Lukijoiden runoja

Runot: Petri Yusuf Soini

Näky

Oli pimeä syksyinen ilta ja olin sisällä,

valot paloivat käytävällä, menin

huoneeseeni

nukkumaan, yhtäkkiä jäin ovea

katsomaan,

siellä näkyi outo ympyrä, musta, oli se

jonkinlainen kuva,

mutta niin elävä, että pelkoa otti tämä,

tuijotin näkyä tovin, ihmettelin sitä

kovin,

kun näky oli kadonnut

se oli musta

hahmo tuo,

menin erään henkilön luo, kerroin

näystäni,

ei hän uskonut juttuani, pidin asiani

omana tietona,

myöhemmin se esiintyi pelkona

Laskeutuminen

Olin yksin kotona, tapahtui jotain ulkona,

näin aluksen kirkkaan

se valaisi pihamaan,

alus leijui ilmassa, katselin tuota huoneessa,

erotin muutaman olennon

rakenne oli hennon,

heitä oli viisi humanoidia,

eivät ne olleet noitia,

katselin alusta pari minuuttia tarkkaan, siitä

hyvän kuvan

sain, sitten alus ampaisi taivaalle,

jälki jäi maalle,

sitä tutkittiin, mutta jäljet katosi jäljettömiin,

tapaus jäi hyvin mieleen,

ei mennyt havainto pieleen