Preemio Investment Club Teksti: Sami Gabbouj ja Henri Rautiainen Kuva: Unsplash.com
“We’ll keep financing conditions favourable, ‘til the crisis is through” Näillä lohdullisilla sanoilla Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti ystävänpäivänä pitävänsä rahahanat auki jatkossakin koronapandemian luomasta kriisistä selviämiseksi. Voidaan siis olettaa, ettei ennennäkemätön elvytys ole loppumassa lähitulevaisuudessa. Ainakaan ennen kuin kansalaiset on rokotettu, ja voimme hyvällä omatunnolla matkustaa lähikauppaa kauemmaksi. EKP:n tähänastista elvytystä voidaan kuvailla silmittömäksi, sillä EKP on kasvattanut PEPP (Pandemic Emergency Purchase Programme) -osto-ohjelmaansa 18.3.2020 ilmoitetusta 750 miljardista eurosta aina 1850 miljardiin euroon asti. Lisäksi EKP on ilmoittanut jatkavansa ostoja, kunnes se katsoo koronaviruspandemian olevan selätetty, mutta vähintäänkin maaliskuhun 2020 asti. Hunajapurkkia on mukavaa nauttia niin kauan, kun sitä riittää. Mutta Nalle Puhin tavoin, myös meidän on syytä huolestua siitä, mitä tapahtuu, kun hunaja, eli elvytys loppuu. Sitä tuskin kukaan 12 osaa ennustaa, emme mekään. Spekuloidaan nyt kuitenkin hetken aikaa. Ensinnäkin kaikki markkina-alueet eivät ole kyenneet, eivätkä tulevaisuudessakaan kykene saman kokoluokan elvytykseen. Elvytys kun tehdään valtaosin velkarahalla, ratkaisee valtion tai valtioiden yhteenliittymän, esim. EU:n, luottoluokitus sen, kuinka paljon ja millaisella korolla velkaa saa markkinoilta. Elvytyksen päättyessä vaurailla alueilla tulee olemaan suhteessa paremmat lähtökohdat talouskasvuun.
1212
Preemio Investment Club
Elvytys on ajanut yritysten markkina-arvon käsittämättömään nousuun maaliskuun 2020 dipin jälkeen. Tämä johtuu osin siitä, että elvytys on lisännyt merkittävästi sijoittajien luottamusta markkinaan, ja vapaata pääomaa on ohjautunut pääosin osakkeisiin, sillä korkosijoitusten ei ennusteta poikivan tuottoja vielä moneen vuoteen. Elvytyksen loppuessa halvan lainarahan tarjonta markkinoilla vähenee, mikä heikentänee yritysten investointikykyä. Yritysten kasvun hidastuessa sijoittajien luottamus markkinaan saattaa horjua, erityisesti mikäli kasvu ei vastaa sijoittajien tuotto-odotuksia. Tämä saattaa johtaa pääomien poisvetämiseen yrityksistä, ja sitä myöten laskumarkkinaan.
Tulevaisuuden kristallipalloon on syytä katsoa markkinavinkkelin lisäksi myös rahapolitiikan näkökulmasta. Korot ovat mörnineet pohjamudissa jo pitkään ennen pandemiaa, ja massiivinen elvytys on vienyt EKP:n työkalupakista viimeisetkin työkalut tulevien kriisien selättämiseen. Onkin syytä pohtia, vaatiiko tulevaisuus suurempia rakenteellisia muutoksia EU:n rahapolitiikkaan. Rakenteelliset muutokset rahoitusjärjestelmäämme ovat kutienkin vaikeita toteuttaa, joten kristallipallossa tuskin näkyy ratkaisuja lähitulevaisuudessa.
Sami Gabbouj ja Henri Rautiainen
@preemioinvestmentclub
