Finpro inFront_1_2010 by Otavamedia asiakasviestintä

1#2010 2010

KOLUMNI PAULINA AHOKAS MARKKINAT AUSTRALIA CASE TEKLA / REACHLAW / MUXLIM SIGNAALIT ELÄMYKSIÄ finPRO SAMI KELOPURO MAAILMALLA ETELÄ-KOREA KENTÄLLÄ SCHIPOL ELÄMÄNTYYLI KULTTUURISPEKTAAKKELIT

MESTARILUOKKA: IMMATERIAALIOIKEUDET

TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSAINVÄLISTYMISPALKINNOT 2009

FINPRO

TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINNASTA ON VIELÄ VARAA TAKOA MENESTYSTARINOITA. Finpro inFront 1

Fokus MATKAILIJAN PÄÄTÖKSENTEKO perustuu

yhä useammin muiden matkaajien sosiaalisessa mediassa jakamiin käyttäjäkokemuksiin. Suomalaisista matkailualan yrityksistä sosiaalisen median kelkkaan on jo hypännyt mm. Eräsetti Wild North, joka tarjoaa Lapin elämyksiä kansainvälisille asiakkaille. Vanhanajan kämppäpäiväkirjat ja word-of-mouth ovatkin siirtymässä verkkoon. ”Facebookin fanisivustomme syntyi asiakkaiden tarpeesta jakaa ainutlaatuisista kkokemuksiaan k elämyksistä Lapin luonnossa.

Aiemmin he saattoivat lähettää meille vaikkapa husky-safarilla ottamiaan kuvia. Halusimme tarjota paikan, jossa meiltä saatuja kokemuksia voi jakaa myös muille matkailijoille”, kertoo toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Marraskuussa 2009 avattu fanisivusto on kerännyt parissa kuukaudessa 400 fania, ja määrä kasvaa vauhdilla. Halukkaat voivat lisäksi seurata Wild Northia Twitterissä. Yritys sunnittelee myös Tripadvisor.com -palvelun hyödyntämistä palautekanavana. Tolonen uskoo, että sosiaalisten medioiden osuus matkailuyritysten markkinointikakusta tulee kasvamaan. //

Finpro on mukana kehittämässä matkailuyritysten kansainvälistä liiketoimintaa tuottamalla ennakointitietoa sekä luomalla uusia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja. Finpron matkailualan asiantuntijat työskentelevät seitsemässä maassa.

Kuva Jorma Luhta

TÄSSÄ NUMEROSSA

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja: Outi Torniainen. Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Viestintätoimisto Sanakunta, Kristiinankatu 3, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemi, maarit.niemi@sanakunta.com, graafinen suunnittelu Vesa Koskelainen. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: Acta Print/Forssan Kirjapaino Oy (Finpron jäsen), paperi: G-print Matt 100g. Kannen kuva: Aki Loponen/Lomagraphics. ISSN 1798-2790.

Pääkirjoitus Matti Rasimus, Finpro Toimialajohtaja, valmistava teollisuus

VUODEN ENSIMMÄINEN

inFront tarttuu teemakokonaisuudessa teollisuuden palveluihin. Aihe, joka on osoittautunut työssäni varsin ajankohtaiseksi.

Kiinnostus teollisuuden palvelukonsepteja kohtaan on syöksähtänyt huimaan nousuun,

kun palveluiden kysynnän on huomattu kasvavan taantuman tuomien tehokkuusvaatimusten myötä. Uudet oivallukset ovat usein itsestään selvyyksiä heti löytymisen jälkeen. Kuitenkaan siirtyminen palvelukulttuuriin ei tapahdu pelkällä päätöksellä kuten Fastemsin Jarmo Hyvönen jutussa toteaa. Meillä on jo lukuisia yrityksiä, joiden liikevaihdosta yli puolet tulee palveluliiketoiminnasta. Silti pk-yrityksille on tarjolla vielä hurja potentiaali. Teknisen asiantuntemuksen rinnalle tarvitaan asiakkaan liiketoimintaa tukevia palveluita, jotka mahdollistavat kilpailukyvyn lisäämisen Suomesta käsin myös tulevaisuudessa. Finprossa käynnistämmekin parhaillaan hanketta, jonka tavoitteena on luoda valmistavan teollisuuden yrityksille palveluliiketoimintamalleja lisäämään kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä.

vielä yllättäviin tilanteisiin, joita emme oman kulttuurimme taustalta edes ymmärrä: lehden kulttuurispektaakkelijutussa jaetaan tällaisia muistoja. Ämpärillinen kylmää vettä niskaan liikennevaloissa seisovan taksin ovesta Thaimaan vesijuhlassa tai tuijottava silmäpari keittokulhossa Altain-vuorilla voi säikäyttää, mutta panee ajattelemaan asioita uudelta kantilta. Onko sauna sittenkään paras paikka kaupan teolle?

Entä mikä yhdistää menestyjiä?

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot jaettiin 42. kerran. Muxlim ponnisti globaaliksi muslimeja yhdistäväksi yhteisöksi, Suomesta! EU:n lainsäädäntöuudistus tarjosi REACHLawlle tilaisuuden. Määrätietoisuus ja tavoitteellisuus ovat saaneet Teklan nousuun. Siis sopivan tilanteen havaitseminen, uudenlainen ajattelu ja toimeen tarttuminen ovat tuoneet menestystä palkituille. Lisävauhtia on saatu palvelutuotteesta, ja kaikissa asiakas on pääroolissa. //

Maailma olisi melko yksitoikkoinen paikka,

jos ympäristömme muuttuisi hotelli- ja pikaruokaketjujen tapaan samasta muotista tehdyksi – ”globaaliksi”. Onneksi törmäämme

Finpro edistää yritysten kansainvälistymistä. Finpro on suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävä asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa palveluitaan kansainvälistymisen kaikissa vaiheissa. Finpro toimii globaalisti, ja sen reilut 300 työntekijää työskentelevät yli 40 maassa, 57 eri toimipisteessä. Toimialaosaaminen, markkinatuntemus, hyvät kansainväliset ja paikalliset verkostot sekä kyky nähdä ja ymmärtää tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ovat se lisäarvo, jota Finpro tarjoaa yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

441 612 Painotuote

Finpro inFront 3

kointiFinpron enna t ovat tulosta ali Finpron na ali sig ba t yt glo kit a osta Symbolilla mer imi kerää ja jal iti int ko na En toiminnasta. alta. intoja maailm verkoston hava

SIGNAALIx8

Elämys opettaa

Koonnut: Samppa Haapio, Maarit Niemi, Päivi Brink. Kuvat: UID Architects, Vesa Koskelainen, Cabel Sasser, Briim Oy, Design Factory, Shutterstock

Kokemus on arvossaan myös opetussektorilla. Uusissa opetusmenetelmissä, niin peruskoulutuksessa kuin yritysten kouluttaessa työntekijöitään, korostetaan tekemällä oppimista ja ongelmanratkaisua aidoissa tosielämän tilanteissa. Perinteistä luokkahuoneopetusta on kritisoitu keskittymisestä faktojen opettamiseen. Kriittiseen ajatteluun ja päättelyyn, saati tunteisiin ja intuitioon ei ole juuri kiinnitetty huomiota, vaikka tutkijoiden mukaan ne ovat oppimisen kannalta kriittisiä. Myös digitalisoituminen murtaa vanhoja koulutuskonventioita.

Sanoista tekoihin ovat ryhtyneet jo ainakin Google ja Procter & Gamble, jotka kehittävät väkeään vaihtamalla tiimejä keskenään. Näin organisaatiot oppivat toisiltaan, ja työntekijät saavat monipuolista ja käytännönläheistä osaamista täysin erilaisesta organisaatiosta. Tiedonvaihdosta kerrotaan seuraavaa. Kun P&G lanseerasi suurella rahalla Pampers-kampanjaa, googlelaiset eivät uskoneet lehdistötilaisuudessa silmiään: ”Eikö tänne todella ole kutsuttu ainuttakaan äitiysblogin pitäjää?” Eikä oppiminen toisilta jäänyt varmasti siihen. //

Zeniläistä hammaskiven poistoa. Japanissa hammaslääkärikäyntiinkin on tuotu ripaus elämyksellisyyttä. Arkkitehti Keisude Maeda suunnitteli Hiroshimaan klinikan, jossa uskoisi ennemmin olevansa Zen-kylpylässä kuin odottavansa poran viheliäistä ääntä. Tilasta haluttiin houkutteleva ja nykyaikainen, mutta samalla tehtävänsä hyvin täyttävä. Arkkitehdin mukaan funktionaalisissa tiloissa tämä ei yleensä onnistu, sillä suunnittelussa painotetaan enemmänkin voittojen maksimointia ja lattiapinta-alan optimointia. Kannattaa säästää hammasremontti seuraavaan Japanin-reissuun! //

Elämys voittaa mammonan Kokemuksien kartuttaminen valtaa jalansijaa maalliselta mammonalta. Experience economyssä hyvinvointia mitataan ennemmin yksilön kokemuspääoman kuin omistuksen kautta. Tämä on toki ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta nyt yhä useampi palveluntarjoaja paketoi palveluunsa kokemuksia ja ripauksen elämyksellisyyttä. Vanhat tekijät sen sijaan alkavat jo rapistua. ”Experience economyn” konkari Starbucksia on kritisoitu siitä,

Finpro inFront 4

vs. Japanin Kashiwassa että se on päästänyt kahviloidensa elämyksellisyyden kulahtamaan. Baristat on korvattu automaattikonein ja ennen niin charmikkaat interiöörit standardisoitu. Vielä vuosikymmen sitten Starbucks-kahvista maksettiin mukisematta 5 dollaria – sitä kun sai lipittää kuppilan muhkeilla sohvilla. Nyt kilpailuetu on karkaamassa. Jos haluat standardisoidun kahvielämyksen, voit mennä McDonalsiin. Ekslusiivisempaa kaipaavat taas suuntaavat persoonallisiin kahviloihin. //

sijaitsevaa Ogori cafea ei voi elämyksellisyyden puutteesta syyttää. Kahvilan sääntönä on, että saat eteesi mitä edellinen tilasi. Sinun espressosi taas ojennetaan seuraavalle tulijalle. Jos lähdet leikkiin mukaan, voit lahjoittaa anteliaasti seuraavalle tai olla kitsas kiusantekijä. Edelliseltä asiakkaalta tilauksen urkkiminen on kielletty, ja siihen puututaan taatusti. Ei tiukkapipoille! //

”S ”Säännöllinen Säänn harjoittelu antaa aivobicaajalle taidon olla entistä voimakkaammin läsnä tässä hetkessä.” Reidar Waseniuksen Samsungilla ja Nokialla keräämä kokemus johti yrittäjäpolulle; Personal Braineriksi. Briim Oy tarjoaa mm. Waseniuksen kehittämää aivotreeniä – aivobiciä. Sen luvataan parantavan keskittymiskykyä ja kehittävän kognitiivisia taitoja. Talouselämä 15.1.10.

Mitä ne meistä ajattelee? Sosiaalisen median käyttäjät jakavat auliisti mielipiteitään kaikesta maan ja taivaan välillä. Niinpä viimeisin trendi markkinatutkimuksessa on sosiaalisen median käyttäminen asennetutkimuksen apuna. Jos virtuaalikeskusteluissa teilataan jokin tuote täysin, sillä tuskin on loistavaa tulevaisuutta reaalimaailmassakaan. Konsulttifirmat käyttävät monimutkaisia algoritmeja etsiessään avainsanoja Twitteristä tai Facebookista ja lajittelevat ne positiivisiin ja negatiivisiin kommentteihin. Jotkut väittävät, että heidän suodattimensa tunnistavat jopa ironian ja slangiilmaisut. Tekniikka kehittyy kaiken aikaa ja pian näiden tutkimusten odotetaan vaikuttavan jopa osakemarkkinoihin. //

Keskustoissa innovoidaan Business Week raportoi, että ympäri maailman on rakenteilla urbaaneja tiedepuistoja, joihin houkutellaan parhaita osaajia ja huomisen toimialoja. Niin Amerikoissa kuin kotoSuomessakin viljelty malli rakentaa tiedekeskukset kehäteiden varteen on urbaanien ajattelijoiden mielestä aikansa elänyt. Tutkijoille, yrittäjille ja muuten vaan luoville tyypeille halutaan tarjota keskeisen sijainnin lisäksi trendiravintoloita, kuntosaleja tai vaikka sohvaryhmiä tekopalmujen katveessa. Barcelonan tieteen lippulaivaksi on nousemassa tiedekeskus

22@Barcelona, joka muuntaa 115 korttelia yli tuhannen kansainvälisen media-, IT- ja lääketieteen teknologiayrityksen kodeiksi. 15 vuoden päästä alueen arvioidaan työllistävän 150 000 ihmistä. Etelä-Korean Soulissa myös kehitetään kunnianhimoisesti vastaavaa luovien yhteisöä. Kaupungin entiselle jättömaalle nousee tiedepuisto, jonne odotetaan kahtatuhatta yritystä vuoteen 2015 mennessä. Vaikka skeptikot povaavat osan tiedepuistoista floppaavan, monet ovat vakuuttuneita siitä, että eri alojen suunnittelijoiden tulee elää kaupunkien sykkeessä. Suomessakin osataan, vaikkakin sijainti on vielä puutteellinen:

Otaniemen Design Factoryssä insinööri kohtaa muotoilijan Fatboysäkkituoleissa tai vanhaan konttiin rakennetussa neukkarissa. Keittiökin on yhteinen, ja Factoryn asukit ovat velvoitettuja testaamaan saman katon alla tuotettuja protoja tuoleista lataaviin pöytiin. //

Sosiaalisen median saapasmaa Italialaisten yhteisöllisyys näkyy myös sosiaalisen median vaikutuksessa heidän kulutuskäyttäytymiseensä. Eri viestintäkanavien vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen kuudessa Euroopan maassa valottaneen tutkimuksen* mukaan Italiasta löytyvät aktiivisimmin netin sosiaalisia verkostoja hyödyntävät kuluttajat. Jopa puolet italialaisista oli kiinnostuneita toimimaan verkossa lempibrändiensä kanssa. Ainoastaan 19 % ei halua olla sosiaalisten medioiden kautta vuorovaikutuksessa tuotevalmistajien kanssa. Luku on alhaisin Euroopassa.

Italialaiset ovat myös skeptisintä kuluttajakansaa heti brittien jälkeen. 40 % italialaisista ei luota netistä luettuihin tuotetietoihin ennen kuin ovat tarkistaneet faktat jostakin valtavirtamediasta. Tutkimuksen päälöydös oli, että ”online advocacy”, eli muiden kuluttajien netissä tekemät käyttäjäarviot ja suositukset olivat tärkein tiedonlähde eurooppalaisille kuluttajille. // *Tutkimuksen teki Englantilainen mainostoimisto Weber Shandwick. Lue kaikki tulokset: www.webershandwick.co.uk/filelibrary/Inline-Report.pdf

Finpro inFront 5

inFront teema

Teksti Maarit Niemi Kuvat Lomagraphics, Seppo Saarentola, Tommi Tuomi, Rocla, Fastems

PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN ON OLLUT TEOLLISUUSYRITYSTEN AGENDALLA JO VUOSIA. SILTI VIELÄ LÖYTYISI POTENTIAALIA UUSIEN, PALVELUISTA AMMENTAVIEN MENESTYSTARINOIDEN SYNTYYN. JOS JOKAINEN KONE- JA LAITETOIMITTAJA JO AJATTELISI PALVELULÄHTÖISESTI, EI TÄTÄKÄÄN JUTTUA KIRJOITETTAISI. Finpro inFront 6

alveluliiketoiminta on kaikki-

asiakasta, samoin järjestelmätoimittajat ja

en mahdollisuus, myös osatoi-

komponenttitoimittajat voivat miettiä, miten

mittajien. Osa yrityksistä to-

ne palvelisivat päähankkijaa yhä paremmin.

dellakin vasta heräilee siihen, että tilaisuus asiakassuhteen

Koko yrityskentässä on Niemelän mukaan vielä valtavasti mahdollisuuksia.

syventämiseen ja sitä kaut-

– Kaikissa näissä asiakasrajapinnoissa voi-

ta kasvuun on olemassa, sanoo johtaja Ilkka

daan toimintaa ajatella palveluliiketoiminta-

Niemelä Teknologiateollisuus ry:stä.

lähtöisesti, Niemelä sanoo osoittaen arvoket-

Hän näyttää kaaviota yksinkertaistetusta

jun toimijoita.

arvoketjusta, jossa päähankkijan takaa löytyvät järjestelmätoimittajat ja alkupään kompo-

RAJU RIIPPUVUUS

nenttitoimittajat.

lisoituu taantumassa. Tasaisempaa tulovir-

investointipäätöksistä rea-

– Ei tämä ole pelkästään päähankkijoiden

taa ja lempeämpiä suhdannevaihteluita lupaa

asia, että vain ne pääsisivät asiakkaan lähel-

palveluliiketoiminta, joka on useimmiten jat-

le. Ihan samoin kun päähankkijat palvelevat

kuvaa, sopimuspohjaista toimintaa. Finpro inFront 7

Alkuvuoden 2009 synkissä tunnelmissa

mukaan tarvitaan perustavaa laatua oleva

tehty kysely vahvisti väitteen. BestServ-foo-

ajattelutavan muutos, joka saattaa vaatia tuo-

rumin yrityksiltä kysyttiin, miten ne ennus-

tekeskeiseltä organisaatiolta hyvinkin paljon.

tivat laman vaikuttavan palveluliiketoimin-

– Oman firman outputtia pitäisikin nyt

toihinsa. Tulokset puhuvat palveluiden puolesta.

miettiä asiakkaan inputtina! Joitakin vuosia sitten BestServ-foorumin

– Kaksi kolmasosaa arveli, ettei lama vai-

yritysten kesken tehdyssä tutkimuksessa vai-

kuta negatiivisesti yrityksensä palveluorgani-

keimmaksi asiaksi nostettiin juuri asenteiden

saatioon. Neljännes jopa uskoi, että he tulevat

ja ajattelutavan muutos. Kun toiminta-ajatus

tarvitsemaan lisää väkeä juuri palveluihin, ra-

kirjoitetaan uudelleen palvelulähtöisen liike-

portoi Niemelä.

toiminnan ehdoilla, saattaa koko organisaation toimintamalli ja ansaintalogiikka muuttua. on käsit-

– Tuote pitää miettiä uudestaan: se on ar-

tänyt tuotteen elinkaaren kattavia palvelui-

voa luova prosessi ja fyysinen tuote vain osa

ta. Käyttökoulutus, kunnossapito, korjaus ja

sitä. Entä miten tuotetaan arvoa asiakkaalle,

vaikkapa laitteen modernisointi laajentavat

ja mistä he ovat valmiita maksamaan?

PERINTEISESTI PALVELULIIKETOIMINTA

luontevasti asiakassuhdetta. Pisimmälle vietynä hoidetaan asiakkaan koko tuotantopro-

Arvo pitää pystyä myös osoittamaan, joskus jopa mittaamaan. – Hinnoittelu ei lähdekään enää siitä, että

sessi. Jos asiakkaan arvonluontiprosessiin mie-

lasketaan tuotantokustannukset ja laitetaan

lii päästä kiinni, on päästävä asiakkaan ihol-

kate päälle. Se voi perustua asiakkaan saa-

le asti.

maan arvoon, jolloin koneen tai laitteen val-

– Oma osa asiakkaan arvoketjusta pitää todella osata paremmin ja tehokkaammin

mistuskustannus eivät olekaan enää keskeisin kilpailutekijä, Niemelä kertoo.

kuin asiakas itse, Niemelä painottaa. Kun asiakkaan prosessista osataan kesnostaan ja kolmannen osapuolen, esimerkiksi

sainvälisille markkinoille, on toimivan ver-

palveluyhtiön tai konsultin, väliin kiilaami-

koston luonti avainasemassa. Asiakasta pitää

nen vaikeutuu.

olla lähellä, ja palvelukokemus tulisi olla yhtä

si kunnossapidon puolella, jotka mielellään

Ilkka Niemelä vastaa Teknologiateollisuudessa vuonna 2004 käynnistetystä BestServ-foorumista, joka kerää yhteen palveluliiketoiminnasta kiinnostuneita teknologiayrityksiä. Keskeisintä on kokemusten vaihto. ”Se on nopein tapa oppia palveluliiketoiminnan lainalaisuuksia”.

siellä, missä asiakas

on. Kun palveluliiketoiminta laajenee kan-

– On puhtaita palveluyrityksiä, esimerkik-

”OMA OSA ASIAKKAAN ARVOKETJUSTA PITÄÄ TODELLA OSATA PAREMMIN JA TEHOKKAAMMIN KUIN ASIAKAS ITSE.”

PALVELU ON TUOTETTAVA

keisiä asioita, asiakassuhde syvenee luon-

hyvä kaikilla markkinoilla, tuotti palvelun sitten oma yksikkö tai partneri.

ottaisivat asiakassuhteen omistuksen itsel-

Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson

leen. Jos ulkopuolinen pääsee väliin neuvot-

nosti juuri palveluverkoston yrityksen me-

telijaosapuoleksi, menetetään kontrolli asiak-

nestystekijäksi. Hän totesi Teollisuuden pal-

kuudesta, Niemelä toteaa.

velut -seminaarissa joulukuussa, että ”Kas-

Mitä syvempi suhde asiakkaaseen luo-

vun myötä synnytetty verkosto on Wärtsilän

daan, sitä pienempi riski, että toimittaja pää-

tärkein voimavara. Kellään muulla tällä teol-

tyisi kolmannen osapuolen alihankkijaksi.

lisuuden alalla ei ole vastaavaa.” Verkostoajattelun voi kiepauttaa myös

ettei asiakas halua

toisinpäin. Samoin kun suomalaiset ovat läs-

toimittajayritystä lähelle. Tuotteen tekninen

nä maailmalla, tarvitsevat niin aasialaiset

ratkaisu saattaa olla ainoa asiakasta kiinnos-

kuin amerikkalaisetkin yritykset palvelupart-

tava seikka ja ostoperusteena hinta. Miten sit-

nereita Euroopasta. Näiden yritysten palve-

ten välttää turhat lähentely-yritykset? Nieme-

leminen voi Ilkka Niemelän mukaan poikia

lä kehottaa aluksi tunnustelemaan läheisiä

uudenlaisia liiketoimintamuotoja pienillekin

asiakkaita.

yrityksille.

JOSKUS ON HYVÄKSYTTÄVÄ,

– Pitää aloittaa avainasiakkaista, joiden

– Valmistuksen säilymisestä ja alihank-

kanssa on jo läheistä yhteistyötä esimerkik-

kijoiden tilanteesta puhutaan paljon. Mutta

si tuotekehityksessä. Näin voi haistella, mit-

nämä toimijat voivat miettiä ihan uusia palve-

kä asiakkaat ovat halukkaita antamaan koko

lumuotoja yrityksille, jotka tarvitsevat lokaa-

prosessin tuen ulos.

likumppanin Suomessa tai koko Euroopassa.

Pienempi yritys voi lähteä liikkeelle vähitellen. Kun palvelutoimintaa oppii, voi sitä lähteä tarjoamaan muillekin asiakkaille.

Ilkka Niemelä patistaa yrityksiä löytämään itse menestyksen eväät. – Niiden tulisi tunnistaa omassa toiminnassaan mahdollisuudet palveluliiketoimin-

MUUTOS TUOTEVALMISTAJASTA

palveluntarjo-

ajaksi ei käy ihan mutkattomasti. Niemelän

nalle ja lähteä kehittämään tätä toimintaa fyysisten tuotteiden kehityksen rinnalla. //

*Lähteenä käytetty myös Christian Grönroosin kirjoitusta teoksessa Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan. Teknologiateollisuus 2007.

SISÄINEN MUUTTUMISLEIKKI TOIMITUSJOHTAJA JARMO HYVÖNEN TIETÄÄ, ETTÄ PALVELUKULTTUURIN JALKAUTTAMINEN TUOTELÄHTÖISEEN ORGANISAATIOON EI KÄY YHDESSÄ YÖSSÄ. siakaslähtöisiä ratkaisuja on Fastemsissa Hyvösen mukaan tehty jo silloin, kun varsinaisesta palveluliiketoiminnasta ei vielä edes puhuttu. Sen sijaan aidosti palveluorientoituneeksi muuntuakseen yritys on kulkenut pitkän polun, joka yhä jatkuu. – Tuotelähtöisessä kulttuurissa palveluajattelua saattaa olla hyvin vaikea saada läpi. Valaistuminen on numero ykkönen: Eri tasoilla pitää ymmärtää palvelun käsite, mistä siinä on kysymys. Miten minun tekemiseni liittyvät kokonaisuuteen? Tuotteita myytäessä asiakaskokemus määräytyy pääosin tuotteen toimitushetkellä, kun taas palvelua asiakas arvioi koko tuotteen elinkaaren ajan. Tällöin asiakkaan jokapäiväisen tekemisen ymmärtäminen on kriittistä. Fastemsilla avainasemassa on ollut osaamisten kehittäminen. – Asiakasrajapinnassa toimivilla on monia rooleja, jolloin vaaditaan myös monia osaamisia. Ei riitä että tekee oman asiansa hyvin, vaan pitää olla Fastemsin edustajana siellä asiakkaan tiloissa.

Fastems Oy Tehdasautomaation pikkujättiläinen Fastems pyrkii saamaan tehot irti asiakkaidensa ”kaikista vuoden 8760 tuotantotunnista”. Sen joustavat tuotantojärjestelmät, flexible manufacturing systems (fms), ovat yhdistelmä koneita, automaatiota ja niiden tukipalveluja. Asiakkaita mm. Sandvik, Wärtsilä, John Deere ja Boeing, sekä niiden alihankkijoita.

YRITYKSEN KARTALLA nuppineulat osoittavat USA:n, Japaniin ja Euroopan seitsemään toimipisteeseen. Palvelutoiminnalla on oma kansainvälinen johtoryhmä ja palveluverkostoa koordinoidaan Suomesta. Palvelun toistumista samanlaisena tuotantopaikasta riippumatta helpottavat konseptoidut palvelutuotteet. Ulkomaille myytävä ”Life time care” -palvelu kattaa Fastemsin toimittamien järjestelmien elinkaareen liittyvät palvelut. Näitä ovat starttivaiheen ja käytön palvelut sekä myöhemmin myös modernisointi. Koko elinkaaren asiakkaan käytössä ovat mm. palvelujen toiminnanohjausjärjestelmä, puhelintuki sekä varaosat. Varsinainen tekeminen on pyritty hajauttamaan mahdollisimman pitkälle eri toimipisteisiin.

Syvempää ymmärrystä vaativat konsulttipalvelut, kuten asiakkaiden layout-suunnittelut, taas tehdään Suomesta käsin. Samaa toiminnanohjausjärjestelmää käytetään maailmanlaajuisesti. Prosessikuvauksiin palvelun toteutuksesta ja dokumentoinnista on panostettu. – Tuotettaessa palvelua kansainvälisesti on täytynyt löytää prosesseihin sellainen esitystapa, että kaikkialla maailmassa ihmiset ymmärtävät sen samalla tavalla, Hyvönen huomauttaa. TAANTUMA EI OLE ollut pelkkä kirosana. Fastemsin asiakkaita ovat yritykset, joille valmistaminen on ydintoimintaa, mutta talouden käydessä kuumimmillaan harva ehti pohtia prosessejaan. Sitä, onko yritys tehokas valmistamisessa vai koneiden korjauksessa. – Tiukkoina aikoina omista kunnossapito-organisaatioista pyritään karsimaan. Meille erikoistuminen taas takaa miesten korkeat käyttöasteet. Jos on palvelujen myynti joskus vaikeaa, ei ostaminenkaan aina käy kivutta. Ulkoistaessaan prosesseja asiakkaan pitää oppia luopumaan jostakin. Ostokulttuurit ja -kokemus voivat erota asiakkaiden kesken huomattavasti. – Sekin on oppimisprosessi, että ymmärretään tehdä vain sitä, missä ollaan parhaimmillaan. Palveluliiketoiminnan kehittäminen vaatii Jarmo Hyvösen kokemuksen mukaan pitkää pinnaa. – Kyllä se on yrittämisen ja erehdyksen kautta edettävä ja viisastuttava. Hirveän vaikea päättää, mikä on oikea tapa ja että näin sitten aina tehdään. On mentävä rohkeasti kokeilemaan. Asiakkaiden kanssa kannattaa olla avoin ja läpinäkyvä. //

Finpro inFront 9

okeneen palvelumuotoilijan Mikko Koiviston mukaan on tärkeää ymmärtää, että palvelu on elävä tuote. – Siinä missä fyysinen tuote suunnitellaan kerran, palvelua voi kehittää ja parantaa vaikka päivittäin. Palvelut vaativat Koiviston mukaan pysyviä rakenteita organisaatioon, niin operatiivisen toiminnan pyörittämisen kuin palvelujen kehittämisen kannalta. Palveluille voidaan perustaa esimerkiksi oma osasto, joka kehittää niitä jatkuvasti. Hän kertoo palveluja perinteisesti kehitettäneen reaktiivisesti. Palvelukehitys on perustunut laatujohtamiseen, jolloin palvelulle määritetään ennalta tavoiteltu laatutaso. Tätä seurataan määrällisillä mittareilla ja asiakaspalautetta kerätään vaikkapa lomakkein. Jos palvelun laatu tippuu tavoitellusta, syitä ja korjauskohteita lähdetään etsimään asiakkaiden kirjoittamista avoimista palautteista. – Laatu pysyy kyllä hyvänä, mutta raOy dikaaleja innovaatioita ei näin saada aikaan. Palvelumuotoilu taas on proaktiivista ja perustuu latenttien, tiedostamattomien asiakastarpeiden tunnistamiseen. Tämä vaatii käyttäjälähtöistä tutkimusta, kuten havainnointia. On mentävä ihmisten arkeen ja siihen kontekstiin, jossa he toimivat. – Tässä on avain palveluinnovaatioihin. Paras yhdistelmä syntyykin yhdistämällä reaktiivisen ja proaktiivisen näkökulman palveluita kehitettäessä, Koivisto vakuuttaa.

Kommentti: Palvelumuotoilija Mikko Koivisto, Konseptointitoimisto Yatta

"PALVELU ON ELÄVÄ TUOTE."

MUOTOILU ON PERINTEISESTI tunnettu fyysisistä tuotteista, muotoilluista esineistä. Muotoiluajattelu, design thinking, taas on laajempi käsite. Se on ihmisläheistä, käyttäjälähtöistä ja innovatiivista. Prototyyppien tekeminen ja asioiden varhainen testaaminen ovat sille ominaista. Mutta mitä tekemistä muotoiluajattelulla ja rautaa vääntävällä pk-yrityksellä voi olla keskenään? – Muotoiluajattelua voidaan hyödyntää vaikka täysin uuden palvelun luonnissa teollisuusyritykselle. Tällöin luodaan uusia arvonluontimahdollisuuksia, löydetään uusia asiakastarpeita. Palvelustrategiaa luotaessa peruskysymyksiä ovat, mitä palveluja yrityksellä tulisi ylipäätään olla, ja millaisia palveluja yrityksen pitäisi tulevaisuudessa tuottaa. – Toisaalta mietitään, millainen palvelun laatutason tulisi olla ja miten brändi ilmenee asiakaskohtaamisissa. Brändi kun ei ole pelkkä visuaalinen identiteetti vaan myös aineeton palvelukokemus olisi tunnistettava brändin omaisesti, Koivisto sanoo.

Finpro inFront 10

KOIVISTO TIETÄÄ miksi monet markkinoille tuotavat palvelut tai tuotteet eivät menesty: niitä suunniteltaessa ei ole tarpeeksi syvennytty käyttäjiin ja tosiasialliseen käyttötilanteeseen. Ongelmia saattaa syntyä erityisesti pk-yrityksissä, joissa strategiana on kohdistaa tuote rajatulle kohdemarkkinalle ja täten hyvin spesifiselle käyttäjäjoukolle. – Palvelumuotoilu tuo mallin ja menetelmät käyttäjätiedon keräämiseen ja jalostamiseen. Niitä myös pk-yritysten tulisi hyödyntää. Pk-yritykselle Koivistolla on muitakin terveisiä: – Ne voisivat jo lähtökohtaisesti kehitellä hybridituotteita, joissa tuote ja palvelu ovat erottamaton kokonaisuus. Siten, että ne suunnitellaan alusta asti tukemaan toisiaan. Esimerkiksi mies antaa, ”Vain aktiiminkäpä muunkaan, kuin vinen kehimallioppilas Applen iPotystyö johtaa din ja iTunesin symbioosin.

palveluinnovaatioihin.”

MUOTOILUAJATTELUN HE-

DELMÄT nähdään parhaassa tapauksessa suoraan viivan alla palvelutuotannon tehostuessa ja asiakastyytyväisyyden kasvaessa. – Voidaan esimerkiksi miettiä uudelleen palvelutuotannon rooleja ja löytää sitä kautta säästöjä. Vaikka kaikki palvelun kehitys lopulta heijastuu asiakaskokemukseen, kehitystyössä ei puhuta pelkästään asiakkaalle näkyvästä osasta, front stagesta. Monesti kehitetään asiakkaalle näkymätöntä osaa. Esimerkiksi yrityksen toimittamia laitteita korjaavien huoltomiesten työrooleja ja toimintaa voidaan kehittää työtä ja toimintatapoja tutkimalla. Roolipohjaista ajattelua hyödynnetään myös myynnin ja markkinoinnin sparrauksessa. – Ostajaorganisaatiosta voidaan tunnistaa erilaisia rooleja ja käyttäjiä. Että vastassa ei ole pelkästään toimitusjohtaja, vaan siellä voi olla myös muita loppukäyttäjiä. Näiden käyttäjien tarpeet tulisi ottaa huomioon ihan myyntimateriaaleissa asti. //

ENEMMÄN KUIN NÄTTI TRUKKI

Roclan palveluratkaisujen ytimessä ovat trukit ja tavaran liikuttaminen asiakkaan seinien sisäpuolella. Palveluportfoliosta löytyvät Rocla Basic, Rocla Extended, Rocla Premium ja Alfa Roc.

Roclalla tuotekehitys lähtee asiakkaan prosessien tehostamisesta, ei teknologiasta.

oclan iloisen väriset trukit hyrräävät varastoissa ja tuotantolaitoksissa ympäri maailman. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta kipuaa 75 prosenttiin. Asiakkaalle tarjottavan ratkaisun laajuuden määrittää materiaalinkäsittelyn merkitys asiakkaan liiketoiminnalle. – Jos satunnaisesti siirretään tavaraa paikasta toiseen, riittää hyvin huollon tilaaminen trukin rikkoutuessa. Kun materiaalivirtojen merkitys kasvaa, käyvät trukkien käyttöaste ja ennakoitavuus tärkeämmäksi. Yhteistyötä lähimmillään tehdään kun asiakas ulkoistaa koko prosessin meille, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Maija Karhusaari Roclasta. Valmiiseen pakettiratkaisuun Roclalla päädytään harvemmin, koska ratkaisut kootaan tuotteistetuista elementeistä asiakkaan tarpeen mukaan. Alkuun päästään esimerkiksi tuotteistetulla sisälogistiikkaselvityksellä, jolla arvioidaan asiakkaan tilanne ja kehitystarpeet. TUOTEKEHITYSTÄ ohjaa asiakkaan prosessin tehostaminen. Palveluliiketoiminnan tarpeet onkin otettu yhdeksi tuotekehitysprosessin muuttujaksi. Poikkitieteellisessä kehitysporukassa muotoilijat, insinöörit ja myyjät puhaltavat yhteen hiileen. – Joitain vuosia sitten lähdimme miettimään palveluliiketoiminnan näkökulmaa osana uu-

den tuotteen kehittämisprosessia. Kävimme läpi muun muassa tuotteen huollettavuutta, ja mietimme huoltomiehen näkökulmasta helpointa toteutusta. Tuotemuotoilun sijaan Roclalla puhutaan konseptisuunnittelusta. Uuden tuotteen tai ratkaisun kehitysvaiheessa asiakkaan prosessia analysoidaan syvällisesti. – Kuvaamme asiakkaan toimintoja, haastattelemme ihmisiä, havainnoimme miten varastotyö etenee. Tätä kautta kasvatetaan ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Kuin oppikirjaesimerkki on 20 prosenttia vanhaa tehokkaampi matalakeräilijä. Se sai alkunsa keräilytyön analysoinnista. – Löysimme työn pullonkauloja. Muotoilun ja tuotesuunnittelun keinoin luotiin työntekoa helpottavia ratkaisuja. Ne saattavat merkitä asiakkaalle jopa satojen tuhansien vuosisäästöjä. Uusi omistaja, Mitsubishi Heavy Industries noteerasi sekin järvenpääläisten ponnistukset. Japanilainen emoyhtiö nakkasi karttaan Suomen kohdalle tuotekehitystähden, jolla merkitään Mitsubishin omat tuotekehityskeskukset. Tähti on ensimmäinen Japanin ulkopuolella. PÄÄTÖS PANOSTAA palveluliiketoimintaan syntyi aikanaan laajan strategian uudelleen määrittelyn tuloksena. – Ensivaiheessa oli kyse strategian jalkauttamisesta ja tiedon jakamisesta: mihin ollaan me-

nossa ja mitä muuttamassa. Sitten henkilökuntaa koulutettiin systemaattisesti. Lopulta palveluliiketoiminta tuotiin henkilötason tavoitteisiin asti. Tavoitekeskustelut ovat ilman muuta hyvä väline, Karhusaari vinkkaa. Hän myös huomauttaa, että palveluliiketoiminnan onnistumisista ja asiakascaseista kannattaa pitää melua niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Näin asiaa pidetään aktiivisesti yllä, eikä se unohdu alkuinnostuksen jälkeen. Mutta miten sitten entisestä trukkikauppiaasta koulitaan palvelumyyjä? Karhusaari myöntää myynnin kouluttamisen olevan ensiarvoisen tärkeää. Myyjä on perinteisesti tuntenut laitteen läpikotaisin ja tietänyt siitä enemmän kuin asiakas; kapasiteeteista ja nostokorkeuksista kun on helppo puhua. – Palvelun sisällön määrittelyssä taas mennään myyjän kannalta epämukavuusalueelle. Se on abstraktia myyntiä, joka toteutuu vasta palvelutapahtuman hetkellä. Varmuus siihen, että tietää mitä on myymässä, ei alkuun luonnollisestikaan ole laitemyynnin asiantuntemuksen tasolla, Karhusaari miettii. Tuotteistetut, selkeästi määritellyt ja rajatut palvelut helpottavat myynnin työtä Roclalla. – Hyvin konkreettisia työkaluja ovat myös myyntimateriaalit ja tarjoustekstit. Tiukasti konseptoidut palvelut helpottavat nekin paitsi myyntityötä, myös muun kansainvälisen verkoston hallintaa. // Finpro inFront 11

inFront markkinat

Teksti Anneli Frantti Kuvat Vertex, Hur, Shutterstock

AUSTRALIA on ainoa G20-maa, joka on selvinnyt taloudellisesta taantumasta kuivin jaloin ja plusmerkkisell채 BKT:ll채. Talouden vauhti on toki hidastunut, mutta vienti vet채채 ja Australian dollari on jatkuvasti vahvistunut suhteessa euroon.

ientikauppa Aasiaan ja erityi-

taidolla on Australiassa vahva maine. Lisäksi

sen vahvasti Kiinaan on pitä-

suomalaiset ovat korkean teknologian tuot-

nyt Australian talouden po-

teillaan mukana tietoliikennetekniikassa sekä

sitiivisella

Myös

maan tärkeimmässä vientiteollisuudenalassa,

kotimaiseen elvytykseen on

kaivosteollisuudessa. Luonnonvaroiltaan ri-

puolella.

ollut varaa satsata. – Juuri nyt Australia on houkutteleva

markkina. Tausta-analyysit, markkinatutki-

kas maa tuottaa mm. kivihiiltä, öljyä, rautamalmia ja kuparia. Australiassa on myös maailman suurimmat tunnetut uraanivarannot.

mukset ja kontaktiverkostomme ovat tuottaneet meille tietoa, joka näyttäisi ennakoivan

SUUNNITELMA MAAILMAN suurimman aurinko-

positiivisempia näkymiä monille toimialoil-

voimalan rakentamisesta uutisoitiin Austra-

le täällä – verrattuna suureen osaan muista

liassa näkyvästi viime syksynä. Tällä hetkel-

maailman maista. Esiin voisi nyt nostaa mm.

lä eniten aurinkosähköä maailmassa tuottaa

hyvinvointi- ja ympäristöteknologian avau-

USA:n Segs-voimala, jonka teho Australiassa

tuvat markkinat, toteaa Finpron yhteistyö-

aiotaan kolminkertaistaa. Peräti 1 000 mega-

kumppanina maassa yli viisi vuotta toiminut

watin voimalan rakennustyöt aloitetaan tänä

konsultti Riku Laanti.

keväänä.

Uusia aluevaltauksia on aukenemassa pe-

Kyseessä on osa Australian puhtaan ener-

rinteisiä toimialoja väheksymättä: Suomalai-

gian projektia, johon on kokonaisuutena bud-

sella metsä- ja paperiteollisuuden ammatti-

jetoitu 2,58 miljardia euroa. Aurinkovoimalan

Finpro inFront 13

Näkökulmaa Australian bisnekseen

"Ympäristöteknologiassa ollaan Suomea jäljessä, ja osaamiselle olisi käyttöä."

Riku Laanti & Ari Kallinen

tai kumppani Australiassa ja kaksi on luonut oman tytäryhtiön. Kaksi yritystä luopui leikistä. – Terveydenhuolto- ja hyvinvointiteknologian yritykset ovat saaneet jalansijaa Australian markkinoilla. Väestön ikääntyminen, liikalihavuus ja mm. diabetekseen sairastuneiden kasvava määrä luo jatkuvasti kysyntää erilaisille tuotteille ja palveluille. Tilanne on sama kuin Suomessa, mutta täällä puhutaan moninkertaisesta markkinasta. 21 miljoonan asukkaan maassa yli 65-vuotiaita on 2,7 miljoonaa, painottaa vientirengasta luotsaava Kallinen.

Etäisyydet ovat pitkiä. Samoin Suomesta katsottuna maapallon toiselle laidalle tulee matkaa. Liiketoiminta vaatii fyysistä läsnäoloa ja runsasta yhteydenpitoa. On hyvä, jos täällä on paikallinen partneri tai useampiakin yhteistyökumppaneita.

Liiketoimintakulttuuriin on sen eurooppalaisuuden ja englannin kielen vuoksi helppo päästä mukaan. Smalltalkia on kuitenkin hallittava enemmän kuin kotimaassa, sillä Australiassa ystävällisyys on näkyvämpää. Liikeasioiden hoitaminen saattaa olla hiukan Suomen tahtia hitaampaa, mutta bisneksessä edellytetään kuitenkin aina täsmällisyyttä.

Korkean teknologian maaksi tähtäävä Australia haluaa irti raaka-ainetuottajan imagostaan. Koulutus on kasvava ala ja osaamista ja tietotaitoa ollaan valmiit ostamaan ulkoa.

osuus tästä on 780 miljoonaa. Tulevaisuudes-

Suomalaiset ovat mukana mm. Teleme-

sa aurinkovoimaloiden määrää on tarkoitus

dicine-projektissa, jossa kotihoidossa olevien

lisätä.

potilaiden erilaisia mittaustietoja siirretään

– Aurinkoenergian ja tuulivoiman hyö-

verkon välityksellä lääkärin katsottavaksi, ja

dyntämistä on ryhdytty kehittämään vasta

samaa tietä takaisin kulkevat myös lääkärin

viime vuosina. Täällä on tähän asti ollut hal-

palautteet ja lääkemääräykset. Myös kotihoi-

paa kivihiiltä, jota on voitu edullisesti käyt-

tajien käyttöön suunniteltu taskukokoinen

tää. Ympäristöteknologiassa ollaan Suomea

potilastietojärjestelmä on tulossa Australian

jäljessä, ja osaamiselle olisi käyttöä. Suomi

markkinoille Luovaliike Oy:n voimin.

tiedetään edelläkävijäksi mm. energiatehok-

– Yritysten joukossa on useita ICT-tek-

kuudessa, sanoo Finpron vientirenkaan yh-

nologian sovellusten toteuttajia. Tänne on

teisvientipäällikkö Ari Kallinen. Hän toimii

helppo tulla, sillä pääosin softat ovat englan-

markkinoille suuntaavien suomalaisyritysten

ninkielisiä, eikä niitä juurikaan tarvitse räätä-

asiantuntija-apuna Australiassa.

löidä, sanoo Ari Kallinen.

Myös vesihuolto on jatkuvan keskustelun

Tietoliikenneteknologiaan liittyen Aust-

sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohtee-

raliassa suunnitellaan parhaillaan valtakun-

na. Maapallon kuivimmalla mantereella vesi-

nallista laajakaistahanketta, jota on kuvattu

pula on todellinen uhka, ja juomavettä tuote-

maailman kunnianhimoisimmaksi julkisen

taan mm. erottamalla merivedestä suola pois.

vallan laajakaistaprojektiksi. Tavoitteena on

Kokonaisuudessaan Australia panostaa nyt

rakentaa koteihin asti ulottuva valokuituverk-

vahvasti ympäristö- ja energiaprojekteihin ja

ko niin, että se kattaa 90 prosenttia talouksis-

rahoittaa alan hankkeita.

ta. Lopuille yhteys toteutetaan langattomasti. Verkon nopeudeksi kaavaillaan sataa mega-

Monikulttuurisen maan väestöstä peräti 25% on syntynyt Australian ulkopuolella. Maahanmuuttotilastoa johtavat nykyisin aasialaiset. Väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 21 miljoonasta 30 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Australian markkinat voivat toimia ponnahduslautana Aasian alueelle, mikäli yrityksen toimialaan kuuluu täkäläisten raaka-aineiden tarvetta ja tuotevalmistusta. Australialla on vapaakauppasopimus Uuden-Seelannin, Singaporen, Thaimaan ja Yhdysvaltojen kanssa sekä useita vapaakauppaneuvotteluja parhaillaan käynnissä.

Finpro inFront 14

FINPRON AUSTRALIAN vientirenkaaseen on vii-

bittiä sekunnissa.

meisen kolmen ja puolen vuoden aikana osal-

Tällä hetkellä Australian markkinoilla toi-

listunut kaikkiaan 14 suomalaisyritystä, jois-

mii 30 aktiivista suomalaisyritystä ja 120:lla

ta tällä hetkellä kahdeksalla on jälleenmyyjä

on maassa edustajansa. //

Naapurina Uusi-Seelanti • Kulttuuriltaan ja kie-

• Australian pitkäaikai- • Maataloudessa tosi • Finpron edustajana

leltään Australian kaltainen. Ei kuitenkaan saa laittaa automaattisesti samaan nippuun, vaikka taloudelliset siteet maiden välillä ovatkin kiinteät.

sin vapaakauppakumppani: työvoima, tuotteet ja palvelut liikkuvat vapaasti.

vahva, myös elintarvi- Uudessa-Seelannissa ketuotannossa mer- toimii Riku Laanti, kittävä tekijä. kontaktiverkko maassa on laaja.

Ve rtex Syste m

s Oy

Juho Suomalainen

CASE#1. Ohjelmistotalo Vertex Systems Oy lähti

Australian apajille reilut kaksi vuotta sitten kärkituotteenaan rakennussuunnittelun ohjelmistot. Määränpäässä odottivat kymmenkertainen markkina ja maailman suurimmat omakotitalot.

– Australialainen elämäntapa kiteytyy omakotitalo- ja pientaloasumiseen, ja maassa on vahva rakennusbuumi. Asunnoista on pulaa, sillä esimerkiksi vuonna 2009 maahan muutti 400 000 ihmistä, taustoittaa markkinatilannetta Vertex CAD/PDM Systems:in toimitusjohtaja Juho Suomalainen Brisbanesta.

Hur Oy Lena Karjaluoto

Hän tuli Australiaan puolitoista vuotta sitten koko perheen voimin. – Tavarat laitettiin konttiin ja ajatuksena on olla täällä eläkeikään saakka, sanoo australialaiseen elämänmenoon sopeutunut Suomalainen. Vientirenkaan kanssa tehdyt alkuselvitykset osoittivat, että yhdelläkään yrityksellä ei ollut Australiassa

"Markkinoinnilta odotetaan tietoa ja tutkimusta."

CASE#2. Maailman johtavaksi liikuntaratkaisujen toimittajaksi tähyävä HUR puhuu pehmeän mutta tehokkaan liikkeen puolesta. Australia on kokkolalaiselle HUR:lle laajeneva myyntialue.

Brisbanen Finlandia Village -hoivakodissa asukkaat voimistavat lihaskuntoaan HUR Oy:n kuntoutuslaitteiden avulla. Ne perustuvat paineilmaratkaisuun ja lupaavat lihaksen aitoa toimintaa mukailevan tasaisen vastuksen. Suomalaissyntyisiäkin vanhuksia palveleva hoivakoti on HUR:n tärkeä referenssikohde, joskin sen laitteita löytyy myös monesta muusta vanhainkodista ja kuntokeskuksesta. – Olemme viimeisen parin vuoden aikana hakeneet vientirenkaan tuella kontakteja Australiaan päävientikohde Japanin sekä USA:n ja Euroopan kohteiden rinnalle. Viime vuonna pe-

”On varauduttava siihen, että läpimurto voi kestää 3–5 vuotta.”

dominoivaa markkina-asemaa rakennussuunnitteluohjelmistoissa. Muut Vertexin vahvuusalat, kuten mekaniikka- ja laitossuunnittelun ohjelmistot jätettiin täällä toistaiseksi taustalle. Lisäksi Vertex hyödynsi pitkää, englanninkielisistä maista hankittua kokemustaan. – Vertexillä on ollut Yhdysvalloissa osakkuusyhtiö jo 18 vuoden ajan ja Britanniassa on oltu pitkään. Ohjelmistoista iso osa on lokalisoitu tänne yhdistelemällä UK:ta ja USA:ta, kertoo Suomalainen. Hänen työparinaan toimistolla on tekninen asiantuntija ja projektipääl-

rustettiin Australian tytäryhtiö, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Lena Karjaluoto. HUR:n projektilista Australiassa alkaa vähitellen toteutua. – Vuosi 2009 oli julkisten investointien kannalta tiukka, nyt tilanne näyttää valoisammalta. Sairaalat, vanhainkodit ja monet fysioterapeutit saavat julkista tukea kuntoutuslaitehankintoihin, ja nyt pääsemme niitä toteuttamaan, Karjaluoto jatkaa. Maasta on löytynyt hyviä kanssapelureita sekä myyntiin että kuntoutustulosten tutkimukseen. – Australiassa markkinoinnilta odotetaan tietoa ja tutkimusta tuotteen vaikutuksista ja käyttökohteista. On tärkeää, että meillä on taustalla jo pitkään jatkunutta määrätietoista yhteistyötä eri yliopistojen tutkijoiden kanssa. Myös Japanin kokemusta olemme hyödyntäneet, sielläkin tutkimustieto on kova valtti. Yrityksen tuotannosta 85 prosenttia menee vientiin. Kaikki kuntoutuslaitteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Vuosittain laitteita syntyy noin 3 500 kappaletta, ja asennuksia tehdään 40 eri maahan. Uusinta uutta edustavat laitteet

likkö Heikki Hassinen. Kolmatta kaveria, eli paikallista teknistä osaajaa haetaan parhaillaan. Vertexin rakennussuunnitteluohjelmat soveltuvat parhaiten asuinrakennuksiin ja kevyisiin toimistorakennuksiin. Koska talotehdastyyppisiä toimijoita ei Australiassa ole, työ tehdään palasina. Niinpä Vertexin asiakkaina on mm. runkovalmistajia, arkkitehtejä ja alihankkijoita. – Kun pelurit eivät ole saman katon alla, hyöty on todistettava kaikille erikseen. Tämäkin on tuttua Yhdysvaltojen markkinoilta, mutta vaatii paljon työtä ja asiakaskäyntejä. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, se menee kaupaksi vasta sitten, kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on rakentunut. Ohjelmistohankinnat tehdään pitkäksi aikaa, joten asiakkaan on voitava luottaa jatkuvuuteen ja siihen, että päivityksiä saa viiden ja viidentoista vuodenkin päästä. – Uudella markkina-alueella on varauduttava siihen, että läpimurto voi kestää 3–5 vuotta. Täällä asiat etenevät omaan tahtiinsa ja päätöksenteko ottaa aikansa. Suomalainen hätäily kannattaa unohtaa, kun tänne lähtee! //

ovat älykkäitä: Niissä on kortinlukija, joka tulkitsee käyttäjän yksilöllisen kunto-ohjelman ja säätää vastukset kohdalleen. Rekisteröidä voidaan myös tietoa siitä, kuinka harjoittelu salilla onnistuu ja miten lihaskunto kehittyy. Laitteet soveltuvat erityisesti vanhuksille, leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen tai pyörätuolikäyttäjille. Vastikään markkinoille tuli myös kaatumisen ehkäisyyn tarkoitettu kokonaiskonsepti. – Laitteissa on runsaasti säätömahdollisuuksia, sillä korostamme yksilöllisyyttä ja eri käyttäjäryhmien erilaisia tarpeita. Kehot eivät ole samanlaisia, eivät myöskään laitteet, sanoo Karjaluoto. //

Finpro inFront 15

Mykistävät kivipaadet

AUSTRALIA

Luonnonihmeet mykistävät kokeneenkin matkaajan: maailmanperintökohteeksi luokiteltu Blue Mountains ja maailman hienoimpiin kuuluva matkailutie pystyjyrkkine rantakallioineen. Viimeksi mainittu, Great Ocean Road kulkee 300 kilometrin matkan Australian etelärannikkoa Melbournen ja Adelaiden välillä. Sen kohokohtana ovat kalkkikivipaadet, joista suurimpia ja komeimpia kutsutaan 12 apostoliksi. Paras ajoelämys ja väriloisto on luvassa, kun tiellä matkaa auringonlaskun aikaan.

Viiniä ja krokotiiliä, kiitos

Down under at down under Vesiurheilusta innostuville on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia. Maailman suurin koralliriutta Great Barrier Reef mykistää myös sukeltajan. Riutan pohjoisosissa, nimensä veroisessa Cod Holessa voi törmätä vaikka tähän sympaattiseen giant potato cod -kalaan. Maksimissaan kaveri voi kasvaa kaksimetriseksi.

Finpro inFront 16

Maailman neljänneksi suurin viininviejämaa ei ole risteyttänyt ensimmäistäkään omaa lajiketta, mutta tarjoaa laajan valikoiman ympäri maapallon viljeltäviä viinejä. 62 viinialueesta kuuluisimpia ovat mantereen vanhin Hunter Valley sekä Melbournen Yarra Valley, joiden viinitiloilla on helppo vierailla. Australialaiset viinit, aivan kuin koko maanosakin, ovat rentoja ja helposti lähestyttäviä. Niinpä ne sopivat mitä erilaisimpien ruokien kanssa: eksoottisen ystävä valitsee lautaselleen grillattua kengurua tai krokotiiliä. Merenherkkuja pääsee maistelemaan Sydney Fish Marketilla.

inFront kolumni insinööreistä ja taiteilijoista

”Hetki, jolloin musiikkiala ajoi harhaan oli kun käänsimme selkämme insinööreille ja keskityimme musiikkiin.”

äillä sanoilla Seymor

Samoin kannettavista gramofoneista ni-

naururypyt alkaneet kiristyä. Tekniikkaa on

Stein sai kuulijansa

mensä saanut levy-yhtiö Decca kehitti ste-

edullista kehittää, laitteita pystyy kopioimaan

nauramaan Musiikki &

reoäänen sekä digitaalisen äänittämisen ja

kuka tahansa ja tuotannon edullisuudella on

Media -tapahtumassa.

masteroinnin. Samaan aikaan Deccan tiimit

nykyään lähes mah-

Mutta pian nauru kai-

rakensivat legendaarisia artisteja Louis Arm-

kui onttona, kun herra

strongista Billie Holidayhin ja The Rolling

Madonnan, Depeche

Stonesiin. Pitkäsoittolevy, LP taas on monen

Moden ja Ramonesin löytäjä alkoi avata sa-

edeltäjänsä lailla Columbia Recordsin kehit-

nojensa tarkoitusta.

telemä formaatti. Levyformaatit valmistuivat

Musiikkialan tausta todella on paitsi musiikin substanssissa, myös insinööriosaami-

mm. Bessie Smithin, suurten sinfoniaorkestereiden ja The Beatlesien levytysten ohessa.

Pelkkä teknisesti täydellinen ilman hurmaavaa sisältöä on tylsää.

dotonta kilpailla. Insinöörialat kääntyvätkin palveluiden ja sisältöjen pariin hakien niistä lisäarvoa ja erottautumista brändilleen. Tanskan

sessa. Suurimpien kansainvälisten tekijöi-

Kasvaessaan jättisuuriksi yhtiöt karsivat

den juuret ovat musiikissa ja tekniikassa. Yksi

toimintojaan ja valitsivat ydintoiminnoikseen

vanhimmista levymerkeistä, 1898 perustet-

musiikin. Ja insinööriä hekotuttaa. Tekniikka-

litsi erottautumista-

tu Deutsche Grammophon, oli alunperin en-

ja laitevalmistajat tekevät musiikista suurim-

vakseen kuukausipakettiin sisältyvän mu-

sisijaisesti levyjen ja levysoitinten valmista-

man tilin, kun sisältöjen myyjät eivät ole her-

siikkipalvelun, Kööpenhaminan lentokentän

ja, ja puski markkinoille CD-levyn. Myös

rana talossa.

suurin puhelin- ja nettioperaattori va-

konsertti- ja wellness-palvelupaketit ovat häi-

Beatlesin ensimmäiset levyt tuli-

Mutta nyt ovat myös perin-

käiseviä, ja julkista liikennettä myydään il-

vat sen alaisen Polydorin tal-

teisten teollisuuden alojen

maisilla nettiyhteyksillä.

lista.

Musiikkialan yrittäjät ovat aina osanneet palvelut: elämysten paketoinnin, tekijän osaamisen tuotteistamisen kiehtovaksi kokonaisuudeksi, josta kuluttaja on valmis maksamaan. Koko alan ytimessä on poikkeuksellinen luovuus palvelutilanteessa: esittäjän on kyettävä ottamaan yleisönsä juuri silloin kun on keikan aika, olipa kuumetta tai soittimen kieli poikki. Valtaosan ajastaan musiikin tuottaja myy pelkkää sisältöilluusiota; liittymistä johonkin elämää suurempaan imagoon, kuten vaikkapa kaikkea halveksuvaan vastarintaan. Pelkkä teknisesti täydellinen ilman hurmaavaa sisältöä on tylsää. Ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan vain luovuudesta, joka toimitetaan niin toimivassa teknisessä paketissa, että sen kuluttaminen on vaivattomampaa kuin ilmainen. On tullut aika, jolloin insinööri todellakin tarvitsee sisällöntuottajaa ja sisällöntuottaja insinööriä. Se siis viimeksi nauraa, joka tajuaa vanhan viisauden: paras avioliitto syntyy jingin ja jangin yhdistyessä, ja paras kaupankäynti aidosta vaihdannasta – insinöörin ja tai-

kuva Anton Sucksdorff

teilijan soidinmenoista. //

Paulina Ahokas työskentelee Music Export Finlandissa, joka edistää suomalaisen musiikkiviennin menestystä maailmalla. Kaikki musiikkialan yrityssektorit kattava vienninedistämisorganisaatio työskenteli 238 musiikkialan yrityksen kanssa vuonna 2008.

Finpro inFront 17

inFront elämäntyyli teksti Päivi Brink/ kuva Elisa Luotonen, Shutterstock

Varsinain

i! l e k k a a t en spek

Amerikkalaisilla on paraatinsa ja ranskalaisilla cabaret’nsa, mutta kaukomatkoilla voi kohdata vielä oudompia festivaaleja, näytöksiä ja tapahtumia. Kun bisneskumppani kutsuu todistamaan jonkinlaista spektaakkelia, kannattaa osallistua. Ikimuistoinen kulttuurikokemus ei jätä kylmäksi.

Finpro inFront 18

sjuhla Lamma aisittain tunisial ”PÄÄSIN OTTAMAAN OSAA sivustakatsojana Aid al Adhan viettoon Tunisiassa. Aid al Adha on muslimikalenterin tärkein juhlapyhä, jota vietetään Abrahamin suorittaman uhrauksen muistoksi. Se symboloi anteliaisuutta ja Allahin tahdon noudattamista, ja on merkitykseltään verrattavissa kristillisen kalenterin jouluun. Aid al Adhana tunisialainen perhe uhraa kotipihallaan lampaan, ja sen lihasta tehdään juhla-ateria joka nautitaan "Aamurukous- yhdessä perheen ja ystävien kesken. Jos perheestä ei löydy ten jälkeen, tietotaitoa lampaan teurastaseuraavien miseen, kiertää kaduilla myös tuntien aikana teurastajia jotka auttavat tehtävässä. Lampaan hankkimipäät alkoivat nen on kunnia-asia köyhällekin putoilla." perheelle, vaikka keskikokoisen lampaan hinta kohoaa noin 200 ELISA LUOTONEN Harjoittelija, euroon. Finpro Tunisia Aid al Adhan lähestyessä olin saanut moneen kertaan tarkan kuvauksen teurastuksen kulusta niin taksikuskeilta kuin kadunmiehiltäkin. Kuulin myös lampaiden määkivän kotitaloni parvekkeilla, joten juhla-aamuna päätin lähteä Tunisin kaduille ottamaan selvää, mistä rituaalissa on kyse. Yhdeksän aikaan aamulla lampaat oli tuotu parvekkeilta kaduille ja koristeltu värikkäin nauhoin ja maalein. Lapset leikkivät innoissaan niiden kanssa. Aamurukousten jälkeen, seuraavien tuntien aikana päät alkoivat putoilla. Kaduille sytytettiin tulia, joissa pojat grillasivat teurastettujen lampaiden päitä ja sorkkia. Sisällä taloissa padat porisivat ja juhla-ateria valmistui. Kurkistaessani kadulta eräälle sisäpihalle sain yllättäen kutsun astua peremmälle, joten jäimme seuraamaan rituaalia hurjasta ensi viillosta alkaen. Teurastuksesta ja verenvuodatuksesta huolimatta päivä jatkui iloisesti juhlan merkeissä, esimerkiksi lasten riemu oli käsin kosketeltavaa. Hämmästyttävää on rauhallisuus, jolla lampaat suhtautuvat kohtaloonsa. Lisäksi, vaikka rituaali on uskonnollinen, ei siihen liity esimerkiksi erityistä rukoilua tai laulua. Kun itse jo suuntasin kulkuni kohti kotia, jatkui juhlanvietto tunisialaisperheissä vielä pitkään. ” //

esiassa

Indon Nukketeatteria

"ASUIMME MIEHENI KANSSA Indonesiassa 1990-luvun lopulla ja kävimme

katsomassa Wayang-nukketeatteria ulkosalla amfiteatterissa. Ohjeeksi saimme pakata eväskorin ja viltin mukaan ja pukeutua rennosti. Vinkit tulivat tarpeeseen, sillä illalla alkanut esitys kesti lähes koko yön, 6 – 7 tuntia. Kesken poistuminen on myös täysin sallittua. Teatteriin menimme perheen ja ystävien kanssa. Mukava paikka löytyi amfin keskiosasta "Hyvän ja leiriydyimme ihmismeren joukkoon. Näytti ja pahan siltä, että alhaalla lähempänä näyttämöä istuivat taisteluun ne, joita esitys oikeasti kiinnosti. Ylempänä voi näköjään puolestaan vaihdettiin kuulumisia, ruokailtiin ääeläytyä missä nekkäästi ja kuljettiin edes takaisin kärrymyyjien luona ostamassa kanavartaita ja muita herkkuja. tahansa." Alkoholia Indonesiassa ei juuri juoda, joten viiniä ANNELI FRANTTI tai olutta ei tämän teatterin väliajoilla nautittu. Finpro inFront -tiimi, Kokemus oli hauska, vaikka jäikin reiluun Viestintätoimisto pariin tuntiin. Teatterin suuria tunnekuohuja Sanakunta oli äänenpainoista, eleistä ja ilmeistä helppo seurata, kun paikallisen kielen ymmärrys rajoittui muutamaan sanaan. Hyvän ja pahan taisteluun voi näköjään eläytyä missä tahansa, joskin välillä dramatiikkaa oli ihan liiaksi asti. Wayang-nukketeatterin tarinat ovat vanhoja legendoja ja kansantaruja, osittain tähän aikaan tuotuina. Esityksissä taitava nukkeohjaaja voi perinteen mukaan kutsua paikalle henkiä, mutta myös sujuvasti vaihtaa aiheen nykyhetken poliittisiin kysymyksiin tai jopa kouluttamattoman kansan rokotusvalistukseen. Paikalliset perheet hankkivat myös omia Wayang-esityksiä hää- ja sadonkorjuujuhliin sekä siirtymäriiteiksi, puhdistamaan lastensa sielun. Pahojen henkien pois ajaminen ja hyvien arvojen korostaminen kuuluu aina Wayang-teatteriin." //

era n oopp e n i a l a Kiin ”VIERAILIN MUUTAMA VUOSI SITTEN suomalaisen ystäväni luona Taipeissa. Meille oli viikon aikana järjestetty kaikenlaista kivaa ohjelmaa ja tutustumista paikalliseen kulttuuriin. Yhtenä kohokohtana oli kiinalainen ooppera kauniissa National Concert Hallissa. Olin vähän huolissani siitä, ettei rinkastani löytynyt tarpeeksi juhlavia vaatteita. "Ensimmäisen Se huoli hävisi sisään astuessa – paikalliseen oopperaan pukeuduttiin aika rennosti. tauon aikana Kiinalainen ooppera oli mielenkiintoinen poistuimme kokemus. Lavasteet olivat minimalistiset ja vähin äänin v tarinan etenemistä oli vaikea seurata, koska lavalla ei näyttänyt tapahtuvan mitään. "Aariatkin" paikalta." p poikkesivat kovasti eurooppalaisista mestariteokNELLI-MAIJA MELIN N sista. Kun ensimmäinen tauko kolmen ja puolen Tiedottaja, T tunnin piinan jälkeen alkoi, poistuimme vähin Finpro F äänin paikalta. Ymmärtääkseen kiinalaista oopperaa olisi kielen lisäksi varmasti hyvä ymmärtää myös paikallista kulttuuria. Esiintyjät o olivat taatusti alansa huippuja. Itse pitäydyn mieluummin "perinteisessä" o oopperassa, jatkossakin." //

Finpro inFront 19

inFront kansainvälistymistarinat teksti Päivi Remes, Nina Garlo-Melkas/ kuvat Suvi Laine

Ta s a v all a n p

s a in v äli s ty m r e s id e n ti n k a n

is p alk in to

> Kansainvälistyjien kärkikaartia

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot vuosimallia 2009 jaettiin innovatiivisille menestystarinoille, joilla on vahvat kasvunäkymät ja eettisesti kestävä toimintatapa. Palkinnon pokkasivat kasvuyritys Tekla ja tulokas REACHLaw. Yhteisöpalkinnon sai Muxlim-yhteisö.

Finpro inFront 20

Tekla Oyj ta tuotemallinnukseen Reikäkorteis ta erustamas rpeisiinsa p ta n ii . m lo o ta n to imistoje en ohjelmis n insinöörito muodosta ansainvälin k t y n ty s Suomalaiste e kaskunnan n ia e as m li än lm tu rkeim ksestä televat ja va – Teklan tä yhteisyrity ita suunnit ssä alaiset inräsrakente

keskeise usten te kun suom mme ovat vat rakenn esta 1966, jelmistoOhjelmisto alkaa vuod t. oh al se iv an ta yk . Siksi hait om an sa yr aa Tekl mistavat etoiminnas ivät perust ik li h tt e ai ää p m ev t ik elem to li is asiakkaitt an euron omalla kiel sinööritoim asemassa 50 miljoon asiakkaan n a 0 oi 10 ke n u n es st h iää ka lä Tän uolelta, rjota asia tehdään ku yrityksen. luamme ta ehitystyö, omen ulkop ek Su ot e tu le , tu in en 0 % , Kohon tamme yd dosta yli 8 jatkossakin lä. Toimin n Suomessa ovat suoaa ä n in ko iv a. ko ak st es h maa me kulm tenkin lä , toimintam osaaminen tä kansain – Edelleen malainen kertoo. korostaa, et en ia on as ja oh a s K va yy taja man osaa pitkäjänteis Toimitusjoh avutettu il sa oo i a rt is e ol ke k aa , ei ik yys estystä eita, vankk kaslähtöis Ennen ka välistä men ökumppan toa iä yhteisty itusjohtayv im h to a, tu n ta it la n v yyntiverkos Tek on tar henkilöku kattavaa m aa . om een a, ja ek ntemust yyttä . Myös T ja Ari Kohon toimialatu lleenmyyjiä jä alkärsivällis m ja u ä it ltä it ko ee h Tekla ke sesti vali alkutaipal isyyttä. ja huolelli listymisen vä to in is sa lm pitkäjänte n je ka oh en tuki lipohjaisia sin rahallin ytayhtiöille. gi er ä. en ja eä kärsivällisy rk ille la oli tä on tarvittu on lalle, kunn a a sa ke st u ik n to n oska is ke rk nen en ohjelm myyntive tuotteita ra – Mutta en a ntamispuol sainvälistä vi ke an aa K ra st i ä. - ja va tt kk a ka – Esimer jänteisyy spalkkej kaikki paik tä ja pitkä a, jossa terä aa eivätkä sa lm n ilj je ii h is u oh to kk lu kin pi te en nnettu eita. Sanon 3D-suunnit liittää toin toa on rake et onnistun siirrellä ja le ani ol ok a vo n et ” on ti ai ta id e la oi nat ol rvitaan ta tyy samal ”legopalik henkilövalin työstä syn ämisessä ta sjä lu ke är te p it en n la n id al u ijo m maail eri toim niin, että su usein, että ä prosessin aan siirrell erkiksi LVIim es s tuuria. // on yö ko m ta. Sitä void ak lisäksi e. rkastaa enn ile ta va lla ku u en av , Kohon ken ja sen rakenteisiin n ahtuminen lipohjaisee ti osioiden m en etomal id te en e ak teräsr kään. Viim Ohjelmisto ollut jo pit on ä ll . se n un yrityk entamisee suunnittelu s betonirak yö m tu et y n tt polku on laajen on on lisä stymis vuosina sitä ohjelmisto li a ä en v ks u in sta a alueval Kansa n ja toteutu Uusimpan ohjauksee kentamisen ra ia ks u ominaisu . lintaan. n Helsinkiin perustetaa vaiheen hal rtuuria myydään ta Taitoa ja totuotteita is lm je tä oh h ittyneitä itystyötä te Koska keh ille, on keh lo ia im to iduille kasti valiko n kanssa. sä asiakkaa es d vä käsi kä

laskentta Oy Teknillinen animeksi. um ts ataan. ku a kl Te skukseen av laskentake an ki No ta Co:n inja Da äl l Et ro nt Co 1970 man inja Tukhol smaiset Kiinteä etäl äiset pohjoi 1972 en; ensimm se uk sk ke laskenta asiakkaat. a Teklan oseen, joss Muutto Espo jaitsee. 1975 si en le ia. el i ed tateknolog pääkonttor alitietokan tään virtua te hi ke n sa misto Teklas nitteluohjel 1986 teiden suun Teräsraken edelleen u; tu is 1993 lm versio va kaupallinen kituote. keihäänkär Ruotsiin. inen Tytäryhtiö 1996 ton laajenem isen verkos ni, Kansainväl Saksa, Japa ti, an 1998 gl En svallat, (esim. Yhdy . atit ja Kiina) Arabiemira rssiin. Helsingin pö en in m tu stau Li , 00 aa 20 kk sta toimipai lla. 14 ulkomai % ulkomai 2009 0, josta 40 47 öä st ilö henk

1966

Finpro inFront 21

nestystarina e y m O a t s w e a d L u REACH kemikaaliturvallisu Globaalista rvittavan

etuksesta ta

ikaalias EACH-kem R ta o rj ta i keks REACHLaw saatavaksi. ltä luukulta e d h y n o d e ti

rerikkaan, ke aiseen Am al n ti La ja ita matko teimme use ot CH-kemiA E R :n onkavaara. U ollisuusliit H E too Jouni aan tullut i maiden te er im ä vo ss 7 0 e. äe ll tt a 20 etsi le palvelu aareissa neu Kesäkuuss Partnereita issa semin uudenlaisel is n oku ee lk u rp Lu . :n ta ri i U sa s lo nasemas suomalaisy etenkään E kaaliasetu olivat avai ki pienelle kertomassa eoi t p ts lu ki en ol er in kä ei m a toimim uluviin se – Kukaan atimukset vonantajan äänensä ku itä uudet va uden saada ään. Tietoa ityksille, m su m yr lli tä e do yt ill is tä ah ol pu tykselle m määräajassa asiakkaita. yli ksikologi, ne pystyisi oida uusia usyritystä a neuvoi to den rekryt lt vät ja miten u u ku is u la lu ti tä 200 teollisu el id on to e yh ke m a: lii s– in la am as sti ain Musakka sai vain pal toiselta juri – Nyt asiakk opuolella, lk a u u n ap se ei ja alta ssa EU:ssa minnan os 30 eri maa ä olla lä istelee yriit u p m , in yt s yn n alkutaipalee "E löyt kee. itys kohtasi öyr ht et lä d , an el a eu n d in tu vaik llä kuukau tyksen toim Suurimmat tahto onnis tyivät neljä :n äs iv aw L vi n H at :i C A in H RE markk n ista REAC laukausta la: globaalit a reagoinn vasta sitte taja Lasse ten hitaast ys oh it sj u yr it en im to la johtu haetaan iin. usakka. M ." vaatimuks ja oli selvät tukiraho Yrityksellä s luottamu okin: hurja itse sitään ja ko ja et s u t: it le euhkoisen jo ve sä Nappia yttää hyväk ti n st tu gä n en ia h ääkas u vauhti nollasta er neet huipp Toiminnan n ritys kasvoi haat, koke lu sy ar p ve ai al al an lis-p al om H aa ieni su jista – glob taan yhteen yden REAC vuodessa p äoamaan tä veluntarjoa rj m al p ta yh n ta er älis d ää äk m yt oh netuim attiin jäm jat ja ryhd eröintiin. K si alan tun örittely korv nista rekist py n n oi ri t. lt llä pe se su se pa n yk ainen ellä, energi pakettia ko uoliset yrit ti. Virastom intensiivis oEU:n ulkop ja i vu i st lla n ks se lu ja ää yi te it ta it m suunn hyödyntä puheenjoh nä olivat er lä ennakko on kyetty allituksen ish sa a ll :s iin li at aw al tä L p sa n H n u C REA Mukaan ntijohtaja tavalla. K jalkatyöllä. ilahti, myy nnerokkaalla o rk H u ot i K st n ou se ko at Jo er as ar istyöv vastaa päästy m rineuvos L oikeat yhte taloudesta u iajoitus, on s Berner, ustaja Rik ätään napp er lis p in n ti se et tuu Mathia yk ak hän p taa yrit ysajalla. aa kiasiat hoi nasta vast tavoitomenennät kavaara, la esta toimin maaliin Su ilmalla. Nyt is ta il iiv n at er op aan jo maa et kä n n se i tu istap i p on im Rinta-Jou tamallin m Yrityksen n n ja toimin se yk it h ke . lvelu Ying Zhu . // teena on pa oimintaan ä ll ö äristöliiket p ty a ym lk ja en n in a m sa a rt k imiva pa erkosto nnettava to Partneriv alla on rake ilm aa m nettiin jaln en Pärjätäkse rkosto rake ve n aw L H o. REAC neriverkost ta. lähes tauot katyöllä. atkustivat m at ka ja ak os oa Intiassa – Yrityksen sa, 10 viikk as n ii K oa 10 viikk Vietimme

y Law O REACH en REACHaan tullee 6.2007 voim 1. mikaaleja tu et nn ke mättömiä ke • Palvelut ra : rekisteröi le ril pä ym le. setuksen EU:n alueel kemikaalia eikä tuoda nsia. meniätuha istaa EU:ssa m lm ky va la a al sa ei maailm , ijayrityksiä 06 its rv 20 ta tu un et rust • Palvel ACHLaw pe isteinen RE • Yksityisom . 08 20 i ko itollinen. iminta al r ja tulos vo laajempi to to 1,4 Meu ih va ke lii 08 • Vuoden 20

Tasavallan presidentti Tarja Halonen: ”Palkinnon saava yhteisö toimii yhä suositumman sosiaalisen median alalla. Haluan kiinnittää huomiotanne siihen näkyvyyteen, jonka palkittava yhteisö Muxlim Lifestyle Community on jo saavuttanut. Onhan kyseessä maailman suurin muslimeille suunnattu verkosto. Poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana se edistää erinomaisesti eri kulttuurien välistä dialogia.”

munity m o C e l y t s ittain fe Muxlim Li festyle-asiaa suomalais Muslimien li

ilti olemme t 30 000. S u il re ä lä e ssa ödyntää ista Suome ille, jota hy m m li o s .c u m m li x ta u is M isivustolle li 1.5 miljard alle muslim Maailman y m m ri sa. u s a u s a 0m ailman mistä yli 19 ih a kotimaa ma a n o jo il noin 10 m vuosittain anava

eeinen k omaan tarp Ainutlaatu El-Fatatryn o a u -v en 25 ks o, au Su erustajan ntyi vast tuttaviin Yhteisö sy munityn p ää yhteyttä om ou it C h p le a n , ll ty in ry jo es si at u if keino, ed El-Fat Muxlim L tävystyä u seen löytää alla voi ys hen Moham teu ie m m Sa kä . is h se n lä ko ti ot aa ttaess nkiinnon ian opinn tiaan egyp meen muu laisia miele iateknolog y an tr ed m ta m sa Fa n lja ee E t an taust saapunu kutteli Suom samanlaisen onna 2005 r. man asenne. Vu .com on ve m li in ihmisiin ux vi M aa merkiksi il – lias elämän e teita om at pian. Esi ien ssyt pitkäll iv im ää tu p sl os in u n in m om in m ki a Muxlim.c on nyttem rattavissa Rahoittajat helinsoitto pu n aceen, p se vi yS äi M tari P omaan sijoittaja Pie a lyhyeen. ntyi atai IRCinut loppu vo i is muuta suom YouTubeen ol Yhteisö sy a n ri ta ntyä ennen ai sy m n n y: iO Se m , . im n xl Galleriaan päin katsoo – Pidän Mu El-Fatatry un jälkeen K on a. io p in u ol ar tf ka st esty itää nostajapor sattumien laisena men tarpeesta p ini se täysin sa ol n , i n ka sa n ee a 30 et i s ku sai al llessani ttaviin kuuluu yl ten yritys Suomeen tu um ka in , yhteyttä tu iiä ku d rs ä, än va it usta si ken niitä välistä br paa. Seura uksia, vaik ritish Suomeen mahdollisu o lukien B kk u an jo i ka avautu an. odafone ja oilla. muutettua sinytkään. Airways, V nosmarkkin naisesti et ntiaalia mai te po u sille, sv . yk ka Lufthansa navia yrit Yhtiöllä on liitvanlaisia ka ö aa lt st sä va si e la ka ol tä ajaljuuri rkosto, jon luttajia yh Tarjolla ei siaalinen ve kaen muslimiku so al ä a ty on st u es im h al xl lä at – Mu sto on jotka haluav tapaan. Sivu utusti. ien elämän pyrkii nostunut se in ja kohdiste ki la al on m tyy muslim ku ta n Muxlim jo n s ri jo la – si il ek m tauksenaa m , al oi at ev av ov u e ityse al ill h yr ik a välisten luotu ka ävät, keitä Uusimpan en kansain tarmuslimit el st im ai ka ll xl in u ölle se M st ku n , , äe en maa raamaan muslimiv niin edelle partneroitu at tehostaa suosivat ja av e u h al eesia h tt a u ot u jotk laista m tää tiedonpu El-Fatatry. ten kanssa, sauiaan ja vält än, kertoo h nt än tä oi vä stäin y ei an h n kk yl 6 a a mar joaa ikku ksyllä 200 kulttuurist suunnattu avattiin sy nä sipia, kuten in op h om lä .c ku m la en li ol d su Mux i tarj ta johtuvia slimeille ol merennen mu pitkälti ivat hyvin ol a kk maan. Sitä ii . asti olleet it tä mis onto ja pol ovat tähän sk at u aj sa tt is lu ttyä injo u rä vustoja, – Muslimik stamme ke n räsa. ä. Verkosto as aa m ek em yh ol as sr auttaa ei ka sä n ti asia kittäväs svuvauh e kuitenki unohdettu ällä voimm n sitä ostomme ka m aa rk tä m ve ta a yn d at d kk yö sv ai yö yn irti ah –V istuneet ka n täyden h formaatiot emme onn jatkosita ottamaa s ol ijo ä, yö st im m äi e to ättömäsm ä m lisi jähdys svuam hyödyntäm kansainvä me jatkaa ka asta, vielä an laarj am m u u h oi al n ik H ie . al ti aj iv it n telee. // lutt tasaises vuston kiel tatry suun muslimiku estöntelemme si lista, El-Fa it vä n aa n ti u en en in su ot el n ap ninki sa, jote tä, markkin s ei-englan . Näin myö amme. it lu jentamista ve al p ään hyödyntäm osa pystyisi

.com

Muxlim

täjää tynyttä käyt 0 rekisteröi ain. on n. 200 00 itt lä os öl is vu te aa Yh • osa naa vierailij issa, viides n. 10 miljoo Yhdysvallo ja yhteensä 25 % asuu in no . tä en is sk jö ke kävi i 190 maan • Sivuston kautuvat yl . a ja loput ja ipisteessään im to Britanniass ngi in Hels 10 henkeä ikuussa ä ht tä hu lis ja öl a Ty ss • te Lontoo sivutoimipis rkiin. Yhtiöllä on torin New Yo nt ko n de uu Muxlim avaa

Finpro inFront 23

Finpro inFront 24

finpro samikelopuro

inFront finpro teksti Kalle Kirstilä / kuva Matti Snellman

Sami Kelopuro nousi vain 21-vuotiaana Suomen huipputuloisten joukkoon. Pokeripöydissä hänet tunnetaan nimellä LarsLuzak. Maailman kovapanoksisimmissa nettipokeripöydissä nousut ja laskut ovat päivässä jopa satoja tuhansia euroja.

Juttusarjassa esitellään suomalainen ammattilainen, joka vaikuttaa osaamisellaan kansainvälisesti.

Mikä on menestyvän pokerinpelaajan tärkein ominaisuus? Laskeminen ei ole niin tärkeää kuin luullaan. Hyvä muisti on tärkeä työkalu, pitää tietää pelatut jaot. Rauhallisuuttakin tarvitaan. Oma pelityylini on aggressiivinen, mutta en ole siinä ainutlaatuinen. Se on tyyli jolla yksinkertaisesti pärjää. Milloin pelasit pokeria ensimmäisen kerran? Vuoden 2005 loppupuolella tutustuin Texas Hold‘emiin ja nettipokeriin. Se koukutti aika nopeasti, vaikkei peli välittömästi lähtenyt kulkemaan. Ensimmäiset puoli vuotta oli aika pientä huvipelaamista.

profile » Pokeriammattilainen » Syntynyt 1987 Helsingissä » Asuu nykyisin Monacossa » Verotulot vuonna 2008 1,7 miljoonaa euroa » Ylioppilas » Naimaton

Miten harjoittelet? Pelaamalla. Joskus harvoin katson muiden pelejä ja keskustelen ammattilaisten kanssa. Oppaita ja muuta materiaalia löytyy, mutta itse en ole niitä käyttänyt. Mikä on suomalaisen ammattipokerin taso suhteessa muuhun maailmaan? Suomalainen pelaaminen on maailman huipputasoa ruotsalaisten, norjalaisten, saksalaisten ja jenkkien kanssa. Etenkin italialaiset ja ranskalaiset ovat usein puolestaan melkoisia paisteja. Kiinalaiset ovat varmasti nousussa. Onko pelityyleissä kansallisia erityispiirteitä? Eteläeurooppalaiset ovat usein tunteellisempia pelaajia – ja myös huonompia – kuin amerikkalaiset tai pohjoismaalaiset. Yksi livepelaamisen ja nettipelaamisen peruseroista on pelaamisen tempo. Mikä on oma tyylisi? Neljän pöydän pelaaminen samanaikaisesti on usein aika ideaalia. Yhden pöydän pelaaminen on niin hidasta, että keskittyminen kärsii, alkaa selaamaan nettiä ja muuta. Miten nettipokerin taso on muuttunut vuosien varrella? Peli on koventunut, helppoa rahaa ei ole enää niin paljon. Huonot pelaajat ovat vähentyneet ja ammattilaiset ovat entistä parempia. Ennen ammattilaisilla ei ollut tappiollisia kuukausia, nyt siihenkin on pitänyt tottua. Makein voittosi ja katkerin häviösi? Isot tappiot jäävät paljon paremmin mieleen ja voitot unohtuvat. Pahimmat päivälaskut ovat itselläni olleet jopa miljoona taalaa. Rahaa ja etenkään sitä, mitä sillä olisi voinut tehdä, ei voi liikaa ajatella. Mitä aiot tehdä 10 vuoden päästä? Toivottavasti pelaan pokeria, mutta en enää täysipäiväisesti. Olen liian nuori jäämään eläkkeelle. On mahdollista, että olen pokeribisneksessä mukana jotenkin muuten. // Finpro inFront 25

inFront mestariluokka teksti Päivi Remes

Asiantuntija: Eurooppapatentti- ja tavaramerkkiasiamies Veli-Matti Kärkkäinen Kolster Oy / Turku, yksikönjohtaja

Avaintermejä: IPR (Intellectual Property Rights) eli immateriaalioikeudet Immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin Teollisoikeuksista keskeisimmät ovat patentti, mallisuoja ja tavaramerkki Immateriaalioikeuksien käytöstä voidaan määritellä tekijänoikeuskorvaus sekä sopia lisenssimaksu

rityksen

arvonmuodostuksesta

jopa 80 prosenttia voi koostua ai-

ään: ena tän

det u e k i o i riaal e t a isuus m a Im m o R tu IP t a j o u s – na u t e u l i a p kil än

Aihe

sti tärke e s i g e t a n lle str minen o Yritykse a a j o u s en osaamis liiketoiminnan piä tärkeim tekijöitä. ys menest

neettomasta pääomasta ja osaamisesta. Kuitenkin aineettoman pääoman ohjaamisen hallinta ja

sen suojaaminen ovat suomalaisyrityksissä edelleen alhaisella tasolla. Yrityksen ryhdyttyä suunnittelemaan toimintansa laajentamista kansainvälisille markkinoille on tämä akilleenkantapää syytä nostaa tutkimuspöydälle riittävän varhaisessa vaiheessa. Globalisoitumisen ja sähköisen tiedonvälityksen nopea kehitys merkitsee samalla myös sitä, että yrityksen immateriaaliomaisuutta on yhä helpompi kopioida ja väärinkäyttää. Lisäksi siitä on tullut yhä selvemmin esimerkiksi domain-verkkotunnusten kohdalla kauppatavaraa. Siksi innovaatiot tulee suojata ajoissa patenteilla, muotoilu mallisuojalla ja tuotemerkit sekä sloganit tavaramerkeillä. Myös verkkotunnusten rekisteröintien ylläpitämisestä pitää muistaa huolehtia. Koska immateriaalioikeuksien suojaaminen kuuluu hyvin harvan yrityksen ydinliiketoimintaan ja vahvoihin osaamisalueisiin, sen hallinnoimisessa kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua. Laistaminen kansainvälisessä suojaamisessa saattaa kostautua. Ilman suojauksia kilpailijat saattavat

Finpro inFront 26

Ainoastaan suojattu aineeton pääoma on todella arvokasta yritystä myytäessä.

Suojaa yrityksesi keskeiset keksinnöt patenteilla.

Hae patenttisuoja aina ennen julkistusta.

Tuotemerkit ja sloganit on syytä rekisteröidä tavaramerkiksi.

Verkkotunnukset (domainit) on rekisteröitävä omaan haltuun.

Patentointiprosessiin saa apua patenttitoimistosta ja PRH:sta.

patentointi tai mallisuojaus antaa yritykselle

set yrityksen tavaramerkit ovat ylläpidettä-

yksinoikeuden valmistaa, käyttää ja myydä

vissä lähes loputtomasti. Näin yrityksen ajan

suojattua tuotetta. Näin voidaan estää tai vai-

kanssa rakennettu arvokas brändi on turvas-

keuttaa suoraa kopiointia ja saavuttaa merkit-

sa. Tuotemerkkien lisäksi sloganien ja brän-

tävää kilpailuetua tuotteen muita paremman

dien rekisteröinti on selvästi lisääntynyt.

suorituskyvyn, erikoisominaisuuksien, muo-

Näiden tavaramerkeiksi rekisteröitävien im-

toilun tai valmistustekniikan ansiosta.

materiaalioikeuksien rekisteröintikustannuk-

Jo tuotekehitysprojektin alkuvaiheessa

Vaikka pk-yritykseen ei omaa innovaatiojohtajan vakanssia kannatakaan perustaa, on immateriaalioikeuksien hoitamiselle tärkeää nimetä vastuuhenkilö.

set ovat minimaaliset hyötyyn verrattuna.

kannattaa kartoittaa patentointitilanne kehiteltävän tuotteen alueella. Patenttiseuranta

Miten suojata kustannustehokkaasti?

tuo käsityksen kilpailijoiden kehityssuunnis-

Pk-yritysten immateriaalioikeuksiin perehty-

ta ja voi myös herättää omia ratkaisuajatuksia

neen kumppanin kanssa suojausprosessi, yl-

tuotteen suhteen.

läpito ja rekisteröintien valvonta hoituu vai-

Patentointikustannukset ovat muita suo-

vattomasti. Ammattilaisen käyttö vähentää

jausmenetelmiä kalliimpia siksi, että ne vaa-

turhaa vaivannäköä ja varmistaa, että paten-

tivat enemmän työtä. Hyvin muotoiltu, kek-

tointiprosessiin käytettävällä rahasummalla

sinnön perusajatuksen vahvasti suojaava

saa parhaan mahdollisen suojan. Suojaustoi-

patenttihakemus tulee aina tehdä ennen tuot-

minta voidaan suhteuttaa yrityksen liikevaih-

teen julkistamista.

toon ja tavoitteisiin sekä linkittää strategisiin

Patentoinnin avulla välitetään yritykses-

toimenpiteisiin. Näin suojausprosessit tulee

hankaloittaa liiketoimintaa iskemällä kimp-

tä positiivista ja innovatiivista kuvaa sidos-

puun kopioilla tai domain-verkkotunnukset

ryhmille. Oman teknologian suojaaminen pa-

On tärkeää kartoittaa kilpailijoiden paten-

voivat joutua vääriin käsiin. Menestymiseen

tentoinnilla on usein edellytys riskipääoman

tointitilanne ja omat patentointimahdollisuu-

ei siis riitä, että onnistuu saamaan jalansijan

saamiseksi aloittavalle teknologiayrityksel-

det. Patenttisuoja kannattaa hakea ainakin

kilpailluilta kansainvälisiltä markkinoilta –

le. Patenttisalkku on yrityksen arvokasta

liiketoiminnan kannalta tärkeimmissä mais-

siellä täytyy myös pysyä.

pääomaa. Myös yritystä myytäessä ainoas-

sa sekä tärkeimpien kilpailijoiden kotimais-

taan suojattu aineeton pääoma on todella ar-

sa. Myynti ja markkinointi kannattaa aloit-

vokasta, vaikuttaen suoraan kauppahintaan.

taa vasta, kun ensimmäinen patenttihakemus

Patentti ja mallisuoja Tuotteen, sen erityispiirteen tai -ratkaisun

Tuotemerkit, brändit ja sloganit, eli erilai-

myös aloitettua riittävän ajoissa.

on jätetty. //

Finpro inFront 27

inFront maailmalla tekstit Anneli Frantti, Maarit Niemi kuvat Finpro, PhotosToGo, Vesa Koskelainen [ KIRJAVINKKI ]

Tiikeriportti – avain kahteen Koreaan Dynaaminen Etelä-Korea, pysähtynyt Pohjois-Korea – mitä muuta tiedämme maiden arkipäivän elämästä tai tuhatvuotisesta kulttuurista? Teppo Turkin vasta ilmestynyt kirja tulkkaa Koreoiden kehitystä ja tulevaisuutta ja antaa eväitä pohtia, miten Suomi voisi olla mukana ItäAasian markkinoilla. Sitran julkaisu, a 2009. 20 Edita

2. 3.

1. Thaimaa Suomen koulutusjärjestelmä kiinnosti Bangkokissa Thaimaassa ensimmäistä kertaa järjestetty Educa 2009 -konferenssi keräsi opetushallinnon ja yliopistojen edustajia sekä rehtori- ja opettajakuntaa. Edustettuina oli myös 17 yrityksen Future Learning Finland -verkosto, joista paikan päällä oppimisteknologioita ja -sisältöjä tarjoavat Sanako, Aksios ja Mikrolinna. Kokeneen Aasian toimijan, Sanakon Ville Lintervo kiittelee monialaista näyttelyä. – Löysimme kysyntää uudelle Science Lab -tuotteellemme, perinteisesti kieltenopetukseen

Finpro inFront 28

suuntautuneen Sanakon Lintervo kiittelee. Hän ei povaa Kaakkois-Aasian koulutussektorille järisyttävää kasvua, mutta tasaista tulovirtaa kylläkin. –Thaimaassa olemme olleet jo pari vuosikymmentä, mutta tämäntyyppisessä näyttelyssä ensikertaa. Verkoston mukana pääsimme mukaan edullisesti. Educa oli hyvä paikka näkyä myös vanhoille tutuille, yliopistosektorin asiakkaillemme. Konferenssin aikana järjestettiin työpajoja, joissa professori

Maija Aksela LUMA-keskuksesta ja Helsingin yliopiston professori Jari Lavonen valottivat Suomen Pisa-menestystekijöitä erityisesti matematiikan ja tieteen saralla. – Finpro sai järjestäjiltä tunnustuksen hyvästä panoksesta konferenssin järjestämisessä, kertoo Finpron Tarja Ihalainen. Future Learning Finland -projekti tuotteistaa, kaupallistaa ja brändää suomalaista koulutusjärjestelmäosaamista. Alan palvelut, konsultointi ja koulutus sekä teknologiaratkaisut pyritään pa-

ketoimaan palvelukonsepteiksi ja tätä kautta suomalaisiksi vientituotteiksi ja palveluiksi. //

Etelä-Korea E-oppiminen etenee Koreassa

Afrikka Haasteita finanssikriisin jälkeen

E-ohjattu oppiminen yksilöille on Suomen ja Etelä-Korean välinen hanke, jossa kehitetään palveluja korealaiseen peruskoulutukseen, suomalaiseen yliopistokoulutukseen ja molempien maiden yrityksille. – Tavoitteena on kehittää erilaisia oppimisympäristöjä tietoyhteiskunnassa. Projekti on käynnistynyt eoppimisen vertailevalla tutkimuksella viime vuonna. Suomalaisia yrityksiä ja kouluja mahtuisi vielä mukaan alkavaan hankkeeseen, sanoo professori Jussi Kantola KAIST:sta (Korea Advanced Institute of Science and Technology). Yksi hankkeen näkökulmista on sosiaalisuuden yhdistäminen oppimiseen. Tutkimusten ja teorioiden mukaan tiedonluonti yrityksissä on sosiaalinen prosessi, ja miksi näin ei olisi myös kouluissa, haastaa Kantola. – Korealaiset ovat oppineet kilpailemaan toisiaan vastaan jo pienestä pitäen, koska vain parhailla pisteillä pääsee hyvään lukioon ja yliopistoon. Yksilösuoritukset siis korostuvat, mikä näkyy myös yliopistoissa. Suomessa taas sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen alkaa jo lastentarhassa. Tämä ero antaa yhden vertailukohteen tutkimukselle.

– Finanssikriisin seuraukset näkyvät Afrikan maiden taloudessa vielä pitkään. Kehitysmaat ovat kriisin viattomia uhreja ja kärsivät nyt rajusti investointien karsimisesta ja vähenneestä raaka-aineiden kysynnästä. Näin tarkasteli Afrikan haasteita finanssikriisin jälkeen taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz Afrikan kehityspankin tilaisuudessa tammikuussa Tunisissa. – Kehityspankeilla on merkittävä talouselämän tukijan rooli. Pitkän aikavälin kehitystyön tavoitteena on saada maanosan köyhyyden kierre katkeamaan, hän linjasi. – Afrikan kehityspankki on tukenut erityisesti infrastruktuurihankkeita, mm. maatalouden infraa, ja pidän tätä hyvänä kehityssuuntana, jatkoi Stiglitz. Taloudellisen riippuvuuden länsimaista Stiglitz näkee vaikeana haasteena. Afrikan olisi vahvemmin kehitettävä eri valtioiden välistä yhteistyötä mantereella ja pyrittävä lisäämään jalostusastetta ja käyttämään luonnonrikkauksiaan oman mantereen hyväksi. Liikeelämän läpinäkyvyyden ja sen myötä luotettavuuden lisääminen on myös otettava kehittämisen kohteeksi. Afrikan kehityspankin roolina on auttaa Afrikan valtioita kehittämään omaa osaamistaan. Se integroi yhteistyötä alueiden välillä sekä rahoittaa myös monia yksityissektorin hankkeita. Pankilla on 77 jäsenmaata, joista alueellisia 53, ja sen hallintoa on hajautettu Afrikassa 25 eri maahan. Pankin päämaja on Tunisiassa. Myös muut kehitysrahoittajat toimivat aktiivisesti mantereella. – Suomalaisille Afrikka on haasteellinen markkina, joka vaatii yrityksiltä paljon resursseja. Yritysten on esiteltävä omaa osaamistaan niin eri maiden viranomaisille kuin rahoittajatahoillekin. Suomen osaamista tehdään tunnetuksi erityisesti Afrikan kehityspankille ja paikallisille viranomaisille yhdessä Suomen suurlähetystön kanssa Tunisissa, kertoo Finpron Tunisian vientikeskuksen päällikkö Anneli Virtanen. Hän muistuttaa myös Finpron Suomessa tarjoamasta hanketietopalvelusta, jonka kautta yritykset saavat tietoa kehitysrahoittajien hankkeista niiden omien profiilien mukaisesti. Afrikan osalta monet projektit liittyvät infrarakentamiseen, esimerkiksi vesi- ja jätehuollon sekä kuljetussektorin kehittämiseen. //

PISA puhuttaa – Suomen kärkisija 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa on niin ikään uutisoitu täällä asti. Etelä-Korea hävisi Suomelle vain yhden pisteen, mutta tuloksiin on päästy aivan eri reittejä. Niinpä suomalaiset opetusmenetelmät ja koulutusjärjestelmä kiinnostavat täällä kovasti, kertoo Ari Virtanen, Finpron Korean-vientikeskuksen päällikkö. Siinä missä suomalainen peruskoulun yhdeksäsluokkalainen kuluttaa koulunpenkkiä 33 tuntia viikossa, hänen korealaisen ikätoverinsa viikkotuntimäärä on peräti 47. Etelä-Koreassa opiskellaan normaalin koulupäivän päälle vielä iltatunneilla, ja välillä myös lauantaisin. Lisäksi lapset aloittavat koulunkäynnin jo 5–6-vuotiaina. – E-oppiminen ja yleensäkin informaatioteknologian yhdistäminen koulutusratkaisuihin kiinnostaa täälläpäin maailmaa, jossa uusimpien digitaalisten välineiden ja alustojen käyttäminen on äärettömän suosittua kaikessa tekemisessä, arvioi Ari Virtanen. // Lisätietoa e-oppimishankkeesta: ari.virtanen@finpro.fi, jussi@kaist.edu ja Arho Suominen, aamsuo@utu.fi.

Lisätiedot: anneli.virtanen@finpro.fi

Finpro inFront 29

Shanghain EXPO 2010 – Viittä vaille valmista Maailmannäyttelyyn osallistuminen on tehokas keino verkostoitua ja lisätä yrityksen tunnettuutta. Suomen Kirnu-paviljongin ovet ovat auki myös pk-yrityksille, jotka hakevat yhteistyökumppaneita Kiinasta. Vielä ehtii mukaan!

Apulaiskomissaari ja viestintäjohtaja Mik-

Hyvinvointi, osaaminen ja ympäristö

ko Puustinen Suomen EXPO-organisaatios-

EXPO:n ”Better City – Better Life” -teeman

ta kuvailee tunnelmia ennen maailmannäyt-

alta nousevat eniten esiin kestävä kehitys ja

telyn aukeamista hektisiksi. H-hetki koittaa

ympäristöosaaminen. Suomen teemat ovat

toukokuussa.

hyvinvointi, osaaminen ja ympäristö.

– Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on

– Hyvinvointi tulee esiin kulttuurin ja eri-

vielä tekemättä. Kirnu-paviljongin sisäpuoli

tyisesti muotoilun kautta, joihin panostam-

on vielä keskeneräinen, työntekijöitä koulu-

me todella paljon näyttelyn aikana. Myös

tetaan ja myymälän tuotteita, näyttelyä sekä

kaupunkisuunnittelu kuuluu designin pii-

VIP-tilojen palveluja suunnitellaan. Huhti-

riin. Suomessa panostetaan osaamiseen ja

kuun alussa pitäisi kaiken olla valmista. On

tuommekin esiin koulutusta, tutkimusta ja

ollut haasteellista tehdä lyhyessä ajassa pal-

kehitystyötä. Erityisesti ICT-alan innovaatiot

jon monikulttuurisessa ympäristössä, mutta

ovat esillä, sillä niiden rooli kaupunkien toi-

Kirnun tilat ovat hienot ja sijainti hyvä.

mivuudessa on suuri. Ympäristöosaamisem-

Kiinassa EXPO ja siihen liittyvä infra-

me näkyy vaikkapa siinä, että paviljonkim-

struktuurin kehittäminen ovat näyttävästi

me on suunniteltu uudelleen rakennettavaksi

esillä jo nyt. Teihin ja liikennejärjestelyihin

näyttelyn jälkeen.

panostetaan paljon. Maailmannäyttely vaikuttaa koko Kiinaan ja sen talouselämään,

Imagon merkitys

joka on lähtenyt nopeaan nousuun taantu-

Nokian lisäksi suomalaisia yrityksiä ei vielä

man jälkeen.

tunneta Kiinassa. Myös maassa pitkään vai-

– Maailmannäyttelyyn odotetaan jopa 70

kuttaneet b-to-b -yritykset ovat heränneet

miljoonaa vierailijaa ja viestintäosastomme

huomaamaan imagon merkityksen kilpailun

tekee kaikkensa, että mahdollisimman moni

kasvaessa.

heistä kävisi myös Suomen paviljongissa ja

– Tunnettuus saattaa ratkaista yhteistyö-

tutustuisi suomalaisiin kulttuuritapahtumiin

kumppanin valinnassa. EXPO auttaa luomaan

eri puolilla Kiinaa. Onneksi viestintämme al-

verkostoja ja kasvattamaan näkyvyyttä. In-

koi ajoissa, sillä nyt kilpailu huomiosta kiih-

ternetin välityksellä luodut suhteet eivät riitä

tyy. Seuraamme tarkkaan tiedotusvälineitä ja

vaan suhteita on luotava myös paikan päällä.

Kirnu on saanut hyvin tilaa mediassa.

Näyttelyssä tulee olemaan kävijöitä niin paljon, että murto-osankin tavoittaminen on

Shanghai EXPO 2010 1.5.–31.10.2010 • maailmannäyttelyyn odotetaan 70 miljoonaa kävijää puolen vuoden aikana

merkityksellistä. – Yritysten, jotka näkevät Kiinan tär-

• Suomen paviljonkiin odotetaan vähintään 3 miljoonaa kävijää

keänä markkinana, kannattaa ehdottomasti

• näyttelyn teemana on ”Better City – Better Life”

hyödyntää hieno mahdollisuus tavoittaa juu-

• mahdollisuus verkostoitua ja tavata nopeasti paljon päättäjiä

ri oikeat ihmiset. Nyt visioidaan tulevaa yh-

www.finlandatexpo2010.fi

teistyötä, eikä osallistuminen vaadi miljoona-

http://en.expo2010.cn

panostusta, Puustinen tiivistää. //

Finpro inFront 30

Vuoden alusta käynnistynyt Luovimo-hanke kansainvälistää luovien alojen yrityksiä. Tavoitteena on viedä luovia konsepteja kansainvälisille markkinoille, tukea poikkitoimialaista yhteistyötä ja verkottumista.

Luova loikka maailmalle – Ennen kaikkea haluamme saada aikaan konkreettisia, mitattavia hyötyjä yrityksille. Aktivoimme eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tuemme kärkiyritysten kansainvälistymistä, lupaa Finpron Palvelut-toimialan johtaja Irma Patala. Ohjelmaan valitaan kansainvälistymisvalmiuksiltaan eri luovien toimialojen kärkeä edustavat yritykset. Niiden liiketoimintaa ja kansainvälistymisvalmiuksia kehitetään yrityksen tarpei"Kansainvälistysiin räätälöidyllä konsultointiohjelmalla. Yrityskohtaisten ke- misen haasteeksi hitysohjelmien lisäksi ohjelman nousee usein innovaatioprosessi mahdollistaa avainhenkilöitä osallistujien poikkitoimialaisen osaamisen siirron ja uusien kon- rasittava ja septien kehittämisen. luovuutta syövä – Kansainvälistymisen haasaikapula." teeksi nousee usein avainhenkilöitä rasittava ja luovuutta syövä aikapula. Brändin ja tuotteiden monimediainen hyödyntäminen kärsii ja uuden liiketoiminnan kehittämisen resurssit ovat vähissä. Luovimo tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden ratkaista mm. näitä kysymyksiä luottamuksellisesti yhdessä, toteaa hankkeen ohjausryhmään kuuluva yrittäjä Risto Kuulasmaa Not Guilty Oy:stä. Niin ikään ohjausryhmään kuuluvan Music Export Finlandin Paulina Ahokkaan mukaan kuluttajatuotteet ja -brändit muodostuvat tulevaisuudessa yhä monipuolisemmista, eri luovia aloja ja konsepteja hyödyntävistä tuoteperheistä. – Luovimo antaa mahdollisuuden kiinnostavaan poikkitoimialaiseen yhteistyöhön, innovointiin ja toisilta oppimiseen, sekä näiden konseptien rakentamiseen tulokselliseen liiketoimintaan asti, Ahokas miettii. Luovimon pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä. Hankkeen keskiössä ovat muotoilu, elokuva, tv/av, musiikki, esittävät taiteet sekä pelit ja sisällöntuotanto. Mukaan haetaan 20 luovien alojen kärkiyritystä.

Voiko luovuutta kansainvälistää?

Finpron Luovimo-hanke tähtää luovien alojen yritysten kansainvälistymiseen. Luovimo auttaa 20 suomalaista luovien alojen kärkiyritystä kehittämään kannattavaa liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Onko sinun yrityksesi yksi näistä?

Lisätiedot: Irma Patala Irma.patala@finpro.fi Puh. +49 17 2390 9632

Yrityshaku käynnissä 5.3.2010 asti! Hae verkossa: www.finpro.fi/luovimo

r i t y s va l t u u s ku nt a matkojen eli delegaatioiden suosio on kasvanut viime aikoina. Yhä eksoottisemmiksi käyvien kohdemaiden kulttuuri ja olosuhteet tuovat matkojen järjestäjille uusia haasteita. Finpron yritysvaltuuskunnista vastaava yksikkö on kehittänyt matkoja varten prosessin, jonka avulla vierailu toisensa perään sujuu rutiinilla. Ensimmäiset matkat tehtiin kymmenen vuotta sitten. Nyt projektipäällikkö Kirsti Tarvaisella on takanaan yli 80 valtuuskuntavierailua. Viime vuonna Tarvaisen vetämä Business Delegations -yksikkö järjesti 15 matkaa. Edeltävänä vuonna määrä oli 11. – Jo toissa vuonna luulimme, että saavutimme matkojen määrässä äärimmäisen lakipisteen, hän naurahtaa. Historian suurin delegaatio Marraskuussa 2009 Suomesta läh-

ti kaikkien aikojen suurin valtuuskunta Intiaan. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukana New Delhiin matkasi yli sata yritysedustajaa. Suureen delegaatioon oli varauduttu, ja matkan aikana finprolaiset pitivät sisäisiä palavereita tiuhaan. Työpäivät venyivät jopa kuuteentoista tuntiin. Matkan aikana solmittiin useita sopimuksia ja yrityskohtaisia tapaamisia Finpro organisoi 350. – Tässä työssä tuntee onnistuneensa, kun yritys tulee kiittämään hyvin menneestä matkasta. Silloin olemme voineet auttaa heitä tavoitteidensa saavuttamisessa, Tarvainen miettii.

”Kazakstanin vierailulla vuonna 2007 maan hallitus kaatui juuri, kun valtuuskunta oli lähdössä Suomesta.”

Business ennen kaikkea Osallistuva yritys maksaa matkansa itse. Pienille yrityksille kyseessä voi olla tärkeä investointi ja matkaminuutit on käytettävä hyödyksi. Jokaisen yrityksen tulee saada ajalleen ja rahalleen vastinetta. Yritysten toiveet vaihtelevat. Joku saattaa toivoa kaupanesteiden esille ottamista ministeritasolla, toinen haluaa tuotteidensa ja toimintansa esittelyä korkean tason päättäjille, jotkut puolestaan haluavat verkottua suomalaisten ja paikallisten yritysten kanssa. Nämä mielessä sovitetaan yhteen toiveet, virallinen vierailuohjelma sekä logistiikka. – Eri maiden tapa vahvistaa tai

muuttaa aikatauluja vaikeuttaa työtä. Jos yhden ministeritapaamisen aika muuttuu, se vaikuttaa kaikkien ohjelmiin, selittää Tarvainen. Kassissa kynät ja klemmarit Valtuuskuntamatkoja järjestetään ministerien tai presidentin vierailujen yhteyteen. Matkat ovat korkean profiilin tapahtumia. Jos ongelmia tai muutoksia tulee, ne eivät saa näkyä ulospäin. Varmistaakseen, että yritysten aikaa ei tuhraannu sivuseikkoihin, Tarvainen miehistöineen pakkaa matkalle mukaan täyden varustuksen. – Meillä on aina mukana 20 kilon verran oheistavaraa. Pienoisapteekki, ensiapulaukku ja pienoistoimisto klemmareista printteriin, hän luettelee. Aivan kommelluksitta matkat eivät aina suju. Kazakstanin vierailulla vuonna 2007 maan hallitus kaatui juuri, kun valtuuskunta oli lähdössä Suomesta. – Laskeutuessa emme tienneet, olisiko ohjelmassa yhtään ministeritapaamista. Kun delegaatio palaa Suomeen, on aika hengähtää. Mutta vain hetkeksi. Siinä missä valtuuskuntien yritykset palaavat normaaleihin arkirutiineihin, Tarvaisen yksikkö pakkaa jo seuraavaa vierailua varten. //

Minuuttipeliä Yritysvaltuuskuntavierailulla kohtaavat yritysten toiveet, poliittiset neuvottelut sekä erilaiset kulttuurit. Onnistuneen vierailun järjestäjiltä vaaditaan rautaista projektinhallintaa ja 20 kilon reissureppu. teksti ja kuvat Milja Fromholtz ja Finpro

Finpro inFront 32

TAMPERE

18.3.2010 Puhujavieraamme professori Mika Hannula kertoo tietojohtamisen merkityksestä liiketoiminnalle ja tutustumme jäsenyritysten uuteen Syke-signaalipalveluun.

TTY:n kuva-arkisto

Finpron jäsenet, Finprofessionals Club kokoontuu uuden menestyksen metsästykseen Tampereelle 18.3.2010.

”Tulossa rento, maukas ja hauska ilta!” - Kati Kilpinen, Finpro

After work -tapahtuman tarkemmat tiedot löydät Finprofessionals Club extranetistä. Seuraa myös jäsenpostiasi. Tapaamisiin Tampereella!

e Joko olet jäs

Osaavaan seuraan oitis!

Liity kansainvälistyjien

Finprofessionals Clubiin! www.finpro.fi

Verkostoidu!/tuoretta tietoa kansainvälistyjälle/Syke-palvelu (*/extranet *) Interaktiivinen ympäristö teemoittain rakennetuista signaalikokonaisuuksista yrityksen ennakointityön tueksi.

Finpro inFront 33

inFront kentällä teksti / kuvat Kalle Kirstilä

Schipol on monen liikematkustajan kestosuosikki. Selkeä, nopea, valoisa, loistavat palvelut – siinä muutama usein kuultu kehu. Vuonna 2009 American Expressin julkaiseman Executive Travel Magazinen lukijat antoivat kentälle Leading Edge Award -kunnianosoituksen. Suosio pohjautuu paljolti kentän hyödyntämään yhden terminaalin malliin: Schipolissa on vain yksi kaarimallinen lähtöterminaali, jonka osat on nimetty loungeiksi yhdestä kolmeen. Loungejen 2 ja 3 välissä sijaitsee palvelujen pääalue Holland Avenue. Nyt suunnannäyttäjänä toiminut kenttä tähtää entistä ekologisemmaksi. Tavoitteena on tehdä Schipolista täysin hiilivapaa vuoteen 2012 mennessä.

• 47,4 miljoonaa saapunutta matkustajaa vuonna 2007 • 99 lentoyhtiötä liikennöi Schipolin kentälle tarjoten yhteyden 262 kohteeseen ympäri maailmaa • Kuusi kiitorataa ja 94 lähtöporttia

AMSTERDAM/ SCHIPOL tu Toimittajan

ntuma

Lento myöhäs myöhässä, ihanaa! Schipol on kenttä jonne toivoisi jumittuvansa jatkolentoa odottamaan mikäli niin on käydäkseen. Tekemisestä ei ole puutetta, sillä Schipol on edelläkävijä palvelutarjonnassaan: laajan ja tavanomaista harkitumman kauppa- ja ravintolatarjonnan ohella kentältä löytyy esimerkiksi taidemuseo, kasino sekä pikavierailuun suunniteltu spa. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös tilavat lastenhoito- ja leikkihuoneet sekä matkustajille tarkoitetut hartaus-, lepo- ja suihkutilat. Jopa lentokonebongausta harrastavat on huomioitu tilasuunnittelussa. Mikäli ei muuta keksi, voi tarttua uutuustuotteena tarjolla olevaan hääpakettiin: mennä kentällä naimisiin ja pyyhkäistä saman tien häämatkalle. Kentän lounge-tarjonta on Euroopan parhaita ja tilat tasokkaita. Tarjolla on myös lyhytaikaisesti vuokrattavia toimistotiloja ja matkan venyessä terminaalin sisällä toimii kaksi automatisoitua hotellia. Pidemmän odotusajan voi käyttää myös kentän ulkopuolella: 2,5 tunnin mittaisille ja pidemmille opastetuille retkille Amsterdamiin ja lähiympäristöön pääsee suoraan terminaalista. Omatoimimatkaaja junailee kaupungin keskustaan 20 minuutissa.

Finpro inFront 34

Ja mitäpä olisi visiitti ”Damiin” ilman 0-asteisena tarjottua Heineken-olutta. Tätä herkkua saa myös kentältä.

Missä me nnään

1) Minne olet matkalla? 2) Montako matkapäivää sinulla on vuodessa?

X4 1.

3) Mikä on lempilentokenttäsi? Miksi? 4) Tavara, jota ilman et lähde matkaan? 5) Miten hyödynnät matkustus- ja odotusajan? 6) Mitä pidät tästä kentästä? Mitä paikkaa haluaisit suositella?

Olen menossa Helsinkiin tyttäreni luo. Kutsun häntä tyttärekseni, mutta oikeasti hän oli luonani vaihto-oppilaana vuosia sitten ja pidämme yhä yhteyttä.

Nelisen viikkoa arvioisin.

Tämä on ihan mukava kenttä, mutta todella positiivinen yllätys oli Teheranin lentokenttä Iranissa. Se oli hyvin kaunis.

Petra van Beyeren Opettaja, ROC van Twente Hengelo, Alankomaat

Suunnilleen 12 matkaa vuodessa. Matkojen pituudet vaihtelevat paljon.

Amsterdam on yksi parhaista. Lähtöportin löytäminen ja liikkuminen täällä on ylipäätään helppoa. harrastelijakuvaaja.

todella henkilökohtaista.

En käytä juurikaan kenttien palveluja. En ole suuri shoppailija. Silloin tällöin ostan juomia ja hajusteita ja siinä se. Enimmäkseen lueskelen odotellessani. Toisinaan juon kupin kahvia poikani kanssa, sillä hän on lentäjä.

Olen matkalla Qatarin Dohaan, jossa olen 6-8 viikkoa.

4) Kamerani. Olen innokas

4) Harja, peili ja kirja. Ei mitään 5)

Sören Aanonsen Completion Engineer, Norsk Hydro A/S Bergen, Norja

6) Tämä kahvila (Cone Bar) on

yksi paikka, jossa käyn usein. Tässä on paljon valoa, porteille on ainoastaan parin minuutin matka. Kauppojakin löytyy aivan vierestä.

6) Täällä on poikkeuksellisen

hyvät ostosmahdollisuudet. Hinnat ovat kohtuulliset, usein reilusti edullisemmat kuin muualla Hollannissa.

Olen lentämässä kotiin päin, Dubliniin.

Kerran kuukaudessa, noin 50 matkapäivää vuodessa.

Suosikkikenttää ei ole. Vaikea kuvitella, että sellainen löytyisi.

1) 2)

Lennän Memphisiin.

Kastrup Kööpenhaminassa ja sitten tämä Schipol. Molemmat ovat hyvin suunniteltuja. lehtiä ja kirjoja on aina oltava mukana.

tokone, puhelin ja kalenteri.

Luen ja lähetän sähköposteja. Joskus teen duty free -ostoksia, mutta tämä on minulle lähinnä vain työtä.

6) Tämä on yksi mukavimmista

Richard Walshe Managing director, International Food Service Limited Greenfort, Irlanti

lentokentistä. Yksi parhaista puolista on sujuvat turvatarkastukset, jotka on sijoitettu porteille mentäessä, ei heti lähtöselvitystiskien jälkeen. Saisivat kuitenkin rakentakaa tupakointipaikkoja lähtöalueelle helpottamaan meidän tupakoitsijoiden matkustamista.

130-200 matkapäivää vuodessa, eli suoraan sanoen hieman liikaa.

4) Ei mitään henkilökohtaista, mutta

4) Työvälineet eli kannettava tie5)

Lueskelen ja katselen kauppoja. Toisinaan teen vaateostoksia. Usein myös katson elektroniikkaliikkeissä uutuuskameroita ja lisälaitteita ja saatan ostaa uusia linssejä.

Terje Markussen Senior Engineer, Aker Solutions Horten, Norja

Kun minulla on pitkä odotusaika – kuten nyt – lueskelen rauhassa ja teen välillä töitä loungessa. Sitten käyn kävelemässä ja katselemassa ympäriinsä.

6) Tämä on suosikkikenttäni. Var-

sinaisia vakiopaikkoja minulla ei täällä ole, mutta tarjonta on mielestäni todella laaja esimerkiksi ravintoloiden ja kauppojen suhteen.

Finpro inFront 35

Finpro inFront vuosijulkaisu 2009 ilmestyy huhtikuussa.

nä Liittee uslo 2009 ta us. katsa

isu! julka i s o u ron v Finp

)LQSUR

! 09 ro 0 i. e 2 m eenpahtu t u o u n v a ta isan aisi todell o k k t Eerninääontpaäan, mitä

9 0 0 2

M katso ja

yys nT eH s ä G t /SJI

naE kiR kO r F a sa /M

nteis kokis u a n k E Fno

0> 2 0 2 > 015 2 > 0 1 20 tijat iantunllipalloon! s a a Markkinavat krista kurkist

mm. vuoden 2009 > Mukana talouskatsaus, ”Vuosi vartissa”, reportaasissa hallituksen uusi puheenjohtaja, esittelyssä viime vuonna löydetyt trendit ja havaitut signaalit. Entä mitä tuo mukanaan tulevaisuus? Vuosijulkaisu postitetaan Finpro inFront-lehden saajille. Seuraava Finpro inFront-lehti ilmestyy toukokuun lopussa.