Pyörre

Rosolli, inhimillisyys s. 4–7

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 6/2011

MIELI VIRITTYY TULEVAAN Anna aikaa muutokselle s.10

Uusin silmin

Millainen on sinun uusi Oulusi?

Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen aineistot@sanakunta.com.

Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

”Pyörteen toimitus kävi tutustumassa Ympäristötaloon ja kuuli samalla pienen kuriositeetin Maija Louekarin Kasvihuonetilataideteoksesta. Jos haluat tietää, mistä on kyse, pistäydy Ympäristötalon ala-aulassa ja eläydy kuvassa olevan tytön tirkistystunnelmaan.”

Päivi Rücker, AD, Otavamedia

6/2011, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Minna Vänskä, puh. 050 310 3129, minna.vanska@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 6/11: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Satu Tähtinen, Minna Parkkila, Tellervo Kekkonen, Eija Soukka, Marjatta Savolainen ja Tuula Ylisuutari. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 1/12 ilmestyy viikolla 7.

Ilmoitusvaraukset 5.1.2012 mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 20.1.2012 mennessä. • Paino: Erweko Painotuote Oy • Paperi: MultiArt Silk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi/uusioulu/lehdet • Kannen kuva: Minna Vänskä • Kuvassa: Rauhallinen tunnelma virittää mielen jouluun. Mieli tarvitsee aikaa sopeutuakseen muutokseen.

2

Sisältö 6/2011

4-7

SULASSA SOVUSSA,

värikkäästi sekaisin

10

TYÖKALUPAKKI Muutoksen psykologiaa

16-18

Inhimillisyyttä ja Hyvää Joulunaikaa!

TYÖPÄIVÄ Joulumyyjäiset kivikauden tunnelmissa

Unto Lehtonen henkilöstöjohtaja

3

Pääkirjoitus

8

100 tekoa. Oulusta Mitä tekoa sinä ehdotat?

9

Esimiehenä Tieto tuo turvallisuudentunteen

12

Jyrkin sanoin Oulu huolehtii työntekijöistään

kuva JUHA SARKKINEN

13

14

Toimikunta työstää elinvoimaisuusohjelmaa Oulun vetovoimaisuustekijät puntarissa Ilmoitustaulu Pikku-uutisten sekametelisoppa

19

Kolumni Inhimillisyys on pieniä tekoja

20

Kahavilla Turvallisuuskoulutusta mittatilaustyönä

21

Kierrätellen Joululahjavinkkejä

22

Uusi Oulu Rekrytointi uudessa Oulussa

23

Kahvihuoneita

24

Hra Kraak ja 100 teon ohojelma PYÖRRE 6/2011

T

ämän vuoden viimeisen Pyörteen teema on ”rosolli, inhimillisyys”. Tulee joulunaika mieleen, tuosta rosollista.

Sehän on sellaista, josta jotkut tykkäävät ja toiset eivät, koostumukseltaan sekalaista. Melkein kuin sekahedelmäkeittoa, mutta keitto on makeampaa ja monelle paremmin maistuvaa. Näinhän me elämässämme usein teemme, otamme mieluummin sitä makeaa.

Mutta jouluun – kuten elämäänkin – kuuluu myös sitä rosollia. Taidamme nyt olla tuossa rosollissa. Paljon on monenlaista, ehkä myös sekavalta tuntuvaa. On perunaa, porkkanaa, punajuurta, omenaa. On johtamisjärjestelmää, Oulun alustaa, virkavalintaa. Kaikki sulassa sovussa, värikkäästi sekaisin.

Rosolli on ihmisten tekemää ja siksi inhimillistä.

Se tarkoittaa, ettei kaikki välttämättä ole täydellistä tai edes näytä siltä. Meidän on syytä olla inhimillisiä rosollin tekijöitä kohtaan. Muistakaamme, että parhaansa ovat kaikki tehneet hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ja että tätä rosollia ei ole tehty vain meille, vaan tarkoitus on tehdä tuote, joka maistuu nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille.

TEEMA ROSOLLI, INHIMILLISYYS Asiakaspalvelijakin on vain ihminen

3

Rosolli, inhimillisyys

Kun elämä on balanssissa, töissä jaksaa!

Sirkku Koskela rehtori Haukipudas

Kahvakuulalle kyytiä Mervi Siira keittiötyötoiminnan ohjaaja Toimintakeskus Kipinä, Oulu

A

VI

RR

A

O SK NK

Työntekijän tärkein työkalu on "minä itse". Omasta jaksamisesta huolehtiminen on avain inhimillisyyteen.

Pyörteen lukijat kertovat, mikä auttaa heitä jaksamaan paremmin työssään.

Karaoke karkottaa työasiat Pirkko Lindberg kirjastotoimen johtaja, Oulu Usein ollessani yksin kotona kaivan karaokelaitteet esiin ja harjoittelen lauluja. Minulla on noin 20 harjoiteltua kappaletta; en ikinä laula päähänpistosta laulua, jota en ole ennen laulanut. Runsaaseen suosikkien joukkoon lukeutuvat Hello ja Kaksoiselämää, ja joskus intoudun illan päätteeksi Paranoidiin.

Olen aikuisiällä oppinut nauttimaan esiintymisestä. On mukavaa nähdä, kun laulusta tykätään, ihmiset liikuttuvat tai heitä alkaa tanssittaa. Karaoke on hyvin tasa-arvoinen harrastus; olitpa sitten johtaja tai duunari, kaikki ovat yleisön edessä samassa tilanteessa. Lavalla irtautuu kaikesta, myös työasioista.

Eräällä etelänmatkalla lauloin pienen kylän ainoassa baarissa. Pari iltaa myöhemmin paikan omistaja näki minut kadulla ja huuteli minut takaisin laulamaan. Hän tiesi jo mitä laulan, ja laittoi kappaleen valmiiksi.

Kirkkovene vei niskajumin Kaisu Suomela kirjastosihteeri, Haukipudas: Niska- ja hartiasärky hävisi, kun aloitin viime keväänä kirkkovenesoudun. Teen kaksi kertaa viikossa noin 16 kilometrin lenkin Oulujoella mukavassa seurassa.

I

kuva PAULA ÅSTRÖM

kuv

aU

LL

Vaihdettuani työpaikkaa suurkeittiöön selkäni oli kovilla. Liikunnanohjaaja Sanna Ek-Keränen suositteli minulle kahvakuulaharjoittelua, joten liityin parisen vuotta sitten hänen ohjaamaansa ja Oulun kaupungin järjestämään kahvakuularyhmään.

Kahvakuulailu sopii minulle, sillä pidän fyysisestä tekemisestä. Treenaamme kerran viikossa ryhmänä, ja lisäksi hikoilen kahvakuulan kanssa kotona kerran tai kaksi viikossa. Omat painoni vaihtelevat kahdeksan ja kuudentoista kilon välillä.

Ehkä kaikkein raskaimpia liikkeitä ovat etuheilautussarjat, joiden välissä tehdään punnerruksia.

Harrastuksen parasta antia on tunne itsensä ylittämisestä. Ohjaaja on erittäin kannustava, ja siitä tulee hyvä olo. Joskus olemme harjoitelleet ulkosalla Värtössä, Oulujoen rannassa, ja ne ovat olleet todella mukavia hetkiä.

HARRASTUSTEN SILLISALAATTIA JA INHIMILLISYYDEN AVAIMIA

4

Käsitöitä keinutuolissa Paula H. Heikkilä päiväkodin johtaja, Oulu: Käsitöiden tekeminen auttaa minua todella hyvin pääsemään irti työasioista. Kun istun keinutuolissa ja neulon jotain nättiä, siinä mieli virkistyy. Samoin kirjoittaminen on ollut minulle jo pitkään rakas harrastus. Venäjän opiskelu on myös hyvää työn vastapainoa.

Kun harrastus poikkeaa työstä riittävän paljon, se virkistää jo sinällään. Hyvä keskittyminen mielekkääseen harrastukseen antaa uusia näkökulmia ja tuo kivaa vaihtelua.

Olen huomannut, että varsinkin luovat harrastukset voimaannuttavat.

Rinkka selkään ja retkelle Tapio Siikaluoma suunnittelupäällikkö, Oulu: Harrastan retkeilyä. Raikkaassa ulkoilmassa ja hyvien kavereiden seurassa arkiset huolet ja murheet unohtuvat täydellisesti. Rinkka selkään ja ulos luontoon!

Selkäsäryt jäivät punttisalille Jouni Paloniemi kiinteistönhoitaja, Yli-Ii: Minullahan niitä, harrastuksia, on muutama.

Lentopalloa pelaan kolme kertaa viikossa, punttisalia kolme kertaa viikossa, talvella käyn pilkillä, syksyt tulee metsästettyä, kesällä kalastusta monella tapaa. Ja levähtäissä teen kotona pihatöitä, polttopuita jne.

Kun työ on fyysisesti raskasta, niin jaksaa paremmin, kun harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Sairastin selkääni 4–5 vuotta sitten, mutta kivut jäivät punttisalille.

ku v

a

KI

MM

O KALLIO

Saksofonin lumoissa Kimmo Kallio palveluesimies vs. Oulu:

SM

O

Y LI

S IU R

UA

ku v

a

O

Olen aloittanut saksofonin soiton. Olen nyt toteuttamassa koko elämäni haavetta.

Puhallustekniikka on osoittautunut todella haasteelliseksi, ja sen vuoksi olen joutunut turvautumaan kansalaisopiston apuun. Olen joskus aikoinani harrastanut pitkään kuorotoimintaa. Saksofonin saloihin uppoutuminen vie minut pois arjesta.

Ritva Ylisiurua terveyskeskusavustaja, Yli-Ii Harrastan kuntosalin, leipomisen ja käsitöiden lisäksi hirvenjuoksu- ja -hiihtokilpailuja. Hirvenhiihto koostuu kolmesta osalajista, joiden maksimipistemäärä on 1 200 pistettä: ammunta 600 pistettä, 7–9 kilometrin hiihto 300 pistettä ja matkanarviointi 300 pistettä. Asetta kuljetetaan mukana hiihtomatkan ajan.

Hirvenhiihto on mielenkiintoinen laji siinä työasiat kyllä unohtuvat täysin.

Kestävyysliikuntaa ja järjestötoimintaa Anne Hautamäki vs. controller, Oulu: Harrastan kestävyysliikuntaa, josta juoksu, hiihto ja vaellus kuuluvat ohjelmistoon vuodenaikojen mukaan. Toinen tärkeä harrastus on seura- ja järjestötoiminta, josta ampumahiihtoliitossa työskentely on tärkeä osa, samoin OHS:n ampumahiihtojaoston toiminta. Liikunta auttaa nollaamaan työpaineet, kehittää kuntoa ja on hyvää tasapainoa hektiselle työlle. Seura- ja järjestötoiminta taasen auttaa minua kehittämään työtäni mm. antamalla uudenlaista virikettä ja ideoita, joita voin yhdistää työhön.

teksti HEINI SANTOS kuva SHUTTERSTOCK

–Jotkut

asiakkaat toivovat mahdollisimman nopeaa asiointia. Jos asenne on sellainen, että virastoissa kestää aina, nopea palvelu voi aiheuttaa hyvinkin positiivisen yllätyksen. Jotkut pettyvät tultuaan hakemaan jonkun tietyn asiantuntijan palvelua, joka onkin toisessa osoitteessa, tiimikoordinaattori Sari Juntunen Oulu10:stä selventää.

Suuri osa palveluhenkisyydestä on synnynnäistä, ja Suomessa ollaan yleensä monia muita kulttuureja jäyhempiä myös asiakaspalvelijan roolissa. Hyväksi asiakaspalvelijaksi voi kuitenkin myös oppia, onhan ihminen oppiva ja kehittyvä olento. Asiakaspalveluvastaava Jari Partanen kertoo, että Oulu10:ssä työntekijöitä kannustetaan hyvään palveluun tuomalla esille hyviä suorituksia tiimin sisällä.

Vinkkejä asiakaspalvelijalle • Kohtele kaikkia asiakkaita tasapuolisesti.

• Noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä.

• Pidä mukanasi tärkeimmät työkalut: kuuntelu-, keskustelu- ja tiedonhakutaidot sekä hymy.

• Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi.

– Haluaisimme tuoda onnistuneita palvelutapahtumia enemmän esille, mutta ihmiset ovat usein arkoja niiden suhteen. Esimerkiksi positiivisia esimerkkejä nauhoitettujen puheluiden muodossa olisi kiva kuunteluttaa joskus koko porukalle, hän miettii.

ONKO ASIAKAS AINA OIKEASSA? Tuttua mantraa oikeassa olevasta asiakkaasta voi pitää yllä esimerkiksi kaupoissa, mutta kuntasektorilla se ei pidä paikkaansa.

– Hyvä esimerkki tästä ovat pysäköinninvalvonnan asiakasryhmä. Ottaessaan meihin yhteyttä heillä on yleensä se oletus, että heidän ei olisi pitänyt saada sakkoa. Asiakaspalvelijalla on oltava kyky keskustella hänen vaihtoehdoistaan, tai ylipäänsä taito keskustella tuohtuneen asiakkaan kanssa mistä tahansa, Juntunen sanoo.

Kenenkään ei kuitenkaan asiakaspalvelijan roolissa tarvitse ottaa vastaan huonoa käytöstä, esimerkiksi kiroilua tai haukkumista.

Juntusen mukaan tiskillä sitä tulee vastaan äärimmäisen harvoin, puhelimessa joskus.

Silloin voi yksinkertaisesti todeta, että nyt menee liian pitkälle ja kertoa siksi sulkevansa puhelimen.

– Asiakaspalvelijalta vaaditaan psykologin silmää ja korvaa. Pitää osata ottaa kiukku vastaan ja sanoa asiat kuitenkin tiukasti. Palvelutilanne päättyy hyvin, jos asiakas kiittää lopuksi, Juntunen toteaa.

PYÖRRE 6/2011

Hirvenhiihtoa ase selässä

Hyvän asiakaspalvelun tuntee siitä, että asiakas on tyytyväinen. Tyytyväisyydentunteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä se riippuu asiakkaan odotuksista, jotka voivat vaihdella kovastikin.

5

Rosolli, inhimillisyys

Palvelu pelaa – ulkoisesti ja sisäisesti Uudenhehkeä viisikerroksinen Ympäristötalo tarjoaa teknisten virastojen osaamista, kaupungin keskitetty asiakaspalvelu Oulu10 jakaa tietoa kaupungin sydämessä.

Kummassakin ovet ovat auki niin kuntalaisille kuin kaupungin työntekijöillekin.

Yhteinen periaate on, että asiakasta ei pompotella. tekstit HEINI SANTOS kuvat PÄIVI RÜCKER

Turvallisuusalan opiskelija, työssäoppija Iida-Maria Mustonen perehtyi työskentelyyn Ympäristötalon asiakaspalvelupisteessä.

Pentti Hirvonen on jo kokenut konkari.

sa.

Solistinkatu 2:s Ympäristötalo

Oulu10 Torikat u 10:ssä.

Ympäristötalossa palvelevat organisaatiot: • rakennusvalvontavirasto • Oulun seudun ympäristötoimi • karttapiste • kiinteistöinsinööripalvelut • kaupunkimittaus • luonnonvarat ja isännöinti • tontit ja asuminen • Oulun kaupungin yleiskaavoitus • asemakaavoitus • maaseutu- ja elinkeinopalvelut • katu- ja viherpalvelut • yhteispalvelut

6

Viiden kerroksen yleismies Ympäristötaloon asioimaan saapuvat kuntalaiset eivät aina itsekään ole varmoja siitä, kenen palveluja he tarvitsevat. Virastomestarin rooli on ohjata heidät tarvitsemansa tiedon lähteelle.

Y

mpäristötalon asiakaspalvelupiste sijaitsee talon valoisassa ja lasitaiteen koristamassa aulassa. Sen kautta aukeaa tie viidessä eri kerroksessa toimiviin moninaisiin palveluihin.

Talon asiakkaat ovat viranomaispalveluja tarvitsevia kuntalaisia, kuten rakentamassa olevia tai sitä suunnittelevia tai tontteja tarvitsevia perheitä ja yrityksiä sekä neuvotteluihin saapuvia sidosryhmien edustajia.

Virastoissa tehdään laajaa yhteistyötä sekä

kaupungin sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Virastomestari Pentti Hirvonen ottaa asiakkaat vastaan letkeällä ja avuliaalla otteella. Lähes eläkeikään ehtinyt konkari kertoo nauttivansa työstään. Aulapalveluiden tehtäviin kuuluu asiakkaiden ohjaamisen lisäksi esimerkiksi maksuliikenteen hoitaminen sekä pitkä lista erilaisia talon sisäisiä juoksevia asioita. Uudessa talossa tarvitaan myös av-laitteiden käyttöopastusta.

– Olen sellainen viiden kerroksen yleismies, hän naurahtaa.

ULKOINEN ASIAKAS on organisaation ulkopuolelta tuleva suora tai epäsuora asiakas.

SISÄINEN ASIAKAS tulee organisaation sisältä. Oulun kaupungin tapauksessa sisäisiä asiakkaita ovat kaupungin työntekijät sekä hallintokunnat esimerkiksi ostaessaan toisiltaan palveluita.

Täyden kympin palvelua Oulu10:ssä hyörii yhdeksän palveluasiantuntijan rempseä ja nauravainen tiimi.

"Yhteinen palvelutavoite on, että asiakas saa aina tarvitsemansa palvelun tai tiedon."

Hallintopäällikkö Päivi Saari

S

uurin osa Oulu10:n palveluiden laajasta kirjosta on suunnattu kuntalaisille, mutta myös kaupungin työntekijöille rajattuja palveluja löytyy. Esimerkiksi kuntaliitoskunnan työntekijä on sisäinen asiakas varatessaan kaupungin tiloja.

Joissain tapauk-sissa myös kokonainen hallintokunta voi olla asiakkaan roolissa, sillä Oulu10:ssä vastataan järjestelmällisesti joidenkin hallintokuntien saamaan palautteeseen.

– Meidän asiakaspalvelumme kannalta on erityisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä hallintokuntien kanssa, jotta jakamamme tieto pysyy ajan tasalla, sanoo tiimikoordinaattori Sari Juntunen.

Sillä, onko asiakas sisäinen vai ulkoinen, ei ole merkitystä palvelun kannalta. Kaikkia palvellaan yhtä nopeasti ja hyvällä fiiliksellä. Asiakas aistii vallitsevan ilmapiirin, ja Oulu10:ssä kuullaankin usein positiivista palautetta.

– Meillä on avoin ja keskusteleva toimintatapa. Melkein joka päivä saamme uutta tietoa, joka pitää välittää eteenpäin, joten mitään ei voi pantata. Olisi tuskaisaa, jos joku tiimissä ei haluaisi osallistua avoimeen keskusteluumme, Juntunen miettii.

– Meillä on parhaillaan meneillään projekti, jossa palveluprosesseja pyritään virtaviivaistamaan. Sitä kautta syntyy sekä rahallista että ajankäytöllistä säästöä. Toki otamme aina huomioon myös henkilöstön näkökulman ja yritämme kehittää toimintaa heille helpommaksi ja mielekkäämmäksi, kertoo asiakaspalveluvastaava Jari Partanen.

Palvelun laatua Oulu10:ssä on seurattu jo parina vuonna mystery shopping -tutkimuksella, jossa verrokkeihin nähden on pärjätty hyvin. Kiitos siitä lankeaa osittain jatkuvan kouluttamisen ja hyvän perehdyttämisen nimiin. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Oulun Konttorin järjestämiin asiakaspalvelukoulutuksiin, ja lähiaikoina alkamassa on asiakaspalvelukoulutus, joka on räätälöity henkilöstölle Oulun seudun ammattiopiston kanssa.

"On erityisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä hallintokuntien kanssa, jotta jakamamme tieto pysyy ajan tasalla."

JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ Palveluiden kehittäminen on tärkeää, jotta asiakkaille voidaan tarjota miellyttävä asiointikokemus. Tunne siitä, että Oulu10:ssä asiointi on helppoa, syntyy esimerkiksi monikanavaisuudesta; jokainen asiakas voi valita itselleen sopivimman tavan saada palvelua.

Oulu10:ssä palvellaan hyvällä sykkeellä. Kuvassa Sari Juntunen (vas.), Jaana Vesavaara, Sirpa Mäntyniemi, Eija Salo ja Katja Klemettilä.

PYÖRRE 6/2011

YHTEISTÄ ASIAKASPALVELUA – Uudet tilat antavat nyt ensimmäistä kertaa hyvät mahdollisuudet teknisten virastojen yhteisen asiakaspalvelun kehittämiseen, toteaa hallintopäällikkö Päivi Saari.

Ympäristötaloon muuttaminen on Saaren mukaan tapahtunut varsin sujuvasti, ja koko porukan kesken on sovittu tiettyjä yhteisiä käytäntöjä. Yhteinen palvelutavoite on, että asiakas saa aina tarvitsemansa palvelun tai tiedon. Yksiköt vastaavat siitä, että virastomestari tietää, mitä palveluja kussakin yksikössä tuotetaan ja kuka palvelusta vastaa.

– Joskus käy niin, että asiakas tulee tapaamaan henkilöä, joka on kokouksessa tai työmatkalla. Silloin virastomestari ottaa yhteyttä kyseistä palvelua tuottavaan yksikköön, jossa vastuuhenkilö huolehtii siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun, Saari kertoo.

Talon alakerrassa on kolme modernilla teknologialla varustettua asiakaspalveluhuonetta, joihin asiantuntijat eri kerroksista voivat tulla tapaamaan asiakkaitaan.

7

*) ILMOITA TEKO Tee ehdotus teosta, joka on mielestäsi esimerkiksi parantanut palvelua, lisännyt viihtyisyyttä, luonut työpaikkoja taikka saanut aikaan jotain aivan uutta ja rohkeaa. Teon toteuttaja voi olla yksittäinen ihminen, kyläyhteisö, talkoo- tai työporukka taikka yritys.

100tekoa.oulu.com/ ilmoita-teko/

PANNAAN TÖPINÄKSI! 100 tekoa. Oulusta -ohjelma haastaa myös Pyörteen lukijat ehdottamaan pieniä ja suuria tekoja, joilla Oulusta tehdään entistä ehompi. teksti MINNA VÄNSKÄ kuva PÄIVI RÜCKER 100 TEKOA -OHJELMA kokoaa Oulun seu-

dun kunnat yhteen ja antaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa esille eteenpäin vieviä ja ilahduttavia tekoja. *) – Oululaiset ovat aina tehneet paljon. 100 tekoa on työkalu, jolla nostamme kissan häntää vielä enemmän. Tässä kaupungissa tehdään ja tapahtuu monella saralla, tämä ei ole mitään markkinointihuubaa, toteaa projektipäällikkö Suvi Ilvesviita BusinessOulusta.

Ohjelma starttasi syyskuun puolessa välissä.

Ensimmäiseksi teoksi nostettiin Oulun uudistunut lentokenttä, joka vaikuttaa koko Suomen lentoliikenteeseen. Toinen 100 tekoa -tunnustus myönnettiin Rotuaarin uudistustyölle. Kol-

mannen tunnustuksen saivat Ahtisaari-päivänä – Haastamme ihmisiä tekemään uusia jutSovittelija-palkitut oppilaat. tuja ja kertomaan niistä. Jos teoksi ehdotetaan jotain rakennusprojektia, emme odota, että se olisi valmis. Kunhan se on tekeillä ja YKSI TEKO JOKA TOINEN VIIKKO Jatkossa uusia tekoja julkistetaan joka toinen loppu häämöttää.

Kaikki teot ovat tervetulleita: erikokoiset viikko kolmen vuoden ajan. Uudet tunnustukset julkistetaan 100 tekoa -ohjelman sivuilla ja ja -tasoiset erilaisilta toimialoilta. Teot voine nostetaan esiin, teon koosta riippuen, pai- vat esimerkiksi parantaa palveluita ja ihmiskallisessa, valtakunnallisessa tai kansainväli- ten arjen sujuvuutta tai kehittää liikennettä, ympäristöä ja kaupunkikulttuuria. Niilä voisessä mediassa.

Ensimmäiset kolme tekoa ovat olleet suu- daan myös edistää koulutusta, yrittämistä ja ria, mutta Ilvesviita kannustaa osallistumaan matkailua.

100 teon valintaryhmä esittää jurynä toimyös pienemmillä teoilla, joiden takana on suurempi ajatus. mivalle kaupunkiseudun markkinointi- ja viestintäryhmälle, mitkä teot otetaan mukaan ohjelmaan.

”Emme odota, että teko olisi valmis. Kunhan se on tekeillä ja loppu häämöttää.”

8

Järjestyksessään toinen 100 tekoa -tunnustus myönnettiin Rotuaarin uudistustyölle.

Esimiehenä

TIETO MUUTOKSISTA LUO TURVALLISUUDEN TUNNETTA Oulunsalon vs. kunnanjohtaja Sirkka Ylitervo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä saa uuden Oulun tuomista muutoksista ajantasaista tietoa.

Tiedonsaanti on tärkeää, vaikka kaikki muutokset eivät suoraan vaikuttaisi jokaisen työtehtäviin. teksti LEILA UOTILA kuva JUHA SARKKINEN

K

untaliitoksen lähestyminen näkyy monen työntekijän työpöydällä kiristyvänä työtahtina. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita lukuun ottamatta liitoskuntien palvelut siirtyvät Oulun järjestämisvastuulle jo ensi vuodenvaihteessa. Oulunsalon kunnan työntekijöistä noin puolet on ensi vuoden alusta alkaen Oulun kaupungin työntekijöitä, mutta työnteko jatkuu pitkälti nykyisissä toimipisteissä Oulunsalossa. − Aika kuntaliitoksen alla on hyvin hektistä, mutta otan tämän eräänlaisena projektina muistaen, että kiireisin vaihe päättyy vuonna 2012. Kuntaliitos on positiivinen mahdollisuus, joka kuitenkin luonnollisesti synnyttää kysymyksiä. Suurimmalla osalla työntekijöistä työ ei muutu, vaikka esimies vaihtuisikin, Ylitervo muistuttaa.

”Ilman keskustelua ei voida tietää, mitä ruohonjuuritasolla halutaan.”

PYÖRRE 6/2011

ESIMIES TURVAA TIEDONKULKUA Työntekijöiden luotsaaminen muutoksen aallokossa edellyttää kunnanjohtajalta erityistä aktiivisuutta tiedottamisessa. Jotkut toivoisivat tietoa nopeammin, mutta useimmat suhtautuvat tilanteeseen luottavaisesti: henkilöstöllä on liitoksessa hyvä työsuhdeturva. Esimiehenä Ylitervo kokee suurimmaksi haasteekseen juuri muutoksista tiedottamisen ja henkilöstön ajan tasalla pitämisen. − Henkilöstöllä pitää olla joka hetki tieto siitä, missä mennään. Oma tulevaisuus ja työtehtävät kiinnostavat luonnollisesti jokaista. Tämä on koko uuden Oulun 13 000 työntekijän yhteistyöprojekti, Ylitervo sanoo.

Ylitervo välittää tietoa luottamushenkilöille, johtoryhmälle ja esimiehille, jotka huolehtivat tiedon kulkemisesta eteenpäin kaikille työntekijöille. Tiedottamisesta huolehditaan myös keskitetysti kaupungintalolta käsin. − Olen aina käytettävissä työpaikkakokouksiin ja olenkin osallistunut asian tiimoilta lukuisiin palavereihin eri toimipisteissä. Tehtäväni on myös kuunnella henkilöstöä ja viedä heidän viestiään päättäviin elimiin ja uuden Oulun valmisteluun. Ilman keskustelua ei voida tietää, mitä ruohonjuuritasolla halutaan, Ylitervo painottaa.

9

Työkalupakki

MIELI

VIRITTYY MUUTOKSEEN omassa tahdissaan

Ihanteellinen muutostilanne on kokonaisvaltainen kokemus, jossa koko organisaatio kokee muutoksen samassa rytmissä ja yksilöt huomioiden. Muutoksen kokemus on aina yksilöllinen. teksti HEINI SANTOS kuva SHUTTERSTOCK

M

uutoksen taustalla on aina ajatus paremmasta huomisesta. Usein kyse on kuitenkin organisaation näkökulmasta, eikä se välttämättä kohtaa yksilöiden kokemuksia – muutokseen liittyy aina myös luopumista, vanhasta pois oppimista ja uuden oppimista.

– On tyypillistä, että ihmiset elävät muutoksia eri rytmeillä. Toiselle joku asia on jo selvä, kun toinen vielä prosessoi sitä. Esimiehillä on usein laajemmat tiedot asioista ja he saavat ne muita aikaisemmin, mikä on joissain tapauksissa jopa strategisesti perusteltavaa, kertoo Lapin yliopiston hallintotieteiden professori Antti Syväjärvi.

Erityisen tärkeää muutostilanteessa on panostaa henkilöstölähtöisen johtamiseen ja muutoksen psykologiseen aspektiin.

ANNA AIKAA MUUTOKSELLE Olipa kyseessä sitten esimies tai rivityöntekijä, muutostilanteessa on erityisen tärkeää antaa yksilöille riittävästi aikaa käydä läpi muutoksen herättämiä ajatuksia. Koko organisaatiolla tulisi olla yhteinen ymmärrys muutoksen tarpeista ja päämääristä. Erityispanostusta kaivataan myös ihmisten johtamisosaamiseen.

10

– Johtamisessa pitää olla aidosti kiinnostunut ihmisestä ja siitä, miten ihminen kokee asioita. Hyvä johtaja näkee muutoksessa mahdollisuuksia, ja mahdollistaa positiiviset kokemukset. Ilman niitä muutoksesta tulee päämäärätöntä siirtymistä paikasta toiseen, mikä on yksilön kannalta hyvin huolestuttava tilanne, Syväjärvi pohtii.

tejä, kuten dialogia. Jos asiat tapahtuvat liian nopeasti, ei ehditä kuin purnaamaan. Hyvällä esityöllä ihmiset saadaan mukaan muutokseen, hän opastaa.

KOKEMUKSIA EI VOI MITATA MITTANAUHALLA Uuden Oulun tilanteessa on kysymys hyvin monimuotoisesta organisaatiosta, joka kuhisee korkeasti koulutettuja oman alansa erikoisosaajia – monisyisiä, subjektiivisia toimijoita, joilla on mielipiteitä ja ajatuksia. Ei voi siis olettaa, että ihmiset täysin kritiikittä suostuvat kaikkeen, mitä heille ehdotetaan. Patenttiratkaisujen sijaan muutoksessa tarvitaan räätälöintiä.

Muutosvastarinta syntyy, kun oma tilanneanalyysi, tarpeet ja pyrkimykset ovat tavoitteellisesti ristiriidassa sen kanssa, mitä yhteisössä on tapahtumassa. Silloin on tärkeää muistaa, että työyhteisöllä on oma tarkoituksensa.

Syväjärvi korostaakin hyvän valmiste– Kaikkea vastuuta ei voi sysätä johtamiselle, lun merkitystä. Muutoksilla on usein turhan vaan yksilön on oltava itse aktiivinen ja myös kiire. Kun puhutaan ihmisen muutosdynamii- suostuttava johdettavaksi. Työt, tavat ja odokasta, puhutaan ennemminkin kuukausista ja tukset muuttuvat. Muutos on pysyvä olotila, ja vuosista. muutosta seuraa vielä muutoksen jälkeenkin, – Pöytäkirjat kulkevat nopeammin kuin Syväjärvi muistuttaa. ihmismieli. Ihmisten kannalta valmistelussa pitäisi olla alhaalta ylöspäin kulkevia element-

”Muutoksessa on annettava aikaa dialogille. Jos asiat tapahtuvat liian nopeasti, ei ehditä kuin purnaamaan.”

1. Kohtaa asiat ja valmistele.

Yksilön muutos alkaa tilanneanalyysillä. On tärkeää hyväksyä ajatus siitä, että muutos on pysyvä olotila ja keskittyä positiiviin asioihin. Mitä on tapahtumassa? Miten suhtaudun siihen? Minkälaisia tavoitteita asetan itselleni?

2. Ota muutos vastaan.

Iloitse oppimistasi uusista asioista, ja rakenna asenteesi hyvien asioiden varaan. Mitä hyvää muutoksella on antaa minulle? Mitä voin itse tehdä onnistuneen muutoksen eteen?

3. Arvioi kokonaisuutta.

Arvioi muutoksen sujumista kokonaisvaltaisesti. On aika ylläpitää saavutettua hyvää. Miltä minusta tuntuu? Pääsinkö tavoitteeseeni? Onko joku asia jäänyt nakertamaan mieltäni? Voinko tehdä asialle jotain?

Miten olen selvinnyt muutoksesta tähän mennessä? Mitä hyvää muutoksesta on seurannut?

KAKSI VINKKIÄ JOHTAJALLE: 1. Huomioi kokemuksellisuus.

Kokemukset määrittyvät ihmisten mukaan, kokemuksia seuraa toiminta.

2. Tuo esille positiivisia asioita.

Huomio voi kohdentua hyvään ilman, että huonot asiat jätetään huomiotta.

UUSI MENETELMÄ TYÖHYVINVOINNIN KOHENTAMISEEN

lu Toimiva työka ssa! myös muutokse

teksti MINNA VÄNSKÄ kuva ULLA KESKI-FILPPULA

S

erviisissä kokeiltiin uutta tapaa parantaa työhyvinvointia: Kastellin tiimi pureutui arjen sujuvuutta hankaloittaviin ongelmiin ja häiriöihin työprosessilähtöisellä työpaikkaselvityksellä.

Kyseessä on uusi menetelmä, jolla henkilöstö, esimiehet, työnantaja ja Oulun Työterveys laativat yhdessä työpaikan hyvinvointiselvityksen. Siinä selvitetään, miksi työ ei suju odotusten mukaan ja sujuvoitetaan ongelmallisia toimintatapoja. Samalla työhyvinvointi kohenee.

Kastellin tiimissä työpaikkaselvitys laadittiin viiden, noin kuukauden välein pidetyn tapaamisen pohjalta. Tapaamisissa arkea pohdittiin yhdessä: työterveyshuollon työntekijä keskusteli työntekijöiden ja esimiesten kanssa ja antoi tehtäviä seuraavaa tapaamista varten. Esimiehille järjestettiin myös erilliset tapaamiset, joissa tarkasteltiin esimiehen työn muuttumista.

Lopuksi pidettiin arviointikeskustelu.

– Kastellin tiimissä menetelmästä on hyvät kokemukset. Ymmärsimme, ettemme voi tehdä työtämme miten tahansa, sillä palvelusopimukset sitovat meitä. Työpaikkaselvitys toi punaisen langan tekemiseen, strategiatkin kirkastuivat siinä samalla, kertoo henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen.

Menetelmän avulla työntekijät voivat itse vaikuttaa oman työnsä ja työhyvinvointinsa kehittämiseen. Esimiehet puolestaan voivat avata ja perustella joskus abstrakteiltakin tuntuvia asioita. Johto voi tuoda esiin työhön vaikuttavia reunaehtoja, kuten taloudellisia rajoitteita ja päätöksentekijöiden näkökulmaa. Lisäksi eri organisaatiotasoilla työskentelevät oppivat ymmärtämään paremmin toistensa kokemuksia ja näkökulmaa.

– Tämä on työskentelytapa, jossa tarvitaan aikaa ajattelulle, tekemiselle ja uuden oppimiselle. Paremman työhyvinvoinnin aikaansaaminen ei ole temppu, joka tehdään sormia napsauttamalla, muistuttaa työterveyslääkäri Kirsi Taskinen.

MITÄ HYÖTYÄ TYÖPROSESSILÄHTÖISESTÄ TYÖPAIKKASELVITYKSESTÄ ON? Työntekijälle ja työyhteisölle: Työntekijä saa helpotusta työssään kuormittaviksi kokemiinsa seikkoihin, mikä heijastuu koko tiimin työskentelyyn. Yhdessä pohtiminen lisää yhteisöllisyyttä.

Esimiehelle: Esimies voi kehittää itseään ja tarkastella työtään paremmin. Menetelmä auttaa myös keskustelevan työskentelykulttuurin luomisessa.

Työnantajalle: Strategia jalkautuu paremmin työntekijöiden perusarkeen. Työprosessilähtöisellä työpaikkaselvityksellä investoidaan parempaan työhyvinvointiin.

Lisätietoja: työterveyslääkäri Kirsi Taskinen Oulun Työterveys, kirsi.taskinen@ouka.fi

Verve Symposiumissa alkusyksystä esitettyyn arvioin arviointikeskusteluun osallistuivat Serviisistä Kastellin tiimin palveluesimies Helmi Palosaari (vas.), henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen (selin edessä) ja johtaja Riitta Lappalainen (oik.) sekä Oulun Työterveydestä työterveyshoitaja Marja Järvelä (toinen vasemmalta) ja työterveyslääkäri Kirsi Taskinen (takana).

Kuulijoina oli iso salillinen työelämän kehittämisen edustajia ja asiantuntijoita.

PYÖRRE 6/2011

Miten suhtautua muutokseen?

11

Jyrkin sanoin

Inhimillisyyden palikoita Ensimmäinen muutostilanteessa esiin nouseva kysymys on yleensä se, mitä itselle tapahtuu. teksti HEINI SANTOS kuvitus KIRSI TAPANII

I

nhimillisyyden kokemus työelämässä rakentuu monista palasista. Kun työympäristö on kunnossa, tehtävien määrä ja laatu sopiva ja motivaatio kohdallaan, syntyy kokemus oikeudenmukaisuudesta ja huolenpidosta.

– Olemme siinä mielessä poikkeustilanteessa, että vakituisille työntekijöille on luvattu irtisanomissuoja.

Voimme siis luottaa siihen, että ketään ei irtisanota kuntaliitoksen takia, ja työ jatkuu tavalla tai toisella vuoden 2017 loppuun asti, sanoo palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.

Irtisanomissuojan lisäksi kaupunki huolehtii työntekijöistään monin keinoin, jotka Ojalan mukaan ovat välttämättömiä, joskaan eivät yksin riittäviä, takaamaan ihmisten jaksamista työssään.

TERVEYS NÄKYY TYÖSSÄ Monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, tuettuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksia, työmatkatukia...

Täkyjen taustalla on halu varmistaa kaupungin henkilöstön työkyvyn säilyminen. Laajennettu työterveyshuolto tarjoaa enemmän kuin vain lakisääteiset terveystarkastukset.

– Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Terveydentilaa arvioitaessa on hyvin tärkeää, että terveydenhoidon ammattilainen tuntee ja ottaa huomioon myös työpaikan olosuhteet, Ojala huomauttaa.

"Irtisanomissuojan lisäksi kaupunki huolehtii työntekijöistään monin keinoin."

Nämä kaikki ovat kuitenkin pieniä tekijöitä, jos työn tekemisen perusta – esimerkiksi toimiva organisaatio, selkeät tehtävät ja johtaminen – ei ole kunnossa. Jos työsuorituksessa havaitaan selvä muutos, tulisi heti selvittää, mistä kiikastaa. Varhaisen puuttumisen mallilla pyritään puuttumaan esimerkiksi orastaviin päihdeongelmiin jo varhain.

– Inhimillisyys on myös virheiden tekemistä. Etenkin muutostilanteessa joudutaan välillä tekemään päätöksiä puutteellisilla tiedoilla. Ensimmäinen askel on hyväksyä se, että virheitä tulee, ja pyrkiä sitten toimimaan paremmin, Ojala miettii.

12

Elinvoimaisuustoimikunta valmistelee yhdistymishallitukselle Oulun elinvoimaisuus -ohjelman, johon kootaan uuden Oulun elinvoimaisuustekijät tavoitteineen ja toimenpide-ehdotuksineen.

MISTÄ ON ELINVOIMAINEN UUSI OULU TEHTY? teksti MINNA VÄNSKÄ kuvitus LINDA HALENIUS (kuvat Hannu Kangas, Shutterstock)

UUDEN OULUN KULMAKIVET Koulutus ja osaaminen on keskeinen osa-alue uuden Oulun elinvoimaisuuden ohjelman laatimisessa, sillä sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Viime keväänä yliopisto, ammattikorkeakoulu ja eri oppilaitokset esittäytyivät toimikunnalle.

– Esittelyt olivat erittäin mielenkiintoisia. Pääsimme kiinni paitsi koulutuksen ja osaamisen nykytilanteeseen, myös olemassa oleviin haasteisiin. Toinen kierros koulutuslaitosten kanssa pidetään ensi vuoden aikana, Ronkainen kertoo.

Tavoitteena on saada uuteen Ouluun mahdollisimman hyvä koulutuksen tarjonta ja laajuus siten, että työmarkkinoiden kysyntään voidaan vastata.

– Näiden asioiden kanssa joudumme askartelemaan vielä paljon ja esimerkiksi koulutuspolitiikkaan vaikuttamisessa tarvitsemme onnistunutta edunvalvontaa, Ronkainen toteaa.

Koulutus ja osaaminen nivoutuvat tiiviisti yhteen myös työllisyyskysymysten kanssa. Uudessa Oulussa erityisesti nuorisotyöllisyyden haasteita riittää. Ronkainen näkee, että Oulu tarvitsee kasvuhakuisia yrityksiä: paras tapa huolehtia työllisyyden parantamisesta on houkutella Ouluun myös uusia työllistäviä yrityksiä.

Sitähän me tietysti tässä ohjelmassa haemme – uuden Oulun vetovoimaisuuden lisäämistä.

– Sitähän me tietysti tässä elinvoimaisuuden ohjelmassa haemme – uuden Oulun vetovoimaisuuden lisäämistä. Keskeistä on, että jo täällä toimivat yritykset ovat kiinnostuneita kehittämään toimintaansa ja myös uusia kasvuhakuisia yrityksiä alueelle tarvitaan. Siksi meillä pitää olla koulutettua ja osaavaa työvoimaa sekä kiinnostava, viihtyisä ja monipuolinen kaupunki. Näiden tartuntapintojen ja yhtymäkohtien löytäminen ja niihin vaikuttaminen on tärkeä osa-alue lopullisessa ohjelmassa, Ronkainen kiteyttää.

Elinvoimaisen Oulun elementit: • Tasapainoinen, hallittu talous • Kehittynyt elinkeinoelämä ja yrittäjyys • Koulutus ja osaaminen, työmarkkinoiden kysyntään vastaaminen • Parantunut työllisyys, erityisesti nuorisotyöllisyys • Viihtyisä ja houkutteleva sekä kestävän kehityksen mukainen kulttuuriympäristö, elinvoimaisen uuden Oulun vetovoimatekijä Kahdeksanjäsenisen elinvoimaisuustoimikunnan puheenjohtaja on Eero Halonen ja henkilöstön edustaja Tenho Kiljander.

Valmistelijoina toimivat Timo Kenakkala ja Jarmo Ronkainen, asiantuntijoina Juha Ala-Mursula, Timo Mäkitalo, Jouko Leskinen ja Samu Forsblom. Toimikunnan sihteeri on Kaija Puhakka.

PYÖRRE 6/2011

E

linvoimaisuustoimikunnan tehtävänä on laatia yhdistymishallitukselle ehdotus uuden Oulun elinvoimaisuuden ohjelmasta. Kuluneen vuoden aikana kahdeksanjäseninen toimikunta on perehtynyt kattavasti uuden Oulun elinvoimaan vaikuttaviin viiteen osa-alueeseen: elinkeinoelämään, työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, moni-ilmeiseen kaupunkikulttuuriin sekä ympäristö-, maankäyttö- ja liikenneasioihin.

– Tämä kokonaisuuden hahmottaminen on verkostoitumista eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Kun taustoitusvaihe on valmis, toimikunta jatkaa varsinaista valmistelutyötä, kertoo Jarmo Ronkainen, toinen toimikunnan valmistelijoista.

Apuna valmistelutyössä käytetään muun muassa eri sidosryhmien, Oulun kaupungin ja BusinessOulun asiantuntijoita. Ronkaisen mukaan tavoitteena on, että ohjelma olisi valmis ”kesän korvalla”.

13

koonnut MINNA VÄNSKÄ

Ilmoitustaulu

Ryhdy ekotukihenkilöksi teksti HANNA-MARI KOIVUKOSKI OULUN KAUPUNGISSA aloitetaan ilmasto- ja ener-

giapainotteinen ekotukitoiminta, jossa vapaaehtoisia työntekijöitä koulutetaan ekotukihenkilöiksi työyhteisöihin. Ekotukihenkilö opastaa ja kannustaa muita ympäristötyöhön; ympäristövastuullisuus ja -tietoisuus arjen toiminnassa vahvistuvat. Yksittäisen ekotukihenkilön taustalla toimii motivoitunut ja innostunut ekotukihenkilöverkosto.

Ekotuen peruskoulutuksen kesto on kaksi puolikasta päivää. Kouluttajina toimivat Oulun kaupungin asiantuntijat. Katso koulutuspäivät keskitetystä koulutusohjelmasta ja ilmoittaudu!

Lisätietoja: Hanna-Mari Koivukoski Oulun seudun ympäristötoimi hanna-mari.koivukoski@ouka.fi puh. 044 703 6793

BusinessOulu – yhteen vai erikseen?

BusinessOulu kirjoitetaan yhteen, molemmat sanat isoilla kirjaimilla. Viestinnän asiantuntija Tero Suutari BusinessOulusta perustelee kirjoitusasua näin: – Yhteen kirjoitettuna BusinessOulu on erisnimi, erikseen kirjoitettuna se olisi ollut enemmänkin asia.

Kun nimeä mietittiin, oli selvää, että esimerkiksi medialle nimen oikeinkirjoitus

voi aluksi tuottaa vaikeuksia. Vähitellen lehdistökin on oppinut kirjoittamaan sen oikein. Liikemerkissämme sanat ovat erikseen, sillä halusimme käyttää Oululogoa, jonka suoja-alueita pitää kunnioittaa. Virallisissa yhteyksissä, kuten pöytäkirjoissa ja sopimuksissa, käytämme virallista nimeämme BusinessOulu liikelaitos.

90 vuotta eikä suotta!

JYTY OULU RY kiittää jäseniään ja yhteistyö-

kumppaneitaan muistamisesta ja osallistumisesta juhlavuoden tapahtumiin. Pääjuhlaa vietettiin 8.10.2011.

Jatketaan yhteistyöllä kohti satasta.

14

Uutta Oulua juhlitaan vuonna 2013 Viiden kunnan muodostamaa uutta Oulua juhlistetaan koko vuoden 2013 ajan. Kevään 2012 aikana järjestetään ideointityöpajoja, jotta mahdollisimman moni uuden Oulun asukas pääsee vaikuttamaan juhlavuoden ohjelmaan.

Juhlavuoden projektipäällikkö ja tuottaja on Heli Metsäpelto, johon voi ottaa yhteyttä juhlavuoteen ja juhlien ideointiin liittyvissä asioissa: heli.metsapelto@ouka.fi tai 044 703 7554.

Juhlatoimikunta tekee esityksen vuoden 2013 ohjelman yleissuunnitelmasta, organisaatiosta ja taloussuunnitelmasta.

Uuden Oulun juhlatoimikunnan jäsenet ovat Kyösti Oikarinen (puheenjohtaja), Matti Roivainen, Irma Pellinen, Ritva Kitinoja, Mikko Marjomaa, Eero Halonen, Aila Postareff-Jurvelin, Veikko Ervasti, Anne Huotari, Timo Autio, Anne Snellman ja Marja-Leena Kemppainen. Henkilöstön edustajana toimii Seija Tervonen ja asiantuntijajäseninä toimivat suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen ja viestintäjohtaja Sirkka Keränen.

Oulun maskottiasut lainaksi tapahtumiin OULUN KOLMESTA MASKOTISTA, violetista Oulasta, pinkistä

tään pallo-elementtejä Oulu-logon yhteydessä. Uudistuksen yhteyOuliinasta ja limenvihreästä Ölö- dessä graafiseen ilmeeseen lisättiin vistä on tehtymaskottiasut, joita myös värejä. kaupungin eri tahot voivat laiMaskottiasut on suunnitellut nata esimerkiksi messuille ja las- oululainen käsityöalan ammattilaiten tapahtumiin. Jokaiseen asuun nen Seija Mällinen nappikauppa kuuluu pallopuku, kauluri, lakki ja Kikasta. aurinkolasit.

Mistä idea moisiin maskotteihin Pukujen varaukset: sai alkunsa, tiedotuspäällikkö Eila tiedotuspäällikkö Eila Vähäkuopus eila.vahakuopus@ouka.fi, Vähäkuopus?

– Oulun kaupungin päivitetystä puh. 044 703 1141 graafisesta ilmeestä, jossa käyte-

Muutosviestinnälle kouluarvosana 7-

Palautetta Pyörteen lukijoilta

YHDISTYVIEN KUNTIEN HENKILÖSTÖLTÄ kysyttiin verk-

PYÖRTEEN LUKIJAKYSELY

kotutkimuksella mielipiteitä uuden Oulun henkilöstöviestinnästä ja muutosjohtamisesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, ollaanko oikealla tiellä ja mitä täytyy parantaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 761 henkilöä, jotka edustavat hyvin uuden Oulun henkilöstörakennetta. Kouluarvosanaksi muutosviestintä sai 7-.

Keskeisiksi kehittämiskohteiksi kyselyssä nousivat johtaminen ja esimiestyö, joihin liittyvät henkilöstön huomioonottaminen, kuuleminen ja motivointi. Muutokselle kaivattiin kasvoja.

tehtiin Akkunassa numeron 4/11 ilmestyttyä, ja siihen vastasi 124 työntekijää. Vastaukset eivät siis ole kattavia, mutta suuntaaantavia kylläkin.

Vastaajat kokivat Pyörteen omakseen ja pitivät sitä hyvänä kokonaisuutena. Lehti luettiin pääsääntöisesti ”hyvin tarkkaan” tai ”valikoiden kiinnostavat artikkelit”. Palaute oli yleisesti ottaen positiivista, mutta saimme myös rakentavaa palautetta. Kiitos siitä.

Joidenkin vastaajien mielestä lehti ilmestyy liian harvoin, mutta valitettavasti ilmestymiskertoja ei kuitenkaan lisätä.

Osa vastaajista oli sitä mieltä, että Pyörrettä ei tarvitsisi jakaa

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Eli mietitään asioita rauhassa, kysytään työntekijöiltä ja tehdään vasta sitten, eikä päinvastoin!”

Pyörre kiittää kaikkia vastanneita!

”Uskaltakaa tehdä päätökset ripeästi, sillä tietämättömyys on pahin peikko henkilöstölle.”

Onnea voittajille!

Lue muutosviestintäkyselyn tulokset Akkunasta tai kysy lisätietoja oman kuntasi viestintävastaavalta.

Tyylikkään läppärilaukun I bike Oulu -heijastimella varustettuna itselleen voittivat Kimmo Karjalainen, Maritta Lumila ja Arja Koskenkorva. Voittajille on ilmoitettu onnenpotkusta henkilökohtaisesti.

Vastaa ja voita!

HENKILÖSTÖKASSAN ASIAKASKYSELY

lähetettiin sähköpostitse henkilöstökassan asiakkaille viikolla 49. Asiakaskysely tehdään zef-kyselynä. Kyselyyn voi vastata myös paperisena versiona henkilöstökassassa osoitteessa Torikatu 10.

Vastausaikaa on 23. joulukuuta asti.

Toivomme, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Pyrimme kyselyllämme parantamaan ja kehittämään palveluamme. Voit kirjoittaa kyselyssä myös terveisesi henkilöstökassalle – niin harmituksen aiheet kuin kiitoksetkin.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Stockmanniin. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Lämmin kiitos kaikista osakseni tulleista huomionosoituksista jäädessäni vale-eläkeläiseksi.

Eero Ylitalo

Parhaimmat kiitokset muistamisistanne Oulun kaupungille, työkavereille ja yhteistyökumppaneille jäädessäni pois Tilakeskuksen johtajan tehtävistä 3.8.2011.

Jukka Heikkilä

PYÖRRE 6/2011

MALTTIA VAI ROHKEUTTA? Muutosviestintäkyselyssä vastattiin ahkerasti avoimiin kysymyksiin. Esimerkiksi päätöksentekoon vastaajat toivoivat malttia ja kiireen rauhoittamista, toisaalta rohkeutta ja nopeita päätöksiä.

kotiin, ehkä pelkkä verkkolehti riittäisi. Toimitusneuvoston näkemyksen mukaan Pyörrettä lukevat myös perheenjäsenet. Pelkkä verkkolehti ei riitä, sillä moni työntekijä ahertaa toimiston ulkopuolella, ”irti” tietokoneista.

Vastaajat toivoivat enemmän juttuja tavallisista työntekijöistä, myös työhyvinvointia toivottiin käsiteltävän enemmän. Lisäksi uusi Oulu askarruttaa. Toimitus on pistänyt palautteet mietintämyssyyn. Ehkä toiveet toteutuvat ensi vuonna – ainakin osittain.

15

Perinteiset Kierikin joulumarkkinat järjestettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna.

Työpäivä

Joulutunnelmaa

KIVIKAUDELTA

ikeskuksen isiinsa Kierikk ja Kierikin johta myyjäisissä. lu u jo sä is is perinte aatuinen rikki on ainutl ie K tä et a, ta painot yntää myös nnattaa hyöd ka ta jo a, ar voimav

tuvat to historia kietou

ssa.

uudessa Oulu

16

tinen

ierikin kivikau

ma ja K Joulun tunnel

teksti PIA VUOLTEENAHO kuvat JUHA SARKKINEN

I

ijoen varrella, keskellä Yli-Iin rauhaa, sijaitsee kivikautinen keskus Kierikki. Siellä järjestetään vuosittain perinteiset joulumyyjäiset. Tuotteitaan pääsevät myymään niin lähiseudun yksityisyrittäjät kuin harrastelijatkin. Tänä vuonna myyjiä on paikalla noin 100 kilometrin säteeltä. Myyntipöydiltä löytyy kaikkea käsitöistä leivonnaisiin ja keramiikasta koruihin.

– Ajatuksena on, että tämä olisi paikallinen tapahtuma, kertoo museoamanuenssi Miska Sliden.

Kierikissä yhdistyvätkin ainutlaatuisella tavalla paikallisuus ja kansainvälisyys, jota tukee johtaja Leena Lehtisen maailmalta hankkima kokemus.

USKALLUSTA MAAILMALTA Pudasjärveltä lähtöisin oleva Lehtinen on vuosien varrella vieraillut mitä eksoottisimmissa kohteissa. Matkakohteiden värikkäältä listalta löytyvät muun muassa Algeria, Namibia sekä Siperia, jonne Lehtinen oli mukana järjestämässä harrastelijoiden arkelogiamatkoja 1990-luvulla. Kansainvälisestä kokemuksesta on etua myös Kierikissä: matkustaminen on tuonut Lehtiselle niin perspektiiviä kuin uskallustakin.

– Pystyn samastumaan asiakkaaseen ja tiedän Kierikin aseman suhteessa muihin Euroopan vastaaviin keskuksiin, sillä olen itse kiertänyt niitä paljon. Suhteiden luominen on helppoa, en vierasta ulkomaalaisia kontakteja, Lehtinen kertoo.

Kierikkiin Lehtinen päätyi 2000-luvun alussa sattuman kautta. Hän haki sinne avoimen lehti-ilmoituksen perusteella.

– Minulla ei ollut mitään käsitystä, että minut valittaisiin. Olen luonteeltani korvenraivaaja, kiinnostunut kaikesta uudesta, Lehtinen kertoo.

Lehtisen työnkuva Kierikissä on moninainen. Pienen keskuksen johtajana hän kokee itsensä “duunariksi” eikä kaihda käytännön työtä. Reilun kahden vuoden virkavapaan jälkeen hän onkin työskennellyt esimerkiksi lipunmyynnissä ja opastanut koululaisryhmiä. Ensi vuonna Lehtisen työnkuvaan kuuluu enemmän uuden organisoimista, ja hän kertookin olevansa innostunut aloittamastaan johtamiskoulutuksesta.

Kokoustamaan Kierikkiin?

Kierikkikeskus on oiva paikka myös erikokoisten kokousten järjestämiseen.

Päärakennuksen auditorioon mahtuu jopa 80 henkilöä, parinkymmenen hengen palaverit onnistuvat kokousrakennus Meripihkassa. Kierikissä on myös ravintola, josta voi tilata kokoustarjoilut omien toiveiden mukaan.

Lisätietoja: asiakaspalvelu@kierikki.fi, puh. (08) 5585 8265

Leena Lehtinen

PYÖRRE 6/2011

"Pienen keskuksen johtajana olen duunari. Virkavapaan jälkeen opettelen työntekoa."

17

AVOIMIN MIELIN KOHTI UUTTA Kierikki siirtyy vuoden 2012 alusta lähtien Oulun maakuntamuseon alaisuuteen. Lähestyvä muutos otetaan vastaan mielenkiinnolla.

Kivikautinen joulu-ukko Pentti Kela on Kierikin luottoshamaani.

AINUTLAATUINEN VOIMAVARA Kierikin joulumarkkinoilla tunnelma on ainutlaatuinen. Kaiuttimista kantautuu joululauluja, ulkona porot ajeluttavat myyjäisiin poikenneita vieraita. Osa myyjistä istuu pöytiensä takana neulomassa, ja ravintolassa on tarjolla jouluinen lounasbuffet. Oman persoonallisen lisänsä päivään tuo kivikautisena joulu-ukkona toimiva Pentti Kela.

“Oman persoonallisen lisänsä myyjäisiin tuo kivikautinen joulu-ukko.”

– Hän on luottoshamaanimme, Sliden kuvailee hymyillen Kelaa, joka on toiminut omien sanojensa mukaan “sivutoimisena shamaanina” jo useita vuosia.

Paikalla on useita perheitä ja tunnelma on rennon kiireetön. Kierikin myyjäisissä sekoittuvat omaleimaisella tavalla jouluinen tunnelma ja paikan kivikautinen historia. Leena Lehtinen toivookin yleisön tunnistavan Kierikin ainutlaatuisen arvon.

– Kierikki on nimenomaan resurssi ja voimavara, jota kannattaa hyödyntää – koko uuden Oulun alueella ei ole vastaavanlaista kohdetta, joka tarjoaisi näkymän yhtä kauas historiaan, Lehtinen painottaa.

18

– Odotan muutosta avoimella mielellä. Nyt asiaan on ehtinyt jo totutella, asiakaspalveluvastaava Lea Kynkäänniemi toteaa.

– Käytännön asiat ovat vielä hakusessa. Järjestelmät muuttuvat, mutta Kierikin käytäntöjä tämä tuskin muuttaa kovin voimakkaasti, museoamanuenssi Miska Sliden lisää.

Kierikissä muutos koetaan ensijaisesti positiivisena asiana.

Hyviksi puoliksi työntekijät listaavat muun muassa uudet työkaverit, uudet haasteet sekä entisestään lisääntyvän yhteis-

työn esimerkiksi markkinoinnin saralla. Käytännön tasolla Kierikissä uudistuvat esimerkiksi tiedonhallintajärjestelmät. Johtaja Leena Lehtinen kuvailee muutosta tahdiltaan varsin nopeaksi, mutta kuten kaikkeen uuteen, suhtautuu hän siihen ennen kaikkea innolla.

– Kyseessä on suuri muutos, mutta asioilla on tapana järjestyä, Lehtinen tiivistää.

Miska Sliden (vas.) ja Lea Kynkäänniemi odottavat liittymistä Oulun maakuntamuseon alaisuuteen positiivisella mielellä.

Kolumni

kuvitus KIRSI TAPANI

"Pienillä teoilla saa aikaan suurta."

mioon sekä kotona että työelämässä. Ihmisellä on oma arvonsa taustoista, titteleistä ja muista ulkoisista seikoista huolimatta. Lapsuudesta muistan opettajaisäni neuvon ”kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, niin herrat kuin narrit”.

Kirjailija Michael Connelly on todennut, että joko kaikki ovat tärkeitä tai kukaan ei ole tärkeä.

Työelämän haasteet ovat nykyään esillä monissa keskusteluissa. Onneksi vielä kuulee paljon kannustavia esimerkkejä, miten työpaikoilla on yhä löytynyt myös inhimillistä otetta kaiken talouden, strategioiden ja uusien toimintamallien ohella. Jokainen työpaikalla työskentelevä voi omalta osaltaan ottaa käyttöön inhimillisiä toimintamalleja: kohtaamisessa katsotaan silmiin, hymy ei maksa mitään. Tervehtiminen on luontainen tapa kohdata toiset ihmiset. Ja kaiken lisäksi tämä ei vie aikaa sen enempää kuin kaiken ohittava kiireinen kohtaaminen.

Esimiestyössä tulen usein ajatelleeksi, miten pienillä teoilla saa aikaan suurta. Kun kysymme toiselta ”miten voit”, voimme tietämättämme pelastaa hänen päivänsä. Ja jos vielä maltamme todella kuunnella vastauksen, se on jo bonusta.

Sama toimii myös toisin päin. Muistan erään henkilön, joka oli kanssani samassa työpaikassa vain muutaman viikon. Hän kysyi minulta, miten päivä on mennyt. Se jäi kyllä mieleen ja tuntui hyvältä.

Päiväkotielämässä sattuu ja tapahtuu monenlaista. Meneillään olevat jouluvalmistelut lasten kanssa lisäävät iloa, ja lasten odottava ilo tarttuu myös aikuisiin. Usein kuulen lasten juttelua, kun pidän työhuoneeni ovea auki.

Lapset ovat aitoja ja suvaitsevaisia, luonnostaan inhimillisiä. Meillä aikuisilla on lapsilta opittavaa. Eräässä keskustelussa kaksi lasta jutteli keskenään. Pienempi mainitsi isommalle, ettei tämä osaa vielä lausua kaikkia kirjaimia, mutta lisäsi lopuksi: ”Kyllä sinä vielä opit!” Tätä kannustusta me kaikki tarvitsemme.

Paula Heikkilä Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri ja työnohjaaja, joka työskentelee päiväkodin johtajana.

PYÖRRE 6/2011

E

räänä syyspäivänä pyöräillessäni työstä kotiin, pyörätien laidassa itki tyttö. Hän oli kaatunut pyörällä. Pysähdyin lapsen kohdalle ja kyselin, mitä oli sattunut ja miten hän voi. Soitimme yhdessä hänen äidilleen ja kerroimme tapahtuneesta. Varmistin vielä, että hän pääsee turvallisesti kotiin. Lapsi oli säikähtänyt, mutta onneksi hän ei loukannut itseään.

Helpottuneena jatkoin matkaani.

Inhimillisyys on pieniä tekoja ja sanoja. Se näkyy toisen ihmisen arvostamisena, kunnioittamisena sekä toisen kuuntelemisena ja kiinnostuksena häntä kohtaan. Ilmeet ja eleet kertovat meistä paljon. On tärkeää ottaa toiset ihmiset huo-

19

Kahavilla

Sosiaali- ja terveysministeriön Päivähoidon Turvallisuussuunnittelu -ohjeistuksen (2007) mukaan jokaisessa päiväkodissa tulee varautua häiriötilanteisiin ja ennaltaehkäistä niitä, harjoitella toimintaa niiden aikana sekä arvioida ja kehittää omaa turvallisuustyötä. Kokonaisuuden hallintaan tulee nimetä turvallisuushenkilöstö, jota johtaa turvallisuusvastaava.

Turvallisuuskoulutusta mittatilaustyönä Päiväkodin turvallisuusvastaavan kouluttamiseksi ei ole aikaisemmin ollut omaa koulutuskokonaisuutta. Kiimingin päivähoito ryhtyi tuumasta toimeen ja toteutti koulutuksen yhdessä turvallisuusalan opiskelijan kanssa. teksti LEILA UOTILA kuva JUHA SARKKINEN

P

äiväkodin turvallisuusvastaava vastaa muun muassa yksikön riskiarviosta, harjoitusten johtamisesta, palotarkastuksiin osallistumisesta ja turvallisuustiedottamisesta. − Varhaiskasvatustyön turvallisuus on niin iso kokonaisuus, että kussakin toimintayksikössä on oltava nimetty henkilö, jolla on vastuu kokonaisuudesta. Päiväkodeissa turvallisuuspäällikkönä toimii usein päiväkodin johtaja, kertoo Kiimingin päivähoidon turvallisuudesta vastaava turvallisuuspäällikkö Juha-Matti Pyykkönen.

Kunnan päivähoito suunnitteli päiväkotiensa kuuden turvallisuusvastaavan koulutuksen yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelleen Marko Koivikon kanssa. Koulutuksen toteutus oli samalla Koivikon opinnäytetyö.

LASTEN KANSSA TURVALLISUUSRISKIT MONINAISIA − Yleisessä turvallisuuskoulutuksessa ei ole mahdollista huomioida kohderyhmän tai toimintaympäristön erityispiirteitä. Jotta esimerkiksi harjoitustilanteisiin saadaan lapset huomioiva toimintatapa, pitää vaihtaa ajatuksia ja käydä keskustelua eri asiantuntijoiden kesken, Pyykkönen sanoo.

Päivähoidon turvallisuudessa tulee huomioida tavallisesta poikkeavia turvallisuusnäkökohtia sekä ennakoida lasten tapa toimia: riskejä ovat muun muassa tippumiset, törmäämiset ja muut tapaturmat sekä katoaminen päiväkodin alueelta. Kiimingissä toteutetussa koulutuksessa keskeisessä roolissa olivat turvallisuusharjoitukset, jotka keskittyivät lapsen lähietsintään ja suojautumiseen ulos esimerkiksi tulipalon syttyessä. − Toteutimme harjoituksia, purimme ne ja teimme korjauksia toimintaohjeisiin. Vastuuttaminen, riskien tiedostaminen ja harjoittelu tositilanteita varten on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi todellisen vaaran yhteydessä pitää huomioida myös se, että poistumistilanteessa ulkona voi olla pakkasta, Pyykkönen mainitsee.

PERHE: Luokanopettajavaimo, 10-, 14- ja 16-vuotiaat ihanat tytöt sekä perheen toinen mies, Elvis-koira. HARRASTUKSET: Kaikenlainen puun kanssa värkkääminen. Teen timpurin töitä, valmistan huonekaluja, hakkaan halkoja ja taon puukkoja. LAPSUUDEN HAAVEAMMATTISI: Poliisi. TURVALLISUUS ARJESSASI: Huomautan perheelleni arkipäivän asioista, kuten siitä, että jokin sähkölaite tulee irrottaa seinästä tai pimeällä lenkille lähtiessä vedetään heijastinliivi niskaan. TÄRKEIN ESINEESI: Moottorisaha.

20

Kierrätellen Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutoksen puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

Mikä on inhottavin jouluinen jäte?

VOIKO KAASUGRILLIN TUODA OIVAPISTEEN METALLINKERÄYKSEEN? Kaasu-, sähkö- ja hiiligrillit voi palauttaa Oivapisteen metallinkeräyslavalle. Grilleistä on hyvä irrotella kaikki ei-metalliset osat ennen keräykseen laittamista.

VOIKO RUSKOON TUODA VIELÄ PUUTARHAJÄTETTÄ?

Vaikka talvea odotellaan ja kohta on joulu, Ruskoon voi tuoda puutarhajätettä. Otamme sitä Ruskossa vastaan vuoden ympäri. Pienkuorman hinta on 10 euroa ja puutarhajätekupongilla pienkuorman voi tuoda Ruskoon ilmaiseksi. Puutarhajätekuponki 2011 on voimassa seuraavan jäteoppaan ilmestymiseen asti eli huhtikuun 2012 alkuun asti.

tuoda suoraan Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalle. Ammetta ei saa jättää kiinteistön jäteastian viereen, jätehuoltoyritys ei sitä siitä kuitenkaan ota mukaansa. Sekajätekilon hinta Ruskossa on 11 senttiä.

JOKU VÄITTI, ETTÄ SHAMPOO ON VAARALLISTA JÄTETTÄ.

VOIKO NÄIN OLLA? Shampoot ovat tavallisesti aika vaaratonta ainetta. Poikkeuksina voivat olla erilaiset lääkkeen tavoin vaikuttavat shampoot, esimerkiksi hilseshampoot. Niissä vaikuttava aine voi olla sellaista, että vanhentunutta tuotetta ei voi hävittää seka-

jätteen joukossa. Hilseshampoon vaikuttava aine saattaa olla sama kuin veneenpohjassa käytettävissä antifouling-valmisteissa.

Käytämme joka päivä monia erilaisia kemiallisia tuotteita, ja ison osan niistä hieromme kasvoihimme ja hiuksiimme. Jos tuotteen pakkauksesta löytyy kemikaalilain mukainen varoitusmerkki, tuote on vaarallista jätettä. Nyrkkisääntönä niin shampoissa kuin muissakin käyttämissämme kemiallisissa tuotteissa on, että mitä pidempi tuoteseloste ja käyttöohje on, sitä varovaisempi tuotteen käytössä kannattaa olla.

Terveyshaitta. Kemikaalit, jotka aiheuttavat iho- ja silmäärsytystä, allergisia ihoreaktioita, hengitysteiden ärsytystä, välitöntä myrkyllisyyttä, uneliaisuutta tai huimausta.

MITÄ JÄTETTÄ ON POREAMME? Poreammeen valmistukseen on käytetty monenlaista materiaalia, mutta suurimmaksi osaksi amme on saniteettiakryylia. Amme on tavallista sekajätettä, ja se pitää

MIKÄ ON KAIKKEIN VAIKEIN JOULUINEN JÄTE? Joulunajan jätteistä kaikkein inhottavin on tavara joka menee rikki jo tapaninpäivänä.

KANNATTAAKO VIALLINEN SÄHKÖLAITE KORJAUTTAA VAI OSTAA UUSI? Nykyään varsinkin sähköisten tavaroiden korjauttaminen on kallista.

Laitteen korjauttaminen saattaa maksaa saman verran kuin uusi laite. Tällä perustellaan usein sitä, että kannattaa ostaa saman tien uusi laite. Mutta entäs jos ajattelisimmekin näin: säästääksemme luonnonvaroja ja energiaa sekä välttääksemme jätettä, korjautetaan rikkoontunut laite. Rahallinen kustannus on sama, mutta säästämme ympäristöä. Lisäksi korjauttaminen työllistää paikallista yrittäjää.

Pehmeistä palloista innostuneelle virikkeitä tarjoaa esimerkiksi norjalaisen suunnittelijaparin Arnen ja Carlosin kirja Joulupallot (Nemo, 2011).

Vinyylilevykulho KKI: täyttyi palloista VIN Vanha vinyylilevy sulaa keittiön uunissa monikäyttöiseksi kulhoksi, jota voi käyttää sekatavarakulhona, kukkaruukkuna, hedelmäkorina – melkein minä vaan! Pyörteen loihtima kulho on täytetty virkatuilla palloilla.

Pyörre toivottaa iloista joulua!

PYÖRRE 6/2011

NSKÄ

Pyörteen numerossa 5/11 oli ideoitu erilainen eväsrasia tyhjästä, monen CD:n säilytyskotelosta. Monet lukijat ovat ihmetelleet, voivatko he todella toteuttaa vinkin: sopiiko CD-kotelo todella eväsrasiaksi?

Ei syytä huoleen – CD-koteloa voi käyttää eväsrasiana.

Kotelo on polypropeenia, kuten monet tavarataloissa myytävät eväs- ja pakasterasiatkin. Eri asia sitten on, mitä eväsleipäsi väliin sujautat ja miten huolehdit kylmäketjusta... ;)

kuva MINNA VÄ

EPÄILYTTÄVÄ EVÄSRASIAVINKKI?

Selkeä vinyylilevykulhon ohje löytyy YouTubesta: ”How to Turn a Used Vinyl Record into a Bowl” (video englanniksi).

21

TUOKO REKRYTOINTI TOTAALISEN MYLLÄKÄN? Vaikka toisen vaiheen rekrytointi on vasta loppusuoralla, herättää kolmannen vaiheen rekrytointi epävarmuutta jo nyt. teksti MINNA VÄNSKÄ

UUSI OULU -PALSTA JÄÄ HISTORIAAN Tämä on viimeinen Uusi Oulu -palstan juttu – ensi vuonna uusi Oulu nivoutuu yhä voimakkaammin Pyörteen sisältöön.

K

uluneen syksyn aikana käynnissä on ollut uuden Oulun niin sanottu toisen vaiheen rekrytointi: nelisenkymmentä uuden johtamisjärjestelmän johtotehtävää on ollut avoimena. Valitut henkilöt, jotka astuvat virkoihinsa vuoden 2012 alkupuolella, alkavat rakentaa organisaatiotaan ja uutta palvelurakennetta.

Kun uusi palvelurakenne on selvillä, käynnistetään rekrytoinnin niin sanottu kolmas vaihe, jossa määritellään uuden Oulun esimiesten, keskijohdon ja asiantuntijoiden tehtävät. Yhdistymishallitus päätti marraskuussa, että erillistä sisäistä tai ulkoista rekrytointiprosessia ei käynnistetä.

– Se ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tämä viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrä on todella iso ja niin lähellä palvelutuotantoa, että suuressa määrin tehtävät eivät välttämättä tule muuttumaan. Sellaista tilannetta, että kaikki paikat tulisivat auki, ei ole tulossa, henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen rauhoittelee.

siirtymävaiheessa siirretyt esimiehet ja asiantuntijat jatkavat tehtävissään.

Vasta uuden palvelurakenteen varmistuttua tehdään päätökset tarvittavista muutoksista johtamis-, esimiesja asiantuntijatehtäviin. Lehtosen mukaan avoimet paikat tulevat koskemaan vain harvalukuista joukkoa.

– Jos esimerkiksi yhdistetään joitakin terveyskeskuksia tai sosiaalitoimen alueita, niin uudessa organisaatiossa ei ole esimiestä, joka voisi jatkaa tehtävässä itseoikeutetusti. Silloin kyseinen esimiestehtävä tulee avoimeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki saman tason esimiestehtävät tulisivat auki, Lehtonen kertoo.

Vielä ei ole tiedossa, millaisia palvelurakenteen muutoksia on tulossa – eihän uusi johtamisjärjestelmäkään ole vielä valmis. Kolmannen vaiheen rekrytointi ajoittuu vasta vuoden 2012 syksyyn ja vuoteen 2013.

– Tämä ei siis ole nurkan takana odottamassa eikä totaalista mylläkkää tule tapahtumaan, henkilöstöjohtaja kiteyttää.

KEITÄ KOLMAS VAIHE KOSKEE? Yhdistymissopimuksen mukaisesti nykyiset viranhaltijat, työntekijät ja

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset EERO YLITALO 3. Lyötynpuistosta poistettiin heikon kunnon vuoksi kuvanveistäjä Jaakko Pernun taideteos 1) Epäilyksen varjo X) Päivänvarjo 2) Sateenvarjo?

2. Kaupunginteatterin uusi taiteellinen johtaja maaliskuun 2012 alusta on Paha maa -elokuvassakin näytellyt 1) Mikko Kouki X) Mikko Leppilampi 2) Jasper Pääkkönen?

4. Tietokirjapalkinnon sai ainoana pohjoissuomalaisena tänä vuonna 1) Matti Enbuske X) Veli-Pekka Lehtola 2) Jouko Vahtola?

5. Pohjantien ruuhkautti 2.11.2011 1) liikenneonnettomuus X) Kärppien ottelu 2) Zeppelinin laajennuksen avajaiset?

6. Sekakuoro Oulun Laulu täytti hiljattain 1) 70 X) 80 2) 90 vuotta?

7. Ouluun on päässyt junalla jo 1) 100 X) 125 2) 150 vuotta?

8. Oulun Energian etäluettavien sähkömittarien asennuksen pilottialueella on 1) 4 300 X) 3 600 2) 2 800 taloutta?

9. Uuden Oulun kunnista eniten lainaa (5 046 €/asukas) on 1) Kiimingillä X) Oulunsalolla 2) Yli-Iillä?

10. Utajärvellä järjestetään ensi kesänä SM-kisat 1) piereskelyssä X) pituussyljennässä 2) röyhtäilyssä?

Oikea rivi: 11X / X22 / X221

22

1. Oulusta Tallinnaan ja Trondheimiin lennot aloittanut Flybe on 1) brittiläinen X) norjalainen 2) virolainen lentoyhtiö?

SALONPÄÄN KOULU, OULUNSALO

"KIRKASVALO VAI KYNTTILÄN VALO?"

Puheenaiheet PYÖRRE vieraili kolmessa kahvihuoneessa ja kyseli, mikä henkilökuntaa puhuttaa.

teksti & kuvat JUSSI MOILANEN

Salonpään koulun puhekuplassa lukee ”Kirkasvalo vai kynttilän valo?”. Eräs Salonpään koulun äitiyslomalainen on lahjoittanut koululle kirkasvalolampun syysväsymystä ehkäisemään. Lampun päälle laittaminen kuitenkin usein keskeyttää toisten intiimin kynttilähetken. Voisipa jopa sanoa, että Salonpään koulu on jakaantunut kahteen koulukuntaan: kirkaslaisiin ja kynttiläläisiin.

Kuvassa: Laura Näpänkangas (vas.), Katariina Junnila, Mirja Särkkä, Maria Ojalehto, Jari Juujärvi, Ville Ikäheimo, Merja Kerttula, Leena Leino, Eija Kauppi-Anttila, Anne Rosenqvist ja Sanna Purola.

OULUN TEKNINEN LIIKELAITOS

"HYVÄÄ JOULUA" Oulun teknisen liikelaitoksen kahvihuoneessa puhutaan hirvenmetsästyksestä, Wall Streetistä, lumitilanteesta, Kioton sopimuksesta, uuden Oulun mukanaan tuomista työkavereista ja Kreikan panssarivaunuista – ajoittain jopa ristiin ja päällekkäin. Lehden julkaisuajankohdan ja aiheiden moninaisuuden huomioon ottaen Oulun tekninen liikelaitos päätti yksinkertaisesti toivottaa Pyörteen lukijoille ”Hyvää Joulua”.

Kuvassa: Heikki Tuomaala (vas.), Pasi Nikula, Tellervo Kekkonen, Pirjo Kallio, Voitto Vainio, Reino Karjalainen, Mauno Vattukumpu ja Risto Mattila.

UUDEN OULUN PROJEKTITOIMISTO

”UUSI OULU, UUSI VUOSI, UUSI KALENTERI”

Kuvassa: Heli Metsäpelto (vas.), Timo Kettunen, Kaisu Perälä, Tapio Kangas, Maria AlaSiuru, Johanna Niskanen, Anna-Liisa Kokko ja Timo Nousiainen.

Seisomassa: Keijo Rantanen (vas.) ja Eila Vähäkuopus.

PYÖRRE 6/2011

Uuden Oulun projektitoimisto työskentelee vimmatusti uuden Oulun parissa: hyvä, että ehtivät toisiaan näkemään ja uusia kalentereita tilaamaan. Aiheesta kuitenkin muotoutui luontevasti puhekuplateksti: ”Uusi Oulu, uusi vuosi, uusi kalenteri”.

23

Itella Posti Oy

Itella Green