Edarimähinä Teksti: Sami Gabbouj Kuva: Lauri Rämä
Kiitos ja anteeksi Rakkaat preemiolaiset. Tämä on viimeinen edarimähinäni. Samalla päättyy kymmenvuotinen taipaleeni opiskelija-aktiivina yliopistoyhteisössämme. Seikkailun varrelle on sattunut monia ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet valtavasti elämääni, ja joiden joukosta on tullut läheisimpiä ystäviäni. Olemme kasvaneet tekijöinä ja saaneet isoja juttuja aikaiseksi yhdessä. Kiitän teitä nyt, ja tulen kiittämään teitä vielä monta kertaa myöhemmin. Ennen kun fiilistelen enempää menneitä, haluaisin hehkuttaa hurjasti niitä ihmisiä, jotka tulevat tekemään tulevaisuuden ylioppilaskuntaamme. Menestyimme hienosti ISYYn edustajistovaaleissa, pitäen 5 paikkaamme, joihin tulivat valituksi Preemiosta Emilia Honkanen, Tomi Saviluoto ja Miika Hiltunen sekä Optimista Miro Helminen ja Joona Käenmäki. Kylterit jatkavat vahvaa aktiivisuuttaan myös ISYYn luottamuselimissä, sillä edustajiston puheenjohtajaksi vuosille 2022-23 valittiin Emilia Honkanen sekä ISYYn hallitukseen vuodelle 2022 Saara Myllynen ja Eetu Hyvönen. Minun saappaisiini Kyltereiden ryhmäpuheenjohtajaksi puolestaan astuu Miika Hiltunen. Hurjasti onnea ja tsemppiä kaikille, niin ylioppilaskuntamme kuin edustajistoryhmämme ovat hyvissä käsissä.
26
@uefkylterit
Eläköidyin aktiivitoiminnasta jo kerran vuoden 2017 päätteeksi, biolääketieteen maisterin paperit kourassa ja väitöskirjatyö vauhdissa. Mutta kuten urheilijoillekin tuppaa käymään, comeback tarvitsi vain tarpeeksi suuren kipinän. Sen preemiolaiset minussa sytyttivät aloittaessani innovaatiojohtamisen opinnot syksyllä 2018. Toisessa todellisuudessa olisin jo valmistunut KTM:ksi, väitellyt ja ollut hyvän tovin tuottava, asuntovelallinen veronmaksaja. Olisinko kuitenkaan ollut onnellinen? En tiedä. Eikä minua oikeastaan kiinnostakaan, sillä en vaihtaisi päivääkään sakkokierroksistani ISYYn, Sijoitusklubin ja tuoreimpana viinikerho VINO:n parissa. Töitä kyllä kerkeää tekemään hautaan asti, sillä vaikka opiskelijatoiminnasta voi eläköityä, työeläkkeelle meidän sukupolvemme ei tule ikinä pääsemään.
