Loma Virossa kesä 2017

360180-1702

€ 4,90

ISSN 2461-3231

PAL.VKO 2017-31

2016

Award Winner

Lasten kanssa Tallinnassa?

Tallinn Cardin aikuisten kortilla kulkee mukana nyt myös kaksi 0-6-vuotiasta lasta, ja 7-17-vuotiaille on oma lasten kortti.

Tallinnassa jo monetta kertaa?

Uusi edullinen Tallinn Card Tallinnassa usein vierailevalle! Valitse Tallinn Card ilman kiertoajelua, pääset mukavasti näyttelyihin, museoihin ja kohteisiin, joissa et edellisillä kerroilla ole vielä käynyt.

48 h:n esimerkkipäivä Tallinn Cardilla . PÄIVA

Norm.hinta

Tallinn Card 48h aikuinen Kadriorgin palatsi – Kadriorgin taidemuseo

€ 37 € 6,50

€0

€5

€0

€ 13

€0

€3

€0

Energian oivalluskeskus

€9

€0

Nukkemuseo NUKU

€6

€0

Kiek in de Kök

€5

€0

€9

€0 *€ 37

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha Tallinnan TV-torni – Pikalippu Bussilippu – 1 päivä . PÄIVA

Bastionien tunnelit YHTEENSÄ

€ 56,50

* Lisäksi lahjoja ja etuja retkistä, ajanviettokohteista, ravintoloista ja kaupoista

Museot & nähtävyydet Julkinen liikenne Lisäksi erinomaisia tarjouksia ja etuja!

Tallinn Card PLUS-korttiin kuuluu myös ilmainen kiertoajelu.

tallinncard.ee Myyntipisteet: Tallinnan matkailuneuvonta, Löytöretkeilijänä Virossa | 1 hotellit, lentokenttä, linja-autoasema, satama.

Telliskiven kauppakäytävä Tallinnan kiinnostavin ostospaikka @ Telliskiven luova keskus (Telliskivi 60A)

TELLISKIVEN LUOVA KESKUS • 13 persoonallista ja modernia myymälää • Kuukausittain vaihtuvia pop up -liikkeitä • Designia Virosta ja Baltiasta, kodin sisustus, reilun kaupan ja luomutuotteita Telliskiven luova keskus on avoinna: ti–pe 11.00–19.00 la–ma 11.00–17.00

telliskivi.eu

–

2017 nro 2

Loma Virossa

ideoita loman viettoon Löytöretkeilijänä Virossa 6 Salaperäinen Viro 14 Mitä uutta ja kiinnostavaa

Tartto tarjoaa tänä vuonna

18 Vieraile Viron pikkusaarilla

30

24

24 Jännitystä ja romantiikkaa

virolaisissa kartanoissa

Elämästä ja meistä 10 Kirsti Narinen:

“Kotikaupunkini on Talsinki“

Hyviä makuja etsimässä 30 Kotiravintolat –

viihtyisä ympäristö, ystävällinen talonväki ja parhaita makuelämyksiä

14

6

Muita tärppejä 38 Hämmästyttävä ja

hyödyllinen orapihlaja

39 Terveysvinkkejä ja

kauneussalaisuuksia

56 Lahjaideoita

18

10

TÄÄLLÄ

Helsinki-Tallinna laivaliikenteen uusi aika on alkanut.

TERVETULOA MEGASTARILLE.

LUOTU ITÄMERTA VARTEN

4|

Löytöretkeilijänä Virossa

megastar.tallink.com

Nauti elämyksistä 43 Ideoita ajanviettoon

Virossa

46 Nuorten laulu- ja

tanssijuhlat

Sielun ruokaa 48 Kulttuuritapahtumia 54 Näyttelyitä ja museoita

TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA HÄTÄNUMERO.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .112 VIRON SUUNTANUMERO .. .. .. .. .. .. .+372 BUSSIINFO .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .+372 680 0900 LUKKOPALVELU 24H .. .. .. .. .. .. .. .. .. .+372 528 8833

Hyvä lukija!

M

eillä kaikilla on oma tarinamme. Meidän maallamme on oma tarinansa. Jo tänä vuonna alkaneen, lähes kolme vuotta kestävän Viron valtion satavuotispäivän juhlistamiseen liittyen järjestetään runsaasti tapahtumia eri puolilla Viroa. Ohjelmassa on erilaisia konsertteja ja konferensseja, joita yhdistävänä teemana on yhden valtion kohtalo vuosisadan aikana. Kerrotaan tarinoita maastamme, meistä, kulttuuristamme, perinteistämme. Tämän vuoden suurtapahtuma – nuorten laulu- ja tanssijuhlat – on elävä todiste siitä, kuinka tarinamme on kulkeutunut nuoremmalle sukupolvelle ja siitä, että Viron tarina jatkuu.

Viron laulu- ja tanssijuhlaperinne on merkitty myös UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Mutta emme toki ole yksin! Myös Suomella on ollut merkittävä rooli Viron tarinassa ja siksi Virossa tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa myös Suomen valtion vuosipäivään liittyvää. Saimme haastattelun Suomen Viron-suurlähettiläältä, Kirsti Nariselta.

Hän kertoi lähemmin Virossa järjestettävistä Suomen syntymäpäivätapahtumista, kotikaupungistaan nimeltä Talsinki sekä paljosta muusta mielenkiintoisesta, josta voit lukea tarkemmin lehden sivuilta 10–13.

Kiitos, että luet juuri nyt lehteämme, ja vilpitön toiveemme on, että ehdit vierailla Virossa: osallistu meidän suurtapahtumiimme ja anna aikaa itsellesi. Viro sopii oivallisesti lomailuun ja näiden kansien välistä löytyy ideoita siihen! Viro on salaperäinen ja kaunis. Käy esimerkiksi Viron kansallismuseossa, joka myös kertoo kansamme tarinasta. Lisäksi lue, millaisia houkuttelevia ruokia tarjoavia kotiravintoloita ihmisemme ovat kehitelleet.

Hyviä lukuhetkiä ja kaunista, ikimuistoista kesää!

LIIKENNETILANNEPALVELU .. .. .. .. .+372 611 9300 SUOMEN KONSULAATTIOSASTO. .. .+372 6103 200 Pikk jalg 14, Tallinna Julkaisija: Puhkus Eestis Kirjastus OY Kiisa 8, Tallinn, 11313. Puh:+372 683 5145. info@puhkuseestis.ee, www.puhkuseestis.ee Ideointi: Ariina Süvirand, Rainer Süvirand Toimittajat: Dorris Tiitre, Jaana Kotilainen, Kati Aasov, Sergei Mihhailov.

Taitto: Olmerk Kujundus OY Kansi: kuva Andi Veskioja Julkaisija on tehnyt kaiken voitavansa taatakseen tässä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyden. Lehdessä esitetyt tiedot ovat peräisin yhteistyökumppaneiltamme ja julkaisija ei ole vastuussa niiden oikeellisuudesta.

HUOM! Suojele ympäristöä, älä heitä lehteä lukemisen jälkeen roskiin! Säilytä se seuraavaa matkaa varten tai anna se jollekulle, joka suunnittelee Viron-matkaa. Lehden tekstien ja kuvien käyttäminen millä tahansa tavoin on kielletty ilman julkaisijan kirjallista lupaa.

Löytöretkeilijänä Virossa

|

5

SALAPERÄINEN VIRO

Saxbyn majakka Vormsilla

Virossa on sattunut vuosituhansien saatossa paljon sellaisia asioita, jotka ovat jättäneet itsestään omalaatuisia jälkiä tapahtumapaikkaan. Kyse ei ole vain luonnonilmiöistä tai historiallisesti merkittävistä hetkistä, joista muistuttavat siirtolohkareet ja lähteensilmät tai kartanot ja linnat ovat kaikkien nähtävissä, vaan myös tapahtumista, jotka kurkistelevat suoraan toisiin ulottuvuuksiin ja vaikuttavat salaperäisiltä.

T

ällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vanhat kummitustalot, luonnossa esiintyvät energiapylväät, ufohavainnot, oudot ilmakehän ilmiöt, selittämättömät kokemukset, mutta myös ihmisten tekemät käsittämättömät teot tai rakennelmat – kaikkea tällaista löytyy paljon ympäriltämme.

Skeptisemmän näkemyksen omaavat ihmiset suhtautuvat suurimpaan osaan tällaisista tapauksista ja tarinoista epäilemättä hyvin varauksellisesti ja pitävät tapahtumia, joista ei ole konkreettisia tai tieteellisiä todisteita, vain keksityiksi eli ylivilkkaan mielikuvituksen tuotteiksi.

Siksi Loma Virossa kertookin nyt paristakymmenestä salaperäisestä ja mystisestä paikasta eri puolilla Viroa sekä niissä nähdyistä ja koetuista tapahtumista. Tämän jälkeen voi kuka tahansa mennä itse paikan päälle ja tarkistaa kertomusten todenperäisyyden: kokeeko tai huomaako itse paikalla jotain erikoista.

Arvoitukselliset tapahtumat viittaavat perinteisesti kummituksiin. Jos 6|

Löytöretkeilijänä Virossa

kansantarinoita on uskominen, niin melkein jokaisessa vanhemmanpuoleisessa rakennuksessa pitäisi kummitella – ilman ihmisen myötävaikutusta muodostuneista paikoista puhumattakaan.

Mohnin saarella lomailevat tai telttailevat ovat usein ihmetelleet, kuinka heidän varusteensa on levitelty heidän leiripaikalta poissa ollessaan ympäri saarta. Tähän on usein pidetty syypäänä paikallista kissaa (!) tai kettuja, ja vaikka tämä ajoittain pitääkin paikkansa, niin kissat tai ketut tuskin raahaavat useamman kymmenen kilon painoisia reppuja satojen metrien päähän, eivät edes joukkona.

Todelliset syylliset ovat Mohnin kummitusmunkit. 1500-luvun aikoihin saarella asui gotlantilaisia munkkeja, jotka tylsyyttä välttääkseen ja tulojaan suurentaakseen ryhtyivät merirosvoiksi. Lopulta rantaseutujen väki kyllästyi heidän toimintaansa ja saari poltettiin poroksi ja munkit niitettiin maahan viimeistä ryöväriä myöten. Siitä lähtien ovatkin näiden munkkien henget majailleet Mohnin saarella, jossa ne välillä kiusaavat saarella vierailevia.

Kolgan kartanossa asui 1800-luvun jälkipuoliskolla aatelismies nimeltä Eric Stenbock. Hän oli tuolloin hyvinkin tunnettu kauhukirjailija, jolla oli tuonpuoleisen kanssa kommunikoinnin lisäksi huomattavasti maallisempia ja nautinnonhaluisempia harrastuksia. Näiden harrastusten takia mies pakenikin Lontoosta Kolgalle lempinimensä “de Sade“ saattamana. Kolgan kartanossa Eric “de Sade“ Stenbock jatkoi janoamiaan orgioita ja rituaaleja, joihin otettiin puoliväkisin mukaan paikallisia asukkaitakin. Suljettujen ovien kätkemät tapahtumat heräävät illan myöhäisinä tunteina vielä nykyäänkin eloon Kolgan kartanon tyhjissä huoneissa säikäytellen sinne sattuneita uteliaita.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Virossa tehtiin paljon rumia tekoja, jotka ovat jättäneet jälkeensä kummituksia. Latvian rajan tuntumassa Luhasoossa jäi joukko metsäveljiä punaisten saartorenkaaseen.

Heidän viimeinen taistelunsa käytiin kaukaisella suosaarella ja ankaran ja verisen kamppailun jälkeen metsäveljien oli pakko alistua ylivoimaiselle vastustajalle. Punaiset tekivät eloonjääneille ja haavoittuneille mielin määrin raakalaismaisia asioita, minkä päätteeksi he hautasivat loppuun kidutetut metsäveljet samaan suosaareen.

Nykyään tällä samalla saarella sijaitsee pieni metsämökki, jossa yöpyvät matkalaiset kertovat usein tarinoita yllättäen keskellä yötä aukeavasta ovesta, kylmistä henkäyksistä tuulettomina öinä ja hiljaisista askelista huoneen tyhjällä lattialla.

Viron viimeisinä metsäveljinä pidetään Voitkan veljeksiä, jotka piilot-

telivat metsässä vielä uudestisyntyneen tasavallankin aikana. Tosin he piilottelivat siellä tekemiensä rikosten takia, eivät poliittisina pakolaisina.

Voitkan veljesten reitit kulkivat halki koko Viron ja heillä oli turvapaikkoja monilla puolin. Yhdeksi veljesten suojaisimmaksi seuduksi muodostui Alam-Pedjan suomassiivi Keski-Virossa, jossa heillä oli riittävästi piilopaikkoja. Eräs veljesten usein käyttämä majapaikka oli Madismäellä sijaitseva ränsistynyt mökki. Ajan myötä sen lähistöllä elävät sudet ottivat Voitkat omakseen laumansa jäseniksi ja viettivät paljon aikaa metsäveljien seurassa.

Kun Voitkat pidätettiin, sudet eivät nähneet heitä enää milloinkaan – mutta joka kerta, kun joku jää Madismäelle yöksi, tulevat sudet yön pimeyden turvin tarkistamaan, ovatko heidän laumansa kadonneet jäsenet viimein palanneet. Valitettavasti eläimet joutuvat poistumaan pettyneinä, sillä silloiset lauman jäsenet eivät palaa heidän luokseen enää koskaan.

Harju-Madisen rosvojen hautausmaa on synkkä paikka. Kirkon hautausmaan reunalle pellon viereen haudattiin salaa Neuvosto-Viron vankiloissa teloitettuja rikollisia koko neuvostoajan. Heidän joukossaan oli niin poliittisia vankeja, pikkurikollisia kuin murhaajia ja vakavia rikoksia tehneitäkin. Vain harvojen haudoille asetettiin nimilaatta tai hautakivi – suurin osa haudoista on jäänyt edelleen nimettömiksi nykypäivään saakka.

Keskiaikaiset hirttomäet pois lukien on kyse todennäköisesti sellaisesta Viron paikasta, johon on tiivistynyt eniten vihaa ja pahuutta, ainakin sinne haudattujen sielujen perusteella.

Löytöretkeilijänä Virossa

|

7

Sopin mökkiä Saarenmaalla kutsutaan myös kadonneiden metsänvartijoiden mökiksi. Vuosisatojen kuluessa tämä historiallinen metsänvartijoiden mökki, joka sijaitsee syvällä metsän ja tiheikköjen syleilyssä, on nimittäin tarjonnut yöpymispaikan useille metsänvartijoiden Tolkusen suo sukupolville. Oudolla tavalla ovat monet heistä kuitenkin yksinkertaisesti kadonneet merkkejä jättämättä – eräänä päivänä ovat paikalliset asukkaat metsänvartijoita etsiessään löytäneet edestään vain tyhjän mökin, avoimet ovet ja merkkejä siitä, että arkitoimet olisi keskeytetty kuin veitsellä leikaten. Iltahämärissä mökin lähelle sijoitettua metsänvartijoiden muistokiveä katsellessa tuntuu, kuin sinua seuraisivat metsän puolelta tulevat katseet, jotka vaikuttavat odottavan uutta metsänvartijaa uhrikseen.

Villin 90-luvun jatkona jäi vuonna 2001 Kohtla-Järven kaupungin rikollisten viranomaisten hampaisiin paikallinen liikemies Knjazev, joka ei halunnut enää tukea näitä lahjuksilla. Opetuksena toisille kapinallisille tilasi kaupungin johto Knjazevin palkkamurhan ja mies hukutettiin elävältä Selisoon pohjattomaan suonsilmään. Rikos tuli tietysti ilmi ja liikemiehen maallinen ruumiskin onnistuttiin nostamaan suonsilmästä, mutta hänen sielunsa ja henkensä jäivät kummittelemaan suonsilmän ympäristöön.

Monet ovat tunteneet siellä päin voimakasta pelkoa, yllättäen maahan langenneessa sumussa on kaikunut venäjänkielisiä kirouksia ja uhkauksia Kohtla-Järven valtaapitäviä kohtaan. Murhan tilannut kaupungin johto pelkää Selisoota paniikinomaisesti eikä uskalla mennä sen lähellekään.

Saxbyn ranta Vormsilla Maasta huokuu niin hyvää kuin pahaakin energiaa. Yhdet Viron tunnetuimmat energiaalttarit Piusan luolissa ovat siellä sijaitsevan vierailukeskuksen perustamisen takia mattimeikäläisen ulottumattomissa, Tuhalan noitakaivon ja Otepään ympäristön energiapylväät taas pikemminkin turistipyydyksiä kuin oikeasti toimivia. Niiden sijaan monet ovat tunteneet Vormsin saarella Saxbyn majakan luona rannalla maanpinnasta kohoavia energia-aaltoja. Tätä piti edesauttaman paikallinen geologinen siirros, jonka ansiosta energiavirrat pääsevät helpommin maan pinnalle. Monet Vormsilla energiaa lataamassa käyneet ihmiset ovat pystyttäneet rannalle oman miniatuurisen energiapylväänsä.

Kaikki energiaan liittyvä ei ole välttämättä positiivista. Mitä enemmän ihmiskädet muuttavat luontoa, sitä enemmän vaikutetaan luonnollisiin energiakenttiin ja rikotaan niitä. Esimerkiksi Itä-Virumaalla on palavankiven kaivaminen maanpinnan ja maan lisäksi sekoittanut myös seudun energialinjat. Erityisen huolestuttava tilanne on Aidun louhoksessa, johon jo aiemmin pilatun luonnon lisäksi pystytetään vielä jättiläismäisiä tuulivoimaloita. Jos haluat tuntea, miten luonto reagoi negatiivisesti tällaiseen sekaantumiseen, niin huonoja energiakenttiä voi aistia juuri näiden louhokseen pystytettyjen tuulivoimaloiden läheisyydessä.

Aivan omanlaisensa on Käsmun niemessä sijaitseva onnenkivien keko, jolla uskotaan leijailevan positiivista energiaa.

Ihmiset ovat jo vuosikymmeniä vieneet kekoon uusia kiviä ja uskoneet legendaan pelastuneista haaksirikkoutuneista, joiden kasaama kivikeko tuo nyt puolestaan toisille kivenheittäjille onnea. Todellisuudessa kivikeko muodostui aikoinaan kylän koiran haudalle, jonka sen isäntä peitti kivillä, jotteivät metsäneläimet pääsisi ryöstämään hautaa. Näin ollen kyseessä ei ole mikään energiapylväs, vaan yksi Viron suurimmista hautamuistomerkeistä – ainakin koiralle pystytetyistä.

Yksi Viron kuuluisimmista ufohavaintopaikoista on nk. Kaiun suo Keski-Eestissä. Oikeasti tämännimistä suota ei ole olemassa, vaan kyse on Kaiun lähellä sijaitsevasta Mahtran eli Kolgun suosta. Suon ympäristössä on nähty jo vuosikymmeniä kummallisia liikkuvia muodostelmia ja tuntemattomia lentäviä esineitä. Uskotaan, että suo kätkee syvyyksiinsä nk. ufomajakoita, jotka auttavat maailmankaikkeudessa kierteleviä lentäviä lautasia pysymään oikealla kurssilla. Suolla liikkuneet ihmiset väittävät, että suolla tapahtuu aikasiirtymä – aika kulkee suolla hitaammin kuin sen ympäristössä ja pari tuntia suolla viettäneet ihmiset huomaavat palatessaan, että muualla on kulunut koko päivä.

Omaperäinen selittämätön ilmiö on tulipallo Muhumaalla Rässan kylässä. Ei tiedetä, onko kyseessä ufo, pallosalama vai silmänkääntötemppu.

Joka tapauksessa monet paikalliset ja oikeana hetkenä Rässalle sattuneet vieraat ovat nähneet rannalla sijaitsevien laidunmaiden ja meren kohdalla lei8|

Löytöretkeilijänä Virossa

jumassa useamman metrin kokoisen tulipallon, joka liikkuu itsestään välillä kauemmas ja välillä lähemmäs katselijoita. Vaikka tiedemiehetkin ovat yrittäneet tutkia tätä ilmiötä, ei edelleenkään ole tiedossa, mistä tulipallo tulee tai kuinka se on muodostunut.

Samantyyppisiä tulipalloja on nähty muuallakin ranta-alueilla. Erityisesti Häädemeesten seudulla nähdään usein meren kohdalla kierteleviä tuntemattomia tulipalloja ja valoilmiöitä. Vaikka jotkut näistä tapauksista voidaan laittaa horisontissa liikkuvien laivojen valojen ja toiset Latviasta tuodun halvan väkijuoman piikkiin, on siltikin huomattava prosentti sellaisia havaintoja, joiden syy jää hämärän peittoon. Outoja valoleikkejä esiintyy usein juuri ennen myrskyn saapumista – jos joku näkee tuolloin metallisen maston tai tangon ympärillä sinertävää värähtelevää valoa, voi hän olla varma, että kyseessä on salaperäinen Elmon tuli eli ukkosella syntyvä sähkönpurkaus.

Myrsky osoittautui kohtalokkaaksi matkustajalautta Estonialle, joka vajosi kylmän meren syvyyksiin satoine matkustajineen. Hiidenmaalla Tahkunan niemen kärjessä, majakan juurella rantaviivalla, on Estonialla menehtyneille lapsille omistettu muistomerkki. Korkean muistomerkin huipulla on pronssinen laivakello, joka alkaa kumista tuulen voimistuessa tai myrskyn saapuessa ja varoittaa näin liian lähelle rantaa tulleita laivoja sekä merelle aikovia vaaroista. Mutta joka syksy, Estonian turman muistopäivän kohtalokkaina tunteina, alkaa tämä kello kumista, vaikka tuulta ei olisikaan – ikään kuin muistuttaakseen kylmiin Itämeren aaltoihin ikuisiksi ajoiksi kadonneista, ja myös heidän muistokseen.

Aikojen alusta saakka on kerrottu tarinoita merenneidoista, jotka houkuttelevat merimiesten laivoja karille laulullaan viedäkseen heidät kanssaan vetiseen valtakuntaansa. Enn Vetemaan kirjoittamasta virolaisten merenneitojen ulkoisista tuntomerkeistä kertovasta kirjasta huolimatta ei rannikkomerellä elävistä merenneidoista ole olemassa oikeita fyysisiä todisteita.

Tästäkin huolimatta voi kirkkaina iltoina ja öinä, joina kevyet tuulenhenkäykset silittävät poskia, esimerkiksi Nõvan rannoilla kuulla merenneitojen vaivihkaista laulua. Varmasti monikin merimies on aikoinaan suunnannut veneensä rannan suuntaan pelehtiäkseen laulavan merenneidon kanssa – ja onnistunut rikkomaan näin veneensä tai laivansa. Tiukat skeptikot tosin väittävät, että pehmeä ja korkea laulava ääni muodostuukin tuulen liikuttamien pienien hiekanjyvien hieroutumisesta toisiaan vasten.

Kesäinen kiertomatka halki salaperäisien paikkojen tarjoaa jännitystä ja kutittaa hermoja, erityisesti niiden, jotka uskovat ja tuntevat voimakkaammin kuin toiset. Toisille tästä muodostuu mukava ja mielenkiintoinen reissu omaperäisille ja kauniille seuduille.

Onnenkivien keko Käsmussa

Sopin metsänvartijoiden mökki

Kolgan |9 Löytöretkeilijänä Virossakartano

Vuodesta 2014 Suomen Viron-suurlähettiläänä toimineella Kirsti Narisella on tehtävänsä virkavuosia pidempi kokemus Virosta.

Suurlähettiläs kertoo Loma Virossa -lehden lukijoille kokemuksistaan ja havainnoistaan Virossa, Suomen ja Viron suhteiden sekä Viron muuttumisesta viime vuosikymmeninä. | Löytöretkeilijänä 10Rainer kuva: Süvirand

Virossa

Kirsti Narinen:

“Kotikaupunkini on Talsinki“ Suomi viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Suomessa tapausta juhlistetaan vuoden mittaan melkein joka päivä, mutta miten juhla huomioidaan Virossa?

Suomessa ei ole yhtä pääjuhlaa, ellei oteta huomioon itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia. Silloin meillä tulee olemaan paljon erilaisia tilaisuuksia.

Erilaiset toimijat ja kansalaisjärjestöt järjestävät pitkin vuotta tapahtumia Suomi100-projektin tiimoilta. Näihin sisältyy näyttelyitä, konsertteja, urheilutapahtumia ja paljon muuta.

Tallinnassa satavuotiasta Suomea juhlistetaan taas yhdessä isossa tapahtumassa, sillä 10. kesäkuuta Vapaudenaukiolla järjestetään suuri konsertti, johon osallistuu suomalaisia ja virolaisia esiintyjiä. Kello 15 alkaa klassisen musiikin konsertti ja kello 18 lavalle nousee tunnettuja suomalaisia ja virolaisia rock- ja popartisteja. Ohjelmassa on nostalgiasta ja uudemmista hiteistä sekoitettu musiikillinen cocktail. Samana päivänä Viron historiallisessa museossa (Pirita tee 56) aukeaa 100 esinettä Suomesta -näyttely, joka oli esillä Helsingissä maaliskuun lopulla. Telliskivessä järjestetään ruokafestivaali, jonka pääteemana on Suomi. Juhlaan saapuu myös korkea-arvoisia vieraita Suomesta. Viron yleisradio lähettää Vapaudenaukion tapahtuman suorana.

Suomen juhlallisuuksia ei unohdeta muissakaan tapahtumissa, kuten esimerkiksi Tallinnan HeadRead- ja Tarton Prima Vista -kirjallisuusfestivaaleilla, Viru Folkissa Käsmussa ja perinteisessä kansainvälisessä Lennart Meri -konferenssissa, johon saapuu huomionarvoisia vieraita Suomesta. Tämän lisäksi järjestetään monia muita tapahtumia.

Tällä hetkellä perheenne asuu kahdessa kaupungissa ja kahdessa maassa. Matkustatteko joka viikonloppu kotiinne Helsinkiin?

Meillä asia hoituu tavallisesti niin, että kolmena viikonloppuna kuussa yksi perheenjäsenistä matkustaa joko Helsinkiin tai Tallinnaan. Eli joko minä matkustan tai sitten Tallinnan suomalaisessa koulussa opiskeleva poikani. Myös mieheni ja tyttäreni käyvät usein Tallinnassa, joko yhdessä tai erikseen – yhdistelemme jotenkin.

Onko Helsingillä ja Tallinnalla enemmän yhteneväisyyksiä vai eroavaisuuksia?

Tallinnan ja Helsingin vertaaminen on vähän kuin vertaisi omenaa ja appelsiinia. En haluaisi tehdä sitä, koska molemmat kaupungit ovat minulle rakkaita, ja siksi voinkin todeta, että minun kotikaupunkini on Talsinki. Tallinna ja Helsinki täydentävät toisiaan luoden yhtenäisen metropolin.

Olette siis tunnelin rakentamisen kannalla?

Ehdottomasti. Se on hyvin looginen askel niin logistiikan kuin henkisen kehityksen kannalta.

Jo nyt siteet Viron ja Suomen välillä ovat vahvat. Presidentti Kersti Kal-

julaid Suomen vierailullaan alleviivasi sitä, etteivät kummankaan maan asukkaat koe ylittävänsä rajaa kulkiessaan kahden maan välillä. Tästä taisi puhua myös ministeri Urve Palo. Hän oli pakkaamassa tavaroitaan, kun hänen lapsensa kysyi, että lähdetkö äiti ulkomaille, mihin tämä vastasi: en, lähden Suomeen.

Lomailetteko mieluiten kotimaassa?

Jos on mahdollisuus lomailla, matkustan Suomeen. Meillä on oma mökki 300 kilometrin päässä Helsingistä. Siellä oleminen on ihanaa.

Laitan kumisaappaat jalkaan ja menen marjastamaan, sieniä en niinkään poimi. Ne eivät oikein kasva kallioisella paikalla.

Kyllä kai Teillä on Tallinnassakin lempipaikkoja?

Eikä pelkästään Tallinnassa. Minusta on ihanaa kuljeskella Viimsissä, siellä missä sijaitsevat ulkomuseo ja Rannikkokansan museo. Nõmmen torilla Tallinnassa viihdyn myös: sitä on vielä kaupungissa, mutta kuitenkin kaukana kaikesta hälinästä. Matkustan mielelläni ympäri Viroa.

Viljandissa olen ollut useamman kerran, rakastan Tarton Toomemägeä.

Siellä kun pysähtyy ja sulkee silmänsä, voi tuntea matkustaneensa vuosisatoja taaksepäin.

Oletteko tulleet viettäneeksi aikaa Itä-Virumaalla?

Kyllä, olen alueen suuri fani. Pyrin muutaman kerran vuodessa matkustamaan sinne. Muutaman kerran olen ollut kylpylähotelli Noorusessa Narva-Jõesuussa ja Narvaan avattiin jokin aikaa sitten Suomen kunniakonsulaatti. Olisi hyvä, jos Narvaankin avattaisiin hyvä hotelli, Viron kolmanneksi suurin kaupunki on sen arvoinen. Nyt on niin, että jos kaupungissa järjestetään joku tapahtuma, joutuvat vieraat yöpymään kaupungin ulkopuolella. Muuten Narva kyllä kehittyy: sinne on avattu uusi elokuvateatteri ja lähitulevaisuudessa vietetään uuden teatterikompleksi Vaba Lavan avajaisia. Koko Itä-Virumaalla on kasvun mahdollisuuksia. On hyvä, että Viron hallitus kiinnittää enemmän huomiota tähän alueeseen.

Narvassa kaikki puhuvat venäjää, huomasitteko sitä?

Pyrin puhumaan Virossa viroa, niin Narvassakin. On totta, että rajakaupungissa vieraillessani olen tekemisissä lähinnä virallisten tahojen kanssa. Narvan pormestari Tarmo Tammiste on virolainen, Andres Noormägi taas puhuu sujuvaa suomea. Tarpeen tullen puhun kyllä mielelläni venäjääkin, sillä kielen harjoittelusta on vain hyötyä.

Turismin kannalta useiden kielten osaaminen on hyvä asia. Itä-Virumaan matkailuyrityksiä neuvoisin opettamaan henkilöstölleen suomen kieltä. Narva-Jõesuussa on hienoja kylpylähotelleja, mutta jos henkilökunta ei puhu suomea, turistit suuntaavat Pärnuun. Pärnussa voi monessa paikassa saada palvelua suomeksi, mikä on iäkkäämmille suuri plussa.

Suomi on ylpeä järvistään ja kuvankauniista luonnostaan. Tarkoittaako se, että suomalaiset eivät ole kiinnostuneita Viron luonnosta?

Elämästä ja meistä

|

11

kuva: yksityiskokoelma

No miksikäs ei? Se kiinnostaa hyvinkin paljon. Viron luonto eroaa paljon suomalaisesta. Teillä on kauniita saaria, kuten Saarenmaa. Peipsillä on aivan pakko käydä, siellä riittää kuvauksellisia paikkoja. Peipsijärvi muistuttaa merta ja Suomessa ei ole mitään sen kaltaista. Ulkoilijoita kiinnostanevat metsien vaellusreitit.

Mitä suomalaisen turistin täytyy nähdä Tallinnassa suurlähettiläs Kirsti Narisen mielestä?

En ole varmaan kovin omaperäinen, mutta Vanhakaupunki ja isot kauppakeskukset kuuluvat suomalaisten turistien ohjelmaan. Suosittelisin käymään Rocca al Maren ulkoilmamuseossa. Neuvoisin käymään myös Televisiotornissa. Viemme omat vieraamme aina sinne, sillä tornista avautuu erinomainen näköala koko Tallinnaan. Uudemmista kohteista voisin mainita Kalamajan alueen.

Onko totta, että virolaiset ovat opettaneet suomalaisia syömään hyvin? Tarkoitan ravintolakulttuuria?

Näinhän se on. Viron ravintolat ovat hyvin korkeatasoisia. Virolaiset ovat olleet esimerkkinä suomalaisille muutenkin. Suomalaiset naiset ovat huomanneet, ettei ulkonäöstä huolehtiminen ole ylellisyyttä, vaan aivan tavallinen asia. Kampaamoissa suomalaisnaiset ovat kyllä käyneet, mutta manikyyrit ja pedikyyrit ovat virolaisten naisten vaikutusta. Virossa nämä ovat lisäksi järkevämmän hintaisia.

Millaiset palvelut suomalaisia kiinnostavat Virossa?

Ravintoloiden ja kauneushoitoloiden lisäksi suomalaiset ovat kiinnostuneita huollattamaan autonsa virolaisissa korjaamoissa. Laadultaan ne vastaavat täysin suomalaisia huoltopalveluja, mutta ovat paljon halvempia.

Miten vietätte vapaa-aikanne Tallinnassa?

Rakastan lukemista. Luen niin ammattikirjallisuutta kuin kaunokirjallisuuttakin sekä lehtiä. Koska asun Tallinnassa teini-ikäisen poikani kanssa, on meillä myös yhteisiä harrastuksia. Käymme esimerkiksi kaupungilla kävelyllä ja elokuvissa. Lisäksi pidän teatterissa ja konserteissa käymisestä. Työni on kuitenkin sen verran intensiivistä, että joskus mieluiten makaan vain sohvalla ja katson televisiota.

Onko Virossa jotain, mistä ette laisinkaan pidä?

Mitään sellaista ei ole. Kaikilla on sellaisia päiviä, jolloin tuntuu ettei mikään onnistu. Silloin saattaa ärsyyntyä muihin ja jotkut asiat vaikuttavat hankalilta. Suomea arvioisin kriittisemmin. Virolaiset tekevät kaiken nopeasti, he ovat joustavia ja sopeutuvaisia. Suomessa valitettavan usein tuhraantuu liikaa aikaa ja rahaa turhiin prosesseihin.

12 | Elämästä ja meistä

Suomi antoi 1990-luvulla lahjoituksia Virolle. Kuinka suomalaiset siihen suhtautuivat?

Kaikissa yhteiskunnan kerroksissa vallitsi sellainen tunne, että urheiluyhdistyksistä ja teattereista kuntiin ja kaupunkeihin kaikki halusivat auttaa Viroa. Kaikki ymmärsivät, että nyt on tullut ainutlaatuinen tilaisuus auttaa ja tutustua veljeskansaan, joka läheisyydestään huolimatta oli ollut hyvin kaukana. Suomalaisista oli hienoa seurata, että Viro kehittyi heidän avullaan, vaikka nopea kehitys on tietenkin ennen kaikkea virolaisten saavutus.

Nykyään Suomessa asuu ainakin 50 000 virolaista ja heidän joukossaan on paljon rakennusmiehiä. Katsovatko suomalaiset heitä otsat kurtussa?

Eivät enää. Tietenkin aluksi heihin suhtauduttiin jossain määrin kielteisesti. Suomalaiset pelkäsivät, että virolaiset tekevät työtä matalammalla palkalla ja pimeästi sekä syrjäyttävät heidät työmarkkinoilta. Virolaiset kuitenkin alkoivat nopeasti pelata sääntöjen mukaan. He kieltäytyivät työskentelemästä pimeästi ja kirjautuivat verorekisteriin, alkoivat maksaa veroja ja saada sosiaalietuuksia. Nykyään virolaisrakentajien kuva on hyvin myönteinen. Ja he ovat saavuttaneet sen itse laadukkaalla työllään.

Sama koskee virolaisia lääkäreitä, heitä arvostetaan Suomessa.

Ovatko Viro ja Suomi tasavertaisia kumppaneita?

Ne ovat päivä päivältä yhä tasavertaisempia. On tietenkin selvää, että Suomen talous on paljon suurempi ja siinä mielessä ne eivät tule koskaan olemaan täysin samalla viivalla. Suomen ja Ruotsin suhde on samantapainen, sillä Ruotsi on aina ollut rikkaampi. Suomea ja Viroa kuitenkin yhdistävät eniten koulutus, tiede ja innovaatiot, ja näillä aloilla meillä on suuri yhteistyöpotentiaali. Molemmat maat ovat tekemässä myös suuria hallinnollisia uudistuksia, toistemme kokemuksista voimme oppia ja niitä vertailla.

Virolaisia sanotaan joskus hitaiksi, ovatko myös suomalaiset sellaisia?

Olisi mukava kuulla, mitä virolaisia hitaana pitävät latvialaiset sanovat suomalaisista! On totta, että suomalaiset ovat hitaita ja varovaisia. Punnitsemme asioita pitkään tehdessämme päätöksiä. Se juontuu byrokratiastamme ja normatiivisesta yhteiskunnastamme, mutta Suomen hallituksen tavoitteena on yrittää päästä siitä eroon.

kuva: Kristina Traks

Te puhutte erinomaista viroa. Mistä täma osaaminen on peräisin?

Käytän viroa paljon ja harjoittelu on aina avuksi opiskelussa. Viron kielen oppiminen oli minulle periaatteellinen päätös, kun saavuin Viroon töihin 1993. Toki tiesin, että tulisin toimeen ilman viroakin kuten monet Tallinnassa työskentelevät ulkomaalaiset, mutta päätin kuitenkin, että opiskelen viron kielen kunnioituksesta Viroa ja sen kieltä kohtaan.

Kieli on lähellä suomea ja se ei kuitenkaan ole japania tai kiinaa. Viron oppiminen vaati toki minulta ponnistelua. Kävin kursseilla, mutta yhtä tärkeää oli viron käyttäminen arjessa. Televisiostakin oli apua. Katsoin “Kauniita ja rohkeita“ virolaisella tekstityksellä. Nuo henkilöt käyttävät yksinkertaista kieltä sekä toistavat lauseita ja ilmaisuja, mikä oli puhekielen opiskelun kannalta hyvä. Työskentelin vuodesta 2004 vuoteen 2008 Sloveniassa ja opiskelin myös sen verran slovenian kieltä, että pääsin läpi kansalaisuuteen vaadittavasta kielikokeesta.

Osaatte myös hyvin venäjää, onko se vaikeampaa kuin viro?

Kyllä, venäjä oli minulle vaikeampaa. Opiskelin yliopistossa oikeustieteitä. Siellä oli pakko valita yksi kielikurssi, joten valitsin venäjän. Opin toki paljon yhteiskunnallista ja juridista sanastoa: sanoja, jotka eivät kuitenkaan liittyneet mitenkään arkielämään. Tiesin, mikä on vesivoimala venäjäksi, mutta en tiennyt kissaa, koiraa, kahvikuppia tai lusikkaa. Ensimmäistä kertaa pääsin käyttämään venäjää Leningradissa, kun työskentelin 1985–1987 Suomen pääkonsulaatissa. Pidän kovasti venäjän kielestä. Se on ilmaisultaan rikas ja kaunis kieli, mutta opin sen pikemminkin pakon edessä, sillä muulla kielellä kaupungissa ei tuolloin 1980-luvulla pärjännyt.

Oliko tilanne Virossa silloin toisenlainen?

Virossa monet puhuivat silloin suomea. Muistelen lämmöllä kaikkia Tallinnan-matkojani, myös ennen Viron uudelleenitsenäistymistä. Muistan, kuinka vuonna 1985 saavuin Viru-hotellin ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan ravintolaan. Yritin - uteliaisuuttani ja ilmapiiriä testaten tehdä tilausta venäjäksi, mutta kukaan ei kiinnittänyt minuun huomiota.

Sitten vaihdoin suomeen, ja kaikki muuttui. Henkilökunta elävöityi ymmärrettyään, että olen ulkomaalainen, ja sain nopeasti palvelua.

Kävimme Leningradin pääkonsulaatista Tallinnassa viisumeita tekemässä noin kerran kuussa. Konsulaatilla oli toimipiste Mustamäellä. Jokainen Viron-matka oli mieluinen kokemus. Täällä saattoi katsoa suomalaista televisiota ja kuunnella suomalaista radiota. Leningradiin verrattuna Tallinna oli kaunis, rauhallinen, sopivankokoinen, mukava ja siisti kaupunki.

Sitten muutitte Tallinnaan Viron saatua itsenäisyytensä. Eroavatko nykyinen ja vuoden 1993 Tallinna toisistaan kuin yö ja päivä?

Työskentelin Suomen Tallinnan suurlähetystössä vuodesta 1993 vuoteen 1998 ja sitä ennen olin siis käynyt siellä monta kertaa vuodesta 1985 lähtien. Voin kyllä sanoa, ettei yksikään maa ole kehittynyt samalla vauhdilla. Niin Viro kuin Tallinnakin ovat 25 vuodessa saavuttaneet ja saaneet aikaan paljon. Monet diplomaattikollegani muista maista eivät käsitä millainen Viro oli Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, mutta itse näin sen kaiken. Saavutettu kehitys on ollut aivan uskomatonta, niin paljon on rakennettu ja tehty! Nostan hattua!

Viroon Teidät sitoo rakkaus. Kertoisitteko lukijoillemme siitä?

Kyllä, tutustuin mieheeni suurlähetystössä. Oli syksy 1996. Suurlähetystön remontti oli jo valmis ja sen kunniaksi rakentajat järjestivät päättäjäisjuhlan. Mieheni oli yksi rakennustöistä vastaavista insinööreistä.

Illan mittaan hän istahti viereeni ja aloimme jutella. Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun menimme naimisiin. Meidät vihittiin Tallinnan tuomiokirkossa.

TIESITKÖ?

Kuusalun kunnassa Harjumaalla, Soodla- ja Valge-jokien välisellä alueella sijaitsee Paukjärven luontopolku. Parituntisella patikkapolulla elämyksiä tarjoavat erilaiset metsäjärvet, maanpinnan ilmeikkäät muodot ja metsätyypit.

Yhtä metsäjärvistä kutsutaan Konsulijärveksi siitä syystä, että ennen 2. maailmansotaa järven rannalla sijaitsi suomalaisen metsätieteilijän Emil Vesterisen kesämökki. Hän toimi jonkin aikaa Suomen kunniakonsulina Virossa. Viron tasavalta lahjoitti hänelle vuonna 1937 kiitokseksi vapaussodan aikaisesta Suomen avun organisoimisesta 10 ha metsää ja järveä, jonka rannalle rakennetusta kesämökistä on nykypäiviin saakka säilynyt perustukset.

Emil Vesterinen oli naimisissa lähellä sijaitsevasta Kotijärven kylästä kotoisin olevan Leeni Ploomipuun kanssa, jota pidetään virolaiskirjailija A.H. Tammsaaren romaanin “Korpiojan isäntä“ henkilön Korpiojan Annan esikuvaksi. Emil Vesterisen viran mukaan onkin järveä kutsuttu Konsulijärveksi.

kuva: Jane East

Mitä uutta ja kiinnostavaa Tartto tarjoaa tänä vuonna?

E

telä-Viron pääkaupunkina tunnettu monipuolinen ja lumoava Tartto virkistää vierailijoiden mieltä ja tarjoaa aina jännittäviä elämyksiä. Linnan arvokas historia, arkkitehtuuri, yliopisto ja opiskelijat, kirjava kulttuurielämä, omaperäiset kaupunginosat, monipuoliset museot, luovien alojen keskus, katutaide, seikkailupuistot ja pakohuoneet, ostoskeskukset, ihanat kahvilat ja ravintolat – kaikki tämä ja vielä paljon muutakin tekee Tartosta parhaan paikan asua, työskennellä tai lomailla. Ei kannata ajatella, että kerran käytyään täältä ei löydä enää mitään uutta.

Tartto on moniulotteinen kaupunki ja paikallisilla riittää hienoja ideoita, joilla yllättää iloisesti niin vierailijat kuin asukkaatkin. Tämä pitää paikkansa yrittäjyyden, tieteen, innovaatioiden, kirjallisuuden, ruoan ja kaikkien muidenkin osa-alueiden suhteen.

Tarton uudet sekä myös perinteiset tapahtumat tarjoavat kiinnostavia yllätyksiä ympäri vuoden: kun kesäkuun alussa voi nauttia upeista Viron ilmailupäivien lentonäytöksistä, niin 14 | Löytöretkeilijänä Virossa

vain pari päivää myöhemmin avautuu tilaisuus nauttia kaupunkiluonnosta Tarton luontofestivaalilla tai kansainvälisesti tunnettujen katutaiteilijoiden teoksista katutaidefestivaali Stencibilityssä. Tarton kaupungin päivään kuuluu niin paljon tapahtumia, että niitä kaikkia ei yleensä edes saada mahdutettua yhteen päivään, ja niin tapahtumia riittää vielä edelliselle ja seuraavalle päivällekin. Tällä kertaa Tarttoa tarkastellaan kaupungista kertovien kiertoretkien, huolellisesti koostettujen konserttien ja uusien ja vanhojen perinteiden kautta. Mukaan otetaan tähän saakka sivuun jääneet kuva: Visit Estonia / Danel Rinaldo kujat, kahvilat, museot, musiikkikoulut, lotjakota, kirjastot ja kirkontornit. Monipuolisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien sekä festivaalien joukkoon mahtuu myös elokuun toisena viikonloppuna ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä järjestettävä Tarton ruoka- ja viinifestivaali, joka tuo paikallisten pienyrittäjien herkulliset ruoat ja tuoreet puutarhan antimet kulinaristien ulottuville ja uutuutena esitellään elämyksellisiä viinejä läheltä ja kauempaa. Fes-

tivaalilta ei puutu myöskään kiinnostava kulttuuriohjelma, seikkailullinen lastenalue eivätkä kotikahvilat.

Museoista eniten puheenaihetta antaa epäilemättä Viron kansallismuseo, joka muutti uuteen rakennukseen viime vuoden lokakuussa. Museon kaksi perusnäyttelyä – Kohtaamisia (Kohtumised), joka esittelee virolaisten kulttuurihistoriaa esihistoriallisesta ajasta nykypäivään, ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurihistorian näyttely Uralin kaiku (Uurali kaja) – eivät jätä yhtäkään sukulaiskansan edustajaa kylmäksi. Tänä kesänä avataan kahden perusnäyttelyn lisäksi 150 asukokonaisuudesta koostuva virolaisten kansallispukujen vaihtuva näyttely, jossa kajastuu kansallispukujen maantieteellinen ja vuodenajoista johtuva kirjo. Museoon kannattaa tulla niin yksin kuin koko perheen kanssa, sillä interaktiiviset näyttelyt riemastuttavat kaikenikäisiä vierailijoita.

Myös Tarton muissa museoissa on avattu useita uusia ja erilaisia näyttelyitä: Tarton keskustassa sijaitsevan Viron urheilu- ja olympiamuseon uusi näyttely Kaikki peliin! (Kõik mängu!) kertoo urheiluhistoriastamme ja antaa samalla myös mahdollisuuden laittaa omat taidot oikeasti peliin erilaisten itse kokeiltavien näyttelyratkaisujen avulla. Monien perheiden suosikkikohde, tiedekeskus AHHAA, yllättää ihmiskehoilla. Toukokuussa avattavassa näyttelyssä asetetaan tarkasteltavaksi 100 aitoa läpileikkausta ihmisestä päästä varpaisiin ja ihmisen elimistön luustoa, lihaksistoa, elimiä ja verisuonistoa pääsee tutkimaan aivan uudella tavalla. Tarton yliopiston taidemuseon keväällä avatussa Muumiosalissa voi tutustua kuolemanjälkeistä ja haudantakaista elämää koskeviin rituaaleihin ja esillä on myös Otto von Richterin yliopistolle lahjoittamat kaksi aitoa säilynyttä ihmislapsen muumiota.

Viime vuoden lopussa Tarton tarjontaan lisääntyi yksi hyvin olennainen kohde – kylpylä. Etelä-Viron suurin ja modernein kylpylä- ja kokoushotelli V avattiin samaan rakennukseen Tarton keskustassa sijaitsevan Kvartal-ostoskeskuksen kanssa. Kylpylässä on 11 erilaista saunaa, suola-allas, porealtaita, japanilainen allas, lasten vesilaitteita, allasbaari ja useita rentoutumisalueita. Lisäksi voi nauttia kauniista kaupunkinäkymästä ja erilaisista hoidoista sekä käydä ostoksilla tai aterioida viihtyisissä ravintoloissa poistumatta rakennuksesta.

Kaikkia ostoksien tekemisestä kiinnostuneita ilahduttaa Etelä-Viron suurimman ostoskeskuksen Lõunakeskuksen laajentaminen. Vierailijoita ei yllätetä ainoastaan myyntipinta-alan suurentamisella, vaan myös erilaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääntymisellä. Täällä on paljon tekemistä: keskukseen on avattu monia erilaisia ravintoloita ja jo kauan odotettujen tunnettujen merkkien liikkeitä, Apollon elokuvateatterikeskus ja nyt entistäkin suurempi AHHAA 4D -elämyselokuvateatteri ja tiedekauppa. Lisäksi hotelliketju Tartu Hotels on avannut Lõunakeskukseen elämäntapahotelli Sophian. Hotelli soveltuu erityisesti vierailijalle, joka arvostaa kekseliäitä ratkaisuja ja nykyaikaista designia järkevään hintaan.

Sophia on erinomainen valinta niin liike- kuin lomamatkailijalle, joka arvostaa sujuvaa liikkumista eri kohteiden välillä sekä maksutonta pysäköintiä. Hotellissa toimii myös ravintola Fii, jonka henkilökunta huolehtii siitä, että ravintolassa käytetään parhaita raaka-aineita virolaisen ruoan yksinkertaisuus ja houkuttelevuus säilyttäen.

Kaiken uuden lisäksi Tartolla on tarjottavanaan myös runsaasti vanhaa, joka yhä kiehtoo vierailijoita. Tämän ei tarvitse olla arkkitehtuurillinen muistomerkki eikä mikään tietty paikkakaan. Se voi olla yksinkertaisesti vain se tunne, joka ihmisissä täällä herää ja joka alitajuntaisesti ohjaa palaamaan tänne uudelleen ja uudelleen. Jos et ole vielä ehtinyt Tarttoon saakka ja vasta suunnittelet matkaasi, niin kannattaa tarkistaa Finnairin lentojen aikataulut: Helsingistä tulee Tarttoon joka päivä suora lento! Kaikkiin paikallisiin nähtävyyksiin ja lomanviettomahdollisuuksiin voit tutustua verkkosivulla www.visittartu.com. Tavataan Tartossa!

ERM

kuva: Raul Palma

AHHAA kuva: Aldo Luud

V SPA

Löytöretkeilijänä Virossa | 15

Keskustamajoitusta nyt

uudessa asussa!

Soola 3, Tartto • +372 731 4300 • www.tartuhotell.ee

H

otell Tartu on paras valinta sinulle, joka arvostat ystävällistä palvelua, kohtuullista hintaa, mukavaa hotellihuonetta ja mitä parhainta sijaintia. Hotell Tartu tarjoaa majoitusta Tarton kaupungin sydämessä: toisella puolella tietä on linja-autoasema ja lyhyen kävelymatkan päähän jäävät Ahhaa-tiedekeskus, Aura-vesipuisto, vanhakaupunki, Vanemuisen teatteri- ja konserttitalo sekä useat ostoskeskukset.

Arvostettu pysähdyspaikka jo yli viidenkymmenen vuoden ajan

Vuonna 1964 rakennettu hotelli Tartu on yksi kaupungin vanhimmista hotelleista, ja sen sisätiloissa on rakennuksen arkkitehtuurista lähtien toteutettu nostalgista, mutta samassa muodikasta 60-luvun tyyliä. Loistavan sijainnin ansiosta Hotell Tartu on ollut kautta aikojen arvostettu pysähdyspaikka niin liikematkailijoiden kuin lomailijoidenkin joukossa.

Hotellissa on nykyään 70 hiljattain peruskorjattua huonetta, joiden lukumäärä kasvaa lisärakennuksen ansiosta vielä 42:lla, mikä tarkoittaa, että

hotelliin tulee yhteensä 112 huonetta. Näiden joukossa on myös allergikoille sekä erityistarpeita omaaville sopivia huoneita.

Lisärakennus ja vieläkin mukavammat huoneet

Huhtikuun jälkipuoliskolla saatiinkin valmiiksi hotellin lisärakennus ihka uusine huoneineen, kokoustiloineen, kuntosaleineen ja saunakeskuksineen. Hotellihuoneet sijaitsevat lisärakennuksen kahdessa kerroksessa.

Huoneet ovat tilavia, valoisia ja nykyaikaisesti sisustettuja. Asiakkaan viihtyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota: rakennus on rakennettu siten, että huoneissa olisi hiljaista ja siksi ikkunoista ja seinistä on tehty mahdollisimman ääntä eristäviä. Samaten kaikki huoneet on varustettu lähes äänettömällä ilmastoinnilla, mikä takaa miellyttävän sisäilman myös kesähelteillä. Unien makoisuus on taattu!

Uuden saunakeskuksen kauniit näkymät Emajoelle

Uusien huoneiden lisäksi hotellia laajennettaessa otettiin huomioon myös lisäpalvelut. Hotellissa on kaksi modernia ja hyvillä näkymillä varustettua kokoustilaa, joissa voidaan järjestää koulutuksia, neuvotteluita, yritystapahtumia ja muita tilaisuuksia. Hotellin asiakkaille avataan myös kuntosali sekä viihtyisä saunakeskus, jossa on kolme tilavaa saunaa ja kaksi poreallasta. Koska saunakeskus sijaitsee rakennuksen 5. kerroksessa, voi sieltä nauttia Emajoelle avautuvasta näkymästä niin suomalaisesta saunasta ja leposaunasta käsin kuin myös porealtaassa istuen. Saunakeskukseen rakennetaan myös höyrysauna. Saunakeskusta voivat käyttää hotellissa majoittuvat, mutta myös muut asiakkaat. Hotell Tartun uusi saunakeskus soveltuu erinomaisesti merkkipäivien tai yritystapahtumien järjestämiseen.

Tervetuloa Tarton ydinkeskustaan!

Etelä-Viron suurin ostos- ja viihdekeskus!

Uudistunut Lõunakeskus - yli 170 myymälää, luistinrata, 4D-elokuvateatteri, sisäseikkailupuisto, kahviloita ja ravintoloita ja lasten leikkikenttä.

Ilmainen bussikuljetus keskustasta ostoskeskukseen!

16 | Löytöretkeilijänä Virossa

Ringtee 75, Tartto, Astri.ee/lounakeskus

V

Kansallispukujen maa

iron laulu- ja tanssijuhlista päätellen virolaiset ovat vannoutuneita monta historiallista syytä. Kun ERM ryhtyi keräämään kansallispukuja kokansallispukujen käyttäjiä. Tuhansien ja tuhansien laulajien, tans- koelmaansa varten, oli kokonaisia ja kunnossa olevia miesten asuja saatavilla hyvin vähän, sillä maaseudulla miesten liikkuvuus oli naisia suurempi ja he sijoiden, kuuntelijoiden ja katselijoiden kansallisasujen alkoivat käyttää kaupunkilaisten vaatteita varhaisemmin (jo kirjo suorastaan pyörryttää. Edessä avautuva näkymä 1800-luvun puolivälissä). Myöskään vanhojen tavaroiden kaikissa väreissä valkoisesta mustaan, sinisestä keltaiseen ja keräilijät eivät arvostaneet miesten asuja samalla tavoin punaisesta vihreään on niin kirjava, että voi vain todeta: Viro kuin naisten, koska ne eivät olleet yhtä värikkäitä ja kauniion kansallispukujen maa! ta ja niissä ei ollut yhtä paljon yksityiskohtia ja käsityötä.

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, minkä Viron kanTähän vaikutti myös seikka, että miehet käyttivät vaatsallismuseo (Eesti Rahva Muuseum, ERM) haluaakin teensa riekaleiksi asti eivätkä ymmärtäneet huolehtia osoittaa 22. kesäkuuta avattavalla näyttelyllään “Kansalniistä ja korjata niitä. lispuku pitää kutinsa. Säässä kuin säässä“ (“RahvarõiNäyttelyn kansallispuvut ovat peräisin 1700-luvas on norm. Igal aastaajal“). Kaikkien aikojen suurimvun lopulta 1900-luvun alkuun, jolloin etäisimmilmassa kansallispukunäyttelyssä on esillä 150 asukokolä syrjäseuduilla vielä noudatettiin vanhaa pukeunaisuutta kaikista Viron pitäjistä ja myös asiantuntija tumistapaa. Näin näyttelyssä voi seurata myös niin löytää täältä ennennäkemättömiä yllätyksiä. Läheskään vaatetuskulttuurin valmistustapojen kuin värivalintokaikki yli sata vuotta sitten museoon kerätyistä asuista jenkin muuttumista läpi 1800-luvun. Kansallispukuei ole tähän päivään mennessä ollut yleisön nähtävillä ei jen elämä ei kuitenkaan päättynyt talonpoikaissäänäyttelyissä eikä kirjoissa, mutta uudessa rakennuksessaan dyn ja -kulttuurin päättymiseen. Kansallispukujen ERM pääsee korjaamaan tämän vanhan virheen. tekeminen ja käyttö kehittyivät koko 1900-luvun Mitä ei ole nähty, sitä ei ole voitu myöskään käyttää riippumatta siitä, mistä päin poliittiset tuulet pueikä kehittää. On ollut aikoja, jolloin valtion politiikka halsivat. Uusia löytöjä on tehty myös uuden vapauon kohdellut pitäjiä ja niiden asuja epäoikeudenmuden aikana. Kaikkien Viron 106 pitäjän kesäistä ja kaisesti suosimalla tiettyjä ja hyljeksien toisia niiden talvista kokonaiskuvaa ei näe tässä vaiheessa vielä väristä ja kuviosta, muodista ja ideologiasta riippuen. missään muualla kuin Viron kansallismuseossa.

Mutta on ollut myös parempia aikoja, jolloin kansalHuom! Viron kansallismuseon näyttelyiden pelispuvun halunneet henkilöt ja laulu- ja tanssiryhmät rusrungon muodostavat virolaisen arkikulttuurin ovat saaneet oppia ja neuvoja museon asiantuntijoilta. historian perusnäyttely Kohtaamisia (Kohtumised) Joidenkin pitäjien kauniit asut puuttuvat yleiskuvasta maaseudun autioitumisen vuoksi, sillä missä ei ole Avoinna ti–su 10–19, ke 10–21 ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurihistorian perusnäyttely Uralin kaiku (Uurali kaja). Näytelämää, ei ole myöskään yhteisöllistä toimintaa eikä tarvetta näyttää identiteettiään kansallispuvun avulla. +372 7363 051 • www.erm.ee telyala on kokonaisuudessaan jalkapallokentän kokoinen ja suosittelemme varaamaan siihen tuERMin uusi suurnäyttely ei täysin laita pistettä kantustumiseen vähintään puoli päivää. Jos nälkä tai sallispukujen epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. jano pääsevät yllättämään, sinusta huolehtivat kanEsillä olevista 150 asukokonaisuudesta vain 12 on miessallishenkinen kahvilamme ja ravintolamme. ten asuja ja kaikki muut kauniit asut naisten. Tähän on

Tee kesästä unohtumaton –

vieraile Viron pikkusaarilla!

kuva: Visit Estonia/ Katrina Toompere

Virossa on paljon saaria, mutta tästä huolimatta kahta samanlaista maapalasta merestämme ei löydy: jokainen pieni saari on jo kaukaa katsottuna omannäköisensä ja ainutlaatuinen. Jos haluat elämääsi yllätyksiä ja kauniita muistoja, niin kannattaa ehdottomasti järjestää aikaa pikkusaarilla vierailuun. Yli puolen vuosisadan ajan pikkusaaret olivat tavallisten ihmisten ulottumattomissa ja siten ne jäivät etäisiksi. Niillä vieraileminen voi nykyäänkin olla hieman monimutkaista ja suunnittelua vaativaa, mutta itse saarella vierailusta muodostuu sitäkin arvokkaampi elämys.

SUOMENLAHDEN SAARET 1. PRANGLI – VIRON POHJOISPORTTI Pinta-ala: 6,4 km2 Etäisyys mantereelta: 19 km Leppneemen satamasta Pranglin saari sijaitsee noin tunnin merimatkan päässä Leppneemen satamasta ja se on Viron kaikkein pohjoisin ympäri vuoden asuttu saari. Saaren kolmessa kylässä on yhteensä lähes 100 asukasta. Sen sijainti lähellä Tallinnaa epäilemättä osittain selittää, miksi Pranglin saarin suosio rakastettuna lomanviettopaikkana jatkuvasti kasvaa.

1900-luvun alkupuolella saari oli hyvin tiheään asuttu: lähes 80 henkilöä neliökilometriä kohden. Vuonna 1934 saarella asui 469 henkilöä.

Saarelaisten huumorintaju ja vieraanvaraisuus houkuttelevat vierailijoita avolava-autoilla tehtäville tunnelmallisille tutustumisretkille. Merkittävimmät nähtävyydet ovat puukirkko, museo, maakaasulähde, höyrylaiva Ees18 | Löytöretkeilijänä Virossa

tirannan muistomerkki ja maisemansuojelualue. Kesäisin Pranglin saaren satamassa sijaitsevassa kulttuuriladossa nimeltä Noor Kaardivägi (“Nuori kaarti“) järjestetään useita tapahtumia. Pranglin juoksu ja vanhojen puulaivojen regatta ovat suosittuja urheilun ystävien keskuudessa. Erikoisessa satamaladossa toimii myös kesäteatteri ja siellä esiintyy nimekkäitä yhtyeitä.

Vaikka saaren pinta onkin melko hiekkainen, koko Pranglin ehtii kiertää päivässä polkupyörällä (voit tuoda sen mukanasi). Saarelle ei saa tuoda moottoriajoneuvoja, vaan kuorma-autoretken varaamista suositellaan. Satamaan on avattu polkupyörävuokraamo.

Kesäkaudella Pranglin saarella on avoinna laadukas ja ihmeen kauniissa ympäristössä sijaitseva ravintola SaareRoots, elintarvikemyymälä ja matkamuistopuoti Prangli Puukoda. Satamasta löytyy myös matkailuneuvontapiste ja kahvila.

Saarelle on helppo tulla ja Prangli voi ylpeillä monipuolisella luonnollaan ja kauniilla maisemillaan. Pranglin saaren ja Leppneemen sataman välillä kulkee joka päivä matkustajalaiva Wrangö. Matkaliput kannattaa ehdottomasti varata etukäteen kesäistä lomareissua varten.

Katso lisätietoja verkkosivulta: www.prangli.ee

2. AEGNA – SIIRTOLOHKAREIDEN SAARI Pinta-ala: 2,9 km2 Etäisyys mantereelta: Rohuneemestä 1,5 km, Tallinnasta 14 km Koko Aegnan saari on maisemansuojelualuetta. Tällä pyritään suojelemaan paikallisia metsä- ja rantakasviyhdyskuntia sekä harvinaisia lajeja ja niiden elinpaikkoja. Saarella sijaitsee entisiä sotilaallisia rakennelmia, laaja pirunpelto, vanha hautausmaa, maaginen kivilabyrintti, erilaisia retkipolkuja ja kaksi uimarantaa, joissa voi telttailla ja grillata. Aegna kuuluu Tallinnan hallintoalueeseen ja siellä asuu ympärivuotisesti kaksi ja kesäisin kymmenisen henkilöä.

Vuonna 1923 Aegna muutettiin suljetuksi saareksi, koska sinne rakennettiin merilinnoitus (sen rauniot ovat vaikuttavat – saarelle on aikoinaan tuotu uskomattomat määrät rautaa ja sementtiä). Saarella on näin ollen vangitsevan luonnon lisäksi myös kiinnostavia vanhoja sotilaallisia rakennelmia, jotka sijaitsevat sen luoteisosassa.

Aegnan saaren vakituiset asukkaat löysivät vuonna 2009 uutteran työn tuloksena salaperäisen kivilabyrintin, jota monet kotiseudun- ja historiantutkijat olivat pitäneet jo vuosikymmeniä hävinneeksi. Labyrinttien levinneisyys Virossa yhdistetään rantaruotsalaisiin. Nykyään kivilabyrintti on rakennettu entiselleen ja labyrintin keskelle ja sieltä takaisin on matkaa 268 metriä. Labyrintin läpi kulkeminen on vaikuttava, hyvin henkilökohtainen kokemus jokaiselle kulkijalle aistihavaintojen kautta.

Saarella on kolme merkittyä retkipolkua, joilla on yhteensä 24 saaren luontoa ja historiaa esittelevää pysähdyspaikkaa. Saaren länsiosassa sijaitsee Floran upseerien kasinorakennus, joka on peräisin ensimmäisen Viron tasavallan ajoilta.

Saarella vierailevat voivat ihmetellä lukuisia suurempia ja pienempiä siirtolohkareita. Saarella on lähes 30 ympärysmitaltaan yli 10-metristä siirtolohkaretta. Suurimpien lohkareiden ympärysmitta on yli 20 metriä ja ne ovat yli kolme metriä korkeita. Saaren pohjoisosassa sijaitsee yksi saaren suurimmista siirtolohkareista, Eerikukivi eli Maiekivi (ympärysmitta 23 m, korkeus 4 m).

Aegnalle pääsee nousemalla Tallinnan Kalasadamassa laivaan (Kihnu Veeteed -yrityksen matkustajalaiva Vesta) ja tunnin kuluttua oletkin jo perillä. Tallinnalaisille matka on ilmainen. Tällä tavoin Aegnalle pääsee kuitenkin vain kesäkaudella.

3. NAISSAARI – TALLINNANLAHDEN “SULKIJA“ Pinta-ala: 18,7 km2 Etäisyys mantereelta: Piritalta 18 km, Tilgun satamasta 9,5 km Naissaari on Suomenlahden suurin ja vanhin saari (kooltaan Viron kuudenneksi suurin). Saari tunnetaan ennen kaikkea uskomattoman kauniista hiekkarannoistaan, retkipoluistaan, sotilaallisesta perinnöstään ja kesäisin järjestettävästä Nargenfestivalista. Naissaarella on kymmenisen kesäasukasta, joista muutamat asuvat saarella ympäri vuoden.

Saaren itä- ja etelärannikon rantojen hiekka on puhdasta ja niillä kasvaa villinä kurtturuusuja. Suurin osa saaresta on metsän peitossa ja koko saari on luonnonsuojelualuetta. Retkeilyn ystäville Naissaari tarjoaa kolme 10–13 km pituista retkipolkua: armeijateemainen polku, kulttuuripolku ja luontopolku, jotka kaikki on merkitty opastein. Retkipolut alkavat Suursadamasta. Kävelyn sijaan voi varata myös opastetun tutustumisretken polkupyörällä, neuvostoaikaisella avolava-autolla tai maasturilla.

Huomionarvoista Naissaarella on runsaslajinen luonto, kapearaiteinen rautatie ja sillä toimiva junaliikenne, tsaarinaikainen tykkipatteri, neuvostoaikainen miinatehdas, paratiisiranta ja puhdas rantahiekka.

Omarin ladossa järjestetään joka kesä perinteinen Nargenfestival, joka viihdyttää yleisöä teatteri- ja konserttiesityksillä lähes joka kesäviikonloppu. Nargenfestivalin kehitti kapellimestari Tõnu Kaljuste, jonka ansiosta Naissaaresta on tullut omanlaisensa kulttuurisaari.

Naissaarelle on säännöllinen laivayhteys toukokuun lopusta syyskuun keskivaiheille (www.monica.ee). Saarelle voi saapua myös omalla purje- tai moottoriveneellä. Lähellä satamaa sijaitsee leirintäalue ja sataman läheisyydestä löytyy majoituspaikkoja Naissaaren matkailu- ja lomakeskuksesta sekä Männikun kylässä sijaitsevasta Naissaaren vierastalosta.

4. PAKRIN SAARET Pinta-ala: Suur-Pakri 11,6 km2, Väike-Pakri 12,9 km2 Etäisyys mantereelta: Paldiskista 3 km Yllättävää kyllä, luoteis-kaakkosuunnassa sijaitsevien pitkulaisten saarien nimet ovat väärin päin suhteessa niiden kokoon. Saarista pienempi sai nimekseen Suur-Pakri ilmeisesti tuolloisen suuremman asukasmäärän ja parempien peltomaiden takia toiseen saareen (Väike-Pakri eli Pikku-Pakri) verrattuna. Pakrin saarten luonto on Pohjois-Viron rantajyrkänteen mukaista ja sen korkein kohta on Väike-Pakrin törmärannikko. Saarien kalkkikivitörmä on yli 8 km pitkä.

Vuosina 1939–1947 saaret muodostivat Pakrin kunnan, jossa asui vielä vuonna 1939 jopa 329 henkilöä (nykyisin Pakrilla asuu ympärivuotisesti noin 5 henkilöä).

Pakrin saarille on pudotettu aikoinaan paljon pommeja, koska neuvostoaikana sen asukkaat pakkoevakuoitiin ja saaria käytettiin sen jälkeen pommitusten harjoituskenttänä. Tänne pudottivat tuhoisan lastinsa muun muassa Kaukoidästä startanneet strategiset pommittajat. Tuolloin saarella käveleminenkin oli vaarallista, sillä milloin tahansa saattoi harha-askel lennättää kulkijan ilmaan. Nykyään saaret on raivattu miinoista, mutta täältä voi siltikin löytyä vaarallisia räjähteitä. Varmuuden vuoksi on turvallisempaa olla koskematta epäilyttäviin esineisiin.

Saarien tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat kauniit maisemat ja omaperäinen maasto. Merkittävä osa nähtävyyksistä koostuu neuvostojoukkojen hylkäämistä raunioituneista rakennuksista, kellareista, torneista ja taloista, joiden käyttötarkoitus jää nykyään hämäräksi. Nykyisin saarella vierailevia kiinnostaa ennen kaikkea saarten luonto ja korkea törmärannikko, joka kohoaa paikoittain jopa 17 metriin, sekä saarten ympärillä avautuva meri ja monipuolisen kasviston kattama maa, joka saa nyt elää rauhassa.

Väike-Pakrin saarelle kuljetetaan Kurksen satamasta Arabella-nimisellä pikamoottoriveneellä. Etäisyys satamasta saaren rantautumispaikkaan on 2,2 merimailia (4 km), joka kuljetaan noin 15 minuutissa. Vene kiinnittyy ponttoonilaituriin Väike-Pakrin eteläpuolella. Kesäisin järjestetään myös päivämatkoja ja tarjolla on erilaisia matkapaketteja. Katso lisätietoja: www.pakrisaared.ee 5. OSMUSSAAR Pinta-ala: 4,7 km2 Etäisyys mantereelta: Dirhamista 10 km Viikinkien pääjumalan Odinin mukaan nimetty Osmussaar on keskivertovirolaiselle tuntematon paikka. Saarella riittää salaperäisyyttä ja mystiikkaa, sillä Osmussaar on kuin suoraan seikkailukirjasta. Saaren kiinnostavin nähtävyys on merestä kohonnut törmärannikko (n. 3000 vuotta sitten).

Saarella vierailevan lumoavat ainutlaatuinen luonto, törmärannikolla koLöytöretkeilijänä Virossa | 19

kuva: Marko Kaldur

hoava majakka, suolainen ja raikas merivesi, kalarikkaat järvet, saarella aina puhaltavat tuulet ja polttavan kuuma aurinko.

Täällä voi nauttia rauhasta, hiljaisuudesta ja tuulen huminasta ja löytää aivan uuden maailman. Saarella on infotauluilla varustettuja retkipolkuja ja merkittyjä leiriytymispaikkoja.

Tällä hetkellä saarella asuu vakituisesti viisi asukasta. Saaren asukasmäärä oli tiettävästi korkeimmillaan 1930-luvun alkupuolella, jolloin saarella asui väestönlaskennan mukaan 131 henkilöä, jotka kaikki majakanvartijaa lukuun ottamatta olivat ruotsalaisia. Vuonna 1940 kaikki asukkaat evakuoitiin ja saarelle ryhdyttiin rakentamaan linnoitettua merivoimien tukikohtaa Viron ja Neuvostoliiton tukikohtasopimuksen perusteella.

Osmussaarelle voi matkustaa niin suuremmassa porukassa kuin yksin tai kaksinkin. Vuonna 2017 järjestettävien matkojen ajankohdat ilmoitetaan toukokuun alussa. Lisätietoja saat täältä: www.osmussaarereisid.ee

LÄNSI-VIRON PIKKUSAARET 6. VORMSI Pinta-ala: 93 km2 Etäisyys mantereelta: Rohuküla–Sviby n. 12 km

Naissaari

Vormsi on kooltaan neljänneksi suurin saari Virossa. Se on aurinkoinen, salaperäinen ja vieraanvarainen saari, jonka koskematon luonto tarjoaa runsaasti löytämisen iloa. Vuonna 2013 saarella oli 413 asukasta. Pääelinkeinot ovat turismi, maa- ja metsätalous sekä kalastus. Ennen toista maailmansotaa saarella oli jopa noin 2500 asukasta, joista enemmistö oli rantaruotsalaisia. Saarella asui ruotsalaisia vuoteen 1944 saakka, jolloin he pakenivat sieltä.

Parhaan katsauksen Vormsin historiaan saa Vormsin maatilamuseosta (Vormsi Talumuuseum), jonne on rakennettu rantaruotsalainen maatila kaikkine siihen kuuluvine esineineen.

Tämä on tehty valokuvien, kirjallisten lähteiden ja myös Vormsilla syntyneiden ja sodan aikaan Ruotsiin paenneiden rantaruotsalaisten kertoman perusteella.

Saareen voi tutustua omin neuvoin tai asiantuntevan oppaan ohjauksella. Sopivia reittejä löytyy niin luonnosta kuin kulttuuristakin kiinnostuneille. Vormsilla on paljon nähtävyyksiä.

Kannattaa ehdottomasti käydä hautausmaalla, jossa on harvinaisia 1200-luvulta peräisin olevia kelttiläisristejä. Täällä sijaitsee myös 1300-luvulla rakennettu kirkko. Saaren erilaiset rannat ansaitsevat tulla mainituksi aivan erikseen. Vormsin länsipuolella sijaitsee todellista silmänruokaa tarjoava Saxbyn ranta, jossa on kalkkikivipaljastuma ja saaren sisäosiin asti ulottuvat pikkukivistä muodostuneet rantavallit. Kaunis paikka on myös Rumpon niemi, jonka kärkeen johtaa katajien reunustama romanttinen retkipolku. Tällä niemimaalla laiduntaa lehmiä, lampaita ja hevosia.

Seikkailu alkaa Vormsiin kulkevalta Ormsö-nimiseltä lautalta, joka kulkee Rohukülan ja Svibyn väliä. Matka kestää 40–45 minuuttia. Ormsölle otetaan niin matkustajia kuin ajoneuvojakin. Kesäkaudella kannattaa varata lauttalippu ajoissa, sillä maa-

20 | Löytöretkeilijänä Virossa Vormsi

laukselliselle Vormsin saarelle haluaa seikkailemaan tuhansia ihmisiä. Lisätietoja Vormsin lautan liikennöintiajoista osoitteesta: www.veeteed.com Tutustu Vormsiin tarkemmin: www.tule-vormsile.ee

9. KÕINASTU Pinta-ala: 2,6 km2 Etäisyys: Muhun Koguvasta 6 km, Saarenmaan Orissaaresta 10 km

7. VILSANDI Pinta-ala: 8,8 km2 Etäisyys: Saarenmaan Papissaaresta 8 km

Pieni Kõinastun saari sijaitsee Väinameressä Väike väin -salmen luoteeseen avautuvalla suulla, noin 2 km luoteeseen Muhun saaren läntisimmästä kohdasta, Sääreotsasta. Kõinastun ja Muhun välissä on niukalti vettä, sillä kahden saaren välin täyttää Kõinastun pitkä hiekkasärkkä. Kun vesi on hyvin matalalla, voi saarelle päästä jopa kuivin jaloin.

Vilsandi on saari Saarenmaan länsirannikolla ja se on osa Vilsandin kansallispuistoa. Tuulinen ja kallioinen Vilsandi on Viron aurinkoisin paikka. Saaren luonnolle on ominaista merellinen ilmasto, runsas linnusto ja rannikkoalueille tyypillinen kasvillisuus. Saarella sijaitsee Vilsandin kylä, jossa on noin 30 asukasta, joista talvisin saarella asuu vain muutama. Saari muodostuu kahdesta osasta: lännessä sijaitsevasta soikionmuotoisesta Suur-Vilsandista ja idässä sijaitsevasta vinoneliömäisestä Väike-Vilsandista. Vilsandin luonnonsuojelualueeseen kuuluu yhteensä lähes 100 erikokoista saarta ja luotoa, joiden kokonaispinta-ala on 12,9 km2.

Vilsandilla asuu Jaan Tätte, jota saari on inspiroinut kirjoittamaan useita lauluja, joista ilmeisesti tunnetuin on “Vilsandi laul“. Saarella asui 1970-luvulta kuolemaansa saakka lähes ympärivuotisesti lastenkirjailija Heino Väli.

Vilsandin saarelle on veneyhteys Saarenmaalla sijaitsevasta Papissaaren satamasta ja meritie on n. 8 km pitkä. Lue liikennöinnistä täältä: www.islander.ee Vilsandin ainoa satama, Vikati, sijaitsee saaren etelärannikolla, johon pääsee Käkisilman kanavan kautta. Jos vesi on matalalla, pääsee Käkisilmalta Kuusnõmmen niemen kärjestä suoraan jalkaisin yli meren Vilsandin saarelle. Kannattaa aina seurata syvennetyn Käkisilman vedenkorkeutta, sillä se voi yltää aikuista napaan asti ja veden virtaus voi olla kovaakin.

Reitin pituus on noin kaksi kilometriä.

8. KESSELAID Pinta-ala: 1,7 km2 Etäisyys mantereelta: Muhusta Lallilta 3,6 km, Virtsusta 7,4 km Kesselaid sijaitsee keskellä Suur väinan salmea Muhun ja mantereen puolivälissä ja se on Väinameren piensaarista vanhin ja korkein. Kesselaid kuuluu Muhun kuntaan ja sijaitsee Länsi-Viron saariston suojellulla biosfäärialueella. Täällä on monipuolinen luonto ja saaren korkein kohta on luoteisrannikolla, jossa monitasoisen jyrkänteen kokonaispituus on 1,3 kilometriä. Upean näkymän muodostaa jopa 8,5 metriä korkea Kessen rantatörmä. Saaren itäpuolella on hiekkaranta. Saarelle pääsee paikallisten kalastajien kyydissä Virtsusta tai Muhusta Lallin satamasta.

Noin kolmannesta saaresta peittää vanha alvarikuusikko, jota esiintyy Viron pikkusaarilla harvoin. Valtionmetsien hallintokeskus (RMK) on rakentanut saarelle retkipolkuja. Saarella ei ole kauppaa, vaan kaikki syömiset ja juomiset pitää tuoda mukanaan. Saarella eletään luonnon ehdoilla, kaikkea tulee käyttää säästäen ja harkitusti. Saarella ei ole myöskään sähköeikä puhelinlinjoja. Kotikäytössä tarvittava sähkö saadaan tuuligeneraattorista ja aurinkokennoista.

1930-luvun lopulla Kessen kylässä oli viisi taloa ja saarella asui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Nykyisin saaren ainoa vakituinen asukas on saarenvartija. Viime vuosina entiselle kyläpaikalle on alkanut muodostua kesäasutusta. Katso lisätietoja esimerkiksi täältä: www.kesselaid.ee

Yllättävä tosiasia on se, että vaikka Kõinastulla vaikuttaakin olevan tiiviit siteet Muhun saareen, se kuuluu itse asiassa hallinnollisesti Saarenmaahan.

Suurimmillaan Kõinastun väkiluku on ollut yli 70 (esim. vuonna 1934).

Viimeiset syntyperäiset asukkaat lähtivät saarelta vuonna 1965, minkä jälkeen piensaaresta on tullut pääasiassa kesänviettopaikka. Vuonna 2007 Kõinastulla oli yksi maatila, mutta nykyään siellä ei ole enää vakituisia asukkaita.

Pikkusaari on maastoltaan hyvin eri-ilmeinen. Täältä löytyy jopa yhdeksää eri maisematyyppiä. Saaren eri kasvupaikoista on löydetty yhteensä 369 eri kasvilajia, joista 16 on suojeltuja. Kõinastun länsirannikkon tekevät ilmeikkääksi korkeat mukulakivivallit: aallot ovat on kuluttaneet niihin jopa neljä metriä korkean 1,5 km:n pituisen penkereen, jonka juurella vesirajassa näkyy kalliopohja. Rannan tätä osaa kutsutaan Vesiruksi.

Kõinastussa on kuvattu suuri osa virolaisesta klassikkoelokuvasta “Mehed ei nuta”.

Kõinastuun pääsee jalkaisin särkkää pitkin tai veneellä Koguvasta tai Orissaaresta.

RIIANLAHDEN SAARET 10. ABRUKA Pinta-ala: 8,8 km2 Etäisyys: Saarenmaan Roomassaaresta 9 km Abrukan saari sijaitsee Riianlahdella Saarenmaan etelärannikolla ja hallinnollisesti se kuuluu Lääne-Saaren kuntaan. Saarella on asunut samaan aikaan enimmillään noin 150 henkilöä (1800-luvun lopussa). Tällä hetkellä saarella asuu 32 henkilöä (vuoden 2010 tietojen mukaan) ja noin kuusi heistä ympäri vuoden.

Saaren pohjoiskärjessä sijaitsee Abrukan satama, joka on saaren ja Saarenmaan Roomassaaren sataman välisistä kuljetuksista huolehtivan laivan Abron kotisatama. Vuonna 2010 valmistui uusi satamarakennus ja kaksi uutta laituria.

Abruka on moreeniylännettä ja se kohoaa korkeimmillaan 9 m merenpinnasta. Saaren kasvillisuuden ominaispiirteitä ovat rantaniityt, katajikot ja metsät, jotka kattavat lähes puolet saaren pinta-alasta. Saaren eteläosassa on 92 ha:n metsänsuojelualue. Abrukan kiinnostavin metsäyhdyskunta, jalopuulehto, muodostaa tästä vain 5 ha. Abrukan metsien kaltaista vehreyttä ei muualta Virosta hevin löydy.

Saaren historiallisessa keskuksessa vanhan kartanonpuiston reunalla on saaren vanhin säilynyt rakennus, graniitista rakennettu ruokokattoinen talo (Abruka Maja), joka on kunnostettu ja jossa voi tutustua saaren ja paikallisen kulttuurin historiaan.

Katso lisää: www.abrukainfo.eu Löytöretkeilijänä Virossa | 21

11. KIHNU Pinta-ala: 16,4 km2 Etäisyys mantereelta: Munalaidusta 13 km

Kihnu

ihkelmaa

kuva: Olev M

Kihnu kuva: Marko

Kaldur

Kihnu on kooltaan Riianlahden suurin ja Viron seitsemänneksi suurin saari. Saarta ympäröi yli 50 asuttamatonta luotoa. Kihnu on matala ja tasainen saari, sen korkein kohta ulottuu 8,5 m merenpinnan yläpuolelle. Kihnusta on lähtöisin Pärnumaan rannikkosaarilla jo yli kuusisataa vuotta vallinnut perinnekulttuuri.

Vuonna 2003 UNESCON aineettoman maailmankulttuuriperinnön luetteloon merkitty Kihnun kulttuurialue on oiva kohde kaikille kulttuuriperinnöstä, omalaatuisesta luonnosta ja ystävällisistä ihmisistä kiinnostuneille.

Kihnussa oli eniten asukkaita 1930-luvulla – yli 1100 –, mutta 1. tammikuuta (vuonna 2016) Kihnun kunnan asukasmäärä oli 682.

Kihnun saarella on neljä kylää: Lemsi, Linaküla, Rootsiküla ja Sääre. Itäosassa sijaitsevassa Lemsissä on satama, jonka kautta kulkee suurin osa mantereen ja saaren välisestä liikenteestä.

Linakülassa on sairaala, koulu, kotiseutumuseo, kirkko ja uusi kylätalo, jossa sijaitsevat myös kirjasto ja kunnanhallitus. Säären kylä sijaitsee keskellä saaren pohjoisosaa ja täällä sijaitsevat postitoimisto, myymälät ja Kurasen keskus. Pohjoisosassa sijaitsee myös lentokenttä. Etelä-Kihnussa sijaitsevasta Rootsikülasta löytyvät Kihnun Jõnnun muistokivi, sääasema ja majakka.

Kihnuun pääsee keväästä syysmyrskyihin asti laivalla Pärnun ja Munalaidun satamasta (se sijaitsee 50 km:n etäisyydellä Pärnusta). Laivamatkan kesto on Pärnusta 2,5 tuntia ja Munalaidusta 1 tunti. Laivan aikataulut ja hinnat löytyvät Kihnu Veeteeden sivustolta www.veeteed.com. Laivaan voi ottaa mukaan myös auton.

12. RUHNU Pinta-ala: 11,4 km2 Etäisyys mantereelta: Roomassaaresta 72 km, Munalaidusta 79 km

Ruhnu

22 | Löytöretkeilijänä Virossa Ruhnu

ldur kuva: Marko Ka

Kaukaisin Virolle kuuluva saariryhmä on keskellä Riianlahtea sijaitseva Ruhnu sitä ympäröivine luotoineen. Ruhnu on Viron rannikkomeren vanhin pikkusaari. Sitä lähin mantereella sijaitseva paikka on 37 km:n etäisyydellä sijaitseva Kolkan niemi Kuurinmaalla Latviassa. Kuressaareen on matkaa linnuntietä 70 km, Pärnuun 96 km ja Kihnun saarelle 54 km.

Saarella asui kaikkein eniten väkeä vuonna 1842 – 389 henkeä.

Syntyperäinen vironruotsalaisyhteisö, joka eli 1600-luvun tapojen mukaisesti, pakeni sodan ja neuvostojoukkojen tieltä Ruotsiin 4. elokuuta 1944. Vuoden 2009 tietojen mukaan Ruhnun saarella on kuitenkin 29 kotitaloutta, joissa elää yhteensä 56 henkilöä.

Vuonna 1644 rakennettu Ruhnun puukirkko on yksi Viron vanhimmista puurakennuksista. Kirkon barokkityylinen torni valmistui 1755. Saaren korkeimmassa kohdassa, Haubjerren mäellä, on vuodesta 1877 peräisin oleva, ainutlaatuista arkkitehtuuria edustava metallinen majakka, joka on koottu Ranskassa valmistetuista osista. Majakan piirrokset saattavat olla nuoren ranskalaisen insinöörin, Gustave Eiffelin, käsialaa.

Nähtävyytenä aivan omaa luokkaansa on hiekkasärkillä kasvava Ruhnun metsä. Saarella kasvaa useita harvinaisia ja suojeltuja kasvilajeja ja Ruhnussa tavataan myös haisukonnaa. Uimiseen soveltuu parhaiten Limon “laulavien“ hiekkojen ranta saaren kaakkoisosassa.

Ruhnun saarelle on säännöllinen lentoyhteys. Talvisin sinne voi lentää niin Kuressaaresta kuin Pärnustakin. Katso tarkemmin sivulta: www.lendame.ee Pikakatamaraani Runön liikennöintikausi linjoilla Pärnu–Ruhnu–Pärnu ja Kuressaare–Ruhnu–Kuressaare kestää toukokuusta lokakuun loppuun. Lipputiedot ja varaukset www.tuulelaevad.ee

SUOSITUKSIA PIKKUSAARILLA VIERAILEVILLE • Ota saaresta selvää ennen sinne menoa ja tarkista, millaisia sääntöjä siellä tulee noudattaa.

• Kulje saarella vain tähän tarkoitukseen tehtyjä teitä ja polkuja pitkin.

13. MANILAID Pinta-ala: 1,9 km2 Etäisyys mantereelta: Munalaidusta 0,9 km

• Ole ystävällinen ja älä häiritse saaren asukkaita.

Manilaid on 4,5 km:n pituinen, kapea mantereen suuntainen selänne, jonka nenä osoittaa Kihnuun päin. Saari on paikoin 0,5 km leveä, ja sen leveämpää kohtaa sieltä ei löydykään. Saaren mataluuden ja kapeuden takia myrskyt ja tulvat jakavat Manilaidun välillä jopa kolmeen osaan. Saarella on niukasti puita ja kävellessä meri näkyy enimmäkseen molemmalla puolella, mistä syystä saarella olemisen tunteen kokee erityisen selvästi. Manilaidulla on asunut enimmillään 150 ihmistä samaan aikaan.

Pääosin rantaniittyjen ja katajikon peittämä ja maisemansuojelualueeksi luokiteltu kapoinen Manija (Manilaid) on yksi pienimpiä eurooppalaisia saaria, joilla harjoitetaan elinkeinotoimintaa.

Manijalla on tällä hetkellä n. 35 vakituista asukasta, joiden pääelinkeinot ovat kalastus, kudonta ja leivonta. Pikkusaari on muun muassa yksi lintubongareiden lempipaikoista. Keskellä saarta tien varrella sijaitsee myös Pärnun maakunnan suurin siirtolohkare, Manijan Kokkõkivi.

Manijalle liikennöi Munalaidun satamasta reittilaiva Manija Mann, kts. www.tostamaa.ee (“Kuljetus“) sekä Kihnu Veeteeden auto3 2 lautta, kts. www.veeteed.com.

5

• Tarvitset maanomistajan luvan yksityismaalla oleskeluun (esim. telttailuun).

• Älä tee tulta muualla kuin siihen tarkoitetuissa paikoissa.

• Älä jätä roskiasi luontoon. Vie ne roskalaatikkoon tai ota ne mukaasi.

• Ota aina huomioon myös toiset saarella vierailevat, jotka etsivät hiljaisuutta ja rauhaa.

• Anna eläinten laiduntaa rauhassa ja älä jätä portteja auki.

• Kohtele luontoa, saaren rakennuksia ja muita rakennelmia kunnioituksella.

1

4 NARVA

TALLINN

6 HIIUMAA

9

8 MUHU

7

PÄRNU

SAAREMAA

13

10

12

TARTU

11

Löytöretkeilijänä Virossa | 23

Jännitystä ja romantiikkaa

virolaisissa kartanoissa

Mäetagusen kartano

Viron historialliset kartanot ovat tänä päivänä Viron kiinnostavimpia nähtävyyksiä.

Mutta miksi valita vierailu- ja lomakohteeksi juuri kartano tai linna? Juuri siksi, että mukava kartanoloma tarjoaa tavallisesti jokaiselle jotain – niin pienille, suurille kuin iäkkäämmillekin. Missä muualla voisi aistia historiaa samalla tavoin kuin aidossa herraskartanossa? Kartanoihin liitetään usein jännittäviä legendoja, kenties onnettomia rakkaustarinoitakin. Joskus tiedetään kertoa tarinoita ylen ilkeästä kartanonherrasta, joka nykyäänkin vielä kummittelee rakennuksessa.

Mutta yksi asia on varma: kannattaa joka tapauksessa mennä itse paikan päälle ottamaan asiasta selvää ja viettämään esimerkiksi perheen kanssa miellyttävä kartanoloma. Tai miksei nauttia kartanoromantiikasta rakkaimpansa kanssa?

Vihulan kartano

Helpottaaksesi valintaasi esittelemme tässä 23 hienoa kartanoa, jotka ovat kaikki omanlaisiaan ja persoonallisia ja joilla jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. Jos Viron kauniit kartanot ovat sinulle vielä vieraita, kannattaa tutustuminen aloittaa juuri nyt!

MÄETAGUSEN KARTANO Mäetagusen kartanon perusti Peter von Tiesenhausen. Kartanosta on ensimerkintä jo vuodelta 1542. Nykyinen varhaista klassismia edustava kartanorakennus rakennettiin Georg Voldemar von Rosenin ajalla vuonna 1796. Päärakennus entistettiin vuonna 1890 ja tuolta ajalta on peräisin myös nykyisen rakennuksen pohjasuunnitelma ja suurin osa sivurakennuksista.

Mäetagusen kartanossa toimii nykyään hotelli ja kylpylä ja se on yksi harvoista Itä-Virumaalla sijaitsevista kartanohotelleista, joka on rakennettu restauroituun talli-vaunuvajaan.

Mäetaguse tarjoaa puitteet nautinnolliseen lomaan sekä tuloksellisiin työneuvotteluihin omaperäisessä kotoista lämpöä huokuvassa kartanomiljöössä. Tervetulleita ovat yritykset ja yhdistykset, joille on tarjolla kokonaisvaltaisia liike- ja koulutusmatkailuratkaisuja, sekä yksittäiset matkailijat ja ryhmät, joille on luotu ihanteelliset olosuhteet lomailuun ja rentoutumiseen. Kartano järjestää tarvittaessa myös ikimuistoiset juhlat. www.moisahotell.ee

Alatskiven linna Virossa 24 | Löytöretkeilijänä

VIHULAN KARTANO 1500-luvulta peräisin oleva Vihulan kartanokokonaisuus sijaitsee Itämeren rannalla keskellä Lahemaan kansallispuiston koskematonta luontoa. Kartanon rakennukset on kunnostettu huolella niiden historiallinen henki säilyttäen. Kapeat jyrkät portaat, vanhat alkuperäiset lautalattiat ja paksut kalkkikiviseinät ovat saaneet uuden merkityksen ja rakennusten sisätilat on varusteltu nykyaikaisesti.

Vihulan upea luonto, historiallinen aura ja kartanon romanttinen ylellisyys luovat ainutlaatuisen ja rauhoittavan ilmapiirin: tämä on täydellinen kohde viikonlopun viettoon, romanttiseen lomaan, hauskaan kylpylämatkaan ystävättärien kesken tai yksin rauhoittumiseen, sillä Vihulan kartanon ekokylpylän mahdollisuudet ovat rajattomat. Kartano tarjoaa modernia lomailua ja viihtymistä kauniisti entistetyissä historiallisissa rakennuksissa. Vapaa-ajanviettotavoista löytävät toivomansa niin lapsiperheet, luonnonystävät kuin rentoutumista ja viihtymistä hakevat vieraatkin. www.vihulamanor.com/fi

ALATSKIVEN LINNA Alatskivin identiteetti perustuu suuressa osin sen historiaan, niin linnasta itsestään kuin sen ympäristöstä kerrottaviin legendoihin ja myytteihin. Koko kartanokokonaisuus, jota kylläkään alkuperäisessä muodossaan enää ei ole, kertoo ajan kulusta. Kartanon päärakennus eli linna vie meidät ajassa takaisin 1800-luvulle.

Alatskiven linna toivottaa vieraat niin kaukaa kuin läheltäkin tervetulleiksi tutustumaan Alatskiven kartanon päärakennukseen. Linnassa saat tietää, millaista elämää kartanonherrat viettivät, mihin yksi perhe tarvitsi niin montaa huonetta ja kuulet legendoja ja tarinoita. Erityisenä helmenä esitellään kartanon palvelusväen elämää ja esillä on palvelijoiden todenmukaisia vahanukkeja. Perinteisen linnavierailun lisäksi voi osallistua erilaisiin käsityöpajoihin (tekstiili, huopa, savi, stukko).

Voit myös tepastella ympäri linnaa pukeutuneena kartanon herras- tai palvelusväen asuun. Linnan puistossa voi pelata aktiivista ja kaikille sopivaa frisbeegolfia. www.alatskiviloss.ee

Olustveren kartano

OLUSTVEREN KARTANO Olustvere sijaitsee Viljandin maakunnassa, Sakalan ylängön pohjoisreunalla.

Olustveren kartanon historia alkoi keskiajan lopulla ja kartanossa asuneisiin kreiveihin liittyy monia karmaisevia legendoja.

Vierailulla Olustveren kartanossa voit osallistua erilaisten pajojen toimintaan – pellava- ja tilkkutyöpaja, villa- ja käsityöpaja, sepän paja, keramiikkapaja, leipäpaja, lasipaja.

Jokaisessa pajassa on paikalla oman alansa asiantuntija, jonka ohjauksessa voi itse oppia tai täydentää taitojaan. Pajat sijaitsevat entisissä kartanorakennuksissa, jotka on kunnostettu erilaisiksi työpajoiksi ja näyttelyiden esittelytiloiksi sopiviksi.

Olustveren kartanokokonaisuuteen voi tutustua joko omin neuvoin tai oppaan johdolla. www.olustveremois.ee/fi

Sakun kartano

SAKUN KARTANO Sakun kauppalassa sijaitseva kartano on peräisin vuodesta 1622 ja vuonna 1820 rakennettu rakennus kuuluu Viron klassistisen arkkitehtuurin huippuyksilöihin.

Arvellaan, että rakennuksen on suunnitellut yksi aikansa kuuluisimmista arkkitehdeistä – Carlo Rossi. Nykyään Sakun kartanossa on loma- ja kokouskeskus.

Kartanossa on juhlasali, kokoustila ja konjakkihuone sekä kellarikerroksessa pubi ja kaksi saunaa. Kartano tarjoaa myös majoitusta.

Kartanon seuduilla voidaan järjestää erilaisia seikkailupelejä. Jos etsit sopivan hienostunutta juhlatilaa, niin Sakun kartano on juuri oikea valinta. www.sakumois.ee Sangasten Löytöretkeilijänä Virossa | 25linna

SANGASTEN LINNA Sangasten linna ja kartanopuisto on rakennettu kuuluisan englantilaisen Windsorin linnan mukaan. Sangastea voi kutsua epävirallisesti ruispääkaupungiksi: 130 vuotta sitten Sangasten kartanonherra onnistui kehittämään uuden talviruislajikkeen nimeltä Sangaste, joka on tiettävästi vanhin nykyisin viljeltävä oleva ruislajike.

Sangasteen linnaan olet tervetullut yksin, perheen tai ystävien kanssa tai ryhmässä.

Kartanon alueella voit ihailla linnaa, kehätallia, meijereitä, tallia, aittaa ja vesitornia. Tällä hetkellä vain linnaan pääsee sisään. Linnan takana on dendrologinen puisto.

Ylväässä linnassa voi yöpyä ja täältä löytyy myös ravintola.

Kokoukset, häät, majoitus – kaikki onnistuu! www.sangasteloss.com/fi

MOOSTEN KARTANO Moosten kartano

Viron kaakkoisosassa, Põlvan maakunnassa, Moosten järven rannalla sijaitsee Nolckenien suvun omistuskaudella rakennettu Moosten kartano, joka on yksi Viron kokonaisimpana säilyneistä kartanoista edustavine päärakennuksineen ja upeine sivurakennuksineen. Nykyään Moosten kartano soveltuu erinomaisesti häiden ja yritystilaisuuksien järjestämiseen. Kartanon alue restauroituine rakennuksineen sopii myös hyvin suurien tapahtumien (jopa 600 henkilöä sisätiloissa) järjestämiseen.

Täältä löytyvät majoitustilat, kahvila ja ravintola ja sekä useita erilaisia kiinnostavia yrityksiä. Vierastalo sijaitsee kartanopihalla heti pääportin vieressä. Vuonna 2006 kunnostettua vuosisadan ikäistä kartanon entistä puutyöpajaa ympäröi kahdelta puolelta korkea kartanonmuuri kellotorneineen. Vierastalon ensimmäisestä kerroksesta löytyy kartanon infopiste ja talon edessä on sähköinen infokioski sekä Põlvamaan matkailukartta. www.moostemois.ee

KUKRUSEN KARTANO

Padisen kartano

Kukrusen kartanorakennuksesta on säilynyt yksittäisiä merkintöjä jopa vuodelta 1410.

Nykyistä rakennusta ryhdyttiin rakentamaan vuoden 1760 tienoilla. Tuolloin se rakennettiin yksikerroksisena kivirakennuksena ja ohjenuoraksi otettiin tuolloin muodissa ollut barokkityyli. Kukrusen kartanon merkittävin omistaja oli Robert von Toll, joka armeijan palveluksesta vetäydyttyään omistautui täysin kartanosta huolehtimiseen ja historiallisten asiakirjojen keräämiseen ja tutkimiseen. Kukrusen arkistosta muodostui aikaa myöten Baltian suurin ja tärkein yksityinen arkisto, jossa oli runsaasti kartanoita koskevia dokumentteja, pergamenttiasiakirjoja ja valtiomiesten kirjeitä. Nyt Kukrusen Polaarikartano on avoinna vierailijoille ympäri vuoden! Vieraanvaraisessa kartanossa vierailijoita odottaa mielenkiintoinen näyttely, joka kertoo kartanon entisestä omistajasta ja palavankiven käyttöönottajasta Robert von Tollista ja hänen kuuluisasta veljenpojastaan, naparetkeilijä Eduard von Tollista (1858–1902), joka katosi salaperäistä Sannikovin maata etsiessään. Kukrusen kartano on nimetty Polaarikartanoksi juuri hänen muistokseen. Tämä kartano kiinnostaa ja tarjoaa löytämisen riemua pikkuväestä isovanhempiin. www.kukrusemois.ee

PADISEN KARTANO Padisen kartano sijaitsee Padisen kunnassa, Keilasta Haapsaluun johtavan maantien varrella. Kartanorakennus sijaitsee 1200-luvulla rakennetun Padisen luostarin vieressä.

Kartanon omistaa von Rammin perhe, joka on asuttanut Padisea jo vuodesta 1622.

Rammien sukukronikka kertoo mm. Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin avokätisyydestä perheen suhteen ja myös Pietari I:n Padisen-vierailusta. Rakennukselle antaa oman vivahteensa ajoittain itsestään merkkiä antava onneton aave, joka muistuttaa täällä 1800-luvulla asuneesta yksinäisestä kartanonrouvasta. Nykyään kartanossa on hotelli ja ravintola, joka on avattu joka päivä. Kesäisin on avoinna myös kesäterassi, jolta avautuu ainutlaatuinen näkymä Padisen luostariin. Seutu sopii miellyttäväksi levähdyskohteeksi, virallisiin tilaisuuksiin, perheretkiin ja sunnuntailounaisiin ystävien kera. www.padisemois.ee/fi Purtsen asuinlinna Virossa 26 | Löytöretkeilijänä

PURTSEN ASUINLINNA Purtse-joen suisto oli esihistoriallisella ajalla yksi Itä-Viron tiheimmin asutetuista seuduista.

Purtsen vasallilinna on ehditty historiansa aikana polttaa useamman kerran tuhkaksi ja rakentaa uudelleen. Rakennus vahingoittui erityisesti Liivinmaan ja Suuren Pohjan sodan aikaan.

Rakennus on olemassaolonsa aikana ollut monenlaisessa käytössä: se on ollut feodaaliperheen koti, tarjonnut turvapaikan sotaretkien aikaan ja myöhemmin toiminut jääkellarina, maitohuoneena ja viljalatona, mutta myös vankilana ja työläisten asuinrakennuksena.

Purtsen linnan ensimmäisen kerroksen metrienlevyisten muurien suojassa sijaitsee viihtyisä kahvila-ravintola, joka tarjoilee modernin virolaisen keittiön antimia.

Purtsen asuinlinnassa voi järjestää vastaanottoja, juhlistaa omia tai yrityksen merkkipäiviä, kestitä liikekumppaneita tai läheisiä juhlavalla illallisella historiallisessa ilmapiirissä. Pieni mutta ylväs Purtsen asuinlinna sopii loistavasti myös avioliiton rekisteröintiin ja tärkeän päivän juhlistamiseenkin. www.purtse.ee/fi

Villa Ammende

AMMENDE VILLA Vuosisadan ikäinen Villa Ammende on yksi maailman kolmesta aidosta jugendhotellista.

Rakennuksen suunnittelivat ja rakensivat F. Mieritz ja J. Gerassimov Pietarista.

Ammenden kauppiasperheelle kuulunut upea huvila valmistui vuonna 1905.

Hotelli on sisustettu täysin jugendkalusteilla, -koriste-esineillä ja vanhoilla matoilla, jotka täydentävät autenttisesti entistettyä jugendkokonaisuutta. Huvilan vieraana sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus viettää aikaa ja yöpyä eräänlaisessa jugendmuseossa, jossa kaikki ympärilläsi on aitoa ja alkuperäistä.

Ammende Fine Dining Restoran yhdistelee tuoreita kotimaisia makuja ranskalais-välimerelliseen keittiöön. Kesäisin myös tilava terassi ja puiston piha ovat avoinna.

Kesällä 2016 huvilassa avattiin kauneushoitola FILOORI, joka on Helsingissä toimivan kauneusklinikka Ihoakatemian pikkusisko ja joka tarjoaa klassisten ihohoitojen lisäksi myös nykyaikaisia innovatiivisia nopeavaikutteisia hoitotoimenpiteitä. www.ammende.ee

KEILA-JOAN SCHLOSS FALLIN LINNA Keila-Joan linnan historia on merkittävä ja se liittyy ammoisen tsaarivaltakunnan silmäätekeviin enemmän kuin yksikään toinen Viron kartanoista. Keila-Joalle rakennettiin ensimmäinen kartano jo 1600-luvun alussa. Seuraavan 200 vuoden ajan kartano vaihtoi usein omistajaa. Tilanne muuttui, kun kartanon omistajaksi tuli vuonna 1827 Alexander von Benckendorff. Tuolloin päätettiin rakentaa uusia rakennuksia, jotta ihmeellisen kauniin maiseman ainutlaatuisuudesta saataisiin kaikki irti. Keila-Joan kartanokokonaisuus sai nykyisen muotonsa vuonna 1833. Suunnittelutyö tilattiin arkkitehti Andrei Stackenschneiderilta, josta tuli myöhemmin yksi tuonaikaisen tsaarivaltakunnan tunnetuimmista arkkitehdeistä ja joka toi historiallisen rakennustyylin Venäjälle.

Nykyään linna on entistetty aiempaan muotoonsa ja kesäkuusta 2014 lähtien on linnan päärakennus ollut avoinna vierailijoille.

Sokkelikerroksessa sijaitseva museo antaa kattavan kuvauksen linnan historiasta.

Linnan yksityiskohtaisemmasta historiasta kiinnostuneet voivat varata opastetun tutustumiskäynnin.

Linnan toisessa kerroksessa on 4 luksussviittiä, joista avautuu näkymä joelle ja kartanopuistoon.

Linnan ravintola Cher Ami tarjoilee paikallisista raaka-aineista valmistettuja ranskalaisvaikutteisia herkkuja.

Linnassa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä. www.schlossfall.com

Keila-Joan linna

| 27 Loonan Löytöretkeilijänä Virossa kartano

LOONAN KARTANO, Vilsandin kansallispuiston keskus

KURSIN METSÄSTYSLINNA

Keskiajalta peräisi oleva Loonan kartano on mainittu ensi kerran vuonna 1506, jolloin kartano kuului von Loden perheelle, joka rakennutti kivisen linnan asuinpaikakseen.

Viimeinen kartanonrouva Olga von Hoyningen Huene myi kiinteistön rakennuksineen Viron valtiolle vuonna 1921. Nykyinen 7 rakennuksesta muodostuva kartanokokonaisuus on peräisin vuodelta 1785.

Vuoden 1997 entistystöiden jälkeen uudelleen avatussa kartanossa on Vilsandin kansallispuiston keskus, joka tarjoaa monenlaisia palveluita.

Suuressa kunnostetussa puistossa sijaitsee Mõisamajan eli kartanotalon (vierastalo, ravintola, retket, matkamuistot, näyttelyt, konsertit) lisäksi säilyneet vaunuvaja (majoitus vintillä), aitta-kuivattamo (Loodusmaja Magala) lammen reunalla, puutarhurintalo (Kivimaja, fossiilimuseo) ja navettarakennus (Valtionmetsien hallintokeskuksen (RMK) näyttelytila).

Hotellityyppiseen vierastaloon mahtuu yöpymään 19 + 3 henkilöä, Magalaan 21 vierasta, lisävuodemahdollisuus.

Loonan kartanon ravintolassa yhdistyvät saarenmaalaisen keittiön parhaat perinteet ja maalaiskartanon eleganssi. Kesäkaudella myös ulkoilmakahvila on avoinna. www.loonamanor.ee

Keskellä Vironmaata, mutkittelevien Pedja- ja Kaave-jokien välissä, on herännyt elon eräs vanha ja majesteettinen rakennus. Tämä on kreivi Mannteuffelille kuulunut metsästyslinna vuodelta 1888. Rakennusta voisi kutsua myös Viron metsästyslinnojen kruunuksi.

SAKAN KARTANO Saka on yksi harvoista Viron kartanoista, joka on entistetty kokonaisuudessaan.

Niin italialaisen renessanssiarkkitehtuurin mallikappaleeksi sopiva päärakennus kuin kartanon alueella sijaitsevat myöhemmin rakennetut rakennukset sekä niitä ympäröivä puisto on kunnostettu huolellisesti.

Sakan kartano sopii hienon sijaintinsa, yksityisyytensä ja tarjoamiensa eri mahdollisuuksien ansiosta niin lomailuun, yritysten retkikohteeksi kuin jopa 100 henkilön juhlavien vastaanottojen ja häiden järjestämiseen.

Vierailijoiden käytössä on ylellisen majoituksen päärakennus kuin myös 33-huoneinen hotelli, kesäaikaan myös leirintämökki, matkailuajoneuvoja telttailualue. www.saka.ee

PIDULAN KARTANO Pidula on mainittu asiakirjoissa jo 1500-luvulla. Se on yksi parhaiten säilyneitä saarenmaalaisia aateliskartanoita.

Aikoinaan Pidulan maat olivat tuhansien hehtaarien kokoiset ja niiden omistajat olivat huomattavimmista baltiansaksalaisista suvuista: von Stärcket, von Stackelbergit ja von Tollit.

Nykyaikaisen Pidulan tarjoamat majoituspalvelut ovat ensiluokkaiset.

Monipuolista tekemistä löytyy niin perheille, aviopareille kuin metsästäjillekin.

Loppukesästä voi käydä marjastamassa ja sienestämässä, vähän myöhemmin metsästämässä ja talvella hiihtää. Tarjolla on muun muassa rekiajelua ja ratsastusta.

Kesällä voi tehdä pyöräretkiä, uida meressä ja järvissä sekä tutustua Saarenmaan hienouksiin. Kartanon iso dendrologinen puisto suorastaan kutsuu kuun valaisemalle kävelyretkelle erinomaisen gourmetillallisen jälkeen. www.pidula.ee

28 | Löytöretkeilijänä Virossa

Historia tuntee Kursin metsästyslinnan jo 130 vuoden ajalta ja rakennukseen kätkeytyy useita yllättäviä arkkitehtonisia ratkaisuja.

Vierailijoille tarjotaan harvinaista mahdollisuutta asua ja levätä rakennuksessa, jossa aika tuntuu käännetyn yli sata vuotta taaksepäin.

Tarjolla on maistuvia ruokia viihtyisissä ja alkuperäistä kunnioittaen kunnostetuissa saleissa, ravintola Zum Mannteuffelissa sekä historiallisessa musiikki- ja kokoussalissa sekä eksoottisessa metsästyssalissa.

Kaunis historiallinen metsästyslinna sopii ihanteellisesti koko perheen lomailuun! Elistveren eläinpuisto, jännittävä Jääajan keskus sekä hauska Vudilan puuhamaa sijaitsevat vain lyhyen ajomatkan päässä. www.kursijahiloss.ee

CANTERVILLAN LINNA Cantervillan linna toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan 1700-luvun lopulla rakennettuun kartanokokonaisuuteen. Monet rakennuksista on nykyään entistetty ja avattu vierailijoille matkailupalveluina (hotelli, kylpylä, juhlasalit, koko perheen puuhamaa, kokouskeskus).

Hotelli Cantervilla Loss tarjoaa unohtumattomia elämyksiä ja täysiarvoista lomaa. Täällä voit kokea rauhaa ja hiljaisuutta, joka auttaa unohtamaan arkimurheet ja antaa aikaa itsellesi. Vanha kartanokokonaisuus on restauroitu ja uudistettu nykyaikaisiin vaatimuksiin kuitenkin vanha ilmapiiri ja kartanolle ominainen glamour säilyttäen. Huomiota herättävää päärakennusta täydentää hurmaava näkymä järvelle sekä kaunis luonto, joka tarjoaa paljon elämyksiä ja mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon.

Cantervillan linnan sivurakennuksissa ja ulkoalueilla sijaitsee Etelä-Viron suurin koko perheen puuhamaa, jossa on kartanoiden aikaa käsittelevä teemapuisto ja paljon nykyaikaista viihdyttävää tekemistä niin lapsille kuin lasten vanhemmillekin. www.cantervilla.ee/fi

KOHALAN KARTANO Ensimaininta Kohalan kartanosta on vuodelta 1489, mutta nykyisen kartanorakennuksen tarina alkoi vuonna 1880. Vanha kartanorakennus on pohjapiirustukseltaan H-kirjaimen muotoinen ja se noudattelee tyypillistä klassistista suuntausta.

Tänä päivänä Kohalan kartano tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja kartano tarjoaa tietysti myös majoitusta. Tunnelmaa luovat niin rakennuksen historiallinen ilmapiiri kuin ympäröivä kaunis luontokin. Lisäksi voit nauttia yksityisyydestä!

Hevosilla on aina ollut suuri merkitys kartanoelämässä.

Kohalan kartanossa ollaan ylpeitä Viron ainoasta islanninhevostallista ja näillä upeilla eläimillä voi ratsastaa ympäri vuoden. www.kohalamois.ee

Kartanoloma Sagadissa

Lahemaan kansallispuisto Suomenlahden etelärannalla houkuttelee pohjoisnaapureita kauniilla hiekkarannoillaan, pittoreskeilla kalastajakylillään sekä komeilla ja vieraanvaraisilla kartanoillaan.

Näistä kaikkein kartanomaisin on Sagadin kartano, jossa keskusaukiota ympäröivät ylväät sivurakennukset valkeine kaariholveineen, herraskartanon hieno päärakennus, upeat kukkaistutukset ja kartanonherran ikuista rakkautta symboloiva lampi

luovat erityisen tunnelman täydelliseen lomaan.

Olemme lisänneet romanttiseen kartanoympäristöön nykyajan mukavuudet, jotka löytyvät sekä mukavasta hotellistamme että täysin privaatista puutarhamökistä. Viihtyisään illanviettoon suosittelemme Lahemaan luonnonantimista valmistettuja makuelämyksiä ravintolassamme tai piknikkiä lämpimällä rantahiekalla, uuden päivän alkuun aamiaista kartanon terassilla.

Romanttiseksi viikonlopuksi tai lomaksi on suosituinta valita Sagadin romanttinen paketti, johon sisältyy rentouttavan hotellimajoituksen lisäksi tervetuliaisjuoma, kolmen ruokalajin illallinen ja tutustumiskierros päärakennukseen. Hienostuneeseen kartanonherran pakettiin kuuluu yöpyminen sviitissä, jonka parvekkeella voi nauttia lasillisesta kuohuviiniä ja näkymästä kartanon koko pihalle.

Oikea valinta avioliiton solmimisen juhlistamiseksi tai jo solmitun liiton virkistämiseksi on sinulle ja rakkaallesi suunniteltu kuherruskuukausipaketti.

Sagadin kartano on kansainvälisestikin tunnettu erinomaisena hääjuhlapaikkana. Kartanon päärakennus toimii kauniina juhlatilana

Sagadin kartano Sagadi, Vihulan Vihula vald, Lääne-Virumaa, kunta, Länsi-Virumaa, VIRO VIRO Puhelin +372 676 7888 · sagadi.hotell@rmk.ee · www.sagadi.ee/fi RISTNA

ja kartanon puisto oivallisena hääkuvauspaikkana. Voimme huolehtia jopa 100 vieraan majoituksesta ja ruokailusta. Näissä puitteissa voidaan järjestää myös juhlavastaanottoja, merkkipäiviä ja konferensseja.

Juhlatilat eivät rajoitu pelkästään päärakennuksen saleihin ja salonkeihin.

Tunnelmallisia juhlatiloja ovat myös ravintola, hostellin takkahuone ja ennen kaikkea hiljattain uusittu ainutlaatuinen jääkellari. Jääkellarin holvihuoneisiin mahtuu jopa 40 juhlijaa ja samassa rakennuksessa sijaitsee myös rentouttava kellarisauna. Sagadin kotisivuilla on esillä monia paketteja myös erilaisia juhlia varten.

Autolla, pyörällä tai jalan – meiltä käsin on helppo valloittaa Lahemaa!

Yhteistyössä Palmsen ja Vihulan naapurikartanoiden kanssa voit tutustua näiden kolmen kartanon parhaisiin tarjouksiin, makuelämyksiin ja viinankeiton salaisuuksiin.

Katso parhaat pakettimme kotisivuiltamme www.sagadi.ee ja tapaamisiin Sagadissa!

Tallinn - Sagadi 80 km

TALLINN

Vihula Sagadi Palmse Rakvere

Kotiravintolat – viihtyisä ympäristö, ystävällinen talonväki ja parhaita makuelämyksiä Mitä meille merkitsee kotoinen ruoka? Tietenkin tuoreita ja hyviä makuja, joita voi nauttia leppoisassa tunnelmassa hyvässä seurassa. Tätä kaikkea ei tarvitse kokea vain omien kotiseinien sisäpuolella – meillä on Tallinnassa ja ympäri Viroa erilaisia viihtyisiä kotiravintoloita ja -kahviloita, joissa on hyvä olla, aivan kuin omassa kodissasi, ja joissa voit nauttia ruokia, joiden verraton maku säilyy mielessä pitkään. Kerromme muutamasta tällaisesta paikasta vähän lähemmin ja tiedustelemme emäntä- ja isäntäväeltä, millaisia kotiravintoloita he pyörittävät ja millaisia ne oikeastaan ovat.

UNIIKKI ILMAPIIRI JA SAMPPANJAA VANHANKAUPUNGIN SISÄPIHALLA Mukavan, rauhallisen kotoisan tunnelman voi löytää myös ihan Tallinnan Vanhastakaupungista. Mallitoimiston omistaja ja entinen malli Beatrice nimittäin pitää Tallinnan Vanhassakaupungissa kotiravintolaa nimeltä nAnO. Kyseessä on yksityinen tila, joka on myös Beatricen koti ja johon pääsee vain ennakkovarauksella. Paikan keskipisteenä on jatkuvasti täydentyvä samppanjalista, sillä Beatrice edistää samppanjakulttuuria Virossa.

Tästä syystä paikka tunnetaan myös nimellä Mull (“Kupla“). Asiakkaat kiittelevät viihtyisän värikästä ja uniikkia ilmapiiriä sekä paikan yksityisyyt30 | Hyviä makuja etsimässä

tä. nAnO soveltuu erinomaisesti syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen tai jonkin muun tapahtuman juhlistamiseen.

“Ravintolasta tekee erityisen varmasti myös seikka, että Beatrice on itse paikalla ja että kesäisin tämä on koko Vanhankaupungin tunnelmallisin ja kukkaisin piha. Kyseessä on ehdottomasti ainutlaatuinen paikka, jossa kaikki on aitoa“, kertoo taiteilija Ed Labetski, joka on Beatricen puoliso.

Annoksien raaka-aineet hankitaan ahkerilta pientuottajilta ja täältä löytyy ehdottomasti kaupungin paras pavlova. Asiakkaiden suosikkeja ovat myös borssi, marokkolaisittain maustetut piirakat (piroški), lampaanlihasta tehdyt pelmenit ja monet muut.

TURVALLISEN KOTOISA KAHVILA-RAVINTOLA HÄPI Tallinnan Kalamajassa sijaitsevan kotiravintola HÄPIn kotisivuilta löytyy salaperäinen lause, jossa ilmoitetaan, että paikan tarkka osoite kerrotaan vain saapuville vieraille. Eikö kuulostakin jännittävältä?

Puhelinnumero ja muut olennaiset tiedot löytyvät kotisivuilta: www.hapi.ee Kyseessä on kotistudio – paikka on samaan aikaan koti ja elämäntapasalonki, johon kätkeytyy romanttinen kahvila ja iltaisin ravintola, joka palvelee ennakkovarauksesta hyviä ystäviään – ja hyväksi ystäväksi voi tulla jokainen, joka haluaa aterioida tässä kotiravintolassa!

Vierailu HÄPI-kotiravintolassa yksin tai seurassa on kuin menisi kylään parhaan ystävänsä luokse, ja jossa tuntee itsensä tervetulleeksi, turvalliseksi ja arvostetuksi. Tarjoiltavat ruoat vaihtelevat sesonkien, uusien ideoiden, rohkeiden kokeilujen ja toripäivän parhaan raaka-aineen mukaan ja niissä otetaan aina tarpeen vaatiessa huomioon myös vieraiden erikoistoiveet. Kahvila-ravintola HÄPIn ruokien inspiraationa ovat ystävyyssuhteet, maailmanmatkat ja siellä ja täällä koetut makuyllätykset.

er M r Me

ÖÖBIKU GASTRONOOMIATALU – YKSI VIRON PARHAIMMISTA! Tämä kautta Viron tunnettu ravintola sijaitsee Kuimetsassa, vain 50 minuutin ajomatkan päässä Tallinnasta. Ööbikun tilan isäntä ja pääkokki Ants Uustalu laatii joka illaksi ainutlaatuisen viiden ruokalajin menun, joka valmistuu suurimmaksi osaksi paikallisten maanviljelijöiden tuotteista ja kauden metsänantimista. On hyvä tietää, että Ööbikun kotiravintola valittiin vuonna 2015 Viron 50 parhaimman ravintolan joukkoon.

k bi

u

Tästä huolimatta muutamat ruoat on valittu HÄPIn talon erikoisiksi, jotta rakastetut maut olisivat aina vieraiden saatavilla. Kannattaa kokeilla esimerkiksi HÄPIn talon muffinia, jälkiruokapurkkia, sieniliemessä keitettyjä kotoisia pelmenejä, raikasta kotijäätelöä ja paljon muuta.

Öö

Ööbikun ravintola on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin ympäri vuoden. Ravintolassa suositellaan vierailemaan seurueessa (7 henkilöä ja enemmän) ja näin voit nauttia mukavasta illasta hyvien ystävien, maistuvan ruoan ja viinin seurassa. Lisää tietoa: www.oobiku.ee KAUNIS MERINÄKYMÄ JA TUOREITA MAKUJA JUMINDAN NIEMELLÄ Pohjoisrannikolla Jumindan niemellä Kolga-Aablassa sijaitseva kotiravintola avattiin vieraille vuoden 2009 kesäkuussa ja se on päässyt useita kertoja Viron 50 parhaimman ravintolan joukkoon. MerMerin kotiravintola on avattu vain ennakkovarauksesta hyvää ruokaa ja viiniä arvostaville. Kerrallaan kestitään yhtä seuruetta pääasiassa paikallisista raaka-aineista valmistetuilla ruoilla.

er M r Me

Pysyvää ruokalistaa ei ole, mutta talonväki tiedustelee aina tulijoiden ruokamieltymyksiä ja koostaa aterian näiden perusteella. Hyvien makujen lisäksi voi nauttia kauniista merinäköalasta ihmeellisine auringonlaskuineen.

“Meille kotiravintola on ennen kaikkea elämäntapa, sillä virolaisittain epätyypillisesti toivotamme vieraat tervetulleiksi jopa olohuoneeseemmekin. Toisaalta tämä on hyvässä mielessä myös “helppo“ tapa olla käymättä töissä ja sen sijaan nauttia päivittäin tästä upeasta seudusta, jonne rakensimme kotimme kymmenen vuotta sitten, sekä antaa myös tänne tulijoiden nauttia tästä kauneudesta“, emäntä Merrit Kiho kuvailee. Yksi hyvä syy tulla kotiravintola MerMeriin syömään on epäilemättä tuore kala. “Meillä on oma “kesy“ ammattikalastaja, joka pyrkii toimittamaan meille kaikkea hyvää, mitä meri tarjoaa. Kalaruoat kuuluvatkin vieraiden suosikkiruokiin, samoin rakastetaan valmistamaamme uunilammasta“, Merrit kertoo ja arvioi, että itse asiassa kaikki heidän tarjoamansa on maukasta, sillä vaikkakin annokset ovat suuria ja ruokalajeja melko monta, ei ruoista jää tavallisesti murustakaan jäljelle.

nO nA Hyviä makuja etsimässä

|

31

ll Ti

HENKÄYS RAIKASTA KEVÄTILMAA PIKKUKAUPUNGISSA Romanttisessa Põlvan pikkukaupungissa maatilapuodin tiloissa majailee kotikahvila Tillu, josta on annettu samaten ainoastaan positiivista palautetta. “Tillu on kuin henkäys raikasta kevätilmaa, kuin isoäidin lämpimien käsien silitys, kuin uunin lämmössä paistattelevan kissan kehräys, kuin miellyttävä raukeus, joka seuraa täyden vatsan tunnetta“, kuvailee kahvilan emäntä Eve Veski värikkäästi.

Kahvilalla on oma pikku leipomo, jossa valmistuu tuotteita kaikenlaisista leivonnaisista hienoihin hääkakkuihin. Näiden lisäksi valmistetaan käsityönä veikeitä pikkuleipiä ja yllättäviä, muista erottuvia kakkuja.

“Me itse pyrimme joka päivä siihen, että Tillun kotikahvilaan tullessa maailma tuntuisi vaikka edes hetken aivan ihanalta ja aurinkoiselta paikalta“, Eve sanoo ja lisää, että Tillun pääkokkina toimiva isäntä on kuin taiteilija maalaustelineensä äärellä, joka rakastaa värejä, jännittäviä makuja ja rohkeita yhdistelmiä.

Kotikahvilassa tarjoiltavat ruoat ovat maanläheisiä, mutta niissä on jokin pieni juju tai uudistus.

Talonväki rakastaa yksinkertaista virolaista talonpoikaiskeittiötä ja kiittelee kaikin puolin virolaisia pientuottajia ja maanviljelijöitä, joiden raaka-aineita he käyttävät. “Teemme sitä, mistä nautimme. Meillä ei käy asiakkaita, vaan vieraita ja toivomme, että kaikki tarjoamamme on persoonallista ja ainutkertaista“, kahvila Tillun emäntä muotoilee.

u

Kotiravintoloiden herkulliset ruoat odottavat maistajaansa, lisäarvoa tuovat kotoinen ilmapiiri ja ruokakulttuuria arvostavien kanssa seurusteleminen.

Kannattaa huomioida, että aikoessasi vierailla mainituissa kotiravintoloissa tai -kahviloissa pitäisi aikeistasi ilmoittaa talonväelle etukäteen (olisi hyvä, jos voisit tehdä sen 2–3 päivää aiemmin), sillä näin talonväki ehtii valmistautua vierailuun ja tarjota unohtumattoman elämyksen.

Toivotamme jännittäviä makuelämyksiä!

M

Leipä, joka valloittaa makuaistin

uhun leipä on muuttanut monen ihmisen käsityksen mustasta leivästä, joka on jo pitkän aikaa kuulunut virolaiseen ruokapöytään. Leipuri Martin Sepping (Muhu Pagarid -leipomon perustaja) ryhtyi aluksi leipomaan tätä leipää perheelleen ihan huvikseen. Hänen onnistui luoda erinomainen resepti, jolla valmistuu huomiota herättävän herkullinen leipä. Siksi mies alkoikin myydä leipää myös lähistöllä asuville, naapureilleen ja ystävilleen. “Joka osti kerran, osti jatkossakin. Näin pelkästä ajanvietteestä muodostui nopeasti tulonlähde ja kehitys oli hyvin nopeaa: elämäni ensimmäisestä leipomastani leivästä vähittäismyyntiketjun hyllylle pääsemiseen kului alle vuosi“, Martin kuvailee.

Muhun leivällä on erittäin hyvä, yksinkertainen resepti sekä luotettava taikinajuuri ja sen valmistuksessa käytettävä teknologia on nykyaikaista ja helppotajuista. Leipä on suunniteltu juuri makua silmälläpitäen ja siinä käytetään parhaita mahdollisia raaka-aineita. Tavallisesti am-

mattilaiset nostattavat käsityönä leivotun leivän siihen lisättävän hiivan sijasta juurella, jonka villihiivat ovat hellempiä kuin teollisesti valmistettu leivinhiiva – näin Muhun leipä ei myöskään homehdu ja se on ruoansulatuskanavalle ystävällisempi aines.

Martin kertoo, kuinka hän itse kesällä leipurina työskennellessään sai leivästä päivittäin niin hyvää palautetta, että se tuntui suorastaan uskomattomalta. “Leipämme on otettu sydämellisesti vastaan ja olen varma ja tiedän, että kyseessä on leipä, josta ihmiset pitävät ja joka kiinnostaa heitä“, hän riemuitsee.

Muhun leipä osallistui vuonna 2014 myös Viron parhaan elintarvikkeen kilpailuun, jossa se nimettiin yleisön suosikiksi. Hyvän Muhun leivän resepti on: ensiluokkaiset leipurit, parhaat ainekset, jatkuva välitön palaute kuluttajilta ja rakentava yhteistyö jälleenmyyjien kanssa.

Telliskiven luovien alojen keskus (Loomelinnak). Telliskivi 60A B-rakennus, Tallinna. +372 5343 9888. Avoinna: ma–pe 9–18, la 10–16 Pirita. Merivälja tee 22, Tallinna. +372 5192 3500.

Avoinna: ma–pe 10–20, la 10–16 Tabasalu Gurmee Garaaž. Klooga mnt 5a, Tabasalu. +372 632 0026.

Avoinna: ma–pe 9–19, la 11–19

Mustamäe Keskus. Tammsaare tee 104a, Tallinna. Avoinna: ma–su 10–19 Pärnamäen kauppakeskus. Pärnamäe tee 4a, Tallinna. +372 5919 6520.

Avoinna: ma–pe 10–20, la 10–19, su 10–18 Tarton Aparaaditehas-keskuksen sisäpiha. Kastani 42, Tartto.

Leipomon yhteyshenkilö: +372 5199 0016. sähköposti: tartu@muhuleib.ee.

Avoinna: ma–pe 9–18, la 9–15

32 | Hyviä makuja etsimässä

www.muhuleib.ee

RAVINTOLA SPICE Etsitkö Tallinnasta ystävällistä palvelua? Löydät sen ravintolasta Spice, jossa tuoretta, aromaattista ja mausteista intialaista ruokaa tarjotaan hymyn kera. Jos et halua kovin mausteista ruokaa, meiltä löytyy myös hyvä valikoima thaityyppisiä kookospähkinäruokia sekä eurooppalaisen keittiön mukaisia annoksia. Myös kasvissyöjille on kiinnostavia vaihtoehtoja. Huhujen mukaan kaikki kokit ovat kotoisin Intiasta, joten edessäsi on todellinen ruokanautinto.

Mündi 4, Tallinna • +372 644 1818 • www.spicerestoran.ee

Ravintola Chakra

tarjoaa monipuolista, herkullista ja aitoa intialaista ruokaa niin seikkailunjanoisille kuin myös perinteistä intialaista ruokaa rakastaville ravintolavieraille.

WOK TO WALK TALLINNA: VANA-VIRU 14

sunnuntai-torstai 10.00-23.00 perjantai-lauantai 10.00-06.00 Bremeni käik 1

+372 641 2615

Uus 19, Tallinnan Vanhakaupunki

info@chakra.ee

www.chakra.ee

Avoinna: su-to 12-23, pe-la 12-01

Pick up -palvelu!

Puh. +372 444 3320 • www.woktowalk.com

Hyviä makuja etsimässä

|

33

1* $ŏĢŏ,!."! 0ŏ !#%**%*# +"ŏ0$!ŏ 5

,( 06ċ!!ŏđŏ%*"+Į,( 06ċ!! ŇăĈĂŏćŏćąĆŏĀĉćŏđŏ +/!*%ŏĈČŏ ((%**

$INNER n EVENING OF THE PLEASURES

10 9EARS

RIBE EE s INFO RIBE EE s 6ENE 4ALLINN

1 d 1$+ 7(-& 23./ %.1 3'$ # 8

! 1!1.-3.O$$ f (-%.z! 1!1.-3.O$$ 34 | Löytöretkeilijänä Virossa Á f - Q (14 L ++(--

Ravintola

ORO RESTO: yksinkertaista, laadukasta, herkullista

T

oompealla Vanhassakaupungissa valmistaudutaan ravintola Oro Reston toiseen vuosipäivään. Tuoreet korkealaatuiset kausituotteet ovat sen käyntikortti, ja vieraita ovat vastassa itse omistajat, sommelieeri Boris Vakarjuk ja kokki Anton Rostovtsev.

Rostovtsevin esikuvana on toiminut legendaarinen Marco Pierre White, joka toi ranskalaiset klassikot englantilaiseen keittiöön ja sai yhtenä ensimmäisistä briteistä Michelin-tähden. Anton on ehtinyt työskennellä tallinnalaisissa Gloria- ja Egoist-huippuravintoloissa sekä Ranskassa. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt Norjassa ja vuosi sitten hän palasi takaisin Viroon. ”Oli ikävä kotimaahan, ja Boris ehdotti yhteisen paikan avaamista. Olen jo pitkään halunnut aloittaa jotain omaa. Näin siinä kävi”, kertoo Anton Rostovtsev.

Nyttemmin Anton Rostovtsev ja Boris Vakarjuk eivät ole pelkästään Oro Reston omistajia vaan myös viihtyisän ravintolansa kasvot. He ovat itse vieraitansa vastassa kuutena päivänä viikossa. Boris on tarjoilijan univormussa ja Anton valkoisessa kokin asussa. ”Me valmistamme ateriat ja palvelemme asiakkaita. Näytämme, kerromme ja selitämme kaiken. Haluamme, että vieraat eivät olisi pelkkiä vieraita, vaan myös ystäviämme”, sanoo Boris Vakarjuk, joka päättää kaikista organisaatiota koskevista asioista ja vastaa viinilistasta.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat baaritiski ja kahvila, kesällä avoinna on myös terassi. Itse ravintola sijaitsee keskiaikaisen rakennuksen kellarikerroksessa. Yksityisyyttä kaipaaville on omat loosinsa. Vieraiden joukossa on paljon ulkomaalaisia, pääasiassa suomalaisia ja venäläisiä. ”Konseptinamme on pohjoismaalainen keittiö. Anton työskenteli kuusi vuotta Norjassa ja toi sieltä mukanaan sikäläisen keittiön kaikki parhaat puolet sekä lisäsi siihen jotain omaansa, kuten kaikki kokit. Lukuisista arvosteluista päätellen tuloksena on napakymppi”, Vakarjuk muotoilee. ”Käytämme ainoastaan tuoreita kausituotteita. Muutan menua joka neljäs kuukausi vuodenajasta riippuen. Kesäisin tarjoamme kevyempiä aterioita, kun taas talvella hieman raskaampia. Lämpimään vuodenaikaan tarjolla on enemmän kasviksia, kalaa ja perunaa. Ilman raparperia ja mansikkaa ei tietenkään pärjää, kaikenlaista kevyttä ja ilmavaa. Syksyllä lisäämme menuun sieniä, talvella riistaa ja hernekeittoa ohraryyneillä ja savustetulla lihalla. Talvella ihmiset haluavat syödä itsensä kylläisemmäksi, koska ilmastossamme on usein puutetta vitamiineista ja kaloreista, kun

taas kesällä tekee mieli jotain kevyempää”, kuvailee Anton Rostovtsev. ”Minusta ravintolan tulee perustua ruokaan, kaikki muu on pelkkää ekstraa. Meillä on tietenkin viiniä, jota voi tulla juomaan muuten vain, mutta viinilista laaditaan ruokaa silmällä pitäen. Kun muutamme menua, laadimme siihen sopivan viinilistan”, lisää Boris Vakarjuk. ”Laadimme ruokalistan aina yhteistyössä. Ravintolassa sali ja keittiö eivät voi olla erillään, vaan ne muodostavat yhtenäisen organismin”, huomauttaa Boris.

Oro Restossa pidetään säännöllisesti viini-iltoja. Niissä vieraat maistelevat viinejä asiantuntijoiden opastuksella. Huhtikuun lopussa työpajaa piti legendaarinen virolainen sommelieeri Matti Timmermann. Tavallisesti noina iltoina nautitaan kolmen tai neljän ruokalajin illallinen, jossa jokaiselle ruokalajille on oma viini.

Viinilista on laaja. Edustettuna on niin vanha maailma – Italia, Espanja, Ranska – kuin uusikin – Australia, Etelä-Afrikka, vähän Kaliforniaakin.

Ravintolassa tarjotaan ajoittain laadukkaita unkarilaisia viinejä ja vähän aikaa sitten tarjolla oli myös balkanilaista viiniä. Boris Vakarjuk valitsee itse kaikki viinit.

Ruoan valitseminen Oro Restossa pistää todella pohtimaan: valitako ankanrintaa kotoisen pyreen ja maa-artisokan kera, ehkä kuhaa kermalla vaiko peuraa villiriisin ja karpaloiden kanssa. Jos valinnan vaikeus yllättää, niin ravintolasta löytyy varmasti apua. ”Aamuisin meillä voi syödä aamupalaa. Meillä on järkevään hintaan tarjolla puuroa ja kananmunaa ja myös englantilaisen aamiaisen voi tilata.

Erittäin suosituksi on osoittautunut Antonin keksimä alkupala, joka on tehty paistetusta silakasta ja joka tarjoillaan perunamuusin ja pekonin kera à la carte. Makean ystävien täytyy kokeilla meidän jälkiruokiamme”, painottaa Boris Vakarjuk. ”Yksinkertaista, laadukasta ja herkullista – siinä on meidän ravintolamme periaate”, kiteyttää kokki Anton Rostovtsev.

Tarkemmin ravintolasta osoitteessa

www.ororesto.ee

Löytöretkeilijänä Virossa | 35

36 | Hyviä makuja etsimässä

HALJALA FORELL Vain kesän tuoreista raaka-aineista – aitoa virolaista lähiruokaa!

avoinna kesäkuu–elokuu ti–su 12:00–20:00 Tooma, Haljalan kylä, Länsi-Virumaa, Viro haljalaforell@mail.ee +372 5383 6622

Uudet houkuttelev at ruokapaikat Tallinn assa MEXICANA TAQUERIA Mexicana on taqueria eli meksikolainen ravintola, jossa vieraalle tarjotaan mitä parhaimpia tacoja, burritoja ja muita meksikolaisia ruokia ja juomia. Ravintola haluaakin tarjota palasen kuumaa ja mausteista kokemusta muinaisesta mayojen sivilisaation kehdosta Meksikosta. Mexicana tuo sinulle Meksikon auringon suoraan Tallinnan Vanhaankaupunkiin.

Suur-Karja 18, Tallinna www.mexicana.ee PIZZAKEITTIÖ KAJA Pizzakeittiö Kajassa tarjotaan ainutlaatuista, kevyen fermentoinnin jälkeen 500-asteisessa aidossa pizzauunissa valmistettua pizzaa. Uunin on rakentanut mestari Stefano Ferrara Napolista ja hänen uunejaan löytyy tunnetuista pizzaravintoloista ympäri maailmaa. Kaikki pizzat on tehty Caputon myllyn jauhoista, joita pidetään maailman pizzataikinoiden kultastandardina: tämä on parasta jauhoa, mitä pizzataikinassa voidaan käyttää. Õle 33, Tallinna www.kajapizza.ee RØST RØST [röst] on Skandinaviasta vaikutteita saanut pieni leipomo Tallinnan sydämessä Rotermannin korttelissa historiallisessa Nisuveskin eli vehnämyllyn talossa. Täällä valmistetaan täyteläisen makuisia luonnollisella juurella tehtyjä sourdough -leipiä, leivonnaisia jokaiseen makuun, herkullisia ja kiinnostavia voileipiä ja tarjolla on koko päivän lyhyt aamiaislista. Kaiken tämän lisäksi tarjotaan kahvijuomia, jotka on valmistettu parhaimpien mikropaahtimoiden pavuista niin Virosta kuin muualtakin.

Rotermanni 14, Tallinna www.rost.ee JÄTSIRULL ELI ICE CREAM ROLLS Vuoden 2016 kesällä maailmaa kuohutti uusi, jännittävä herkku nimeltään jäätelörullat (ice cream rolls). Vuoden 2017 keväällä on uusi trendiruoka saapunut Viroonkin. Kyseessä on maistuva herkku, jonka valmistusta on mielenkiintoista seurata. Valmistusteknologia ja tuote itse ovat peräisin thaimaalaisesta katuruokakulttuurista. Jäätelö valmistetaan ihanan kermaisesta jäätelöstä ja huolellisesti valituista aineista muutamassa minuutissa silmiesi edessä.

Tammsaare tee 104a, Tallinna www.jatsirull.ee

A-terminaali terminaa

Tallink Spa MA SADA

B-terminaalil tori

KAI I NAR KUU

A PA

Norde Centrum

Keittiö avattu kello 8:sta. Elävää musiikkia joka päivä

Seitse Merd ravintola.

DI

SI

LOOT

AHT RI

VA

L AE

AVOINNA 8-19

Ostoskeskus Sadamarket 1. kerros, 100 m A- ja B -terminaaleista.

Sadama 8/ Kai 5, Tallinna, vastapäätä Sataman toria (Sadama turg). puh. + 372 661 4605, info@seitsemerd.ee, www.seitsemerd.ee

Hämmästyttävä ja hyödyllinen orapihlaja

I

hmiskunta on tuntenut orapihlajan (Carataegus) lääkinnälliset omaisuudet jo kauan aikaa. Tämän koristepensaan runsaita vihreitä lehtiä, kukkia ja kirkkaanpunaisia marjoja käytettiin lääkinnällisiin tarkoituksiin jo muinaisessa Egyptissä, Assyriassa ja Kreikassa. Orapihlajan suosio kasvaa vielä nykyäänkin – sitä käytetään laajalti niin perinteisessä kuin kansanlääketieteessäkin. Vuosi 2017 on Virossa orapihlajan vuosi (meillä on valittu vuoden puu aina vuodesta 1996 lähtien), mistä syystä mekin esittelemme sitä nyt lähemmin.

Monet meistä ovat varmasti kuulleet orapihlajan marjojen rauhoittavasta vaikutuksesta ja että niillä on hoidettu sydänsairauksia ja sydämentykytystä, unettomuutta, huimausta, korvien soimista ja väsymystä. Nykyään orapihlaja on yksi farmakologisesti tutkituimpia lääkekasveja, mutta löydettävää vielä riittää, sillä orapihlajaa on maailmassa olemassa 200 eri lajia.

Virossa kasvaa luonnonvaraisena 11 orapihlajalajia tai niiden risteymämuotoa, maahan tuotuja lajeja ja muotoja tunnetaan yli 60.

Orapihlajapensaita kasvaa monilla kotipihoilla ja puistoissa koriste- ja aitakasveina ja kansanlääketieteessä käytetään pääasiassa orapihlajan marjoja ja kukkia. Kukat kerätään heti niiden puhjettua ja kuivataan. Orapihlajan marjat taas kypsyvät elo- ja syyskuussa ja ne kuivataan esimerkisi auringossa tai lämpimässä uunissa. Marjojen poiminnassa ei kannata viivytellä, sillä myös linnut pitävät punaisia marjoja arvokkaina ja voivat ennättää ennen meitä.

Venäjällä on tapana tehdä orapihlajan marjoista esimerkiksi marmeladia, pastila-makeisia, jauhoa, kiisseliä, hilloa, siirappia ja muita ruoka-aineita. Koska orapihlajan marjojen kuivaaminen ja siitä teeseoksen valmistaminen vaatii vaivannäköä, onkin järkevää keittää niistä esimerkiksi hilloa tai siirappia.

HYVÄKSI JUURI SYDÄMELLE JA VERISUONILLE Orapihlaja on erittäin hyvä verisuonille, sillä se sisältää flavonoideja, jotka lisäävät verisuonten joustavuutta ja vahvuutta.

Tämän lisäksi orapihlaja vahvistaa sydämen toimintaa, vähentää liiallista rasitusta ja suurentaa sydämen kykyä kestää happivajausta. Se normalisoi ja vahvistaa hellästi myös sydänlihasten supistumista ja näin orapihlaja ylläpitää koko sydämen työskentelyn tasapainoa.

Orapihlaja on hyödyllinen myös sydänsolujen reseptoreille mahdollistamalla niiden tulla toimeen vähemmällä hapella ja verellä. Tämä auttaa erityisesti rasitusrintakipuun (angina pectorikseen).

ERITYISEN HYÖDYLLINEN KYPSÄSSÄ IÄSSÄ Kun elettyjä vuosia on kertynyt jo yli 50, niin orapihlaja toimii kaikin puolin vahvista-

38 | Muita tärppejä

vana aineena, jota voi käyttää vaikkapa joka päivä. Se on erittäin hyödyllinen myös niille, jotka saavat ripeästä kävelystä hengitysvaikeuksia tai rintakipuja tai jotka ovat kärsineet sydänsairauksista. Iäkkäät ihmiset saavat orapihlajasta apua luonnollisesta vanhenemisesta johtuvaan sydämen heikkouteen. Orapihlajan antioksidantit auttavat lieventämään tulehduksia, mikä puolestaan auttaa lieventämään tukoksia, kipua, voimattomuutta ja muita oireita. Orapihlaja voi vaikuttaa myös kolesterolitasoon ja auttaa poistamaan valtimoihin kertyneitä aineita.

MITÄ MUITA VAIKUTUKSIA ORAPIHLAJALLA ON? • Rentouttaa sileitä lihaskudoksia suolistossa, kohdussa ja muissa kohdissa, jotka supistelevat epämiellyttävästi ja jotka ovat ylikuormittuneet.

• Orapihlaja vähentää kehossa olevan liiallisen nesteen määrää ja turvotusta.

• Orapihlaja edistää todistetusti ruoansulatusta ja ravintoaineiden imeytymistä. Se myös vähentää liiallista ruokahalua.

• Sen kevyesti rauhoittava vaikutus on hyödyksi stressitilanteessa, joka aiheuttaa sydämen ja verisuoniston sekä ruoansulatus- ja hermojärjestelmän jännittyneisyyttä.

• Orapihlaja vähentää kurkkukipua ja sen turvotusta.

TINKTUURAA SAA APTEEKISTA, TEEN VOI VALMISTAA ITSE Orapihlajan tinktuuraa ja uutetta on saatavilla apteekeista, suositeltu määrä on tavallisesti 20–30 tilkkaa ennen ateriaa. Jos haluat itse valmistaa lääkkeenomaisesti vaikuttavaa teetä, niin on hyvä tietää, että lehdet ja marjat vaikuttavat verenpainetta alentavasti, kun taas kukat vahvistavat sydänlihaksen toimintaa. Toisinaan teen valmistukseen käytetään kaikkia kolmea kasvin osaa.

Vaihtoehto 1. Lisää yhteen ruokalusikalliseen yrttiä (kukkia ja lehtiä) lasillinen kiehuvaa vettä, pidä 10 minuuttia miedolla lämmöllä ja anna sen jälkeen imeytyä 15 minuuttia. Juo neljännes lasista kerralla ennen ateriaa.

Vaihtoehto 2. Lisää kahteen ruokalusikalliseen pieneksi pilkottuja marjoja lasillinen kiehuvaa vettä, anna seistä vähintään kaksi tuntia ja juo samoin neljännes lasista ennen ateriaa.

HUOM! Kannattaa muistaa, että jos syöt kerralla kokonaisen kourallisen raakoja orapihlajanmarjoja, voi tästä seurata epämiellyttäviä sivuvaikutuksia: painon tunnetta rinnassa, huimausta ja sydämen lyöntitiheyden suurenemista. Orapihlaja sisältää todellakin sen verran voimakkaita vaikuttavia aineita, ettei kerralla kannata nauttia kahta tai kolmea marjaa enempää. Sen jauhoiset marjat eivät ole tosin myrkyllisiä, mutta niitä ei kannata nauttia liikaa.

KOTKA TERVISEMAJA

– paljon laadukkaita terveydenhoitopalveluita ja huippuasiantuntijoita saman katon alla

K

otka Tervisemaja on upouusi erilaisia terveyspalveluita tarjoavia yrityksiä yhteen paikkaan kokoava rakennus, joka avattiin vuoden 2017 alussa. Tervisemajan idea sai alkunsa monien klinikoiden toiveista ja tarpeista laajentaa sekä kehittää toimintaansa. Käytössä olleet tilat kävivät yksinkertaisesti pieniksi eivätkä vastanneet enää kasvavien klinikoiden tarpeita.

Yksityisten klinikoiden tiivis yhteistyö alkoi jo rakennusvaiheessa ja sitä harjoittavat niin yleislääkärit ja radiologit kuin hammas- ja plastiikkakirurgitkin. Yhteistyö jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että Tervisemaja pystyy tarjoamaan yhtä korkeatasoista ennaltaehkäisevää ja sairaanhoitoa kaikilla klinikoilla, koska klinikoilla on yhteiset toimintaperiaatteet ja tavoitteet.

Potilasta varmasti ilahduttaa tietää, että Kotka Tervisemajalla on käytössään niin alueen kaikkein uusimmat teknologiset ratkaisut kuten myös lääketieteellisen alan kehitykseen perustuvat uudet hoitoratkaisut, jotka nostavat hoidon tasoa entisestäänkin.

MILLAISIA TOIMIJOITA TERVISEMAJASTA LÖYTYY? A- ja B-osissa aloittivat toimintansa Rosenthalin lääkärikeskus, radiologian klinikka Mammograaf, Niinen ihoklinikka, plastiikkakirurgi tohtori Kullamaan vastaanotto, Kotkan yksityissairaala, Sakalan hammashoitola, Benu-apteekki, jalkahoitoklinikka sekä kahvila Viktus.

C-osa avataan vuoden 2017 jälkipuoliskolla ja sinne muuttavat mielenterveyspalveluita tarjoava Marienthali Psühhiaatria ja Psühholoogia Keskus, silmälääkäri Jaan Reimandin vastaanotto, vauvojen ja lasten fysioterapiakeskus Babysport, urheiluvammojen hoitoon keskittynyt Tervisepisik, teknisen lääketieteen tuotteita myyvä Tursekeskus yms. Myös C-osan ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu kauppa- ja palvelutiloja, joihin sijoittuvat Selverin kulmakauppa, kukkakauppa, suutari, Lens Optikan silmälasiliike yms.

PALJON PALVELUITA JA MODERNIT HOITOSTANDARDIT Kotka Tervisemajassa on saman katon alle koottu erilaisia terveydenhoitoalan yrityksiä ja palveluntarjoajia, jotka tarjoavat mahdollisimman laajalti oman alansa palveluita. Tervisemajassa toimivia klinikoita luonnehtii pitkäaikainen työkokemus, suuntautuminen nykyaikaisiin diagnostiikka- ja hoitostandardeihin sekä kansainvälinen tunnettuus. Klinikoilla on yhteistyösopimukset Viron sairauskassan (Eesti Haigekassa) ja muiden terveydenhoitopalveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Suurin osa palveluista on käytettävissä jo vaikkapa päivän pituisen kau-

punkiloman puitteissa, mutta suuremmat plastiikkakirurgiset toimenpiteet edellyttävät 1–2 päivän viipymistä poissa kotoa.

KOTKA TERVISEMAJASSA TOIMIVAT KLINIKAT JA NIIDEN PÄÄASIALLISET PALVELUT: • Dr Kullamaa Plastikakirurgia – rintaleikkaukset, silmäluomileikkaukset, vatsan muotoilu- ja kiristysleikkaukset, kasvojen kohotusleikkaukset, rasvaimu. Tri Kullamaa on erittäin tunnettu kauneuskirurgi myös naapureidemme joukossa: hänen vastaanotollaan käy kuukausittain lähes 40–50 suomalaista asiakasta.

• Niine Nahakliinik – Dermatoskooppiset tutkimukset, ihosairauksien diagnostiikka ja hoito, lasertoimenpiteet, polikliininen ihokirurgia, plastiikkakirurgia. Klinikka on kansainvälisesti tunnettu ja monet klinikan lääkäreistä ovat työskennelleet aiemmin myös Suomessa.

• Kotka Erahaigla – yksityissairaalakompleksia käyttävät kauneusleikkausten tekemiseen tri Jüri Kullamaa, tri Pille Kirjanen ja tri Siim Simmo.

• Mammograaf – magneettikuvaus (MK), mammografia, ultraäänitutkimukset, rintasyövän seulontatutkimukset, röntgentutkimukset. Mammograaf tekee Tervisemajassa tiivistä yhteistyötä lääkärikeskuksen ja yksityissairaalan kanssa. Rintaleikkaukseen saapuville potilaille voidaan tehdä ennen leikkausta rintatutkimus leikkauspäivänä samassa talossa.

• Rosenthali Perearstikeskus – ensioireiden ilmetessä voi kääntyä yleislääkärikeskuksen maksullisen vastaanoton puoleen, lisäksi annetaan rokotuksia ja tehdään urheiluvammojen kinesioteippausta. Keskuksessa toimii myös gynekologin vastaanotto.

• Sakala Hambaravi – Kaikkea, mikä liittyy hampaiden huoltoon ja hoitoon – hammashoito, juurihoito, protetiikka, implantologia, suuontelon kirurgia, parodontologia, oikomishoito, hampaiden valkaisu, hammaskorut. Mahdollisuus myös yleisanestesiassa suoritettavaan hammashoitoon.

• Jalaravi Kliinik – jalkojen hoito ja huolto – kynsihoito, diabeetikon jalkojen hoito, kovettumat, kryohoito.

Kotka Tervisemajassa toimivilla klinikoilla puhutaan hyvin myös suomea ja englantia ja palveluiden hinnat ovat edulliset.

Kotka 12, Tallinna Avoinna ma–pe 8.00–18.00 info@tervisemaja.ee www.tervisemaja.ee Muita tärppejä

|

39

HYDRA FACIAL

55€

Bestseller cosmetic treatment!

- tehokas nuorentava kasvohoito - ainutlaatuinen hydromekaaninen happokuorinta - timanttihionta (ihon kuorinta) - neulaton ”mesoterapia” - kasvojen spa-hoito - kasvohieronta

Blessixin kulta- ja silkkivoiteet

lelliset kulta- ja silkkivoiteet on valmistettu Virossa Valtun kartanossa. Kaikki ainesosat on valittu huolellisesti ja tuloksena on saatu ihoystävällinen, luonnollinen koostumus. Voiteiden kehittelyssä on ajateltu sivilisaatioiden sekoittumista, painostavan keinotekoista maailmaa ja syvenevää kaipuuta puhdasta Maata ja luontoa kohtaan. Näissä voideyhdistelmissä on itämainen filosofia yhdistetty raikkaaseen pohjoismaalaisuuteen – japanilaista riisiä kiinalaiseen silkkiin, eksoottisia kasveja kypsiin viljoihin, maan povesta saatua kultaa hopeaan ja eri puolilta maailmaa valittuihin maagisiin tuoksuvivahteisiin. Näin nämä voiteet ovat syntyneetkin – matkalla ympäri maailman.

Saapuvan kesän numero ykkönen on nanoteknologinen kultavoide, jota käytetään meikkivoiteen sijaan. Se antaa kasvoille kauniin kuullon, sisältää aurinkosuojan ja ihoa rauhoittavaa aloe vera -mehua, ihoa kiinteyttäviä riisi- ja silkkiproteiineja, ravitsevia avokado-, riisi- ja rypäleensiemenöljyjä, puhdistavaa ja kosteuttavaa 99,9-prosenttista kolloidista kultaa sekä runsaasti E-vitamiinia.

Kasvojen hoitoon ja pigmenttiläiskien vähentämiseen sopii silkkivoide Silk&Shine, johon on lisätty aitoa silkkiä, joka sisältää 18 aminohappoa, ja se sopii niin kuivalle kuin rasvaisellekin iholle. Se soveltuu hyvin käytettäväksi myös akneongelmaisella iholla ja auttaa tasapainottamaan ihon pH-tasoa.

Vartalolle sopii kesällä nopeasti imeytyvä Venus Aroma -voide, joka pehmentää, ravitsee ja kosteuttaa ihoa. Naisellisen ja aistikkaan vaikutuksen aikaansaamiseksi siihen on lisätty jasmiiniaromia, jonka vastustamaton tuoksuvivahde korostaa naisen seksuaalisuutta ja vaikuttaa aisteja kiihottavasti. Voide tekee vartalosta silkkisen tuntuisen ja antaa sille kultaan vivahtavan kuullon. Se tekee ruskettuneesta vartalostasi ihmeellisen kauniin. Siitä pidät niin sinä kuin kumppanisikin.

Y

Tuotteet ovat saatavissa kansainvälisestä verkkokaupastamme

www.blessix.com/fi

40 | Muita tärppejä

BOTULIINIRUISKEET

99€

- otsa - sibeliusryppy - silmänympärys * yksi alue vapaasti valittavalta kasvojen alueelta

Raua 36 Tallinn 10152 Estonia Puh: +372 6 590 231 www.vipMedicum.ee

Hoitava pedikyyri ja lakkaus 36 € (sisäänkasvaneet kynnet, rakot, halkeamat, liikavarpaat, hyperkeratoosi, kovettumat, sarveiskerroksen liikakasvu, jalkojen liiallinen kuivuminen, kantaluupiikit, jalka- ja kynsisienet, syylät)

“Väsyneet jalat“ 50 min

22 €

(jalkakylpy, hieronta, öljyt, voiteet)

Naisten hiustenleikkaus 24 € (+ pesu ja föönikampaus)

Rentouttava hieronta 60 min 28 € Jokaisen tarjouksen oheen lahja – kosmetiikkalaukku!

Blessix Kulla- ja hõbedakreemid

Kauneushoitola Chloe sijaitsee Tallinnan Kaubamajan 1. kerroksessa Avoinna joka päivä 9.00–21.00 • +372 5555 5846 • www.chloesalong.ee

LÄÄNEMEREN HAMMASKLINIKKA

M

aaliskuun lopulla Tallinnassa osoitteessa Linnamäe tee avasi ovensa Lasnamäe Tervisemaja eli terveysasema. Yli 4000 neliömetriä kattavat tilat ovat nyt terveyspalveluiden käytössä. Läänemere Hambakliinik eli hammasklinikka kattaa koko neljännen kerroksen. Kahdessa vuodessa se on saavuttanut vakiintuneen aseman virolaisilla markkinoilla ja etsii nyt suomalaisista uusia asiakkaita.

Kaksi vuotta sitten kaksi nuorta hammaslääkäriä – Mihhail Botsinski ja Konstantin Loginov – avasivat oman vastaanoton. Alkua varten tarvittiin alkupääomaa. Botsinski työskenteli Suomessa hammaslääkärinä viisi vuotta valmistuttuaan Tarton yliopistosta. ”Perustimme oman yrityksemme Lasnamäen alueelle, vähän matkan päähän Tervisemajasta. Alussa meillä oli yhteensä kolme huonetta, mutta klinikka alkoi kasvaa nopeasti. Nyttemmin Läänemeren hammasklinikalla on 23 huonetta ja suunnilleen 120 potilasta päivittäin. Koko kerros on uudistettu hammaslääkäripalveluiden tarpeisiin”, sanoo Mihhail Botsinski.

“Tänä päivänä klinikkamme lääkäritiimi tarjoaa koko joukon eri palveluita hampaiden poistosta erilaisiin hammasproteeseihin ja implantteihin.“ “Neljännes 20 lääkäristämme puhuu suomea. Heillä kaikilla on työkokemusta Suomesta ja he ymmärtävät täsmälleen, mitä suomalaiset potilaat haluavat.“ ”Keskiverto suomalainen potilas on kärsivällisempi, hän kunnioittaa enemmän lääkäriä.

Siinä missä virolaiset tulevat lääkärin luokse valmiin suunnitelman kanssa ja kertovat mitä pitää tehdä, suomalaiset haluavat asiantuntijan mielipiteen“, sanoo klinikan toinen omistaja Mihhail Botsinski.

Hänen mukaansa suomalaiset potilaat eivät tule Viroon paikkauttamaan tai puhdistuttamaan hampaitaan, vaan teettämään vaativampia kirurgisia toimenpiteitä. ”Näitä ovat implantit, hampaiden poistot, proteesit, sillat ja tekohampaat eli sellaiset toimenpiteet, jotka ovat Suomessa kalliimpia. Kukaan ei lähde ulkomaille teettämään mitään 100 euron tähden”, Mihhail sanoo. Hän tukee väitettään kertomalla, että Läänemeren hammasklinikalla implantin asentaminen kustantaa 1100 euroa, kun taas Suomessa sama toimenpide maksaa keskimäärin 2500 euroa. ”Meillä on lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet kirurgisiin toimenpiteisiin. He haluavat tehdä vaativampia ja mielenkiintoisempia töitä. Paikal-

linen asiakas ei herkästi lähde tällaisiin toimenpiteisiin – ei matalan ostovoiman takia, vaan siksi että heidän kanssa joudutaan tekemään kompromisseja. Lääkäri saa työstään suurinta tyydytystä silloin, kun hän voi tehdä sitä mahdollisimman laadukkaasti materiaaleista säästämättä. Jos on päätetty asentaa kolme implanttia, niin on parempi asentaa kolme eikä kaksi. Meillä ollaan todella herkkiä hinnoittelukäytännöille, kun taas suomalaisten kanssa kaikki on helpompaa, koska heille meidän hintamme ovat paljon edullisempia”, Botsinski kertoo. ”Suomessa saatu työkokemus auttaa klinikkamme asiantuntijoita ratkomaan byrokraattisia kysymyksiä. Täällä esimerkiksi osataan laatia Kelalle kaikki vaadittavat asiakirjat, joiden avulla asiakkaat voivat saada osan kuluista korvattua.”

Tiimin menestyksen takeena Botsinski pitää laadukkaisiin palveluihin keskittymistä. Klinikalla noudatetaan tarkkoja protokollia ja kaikki lääkärit työskentelevät samojen standardien mukaan. ”Esimerkiksi yksikään lääkäri ei tee juurihoitoja ilman kofferdamia, erityistä lateksisuojaa, joka on tarkoitettu yksittäisten hampaiden eristämiseen muista. Perusasioissa pysytään tiukasti.

Niistä ei poiketa usein, vaan meillä on säännöt, joiden mukaan diagnoosit suoritetaan. Sama koskee hoitoa: meillä säännöt, kuinka hoitaa mikäkin sairaus.

Emme ole taiteilijoita, vaan hoito etenee askel kerrallaan, tiukasti protokollan mukaan” sanoo Botsinski.

Tärkeää on myös välineiden nykyaikaisuus. Läänemeren hammasklinikalle ostetaan vain ensiluokkaisia materiaaleja ja hoitovälineitä.

Käyttöön on otettu myös sähköistä hammaslääketieteellistä teknologiaa, joihin kaikilla hammasklinikoilla ei ole varaa. ”Esimerkiksi 5–6 huoneen klinikat eivät kykene tarjoamaan asiakkailleen tietokonetomografiaa. Tietokoneella tehtävä 3D-röntgenkuvaus kustantaa 80 000. Asiakkaalle se tuo lisäarvoa toimenpiteisiin ja diagnostiikkaan. Tällaiset tekijät ovat erittäin tärkeitä”, sanoo Botsinski. ”Nykyään potilaalle on tärkeintä saada laadukasta palvelua.

Potilaat saapuvat lääkärin luokse ja antavat terveytensä hänen käsiinsä. Sitten he lähtevät kantaen mukanaan meidän kättemme työtä. Siinä kantaa suurta vastuuta”, päättää Läänemeren klinikan hallituksen jäsen.

Linnamäe tee 3, Tallinna +372 660 0460 laanemerehambakliinik.ee Muita tärppejä

|

41

42 | LÜytÜretkeilijänä Virossa

Ideoita lomailuun lasten kanssa Viro sopii erittäin hyvin lasten kanssa tehtävien matkojen kohteeksi: meillä on useita kiinnostavia museoita ja runsaasti erilaisia teema- ja seikkailupuistoja. Tekemistä löytyy niin seikkailunjanoiselle lapselle kuin vähän rauhallisemmasta menosta kiinnostuneelle äidille tai isälle.

ELÄINTARHA Sellaista lasta ei taida ollakaan, joka ei haluaisi mennä eläintarhaan. Tallinnan eläintarhassa voi nähdä 600 lajin edustajia nisäkkäiden, lintujen, kalojen, matelijoiden ja selkärangattomien ryhmistä. Kesäkuukausina, jolloin myös leikkikentät, piknik- ja ruokapaikat yms. ovat avoinna, perheiden suosikkipaikka on lasten eläintarha, jossa asuu koti- ja lemmikkieläimiä: kääpiövuohia, alpakkoja, kaniineja ja paljon erilaisia jyrsijöitä ja lintuja.

Sijainti: Paldiski mnt 145, Tallinna, Harjumaa Kotisivu: www.loomaaed.ee TELEVISIOTORNI Myös Tallinnan televisiotorni on lapsiperheiden suosiossa. Kyseessä on Viron korkein rakennus – tornin korkeus on 314 metriä. Televisiotornin pihan leikkipaikalla on kolme kohdetta, joita lapset voivat kokeilla, tai miksei viettää mukavasti aikaa piha-alueella koko perheen voimin.

Mitä muuta jännittävää televisiotornissa voi tehdä lasten kanssa?

• Leikkiä uutisankkuria ja lukea oman televisiouutisesi • Tutustua maailman korkeisiin torneihin interaktiivisilta näytöiltä • Katsoa hauskaa 3D-elokuvaa, joka on tehty juuri televisiotornia silmällä pitäen • Tehdä kierros 21. kerroksen pysyvän näyttelyn salissa ja tutustua Tallinnan panoraamanäkymään • Oppia, mitä sellaista huomattavaa virolaiset ovat keksineet, jolla on merkitystä koko maailmalle • Tulla katsomaan, kuinka hullunrohkeat base-hyppääjät hyppäävät tornista alas • Käydä televisiotornin lastenaamuissa.

Sijainti: Kloostrimetsa tee 58A, Pirita, Tallinna, Harjumaa Kotisivu: www.teletorn.ee MERIMUSEO Viron merimuseo on kahdella näyttelyllään yksi Viron suurimmista ja suosituimmista museoista. Perusnäyttely sijaitsee Paksun Margareetan tykkitornissa ja toinen näyttely Lentosataman hallissa. Esillä on yli sata hienoa laivamallia vanhoista purjelaivoista nykyaikaisiin kauppa- ja matkustajalaivoihin.

Sijainti: Pikk 70, Kesklinnan kaupunginosa, Tallinna, Harjumaa (Lentosatama (Vesilennuki 6)) Kotisivu: www.meremuuseum.ee POKUMAA Pokumaa on myös koko perheelle sopiva kohde! Täällä voit tutustua Pokumaan idean keksineen Edgar Valterin tuotantoon niin tekstinä kuin kuvinakin, kävellä ja oppia katsomaan luontoa ja tutustua erilaisiin kasveihin.

Vierailijat johdattaa pokujen maailmaan vierailukeskus Pokukoda, joka on

Pitäisikö eläintarhaan mennä keväällä, kesällä vai syksyllä?

Suosittelemme, että keväällä, kesällä JA syksyllä!

KEVÄÄLLÄ?

Eläintarhan tuore jääkarhunpentu ottaa ensiaskeleet ulkomaailmassa jo maaliskuussa.

Sen lisäksi ulkoilmasta nauttivat äiti Friida, isä Nord ja isosisko Nora.

KESÄLLÄ?

Perheenlisäyksiä koko tarhaalueella! Esimerkiksi sarvikuonoperhe odottaa uutta tulokasta.

SYKSYLLÄ?

Tervetuloa tupaantuliaisiin!

Jääkarhujen uusi koti avataan!

Jos et ehdi kylään kaikkina kolmena vuodenaikana, niin eläinten ja tarhan puuhia voit seurata myös verkkokameroiden kautta: www.interactivezoo.eu

www.tallinnzoo.ee

Nauti elämyksistä

|

43

! " #$ # % % #

44 | Nauti elämyksistä

täynnä yllätyksiä omaperäisten portaiden, käytävien ja sisustuksellisten yksityiskohtien muodossa. Pokukodassa on nähtävillä Edgar Valterin alkuperäisiä kuvituksia ja öljymaalauksia. Täällä voi askarrella myös itse pokuja.

Sijainti: Urvasten kylä, Urvasten kunta, Võrumaa Kotisivu: www.pokumaa.ee LOTTEMAA Viron suurin koko perheen teemapuisto! Lottemaalla vierailijoita odottaa yli sata kohdetta, temaattiset talot, miellyttävät ruokaelämykset, matkamuistomyymälät ja uimaranta. Löytämisen ja keksimisen riemua sekä kihelmöivän kiinnostavia seikkailuja riittää koko perheelle koko päiväksi. Teemapuisto sijaitsee kuuden kilometrin päässä kesäpääkaupunki Pärnusta.

Sijainti: Reiun kylä, Tahkurannan kunta, Pärnumaa Kotisivu: www.lottemaa.ee

NOUSE TAIVAALLE! Pohjoismaiden korkein avoin näköalatasanne

ILONIN IHMEMAA Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin galleria avattiin Haapsaluun jo vuonna 2006, teemakeskus Ilonin ihmemaa valmistui vuonna 2009. Ilonin ihmemaassa voi piirtää, katsoa elokuvia ja tutustua Ilonin tekemiin piirroksiin. Lapset voivat kirjoittaa kirjeen Katto-Kassiselle, askarrella käsityöpajassa ja Matiaksen talossa, kuunnella Taikakaivon salaisuuksia, kävellä kepeillä tai puuhastella Melukylän keittiössä.

Sijainti: Kooli 5, Haapsalun kaupunki, Läänemaa Kotisivu: www.ilon.ee VUDILA Jos etsit huvipuistoa, vesipuistoa, trampoliinikeskusta, eläinpuistoa tai jotain muuta kivaa kohdetta, kannattaa suunnata Vudilaan!

Vudila on Viron suurin koko perheen puuhamaa ja sieltä löytyy kaikki edellä mainittu yhdestä paikasta ja paljon muutakin kiinnostavaa. Vudila sijaitsee Etelä-Virossa maalauksellisen Kaiaveren järven äärellä ja täältä löytyy leikkimisen riemua ja jännitystä koko perheelle!

Sijainti: Vudila, Kaiaveren kylä, Tabiveren kunta, Jõgevamaa Kotisivu: www.vudila.ee VEMBU-TEMBUMAA Koko perheen puisto, josta löytyy tekemistä koko päiväksi lapsista isovanhempiin. Vierailijoiden käytössä on uima-altaita, vesiliukumäkiä, saunoja, trampoliineja, minigolf, mikroauto-, mönkijä- ja sähköautorata, pelitalo ja paljon muuta.

Sijainti: Keskuse tee 2, Kurtnan kylä, Sakun kunta, Harjumaa Kotisivu: www.vembu-tembumaa.ee TIEDEKESKUS AHHAA Tiedekeskus AHHAAn tarjonnassa on niin tiedettä, kiinnostavaa tekemistä, seikkailuja kuin mukavaa ajanvietettäkin lapsille ja aikuisille. Keskuksesta löytyy houkutteleva oppimisympäristö ja täällä opit uutta. Kaikki näyttelyt on rakennettu saa koskea -periaatteella, mikä tarkoittaa, että kaikkea saa itse kokeilla.

Sijainti: Sadama 1, Tarton kaupunki, Tartumaa Kotisivu: www.ahhaa.ee JÄÄAJAN KESKUS Jääajan keskus on koko perheelle tarkoitettu teemapuisto – paikka, jossa yhdessä talossa saa käsityksen koko universumin historiasta ja meidän tulevaisuudestamme viihteellisellä tavalla. Jääajan keskus on ainutlaatuinen vierailukeskus koko Baltiassa: täällä näkee esihistoriallisia eläimiä luonnollisessa koossa sekä kuinka maailman ja Viron luonto on muodostunut. Jääajan keskus julistettiin vuoden 2012 parhaaksi matkailukohteeksi.

Sijainti: Saadjärve 20, Äksin kylä, Tarton kunta, Tartumaa Kotisivu: www.jaaaeg.ee

NÄYTTELYT JA NÄHTÄVYYDET: ma–su 10–19 LIPUT: pilet.teletorn.ee teletorn.ee/fi

9км 10€ 34a, 38, 49 Nauti elämyksistä

|

45

uosi 2017 on Virossa lasten- ja nuortenkulttuurin vuosi, jonka tarkoituksena on innostaa apsia ja nuoria osallistumaan kulttuuriin ja olemaan itsekin luovia. Kulttuurivuoden tunuslause on “Minä myös!“ (“Mina ka!“) ja teemavuosi yhdistää kulttuurin eri osa-alueita a sisältää runsaasti Viron pienemmille ja suuremmille suunnattuja tapahtumia. Lasten ja uorten kulttuurivuoden pani alulle Viron kulttuuriministeriö ja sen käytännön toteutusta oordinoi Viron lastenkirjallisuuden keskus (Eesti Lastekirjanduse Keskus).

kuva: Ants Liigus

T

Tämä vuosi on Virossa lasten ja nuorten vuosi

iedustelin tarkemmin, mikä lapsille ja nuorille omistettu teemavuosi tarkalleen on ja millaisia tapahtumia siihen kuuluu. Kulttuurivuotta esitteli tarkemmin projektipäällikkö Marju Kask.

JOKAINEN LAPSI TARVITSEE ELÄMYKSIÄ Miksi kulttuurivuoden kohderyhmänä ovat tällä kertaa juuri lapset ja nuoret? “Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme. Siksi haluamme näin Viron tasavallan 100. syntymäpäivän edellä kääntää huomion juuri näihin uudelle avoimiin, ajatteleviin ja luoviin henkilöihin, joiden käsissä tulevaisuuden Viro on“, Marju Kask kuvailee. Hänen mukaansa kantavana ajatuksena on se, että aivan kuten jokainen lapsi tarvitsee kodin, rakastavan perheen ja ravitsevaa ruokaa, tarvitsee hän myös elämyksiä. Tällaisia elämyksiä voi saada niin omin käsin tekemisestä – kuvan piirtämisestä, runon kirjoittamisesta, laulamisesta, soittamisesta, tanssista – kuin myös toisten tekemisen kokemisesta ja tästä heränneistä tunteista.

“Lapsuus on parasta aikaa kokea kaikenlaista mahdollista kulttuuria, sillä silloin on aikaa ja intoa tutustua musiikkiin, taiteeseen, kirjallisuuteen tai mihin tahansa muuhun alaan. Tästä voi taas puolestaan syntyä jotain suurta“, projektipäällikkö arvelee ja lisää, että itse osallistuminen opettaa varmasti rakastamaan kulttuuria ja innostaa olemaan tavalla tai toisella luova myös sitten, kun pienistä kasvaa jo suuria.

46 | Nauti elämyksistä

MEILLÄ ON PALJON LAHJAKKAITA LAPSIA On tärkeää, että lapsia ja nuoria arvostetaan kulttuurin luojina ja yleisönä ja juuri tämä on kulttuurivuotemme tärkein päämäärä. “Eri puolilla Viroa on tuhansia lahjakkaita lapsia, jotka tekevät jo nyt suuria asioita – katsokaa vaikka Laulukarussellia tai Koolitantsua: ne ovat erittäin tasokkaita ja pitkän historian omaavia laulu- ja tanssikilpailuja. Meidän kaikkien kannattaa olla ylpeitä niihin osallistuvista lapsista!“ iloitsee Kask.

Lasten ja nuorten, vasta puhkeavien luovien alojen tekijöiden ja yleisön kanssa on hyvin tärkeää puhua arvoista, moniarvoisuudesta, jatkuvuudesta ja vastuusta. Eikä vain puhua: tärkeää on luoda ja toimia yhdessä.

50 IDEAN KILPAILU Kulttuurivuoden keskiössä ovat usein nuorten itsensä eri puolilla Viroa järjestettävät lapsille ja nuorille tarkoitetut kulttuuritapahtumat. “Näitä tapahtumia tuemme omasta puolestamme mitä suurimmalla ilolla“, Kask kertoo.

Esimerkiksi vuoden alussa avattiin lasten ja nuorten kulttuurivuoden ideakilpailu nimeltä 50 ideaa, jonka tavoitteena oli tehdä lasten ja nuorten kulttuurielämästä vieläkin merkityksellisempää ja hauskempaa erilaisten aloitteiden ja tapahtumien avulla. Ideakilpailu oli avoinna kaikille – mukaan lukien perheet, ystäväporukat, yhteisöt, järjestöt – ja

tärkeimpinä pidettiin projekteja, joiden ideoinnista joko vastasivat tai johon osallistuivat lapset ja nuoret, jotka ovat myös mukana projektin toteutuksessa.

“Kilpailuun esitettiin loistavia ideoita: nuoret järjestävät muotipäiviä, oman tuotannon kilpailuja, konsertteja, tanssijuhlia, arkeologiakursseja – tapahtumien kirjo on todella laaja. Huomaa, että nuoret ovat todella mukana tässä ja juuri tähän yhdessä tekemisen riemuun me haluammekin innostaa!“, Marju Kask sanoo.

LAPSELLINEN TUNNUSLAUSE “MINÄ MYÖS!“ Monille tulee teemavuoden tunnuslauseesta “Minä myös!“ ensimmäisenä mieleen eräs herttainen virolainen lastenlaulu, jossa lapsi haluaa myös osallistua kaikkeen. “Minä myös!“ on tietyllä tapaa myös muistutus siitä, ettei lapsia ei tule jättää syrjään, vaan heitä tulee kuunnella ja heidät pitää huomioida. “Myös lapsi lukee. Myös lapsi tahtoo. Myös lapsi osaa. Annetaan heidän siis tehdä ja olla, otetaan heidät mukaan ja näytetään heille, miten“, projektipäällikkö muotoilee.

Lasten ja nuorten kulttuurivuoteen kuuluvat myös hauskat hahmot, joita kutsutaan minakaiksi (“minämyösläiset“). Ne ovat värikkäitä, eloisia ja muuttuvaisia, aivan kuten lapset itsekin. Minakat saattavat lapsia koko kulttuurivuoden ajan, niitä voi kohdata kaikkialla Virossa ja jokainen voi tehdä niistä mielensä mukaan vieläkin värikkäämpiä ja hauskempia.

VUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Yksi Viron tämän vuoden tärkeimmistä tapahtumista on XII nuorten laulu- ja tanssijuhlat “Mina jään“, joka kokoaa kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria ympäri maata ja johon valmistautuminen edellyttää pitkäjänteistä ja perinpohjaista työtä. “Tämänvuotinen juhla on erityinen siitä syystä, että ensimmäistä kertaa kaikki juhlijat ovat syntyneet vapaassa Virossa, millä on omanlainen symbolinen merkityksensä“, Marju huomauttaa.

Nämä ovat nuoria, joiden arvomaailma ja teot vasta alkavat muovaamaan Viron valtion ja kansan tietä.

Nuorten laulu- ja tanssijuhlat on viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka koostuu laulujuhlien konserteista ja tanssijuhlien esityksistä. Tapahtuman esiintyjät ovat pääasiassa koululaisia. “Laulu- ja tanssijuhlat kerää Virossa järjestettävistä kulttuuri- ja massatapahtumista kaikkein runsaslukuisimman ja monipuolisimman yleisön ja se puhuttelee samalla tavoin kaikkia sukupolvia. Jos oman perheen lapsi osallistuu, niin pikkusisko kuin isoisäkin ovat hengessä mukana“, projektipäällikkö kertoo.

Teemavuoden puitteissa järjestetään ensimmäistä kertaa myös kesäinen Lasten tasavallan elämyskiertue (omistettu Viron 100-vuotispäivälle), jossa kuorma-autollinen kiinnostavia hahmoja ja lastenkulttuuria kiertää ympäri Viroa. Kesän aikana vieraillaan kaikissa 15 maakunnassa ja lapset voivat nauttia ulkoilmaesityksistä, osallistua työpajoihin ja tutustua labyrinttimaiseen leikkialueeseen ja he saavat Lasten tasavallan passin, joka takaa pääsyn moniin museoihin ja elämyskeskuksiin vuoden loppuun saakka. “Mutta huikeita tapahtumia järjestetään Virossa vielä satoja. Täytyy vain valita sopivat ja mennä paikan päälle“, vakuuttaa projektipäällikkö Marju.

kuva: Ants Liigus

kuva: Eleha Rudi

MYÖS NAAPURIMAAN VIERAAT OVAT TERVETULLEITA! Viro sijaitsee vain parin tunnin laivamatkan päässä Suomesta. Koska lapset ja nuoret ovat tänä vuonna erityisen huomioituja Virossa, niin miksei sovittaa suunnitelmiin mukava kulttuuripitoinen perheloma juuri Virossa? Täältä löytyy varmasti hauskaa tekemistä niin suurille kuin pienillekin.

Lasten ja nuorten kulttuurivuoden kotisivulla minaka.ee on kulttuurikalenteri, josta löytyvät kaikkien tapahtumien tarkemmat tiedot (kotisivuun voi tutustua myös englanniksi).

Nauti elämyksistä kuva: Aivar| 47 Pihelgas

Leigon järvimusiikkifestivaali

kuva: Jaak Jõepera

Kesän tapahtumat TOUKOKUU

KESÄKUU

27.5. Nokkakalafestivaali (Tuulekala festival). Festivaalilla kohtaavat me- 1.–4.6. relle kaihoisasti katsovat ihmiset sekä hyvää ruokaa, tanssia ja kalajuttuja arvostavat. Hiidenmaa. www.hiiukala.org

27.–28.5.

Jänedan puutarha- ja kukkapäivät. Jäneda tarjoaa jo 16. kertaa peräkkäin kaikille puutarhanhoidosta ja puistoista kiinnostuneille, joita on joka vuosi noin 10 000, oivallisen tilaisuuden hankkia tarpeelliset ja kiinnostavat tuotteet nopeasti ja helposti paikan päältä.

Jäneda. www.janedaturism.ee

27.5.–1.7. Haapsalun graafisen suunnittelun festivaali 2017. Jokavuoti-

nen festivaali keskittyy taiteilijan oman käden jälkeen graafisessa suunnittelussa. Esillä on 100 parasta kulttuurijulistetta ja valitaan 10 parasta julistesuunnittelijaa. Festivaalin avauspäivänä järjestetään kaikille avoin seminaari. Haapsalu. www.kultuurimaja.ee

27.–28.5. Kuressaaren katufestivaali. Festivaali tuo keskustaan ja puistoon katuruokaa, musiikkia ja tanssia, virolaista designia, katutaidetta, pienpanimojen oluita, viiniä, kirpputorin, antiikkia ja vanhaa tavaraa sekä paljon muuta. Kuressaare

28.5.

Tarton pyöräralli (Rattaralli). Itä-Euroopan suurin maantiepyöräilykilpailu, jonka ohjelmaan kuuluu myös Tarton pyörärallin lasten sarja, joka on maailman suurin lapsille tarkoitettu pyöräilytapahtuma. Tartto. www.tartumaraton.ee

31.5.–4.6.

XXXVI Tallinnan Vanhankaupungin päivät. Vanhankaupungin pihat, aukiot, kadut, kahvilat ja salit täyttyvät musiikista, taiteesta, teatterista ja monista muista suuremmista ja pienemmistä tapahtumista.

Vanhakaupunki, Tallinna. www.vanalinnapaevad.ee

48 | Sielun ruokaa

Kansainvälinen visuaalisen teatterin festivaali NuQ Treff. Kansainvälinen visuaalisen teatterin festivaali esittelee nykyaikaista visuaalista teatteritaidetta, nukketeatterin perinteitä ja yllättää katsojan aivan uusilla teatterimuodoilla. Tallinna. www.piletilevi.ee

1.–4.6. Narvan kaupungin päivät 2017. Kesän alussa järjestetään Narvas-

sa vuosittain Narvan kaupungin päivät, joilla esiintyy niin ammattimaisia kuin myös harrastelijaryhmiä, kansankulttuuriyhdistyksiä, tunnettuja henkilöitä kulttuurin ja urheilun saralta sekä kaupungin asukkaita. Narva. www.narva.ee

2.–4.6. XI seppien festivaali Barokkitaos (Barokksepis) 2017. Ahjot pan-

naan Narvan linnan Pohjoispihalla koville, kun todelliset miehenköriläät kohtaavat mitelläkseen siitä, millaisesta raudasta kunkin maan sepänpojat on tehty. Narvan museon Pohjoispiha. www.narvamuuseum.ee

2.6. Keski-Viron kesän avajaisjuhlat 2017. Türin laulukenttä. www.tre.ee 2.–4.6.

Käsmun kauniit konsertit 2017. Yhdeksättä vuotta järjestettävä musiikkikesän ensimmäinen suurtapahtuma, joka kokoaa paikalle vuosittain yli 10 000 ihmistä. Luonnon ja musiikin harmoniaa sekä menoa kesäkuussa Käsmun kapteenikylässä. Käsmu. www.kaunidkontserdid.ee

3.6. XII Pohjois-Liivinmaan festivaali. Perinteen mukaisesti järjestetään suu-

ret markkinat, erilaiset ryhmät esiintyvät ja työpajat odottavat kiinnostuneita. Festivaali on hyvä esimerkki kunnan asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä. Häädemeeste. www.haademeeste.ee

3.–4.6.

Viron ilmailupäivät 2017. Viron ilmailupäivät on perinteisesti Baltian suurin ilmailutapahtuma, jossa esiintyy kuuluisia taitolentäjiä, Viron ilmavoimien ja poliisi- ja rajavartiolaitoksen lennoston lentokoneita ja helikoptereita, varjoliitäjiä, moottoroituja riippuliitimiä, laskuvarjohyppääjiä ja esitellään uutta lentotekniikkaa. Viron ilmailumuseo, Tartumaa. www.lennundusmuuseum.ee

3.6.

Kaparock 2017. Musiikista, hyvästä seurasta ja kaikesta niihin kuuluvasta voi nautiskella keskiyöhön saakka! Tohisoon kartanopuisto, Raplamaa. www.kaparock.ee

28.6.–1.7.

XXI kansainvälinen Muhun tulevaisuuden musiikin festivaali Juu Jääb 2017. Juu Jääb on jokakesäinen kansainvälinen muusikoiden, taiteilijoiden ja yleisön kohtauspaikka, joka esittelee samalla myös Viron saarien omaperäistä ilmapiiriä parille tuhannelle festivaalivieraalle jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Muhun saari ja Saarenmaa. www.juujaab.ee

6.6.

Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT. Helen Lokuta (mezzosopraano), Martti Raide (piano). Ohjelmassa: E. Grieg, J. Sibelius, M. Saar, E. Mägi, E. Tamberg yms. Tallinnan Filharmonian Mustapäiden talo. www.interpreet.ee

7.–10.6. Tarton luontofestivaali 2017. Tarton luontofestivaali kutsuu kiin-

nittämään huomiota kaupunkiluontoon ja kaupungissa eläviin lajeihin.

Festivaalipäivien aikana järjestetään eri puolilla kaupunkia työpajoja, luontoretkiä, keskusteluiltoja, luontopelejä ja mielenkiintoista tekemistä koko perheelle. Tarton keskustan puisto. www.loodusfestival.ee

7.6., 8.6. ja 9.6.

Star FM -radiokanavan kesäkonsertit. Kesäkonserteissa lavalle astuvat legendaariset artistit Boney M, Joy ja Koit Toome sekä Sarah. Tartto, Pärnu, Rapla. www.piletilevi.ee

28.6.–1.7. Haapsalun Tšaikovski-festivaali. Pienellä Virolla ja vielä pienemmällä Haapsalulla on kerrottavanaan eräs upea musiikillinen tarina.

Haapsalu. www.concert.ee

29.6. Tarton kaupungin päivä 2017 – Oopperasymbioosi 2. Kaupungin

päivä ei mahdu enää yhteen päivään: 29. kesäkuusta on muodostumassa Tartossa oopperan ja klassisen musiikin minifestivaali, joka alkaa jo kaupungin päivää edeltävän päivän alkuiltana ja venyy vielä seuraavaan päivään! Tartto. www.tartulinnapaev.ee/et

29.6.

Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT. Mari-Liis Päkk (viulu), Peep Lassmaan (piano). Ohjelmassa: E. Boch, S. Prokofjev, L. Berio, M. Ravel. Tallinnan Filharmonian Mustapäiden talo. www.interpreet.ee

8.–11.6.

Rakveren kaupungin päivät 2017. Kaupungin päivinä juhlitaan Rakveren kaupungin syntymäpäivää. Kolmen päivän aikana vierailijat voivat nauttia erilaisista tapahtumista, joiden keskiössä on Pikk-kadun käsityömarkkinat. Rakvere. www.rakvere.ee

29.6.–1.7.

Retrobest Festival 2017. Retromusiikin ja ja yhden aikakauden festivaali. Ensimmäisellä Retrobestillä oli kahden päivän aikana yli 20 000 kävijää, mikä tekee tapahtumasta Baltian suurimman retrofestivaalin. Pühajärven puisto, Valgamaa. www.retrobest.ee

10.–11.6.

Tallinnan katuruokafestivaali 2017 & TaDaa! -festivaali 2017.

Tallinnan katuruokafestivaali on räyhein katuruoalle omistettu tapahtuma Virossa. Kahtena päivänä tarjotaan Telliskiven luovien alojen keskuksen pihalla, ravintoloissa ja kahviloissa sekä saleissa makuelämyksiä yli 50 katuruoan tarjoajalta Virosta ja ulkomailta. Vuoden 2017 festivaali on erityisen keskittynyt suomalaisiin ruokiin ja kokkeihin. TaDaa! on ainutlaatuinen katutaiteilijoiden festivaali jossa kolmella ”lavalla” esiintyy ammattimaisia katutaiteilijoita ympäri maailman. Telliskiven luovien alojen keskus, Tallinna. www.tallinnstreetfoodfest.ee. www.tadaafestival.org

10.6.

SUOMI 100 -SUURKONSERTTI. Konsertti on Suomen 100-vuotisjuhlan päätapahtuma Virossa. Yleisön eteen nousee 9 suomalaista ja 9 virolaista pop- ja rockmuusikkoa, jotka esiintyvät yhdessä ja erikseen.

Lavalla on koko illan iltaa tahdittava suomalais-virolainen orkesteri. Vapaudenaukio, Tallinna. www.finst.ee/soome-100

11.6. Rammsteinin konsertti. Tallinnan laulukenttä. www.piletilevi.ee 12.–18.6. Katutaidefestivaali Stencibility. Tartosta alkunsa saanut Viron

jokakeväinen katutaidefestivaali, joka järjestetään samaan aikaan myös muissa paikoissa. Eri puolilla Viroa. www.stencibility.eu

29.6.–1.7.

Pärnun hansapäivät 2017. Keskiaika- ja perinnekulttuurifestivaalilta löytyy hansatori ja käsityöläismarkkinat sekä runsaasti kulttuuriohjelmaa. Pärnu. www.hansa.parnu.ee

30.6.–1.7.

Hard Rock Laager 2017. Viron metal-bändien parhaimmiston lisäksi festivaali tuo lavalle useita ulkomaisia artisteja. Vana-Vigala, Raplamaa. www.hardrocklaager.ee

30.6.–2.7. XII nuorten laulu- ja tanssijuhlat “Mina jään”. Laulujuhlat nostavat esiin uuden sukupolven säveltäjien tuotantoa ja kokeneiden kapellimestarien ohella esiintyvät useat nuoret kapellimestarit saavat ensikokemuksensa laulujuhlista. Tallinnan laulukenttä, Kalevin keskusstadion, Tallinna. www.laulupidu.ee

30.6.–8.7.

Suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut 2017. Suunnistuksen huipputapahtuma tuo Etelä-Viroon kamppailemaan maailmanmestarin tittelistä 50 maan joukkueet ja pari tuhatta urheilufania Virosta ja ulkomailta kannustamaan heitä. Tartto, Viljandi, Rõuge, Vitipalu. www.woc2017.ee

16.–18.6.

Seto Folk Metsään päin (Metsa poole). Festivaali, jossa elämykset syntyvät musiikin ja luonnon yhteisvaikutuksesta.

Jännittävät konserttipaikat (aamu- ja yökonsertit lotjalla, järven äärellä, metsäaukiolla, maatilamuseon ikivanhassa riihituvassa jne.) luovat ilmapiirin, joka antaa musiikin todellakin puhutella kuulijoita. Värska. www.setofolk.ee

HEINÄKUU 1.–30.7.

Kablin auringonlaskun festivaali. Keskikesällä järjestettävä neliviikkoinen festivaali houkuttelee lomailemaan Kabliin Viron parhaalla musiikkitarjonnalla, jännittävillä tapaamisilla, lumoavalla auringonlaskulla ja viihtyisällä ilmapiirillä. Kabli, Pärnumaa. www.kablifest.com

17.–18.6.

XXIII maalaismarkkinat Vastseliinassa. Maalaismarkkinat Vastseliinan kauppalassa tarjoavat viihdettä, erilaisia huvittelukohteita, markkinahumua ja monipuolista kulttuuriohjelmaa niin suuremmille kuin pienemmillekin. Vastseliina. www.vastseliina.ee/laat

23.–25.6. Sillamäen kaupungin syntymäpäivä. Sillamäen kaupunki viettää 60-vuotispäiviään. Juhlaohjelmassa paraati, konsertteja, työpajoja, tanssi-iltamat, lastenohjelmaa, retroautojen näyttely. Sillamäe. www.sillamae.ee

27.6.

Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT. Mari-Liis Päkk (viulu), Peep Lassmaan (piano). Ohjelmassa: E. Boch, S. Prokofjev, L. Berio, M. Ravel. Elvan Raatihuone. www.interpreet.ee

3.–16.7.

XXXI Pärnun kansainvälinen dokumentti- ja antropologisten elokuvien festivaali. Baltian vanhimmat filmijuhlat, jotka järjestetään vuonna 2017 jo 31. kertaa. Yksi festivaalin pääteemoista on ollut jo ensimmäisestä festivaalista lähtien alkuperäiskansojen ja niiden kulttuurien eloonjääminen. Pärnu, eri puolilla Viroa. www.mona.ee

4.–8.7. Klassisen musiikin festivaali Saarenmaan soivat urut 2017 (Helisevad Saaremaa orelid). Kesäisen festivaalin viitenä päivänä järjestetään konsertteja viidessä arvokkaassa saarenmaalaisessa kirkossa. Ohjelmassa on kaunista klassista musiikkia. Saarenmaa. www.helisevadorelid.ee

Sielun ruokaa

|

49

4.–9.7.

XIX kesämusiikkifestivaali Seitsemän kaupungin musiikkia (Seitsme linna muusika). Festivaalin alkuperäinen idea – seitsemän päivää, seitsemän konserttia, seitsemän kaupunkia – on ajan myötä laajentunut ja nykyään suuresta kesätapahtumasta on muodostunut ohjelmaa täyteen ladattu musiikkiviikko, jolla esityspaikkoja on eri puolilla maakuntaa. Itä-Virumaa. www.concert.ee/7-linna-festival

5.–8.7.

Õllesummer festival 2017. Viron suurin ulkoilmafestivaali Õllesummer tarjoaa 4 päivän aikana noin 8 lavalla runsaan kattauksen virolaisia ja ulkomaisia artisteja joka makuun. Tallinnan laulukenttä. www.ollesummer.ee

6.7.

Jaanipäiv ja Ivan Kupala. Ortodoksiset setut ja Peipsijärven äärellä asuvat vanhauskoiset juhlistavat vuoden valoisinta yötä, juhannusta, vanhan kalenterin mukaisesti heinäkuussa. Viron ulkomuseo, Tallinna. www.evm.ee/est/avaleht

6.–9.7. Võrun perinnetanssifestivaali. Festivaali kutsuu kaikki soitosta ja

tanssista kiinnostuneet valssiin ja valssin juurille etsimään erilaisista valsseista yhteistä rytmiä ja henkeä. Võru. www.vorufolkloor.ee

6.–11.7. Festivaali Lasihelmipeli (Klaaspärlimäng). Tämä tunnettu festi-

vaali keskittyy erikoisiin instrumentteihin, epätavallisiin kokoonpanoihin sekä liittymäkohtiin muiden taiteenalojen ja filosofian kanssa. Jokakesäinen musiikkifestivaali on tällä kertaa ammentanut inspiraatiota Hermann Hessen samannimisen romaanin aineksista. Tartto. www.erpmusic.com

6.–15.7. Peipsin järvifestivaali. Kulttuurilla lastatut laivat saapuvat 10 päi-

vää kestävän festivaalin aikana joka päivä uuteen satamaan, jossa järjestetään koko päivän ajan erilaisia Peipsijärven kulttuuriperintöä ja luontoa ja Viron perinnemusiikkia esitteleviä työpajoja, laivaretkiä ja konsertteja.

Satamat Peipsijärven rannoilla. www.peipsifestival.ee

7.7. Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT. Ma-

rie-Helen Aavakivi (viulu), Andreas Lend (sello), Maarit Saarmäe (piano).

Ohjelmassa: H. Eller, A. Lemba, E. Kapp. Tallinnan Filharmoonian Mustapäiden talo. www.interpreet.ee

8.7.

Elvan kahvilapäivä (Kohvikutepäev). Mäntykaupungissa neljännettä kertaa avattavat kotikahvilat kestittävät ystävällisesti niin läheltä kuin kauempaakin saapuneita vieraita. Elva

9.7. Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT. Ave Kruup (piano) ja puhallinsoitinkvintetti Estica. Ohjelmassa: W. A. Mozart, P. Hindemith, C. Kreek, V. Kapp, J. Rääts. Tallinnan Filharmonian Mustapäiden talo. www.interpreet.ee

11.–12.7. Viron solistiyhdistyksen konsertti. KAMARIMUSIIKKIKONSER-

TIT. Nokkahuiluyhtye Cantores Vagantes. Ohjelmassa: A. Agricola, A. Brumeli, P. de la Rue jms. Muhun Katariinan kirkko ja Nigulisten museon konserttisali, Tallinna. www.interpreet.ee

14.–15.7. American Beauty Car Show. Baltian suurin amerikkalaisten au-

tojen tapahtuma, jossa näyttely, tapaaminen ja kiihdytysajot. Haapsalun piispanlinna. www.american.ee

14.–15.7.

Tartu Rally 2017. Kansainvälinen autourheilukilpailu, joka kuuluu Viron autorallin mestaruussarjan viralliseen kalenteriin. Tartto. www.tarturally.eu

14.–16.7. Punk & Rock festival. Kaksipäiväinen alakulttuuritapahtuma luo

katsauksen Viron punkyhtyeiden parhaimmistoon. Raadin kartanopuisto, Tartto

14.–22.7.

Saarenmaan oopperapäivät 2017. Festivaalin päätapahtuma on Rein Rannapin uuden oopperan "Nurjatu saar" maailmanensiesitys.

Kuressaaren linnanpiha, Saarenmaa. www.saaremaaopera.eu/et

15.7. Alatskiven vanhan tavaran markkinat. Esiintymässä kansanmuusikoi-

ta, esitellään vanhoja moottoriajoneuvoja. Vieraat ovat tervetulleita myös Liivin museoon, Alatskiven linnaan ja Alatskiven luontokeskukseen.

Alatskivi, Tartumaa. www.sibulatee.ee

15.–18.7. Tallinnan meripäivät 2017. Viron suurin ilmainen meri- ja perhejuhla. Tallinna. www.tallinnamerepaevad.ee

20.–23.7.

7.–8.7.

Setujen juhannuskokko. Perinteikkäällä festivaalilla esiintyy setujen laulu- eli leelo- ja tanssiryhmiä sekä pop/rockyhtyeitä. Kären kyläaukio, Toomasmäe, Põlvamaa

8.–9.7.

Tarton hansapäivät 2017. Hansapäivillä vierailevat voivat nauttia kahtena päivänä livekonserteista, leikkisistä esityksistä ja paljosta muusta, joihin ovat tervetulleita niin nuoret kuin vanhatkin hansapäiväläiset.

Paikalla järjestetään myös perinteiset runsaat hansamarkkinat. Tartto. www.hansapaevad.ee

7.–9.7.

Tartu Mill Triathlon. Kaupunkitriathlon, joka tarjoaa kunnon haasteen kilpaurheilijalle, mutta myös elämyksiä harrastelijalle ja lapsille. Tartto. www.tartutriatlon.ee

7.–10.7. Pärnu Harmonica Festival 2017. Pohjois- ja Baltian maiden suurin ja tunnetuin musiikkifestivaali, jossa pääinstrumenttina on huuliharppu ja sen ohella sen ”nuorempi veli” haitari. Pärnu. www.piccolo.ee

8.7.

Suuri rantakyläfestivaali pienessä kalastajakylässä – Meidän kylän juhlat (Meie Küla Pidu). Pieni rantakylä Lindi Pärnumaalla avaa porttinsa ja kutsuu kaikkia maaseudusta ja merestä pitäviä hyviä ihmisiä nauttimaan kesästä ja merestä, kalasta, käsityöstä, ruoasta, musiikista ja viihteestä – tietenkin ainoastaan hyvästä, virolaisesta, itse ja rakkaudella tehdystä. Lindin kylä, Pärnumaa

50 | Sielun ruokaa

XIII Hiidenmaan perinnemusiikkifestivaali Hiiu Folk 2017.

Ohjelmassa on konsertteja, työpajoja, elokuvia, luontoretkiä ja paljon muuta. Pienemmille askartelua! Hiidenmaa. www.hiiufolk.ee

21.–22.7. Ostrovan festivaali 2017. Kahden päivän aikana voi kuunnella ja katsella niin tunnettuja artisteja kuin vasta nousevia muusikoitakin.

Musiikkielämysten lisäksi osallistujat voivat katsoa teatteriesitystä ja oppia myös monta setujen kansantanssia ja -laulua. Ostrova, Võrumaa. www.ostrovafestivalid.ee

22.7.

Tõrvan loitsu 2017. Suurin tulen, veden ja musiikin ulkoilmaesitys!

Veskijärve, Tõrvan kaupunki. www.torva.ee

22.–23.7.

Joogafestivaali 2017. Joogafestivaalilla esiintyvät parhaat joogaopettajat Virosta ja ulkomailta. Voit kokeilla yli kymmentä erilaista joogatyyliä, kuunnella luentoja ja osallistua työpajoihin. Haapsalu. www.joogafestival.ee

22.7.

Iloisten lasten festivaali (Rõõmsate laste festival). Festivaali on kaikenikäisten lasten ja lapsenmielisten kesän odotetuin tapahtuma – paikallisille pakollinen ja muille hyvä syy vierailla Pärnussa. Pärnu. www.lastefestival.ee

27.–30.7. XXV Viljandin perinnemusiikkifestivaali. Festivaalin teema on

Uutta ja vanhaa, mikä antaa samalla materiaalia festivaalin 25-vuotissyntymäpäivään. Viljandi. www.folk.ee

28.–29.7.

Majakkakonsertti (Tuletorni kontsert) 2017. Kaksipäiväinen minifestivaali tarjoaa laatumusiikkia eri tyylien edustajilta. Kuultavana on poppia, rockia, jazzia, bluesia ja folkia tunnetuilta tekijöiltä. Rannapungerja, Itä-Virumaa. www.tuletornikontsert.ee

28.–29.7. Rock in Haapsalu. Yksi kesän suurimmista rockjuhlista tuo virolaiseen pikkukaupunkiin joukon maailman rockklassikoiden legendoja.

Haapsalun piispanlinna. www.rockinhaapsalu.ee

29.7.

Uulun lammasjuhlat (Uulu lamba vest) 2017. Koko perheelle suunnatuilla lammasjuhlilla järjestetään Viron mestaruuskilpailut lampaanlihan grillauksessa sekä paikallisten käsitöiden ja muiden tuotteiden markkinat. Uulu, Pärnumaa. www.facebook.com/lambavest

29.–30.7. Viron maatilapäivät. Jäneda, Länsi-Virumaa. www.janedaturism.ee 31.7.–6.8. Hiidenmaan tanssifestivaali 2017. Viikon pituinen nykyaikai-

sen tanssin ja teatterin festivaali Hiidenmaan Käinassa antaa niin kokeneille tanssinystäville kuin uusien elämyksien etsijöillekin tilaisuuden tutustua nykyaikaisen tanssin ja teatterin saralla tapahtuvaan. Käina, Hiidenmaa. www.tants.org

ELOKUU 1.–5.8. XXIII Kuressaaren kamarimusiikkipäivät. Viron vanhin ja tunnetuin kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali on yleisön suosima ja odottama musiikkitapahtuma. Kuressaare. www.kammerfest.ee

3.–6.8.

Tarton kansainvälinen puhallinsoitinfestivaali Soitin jytisee (Mürtsub pill). Tällä Viron suurimmalla ja Baltiassa ainutlaatuisella orkesterimusiikkifestivaalilla esiintyy tanssi- ja lastenorkestereita, big bandejä ja festivaalin yhteisorkesteri. Tartto. www.potartu.ee

3.8.

Terminaator-yhtye akustisena elämyksenä. Kiivitajan maatilan piha, Pangodin kylä. www.onlinepilet.ee

4.–5.8. Pärnu XX kiltapäivät. Käsityö- ja käyttötaidejuhla Pärnun keskustassa. Pärnu. www.maarjamagdaleenagild.ee

4.–5.8.

Augustibluus-festivaali. Elokuinen bluesfestivaali tekee Haapsalun kaupungista hyvän musiikin ystävän paratiisin. Haapsalu. www.augustibluus.ee

4.–5.8. Intsikurmun festivaali 2017. Intsikurmun festivaalilla mystisessä

metsäpuistossa paras virolainen musiikki ja lupaavat ulkomaiset artistit kohtaavat ehdottomasti parhaimman festivaaliyleisön. Intsikurmun metsäpuisto, Põlvamaa. www.kurmu.com

4.–5.8. Leigon järvimusiikkifestivaali 2017. Konsertteja ja mahtavia tuliesityksiä. Leigon maatila, Valgamaa. www.leigo.ee/festival

4.–13.8. Birgitta Festival 2017. Elokuisina iltoina arvoisa Piritan luostari

muuttuu nykyaikaiseksi oopperataloksi, jossa voi nauttia musiikkiteatterin eri lajeista: klassisesta oopperasta, baletista, oratorioista, modernista tanssista ja musiikillisesta huumorista. Piritan luostarin rauniot, Harjumaa. www.birgitta.ee

5.8. Setumaan kuningaskunnan päivä. Lauletaan setujen hymniä, kansa

valitsee mestarit ja setujen uuden edustajan (sootskan), laulajat (sõnolised) ja kansantanssin (kargus) tanssijat kilpailevat, valmistetaan setujen perinneruokia ja käsitöitä, setujen armeija näyttäytyy. Illalla vierailijat ovat tervetulleita kirmaskiin eli setujen kyläjuhlaan, jossa voi nauttia soitosta, setujen laulusta eli leelosta sekä tanssista. Misson kunta, Luhamaa. www.setomaa.ee

VANEMUINE-TEATTERI yhteistyössä CAMERON MACKINTOSHIN KANSSA esittää uuden version BOUBLILIN JA SCHÖNBERGIN musikaalista

148. KAUSI

ENSI-ILTA 25.11.2017 TARTOSSA VANEMUISEN SUURESSA TALOSSA 8.12.2017 TALLINNASSA NORDEAN KONSERTTITALOSSA ESITYSKIELI VIRO, TEKSTITYS ENGLANNIKSI JA SUOMEKSI Les Misérables musikaalin lisenssi kuuluu Music Theatre Internationalille (MTI) yhteistyössä CAMERON MACKINTOSH LTD:n kanssa.

Sielun ruokaa

|

51

7.–12.8.

Tarton rakkauselokuvien festivaali tARTuFF. Kuuden päivän aikana Tarton Raatihuoneentorilla esitetään 12 elokuvaa, joista jokainen kertoo suoraan tai epäsuorasti rakkaudesta. Raatihuoneentori, Tartto. www.tartuff.ee

10.–12.8.

Kuressaaren meripäivät 2017. Perinteinen merifestivaali, joka järjestetään vuonna 2017 jo 21. kertaa ja jossa on kiinnostavia tapahtumia ja rannan täydeltä festivaalihumua. Kuressaare. www.merepaevad.ee

20.8. Hapankurkkufestivaali. Kurkun sesonkiaikana järjestettävällä festi-

vaalilla voi maistella erilaisia kurkkusäilykkeitä, ostaa mukaan paikallisia ruokia ja käsitöitä, kuunnella kansanomaisia lauluja ja laulaa mukana, osallistua työpajoihin ja tehdä itse käsitöitä. Tahku Taren kyläkeskus, Pärnumaa. www.rannatee.ee/hapukurgifestival

20.8. Tarton rullaluistelumaraton. Baltian ja Skandinavian suurin rullaluis-

telutapahtuma, jonka tapahtumiin osallistuu n. 1500 rullaluistelijaa. Tartto. www.tartumaraton.ee

10.–17.8.

Pärnun musiikkifestivaali 2017. Yksi Viron arvostetuimmista klassisen musiikin festivaaleista, joka on kasvamassa yhdeksi merkittävimmäksi eurooppalaiseksi orkesterifestivaaliksi. Pärnu. www.parnumusicfestival.ee

11.–12.8.

Mielipidefestivaali (Arvamusfestival) 2017. Festivaali on koko yhteiskuntaa mukaan kutsuva erilaisille keskusteluille avattu tapaamispaikka, jonka tavoitteena on kehittää mielipidekulttuuria ja kansalaistietoisuutta. Paide. www.arvamusfestival.ee

11.–13.8. VIRU FOLK 2017. Kymmenes pohjoismaisen musiikin festivaali juhlistaa Suomen 100-vuotissyntymäpäivää. Käsmu, Länsi-Virumaa. www.virufolk.ee

11.–13.8.

Valkean neidon aika (Valge Daami aeg). Kaikkein lähimpänä elokuista täyskuuta olevana viikonloppuna Haapsalun vanhakaupunki muuttuu vilkkaaksi markkinapaikaksi, jossa monipuolinen ohjelma kestää aamusta iltaan ja hämärän saapuessa piispanlinnassa esitetään Valkean neidon ulkoilmaesityksiä. Haapsalu. www.valgedaam.ee

11.–13.8.

Tarton ruoka- ja viinifestivaali. Kolmipäiväinen paikallista ruokaa arvostava festivaali tarjoaa aitoja ruokaelämyksiä ja kiinnostavaa viihdykettä koko perheelle. Uutuutena järjestetään pop-up-gourmetillallinen, avataan monipuolinen viinialue ja kolmantena päivänä kotikahvilat avaavat ovensa vierailijoille. Tartto. www.maitsevtartu.ee

11.–13.8.

Historiafestivaali Narvan taistelu (Narva lahing) 2017. Narvan linna on elokuun alussa tulvillaan sodan ääniä, kun tykinlaukaukset kajahtelevat ja soturijoukot taistelevat elämästä ja kuolemasta. Narva

12.8.

Augustiunetus. Pärnun keskustassa ja rannan alueella voi unettoman elokuisen illan ja yön aikana kokea erilaisia teatteri-, kirja-, musiikki-, tanssi-, muoti- ja ruokataide-elämyksiä. Pärnu. www.augustiunetus.ee

23.–27.8. Tallinnan tornit -festivaali. Tyylikkäitä konsertteja ja kaunista

musiikkia perinteisillä ja yllättävillä konserttipaikoilla, musiikkiteemaisia kävelyretkiä, yhteislaulua ulkoilmassa, loppukesän auringonlaskuja, hurmaavia näkymiä niin Tallinnan kaupunkiin kuin myös kauas meren yli. Tallinnan kuuluisan ”kalasäilykesiluetin” eri tornit. www.corelli.ee

24.–26.8. We Love The 90s. Euroopan suurin retrofestivaali. Tallinnan laulukenttä. www.piletilevi.ee

24.–26.8. Aparaaditehasen festivaali. Toista kertaa järjestettävä festivaali tuo yleisölle neljän päivän aikana monipuolista kulttuuriohjelmaa, jossa yhdistyy rakennuksessa toimivien tahojen tarjonta, yökino, ruoka, katu-urheilu ja musiikki. Aparaaditehas, Tartto. www.aparaaditehas.ee

26.8.

Telliskiven kirppufestivaali 2017. Viron suurimmalle uusiokäyttöön keskittyvälle festivaalille avataan yli 400 myyntipaikkaa, joissa myydään uusiotavaroita, designia ja käsityötä, vanhaa tavaraa ja hyvää ruokaa. Telliskiven luovien alojen keskus, Tallinna. www.telliskivi.eu

26.8. Kallasten kala-ja sipulimarkkinat. Perinteinen Peipsin ranta-alueen

loppukesän tapahtuma, jossa myyjät tuovat markkinoille erilaisia tuotteita, ml. kuuluisaa Peipsin sipulia. Kallaste, Tartumaa. www.sibulatee.ee

26.8. Muinaistulien yö 2017. Illan tarkoituksena on sytyttää Itämeren rannalla niin paljon kokkoja, että kaikkialta meren rannalta voisi nähdä kaksi tai useamman. Tässä onnistuttiin Virossa suurelta osin jo vuonna 2009, nyt teemme sen uudestaan! Eri puolilla Viroa. www.muinastuled.ee

26.–27.8. Säilykefestivaali Kesä purkkiin! Narvan museon Pohjoispiha. www.narvamuuseum.ee

16.–19.8. Kaupunkifestivaali UIT. Tieteidenvälinen festivaali, jossa tutus-

SYYSKUU

tutaan Tarttoon ympäristöystävällisen taiteen johdolla. Tartto. www.uit.ee

18.–20.8. Ekofestivaali. Festivaali kutsuu kaikki ympäristöä säästävää 9.–11.9. elämäntapaa ja kotimaista tuotantoa arvostavat ihmiset Põlvamaalle! Põlvamaa. www.ecofest.ee

19.8.

Hiidenmaan kala- ja olutfestivaali. Paikallisen ruoka- ja juomakulttuurifestivaalin tavoitteena on esitellä historiallisesti arvokkaita hiidenmaalaisia perinteitä ja pitää niitä arvossa. Kassarin lomakeskus, Hiidenmaa. www.kassarikeskus.ee

19.–20.8.

Filminauhafestivaali 2017: ULM. Loppukesän tunnelmallinen festivaali, hieman salaperäinen, kiehtovaa unta muistuttava. Hyvää musiikkia, laadukkaita elokuvia ja mukava ilmapiiri. Vanhan tekniikan säilytyspaikka, Järvamaa. www.kinosoprus.ee/filmilindifestival-2017

19.8. Varnjan SaunafEST. Saunan ystäville lämmitetään kuumaksi ja heidän käytössään on yhtenä iltana rajoituksetta erilaisia saunoja Varnjan kylätien varrella. Varnjan kylä, Peipsiäären kunta, Tartumaa. www.sibulatee.ee

19.8. Vanamõisan käsityömarkkinat. Perinteinen perhetapahtuma, joka kerää paikalle vuosittain lähes 500 myyjää ja yli 12 000 vierailijaa kaikkialta Virosta. Vanamõisan ulkoilmakeskus, Harjumaa. www.käsitöölaat.ee

52 | Sielun ruokaa

Narvan oopperapäivät ContempArt. Kansainvälinen nykymusiikkifestivaali. Festivaalin tavoitteena on tuoda lavalle nykyaikaisten säveltäjien musiikkia, erityisesti lavamusiikkia (ooppera, baletti) sekä myös suurmuotoja. Narvan linna. www.contemparteesti.ee

22.–24.9. Motoshow. Motoshow on jo useita vuosia ollut ainoa Virossa

järjestettävä autonäyttely, joka kokoaa yhteen niin tuoreimmat autouutiset, harrasteautot kuin moottoriurheilutekniikan ja tarjoaa mielenkiintoista katsottavaa ja silmäniloa koko perheelle. Tartu Näitused -messukeskus, Tartto. www.motoshow.ee

HUOMIO! Tässä esitetty tapahtumakalenteri ei ole lopullinen ja vastaa 15.5.2017 käytettävissä olleita tietoja. Loma Virossa ei vastaa tapahtumien toteutumisesta. Suosittelemme tarkistamaan tapahtumaa koskevat tiedot joko kääntymällä paikallisen matkailuneuvontapisteen puoleen tai kotisivulta www.kultuur.info

aa Teemam Suomi017 2

uuta k o l e .

11.-13 ÄSMU K

VIRU FOLKIN OHJELMA 2017 PERJANTAI 11.8.

16:00 KIRKKO: Kalle Sepp

& Mikk Tammepõld 17:00 VINTERIN LAVA: Krunks More 17:00 KULTTUURITALO: Näyttelyn ”Rajaton meri” avaaminen 18:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, Nipsu & Pikku Myy esityksessä “Nyt juhlitaan” 18:30 MAGNUMIN METSÄLAVA:

Indigolapsed

Kymmenes Viru Folk juhlistaa Suomen sadatta syntymäpäivää! esän lempeimpään aikaan 11.–13. elokuuta Pohjois-Viron kauneimmassa rantakylässä Käsmussa kymmenettä kertaa järjestettävä pohjoismaisen musiikin koko perheen festivaalin Viru Folkin henki on tällä kertaa kahden merkkipäivän mukainen, sillä festivaalin teemana on satavuotiaan Suomen kulttuuri. Suomi 100 -hankkeen viralliseen ohjelmaan kuuluva Viru Folkin musiikkiohjelma kerää paikalle virolaisten folkmuusikoiden lisäksi tusinan verran huipputason suomalaisia musiikkiryhmiä. Tällaista eri sukupolvien suomalaisten folktähtien keskittymää ei ole Viron festivaaleilla ennen ollut tilaisuutta kokea.

Aiemmin, vuonna 2009, Käsmussa on esiintynyt näistä vain Karjalasta kotoisin oleva Värttinä, jota festivaaliyleisö on odottanut takaisin jo pitkään.

Odotettuja ovat epäilemättä myös Finntroll ja Kimmo Pohjonen, joka tällä kertaa jakaa lavan lauteet kahden kauniin tyttärensä kanssa.

Seitsemällä lavalla järjestettävien suomalaisten ja virolaisten muusikoiden konserttien lisäksi festivaali tarjoaa mahdollisuuden huviajeluihin erilaisilla aluksilla ihmeellisen kauniilla Käsmun lahdella, ruoka- ja juomanautintoja kymmenissä ulkokahviloissa ja avatuilla kotipihoilla, metsäretkiä ja suomalaisia elokuvia, näyttelyitä ja käsityöläisten tuotteita.

Festivaalin lastenohjelman tähtenä on Muumipeikko ystävineen Naantalin Muumimaailmasta.

Tallinnan ja Käsmun välillä kulkee festivaalibussi, paikan päällä palvelevat polkupyöräriksat. Käsmun mäntyjen alle levittäytyy vierailijoiden telttailualue. Katso lisätietoja www.virufolk.ee.

K

18:30 KULTTUURITALO: Lauri SaatpaluN monologinäytelmä “Kuinka söin koiran” 19:45 PÄÄLAVA: Festivaalin avausseremonia 20:00 PÄÄLAVA: Pekko Käppi &

K:H:L:L

18:30 KULTTUURITALO: Lauri SaatpaluN monologinäytelmä “Kuinka söin koiran” 18:30 MAGNUMIN METSÄLAVA:

Lauantaitanssit - Jaakko Laitinen & Väärä Raha 20:00 PÄÄLAVA: Värttinä 21:30 MAGNUMIN METSÄLAVA:

Öösorr 21:30 23:00 23:00 00:30

VINTERIN LAVA: The Notes KIRKKO: Kristjan Üksküla PÄÄLAVA: Finntroll MAGNUMIN METSÄLAVA:

Progress

00:30 LAINELAN KAHVILA: Öiset tanssijuhlat. ROMMAKKO

SUNNUNTAI 13.8.

21:30 MAGNUMIN METSÄLAVA:

10:00 MERIMUSEO: Lasten folk-aamu 21:30 VINTERIN LAVA: Wimme & Rinne 12:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, 23:00 KIRKKO: Mick Pedaja Nipsu & Pikku Myy 23:00 PÄÄLAVA: Pantokraator esityksessä “Nyt juhlitaan” 00:30 MAGNUMIN METSÄLAVA: 12:30 VINTERIN LAVA: Kassiahastus Veronika Portsmuth 12:30 KIRKKO: Tõnu Tepandi ja naisten kamarikuoro Miina 12:30 MAGNUMIN METSÄLAVA: Whale “Revontulten porteilla” & the Village 00:30 LAINELAN KAHVILA: Öiset 13:00 KULTTUURITALO: Lastentanssijuhlat. Napsitrallid elokuva “Muumit Rivieralla” 14:00 PÄÄLAVA: Beati Mandolini LAUANTAI 12.8.

14:00 VINTERIN LAVA: Villu Talsi & Martin Müller ”Seppan 10:00 MERIMUSEO: Lasten Juliuksen jäljillä“ folk-aamu 14:30 KIRKKO: Jumalanpalvelus ja 12:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, ehtoollinen. Musisoivat Nipsu & Pikku Myy Reinaru Vennad esityksessä “Nyt juhlitaan” 15:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, 12:30 MAGNUMIN METSALAVA: Nipsu & Pikku Myy...

Mari Jürjens & Bänd 15:30 MAGNUMIN METSÄLAVA: Rüüt 12:30 KIRKKO: Henry Laks & Marten Kuningas 15:30 KULTTUURITALO: Virumaa Noorteorkester 14:00 VINTERIN LAVA: Kassiahastus 17:00 PÄÄLAVA: Mari Kalkun & 14:00 PÄÄLAVA: Angus Runorun 15:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, 17:00 VINTERIN LAVA: Topi Saha Nipsu & Pikku Myy...

18:30 MAGNUMIN METSÄLAVA: Hermanni Turkki 15:30 MAGNUMIN METSÄLAVA: Jahimehed 18:30 KULTTUURITALO: Põhja Konn 16:00 KULTTUURITALO: Lasten20:00 PÄÄLAVA: Kimmo Pohjonen elokuva “Muumit Rivieralla” SKIN 17:00 PÄÄLAVA: Antsud 17:00 VINTERIN LAVA: Whale & the Village 18:00 MAJAKKALAVA: Muumipeikko, Nipsu & Pikku Myy...

Untsakad

Liput Piletilevistä ja paikan päältä.

Sielun ruokaa

|

53

Kiehtovia näyttelyitä Viron museoissa MIEHITYSTEN MUSEO HUOM! Vierailijoille avataan kauan piilossa ollut Tallinnan Vanhankaupungin salaisuus – Pagari-kadulla sijainnut Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n kellarivankila!

JOKAISELLA TALOLLA ON OMA TARINANSA!

Viron Arkkitehtuurimuseo Ahtri 2, Tallinna Avoinna: ke–pe 11–18, la–su 10–18 www.arhitektuurimuuseum.ee

Miehitysten museo Pienen kansan tarina historian myllerryksessä

Viro 1940–1991 HUOM! Tätä mainosta näyttämällä ääniopas 1 ₏!

Toompea • Avoinna: ma-su 10.00-18.00 • www.okupatsioon.ee Toompea8,8,Tallinna TBMMJOOB t AvPJOOB UJ TV t www.okupatsioon.ee

VIRON SOTAMUSEO

- KENRAALI LAIDONERIN MUSEO

Jo tänä kesänä avataan Vanhassakaupungissa sijainnut KGB:n päämajan kellarivankila, jonka seinät kertovat hiljaisuudellaan siellä tapahtuneista rikoksista ihmisyyttä vastaan. KGB:n kellarikongit ovat olleet emotionaalisten tarinoiden välittÜmiä todistajia Neuvostoliiton miehityksen aikana.

Odota tarkkaa avaamispäivää ja tule vierailulle osoitteeseen Pagari 1, Tallinna!

Miehitysten museo • Tallinna, Toompea 8 • www.okupatsioon.ee

NĂ„YTTELY “VĂ„RIEN KAPELLIMESTARIT. MUSIIKKI JA MODERNIUS VIRON TAITEESSA“ Musiikki on jo ensimmäisistä laulujuhlista laulavaan vallankumoukseen ja sieltä eteenpäinkin ollut erottamaton osa Viron historiaa, kulttuuria ja identiteettiä.

Kumussa on avattu musiikin ja taiteen yhtymäkohtiin keskittyvä näyttely, jossa kuraattori Bart C. Pushaw esittelee katselijoille värien sinfonioita.

Näyttely on avattu 28. elokuuta 2017 asti.

Kumun taidemuseo Tallinna, A. Weizenbergi 34 / Valge 1 www.kunstimuuseum.ekm.ee

NĂ„YTTELY “100 ESINETTĂ„ SUOMESTA“ Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle omistettu näyttely esittelee yhtä esinettä jokaiselta Suomen itsenäisyysvuodelta. Sadasta sirpaleesta muodostuu kuva, joka johdattaa katselijan Suomen historian eri aikakausien halki.

Näyttelyn kuraattorit ovat kirjailija Anna Kortelainen ja designer Pekka Toivanen. Näyttely on avoinna 20. elokuuta 2017 asti.

Viron historiallisen museon Maarjamäen linnan tallihuone Tallinna, Pirita tee 66 • www.soome100.ee

NĂ„YTTELY “MYSTINEN ALKUMERI“ Näyttely kutsuu tutustumaan salaperäiseen merenpohjaan 600 miljoonan vuoden takaisista ajoista nykypäivään.

Näyttelyn keskiÜssä ovat nyt jo sukupuuttoon kuolleet eriskummalliset merenelävät, joiden elämästä, oloista ja ulkomuodoista kertovat fossiilien perusteella mallinnetut videot.

Avoinna ke–su 11–18 • Raskaan kaluston näyttely (300 m museosta). Touko-lokakuussa pe–su 11–18 ILMAINEN sisäänpääsy • Mþisa tee 1, Viimsi +372 621 7410 • www.esm.ee

54 | Sielun ruokaa

Museoon pääsee Viru Keskuksen bussiterminaalista bussilla 1A, jää pois pysäkillä �Viimsi vallamaja� (kesto n. 25 min).

Näyttely on avoinna 4. maaliskuuta 2018 asti.

Viron luonnontieteellinen museo Tallinna, Lai 29a • www.loodusmuuseum.ee

NÄYTTELY “MAYDAY. MAYDAY. MAYDAY.“ Meripelastusteemainen suurnäyttely. Miten merellä ja merenrannalla pitää toimia? Mitä tehdä, jos joudut hätään? Kuka tulee auttamaan sinua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen uudessa käsin kosketeltavassa näyttelyssä Lentosatamassa. Näyttely on avoinna 14. tammikuuta 2018 asti.

Lentosatama Tallinna, Vesilennuki tänav 6 www.meremuuseum.ee

PERUSNÄYTTELY “URALIN KAIKU“ JA “KOHTAAMISIA“

Vastseliinan piispanlinna Historia ei häviä...

• KESKIAJAN JA LINNOITUKSEN HISTORIAA • PYHÄ PAIKKA • TYÖPAJOJA • KONSERTTEJA • AIKAMATKA LINNOITUKSEN ASUKKIEN SEURASSA • KESKIAIKAISET SYÖMINGIT • PIUSAN MUINAISLAAKSON VAELLUSREITIT HUOM! ENSI VUONNA AVATAAN UUSI PYHIINVAELTAJIEN TALO VANA-VASTSELIINAN KYLÄ, VÕRUMAA, ETELÄ-VIRO Puh. +372 509 6301 tai +372 5330 5089 • linnus@vastseliina.ee • www.vastseliina.ee/linnus

Viron kansallismuseon perusnäyttely “Uralin kaiku“ antaa vastaukset kiinnostaviin kysymyksiin suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuristen ja ajatusmaailmojen yhtäläisyyksistä sekä kielistä ja geeneistä. Näyttely luo myös katsauksen suomalais-ugrilaisten nykypäivän tilanteeseen.

Perusnäyttely “Kohtaamisia“ kertoo tavallisista Viron ihmisistä, jotka ovat asuneet täällä kaikkina aikona. Näyttely tarkastelee heidän arkitoimiaan ja kotielämäänsä sekä pärjäämistään luonto- ja kaupunkiympäristössä.

Viron kansallismuseo • Tartto, Muuseumi tee 2 • www.erm.ee

NÄYTTELY “TAIVAS AUTTAKOON!“ Näyttely kutsuu tutustumaan tähtitaivaaseen liittyviin kansanuskomuksiin ja legendoihin sekä esittelee Viron arkeoastronomian historiaa. Näyttely on avoinna 30. syyskuuta 2017 asti.

Tarton tähtitorni • Tartto, Lossi 40 • www.tahetorn.ut.ee

Viron palomuseo Viron palomuseo (Eesti Tuletõrjemuuseum) sijaitsee vuonna 1939 valmistuneessa palokuntarakennuksessa, jossa toimivat myös Viron pelastuslaitos ja Tallinnan keskusta-alueen palokuntayksikkö. Näyttely esittelee letkumiesten elämää ensimmäisistä palontorjuntaryhmistä vuoteen 1940 saakka. Palomuseon vanhan kaluston näyttely on esillä Sakun operatiivisessa keskuksessa.

NÄYTTELY “AHHAA, IHMISKEHOJA!” AHHAA-tiedekeskuksessa on avattu uusi ihmisten läpileikkauksia esittelevä näyttely “Ahhaa, ihmiskehoja!”. Näyttelyssä on esillä oikeita ihmiskehoja, jotka on säilötty plastinoinnin avulla.

Täällä voi tutustua ihmiselimistön tähän saakka paljastamattomiin salaisuuksiin, sen mielenkiintoisiin yksityiskohtiin ja monimutkaiseen rakentumiseen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Näyttely on avoinna 5. marraskuuta 2017 asti.

Tiedekeskus AHHAA • Tartto, Sadama 1 • www.ahhaa.ee

Raua tn 2, Tallinna muuseum@rescue.ee www.tuletorjemuuseum.ee

Avoinna: ma–to 9–17, pe 9–15.30 Vierailujen varaukset puh: +372 5302 8404

NÄYTTELY “UNELMAT JA TODELLISUUS. LAPSUUS 90-LUVULLA“ Millaisista leluista lapset unelmoivat 1990-luvulla? Millä he todellisuudessa leikkivät? Mitkä tekijät vaikuttivat lasten toiveisiin? 1990-luvulla länsimainen kulutusyhteiskunta levisi myös Viroon. Näyttelyssä voikin katsella ja muistella tuon uuden aikakauden ilmiöitä: lelumainoksia, kulttisarjoja, joiden sankarit otettiin myös lasten leikkeihin, televisio-ohjelmat, joita matkittiin tai parodioitiin päiväkodissa ja koulussa, makeis- ja välipalapakkausten sisään pantuja kerättäviä leluja. Lisäksi näkee, millaisia ihmeen asioita lapset keräilivät, pikkukivistä peltisiin olutpurkkeihin. Näyttely on avoinna 21. tammikuuta 2018 asti.

Tarton leikkikalumuseo • Tartto, Lutsu 8 • www.mm.ee

UUSI PYSYVÄ NÄYTTELY ”TARINOITA JA LAULUJA” Näyttelymme tarinat kuuluvat Viron kirjallisuuden klassikoihin ja laulut repertuaariin, jonka jokainen virolainen osaa.

Näyttelytekstit ovat viroksi ja englanniksi, käännökset taulutietokoneilla venäjäksi ja suomeksi.

MUSEO ON AVOINNA ti–su 10–18 Müürivahe 12, Tallinna +372 644 6407 www.tmm.ee • info@tmm.ee

Sielun ruokaa

|

55

Suunnittelija G. Lauders

Nykyaikaista virolaista korutaidetta – myynti ja näyttelyitä.

Hobusepea 2, Tallinna Avoinna: ma–pe 10–18, la 11–16 +372 646 4101 www.agalerii.ee info@agalerii.ee

MITTAAMATTOMAN ARVOKKAITA LAHJAIDEOITA KAIKKIIN ELÄMÄNTAPAHTUMIIN

HIENOSTUNEITA JA YKSILÖLLISIÄ KORUJA. TEEMME UNELMASTASI TOTTA!

Ainutlaatuisten jalokivikorujen myynti, valmistus, korjaus ja kaiverrus.

Mustika keskuksen liike t A.H.Tammsaare tee 116, Tallinna +372 697 9812 t Avoinna: ma–la 10–20, su 10–18

info@vganton.ee t www.vganton.ee

Pellavaiset ja puuvillaiset kodin tekstiilit Laaja valikoima pellavakankaita

.

56 | Muita tärppejä

www.teaspon.ee Tallinnassa: Türi 4 ja kauppakeskus Järve (Pärnu mnt.238, II kerros) t Tartossa: kauppakeskus Zeppelin (Turu 14, II kerros) t Pärnussa: kauppakeskus Port Artur 2 (Lai 11, III kerros) t Haapsalussa: Karja 19 t Kuressaaressa: Kauba 12

ma–pe

la–su

www.marilynkerro.ee

Mecca: Marilyn Kerron magian maailma

K

aksi vuotta sitten punapäinen Marilyn Kerro, venäläisen Bitva ekstrasensov -selvännäkijäohjelman finalisti, avasi Tallinnan Vanhaankaupunkiin Uus-kadulle magian, kristallien ja voimallisen energian maailman – Meccan. Tultuasi tänne voit tuntea, kuinka aika seisahtuu ja maalliset huolet siirtyvät taka-alalle. Sillä ei ole väliä, mikä sinut Meccaan tuo – ilo tai suru, kaikkeen löytyy ratkaisu. Tärkeintä on luottaa intuitioonsa ja kuunnella sydäntään. ”Kuvitelmissani kauppa on ollut auki jo pitkään ja sen nimi – Mecca – valittiin jo kauan ennen avajaisia”, muistelee Viron tunnetuin noita. Elämä kuitenkin kulkee omia polkujaan ja kaikki tapahtuu aikanaan. Marilyn noudattaa toiminnassaan aina elämän sanelemia sääntöjä ja näin oli myös Meccan tapauksessa: ”Oikea hetki koitti ja olimme valmiita luomistyöhön.” ”Tunsin, että kotimaani asukkaat tarvitsevat Meccaa”, Viron suosituimman esoteerisen liikkeen omistaja jatkaa. Tähän mennessä se on ollut toiminnassa kaksi vuotta, ja positiivisen palautteen määrä on ylittänyt suurimmatkin odotukset. ”Takana on kaksi vuotta menestyksekästä työtä. Mecca on otettu Virossa hyvin vastaan. Palaute on ollut mielettömän positiivista, olemme saaneet koko joukon ylistäviä arvioita. Kaikki on mennyt niin kuin pitää”, Marilyn sanoo ja lisää, että pian liike avaa oman verkkokaupan.

VOIMANLÄHDE Selvännäkijäohjelmassa hän auttoi monia ihmisiä ja hän auttaa ihmisiä myös edelleen joka päivä huolella luomassaan Meccassa. Liikkeessä on

esillä valtava valikoima kristalleja. Nämä korukivet tukevat elämän eri vaiheissa antamalla juuri niitä energiaresursseja, joita ihminen sillä hetkellä tarvitsee. Kristallien lisäksi Meccasta löytyy laaja valikoima koruja naisille, miehille ja lapsille, kristallifiguureja feng shui -elementeillä, monenlaisia kynttilöitä ja suitsukkeita kodin energioiden puhdistamiseksi. Täältä voi hankkia itselleen juuri sitä, mitä tarvitsee.

Vieraat tulevat liikkeeseen eri syistä, mutta olkoon syynä ilo tai suru, niin Meccasta jokainen voi löytää ratkaisun omistajan itsensä ja hänen perheensä neuvojen ansiosta. ”Liikkeessä on myös tekemiäni voodoo-nukkeja, mutta niiden myynti on tiukasti kontrolloitua”, Marilyn lisää. Kivien ja korujen lisäksi liikkeessä voi kohdata myös marsuja, kaloja ja suihkulähteen rauhoittavan solinan. Mecca on hänen itsensä heijastuma. ”Tein liikkeestä sellaisen, että sinne tullessaan ihminen kokee rauhaa ja siunausta”, Marilyn sanoo.

Meccan tunnelma on ainutlaatuinen ja Marilynin läsnäolo liikkeessä on aina tunnettavissa. Nykyään hän viettää suuren osan ajastaan Venäjällä, mutta kotimaassaan ollessaan hänet voi aina löytää Meccasta.

Mecca on voimanlähde. Varaa aikaa tänne tullessasi ja muista, että kaikki ostokset kannattaa tehdä intuitiota kuunnellen. ”Nauttikaa mystisestä voimasta ja noituudesta ilman kiirettä”, päättää Marilyn. Nykyään hän matkustaa paljon ja kirjoittaa aktiivisesti kirjoja. Tallinnan Meccan lisäksi hän on perustanut liikkeen Moskovaan ja tietää tarkkaan, ettei pysähdy tähän.

AM A

AD

KA L AS

1

SUUR RANNAVÄRAV 47

37

PIKK

69.

45

27 25

25

13

13

11

7

AIA

15

3

3

7

MÜÜRIVAHE

5 3 1

5

31

2

5

4

VA 2 LLI 8

4 6.

12

4

8A

2

18

10

8B

8

A 16 16

4 6.

A 8A

2 4

22 26 24

18

20A

9.

37

17

1

I ÄG IM

OL EV 10

18

2

2A

20 18

1

3

7

6. 4

7A

SU 5 LE 10 VIM ÄG 8 I

61

59 45

43

9.

NE VE

4

HARJU

SA UN

1

5

5 1

KULLASSEPA

VA N

11

7 7A 3 3

12

8

14

17

17D

VANA-K A ALAM 13 AJA

6.

VA SE

9A 7B

3

RI UM I 33

I LA

KK

PI

I

27

13

1

1

2

7

17E 17A

17B

7

6.

8A 8

KA

4 13

7A

27

1 3

3

AL G

RAT 14 AS KA EV U

8A 8

17

28

12

13

1

3

1

8C

5

9

8B

ITU

3

NI

HE ME

AN

1

27

4

17

7

3

5

9.

7

11 11 A

11

4A

MB

LE

7

1

UP KA

M NT

15

ROOSI

SE

L

KA LI

5

7A

KE

TATARI

16

A UK KA

3

PS

6.

15

3

3

4C

R

12

T

LA VA RÄ

7

4B

PS

ISLANDI VÄLJAK

14

11

23

9. 11

TATARI

5/7

21

13

3

2

A

1

LA

1

KA

15

1 9/1 3A

AT OO

6.

T

AL ÄV

13

3

8

8

10

11 13

SA

Solaris Keskus

3

10

A

10

3

TEATRI VÄLJAK

8

8

B

10

11

1

BO R

LA 31

17

3 15

GÜMNAASIUMI

LA

15

6A

SÜDALINN

1

LJU

9.

PST

9.

10

17

7

3

2

2

2

2

24

9.

5

5

KJ PIK

1

6.

LÜH I

1

2

14

4

RAHU KO 3 HT U

8

3

2

1

10

VA LG E

17E

7

7 3

11A

7

3

12

13

8

9.

PÕ 11 HJA 2

3B

3V

21

14

3A

11A 15 17

2

1

12

ON ST

9.

11

9A 5

1

3

1

15

12

13

T

PS

E

9A

5

3

6.

IA

4

9.

7

5

G. O TSA

7

Rahvusooper Estonia Estonian National Opera

5A

22

13

7

5

11

9.

17

11

16

24

5

9.

RÜÜTLI

Uus turg

5

8

2

P

Bussite City Ter

Tammsaare park

1

11

8A

Viru

KAUBAMAJA

30

T MN

3

3B

TOOM-KOOLI

Viru

1

3A

it iik

16

11A

1

12

14

4

1A

NA

VIRU VÄLJAK

27A

25

Pe Ma

3 MC IE

2 GR GE

VANA-VIR U

10

5 5 7

3

1E

1

9.

ell

4

Sn

4

TO OM 35 PU IE ST EE

8

6.

13

VIRU Viru Virumägi

U

1

19

9.

11

1

13

15 A 1

13

15 15A

3B

7

5 3

1A

1

3

DU

ÄGI

RI

HA

TÕNISM

A 22 22

10

6E

GR

13

7

MT GR

ROSENI

8B

Forum

2

17

2

JA

17A

8

A

3

5A

15 13

11

16

3

4

8C

MERE PST

4

2

Hellemanni torn

N ÄR

Savoy

15

3

A KA

Palace

R

Coca-Cola Pla

10

UUS

33

E

12

Bern

1

T PS ISt.Barbara L R

Metropol

INSENERI

38

TI

SUUR-KAR

19

TE

20

AIA 14

33

6.

ÄE

10

AM

18

30

OS

A RJ KA

15

23

4

NN

RDI POO

RA

24

40

Hinke torn

ST

AR

D

värav

8

LI P

KA

8

2

15

1

1

6

10A

UUS

Viru Inn

5

JP

22

3

2

1

2

Munkadetagune torn

5

Vana Wiru

VÄ 3 7 1 I Barons 5KE -

HE 1 RIVA Assauwe MÜÜ torn

VABADUSE VÄLJAK

2

4

L

VENE

18

A-P

Sõprus

LT

Kanuti aed

5

4B

2

2

IE

1

11

RÜÜTLI NO

VA N

BREM KÄIK

MUNGA

VIRU

PL

Kalev Spa

KATARIINA KÄIK

RG TU

Domina Inn City

Ingeri bastion

6.

10

12 A

A

KANUTI

ALL-LINN ENI

12

DI

NG

MÜN

AK A

I

IT

1

IT EE

12

U

EEG

Old Town Maestro’s

ND

Bremeni torn

2

SAI

KINGA

APT

KOJA

Merekeskus

Braavo

Telegraaf

2

KUNING

1

6.

4

3

14

34

IM AVA ÜH

RAEKOJA PLATS

NIGULISTE

DA

48

34

24

P

K

RAE

I

ÄG

M

VI

Schlössle

8

DK

E 58 | Löytöretkeilijänä UIS Virossa 8

2

10

Harjumägi org Harju

8A

TEE

ARI

WISM

22A

AN

3

10

IES

ARI

WISM

Falgi park

ASSISABA

PEA TOOM

12

PU

7

. AD

ÄI

8

EH E

13

Rootsi bastion

12

1

16

5

2

NI AMSO

KO M

Hirvepark

OR IM

St.Petersburg

JALG KE

Kiek in de Kök

FALGI TEE

Lindamägi

VO

RI DUNK

torn

Kuberneri aed

IK

VÄRAV RANNA VÄIKE Hattorpetagune torn

SE

6.

8

18

OM TO

3

Ermitage

PIKK

Merchant House

7

Pikk Hermann

Falgi õu

FI

Taani Kuninga aed Neitsi-

LOSSI PLATS

20

22A

on Grand l Tallinn

6.

24A

24

2

RUTU

NUNNE

1 TU

H KO

RS

7

1

BE

PT

2

26

Pilstickeri torn ja trepp

-R

M

PIISKOPI

KA

KIRIKU PLATS

4

Landskrone torn

L ÜT

Ü

1

1

30

CA

I

O TO

2

Kohtuotsa vaateplats

10

IK

10

8

NL

E OL

Meriton Old Town Garden

RU

BÖ

10

TOOMPEA

U PÕ

KIRIK

6.

12

MU

OLD TOWN

12 HOBUSEPEA

18

5

7A

KIRIKU

estay Uniquestay 2

St.Olav

Imperial

Patkuli trepp ja vaateplats

Toompark

4

14

VÄIKE- 10 KLOOSTRI

Nunnatorn

VA I

2

KLOOSTRI

SUUR-

KELMIKÜLA

16

E

36

E

Saunatorn

DA

NN

NU

Shnelli

RI

VANALINN

AI

Kuldjala torn

37

LI

KOO

Nunnadetagune torn 2

Balti jaam Central Railway Station

10

N RA

37

IST

50

N

R

EV

PAG A

44

Loewenschede torn

46/ 48

AM

OL

2

Köismäe torn

Paks Margareta

AI

K A, B

50

Tornide väljak

TE

ÄE

39

Plate torn

KI

3A

30

5

2A

Eppingi MK torn

TÜ UR

2B

2C

SU

Skåne

4A

TOLLI

MA

SADA

PST

Stoltingi torn

Kolm Õde

5/7

31

PÕHJA

68

6.

Grusbeketagune torn

E

2

Suur Rannavärav Meriton Old Town HotelWulfarditagune torn

8

-

ATE EISIJ

SE

Rannamägi

SK

4 4C

1

2

JA

6. 4 A

KO P

Skoone bastion

MA

8

4 7

KE

6.

10

10 8

33

27

2

10

E

12

3A

2A

E

KOTZEBUE

Balti jaama turg

2A

1

NIIN

27A

25

23

PST

1A

1

Reval Express

29

LA KA

E BU

TZ KO

9.

4

1B PÕHJ2A

RU

MERE PST

11 A

20

LI

4

1

23A

19

6.

16

9B

14

3

9.

11

16

1

14A 14

21A

8E

14

8A

Domina Inn Ilmarine

35

LINDA LINE 4A

12

18

21C

2

4

6.

5A 5 7

14

D

6.

37

2

20

3

8A

18

2E 2 2D

U

8B

6A

12 10

1

4

8D

21

8

O

AR VÕ 6. AN NA RG U 4

2

2

12

SO

8

8A

I 4 RE TA PA

6.

4 2 A

C

1

RIK

8

10

18 8E

2B

6.

16

14

10KAL

UR SU

12

8B

8

KALAMAJA

20 1 8

22 20 A

18

VA B

24 2 2

Tallinnan Vanhakaupunki SE

1

8

7A

20

5A

14

TU

26

7

22

ÖS

5

9.

22

18

20

TÖ

3

5

22

Lembit park

VA

14

29

SAAREMAA

HIIUMAA

MAAKONNAD

B

6 8A 2

LÄÄNEVIRUMAA

Tagamõisa ps

Veere

Lümanda

Kaunispe

Lõmala Salme

.

Haldusjaotus on seisuga 01.04. 2007

Leisi Karja

Heltermaa

Abruka

Kolka

Muratsi

23˚00'

Territoriaalmere piir

Tartu rahu piir

Riigipiir, kontrolljoon

Maakonna piir

Omavalitsusüksuse piir

Suure-Rootsi

Kailuka

Roja

Kudjape

.

Valjala

Kõiguste Kõljala Sakla Kaali Pihtla Turja Kaarma Püha Tahula Pihtla Sandla

Kaisvere

Pöide

ik

v

Ruhnu

Ruhnu

Nigula

.

Paatsalu

Virtsu

Hanila

Kõmsi

Hanila

.

Kuijõe

Risti

Lihula

Mihkli

LIHULA

Kihnu

Kihnu

Linaküla

Vaiste

Kõima

Kasti

Võiste

Kabli

AINA I

Ikla

Treimani

SALATSI

HEINASTE

Valgu

Purku

Raikküla

Kaisma

Kergu

Kaisma

SINDI

Taali

Selja

LEMSALU

LIMBA

STAICELE

Häädemeeste

Tali

Laiksaare

Massiaru

Tahkuranna Tahkuranna

Oru

Ingliste

Eidapere

Jõesuu

Paikuse

Tori

Vändra

Käru

Käru

Reegoldi

Kõpu

Metsküla

Vastemõisa

Koigi

Päinurme

Puiatu

VanaVõidu

Viiratsi

Painküla

Rannu Puhja

l

Kurkula ps

28˚00'

NARVA-

Pataste

Vorbuse Vahi

Koosa

Mäksa

Melliste

Luunja

Kolkja

Nina

Praaga

Vasknarva

.

Piirissaare Piiri Tooni Piirissaar

Varnja .

Kavastu Meerapalu

Luunja

Tammistu

TARTU

Kõrveküla

Tartu

Vara

.

Peipsiääre

Alatskivi

Alatskivi

KALLASTE

Vaivara

.

Kuningaküla

Kuremäe Illuka

Raudi

Kurtna

SIRGALA

Vaivara VIIVIKONNA

Jaama Alajõe Alajõe

Jõuga Iisaku

Illuka

AHTME

Iisaku

Kodavere

Lümati

Pala

Pala

Vara

Kääpa

Vedu Vasula

Äksi

MUSTVEE

.

JÕHVI

Edise

Kauksi Rannapungerja

VäikePungerja

Lohusuu

Avinurme

.

SOMPA

Mäetaguse

Raja Kasepää Kasepää Omedu

Torma

Palamuse

Lähte

Nõgiaru Meeri

Kärevere

Laeva

v a N a r

KUKRUSE

Jõhvi

KÄVA

Pagari Mäetaguse

KOHTLANÕMME Kiikla

PÜSSI

Tudulinna

Ulvi

Saare

Voore

Ilmatsalu Tähtvere Oiu Rämsi Ulila Valma Väike-Rakke Puhja Tõrvandi

Võ rt sjä r v

Tõikvere

Suur - Tütarsaar

Oonurme Tudulinna

Maidla

Avinurme

Võtikvere

Vaiatu

Torma

Laiuse Kuremaa

Jõgeva

Sadala

Laekvere

Venevere

Paasvere

Laekvere

Puurmani Tabivere

Laeva

Puurmani

Kolga-Jaani

Käru

Tudu Muuga

Roela

Vinni Anguse

Rägavere Sonda

Sonda

Savala

KIVIÕLI

Kudina Saduküla Palamuse Luua Kaarepere Tabivere MaarjaMagdaleena

Siimusti Lustivere

Kalana

JÕGEVA

Pajusi Kurista

Kärde

Vaimastvere

Kamari

Lalsi Kolga-Jaani

Saarepeedi Viiratsi Karula Tänassilma

Saarepeedi

Tääksi

Rahkla

Rakke

Salla

Rakke

Kõo Esku PÕLTSAMAA Väike-Kamari Koksvere Võisiku Põltsamaa Kõo Pikknurme

Olustvere

Jämejala

Triigi

Väike-Maarja

Vägeva

Vao Ervita

Koeru Müüsleri Koeru

Pisisaare Retla Imavere Pajusi Kabala Adavere

Kahala

VÕHMA

SUUREJAANI

Peetri

Särevere Oisu Imavere

Paide

Mäo

Vao

Avanduse VäikePikevere Maarja Simuna

Kiltsi

Jaagupi

Vinni Pajusti

Aseri

27˚00'

6A

25˚00'

ALOJA

Dikli

Ä VÄIKE-SALATSI

MAZSALACA

L

Veelikse

Jäärja

MÕISAKÜLA

Saarde

Matiš i

T

VOLMARI

SMILTENE

VALMIERA

STRENÈI

I

Linna

Õru

Õru

VALKA

Tõlliste

26˚00'

Saru

Varstu

Tsooru

Gaujena

Hargla

Rõuge

APE

HOPA

Krabi

Peri

Väimela

Lasva

Puiga

27˚00'

Luutsniku

Obinitsa

Võmmorski

Piusa

Orava

Meremäe

ALÛKSNE

Pededze

Laura

Misso Misso

Saatse

PETSERI

Värska

Vana-Vastseliina

Vastseliina Viitka

Ruusmäe

Haanja

Haanja

Treski Orava

Loosi Meremäe Kapera

Vastseliina

Tootsi

Kose Võru

Otsa

Mikitamäe

Niitsiku

Värska

Lüübnitsa

Mikitamäe

Võõpsu Ruusa

Veriora

Navi Kääpa Lasva

VÕRU Nursi

Rõuge Varstu Kuutsi Vastse-Roosa Mõniste Naha

Osula

Parksepa

Sõmerpalu

Sänna

ANTSLA Antsla

Lüllemäe

Himmaste

PÕLVA

Vana-Koiola Suurküla Veriora LahedaTsolgo Leevi

Põlgaste Tilsi

Sõmerpalu

Urvaste

Kuldre

Urvaste Sulbi

Laanemetsa Taheva Mõniste

Koikküla

Kaagjärve

Karula

Tagula

Vana-Antsla Tsirguliina

VALGA

Hummuli Sooru

Hummuli

Kanepi

Vidrike Kooraste Kanepi

Sangaste

Keeni

Sangaste

Tännassilma

Krootuse Saverna

Valgjärve Mammaste

Valgjärve

OTEPÄÄ OtepääSihva Kääriku

Palupera

Puka

Sangla

Aakre Puka

TÕRVA

Helme

Pikasilla Põdrala

Riidaja

Taagepera Patküla Helme Koorküla

Ala

KARKSINUIA

Karksi

VILJANDI

Karksi

RÛJIENA RUHJA

PALUOJA

Abja ABJA-

Kamara

Päri

Heimtali

.

Ust-Luga

Seiskari

k

v

SLANTSÕ

IVANGOROD JAANILINN

Jamm

Seredka

Spitsõno

GDOV

OUDOVA

Soldina Auvere

.

JÕESUU KOHTLAAseri Toila SILLAMÄE LüganuseAa JÄRVE NARVA Kohtla Toila Purtse Rannu Voka Sinimäe

Mahu

Viru-Kabala

Uhtna

Sõmeru

Sõmeru

Ubja

Assamalla ViruTamsalu

Sääse

KUNDA

ViruNigula

Letipea

T

Väike - Tütarsaar

Viru-Nigula

.

Karepa

H

RAKVERE

Arkna

Rakvere

Lasila

Lepna

Porkuni

Moe

Kiku

Karinu JÄRVA- Järva-Jaani JAANI

RoosnaAlliku Kareda

Koigi Türi-Alliku

Türi

Laupa

TÜRI

Väätsa

Kurgja

Anna

Lõõla Tarbja

Väätsa

Suure-Jaani Sürgavere

Kaansoo

VÄNDRA Suurejõe Vihtra

Pärnjõe

Lokuta

Kehtna

Kaiu Vahastu

RoosnaPaide Alliku

Kaalepi

Haljala

Hulja

TAMSALU

Ambla

Tapa

TAPA

Kadrina

Ahula Vajangu

Albu

Aravete

Albu

Vainupea Eisma Vihula

Aaspere Haljala Essu

Viitna

Palmse Võsupere

Vohnja

Ambla Roosna

Lehtse

Käravete

Jäneda

Vergi

Vihula Sagadi

Võsu

Loobu

Vihasoo

A Vaindloo

Kuusalu Kadrina Kihlevere

AEGVIIDU

Järva-Madise

PAIDE

Ardu

Kuimetsa

Kaiu

Keava Kehtna Lelle

Valtu

Tori

Vardja

Paunküla Järlepa Habaja Kõue

Kose

Juuru

Juuru Purila

Anija

Lehtmetsa

Kuusalu

Kolga

KEHRA

Valkla Kiiu

KoseUuemõisa Alavere Ravila

Raasiku

Kose

Rae

Vaida

Nabala

4 Kolgaküla

.

I

PAA D

L

26˚00'

6.

Võnnu Ülenurme Poka Samolva Reola Kõpu Roiu Võnnu Lääniste Väluste Kaarlijärve Konguta Pärsti Ülenurme Haaslava Mehikoorma Paistu Ramsi Tõravere Holstre Nõo Tatra Vana-Kuuste Meeksi Surju Pnevo Kureküla Saarde Loodi Nõo Halliste Mooste Meeksi Ahja Annikoru Porsa Kambja VastseKanaküla Sultsi Rannu Rasina Surju Paistu Mustla KuusteAhja ELVA Kambja Räpina KILINGIVastseSoe Kivilõppe Õisu Linte Tuhalaane Mooste Valguta Kuuste Tarvastu NÕMME Rõngu Maaritsa Halliste P Hellenurme Kärstna Suislepa Lapetukme Tihemetsa Kõlleste i RÄPINA Ristipalo Rõngu Nõuni Põlva h Leevaku Taevaskoja Palupera

Paikuse Silla Reiu

Sauga Sauga

Are

Suigu

TOOTSI

Halinga

Libatse

JÄRVAKANDI

P ä r n u Uulu laht

Häädemeeste

Liu

Raikküla Tamme

Kohtru

Are

.

Hagudi Alu

Kohila

Hageri

Jõelähtme

LOKSA

Kolga-Aabla Kaberneeme

MAARDU

6.

Pärispea ps Juminda ps Viinistu Pärispea Juminda Käsmu ps Suurpea Kasispea Käsmu Leesi

C

Loo Kostivere Lagedi Raasiku Jüri Aruküla

Kiili

Rae

.

Prillimäe

Kurtna

Kiisa

Kuusiku

PÄRNU

Papsaare

SALACGRÎVA

Lemsi

24˚00'

Lao Manija

Manilaid

.

Pootsi

Seliste

Jõõpre Lemmetsa

Audru

Tõstamaa Lindi Tõstamaa

L A H T

Matsi

Ahaste Tõhela Audru

PÄRNUJAAGUPI

Kivi-Vigala

Tõnumaa

Vigala Päärdu

Vana-Vigala

Teenuse

Luige

Saku Kiili

RAPLA

Konuvere

Sipa Orgita

Märjamaa

.

Assaku

Varbola Rapla Kodila

Kernu Kernu

Prangli

E

Viimsi ps Püünsi Pringi Viimsi Neeme

Aegna

Kohatu KOHILA

Ääsmäe

Saue

Saku

SAUE

Haiba

MÄRJAMAA

Laukna

Üdruma

Laiküla

Kullamaa

Koluvere

Kullamaa Liivi

Lehetu

Turba

Riisipere

Nissi

Laitse

Vasalemma Padise

Padise

Rõude

KEILA

Keila

Lehola

M

Haabneeme Viimsi

Keila- Vääna Laagri Joa Saue

Muraste

Naissaar

Vasalemma

Klooga

Palivere

Varbla Helmküla Varbla

O

TALLINN

Kõima Oidrema Lõpe Koonga Koonga Vatla Kalli Tõusi LAVASSAARE

Karuse

Tuudi

O

Ellamaa Piirsalu Risti

Kirbla

Martna

Martna

Kirna

6.

2

Türisalu Tabasalu Harku Harku Pakri ps Lohusalu

Vihterpalu

Taebla

Oru

RidalaTaebla

Panga Puise

L I I V I

Ruhnu

.

Linnamäe

Paralepa

Piiri Muhu Kuivastu Pädaste

Tornimäe Kõrkvere Pöide

e

Valjala Laimjala Laimjala

Pärsama

Vä

Nõmmküla

Sutlepa

4

Harju-Risti

Pakri s-d

Matsalu laht Matsalu Saastna Metsküla

MUHU Liiva Koguva Hellamaa

Orissaare

Orissaare

Tagavere

Leisi

.

Triigi

Emmaste

Metsküla

Aula-Vintri

Dundaga

Maakonna keskus

Pealinn

Kihnu Valla nimi

VILJANDI

TALLINN

22˚00'

.

.

.

S

PALDISKI

6.

6A

Riguldi Variku Nõva Noarootsi

Dirhami

Nõva

8

Noarootsi ps

Pürksi

HAAPSALU

n

Kura kurk

Sääre

Mäebe Iide Torgu Mõntu

Läätsa

Salme

Nasva

.

Soela väin

Eikla Kaarma

Kärla Pähkla

KURESSAARE

Lümanda

I V Ä

Suuremõisa

.

Sviby

.

Põõsaspea n

Rohuküla

Vormsi Hullo

10

Osmussaar

VORMSI

2

Käina Salinõmme Kassari Jausa I Nurste Orjaku Kassari s R E Emmaste M Harju N A

Käina

Saxby

4

Hanko ps

Pühalepa Hellamaa Nõmba Pühalepa

Palade

KÄRDLA

.

Lehtma

Tubala

Kõrgessaare

Lauka

Reigi

Männamaa

Sõru

Võhma

Aste Kärla

Sauvere

VÕRUMAA

Tahkuna ps

Küdema Mustjala Mustjala

Panga

Mardihansu laht

Kõpu

Kõrgessaare

Tagaranna

Kalana

Kõpu ps

Kihelkonna

Kihelkonna

Papisaare

22˚00'

VALGAMAA

PÕLVAMAA

ILLA

KIV IS

IDAVIRUMAA

50 km

TARTUMAA

JÕGEVAMAA

VILJANDIMAA

22˚00'

40

HO BU 25˚00' JAA MA

Lavassaar

Irboska

a

.

30

RAPLAMAA JÄRVAMAA

HARJUMAA

PÄRNUMAA

Vilsandi

Nootamaa

20

S O O M E

HANKO

Porkkala ps

4D 4

6.

24˚00'

Suursaar

r

8

Löytöretkeilijänä Virossa | 59

VENTSPILS Alev

10

2 EKENÄS

5

10

5

ä

Alev-vald

36

8

23˚00'

KARJAA

1/3

j

Vallasisene linn

Linn

0

25/27

10

LÄÄNEMAA

28

2 1:1 40030 000

23A

7B 7

7A 7C

6.

43

C 36 30A C 28 30

5

3

E ES TI HALDUSJAOT US

42

H

äi

N

k

äin ur v

Ä

ur

k ari

Su

Ä

7 urk

A

L

23

AT IL si k

M

/21

19

I

LA o Vo

E

R AK MA

9.

1

AT BG

44

I

22

5

8

Radisson Blu

26

UK

I

59˚00'

NN 5

i

58˚30'

LE 3A

E

ARVA MNT s r v j ä

A

58˚00'

5

2

6.

MAAKRI SIOR

4

KE 3

8

4 5A

7

I

3B

7D

R

GON 4

3

6B

1

Foorum

59˚30'

Tallink City

1

KU 7A u

4 su

5 12

eapostkontor ain Post Office

15

AT

5E

I

ER

T AU

BO 11

6.

5

Kaubamaja

A .LAIKMAA

6.

2

10

erminal rminal A. LAIKMAA

3

L A.

tu I 8

ANN 8

u Keskus 14

6.

4

1 14

aza ROT 8 ERM

A EV

p

M

ps

Vanasadama jahisadam Yacht Harbour Old City Marina e

i

E

rve

Sadamaturg

P

N

Sõ

SadaMarket

hu

RI t

LA

h

AHT 25/1

E

57˚30'

Tallink Spa & Conference a

I NAR KUU

Rotermanni Keskus 12

10

1 59˚30'

AM 17 21 59˚00'

11A 58˚30'

LOGI

A

V

58˚00'

9.

Lo

PIHKVA

PSKOV

26B

UMBI v

KIINNOSTAVIA FAKTOJA VIROSTA JA VIROLAISISTA Viro on toki kovin pieni, mutta siitä huolimatta meille ainutkertainen ja rakas paikka. Virolaiset ovat kaikin puolin kekseliäitä ihmisiä, jotka rakastavat mukavaa elämää. Saatamme vaikuttaa aluksi turhan vakavilta, mutta todellisuudessa olemme vieraanvaraisia ja ystävällisiä. Katsotaan lähemmin, millaisia kiinnostavia faktoja Virosta ja virolaisista tarjoamme tällä kertaa.

PUHDAS YMPÄRISTÖ Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan Viron kaupunki-ilma on maailman 4. puhtainta. Meillä riittää myös puhdasta vettä sekä juomiseen että uimiseen.

LAPSIYSTÄVÄLLINEN VALTIO Viro tarjoaa lapsenvanhemmille Euroopain kaikkein avokätisintä vanhempainrahaa. Lapsen syntymän jälkeen valtio maksaa kotiin jäävälle vanhemmalle puolitoista vuotta tämän aiempaa palkkaa.

19 TUNTIA PÄIVÄNVALOA Kesäisin saamme nauttia päivänvalosta jopa 19 tuntia. Tosin vastapainoksi kaikkein lyhimmän talvipäivän pituus on vain 6 tuntia.

KAIKKEIN ESITETYIN SÄVELTÄJÄ Omaperäisestä tintinnabuli-tyylistään (“kelloinhelinä“) tunnettu Arvo Pärt on maailman kaikkein esitetyin elossa oleva säveltäjä. Pärtin teoksia ei esitetä ainoastaan konserttisaleissa, vaan niitä on käytetty yli sadassa erityylisessä elokuvassa, useissa tanssi- ja teatteriesityksissä sekä multimediateksteissä.

22 % MAASTAMME ON LUONNONSUOJELUALUETTA Pidämme luonnoltaan monipuolisten maastojen ja elinpaikkojen säilyttämistä tärkeänä.

LAPSET OVAT TERVEITÄ Viron lapset ja nuoret ovat fyysiseltä kunnoltaan hyvällä kolmannella sijalla heti Tansanian ja Islannin jälkeen.

MEIDÄN KIELEMME Viron kieltä puhuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä: kyseessä on yksi maailman pienimmistä virallisista kielistä. Viron kieltä käytetään kaikilla elämänalueilla ja virolaiset puhuvat myös monia vieraita kieliä.

E-TERVEYS Yksi suosituimmista sähköisistä palveluista virolaisten joukossa on digitaalinen resepti: paperiton keskusjärjestelmä reseptien kirjoittamista ja hallintaa varten. Lääkäri kirjoittaa sähköisen reseptin, jonka potilas saa lunastaa henkilökortin perusteella apteekista.

820 KILOMETRIÄ LUONNOSSA Kaikkein pisin vaellusreittimme kulkee yhdeksän maakunnan ja monen luonnonsuojelualueen halki. 820 kilometrin matkalla voi ihailla uskomattoman kaunista luontoa: hiekka- ja kivirantoja, suuria suoalueita.

LINTUTARKKAILIJOIDEN PARATIISI 11 Viron kosteikkoa on merkitty Ramsar-luetteloon kansainvälisesti merkittävinä lintualueina. Niillä pysähtyy muuttoaikaan levähtämään miljoonia lintuja. Virossa on tavattu yli 300 luonnonlajia. Saarillamme on neliökilometriä kohden laskettuna jopa 13 000 poikuetta.

60 | Löytöretkeilijänä Virossa

A-LUOKAN ELOKUVAFESTIVAALI Tallinnan Pimeiden Öiden filmifestivaali (PÖFF) kuuluu maailman 15 parhaimman elokuvafestivaalin joukkoon. Ainutlaatuisesta elokuvafestivaalista ja useista sivufestivaaleista koostuva PÖFF tarjoaa katsojalle runsaan valikoiman maailman elokuvatuotannosta.

VILLEINÄ KASVAVAT ORKIDEAT Orkideoiden huippuaikaan kesäkuussa Virossa on laskettu kukkivan 38 lajia. Kaikkein eniten lajeja löytyy Saarenmaalta, jossa kasvaa 36 eri lajia. Siellä kasvaa myös paikan mukaan nimetty orkidealaji, saarenmaankämmekkä.

MAAILMAN NUORIN KAKSINKERTAINEN X-GAMESIEN VOITTAJA 15-vuotias freestylehiihtäjämme Kelly Sildaru saavuttaa yhden huipun toisensa jälkeen. Sildaru on ensimmäinen virolainen X-Gamesien voittaja ja maailman nuorin kaksinkertainen X-Gamesien kultamitalisti, lisäksi moninkertainen juniorien maailmanmestari. Tytön suuret urheilusaavutukset ovat herättäneet suurta huomiota Viron median ja yleisön joukossa.

NUORILLA ON OMAT LAULU- JA TANSSIJUHLAT Nuorten laulu- ja tanssijuhlat on viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka koostuu laulujuhlien konserteista ja tanssijuhlien esityksistä. Tapahtuman esiintyjät ovat pääasiassa koululaisia. Nuorten juhlat järjestetään rauhoittamaan koululaisten kuorojen, orkesterien ja kansantanssiryhmien suurta ryntäystä yleisille laulu- ja tanssijuhlille. Ensimmäiset nuorten tanssi- ja laulujuhlat järjestettiin vuonna 1962. Järjestykseltään 12. nuorten laulu- ja tanssijuhlat, jotka järjestetään tänä vuonna 30.6.–2.7., ovat nimeltään “Mina jään“. Lavalle nousee lähes 40 000 nuorta ja tapahtumasta voi lukea lisää sivulta tapahtumasta voi lukea lisää sivulta 46. .

Tere tulemast meie satamiimme! sadamatesse!

Tervetuloa

www.slmarinas.ee