttavuuden mittaamisella tutkitaan paitsi yksittäisten tärkeiden tekijöiden onnistumista, myös tekijöiden vaikutusta toisiinsa. mikä tekijä vahvistaa toista ja millä ei ole sen kannalta merkitystä?

Lukuarvo 4

Mielikuvat vahvistuvat

mCi Press mittaa sidosryhmälehtien vaikuttavuutta numerokohtaisella tutkimuksella. Kyselyssä kartoitetaan lukijoiden profiili, sisällön kiinnostavuus ja lehden luomat mielikuvat.

Kysely toteutetaan verkossa. Kaikkien lehtien vastaajat osallistuvat puolivuosittain jaettavan palkinnon arvontaan. toteutus on systemaattinen. Kun kysymyspatteristo on t yksilöity kyseisen lehden tarpeiden mukaisesti, se julkaistaan verkossa kunkin numeron ilmestyessä. lehden ilmoitus ohjaa lukijat verkkoon, jossa he vastaavat kyselyyn. tulokset t päivittyvät online-järjestelmään, jossa myös julkaisija voi seurata vastauksia jatkuvasti. tässä tutkimuksessa ovat mukana yhteensä 53 numeron tulokset vuodelta 2009. v vastaajia oli kaiken kaikkiaan 3 587. vuonna 2010 lähes 70 prosenttia mCi Pressin asiakkaista hyödyntää viestinnän tehokkuuden mittausta. tutkimuksen t mittaristona on käytetty asteikkoa 1–5.

MIELIKuVIa VaHVISTaVaT TEKIjäT

3 0

20

40

60

Lukuarvo Lehdestä luetaan keskimäärin 33 prosenttia jutuista. Mitä useampaan juttuun lukija saadaan tarttumaan, sitä vahvemmin lehti luo toivottuja mielikuvia. Korrelaatiokerroin 0,60.

Luotettavuuden oli määritellyt tavoiteltavaksi mielikuvaksi runsas kolmannes tutkimukseen osallistuneista julkaisijoista ja ajankohtaisuuden puolet. Vaikeinta näyttäisi olevan mielikuvan luominen edelläkävijyydestä, joskin sekin mielikuva tavoitti lukijat melko hyvin.

Edelläkävijyys oli mielikuvien listalla 80 prosentilla julkaisijoista.

Molemminpuolinen hyöty Lehden arvo lukijalle syntyy lukijan kokemasta hyödystä. Yleisesti ottaen asiakas- ja järjestölehdet koetaan melko hyödyllisiksi. Jos lukija kokee lehden itselleen hyödylliseksi, hän useimmiten myös kokee sen vahvistavan julkaisijan toivomia

mielikuvia. Lehdissä, joissa lukijat pitivät lehteä hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä (keskiarvo vähintään 3,5), myös tavoitellut mielikuvat välittyivät muita paremmin (mielikuvien ka. 3,7). Erityisesti hyödyllisiksi koetut lehdet koettiin asiantunteviksi ja mielenkiintoisiksi.

Houkuttelevat aiheet Yksittäinen lukija lukee lehdestä keskimäärin kolmanneksen lehden koosta riippumatta. Mitä useampaan juttuun lukijat saatiin tarttumaan, sitä paremmin toivotut mielikuvat toteutuivat. Niissä lehdissä, joista vastaajat olivat lukeneet yli kolmanneksen, mielikuvat välittyivät keskivertoa paremmin (ka. 3,7).

Mittaamiselle ei ole aikaa

Mielikuvat vahvistuvat

Hyödyllisyys 4

3

3

4 Hyödyllisyys

Hyödylliseksi koettu lehti vahvistaa tavoiteltuja mielikuvia. Korrelaatiokerroin näiden tekijöiden välillä on 0,72.

MIELIKuVIEN TOP 5 aSIaNTuNTeva edelläkävIJä aJaNkohTaINeN IhmISläheINeN mIeleNkIINToINeN

Pelkästään kiinnostavat aiheet ja houkutteleva ulkoasu ja rakenne eivät aina riitä takaamaan toivottujen mielikuvien perillemenoa. Parhaiten toivotut mielikuvat toteutuvat, kun lukijat ovat sekä lukeneet lehteä ahkerasti että olleet tyytyväisiä sen sisältöön.

Numerokohtainen seuranta ja selkeä konseptointi helpottavat kiinnostavien aiheiden löytämistä. Kun erityyppiset jutut on helppo erottaa toisistaan, voidaan numerokohtaisen seurannan avulla puuttua kehittämistarpeisiin nopeastikin.

Vertailemalla tuloksia eri numeroiden välillä nähdään helposti, onko syytä puuttua sisältöön, ulkoasuun vai mahdollisesti miettiä koko konseptia uudelleen.

markkinoinnin vaikuttavuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta sen seurantaan ei edelleenkään panosteta. tämä käy ilmi aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin tekemästä markkinoinnin tila 2010 -tutkimuksesta. lähes 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, ettei heidän yrityksessään seurata markkinoinnin vaikuttavuutta. luku on kasvanut edellisestä, kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta lähes kymmenen prosenttia.

Suurimpana esteenä markkinoinnin mittaamiselle suomalaisyritykset näkevät ajanpuutteen. myös osaamisen ja aineistojen puute sekä rahoituksen uupuminen koetaan mittaamisen esteeksi.

Ylimmän johdon, joita vastaajista oli noin puolet, silmissä taantuma on heikentänyt markkinoinnin vaikuttu-tavuutta. v vain muutama prosentti piti markkinoinnin tu loksia erittäin hyvänä. vain seitsemän prosenttia vastaajista ker kerMarkkinointi nähdään toi panostavansa markkinointiin silloin, kun yrityksissä kulueränä yrityksellä menee huoeikä sille edes aseteta nosti ja se tarvitsisi kituotto-odotuksia. peästi uusia asiakkaita. tämä kertoo aalto-yliopiston tutkijan Johanna Frösénin mielestä siitä, että markkinointi nähdään edelleen yrityksissä kulueränä eikä investointina eikä sille edes aseteta tuottoodotuksia. markkinoinnin tila 2010 -kyselyyn saatiin 1 134 vastausta. Joka toinen vastaajista edusti yritysjohtoa. Kyselytutkimuksella kartoitettiin suomalaisen markkinointi- ja liiketoiminnan tilaa ja markkinoinnin asemaa yrityksissä.

Tavoitteet määriteltävä markkinointiviestinnän tavoitteena on aikaansaada vaikutuksia ja muutoksia tai ylläpitää jo saavutettua tilaa. vaiv vai kuttavuudella tarkoitetaan asetettujen panosten ja sen tuottamien tulosten suhdetta. v vaikuttavuutta voi määritel määritel-lä pohtimalla, lisääntyivätkö tiedot, muuttuivatko asenteet tai mielikuvat, paraniko yhteistyö tai muuttuiko laatu. tärkeintä on määritellä toimenpiteelle selkeät tavoitteet. ne voivat liittyä esimerkiksi organisaation tunnettuuteen, tiedonkulkuun tai asiakastyytyväisyyteen. vaikuttavuustutkimus eroaa perinteisestä vaikutusten v tutkimisesta siinä, että vaikuttavuutta tutkittaessa katsotaan toimintaa organisaation, ei vastaanottajien näkökulmasta. (Juholin, 2001)

MCI PRESSIN KESÄ 2010

25

Valtiotieteilijä meni verkkoon viime keväänä. Ensi askeleena luotiin verkon pohjaratkaisu ja tuotiin verkkoon samat materiaalit kuin printtilehdessä on julkaistu. Pohjan päälle on hyvä kehittää lisää toiminnallisuutta ja uusia elementtejä. teksti: tiina PaRiKKa Kuvat: SuSanna KeKKOnen Kuvitus: Set

H

aluamme olla mukana kehityksessä mahdollisimman alkuvaiheessa. Verkkolehtimahdollisuus tuli esille jo silloin, kun aloitimme yhteistyön lehdenteossa MCI Pressin kanssa vuoden 2006 alussa, Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton asiamies Arja Laine kertoo.

Valtiotieteilijä-lehti painetaan viidesti vuodessa. Verkkolehdessä on mahdollisuus nopeampaan uutisointiin. Tavoitteena on myös herättää keskustelua esillä olevista aiheista.

– Haluamme tavoittaa entistä paremmin myös nuoret jäsenemme ja he ovat tottuneet toimimaan verkossa. Uudistimme viime vuonna liiton kotisivutkin, verkkolehden kehittämisestä vastaava asiamies Kati Ahtiainen sanoo.

26

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Valtiotieteilija.fi-sivusto avattiin viime keväänä ja kotisivujen uudistus toteutui syksyllä.

– Kyse on kokonaisvaltaisesta tiedottamisen kehittämisestä, Ahtiainen jatkaa.

Pala palalta Verkkolehtiprojekti on jäänyt pyörimään monen organisaation kehittämislistalle liian suurisuuntaisena projektina. Valtiotieteilijöiden Liitossa prosessia on lähdetty viemään eteenpäin pala palalta. Nyt verk-

28

MCI PRESSIN KESÄ 2010

kolehdessä on samat materiaalit kuin painetussakin lehdessä, minkä lisäksi joitakin juttuja on täydennetty vielä verkon puolella.

– Halusimme selkeän pohjaratkaisun, jota on helppo työstää edelleen muuttuvien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi keskustelua ei vielä ole juurikaan sivuilla syntynyt, mietimme parhaillaan keinoja sen aktivoimiseksi, Arja Laine sanoo.

– Toisaalta moni asia jäisi tekemättä, jos kaiken pitäisi olla heti lopullisessa muodossaan. Monet toiminnot ja tarpeet sel-

viävät vasta, kun sivusto on otettu käyttöön ja siksikin oli hyvä julkaista sivusto ja jatkaa sitten kehitystyötä hyvälle pohjalle, Ahtiainen perustelee ratkaisua.

Kun kerralla ei lähdetty haukkaamaan liian isoa palaa, sivuston toteutus oli odotettuakin helpompi prosessi.

– Kävimme palaverissa läpi meidän tarpeitamme ja tutustuimme jo toteutettuihin sivustoihin. Sivumallit valmistuivat hyvinkin nopeasti sen jälkeen, teimme niihin vielä muutamia tarkennuksia ja sen jäl-

LEHTI ASTUU VERKKOON

1

PDF kotisivuilla

Painettu lehti julkaistaan nykyisin lähes poikkeuksetta myös verkossa tavalla tai toisella. vaivattomin, mutta ei ehkä lukijaystävällisin tapa on tehdä lehdestä pdf-tiedosto, joka julkaistaan organisaation omilla kotisivuilla. Kunhan tiedosto on tehty riittävän kevyeksi, se aukeaa melko vaivattomasti ja on suoraan yksi yhteen painetun lehden kanssa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Joskus sivujen ja etenkin kuvien aukeamisen kanssa voi kuitenkin olla ongelmia. aina niitä ei julkaisijan päässä edes huomata tai tiedosteta, koska ne voivat johtua myös lukijan koneesta.

2

E.ON tarjoaa

lämpöä koteihin Vastuullisuus linkittyy S-ryhmän näkökulmasta Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen hiilidioksidipäästöttömyyden ja riippumattomuuden kautta.

K

Haverisilla on E.ONin säästöyösähkösopimus, joka myös osaltaan nipistää sähkölaskua pienemmäksi.

Näköislehti

näköislehteä voi pitää askelta edistyneempänä versiona. Silloinkin lehti on sähköisessä muodossa täsmälleen samannäköinen kuin painettu lehti. erillisellä palveluntarjoajalla tai heidän tarjoamallaan järjestelmällä lehti aukeaa verkossa aukeamittain. lukija voi klikkaamalla suurentaa sivun luettavaan kokoon ja selata sivuja nuolinäppäimillä omaan tahtiinsa. näköislehdissä sivujen aukeamisnopeus ja tarkkuus ovat vastakkain – jos sivu aukeaa silmänräpäyksessä, voi teksti olla vähän epätarkempaa kuin painetussa lehdessä.

Jos taas tarkkuus on priimaa, voi sivun aukeaminen etenkin suurien kuvien kanssa olla vähän hitaampaa. myös lukijan käyttämän tietokoneen tehokkuus vaikuttaa sivujen avautumisnopeuteen. (Katso esimerkiksi Fennovoiman Sisu-lehti www.digipaper.fi/fennovoima_sisu/).

3

Verkkolehti

verkkolehti on kokonaan oma järjestelmänsä. verkkolehdessä on yleensä painetun lehden materiaalit, mutta usein myös muuta materiaalia. artikkelien jaottelu voi poiketa painetun lehden jaottelusta ja järjestyksestä. verkkolehdessä yhden sivun alta löytyy kaikki vanhatkin materiaalit, joita voi yleensä etsiä erilaisin hakusanoin ilman, että julkaisuajankohtaa tarvitsee muistaa, tai etsiä vaikka vain kiinnostavaa aihepiiriä koskevia tietoja. verkkolehti vaatii eniten resursseja etenkin käynnistysvaiheessa.

(Katso esimerkiksi lehti.tek.fi/). Pressinin verkkolehti löytyy osoitteesta www.mcipress.fi.

keen verkkolehti oli valmis julkaistavaksi.

Tärkeintä on, että toteuttajataho tietää ja osaa ottaa huomioon organisaation tarpeet, Arja Laine selittää.

– Myöhemmin teimme vielä joitakin pieniä lisäyksiä, joiden tarve ilmeni vasta käytössä, hän jatkaa.

Koko prosessi suunnittelupalaverista sivujen julkaisemiseen vei aikaa vain vajaat puoli vuotta. Eniten aikaa meni etusivun miettimiseen: mitä kaikkea sivulla tuodaan esiin, miten aiheet jaotellaan ja mitkä ovat eri elementtien painoarvot.

– Etusivu on tietenkin keskeisessä roolissa, mutta ei sekään tuottanut meillä isoja ongelmia. Meillä oli aika selkeä kuva siitä, mitä haluamme, Arja Laine toteaa.

Teknisen toteutuksen osalta ei ilmennyt kuin yksi ongelma, jonka Kati Ahtiainen kehottaakin muita verkkolehteä suunnit-

televia ottamaan huomioon.

– Sivuille tuli aluksi ihan valtavasti roskapostia. Suodatin kannattaa asentaa heti turhan “siivoamistyön” välttämiseksi.

Lehti vapaasti luettavissa Valtiotieteilijöiden Liitolla on erilliset liiton kotisivut ja oma sivustonsa verkkolehdelle. Myös erilaisia yhdistelmäratkaisuja on tehty. Yhdistelmissä ongelmaksi voi muodostua juuri Valtiotieteilijän verkkolehteen kaivattu selkeys. Kun sivut on erotettu omiksi sivustoiksi, sisällön jakaminen voi tuottaa päänvaivaa. Valtiotieteilijöiden kohdalla verkkolehdessä keskitytään syvällisempään tekstin tuottamiseen.

– Kotisivuilla keskitytään liiton esittelyyn ja ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen. Verkkolehdessä, niin kuin leh-

dessä muutenkin, tavoitellaan syvempää keskustelua aiheista, Arja Laine selvittää.

– Tietysti kotisivuilla kerrotut ajankohtaiset asiatkin voivat ruokkia jatkojuttuja ja keskustelua verkkolehdessä.

Kotisivujen jäsensivuille kerätty tieto vaatii kirjautumista. Verkkolehti sen sijaan haluttiin jättää kaikille avoimeksi.

– Painettu lehtemmekin on luettavissa vaikka kirjastossa, Laine perustelee.

Verkkolehden sivuille eksyy helposti myös sattumalta hakukoneoptimoinnin kautta. Aiheesta tietoa etsivä lukija voi olla myös potentiaalinen uusi jäsen, joka kiinnostuu liitosta sen julkaiseman tiedon kautta.

– Lehti on liiton esite ja sitä kautta osa jäsenhankintamarkkinointia. Sitä paitsi jo olemassa olevillekin jäsenille kirjautuminen voi olla kynnyskysymys. Uskomme,

PITÄISIKÖ bLOgATA? Sosiaalinen media puhuttaa tietenkin myös valtiotieteilijöiden liitossa. Blogia on jo kokeiltukin, mutta se ei oikein ottanut tulta alleen. Pitäisikö blogia kirjoittaa vain kirjoittamisen takia, koska se on nyt in, vai miten sosiaalisen median huutoon pitäisi vastata?

Facebookiin valtiotieteilijät ovat jo menneet. liiton Parempaa työpäivää! -kiertue on saanut 120 fania Facebookissa, jossa kerrotaan kiertueen perusideasta ja tulevista sekä jo olleista tapahtumista.

Blogi voi parhaimmillaan tuoda kasvot helposti etäiseksi jääneelle järjestölle tai

yritykselle. ihan mikä tahansa sisältö ei kuitenkaan riitä, vaan kirjoittajalla pitää olla jokin kiinnostava aihe, jota hän bloggaa, tai sitten kyseessä tulee olla niin tunnettu henkilö, että hänen tavanomaiset päivittäiset tekemisensäkin kiinnostavat lukijoita.

PRINTIN JA VERKON LIITTO

että tavoitamme verkossakin lukijat paremmin, jos verkkolehti on kaikkien saatavilla, Ahtiainen pohtii.

Laine pitää yhtenä verkon vahvuuksista juttujen arkistoitavuutta. Tästä eteenpäin jokainen voi hakupalvelun kautta hakea vanhoja artikkeleita aiheen tai vaikka haastateltavan mukaan ilman, että julkaisuajankohtaa tarvitsee muistaa tai edes tietää, millainen artikkeli aiheesta on julkaistu.

– Meille tulee tasaisin väliajoin kyselyjä vanhoista artikkeleista ja sitten lehtiä on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Se työ jää jatkossa pois, Laine iloitsee.

Lisää näkyvyyttä, lisää työtä Resurssikysymyskään ei Valtiotieteilijöiden Liitossa ollut ongelma.

– Tietenkin jonkun pitää koordinoida työtä ja jonkun pitää tuottaa sinne mate-

riaalia, mutta verkkolehti on yksi tiedotuksen väline siinä missä jokin muukin, Ahtiainen perustelee.

– Helpoin tapa tuottaa verkkolehteen uutta tietoa on päivittää jo julkaistuja juttuja edelleen. Miksei verkkoon voisi tuottaa myös ihan uutta materiaaliakin, Laine pohtii.

Verkkolehteä on markkinoitu painetussa lehdessä ja se on ollut esillä kotisivuilla.

Mitään massiivisempaa kampanjointia ei ole toteutettu.

– Palautetta ei juuri ole tullut, Laine sanoo.

– Yleensä me suomalaiset olemmekin huonoja antamaan positiivista palautetta.

Harva viitsii ottaa liittoonsa yhteyttä kiittääkseen hyvästä työstä, joten kai tämän hiljaisuuden voi tulkita myönteiseksi palautteeksi, Ahtiainen päättelee.

Joissakin tapauksissa painetusta lehdestä on luovuttu kokonaan ja siirretty kaikki materiaali verkkoon. verkkolehden luettavuus ei kuitenkaan ole saavuttanut painetun lehden suosiota. moni haluaa yhä poimia lehden käteen yöpöydän kulmalta.

Siinä missä televisio tai lehtimainos tavoittaa vain välähdyksenomaisesti, vaikuttaa jäsenlehti pitkään, jopa yli kuukauden ajan. mCi Pressin tutkimuksen* mukaan lähes 60 prosenttia säilyttää jäsen- ja asiakaslehtiä yli kuukauden ajan. Paitsi pitkävaikutteinen, jäsenlehti on myös uskottava viestintäväline toisin kuin esimerkiksi suoramainonta. verkkolehti ei samalla tavalla säily ihmisten hyllyissä kuin painettu lehti. Se tarvitsee myös aktivointia, jotta lukija päätyy sivuille. aktivointi voi tapahtua vaikka linkitetyn uutiskirjeen avulla. lukijasuhde ei myöskään ole verkossa samanlainen, sillä verkosta lehden lukeminen harvoin kuuluu painetun lehden tavoin lukijan päiväohjelmaan.

Sen sijaan verkko vastaa nopean uutisoinnin tarpeeseen, mutta mahdollistaa myös vanhoihin materiaaleihin palaamisen vaivattomasti. verkkolehti voi myös olla vuorovaikutteinen aivan toisin kuin painettu lehti. Parhaimmillaan verkossa voi luoda lukijoiden kesken yhteisöllisen vuorovaikutuksen. verkko on myös painettua lehteä edullisempi kanava sekä uutisointiin että markkinointiin. tehokkain tapa on painetun ja verkkolehden yhdistelmä. Silloin lukija edelleen pääsee rauhoittumaan hyvien artikkelien pariin kotisohvalla tai vaikka junamatkalla. Samalla hänellä on mahdollisuus käydä keskustelua ja osallistua verkon kautta sekä palata halutessaan helposti vanhojen artikkelien pariin. * viestinnän vaikuttavuuden mittaus, lukijatutkimusten vuoden 2009 tulosten perusteella. mukana on 11 julkaisijaa ja yhteensä 53 lehteä.

Houk uTTelevA

Sisällysluettelo on lehden sisäänheittäjä, opastintaulu ja ruokalista. Se kertoo, mitä tällä kertaa on tarjolla ja mistä lukija löytää haluamansa. Sisällysluettelo myös jatkaa kannen myyntityötä, joten sen tulee olla houkutteleva.

32

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Hyvä kansi houkuttelee lukijan tarttumaan lehteen. Sisällysluettelon tehtävä on kertoa lukijalle nopealla vilkaisulla, mitä lehti sisältää. Lukijat voidaan sisällysluettelon osalta jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka tietävät, mitä etsivät, ja niihin, jotka eivät tiedä.

Jälkimmäisen ryhmän kannalta on tärkeintä, että sisällysluettelo on selkeä ja helppolukuinen. Ne, joille lehti on tuttu, hakevat sen

sijaan sisällyssivulta tärppejä, joihin tarttua.

Heitä palvelee houkutteleva ja tarttumapintoja runsaasti sisältävä sivu. Tietenkin luettavuuden ja houkuttelevuuden välisessä tasapainottelussa ratkaisee myös se, millainen lehti on kyseessä. Sisällyssivunkin ilmeen pitää tukea lehden luonnetta.

Sisällysluettelo on useimmin yhden sivun mittainen. Samalle sivulle sijoitetaan usein

ruokAliSTA

myös muita tietoja, kuten lehden julkaisu julkaisutiedot ja pienissä lehdissä jopa pääkirjoitus.

Sivumäärältään laajemmissa lehdissä sisällysluettelolle voidaan antaa tilaa useampikin sivu, joko aukeama tai samanpuoleinen sivu kahdelta peräkkäiseltä aukeamalta, jolloin aukeaman toinen sivu on yleensä varattu ilmoituksille.

Jos sisällysluettelossa on paljon tekstiä,

avainartikkelit kannattaa nostaa erityisesti esille jonkin huomioelementin avulla. Lukemista helpottaa typografinen hierarkia.

Keskeinen informaatio tulee olla nopeasti ja helposti poimittavissa, vaikka informaatiota olisikin paljon. lähteet: lasse Rantanen: mistä on hyvät lehdet tehty? 2007, Chris Foges: magazine Design 1999

LUeTKo KoLUMneJA? Seuraavassa numerossa katsellaan kolumneja. lähetä parhaat tai pahimmat esimerkit etukäteen sivuillemme ja käy samalla katsomassa muiden jättämiä malleja. millainen kolumni sinusta on kiinnostava? www.mcipress.fi -> klinikka

MCI PRESSIN KESÄ 2010

33

34

Informatiivinen luettelo johdattelee lukijaa tekstien pariin. Sisältöä on otsikon lisäksi avattu kuvailevilla teksteillä.

Kiinnostuksen herättäjänä toimivat pienet kuvat. Pääkirjoitus sijoitetaan usein sisällysluettelon kanssa samalle aukeamalle.

Sivunumeroiden korostaminen helpottaa oikean artikkelin etsimistä. Kun sisällysluetteloon on käytetty koko aukeama, tilaa riittää niin isoille kuville kuin runsaalle tiedollekin. Kuvat ryhmittävät juttujen jaottelua.

mustavalkoisuus ja dramaattiset kuvat herättävät mielenkiinnon, vaikka itse tekstiosuus on hyvin tiivis eikä nosta mitään aihetta erityisesti esille. Kronologinen listaus on silmäiltävissä läpi helposti ja nopeasti.

kuvien roolia on korostettu jo sisällysluettelossa, jonka symmetrinen sommittelu tuo mieleen katalogin. tämä toimii hyvin sisustuslehdessä, jossa kuvat muutenkin ovat isossa roolissa. Sisällysluettelon vieressä on hyvä ilmoituspaikka.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Taustakuva luo rauhallisuudessaan seesteisen mielikuvan. lukija voi todella pysähtyä aukeamalle tarkastelemaan lehden sisältöä. toisaalta artikkelit eivät nouse esiin, eli itse sisältö jää huomaamattomaan rooliin.

Ilmava sommittelu on miellyttävä silmälle. Jaottelu ohjaa lukijaa ja kuvat toimivat katseen kiinnittäjinä. Sisältö on pidetty tiiviinä, mikä säilyttää sivun raikkauden ja antaa huomion kuville.

Selkeä jaottelu helpottaa lukijaa, kukin voi keskittyä itseä kiinnostavaan aihealueeseen.

Selkeä pääkuva nostaa pääjutun esiin tasa-arvoisesta otsikoinnista huolimatta. Sivunumero kuvan yhteydessä kertoo, mihin artikkeliin mikin kuva liittyy.

luettelomainen, kronologinen listaus ilman kuvia voisi olla hyvinkin tylsä. ankea vaikutelma on rikottu värileikillä ja poikkeuksellisella sijoittelulla, kun teksti on keskitetty oikealle. lihavoidut sivunumerot selkeyttävät tiivistä taittoa ja tyhjä tila häivyttää tukkoisuuden tunnetta.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

35

5

5

5

Obor senim doloreet velisis del euipsuscinis dionsed eu feum nosto eros ad minim nim dolor acipsummod tem quat.

Na consenibh er sequate tuerilisl duis nos alit aut augue enim quis nummy nos num nulla faccum adigna feui tat.

Summodi onulla ad tatuer in enis eu feuiscilisl ullan volortisl utpat, si.

Lorper ip el ilit, consenissim zzriuscinibh eugiat, commy nulluptat verit at, sim deliquatetue ea con ute mincili scidunt ullaore eliquat alisim diat lore diametum dolum dunt eumsandreet velenibh ex ea feuis nostio dolor suscil dionullam, conullandrem diamcorpero euipit delit aliquip eum erit wis ate min utpat ametummy nulluptatet esequi tat. Xercips uscipismod modio eugiam zzriusc ipsusti sciduis num duisim in velit nonsed estie min henisl dolore magnim dolorperos aliquis do consequ ismodiat la aut et augiam, quissenim ero enit ut vullandit del esequis modit, suscipsumsan henibh esto dolent la faciliquisi tat estrud do dolobortie magniam et ut adit nonum adit prat. Ut velessit diat, senim etue dolorpe rciliquis augiam vulluptat lorem digna ad tem zzrit ing euiscid uiscilit wisis eu feum alissi.

Ignibh exer iniamet ad tatem nonsecte feuipis nonsenim nosto od mincing enim am alit, consequat dolorem nullandrem nim volorpercil ut vel irillam corerat nullaor periusto od modolesed ex ea at aliquis num eniam, commy nit nonsed dolorerosto dolut praese faci et autatie volobore del eril dolor ing esed tet aute diatummy nit aut prat, vel essequat. Ute er si bla faci blandrem exero consenim duis nostrud esed molor sequat essecte tat wisci tio duipit velis non elit ullaore vullum volenisl in utatums andrem duismodigna commy nis augiam incilit la feum ip ex eugiat dolor acil ent illan hent utem nullan hendigna aliquam il ut iriure venim vero odolor summy nullaore vero dio do dolore dit alis nonsequat in velit luptatie tie ver iure dolorpero consenim vero doloreet utpat at, sum zzrit irillum dolor suscilis dolore vullumsan hendiam zzrit nis delenibh eum et veros exeriustie dolor summolore tet nim ad modit ipit enisl iure dit vent non ulputpat illa feugiat wissi.

Ugiat. Ut ad eugiamc onsequisl illummy nos nit lobore erilla faci tem in velit dipsuscil ullan ut aciliquam, ver ipit nosto dui ero dunt ut nonse feu faccum dui er sustrud dolorpero odipit ad magnit wismolore dolorem ing ercilit la consequat ipit, sum vel dolobor sequam ex exeriusto consequamcon et, se mod dit dolore dunt wisl ullandignim nulput wiscidunt autatin eu feugiam, con ver sumsan venibh endipis dit iure volorer suscipit acil utpatum dolorer sum venim veriurem et, conse tat lan ute magniam consed dolore tat.

Duis nisim esequissi eui blamconse dolore modip eugiam dolore doleseq uatissectem er sum ipit, sit nit aut lametue eriusci euiscin hent nonum nibh et lore do dolobor si tem duisi etue veleniam zzriuscil inim qui eugait iustrud dit venissenis nonsectem do corper alit prat, commod eugiamet velesequatin euguerate mod molor sum dolummo dipisse te feum vulluptat dolesse quatie doloborem vendre cor iureriurem digna faciliquat el ut prat il ipsusci liquatem zzriuscip eum adio euis nos nonsequat prat. Luptat. Ut num nis dolobor aute dunt acillutpat lan hendrem alisim delit pration henismo lesecte te tet, quat. Illaore dolutatum et wisis endipit loborercip enis adipsustrud tatem nulput vullutet, qui tisis augait luptat am nullut autpat nit zzriuscilit accum ad eu entfeum la consectem augue et, consed molor suscil exertat sumsan ut alissectet Obor senim doloreetpraesequam velisis del euipsuscinis dionsed nosto eanostrud esed molor sequat essecte wisci tio duipit velis non elit wissisacipsummod nit prate dolum faccumserandiamc ommodit wisvolenisl dolesectem ipsummo diamet nosto eros ad minim nim dolor temveriuscin quat. Na ulla consenibh ullaore vullum in utatums andrem duismodigna commy nis faciliquat, sisi tisenim duipit niamet dolore adioincilit estrud te modo at adit sequate tuerilisl duis ea nos alit aut augue quis nummy nosvelisim num quatum augiam la feum ip excommodignis eugiat dolor adit acil ent illan hent utem nulea feugait illutatue noseunibh essectem dolore aliquam mincil iurercidui tincidui blaoreet nulla faccum adigna augiamconse feui tat. Summodi onullail ad tatuerdipit in enis lan hendigna il ut iriuretevenim vero odolorlutsummy nullaore utpationsed feuiscilisl ullan volortisl utpat, si.elis dui eum ver si essi. vero dio do dolore dit alis nonsequat in velit luptatie tie ver iure Wismodolore corem nullan lenisse quamconsequi elisl dipvero exeros ad eugiam prat.irillum dolor Lorper ip el ilit, consenissim zzriuscinibh eugiat,eummodo commy nuldolorpero consenim doloreet utpatzzriureet at, sum zzrit Magna feummod vel scidunt eugueroullaore et, corpercilisl utpate dolore con velestoNon ciduiscin ulluptatem luptat verit at, sim deliquatetue ea con oloreet, ute mincili elisuscilis vullumsanvelenis hendiam zzrit nis delenibh eum et veros autet doluptatet consectem ipsum velislexdio consecte veleniatue min utpat vel irit amet, vero coreiure dit vent quat alisim diat lore diametum dolumloreet, dunt eumsandreet velenibh exeriustieet,dolor summolore tet nim ad modit ipit enisl do eugue erci te modipissi. ea feuis nostio dolor suscil dionullam, conullandrem diamcorpero non ulputpat illa feugiat wissi.

Nos la commy niam, consed euguerci te commy nulla diate et, cor sumillummy incip erci et nit aliquis euipit delit aliquip eum erit wisam ateeugait min utpat ametummy nulluptatet Ugiat. Ut ad ad eugiamc onsequisl nos lobore erilla nonulpute modio modo ent wissi.zzriusc ipsusti sciduis esequi tat. Xercips uscipismod eugiam faci tem in velit dipsuscil ullan ut aciliquam, ver ipit nosto dui ero Ureestie tis accum zzrit dolore erosto magnim eum ventdoloret, commy dunt nostoutet,nonse quis num iliquamdui consectet praestis nim odipit ad magnit num duisim in velit nonsed min henisl feu faccum er sustrud dolorpero accum quat alismodo ing el utat.ero Umsandre conullaordolorem in ullamcommy zzrilit, consequi blan peros aliquis do consequ ismodiat la aut etelenim augiam,ilitquissenim wismolore ing ercilitnum la consequat ipit, sum vel dolobor vendre dipsustrud magna conse tio dolobore vel ipissequam ad eriurer ostrud eum zzrilluptat. et, se mod dit dolore dunt wisl enit ut vullandit del esequis modit, suscipsumsan henibh esto dolent ex exeriusto consequamcon in utpat alismoletortisit augiam,ullandignim conummy non vel wiscidunt dolore moluptat velenis la faciliquisi tat estrud doEctem dolobortie magniam ut aditlaorercilit nonum adit nulput autatinacidunt eu feugiam, con ver sumsan estrud inisl dolobor dolobore tin henim velvenibh ullaorem quatincillut dui eliscin praessent prat. Ut velessit diat,nibh senim etue et dolorpe rciliquisilaugiam vulluptat endipis dit iure aliquisim volorer suscipit acil ut utpatum dolorer sum augiamet autpatum zzritwisis lumeu num delent lam ilisi tis venim nosto veriurem conullam et, veliquamet commodolor ipsustisdolore tat. lorem digna ad tem zzrit ing euiscid uiscilit feum alissi. conse tatvelit, lan ute magniam consed nit aliscil luptate dunt irilit nonsecte dio odolore eugiam, core doloborer nostrud diameugiam vel Ignibh exer iniamet ad tatem nonsecte feuipis nonsenim nosto tisl Duis nisim esequissi eui amconulput blamconse dolore modip dolore dolute te dolutet, quissim nulluptat non henis dit iliquam ad eliquis modions equametumsan henis enit lore od mincing enim am alit, consequat dolorem nullandrem nim voldoleseq uatissectem er sum ipit, sit nit aut lametue eriusci euiscin Raessit, con ullaoreet, quat.

Ut volorem alisim ipsum euguer ad tem dolorpe raesse orpercil ut vel irillamtat. corerat nullaor periusto od modolesed ex eanostisl at eugiat hent nonum nibh etinlore do dolobor si tem duisi etue veleniam minci tis ea adipsum dolenim velitfaci lum inisim diatet aliquipit utat. iustrud dit venissenis nonsectem do corper aliquis num eniam, commy nitnibh nonsed dolorerosto dolutzzrit, praese zzriuscil inim qui eugait blam orperiure magna adipit ercilitcommod nim dolor aut il ipsumsa ndigna facipiscilmod molor et autatie volobore del erilUsci dolor ingzzrilla esed tet aute diatummy nit autaut venibh alit prat, eugiamet velesequatin euguerate diternismolorting er suscinexero ulla feuis nullutat, eumsan euguerit nostis do odionsequi el ut quatie iure te doloborem prat, vel essequat. Ute si bla faci blandrem consenim duisquismodsum dolummo dipisse te feum vulluptat tin dolesse molortie mod molum voloborerat ulputet autpat acip et venisi bla commodi onsequis dolupta tismodignim iurer inim ero dolore min utatet luptat, senibh ea core faccum zzriuscidunt alit la feu faci tion ercidunt irit ipsuscil ut lobore feugait augiam deliquis eros dolortie venit del il dolor si.

Im quamcon ullupta tismod exeraestrud dunt nonsequat del diamconsed ming enisi et, quat. Giat.

Conum velit nisis nis nonsequ ismodignisis euissecte veliscin velesectet loreriure vel dunt landit augiamcon

Viisi vihreää polkua

5 pressin.indd 3

23.4.2010 14:25:29

Sama pää, eri hattu Sama aihe, eri tulkinta. Tässä esimerkkitapauksessa on lähdetty liikkeelle samasta otsikosta. Otsikko Viisi vihreää polkua viittaa ekologisiin arvoihin ja ilmastonmuutostalkoisiin, jotka aiheena vilahtelevat lehtien sivuilla jatkuvasti. Kussakin taitossa on korostettu yhtä otsikon sanaa.

36

MCI PRESSIN KESÄ 2010

5.5.2010 09:40:53

viisi

jjjj.indd 1-2

ä ä e r h i v

polkua SEQUISI. OBORTIN UT NONSE FACIPISIS AUGUE DOLOR AM NIM AD EX EUGUERAT LORTIN EX EA CONSED TIS ADIGNA FEUMSANDRE DELIT WISIT VERILIQUIS ENT LA FEUGIAM ILISCIP ISCIDUI TET PRAESSIS NON VER SIT LAORE MODOLORERCIN VENDIT NIS ALIS ALIQUAT. ULLANDRE MOD EROS EUIS ALIT, SE ET LORE MING ET PRAESED EUGUE DOLORE TIN UTE COMMY NIS ACILISI. TIE TIONSED EX ERO DOLESTO ODIGNA ALIQUISI EUGIAM QUI TAT. AM ZZRIURER ACIP ERCIN UT UT IRIUSCIPIT DOLORTIS ALIT LORPEROS NIM NOST.

Pressin_01_10.indd 50-51

27.4.2010 14:07:27

MCI PRESSIN KESÄ 2010

37

KOLUMNI

Kun Herra X sai maistaa kustakin kulhosta kun PuheliMet AikoinAAn tekivät tuloaan toimituksiin,

niitä vastustettiin ankarasti ja väitettiin niiden häiritsevän työntekoa. Tottahan se on.

Nuoremmat toimittajat eivät taida tietää, että sellainenkin kuin latojien ammattikunta on ollut olemassa. Nythän toimittajan teksti sujahtaa suoraan omalta tietokoneelta eteenpäin, eikä latojia enää ole tarvittu muutamaan kymmeneen vuoteen. Noina kultaisina aikoina oli aina turvallista mennä latojan selän taakse ja väittää hänen tehneen virheen, jos itse oli sattunut munaamaan. Kirjoittamaton sääntö olikin, ettei latoja saanut ajatella, mutta jos näin pahasti sattui käymään, saattoi tekstissä ollut Hera-jumala muuttua Herra Jumalaksi. Ja jos muikusta tuli jotakin l-voittoista, se oli ilman muuta latojan vika. Puhumattakaan ”Ponnen huorien maastojuoksuista”.

Mistähän Muuten johtuu, että toisten tekemät

virheet naurattavat, mutta omat eivät yhtään? Kun televisiokuuluttaja kertoo, että seuraavaksi meille laulaa Mauno Koivisto tai kun formulaselostaja puhuu koko ajan Ronacon muhtinaasta, se on yhtä lystiä se.

Mutta kun itse Hämeen alueradion suoria alueuutisia lukiessani puhuin Vammalan yliopistosta, kun piti puhua Tampereesta, ei enää naurattanutkaan. Paitsi vanhoja koulukavereita Vammalasta.

Kerran kirjoitin ihan vakavissani, että herra X oli valittu komitean puuttuvaksi jäseneksi seuraavaksi vuodeksi. Nyt sille voi jo nauraa, mutta oli se sen verran nolo moka, että muistan sen yhä vuosikymmenien takaa. Kesätoimittajakollega puolestaan hehkutti, että seurakunnan järjestämien

salaattikurssien jälkeen kaikki osanottajat saivat maistaa kustakin kulhosta. Siitä minä ja moni muu saimme remakat naurut jo silloin, seurakunnan väkeä ehkä enempi itketti. toiMittAjAn työ oli ennen VAnhAAn paljon leppoisampaa kuin nykyään. Jos jotakuta ei saanut puhelimella kiinni, asialle ei voinut mitään. Ainoa konsti nopeaan lähestymiseen oli sähkösanoma, mutta jos asianomainen ei ollut paikalla, siitäkään ei ollut apua. Ja kun haastateltavaa ei saanut kiinni, saattoi lähteä päiväkaljalle hyvällä omallatunnolla.

Pääsin AikoinAni oPiskeleMAAn lehdistö- ja tiedo-

tusoppia Tampereen yliopistoon. Tuolloin kyse oli kyllä enemmän tiedostusopista, sillä vallankumousta tehtiin päivittäin. Halusin opiskella samanaikaisesti sekä silloista lehdistö- ja tiedotusoppia että myös tiedotusoppia, joka käytännössä oli radio- ja TV-painotteista. Opettajani vastustivat hankettani ja väittivät, etten tulevaisuudessa saa mistään töitä, koska ainevalikoimani on niin suppea. Kun olin Hymyn päätoimittajana vuonna 1980, sain viimein maisterin paperit valmiiksi. Graduni, kimppasellainen, käsitteli uuden tietotekniikan tuloa lehtien toimitukseen.

Kun menin yliopistoon hakemaan loppumerkintöjä professoreilta Pertti Hemánus ja Kaarlo Nordenstreng, molemmat taatusti tiesivät, missä olin töissä. Kun pyysin käsialanäytteitä herroilta, Hemppa vilkaisi ensin Kallea, sitten minua, ja tokaisi sitten: – Juu, yhdellä ehdolla. Pistä vuosikerta tulemaan molemmille.

Toteutin professorien toiveen. Maailma oli saanut yhden tiedotusmaisterin lisää.

Kirjoittaja Reijo ikävalko on syntynyt vammalassa vuonna 1950. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja vaikuttanut vapaana toimittajana vuodesta 1983 alkaen. Hän on toiminut nykypostin vastaavana päätoimittajana 1976–77 ja Hymyn päätoimittajana vuosina 1977–82.

38

MCI PRESSIN KESÄ 2010

CuRious MetAlliCs MetAl iCe gold 120g/M2

Loisteliaan metallinhohtoinen designpaperi. Metallinhohto tuo mielenkiintoisen efektin painotyöhön näkymällä painovärin alta. Curious Metallics Metal -paperit erottuvat ja luovat painotöihin ylellisen vaikutelman.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

39

tukee julkaisun viestiä teksti: SaRi JaKOvlJeviC

Läpinäkyvyys, tiheys, vaaleus, kiiltävyys, päällyste ja kuitusuunta kertovat tilaajalle paperin ominaisuuksista ja laadusta. Paperi viestii tuotteen julkaisijasta. Se kertoo lukijoille julkaisijan arvoista kuten laadukkuudesta, edelläkävijyydestä tai ekologisuudesta.

P

aperivalinnan tekevät painotyön tilaajat tai suunnittelijat. Valintakriteereinä ovat hinta, painotuotteen käyttöympäristö ja imago sekä tekniikka. Valinnan tekijät painottavat eri kriteerejä ja valinta on usein kompromissi eri kriteerien välillä.

Paperi antaa paljon mahdollisuuksia painotuotteille. Markkinoilta löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja

oli sitten kyse taidepainopapereista, päällystetyistä papereista, mattapapereista tai erikoispapereista.

Painotuotteen tavoiteimago vaikuttaa paperin valintaan. Paperi voi viestiä taloudellisuudesta, korkeasta teknologiasta tai vihreistä arvoista.

Paperin valinta tulisi tehdä niin, että se tukee painotyön viestiä ja kohderyhmän arvoja.

Paperin ominaisuuksia tarkastellaan seitsemän eri ominaisuuden mukaan.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

41

1. gRAMMAPAINO

2. OPASITEETTI

Neliömassa eli grammapaino kertoo, kuinka monta grammaa yksi neliömetri paperia painaa. Painoarkin AO koko on 841 x 1 189 millimetriä, mikä on lähes tasan yksi neliömetri. Siihen mahtuu 16 kappaletta A4-arkkeja. Jos haluat tietää jonkin paperin neliömassan, voit punnita 16 kappaletta A4arkkeja, jolloin saat tietää neliömassan.

Paperin ja kartongin rajana pidetään 170 g/m2. Tämä johtunee siitä, että 170 g/m2 ja sitä paksummat tuotteet suositellaan nuutattavaksi taittokohdista. Näin kartongin murtuminen taittokohdasta vältetään puristamalla kartonkiin urat eli nuutit.

Tavallisen kopiopaperin grammapaino on 80 g/m2, aikakauslehtien paperin paksuus arkkipainossa on keskimäärin 90–115 g/m2, kannet usein paksumpiakin. Suurempiin painoksiin keskittyneessä HeatSet-painossa voidaan painaa papereita 130 g/m2 asti normaalin paksuuden ollessa sisäsivuilla 60-90 g/m2.

Opasiteetilla mitataan paperin läpinäkymättömyyttä. Huonon opasiteetin omaavassa paperissa painojälki kuultaa paperin läpi. Korkeaopasiteettinen paperi on lähes läpinäkymätön painojäljen suhteen.

Aikakauslehdissä käytetään yleensä papereita, joiden opasiteetti on 96–97 prosenttia (täysin läpikuultamaton 100 %), jotta nelivärikuvat eivät kuulla paperin läpi. Pelkkää tekstiä sisältävissä tuotteissa riittävä opasiteetti on 88–92 prosenttia.

Työ maksaa enemmän kuin paperi lehtipainossa paperiarkin koko on tavallisimmin a1 (880 x 630 mm), jolloin yhdelle arkille mahtuu 16 sivua (kahdeksan a4arkkia). taloudellisin ratkaisu 16-sivuisella painokoneella on näin ollen 16:lla jaollinen lehti, mikäli koko lehti tehdään samalla paperilla, koska painoajoja ja taittoja tulee yhtä monta kuin käytettyjä arkkeja. näin ollen 28-sivuinen lehti samalla paperilla tulee kalliimmaksi kuin 32-sivuinen lehti, koska 32-sivuiseen lehteen tarvitaan kaksi painoajoa (kaksi kertaa 16-sivuinen arkki) ja 28-sivuiseen kolme painoajoa (16-sivuinen, 8-sivuinen ja 4-sivuinen arkki). aina, kun paperi on erilaista tai eripainoista, kyseessä on oma painokerta. tällöin taloudellisesti optimaalinen sivumäärä erillistä kansipaperia käytettäessä on 16-jaollinen plus neljän sivun kansi, esimerkiksi 16 sivua plus kannet, tai 32 sivua plus kannet. Joskus lehtiä toteutetaan kustannussyistä myös niin sanotulla kahdeksan sivun kannella, eli esimerkiksi 24-sivuisessa lehdessä, jossa kansipaperi on eri, tehdään 16 sivua sisäsivujen paperilla ja kahdeksan sivua kansipaperilla.

42

MCI PRESSIN KESÄ 2010

3. bULKKI Yksi graafisten paperien tärkeimpiä ominaisuuksia on bulkki. Se kertoo materiaalin ominaistilavuuden. Bulkkinen paperi on siis jäykkä ja paksu. Bulkkisia papereita ovat tyypillisesti päällystämättömät paperit, jotka eivät ole käyneet läpi superkalanterointia eli paperin pinnan ”silitystä”. Erittäin sileäpintaiset ja täyspäällystetyt paperit ovat vähemmän bulkkisia.

4. SÄVY Paperin vaaleutta pidetään usein paperin kokonaislaadun mittana. Näin ei kuitenkaan ole, sillä muun muassa opasiteetti useimmiten heikkenee, mitä vaaleammasta paperista on kyse. Paperin vaaleus riippuu valon luonteesta, kuinka se heijastuu paperin pinnasta. Mainosmaailmassa haetaan yhä valkoisempaa paperia, jotta kuvat ja sävyt toistuisivat mahdollisimman kirkkaina.

Keltasävyinen paperi on taas todettu lukijaystävällisemmäksi, sillä tekstin ja paperin kontrasti on pienempi.

5. KIILTO Delta-kiilto kertoo, mikä on painetun ja painamattoman pinnan välinen kiiltoero.

Delta-kiilto on heikoin päällystämättömissä papereissa ja täyskiiltävissä papereissa, joissa painetun ja painamattoman pinnan kiillolla ei juuri ole eroa. Silkkipintaisten papereiden delta-kiilto on paras, sillä painettu kuvapinta kiiltää painamattoman pinnan jäädessä mataksi.

6. KUITUSUUNTA Paperin kuitusuunta vaikuttaa painotuotteen taitto-ominaisuuksiin, jäykkyyteen sekä veto- ja repäisylujuuteen. Paperin oikea kuitusuunta pitää painotuotteen ryhdissä,

Merkit kertovat ekologisesta toteutuksesta JOUTSENMERKKI eli Pohjoismainen ympä-

ristömerkki erottelee ympäristön kannalta parhaat tuotteet ja palvelut. Joutsenmerkityt tuotteet täyttävät tiukat kriteerit, jotka ottavat huomioon tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset huomioon ottaen raaka-aineet, tuotanto, käyttö ja jätteenkäsittely. Paino- ja kopiopapereiden osalta tämä tehdään painottamalla kestävän metsätalouden kuitujen käyttöä, ympäristölle vaarallisten kemikaalien käytön rajoituksia, vesi- ja ilmapäästöjen vähäisyyttä sekä alhaista energiankulutusta.

PEFC-MERKIN käyttöoikeuden voivat saada

puuta ostavat, metsästä puuta korjaavat sekä puutuotteita jalostavat ja markkinoivat yritykset. Sertifiointi kykenee valvomaan puuraaka-aineen kulkeutumista useista eri sertifioiduista metsistä samaan tuotteeseen, mutta myös samasta sertifioidusta metsästä useisiin eri tuotteisiin. Yritys voi saada oikeuden käyttää tuotteissaan metsäsertifioinnista kertovaa merkkiä, kun sillä on käytössään puuraaka-aineen alkuperän (chain of custody) seurantajärjestelmä. PeFC-merkki voidaan liittää tuotteisiin, joissa puuraaka-aineesta vähintään 70 prosenttia on sertifioitua.

FSC-METSÄSERTIFIOINTI: FSC:n kansainvä-

lisissä metsänhoidon periaatteissa ja kriteereissä määritellään yleiset ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tunnukset, jotka sopivat metsien kestävän käytön arviointiin trooppisissa, lauhkeissa ja pohjoisissa metsissä.

Periaatteiden ja kriteereiden tehtävänä on asettaa yhdenmukaiset puitteet kansallisesti ja alueellisesti määritellyille metsänhoidon standardeille, jotka ovat yleensä yksityiskohtaisempia. Sertifiointi on vapaaehtoista.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

43

julkaisua on miellyttävä selailla ja painotuotteen selkä on siisti ilman kuitumurtumia eli taittohalkeamia. Taittohalkeamassa painoväri irtoaa, jolloin painotuotteen selkään jää ikävä, visuaalisesti haittaava jälki.

Kuitusuunnan tulisi kulkea painotyön selän mukaisesti, eli esimerkiksi kannessa pystyyn.

7. PÄÄLLYSTEET

Sivujen jakautuminen painoarkille. Sivujakauma on hyvä pitää mielessä esimerkiksi vaihtosivuja tai lisävärin käyttöä suunniteltaessa.

PaPerin osuus Painotuotteen hinnasta 60

Paperin osuus hinnasta

50

40

30

20

Hienopaperit jaetaan päällystettyihin ja päällystämättömiin. Päällystämättömät offsetpaperit toistavat painojäljen pehmeästi ja ovat bulkkisempia kuin päällystetyt paperit.

Päällystetyissä papereissa päällyste voi olla kiiltävä, matta tai silkkinen.

Kiiltävä paperi toistaa värit ja kuvan yksityiskohdat parhaiten. Sitä kannattaa käyttää painotöissä, joissa kuvilla on suuri osuus ja tekstin osuus on vähäisempi. Silkkipaperissa painettu kuvapinta kiiltää, mutta tekstiosuus pysyy mattana. Tämä tuo painotuotteeseen kolmiulotteisuutta. Mattapintaisissa papereissa on miellyttävä pinta, jossa painettu kuvapinta ei kiillä kuten silkkipapereissa.

Mattapaperit soveltuvat hyvin kaikenlaisiin painotöihin. Kuitenkaan laaja ja runsaasti painoväriä sisältävä painojälki ei toistu niin tasaisesti kuin kiiltävällä tai silkkipaperilla, joiden pinta on sileämpi.

Tässä lehdessä on käytetty pääosin paperina Galerie Art Silkiä, joka on hiokkeeton täyspäällystetty taidepainopaperi. Sen silkkimattainen pinta saa nelivärikuvat näyttämään kiiltävämmiltä kuin tekstialueet. Toisin sanoen sillä on erittäin hyvä kiiltokontrasti, jonka ansiosta kuvat ja teksti saadaan täydelliseen sopusointuun. Paperin valkoisuus on huippuluokkaa ja opasiteetti erinomainen.

10

0 1 000

2 000

4 000 8 000

16 000 32 000 64 000 128 000 256 000 Painosmäärä

Paperin suhteellinen osuus kustannuksista kasvaa painosmäärän lisääntyessä. Siksi pienemmissä painoksissa voi helpommin käyttää hintavaakin paperilaatua, mutta suurissa painoksissa paperin laadulla on jo huomattavampaa merkitystä kokonaiskustannusten kannalta. Vastaavasti painatustyötä valmistelevien töiden kustannukset suhteessa laskevat merkittävästi etenkin 10 000 kappaleen painoksista ylöspäin. Sen sijaan itse painotyön hinta pysyy lähes vakiona, sen suhteellinen osuus lähtee lievään laskuun vasta 30 000 kappaleen ylittävissä painoksissa. Jälkikäsittelytyön hinta kulkee suorassa suhteessa painosmäärän kanssa.

44

MCI PRESSIN KESÄ 2010

map Suomen Juhani viitanen vastaa paperia koskeviin lisäkysymyksiin mCi Pressinin verkkosivuilla www.mcipress.fi.

KOLUMNI

Ilmastonsuojelua edistämään.

Konkreettisesti.

Pienistä puroista syntyy suurta. Tämä yksinkertainen ajatus löytyy taustalta myös Map Suomen pyrkimyksistä hillitä ilmastonmuutosta.

Lähes kaikille Map Suomesta ostetuille papereille voidaan laskea tuotannosta ja kuljetuksista syntyvät hiilidioksidipäästöt ja niitä vastaava hyvitesumma. Paperin ostajan maksama kompensaatio siirretään lyhentämättömänä Plan Vivo -organisaation valvomalle, paikallisia elinoloja ja puiden istuttamista edistävälle projektille Mosambikiin.

Summat eivät ole suuria, mutta niillä suojellaan maapalloa ja ilmastoa!

MAP SUOMI OY HELSINKI PL 24 Paperitie 7 00391 Helsinki Puh: (09) 348 300 Fax: (09) 348 30400 Näytepalvelu Puh: (09) 348 30255 Fax: (09) 348 30400 naytepalvelu@mapsuomi.fi TAMPERE PL 125, 33101 Tampere Tammelan Puistokatu 23 A 33500 Tampere Puh: (03) 3138 5600 Fax: (03) 3138 5610 TURKU Yliopistonkatu 29 b A 20100 Turku Puh: (02) 211 1500 Fax: (02) 211 1550 www.mapsuomi.fi

teksti: tiina PaRiKKa Kuvat: iStOCKPHOtO, GettYimaGeS, tHinKStOCK, nCÖ Ja Set

Ihan musteessa

Seepian salainen ase oli koitua koko lajin kohtaloksi.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

47

ilmät punoittavat valvomisesta ja viileästä yötuulesta. Nyt auringonkajo luo jo kalpean valonsa taivaalle. Tuntuu, kuin olisimme olleet merellä paljon kauemmin kuin viisi tuntia.

Vaikka eihän tätä saalista ole saatukaan vain näiden muutamien yön tuntien aikana. Tämä yö on ollut vain pitkän urakan loppuhuipennus, jota olen päässyt seuraamaan.

48

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Aluksen perässä, isossa altaassa lilluu saaliimme. Niiden nyt jo elottomat lonkerot kietoutuvat toisiinsa. Suuret, lempeät silmät tuijottavat tyhjyyteen. Niiden surullinen ilme saa minut tuntemaan syyllisyyttä. Lohdutan itseäni sillä, että nämä yksilöt tekivät jo muutenkin kuolemaa.

Nyt on nimittäin seepioiden kutemisaika ja naarasseepia kuolee pian munat laskettuaan. Juuri sitä hetkeä saalistajat

ovat olleet täällä vahtimassa jo päiväkausia. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, ennen kuin nappaamme nämä herkkupalat ansaamme.

Niin, tänä päivänä me seilaamme näiden pääjalkaisten perässä niiden lihaisten lonkeroiden tähden. Alkujaankin pääjalkaista saalistettiin ruuaksi, mutta sitten siitä löytyi jotain arvokkaampaa, jonka

tähden koko laji oltiin vähällä saalistaa sukupuuttoon. Jokaisessa seepiassa on nimittäin 8–10 lonkeroa mutta vain yksi rauhaspussi, josta tätä yhdenlaista mustaa kultaa saa, nimittäin musterauhanen. Sen mukaan tämä nykyisin lähinnä ruokapöydän herkkuna tunnettu eläin on saanut nimensäkin: mustekala.

Musteen saalistaminen oli tarkkaan suunniteltua toimintaa, sillä musterau-

hanen supistuu hyvin nopeasti eläimen kuoltua ja arvokas neste saattoi kuivahtaa jo ennen kuin se saatiin talteen. Myös rauhasen todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä – uhatun eläimen suojaverhoksi puhallettu mustepilvi todella pelasti kyseisen yksilön saalistajilta, sillä musterauhasen neste tyhjentyi suojapilveen ja mustekala oli sen jälkeen saalistajilleen arvoton.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

49

maKOiSat lOnKeROt monet välttävät mustekalan syömistä, koska ovat joskus maistaneet sitkeitä, auton kumia muistuttavia mustekalarenkaita. näillä, usein pakastetavarasta tehdyillä antimilla ei kuitenkaan ole juuri yhteistä tuoreen, melko pehmeän mustekalan kanssa. mustekalan maku on miedohko ja hieman suolainen.

Sillä on monta nimeä koon ja suvun mukaan: isoin on pulpo, calamar on parin–kolmen sormen levyinen ja reilun sormen mittainen putkilo ja calamarito – pikku mustekalanen – vain noin puolen pikkurillin kokoinen. mustekala valmistetaan yleensä joko parilalla tai friteeraamalla. isommat lajit saadaan pehmeäksi keittämällä, mutta paistettaessa liiallista porotusta on syytä välttää, koska silloin mustekala menettää mehukkuutensa, ja siitä tulee kova.

Friteerattujen mustekalojen ohella kuulu alkupala on pulpo al gallego. Siinä keitetty ja paloiteltu iso mustekala tarjoillaan paprikamausteella säväytettynä, keitetyistä perunoista koostuvalla pedillä puulautaselta. lähde: espanjan Sanomat

Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta.

Koska mustekala liikkuu vain melko hitaasti, se turvautuu mustepilven lisäksi

50

MCI PRESSIN KESÄ 2010

muihin suojautumiskeinoihin. Mustekala voi esimerkiksi tekeytyä kiveksi tai kalaparven kalaksi. Tarkkailusta ja harjaantuneesta silmästä huolimatta ei ollut niinkään harvinaista, että sukeltaja toi haavissaan aluksen kannelle jonkin leväisen kiven tai nosti vedestä räpiköivän kalan.

Jos haaviin kuitenkin oli tarttunut oikea saalis, piti toimia rivakasti. Ensin pääjalkainen kolkattiin tainnuksiin aluksen lai-

taa vasten, jotta se ei ehtinyt suihkauttaa arvokasta nestettä savuna ilmaan. Sitten se tapettiin nopealla iskulla, viillettiin varovasti vatsa auki ja poimittiin esiin tuo himoittu rauhaspussi. Pussin kalvoon tehtiin pieni pisto, josta muste valui erityisesti sille varattuun, laboratorion koeputkea muistuttavaan putkiloon.

Pienimmät, vain muutaman sentin mittaiset mustekalat olivat saalistajille arvot-

tomia. Toisinaan niitä kuitenkin poimittiin saalisverkkoon ja tuotiin koteihin lemmikeiksi sekä koe-eläimiksi. Laboratoriooloissa mustekaloja pidettiin akvaarioissa ja niitä härnättiin tyhjentämään musterauhasensa suojapilveksi, jotta voitiin tutkia, kuinka pian rauhanen täyttyisi uudelleen, ja selvittää, miten mustesumu voitaisiin kerätä talteen. Keksintö olisi pelastanut mustekalat sukupuutolta ja helpottanut

huomattavasti musteen keräämistä, kun aikaavievä ja vaarallinenkin saalistus olisi voitu minimoida. Tutkimus ei kuitenkaan edennyt, ja lopulta keskityttiin tutkimaan musteen koostumusta ja kehittämään sen teollista tuotantoa, joka on perustana tämän päivänkin musteille.

Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen

nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta. Veren runsaan kuparipitoisuuden ansiosta siniverisiin luetun mustekalan veri toi mustaan nesteeseen oman, sinisen sävynsä.

Veren käyttö oli ainoa pelastus musteen kuivumisen estämiseksi, mutta se myös vaikeutti kuivumista ja nesteen leviämisen säätelyä paperilla. Ensimmäinen aste teol-

MCI PRESSIN KESÄ 2010

51

muSteKala On uinut veRKKOOn mustekala on antanut nimensä verkossa muun muassa keskustelufoorumille, jossa taiteen asiantuntijat bloggaavat ja käyvät keskustelua eri taiteen aloilta. Sivuston taustalla on Kulttuuriyhdistys mustekala ry ja se on toiminut verkossa vuodesta 2003 lähtien.

Paitsi taiteelle, mustekala on antanut nimen myös toimisto -ja atk-tarvikkeiden verkkokaupalle. verkkokauppa mustekala myy, yllätys yllätys, mustesuihkuvärejä, mutta myös muita alan tuotteita.

KoMMenToI neTISSä Oliko tämä virkistävä lukukokemus vai turhaa löpinää? vai koitko kenties itsesi huijatuksi? Kommentoi juttua verkossa www.mcipress.fi

lisen painomusteen kehityksessä olikin liiman lisääminen muste-veriseokseen.

Aluksi liima sekoitettiin juoksevaan nesteeseen vasta painossa juuri ennen musteen käyttöönottoa. Ilmatiiviiden putkiloiden ansiosta voitiin kuitenkin siirtyä valmiin painomusteen massatuotantoon.

Kun vesiliukoinen liima keksittiin värjätä

52

MCI PRESSIN KESÄ 2010

varsinaisen musteen ja veren sekoituksen sijasta nokimustalla pigmentillä, painojälki muuttui sinertävästä väristä täysin mustaksi. Muiden värien käyttö oli kuitenkin huomattavasti mustaa kalliimpaa vielä viime vuosituhannen loppupuolellakin, koska ne valmistettiin pitkään lisäämällä mustaan painoväriin tarvittavia väriaineita.

Mustekalan pyynti siis jatkuu, mutta nykyisin seepioiden avulla tehdään taidetta vain ruokalautasille.

Huom! tämä kuvitteellinen tarina on esimerkki tyylien laventamismahdollisuuksista myös asiakaslehdissä.

Luontoa säästäen Libriksessä saat käyttöösi omissa painotuotteissasi laajalti tunnettuja ympäristömerkkejä, jotka kertovat myös sinun vastuullisista valinnoistasi.

Teet kestäviä hankintoja, sillä Libriksen toimintatapa täyttää vaativammatkin vastuullisen hankinnan kriteerit.

Saat kumppaniksesi energiatehokkaan painotalon, joka on alansa edelläkävijä.

Voit valita ympäristöystävälliset painomateriaalit jo suunnitteluvaiheessa. Libris tarjoaa useita sertifioituja painomateriaaleja, käyttää kasviöljypohjaisia painovärejä ja tarjoaa laajan valikoiman ympäristöystävällisiä erikoisefektejä.

Ja muistathan; käytön jälkeen painotuote kannattaa toimittaa kierrätyksen kautta uusio- tai energiakäyttöön, jotta arvokkaat raakaaineet voidaan hyödyntää edelleen.

ISO 9001

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijä

Libris Oy Kontulantie 12 • 00940 Helsinki Puhelin (09) 478 330 • Fax (09) 478 333 33 info@libris.fi • www.libris.fi

Henkilökuva voi olla muutakin kuin se tylsä perinteinen pönötys. Keräsimme muutamia hauskoja esimerkkejä, joissa väreillä, yksityiskohdilla, liikkeellä, ympäristöllä tai vaikka nykytekniikan avulla käsittelyllä kuviin on saatu persoonallisuutta ja huomioarvoa.

Bisneskuvia. nuoren naisen kuva on osa isompaa reportaasia.

Kuvat: udo Geisler, Saksa Oikeanpuoleisen sivun alareunassa miehen konservatiivisen vaaleansininen paita on saanut tehokkaan taustan oranssista seinästä.

Kuva: Sanna liimatainen

54

MCI PRESSIN KESÄ 2010

vasemman yläreunan kuva naisesta on otettu tammikuussa. Studiossa keväinen tunnelma löytyy helposti vaikka keskellä talvea.

Oikeanpuoleisessa kuvassa Markku ”Mato” Valtonen on kiivennyt varastossa roudauslaatikon päälle pähkäilemään. Purppurainen tausta ei suinkaan ole varaston seinän väri, vaan luotu värisuodattimilla.

Kuvat: Sanna liimatainen, espoo

MCI PRESSIN KESÄ 2010

55

mustavalkoinen kuva maineikkaasta kondiittorista on osa syyskuussa 2007 otettua kuvasarjaa. Koko kuvasarja lĂśytyy osoitteesta www.sannaliimatainen.fi, kohdasta reppari, leipuri.

Kuva: Sanna liimatainen

56

MCI PRESSIN KESĂ„ 2010

Kuvaan valitut yksityiskohdat yhdistyvät henkilöiden edustaman yrityksen toimintaan.

Ylemmässä kuvassa Harald Opolka edustaa leD-valoja valmistavaa yritystä ja alemmassa kuvassa johtavan,

uusiutuvaa energiaa tutkivan ja tuottavan loick aG:n johtaja Hubert loick on kuvattu suurennuslasin läpi.

Kuvat: udo Geisler (ministry of economic affairs of north Rhine-Westphalia)

MCI PRESSIN KESÄ 2010

57

Omassa ympäristössä. Henkilö voi olla tutussa ympäristössä luontevasti työn parissa (ylhäällä vasemmalla tohtori volker Klocke, Klocke nanotechnikin johtaja) tai etenkin mainoskuvissa vaikka kirjaimellisesti tuotteen seassa!

Kuvat: udo Geisler (ministry of economic affairs of north Rhine-Westphalia/Excess Workwear Deutschland GmbH)

58

MCI PRESSIN KESÄ 2010

liikkeessä. liike voi olla luonnollinen tai rakennettu.

Kuvat: udo Geisler www.udo-geisler.de

MCI PRESSIN KESÄ 2010

59

aikaa ennen digikuvausta. vuosituhannen vaihteessa otetuissa kuvissa on käytetty poikkeuksellisia tekniikoita. Ylemmät kuvat on kuvattu mustavalkofilmille ja maalattu eri tekniikoita käyttäen kuvan päälle.

Keltakasvoinen mies on kuvattu vanhalla gross-tekniikalla diafilmille. tänä päivänä tavallinen kuva vietäisiin Photoshopiin ja käsiteltäisiin siellä.

Kuvat: Sanna liimatainen

60

MCI PRESSIN KESÄ 2010

marraskuussa 2005 yritysjulkaisuun otettu kuva miehestä ja linnuista on esimerkki kauniista miljöökuvasta. Henkilö on osa ympäristöä.

Kuva: Sanna liimatainen

tunnelmallinen taidekuva tamarindosta Costa Rican rannalta syksyllä 2009. tarkkuusalue, rajaus ja hento värimaailma luovat romanttisen tunnelman.

Kuva: Harri tarvainen, Oulunsalo

eSILLä TyLSäT ToIMISToKUVAT – vai jotain ihan muuta voit esitellä omia kuviasi tai kommentoida muiden kuvia sivuillamme www.mcipress.fi -> galleria. Parhaat palat esitellään Pressinin seuraavassa numerossa.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

61

62

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Rivien välissä kuohuu ja kihisee okaisella on huonot päivänsä, jolloin käyttäytyy vähemmän hyvin tai joutuu puolustuskannalle. Luovilla aloilla tapaa usein vahvoja, jopa hankalia persoonia. Hankala käytös on jatkuvaa ja toistuu samanlaisissa tilanteissa tietyllä kurjalla tavalla.

Hankala ihminen on tottunut menestymään käytöksellään ja jatkaa niin kauan kuin se puree. Käytös pikemminkin vahvistuu kuin heikkenee ajan oloon, joten on turha toivoa sen muuttuvan. Sen sijaan kannattaa muuttaa omaa käytöstään, että vuorovaikutus ainakin omalta osalta paranee. Hankalan ihmisen kanssa pärjääminen on ihmissuhdeosaamista.

Hankaluuden taustalla voi olla pettymyksiä, jotka purkautuvat huonona käytöksenä.

Jokaisen kannattaa muistella, millainen itse on päivänä, jolloin kaikki menee pieleen ja elämäsi kuva tai sydänverellä tuotettu teksti torpataan.

AINAINEN VALITTAJA Tunnethan ainaisen valittajan? Kollegat saavat parhaat työt, pomo on epäoikeudenmukainen, ilmakin on aina huono, työ ei maistu ja mieskin laiminlyö jatkuvasti.

Hän ei syytä sinua tai valita sinusta, vaan sinulle muista henkilöistä ja ongelmista. Hän uskoo, että jonkun toisen pitää ratkaista ongelmat. Valittaminen on hänen tapansa saada muut tekemään haluamallaan tavalla. Hän imee muilta energiaa: kun valittaminen uuvuttaa muut, hän voi paremmin.

Yhteisö voi käyttää valittajaa hyväkseen. Hänestä tulee kävelevä tyytymättömyys, johon muidenkin harmit kanavoituvat. Valittajalle tämä ei tee hyvää, vaan hän voi alkaa oirehtia, ja sairastua jopa masennukseen.

Valittajan juttuihin ei kannata mennä mukaan, vaan tietoisesti rajata tapaamisten ja keskustelujen kestoa. Älä ole samaa mieltä. Käännä ongelma ratkaisuun ja ra-

jaa: ”Annan hänelle ajastani 15 minuuttia tai enintään puoli tuntia.”

LUPAUSTEN MESTARI Kukapa ei tuntisi supermiellyttäjää, pitämättömien lupausten mestaria. Hän yrittää miellyttää kaikkia, lupaa tehdä mitä toinen sanoo tai kuvittelee toisen haluavan.

Hän lupaa hoitaa asian, mutta mitään ei tapahdu. Hän myös kehuu ja imartelee.

Aluksi lupaukset voivat mennä täydestä, mutta saman toistuessa oppii varomaan.

Tiedät jo etukäteen, että hänen maanantaiksi lupaamansa juttu ei valmistu maanantaihin mennessä.

Supermiellyttäjä on hyvin epärealistinen ja harhauttaa herkästi. Hänen kanssaan kannattaa puhua henkilökohtaisesti ja rehellisesti. Tärkeää on varmistaa, että sopimukset pitävät ja ohjata tekemään realistisempia suunnitelmia.

TANKKI Tankki on hyökkäävä, töykeä ja jopa vihamielinen. Hän on mielestään aina oikeassa ja ärsyyntyy muiden kepeästä keskustelusta.

Tankin kanssa kannattaa pitää puolensa, mutta välttää hyökkäämästä takaisin.

Oma mielipide pitää ilmaista vahvasti ja selkeästi.

Pahimman rähjäämisen aikana voi sanoa suoraan, että ”Rauhoitu, tuo huutaminen ei ole kivaa” tai keskeyttää hyökkäys kutsumalla nimeltä ja katsomalla silmiin.

Viisainta on odottaa, että tankin tunnelaineet hieman tasaantuvat. Sen jälkeen voit puhua hänelle järkeä tai viedä käsiteltävää asiaa eteenpäin.

Jotkut voivat pitää tankkimaisesti käyttäytyviä tyyppejä ihan sydämellisinä ihmisinä, kunhan he saisivat vain särmikkään käytöksensä hallintaan.

SALA-AMPUJA Moni pelkää jyräävää ja huutavaa ihmistä, mutta useille vaikeimpia ovat salakavalat toimijat, joilla on ”kivi lumipallon sisäl-

lä”. Heillä on voimakkaita ja hallitsemattomia, mutta piilotettuja vihantunteita.

Käärmeilevä sala-ampuja vitsailee tai piikittelee ohimennen, nöyryyttää ja saa hämilleen. Hän on mestari levittämään toisista ikäviä juttuja. Hän ei sano asioita suoraan, vaan vihjailee äänenpainoillaan ja ilmeillään. Hän voi hymyillä merkitsevästi tai nostella kulmakarvojaan kertoessaan mielipiteensä: ”Ai, te otitte sen ihmisen.”

Taitavaa sala-ampujaa on vaikea saada kiinni. Käytöksen paljastaminen on tehokkain tapa saada se loppumaan. Salaampujan heittäessä yhteisessä palaverissa vihjailuja ilmaan, ne kannattaa katkaista kertomalla muiden kuullen oma mielipiteensä: ”Minulla ainakin on ollut hänestä hyvät kokemukset” tms. Voit myös kysyä, mitä mieltä muut ovat.

Kun sala-ampujan persoonaan yhdistyy myös kaiken tietävä besserwisser, voi olla viisainta perääntyä ja ottaa kunnon etäisyys. Tällainen ihminen teettää mielellään työt muilla, mutta kerää itse kiitoksen.

JAHKAILIJA Monen otsasuonia pullistaa saamaton, joka pyrkii ihan vastakkaiseen vaikutukseen. Hän välttää päätösten tekoa harmien pelossa ja haluaa, ettei kellekään tule paha mieli.

Epämiellyttävien päätösten edessä hän jahkaa, ettei ratkaisua tarvitsisi tehdä lainkaan. Tilannetta hankaloittaa saamaton johtaja, joka yrittää livahtaa tilanteesta.

Usein työyhteisöissä mennään mukaan peliin. Panttaajan toimintaa hyssytellään ja joku tekee hänen puolestaan päätöksen: ”Laita nyt vain nimesi tähän alle”.

Päätöksen panttaajaa kannattaa pitää silmällä ja auttaa ratkaisemaan ongelmia.

On myös valvottava, että asiat etenevät.

Kirjoittaja on vuorovaikutusasiantuntija, filosofian tohtori Katriina Perkka-Jortikka. lue lisää: Hankalan ihmisen kohtaaminen, edita 2007

MCI PRESSIN KESÄ 2010

63

MCI:N TARINA

MIKÄ MCI...?

E

i, ne eivät ole perustajaosakkaidemme sukunimien ensimmäiset kirjaimet. Ne eivät myöskään kerro kolmen yrityksen fuusiosta. Nuo kolme kirjainta liittyvät yrityksemme toimintatapaan, jonka tavoitteena on helpottaa asiakkaidemme menestymistä.

Marketing Toimintamme lähtökohtana on asiakkaamme markkinointi. Mikään tuote tai palvelu ei mene kaupaksi ilman markkinointia. Ilman markkinointia edes nykyiset asiakkaat tai jäsenet eivät pysy tyytyväisinä.

Communication Viestintä on markkinointiviestinnän osa-alueista hienovaraisin.

Myynnin kasvattamisen lisäksi sen olennainen tehtävä on mielikuviin vaikuttamisen kautta asiakkaamme imagon nosto. Uskomme hyvän viestinnän tehokkuuteen enemmän kuin välähdyksenomaiseen mainontaan.

Interactive Ennen viestintä joukkoviestimien kautta oli yksisuuntaista. Internet antoi viestintään reaaliaikaisen palautuskanavan ja viestinnästä tuli kaksisuuntaista. Yhteisöllinen media tekee parhaillaan viestinnästä monisuuntaista. Jotta viestintä toimisi onnistuneesti, tulee sen olla interaktiivista. Asiakkaamme saa reaaliaikaista palautetta ja viestintätoimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein palautteen mukaisesti.

Press Suomalaisista yli 60 prosenttia lukee aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa ja lähes 90 prosenttia kuukausittain. Käytämme yksittäisen lehden lukemiseen aikaa lähes puoli tuntia. Koska printti- ja verkkomedia on meistä tehokkain tapa tehdä markkinoinnin interaktiivista viestintää, valitsimme sen asiakkaille tarjoamaksemme palveluksi. Siksi lisäsimme sanan Press kolmen kirjaimen perään. MCI Press onkin tae suunnitellun viestinnän tehokkaasta onnistumisesta.

Konseptin onnistumisen osoittavat vuosittain tekemämme yli 3 500 lehden sivua.

Se kuinka MCI Press vuonna 1987 syntyi, onkin jo toinen tarina...

Kerro, mitä haluat lukea ja voita matkalahjakortti!

Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi kohdasta lukijapalvelut Arvottava palkinto on Tjäreborgin matkalahjakortti, jonka arvo on 1 000 euroa.

64

MCI PRESSIN KESÄ 2010

Vastaaminen on helppoa.

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi>lukijapalvelut>lukijakyselyt.

2. Valitse kyseinen lehti.

3. Merkitse numerosarja 882 100.

4. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2010. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2010. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Palvelumme pähkinänkuoressa

Helpota töitäsi ja tehosta viestintääsi MCI Pressin palveluiden avulla Valitse huoleton avaimet käteen -palvelu, joka sisältää lehden ja asiakas- tai jäsenviestinnän tekoon liittyvät kaikki osapalvelut: JaTkuva ToTeuTuS • Toimituspaketti sisältäen kuvaukset • Taittopaketti • Painatuspaketti sisältäen jakelun • Verkkolehtipaketti • Uutiskirjepaketti

INveSToINNIT

• Tavoiteasetanta • Jakelukanavaoptimointi • Konseptisuunnittelu • Visuaalinen ilme • Tekniset pohjaratkaisut

Tai valitse yksilöllinen Räätälipalvelu, johon voit valita vain tarvitsemasi osapalvelut.

LIITÄ PALVELUIHIN AINA MUKAAN ERIKOISVAHVUUTEMME: Smartti – Cooperation-sisällöntuotantomalli, joka tuo tekijämme sinulle kuin samaan huoneeseen. näet sisällön ja taiton selainpohjaisesti 24/7 ja voit kommentoida ja muokata sisältöä juuri silloin kun se sinulle parhaiten sopii.

Into – viestinnän vaikuttavuuden mittaus.

Jatkuva reaaliaikainen selainpohjainen mittaustyökalumme näyttää sinulle mielikuvien toteutumisen, lukuarvot ja antaa välittömän palautteen viestintäsi kehittämiseen.

mikäli mietit uutta lehtipohjaista viestintäratkaisua, harkitset lehden osittaistakin ulkoistamista tai olet jättämässä tarjouspyyntöä, ota meihin yhteyttä:

Mia Lehto kehitysjohtaja 0400 666 605 mia.lehto@mcipress.fi

Jyrki Lehto toimitusjohtaja 050 2929 jyrki.lehto@mcipress.fi

!

PySy maTkaSSa! Seuraa asiakaslehtialaa ja tekemisiämme Facebookissa tai twitterissä tai tilaa uutiskirjeemme. varmista seuraava asiakaslehti tarkistamalla osoitetietosi ja muuta niitä tarvittaessa www.mcipress.fi > lukijapalvelut. voit myös lähettää tiedot lehtiasioista kiinnostuneesta kollegastasi, niin lisäämme hänetkin postituslistalle.

MCI PRESSIN KESÄ 2010

65

V A I N

L U E T T U

V I E S T I

V A I K U T T A A.

Autamme sinua menestymään jäsenesi tai asiakkaasi tavoittamisessa tehokkaasti.

Ota jo tänään yhteyttä mia.lehto@mcipress.fi tai jyrki.lehto@mcipress.fi, niin mietitään yhdessä paras ratkaisu jäsen- tai asiakasviestintääsi.

MCI Press oy M I K O N K A T U 1 8 B, H E L S I N K I mcipress.fi • (09) 2525 0250