Edarimähinä

Teksti: Sami Gabbouj Tämän sivun kuva: Lauri Rämä Seuraavan sivun kuva: Sami Gabbouj

Vappu on opiskelijoiden tunnetuin juhla, mutta tunnemmeko me sitä sittenkään?

Kun päätoimittaja pyysi vapputeemaiseen Riskariin vappuaiheista juttua, olisin kovasti halunnut jo kirjoittaa vapun paluusta, ja sen myötä kadonneen opiskelijaelämän uudelleenlöytämisestä, vanhojen tuttujen ja uusien tuttavuuksien kohtaamisesta sekä niistä lukemattomista tapahtumakalenterimerkinnöistä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia poistaa kouluhommat hetkeksi mielestä pukeutumalla viininpunaiseen taika-asuun. Näitä saamme kuitenkin odottaa ainakin vuoden vielä, joten vappuhuuman puutteessa rauhoitutaan reflektoimaan opiskelijavapun historiaa ja evoluutiota Kuninkaallisen Turun Akatemian opiskelijoiden laululurituksista aina Kuopion opiskelijavapun nykytilaan saakka.

Kuten moni muukin hyvä ja kaunis, ylioppilaiden vappujuhla on alun perin maahantuotu länsinaapuristamme. Pioneereina Turun Akatemian ylioppilaat juhlivat vappuna kevään tuloa laulamalla siihen asti, kunnes Akatemia muutti liekehtineestä Turusta Helsinkiin. Keisarin kiellettyä vanhat vappujuhlat Suomen uuden vappupääkaupungin neuvokkaat opiskelijat alkoivat kokoontua vappupäivänä Ravintola Kaisaniemen edustalle kajauttamaan synttärilaulun ravintolan omistajalle Catarina ”Cajsa” Wahlludille. Cajsa oli pidetty hahmo opiskelijoiden keskuudessa, sillä hän antoi opiskelijoille ravintolassaan luottoa ja joskus tarjosi talon piikkiin. Kiitokseksi onnitteluista Cajsa kestitsi ja juotti onnittelijoita, synnyttäen opiskelijoiden vappupiknik perinteen. Opiskelijoille syntyi myös pakollinen tarve lakittaa patsaita vappuna. Ensimmäisenä lakin sai päähänsä Helsingin Kauppatorilla sijaitseva Havis Amanda. Mantaa lakitettiin aluksi yön hämärän peitossa luvattomasti, kunnes lupa heltisi kaupungilta. Sittemmin lakitusperinne on jalkautunut lähes jokaiseen Suomen korkeakoulukaupunkiin. Syystä tai toisesta lakitettavaksi on valikoitunut eniten alastomia naispatsaita, mutta on joukossa miehiäkin sekä eräs pässi.

”Kuopiossa juhlijoita kokoontui eniten keskustan Valkeisenlammelle, jossa lähitalojen asukkaat purnasivat poliisille ja sosiaaliseen mediaan siitä, että juhlijat kävivät talojen pihoilla tarpeillaan.” (Savon Sanomat, 1.5.2019)

Uutisoinnista voi päätellä, että 1) Valkeinen on keskeinen paikka Kuopion vapussa, ja 2) opiskelijoilla on usein jano vappuna. Valkeisen jälkeen vappuohjelma jatkuu torilla, jossa

Saatettiin vuoden Siskotytön, Marian, kanssa valkolakki Veljmiehen päähän vappuna 2017

tapahtuu monia Kuopion vappuperinteitä. Vanhin näistä on Veljmiehen lakitus, joka suoritettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974 Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan toimesta. Kunniatehtävää hoitavat nykyään ISYYn vuosittain valitsemat Veljmies ja Siskotyttö. Lähes yhtä vanha perinne on proffan uitto, joka tapahtui viime vuonna 47. kertaa. Samanlaista uittoperinnettä ei tiettävästi löydy mistään muualta maailmasta. Toritapahtumaan kuuluvat vakio-ohjelmanumeroina myös ylioppilaskunnan vappupuhe ja ainejärjestöjen vapputervehdykset. Jottei Siskotyttö joutuisi kadehtimaan Veljmiehen valkolakkia, myös hän saa samana päivänä lakin Opiskelijakunta Savottalta.

Vapunaattoon haetaan vauhtia muun muassa Preemion legendaarisista Wappusitseistä sekä Lentävästä Lähdöstä. Tämä vappuappro on jo saavuttanut suuren, poikkitieteellisen suosion, ja Preemiolla on kunnianhimoiset suunnitelmat kasvattaa se Kuopion suurimmaksi pubikierrokseksi! Vapunaatonaattona lukuisat bussit, varustettuina sadoilla aamulla aikaisin aloitelleilla (AAA-kerho) opiskelijoilla sekä maailman huumorintajuisimmilla bussikuskeilla, starttaavat Lukeman pihasta Savo-Karjala -excursioon. On hämmästyttävää, että excun 31-vuotisen historian aikana olemme kaikesta aiheuttamastamme pahennuksesta huolimatta saaneet verrattain vähän porttikieltoja muutaman vuoden välein toistuviin pysähdyspaikkoihin. Savo-Karjala on myös inspiroinut Preemion oman, perinteikkään Savo Grand Prixin.

Sydämeni pohjasta toivon, että te nykyiset fuksit ja kakkoset pääsette ensi vuonna kokemaan aidon opiskelijavapun. Odotus on pitkä, mutta lupaan, että se on kaiken hypen arvoista.

Toivotan kaikille turvallista (ja toivottavasti viimeistä) etävappua!

P.S. Jos olette miettineet, mistä vanhemmat opiskelijat ovat saaneet ne hienot keltamustat nauhat ylioppilaslakkeihinsa, ne ovat sivistykseen vihkimisestä vappuaattona. En paljasta tästä myyttisestä tapahtumasta enempää. Menkää ja kokekaa.

Sami Gabbouj Kylterit-ryhmän puheenjohtaja ja Veljmies vuosimallia 2017