yhteiskunta

Kela korvasi 3 607 702 sairauspäivärahapäivää vuonna 2014 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Tämä on siis sairauspäivärahaa, ei kuntoutustukea (määräaikainen eläke) tai työkyvyttömyyseläkettä. Työ ja mielenterveyspolitiikka Työ ja mielenterveyspolitiikka Työ ja mielenterveyspolitiikka Työ ja mielenterveyspolitiikka Joka neljäs työstä poissaolo johtui psyykkisistä syistä ja Suomessa 48% myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden vuoksi. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset ovat yhteiskunnalle 8,6 miljardia vuodessa. Suurin osa kustannuksista syntyy siitä, ettei asiakkaita pystytä kuntouttamaan takaisin työelämään, summaa Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

Mielenterveysperusteisella työkyvyttömyyseläkkeellä on 110 000 suomalaista, joista suuri osa haluaa palata työelämään ainakin osaaikaisesti. Työllistymisen polkuja osatyökykyisille ei kuitenkaan ole rakennettu kunnolla. Pitäisi pystyä hyväksymään se tosiasia, etteivät kaikki ole huippukunnossa läpi elämänsä, korostaa Wahlbeck.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on paljolti myös mielenterveyspolitiikkaa. 60% nuorista, jotka eivät ole jatkaneet opiskeluita tai eivät ole työelämässä, käyttävät psyykelääkkeitä. –Heillä ei koulutusta eikä työpaikkaa. Näillä nuorilla on 17kertainen riski tehdä itsemurha muihin ikätovereihinsa verrattuna, toteaa Wahlbeck.

–Mitä pidempään on työelämän ulkopuolella, sitä vaikeampaa on päästä sinne. Lopulta työttömänä omaksuttuja elämäntapoja on vaikea yhdistää työelämävaatimuksiin. Klubitalo auttaa tutkitusti jäseniään Klubitalo auttaa tutkitusti jäseniään Klubitalo auttaa tutkitusti jäseniään Klubitalo auttaa tutkitusti jäseniään takaisin työelämään takaisin työelämään takaisin työelämään takaisin työelämään Salon klubitalo auttaa ja tukee kuukausittain aktiivisesti noin 60:tä kuntoutujaa pääsemään eteenpäin heidän elämälleen asettamissaan tavoitteissa, unelmissa ja haaveissa. Tavoitteet voivat olla mielekkääseen tekemiseen ja elämänhallintaan liittyviä asioita, mutta nuorempien työikäisten haaveissa siintää usein kouluttautuminen ja omillaan toimeen tulo.

Päästäkseen työelämän alkuun varsinkin nuoret kuntoutujat tarvitsevat monenlaisia tukitoimia, joista yksi tärkeimpiä on oman itsetunnon ja mahdollisuuksien löytäminen realistisesti. Rikkoutunut ja maahan lyöty ihminen ei kykene työntekoon. Salon klubitalon yhteisö tukee ja auttaa vaurioitunutta itsetuntoa eheytymään. Salon klubitalon työ- ja opintoyksikön ohjaaja auttaa ammatillisessa kuntoutumisessa antamalla hyvin yksilöllistä tukea ja ohjausta nuorelle hänen ponnistellessa eteenpäin. Vuonna 2015 koulutuksellisissa ja ammatillisissa asioissa on tuettu 10 nuorta työikäistä jäsentä. Heistä jokainen on päässyt asettamiinsa tavoitteisiin työllistymisen, koulutuksen tai ammatillisen kuntoutuksen saralla. Klubitalon opinto- ja työyksikön toiminta on jatkuvasti laajentunut ja jäsenet ovat löytäneet sen avulla väylän lähteä selvittämään mahdollisuuksiaan työelämässä.

1½ – 2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa esimerkiksi uuden 30 –35 päivittäiselle kuntoutujalle tarkoitetun Klubitalon vuotuiset kustannukset, vuokrata toimitilat ja hankkia tarvittava välineistö, palkata johtaja ja 4-5 työntekijää.

Mitä klubitalo maksaa ja kuinka palMitä klubitalo maksaa ja kuinka palMitä klubitalo maksaa ja kuinka palMitä klubitalo maksaa ja kuinka paljon se tuottaa takaisin jon se tuottaa takaisin jon se tuottaa takaisin jon se tuottaa takaisin Sosiaalineuvos Esko Hänninen on pitkän linjan Fountain Houseklubitalojen puolestapuhuja. Hän on pitkän uransa aikana nähnyt klubitalojen kiistattomat hyödyt täällä meillä Suomessa ja maailmalla. Hänninen kertoo juuri julkaistussa kirjassa ”Mieleni minun tekevi” yleiseurooppalaisesta suuntauksesta siirtää resursseja mielenterveyspalveluiden raskaasta erikoissairaanhoidosta toimivaan ja matalakynnyksiseen avohoitoon. Sairaanhoitopiirien vuoden 2016 kuntalaskutustietojen mukaan 1½–2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa esimerkiksi uuden 30–35 päivittäiselle kuntoutujalle tarkoitetun Klubitalon vuotuiset kustannukset, vuokrata toimitilat ja hankkia tarvittava välineistö, palkata johtaja ja 4-5 työntekijää. Ekonomisti Harri Hietalan laskelmien mukaan klubitalotoimintaan ja mielenterveyskuntoutujiin investoidut aktivointitoimenpiteet kannattavat niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Selvitys osoittaa, miten suuri merkitys etenkin pidemmällä aikavälillä on sillä, että kuntoutujille on tarjolla mielekästä toimintaa ja kuntoutusta sekä mahdollisuus osallistua työelämään. Aktivointitoimet sisältävät mm. Klubitalojen toi-

minnan ja siirtymätyön, työvoimahallinnon palvelut, kuntien työtoiminnan sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen. "Klubitalot Klubitalot Klubitalot Klubitalot –––– neljä case neljä case neljä case neljä case-elinkaarilaskelmaa kustanelinkaarilaskelmaa kustanelinkaarilaskelmaa kustanelinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä nuksista ja hyödyistä nuksista ja hyödyistä nuksista ja hyödyistä selvityksessä tehtiin neljästä henkilöstä esimerkkilaskelmat klubitalotoiminnan potentiaalisista vaikutuksista yksilölle ja julkiselle taloudelle. Laskelmat tehtiin koko henkilön elinkaaren yli. Toteutunutta/toteutuvaa kehitystä on vertailtu vaihtoehtoiseen aktiiviseen kehitykseen, jossa työkykyä ja työllistymistä onnistutaan palauttamaan enemmän ja passiiviseen kehitykseen, jossa henkilö jää sosiaaliturvan sekä julkisten sosiaali-, terveys -, mielenterveys-, päihde- ja vankeinhoitopalveluiden varaan. Laskelmat perustuvat todellisiin henkilöprofiileihin, jotka saatiin haastattelemalla Klubitalojen jäseniä. Case 34 Case 34 Case 34 Case 34--vuotias nainen vuotias nainen vuotias nainen vuotias nainen Yhtenä esimerkkinä 34-vuotias nainen, joka on työskennellyt vajaan vuoden hampurilaisravintolassa lapsuuden ja peruskoulun jälkeen. Toimeentulo on tullut sairauspäivärahoista, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä sekä asumistuesta. Henkilö on lähes valmistunut lähihoitajaksi. Henkilö on kärsinyt mielenterveysongelmista 18-vuotiaasta alkaen koulukiusaamisen seurauksena ja saanut hoitoa. Hoitoihin on sisältynyt hoitokäyntejä ja -puheluita omahoitajan kanssa että hoitojaksoja psykiatrisilla osastoilla. Klubitalotoimintaan henkilö on osallistunut 33-vuotiaasta alkaen. Tämän naisen elinkaarilaskelmassa, jossa on oletettu naisella olevan 30 vuotta työuraa jäljellä, yhteiskunnan saama säästö aktiivisessa kehityskulussa, jossa satsataan aktivointitoimiin, verrattuna passiiviseen on jopa puoli miljoonaa euroa. Säästöä tulee mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän laskusta, sosiaalitukien pienentymisestä, eläkemaksujen noususta ja verotulojen kasvusta. Kunnalle tuleva säästö on yli 100 000 euroa. Sosiaaliturvan osuus jää alle neljäsosaan passiiviseen ja todennäköiseen kehityskulkuun verrattuna. Naisen käteen jäävä nettotulo on 120 000–130 000 euroa suurempi työhistorian aikana. Vanhuuseläke on 1,4-kertainen nykyarvoltaan verrattuna muihin kehityskulkuihin. 34-vuotiaan naisen tapauksessa sekä julkisen että henkilökohtaisen talouden kannalta paras vaihtoehto on aktivointitoimenpiteet, jotka johtavat työllistymiseen. Yhteiskunta saa kuitenkin suuren hyödyn myös siitä, että mielenterveyskuntoutujaan investoidaan kuntoutus- ja aktivointipalveluita vähentäen muiden palveluiden tarvetta, vaikka pidempää työllistymistä ei tapahtuisikaan. Heikoin vaihtoehto mielenterveyskuntoutujien elämässä ja toisaalta kallein vaihtoehto yhteiskunnalle riippuu siitä, kuinka paljon aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jättäminen lisää julkisten palveluiden kysyntää ja minkä palveluiden kysyntä lisääntyy. Palveluista kalleimpia yhteiskunnalle ovat vankeinhuolto, erikoissairaanhoito ja lastensuojelun raskaat toimenpiteet. Lähteet: •Wahlbeck, Kristian: Mielenterveys ja yhteiskunta-seminaari, Helsinki •Hänninen, Esko: Mieleni minun tekevi-kirja 2016, Helsinki •Hietala, Harri: Klubitalot- neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Vates-säätiö