2 minute read
Pääkirjoitus
Käyttäjän terveiset klubitalolta päättäjille
Klubitalon syntytarina kertoo kahdesta salolaisesta naisesta, jotka kansainvälisen mielenterveyskonferenssin yhteydessä tutustuivat klubitaloon. Siellä kohtaamiensa kuntoutujien positiivisuus ja avoin vuorovaikutus tekivät lähtemättömän jäljen heihin. ” Tällaista toimintaa pitäisi olla Salossakin!”, naiset tuumivat. Eevaliisa Lindholm, toinen heistä, on Salon mielenterveysseuran toiminnanjohtaja. Hänen ansiokseen on luettava, että Saloon saatiin monen vaiheen jälkeen Klubitalo vuonna 2008. Aloite klubitalon perustamiseen tuli muutamalta Salon sosiaalitoimen virkamieheltä. Toinen on Salon ammattiopiston lehtori TtM Iiris Niemi, joka kouluttaa lähihoitajia. Hän toimii Salon Klubitalo ry:n hallituksen puheenjohtajana, ja on siten vahvasti vaikuttamassa klubitalon tulevaisuuteen. Klubitalo on näiden vuosien aikana löytänyt paikkansa Salon mielenterveyskentässä. Matalankynnyksen toimintana se täydentää tarkoituksenmukaisesti julkisia palveluja. Toiminta on kustannustehokasta, toisin sanoen edullista, koska Raha-automaattiyhdistys rahoittaa sitä. Kaupungin kustannukset yhtä klubipäivää kohden ovat alle18 euroa.
Advertisement
Itsenäisenä yhdistyksenä toimiminen mahdollistaa klubitalon laatukriteerien toteutumisen viimeistä piirtoa myöten myös siltä osin, että jäsenet ovat klubitalon hallituksessa päättämässä yhteisistä asioista. Teemme yhteisönä paraikaa tiivistä itsearviointia. Käymme yhdessä toimintaamme läpi pala palalta kansainvälisen kattojärjestön, International Clubhouses , antamien ohjeiden mukaisesti. Tiedämme tekevämme hyvää ja laadukasta työtä jo nyt, mutta vuoden 2017 lopulla saamme tästä toivon mukaan virallisen todistuksen.
Tästä lehdestä kannattaa erityisesti lukea jäsentemme omakohtaisia kokemuksia klubin toimintaan osallistumisesta. Niistä löytää klubitoiminnan olennaisimmat piirteet.
Klubitalon johtaja Arja Timonen
Minua pyydettiin kirjoittamaan pääkirjoitus klubitalon vaikuttavuudesta elämääni. Miten voin muutamalla sanalla kertoa sen, mikä on niin ratkaisevasti vaikuttanut elämääni ja omaan tulevaisuuteni? Parin viimeisen vuoden aikana koen kasvaneeni ihmisenä enemmän kuin koskaan lyhyessä ajas sa. Iso osa vaikkakin vain yksi helmi nauhassa on ollut klubitalon oven avaamien ja aidot kontaktit aitoihin ihmisiin. Salon Klubitalo avattiin 2008 ja myös minua kysyttiin mukaan suunnittelemaan klubitalon avaamista. Pidin ajatusta oman ymmärtämättömyyteni takia lähinnä osaamattomien amatöörien pelleilynä. Myöhemmin kun kävin paikkaan tutustumassa, en löytänyt henkilökohtaista tilausta klubitalon kaltaiselle paikalle. Tätä tunnetta vahvisti oma kova ennakkoasenteeni. 2014 keväällä olin turhautunut istumaan yksin kotona ja koin tiedostamatonta syyllisyyttä omasta hyödyttömyydestä. Muistin klubitalon enkä odottanut paljoakaan, kun päätin käydä paikkaan uudelleen tutustumassa. Huomasin puhuvani paljon ja nauttivani tiskaamisesta silloisen yhteisöavustajan seurassa. Oleellisinta klubitalon antia on ollut ehkä lopulta tunne omasta hyödyllisyydestä ja riittävyydestä, mikä sai minut lopulta jäämään talon jäseneksi. Kaikkein merkittävin hyöty klubitalolla on ollut aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen ja omien vahvuuksien kehittäminen sekä oman keskeneräisyyden hahmottaminen ja hyväksyminen. Aktivoituminen ja kannustus klubitalolla helpottivat myös merkittävästi jo luovuttanutta miestä palaamaan takaisin työelämään. Samalla klubitalo on hiljalleen kasvattanut uskoa ja innostanut sinkkumiestä askel askeleelta myös aktiivisempaan elämään klubitalon ulkopuolella. Koen tänään olevani melko sinut oman keskeneräisyyteni kanssa, johon klubitalo ja uudet ystävät ovat olleet vahvasti yhtenä osana vaikuttamassa. Voi olla, että juuri tänään leijun liikaa voidakseni kirjoittaa analyyttisesti klubitalon hyödyistä. Olen kuitenkin vakuuttunut, etten enää koskaan arastele positiivista haaveilua omasta tulevaisuudestani. -Ahti