Ramipress - Syksy 2013

press

Rami

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2013 Puh. 050-5121 587

raimo. piiraine n@ e dus k unta. fi

www. raimopiirainen .f i

Valtionosuuksien uudistaminen välttämätöntä

Häpeärekisteri ammatinharjoittajan lannistimena

Maailma muuttuu ja myös valtionosuudet tulee arvioida aika ajoin uusiksi. Kriteerejä yksinkertaistetaan kuntia kuunnellen.

Viiden vuoden siirtymäaika antaa mahdollisuuden suunnitella ja sopeuttaa tulevaan.

Hyvää tarkoittava verovelkarekisteri herättää huolta pienyrittäjissä.

Heidän kokemuksiaan on kuunneltava herkällä korvalla, jotta rehti yrittäjä ei suotta leimautuisi verojen kiertäjäksi.

Luonnonsuojelualueet Metsästyksellä on tärkeä osa riista- ja petoeläinkantojen tasapainottamisessa. Uusia luonnonsuojelualueita perustettaessa on tärkeää, että oikeus metsästykseen säilyy ja eläinkantojen tasapuolinen kehitys turvataan näin myös näillä alueilla.

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Terveisiä eduskunnasta Maailmantalouden alakulo ja euroalueen ongelmat kurittavat Suomen taloutta. Kun vientituotteiden kysyntä on heikkoa ja Suomi on itse moniongelmainen potilas, hoitavien lääkkeidenkin tulee olla monitehoisia. Suomea kurittaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje.

Näihin ongelmiin hallituksen rakennepoliittinen ohjelma pureutuu. Nyt tarvitaan vettä Suomi-veneen alle.

Rakennepaketin tarkoitus on päivittää hyvinvointivaltio tuleville vuosikymmenille ja kuroa umpeen pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyysvajetta. Näin hallitus viestittää, että Suomi hoitaa asiansa.

SDP:n punaisena lankana rakennepaketin neuvotteluissa on ollut oikeudenmukaisuus. Paketti sisältää monia sosialidemokraateille tärkeitä uudistuksia. Halusimme muun muassa luoda uusia mahdollisuuksia työntekoon, uudistaa sosiaaliturvaa ja vanhustenhoivaa sekä kitkeä harmaata taloutta. Rakennepoliittiset toimet eivät romuta hyvinvointivaltiota. Päinvastoin, nyt käynnistyvä peruskorjaus on edellytys hyvinvointipalveluiden turvaamiselle ja kehittämiselle. Pelkkä pintasilaus ei nyt riitä. Kestävyysvajeen suuruusluokkakin edellyttää järeämpiä ja kattavampia toimia. Sosialidemokraattien ehdoton reunaehto on, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat työllisyyden vahvistamiseen.

Kunnat ovat jo kauan edellyttäneet tehtäviensä ja velvoitteidensa karsintaa. Nyt tähän toiveeseen vastataan. Kunnilta ei olla nyt leikkaamassa valtion tukea. Päinvastoin, niille annetaan lisää omaa taloudellista liikkumavaraa. Rakennepaketilla tähdätään siihen, että kunnissa voidaan vapaammin päättää, miten palvelut järjestetään. Myös kuntien maksutuloja lisätään. Tässäkin rakenteita uudistetaan pienituloisia kurittamatta, sillä sosialidemokraattien ehtona oli, että esimerkiksi päivähoitomaksujen korotukset kohdistuvat vain parempituloisiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kunta- ja soteuudistukset ovat tämän hallituskauden suurimpia rakenneuudistuksia. Uudistukset pitää toteuttaa, koska juuri niillä parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta ja turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Rakennepakettien vaikutuksesta on hyvä muistaa, että valtion toimilla voidaan pureutua ainoastaan kotimarkkinoiden tilanteeseen, mutta ei viennin kysyntään, joka on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.

Kansalaisten huoli ikääntyvien tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Vanhustenhoivassa on havaittu paljon puutteita. Jotta voimme tarjota läheisillemme laadukasta hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia tapaan, joilla palveluita tarjoamme. Jotta pystymme vastaamaan ikääntyneiden ihmisten hoivantarpeeseen, meidän on muutettava palvelurakenteita. Jotta voimme korvata laitoshoitoa, tarvitsemme lisää kotiin vietäviä palveluja, omaishoitoa ja tehostettua palveluasumista.

Hyvinvointivaltiolla pitää olla talouden suhdanteista riippumatta varaa huolehtia omista vanhuksistaan.

Kesällä voimaan astunut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että iäkkäiden suomalaisten mahdollisuudet toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä turvataan mahdollisimman pitkään. Jokaisella on oikeus hyvää hoivaan, eikä avun hakemisen pidä pelottaa. Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus myös asua omassa kodissaan tai kodinkaltaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista. Terveyskeskuksen vuodeosaston tulee olla hoivan viimeinen vaihtoehto. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa ei pidä toteuttaa laitoshoitona, ellei siihen ole lääketieteellisiä perusteita, tai ellei se ole iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laitosasumisen purkamiseen valmistuu 31.1.2014 mennessä toimintaohjelma. Sillä vähennetään 300 miljoonalla kuntien menoja ja samaan aikaan valvotaan ja seurataan tarkasti, miten asumista tukevat toimenpiteet toimivat.

Nyt tehdään myös lisäpanostuksia, joiden myötä hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu ja talous tasapainottuu pidemmällä aikavälillä. Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuusiän pidentämisestä toteutuu nyt. Peruskoulun ja toisen asteen välissä on kuilu, jonne useat tuhannet nuoret putoavat. Koko ikäluokkaa koskevalla pidennetyllä oppivelvollisuudella on tärkeä rooli sekä syrjäytymisen ehkäisyssä, että työurien pidentämisessä. Pienellä lisäsatsauksella saadaan aikaan merkittäviä tuloksia niin taloudelliselta kuin inhimilliseltäkin kannalta.

Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi.

Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys. Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. On luonnollista, että yritys tai yrittäjä saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mielestäni häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet.

On pelättävissä, että 5 000 euron verovelkaraja lisää Verohallinnon työtaakkaa kohtuuttomasti. Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät, joka heikentää erityisesti alihankintayritysten lyhytaikaista rahoitusta. Seurauksena tästä on, että yrittäjät saavat omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli maksaa muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta verovelan rajalta. Toimenpidealoitteessa (TPA 52/2013) esitän, että yrityksellä tulee olla 10 000 euroa verovelkaa, ennen kuin yritys joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin. Velkarajan nostaminen on perusteltua velallisen ja myös Verohallinnon näkökohdista.

Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on varmistaa, että kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut kuntalaisilleen. Se on sen tehtävä myös jatkossa. Nykyinen järjestelmä on ajan kuluessa purkkapaikattu useaan kertaan ja se näkyy järjestelmän monimutkaisuudessa. Rahapäätökset tehdään nykyisin 48 kriteerin ja 3 lisäosan perusteella. Tätä himmeliä ei voida enää tuunata, vaan ainoa pitkäkestoinen ratkaisu on rakentaa kokonaan uusi malli. Valtionosuusuudistuksessa on tarkoitus keventää kriteeriviidakkoa ja selkeyttää sitä. Samalla lisätään jakopäätösten läpinäkyvyyttä. Myös kriteerien painotukset muuttuvat niin, että esimerkiksi sairastavuuden painoarvoa kasvatetaan. Uudet kahdeksan kriteeriä ja kolme lisäosaa ovat selkeitä ja ajantasaisia ajassaan.

Valtionosuuksien laskentaperusteet ovat muuttumassa olennaisesti. Jatkossa huomio kiinnittyy enemmän tosiasialliseen sairastavuuteen. Ikärakenteen merkitys muuttuu myös siten, että jatkossa kunnat saavat lapsista aiempaa enemmän valtionosuutta.

Kustannusten jako tarkistetaan jatkossa vuosittain. Uuteen malliin siirryttäessä käytetään viiden vuoden siirtymäaikaa, jotta ne kunnat, joiden valtionosuus pienenee merkittävästi, pystyvät järjestämään palvelunsa. Osalle Suomen kunnista siirtyminen uuteen ei ole helppoa. Jotta osa saa lisää, osan on menetettävä. Tätäkin taustaa vasten korostuu vaatimus läpinäkyvyydestä. Kunnilla ja kuntalaisilla on oikeus nähdä selkeästi ne perusteet, joiden mukaan heidän valtionosuusrahansa muodostuu.

Raimo Piirainen 16.12.2013

Tapaamisia eduskuntasalin ulkopuolella

Suomussalmella tutustumassa laajakaistakaapelointiin. Ministerit Kyllรถnen ja Kiuru innostuivat kaapelinvetoon.

Eduskunnan hiihtojoukkue Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa Ruotsin Åressa.

Vuonna 2014 kisat järjestetään 21 – 23.3 Vuokatissa

Kansalaistapaamisessa kuulee aidot mielipiteet

Kajaanin vierailulla puoluesihteeri Reijo Paananen sai leipää syödä asti

Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Tampereella. Juhlissa oli mukana naisystäväni Helena KangasLammi

Vetoomus ministereille uusien luonnonsuojelualueiden muodostamisesta Pääministeri Katainen Ympäristöministeri Niinistö

Olemme huolestuneina seuranneet uusien luonnonsuojelualueiden suunnittelun etenemistä. Uusia luonnonsuojelualueita muodostetaan eri puolille Suomea, suunnittelutyö on aloitettu Varsinais-Suomen alueelta ja tarkoitus on tietojemme mukaan edetä laajemmin koko Suomen alueelle. Erämiehinä ja naisina olemme huolestuneita etenkin metsästyksen ja mahdollisesti myös kalastuksen vaikeutumisesta suunnitelluilla alueilla.

Asetusluonnoksen valmistelussa ei ole otettu huomioon kaikkia eränkävijöitä. Metsästysseurojen merkitys luonnon monimuotoisen eläimistön säilymiseksi on jäänyt vajaalle tarkastelulle.

Ympäristöministeriössä ei oteta huomioon seikkaa, mihin valmistelun yksipuolisuus voi johtaa. Jos luonnonsuojelualueilla estetään metsästys, se johtaa tiettyjen pienpetojen vapaaseen lisääntymiseen, mikä taas johtaa kanalintujen häviämiseen luonnonsuojelualueella. Valtion maa-alueet ovat yksistään tai liitettynä yksityisiin maihin hirvenmetsästyksessä nykyisin hyvin toimivia alueita. Uuden luonnonsuojelualueen muodostaminen keskelle valtion maita, johtaa auttamatta hirven metsästyksen hankaloitumiseen, jos niillä kielletään metsästys.

Haluamme, että hallitus noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä Natura 2000 ohjelmasta, kun päätettään Natura ohjelman perusteella muodostettavien luonnonsuojelualueiden virkistyskäytöstä ja toivomme, että metsästys voi jatkua rajoituksitta.

Eräkerhon johtokunnan puolesta me esitämmekin, ettei luonnonsuojelualueilla estetä metsästystä minkään riista- tai petoeläimen osalta.

Raimo Piirainen

Marjo Matikainen-Kallström

Eduskunnan Eräkerhon puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Kirjoituksia syksyllä 2013 Demarien hermot kestävät Kansanedustaja Pentti Kettunen (ps) pohtii seuraavaa hallitusta (KS 6.8.2013) ja pitää sen mahdollisena pääministeripuolueena perussuomalaisia. Siinä Kettunen on oikeassa, ettei ennenaikaisilla vaaleilla Suomen asioita paranneta. Päinvastoin, uusien vaalien vuoksi menisi useita kuukausia hukkaan maan asioiden hoidosta. Hallitus kylläkin voi kaatua, eikä siinä ole kysymys demarien hermojen pettämisestä, vaan kysymys on puhtaasti maan talouden kuntoon saattamisesta ja kansalaisten toimeentulon turvaamisesta.

Ihmettelen, miten Kettunen voi unohtaa eduskunnan toiseksi suurimman puoleen sosialidemokraatit, uuden hallituksen muodostajana. Jos nykyinen hallitus hajoaisi, seuraava hallituksen muodostaja olisi sosialidemokraatit eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena. Sosialidemokraattien linja on hyvinkin erilainen kuin kokoomuksen, joka saa ohjeet politiikkaansa suoraan Elinkeinoelämän keskusliitolta. Punamullan kannattajana seuraavassa hallituksessa näkisin sdp:n, vasemmistoliiton ja keskustan pohjalta muodostettavan hallituksen. Olemme keskustan kanssa kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä samoilla linjoilla. Perussuomalaiset eivät ole viime vaalivoitostaan huolimatta rohjenneet ottaa vastuuta maan asioiden hoidosta.

Entä mikä on perussuomalaisten kanta Eurooppa-politiikkaan? Timo Soini on pyöristänyt kantojaan, mutta se ei vielä riitä, jos mielitään Euroopan sisä- ja talouspolitiikka saada oikeille urille. Euroopan kriisimaiden talousasiat pitää saada hallintaan, mutta se ei saa johtaa Suomen takuuvastuiden kasvattamiseen. Budjettivalta kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle, eikä tämä valta saa valua Brysseliin, vaikka luomme Euroopan tasolle taloudenhoito mekanismeja.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Suuryrityksistä ja verotuksesta Eino Leino lausui aikoinaan: ”Kainuussa elää hidasta ja epäyritteliästä väkeä ja näitä ominaisuuksia ruokkii vielä epäedulliset luonnon olosuhteet.” Leino viestitti runoissaan aikaansa, mutta ei arvannut, mitä vahvuuksia Kainuun karut olosuhteet nykyajalle tarjoavat. Toki vielä muutama vuosi sitten ei kovin moni muukaan nähnyt niitä vahvuuksia, joita meillä on. Kajaanista on kehittymässä vaivihkaa konesalien luvattu maaperä.

Ja nyt odotetaan lisää positiivisia uutisia. Microsoft on ilmoittanut kertovansa marraskuussa, mihin heidän datakeskus tullaan sijoittamaan. Konesalikehitystä vauhdittaa myös maan hallitus. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) esityksestä eduskunta käsittelee parhaillaan konesalien sähköveron alennusta. Sähköveron alennus keventää valtion kassaa noin 10 miljoonaa euroa, mikä on pieni summa siihen verrattuna, mitä talouden kasvuvaikutuksia veron keventämisellä voidaan saavuttaa. Konesalien sähköveron alennus on uusi kilpailutekijä ja vahvistaa mukavasti Kajaanin asemia Microsoftin konesalikisassa. Konesalien sähkövero alennetaan samalle tasolle muun teollisuuden kanssa.

Yritysjohtajien allekirjoittama Keskuskauppakamarin veroadressi herättää ihmetystä. Siinä yritysjohtajat vaativat, ettei veroja saa enää kiristää. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä historiallisen suuresta yhteisöveron kevennyksestä. Yhteisöveroa alennetaan vuoden 2014 alusta 4,5 prosenttiyksikköä, 24,5 %:sta 20 prosenttiin. Samassa yhteydessä myös lähdeveroa alennetaan, mikä vaikuttaa korko- ym. tuottojen verotuksen keventymiseen.

Eikö yritysjohtajille mikään riitä, ja mihin on kadonnut suomalaisten yritysjohtajien kohtuus? Samalla kun palkansaajat tinkivät palkastaan yritysten hyväksi, eivät yritysjohtajat näytä vieläkään lupaamaansa esimerkkiä.

Johtajien palkkioita ja etuja ei kohtuullisteta, osinkoja jaetaan runsaskätisesti ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän uhrauksia. Valtionyhtiöiden osalta tähän on saatava muutos. Omistajaohjausyksikön on ohjeistettava valtioyhtiöiden hallitukset toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti koko henkilöstöään kohtaan palkkauksen ja muiden etuisuuksien suhteen.

Valitettavasti Suomi on kärsinyt viime vuosina yritysten huonosta johtamisesta ja sen seurauksena on hukattu paljon mahdollisuuksia. Julkisen sektorin syyttelyn asemesta yritysjohtajat voisivat keskittyä omaan tekemiseen, eli liiketoimintansa avainalueiden kehittämiseen kilpailukykyisemmäksi. Eino Leinon mainitsema epäyritteliäisyys vaikuttaa tarttuneen suomalaiseen yritysjohtoon. Tuotekehitystä laiminlyömällä ja työntekijöiden saneeraukseen keskittymällä ei markkinoita maailmalla valloiteta.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla Kainuun Sanomat (27.11.2013) haastatteli Talvivaaran tilanteeseen liittyen SKAL Pohjois-Suomi ry:n puheenjohtajaa Jari Rusasta. Rusanen nosti jutussa esiin myös ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden, johon Rusanen kaipaisi lainsäädäntöä. Kyseinen lainsäädäntö on parhaillaan ministeriössä valmistelussa. Asiaan liittyen tein toimenpidealoitteen (TPA 24/2013 vp) jossa esitän, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säätämiseksi lailla siten, että verorasitus ei yhtäältä ole syrjivä eikä toisaalta heikennä kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä.

Tienkäyttömaksuja on peritty Euroopassa ja muualla maailmalla jo pitkän aikaa. Raskaan liikenteen tienkäyttömaksuista säädetään EU-tasolla ns. eurovinjettidirektiivillä. Nykyinen eurovinjettidirektiivi määrittelee raskaalle liikenteelle maksujen tason ja maksujen määräytymisperusteet. Maksut voivat olla joko kilometri- tai aikaperusteisia. Tienkäyttömaksujärjestelmiä on tällä hetkellä käytössä 21 EU:n jäsenmaassa. EU-maista ainoastaan Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa ei peritä rajat ylittävältä raskaalta liikenteeltä tienkäyttömaksuja.

Suomessa kauttakulkuliikenteen sekä rajat ylittävän liikenteen määrä kasvaa koko ajan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n vuonna 2010 suorittama laskenta osoittaa, että Suomessa raskaan liikenteen ajoneuvoista yli 7 prosenttia on ulkomaisia. Ajoneuvoista venäläisiä on yli 2 prosenttia ja muita ulkomaalaisia liki 5 prosenttia.

Tällä hetkellä esimerkiksi norjalaiset kuljetusyrittäjät käyttävät kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista tieverkostoa, koska se on heille ilmaista. Tieverkoston käyttömäärän kasvun myötä tulisi mielestäni Suomen muiden EU-maiden tavoin säätää tienkäytön maksullisuudesta rajat ylittävän raskaan liikenteen toimijoille.

Suomalaisen tieverkoston ylläpidosta huolehtivat tällä hetkellä vain suomalaiset veronmaksajat sekä suomalaiset kuljetusyritykset. Tämä asettaa suomalaiset kuljetusalan yrittäjät muita EU-maiden kuljetusyrittäjiä huonompaan kilpailuasemaan. Lisäksi kasvavan liikennemäärän myötä tieliikenneverkoston yllä- ja kunnossapito vaativat jatkossa yhä enemmän taloudellisia panostuksia. Rajat ylittävän raskaan liikenteen tienkäyttömaksun käyttöönotolla saataisiin myös ulkomaiset tieverkkoa käyttävät yritykset osallistumaan tieverkoston ylläpitoon ja kunnossapitoon.

Koska pelkästään ulkomaiseen rekkaliikenteeseen kohdistuva verolainsäädäntö ei syrjivänä ole mahdollinen, esitän aloitteessa, että hallitus säätäessään yleisestä tienkäyttömaksusta huomioisi verorasituksen nousun kotimaiselle kuljetusalalle ja säätäisi samalla kompensoivasta järjestelmästä esimerkiksi polttoaineveron palautuksen muodossa.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Liikenne- ja viestintävaliokunta linjasi ratkaisun kaukojunaliikenteeseen Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut monia muutoksia rautatieliikenteen harjoittamiseen. Olemme monessa suhteessa kuin saari Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin nähden ja tämä koskee myös rautatieliikennettä. Suomesta ei ole suoraa rautateiden henkilöliikenneyhteyttä muihin jäsenvaltioihin ja raideleveytemme poikkeaa yleisestä Euroopan unionin raideleveydestä. Ainoa kansainvälinen rautateiden henkilöliikenneyhteys on Suomesta Pietariin ja Moskovaan.

Euroopan unionin lainsäädäntö, mukaan lukien rautatiealan lainsäädäntö, sitoo meitä myös Suomessa. Näin ollen olemme integroineet rautatiejärjestelmämme osaksi eurooppalaista rautatiejärjestelmää. Tämä tarkoittaa yhteisiä turvallisuusvaatimuksia ja -standardeja, yhteensopivia rautatiejärjestelmiä ja osajärjestelmiä, yhteisiä rautatieliikenteen harjoittamisen ehtoja sekä kalusto- ja muita lupavaatimuksia.

Euroopan unionin rautatielainsäädäntö on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, ja saada rautatieliikenne uuteen nousuun. Uusimpana esityksenä komissio antoi vuoden 2013 alussa niin sanotun neljännen rautatiepakettiehdotuksensa. Tähän uusimpaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu yhteensä kuusi lainsäädäntöehdotusta. Paketin uusin avaus oli rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Aikaisemmilla kolmella lainsäädäntöpaketilla on jo avattu kilpailulle rautateiden kansainvälinen tavaraliikenne (15.3.2003), kotimaan tavaraliikenne (1.1.2007) ja kansainvälinen henkilöliikenne (1.1.2010). Useat EU:n jäsenvaltiot ovat kansallisilla päätöksillä jo avanneet rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Eniten kokemusta rautateiden henkilöliikenteen kilpailusta on Iso-Britanniasta ja Ruotsista.

Komissio lähti esityksessään siitä, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avattaisiin unionilainsäädännöllä kilpailulle 1.1.2019 alkaen. Samalla komissio esitti, että tästä alkaen myös rautateiden henkilöliikenteen sopimusjärjestelyt olisi kilpailutettava. Näihin esityksiin otti kantaa myös Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta. Valiokunnan lausunnossa puututtiin useisiin rautatiehenkilöliikenteen kilpailutukseen liittyviin ongelmiin. Valiokunta totesi muun muassa, että ”uudistus on suunniteltu etupäässä silmällä pitäen Keski-Euroopan rautatieliikennettä ja asiakasmääriä. Myös suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin kokonaan käytössä.”

Oma linjani komission esitykseen on ollut kristallinkirkas. Rautatiehenkilöliikenteen kilpailutus tulee jättää kansalliseen päätösvaltaan. Pidän tärkeänä, että voimme jatkossakin tehdä rautatieliikenteestä laajoja sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat asiakkaille hyvän, laadukkaan ja luotettavan henkilöliikenteen palvelutason mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Valiokunnassa esitin vakavan huolen siitä, mitä tapahtuisi, jos kilpailu avattaisiin rautateiden henkilöliikenteessä ja harvaan asuttuja alueita koskeva liikennöintivelvoite osana nykyistä yksinoikeussopimusta päättyisi. Tällöin olisi ollut pelättävissä, että Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla rautatieliikenne saattaisi loppua tai sen kustannukset nousisivat niin, että kaupallisen liikenteen tulot tai yksinoikeus liikennöintiin eivät tasapainottaisi tappiollista harvaan asutun alueen liikennöintiä.

Onkin erityisen tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy saivat aikaan sopimuksen, jonka mukaan VR-Yhtymä jatkaa henkilöliikenteen hoitamista kaukojunaliikenteen osalta yksinoikeudella vuoden 2024 loppuun asti. Kun lisäksi VR-Yhtymä sitoutuu vastikkeeksi kalustoinvestointeihin, tällä uskon olevan positiivisia vaikutuksia Transtech Oy:n tulevaisuuteen ja kainuulaisten metallimiesten työllisyyteen.

Raimo Piirainen, kansanedustaja, SDP:n liikenne- ja viestintävaliokuntavastaava

Petopolitiikka päivitettävä Suomalainen petopolitiikka on noussut keskusteluun lähinnä susien aiheuttamien porotalousvahinkojen ja ihmisten kokeman elintilan kapenemisen myötä. Kehitys on ollut huolestuttavaa, kun EU-ohjauksessa tapahtuva suurpetopolitiikka on ajautunut törmäyskurssille petojen vaikutusalueella elävien ihmisten kanssa. Lakien ja asetusten pitää vastata säätelyn kohteena olevien kansalaisten oikeuskäsitystä. Petopolitiikassa tämä yhteensopivuus taitaa olla nyt hukassa, ja ristiriitojen seurauksista on saatu lukea monia uutisia. Ketäpä ei ottaisi pannuun, jos perheen koira joutuu suden suuhun. Tilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään silotella, jos ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Savossa on tullut ilmi laittomia susijahteja.

Heijastuksena petopolitiikan päivittämisen tarpeesta voidaan pitää sitäkin, että petovahinkokorvaukset ovat neljässä vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Suomalaisessa petopolitiikassa on selvästi jotain pielessä. Tähän lainlaatijoiden tulee puuttua.

Kainuulainen luonto on ainutlaatuinen. Siihen kuuluu luontaisesti muun muassa metsäpeura, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Metsäpeurakanta on pienentynyt alle puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2001 Kainuun metsäpeurakanta oli vielä 1 700 yksilöä ja viimeisen laskennan mukaan (3/2013) kanta oli Kainuussa enää 793 yksilöä. Tutkijoiden mukaan kannanlasku johtuu lisääntyneestä vasakuolleisuudesta, sillä syntyvyys ei ole hidastunut. Vasakuolleisuuden lisääntymisen syy on pedoissa, ensisijaisesti susissa, ilveksissä ja karhuissa sekä ahmassa, jota esiintyy jo Pohjois- Karjalan korkeudella. Myös metsästäjien tekemät huomiot tukevat tätä käsitystä.

Suurpedot ovat arvokas osa Suomen luontoa. Kuitenkin suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt useiden syiden vuoksi niin, että petoja havaitaan yhä useammin ihmisasutusten keskellä. Suomi on ottanut monessa asiassa mallia Ruotsista. Ehkä kannattaisi ottaa opiksi myös Ruotsin petopolitiikasta. Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, että maan susikanta pidetään 210 yksilössä. Susikannan rajoittamista perustellaan petoeläinten karjanhoidolle ja porotaloudelle aiheuttamilla vahingoilla. Tällä päätöksellä Ruotsi on tehnyt ratkaisun, joka vähentää salametsästystä ja turvaa myös petokannan ilman, että kansalaisten on otettava oikeus omiin käsiinsä elintilan turvaamiseksi.

Suurpetopolitiikkaan kuuluvat myös kuvaushaaskat, joiden pitämisiin liittyvistä ongelmista tein eduskunnalle kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan kysymykseen ministeri Koskinen totesi, että ”nykyiset haaskan pitämiseen liittyvät säännökset ja määräykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi haaskojen yleistyessä ja haaskojen pitämisen tarkoitusperien muuttuessa. Ministeriö on tietoinen asiasta ja onkin viime vuoden lopulla ryhtynyt toimiin asian korjaamiseksi. Haaskan perustaminen ja pitäminen ei kuitenkaan ole mikään yksiselitteinen kysymys vaan siihen liittyy monenlaisia näkökulmia aina haaskan määrittelystä tarkoitusperiin.” Metsästäjä voi joutua karhumetsällä syyllistymään rikokseen itse sitä tiedostamatta, jos hän ampuu karhun haaskan lähelle tietämättä haaskan olemassaolosta. Käynnissä on parhaillaan haaskalain valmisteluksi kuulemistilaisuuksia, joissa asiaan liittyvien eri toimijoiden näkökulmat tuodaan kattavasti esille. Ministeriön tavoitteena on valmistella tarvittavat muutokset säädöksiin kuluvan vuoden aikana.

Kainuussa on karhujen katseluun suuntautuneita yrityksiä, jotka järjestävät matkailijoille mahdollisuuden karhun katseluun luonnossa. Näille yrittäjille karhun katselun järjestäminen on elinkeino, joten asiaa tulee pystyä tarkastelemaan myös tästä näkökulmasta. Katson, että metsästäjien ja valokuvaajien sekä karhun katselua järjestävien yrittäjien tulee pystyä toimimaan niin, ettei haaskoista synny toiselle osapuolelle hankaluuksia tai mikä pahinta, rangaistusta lain rikkomisesta.

Suurpetopolitiikassa on syytä huomata, että petoja suojelevat tahot, jotka eivät ole usein mitenkään kosketuksissa maaseudulla tapahtuviin petojen aiheuttamiin ongelmiin. Jos yhteiskunta ei reagoi maaseudulla asuvien ihmisten huoleen suurpedoista, heijastuu tämä eripuraisuutena moneen muuhunkin asiaan. Vastakkainasettelun Suomessa olisi huono tehdä päätöksiä sen paremmin kaupunkien kuin maaseudunkaan parhaaksi.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Rastien viehätys Kainuulainen suunnistusväki teki suunnistuksen MM-kisoista upean tapahtuman. Useiden vuosien työ palkittiin kansainvälisellä näkyvyydellä ja huikealla yleisömäärällä. Kainuu sai kisoista mahtavaa mainosta, joka tulee kantamaan hedelmää vielä pitkään. Vuokatin kisat rikkoivat myös kaikki aiemmat suunnistuksen MM-kisojen katsojamäärät. Suunnistuksen MM-kisat ja rastiviikko yhdessä olivat aluetalouden näkövinkkelistä positiivinen lataus Kainuun aluetaloudelle. Kiitos kuluu myös talkoolaisille, jotka laittoivat oman työpanoksensa kisojen toteutukseen.

Oli hienoa kokea, kun yleisö kannusti kaikkia suunnistajia tasapuolisesti. Suomalaiset suunnistajat saivat toki kaikista mahtavimman kannustuksen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Mieleen on painunut erityisesti sprintti- ja avajaispäivän huikea tunnelma Sotkamon pesäpalloareenalla. Suomalaissuunnistajat yllättivät kotiyleisön iloisesti kahmimalla viisi mitalia piinkovassa seurassa. Naisilta mitaleja odotettiin, mutta myös Jani Lakanen ja Mikael Boström olivat päättäneet mitalinsa ottaa, kerta kaikkiaan määrätietoista tekemistä.

Kainuun Rastiviikon järjestäminen yleisökisana MM-kisojen yhteydessä oli oikea ratkaisu. Suunnistusta rakastava kansa löysi tiensä Kainuuseen. Niinpä katsojamäärät yllättivät MM-järjestäjät jokaisen päivän osalta, eikä ongelmiltakaan vältytty. Pahimmat pullonkaulat olivat ensimmäisen kilpailupäivän liikenteessä, jotka pystyttiin kuitenkin korjaamaan viikon aikana yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Kansainvälisyys toi kisoihin myös huvittavia piirteitä. Muun muassa Azerbaitsanin suunnistajat kokivat suunnistuksen vaikeaksi ja olivat eksyksissä kainuulaisessa metsässä. Näiden suunnistajien GPS-reitit näyttävät enemmän rusettiluistelun jäljiltä. GPS-reitit löytyvät nettiosoitteesta: gpsseuranta.net. Meistä paikallisista oli huvittavaa myös se, kun Hong Kongin suunnistajat olivat tiedustelleet järjestäjiltä, että oliko Tipasjoessa uiminen turvallista vai pitääkö varoa alligaattoreita?

Suunnistus on koukuttanut myös penkkiurheilijoita. GPS-seuranta on tuonut suunnitukseen aivan uuden ulottuvuuden. Suunnistajien reitinvalinnat ja myös virheet välittyvät reaaliaikaisesti kotisohville. Myös TV näkyvyys on suunnistukselle tärkeää. Ylelle kiitos siitä, että se näyttää kaikki suunnistuksen päätapahtumat vaikeasta toteutuksesta huolimatta. Ylessä on huomattu suunnistuksen kehityskaari yleisölajiksi ja nykymuotoinen suunnistus on mielenkiintoinen TV-laji.

Nähty suunnistusviikko oli yli 700 talkoolaisen suurponnistus ja kaikkien aikojen suurin Kainuun Rastiviikko.

Kilpa- ja kuntosarjoissa suunnisti viimeisessä osakilpailussa huikeat 9000 osanottajaa. Vuokatinvaarat tarjosivat myös kuntosuunnistajille elämyksiä vaativalla rinnesuunnistuksella, jossa suunnistustaidot punnittiin. Suunnistus on siitä mukava urheilulaji, että jokainen voi harrastaa lajia omalla tasollaan. Voit suunnistaa kuntorasteilla leppoisasti edeten tai kilpasarjoissa elimistösi kapasiteetin äärimmilleen laittaen. Kainuulainen suunnistusväki on väläytellyt uudesta haasteesta. Suunnistetaanko Jukolan ja Venlojen viesti tällä vuosikymmenellä Kainuussa?

Suunnistuksen MM-kisoissa annetun näytteen perusteella tämä on mahdollista.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Ajoneuvojen katsastus vapautumassa korjaamoille Liikenne- ja viestintävaliokunta sai tällä viikolla päätökseen asiantuntijakuulemiset ajoneuvojen katsastus- ja yksittäishyväksyntätehtävien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Mietintö laista annetaan ensi viikolla.

Katsastuslakiuudistuksen päätavoitteena on uudistaa katsastuslupalainsäädäntö palvelemaan edullisemmin, paremmin ja tehokkaammin kuluttajien tarpeita.

Suomessa katsastustoiminta avattiin kilpailulle vuoden 1994 alusta. Katsastustoiminta oli aiemmin hallinnollista tarkastavaa virkamiestoimintaa, jossa kahvia ei asiakkaille tarjoiltu. Muistan hyvin sen ajan, kun katsastukseen menoa oikein pelättiin, kun ajopeli vietiin virkamiehen tarkistettavaksi. Noista ajoista katsastustoiminta on onneksi paljon muuttunut. Katsastus on muuttunut ammattimaiseksi turvallisuuspalveluksi kuluttajalle, ja sellaisena se tulee mieltää jatkossakin.

Kuluttajien kannalta alan kilpailun avaaminen ei kuitenkaan ole johtanut tavoiteltuihin myönteisiin vaikutuksiin.

Tähän on syynä alan keskittyminen. Alan kaksi suurinta toimijaa muodostavat liki 60 prosentin kokonaisuuden katsastusmarkkinoista. Keskittyminen muutamalle toimijalle näkyy katsastushinnoissa. Tämän vuoden lokakuun alussa kallein katsastushinta oli Ivalossa 115 euroa ja halvin Heinolassa 39 euroa. Myöskään katsastuspalvelujen alueellinen saatavuus ja tarjonnan tasapuolisuus eivät ole toteutuneet tavoitteiden mukaisesti.

Uudistuksessa on kysymys kahdesta isosta muutoksesta. Henkilöautojen ja raskaan liikenteen katsastukset voidaan jatkossa eriyttää toisistaan, ja lisäksi tiukoin rajoituksin ja valvontaedellytyksin myös korjaamoille avataan mahdollisuus tehdä katsastuksia. Muutoksilla pyritään lisäämään katsastuspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta sekä helpottamaan katsastusalalle pääsyä ja lisäämään katsastusalan kilpailua. Katsastusalan tiukan riippumattomuuden väljentäminen palvelee palvelujen saatavuuden turvaamisen ja hintojen alentamisen tavoitetta lopulta myös hajaasutusalueilla.

Raskaan kaluston katsastuspalvelutoimijoille tulee mahdollisesti tila- ja laitevaatimuksiin kevennyksiä. Niillä seuduille, joilla raskaiden ajoneuvojen katsastuspalvelujen tarjonta on vähäistä, katsastuslupa myönnettäisiin hakijalle, vaikka tilat tai laitteet eivät vähäisiltä osin täyttäisi vaatimuksia. Säännöksellä ei olisi vaikutuksia liikenneturvallisuuteen eikä tasapuolisuuteen katsastustoiminnassa. Esimerkiksi jarrumittausohjelmiston puuttumisesta huolimatta ajoneuvon katsastuksessa edellytettäisiin esitettäväksi jarrujen asennus- ja korjausluvan omaavan autokorjaamon tai muun paikan antama, jarrumittausohjelmistolla tehty todistus ajoneuvon jarrujen tarkastuksesta.

Raskaan kaluston toimijoiden suurin huoli on, että uudistus johtaa katsastustoiminnan eriytymisen vuoksi raskaan kaluston katsastushintojen kohoamiseen. Raskaan kaluston toimijoiden vaatimuksena on, että Trafi velvoitetaan uudistuksen jälkeen seuraamaan ja raportoimaan erikseen raskaan kaluston katsastushinnoissa tapahtuvista muutoksista. Vaatimuksena esitetään myös, että raskaan kaluston katsastustoimipaikkaverkko tulee varmistaa koko valtakunnan alueella.

Esitetyt vakavaraisuusvaatimuksen ja koeajoratavaatimuksen poistaminen tulisivat helpottamaan uusien pienyritysten alalle pääsyä. Nämä, kuten myös eräät nykyisistä koulutusvaatimuksista, voivat muodostua esteeksi pienten yritysten alalle pääsylle myös silloin, kun kilpailua muilla keinoilla pyrittäisiin avaamaan. Siksi myös katsastajan koulutusvaatimuksiin suunnitellaan muutoksia. Tulevaisuudessa pääsyä katsastajan tehtäviin ei sidota yksittäiseen tutkintoon, tutkintonimikkeeseen tai koulutusohjelmaan, vaan tarvittava osaaminen voidaan saavuttaa useaa eri reittiä.

Avaimia talouskasvuun Maailma on muuttunut viime vuosina erityisen paljon kansainvälisessä taloudessa, työelämässä ja myös ihmisten arvoissa. Hyvinvointivaltion kehitystä uhkaa useat muutokset, keskeisimpinä julkisen talouden kestävyys ja heikentyvä ikärakenne. On käynyt selväksi, että hyvinvointivaltio tarvitsee nyt päivityksiä ehkä enemmän kuin koskaan.

Sosialidemokraattisen liikkeen ydin on ollut aina hyvinvointivaltion kehittäminen. Vaikka yhteiskunnanrakenteiden haasteet ovat valtavat, sosialidemokraatit haluavat uudistaa kuntien velvoitteita siten, että hyvinvointipalvelut toimisivat entistä paremmin. Uudistamiseen tähtää myös ensi vuoden valtion talousarvioesitys, jossa painopisteitä ovat rakenneuudistukset, kasvu ja työllisyys.

Hallitus teki rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä voimme turvata palvelut ja tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion tukijalkoja. Työllisyyttä lisää eniten erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että pienet tulot aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja lisätuloja.

Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös pysyvä työpaikka. Tämä hallituksen erinomainen uudistus saa varauksettoman tukensa myös oppositiopuolueilta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja, joilla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä.

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi kuntien rooli tulee korostumaan. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella mahdollistetaan yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsy aktiivitoimenpiteisiin.

Uudistus toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kunnissa tehtävän työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua.

Hallitus päätti kevään 2013 kehyspäätöksessä alueellisen kuljetustuen jatkamisesta. Nykyinen kuljetustukiasetus on voimassa tämän vuoden loppuun. Asetuksen voimassaoloa tullaan jatkamaan hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti. Keskeisen sisältönsä osalta kuljetustuki tullee säilymään pitkälle nykyisen kaltaisena, eli tukea tullaan myöntämään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksista Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvan kuljetuksen osalta.

Kuljetustuen tulevaan sisältöön vaikuttavat myös EU:n tulevan rahastokauden 2014-2020 valtiontukisäännöt, joiden valmistelu on meneillään komissiossa. Tulevalla kaudella kuljetusten tukikelpoisuudesta säädettäisiin niin sanotussa yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa, jonka käytettävissä olevan luonnoksen mukaan kuljetuskustannusten tukea voidaan myöntää kansallisen aluetukikartan mukaisilla harvaan asutuilla alueilla.

Periaatteessa kuljetustukea on mahdollista myöntää myös niin sanottuna de minimis -tukena eli vähämerkityksisenä tukena yrityskohtaisen kiintiön puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa ja pyrkii vaikuttamaan valtiontukisääntöjen uudistamiseen siten, että ne mahdollistavat kuljetustuen ja muiden yritystukien myöntämisen Suomen olosuhteiden ja yritystoiminnan ominaispiirteiden kannalta tehokkaalla tavalla.

Budjettiriihessä taottua Hallitus yllätti kaikki budjettiriihen tuloksilla. Julkista taloutta piinaava kestävyysvaje on lisännyt kriisitietoisuutta ja nyt löytyi yhteisymmärrys siitä, että vajetta on voimakkaasti kavennettava. Nyt tehdyt päätökset, jotka luovat mahdollisuuksia työlle, kasvulle ja tehokkaammalle julkisten palveluiden tuotannolle, ovat ehdottoman tärkeitä.

Suomi tarvitsee työtä. Siksi nyt tehtiin rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä voimme turvata palvelut ja tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion tukijalkoja. SDP:lle budjettiriihessä tärkeää oli säilyttää oikeudenmukaisuus, kun yhteiskunnan rakenteita muutetaan pitkällä aikavälillä tehokkaammiksi. Lisäksi samaan aikaan hyväksytyssä lisätalousarviossa tärkeitä olivat nopeasti vaikuttavat työllistämistoimet.

Vaikka hallitus teki vaikeita päätöksiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ei vaikeuteta. Työllisyyttä lisää eniten erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että pienet tulot aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja lisätuloja. Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös pysyvä työpaikka. Uudistuksella torjutaan myös harmaata taloutta.

Sosialidemokraattien mielestä valtioneuvoston toimivallan käyttö ei ole ratkaisu kuntaliitoksiin. Ratkaisu löytyy kunnista, kuntalaisista, kaupunkiseuduista, alueilta itseltään. Mutta valtioneuvoston on kannettava vastuu siitä, että riittävät muutokset tavalla tai toisella kuitenkin toteutuvat. Erityisesti silloin, kun alueen ihmiset näin itse osoittavat äänestämällä.

Kuntaliitoksia ei voi jatkossakaan toteuttaa ilman, että alueen asukkaiden enemmistö niitä puoltaa.

Sosialidemokraatit haluavat kylläkin muistuttaa kuntia siitä, että muutokset kuntarakenteessa ovat väistämättömiä.

Vain näin voidaan turvata eheät yhdyskuntarakenteet, toimivat työssäkäyntialueet sekä se, että rusinoita ei poimita pullasta vaan veronmaksajat osallistuvat verotuksella myös työssäkäyntialueellaan aiheutuviin kustannuksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen tulee vahvistamaan julkisten hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Tästä uudistuksesta käynnistetään laajapohjainen parlamentaarinen työ.

Riihessä sovittuja liikennehankkeita pidän hyvänä ja kannatettavana. Liikennepoliittisen selonteon hankkeita toteutetaan rahoittamalla perusväylänpidon määrärahoista tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmän uusimista 16 miljoonalla eurolla, pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjauksia viidellä miljoonalla eurolla sekä raakapuuterminaalien rakentamista samoin viidellä miljoonalla.

Aikaisemmin on jo sovittu Vt 22 peruskorjaus Oulu-Muhos väliltä. Lisäksi käynnistetään Vt 4 Rovaniemen kohdan kehittäminen, Vt 5 Mikkelin kohdan kehittäminen ja Mt 101 Kehä I:n parantaminen. On tärkeää huomioida, että vaikka osa käynnistyvistä hankkeista painottuu Etelä ja Keski-Suomeen, ne parantavat ja nopeuttavat liikenneyhteyksiä Etelä ja Pohjois-Suomen välillä.

Tärkeää on myös oppivelvollisuuden pidennys. Tämä takaa, että kaikki nuoret jatkavat perusasteen jälkeisessä koulutuksessa, pääosin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Nyt tuhansia perusasteen päättäneitä nuoria jää vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, joten uudistusta voi kuvata historialliseksi.

Häpeärekisterit Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa. Eduskuntaan esitys tulenee jo ensi viikolla ja toivottavasti eduskunta kykenee käsittelemään esityksen myös maksuvaikeuksiin ajautuneen pienyrittäjän näkökohdista.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. Missään tapauksessa viranomaisvalvonnalla ei pidä lähteä liiaksi hygienisoimaan yrityselämää. Valvontaa tarvitaan ja epäkohtiin pitää puuttua, mutta uusia järjestelmiä luotaessa tulee varmistaa se, että tehtäviin löytyy riittävästi resursseja. Miksi luoda järjestelmiä, lakeja ja rekistereitä, jos niiden ylläpitoon ja seurantaan ei riitä voimavaroja?

Erityisen tärkeää on, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Osaaminen ja ammattitaito eivät ole kadonneet, mutta mahdollisuudet ammatin harjoittamiseen käytännössä sen sijaan kyllä. On luonnollista, että yritys tai yrittäjä saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mutta mielestäni häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.

Asiallista suhtautumista hallituksen esitykseen odottaisin myös Suomen Pienyrittäjien puheenjohtajalta Harri Jyrkiäiseltä. Verovelkarekisterin tarkoitus on tervehdyttää maassa rehottavaa harmaata taloutta, joka vahingoittaa rehellisesti toimivia yrittäjiä. Tämän tavoitteen olettaisin sopivan myös pienyrittäjien puheenjohtajalle.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Tiedote: Kaikki voittivat laajakaistojen taajuushuutokaupassa Vuoden alussa avattu taajuushuutokauppa saatiin päätökseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, iloitsee SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen. Huutokaupattavia 800 Mhz:n taajuuskaistoja oli aluksi tarjolla vain kahdelle. Taajuuksista kilpailivat TeliaSonera, Elisa ja DNA. Nyt luvat mobiiliverkon rakentamiseen myönnettiin kaikille kolmelle hakijalle. Myös valtio hyötyy ratkaisusta.

- Olisi ollut todennäköistä, että operaattori, joka olisi jäänyt kolmanneksi eli ilman rakentamislupaa, olisi valittanut huutokaupan toteutuksesta ja näin rakentaminen olisi viivästynyt useilla vuosilla. Kilpailutilanne olisi ollut kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, Piirainen täsmentää.

Piirainen kannusti laajakaistatyöseminaarissa viranomaisia muuttamaan taajuushuutokauppajärjestelmää niin, että se mahdollistaisi taajuuksien saamisen kaikille kolmelle halukkaalle operaattorille.

- Viranomaiset ottivat kommentista vaarin ja nyt taajuushuutokauppa on päättynyt ja kaikki edellä mainitsemani operaattorit ovat saaneet taajuushuutokaupassa luvat ja rakentaminen voi alkaa.

800 Mhz mobiiliverkolla on tarkoitus täydentää laajakaistan saatavuutta ja nopeutta varsinkin harvaan asutulla seudulla, missä kuituverkkoa ei ole mahdollista vetää joka paikkaan kustannussyistä. Valtion oli tarkoitus saada huutokaupasta 100 miljoonaa euroa tulona, uudella ratkaisulla valtion tulot nousivat yli 100 miljoonaan euroon.

Tiedote: Inhimilliset kääntymisajat ovat kaikkien etu VR:n johto on lähtenyt yksipuolisesti leikkaamaan kääntymisaikoja. Aikaisemmin niistä on neuvoteltu ja yhteisesti sovittu. SDP:n veturinkuljettajataustainen kansanedustaja Raimo Piirainen kannustaa yhtiötä palaamaan hyväksi havaittuun käytäntöön 20 minuutin kääntymisajoista.

- Ollessani veturimiesten pääluottamusmiehenä 2001-2003 käytiin kääntymisajoista neuvotteluja. Silloin päästiin yhteisymmärrykseen kääntymisaikojen pienentämisestä. Nyt on toimintatapa VR:llä muuttunut: yhtiö haluaa yksipuolisesti leikata kääntymisaikaa. Se on todella harmillista. Helsingin veturinkuljettajat ovat nyt puolustaneet taukoja. Veturinkuljettaja ei voi ajon aikana käydä esim. WC:ssä, puhumattakaan kahvikupposen nauttimisesta, Piirainen sanoo Piirainen katsoo aiemman käytännön olevan paitsi työntekijöiden, myös matkustajien etu.

- Toivon, että VR:n johto kuulee nyt työntekijöiden huolta. Työntekijän etu on pystyä tekemään työtään. On matkustajien turvallisuuden kannalta tärkeää, että puikoissa ovat virkeät veturimiehet. Lopulta on koko yhteiskunnan etu, että yhtiön johto ja työntekijät vetävät yhtä köyttä ja junat kulkevat, Piirainen lopettaa.

Tiedote: Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille – ”Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan?”

SDP:n kansanedustajat Jukka Kärnä ja Raimo Piirainen pitävät ministeri Heidi Hautalan Finnair-puheita käsittämättöminä. Hautala kehotti lauantaina Finnairin työntekijöitä tinkimään eduistaan. Samalla Hautala kertoi, että valtionyhtiöiden johtajat eivät korottaisi omia palkkojaan.

- Näinkö se tosiaan menee, että ministerin suulla kerrotaan työntekijöille, että nyt pitää tinkiä eduista ja samalla johtajat saavat nauttia megapalkoistaan entiseen tapaan? Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan, Kärnä ja Piirainen kysyvät.

SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että aiemmin Hautala on kertonut käsiensä olevan sidotut. Hän on vedonnut osakeyhtiölakiin ja perustellut sillä, miksi ei voi puuttua valtionyhtiöiden asioihin. Kärnä ja Piirainen näkevät ministerin puheissa ristiriidan. Ministeri kertoo olevansa voimaton johdon edessä, mutta perään ehdottaa työntekijöille heikennyksiä.

- Ministeri Hautalan YT-Suomi on kylmä paikka palkansaajalle. Näiden puheiden myötä talvi tuli Finnairin työntekijöille jo aikaisemmin, Kärnä ja Piirainen sanovat.

Kansanedustaja Kärnä on useaan otteeseen kritisoinut ministeri Hautalan toimintaa ja vaatinut tiukempaa otetta valtion omistajaohjauspolitiikkaan

Tiedote 12.12.2013: SDP:n Piirainen: Kajaani ansaitsi ammattikorkeankoulun toimiluvan SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen iloitsee ja kiittää opetusministeri Krista Kiurua Kajaanin ammattikorkeakoulun toimiluvasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu turvaa alueelle osaavan työvoiman saatavuutta.

Kainuun elinkeinoelämä on kokenut rakennemuutoksen viime vuosina mm. metsäteollisuuden alasajon seurauksena.

- Tämä on huomioitu ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintarakenteessa. Alueen ikääntyvä väestö tarvitsee lisää erilaisia palveluja. Myös matkailu- ja liikunta-alalla, kaupan alalla sekä kaivannaisalalla tarvitaan osaajia, toteaa Piirainen Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:llä oli taloudelliset edellytykset toimiluvan saamiseksi.

- Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa. Taloutta on lisäksi varmistettu Kajaanin kaupungin kanssa tehdyillä maksuvalmiutta turvaavilla menettelyillä ja sopimuksilla, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 10.12.2013: SDP:n Piirainen: Verohallinnolle lisää resursseja ja verovelkarekisterin rajaksi 10 000 euroa SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Piirainen esittää Verohallinnolle lisää resursseja ja verovelkarekisterin rajaksi vähintään 10 000 euroa.

Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, joissa vaikuttaa lähinnä byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä.

- Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli maksaa muun muassa arvonlisäveronsa.

Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta verovelan rajalta, toteaa Raimo Piirainen Piirainen kertoo, että työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

- Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua, sanoo Piirainen.

- On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Verohallinnolla on riittävät resurssit yritysten verovelan maksuohjelmien tekemiseen. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 28.11.2013: SDP:n Piirainen: Valtio-omisteisiin yhtiöihin pehmeämpiä keinoja irtisanomisten sijaan SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen teki eduskunnalle kirjallisen kysymyksen (KK907/2013 vp), jossa Piirainen peräänkuuluttaa valtio-omisteisiin pehmeämpiä keinoja irtisanomisten sijaan.

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen, että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian, toteaa Piirainen kirjallisessa kysymyksessään.

Kirjallisella kysymyksellä Piirainen tiedustelee kehitysministeri Pekka Haavistolta, että aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan, jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?

Vastuksessaan ministeri Haavisto toteaa mm., että ”valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta. Tehostamistilanteet ovat erittäin valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen käyttäisivät tehostamistilanteissa pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.”

– Olen tyytyväinen ministeri Haaviston linjaukseen. Nyt jään odottamaan, että ministeri vie saman viestin myös valtio-omisteisten yritysten johdolle, sanoo Piirainen.

Tiedote 22.10.2013: SDP:n Piirainen: EU:n sairasvapaita koskeva työaikadirektiivi ei heikennä Suomen kilpailukykyä SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen hämmästelee Keskustapuolueen varjobudjetissaan julkaisemaa rajoitusta sairasvapaiden käytöstä. Keskustan mielestä EU:n sairasvapaiden työaika direktiivi johtaisi Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen.

- Keskustapuolue mainostaa itseään palkansaajan puolueena, mutta on valmis sakottamaan sairastuneita työntekijöitä Suomen kilpailukykyyn vedoten, Piirainen hämmästelee.

Sairaana töissä käynti on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Sairaana töissä käynti on yleistä erityisesti toimihenkilöillä. Eurooppalainen työolotutkimus osoittaa, että suomalaisista 51 prosenttia on sairaanakin töissä. Korkean työmoraalin maaksi mainostetussa Saksassa luku on 39 prosenttia, joka on myös EU-alueen keskiarvo.

- Etelärannan mantra heikentyvästä kilpailukyvystä näyttää piirtyneen Sipilän joukkojen sieluihin. Suomalaisella työntekijällä on korkea työssäkäyntimoraali, eikä sairasvapaiden EU-direktiivi tule vaikuttamaan mitenkään Suomen työllisyyteen ja kilpailukykyyn, Piirainen sanoo.

- Ihmettelen Keskustapuolueen halua toimia Etelärannan herrojen äänitorvena ja tahtotilasta kyykyttää suomalaista työntekijää, sanoo Piirainen lopuksi.

Tiedote 12.12.2013: Piirainen: Kuljetustuki Pohjois-Suomessa jatkuu Hallitus on tänään päättänyt antaa asetuksen alueellisten kuljetustuen jatkamisesta. Kuljetustukea myönnetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista.

- Kuljetustuen merkitys koko harvaan asutun pohjoisen Suomen yritystoiminnalle on erittäin merkittävä asia.

Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki säilyy tällä tasolla vuoteen 2017 asti, iloitsee SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen.

Pohjois-Suomen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva asutus aiheuttavat suuria haasteita pohjoisen elinkeinoelämälle ja ne nostavat kuljetuskustannuksia.

- Hallitus on tällä päätöksellä osoittanut ymmärryksensä Lapin olosuhteille. Tuki tulee todella tarpeeseen, painottaa Piirainen.

Valtioneuvosto on vuosia 2014–2017 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä päättänyt kuljetustukijärjestelmän jatkamisesta. Valtioneuvoston asetuksen voimassaoloa jatketaan nyt 30.6.2014 asti, nykyisten alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen voimassaoloajan mukaisesti. Kuljetustukijärjestelmän jatkaminen 30.6.2017 saakka edellyttää Euroopan komission hyväksynnän.

Valtiopäivätoimet syksy 2013 KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2013 vp Ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvat Eduskunnan puhemiehelle EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Lupa on voimassa yhdellä tai useammalla ammattialalla, ja se on joko tilapäinen tai jatkuva. Lupaan sisältyy työ- ja elinkeinotoimiston osaratkaisu ja Maahanmuuttoviraston tai poliisin oleskelulupapäätös.

Helsingin Sanomien 9. päivänä syyskuuta 2013 hoitajapulaa käsitelleessä jutussa mainitaan tarveharkinta - se, että EU:n ulkopuolelta ei saa Suomeen työlupaa, jos tekijöitä on omastakin takaa. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n mukaan Finnairin matkustamohenkilöstön näkökulmasta asia on jo vuosia ollut toisin.

Finnairin säästötoimiin ovat työntekijät osallistuneet laajasti. Matkustamohenkilöstö on heikentänyt jopa työehtojaan kesken työehtosopimuskauden erillisellä säästösopimuksella. Tämän lisäksi Finnairin suomalaista matkustamohenkilöstöä on lomautettu vuodesta 2012 lähtien ja lomautetaan edelleen. Samanaikaisesti Finnair on laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille.

Uusimpana tulokkaana Finnairin matkustamoon ovat saapumassa amerikkalaiset vuokratyöntekijät New Yorkin reitille. Aasian reiteillä Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla asiakaspalvelussa tarvittavaan kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin reitillä se voidaan viimeistään unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua englantia.

Aasialaisten työntekijöiden työluvat myönnettiin alun alkaen sillä perusteella, että heihin sovelletaan Finnairin voimassa olevia työehtoja. Näin ei yhtiön oman ilmoituksen mukaan meneteltäisi New Yorkin reitillä. Yhtiön edustaja kertoo matkustamohenkilöstölle lähettämässään sähköpostissa, että järjestelyyn ryhdyttiin säästöjen saavuttamiseksi. Samassa viestissä henkilökunnalle kerrotaan, että miehistö palkataan paikallisesti ja heihin noudatetaan yhdysvaltalaisia työehtoja ja paikallista lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiön edustaja on kertonut henkilökunnalle avoimesti, että ulkomaalaisella vuokratyöjärjestelyllä halutaan kiertää suomalaisia työehtoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia työehtoja?

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013 Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 798/2013 vp: Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia työehtoja?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yhteensä 19 Yhdysvaltain kansalaista on laittanut vireille hakemuksen työntekijän oleskeluluvan saamiseksi lentoemännän ja stuertin tehtävissä Finnair Oyj:n ilma-aluksessa lentoreitillä New York-Helsinki. Hakemukset ovat vastauksen allekirjoituspäivänä yhä käsiteltävinä Uudenmaan TE-toimistossa.

Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Ulkomaalaislakia sovelletaan työntekoon Suomessa. Työn tekemiseksi Suomessa katsotaan myös työnteko Suomen ilma-alusrekisteriin merkityssä ilmaaluksessa.

Ulkomaalaislain 70 §:n mukaan työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.

Ulkomaalaislain mukaan TE-toimiston tehtävänä on tehdä osapäätös luvan myöntämisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Maahanmuuttovirastolle, joka päättää työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Osapäätöksessään TE-toimisto ratkaisee sen, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa työmarkkinoilta kohtuullisessa ajassa vai ei. Jos työtehtävän kannalta on tarkoituksenmukaista, TE-toimiston tulee selvittää sopivan työvoiman saatavuutta koko Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen muodostaman työvoiman vapaan liikkuvuuden alueelta. Tällä tavalla TE-toimisto varmistuu siitä, estäisikö luvan myöntäminen työmarkkinoilla jo olevan henkilön mahdollisuutta työllistyä vai ei.

Uudenmaan TE-toimiston tietojen mukaan Suomen kansallisilla työmarkkinoilla on useita kymmeniä työttömiä työnhakijoita, joiden ensisijainen hakuammatti on lentoemäntä tai stuertti. TE-toimisto on pyytänyt työnantajayritystä julkaisemaan avoimet työpaikat TE-hallinnon työnvälitysjärjestelmässä ja pyytänyt selvitystä työpaikkoja hakeneista henkilöistä, valinnan tuloksista sekä perusteista, miksi hakijat tulivat tai eivät tulleet valituiksi avoimiin työpaikkoihin.

Työvoiman saatavuuden selvittämisen ohella TE-toimiston tulee ulkomaalaislain mukaan varmistua myös siitä, että tarjotut palkka- ja muut työehdot täyttävät Suomen työlainsäädännön ja tehtävään sovellettavan työehtosopimuksen asettamat vähimmäisedellytykset siltä osin kuin työsuhteeseen tulee - kansainväliset lainvalintasäännökset huomioon ottaen - soveltaa Suomen työlainsäädäntöä. Lisäksi TE-toimiston tulee varmistua siitä, että työnantajalla on kyky suoriutua työnantajavelvoitteistaan.

Työntekijän oleskelulupahakemuksista ilmenevien tietojen mukaan työnantajana on Yhdysvaltoihin sijoittautunut suuri työvoiman vuokrausyritys, jolta Finnair vuokraisi kyseisen henkilökunnan. Kansainvälisessä ilmaliikenteessä työskentelevän henkilökunnan kotipaikka olisi Yhdysvalloissa, eikä henkilökunta oleskelisi Suomessa hotelliyöpymisiä lukuun ottamatta. Jotta kansainvälisten lainvalintasääntöjen mukaisesti voitaisiin edellyttää suomalaisen työlainsäädännön ja suomalaisen työehtosopimuksen soveltamista, on varmistuttava siitä, että työssä on kyse lähetetyistä työntekijöistä annetun lain (1146/1999) mukaisista lähetetyistä työntekijöistä tai että työsuhteeseen muutoin, kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen, tulee soveltaa Suomen lainsäädäntöä tai sen eräitä pakottavia säännöksiä. Myös tämä kysymys on selvitettävänä, ja ratkaisuun tulee vaikuttamaan myös TEtoimiston työnantajayritykseltä pyytämä lisäselvitys.

Työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä, jos työntekijöitä on lomautettu samoista tai samankaltaisista tehtävistä kuin joihin oleskelulupaa hakeva työntekijä on hakeutumassa tai jos työnantaja on irtisanonut työntekijöitä tällaisista tehtävistä tuotannollisin tai taloudellisin perusteilla eikä työsuhteiden päättymisestä ei ole kulunut yhdeksää kuukautta. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee tarjota työtä työ- ja elinkeinotoimistossa työtä hakeville entisille työntekijöilleen, jos hän tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt. Nämä edellytykset eivät kuitenkaan tule sovellettaviksi, jos kyseessä on ulkopuolisen työvoiman, kuten vuokratyövoiman, käyttö. TE-toimisto tulee varmistumaan asiasta, ja asiaan vaikuttaa myös TE-toimiston Finnairilta pyytämä lisäselvitys.

Uudenmaan TE-toimisto käsittelee vuosittain noin 3 000 työntekijän oleskelulupahakemusta. Olen varma siitä, että myös nyt kyseessä olevat hakemukset tulevat käsitellyiksi asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen

KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2013 vp Lentäjien kouluttaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen Ilmailuopisto kouluttaa valtion tuella lentäjiä, joita koulutetaan vuosittain noin 20-40. Tietojeni mukaan Finnair palkkasi lentäjiä viimeksi vuonna 2008. Koska lentäjiä ei ole palkattu Finnairille, on tänä päivänä lentäjäjono jo yli 200 lentäjää. He ovat siis kaikki odottelemassa alansa töitä.

Heidän lisäkseen on yksityisten lentokoulujen, kuten Patrian, kouluttamia lentäjiä odottamassa töitä noin 200. Nyt Finnair on purkamassa jo heille valituista lentäjistä muodostettua jonoa siten, että heille valitut lentäjät eivät olekaan enää jonossa. Purkamisen ideana lienee se, että mahdollisimman suuresta työttömien lentäjien määrästä johtuen on helppo polkea työehtoja.

Työttöminä olevat lentäjät ovat joutuneet tyytymään satunnaisiin muutaman kuukauden mittaisiin määräaikaisiin työsopimuksiin. Määräaikaisuuden vuoksi myös palkkaus on heikompaa kuin vakituisilla kaukoliikenteen lentäjillä.

Finnairin lentäjäjonoon valitut lentäjät eivät työllisty muualle, sillä muut lentoyhtiöt eivät uskalla palkata lentäjiä Finnairin jonosta, koska pelkäävät heidän siirtyvän milloin tahansa Finnairille. Lentäjien ammattitaitokin on työttömyyden kestäessä uhattuna.

Lentäjien surkeasta työttömyydestä huolimatta lentäjiä koulutetaan edelleen valtion tuella työttömiksi lentäjiksi.

Arvioiden mukaan lentäjiä on reservissä noin 10 vuoden tarpeisiin. Mikään kasvun odote ei pysty selittämään näin suurta ylikouluttamista. Mielenkiintoista on myös se, että Ilmailuopistolta Porista on oppilaita lähtenyt jopa Indonesiaan asti töihin. Tätä voi kutsua valtion kehitysavuksi, kun kalliilla rahalla koulutetut lentäjät lähtevät töihin muihin maihin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?

Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 856/2013 vp: Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomen Ilmailuopisto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä Suomessa toimivien lentoyhtiöiden tarpeisiin. Ilmailuopistoa ylläpitää Suomen Ilmailuopisto Oy, joka on Finnair Oyj:n, Suomen valtion sekä Porin kaupungin omistama osakeyhtiö. Suomen Ilmailuopisto saa toimintaansa valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla. Valtionosuusrahoitusta saadakseen oppilaitoksella tulee olla ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa koulutuksen järjestämiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvissa ei määritellä järjestettävän oppilaitosmuotoisen koulutuksen enimmäismäärää, mutta sen sijaan vuotuisissa rahoituspäätöksissä rahoituksen perusteeksi hyväksyttävien opiskelijatyövuosien tai -työpäivien määrää voidaan rajoittaa. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin järjestää omakustanteisesti koulutusta myös rahoituksen perusteeksi hyväksyttyä määrää enemmän.

Suomen Ilmailuopiston toiminnan tavoitteena on turvata ammattitaitoisten lentäjien saatavuus alan toimijoiden kannalta ja Ilmailuopisto ennakoi lentäjätarvetta vuosittain yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien lentoyhtiöiden kanssa. Ilmailuopisto myös seuraa jatkuvasti valmistuneiden oppilaitten sijoittumista työelämään.

Lentoliikenne reagoi nopeasti talouden vaihteluihin ja tällä hetkellä lentoyhtiöiden tarve palkata uusia lentäjiä on talouden heikon suhdanteen vuoksi vähäinen. Tästä syystä Suomen Ilmailuopisto on vähentänyt viime vuosina koulutettavien määriä merkittävästi.

Eduskunnan käsiteltävänä on ehdotus valtion talousarvioiksi vuodelle 2014. Talousarvioehdotuksessa valtionosuutta ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin on vuodelle 2014 ehdotettu pienennettäväksi 3,4 miljoonaa euroa eli lähes 18 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Vähennys tulee toteutuessaan vaikuttamaan kaikkien erikoisoppilaitosten, myös Suomen Ilmailuopiston, saamaan valtionosuusrahoitukseen. Näin rahoituksen perusteeksi hyväksyttävän koulutuksen määrä tulee ensi vuonna olemaan erikoisoppilaitoksilla nykyistä pienempi.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru

KIRJALLINEN KYSYMYS 907/2013 vp Valtio-omisteisten yhtiöiden irtisanomiset Eduskunnan puhemiehelle Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen, että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä työministerin suosittelema toimintamalli vaikuttaa olevan vieras. Tuoreimpana tapauksena on konepajayhtiö Metson päätös irtisanoa jopa 660 työntekijää. Erityisesti valtio-omisteisissa yhtiöissä täytyisi muistaa, että valtionomistuksen taustalla ovat aina työllisyystavoitteet. Lomautusvaihtoehto on aina parempi kuin irtisanominen, sillä uuden työn rakentaminen ja osaavan työvoiman palkkaaminen on vaikeaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan, jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013 Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 907/2013 vp: Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan, jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtio-omistaja on korostanut omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti henkilöstön hyvinvoinnin merkitystä kaikissa tilanteissa. Periaatepäätöksen linjaus pitää sisällään tilanteet, jolloin yritys tuotannollistaloudellisista syistä joutuu tehostamistoimiin tulevaisuuden toimintakyvyn varmistamiseksi. Valtio-omistaja näkee, että yksi tärkeimmistä toimintatavoista on niin sanottujen pehmeiden keinojen käyttö. Yritysten täytyisi pyrkiä korvaamaan irtisanomiset lomautuksilla niin pitkälle kuin yhtiön toimintaedellytyksien puolesta se on mahdollista. Samoin periaatepäätöksen mukaisesti on yhtiöiden huolehdittava toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta.

Vain kannattava yritys voi investoida ja työllistää. Mikäli korjaustoimia ei tehdä riittävän aikaisin, on vaarana että yrityksen kilpailukyky katoaa ja edessä ovat laajat saneeraustoimenpiteet. Jos kannattavuutta ei kyetä varmistamaan riittävällä tasolla, voi yritys joutua entistä haastavampien tehostamistarpeiden eteen, mitkä pahimmillaan saattavat johtaa erittäin tuhoisiin seurauksiin muun muassa työllistämisen näkökulmasta.

Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta.

Tehostamistilanteet ovat erittäin valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen käyttäisivät tehostamistilanteissa pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Kehitysministeri Pekka Haavisto

KIRJALLINEN KYSYMYS 1020/2013 vp Pelastustoimen rakenneuudistus Eduskunnan puhemiehelle Pelastustoimi on asetettu nyt säästökohteeksi, ja siihen liittyen on aloitettu pelastustoimen rakennepoliittinen selvitys. Selvitystyö pohjautuu aiemmin tehtyihin pelastustoimen valtiollistamisen selvityksiin, ja selvityksessä tullaan arvioimaan pelastustoimen haasteet ja kehityspolut nykytietojen pohjalta.

Esiselvityksessä pelastustoimen rakenneuudistuksen vaihtoehdoiksi oli nimetty: Nykyinen kuntien järjestämisvastuulla olevan 22 alueellisen pelastuslaitoksen järjestelmä Kuntien järjestämisvastuulla olevien alueellisten pelastuslaitosten koon kasvattaminen eli nykyisten alueiden yhdistely Pelastustoimen valtiollistaminen.

Selvityksen syy on hallituksen tavoite leikata kuntien valtionosuuksia. Säästöjä haetaan lainsäädäntöä tarkistamalla, ja myös kuntien oletetaan tehostavan toimintaansa. Kunnallisen pelastustoimen osalta tavoiteltu vuosittainen säästötavoite on 13 miljoonaa euroa.

Pelastusjohtajien hallitus esitti sisäasiainministeriölle, että säästöt pyrittäisiin saamaan ensisijaisesti alemman tason säätelyä muuttamalla. Alemman tason säätelyn muuttamisella tarkoitettaisiin käytännössä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen löysentämistä. Tällöin olisi mahdollista säädellä palvelutasoa siten, että henkilöstön määrää voitaisiin supistaa, jolloin syntyisi kustannussäästöä.

Sisäasiainministeriön virkamies- ja poliittisen johdon neuvottelun jälkeen esitys säästötoimenpiteiksi kuitenkin muuttui. Ministeriön esitys sisältää alueellisten pelastuslaitosten määrän supistamisen 22:sta 11:een, ja alemman tason sääntelyä nykyaikaistetaan.

Kuntaliitto on tietojeni mukaan hyväksynyt sisäasiainministeriön esityksen siten, että säästötoimenpiteitä haetaan aluetarkastelujen kautta, jolloin tarkastellaan ensin hallinto- ja johtorakenteita sekä haetaan säästöjä volyymin kautta. Kuntaliitto ei ottanut kantaa alueiden lukumäärään ja piti edelleen tärkeänä alemman tason sääntelyn muuttamista.

Hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta, jonka tavoitteena on turvata kansalaisten kuntapalvelut.

Kuntapalveluihin kuuluu keskeisesti myös pelastustoimi, joten olisi järkevää toteuttaa ensin kuntauudistus ja uusien kuntarakenteiden pohjalta uudistaa kuntien vastuulla oleva pelastustoimi. Pelastustoimen uudistuksessa on tärkeää pitää mielessä sama tavoite kuin kuntauudistuksessa eli turvataan kansalaisille parhaat mahdolliset palvelut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?

Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2013 Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1020/2013 vp: Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sisäasiainministeriön laatiman pelastustoimen rakenneuudistuksen taustalla on valtionvarainministeriön pyyntö ministeriöille tehdä esityksiä kuntien velvoitteiden vähentämisestä. Pelastustoimen osuus säästötavoitteista on 13 miljoonaa euroa. Pelastustoimen osalta kuntien merkittävimmät velvoitteet ovat kuntien velvoite pitää yllä pelastustointa, pitää yllä riittävää pelastustoimen palvelutasoa sekä velvoite hoitaa ennalta ehkäiseviä toimintoja onnettomuuksien määrän rajoittamiseksi. Nämä velvoitteet ovat ihmisten turvallisuuden kannalta merkittäviä.

Velvoitteet eivät sisällä järjestämistapaa koskevia normeja vaan ovat jo nykyisin kuntien päätettävissä.

Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan kuntien velvoitetta pitää yllä pelastustointa, pitää yllä uhkien mukaista palvelutasoa ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä ei tule poistaa laista. Tästä syystä sisäasiainministeriön virkamiestyöryhmä on esittänyt valtiovarainministeriölle pelastustoimen rakenteellista uudistusta, joka mahdollistaisi pelastustoimeen kohdistuvat säästötoimet siten, että palvelutasosta ei tarvitsisi merkittävästi tinkiä.

Pelastustoimen 13 miljoonan euron säästötavoite merkitsee henkilötyövuosina n. 260 henkilötyövuotta, jos kaikki säästöt tehtäisiin henkilömäärää supistamalla. Tämä tarkoittaisi sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan merkittävää laskua palvelutasoon. Tästä syystä on tärkeää miettiä rakenteellisia uudistuksia, jolloin kaikkia säästötavoitteita ei ensisijaisesti tehtäisi palvelutasoa laskemalla vaan hallintoa yhdistämällä ja toimintatapoja muuten tehostamalla.

Alemman tason sääntelyllä tarkoitetaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluperusteita.

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta. Tämä ohje on jo nykyisellään sellainen, että se mahdollistaa toimintavalmiuden suunnittelun melko joustavasti. Ohjeessa mainittujen tavoitteiden poistaminen vaikuttaisi siihen, että pelastustoiminnan aloittamista ei olisi määritelty.

Pelastustoiminta on siis sitä toimintaa, jonka ihmiset saavat joutuessaan onnettomuuteen. Ei ole järkevää lähteä hakemaan säästöjä ensisijaisesti ihmisille tarjottavan avun tasoa heikentämällä, jos on mahdollista löytää niitä muusta toiminnasta.

Nykyisen pelastustoimen aluejaon puitteissa tehtävät muutokset kohdentuisivat eriarvoisesti eri alueille, koska niiden voimavarat ja henkilöstörakenne ovat erilaisia. Rakenteellisella uudistuksella on mahdollista kohdentaa toimenpiteitä niin, että vaikutukset kohdentuvat tasaisemmin kuin nykyisessä järjestelmässä on mahdollista.

Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jos halutaan toteuttaa 13 miljoonan euron säästötavoite ilman merkittävää palvelutason laskua.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

KIRJALLINEN KYSYMYS 1060/2013 vp Lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa Eduskunnan puhemiehelle EU:ssa kiellettiin lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa 1.1.1980. Kieltoa perusteltiin kansalaisille silloin mm. lisälähivalojen huolimattomilla asennuksilla, jolloin seurauksena oli vastaantulevan häikäistyminen. Kyseisen EU:n direktiivin seurauksena markkinoilta poistuivat käytännössä lähes kokonaan henkilöautoihin soveltuvat perinteiset jälkiasennettavat lisälähikaukovalot.

Nykyään vaatimuksena on, että lähivalojen tulee olla säädettävät. 1.1.1994 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia olevassa autossa tulee olla lähivalojen suuntauksensäätölaite. Asetus koskee myös kaasupurkausvaloilla varustettuja autoja.

Nykyään kuluttajille tarjotaan vaihtoehtoja ajoneuvojen valotehon parantamiseksi. Tarjolla on mm. jälkiasennettavia xenon-valoja, jotka voidaan asentaa myös sellaiseen umpioon, joita ei ole tarkoitettu kaasupurkausvaloille. Seurauksena tästä on muita tiellä liikkuvia häikäisevä ajovalo. Ajoneuvojen kaasupurkausvalojen tuottaessa yli 2 000 lumenia niihin sovelletaan ECE-säännöksiä. Tällöin lainsäädännön mukaan valaisimien yhteydessä pitää olla puhdistusjärjestelmä ja automaattinen korkeudensäätö vuosimallista 10/2000 eteenpäin. Automaattinen korkeudensäätö estää vastaantulevia häikäistymiseltä.

Kaasupurkausvalojen jälkiasennuksista poliisi on huomauttanut autoilijoita seuraavasti: "Poliisi haluaa muistuttaa xenon-valojen jälkiasennuksesta. Xenon-valot eli kaasupurkausvalot on mahdollista asentaa laillisesti useisiin automerkkeihin. Edellytykset xenon-ajovalojen asennukselle on se, että automalliin löytyy E-hyväksytyt xenonvaloille tarkoitetut ajovaloumpiot jotka on vaihdettu alkuperäisten umpioiden tilalle. Xenonpolttimoille tarkoitetusta umpiosta löytyy merkintä DC (lähi), DR (kauko) tai DCR (lähi- ja kaukovalaisin). Lisäksi ajovaloille on oltava pesulaite ja käsikäyttöinen tai tietystä vuosimallista lähtien automaattinen valojen korkeudensäätö.

Yleensä xenon-polttimot on asennettu jälkikäteen tavallisiin eli halogeeni käyttöön hyväksyttyihin umpioihin (CH, HR, tai HCR) ja se ei ole sallittua. Jotta xenon-poltin toimisi oikein ja muodostaisi oikean kuvion, on se asennettava sille tarkoitettuun umpioon. Xenon-polttimon erottaa helposti halogeenipolttimosta suuremman kokonsa ja erilaisen muotonsa puolesta. Lisäksi valon väri poikkeaa halogeenipolttimon valosta. Xenonpolttimoiden vaihto on erittäin helppoa ja moni vaihtaakin määräaikaiskatsastuksen ajaksi alkuperäiset H-polttimot paikalleen. Poliisi tulee puuttumaan normaalin liikennevalvonnan yhteydessä jälkiasennus xenon-valojen laillisuuteen."

Edellä mainitun perusteella voisi arvioida, että Suomen teillä liikkunee tuhansia laittomilla kaasupurkausvaloilla varustettuja ajoneuvoja. Vallitsevaan tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen.

Suomalaiset joutuvat autoilemaan syksyllä ja talvella erityisen hankalissa olosuhteissa, jolloin turvallisen liikkumisen varmistamiseksi ajovaloilta vaaditaan ensiluokkaisia ominaisuuksia. Pimeissä olosuhteissa autoillessa on usein käynyt mielessä lähivalojen kahdentamisen kieltävän direktiivin ajankohtaisuus ja järkevyys.

Korkeussäädöllä varustetut lisälähikaukovalot olisi autoilijan kannalta erinomainen turvavaruste pimeän ajan autoiluun.

Vuonna 1980 asetetun lähivalojen kahdentamisen kieltäneen asetuksen jälkeen ajovalotekniikka on kehittynyt huomattavasti. Kun lähivalojen korkeussäätö on tullut pakolliseksi, olisi myös suuntauksensäätölaitteella varustettu lisälähikaukovalaisin erinomainen ratkaisu turvallisen autoilun takaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?

Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013 Raimo Piirainen /sd

Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1060/2013 vp: Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomi on liittynyt Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen.

Suomi noudattaa tämän sopimuksen perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntöjä. Ajoneuvojen valaisimia ja niiden asennusta koskevien EU:n direktiivien tekniset vaatimukset perustuvat myös UNECE-sääntöihin.

UNECE-säännöt eivät tunne nimitystä lähikaukovalo. Ajovalaisimet tuottavat toki yleensä sekä lähivalon että kaukovalon, joita tulee kuitenkin tarkastella erikseen. Lähivalot on tarkoitettu ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriöitä muille tienkäyttäjille. Lähivaloja tulee myös käyttää tyydyttävästi valaistulla tiellä, jossa kaukovalojen käyttö on kielletty. Muissa pimeissä olosuhteissa tulee käyttää kaukovaloja.

Ajoneuvoihin voidaan asentaa lisäkaukovalot, kunhan valaisimien yhteenlaskettu referenssiluku, joka kuvaa niiden kirkkautta, ei ylitä arvoa 100. Häikäisy on siis lähivaloissa keskeisempi ongelma kuin kaukovaloissa.

UNECE-säännöt sallivat jo nykyisin mukautuvat etuvalaisujärjestelmät eli AFS-järjestelmät (Adaptivefrontlightingsystems), joissa lähivalo voidaan tuottaa useammalla kuin kahdella valaisinyksiköllä. AFSjärjestelmäntuottaman lähivalon ja kaukovalon ominaisuudet muuttuvat automaattisesti käyttöolosuhteiden mukaan.

Suomi osallistuu UNECE:n Working Party on Lighting and Light-Signalling (GRE) -työryhmään, jossa pohditaan lähivalojen suuntauksen, valoteknisten arvojen ja automaattisen tasonsäädön vaatimusten kehittämistä. Alan teollisuus, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat parhaillaan tekemässä aiheesta tutkimuksia, joissa sekä näkyvyyteen että häikäisyyn liittyvät kysymykset huomioidaan. Mahdolliset UNECE-sääntöjen muutokset päätetään vasta näiden tutkimustulosten pohjalta.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen

KIRJALLINEN KYSYMYS 1088/2013 vp Finnairin vuokratyöntekijäin työlupamenettely Eduskunnan puhemiehelle Kysyin kirjallisella kysymyksellä (KK 798/2013 vp ) ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvista. Asia koski Finnairin säästötoimia, joissa Finnair on laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille. Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla asiakaspalvelussa tarvittavaan kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin reitillä se voidaan viimeistään unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua englantia.

Finnair haluaa yhä korvata osan suomaisesta matkustamohenkilökunnasta New Yorkin reitillä yhdysvaltalaisilla vuokratyöntekijöillä. Finnair haki työlupia 20 yhdysvaltalaiselle matkustamohenkilökunnan jäsenelle. Uudenmaan TE-toimisto pyysi 12.9.2013 työnantajaa ilmoittamaan työpaikat avoimiksi Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon.

Työnantaja ei ilmoittanut työpaikkoja, ja tämä johti kielteisiin päätöksiin. Perusteena kielteisille päätöksille oli se, että sopivaa työvoimaa on saatavissa englanninkieliselle lentoreitille kohtuullisessa ajassa työmarkkina-alueelta Suomi tai muu ETA-alue.

Työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmään on 20.11.2013 ilmestynyt ilmoitus, jossa haetaan työntekijöitä Finnairin reitille New Yorkiin. Hakijalta edellytetään mahdollisuutta työskennellä New Yorkista käsin, joten hakijalla tulisi olla myös työlupa Yhdysvaltoihin. Tämä on edellytyksenä täysin epärealistinen. Luultavasti Finnair haluaa järjestelyllä osoittaa, ettei Suomesta löydy tarvittavaa määrää työntekijöitä New Yorkiin työpaikkahakemuksessa vaadituin ehdoin. Työlle löytyisi tekijäksi yhtiöstä lomautettuja työntekijöitä ja yli sata työtöntä työnhakijaa Suomesta. Työpaikan keinotekoinen siirtäminen Yhdysvaltoihin estää suomalaisten työllistymisen Finnairille.

Samanaikaisesti suomalaista matkustamohenkilökuntaa lomautetaan. Finnairin henkilöstön näkemyksen mukaan Finnairilla on halu kiertää suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja. Lentokone, lentäjät ja matkustamohenkilöstö lähtee Helsingistä ja palaa Helsinkiin. Ei ole mitään asiakaspalvelullista tai työn järjestelyihin liittyvää syytä, miksi osan matkustamohenkilökunnasta pitäisi tulla New Yorkista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ulkomaalaislain ja työsopimuslain hengen mukaista, että suomalaisia työntekijöitä vaihdetaan ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin ja hyväksyykö valtio pääomistajana Finnairin menettelytavan kyseessä olevassa työlupamenettelyssä?

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2013 Raimo Piirainen /sd Vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu.

Toimenpidealoite 52/2013 vp Verovelkarekisterin perustaminen Eduskunnalle Hallitus toi eduskuntaan hallituksen esityksen (HE 204/2013 vp ), jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustustimena on saada yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaavat yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä, ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua.

On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.

Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, mihin vaikuttavat lähinnä byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa eli maksettava muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5 000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta verovelan rajalta.

Hallituksen esitys tulee lisäämään Verohallinnon kuormitusta maksuohjelmien teossa. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa Verohallinnolle riittävät resurssit maksuohjelmien tekemiseen, jotta yksikään yrittäjä ei voi päätyä tilapäisen maksuvaikeuden vuoksi perustettavaan verovelkarekisteriin.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että Verohallinnolla on riittävät resurssit yritysten verovelan maksuohjelmien tekemiseen ja että yrityksellä tulee olla vähintään 10 000 euroa verovelkaa, ennen kuin yritys joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin.

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013 Raimo Piirainen /sd