Ramipress syksy 2014

press

Rami

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014 Puh. 050-5121 587

raimo.piirainen@eduskunta.fi

Työntäyteinen ja kiireinen syysistuntokausi 2014 Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja pitkittynyt taloustaantuma loivat varjonsa eduskunnan syysistuntokaudelle. Koventuneet puheet kotimaan politiikassa ennakoivat kuumaa vaalikevättä.

Kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista Keskustelu sotesta ja avioliittolaista hallitsivat otsikoita, mutta syksyyn mahtui myös suuri määrä aloitteita, kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista. Yhdelle vähäiseltä tuntuva asia voi olla hyvin tärkeä toiselle.

Vieraita eduskunnassa Järjestöjen vierailut eduskunnassa tuovat mukavaa vaihtelua arkityöhön. Yhteistyöllä asiat sujuvat!

Puhemies Eero Heinäluoma Kajaaniin Suomen ja Venäjän suhteita käsitellään sunnuntaina 11.1.2015 Kajaanissa järjestettävässä seminaarissa. Asiasta keskustelevat puhemies Eero Heinäluoma ja tutkija Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä. Tilaisuuden avaa kansanedustaja Raimo Piirainen.

www.raimopiirainen.fi

Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää 2015!

press

Rami

Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014

Hätäaputöitä päivitettynä SDP on ajanut hallituksessa elvyttämislinjaa. Vaikeassa taloustilanteessa olisi tärkeää, että yskähtelevän yksityissektorin tukena valtio ottaisi suurempaa vastuuta jouduttamalla tärkeiden rakennushankkeiden aikataulua työllisyyden parantamiseksi. Vanhojen aikojen ns. hätäaputyöt olisi päivitettävä tälle vuosituhannelle ja haettava kaikin keinoin ihmisille mahdollisuuksia työllistyä ja saada työstään asianmukaista, työntekoon kannustavaa palkkaa ihmisarvoa nöyryyttävien kuntouttamistyöllistämisten sijaan.

Kaivosteollisuuden tulevaisuus Talvivaaran konkurssi ja kaivoksen jatkoedellytykset herättävät tunteiden lisäksi kysymysmerkkejä koko toimialan ylle. Kaivosteollisuudelle on ladattu suuret odotukset pohjoissuomalaisten hyvinvoinnin yhtenä kivijalkana tulevaisuudessa. Olisi suotavaa, että Talvivaaran taru jatkuisi, mutta samalla huolehdittava siitä, että toimintaa voidaan harjoittaa liiketaloudellisesti kannattavasti asetettujen lupaehtojen rajoissa. Luontevaa olisi, että valtio olisi keskeisemmin mukana Suomen maaperästä kerättävien mineraalien hyödyntämisessä.

Demokratia toimii Kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja sen myötä adoptio-oikeudesta herätti suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ilmaisin kielteisen kantani asiaan jo vuosi sitten. Palaute on ollut pääosin kannustavaa, mutta ikäviäkin episodeja asian ympärillä on nähty. Pidän tärkeänä, että nyt mennään eteenpäin ja tehdään yhteistyötä kaikilla rintamalinjoilla.

Kainuuta ja Oulun seutua koetellaan Valtion työpaikkojen katoaminen, metsäteollisuuden ja ITC-alan hiipuminen, Talvivaara sekä metalli- ja konepajateollisuuden vaikeudet Venäjän tilanteesta johtuen tuntuvat Kainuussa ja Oulun seudulla. Kehuin kiiteltyjä junavaunuja valmistava Transtech on ajautunut myös vaikeuksiin ja sen ongelmat heijastuvat suoraan pienempiin metallialan kainuulaisyrityksiin. Koska kyseessä on huomattava kainuulainen teollisuustoimiala, valtion tulisi käyttää kaikki mahdolliset keinot Transtechin toiminnan ja kainuulaisten työpaikkojen turvaamiseksi.

Petokeskustelua Keskustelu petoeläinten oikeasta määrästä käy vilkkaana. Yhtä mieltä ollaan Suomen luonnon ainutlaatuisuudesta ja siitä, että petoeläimet ovat sen yksi rikkaus. Se, ettei esimerkiksi susi ole koskaan sattunut jonkun toisen tielle, ei hälvennä jonkun muun huolta ja pelkoa tilanteessa, jossa eläin toistuvasti tavataan pihapiiristä. Luvansaanti tällaisten ihmistä pelkäämättömien häirikköeläinten poistamiseksi on tehtävä joustavammaksi.

Terveisiä eduskunnasta Vuoden 2014 syksy on ollut eduskunnassa työn täyteinen. Syysistuntokauden alkaessa hallituksella oli useita keskeneräisiä lakikokonaisuuksia. Näiden lakien valmiiksi saattamiseksi eduskunta saa puurtaa kevään kaksi istuntokuukautta ahkerasti.

Syksyn suurin ja pitkään odotettu lakikokonaisuus on sote-uudistus. Hallituksen esittämillä laeilla uudistettaisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin järjestämisvastuu viidelle sosiaalija terveysalueelle ja tuottamisvastuu enintään 19 kuntayhtymälle.

Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on ehdotuksen mukaan järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluisi yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuottaisi palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määriteltävät kuntayhtymät. Kunnat voisivat sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla.

Kunnat vastaisivat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuisi kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Esityksen mukaan kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille laissa määriteltävien kriteerien ja järjestämispäätöksessä määriteltävien tarkempien perusteiden mukaisesti. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuu siirtyisi vuoden 2017 alussa perustettaville tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille.

Hyvinvointimme perusta on julkinen sektori ja vastine veroillemme jatkossakin. Julkisen sektorin suuntaan kivien heittäjiäkin on näkynyt, jonka toiminnan tuomitsen. Kuntatyöntekijöitä on suotta syyllistää maan taloudesta. Julkisen sektorin toimivuus mitataan arjen kokemuksilla. On selvä, että palvelujen turvaaminen edellyttää käytänteiden rohkeaa uudistamista ja myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. On toki ymmärrettävä, että myös rajoja raivaamalla ja rakenteita uudistamalla myös julkinen sektori sujuvoituu tehokkaimmin.

Syksyn yksi iso päätös oli kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan. Eduskunnan enemmistö katsoi valtioneuvoston tavoin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö, jossa puolletaan Rosatomin ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Aiemmin syyskuussa Suomen hallitus oli katsonut periaatepäätöksessään, että ydinvoimalahanke on edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Eduskunnan käsittelyssä oleva asia oli viralliselta nimeltään periaatepäätös, ei lupa ydinvoimalan rakentamiseen. Ydinenergialain mukaan hallituksen ja eduskunnan pitää ensin tehdä myönteinen periaatepäätös, ennen kuin ydinvoimalaa havitteleva yhtiö voi hakea rakennuslupaa.

Oman Fennovoima äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Ydinvoimaratkaisu on kuitenkin väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Pohjois-Suomelle se antaa uuden mahdollisuuden kasvun tielle.

Syksyn suurin työ eduskunnassa on kuitenkin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittely. Valtion vuoden 2015 budjetti on 53,9 miljardia euroa eli noin miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Eduskunnan lisäykset budjettiin oli noin 55 miljoonaa euroa. Määrärahatason aleneminen selittyy keväällä tehdyllä kehyspäätöksellä ja jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla.

Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä hallituksen talousarvioesitykseen.

Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 miljoonaa euroa ja kuntien ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Haapajärven, Ylivieskan ja Kalajoen alueella toimiva ns. Vesikolmio sai 400 000 euron lisäyksen puhdasvesipuolelle ja saman verran viemäriverkoston rakentamiseen Maa- ja metsätalousministeriön momentilta. Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1.5 miljoonaa euroa.

Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutta lisättiin kymmenen miljoonaa euroa.

Tässä vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa valtio voi toimia hyvinvoinnin takaajana.

Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Veroina kerättyjen varojen maasta ulosliputtamista tulee suitsia ja edistää rahan kiertoa kotimaassa. Tämä vahvistaa hyvinvointivaltion kivijalkaa ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin investointeihin ja kaupankäyntiä elvyttäviin julkisiin hankintoihin. Kyllä valtiolla pitää olla riskien maksumiestä aktiivisempi rooli kansantaloudessa.

Toivotan kaikille Ramipressin lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Valtiopäivätoimia syysistuntokausi 2014 KIRJALLINEN KYSYMYS 858/2014 vp Museoviraston kuvakokoelman maksullisuus Eduskunnan puhemiehelle Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa ja tutkii kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja ja tuo kuvat kaikkien saataville. Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantaminen palvelee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä kansalaisia, jotka voivat tutustua digitaalisiin aineistoihin paikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kautta rahoitettavien kulttuuriperinnön digitointihankkeiden kuten Kuvakokoelmat.fi-palvelun käytön.

Museoviraston vuoden 2013 toimintakertomuksen mukaan kuvakokoelmien nettipalvelussa käyntejä oli 1 691 085, kun vuonna 2012 käyntejä oli 1 386 112. Kansalaisten käynnit kuvapalvelussa ovat siis kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja se on merkki sukututkimusten ja kotiseuturakkauden lisääntymisestä. Vaikka kansalaisten käynnit kuvapalveluissa ovat kasvaneet, kuitenkin Museoviraston liiketaloudellisten suoritteiden määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Kuvapalvelut oli tuottanut vuonna 2013 ainoastaan 0,09 miljoonaa euroa, ja samanaikaisesti maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Suurimpana eränä kustannuksista olivat tukitoimintojen kustannukset 0,8 miljoonaa euroa.

Suomessa on voimassa tekijänoikeuslaki, joka suojaa teoksien ja valokuvien tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä (TekijäL 43 §). Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona valokuva valmistettiin (TekijäL 49 a § 2 mom). Näin ollen Museoviraston hallinnoimista vanhoista valokuvista suurin osa on tekijänoikeussuojan ulkopuolella, ja näiden kuvien tulisi olla kansalaisten vapaasti käytettävissä.

Kansalliskirjasto on digitoinut Suomessa vuosina 1771-1910 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat kansalaisille vapaasti käytössä. Kansalliskirjasto on luopunut myös vanhojen karttojen mahdollisesta tekijänoikeudesta, ja näin ollen vanhat kartat ovat kansalaisille vapaasti käytettävissä. Myös Puolustusvoimain kuva-arkiston vanhat valokuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

On huomattava, että sanomalehdet, vanhat kartat ja valokuvat ovat erilaisen yhteiskuntaan liittyvän tutkimuksen ja esimerkiksi sukututkimuksen monipuolista lähdeaineistoa ja siksi paikallishistoriaa sekä sukuja tutkiville ihmisille tärkeitä tietolähteitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 858/2014 vp: Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Museovirastolla on hallussaan Suomen laajin kulttuurihistoriallinen kuvakokoelma, johon kuuluu noin 10 miljoonaa kuvaa. Kokoelmat ovat kaikille avoimia ja hyvin pieni osa aineistosta on käyttö-rajoitettua. Kokoelmat ovat karttuneet lahjoituksin, ostoin ja viranomaistoiminnan tuloksena. Aineistoja pääsee katsomaan ja tutkimaan maksutta kuka tahansa. Aineistopyynnöt pyydetään toimittamaan noin neljä työpäivää aikaisemmin, jotta aineistot voidaan hakea esille valmiiksi. Arkiston aukioloaikoja on jouduttu säästösyistä lyhentämään. Aineistojen käytettävyyden ja saatavuuden edistäminen on Museovirastolle tärkeä tavoite ja kuvien digitaalinen saatavuus Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen Finna-asiakasliittymän kautta paranee koko ajan. Tällä hetkellä Museoviraston kuvia on Finna-asiakasliittymän kautta vapaasti katseltavissa 86 439 kappaletta.

Kuvien käyttömaksut ja myös kuvista valmistetuista digitaalisista tallenteista perittävät maksut perustuvat maksuperustelakiin (150/1992), jonka mukaan asiakkaan tilauksesta tuotetuista palveluista sekä muun muassa käyttöoikeuksien väliaikaisesta luovuttamisesta on perittävä liiketaloudellisin perustein määräytyvä maksu.

Maksuperustelain mukaan palveluiden tulee olla maksullisia erityisesti silloin, kun samaa palvelua tuottavat maksua vastaan myös muut toimijat.

Museoviraston perimä maksu muodostuu digitaalisen tallenteen hinnasta ja käyttömaksusta, jotka molemmat peritään kaikilta asiakkailta. Asiakkaina Museoviraston kuvakokoelmilla on yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja kuntia sekä yksityishenkilöitä. Yksityishenkilöiden osuus on noin 14 %. Normaalikokoisen tallenteen hinta on 18 euroa. Käyttömaksut ovat kuvakohtaisia ja niiden hinnat laskivat vuoden 2014 alusta lukien. Käyttömaksun suuruus vaihtelee riippuen mm. siitä onko kyseessä yksityinen vai kaupallinen käyttö ja käytetäänkö kuvaa kerran vai useita kertoja. Yksityishenkilöillä käyttömaksu aleni vuoden 2014 alusta lukien 25 eurosta 5 euroon ja muilla toimijoilla 80-120 eurosta 25-50 euroon. Suurasiakkaiden ja mainoskäytön osalta hinnoittelu sovitaan erikseen.

Museoviraston kuvamyynnistä yli 85 % tapahtuu Museoviraston tiloissa asiakkaiden alkuperäisistä kuvista tekemän valinnan perusteella. Nämä kuvat digitoidaan asiakkaita varten erikseen. Vain alle 15 % myydään verkkopalvelun kautta.

Maksuilla katetaan kuvien kartuttamisesta, ylläpidosta, digitoinnista ja saataville saattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman toiminta ei tuota voittoa. Kuvamyynnistä saadaan myyntituloa vuositasolla noin 90 000 euroa. Tämä myyntitulo on merkittävää Museoviraston kannalta vastaten kahden asiakaspalvelussa olevan henkilön vuosikustannusta.

Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman kuvista osaan kohdistuu tekijänoikeuksia ja osaan ei. Jos valokuva on tekijänoikeudella suojattu, maksuun sisältyy myös korvaus teoksen kappaleen valmistamisesta. Muut käyttöoikeudet, joita Museovirasto voi kuvamyynnin yhteydessä mahdollisesti myöntää asiakkaalle, vaihtelevat sen mukaan, millaisin edelleen luovutusoikeuksin valokuvat on kuvakokoelmiin luovutettu.

Kaikki tekijänoikeuksien luovutuksesta saatavat korvaukset tilitetään oikeuksien haltijoille Museo-viraston toimesta. Tallenteiden hinnat ja käyttömaksut asiakkaille ovat samat riippumatta siitä, kuinka vanha kuva on kyseessä ja kohdistuuko kuvaan tekijänoikeutta. Mikäli maksuun sisältyy korvaus tekijänoikeuden haltijalle, asiakkaan maksamasta maksusta jää Museovirastolle pienempi osuus.

Museovirasto pyrkii osaltaan auttamaan koko museokenttää kuvapalveluiden hinnoittelun uudistamisessa ja kehittämisessä, mutta jokainen museo tekee hinnastonsa omista lähtökohdistaan. Tällä hetkellä kuvapalveluiden tulot ovat monelle museolle merkittävä tulonlähde oman toiminnan kannalta. Kulttuurihistoriallisia kuvia myy myös muutama puhtaasti kaupallinen yritys, kuten STT- Lehtikuva. Museoviraston kuvamyynnin maksuista luopuminen todennäköisesti muuttaisi Suomen kuvamyyntimarkkinoita ja vaikuttaisi edellä mainittujen toimijoiden kannattavuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kansalaisten mahdollisuutta päästä katsomaan ja tutkimaan Museoviraston hallussa kuvakokoelmia. Valtion maksuperustelaki edellyttää valtion toimijoilta kustannusten perimistä liiketaloudellisista suoritteista. Museovirasto on kuitenkin lisätäkseen aineistojen käyttömahdollisuuksia, alentanut aineistojen käyttömaksuja vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tätä oikeana ratkaisuna. Hinnoittelussa on erityisesti kohtuullistettu tavallisilta kansalaisista perittäviä maksuja.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

KIRJALLINEN KYSYMYS 882/2014 vp Kotitalousvähennys harmaan talouden torjunnassa Eduskunnan puhemiehelle Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, saattoi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen määrä riippui siitä, oliko työstä maksettu palkkaa työntekijälle vai korvausta yritykselle laskua vastaan. Jos työ oli ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö palkattiin työsuhteeseen, saattoi vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennystä sai enintään 2 000 euroa. Vähennys oli henkilökohtainen, joten puolisot saivat yhteensä 4 000 euron vähennyksen. Vähennyksen omavastuu oli 100 euroa vuodessa. Yritykselle työstä maksettavan korvauksen täytyi olla yli 223 euroa (167 euroa vuonna 2011), jotta omavastuu ylittyisi. Jos molemmat puolisot hakivat kotitalousvähennystä, vähennettiin omavastuu molempien osuudesta erikseen. Vähennyksen sai vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista.

Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu olivat samat riippumatta siitä, ostettiinko palvelu yritykseltä vai palkattiinko työhön työntekijä.

Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on 2 400 euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä 4 800 euron vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaa henkilön työsuhteeseen, saa vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen työsuhteessa olevan 15 %:n kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan kannattaa teettää työt mieluummin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi jonkin verran suurempi, silloin pimeän työvoiman käyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä kuitin antavalla työvoimalla.

Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle, jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.

Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?

Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 882/2014 vp: Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä.

Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa tehdyt työsuoritukset oikeuttavat vähennykseen.

Vuoden 2012 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon ja vähennykseen oikeuttavaa prosenttiosuutta alennettiin työkorvauksen osalta 60 prosentista 45 prosenttiin ja vastaavasti palkan osalta 30 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennyksellä olisi hyvä työllisyyttä edistävä ja harmaata taloutta torjuva vaikutus, vaikka muutos saattaisi vähentää kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen käyttöä nykyisestä jonkin verran. Vuoden 2014 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.

Tarkoituksena oli nimenomaan edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa.

Kotitalousvähennys on myös taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä vähennys. Verohallinnon tiedon mukaan vuonna 2012 vähennystä käytti noin 370 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 306 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 828 euroa. Vuonna 2013 vähennystä käytti puolestaan noin 380 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 325 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli vuonna 2013 noin 857 euroa.

Kotitalousvähennyksen kohdistumisessa eri palveluihin ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 80 % vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 3 % kustannusten yhteismäärästä ja kotitaloustyöhön 17 % kustannusten yhteismäärästä.

Jotta kotitalousvähennystä voi käyttää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Tämän vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu luonnollisista syistä pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys ja se vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Koska vähennys tehdään suoraan verosta, voidaan 45 prosentin vähennyskelpoista osuutta kotitalousvähennykseen oikeuttavista työkustannuksista pitää jo nyt merkittävänä yhteiskunnan tukena.

Kun huomioidaan kotitalousvähennyksen kohdistuminen hyvätuloisimmille kansalaisille ja kotitalouksille sekä se, että vähennys on jo nykyisellään merkittävä yhteiskunnan tuki, hallitus katsoo, että kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2014 Valtiovarainministeri Antti Rinne

KIRJALLINEN KYSYMYS 731/2014 vp Kainuun ylisuuri susikanta Eduskunnan puhemiehelle Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa.

Koira on perheenjäsen, ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua.

Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä, kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Vaikka koiranhäkki oli tehty vankasta verkosta, oli susi repinyt verkon irti lautojen välistä ja päässyt nappamaan koiran. Koirasta oli jäänyt häkkiin vain muutama karvatuppo, ja koiran jäännökset olivat löytyneet 300 metrin päästä pihapiiristä.

Olen saanut kainuulaisilta metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita "susivapaita" alueita metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä susista on tullut kesyjä ja röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Suden röyhkeyttä kuvaa se, että ne hyökkäävät koiran kimppuun ihmisen läsnäolosta huolimatta. Jokasyksyinen hirvenmetsästys on alkanut, ja metsästäjillä on halu hirvijahtiin, mutta metsästäjät eivät uskalla viedä koiriaan metsään susien pelossa. Mielestäni tilanne ei voi jatkua näin. Jos susi käy ajokoiran kimppuun tilanteessa, jossa on vähän aiemmin ammuttu ja passimiehet ovat huudelleet toisilleen, silloin on varmaa, ettei susi pelkää ihmisiä. Tällaisen suden lopettamiseen on saatava lupa ja nopeasti.

Suurpetovahinkokorvaukset ovat kasvaneet vuosittain. Kolme vuotta sitten ne olivat noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna veronmaksajien varoilla korvattavat vahingot olivat jo yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Oletan, että veronmaksajien rahoille on parempaakin käyttöä kuin suurpetojen tappamien koirien ja porojen korvaukset. Susien määrää on vähennettävä nopeasti poikkeusluvilla, joilla poistetaan ne häirikkösudet, jotka tappavat metsästyskoiria normaalin ravintonsa sijaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 731/2014 vp: Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö ei enää käsittele yksittäisiä hallintopäätöksiä, vaan metsästyslain 41 §:n mukaisesti luvat suden rauhoituksesta myöntää Suomen riistakeskus maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman suurimman sallitun saalismäärän asettamissa rajoissa.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut marraskuussa 2013 asetuksen poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuosina 2013-2016. Asetuksen mukaan Suomen riistakeskuksella on toimivalta sallia metsästysvuosittain 10 yksilön metsästys mm. metsästyslain 41 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttavien tai ihmisten turvallisuutta uhkaavien yksilöiden poistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen riistakeskuksella on käsittelyssä yksi hakemus kahden suden metsästämiseksi Sotkamon pohjoisosasta.

Kainuun alueella on tällä hetkellä useita laumoja hyvin lähellä toisiaan. Pysyvän lumipeitteen tultua kanta-arviota täsmennetään, mutta on ilmeistä, että Kainuun susikanta on Suomen tihein. Parasta aikaa on käynnissä susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö, jossa tavoitteena on suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaisesti siirtyä nykyistä konkreettisemmin paikalliseen susilauman reviiriperustaiseen susikannanhoitoon.

Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Luontodirektiivi sallii poikkeamisen tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen heikennä lajin suojelutasoa. Tämän lisäksi poikkeamisen on täytettävä yksi erityisistä poikkeamisperusteista: esim. erityisen merkittävien vahinkojen estäminen. Tämänkaltaiseen ns. vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan liittyvä Suomen riistakeskuksen harkintavalta on kuitenkin hyvin pitkälle sidottua harkintaa, jota rajaa Euroopan unionin luontodirektiivi.

Luontodirektiivi sallii lisäksi suurpetojen metsästyksen myös silloin, kun ne eivät ole aiheuttaneet vahinkoa.

Tällaiset kannanhoidollisella perusteella myönnettävät luvat ovat tarpeen kannan säätelemiseksi ja eläinten arkuuden säilyttämiseksi. Tämä edellyttää hoitosuunnitelmaa, jonka mukaisesti metsästys suunniteltaisiin.

Toistaiseksi näitä kannanhoidollisia lupia on sallittu runsaslukuisten karhun ja ilveksen metsästämiseksi.

Susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa tullaan ottamaan kantaa susien kannanhoidolliseen metsästämiseen.

Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

KIRJALLINEN KYSYMYS 950/2014 vp Trafin palvelujen hinnoittelu Eduskunnan puhemiehelle Lehtitietojen mukaan Trafi on hinnoitellut palvelunsa väärin ja on perinyt autoilijoilta ylimääräisiä maksuja vuosittain noin 5-10 miljoonaa euroa. Autoilijat ovat maksaneet Trafille liian suuria maksuja vuosien 2010-2014 aikana yhteensä noin 38 miljoonaa euroa.

Ylen tekemän tutkimuksen mukaan merenkulun, ilmailun ja rautatieliikenteen taksat ovat olleet vastaavasti vuosia liian matalia. Trafi saisi periä erilaisista julkishallinnollisista palveluista vain omakustannehinnan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko liikenneministeriö selvittänyt, mihin Trafi on käyttänyt liikaa perityt maksut ja aikooko Trafi palauttaa liikaa veloitetut 38 miljoonaa euroa takaisin autoilijoille?

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…

KIRJALLINEN KYSYMYS 967/2014 vp Arvonlisäveron vaikutus rakennusalan kilpailutilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut viestejä rakennusalan yrittäjiltä, jotka kokevat olevansa markkinoilla eriarvoisessa asemassa silloin, kun yksityinen työn tilaaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla.

Kun yksityinen rakennuttaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla, työnantaja ottaa kantaakseen velvollisuuksia työnantajana ja kantaa täten riskin sekä vastuun koko rakennusprojektistaan. Samalla työnantaja välttyy kuitenkin 24 %:n arvonlisäveron maksamisesta työsuorituksesta, jonka rakennusalan yrittäjät ovat velvollisia lisäämään samaan työsuoritukseen.

Rakennusalan yrittäjien mukaan he eivät näin suurta hintaetua pysty millään tavalla tinkimään pois, kun tuotteen eli palvelun hinta koostuu pääasiallisesti tehdystä työstä, ts. palkoista ja niiden sivukuluista. Pahimmassa tapauksessa yrittäjät joutuvat maksamaan itselleen ja työntekijöilleen huomattavasti pienempää palkkaa, jotta voivat tasoittaa kustannukset samalla tasolle kuin kustannukset verokortilla tekevästä työntekijästä aiheutuvat työn tilaajalle.

Yrittäjien mielestä tällaisessa kilpailutilanteessa tasa-arvoisuus ei toteudu.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Toteutuuko hallituksen mielestä kysymyksessä esitetyssä kilpailutilanteessa tasa-arvo ja tietääkö hallitus, miten paljon valtio menettää arvonlisäverotuloja, kun yksityiset henkilöt palkkaavat verokortilla työskenteleviä sen sijaan, että ostaisivat työn yrityksiltä?

Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…

KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2014 vp Lääkkeiden saatavuus apteekeista Eduskunnan puhemiehelle Apteekit vastaavat siitä, että niiden tavanomaisen asiakaskunnan tarvitsemia lääkkeitä ja lääkkeiden käyttöön tarvittavia välineitä ja laitteita sekä sidetarpeita on saatavilla. Lääkevaihtokäytäntö on vaikeuttanut apteekkien varaston hallintaa ja lisännyt siihen liittyvää työmäärää ja kuluja merkittävästi, mutta toimitusvarmuus on apteekkien omasta mielestä saatu pidettyä erinomaisella tasolla.

Olen saanut kuitenkin kansalaisyhteydenoton, jossa asiakas ei ollut saanut apteekista reseptilääkettä Isoptin Retard 120 mg. Apteekista asiakkaalle oli kerrottu, ettei ko. lääkettä ole saatavilla, ei ole ollut pitkään aikaan eikä heillä ole korvaavaa lääkettä.

Kun kysymyksessä on asiakkaille tärkeä lääke, eikö apteekeilla pitäisi olla tarjolla kuitenkin aina rinnakkaislääkettä?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko ao. ministerin mielestä lääkelaki riittävän vahva takaamaan lääkkeiden saatavuuden apteekeista?

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…

Kirjoituksia syksyllä 2014

Talouskasvua ja työpaikkoja SDP:n puoluevaltuusto piirsi Suomelle suuntaviivat seuraavalle vaalikaudelle. SDP:n mielestä päättäjien tärkein tehtävä on muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa myös valtiolla pitää olla keskeinen rooli. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Erityisesti pitkäjänteisiä investointeja haettaessa valtion on otettava aktiivinen rooli.

Investointeja pitää myös hakea uusilla, ennakkoluulottomilla keinoilla– esimerkiksi julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmiä käyttämällä.

Suomi tarvitsee lisää julkisia investointeja. Julkiset investoinnit tehostavat talouden toimintaa, luovat uutta kysyntää ja vahvistat yritysten kasvunäkymiä. Myös merkittävät julkiset hankinnat voivat auttaa talouden elpymistä ja synnyttää uutta työtä. Talouskasvun yksi palanen on kotimainen ostovoima. Kotimaista ostovoimaa ja kysyntää voidaan tukea oikeudenmukaisella verotuksella.

Uutta työtä syntyy poliittisilla päätöksillä. Tässä kohtaan on syytä nostaa esille Fennovoiman ydinvoimala hanke, joka sai eduskunnasta poliittisen tuen. Suurta hämmästystä äänestyksessä tosin koin, kun osa Pohjois-Suomen kansanedustajista asettui vastustamaan maamme yhtä suurinta ja tärkeintä investointia vuosikymmeniin. Oman äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Ydinvoimaratkaisu on väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Kainuulle se antaisi uuden mahdollisuuden kasvun tielle.

Valtion toimet teollisuuden tukemisessa on ollut viime vuosina ensiarvoisen tärkeitä. STX:n Turun telakan uudet omistusjärjestelyt oli hallitukselta erinomainen suoritus. Myös Talvivaaran konkurssipesän rahoittaminen valtion kukkarosta on tuonut yhtiölle ja sen henkilökunnalle uutta toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tässä kohtaan haluan kiittää hallituskumppaneita, joiden ministerit ja kansanedustajat ovat suhtautuneet järkevällä tavalla Talvivaaran sekä kainuulaisten työpaikkojen pelastamiseen. Talvivaaran kohdalla erityisen tärkeää on yhteiskunnan panostus ympäristönsuojeluun ja niihin toimiin, joilla kaivostoimintaa Talvivaarassa voitaisiin jatkaa kestävällä tavalla.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Lisää elvytystä

Suomi elvytti reilusti finanssikriisin rantautuessa maahamme. Elvytystoimet heijastuivat muun muassa kotimaiseen kysyntään, joka osaltaan tasoitti kriisin vaikutuksia. Talouskriisi on kuitenkin pitkittynyt heikon euroalueen kysynnän vuoksi, ja Ukrainan kriisi sekä Venäjän talouspakotteet ovat lisänneet tuskaa. Suomen vientikysyntä ei ole kehittynyt käytännössä lainkaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja syy tähän on heikolla euroalueen kysynnällä. Suomen talouskehitys on kytketty vahvasti euroalueen kehitykseen, joten kriisistä lopullisen ulospääsyn avaimet eivät ole yksinään meidän kansallisissa käsissä. On hyvä huomioida, että talouskriisin puhjetessa Suomen tilanne oli oleellisesti nykyistä vahvempi ja elvytykseen oli reilusti varaa, koska julkinen talous oli lähtötilanteessa ylijäämäinen ja valtionvelka pieni.

Julkisuudessa käydään nyt kiivasta keskustelua, pitääkö Suomen taloutta elvyttää ja onko meillä enää varaa tehdä elvyttäviä toimia? Kun euroalueen talouskehitys ja täten myös Suomen vientikehitys jatkuu edelleen heikkona, on syytä kysyä mistä kasvu talouteen muuten voisi tulla? Näen tärkeäksi suunnata kasvupanostuksia kilpailukykyä parantaviin toimiin ja kotimaisiin elvyttäviin investointeihin. Näitä ovat muun muassa vuokra-asuntojen rakentaminen ja väyläinvestoinnit, jotka ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Liikenne- ja viestintävaliokunta totesikin v.

2015 valtiontalousarvio lausunnossaan, että liikenteen rahoituksella ja investoinneilla voidaan edistää talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja luoda samalla uskoa tulevaisuuteen.

Viimeaikaisten selvitysten mukaan tällä hetkellä muun muassa urakkahinnat ovat aiempaa matalampia ja ajankohta olisi muutoinkin edullinen julkisten investointien tekemiselle. Infrastruktuuri-investoinneilla on olennainen elvyttävä vaikutus ja huomattava osa tehdyistä panostuksista palautuu takaisin valtiolle erilaisten maksujen ja verojen muodossa. On tärkeää myös huomioida, että elinkeinoelämän kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa liikenteen ja logistiikan toimivuudella. Liikenteestä syntyvillä kustannuksilla on olennainen merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

SDP:n eduskuntaryhmä otti voimakkaasti kantaa elvytyksen puolesta opposition välikysymyksen Suomen talouden tilasta yhteydessä. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistettyjä infrahankkeita eri osissa maata, jotka tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenille tuhansille.

Investointien rahoittaminen edellyttää lisävelan ottamista, eikä lisävelka saa estää järkevän politiikan tekemistä.

Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Jäitä hattuun! Nato-intoilu uhka Suomelle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaviivat luotiin sotien jälkeen ja ne todettu maamme vahvuudeksi.

Tehdyillä linjauksilla Suomi ei ajaudu tai tule muiden toimesta sysätyksi kriisiin tai millekään sellaiselle uralle, jolle emme halua lähteä.

Natoon liittyminen tarkoittaisi lisäkustannuksia, koska Suomella tulee olla uskottava oma puolustus. En kannata Nato jäsenyyttä ja siksi näenkin kokoomuksen Nato kiimaisuuden olevan uhka Suomen turvallisuuspolitiikalle.

Täytyy muistaa mistä Krimin niemimaan tilanne sai alkunsa. Nato on kokoajan lähestynyt Venäjän rajaa ja omalta osaltaan saanut vastareaktion Venäjältä, mikä on nyt konkretisoitunut Krimin alueen kriisinä. Venäjän toimenpiteet eivät myöskään ole hyväksyttäviä Ukrainan suhteen. Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laitaa jäitä hattuun ja YK:n ottaa vahva rauhanrakentamisen rooli alueella, muuten tästä saattaa syntyä suurempikin konflikti.

Alexander Stubb (kok) on aikaisemmin julistanut avoimesti Nato myönteisyyden ja on kertonut jäsenyyden olevan hänelle arvovalinta. Sikäli Naton isäntämaasopimuksen toteutuminen juuri nyt ei yllätä. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, joka on tämän kansakunnan selkäranka. On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että Suomella on uskottavat puolustusvoimat ja itsenäinen puolustusvalmius. Nato jäsenyys toisi mukanaan Suomelle ainoastaan uhkakuvia, joihin emme itse pystyisi vaikuttamaan.

Nato-sopimuksia laadittaessa pitää ottaa myös huomioon, miltä asiat näyttää Venäjältä käsin. Suomi ajautui Euroopan talouskriisiinkin muiden virheiden vuoksi ja samanlainen ajautumisen uhka piilee myös Natosopimuksissa ja jäsenyydessä.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Kädenojennus kotimaiselle energialle Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen aikaisemminkin umpivihreän energiapolitiikan myrkyllisestä vaikutuksesta työllisyydelle ja talouskasvulle. Tahtipuikkoa näissä umpivihertalkoissa on heiluttanut entinen ympäristöministeri Ville Niinistö, joka on pitänyt jääräpäisesti kiinni turpeen verotuksen koventamisesta ja vaikeuttanut polttoturpeen ja puuhakkeen käyttöä. Seurauksena oli, että vihreä energiapolitiikka vei monelta kotimaisen energian parissa työskentelevältä leivän pöydästä ja ajoi perheitä vaikeaan tilanteeseen. Vihreiden siirtyessä nyt kentänlaidalle opposition huutojoukkoon, aukesi hallitukselle tilaisuus korjata Niinistön tekemät virheet. Nyt paistaa päivä kirjaimellisesti risukasaankin ja hallituksen energialinjaus oli kaivattu muutos suomalaiseen energiapolitiikkaan.

Turvetuotannon vastustajat haluavat ajaa turvetuotannon alas sillä perusteella, että turpeen ympäristö- ja ilmastovaikutukset olisivat kestämättömiä. Todellisuudessa kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, samalla parannetaan maamme energian huoltovarmuutta ja vaihtotaseen vajetta. Hallituksen uusi linjaus energiapolitiikasta on saanut laajaa kiitosta kotimaisen energian tuottajilta. Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lindholm ja Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm pitivät hallituksen linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa. ”Toivottavasti tämä käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta”, Lindholm sanoi. ”Tällä päätöksellä saataisiin korjattua tilannetta, jossa useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä”, Holm sanoo.

Näissä kommenteissa heijastuu hallituksen esityksen ydin, kivihiilen käyttö korvataan verotuksen keinoin kotimaisella puulla ja turpeella.

Erinomaista hallituksen energialinjauksessa on, että se turvaa ja synnyttää tuhansia uusia työpaikkoja. Suomi on pitkä maa, johon mahtuu paljon erilaisia energiaratkaisuja. Siksi oli tärkeää, että alueiden vahvuudet nostettiin keskeiseksi tekijäksi energiapolitiikassa. Paikallisuutta energian tuotannossa pitää vahvistaa jo siitä syystä, että esimerkiksi kuljetuskustannusten nousu heikentää syrjäseutujen asemaa ja lisää liikenteen päästöjä.

Hallituksen energialinjaus ei miellyttänyt kuitenkaan kaikkia. Arvostamani kansanedustaja Timo Korhonen (kesk) on ruotinut julkisuudessa hallituksen esitystä ja moittinut sitä silmänkääntötempuksi. Jos Timon usko hallituksen tekemisiin horjuu, kannattaisi Timon tutustua tarkoin kotimaisten energiantuottajien kannanottoihin, niillä tahoilla hallituksen päätöstä ei ole moitittu vaan kiitetty.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Kalastuslaki uudistuu Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kalastuslakikokonaisuutta, jonka valtioneuvosto antoi eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa. Tällä lakikokonaisuudella korvataan vuonna 1982 annettu kalastuslaki kokonaan uudella samannimisellä lailla. Lain tavoitteena on turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Virkistyskalastuksen kehittäminen koko kansan luontoharrastuksena on myös tärkeä tavoite ja tätä tavoitetta pitää uuden kalastuslain palvella.

Lainvalmistelu herätti eduskuntaryhmissä ja kansanedustajissa kiihkeitä tunteita. Keskustelu rönsyili lähinnä yli 65vuotiaiden kalastusmaksuvapaudesta päätettäessä. Lainvalmistelua sävytti myös SDP:n voimakas tahtotila puolustaa maata- ja vesialueita omistamattomien oikeuksia kalastukseen. Tämän ryhmän oikeus kalastaa on määrätietoisen, voimakkaan poliittisen työn tulosta, eikä se säily, jollei siitä pidetä poliittisesti huolta.

SDP:n eduskuntaryhmä koki yli 65-vuotiaiden maksuvapauden säilyttämisen tärkeäksi muutaman syyn vuoksi.

Tiedossa on, että kalastusmaksujen korotukset vähentävät aina maksajien määrää riippumatta siitä, onko maksu suhteessa käytettäviin tuloihin kohtuuton vai kohtuullinen. Yli 65-vuotiaiden kalastusmaksu olisi johtanut vääjäämättä kalastusharrastuksen vähenemiseen ikääntyneen väestön keskuudessa ja kaventaisi niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on ikäihmisten hyvinvointiin. Lisäksi yli 65-vuotiailla kalastajilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa ja siirtämisessä nuorille ja lapsille. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaisuuksissa käy vuosittain yli 30 000 nuorta perehtymässä kalastukseen. Pääosa tilaisuuksien vapaaehtoisista järjestäjistä on eläkeläisiä, joita ilman moni nuori ja lapsi jäisivät vaille asiantuntevaa opastusta.

Maa- ja metsätalousministeriö puolusteli eläkeläisten kalastusmaksun asettamista sillä, että muutoin kalastajat olisivat eriarvoisessa asemassa. Perustelu on vähintäänkin ontuva, sillä tämän päivän maksajat ovat huomispäivän eläkeläisiä, jotka aikanaan ja tasavertaisesti pääsevät nauttimaan ilmaisesta kalastuksesta.

Viime vuosikymmenten aikana kalastuslakia on uudistettu askel kerrallaan ja positiivista on ollut lupakäytänteiden yhtenäistäminen. Kaukana ei ole ne ajat, jolloin kalastajien aika tuppasi menemään kalastusreissulla kala-alueiden omistajien etsimiseen, jotta kalastusluvan sai taskuunsa hankittua. Kalastuslain uudistukseen liittyy myös hallinnon keskittämistä ja maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) valinnan mukaan jatkossa kalastusasioita maassamme hoitaa kolme Ely-keskusta, joiden valta lisääntyy alueensa kala-asioiden hoidossa. Aika näyttää, miten nämä Ely-keskukset pystyvät supistetuilla voimavaroillaan hoitamaan kaikki niille asetetut tehtävät.

Kireitä siimoja!

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Yrittäjyydelle myönteinen yhteiskunta kannustaa yritysten kasvua Yrittäjyys on tärkeä asia suomalaiselle yhteiskunnalle ja työlle. Yrittäjyys kiinnostaa nyt myös nuoria ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. On tärkeä ja hieno asia, että yrittäjämyönteisyyttä löytyy suomalaisissa ja uusia yrityksiä syntyy päivittäin. Yrittäjän arki ei ole kuitenkaan aina ruusuilla tanssia, tämä yrittäjäksi aikovan on hyvä sisäistää.

Pienyrittäjän poikana ammatinharjoittajan arkea tuli seurattua läheltä, silloin myös yrittäjän riskit tuli nähtyä aitiopaikalta. Siitä muodostui mielikuva suomalaisesta yrittäjyydestä iloineen ja murheineen.

Eduskunnalla on edessään suurten päätösten vuodet ja nyt on viimein aika tunnustaa pienten ja keskisuurten yritysten asema kasvun ja työllisyyden veturina. Ne työllistävät jo nyt suuremman osan suomalaisista. Yrittäjyys merkitsee toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee myös riskinottoa, yrittämistä sekä uuden yrittämisen aloittamista. Tärkeässä roolissa talouskasvun tuottamisessa ovat juuri ne yritykset, jotka ylläpitävät, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja.

Jotta yritykset voivat kasvaa ja uusia työpaikkoja saadaan perustettua, verotuksen ja sosiaaliturvan on kehityttävä vastaamaan nykyistä paremmin yrittäjän käytännön arkea. Lakisääteisiin maksuihin tulee luoda joustoja, jotka huomioivat paremmin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Yrittäjiin kohdistuvalla veropolitiikalla on taattava kaikille yrittäjille yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä verotus, joka mahdollistaa toimeentulon omalla työllä ja kasvun sekä työllistämisen mahdollisuuden.

Yrittäjien työttömyys- ja eläketurvan tasossa olisi petrattavaa. Vaikka viime vuosina olemme kehittäneet yrittäjien sosiaaliturvaa, järjestelmässä on edelleen hiomista. Yrittäjyyden pitää olla turvallinen vaihtoehto palkkatyölle.

Valitettavasti moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Usein syynä on tiedonpuute. Toisille yrittäjäntulo ei yksinkertaisesti mahdollista kattavampaa turvaa. Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista ja selkiyttämistä. Samalla palkansaajan ja yrittäjän turvaa tulee tuoda lähemmäs toisiaan. Tarvitaan myös työttömyys- ja eläketurvan parempaa markkinointia yhteiskunnan taholta. Perheenjäsenten työllistymistä yrityksiin on helpotettava. Yrittäjän perheenjäsenellä tulee olla oikeus työttömyysturvaan myös silloin, kun yrityksen taloudellinen tilanne heikkenee.

Jotta yritykset voivat kasvaa, on yrittäjille rakennettava eri yhtiömuodoista toimiva polku pienestä suureksi.

Yhtiömuodon muuttamisesta on tehtävä automaattista ja sen mahdollisuuksia on markkinoitava aktiivisemmin. On luotava esimerkiksi jokin automaattinen ilmoitusmenettely, jotta jonkin liikevaihtorajan ylittyessä yritys voisi vaihtua toiminimestä osakeyhtiöksi. Osakeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuuksia on vähennettävä ja tilintarkastusvelvollisuuden alarajaa nostettava nykyisestä. Tulevaisuuden Suomessa pien- ja kasvuyrityksillä tulee olemaan suuri yhteiskunnallinen rooli. Siksi näiden yritysten käytännön arkea ja kasvua meidän päättäjien pitää tukea.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Ketun häntä kainalossa Valtiontalous on hankalassa jamassa. Nykyiset valtion verotulot ja muut tuotot eivät riitä kattamaan julkisentalouden menoja. Tämän vuoksi hallitus on joutunut tekemään useita raskaita säästöpäätöksiä, mutta siltikään valtiontaloutta ei ole saatu vakautettua. Valtiontaloutta on sopeutettu liki seitsemällä miljardilla eurolla, mutta vastaavasti työttömyyden lisääntymisen ja verotulojen vähentymisen takia valtion velanottotarvetta on edelleen. Nykyinen taloustilanne on suosinut lähinnä niin sanottuja talousprofeettoja, joista kukin on päässyt esittämään talousoppejaan.

Keskustan puheenjohtaja Sipilä on tuottavuuden kehittämisen nimissä todennut julkisen sektorin liian suureksi suhteessa yksityiseen yritystoimintaan. Jos yksityinen sektori sakkaa kysynnän ja tuotekehityksen puutteesta, pitäisikö julkista sektoria välittömästi keventää vastaavasti? Julkinen sektori tuottaa peruspalvelut niin valtion kuin kuntasektorin puolella. Sipilä vaatii henkilökunnan vähennystä valtio- ja kuntasektorilta. Mitähän miettii moisesta ajatuksesta kuntatyöntekijä, joka on keskustan kannattaja? No, hän on tarkentanut sanomaansa ja sanoo, - ettei tuottavuuden kehittäminen tarkoita henkilökunnan vähennystä. Todellakin, tuottavuutta voidaan parantaa myös työnoptimoinnilla. Sipilä ei voi toimia niin, että yrittäjien tilaisuudessa hän puhuu toista kuin mitä hän esittää virallisesti.

Vallitsevana talouspoliittisena oppina pidetään laajaa veroalennusta, jonka taikavoimalla poistettaisiin kaikki talouden kasvun esteet ja valtiontalouden alijäämä olisi samalla pois pyyhkäisty. Onko ratkaisu näin yksinkertainen vai onko tämän veromallin esittäjillä ketunhäntä kainalossa? Tätä esitystä vastaan sotii ainakin monet kansainväliset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet Suomen menestyvän hyvin maailman valtioiden joukossa. Muun muassa kilpailukykyvertailuissa Suomi on aina maailman parhaiden joukossa. On tärkeää sisäistää, että veronalennus koulukunnan mielestä olipa kyseessä taloudellinen noususuhdanne tai lasku, sopiva toimenpide on aina alentaa verotusta. Sen sijaan verojen korottaminen on tälle koulukunnalle ikuinen myrkky, joka ei sovi mihinkään taloustilanteeseen.

On ymmärrettävä, että verojen alentamisen tarjoaminen lähestulkoon kaikkiin talousongelmiin on tärkeä osa uusliberalistista ajattelua, jonka mukaan markkinavoimien täytyy saada mellastaa täysin vapaasti ja valtion rooli olisi minimoitava. Tuorein heijastus tämän koulukunnan toimista on kokoomuksen jarrutusvaihde sote-uudistuksen valmistelussa.

Jos veroalennuksen tielle lähdettäisiin, toisessa vaakakupissa on Suomen menestyksen kivijalkana ollut yhteiskunnallinen eheys. Tätä eheyttä ei saa päästää rapautumaan. Tärkeä osa yhteiskunnallista eheyttä on tasaarvoiset terveyspalvelut. Heijastus uusliberalistisen talousmallin seurauksista onkin nähtävissä juuri terveyserojen jyrkkänä kasvuna. Tähän negatiiviseen ilmiöön sote-uudistuksessa pureudutaan. Onkin harmittavaa, että tätä soteuudistuksen tärkeintä tavoitetta hallituskumppani kokoomus on asettunut nyt uusliberalistisessa hengessä vastustamaan.

Seuraavaa hallituspohjaa mietitään ja suunnitellaan monissa keskustelupöydissä ympäri maan. Myös media tiedustelee kansanedustajilta näkemyksiä seuraavasta hallituspohjasta. Olen keskustellut seuraavasta hallituspohjasta muutamien keskustan kansanedustajien kanssa ja meillä on hyvin yhtenäinen näkemys seuraavasta punamultahallituspohjasta.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Vesilintujen metsästyksen lyijyhaulikiellosta Lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä on ollut voimassa kohta kaksikymmentä vuotta. Lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin v. 1996 metsästyslain 4 luvun 33 §:n 1 momentin 12 kohdassa.

Lyijyhaulien käyttökieltoa vesialueilla perusteltiin sillä, että haulikkometsästyksessä suurin osa hauleista lentää ohi maalin ja jää maastoon. Vesistöihin osuvat haulit painuvat pohjaan, josta sukeltajasorsat sekä hanhet ja joutsenet saattavat saada niitä ravinnon mukana ruoansulatukseensa.

Lainvalmistelussa maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään ei ottanut tuolloin kantaa lyijyhaulien käyttökiellon seurauksiin, joita korvaavien haulien käyttö voisi aiheuttaa. Valiokunnan käyttökiellon perusteena olivat pääosin ulkomailta saadut tiedot lyijyhaulien haittavaikutuksista vesilintujen elimistössä. Käyttökiellon vuosina on saatu paikallisia kokemuksia kiellon vaikutuksista. Metsästäjien kokemusten mukaan haavoittuneina luontoon jäävien vesilintujen määrä on nykyään korkeampi, sillä korvaavilla haulimateriaaleilla metsästettäessä vesilinnuista haavoittuu ja karkaa jopa puolet tilanteessa, jossa lyijyhaulit tuottivat kuoleman.

Näen yksiselitteisesti niin kuin moni muukin vesilintujen metsästäjä, että korvaavien haulimateriaalien käyttö tuottaa vesilinnuille eläinsuojelulain tarkoittamaa tarpeetonta kipua ja tuskaa. Koska säännöksellä on ollut tarkoitus estää vesilintuja syömästä lyijyhauleja ravintonsa mukana, tulisikin lyijyhaulikielto rajata koskemaan tässä suhteessa merkityksellisiä kovan metsästyspaineen vaikutuksessa olevia alueita, kuten muutonaikaisia levähdysalueita sekä erityisiä linnustonsuojelualueita ja valtakunnallisesti merkittäviä kosteikkoja.

Tein vuonna 2009 lakialoitteen (LA 109/2009 vp) metsästyslain muuttamisesta. Aloitteessa esitin muutettavaksi metsästyslain 4 luvun 33 §:n 1 momentin 12 kohtaa siten, että vesilintujen metsästys lyijyhauleilla sallittaisiin muualla paitsi kovan metsästyspaineen alaisilla vesilintujen muutonaikaisilla levähdysalueilla ja erityisillä linnunsuojelualueilla sekä valtakunnallisesti merkittävillä kosteikoilla. Niiden vesialueiden määrittämisen joilla olisi voimassa lyijyhaulikielto suorittaisivat paikalliset riistanhoitoyhdistykset.

Tiedän, että nykyäänkin lyijyhaulikieltoa metsästäjät jossain määrin rikkovat, koska haluavat välttää linnuille tarpeetonta kipua ja tuskaa. Mielestäni sellaisia lakeja ei pitäisi laatia, jotka eivät toimi käytännössä ja ovat ristiriidassa toisen lain kanssa. Tämän vuoksi Eduskunnan on syytä vielä kerran arvioida lyijyhaulikiellon haitat ja hyödyt, joten alkavalla syysistuntokaudella tulen uusimaan aikaisemmin jättämäni lakialoitteen.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Kalalla Kainuussa Suomen Urheilulehdessä v. 1898 kirjoitti nimimerkki E.W. Kajaaninjoella kalastamisesta seuraavasti: ”Kouerta ongitaan täällä perhoilla, keinotekoisilla kalankuvilla ja täkykaloilla. Suomalaisia perhosia käytetään vain nimeksi, mutta sen sijaan on keinotekoisten perhojen käyttö yleistä. Niitä onkin saatavissa Kajaanissa Herman Renforsilta jos jonkin kokoisia ja näköisiä. Joku haluaisi kenties tietää, minkälaisilla perhoilla täälläpäin parhaiten saadaan.

Sanon jo heti, että on parasta heittää kaksihaaraiset perhosonget koettamatta. Tosin täällä myytäneen niitäkin aika paljon, mutta tietääkseni niitä ostetaan Lapin puoleen ja rajantakaiseen Karjalaan. Siellä on paljon kaloja ja vähän kalastajia ja kalat siitä syystä vähemmän ”konstikkaita”. Toista täällä. Onkijoita on paljon ja kalat viisastuneempia.

Niitä ei niinkään hevillä petetä. Mitä pienempi perho ja mitä hienompi perustin sitä parempi.”

Nimimerkki E.W. kuvaa kirjoituksessa hyvinkin tarkasti Kajaaninjoen kalapaikat höystettynä omilla kokemuksillaan. Vanhat kirjoitukset ovatkin varsin kiehtovia, joissa lukija voi heittäytyä entisen ajan kalastajan kokemuksiin. Vanhoilla kirjoituksilla oli vahva matkailua edistävä vaikutus ja niinpä Kajaaninjoella tavattiin jopa englantilaisia ”lohiloordeja” kalastamassa. Kajaanin kalastusmatkailuun vaikutti suuresti kirjoituksessa mainittu tehtailija Herman Renfors, jonka tehdas tuotti perhojen lisäksi maankuuluja uistimia, joita olivat muun muassa ”devoni” ja ”torbedo-uistin”.

Perholla kalastamisella on Suomessa yli puolentoista vuosisadan perinteet ja sidonnan juuret ovat Kajaanissa.

Perhoja on Suomessa sidottu vuodesta 1876 lähtien, kun Herman Renforsin sisar Marie Renfors palasi perhonsidontaopista Englannista. Nykyään suomalainen perhonsidonta on vieläpä laajuudellaan maailman kärkeä, mitä lukuisa määrä kaikkein arvostetuimpia mestaruuksia todistaa. Herman Renfors oli lisäksi innokas valokuvaaja ja hänen ottamansa laadukkaat valokuvat aikansa Kajaanista ilahduttavat tämän päivän kajaanilaisia.

Nyt kalastus Kajaaninjoen Linnanvirrassa on tehty helpoksi. Kalastus on toki säänneltyä, mutta täysin ilmaista.

Linnanvirtaan istutetaan taimenta, joten kalastajalle on tarjolla mieluista saalista. Linnanvirran kalastus on saanut myös valtakunnallista tunnustusta, kalastuspaikka palkittiin vasta valtakunnallisena lähikalastuskohteena.

Kainuussa hyviä kalavesiä riittää ja nyt Kainuun kalapaikat ottivinkkeineen on julkaistu nettisivustolla www. kalalla kainuussa.fi. Sivustolla on esitelty Kainuun kalakosket ja järvet. Sivustolla on myös kalapäiväkirjat, joihin kalastajat antavat ottivinkkejä ja kertovat kalatarinoitaan.

Kainuussa kalastuskohteita on kunnostettu myös valtion toimesta. Yksi kunnostettu kalapaikka on Kuhmon Änättikoski, jonka kunnostustyön tekivät pitkäaikaistyöttömät. Koskelle on rakennettu muun muassa erinomainen heittolaituri, johon läheiseltä paikoitusalueelta pääsevät leveää polkuväylää pitkin myös huonojalkaiset kalastajat.

Nyt kuitenkin ELY-keskukset ovat lopettaneet ympäristötyöt, ja sitä kautta loppuivat valtion puolelta virtavesien kalataloudelliset kunnostukset. Siihen olisi tärkeää löytää tulevaisuudessa jokin ratkaisu. Kalastuspaikkojen kehittämisen ohella kalakantoja pitää suojella. Yksi tärkeä toimi olisi lisätä valtion puolesta voimavaroja luonnontaimenten kutualueiden kartoitukseen ja ohjata kalastusta näiltä alueilta enemmän istuta ja ongi paikkoihin.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Käsiaseen myöntäminen karhunmetsästykseen Tein vuonna 2012 Eduskunnalle kirjallisen kysymyksen käsiaseluvan myöntämisestä karhunmetsästykseen, jolloin kysyin sisäasiainministeri Päivi Räsäseltä, että katsooko hallitus kysymyksessä esitettyjen perustelujen olevan riittävän painavat ampuma-aselain muuttamiseen, jolloin käsiaselupa voidaan myöntää karhunmetsästäjälle henkeä ja terveyttä uhkaavien tilanteiden varalle? Myös suurriistavirka-apua antavilla olisi syytä olla mahdollisuus käsiaseen hankintaan ja käyttöön haavoittuneen eläimen lopettamisessa taajama-alueella. Kiväärikaliiberinen ase saattaa olla joissain tapauksissa liian voimakas käytettäväksi asuntojen läheisyydessä.

Metsästysasetuksen (666/1993)16 §:n 4 momentin mukaan käsiasetta ei saa käyttää metsästyksessä. Asetuksen 19 §:n mukaan saa kuitenkin luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen soveltuvaa ampuma-asetta. Kuopion hallinto-oikeus on 30.4.2004 päätöksessään 261/3 antanut kielteisen päätöksen pistoolityyppisen aseen soveltuvuudesta metsästystarkoitukseen. Hallinto-oikeus on katsonut, että luvanvaraisessa hirvenmetsästyksessä tapahtuva hirven lopettaminen on metsästyslain (615/1993) 2 §:ssä tarkoitettua metsästystä, jossa pistoolin käyttö on kiellettyä. Sisäasiainministeriö on tulkinnut päätöstä siten, että kysymyksessä on vastaava tilanne, jossa karhu sen metsästyksen yhteydessä hyökkää metsästäjän päälle, on edellä mainittu hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä oikeusohje huomioiden edelleen karhun metsästystä, jossa käsiaseen käyttö on kielletty.

Mielestäni ampuma-aselakia säädettäessä ei ole huomioitu riittävästi sitä seikkaa, että karhunmetsästyksessä saattaa metsästäjä joutua yllättäen karhun hyökkäyksen kohteeksi, jolloin metsästäjän terveys ja henki ovat uhattuina.

Karhun hyökkäys on äärimmäisen nopea tilanne, eikä metsästäjä pysty tässä tilanteessa suojelemaan itseään riittävän nopeasti pitkäpiippuisella metsästysaseella. Hengenvaarallisesta tilanteesta selviämiseksi metsästäjän saatavilla pitäisi olla nopeasti käteen otettava riittävän tehokas käsiase. Karhunmetsästykseen myönnettävän käsiaseen peruste voisi olla sama kuin loukku- ja luolapyyntiin- metsästyksen pitää olla jatkuvaa metsästyskausittain tapahtuvaa metsästystä. Karhunpyytäjän käsiaseen tarve ja metsästyksen aktiivisuuden arviointi perustuisivat paikallisen riistanhoitoyhdistyksen tekemään selvitykseen.

Ministeri Räsänen katsoi kuitenkin vastauksessaan, että käsiaselupaa metsästyksen yhteydessä hyökkäävien karhujen ampumiseen ei voida antaa myöskään itsensä suojelemiseksi, koska ampuma-aselain mukaan lupa tällä perusteella voidaan antaa ainoastaan kaasusumuttimeen. Luvan antaminen pistooliin tai revolveriin karhunmetsästysperusteella edellyttäisi sekä metsästysasetuksen 16 §:n että ampuma-aselain 44 §:n muuttamista.

Sisäasiainministeriöllä ei ole tällä hetkellä suunnitelmia kysymyksessä esitetyn muutoksen tekemisestä ampumaaselain 44 §:ään. Myöskään maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole suunnitelmissa olennaisesti muuttaa voimassa olevia metsästyslain tai -asetuksen ampuma-aseita koskevia säännöksiä.

Ministeriö antaakin karhunmetsästäjälle ohjeeksi, että karhunmetsästäjän on huomioitava, että kyseessä on vaarallisen riistan metsästys ja varustauduttava siihen asianmukaisesti. Turvallisuuden kannalta on keskeistä tarkoitukseen hyvin sopivan metsästysaseen ja metsästyksessä käytettävän patruunatyypin valinta ja aseen käsittelyn perusteellinen harjoittelu. Suomeen on jo rakennettukin joitakin sellaisia harjoitteluratoja, joissa ensin ammutaan liikkuvan karhun sivuprofiilia ja toisella laukauksella kohti tulevan eläimen profiilia. Metsästykseen liittyvää riskiä voidaan minimoida esimerkiksi metsästämällä seurueessa ja käyttämällä koiraa. Ennen mahdollisten säädösmuutosten esittämistä tulisi riskin suuruuden lisäksi arvioida, onko riskin vähentämiseen karhunmetsästyksessä olemassa kakkosaseena kannettavaa käsiasetta tehokkaampia ja erilaisiin tilanteisiin laajaalaisemmin sopivia keinoja.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Ministerikierrätyksen haitat ja häirikkösusia Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) asetti parlamentaarisen liikenneväylien korjaustyöryhmän alkuvuodesta 2014. Hänen aikanaan parlamentaarinen työryhmä ennätti kokoontua vain yhden kerran. Ministerivaihdoksen jälkeen uusi liikenneministeri Virkkunen (kok) kutsui korjausvelkatyöryhmän koolle ja taisi käydä niin, että ministeri joutui EU-vaalikiireidensä takia perumaan ensimmäisen kokouksen ja sitten etsittiin jälleen uusi kokousaika.

Virkkusen aikana korjaustyöryhmä ennätti kokoontua vain yhden kerran. EU-vaalien jälkeen vaihtui jälleen liikenneministeri ja uudeksi ministeriksi tuli valittua entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok), jonka ministerisalkun sisältö muuttui sosiaali- ja terveysministeriöstä aivan toiselle toimintasektorille, liikenteeseen ja kuntatalouteen.

Uusi liikenne- ja kuntaministeri Risikko kutsui ensimmäisen liikenneväylä korjausvelkatyöryhmän koolle syyskuun lopulle. Kokous jouduttiin kuitenkin perumaan ministerin kiireiden vuoksi ja uudeksi päiväksi ministeri esitti 1.10.klo 8.00. Nyt nappasi ja lopultakin onnistuimme saamaan kokouksen aikaiseksi! Tällä ulostulolla haluan viestittää, että ministerikierrätys ei ainakaan edistä meille kaikille tärkeiden asioiden valmistelua.

Väylien korjausvelka on jo noin 2,3 miljardia euroa, joka pitäisi pystyä hoitamaan siis perinteisellä budjettirahoituksella. Ja tämähän ei onnistu alati tiukentuvien rahoituskehyksien puitteissa. Korjausvelkatyöryhmä joutuu istumaan vielä monta kokousta, ennen kuin ratkeavat ne rahoitusmallit, millä liikenneväylien korjausvelka kurotaan umpeen.

Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa.

Koira on perheenjäsen ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua.

Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä, kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Olen saanut metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita ”susivapaita” alueita metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, susista on tullut kesyjä ja röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Tämän vuoksi jätin 30.9.2014 eduskunnalle kirjallisen kysymyksen (KK 731/2014 vp) Kainuun ylisuuresta susikannasta, johon joutuu ministeri Petteri Orpo (kok) vastaamaan. Kirjallisella kysymyksellä tiedustelen ministeriltä, että ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?

Poikkeuslupaprosessin nopeuttamiseksi, olen sopinut Kainuun kansanedustajien ja ministeri Orpon tapaamisen tänään perjantaina. Riistakeskuksen lupa-asioista vastaavan johtajan tapaaminen on ensi viikon tiistaina. Oletan, että saamme poistoluvat häirikkösusille.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Katse tulevaisuuteen Oulua on koskettanut ICT-alan työpaikkojen menetys parin viime vuoden aikana. Microsoftin puhelinteknologia toimintojen lakkauttaminen Oulusta on viimeisin takaisku. Tämän vuoksi tapasimme elokuussa työministeri Lauri Ihalaisen (sd) kanssa Oulun kaupunginjohtoa ja ELY-keskuksen virkamiehiä, joilta kuulimme suunnitelmia uusien työpaikkojen luomiseksi Ouluun.

Vierailimme Ihalaisen kanssa myös Microsoftin työntekijöiden edustajien luona. Vierailusta jäi vahvana mieleen henkilökunnan tulevaisuuden usko ja positiivinen suhtautuminen tilanteeseen, vaikka Microsoftin päätös on kova paikka monelle perheelle. Ministeri Ihalainen ei tullut Ouluun tyhjin käsin. Hänellä oli mukanaan reilun viiden miljoonan euron rahapotti, jolla voidaan auttaa työttömäksi jääneitä perheitä erilaisten toimenpiteiden avulla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tutkinut valtion tukitoimien vaikutuksia ja tutkimus osoitti selkeästi, että tukitoimilla on saatu vähennettyä työttömien määrää rakennemuutosalueilla verrattuna siihen, että mitään ei olisi tehty. Tämän vuoksi on tärkeää varautua jo ennakolta irtisanomisiin. Tärkeää on myös se, että alueen eri toimijoilla on samankaltainen näkemys paikkakunnan kehittämisen suuntaviivoista ja tästä Oulussa on selkeä yhteisymmärrys.

Myös asunto-, kulttuuri-, ja liikuntaministeri Pia Viitanen (sd) vieraili Oulussa reilu viikko sitten, jolloin tutustuimme ministerin johdolla Kaukovainion Hiirihaukka-monitoimitaloon. Kuulimme tilaisuudessa Kaukovainion alueen kehittämissuunnitelmista, josta ministeri oli erittäin kiinnostunut. Asuntoministeri Viitanen on itsekin lähiöihmisiä ja ministeri nostaa usein Tampereen Hervannan asuntoalueen esimerkiksi, kun tulee puhetta lähiöiden kehittämisestä. Ja mikäpä siinä, toimiviksi todettuja esimerkkejä kannattaa hyödyntää.

Tapaamisessa kuulimme Kaukovainion asukkaiden mielenkiintoisesta kehittämissuunnitelmasta alueen viihtyisyyden parantamiseksi. Suunnitelmassa painottuu alueen toimivuus asuinalueena, yritysympäristönä ja miten asuinalue voi palvella paremmin asukkaitaan. Alueen nuorilla oli myös hyvät suunnitelmat alueen kehittämiseksi nuorten tarpeita huomioiden. Yhteenvetona voin todeta, että ministerivierailut vahvistivat myönteistä kuvaa Oulusta ja oululaisten uskosta tulevaisuuteen.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Yksineläviä hämätään Keskustapuolueen kansanedustajat Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen kirjoittavat (KS 25.9.2014) maamme miljoonasta yksineläjästä. Kansanedustajat nostavat esille useita kannatettavia esityksiä, muun muassa työn perässä muuttamisen. Saarikko ja Vehviläinen esittävät, että työasuntovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan myös yhden hengen talouksia. Tällä hetkellä vähennykseen ovat oikeutettuja vain he, joilla kotipaikkakunnalle jää asumaan puoliso tai alaikäinen lapsi.

Keskustapuolue oli vaalikauden 2007-2011 pääministeripuolue ja tein silloin eduskunnalle kirjallisen kysymyksen (KK 764/2010 vp.) Kysyin kirjallisella kysymyksellä hallitukselta, että kohdellaanko hallituksen mielestä perheetöntä työasuntovähennysten osalta tasa-arvoisesti verrattuna siihen, että työmatkakulut saa vähentää perhesuhteesta riippumatta?

Kirjallisen kysymyksen vastauksen aikaan pääministerinä oli keskustapuolueen Mari Kiviniemi ja hallituksen vastaus kysymykseen oli seuraava: ”Työasuntovähennystä käsitellessään eduskunnan valtiovarainvaliokunta otti kantaa työasuntovähennyksen myöntämisen edellytyksistä juuri vähennyksen rajaamiseen perheellisille henkilöille ja piti linjausta yhdenmukaisena tuloverojärjestelmän muiden linjausten kanssa. Valiokunnan kannanotossa kiinnitettiin huomiota myös rajaukseen liittyvään tärkeään valvonnalliseen näkökohtaan. Mikäli puolisoa tai lapsia koskevasta edellytyksestä luovuttaisiin, se miten vakituista asuminen toisella paikkakunnalla on, jäisi verovelvollisen oman ilmoituksen varaan. Verottaja ei pystyisi asiaa käytännössä valvomaan. Rajaus on myös linjassa nykyisen ns. viikonloppumatkojen vähennysoikeuden kanssa. Viikonloppumatkoilla tarkoitetaan sitä, että perheellinen voi vähentää verotuksessa matkakulunsa, kun hän työskentelee vieraalla paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin perheensä luona. Oikeus- ja verotuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, ettei yksin asuva voi vähentää näistä matkoista aiheutuvia kuluja. Hallitus katsoo, että työasuntovähennyksen rajaukset ovat nykyisellään perusteltuja niin vähennyksen tarkoituksen saavuttamiseksi kuin verovalvonnankin kannalta sekä linjassa tuloverojärjestelmän muiden linjausten kanssa. Kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”

Hallitusvastuussa ollut pääministeripuolue keskusta siis katsoi, että esittämäni kysymys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Esitettyä taustaa vasten kansanedustajien Annika Saarikon ja Anu Vehviläisen esitys voidaan luokitella populismiosastolle, joka ei vastaa keskustapuolueen aitoa kantaa yksinelävien oikeudesta työasuntovähennykseen.

Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

Vastine Hannu Juntusen mielipidekirjoitukseen Kiitän Hannu Juntusen (kok) kannanottoa päivän politiikkaan. Viime eduskuntavaalien jälkeen Hannun kirjoituksia mielipidepalstoilla ei ole näkynytkään. Ehkä Hannulla on vaalit nyt mielessä?

Juntunen on tunnistanut aivan oikein, että olen pitkin vaalikautta kritisoinut kokoomuksen kovia arvoja hallituspolitiikassa. Vaikka kansanedustajana edustan hallituspuoluetta ja olen siten kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa, kokoomuksen heikompiosaisia sortavaa politiikkaa en hyväksy. Vasemmistoliiton hallituksesta lähdön jälkeen, SDP:n tehtävänä on ollut yksin puolustaa hallituksessa kansan heikompiosaisia. Ilman SDP:n tasapainottavaa hallituspolitiikkaa, olisi kokoomus rkp:n avustuksella jyrännyt vähempiosaisten edut pahemman kerran.

Hannu otti kirjoituksessaan kantaa näkemykseeni oppivelvollisuusikään, joka ei kylläkään sattunut oikeaan.

Hannulle tiedoksi, että olen oman kantani lapsilisien leikkausesitykseen ja oppivelvollisuusikään kertonut Kalevan kolumnissa 14.5.2014, jossa kirjoitin seuraavasti: ”Omasta puolestani toivoisin lapsilisien leikkausesityksen hylkäämistä ja tarkkaa arviointia siitä, että istuuko pakollinen kymppiluokka tähän kuntatalouden niukkuuden aikaan, vai voitaisiinko sinänsä tarpeellista esitystä siirtää tulevaisuuteen?” En ole ollut siis tässä kuntatalouden niukkuuden ajassa kymppiluokan kannattaja.

Nato kritiikin kokoomus on ansainnut, sen verran huonosti ajoitettua on tööttäily Nato jäsenyyden ympärillä. En käy kertaamaan aikaisempia Nato kannanottojani, mutta kokoomuksen kannattaisi kuunnella Nato asiassa entistä puolustusvoimain komentajaa Gustav Hägglundia, jonka mukaan Nato jäsenyys murtaisi puolustusvoimamme.

Tämäkö on kokoomuksen tahto, katkaista Suomen puolustuksen selkäranka ja ajaa puolustusvoimat alas? On selvää, että molempien puolustusmuotojen rahoitukseen valtion rahavarat eivät tulisi riittämään.

Harha-askelia Hannu Juntunen ottaa väittäessään, että demarit ovat ulkoistaneet eläkeuudistuksen työmarkkinajärjestöille. En kylläkään tiennyt, että demareilla olisi näin suuri päätösvalta. Pidän kylläkin työmarkkinajärjestöjen esitystä eläkeuudistukseen välttämättömänä, se on tärkeä osa suomalaisen sopimusyhteiskunnan pelisääntöjä.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Budjettiriihen jälkihöyryjä Timo Krogeruksen mielipidekirjoitus (KS 4.9.2014) oli hämmentävää luettavaa. Kirjoituksessaan Krogerus oli laittanut hallituksen budjettiriihen päätökset uuteen asentoon. Koska Krogerus seuraa valtakunnanpolitiikkaa keskivertoa tarkemmin, olettaisin hänen paneutuvan tarkemmin myös kirjoittamaansa asiaan, eikä levittäisi julkisesti perättömiä tietoja.

Krogerus väitti, että tulee ansaita vähintään 1400 euroa kuukaudessa, jotta olisi oikeutettu lapsitulovähennykseen.

Tämä tieto ei pidä paikkaansa ja luvut joita Krogerus esitti kirjoituksessaan, eivät perustu mihinkään. Ensinnäkin, kaikki jotka maksavat veroa, saavat vähennyksen täytenä. Alle täyden vähennyksen saavat vain he, joilla tulot ylittävät 36 000 euroa vuodessa. Toinen virheellinen tieto Krogeruksella oli toimeentuloa saavien kohtelu. Asia on yksinkertaistettuna niin, että jos saa toimeentulotukea, lapsilisäleikkaus kompensoituu kokonaan toimeentulotuessa.

Näin siksi, että lapsilisä ei ole etuoikeutettua tuloa, jolloin sen pieneneminen johtaa suoraan toimeentulotuen nousuun.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on useissa yhteyksissä kertonut olevansa huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta ja tämän vuoksi hän toi budjettiriihen kaksi esitystä eläkeläisten toimeentulon kohentamiseksi. Toinen oli takuueläkkeen korotus ja toinen oli eläketulonvähennys, jonka ansiosta pieni- ja keskituloiselle eläkeläiselle jää vuodessa noin 100 euroa enemmän rahaa kukkaroon.

Kirjoitin Kainuun Sanomissa (29.8.2014) arvioita silloin vielä neuvottelujen alaisena olleesta budjettiriihestä. Antti Rinteen esitys eläketulonvähennyksestä hyväksyttiin arvioni mukaan riihessä ja siitä olen todella tyytyväinen.

Kirjoituksessa otin esille myös takuueläkkeen korottamisen ja arvioin esityksen läpimenon ainoana esteenä olevan kovien arvojen puolueen kokoomuksen. Nyt voin todeta olleeni tässä arviossa oikeassa. Kuitenkin Krogerus syystä tai toisesta sivuuttaa mielipidekirjoituksessaan kokoomuksen vastuun takuueläkkeen torppauksesta ja sysää vastuuta esityksen tehneille sosialidemokraateille. Tätä ei voi kutsua asialliseksi tiedon levittämiseksi, eikä reiluksi mielipidevaikuttamiseksi.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Demokratian ulkoistamista ja kovia arvoja SDP näytti Metsähallitus-lakien torjumisella, että hallituspuolueen ei ole välttämätöntä tukea kaikkia esityksiä mitä hallitukseen tuodaan eri ministeriöiden valmistelusta. Tärkeämpää on kunnioittaa omaa arvomaailmaa ja demokraattisia arvoja. Ministeriöiden virkamiehillä on taipumus ottaa itselleen kuulumatonta valtaa ja Metsähallitus-lakien valmistelussa maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet eivät toimineet hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Tähän maa- ja metsätalousministeri olisi pitänyt puuttua ja ministeriön päällikkönä ottaa päätösvalta sekä keskeyttää lain valmistelu, jolla ei ollut kannatusta. Pidänkin Metsähallituksen asemien turvaamista yhtenä tämän vaalikauden tärkeimmistä toimista Pohjois-Suomen kansanedustajana.

Havukka-ahon ajattelija mietiskeli aikoinaan eri viisauden lajeja, ja totesi, - "Se on tuo jälkiviisaus kaikkein imelin viisauden laji, silmä on somassa paikassa ja katsoo kierosti taaksepäin." Tämänkin viisauden uhalla nostan esille porvarihallituksen viime vaalikauden tekemisiä. Tällöin porvarihallituksen ministerit valmistelivat yliopistolakiuudistuksen, millä luotiin yliopistoille autonomia, - itsenäinen päätösvalta. Yliopistolainuudistusta ja valmisteltuja Metsähallitus-lakeja voidaan verrata tässä suhteessa toisiinsa. Molempien lakien pyrkimyksenä oli ulkoistaa päätöksenteko pois eduskunnasta ja demokratian ytimestä. Yliopistolakien kohdalla porvarien työ onnistui, mutta SDP:n muuripuolustus esti Metsähallitus-lakien laadinnan. On tuskin yllätys, että yliopistolakien arkkitehtinä olivat kokoomusministerit Sarkomaa ja Virkkunen. Metsähallitus-lakien valmistelun ruorissa oli kokoomuksen Jari Koskinen. Väitänkin, että eduskunnan päätösvallan alla Kajaanin opettajankoulutuslaitos olisi voimissaan tänäkin päivänä ja tähän silloin hallitusvastuussa ollut keskustapuolue olisi voinut halutessaan vaikuttaa.

Kokoomus tunnetaan kovista oikeistolaisista arvoistaan ja tätä käsitystä sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty on lausunnoillaan vahvistanut. Kun pääministeri Stubb (kok) valitsi sosiaali- ja terveysministeriksi oman alansa arkiosaajaksi mainostetun lääkäri Laura Rädyn, olisin odottanut ministeriltä vahvaa perheosaamista. Kuitenkin ministeri Rädyn viimeaikaiset kannanotot ovat osoittaneet, miten kaukana kokoomuslainen arki on pienituloisten perheiden arkipäivästä. On toisaalta hyvä, että pienipalkkaisten perheiden ongelmat nousevat julkisuuteen, jolloin myös ongelmien ratkaisuun on helpommin löydettävissä poliittinen yhteisymmärrys.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) toi parhaillaan käytävään budjettiriiheen malleja, jotka ovat tuomassa merkittävän lisäyksen pieni- ja keskituloisten perheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden ja eläkeläisten kukkaroon. Ansiotuloverotukseen Rinne esittää tarkistuksia alimpiin tuloluokkiin, jotka koskettavat tavallisia suomalaisia eläkkeen- ja palkansaajia. Takuueläkkeen korotus on myös perusteltua ja erittäin oikeudenmukainen esitys Antti Rinteeltä. Tätä kolumnia kirjoittaessani budjettiriihen neuvottelutuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta Rinteen esitysten toteutumisen esteenä saattoi olla tietenkin kovien arvojen puolue- kokoomus.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Valtionvarainministeriön budjettiesityksestä Valtionvarainministeriön budjettiesitystä on ruodittu julkisuudessa varsin reippaasti, syyttäen valtionvarainministeri Antti Rinnettä (sd) leikkauksista. Muistutan, että kysymyksessä on vasta budjettiesitys, josta tullaan käymään elokuun lopulla budjettiriihi sektoriministeriöiden kesken. Jo aikaisemmin valtiovarainministeriön virkamiehet ovat käyneet keskusteluja ja arvioita budjetista eri ministeriöiden kesken, joten yhteistä näkemystä esitykselle on olemassa.

Kainuun osalta keskusteluun on noussut kaksi asiaa, maakunnan kehittämisraha ja VT22 kehittäminen. Maakunnan kehittämisrahalla on pystytty rahoittamaan hankkeita, joilla on ollut merkitystä Kainuun menestymiseen menneinä vuosina. Näen rahoituksen saamisen edelleen tarpeellisena. Syy leikkaukseen saattaa löytyä ao. ministeriön puolelta, koska he ovat halukkaita hallitsemaan ja arvioimaan hankkeiden vaikuttavuutta. Maakunnan kehittämisrahaa on eduskunta lisännyt ennenkin ja nytkin se on mahdollista, jos budjettiriihessä kehittämisrahaa ei tule.

Liikennevirastolla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella oli erilainen näkemys VT22 kehittämisestä OuluKajaani välillä jo liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, mitä silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) esitti. Molemmat virastot halusivat rahat toisiin, heille merkittäviin hankkeisiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa muuan jäsen esitti käsittelyn yhteydessä VT22 rahoituksen leikkaamista ja siirtämistä toisaalle, mutta estimme sen.

Raha-asiapäätökset ei varsinaisesti kuulu liikenne- ja viestintävaliokunnan päätettäviin asioihin vaan asia kuuluu valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle, joka keskusteli myös rahoituksesta, mutta piti selonteon hankkeet esityksen mukaisina. Tällä halusin tuoda esille sen, miten jo liikennepoliittisen selonteon hyväksyntä vaiheessa joillain tahoilla oli halu estää VT22 kehittämishanke, mutta pystyimme säilyttämään hankkeen valiokunnan hyvällä yhteistyöllä.

Olen keskustellut valtionvarainministeri Rinteen kanssa VT22 kehittämisrahasta. Hän kertoi kysyneensä niin liikennevirastolta, kuin myös liikenneministeriöltä riittääkö 15 milj. euroa Oulu-Kajaani välin suunnitelman mukaiseen kehittämiseen ja vastaus oli molemmilta tahoilta ollut myöntävä. No, vastaus kertoo omasta puolestaan paljon. Keskustelussa kanssani ministeri Rinne ilmoitti olevansa valmis lisäämään rahoitusta, keskustelemme määrärahasta eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Pelkona tietysti on, tuleeko liikenneministeri Risikko (kok) esittämään rahoituksen uudelleen kohdentamisen.

Turpeen veroalennus tulee myös keskusteluun budjetin käsittelyn yhteydessä. Toivon, että hallitus löytää tässä asiassa yhteisen sävelen. Suomen vaihtotasetta ja kasvua sekä työllisyyttä parannetaan merkittävästi turpeenverotuksen keventämisellä. Nyt kivihiilellä korvataan turvetta, jota tuodaan laivalla Amerikasta saakka ja samalla vääristetään vaihtotasetta näin entisestään huonompaan suuntaan. Turpeen veronalennus pudottaisi turpeella ja muulla biomassalla tuotetun energian hintaa, joka heijastuisi suoraan positiivisesti työllisyyteen sekä parantaisi valtion verotuloja turveyritysten kasvun vuoksi.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

SDP:n kesäkokouksen asioita Suomea on menneinä vuosina kohdannut monella eri toimialalla rakennemuutos. Viimeisin on ICT ja puhelinteknologia-alaa koskeva rakennemuutos, jonka seurauksena Suomesta on poistunut tuhansia työpaikkoja.

Vahvalla osaamisella henkilöt ovat työllistyneet muualle Suomeen tai kansainvälisille työmarkkinoille.

Suomessa on panostettu menneinä vuosina osaamisen ja niin tulee tehdä edelleen. Osaamisella luodaan uutta liiketoimintaa, varsinkin jos hyödynnetään innovatiiviset liiketoimintaa kehittävät toimet. Yhteiskunnan toimivuus on ratkaisevaa, jotta muutokset pystytään hyödyntämään mahdollisimman jouhevasti. Toki sääntelyäkin tarvitaan, mutta sääntelyn vaikutus tulisi tarkkaan harkita, mikä vaikutus sillä on yhteiskunnan toimintaan. Samoin tulee tilannetta katsoa harmonisesti eri ministeriöiden päätöksissä.

Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokous on tämän lehden ilmestymisen aikaan. Tulen siellä tekemään alla olevan tekstin mukaisia esityksiä. Kun luomme uutta, emme saa unohtaa jo olemassa olevaa perustuotantoa joka vielä tuottaa suomalaisille hyvinvointia. Osaamiseen panostamisen lisäksi tulee hyödyntää Suomessa oleva omavaraisuus energiantuotannossa. Kauppataseen vajeen korjaamiseksi löytyy eväitä meidän omilla päätöksillä, yksi niistä on turpeen veronalennus. Turpeen kysyntää olisi, jos se olisi edullisempaa kuin kivihiili. Turpeen veronalennus lisää turpeen käyttöä ja vähentää kivihiilen tuontia ja näin vaikuttaa kauppataseen paranemiseen omalta osaltaan. Työpaikkoja tulee lisää, myös valtion verotulot kasvavat turpeen käytön lisääntymisenä.

Liikennepoliittisen selonteon mukaiset hankkeet on saatava liikkeelle, tällöin työpaikkoja tulee lisää ja pienentää väylien korjausvelkaa. Väylät ovat elinkeinoelämän verisuonisto, joihin panostamalla parannetaan kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta. Liikennepoliittisessa selonteossa todettu VT22 kehittämishankeen eteen pitää tehdä töitä, jotta siihen saadaan rahoitusmäärä mikä on selonteossa eduskunnassa hyväksytty.

Venäjään kohdistuneet pakotteet ovat vaikuttaneet jo nyt Suomen teollisuuteen. Transtech joutuu lomauttamaan Venäjälle toimittavien vaunujen rakentajat, koska vaunukomponentteja ei saada Venäjältä. Pääministeri Stubbin mukaan pakotteista ei koidu Suomelle menetyksiä. Väite ei pidä paikkaansa, sillä nyt on jo tapahtunut työpaikkojen menetyksiä. Venäjää ei kannattaisi kohtuuttomasti pakotteilla kiristellä, siitä ei ole Suomelle muuta kuin haittaa.

Sdp:n tavoitteena on kehysneuvotteluissa päätetyn lapsilisäleikkauksen korvaaminen lapsivähennyksen korotuksella ja keskustelua tullaan käymään myös eläkeindeksin leikkauksen perumisesta. Budjettineuvotteluista voidaan odottaa kovaa vääntöä ja siksi on tärkeää huomioida kaiken keskeisimpänä työllisyyden ja kasvun tavoitteiden toteuttaminen.

Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

Tiedotteita Tiedote 3.12.2014: SDP:n Raimo Piirainen: Valtiovarainvaliokunta lisäsi määrärahoja Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä. Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 000 000 euroa ja kuntien ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Sastamala ja Vesikolmio saivat kumpikin 400 000 euron lisäyksen.

Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1 500 000 euroa.

Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutus on 10 000 000 euroa.

Valiokunta totesi, että muuttuneessa turvallisuusympäristössä Suomen on tärkeää säilyttää uskottava ja itsenäinen rajavalvonta sekä kyky alueelliseen koskemattomuuden valvontaan ja turvallisuuteen.

– On tärkeää varmistaa Itärajalle riittävästi voimavaroja, jotta Rajavartiolaitoksen toimintavalmius ja varautuminen voidaan säilyttää. Jos henkilöstöä jouduttaisiin rahavarojen puutteen vuoksi vähentämään, Suomi olisi yhä riippuvaisempi naapurimaiden rajaviranomaisten kyvystä ja halusta estää Suomeen suuntautuva laiton maahanmuutto ja muu laiton toiminta, perustelee lisämäärärahaa kansanedustaja Piirainen.

Valiokunta piti lisäksi myönteisenä, että rajaylityspaikkojen kehittämistä itärajalla jatketaan vuonna 2015 ottamalla käyttöön Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen laajennukset.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 – 5121 587

Tiedote 24.11.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Kainuulaisten työpaikkojen säilyttämisen puolesta täytyy laittaa kaikki voimat liikkeelle.

Kainuun teollisuus on viime vuodet ollut rakennemuutoksen kourissa. Kun metsäteollisuudesta hävisi työpaikkoja, korvaavia työpaikkoja syntyi muun muassa Talvivaaran. Nyt nämä työpaikat ovat uhattuina. Myös Transtech Oy työllistää satoja kainuulaisia, mutta kovin moni ei ole kiinnittänyt huomiota Otanmäessä toimivan Transtech Oy:n nykyiseen tilanteeseen.

Transtech on tehnyt vahvaa kehitystyötä ja suomalaiset pitävät yhtiön VR:lle tekemiä vaunuja toimivina ja miellyttävinä matkustaa. Yhtiö on tuonut markkinoille myös uuden raitiovaunu Arcticin, josta ollaan kiinnostuneita myös Keski-Euroopassa. Venäjäpakotteet ovat aiheuttaneet yhtiölle nyt kuitenkin hankalan tilanteen, kun vaunujen osatoimitukset ovat katkenneet ja ruplan kurssin heikentyminen vaikuttaa vaunutilauksiin. Tämän vuoksi yhtiöllä on käynnissä YT-menettely ja vähintäänkin lomautuksia on työntekijöille tulossa.

- Tässä kriittisessä tilanteessa tehtaan työntekijöiden ja johdon suhteiden tulee olla luottamukselliset ja toimivat.

Hyvillä luottamuksellisilla suhteilla pystytään tekemään paras mahdollinen työ tehtaan toiminnan hyväksi, kannustaa Piirainen.

- Pidän tärkeänä, että tässä tilanteessa myös Transtech otettaisiin äkillisen rakennemuutoksen piirin. Jos toiminta Transtechin tehtailla lakkaisi, olisi tilanne Kajaanin ja Kainuun kannalta katastrofaalinen, huomauttaa Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen, puh. 050 - 5121 587

Tiedote 12.11.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen kotitalousvähennyksestä harmaan talouden torjunnassa Kansanedustaja Raimo Piirainen kysyy hallitukselta kirjallisella kysymyksellä, aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä voitaisiin torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?

- Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, sai vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, sai vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut, kertoo kansanedustaja Piirainen.

Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on 2400 euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä 4800 euron vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaat henkilön työsuhteeseen, saat vähentää 15 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.

Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen työsuhteessa olevan 15 % kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan kannattaa teettää työt mieluimmin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi suurempi, silloin pimeän työvoimankäyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä kuitin antavalla työvoimalla.

- Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle, jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.

Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut, esittää Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen, puh. 050 – 5121 587

Tiedote 7.10.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn parantaminen tärkeä aluepoliittinen teko Hallitus sopi tänään turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn parantamisesta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, josta pääministeri Alexander Stubb (kok.) antoi iltapäivällä ilmoituksen eduskunnalle.

- Tämä on hallitukselta todella tärkeä päätös. Tehty energialinjaus parantaa kotimaisen energian kilpailukykyä suhteessa kivihiileen, toteaa Piirainen.

Turvetuotanto on Pohjois-Suomessa tärkeä työllistäjä ja talouden vauhdittaja. Erinomaista turpeen työllisyysvaikutuksissa on se, että turve työllistää erityisesti syrjäseutujen asukkaita, joissa työpaikat ovat kiven alla ja uuden työn luominen on vaikeaa.

- Pidän hallituksen energiapäätöstä merkittävänä tekona Pohjois-Suomen työllisyydelle ja taloudelle, toteaa Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 – 5121 587

Tiedote 3.9.2014: SDP:n Raimo Piirainen: Laki verovelkarekisteristä on toteutumassa toimenpidealoitteeni mukaisesti.

Raimo Piirainen teki eduskunnalle 10.12.2013 toimenpidealoitteen (TPA 52/2013), jossa Piirainen esitti verovelkarekisterin rajan nostamista 10 000 euroon hallituksen esittämästä 5000 eurosta.

Tänään eduskunta hyväksyi verovelkarekisterin, johon edustaja Piirainen teki esityksen rajan nostamisesta 5000 eurosta 10 000 euroon.

- Olen tyytyväinen, että eduskunta on kanssani samaa mieltä siitä, että alkuperäinen hallituksen esittämä 5000 euron raja oli aivan liian matala, sanoo Piirainen.

Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaavat yhä useamman työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä, ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.

- Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua, toteaa Piirainen.

Piiraisen toimenpidealoitteessa vaaditaan, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 -5121 587

Tiedote 16.8.2014: SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen: Kiitos, että kuuntelet Petteri Orpo!

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on vastustanut esitystä Metsähallituslaista ja nyt uusi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) on päättänyt laittaa esityksen laista jäähylle (HS 16.8.2014).

SDP:n mielestä Metsähallituksen metsäosaston yhtiöittäminen ei ole perusteltua Metsähallituksen toiminnallisen kokonaisuuden kannalta, joten SDP:n eduskuntaryhmä päätti palauttaa esityksen keväällä uudelleen valmisteluun, kertoo kansanedustaja Piirainen.

- Esitettyyn toimintamalliin liittyy vakavia uhkia valtion metsien moniarvoista käyttöä kohtaan, vaikka entinen maa- ja metsätalousministeri Koskinen (kok) sitkeästi väitti, että uusi malli takaa toiminnan jatkumisen nykyisen kaltaisena, sanoo Piirainen.

- Nyt pitää kiittää uutta metsä- ja maatalousministeri Petteri Orpoa siitä, että hän on kuunnellut asiassa muitakin tahoja ja päätti laittaa edeltäjänsä puutteellisen esityksen jäähylle, iloitsee Piirainen.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 – 5121 587

Tiedote 16.6.2014: SDP:n kansanedustaja Piirainen: VR heikentää tärkeän asiakasryhmän palveluja VR valmistautuu joukkoliikenteen avautuvaan ja kiristyvään kilpailuun uudistamalla organisaatiotaan ja asiakaspalveluaan. Aseman lipunmyynti suljetaan 11 paikkakunnalta, jolla toimella VR vähentää 123 henkilötyövuotta.

SDP:n kansanedustaja Raimo Piiraisen mukaan on ihmisiä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua lippujen saamiseksi tai ainakin opastusta. VR:n ilmoitus 11 aseman lipunmyynnin sulkemisesta on ikävä uutinen näille ihmisille.

– On surullista seurata, miten VR omilla toimillaan on heikentämässä tärkeän asiakasryhmänsä palvelua. VR:n yrityskulttuuri on muuttumassa ikävällä tavalla palvelukeskeisyydestä ainoastaan liikevoittoa tavoittelevaksi yhtiöksi, toteaa Piirainen.

Piirainen heittää lisäksi kritiikkiä VR:n nykyjohdolle.

- Henkilökunta on ollut VR:n voimavara, mikä on mahdollistanut monien vuosikymmenten aikana VR:n kehittämisen. Vielä siihen aikaan kun pääjohtajat tulivat VR:n sisältä, henkilökuntaa arvostettiin eikä irtisanottu.

VR:n nykyinen johto on unohtanut henkilökunnan arvostamisen kulttuurin, moittii Piirainen lopuksi.

Lisätietoja antaa: Raimo Piirainen puh. 050 – 5121 587

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorot syysistuntokaudella 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 15.12.2014 kansanedustaja Antti Lindtman Arvoisa herra puhemies Kokoonnumme nyt käsittelemään vaalikauden viimeistä talousarviota. On hyvä palauttaa mieliin se perintö, jonka Kiviniemen porvarihallitus jätti seuraajalleen. Suomi velkaantui yli 8 miljardia vuodessa, eriarvoisuus kasvoi ja Suomen suunta oli hukassa.

Näistä lähtökohdista huolimatta hallitus on onnistunut puolittamaan velkaantumisen, kääntämään eriarvoisuuden laskuun ja luotsannut Suomea pitäen kiinni hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Työvuoroa on kuitenkin vielä jäljellä.

Arvoisa puhemies, Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee lisää työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Nämä kolme asiaa löytyvät tämän vaalikauden viimeisestä budjetista. Ensinnäkin, nyt panostetaan työllisyyteen.

SDP on tyytyväinen siihen, että uusiin työpaikkoihin panostetaan monin tavoin. Hallituksen käynnistämien laajamittaisten investointien, kuten Pisara-radan, länsimetron, Tampereen ratikan ja maakuntiin suuntautuvien monien investointien työllisyysvaikutus on jopa 60 000 henkilötyövuotta. Lisäksi eduskunnan budjettiin tekemiin muutoksiin sisältyi lähes 19 miljoonaa euroa kasvua tuoviin liikennehankkeisiin jo aiemmin sovittujen päälle.

Miksi näin tehdään? Siksi, että työllisyysaste on saatava nousuun. Vain riittävän korkea työllisyysaste turvaa julkisen talouden tasapainoin. Kun yhteiskuntamme rahoituspohja on uhattuna, on ensisijaisen tärkeää saada uutta kasvua ja investointeja, joilla julkinen taloutemme saadaan pysymään kestävällä uralla. Leikkaukset eivät ole mikään ihmelääke, ne eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa.

Tarvitsemme vientivetoista kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen uusia investointeja ja sitä kautta synnyttää työpaikkoja. 2) Toiseksi, Hallituksen esitys ja valtionvarainvaliokunnan mietintö lisää tasa-arvoa.

On hyvä huomata se muutos, joka Suomessa on tapahtunut tällä vaalikaudella. Valtionvarainministerin tärkein tehtävä on pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä. Uutta tämän lisäksi on ollut se, että valtionvarainministeri Urpilainen sekä Rinne ovat pitäneet huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Taloutta on hoidettu vastuullisesti, mutta oikeudenmukaisuudesta ei ole tingitty SDP:n linjausten mukaisesti talkoita verotuksen oikeudenmukaisuutta lisäämiseksi jatketaan. Verotuksessa pelivara kohdistetaan sinne, missä on eniten tarvetta. Jälleen kunnallisveron perusvähennystä ja työtulovähennyksen nostetaan. Valtion ansiotuloverotuksessa inflaatiotarkistukset tehdään vain alimpiin tuloluokkiin. Rajusta vastustuksesta huolimatta valtiovarainministeri Rinteen ajamat eläketulo- ja lapsivähennys astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Nämä kaikki toimenpiteen helpottavat eniten keski- ja pienituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden arkea.

Täyskäännös porvarihallituksen rikkaita ja suurituloisia suosivaan veropolitiikkaan on tarkoittanut sitä, että vuodesta tämän hallituksen esittämien toimenpiteiden seurauksena 1300 euroa kuussa ansaitseva eläkkeensaaja maksaa ensi vuonna yli 200 euroa vuodessa vähemmän veroa kuin vuonna porvarihallituksen aikana. Sen sijaan yli viiden tonnin suureläkkeistä veroa maksetaan yli tonni enemmän.

Niin ikään palkansaajien puolella hyötyjiä ovat olleet mm. alle 2600 euroa ansaitsevat suomalaiset. Heitä Suomessa on satoja tuhansia vaikka koko yhteiskunnan eliitti ei aina muistakaan. 3) Kolmanneksi, nyt panostetaan turvallisuuteen.

Yhteiskunnan sivistys mitataan sen kyvyllä ja tahdolla huolehtia heikoimmista. Hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus - kaveria ei jätetä - lisää meidän kaikkien turvallisuutta. Talousarvion yhteydessä hyväksyttävä uusi sosiaalihuoltolaki parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja perheiden hyvinvointia mahdollistamalla varhaisen puuttumisen. Aikaisemmin ikäihmisten turvallisuutta on lisätty vanhuspalvelulailla.

On kuitenkin syytä todeta, että ylenmääräiseen hypetykseen ja rintojen röyhistelyyn ei ole varaa. Esimerkiksi koulutuksen puolella on jouduttu tekemään kipeitä säästöjä.

Arvoisa puhemies, Entä sitten opposition vaihtoehto?

Erityisesti puheenjohtaja Juha Sipilä on mainostanut Keskustan oppositiopolitiikkaa sillä, että vain vastustaminen ja kritisointi eivät riitä, on myös esitettävä vaihtoehto.

Käytyäni läpi Keskustan vaihtoehdon, on todettava, että kritisoida ja vastustaa te keskustalaiset kyllä osaatte. Olette joka ikinen vuosi tällä hallituskaudella kritisoineet, vastustaneet ja itkeneet krokotiilin kyyneleitä, kun kuntien valtionosuuksista on säästetty. Olette nyt lähes neljä vuotta luvanneet suomalaisille parempaa vaihtoehtoa.

Ja nyt kun sen vaihtoehdon aika on tullut, herää kysymys, mitä ihmettä? Ette esitä euroakaan lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Koulutussäästöihin vastauksenne on nettomääräisesti vähentää koulutuksen ja sivistyksen määrärahoja valtionvarainvaliokunnan mietintöön verrattuna.

Tästä herääkin vakava kysymys, oletteko johtaneet suomalaisia harhaan lupauksilla, joita ette alunperinkään aikoneet toteuttaa? Arvoisa Keskusta, oletteko te nyt juksaamassa suomalaisia?

Varsinainen pommi löytyy kuitenkin Perussuomalaisten vaihtoehdosta. Se, että Perussuomalaiset haluavat lopettaa Pohjois-Suomen teollisuudelle elintärkeän kuljetustuen, ei sinänsä vielä yllätä. Esitys on linjassa Perussuomalaisten aikaisempien, nyt jo onneksi takaisinvedettyjen, työllisyydelle haitallisten esitysten kanssa, kuten työnantajien Kela-maksun palauttaminen keskellä pahaa taantumaa.

Mutta, arvoisa puheenjohtaja Soini, kun olette mainostaneet olevanne työväen asialla, niin miten te kehtaatte, ja teitä lainatakseni, kyllähän te kehtaatte lyödä märän rätin maan pienipalkkaisimpien duunareiden ja koko suomalaisen ay-liikkeen kasvoille.

Laitatte pienituloiset työttömät tappelemaan keskenään työttömyysturvasta, esittämällä kytköksen purkamista ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan väliltä. Haluatte rajata yli kaksi miljoonaa suomalaista palkansaajaa esityksenne ulkopuolelle. Tämän lisäksi johtavat talousajattelijanne, mm. edustaja Turunen on esittänyt yleissitovuuden purkamista. Ajatuspajanne on esittänyt palkkojen laskua. Näitä esityksiä on totuttu kuulemaan porvaripuolueilta ja nyt olette ottaneet pitkän loikan porvareiden kelkkaan. Perussuomalaisten viesti yli kahdelle miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle on tyly: Jos työpaikka menee alta, Sinä maksat!

Kun ynnää yhteen tällä vaalikaudella tekemänne esitykset tavallisten pienipalkkaisten työntekijöiden aseman heikentämiseksi, ei voi tulla mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että Timo Soinin johtama Perussuomalaiset ovat suomalaisen palkansaajan pahin uhka sitten Keskustan työreformin.

Arvoisa puhemies, SDP:n eduskuntaryhmä hyväksyy valtionvarainvaliokunnan mietinnön. Suomi tarvitsee työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta nyt ja jatkossa. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaatimus oikeudenmukaisuudesta korostuu.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei pidä laittaa maksumiehiksi, eikä pohjoismaista hyvinvointivaltiota kannata säästää vararikkoon. Ei kannata luopua niistä vahvuuksista ja valttikorteista, joita meillä on.

Pienikin teko on enemmän kuin suuri lupaus.

Maailma ei ole valmis – siksi tekoja suomalaisen työn puolesta on jatkettava.

Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoimasta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 3.12.2014 Kansanedustaja Jouni Backman Arvoisa herra puhemies Käsittelyssä on jälleen esitys, joka jakaa vahvasti mielipiteitä niin kansalaisten kuin eduskuntaryhmämme keskuudessa. Ydinvoima on perinteisesti asia, josta ei tehdä ns. ryhmäpäätöksiä. Sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole yhteistä kantaa Fennovoiman hakemukseen. Talousvaliokunnan mietinnön mukainen ratkaisu saa ryhmästämme sekä kannatusta, että vastustusta. Myös perustelut kummallekin kannalle vaihtelevat.

Riippumatta nyt tehtävästä päätöksestä Suomi tarvitsee pitkäjänteistä ja kestävää energiapolitiikkaa. Ilman sitä ei synny kasvuun ja työllisyyteen tarvittavia investointeja.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että energiapolitiikkaan on haettu parlamentaarisesti yhteistä kansallista linjaa. Sen osana tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa, jossa ylimenokauden ajan myös ydinvoimalla on oma sijansa.

Suomi on turvautunut monipuoliseen energiantuotantoon. Monipuolinen energiapaletti on nähty toimivana ja tarpeellisena keinona toteuttaa pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. Näin tulee olla myös jatkossa.

Suomi on energian osalta hyvin tuontiriippuvainen maa. Jopa 20 prosenttia sähkön tämän hetkisestä kokonaiskulutuksestamme perustuu tuontienergiaan. Sähkön kokonaiskulutuksen on arvioitu kasvavan nykyisestä tasosta. Osa nykyisestä sähköntuotantokapasiteetistamme tulee poistumaan viimeistään 2030 –luvulle tultaessa.

Näihin haasteisiin on pystyttävä vastaamaan.

Vastaus ei löydy yhdestä vaihtoehdosta, vaan monista toisiaan tukevista energiantuotantomuodoista.

Lainsäädännöstä johtuen joudumme nyt vastaamaan erikseen vain yhden eli ydinvoiman osalta.

Arvoisa puhemies, Kansallinen energia- ja ilmastostrategia pyrkii sähkön hankinnan omavaraisuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen. Nyt käsittelyssä oleva ydinvoimaluvan hyväksyminen olisi siltä osin yhteneväinen sekä tämän strategian että aiemman energiapoliittisen linjamme kanssa.

Ydinenergiaa tarvitaan ylimenokaudella, jotta turvaamme kasvavan energiatarpeemme ja pääsemme lähemmäs omavaraisuustavoitetta. Samaan aikaan ydinenergia toteuttaa omalta osaltaan ilmastotavoitteitamme vähentämällä tulevien vuosikymmenien kasvihuonekaasupäästöjä.

Ydinenergiaan liittyy kuitenkin edelleen monia sellaisia ongelmia, jotka asettavat sen lisärakentamisen kyseenalaiseksi. Näistä kuultanee lisää keskustelun kuluessa (myös sosialidemokraattisten edustajien toimesta).

Riippumatta tästä päätöksestä painopisteen on oltava kotimaisessa, vähäpäästöisessä uusiutuvassa energian tuotannossa. Monipuolinen energiapaletti edellyttää panostamista uusiutuvien energialähteiden merkittävämpään hyödyntämiseen. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen ei ole enää tulevaisuutta, se on tätä päivää. Kotitalouksia ja myös teollisuutta on kannustettava energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin.

Uusiutuva energia sekä energiatehokkuus tarjoavat Suomelle korkean osaamisemme ansiosta myös uusia vientiin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Suomella on potentiaalia olla myös energiapolitiikan osalta kansainvälisesti arvostettu suunnannäyttäjä.

Arvoisa puhemies, Edellinen eduskunta päätti kahden uuden ydinvoimalan periaateluvista. Nyt toinen niistä juuttui hallituksen pöydälle ja eduskunta pääsee ottamaan kantaa vain toisen jo aiemmin hyväksytyn luvan täydentämisestä. Tässä mielessä kysymys ei olisi merkittävästä uudesta energialinjauksesta, vaikka eduskunta hyväksyisikin hallituksen esityksen talousvaliokunnan kannan mukaisesti.

Fennovoiman lupahakemuksen osalta päätöksentekoa selkeyttää, jos riittävän vahvasta kotimaisesta omistuksesta saadaan varmuutta hyvissä ajoin ennen rakennusluvan myöntämistä. Eilen julkistettu Fortumin osallistuminen hankkeeseen on siltä osin tilannetta selkeyttävä tieto.

Sadattuhannet työtä vailla olevat suomalaiset odottavat nyt ratkaisuja myös energiapolitiikan osalta.

Mikäli eduskunta hylkää nyt toisenkin ydinvoimaluvan, joudutaan etsimään korvaavia ratkaisuja heti seuraavan vaalikauden alussa. Kasvun ja työllisyyden kannalta suomalaista teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää ei missään vaihtoehdossa saa jättää epätietoisuuden varaan riittävän ja vakaan sähköntuotannon turvaamisen osalta. Tässä mielessä tehtävillä energiapolitiikan ratkaisuilla on keskeinen asema käännettäessä taloutta uuteen nousuun.

Valtioneuvoston selonteko Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta ja osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon "Resolute Support" Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 26.11.2014 kansanedustaja Tuula Peltonen Arvoisa herra puhemies Kevään 2012 Afganistan-selonteon yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee vastaisuudessa kriisinhallintatilanteita koskevat selvitykset tai selonteot kokonaisvaltaisesti. Nyt käsittelyssä olevassa selonteossa tämä toteutuu hyvin.

Vuoden 2015 alussa käynnistyvässä Resolute Support, ”päättäväinen tuki” –operaatiossa koulutuksella ja neuvonannolla on keskeinen rooli. Tavoitteena on saattaa Afganistanin turvallisuusjoukot tasolle, jossa ne pystyvät itsenäisesti ja uskottavasti pitämään maan turvallisuustilanteen vakaana. RS-operaatio edistää myös YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman toimeenpanoa.

Suomen oman osallistumisen kolme pilaria on valittu harkiten. Ne ovat koulutus- ja neuvonantotoiminta, operatiivinen ja kansallinen tuki. Lisäksi tavoitteena on Naiset, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman täysimääräinen toimeenpano, mitä Suomi on ollut vahvasti edistämässä jo suunnitteluvaiheessa. Sorretussa asemassa olleiden naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia tulee vaalia ja kohentaa. Heille on luotava mahdollisuudet osallistua maansa ja yhteisöjensä rakentamiseen. Äitiyskuolleisuuden merkittävä väheneminen sekä tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien koheneminen ovat tärkeitä onnistumisia. Vuonna 2001 n. miljoona lasta kävi koulua ja nyt koulussa on UNICEFin mukaan 8.3 miljoonaa lasta, joista 40 % tyttöjä. Naisille on parlamentissa kiintiö, joskin sen täyttäminen on ollut vaikeaa.

Valitettavasti myös naisiin kohdistuva väkivalta on liian yleistä.

Arvoisa puhemies, Afganistanin kehittymisen kannalta on aivan olennaista uuden hallituksen toimintakyky ja eri väestöryhmien kyky toimia yhteistyössä. Presidentillä ja hallituksella tulee olemaan mittavia haasteita reformien läpiviemisessä sekä hyvän hallinnon ja terveen talouden rakentamisessa. Tähän he tarvitsevat kansainvälisen yhteisön vankan tuen.

Afganistania ei pidä jättää kohta 13 vuotta kestäneiden mittavien ponnistelujen jälkeen yksin. Annamme vahvan tuen selonteon seuraavalle kirjaukselle: Kaikkein tärkeintä on säilyttää kehityksen oikea suunta ja estää maan vaipuminen takaisin konfliktiin ja sekasortoon. Kehitys ei kasva hetkessä ja siksi tukea tarvitaan edelleen.

Tukea jatketaan siis päättäväisesti. Kiitoksen ansaitsee selonteon realistinen analyysi valtion hauraudesta sekä riskeistä, joita ulkomaisten joukkojen vetäytyminen saattaa aiheuttaa. Nopeita voittoja ei voida edellyttää.

Afganistania repinyt sisällissota jättää syvät jäljet pitkäksi aikaa, ja ihmisoikeustilanteen lopullinen paraneminen kestää vuosikymmeniä.

RS-operaatiossa on tehtävä kaikki sen eteen, että paikallisväestö näkee ulkomaisten toimien tuottavan lisäarvoa.

Operaation oikeudellinen perusta on Afganistanin suostumus, mutta sosialidemokraatit tukevat Suomen kantaa siitä, että myös YK:n mandaatti on pyrittävä hankkimaan.

Arvoisa puhemies, Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut Afganistanin pitkäaikaiseen tukemiseen, Suomi vuoteen 2024 asti. Suomen sitoumusten täyttäminen riippuu siitä, miten Afganistanin hallitus edistyy vastavuoroisissa sitoumuksissa.

Tärkeässä asemassa ovat ihmisoikeuksiin sekä tasa-arvoon ja koulutukseen, erityisesti tyttöjen koulutukseen liittyvät kysymykset.

Naisten ja tyttöjen aseman parantamisen lisäksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on vuosien varrella korostanut seuraavia seikkoja Afganistan-politiikassa: • työn on oltava pitkäjänteistä, hallinnollinen tuki on välttämätöntä; • korruptiosta on päästävä eroon ja kansa saatava kehitykseen mukaan; • jatkuvasti on arvioitava, miksi Afganistanissa ollaan, mitä voimme antaa ja miten kehittää omia vahvuuksiamme; • aktiivinen osallistuminen oikeussektorin kehittämiseen on olennaista, sillä hyvä hallinto, oikeusvaltiokehitys ja ihmisoikeudet parantavat suoraan inhimillistä turvallisuutta.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa tukensa Suomen osallistumiselle RS-operaatioon selonteossa esitetyllä tavalla ja toteaa, että tilannetta on jatkossakin seurattava tiiviisti ja analyyttisesti.

Arvoisa puhemies, Tuemme EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja sitä, että Suomi pyrkii vaalimaan perinnettään rauhanturvaamisen ammattilaisena. Taisteluosastojen myötä unionilla on toiminnallinen kyky puuttua myös sellaisiin kriiseihin ja konflikteihin, joiden kehittymistä ei voi ennakoida. Haasteena on kulloinkin vuorossa olevan taisteluosaston osaamisen soveltuvuus puhjenneen kriisin vaatimuksiin.

Taisteluosasto-konseptin käytettävyydessä on paljon petraamista, mikäli niistä halutaan luoda nopea työväline EU:n kriisinhallinnan vahvistamiseksi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa Suomea edelleen aloitteellisuuteen taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseksi ja tukee osallistumista pohjoismaisen taisteluosaston valmiusvuoroon.

Valtioneuvoston selonteko luonnonvarataloudesta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 25.11.2014 Katja Taimela Arvoisa herra puhemies Suomella on ainutlaatuinen valikoima luonnonvaroja, joiden käytölle taloutemme on aina perustunut ja voisi väittää että tulee perustumaan vieläkin vahvemmin tulevaisuudessa.

Luonnonvaroissamme piilee paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joita erilaisten innovaatioiden myötä aukeaa käyttöömme.

Monet suomalaiset tuotteet cleantechin tai biotalouden saralla ovat jo nyt maailman parhaimmistoa.

Näiden tuotteiden kysyntä on kovassa kasvussa kehittyvillä markkinoilla ympäri maailmaa.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että luonnonvaramme yhdistettynä korkean tason tutkimukseen, uuden teknologian kehittämiseen ja ennakkoluulottomaan yritystoimintaan tuottavat perustan laajaalaiselle kasvun ja työllisyyden edistämiselle.

Samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, että myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan kansallisomaisuudestamme.

Se tarkoittaa jatkuvaa ja määrätietoista huolehtimista luonnon hyvinvoinnista.

Akuutteina ja nopeasti toimenpiteitä vaativina ympäristöongelmina voisi mainita Talvivaaran kaivoksen ja vaelluskalojen tilanteen. Ympäristöongelmien korjaaminen on hidasta ja kallista. Siksi niiden ennaltaehkäisyyn tulee erityisesti panostaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristön suojeleminen on nostettava erityisasemaan.

Puhdas ympäristö on itseisarvo.

Arvoisa puhemies, nyt käsittelyssä oleva luonnonvaraselonteko päivittää vuonna 2010 eduskunnalle annetun selonteon linjaukset, strategiset tavoitteet ja keskeiset luonnonvarataloutta kehittävät toimet.

Luonnonvarataloudesta puhuttaessa sovitetaan yhteen luonnonvarojen kestävän käytön, kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin sekä globaalin vastuun tavoitteita.

Kysymys luonnonvarapolitiikassa on siis mitä suurimmissa määrin poikkihallinnollisesta toiminnasta.

Koordinaatio, jolla eri hallinnonalat saadaan toteuttamaan selonteon tavoitteita, on ratkaisevan tärkeää.

Suomi nojaa luonnonvaroihin uutta kasvua luotaessa. Erityinen kehittämiskohta on tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Tätä kautta Suomen luonnonvaroista saadaan paras tuotto.

Aivan keskeistä on, että voimme satsata perustutkimukseen ja parantaa tutkimuksen hyödyntämistä kehittyvän teollisuuden hyödyksi.

Siksi koulutuksen ja tutkimuksen riittävistä resursseista on huolehdittava myös jatkossa.

Maapallon kestokyvyn rajat alkavat tulla vastaan. Siksi luonnonvaroja pitää käyttää tehokkaammin, ja materiaalien kierrätystä on parannettava.

Suomi on ollut EU:ssa vahva vaikuttaja tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista koskevien tavoitteiden ja kantojen muodostamisessa.

Edelläkävijän rooli on säilytettävä jatkossakin niin EU:n kuin koko maailmankin mittakaavassa.

Nykyään puhutaan kiertotaloudesta. Se perustuu materiaalien tehokkaalle kierrättämiselle, jätemäärien minimoimiselle ja jätteiden hyödyntämiselle.

Tämä uusi ajattelu lähtee siitä ajattelutavan muutoksesta, että jätteet ovat rahanarvoista tavaraa. Jätteen kerääminen, lajittelu, kierrätys ja muu hyödyntäminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia aivan maailmanlaajuisestikin.

Kiertotalouteen siirtymisellä pyritään varmistamaan luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen.

Arvoisa puhemies, luonnonvaramme ovat keskeisintä osaa kansallisomaisuudestamme. Se tarkoittaa paitsi mahdollisuuksia kasvulle ja työpaikoille, myös virkistysmahdollisuuksia meille kaikille. Luonnonvaroissamme on hyvinvointimme perusta.

Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus jää usein liian vähälle huomiolle.

Perinteisten maa- ja metsätalousalojen työpaikkojen houkuttelevuutta pitää lisätä. Näiden alojen työehdot, työolot ja palkkaus on myös saatava kuntoon.

Monet näiden alojen työpaikat (vaikkapa maatalouslomitus ja metsänhoitotyö) ovat siirtymässä kokonaan ulkomaisen työvoiman hoidettavaksi.

Samalla Suomesta on katoamassa vuosisatainen osaaminen ja arvokkaat perinteet.

Selonteon päivityksessä maa- ja metsätalous käsitellään hyvin kevyesti. Itse pidän ruokapolitiikkaa luonnonvarapolitiikkamme ruisleipänä tänään ja tulevaisuudessa.

Uusia kasvun mahdollisuuksia etsittäessä meillä ei ole varaa unohtaa näitä perinteisempiä aloja.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että luonnonvarojemme käyttö pidetään omissa käsissämme ja päätösvalta täällä eduskunnassa. Näin voimme taata parhaiten paitsi niiden järkevän käytön tänä päivänä, myös sen että myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan puhtaasta luonnosta.

Tämäkin puoli olisi hyvä pitää mielessä, esitettäessä vaikkapa metsävarallisuuteemme liittyvien toimijoiden yksityistämistä.

Etenkin luonnonvarojen kohdalla on tärkeää, että kykenemme harjoittamaan pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa. Selontekomenettely ja sen linjauksiin sitoutuminen on tässä mielessä erittäin tärkeää.

Ihmisoikeusselonteon lähetekeskustelu Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.11.2014 kansanedustaja Merja Kuusisto Arvoisa herra puhemies Kun eduskunta viisi vuotta sitten käsitteli edellistä ihmisoikeusselontekoa, ryhmämme totesi monien kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeuskysymysten nivoutuvan erottamattomasti yhteen. Ihmisoikeuspolitiikan on oltava johdonmukaista ollakseen vaikuttavaa. Siksi pidämme hyvänä kotimaisen perusoikeustoiminnan ja kansainvälisen politiikkamme käsittelemistä rinta rinnan, kuten nyt käsillä olevassa selonteossa on tehty. Voimme esiintyä kansainvälisenä toimijana uskottavasti vain, jos tunnustamme avoimesti omat ihmisoikeusongelmamme kotimaassa ja sitoudumme parantamaan tilannetta toimintaohjelman avulla.

Arvoisa puhemies!

Ihmisoikeuksien viime vuosikymmenten kehitystä on leimannut pirstaleisuus. Moninaisten ihmisoikeussopimusten valvonta vaihtelee sopimustyypeittäin. YK:n piirissä varsin kattava yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu perustuu vertaisarviointiin ja on parantanut vuoropuhelua myös kansallisten viranomaisten ja YK:n sopimusvalvontaelinten välillä.

Useat raportointi- ja seurantamenettelyt ovat mahdollistaneet myös kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden eri maiden ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Silloin kun valvontajärjestelmää osataan hyödyntää tehokkaasti, voi seurauksena olla ihmisoikeussuojan tason selvä parantuminen. Pirstaleisuuden myönteisenä seurauksena voi pitää ihmisoikeuskentän verkostoitumista ja vuorovaikutuksen lisääntymistä.

Ihmisoikeuksien kehitys ei ole ollut pelkästään myönteinen. Erilaiset konfliktit ja niitä seuranneet vakavat paikalliset ihmisoikeusloukkaukset ovat paikoitellen jääneet ilman riittävää kansainvälisen yhteisön huomiota.

Kansainvälisen oikeuden hampaattomuus tarjota konkreettisia työkaluja hädänalaisten ihmisten puolustamiseksi on heikentänyt luottamusta ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja koko ihmisoikeussopimusjärjestelmään.

Arvoisa puhemies!

Selonteko nostaa poliittisena periaatelinjauksena selkeästi esiin ne painopisteet, joihin Suomi on ihmisoikeuksien edistämisessä kansainvälisesti sitoutunut. Eduskuntaryhmämme painottaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta taloudellisen taantuman aikana niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Oikeuksiin pääsemisen on toteuduttava yhdenvertaisesti.

Suomen on toimittava aktiivisena ulkopoliittisena vaikuttajana. Voimme omien vahvuuksiemme mukaisesti tarjota keinoja vaikeimmissa asemissa olevien maiden ja alueiden ihmisten elämänolosuhteiden parantamiseen. Eräs tärkeä suomalainen tavoite on nousta maailman huippuasiantuntijaksi koulutuksen ja ympäristöteknologioiden saralla. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme myös auttaa rakentamaan yhteiskuntia joissa demokratia on vielä hauras.

Arvoisa puhemies!

Kansallisina häpeäpilkkuina pidämme naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelua. Tilanteen vakavuutta lisää se, että juuri kyseiset teemat ovat myös kansainvälisen politiikkamme painopistealueita, jolloin kotimaisella kentällä tulisi johdonmukaisuuden varmistamiseksi ryhtyä kiireellisesti konkreettisiin toimenpiteisiin. Myös vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi on saatava maaliin tällä hallituskaudella.

Olemme tyytyväisiä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävä Istanbulin sopimus saadaan ratifioitua tämän hallituksen toimesta. Seuraavan hallituksen on tärkeää turvata riittävät voimavarat sen käytännön toteuttamiselle esimerkiksi väkivallan uhrien auttamiseen.

Suomi laahaa jäljessä omien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien kehittämisessä, vaikka pyrimme kansainvälisessä toiminnassamme poistamaan moniperustaista syrjintää ja nimenomaan niitä edistämään.

Eduskuntaryhmämme katsoo, että Suomeen tarvitaan ohjelma johon on kirjattava selkeät toimenpiteet edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. Nyt esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva translain muutos ehtii puuttua vasta osaan transsukupuolisten ihmisten kokemiin ihmisoikeusongelmiin. Isyyslain muutos jätti puolestaan vielä kehittämisen varaa erilaisten vanhempien yhdenvertaisuuden varmistamisessa.

Arvoisa puhemies!

Globaalin muuttoliikkeen kasvu on tosiasia. Ihmiset joutuvat lähtemään kotimaistaan monista eri syistä: toiset pakenevat sisällissotia, toiset poliittista vainoa ja sortoa, toiset köyhyyttä ja kaaosta epäonnistuneissa valtioissa.

Eurooppaan henkensä uhalla pyrkivien joukko on nyt suurempi kuin kertaakaan edellisen 20 vuoden aikana.

Samalla on hyvä muistaa, että maailman 52 miljoonasta pakolaisesta vain murto-osa päätyy Eurooppaan. Viime vuosina Välimereen on hukkunut tuhansia pakolaisia, pakomatkallaan menehtyneiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Meidän tulee vaikuttaa tämän murhenäytelmän pysäyttämiseksi.

Unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa on viime vuosina viety lainsäädäntötasolla eteenpäin. Silti monin paikoin Euroopassa vastaanottokeskukset ja pakolaisten kohtelu eivät vastaa edustamiemme ja edistämiemme arvoja. Poliittinen vastuunjako EU:n sisällä on saatava reilummaksi. Pakolaiset ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun ja turvaa hakevat oikeudenmukaisen prosessin riippumatta siitä, mihin päin Eurooppaa sattuvat päätymään.

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien suojelemisessa ja kehittämisessä. Eri maissa ihmisoikeuksia edistävät aktiiviset yksilöt, jotka puuttuvat paikallisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja tuovat niitä yleiseen tietouteen. Tietyissä tilanteissa ihmisoikeuspuolustajien työ, joka on kansainvälisen oikeuden hyväksymää ja tärkeäksi tunnustamaa, saattaa aiheuttaa heille vakavan turvallisuusriskin. Suomen tulee yhdessä EU:n kanssa luoda turvallisia reittejä hakea turvaa Euroopan alueelta ja kehittää kansallisia menettelytapoja, jotta ihmisoikeuspuolustajien olisi mahdollista saada Suomeen viisumi nopeutetulla menettelyllä ilman pakotettua tarvetta turvautua rikollisiin salakuljettajiin.

Arvoisa puhemies!

Suomalainen ihmisoikeuskeskustelu on vielä varsin heiveröistä. Osin se nojaa vanhaan jaotteluun perus- ja ihmisoikeuksien välillä. Suomalaisten viranomaisten ihmisoikeustuntemus on paikoitellen hälyttävän alhaista.

Perus- ja ihmisoikeuksien tulkinnan kautta tapahtuva oikeuksien kehitys on sekä kansallinen että kansainvälinen ilmiö – tosiasia, mikä vain lisää johdonmukaisuuden tarvetta ulko- ja sisäpolitiikan välillä.

Kansalliset tuomioistuimemme ovat vasta viime vuosina ratkaisuillaan syventäneet ihmisoikeuskulttuuria, mikä pitkään oli vain yksittäisten tutkijoiden ja aktivistien harteilla. Viranomaisten ja julkishallinnon henkilöstön koulutukseen on panostettava ihmisoikeuksien paremmaksi toteutumiseksi käytännön ratkaisujen tasolla.

Sosialidemokraatit edellyttävät, että seuraavalla hallituskaudella annetaan uusi kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jossa seurataan erityisesti tämän selonteon esiin nostamien kehittämistarpeiden toteutumista. Edellytämme myös, että hallitusohjelman yhteydessä päätetään ohjelman toteuttamisen tarvitsemista resursseista. Nyt käsittelyssä oleva selonteko tarjoaa aktiiviselle ihmisoikeuksien seuranta- ja kehittämistyölle hyvän alustan.

Välikysymyskeskustelu hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksestä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 5.11.2014 kansanedustaja Jukka Gustafsson Arvoisa herra puhemies Kasvu ja työllisyys ovat keskiössä kun haluamme turvata arjen hyvinvoinnin Suomessa. Vahva työllisyys on välttämätön edellytys pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudelle. Sosialidemokraattien politiikan ytimenä on työ, niin sen määrä, laatu kuin pelisäännötkin. Talouskasvu ja työpaikat syntyvät investoinneista. Kun huonoina aikoina yksityinen sektori ei investoi tarpeeksi, on muun yhteiskunnan otettava enemmän vastuuta.

Nyt on huono aika pitkittyvän kansainvälisen taloustaantuman vuoksi. Työllisyys ei ole riittävällä tasolla.

Emme voi vain katsella vierestä, kun ihmisiä on sadoin tuhansin työttömänä. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että yhteiskunta kantaa vastuuta ihmisten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Se tarkoittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, julkisia investointeja ja yritysten toimintaedellytysten parantamista. Valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistyvät infrahankkeet eri osissa maata tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenille tuhansille. Toivottavasti myös kunnat ja kuntayhtymät jatkavat kasvua ja paikallista työllisyyttä tukevia investointeja. Nyt ei ole aika jarruttaa.

Investointien rahoittaminen edellyttää lyhyellä aikavälillä jopa lisävelkaantumista. Se ei saa estää järkevän politiikan tekemistä. Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä.

Sitä tukee myös Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre. Nyt on torjuttava myös Keskustan ja perussuomalaisten vaatimukset julkisen sektorin leikkaamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä.

Eihän työllisten määrää sillä tavalla lisätä. Puheenjohtajien Sipilän ja Soinin olisi syytä tarkentaa tässä keskustelussa, missä tehtävissä valtiolla ja kunnilla on heidän mielestään kymmeniä tuhansia turhia työntekijöitä.

Arvoisa puhemies!

Kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi on painotettava koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Työn ja opiskelun välistä liittoa on edelleen vahvistettava. Osaaminen luo työpaikkoja. Suomessa on noin 110 000 alle 30-vuotiasta nuorta ilman toisen asteen koulutusta. He ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa ja heillä on suuri riski ajautua erilaiseen huono-osaisuuteen. Panostukset nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja nuorten yhteiskuntatakuuseen ovat tärkeitä työn, toivon ja suojateiden rakentamista tulevaisuuteen. Kansakuntamme menestyy sitä paremmin, mitä leveämmällä pohjalla meillä on rautaista ja monipuolista osaamista. Samalla hyvä koulutus ja ammattisivistys vahvistavat ihmistä kestämään takaiskuja ja huonoja aikoja. Koulutus antaa vahvemmat siivet vastata uusiin haasteisiin. Siksi kannamme koulutuksesta niin paljon huolta. Pelkällä peruskoulupohjalla ei enää pärjää.

Arvoisa puhemies!

Haluan kiittää työmarkkinaosapuolia ryhdikkyydestä. Vaikka Suomen tilanne ei ole heille yhtään helpompi kuin eduskunnallekaan, työmarkkinaosapuolet ovat todistaneet jälleen sopimusyhteiskunnan voiman ja saaneet aikaan sekä palkkasovun että eläkesovun. Molemmat näistä sopimuksista ovat positiivisia ja vakauttavia tekijöitä. Sitä, positiivisuutta ja vakautta me nimenomaan tarvitsemme, emme synkistelyä ja epävarmuutta.

Tilanne on vaikea, mutta me sosialidemokraatit emme nytkään anna periksi. Voivottelulla ei Suomea nosteta taantumasta. Suomella on edelleen käsissään valttikortit, joilla kansainvälisellä kentällä pärjätään. Monien kansainvälisten vertailujen mukaan olemme edelleen maailman kärkimaita. Hyvä paikka elää ja yrittää.

Olemme vahvan osaamisen, korkean teknologian, ahkeran työnteon ja yhdessä sopimisen maa. Näillä vahvuuksilla meillä on kaikki mahdollisuudet voittaa vaikeudet. Kysymys on nyt siitä, miten nämä vahvuudet saadaan tuottamaan kasvua ja työtä. Ei vain osalle kansaa, vaan kaikille suomalaisille.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen energiapolitiikan kokonaisuudesta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 7.10.2014 kansanedustaja Päivi Lipponen Arvoisa herra puhemies Kun puhumme energiasta, puhumme suuresta kaaresta, joka alkaa ihmisen ruokapöydästä. Puhumme työstä, taloudesta, tuotannosta, yritysten luottamuksesta investoida, maiden välisistä suhteista myydä ja ostaa energiaa.

Puhumme riskeistä ja ekologisista rajoista.

Nykyisellä elämäntavallamme maapallon ekologiset rajat ovat tulleet vastaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii hiilidioksidipäästöjen leikkaamista. Tarvitsemme energian säästämistä, energiatehokkuuden kasvattamista, päästötöntä ja uusiutuvaa energiatuotantoa, toimivia energia- ja päästömarkkinoita.

Onko kestävä talouskasvu suotavaa? Jos talous ei kasva, talous supistuu: vähemmän investointeja, vähemmän työpaikkoja, vähemmän palkka- ja verotuloja, vähemmän julkisia palveluita ja tulonsiirtoja. Se tarkoittaa köyhtymistä siten, että pieni eliitti jopa rikastuu, kun valtaosa ihmisistä köyhtyy köyhtymistään.

Tuskin tällainen Suomikuva voi olla visiomme. Tarvitsemme kasvua.

Suomalaiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä, jos ne ovat markkinoilla laadullisesti ylivoimaisia tai ne eivät ole kilpailijamaiden tuotteita kalliimpia. Teollisuutemme rakenne on energiaintensiivistä investointituotetta: koneita ja laitteita. Tuotteen hinnassa energianosuus voi olla merkittävä.

Jos teollisuutemme selkäranka katkeaa, mistä silloin löytyy työ ja toimeentulo ihmisille, mistä vientitulot ja verotulot palveluiden ja tulonsiirtojen rahoittamiseen?

SDP:n kanta on: Tarvitsemme ison investoinnin rakentamiseen. Se tuo suuren määrän työtä ja luo rohkeutta yrittää.

Pitkällä aikavälillä päätös luo suotuisat olosuhteet uusille teollisille investoinneille, työpaikoille ja kasvulle kohtuuhintaisen energian turvaamisen kautta.

Taloutemme on velkakierteessä. Yritykset eivät investoi ja perusta työpaikkoja. Miksi? Yritysten miljardiinvestoinnit vaativat rohkeutta ja luottamusta, että valtio harjoittaa pitkäjänteistä teollisuus- ja energiapolitiikkaa.

Mihin kohdistamme niukkenevat veroeuromme? Kohdistammeko ne Saksan ja Espanjan tavoin energiatukiin - pois koulutuksesta, tutkimuksesta ja terveydenhoidosta?

Ihmisten kasvavat elinkustannukset eivät kaipaa lisärasitusta sähkön kallistumisesta, niin kuin Saksassa on käynyt.

Suomi pyörittää nyt teollisuutta tuontienergian varassa. Tuomme ydinvoimalla tuotettua sähköä niin Ruotsista kuin Venäjältä.

Vaihtoehtona on tuottaa tarvittava ydinvoimasähkö Suomessa suomalaiset säteilyturvastandardit täyttävällä tekniikalla. Ja voimaloilla, jotka tuottavat entistä vähemmän ydinjätettä. Näin ydinvoimainvestointi pitäytyisi Suomessa, työllistäisi Suomessa, olisi suomalaisessa valvonnassa ja kukaan ulkopuolinen maa ei voisi katkaista tuotantoa. Ainoana maana olemme ratkaisseet jätteen loppusijoituksen.

Kivihiilen käyttö taas merkitsee päästöjä ja ilmakehän lämpötilan peruuttamatonta nousua. Musta sade sulattaa ikijään ja kasvavat päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Me emme voi Saksan tavoin kasvattaa kivihiilen käyttöä.

Pääministeri kertoikin ilmoituksessaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tänään linjanneen, että turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan suhteessa kivihiileen.

Tällä hetkellä metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen kokonaistyöllisyysvaikutus on yli 16 000 henkilötyövuotta. Nämä ja muut alan työpaikat ovat usein haja-asutusseudulla, jossa niiden suhteellinen merkitys on suuri.

Ulkomaisen kivihiilen korvaaminen kotimaisella energiamuodoilla lisää alan mahdollisuuksia työllistää. SDP:lle on tärkeää, että koko maassa voi asua ja omalla työllään elättää itsensä ja perheensä. Jokainen uusi työpaikka Suomeen on tavoittelemisen arvoinen.

Arvoisa puhemies!

Energiapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja energiapaletin monipuolinen. Ydinasia on vähentää päästöjä. On hyödynnettävä uusiutuvaenergiaa, kehitettävä siihen liittyvää teknologiaa. Ydinvoima on Suomen energiapaletissa ylimenokauden ratkaisu.

Kotimainen ja pitkäjänteinen energiantuotanto on ainoa tekijä, joka luo turvaa niin teollisuudelle kuin kotitalouksillekin. Vaikeassa taloudellisessa ja työllisyystilanteessa tarvitaan edullista ja varmaan tuotantoon perustuvaa energiaa, joka pohjautuu pitkäjänteiseen suunnitelmaan.

Täytyy löytyä yhteinen tahtotila, yhteiskunnallinen näkemys ja päättäväisyyttä. On tehtävä strateginen linjaus mitä me oikeasti haluamme olla ja mitä työpaikkoja, osaajia ja aloja haluamme Suomeen.

Nyt te tiedätte sosialidemokraattisen vaihtoehdon.

Välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 23.9.2014 kansanedustaja Suna Kymäläinen Arvoisa herra puhemies Sosialidemokraateille työ ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä arvoja ja politiikkamme tavoitteita. Niiden avulla me toimimme köyhyyttä ja huono-osaisuutta vastaan.

Välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta on tärkeä Suomen vaikeassa taloustilanteessa.

Jokaisella ihmisellä on oikeus turvattuun toimeentuloon. Pienten tuloerojen politiikka ja köyhyyden torjuminen pitävät myös yllä yhteiskunnan koheesiota ja turvallisuutta.

Pienituloisuus ei tilastojen mukaan ole lisääntynyt, mutta se koskettaa ainakin yli 600 000 ihmistä ja jopa 30 000 lasta elää perheessä, jossa on päivittäin toimeentulon ongelmia.

Tilastojen takaa on nähtävä ihmisten arki. Meidän poliitikkojen on syytä tietää, miten päätöksemme vaikuttavat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten talouteen ja päivittäiseen elämään.

Yli sukupolvien periytyvä huono-osaisuus on ongelma, joka meidän on ratkaistava. Köyhyys ei voi olla perintö, joka jätetään lapsille.

Arvoisa puhemies, Työllisyyden parantaminen on välttämätöntä voidaksemme luoda maahamme kestävää hyvinvointia ja torjua köyhyyttä. Olemme ajaneet johdonmukaista talouspolitiikkaa, jonka keskeisenä tavoitteena on työllisyyden edistäminen. Tiedämme vaikean taloustilanteen, joka vaikeuttaa työllisyyden hoitamista. Kun maailmantalouden realiteetit puskevat päälle, työttömyyttä vastaan pitää taistella monin eri tavoin. Hallitus on elvyttänyt kotimaista työvoiman kysyntää, parantanut yritysten rahoitusta ja keventänyt verotusta, luonut uutta kasvua ja panostanut osaamiseen ja innovaatioihin, satsannut nopeasti työllistäviin korjaus- ja liikenneinvestointeihin. Paljon on tehty ja pitää tehdä, jotta työpaikkoja edelleen syntyy ja löydämme uusia kasvun aloja. Työstä pitää myös saada korvaus, joka riittää omaan ja perheen elämään.

Työttömiä ei pidä syrjäyttää ja unohtaa toimettomuuteen vaan heidän osaamistaan ja työkykyään on ylläpidettävä aktiivisella työvoimapolitiikalla, koulutuksella, kuntoutuksella ja muilla palveluilla.

Lyhyenkin työn vastaanottamiseen on kannustettava ja näin on myös tehty sovittamalla työtuloa ja sosiaaliturvaa monin tavoin yhteen.

Perusturvaan tehtiin tuntuva tasokorotus vuoden 2012 alussa. Myös asumistukea on parannettu sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpotettu. Nämä ovat olleet demareiden keskeisiä tavoitteita.

Meille tärkeä nuorisotakuu on myös saatu voimaan ja sitä vahvistetaan ja kehitetään edelleen. Erityisen tärkeää on, että uuden sosiaalihuoltolain myötä nuoret saavat nuorisopalvelutakuun. Näin syrjäytymisvaarassa oleva nuori saa omatyöntekijän, vierellä kulkijan, joka ohjaa hänet palvelutarpeen mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen, ryhmätoimintaan ja terveyspalveluiden piiriin. Tavoite on parantaa nuoren valmiuksia opiskeluun ja työhön sekä ohjata hänet pois sosiaalihuollon asiakkuudesta.

Arvoisa puhemies, Haluamme siirtää palveluiden painopisteen ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Parasta yhteiskuntapolitiikkaa eriarvoisuuden vähentämiseksi on, että jokainen lapsi saa tasa-arvoisen mahdollisuuden hyvään ja turvalliseen lapsuuteen, varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskouluun. Jokainen nuori ansaitsee jatkokoulutuspaikan.

Erityistukea pitää saada mahdollisimman varhain ja jo neuvolassa pitää perhe kohdata kokonaisuutena.

Näihin kaikkiin asioihin olemme tällä hallituskaudella puuttuneet. Varhaiskasvatuslaki on valmisteilla, esiopetuksesta tulee kaikille lapsille velvoittava, peruskoulun laadun kehittämiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen sekä erityisopetukseen on satsattu. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan ja peruskoulun päättävän oikeutta jatko-opintoihin vahvistetaan.

Kipeitä leikkauksiakin on tehty. Lapsilisän leikkaaminen ei muutu selittelemällä miksikään. On kuitenkin sanottava, että me demarit emme kannattaneet juustohöylää, vaan mallinamme oli lisän korotus ja verotus. Näin säästö olisi kohdistunut oikeudenmukaisemmin.

Nyt leikkauksen vaikutusta lievennetään pieni- ja keskituloisille verotuksen lapsivähennyksellä. Lapsilisän pienennys ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien, köyhimpien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon tulona. Tulon pieneneminen lisää siten vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää. Kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässä ratkaisussa.

Arvoisa puhemies, Politiikkaa tehdään ajassa. Kaikkina aikoina on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että me huolehdimme yhteisömme pienimmistä ja vähäosaisimmista ihmisistä. Oli aika mikä tahansa, ketään ei saa jättää. Siihen on jokaisen ihmisen voitava luottaa. Me sosialidemokraatit haluamme puolustaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään elämään.

Lähetekeskustelu vuoden 2015 talousarvioesityksestä ja vuoden 2014 toisesta lisätalousarvioesityksestä Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 16.9.2014 kansanedustaja Tarja Filatov Arvoisa herra puhemies Elämme vaikeita aikoja, mutta me voimme silti olla ylpeitä Suomesta.

Pärjäämme monien kansainvälisten tutkimusten perusteella maailman mittakaavassa hyvin. Olipa kyse äitien, lasten, eläkeläisten, ylipäätään ihmisten hyvinvoinnista tai yhteiskunnan kilpailukyvystä tai innovatiivisuudesta, olemme monella kymmenen kärjessä listalla Me voimme olla ylpeitä Suomesta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin.

Talouskasvu on nollassa ja työttömyys noussut. Siksi on tärkeää, että valtio laittaa liikkeelle investointeja, eikä jätä kaikkea pelkästään markkinoiden varaan.

Meillä on Suomessa rakenteellisia ja suhdanteeseen liittyviä ongelmia, jotka haastavat hyvinvointiamme.

Meillä on monia ongelmia, jotka näkyvät ja tuntuvat tänään tässä ja nyt monen ihmisen elämässä.

Meidän on tehostettava ja parannettava terveydenhoitoamme, siksi rakennamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Meidän on huolehdittava vanhuksistamme inhimillisemmin, siksi säädimme vanhuspalvelulain ja vähennämme ihmisten terveyskeskuksissa makuuttamista.

Meidän on estettävä lasten ja nuorten syrjäytymistä, siksi sovimme budjetissa panostuksista mm. heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden kotipalveluihin, peruskouluun, ja koulupudokkaiden tukeen, pitkäaikaistyöttömyyden hillintään.

Jotta kaikki tämä on kestävällä tavalla mahdollista, meidän on saatava tähän maahan lisää työpaikkoja ja purettava kuntien vähemmän merkityksellisiä tehtäviä.

Budjetti panostaa kasvuun ja kilpailukykyyn. Budjetissa on sovittu työpaikkojen synnyttämisestä välttämättömillä asuntopanostuksilla, infrainvestoinneilla ja muilla toimilla. Kyse on kaiken kaikkiaan kymmenien tuhansien työpaikkojen turvaamisesta.

Myös energiansaannin turvaavalla politiikalla on tärkeä vaikutus työllisyyteen.

Nuorisotakuuta on pilkattu, koska se ei ole estänyt nuorten työttömyyden nousua. Mutta se on estänyt nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Jälleen voimme sanoa, että olemme ylpeitä, mutta emme tyytyväisiä. Parannettavaa on.

Työttömänä on aivan liian monta ihmistä, mutta työttömyydessä pahinta ei ole työttömien määrä, vaan työttömyyden pitkä kesto. Siksi hallitus haluaa vakinaistaa ja valtakunnallistaa työvoiman palvelukeskukset, jotka pyrkivät auttamaan pitkäaikaistyöttömiä ja purkamaan rakennetyöttömyyttä.

Kannattaa muistaa, että rakennetyöttömyyden purkaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy on kasvua luovaa politiikkaa. Se ei ole pelkkä kulu.

Hyvät kuulijat, Politiikan keskusteluissa talous on keskiössä. Talouden tasapaino ja vakaus ovat tärkeitä.

Välttämättömiä. Mutta vielä tärkeämpää on huolehtia sosiaalisten repeämien ehkäisystä ja yhteiskunnan eheydestä.

Valtion lisävelkaantuminen vähenee seuraavana vuonna seitsemästä miljardista eurosta noin 4,5 miljardiin euroon vuodessa. Tulos ei synny tyhjästä, vaan sen taustalla on vaikeita päätöksiä. Taloustilanteemme on odotettua hankalampi ja lääkkeet sen mukaiset.

Vakaan talouden ylläpitäminen on sosialidemokraateille kestävän talouspolitiikan väline. Emme halua asettaa tulevia sukupolvia nykyisen hyvinvointimme maksumiehiksi, vaan pyrimme saamaan budjetin asteittain tasapainoon.

Yhteiskunnan eheyden ylläpitäminen on sosialidemokraateille keskeinen arvo. Emme halua asettaa tulevia sukupolvia syvästi eriarvoistuneen yhteiskunnan maksumiehiksi, vaan pyrimme rakentamaan kaikkien osallisuutta nyt.

Viimeaikojen keskustelut ihmisten toimeentulosta ja sen tasosta osoittavat, että Suomineidon kasvot ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, mihin kohtaa tulodesiilejä niitä katsova ihminen sijoittuu. Usein on niin, että toisten vaikeuksia ei helposti huomaa, jos itse kuuluu etuoikeutettujen joukkoon.

Sosialidemokraattien tavoitteena on oikeudenmukaisempi tulonjako. Siksi oli tärkeää kompensoida kehysriihen leikkauksia pienituloisille eläkeläisille ja lapsiperheille. Myös palkansaajan veronkorotusten hillintä on tarpeen.

Suuret yhteiskunnalliset erot ja hierarkkisuus vähentävät ihmisten tyytyväisyyttä. Tasa-arvo tukee onnellisuutta.

Mitä tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta on kyse, sitä useamman ihmisen panos on rakentamassa yhteistä hyvinvointia.

Hallitus haluaa tukea talouskasvua. Työllistävä kasvu vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Taloutta tärkeämpää on työ.

Nousukaudet tekevät ihmiset onnellisemmaksi, jos sen hedelmät jaetaan tasapuolisesti. Reilu tulonjako tuo tyytyväisyyttä.

Emme ikävä kyllä elä nousukautta. Talouden synkät syklit näyttävät pidentyneet. Sosialidemokraatit haluavat jakaa talouden hedelmät oikeudenmukaisemmin. Silloinkin kun niitä on vain vähän jaettavissa.

Pienituloisten aseman parantaminen lisää kansakunnan hyvinvointia eniten. Siksi sosialidemokraatit halusivat hakea kompensaatiota pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloon. Summat eivät ole suuren suuria, mutta pienituloisimmille niillä on merkitystä.

Sosialidemokraatit ovat työn puolue. Me uskomme vahvaa työn eetokseen, siihen että hyvinvointi rakennetaan työllä.

Budjetin parhaita päätöksiä ovat lisäpanostukset työllisyyteen. Valtio ei voi vain katsoa sivusta kun markkinat tekevät työttömiä.

Työpaikat eivät kuitenkaan synny valtion mahtikäskyllä. Valtio voi luoda edellytyksiä työllisyyden paranemiselle.

Se voi tehdä omia välttämättömiä infra- ja rakennushankkeitaan silloin, kun työstä on pulaa eikä vasta sitten kun työvoimasta on pulaa.

Budjetti panostaa osaamiseen. Suomi elää osaamisesta, laadusta ja innovoinneista. Me emme pärjää massatuotannolla ja hintakilpailulla maailman halpamaille. Meidän on tehtävä asioita fiksummin.

On tärkeää pitää Suomen valttikorteista kiinni ja kehittää niitä entisestään. Tutkimus, tuotekehitys ja huippuosaaminen kuuluvat kiistatta niihin. On tärkeää panostaa omiin vahvuuksiimme, eikä haikailla toisten maiden vahvuuksien perään.

Budjettiriihen oikeudenmukaisuusvalintoja ovat panostukset koulupudokkaisiin, peruskouluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin. Pienituloisten eläkkeensaajien ja lapsiperheiden verovähennykset tulevat myös tarpeeseen.

Talouden tasapainottamisessa paras väline on työllisyyden vahvistaminen, mutta sen rinnalla tarvitaan myös säästöjä yhteisistä menoista sekä veronkorotuksia lisätulojen saamiseksi. Nämä ratkaisut sattuvat kipeästi, mutta niillä halutaan pitää huolta tulevaisuudesta.

Me olemme kiperien haasteiden edessä. Sosialidemokraatit uskovat siihen, että Suomi pärjää.

Suomi on yhä yksi maailman menestyjistä. Jotta me olemme sitä tulevaisuudessakin, on pidettävä huolta työstä, osaamisesta ja tasa-arvosta.

Sosialidemokratialle tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan asia joka mahdollistaa jokaisen kehittymistä täyteen potentiaaliinsa. Palkintona on vastuullinen vapaus ja hyvä elämä.

Hallituksen vastaus välikysymykseen poliisipalvelujen turvaamisesta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 10.9.2014 kansanedustaja Mika Kari Arvoisa herra puhemies Arjen turvallisuus on kaikille ihmisille tärkeää iästä, asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Poliisi on osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, jotka turvaavat ihmisten perusoikeuksien toteutumista. Olemme Suomessa tottuneet siihen, että kenenkään ei tarvitse pelätä työpaikalla, kotona tai ulkona kadulla. Toimivat palvelut poliisista oikeuslaitokseen ovat turvallisuuden teräsbetonipohja, jolle yhteiskuntajärjestyksemme rakentuu.

Poliisin hallintouudistusta on tehty maan kolmen viimeisimmän vaalikauden aikana. SDP on esittänyt huolensa kansalaisten turvallisuuden toteutumisesta myös edellisten uudistushankkeiden jälkeen. Vaatimuksestamme tällä vaalikaudella seurataan poliisin rakenneuudistuksen kolmannen vaiheen toteutumista tarkasti. Kahden aiemman uudistusvaiheen osalta riittävän laaja arviointi puuttuu.

Sosialidemokraattien ponnekkaasta vaatimuksesta hallituksen on tämän vuoden loppuun mennessä annettava hallintovaliokunnalle selvitys hallintorakenneuudistuksen toimeenpanosta. Selvityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa liikenteen valvontaan ja liikenneturvallisuustyöhön sekä poliisin palvelujen saatavuuteen maan eri osissa.

SDP lähtee siitä, että poliisin riittävät resurssit erityisesti kenttätyöhön sekä poliisin alueelliset palvelut pitää turvata kaikissa oloissa. Tämä on kantava ajatus myös Pora III:n tavoitteissa. Kenttätyön resurssit linkittyvät suoraan poliisin työturvallisuuteen. Poliisin on kenttätyössä voitava luottaa siihen että hän saa aina tarvittaessa apua toiselta poliisilta tai poliisipartiolta. Joillain alueilla kynnys lisäpartion töihin kutsumiselle kiiretilanteessa on jo nyt noussut liian korkeaksi. Tämä kehityssuunta on kestämätön.

Voidaan kuitenkin kysyä onko poliisin hallintouudistuksen aiemmissa vaiheissa kenttätyö korostunut tarpeeksi.

Pora II:n kohdalla johdon tehtäviin jäi tiettyä ylimiehitystä. Poliisihallitusta paisutettiin tuolloin mm. siirtämällä lakkautettujen poliisin lääninjohtojen henkilöstöä ylimpään hallintoon. On selvää, että hallinnon paisuminen syö resursseja kenttätyöstä. Poliisimiesten määrä uhkaa romahtaa muutamassa vuodessa Kataisen hallituksen hallitusohjelmatavoitteeksi kirjatusta 7 700:sta jopa alle seitsemään tuhanteen. Poliisien määrä on jo nykyisellään laskenut noin 7400 henkilöön. Nyt ollaan kiistatta kipurajoilla.

Hallitus on reagoinut poliisin määrärahatilanteeseen ensi vuoden budjettiesityksessään, jossa aiemmin suunniteltuja leikkauksia perutaan ja poliisin määrärahoja lisätään kehysleikkauksiin nähden varsin mittavasti. Poliisin palveluja on viime vuosina sähköistetty ja liikennevalvontaankin on automatisoitu. Silti pääosa käytännön poliisityöstä tehdään ihmiseltä ihmiselle nyt ja tulevaisuudessa. On huomattava, että poliisin hallinnon uudistukset ovat jo tehneet paljon niitä säästöjä, joita muilla hallinnonaloilla on vielä tekemättä. Siksi on perusteltua, ettei poliisin määrärahoihin tehdä nyt enää lisäleikkauksia.

Välikysymyksessä viitataan myös yksityisen turvallisuusalan nopeaan kasvuun viime vuosina Suomessa. Se on totta. Yksityinen vartiointipalvelu on lisääntynyt ja vartijat ovat tulleet katukuvaan ja kauppoihin.

Sosialidemokraatit pitävät kuitenkin erittäin tärkeänä, että poliisin viranomaistehtäviä ei siirretä yksityisten toimijoiden tehtäväksi. Poliisin viranomaistehtävät suojaavat kansalaisten turvallisuutta ja muita keskeisiä perusoikeuksia. Ne eivät voi olla missään tilanteessa kauppatavaraa. Yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu yksiselitteisesti valtion perustehtäviin nyt ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies!

Me suomalaiset olemme perusluonteeltamme rehellisiä ja voimme luottaa toisiimme. Yhteiskunnassamme on kuitenkin monia uhkia kuten syrjäytymistä, väkivaltaa, kansainvälistä rikollisuutta, ja kasvavaa huolta terrorismista. Kansalaisten turvallisuus on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla Suomessa. Sen lisäksi erityisen tärkeää on myös kansalaisten kokema turvallisuuden tunne. Siihen vaikuttaa poliisin näkyminen katukuvassa ja haja-asutusalueilla.

On arvokas asia, että resurssipaineidenkin keskellä poliisit pystyvät näkymään erilaisissa tapahtumissa luonnollisena osana yhteisöämme. Myös haja-asutusalueiden poliisipalvelut on kyetty pitämään pääsääntöisesti kohtuullisella tasolla resurssipaineista huolimatta, vaikka puutteitakin kieltämättä on.

Suomalaiset luottavat poliisiin. Poliisilla on erittäin laaja tehtäväkenttä ja osaava henkilöstö, joka lunastaa kansalaisten luottamuksen joka päivä teoillaan. Ammattitaitoinen poliisihenkilöstömme ansaitsee yhteiskunnan tuen, asianmukaiset resurssit ja työrauhan vaativassa tehtävässään vuosiksi eteenpäin.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 24.6.2014 nimitetyn pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmasta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Jouni Backman Arvoisa puhemies Kesähäissä morsiamella on tapana pukea ylleen jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä.

Näin on uuden hallituksen ohjelmassakin sillä lisäyksellä, että väriskaala on laajempi. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että nyt käytetään rohkeasti myös voimasta ja intohimosta kertovaa punaista.

Vanhaa hallitusohjelmassa on paljonkin. Miksipä hyvää vaihtamaan. Kolme vuotta sitten hyväksytty hallitusohjelma on edelleen hyvä pohja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta tehtävälle työlle.

Hallitusohjelma nojaa jatkossakin kolmelle vahvalle perustalle. Painopistealueita ovat 1)köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen sekä 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Vaikka monet vanhan hallitusohjelman linjaukset ovat jo toteutuneet, jää tälle uudelle hallitukselle vielä monien tärkeiden hankkeiden loppuun saattaminen. Erityisesti keskeisten rakennepoliittisten uudistusten toimenpano on työlistan kärjessä.

Arvoisa puhemies Uutta hallitusohjelmassa on vahva lisäpanostus kasvuun ja työllisyyteen.

Taantuman jatkuessa kolmatta vuotta on tehtävä valinta. Katsotaanko kehitystä vierestä vai haetaanko uutta käännettä. Nyt on valittu aktiivinen vaihtoehto. Uusilla panostuksilla laitetaan pyörät pyörimään. Onneksi tämä viisaus on saamassa kannatusta laajemmaltikin niin meillä kuin muualla.

Sosialidemokraatit ovat todenneet koko vaalikauden ajan, että pelkillä leikkauksilla ei talouden suuntaa saada käännettyä. Siksi jo edellinen hallitus teki useita työllisyyspaketteja. Siitä mihin vastikään hyväksytyllä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen työllisyyslisäbudjetilla jäätiin, jatketaan valtiovarainministeri Antti Rinteen aloitteesta syntyneellä mittavalla työllisyyspaketilla. Tämän parempia myötäjäisiä ei kesähäihinkään voisi toivoa.

Uuden hallituksen ohjelma on uskottava ja vastuullinen. Samalla kun julkisen talouden vakaudesta pidetään huolta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, elvytetään taloutta kestävällä tavalla. ”Politiikka on tahdon asia” totesi Olof Palme 50 vuotta sitten. Nyt tätä tahtoa osoitti valtiovarainministeri Antti Rinne, jonka hahmotteleman kasvu- ja työllisyyspaketin vaikutukset eivät jää vain yksittäisiin valtion budjettivaroilla tehtäviin panostuksiin. Kokonaisuus pitää sisällään myös budjetin ja kehysten ulkopuolisten varojen käyttöä, kuntien panostuksia ja toivottavasti myös yksityistä pääomaa.

Hyvä esimerkki tällaisista toimista ovat kasvukeskusten joukkoliikennehankkeet, kuten Espoon länsimetron jatko ja Tampereen kaupunkiraitiotie. Niillä saadaan monia kerrannaishyötyjä. Valtion rahoituksen ehtona olevat kaavoitus ja asuntorakentaminen merkitsevät työpaikkoja. Samalla yhdyskuntarakenne tiivistyy ja kansantalous sekä ilmasto hyötyvät. Vuokra-asuntotuotannon lisääntyminen poistaa kasvun rajoitteita. Pyörät lähtevät pyörimään.

Osana metropolialueen kehittymismahdollisuuksien vahvistamista on tärkeää, että metropolihallinnon valmistelun ja toimeenpanon on sovittu jatkuvan aiemmin linjatulla tavalla.

Kasvupaketti koostuu toimista joilla parannetaan kotitalouksien ostovoimaa ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla pannaan vauhtia esimerkiksi asunto- ja infrarakentamiseen. Koko maata hyödyttävän Pisara-ratahankkeen lisäksi budjettiriihestä on odotettavissa eri puolelle Suomea lisähankkeita jo ensi vuodelle.

Uutta luovaa ajattelua edustaa sosialidemokraateille tärkeä hallitusohjelman kirjaus, että selvitetään valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin rakennuttajayhtiön, ns. Remontti Oy:n, perustamisen mahdollisuus. Tämä mahdollistaisi kuntien kiinteistöjen kunnostamisen ja uudistamisen nopeammassa tahdissa ja samalla kustannustehokkaammin ja laadukkaammin.

Arvoisa puhemies Sosialidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että veropohjaa ei murenneta. Oikeudenmukaisuus edellyttää myös veronmaksukyvyn huomioimista. Niille, joilla on maksukykyä, ei ole mitään perusteita antaa verohuojennuksia samalla kun monesta menoerästä joudutaan säästämään.

Hallitusohjelman veropäätökset jatkavat oikeudenmukaista linjaa. Tuloverotuksen inflaatiotarkistusten tekeminen kolmen alimpaan tuloluokkaan on perusteltua kotitalouksien ostovoiman lisäämiseksi. Kahden suurimman tuloluokan osalta tällaista tarvetta ei ole.

Myös lapsiperheille suunnattu tuntuva 70 miljoonan euron verohuojennus on oikeudenmukainen. Se korvaa pienija keskituloisille lapsiperheille lapsilisäleikkauksen kuten sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kehyspäätöksen yhteydessä edellyttikin. Lapsiperheiden verohuojennus lienee se hallitusohjelman lainaosuus, sillä se on lainattu SDP:n vaaliohjelmasta.

Työllisyysnäkökulmasta pidämme perusteltuna myös verohuojennuksen palauttamista yritysten edustuskulujen osalta. Tämä tukee erityisesti Lapin ja Itä-Suomen matkailualan työllisyyttä ja investointeja.

Arvoisa puhemies Hallitus vahvistaa tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä pitämällä kiinni sovitusta oppivelvollisuusiän nostosta.

Huolimatta aiemmista mittavista panostuksista ja toimenpiteistä koulupudokkaita on vuosittain tuhansia. Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella on nykymaailmassa vaikea pärjätä. Siksi oppivelvollisuusiän pidentäminen yhdellä vuodella on välttämätöntä.

Yksikin koulutuspolulta tippunut nuori on liikaa. Oppivelvollisuusiän nosto herättää aivan turhia pelkoja ja ennakkoluuloja. Se on järkevä ja kustannustehokas tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, niin yhteiskunnalle kuin nuorelle itselleenkin.

Arvoisa puhemies Hallituksella on edessään vajaan vuoden työntäyteinen taival. Kun katsoo hallituksen rivistön intoa tarttua haasteisiin, niin vanhoihin kuin uusiinkin, voi olla luottavainen. Luvassa on tekoja, joilla Suomi käännetään uuteen nousuun. Ajan loppumisesta huolestuneille on muistutettava, että ei niistä kesähäistäkään tarvita kuin yhdeksän kuukautta näkyvien tulosten aikaansaamiseksi.

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 20152018 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 11.6.2014 kansanedustaja Sirpa Paatero Arvoisa herra puhemies Julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Tähän kuuluu vahva työllisyys. Yhteiskunta, jossa ei pidetä huolta vahvasta työllisyydestä, ei ole vastuullinen eikä vakaa. Talouden vakauttamiseen kuuluu työllisyystilanteen saaminen kestävälle tasolle. Nyt tarvitaan nopeasti vaikuttavia työllisyyttä elvyttäviä toimia, jotta massatyöttömyyden uhka saadaan torjuttua.

Taloutemme ongelmista huolimatta, ja juuri niistä johtuen, on huolehdittava pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteista. Päädymme ojasta allikkoon, jos horjutamme niitä tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet Suomen viime vuosikymmenten menestyksen.

Talous on vuosien kangertelun jälkeen saatava nousu-uralle. Kestävyysvaje on nujerrettava löytämällä uusia kasvun lähteitä ja työpaikkoja. Vain menoja leikkaamalla ei tähän päästä. Suomi on ollut kärkisijoilla erilaisissa kilpailukykyvertailuissa. Siitä huolimatta yrityksemme eivät ole pärjänneet riittävän hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitsemme lisätoimia, jotta suomalaiset yritykset menestyvät nykyistä paremmin erityisesti kasvavilla toimialoilla ja uusilla vientimarkkinoilla. Uudet innovaatiot on saatava käytäntöön, jotta suomalainen osaaminen, tekniikka ja kekseliäisyys jalostuisivat euroiksi ja työpaikoiksi.

Hallitus on pyrkinyt edesauttamaan suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä erilaisin keinoin, mm.

Finnveran, Tesin ja Tekesin valtuuksien lisäyksellä. Nyt on yritysten omien toimenpiteiden vuoro. Irtisanomisten ja lyhytnäköisyyden asemesta nyt on panostettava uuden luomiseen.

Myönteistä on, että teollisuuden uudet tilaukset ovat ottaneet alkuvuonna kasvusuunnan. Tammi-huhtikuun aikana tilaukset kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Huhtikuussa kasvu kiihtyi 8 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan kasvua veti metalliteollisuus, jossa nousua oli 17 prosenttia.

Valtion omat työllistävät toimet liikenne- ja rakennushankkeiden vauhdittamisessa ovat tärkeitä. Niitä on edelleen lisättävä ensi viikon hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä.

Valtion omaisuuden myyminen voi perustelluista syistä tulla kyseeseen, jos perusteena on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen sekä sen myötä velkaantumisen estäminen. Omistajapolitiikan osalta on oltava selkeä linjaus, millä omistuksella on yhteiskunnallista ja strategista merkitystä, mikä on vain sijoitustoimintaa. Jälkimmäisenkään osalta ei ole perusteita omistuksen myyntiin velan lyhentämiseksi, jos omaisuudesta saatava tuotto on selvästi velasta maksettavaa korkotasoa suurempaa.

Arvoisa puhemies!

Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomi noudattaa EU:n vakaus- ja kasvusopimusta keskipitkällä aikavälillä. Myös EU-komission vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa todetaan, ettei Suomen kohdalla ole syytä aloittaa alijäämämenettelyä.

Suomessa tarvitaan kuitenkin monia toimenpiteitä kestävän talouskehityksen varmistamiseksi. Kestävyysvajeen poistamiseksi päätettyjen rakenneuudistusten ja muiden toimenpiteiden käytännön toimeenpanosta on huolehdittava. Toimenpiteisiin kuuluvat myös oppivelvollisuusiän nostamisen tyyppiset uudet panostukset. Niistä ei voi tinkiä. Rakenneuudistusten osalta keskeisin on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Sitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin parlamentaariselta pohjalta puolueiden puheenjohtajien sopimalla tavalla.

Sopeutusta on jo tehty mittavasti tällä vaalikaudella. Nämä päätökset tuntuvat arjessa ja tulevat iholle. Tehtyjä ratkaisuja ei pidä repiä auki, mutta niistä epäoikeudenmukaisimpia on tarkasteltava uudelleen. Tuemme valtiovarainministerin näkemystä siitä, että lapsiperheiden asemaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotuksia on vielä käytävä läpi, kohtuus ja oikeudenmukaisuus ohjenuorina.

Arvoisa puhemies!

Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa erityisen vahvasti nuorten asemaan. Jos kukaan ei rekrytoi uutta väkeä, kuinka nuoret voivat päästä työmarkkinoille sisään?

Hallituskauden yksi kärkihankkeista, nuorisotakuu, on osoittanut jo voimansa. Sitä kohtaan on esitetty kritiikkiäkin, mutta on selvää että nuorten asemaa on pystytty helpottamaan. 93 %:lle alle 25-vuotiaista nuorista työttömistä on tehty työllistämissuunnitelma, sanssi-kortilla on työllistetty jo 11 000 ja palkkatuella 24 000 alle 30-vuotiasta nuorta.

Tämä ei ole tempputyöllistämistä tai työkkärihömppää vaan konkreettisia tekoja sen eteen, että myös nuorilla on paikka yhteiskunnassa ja työelämässä. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista ikäluokkaa, kuten Etelä-Euroopassa on käymässä. Tavoitteemme on oltava kunnianhimoinen: yksikään nuori ei syrjäydy.

Kaikkinensa työllistäminen on nostettava yhä vahvempaan asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Työttömyys on hankala asia niin ihmisille, joita se kohtaa, kuin myös ympäröivälle yhteiskunnalle verotulojen pienentymisenä ja palvelujen tarpeen kasvuna. Lomautus tai irtisanominen voi tätä nykyä sattua kenen kohdalle tahansa. Sosialidemokraateille keskeisintä on nyt uusien työpaikkojen ja kasvun luominen.