Finpro inFront 4/2011

”Nopean kasvun yritykset erottaa kyvystä löytää oleelliset ilmiöt.”

Markkina Venäjä

Vastavirtaan uiva Renewa

Kolumni Esa Matikainen

Finpro

4/2011

inFront Lehti kansainväliselle.

>

Väitämme, että nykyisen elintarvikevientimme kaksin- tai jopa kolminkertaistaminen on mahdollista.

Ilmiöitä

metsästä Mestariluokka

Mediasuhteiden hoito itänaapurissa

TeemA 6

foreSiGHT 4

4 Vahvan kasvun metsä 6 Teemana elintarvikkeet 11 Fazer ja Bioferme 13 Kolumni: Esa Matikainen 14 Markkina: Venäjä 19 finPRO Salla Koski 20 Renewa 23 VM Carpets 26 Avec Chocolat 28 Mestariluokka: mediasuhteet 30 Maailmalla 32 Foresight-aamiainen 34 Kamera kiertää: Delhi

info@finpro.fi Puh. 020 46 951 www.finpro.fi

Vaikka liiketoiminnassa on haas-

Finpro on maailmanlaa-

maine ja osaamisemme erikoistuottei-

teita, on Venäjä erittäin potentiaali-

juisesti toimiva, suoma-

den saralla kertovat, että kansainvälis-

osaamisemme kärkeä. Lehdessämme

nen markkina ja houkuttelee myös ul-

laisten yritysten kansain-

tymiseen olisi monella yrityksellä hui-

esimerkkinä oleva Bioferme Oy on vie-

komaisia investointeja, esimerkiksi

välistä menestystä edis-

keat mahdollisuudet. Alkuvauhtiin pää-

nyt Yosa-tuotteet mm. Ruotsin suurim-

energiasektorilta.

tävä asiantuntijaorgani-

semiseksi tarvitaan rohkeutta ja usein

pien kauppaketjujen myymälöihin sekä

myös asiantuntijatukea, jota Finpro voi

Baltian ja Venäjän suomalaistavarata-

tarjota. Finprossa elintarvikesektori

loihin. Fermentoitu eli hapatettu kaura

kuuluu LifeSciences -toimialaan, joka

välipalajogurtin raaka-aineena kiinnos-

panostaa nimenomaan terveys- ja hy-

taa varsinkin luonnonmukaisen ruoan

vinvointiteknologiaan ja -palveluihin.

suosijoita ja soija-allergikkoja.

saatio, jonka yli 360 asiEnergiaa paikallisista

antuntijaa työskente-

biopolttoaineista

lee 66 toimipisteessä yli

Energiantuotanto on

40 maassa. Finpro pal-

esillä myös kansainvälis-

velee yrityksiä auttamal-

tymistarinassamme, jossa Renewa Oy

la heitä olemaan oikeil-

räätälöi toimittamansa voimalaitokset

la markkinoilla oikeaan

Venäjällä odottaa

sijainnin mukaan käyttämään paikallis-

aikaan kilpailukykyisillä

uusi sukupolvi

ta uusiutuvaa polttoainetta. Esimerkki

tuotteilla ja palveluilla.

moninkertaiseksi?

Suomalaisesta elintarvi-

Ranskasta kertoo, että energiantuotan-

Finpron toimiala- ja koh-

On todella yllättävää,

keviennistä noin neljän-

toon soveltuvat vaikkapa viiniköynnös-

demarkkinaosaaminen,

kuinka pieni osuus elintarvikealan pk-

nes menee Venäjälle. Lisäksi viemme

ten leikkuujätteet ja juuristot. Suomi on

ennakointitoiminta ja

yrityksistä tekee vientiä. Yrityksen pie-

itänaapuriin perinteisesti koneita ja lait-

polttoteknologiassa muita maita reilus-

kansainvälistymispro-

ni koko tuntuu olevan haitta, vaikka eri-

teita. Venäjä on kuitenkin Internetin ja

ti edellä, mutta kansainvälistyminen voi

sessin asiantuntemus

koistumisella voidaankin tätä asiaa kor-

sosiaalisen median käytön johtavia mai-

olla myös haastavaa, jutussa todetaan.

antavat suomalaisyri-

vata. Herää kysymys, voisiko jokin suu-

ta, jossa on yli 60 miljoonaa internetin

Tässä vuoden viimeisessä inFront-

tyksille erinomaiset läh-

ri elintarvikealan yritys toimia veturiyri-

käyttäjää. On siis syytä tarkkaan miet-

lehdessä on monta onnistumisen ta-

tökohdat kansainvälisen

tyksenä ja käyttää alihankinnassa näitä

tiä, minkälainen kuluttaja ja uusi suku-

rinaa. Tuorein niistä lienee lapsille ja

liiketoiminnan ja kilpai-

pienempiä? Onko muita keinoja kasvat-

polvi Venäjällä odottaa. Maan elintaso

nuorille tarkoitettu puhuva verensoke-

lukyvyn kehittämiseen.

taa alan vientiä?

on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja

rimittari, johon kannattaa tutustua si-

6

Voisiko elintarvikevientimme kasvaa

14

20

Suomesta löytyy hyvin kiehtovia yri-

varakkaat kuluttajat ovat jo iso ryhmä.

vulla 19. Kansainväliset markkinat ovat

tystarinoita vielä kiehtovampien tuot-

Merkkivaateisiin, leluihin sekä nuorille

monen tuotteen elinehto – mahdolli-

teitten takaa. Erikoissegmenteis-

ostettaviin tietokoneisiin ja kännyköihin

suuksiin kannattaa ehdottomasti us-

tä luomu- ja free from -tuotteet ovat

käytetään nyt runsaasti rahaa.

kaltaa tarttua!

www.finpro.fi

finpro infront on finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja outi Torniainen ja toimituspäällikkö eila Saunamäki, finpro. Toimitus: otavamedia oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja maarit niemelä (virkavapaalla), Terhi rauhala (terhi.rauhala@otavamedia.fi), graafinen suunnittelu Päivi rücker. osoitelähde: finpron yhteysrekisteri. Paino: forssaPrint oy (finpron jäsen), paperi: novaPress Silk 100 g. Kannen kuvat: Shutterstock, renewa ja Vesa Koskelainen. ilmoitusmyynti: media Duo oy, www.mediaduo.fi. iSSn 1798-2790.

441 612 Painotuote

meSTArilUoKKA 28

Suomalaisten elintarvikkeiden hyvä

mAAilmAllA 30

Meria Heikelä Johtaja Life Sciences Finpro

elämänTYYli 26

mArKKinAT 14

Merkintöjä

Finpron ennakointitiimi kerää ja jalostaa globaalin Finpro-verkoston havaintoja maailmalta. Analyysityön tuloksena havainnoista muodostetaan ilmiöitä. Tätä tietoa suomalaisyritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan.

Future Forest Suomalaisesta metsästä jalostetaan jatkossakin paperia ja sellua, mutta mihin kaikkeen muuhun puu tulevaisuudessa taipuu? Miten kehittyy perinteinen metsäteollisuus, jonka voimistumista tukevat globaalit megatrendit? lmastonmuutos, ympäristötietoisuuden kasvaminen ja kehittyvien maiden talouksien voimistuminen tukevat koko metsäalan uutta tulemista, sanoo Finpron ennakointitiimin vetäjä Niko Herlin.

Puu on uusiutuva luonnonvara ja hiilinielu. Kestävän kehityksen arvoja voidaan onnistuneesti toteuttaa käyttämällä puuta biopolttoaineena tai jalostamalla sitä odotuksia nostattavaksi nanoselluksi.

Vaihtoehtoja puntaroidaan nyt, kun perinteiset paperi- ja sellumarkkinat siirtyvät kauemmas maailmalle: Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsivät myös perinteiset saha- ja puutuoteteollisuus.

— Puurakentaminen on nouseva trendi, jota vauhdittaa tuleva rakennusten elinkaareen ja ilmastovaikutuksiin liittyvä normisto.

Loppukäyttäjien tunteilla ja haluilla on merkitystä, ja ne muovaavat rakennus- ja sahateollisuuden tuotekehitystä, pohtii Herlin.

Kuluttajat pitävät puuta miellyttävänä sisustuselementtinä ja arvostavat metsää hyvinvoinnin lähteenä.

— Puusepäntyö nousee kunniaan, kun kuluttaja haluaa luoda esineympäristöönsä henkilökohtaisen suhteen. Puisen ruokapöydän tekijällä saa olla kasvot ja puun vaiheisiin liittyvä tarina. Varsinkin kaupunkiasujat korostavat luontoarvoja ja liittävät puuhun ja metsään positiivisia mielikuvia. Heille kannattaa myydä vaikkapa pala metsää kotiin, ehdottaa Herlin.

KOONNUT: ANNELI FRANTTI. KUVAT: TOMMI TUOMI, SHUTTERSTOCK

–I

4 Finpro inFront

Oma metsä olohuoneessa Koti korkeuksissa, työmatka metrossa,

ja lisäksi kotiin voi rakentaa vaikkapa

toimisto pilvenpiirtäjässä. Urbaanin

metsän ääni- ja tuoksumaailmaa. Pal-

eläjän ainoa havainto elävästä puusta

jaiden varpaiden alle sopii aidosta

saattaa olla viherkasvi-istutus aula-

sammalesta tehty matto, pala metsää

tiloissa.

ihan konkreettisesti, esittelee Niko

Maailman metropoleissa havahdutaan nyt siihen, mikä Pohjolan

Herlin mielikuvien yhdistämistä.

Metsä voi olla paitsi rauhallinen

perukoilla on tiedetty aina. Ihminen

tyyssija myös vapaa-ajan extreme-

tarvitsee luontoa rauhoittuakseen

kokemus.

kiireestä, kerätäkseen voimia, voi-

‒ Kasvava kiinnostus villiä luontoa

dakseen hyvin. Kun urbaani asukki

kohtaan ohjaa erilaisten elämystuot-

ei pääse metsään, metsän voi tuoda

teiden ja palveluiden ideointiin. Aja-

asukin kotiin.

tellaanpa vaikka aasialaisia, joilla on

‒ Luonnon voi integroida olohuoneeseen kokonaisuutena, kaikille ais-

jatkossa yhä enemmän varaa matkustella, Herlin jatkaa.

teille. Puu on hieno sisustuselementti

Kuitudieetille

Koivusokerin, eli xylitolin tuntevat kaikki. Mutta mitä muuta ravintoa puusta voisi saada?

Selluloosa, puukuitu, on neutraalin makuista ja voisi soveltua hyvin eri makuja ja rakenteita jäljittelevien terveystuotteiden pohjaksi. Se sisältää ruoansulatusta edistävää kuitua, mutta ei juurikaan kaloreita. Laihdutusruokaa siis. Tutustumisen arvoisia voisivat olla myös männyn- ja kuusenkerkkätuotteet, viinit, hillot ja juomat.

– Monia ideoita on kehitteillä liittyen puun käyttämiseen ruoaksi tai erilaisiin lääkkeisiin ja lisäravinteisiin.

Tätä tietämystä kannattaa jalostaa, sanoo Niko Herlin.

x2

...sitä ihminen perässä. Luonnon jäljitteleminen on yksi tapa kehittää uusia tuotantotapoja, ominaisuuksia ja tuotteita. Kopioidaan luonnon rakenteita ja toimintatapoja ja viedään niitä teollisiksi prosesseiksi. ‒ Luonnosta löytyy muun muassa pinnanmuotoja ja pinnoitteita, jotka hylkivät likaa. Näitä ideoita on voitu käyttää hyödyksi itsepuhdistuvaa lasia tai uunin pintaa suunniteltaessa. Samoin simpukan kiillerakenne on ohjannut kehittämään itsejärjestyviä massoja, joista voidaan ajaa suuressa mittakaavassa esimerkiksi paperikoneella erilaisia lujia materiaaleja ja pinnoitteita, kertoo Niko Herlin.

Luonnon esimerkkejä on loputtomasti: tiedättehän tarranauhat?

Niiden takana on – takiainen.

Toimialan liikevaihdon kaksinkertaistaminen on täysin mahdollista, mutta se edellyttää lukuisia uusia innovatiivisia pk-yrityksiä. Osa näistä tullee nykyisen metsäsektorin ulkopuolelta.

Kierrätettävät ja uusiutuvat materiaalit korvaavat uusiutumattomat vaihtoehdot kaikkialla, missä se on mahdollista.

Esimerkiksi nanosellulla voidaan saada tuoteominaisuuksia, joita öljypohjaisilla muoveilla ei voi toteuttaa.

Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin johtaja Antti Juva

Paperista biopolttoaineisiin

Sellusta nanoon Siirtyminen elektroniseen viestin-

kemianteknologiaan keskittyvät

tään näkyy tällä hetkellä paperin

yritykset saattavat mullistaa alan

kysynnän vähenemisenä kehitty-

perusrakenteita.

neillä markkinoilla. Ennen globaaleina pidetyt paperimarkkinat ovat

Sellun räätälöinti eri konei-

nyt paikallisia. Globaalissa mitta-

siin ja tuotteisiin soveltuviksi

kaavassa paperin ja sellun kysyntä

täsmäselluiksi on saamassa

on edelleen kasvussa.

rinnalleen uuden tuotteen,

‒ Paperin kysynnän painopiste

moniulotteisen nanosellun.

siirtyy kohti Etelä-Amerikkaa ja

Materiaalin läpilyönti siintää

Aasiaa, eritoten Kiinaa. Myös sel-

5‒10 vuoden päässä.

lubisnes painottuu näille alueille,

Vuonna 2030

METSÄLIITTO

Mitä luonto edellä…

Nanosellu sopii paperin tai kar-

joskin sellu on selvästi edelleen

tongin ominaisuuksien lisääjäksi,

globaali tuote: sellu on edullisin

mutta tämä on vasta alkua. Jo nyt

tapa kuljettaa puukuitua paikasta

tiedetään, että nanosellu sovel-

toiseen sanoo Hannu Kivelä.

tuu moniin pinnoitteisiin, ja että

‒ Kysyntä suuntautuu kohti

pinnoitusominaisuuksia voidaan

uusia tuotteita ja palveluita. Kas-

vaihdella eri aineiden yhdisteillä.

Sitran laatiman Suomen kansallisen luon-

Bioliiketoiminnalle ja sen tuotteille syntyy

vun mahdollisuuksia on monella

Pinnoitteesta voidaan tehdä vet-

nonvarastrategian mukaan vuoteen 2030

lisäarvoa raaka-aineiden lähteenä olevan

saralla.

tähylkivä tai vettä keräävä tai vaik-

mennessä Suomi hyödyntää luonnonvaro-

ympäristön turvallisuudesta, puhtaudesta

jaan hyvinvoinnin lähteenä. Kestävälle poh-

ja vastuullisesta hoidosta. Bioliiketoiminnan

Biojalostusteollisuus kasvaa

käyttäytymistä pinnalla voidaan

jalle rakennettu yritystoiminta turvaa luon-

sovellusalueet kattavat koko yhteiskunnan

tällä hetkellä vahvimmin, nimen-

ohjailla selluun perustuvilla nano-

toa ja sen monimuotoisuutta.

mukaan lukien energian, materiaalien, elin-

omaan biopolttoaineiden valmista- rakenteilla.

Biotalous tarkoittaa uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä

kapa bakteerivetoinen. Myös valon

tarvikkeiden ja terveyspalveluiden

minen. Jatkossa arvonlisäystä etsi-

tuotannon.

tään korkeamman jalostusasteen

tutkitaan nyt aktiivisesti, sanoo

kemikaalien tuotannosta. Sellu-

Kivelä.

‒ Metsäteollisuusosaaminen on osaltaan tuonut Suomelle vah-

‒ Nanosellun mahdollisuuksia

tehtaiden kylkeen syntyvät pienet

van roolin biotalouden kehittä-

uusiutuvista luonnonvaroista valmis-

misessä ja metsäklusteri on mer-

tettujen tuotteiden kulutusta.

biotalouden toimintaperiaatteet

kittävä osa biotaloutta. Monet ovat metsäteollisuudessa käy-

Puu + muu Puukomposiiteista, eli puun ja muiden materiaalien yhdis-

tössä jo nyt, ja niitä voidaan helposti edis-

teistä on jo paljon esimerkkejä ja tuotekehityskokemuksia.

on menestyvä korkean arvonlisän biotalous.

tää pidemmälle, painottaa Finpron metsä-

Tuttuja ovat mm. puun ja muovin sekoitteet sekä erilaiset

Maailmalla Suomi nähdään aloitteellisena

toimialan seniorikonsultti Hannu Kivelä.

puuta sisältävät työstettävät massat. Komposiiteissa säilyy

Vision mukaan tulevaisuuden Suomessa

puun tuntu – lisänä saadaan esimerkiksi kestävyyttä. Sovel-

edelläkävijänä luonnonvarakysymyksissä.

Uuden sukupolven biotalous hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti.

Sitra, Kansallinen luonnonvarastrategia, 2009

lusten määrän ennustetaan kasvavan.

Finpro inFront 5

Matsutake, eli kotoisammin tuoksuvalmuska, on kuumaa valuuttaa Japanissa. Tryffelin hinnoissa liikkuvaa sientä halutaan ostaa juuri Suomesta puhtaan maaperämme ja ilmastomme vuoksi.

K U VAT P i r kk o S i i ka m ä k i / K uva l i i t e r i , f i n p r o , A NNE K II S K I

a j u t s i o k i Er ! n e n i t t o o ole eks mme tarvikevienti n li e en is y k y ista. n en on mahdoll Väitämme, että in m ta is ta er k kolmin kaksin- tai jopa Teksti Maarit

6 Finpro inFront

Niemelä

inFront | teema

V

Toivon että suuremmat yritykset huomaisivat, että on mahdollista saada fokusoidumpaa tuotekehitystä ja osaamista, jos sen hankkii pienemmältä toimijalta. – Esa Wrang

ain 12 prosenttia elintarvikealan pkyrityksistä vie tuotteitaan Suomen ulkopuolelle, mutta potentiaalia olisi paljon enemmän. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia löytyy Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan niin alku- ja raaka-ainetuotannosta, puolivalmisteista, valmiista kuluttajatuotteista kuin lisenssimyynnistäkin.

Todennäköisimmin maailmalla lyövät läpi korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvat elintarvikkeet.

Suomen noin 3 000 elintarvikealan yrityksestä jopa2 500 on hyvin pieniä ja keskikokoisia. Wrang laskisi veturiyrityksen viitan isojen elintarvikeyritysten harteille, sillä niillä on parhaat resurssit mittavaan kansainväliseen brändinrakennukseen. Isot voisivat ostaa nykyistä huomattavasti enemmän alihankintaa pienemmiltä elintarvikeyrityksiltä.

— Alalla on perinne tehdä kaikki itse tuotekehityksestä ja tuotannosta markkinointiin. Toivon että suuremmat yritykset huomaisivat, että on mahdollista saada fokusoidumpaa tuotekehitystä ja osaamista, jos sen hankkii pienemmältä toimijalta, hän kannustaa.

Elintarvikeviennin vihollisia ovat aika ja välimatka. Harva elintarvike kestää pitkää kuljetusta, joten valtaosa Suomessa tehdystä ruoasta päätyy lähimarkkinoille; Venäjälle, Ruotsiin, Viroon ja Saksaan.

Ja mitä lyhyempi matka, sitä samankaltaisempaa on myös kuluttajakäyttäytyminen. Lähellä kaupankäynnin tavat ja partnerit ovat tutumpia ja suomalaisten tuotteiden maine tunnetaan.

Elintarvikkeita viedään vuosittain 1,3 miljardin euron arvosta, mutta lähimarkkinoille etabloituneen suomalaisen elintarvikebisneksen arvo huitelee neljässä miljardissa. Muun muassa olut-, liha-, kahvi- ja leipomoyritysten toimipisteitä löytyy Venäjältä, Baltiasta ja Ruotsista. (! Lue sivulta 11 Fazer Leipomoiden etabloitumisesta itänaapuriin) Ei kaukomaitakaan ole unohdettu, mutta sinne harvemmin rahdataan valmiita peruselintarvikkeita.

— Teemme kovasti töitä löytääksemme kapeita segmenttejä, joista yritykset voisivat ponnistaa myös kauemmas. Kansainvälistymisen tie on erikoistumisen tie. Tällöin pienelläkin yrityksellä on mahdollisuuksia.

Valmiiden elintarvikkeiden sijaan raaka-aineita voi viedä matkojen päähän.

— Esimerkiksi mallasta myydään globaalisti oluen ja viskin raaka-aineeksi. Sianlihaa viedään moneen maahan ja muun muassa Etelä-Koreassa ja Kiinassa ollaan kiinnostuneita meillä aliarvostetuista ruhonosista. Suomi on myös merkittävä kuminan tuottaja, kertoo Finpron seniorikonsultti Jukka Jämsä.

Esa Wrang korostaa oikeiden valintojen tärkeyttä.

Mihin yritys erikoistuu, mihin maahan tuotteita kannattaa myydä ja kenet valitaan yhteistyökumppaniksi.

— Päätöksiin tulisi käyttää aikaa ja niiden tulisi perustua validiin tietoon, ei mutu-tuntumaan. Ei kaikkien pidä mennä Pietariin, Saksaan tai länsinaapuriin, hän painottaa.

Kohdemarkkinan trendit, jakelukanavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen on hyvä kartoittaa perinpohjin.

— Paljon enemmän työtä pitäisi tehdä sen selvittämiseksi, miten tuotetta käytetään tai millä perusteilla se valitaan, Wrang huomauttaa.

Maailman supermarketeissa ostoskärryihin noukitaan viimeisen päälle viimeisteltyjä pakkauksia ja tuotteita, joiden brändi tunnetaan. Jos resurssit eivät mahdollista massiivista mediamainontaa, pitää kilpailussa erottua muilla keinoin. Sosiaalinen media, kohdennetut promootiot tai kekseliäs sissimarkkinointi saattavat poikia näkyvyyttä varsin pienillä panostuksilla.

Wrang korostaa paikallisen kumppanin tietotaidon hyödyntämistä myös markkinointiponnistuksissa.

— Harva suomalainen mainostoimisto tietää mikä on paras toimintatapa vaikkapa Iso-Britanniassa tai Venäjällä.

Peräpohjolan eksoottisuutta voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän. Meillä on puhtaat marjat, viljat ja kalat, sekä poroa ja muuta riistaa.

— Sillä voi erottua tarjonnasta. Kun itse tein elintarvikevientiä Venäjälle, siellä oltiin aivan innoissaan metsiemme marjoista, muistelee pitkän uran elintarviketeollisuudessa tehnyt Wrang.

Finpro inFront 7

Mutta se mikä myy idässä, ei aina toimi lännessä ja päinvastoin. Keski-Euroopassa kuluttaja pitäisi ensin opettaa ymmärtämään arktisten flavonoidien ja kirpeiden karpaloiden autuus.

— Niin, siellä on totuttu syömään mansikkaa ja mansikkaa, hän tokaisee.

Siinä missä maailmalla yritysten taakse rakentamalla rakennetaan kiehtovia tarinoita, meillä eksoottisia yritystarinoita löytyisi luonnostaan. Kosmetiikkavalmistaja Lumene on loistava esimerkki Näissä olemme hyviä: siitä, miten puhdas vesi ja luonto on viestitty + korkea laatu ja luotettavuus, positiivinen imago kansainväliselle kuluttajalle. + tuotekehitysosaaminen

Tarinoiden sijaan meillä on kunnostauduttu tuotekehityksessä. Erityisosaamista + eksoottisuus, puhdas luonto parhaimmillaan ovat esimerkiksi pitkälle ke+ viljat ja luonnonmarjat, kalat, poro, riista hitetyt free from -tuotteet. Niistä on poistettu allergisoivia ainesosia, kuten gluteiini, maito, Näissä olisi petrattavaa: pähkinät tai kananmuna. Suomen leipomot – kansainvälinen markkinointi, brändäys ovat oivaltaneet keliaakikoiden tarpeet ja – markkinoiden tuntemus, kohderyhmäajattelu Valio edelläkävijänä kehittänyt laktoosittomia – konseptointi, tuotteistaminen maitotuotteita.

– paikallisen partnerin tarpeen ymmärtäminen — Sektorin kasvukerroin on esimerkiksi – yhteistyötaidot Iso-Britanniassa ollut kovempi kuin minkään muun terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ryhmän, Wrang kertoo.

Saarivaltiossa free from -tuotteiden markkinaennuste on 350 miljoonaa puntaa ensi vuoden loppuun mennessä. Tietoisuus erikoisruokavalioista on maassa vielä pientä ja diagnosointi uutta. Varsinkin gluteenittomille ja laktoosittomille tuotteille olisi tarvetta.

Iso-Britannian hotelli-, ravintola- ja catering -alalla myös pieni toimija voi löytää erikoistuotteillaan isoa bisnestä.

— Ei ole ollenkaan sanottua, että lontoolaisen ruokaravintolan henkilökunta edes tietää, mitä gluteeniton tai laktoositon ruoka tarkoittaa. Työtä sektorilla on siis paljon, mutta niin on mahdollisuuksiakin. Pk-yritys tarvitsee maasta asiantuntevan kumppanin, jolla on jakelukanavat valmiina. Finpro tuntee alan toimijat hyvin, Wrang kannustaa. + funktionaaliset ja erikoistuotteet + ruokaturvallisuus

”Suomen ja Itämeren alueen merkitys maapallon ruokahuollossa tulee merkittävästi kasvamaan. Nyt meidän pitäisi asettaa tähtäin hyvin kauas ja tavoitella mukavaa siivua tulevaisuuden elintarvikemarkkinoista, ennen kaikkea erikoistumiseen pohjautuen.” > Heikki Juutinen, Johtaja, Elintarviketeollisuusliitto 8 Finpro inFront

Ympäri Euroopan, ja erityisesti HoReCa-sektorilla, olisi kysyntää myös maistuville mutta vähäsuolaisille tuotteille.

— Niiden valmistus on hankalampaa kuin osaisi arvata, sillä runsas suola peittää pahoja makuja ja vähäsuolainen säilyy heikommin, kertoo Jukka Jämsä.

Luomutuotteet ovat jatkuvasti kasvattaneet osuuttaan teollisuusmaiden kuluttajan ostoskorissa. Suomi oli muutama vuosi sitten vähällä tipahtaa luomukärryiltä. Kun Tanskassa ja Ruotsissa markkinoitiin luomutuotteita aggressiivisesti yhtenä rintamana, Suomessa vielä keskusteltiin siitä mitä luomu oikein on. Tanskassa luomua myydään 800 miljoonalla eurolla, Suomen luku on tästä vain kymmenesosa, 80 miljoonaa.

Ei silti, myydään meidänkin luomuamme muun muassa Saksaan, jossa luomumarkkinan arvo on kuusi miljardia euroa. Esimerkiksi porvoolaisen Makulaku Lakritsa Oy:n luomulakritsa maistuu saksalaisille.

Luomutuottajan kannattaa laittaa muistiin myös Venäjä, vaikka maan luomumarkkinat ovat vielä kehittymättömät. Vain viidellä prosentilla 140 miljoonasta kuluttajasta on toistaiseksi varaa luomun kaltaisiin erikoistuotteisiin.

— Tässä tulee tapahtumaan suuria muutoksia seuraavien 5—10 vuoden aikana, sanoo Esa Wrang.

Mutta entä ne puheet viennin kaksin- tai kolminkertaistamisesta?

— Se on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä, mikäli alan toimijat ja myös kilpailijat ryhtyvät aktiivisempaan yhteistyöhön. Voimme olla viennissä vähintään Ruotsin tasolla kymmenen vuoden kuluttua, Wrang ennustaa.

E

lintarviketeollisuusliiton johtajan Heikki Juutisen mukaan kasvava kuluttajakysyntä tulee tulevaisuudessa näkymään myös suo-

malaisten elintarvikeyritysten vientikirjoissa, erityisesti kapeilla erikoistumisalueilla.

Nyt elintarvikealan liikevaihdosta jo kolmannes tulee ulkomailta. Enempäänkin olisi rahkeita. Juutisen mielestä viranomaisten tulisi pitää enemmän esillä viennin mahdollisuuksia elintarvikealalla. ‒ Ruotsissa puhutaan jatkuvasti elintarvikeviennistä ja sen kehittämisestä. Esimerkiksi vienninedistämismatkoilla on aina elintarvikealan edustus mukana. Suomessa viennin edistämiseen voitaisiin panostaa huomattavasti enemmän.

Aasialainen kuluttaja odottaa

Terveyttä ruoasta L

uonnollisuus, terveys ja kunnossa

Suomalaiset marjat kiinnostavat Aasiassa.

pysyminen – näitä asioita aasia-

Viime vuonna Kiinaan ja Japaniin vietiin mus-

laiskuluttaja ajattelee täyttäes-

tikkaa yhteensä lähes neljä miljoonaa kiloa.

sään kaupassa ruokakoriaan tai lähtiessään

Mustikoista valmistetaan mm. luontais-

ulos syömään. Suomalaisille elintarvikevie-

tuotteita, joiden markkinoidaan parantavan

jille ruoan turvallisuus- ja terveellisyys-trendi

näköä, sekä ehkäisevän stressiä. Myös elin-

avaa jatkuvasti lisää mahdollisuuksia.

tarvikkeisiin käytetään paljon mustikkaa.

Toistaiseksi Aasian vientilukemat ovat

‒ Puhtaus, turvallisuus ja tasalaatuisuus

pieniä, sillä Suomen elintarvikeviennistä vain

ovat Aasiassa tärkeitä arvoja, sillä heillä itsel-

2,2 % suuntautuu Kiinaan, 1,4 % Japaniin

lään näissä asioissa ilmenee silloin tällöin

ja 1,2 % Etelä-Koreaan. Vientikuormassa

korjattavaa, sanoo Ahola.

on muun muassa ksylitolia, kalaa, maitojauhetta, hapankorppuja ja marjoja.

Ruokatottumusten muuttuminen kansainvälisemmiksi erityisesti Aasian isoissa metro-

‒ On vaikeaa tarjota aasialaiseen makuun sopivaa valmisruokaa, mutta erikoistuotteilla

poleissa avaa puolestaan väyliä laadukkaille ja kuljetusmatkaa kestäville tuotteille.

ei ole makumaailmavaatimusta. Suomalai-

‒ Kovin pienelle yritykselle Aasian mark-

nen näkkileipä tai leipäjuusto tuotteina sekä

kinat eivät kuitenkaan sovellu, sillä markki-

metsämarjamme raaka-aineina soveltuvat

noille meneminen vaatii kunnon resursseja

siis erinomaisesti Aasian markkinoille. Hyvä

ja pitkäjänteisyyttä. Asiantuntija-apu on

ravintosisältö, terveellisyys, funktionaali-

tarpeen markkinan potentiaalin selvittämi-

suus, luonnonmukaisuus tai elämyksellisyys

sessä, paikallisen yritystoiminnan tuntemuk-

ovat tärkeitä tekijöitä, kun aasialaiskulut-

sessa sekä tuomassa arvovaltaa viranomais-

taja tekee valintojaan, sanoo seniorikonsultti

ten kanssa toimimiseen, muistuttaa Ahola.

Maarit Ahola Finprosta.

_A n n e l i

frAnTTi

Venäjän vientiväylä avautumassa

Pietaria pidemmälle

Suhteet kuntoon olme vuotta Kiinan markkinaa haarukoinut keskipohjalainen Lapland Food avasi lokakuussa mittavan kokoluokan juustolan 2,5 miljoonan asukkaan Fushuniin, Kiinaan.

Tehtaassa jalostetaan tuotteiksi noin 170 000 litraa maitoa joka päivä, ja lähiympäristön kauppoihin ja ravintoloihin lähtee autolasteittain eri variaatioita lapinjuustosta, jogurtteja ja tuorejuustoja.

— Makutottumukset ovat muutoksessa, ja esimerkiksi länsimaiset pikaruokaketjut ovat kaikki tulleet tänne viimeisen kolmen vuoden mittaan.

Suomalaisten juustotuotteiden vastaanotto on ollut erinomaista, Lvdu Lapland Foodin toimitusjohtaja Veikko Jukkola kertoo.

— Lähdimme nollasta rakentamaan isoa laitosta.

Työ on vaatinut paljon ja ehdottoman tärkeä asia on ollut solmia suhteet kotikaupungin johtaviin viranomaisiin sekä aluehallintoon. Nyt kontakteja laajennetaan lähikaupunkeihin. Teollisuustontillamme on toimiva infra ja muun muassa oma jätteenkäsittelylaitos. Jatkossa meillä on mahdollisuus auttaa seuraavia tänne tulevia yrityksiä, sanoo Jukkola.

K

pelkkä suomalaisuus ei myyntiargu-

Venäjä suojaa omaa tuotantoaan isoilla

mentiksi riitäkään, sanoo Makeeva.

tullausmaksuilla. Paperisodan järjeste-

Venäläisperheet ovat entistä kiirei-

leminen sekä logistiikka itärajan takana

sempiä, eikä ruokaa enää haluta val-

vaativat hyvää paikallistuntemusta.

mistaa alusta alkaen. Asenteet muok-

Yhtenä ratkaisuna on Venäjälle etabloituminen.

iemme Venäjälle noin 350

valikoimasta jopa 50-70 % voi olla

kautuvat hiljalleen suopeiksi puoli-

miljoonan euron edestä ruo-

tuontielintarvikkeita. Sen sijaan maa-

valmisteille ja eineksille. Samoin

kaa vuosittain. Maitotuot-

seudulla tarjolla on lähes pelkästään

allergioiden diagnosointi kehittyy ja

ten kesken. Esimerkiksi välivarastointi

teiden osuus tästä on lähes puolet

kotimaisia tuotteita, sanoo Finpron

kuluttajien tietoisuus omasta tervey-

tai kuljetukset olisi helpompi neuvotella

(48 %), lihatuotteiden siivu on 11 % ja

seniorikonsultti Olga Makeeva Pie-

destään kasvaa yhdessä terveysvai-

yhteisvoimin, näkee Makeeva.

viljatuotteiden 9 %. Venäläisten tilas-

tarista.

kutteisten elintarvikkeiden kysynnän

V

toissa suomalaiset elintarvikkeet ovat

Potentiaali houkuttaa suomalaisyri-

kanssa. Tähän ensimmäiseen aaltoon

vain pisara meressä; niiden osuus koko

tyksiä, mutta mikä venäläistä kulutta-

olisi hyvä varautua olemalla läsnä

maan elintarviketuonnista oli 1,2 %

jaa kiinnostaisi?

markkinoilla jo nyt.

viime vuonna.

‒ Tai vientiyhteistyö pienten yritys-

Pk-yritysten vientiä Venäjälle vauhdittaa FoodRUS-ohjelma.

_A n n e l i

frAnTTi

‒ Pietarissa suomalaiset ovat tun-

Elintarvikealan pk-yritykseltä Venä-

nettuja puhtaan ja laadukkaan ruoan

jän markkinoille meno vaatii huolellista

osan kaikista elintarvikkeistaan. Suur-

tuottajina, mutta markkina alkaa olla jo

suunnittelua. Ruplan kurssivaihtelut

kaupungeissa, kuten Moskovassa ja

täynnä. Kehottaisin katsomaan myös

ovat viime vuosina tuoneet ongelmia

KATSO:

Pietarissa vähittäiskauppojen ruoka-

kauemmas, vaikka muualla Venäjällä

hinnoitteluun ja saataviin, minkä lisäksi

www.fennopromo.com/foodrus

‒ Venäjä tuo ulkoa noin kolmas-

Finpro inFront 9

1. Idea Suomesta saa avukseen naisemme Brasiliasta.

2. Vitória pyörittää byrokratian rattaita.

3. Ja yhteinen työ tuottaa tulosta.

Jos yrityksesi on kansainvälinen, teemme siitä myös paikallisen.

Vitória Rodriques, nainen Pohjolasta.

Miten paikallisviranomaiset saadaan puolellesi? Miten valtio voi tukea yrityksesi rahoitusta Brasiliassa? Kotikenttäetu on vain sillä, joka on oikeasti paikallinen, kuten Pohjolan kumppanit kaikkialla maailmassa.

Katso 10 lisää pohjola.fi Finpro inFront

CASE#1

Hlebnyi Dom on leivän koti Venäläinen leipä on käsite. Mutta niin on tätä nykyä Fazerin Puikulakin venäläiskuluttajan ruokakorissa.

–V

enäjän markkinoista kiinnos-

– arkileipä – myydään Hlebnyi Dom –brändin alla

tuneen on syytä ensimmäi-

omalla nimellään Krajushki.

seksi miettiä, miksi sinne haluaa.

Suur-Pietarin alueella Fazer laajeni 2000-luvun

Hakeeko Venäjältä liiketoiminnan

alkuvuosina kolmen leipomon verran. Moskovasta

kasvua vai käyttöä ylimääräiselle

yhtiö hankki vuonna 2005 Zvjozdnyi-leipomon.

kapasiteetille? Onko omassa tuotteessa sitä jota-

Molemmilla alueilla Fazerin brändit ovat markkina-

kin, mikä vetoaa venäläiseen kuluttajaan?, linjaa

johtajia ja ne ovat vallanneet Pietarissa kolmasosan

Fazer Leipomoiden & Makeisten toimitusjohtaja

ja Moskovassa neljäsosan leipämarkkinoista.

Pekka Rantala.

Fazerin liiketoiminta Venäjällä kasvaa nopeam-

Jos pystyy erottumaan tarjoamalla muita parem-

min kuin muualla. Venäjän osuus konsernin liike-

man tuotteen lisäksi parempaa myynnin, logistiikan

vaihdosta, makeisvienti mukaan luettuna, oli viime

ja asiakashallinnan osaamista ja on lisäksi sinnikäs

vuonna 15 prosenttia. Yhtiöllä on Venäjällä noin

ja kärsivällinen, Venäjälle lähtöä voi harkita. Rantala

4000 työntekijää.

myös suosittelee Venäjän tuntijoiden käyttämistä paikallisten markkinoiden selvittämiseen sekä Suo-

Fazer tekee kuluttajatutkimuksia Venäjällä

messa että Venäjällä.

samoilla periaatteilla kuin muissa maissa. Kuluttajasegmentit ovat samat, mutta niiden koko vaihtelee

Fazerin väylä Venäjän leipomotuotemarkkinoille

maasta toiseen. Venäläistä kuluttajaa voi luonneh-

ovat olleet paikalliset leipomot.

tia emotionaaliseksi, mikä kannattaa ottaa huomi-

— Venäläinen leipomo tuntee paikalliset maut,

oon mainonnassa ja markkinoinnissa. Tämän vuoksi

markkinat ja logistiikan. Me olemme tarjonneet

brändien merkityksen voi odottaa vain kasvavan

markkinoinnin, kaupan ja jakelun johtamisen osaa-

tulevaisuudessa.

mista, Rantala kuvailee.

Rantala on huomannut tunteellisuuden ja sosi-

Ensimmäisen leipomonsa Fazer hankki Pietarista

aalisuuden leimaavan myös työntekoa Venäjällä.

vuonna 1997. Hlebnyi Dom on hyvin tunnettu ja

Liikekumppaniin tutustuminen edellyttää yhteistä

menestyvä paikallinen brändi, jonka juuret juonta-

aikaa vaikkapa urheilu- tai kulttuuritapahtumien

vat 1930-luvulle.

parissa. Luonnostaan puhelias ja sosiaalinen pär-

— Venäläisleipomoa ei suoma-

jää. Hieman venäjän kieltäkin on

laistettu, vaan meiltä Fazerilta

hyvä osata, vaikka monet venä-

lähti alan osaajia Pietariin työs-

läiset ovat nykyään hyvin kieli-

kentelemään yhdessä venäläis-

taitoisia.

ten kanssa. Olemme oppineet

— Valtaosa johtajistamme

puolin ja toisin, ja esimerkiksi venäläisiltä saadut ideat ovat olleet käyttökelpoisia muuallakin.

Fazer kun leipoo leipää ja muita leivonnaisia myös Ruotsissa ja Baltian maissa.

K U VA f A Z e r l e i P o m o

Venäjä on leipämaa ja leivän arvostus näkyy erittäin siisteinä leipomoina. Fazer-leivillä on premium-imago. Premiumia ovat muun muassa Venäjällä leivotta-

Onko omassa tuotteessa sitä jotakin, mikä vetoaa venäläiseen kuluttajaan?

Venäjällä on venäläisiä. Varsinkin laajenee Venäjällä:

hyvin koulutetut venäläiset vaihtavat helposti työpaikkaa. Palkka

1997 Hlebnyi Dom –leipomo, Pietari

ei riitä sitouttamaan yhtiöön,

2002 Murinski-leipomo, Pietari

työtekijöistään aidosti ja pitää

2003 Vasileostrovski-leipomo, Pietari 2005 Zvjozdnyi-leipomo, Moskova 2009 BKK-Neva –leipomo, Pietari

vaan on näytettävä, että välittää huolta heistä esimerkiksi kouluttamalla tai kierrättämällä eri tehtävissä. Olen henkilökohtaisesti ylpeä Venäjän henkilöstöstämme, ja myös sanon sen heille.

_m A A r i T

KAUniSKAnGAS

vat ruispuikulat. Paikallinen leipä

Finpro inFront 11

CASE#2

Yosassa yhdistyvät suomalaisen elintarviketeollisuuden vahvuudet; luonnonmukainen valmistusprosessi, terveyttä edistävä raaka-aine ja tuotekehitysosaaminen. Ja kaikki tämä 15 henkilön voimin.

Unohda gojimarjat Kotoinen kaura on superruokaa

Y

hden naisen usko ekologiseen,

massakin maassa on metsämarja, esimerkiksi pak-

Yosan mustapohjainen pakkaus henkii premium-

kasviperäiseen ja terveelliseen

kauskoot saavat naapurissa olla isompia. Paikalli-

ominaisuuksia ja erottuu kylmähyllystä. markkinoin-

tuotteeseen synnytti menestysta-

set kulutustottumukset täytyy von Zweygbergkin

timateriaalien tuottamisesta vastaa ruotsalainen

rinan nimeltä Yosa. Bioferme oy:n

mukaan tuntea.

mainostoimisto.

toimitusjohtajan Merja Scharli-

‒ markkinat muuttuvat jatkuvasti ja meidän pitää osata kuunnella kumppaniamme, jolla on kon-

jotta tarina ja visuaalinen ilme pysyvät yhtenäisenä.

kaltainen välipalatuote, jonka perusraaka-aine on

taktit kaupan keskusliikkeisiin ja tuntuma kuluttaja-

Hyvän graafisen linjan ja perustyökalujen avulla

fermentoitu eli hapatettu kaura.

käyttäytymisestä.

toistettavuus helpottuu.

‒ Yosa edistää vatsan hyvin-

Vaikka vuosi sitten olisi tehty analyysi, hyllykuva

markkinointiviestien kärkeen on naapurissa nos-

vointia ja fermentointi lisää

voi jo nyt olla erilainen ja vaikuttaa tuotteen ase-

tettu ”maghälsan”, vatsan hyvinvointi. Yosaa osta-

kauran hyviä terveysvaikutuk-

mointiin ratkaisevasti.

vat niin ruokarajoitteiset allergikot kuin tavalliset

sia. lisäksi valmistusprosessi on

Pienessä yrityksessä markkinointipanostuk-

perheenäidit, jotka haluavat huolehtia perheensä

mahdollisimman luonnonmukai-

set on mitoitettu koon mukaan. ruotsissa media-

hyvinvoinnista. luomu houkuttelee myös vastuulli-

nen, listaa kaarinalaisen yrityk-

mainonta on hyvin kohdistettua ja viestiä viedään

sia kuluttajia.

sen markkinointijohtaja Tuula

ravintoterapeuttien sekä tapahtumien kautta.

von Zweygbergk tuotteen

Kauppojen maistatukset ovat korkeista kuluistaan

ovat ottaneet modernin kaurauutuuden ilolla vas-

vahvuuksia. niitä, joiden takia Yosa kiinnostaa myös

huolimatta hyvä tapa tutustuttaa kuluttajia kaura-

taan.

ulkomailla.

tuotteeseen sekä kertoa uusista mauista.

ensiaskeleet vientiin Bioferme otti vuosituhan-

‒ on myös huolehdittava, että tuote näkyy kau-

Yosaa viedään myös Belgiaan, jossa kauppiaat

‒ olimme finpro vientirenkaan mukana Saksan Biofach-messuilla, jossa kiinnostus suomalaista

nen alussa, jolloin ovia kolkuteltiin ruotsissa, eng-

pan hyllyssä ja kuluttaja poimii sen mukaansa. muun

kauratuotetta kohtaan oli melkoinen. Siellä saatuja

lannissa ja etelä-Saksassa.

muassa pakkausten koot ja ilme tulee miettiä huo-

kontakteja on päästy nyt perkaamaan ja olemme

lella.

tehneet jakelusopimuksen belgialaisen luomutukun

‒ Saksassa yhteistyökumppanin valinta ei osunut kohdalleen, eikä aikakaan tainnut silloin olla oikea. nyt sen sijaan innostus terveysvaikutteisia

kanssa, Tuula von Zweygbergk iloitsee.

Seuraavaksi pieni ja pippurinen Bioferme tähyää

luomutuotteita kohtaan on nousussa kaikilla mark-

keskiseen eurooppaan, jossa soija-allergioiden

kinoilla, Zweygbergk kertoo.

lisääntyessä soijalle haetaan korviketta. myös kyl-

Tällä hetkellä Yosaa löytyy kotimaan kauppojen lisäksi ruotsin suurimpien ketjujen valikoimista, suomalaisten tavarataloketjujen hyllyiltä Venäjältä ja Baltiasta, sekä uusimpana Belgiasta.

Päätöstä lähteä ruotsiin tuki markkinan läheisyys ja se, että kauralla on myös naapurissamme

K U VAT S H U T T e r S T o C K J A B i o f e r m e

‒ mutta brändinhallinta pitää olla omissa käsissä,

nin tekemän kehitystyön tuloksena syntyi jogurtin

mätuotteen logistiikan kannalta alue on kätevä, sillä pienelle alueelle on keskittynyt paljon väkeä.

Sopivasti reitin varrella olisi myös Tanska, jonne voisi matkalla eurooppaan tiputtaa Yosa-purkin jos toisenkin. mutta suunnitelmia ei tarvitse kirjata massiivisiin strategioihin.

positiivinen maine. Verkostoa rakennettiin finpron

‒ Valtava voimavara tämänkokoisella yrityk-

ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kontak-

sellä on ketteryys. Kun jokin mahdollisuus aukeaa,

tien avulla ja jakelua hoitamaan löytyi agentti.

päätöksenteko on nopeaa, Tuula von Zweygbergk

läheisyydestään huolimatta ruotsin markkina

toteaa. _ m A A r i T n i e m e l ä

eroaa suomalaisesta. Vaikka suosituin maku kum-

Tiesitkö tämän kaurasta?

Nimi Yosa tulee sanoista jogurtti ja kiesa. Kiesa on perinteinen kaurakiisseli, joka on pidetty paitsi arvostettuna pitotarjoiluna, myös terveyttä edistävänä ruokana. Tutkimukset ovat sittemmin vahvistaneet, että vanha kansa tiesi mitä söi. Kaura on saanut EFSA:n (European Food Safety Authority) tuen terveysvaikutuksilleen: se alentaa kolesterolia, tasapainottaa sokeritasapainoa ja edistää suoliston hyvinvointia. Suomalaista kauraa pidetään maailman parhaimpana ja sen kaupallistamisessa on vielä runsaasti potentiaalia.

12 Finpro inFront

TOIMINTA Valmistaa kaurapohjaisia Yosa-välipalatuotteita LIIKEVAIHTO (2010) yli 3 miljoonaa euroa PERUSTETTU 1977

inFront | kolumni

Parempi strategia ennakoimalla? nnakointi lupaa yrityksille paljon hyvää. Se tuo tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet näkyviksi ja konkreettisiksi, tunnistaa toimintaympäristön riskejä ja uhkia, parantaa yritysten innovaatiotoimintaa ja auttaa rakentamaan tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Boardman 2020 ja Finpro tutkivat asiaa 82 suomalaisyrityksessä ja havaitsivat, että ennakointitoiminta on tehnyt yritysten strategioista vain hiukan parempia. Keskeinen kysymys on, miten rakennetaan vahvempi linkki ennakoinnin ja strategisen päätöksenteon välille ilman, että ennakointi jää vain business intelligence –yksikön

E

harjoitukseksi tai johtoryhmälle mukavaksi vaihteluksi vuotuiseen strategiaprosessiin.

Ennakointitoimintaan katsotaan kuuluvan muun muassa tulevaisuuden trendeistä kertovien ns. heikkojen signaalien keruu, analysointi ja erilaisten tulevaisuudenkuvien muodostaminen strategiatyön lähtötiedoiksi. Mitä laajempi on havaintoja tekevä joukko, sitä laaja-alaisemmat ovat myös signaalit.

Esimerkkinä on Finpron ennakointiprosessi, jossa 350 eri puolilla maailmaa työskentelevää asiantuntijaa on crowd sourcing –ajatuksen mukaisesti valjastettu signaalien keruuseen. Yhteiseen tietokantaan kertyy vuodessa yli 7.000 heikkoa signaalia.

K U VA M AT T I IMMONEN

Nopea kasvu tuo helposti ”putkinäön” ja vasta liikevaihdon supistuessa on jouduttu katsomaan omaa toimialaa laajemmalle

Hyvä mahdollisuus ennakointitoiminnan kehittämiseen on aktiivinen keskustelu havaituista signaaleista ja nousevista ilmiöistä. Tutkimuksen perusteella tämän keskustelun aktiivisuus ja laatu, sekä kyky erottaa oleelliset ilmiöt epäoleellisista, erottavat nopeaa kasvua odottavat yritykset hitaan kasvun yrityksistä. Katson, että vuorovaikutteinen keskustelu, johon osallistuvat yrityksen henkilöstö ja asiakkaat, on keskeinen keino, jolla yleiset trendit voidaan muuntaa yrityskohtaisiksi mahdollisuuksiksi. Samalla määritellään, mihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Tekniset työkalut kuten erilaiset asiakasyhteisöt ovat tähän jo olemassa.

Ennakointitoiminnassa tarpeen oleva laaja-alaisuus vaikuttaa yrityksissä olevan pitkälti kantapään kautta opittua. Visionääriseen johtoon luotetaan, mutta nopea kasvu tuo helposti ”putkinäön” ja vasta liikevaihdon supistuessa on jouduttu katsomaan omaa toimialaa laajemmalle erilaisiin murroskohtiin.

Yritysten hallituksetkaan eivät voi enää piiloutua valmiiksi pureskeltujen ennakointiraporttien alle, vaan joutuvat aidosti keskustelemaan ennakointitiedon vaikutuksista strategian pohjana oleviin olettamuksiin ja strategisiin valintoihin.

Kauppatieteiden tohtori Esa Matikainen toimii osakkaana, hallituksen jäsenenä ja johtotehtävissä valikoiduissa kasvuyrityksissä. Matikainen on kirjoittanut useita julkaisuja hallitustyöskentelyyn, johtamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyen, uusimpana marraskuussa julkaistu Boardman 2020 –ryhmän ”Ennakointi ja strateginen päätöksenteko”. Aiemmin hän on toiminut mm. vuonna 1999 pörssilistatun Internet-yhtiö Nedecon Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja strategiajohtajana.

Matikainen on Boardman Oy:n partneri ja Boardman 2020 –ryhmän hallituksen jäsen.

Finpro inFront 13

infront | markkina

Moscow International Business Centerin pilvenpiirtäjät halkovat miljoonakaupungin taivasta.

Venäjän ja koko Euroopan tämän hetken mittavimman investointi- ja rakennusprojektin myötä Moskovasta halutaan tehdä kansainvälinen finanssimaailman keskus.

Venäjän keskiluokka kasvaa hyvää vauhtia. Se on valmis maksamaan laadusta ja palvelusta.

K U VA S H U T T e r S T o C K

Teksti Juha Europaeus

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

Yhdysvallat Finpro inFront 3/2011

14 Finpro inFront

/

Saksa Finpro inFront 2/2011

/

Etelä-Korea Finpro inFront 1/2011

/

Vietnam Finpro inFront 4/2010

/

Afrikka Finpro inFront 3/2010

hkä Venäjää olisi aika katsoa uusin silmin. Venäjä on yhteiskuntana kehittynyt monilla aloilla, sanoo Finpron Moskovan vientikeskuksen päällikkö Helena Lähteenmäki.

Venäjästä on esimerkiksi vaivihkaa kehittynyt Internetin ja sosiaalisen median suurvalta. Maassa on jo noin 60 miljoonaa Internetin käyttäjää. Venäläiset viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa yli 9 tuntia kuukaudessa.

Kännykkätiheydessä Venäjä on jo maailman johtavia maita. Kännykän kautta nettiä käyttää 22 miljoonaa yli 12-vuotiaista venäläistä.

— Meillä on naapurissamme uusien teknologioiden suurkuluttaja, Lähteenmäki huomauttaa.

Venäjälle tähyävien yritysten kannattaa suunnitella tarkasti, minkälaisille kuluttajille he palvelujaan ja tuotteitaan myyvät.

— Suomalaisyritysten pitäisi miettiä, miten niin sanottu iPadsukupolvi muuttaa markkinoita, miten venäläiset asiakkaat arvostavat suomalaisia brändejä ja miten saisimme käännettyä tämän ennakointitiedon tuottavaksi kaupaksi, sanoo Finpron Pietarinvientikeskuksen päällikkö Virpi Herranen.

–E

Venäjän talouden ennustetaan kasvavan lähivuodet 3—4 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan kun Eurooppaa uhkaa taantuma, Venäjä on selvinnyt globaalissa talousmyllerryksessä hyvin.

Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina Ruotsin ja Saksan jälkeen. Tuonnissa maa on Suomen suurin kauppakumppani

Venäjästä välittyy mielikuva raaka-aineiden tuottajana. Se on osittain totta, mutta palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut ja yksityinen kulutus vetää taloutta.

”Meillä on naapurissamme uusien teknologioiden suurkuluttaja.”

Helena Lähteenmäki

”Suomalaisyritysten pitäisi miettiä, miten niin sanottu iPad-sukupolvi muuttaa markkinoita.”

Virpi Herranen

18 prosentin osuudella. Tuonnin rakenne on keskittynyt polttoaineisiin ja energiatuotteisiin kuten öljyyn ja kaasuun.

Venäjä houkuttelee ulkomaisia investointeja viidenneksi eniten Euroopassa. Investoijat uskovat erityisesti energia-, ICT- ja autosektoreihin.

Venäjästä välittyy mielikuva raaka-aineiden tuottajana. Se on osittain totta, mutta palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut ja yksityinen kulutus vetää taloutta.

Suomalaisten vahvoja vientituotteita ovat perinteisesti olleet koneet ja laitteet, kemianalan tuotteet ja elintarvikkeet. Suomalaisyrityksistä Venäjällä tunnetaan muun muassa Atria, Fazer ja Valio. Suomalaisyritysten tuotteet ovat maineeltaan laadukkaita ja turvallisia.

Perinteisten vientituotteiden lisäksi Venäjällä olisi kysyntää esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian palveluille ja tuotteille sekä laadukkaille design-kulutustavaroille.

— Meillä suomalaisilla on se etu puolellamme, että suomalaiseen laatuun luotetaan Luoteis-Venäjän lisäksi myös täällä Moskovassa, Lähteenmäki sanoo.

Venäläisten elintaso on kasvanut 2000-luvulla lukuun ottamatta parin vuoden takaista notkahdusta. Tulotaso vaihtelee suuresti maan eri osien välillä. Keskimäärin työssäkäyvä venäläinen tienaa runsaat 21 000 ruplaa eli noin 530 euroa kuukaudessa. Moskovassa keskipalkka yltää lähes tuhanteen euroon.

— Ne, joilla on varallisuutta, kuluttavat sitä eri tavalla kuin eurooppalaiset, Lähteenmäki sanoo.

Viime vuonna kolmasosa kaikista ulkomaisista investoinneista sijoittui Moskovaan. Suomalaisia yrityksiä on paljon myös Pietarin talousalueella.

Esimerkiksi YIT:n rakentama Finnspin–teollisuuspuisto Pietarin eteläpuolella tarjoaa valmiin toimintaympäristön tuotannollisille pk-yrityksille.

Finpro inFront 15

Venäjällä on tusina miljoonakaupunkia ja mitä kauemmas Pietarista ja Moskovasta mennään, sitä vähemmän vastassa on eurooppalaisia kilpailijoita. Viime vuonna investoinnit lisääntyivät erityisesti Volgan alueella, joka houkutteli 13,5 prosenttia koko maan ulkomaisista sijoituksista. Kaukoidässä investoinnit kasvoivat eniten Sahalinin alueella lähinnä öljyprojektien ansiosta.

Vähemmän tunnetut kaupungit tarjoavat monia liiketoimintamahdollisuuksia. Ulkomaiselta yritykseltä vaaditaan aina huolellista liiketoimintastrategiaa ja liiketoimintakulttuuriin perehtymistä.

Esimerkiksi yritysten johtamiskulttuuri poikkeaa siitä, mihin länsimaissa on totuttu. Venäjällä johtaja on vahva ja autoritäärinen, eikä hän juuri delegoi alaisilleen asioita, päätäntävaltaa ja vastuuta.

Tästä seuraa automaattisesti organisaation tehottomuus. Aloitteellisuutta ja vastuunottoa ei tueta eikä palkita, joten työntekijöiden on helpointa pitäytyä totutuissa toimintatavoissa. Tämä heijastuu esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöön ottoon.

Venäjän kaupassa tytäryhtiön tai partnerin kontrolliin ja valvontaan täytyy panostaa tavallistakin enemmän. Autoritäärinen johtamiskulttuuri tulee esille myös yhtiölakien kautta. Hallituksella ei ole valmista roolia yrityksissä.

— Sen voi kyllä rakentaa ja se suomalaisten yritysten ehdottomasti kannattaisi aina tehdä, Lähteenmäki neuvoo.

— Hallituksesta tulee tehdä vahva tekijä päätöksentekoon ja hoitaa asia niin, että toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Silloin yrityksellä on paremmat edellytykset venäläisenkin tytäryhtiön ohjaamiseen, koska hallituksella on arvovaltaa enemmän kuin esimerkiksi johtoryhmällä.

Vahvojen johtajien maassa työntekijät eivät ole tottuneet ottamaan vastuuta asioista. Toisaalta venäläiset työntekijät ovat kyllä aloitteellisia ja heillä on ideoita ja ehdotuksia. Ulkomaisen yritysjohtajan haaste on se, miten ohjata tämä aloitteellisuus ja toiminta yrityksen yhteiseksi hyväksi.

Työvoiman saanti on yksi ulkomaisten yritysten kohtaama haaste. Monet yritykset joutuvat kouluttamaan ja perehdyttämään uuden työntekijän, mikä aiheuttaa investoijalle lisäkustannuksia. Myös työpaikan vaihto paremman palkan tai muiden etujen vuoksi on yleistä.

Suurimmat Venäjän liiketoiminnan esteet ovat kuitenkin edelleen byrokratia ja viranomaisten mielivalta. Venäjä on Maailmanpankin investointiilmapiirin vertailussa vasta sijalla 123. Heikoimmat pisteet Venäjä saa rakennusluvan hankkimisessa ja verobyrokratiassa.

Korruptio on Venäjällä valitettava tosiasia, mutta sama ongelma koskee monia muitakin Suomen kauppakumppaneita.

— Ehkä Venäjä on meitä niin lähellä, että näemme täällä olevat ongelmat paljon paremmin, Lähteenmäki sanoo.

— Venäjä on kuitenkin 2000-luvun alusta alkaen lainsäädännöllään lähentynyt paljon meitä, ja suunta on periaatteessa oikea.

16 Finpro inFront

Korruptioon yritykset törmäävät etenkin osto- ja hankintatoiminnassa. Lahjontaa esiintyy myös tullissa, erilaisten lupien ja lisenssien saamisessa sekä viranomaisten kanssa toimiessa. Korruptio heikentää ulkomaisten yritysten kilpailukykyä erityisesti suorassa hintakilpailussa venäläisten yritysten kanssa.

Ulkomaiset yritykset suhtautuvat byrokratiaan kahdella tavalla.

Jotkut yritykset hyväksyvät, että raskas byrokratia on osa liiketoimintaa ja siihen on sopeuduttava. Toiset pyrkivät yhteistyöhön viranomaisten kanssa käytäntöjen muuttamiseksi.

Venäläisnuoret ovat informaatioteknologian ja sähköisten palveluiden suurkuluttajia.

Keskiluokka satsaa lapsiin Venäjän nuori sukupolvi on edeltäjiään selvästi pienempi. Monet ovat perheidensä ainoita lapsia ja vanhempien jakamattoman huomion kohteita. Lapset ja nuoret vaikuttavat merkittävästi venäläisten kulutuspäätöksiin.

— Keskiluokka käyttää paljon rahaa lasten merkkivaatteisiin, leluihin ja muihin lapsille ja nuorille tarkoitettuihin tarvikkeisiin, kertoo Finpron Pietarin-vientikeskuksen päällikkö Virpi Herranen.

— Meneillään oleva muutos kasvattaa täysin uudenlaisen kuluttajajoukon. Nuoren sukupolven arvomaailma ja kulutustottumukset poikkeavat merkittävästi heidän vanhemmistaan.

Venäläisnuoret ovat informaatioteknologian ja sähköisten palveluiden suurkuluttajia. Osa nuorista ei avaa kirjoja kuin koulussa, tiedot hankitaan netistä tablettitietokoneilla ja kännyköillä. Venäläisnuoret ovat äärimmäisen orientoituneita kuluttamaan, mutta toisaalta he ovat myös ekologisten arvojen puristuksessa.

— Kuluttajakäyttäytymisen muutos on tärkeä ymmärtää mitä tahansa palvelua tai tuotetta myytäessä, Herranen sanoo.

CASE#1

KUVA FACOR TEKSTI LEILA UOTILA

Venäjä valikoitui Facorin vientikohteeksi ennen kaikkea sijaintinsa vuoksi: Pietariin on Lappeenrannasta lyhyempi matka kuin Helsinkiin.

KIERTOVOITELUKESKUS Kiertovoitelukeskus voitelee ja jäähdyttää konetta öljyn avulla, poistaa epäpuhtauksia sekä erottaa vettä ja ilmaa öljystä. Keskuksia käytetään esimerkiksi paperikoneiden, höyryturbiineiden, vaihteistojen ja valssaamoiden ylläpidossa.

roolissa, kertoo toimitusjohtaja Kauko Puranen.

Facor on hyödyntänyt Finpron kokemusta ja markkinatietoutta sekä yhdessä tehtyä listausta potentiaalisista kumppaneista Venäjällä. Nyt haussa on jakelija, joka markkinoisi Facorin kiertovoitelukeskuksia koko maahan.

Myöhemmin tarkoituksena on perustaa Venäjälle oma paikallinen yritys. Facorin valtti on patentoitu ratkaisu, joka poistaa öljystä ilmakuplia aiempaa tehokkaammin, jolloin öljyn käyttöikä pitenee.

Venäjän markkinan erityispiirteeksi Puranen nimeää hierarkkisuuden ja henkilökohtaisten suhteiden suuren merkityksen.

Potentiaalisen asiakasyrityksen johtoporras on tärkeää saada mukaan tapaamiseen. − Myös päätöksentekokulttuu-

ri on erilainen. Saattaa käydä esimerkiksi niin, että ensin luvataan projekti, joka ei sitten toteudukaan. Kuitenkin yhtäkkiä voi tulla ilmoitus, että kaiken pitäisi olla jo tehtynä, Puranen kärjistää.

Facor mursi kielimuurin palkkaamalla yritykseen venäjänkielisen työntekijän. Suuren haasteen Venäjän markkinalle suuntaamiseen luo kuitenkin byrokratia; erilaisten lomakkeiden määrä hämmästyttää Purasta yhä uudelleen. − Kun toimii Venäjällä, pitää ottaa huomioon myös se, että laki ja muut asetukset muuttuvat koko ajan. Niistä pitää ottaa selvää, mikä vaatii reilusti aikaa, Puranen toteaa.

”Kun toimii Venäjällä, pitää ottaa huomioon, että laki ja muut asetukset muuttuvat koko ajan.”

FACOR VALMISTAA voitelujärjestelmiä jatkuvasti käytössä olevien koneiden voiteluun ja jäähdytykseen LIIKEVAIHTO: 3,4 m€ HENKILÖSTÖ: 25 työntekijää

CASE#2 Vapaa-ajan koneiden kysynnän kasvu on tehnyt Venäjästä Sumekolle erityisen hyvän markkinan. Seuraavaksi tukkukauppias laajentaa Kazakstaniin.

KUVA SUMEKO TEKSTI LEILA UOTILA

iertovoitelujärjestelmiä energiateollisuuden, kaivosalan sekä paperija selluteollisuuden tarpeisiin valmistava konepajayritys Facor aloitti Venäjän liiketoiminnan suunnittelun yhteistyössä Finpron kanssa vuonna 2007. Yrityksen tuotteita oli mennyt asiakkaiden kautta vientiin jo aiemmin, mutta varsinainen toiminta oli keskittynyt vain kotimaahan. Kiristyneessä kilpailutilanteessa oli etsittävä uusia mahdollisuuksia. − Päätökseemme suunnata liiketoimintaa myös Venäjälle vaikutti ennen kaikkea sijainti; Pietariin on kotikaupungistamme Lappeenrannasta lyhyempi matka kuin Helsinkiin. Lisäksi Venäjä on iso ja kasvava markkina. Keskitymme siellä energiateollisuuteen, joka on maassa merkittävässä

K

VESPA GTS Vespan mallisto käsittää useita malleja ja moottorivaihtoehtoja. Näistä kehittyneimpiä ovat GTSmallit, jotka tuovat hivenen urheilullisuutta skoottereiden maailmaan.

GN Groupiin kuuluvan Sumeko Oy:n Venäjän kauppa kävi vilkkaana jo 90-luvun alussa, jolloin venäläiset jälleenmyyjät noutivat yrityksen myymiä moottorikelkkoja, perämoottoreita ja mönkijöitä Suomen puolelta. Perheyritys huomasi liiketoimintansa kasvavan ja perusti tytäryhtiö OOO Sumekon Pietariin vuonna 2003. − Konsernimme vientitoiminnot ovat olleet koko ajan kasvussa ja liikevaihdosta lähes neljännes tulee viennistä. Venäjän, ValkoVenäjän ja Kazakstanin solmiman tulliliiton myötä haluamme kehittää liiketoimintaa myös Venäjän naapurimaissa. Finprolta tilaamamme markkinatutkimus vahvisti käsitystämme siitä, että Kazakstan on hyvä markkina, toteaa Sumekon vientipäällikkö Henna Kivioja.

S

Tulliliiton myötä Venäjällä tullatut tuotteet liikkuvat nyt vapaasti Venäjältä Kazakstaniin. Sumekon varastot sijaitsevat Pietarissa, Moskovassa ja Ekaterinburgissa sopivalla etäisyydellä uudesta vientimaasta. Kazakstan voi tulevaisuudessa toimia porttina myös sen eteläpuolella sijaitseviin pieniin valtioihin.

Sumekossa uskotaan, että toiminnan kehittämiseksi maassa on tärkeää olla läsnä. Syksyn aikana yritys on perustanut tytäryhtiö Sumeko Kazakstanin, jonka toimistoon Almatyyn on palkattu paikallinen työntekijä. Jo aiemmin maahan on tehty yksittäisiä toimituksia.

Kazakstanin taloudellinen tilanne on vakaa, mutta maa on riippuvainen erityisesti öljystä; maailmanmarkkinahintojen muutoksilla on suuri vaikutus sen talo-

uteen. Maan 16 miljoonasta asukkaasta noin viidellä prosentilla on tällä hetkellä varaa Sumekon tarjoamiin tuotteisiin, mutta osuuden uskotaan kasvavan. − Kazakstan on maa, jossa tilanteet voivat vaihtua nopeasti ja riskit, mutta myös potentiaali, ovat suuret. Valuuttamuutokset vaikuttavat heti meidän liiketoimintaamme maassa. Vapaa-ajan tuotteiden markkinat ovat siellä toistaiseksi hyvin kehittymättömät, mutta uskomme potentiaalin kasvavan tulevina vuosina, Kivoja sanoo.

”Kazakstan on maa, jossa tilanteet voivat vaihtua nopeasti ja riskit, mutta myös potentiaali, ovat suuret.”

SUMEKO OY ON moottoripyörien, vesiskoottereiden, mönkijöiden, moottorikelkkojen ja perämoottoreiden tukkukauppias SGN GROUPIN LIIKEVAIHTO: yhteensä 190 m€ (vienti 45 m€) SGN GROUPIN HENKILÖSTÖ: yhteensä 185 työtekijää (Venäjällä 28 ja Kazakstanissa 1 työntekijä)

Finpro inFront 17

Ukraina kaipaa investointeja

M E N OV IN

K IT

Moskova

Vajaan 50 miljoonan asukkaan Ukraina on kuin suuri keskeneräinen työmaa. Liiketoimintamahdollisuuksia riittää etenkin infrastruktuurin rakentamisessa vuosiksi eteenpäin.

–T

— Hyvin koulutettua työvoimaa on tarjolla ja palkkataso on kohtuullinen, kertoo Konecranesin markkinointijohtaja Alexander Pavlov.

— Konecranesin teollisuuspuisto maan eteläosassa, Zaporizzjassa tarjoaa Ukrainan markkinoille tuleville suomalaisyrityksille tuotantotiloja, jossa on valmiina infrastruktuuri.

Samalla uudet yritykset saavat kokemuspohjaista tietoa ja neuvoja, jotka ovat kullan arvoisia markkinoille tuleville yrityksille, Pavlov jatkaa.

Ukrainan uusi maankäyttö- ja omistuslaki tulee voimaan ensi vuoden alusta, minkä pitäisi tuoda helpotusta myös maataloussektorille. Ukraina yrittää kehittyä elintarvikkeiden tuottajana ja kasvattaa vientituotteidensa lukumäärää.

Suurin este Ukrainan kehittymiselle on korruptio. Ulkomaiset suorat investoinnit Ukrainaan ovat alle tuhat euroa asukasta kohden vuodessa, kun luku naapurimaissa Venäjällä on 1700 euroa ja Puolassa lähes nelinkertainen verrattuna Ukrainaan.

Tuontiyrityksiä haittaavat eniten maahantuontiin liittyvät, usein tapauskohtaisesti määritellyt tullimaksut, sertifikaatit sekä tullaukseen käytettävä aika.

— Tuotantolaitoksia omistavat yritykset neuvottelevat edelleen menneiden vuosien VAT –palautuksista tapauskohtaisesti, Päivärinne kertoo.

— Ukraina tavoittelee vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista EU:n kanssa. Se vaatii epäkohtien korjaamista. Toivottavasti Ukraina onnistuu tavoitteissaan. _ J U H A E U RO P A E U S

Ukraina tavoittelee vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista EU:n kanssa.

Tarja Päivärinne

neen Ukrainaan. Suomalaisyrityksistä Ukrainassa toimii muun muassa Konecranes, joka perusti toimiston Odessaan jo 18 vuotta sitten.

Tuotannollista toimintaa yhtiöllä on ollut Ukrainassa vuodesta 2005 lähtien. Maassa on useita metalliteollisuuden laitoksia ja satamia, joissa on kysyntää Konecranesin nostureille.

18 Finpro inFront

Moskovan monista näköalaravintoloista avautuu mahtavat näkymät kaupungin ylle. Esimerkiksi Hotelli Ukrainan, yhden Stalinin valtakauden aikaisen pilvenpiirtäjän huipulla on monta tutustumisen arvoista Ginza project -ravintolaa Venäjäksi: www.ginzaproject.ru

Myös Lotte Plaza -kauppakeskuksen 21. kerroksen ravintola Kalina Bar tarjoaa hulppeita näkymiä, salaattien ja japanilaisen keittiön antimien lisäksi. Menu myös englanniksi www.kalinabar.ru

Gostinyj Dvor, perinteikäs kauppahalli, on pakollinen nähtävyys. Sen kolmannessa kerroksessa on ravintola Stolovaja No 57, joka tarjoaa neuvostonostalgiaa ja -herkkuja kohtuuhintaan.

Keskustan viehättävää Arbat-katua reunustavat 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevat rakennukset. Kadun varrella on monta ravintolaa. Esimerkiksi pienessä Kebab House -ravintolassa voi käydä nauttimassa shashlikia ja turkkilaista kahvia. Siellä tarjotaan myös vesipiippua, kuten monessa muussakin ravintolassa Venäjällä.

Izmailovin torilta, joka on metroasema Partizanskajan lähellä, voi ostaa antiikkia, taidetta ja matkamuistoesineitä.

Paras tarjonta on viikonloppuisin. Muista tinkiä! Alueella on myös puinen Kreml ja vodkamuseo. Museossa järjestetään maksullisia maisteluja. www.vodkamuseum.ru © NORMAN OJANEN/SKOY

eiden siltojen, lentokenttien, satamien ja rautatieasemien rakentaminen ja modernisointi ovat priorisointilistalla ensimmäisenä, sanoo Finpron aluejohtaja Tarja Päivärinne.

Energiansäästö ja energiatehokkuus ovat Ukrainassa kestopuheenaiheita. Maa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Venäjän öljy- ja kaasutoimituksista.

Talouskriisistä huolimatta myös suomalaisia yrityksiä on viime ja tänä vuonna etabloitunut tuotantolaitoksi-

Eliseevskin herkkukauppa, yksi Moskovan vanhimmista ruokakaupoista, on Tverskajakadulla. Sen tilat ja upeat tavarat muistuttavat museota. www.eliseevskiy.ru

inFront | finPRO profile

finpro sallakoski

Juttusarjassa esitellään suomalainen ammattilainen, joka vaikuttaa osaamisellaan kansainvälisesti.

» Syntynyt 1975 Helsingissä. » Asuu Helsingissä. » Koulutus: fysio terapeutti AMK, taiteen maisteri » Perhe: Olen sinkku.

Dr. Duck, Mr. Frog ja Dr. Skull toivat suomalaiselle Salla Koskelle toisen palkinnon Euroopan naiskeksijäverkoston innovaatiokilpailussa.

Miten keksintösi, lapsille ja nuorille suunniteltu verensokerimittari, sai alkunsa?

Olin opiskelijavaihdossa Englannissa, ja meillä oli tehtävänä kehittää kannettava terveysmonitori. Satuin lukemaan lehdestä, että lasten ja nuorten diabetes on räjähdysmäisessä kasvussa, ja ajattelin, että tässä voisi olla markkinarako. Ja niin osoittautuikin, että lapsisegmentille ei ole tehty minkäänlaisia mittareita. Ylipäänsä markkinoilla olevat verensokerimittarit on suunniteltu diabeteshoitajien työn tueksi, ei niinkään loppukäyttäjän hoitovälineeksi. Halusin kehittää tuotteen, jolla lapset ja nuoret motivoituvat omahoidosta.

» Suosikkikaupunki: Tällä hetkellä Kempele.

Ihanan puhdasta, yksin kertaista ja avaraa. » Lempiruoka: Kaura puuro. Siinä pitää olla aito voisilmä. » Työn alla juuri nyt: Laatujärjestelmä ja CE-merkkitestaus, jotta saamme tuot teen myyntikuntoon.

Yrityksesi Modz pyrkii maailmalle ilmeisen tosissaan?

Kyllä. Suomessa on vain noin 4 000 4‒14-vuotiasta diabeetikkoa, ja jos jäämme vain Suomeen, emme saa takaisin sitä rahaa, joka tuotekehitykseen on mennyt. Se vaatii sen maailmalle menemisen. Tuotetta on suunniteltu alusta lähtien kansainvälisille markkinoille, mutta Suomi on meille hyvä proof of concept -maa.

Minne keksintöäsi ollaan myymässä? Onko kansainvälisiä sopimuksia jo tehty?

Ennen kuin olemme kansainvälisillä markkinoilla, meillä on edessä vielä monta haastetta. Tällä hetkellä teemme töitä laatujärjestelmän eteen, jotta saamme mittarille CE-merkinnän.

Koska mittari on puhuva, on myös kieliversiot mietittävä erikseen. Suunnitelmien mukaan tuote on myyntivalmis syksyllä 2012.

TEKSTI MINNA VÄNSKÄ KUVA JORMA MARSTIO

Onko kehittämissäsi tuotteissa hyödynnetty erityistä suomalaista osaamista, joka on täällä vahvempaa kuin muualla?

Meillä on oululainen alihankkija, jolta löytyy on vahvaa Nokiataustaista osaamista. Kaikki, esimerkiksi mittareiden käyttöliittymä ja muotokieli, on hyvin suomalaista: noudatamme rehellistä, yksinkertaista ja skandinaavista linjaa. Teemme suomalaisuuteen nojaten kestävää tuotetta.

Millaista on olla keksijä ja yrittäjä?

Jotta saa asioita eteenpäin, on myös luovuttava monesta muusta: ei ehdi katsomaan telkkaria eikä viipymään illanvietoissa ystävien ja läheisten kanssa. Keksijänä ja yrittäjänä oleminen on jatkuvaa työn tekemistä, mutta entisenä kilpaurheilijana olen tottunut siihen ja nautin siitä. Se on lapsesta asti ollut näin, enkä oikeastaan tiedä, mitä olisi olla jotain muuta.

Finpro inFront 19

Renewa

menestyy vastavirtaan Uusiutuvia biopolttoaineita käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia valmistava Renewa lähti kansainvälistymään pahimman laman aikaan. Vastavirtaan uiminen on kannattanut: pian jo puolet liikevaihdosta saattaa tulla ulkomailta.

Teksti Maarit Kauniskangas

Renewan kansainvälistymistarina alkoi lokakuussa 2008, vaikka tulevat vaikeat ajat olivat jo tiedossa. Putkimaa ja Termopoint - konepajayhtiöiden eläköityvät omistajat hakivat hyvälle liiketoiminnalleen jatkajaa. Mukaan kuvioihin tuli pääomasijoittaja Vaaka Partners, joka yhdisti yhtiöt Renewaksi. Seuraavana vuonna yhtiöön liitettiin Boilertec ja Pamac Power, joiden myötä yhtiöön saatiin lisää projektiosaamista sekä huolto- ja kunnossapitotoimintaa.

— Kuinkahan moni muu teki isoja toimialajärjestelyjä alkavan finanssikriisin ja laman kuristuksessa, pohtii Renewan toimitusjohtaja Tuomas Timonen. Osansa riskistä otti myös toimiva johto, jolla on omistusosuus Renewasta.

Timonen sanoo, ettei ole katunut ratkaisuaan yhtään päivää eikä yötä, vaikka joskus yölläkin työasiat tuppaavat mieleen. Tosin Renewa on aivan toisenlainen maailma verrattuna niihin suuryhtiöihin, joissa Timonen työskenteli aikaisemmin. Henkilöstöä on vain noin 40 toimihenkilöä ja noin 50 tuotannon työntekijää.

Päätöksenteko on ripeää ja strategia suoraviivainen, kuten sen toteuttaminenkin. Timosen mukaan asiat ovat markkinavoimia lukuun ottamatta omissa käsissä. Kaiken lisäksi yhtiön hallituksessa on monen alan osaajia, jotka ymmärtävät liiketoiminnan ja markkinoiden mahdollisuudet.

V

20 Finpro inFront

2009 Markkinakartoitus Euroopassa.

Ranskassa useita sopivia projekteja.

Energiaa vaikka viiniköynnöksen juurista Renewa valmistaa paikallisia biopolttoaineita käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia paikallista energiantuotantoa varten. Paikallisuus tarkoittaa, että polttoaine hankitaan enintään 50 kilometrin päästä voimalaitoksesta. Renewan voimalaitokset pystyvät käyttämään erilaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja turvetta, sekä erilaisia tuotannon sivutuotteita kuten purkupuuta, pakkausjätettä ja lietteitä.

— Teknologiamme kovimmat kilpailijat ovat suomalaisia; ovat olleet jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Suomi onkin tässä polttoteknologiassa 15—20 vuotta muita edellä, Timonen huomauttaa. Ja uuden teknologian myyminen, jos mikä, on kansainvälisillä markkinoilla haastavaa. Mutta jos yhtiö haluaa kasvaa, Suomessa rajat tulevat vastaan liian nopeasti.

Renewa on toimittanut yli 300 lämpö- ja voimalaitosta sekä lukuisan määrän huoltoja ja muutoksia omiinsa ja toisten tekemiin laitoksiin. Ensimmäisen biokattilan sähkön- ja lämmöntuotantoon Länsi-Euroopan markkinoille yhtiö toimitti kesällä 2011 Carbonexin tehtaalle Champagnen maakuntaan Rans-

2010 Ensimmäinen tilaus Ranskasta. Kesällä 2011 Renewa toimittaa 15 MW:n biokattilan sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen Carbonexin tehtaan yhteyteen Champagnen maakuntaan Ranskaan.

ArVio 2012 liikevaihdosta puolet tulee kansainvälisiltä markkinoilta.

kaan. Kyseisessä kattilassa voidaan polttaa metsähakkeen lisäksi alueen omia uusiutuvia polttoaineita, kuten viiniköynnösten leikkuujätettä ja juuristoja. Tällaisten paikallisesti sähköä ja lämpöä tuottavien laitosten kysyntä kasvaa Euroopassa. Taustalla on muun muassa EU:n velvoite lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa ja sähköntuotannon syöttötariffit sekä investointituet uusien laitosten rakentamista varten.

Ranskassa opittua Timonen kertoo, että ensimmäinen reaktio kansainvälisessä tarjouskilpailussa on ”mikä Suomi?”.

— Siihen on hyvä vastata, että meillä on metsää ja kylmää ja osaamme polttaa puuta.

Onneksi on myös isoja suomalaisia yhtiöitä, jotka tunnetaan maailmalla.

— Emme lähteneet Ranskan markkinoille hakuammunnalla vaan tehtyämme ensin Finpron kanssa peruskartoituksen meille sopivista markkinoista. Kävi ilmi, että Ranskassa on meille sopivia projekteja. Niinpä teimme tarjouksen… ja kohtasimme paikallisten markkinoiden haasteet. Tiesimme, että

TOIMINTA Paikallisia energiantuotantoratkaisuja paikallisilla biopohjaisilla polttoaineilla toimiville lämpö- ja voimalaitoksille LIIKEVAIHTO noin 25 m€ (2009). HENKILÖSTÖ: noin 90 (2011). TOIMIPISTEET: Lahti, Oulu, Tampere, Lapua, Vantaa

Finpro inFront 21

K U VA M AT T I I M M O N E N

2009 2008 Renewa Oy ostaa 1980-luvun alkupuoBoilertec Oy:n liikelella ensimmäiset toiminnan ja Pamac laitoksensa toimitPower Oy:n osataneet konepajayrikekannan. Yhtiö vahtykset Termopoint vistaa merkittävästi Oy ja Putkimaa Oy service-liiketoiminyhdistyvät. Vaaka taansa ja teknistä Partners (silloinen suunnitteluPohjola Capital ja projektiosaamisPartners) syntyvän taan.

Renewa Oy:n enemmistöomistajaksi.

Ranskassa tehdään kauppaa aivan eri tavalla kuin Suomessa, mutta paikalliset toimintatavat täytyi kuitenkin oppia yrityksen ja erehdyksen kautta.

Esimerkiksi tarjouksen tekninen sisältö ja siihen liittyvät neuvottelut poikkeavat huomattavasti suomalaisesta käytännöstä.

Opetus oli, että mukaan tarvitaan paikallisia oloja hyvin tuntevia, kuten esimerkiksi paikallisia insinööri- ja konsulttitoimistoja. Seuraavilla kierroksilla Renewan suomalaiseen tiimiin kuului insinöörien lisäksi sekä talousosaaja että juristi.

Ranskassa turvauduttiin paikallisen konsultin lisäksi myös ranskalaisen juristin apuun, sillä maan sopimuskäytäntö poikkeaa paljon Suomen varsin suoraviivaisesta sopimuskulttuurista.

— Jotta pääsisi edes tekemään tarjousta, on käytävä ensin paikan päällä tapaamassa asiakkaita ja kutsuttava heitä Suomeen katsomaan toimintaamme ja laitoksiamme käytännössä.

Tästä voi seurata tarjouskysely, johon vastataan tarjouksella. Lannistua ei pidä, vaikka tarjouskilvassa häviäisi – sinnikkyys palkitaan. Mekin jouduimme kokemaan monta häviötä ennen kuin tärppäsi, Timonen kertoo.

Mahdollisiksi asiakkaiksi Renewassa valittiin sellaisia, jotka toimivat myös englanniksi. Suoma-

laisen tiimin jäsenten tarkkaa valintaa Timonen pitää äärimmäisen tärkeänä.

— Tarvitsemme henkilöitä, jotka ajattelevat kansainvälisesti, ovat avoimia ja ennakkoluulottomia. Kaupan syntymisessä on aina kyse siitä, että syntyy luottamus asiakkaan ja myyjän välille.

Pitää osata kuunnella asiakasta ja vastata oikein, sillä aina ei kaikkea tietoa voida kertoa heti. Kyky lopettaa neuvotteluvaihe ja tehdä kauppoja on ratkaiseva.

Kaupan ”klousaamisessa” korostuukin, että osaa tehdä sellaisia kauppoja, jotka yhtiön strategian kannalta ovat kannattavia ja kauppojen riskit ovat hallinnassa. Riskienhallinta on lainopillisen neuvonantajan sarkaa, eikä näistä kuluista Timosen mukaan todellakaan kannata yrittää säästää.

Liikevaihdon yläpuoliset rivit Kun viime vuoden liikevaihdosta vain viitisen prosenttia tuli kansainvälisestä liiketoiminnasta, tänä vuonna osuus on jo noin kolmannes. Ensi vuodelle Timonen povaa osuuden jo puoleksi yhtiön liikevaihdosta. Ranska pitää pintansa, mutta myös muita markkinoita seurataan aktiivisesti.

Kansainvälistymisessä Tuomas Timosen mielestä on kaikki kaikessa, että sitä tukevat taustalla

omistajat ja hallitus. Myös johdon täytyy pystyä saamaan asiat liikkeelle ja yhtiön kokonaisuudessaan on kyettävä vastaamaan asiakkaan odotuksia. Nämä asiat Timonen kokoaa niin sanottuihin liikevaihdon yläpuolisiin riveihin, niihin jotka eivät näy kirjanpidossa.

— Imago ja brändi, markkinamahdollisuudet, tarjouskyselyt ja tarjoukset sekä aikanaan kaupat ja häviöistä opitut asiat – kun koko yhtiö hallitusta ja omistajia myöten ymmärtää, että tässä kokonaisuudessa piilee menestyksen siemen – silloin uusille markkinoille meneminenkin on hallittua ja todennäköisesti menestystarina.

LUE LISÄÄ Renewan ja Finpron yhteistyöstä: www.finpro.fi/menestystarinat

Finnvera tarjoaa kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tavoitteena kansainvälinen läpimurto?

22 Finpro inFront

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

VM-Carpet

K U VA E S A M E L A M E T S Ä

Laatumattojen mentäviä markkinarakoja Mattovalmistaja VM-Carpet lähti kasvattamaan vientiään perusteellisilla markkinaselvityksillä. Ruotsin sijaan Japani nousi yllättäen potentiaalisimmaksi kohteeksi suomalaisille laatutuotteille.

Teksti Matti Remes

Finpro inFront 23

aailman mattomarkkinoita hallitsevat Intiassa, Kiinassa ja muissa halvan työvoiman maissa valmistetut tuotteet. Lappajärvellä neljä vuosikymmentä mattoja valmistanut VMCarpet haluaa näyttää, että Suomessakin valmistetuilla laadukkailla matoilla voi menestyä.

Perheyritys on myynyt jo pitkään tuotteitaan myös ulkomaille. Pari vuotta sitten kansainvälistymisessä päätettiin laittaa uusi vaihde päälle.

— Taantuman koettelemassa Suomessa tuli selväksi, että kasvua on lähdettävä hakemaan kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Oli keksittävä jotakin uutta, VMCarpetin toimitusjohtaja Maria Hanhisalo sanoo.

Hanhisalo otti yhteyttä Finproon, jonka tehtäväksi annettiin selvittää markkinoita yritystä kiinnostavista maista. Avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan yritys sai Tekesiltä.

M

Paljon uutta ja kiinnostavaa tietoa Liikkeelle lähdettiin Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, joihin VM-Carpet oli vienyt mattoja jo pitkään. Myös Japaniin luotuja yhteyksiä päätettiin syventää ja laajentaa.

Markkinaselvitykset toivat paljon hyödyllistä tietoa kilpailutilanteesta, hintatasosta ja kuluttajien tottumuksista.

— Markkinaselvitykset vahvistivat aiempia käsityksiä, mutta niiden avulla opimme myös runsaasti uusia, yllättäviäkin asioita. Jopa Ruotsista saimme tietää paljon uutta, vaikka luulimme tuntevammekin maan jo entuudestaan.

Kaikkien markkinaselvitysten tulokset osoittautuivat lupaaviksi. Suomalaisyrityksen valmistamilla keskihintaisilla laatumatoille löytyy selkeä markkinarako, sillä kilpailua tässä kategoriassa on toistaiseksi vähän.

“Iso työ on ollut palveluliiketoiminnan arvostuksen nostaminen yhtiön sisällä.”

— Kaikkialla markkinoita hallitsevat edulliset tuontimatot. Toisessa ääripäässä ovat kalliit designmatot, mutta välissä on selvä sauma tuotteillemme.

— Toisaalta on haaste saada asiakkaat ymmärtämään, miksi kannattaa maksaa vähän enemmän ja saada käyttöönsä pitkäaikainen sisustuksen osa. Etenkin Ruotsissa Ikea on opettanut ihmisiä halpojen tuotteiden tarjonnalla siihen, että heitetään käytetty tuote pois ja ostetaan tilalle uusi edullinen tuote.

Japanissa asiat loksahtivat paikoilleen — Hieman yllättäen Japanissa asiat lähtivät vetämään Pohjoismaita ripeämmin.

Siellä kartoitettiin uusia yhteistyökumppaneita ja saatiin paljon hyvää tietoa Japanin markkinoiden toiminnasta, Hanhisalo sanoo.

Lopulta päätettiin syventää suhdetta jo olemassa olevan kumppanin kanssa. Mukaan on tullut myös toinen maahantuoja.

— Kahden yhteistyökumppanin kanssa tulee samassa maassa hyvin toimeen, koska eri kategoriassa toimivat kumppanit eivät suoraan ole kilpailijoita keskenään. Tärkeintä on kuitenkin kertoa avoimesti, mitä toisen kanssa tehdään.

Hanhisalon mukaan henkilökohtaiset suhteet asiakkaisiin ovat kaikkialla tärkeitä. Japanissa tämä korostuu erityisesti.

— Asiakassuhteiden huolellinen vaaliminen on tärkeää. Myynti kasvaa, kun keskinäinen luottamus lisääntyy.

Japanissa on myös oleellista paneutua siihen, millä designilla tehtyjä tuotteita markkinoille tarjoaa. Hanhisalo on tyytyväinen siihen, että pohjoismainen muotokieli näyttää puhuttavan sikäläisiä kuluttajia myös matoissa.

Edustajan löytäminen ei ole helppoa Pohjoismaissa tuotteita on päätetty myydä paikallisen agentin kautta.

Sopivien edustajien löytäminen on osoittautunut yllättävänkin vaikeaksi, etenkin Ruotsissa.

— Nuorempaa sukupolvea eri puolilla maata kiertävän kauppaedustajan työ ei tahdo kiinnostaa.

Agentti on edelleen haussa.

Hanhisalo ennakoi, että Ruotsissa kuvio voidaan joutua miettimään uusiksi, mikäli edustajaa ei ala löytyä. Vaihtoehtoja saattaisivat olla yhteistyö maahantuojan kanssa tai oman myyntitoimiston perustaminen. Pettymyksistä huolimatta Hanhisalo ei kadu lähimarkkinoiden perusteellista selvittämistä.

— Tämä on ollut hyvä etenemistapa. Ensin tehtiin perustyö, jossa selvitettiin perin pohjin tututkin markkinat.

— Jos nyt tekisin kaiken uudelleen, Ruotsi ei ehkä olisi ensimmäinen kohde. Mutta tätähän emme osanneet arvata, kun lähdimme selvittämään markkinoita. Tieto ja oppiminen kasvavat vain tekemällä.

Suurimman virheen kansainvälistyvä yritys voi Hanhisalon mielestä tehdä pitämällä liian itsepäisesti kiinni ennakko-oletuksistaan.

PERUSTETTU vuonna 1973. Perheyritys, joka jatkaa toimintaa toisessa sukupolvessa TOIMIPISTE Lappajärvellä Pohjanmaalla LIIKEVAIHTO viime vuonna 6,1 miljoonaa euroa, josta viennistä vajaat 10prosenttia. HENKILÖSTÖ: 38

24 Finpro inFront

1973 Viita-ahon Mattokutomo, sittemmin VM-Carpet perustetaan. Mattojen vienti alkaa, tilauksia tulee vuosien varrella yli 20 maasta. Ikea asiakkaana noin vuosina 1975-1992.

2009 Uusi vaihde päälle kansainvälistymisessä.

Finprolle annetaan toimeksianto selvittää markkinoita ja etsiä uusia kumppaneita Pohjoismaissa ja Japanissa.

2010 Yritykseen palkataan myyntipäällikkö, jonka tehtävänä on myös viennin kehittäminen.

2010 VM-Carpet osallistuu Finpron ja ELYkeskusten Tiikeriloikkavientiohjelmaan.

Kiinnostuksen kohteena on erityisesti Etelä-Korea.

— Tiedon karttuessa kantoja pitää tarvittaessa pystyä muuttamaan ja katsomaan asioita toisin.

Pidättäytyminen vanhassa johtaa helposti epäonnistumiseen.

Työ jatkuu valituilla markkinoilla Lähivuosien aikana VM-Carpet aikoo keskittyä vientimarkkinoilla äskettäin kartoitettuihin maihin.

— Vientikanavien avaamisen jälkeen ei voi jäädä pyörittämään peukaloita. Yhteistyö kumppaneiden kanssa vaatii jatkuvaa työtä. Toki vientiä on muihinkin maihin, mutta sinne kauppa käy omalla painollaan. Iso askel myös ulkomaankaupan kehittämisessä oli myyntipäällikön palkkaaminen yritykseen. Uusien markkinoiden valloittaminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, Hanhisalo muistuttaa.

— Kansainvälisillä markkinoilla on tärkeää mitoittaa voimavarat oikein. Resursseja pitää olla riittävästi. Toisaalta yrityksen kokoon nähden liian suuret panostukset ovat suuri riski. Oikean tasapainon ja liiketoimintamallin löytäminen ei ole helppoa.

Hanhisalon mielestä kansainvälistymisessä on myös syytä määritellä välietappeja ja tehdä arviointeja, jatketaanko valitulla tavalla vai onko tarvetta tehdä muutoksia.

Kaikki on kiinni kekseliäisyydestä Mattojen valmistus on supistunut Suomessa rajusti muun tekstiiliteollisuuden alamäen myötä. Rekisteröityjä mattokutomoita on maassa nyt vajaat 20, kun niitä parhaimpina aikoina oli satoja. VM-Carpet on tällä hetkellä suurin kotimainen mattovalmistaja.

— Periaatteena on jatkossakin tehdä mahdollisimman suuri osa tuotannosta Suomessa. Raakaaineiden lisäksi Suomeen tuodaan myös joitakin mattopinnan kaltaisia puolivalmisteita, jotka pohjataan ainutlaatuisella pohjausmenetelmällä, leikataan ja viimeistellään valmiiksi matoiksi Lappajärvellä.

Hanhisalo on luottavainen siihen, että Suomessa valmistetuille tuotteille löytyy markkinoita myös tulevaisuudessa. Kaikki on kiinni sinnikkyydestä ja kekseliäisyydestä. Myös erilaistuminen, laatu ja jatkuva uuden etsiminen ovat oleellisia asioita.

— Pienille toimijoille markkinarakoja löytyy ehkä helpommin kuin suuremmille yrityksille, koska toimitaan pienemmillä volyymeillä ja joustavuus on usein parempaa kuin isoilla toimijoilla. Toki resurssitkin ovat pienemmät.

LUE LISÄÄ VM Carpetin ja Finpron yhteistyöstä: www.finpro.fi/menestystarinat

Finpro inFront 25

inFront | elämäntyyli

Avec chocolat?

Viinimestari Tarmo Koskenoja, barista Mikko Haahti ja jälkiruokaspesialisti Sami Huhtala maistelivat neljän maan konvehteja suositellen niille sopivia seuralaisia.

Teksti Heini Santos

K U VAT V E S A K O S K EL A INEN

Jälkiruokaspesialisti Sami Huhtala

26 Finpro inFront

Viinimestari Tarmo Koskenoja Viinille-ravintola

Barista Mikko Haahti CaféArt

Galerie

Jean

Marjainen ja hyvin pyöreä tuoksu.

Sisällä näyttäisi olevan jotain hilloa.

Sisilialainen Moscato sopii parhaiten tämän kanssa.

Mausteinen, suolainen. Vaisu ollakseen pakkauksen tummin suklaa.

–Tarmo

Jos luvataan suolojen Rolls Royce ”fleur se sel de Guérande”, niin siihen nähden suolaa ei oikein löydy.

–Sami

Neuhaus Createurs Chocolatier, Belgia

–Sami

Bitterinen jälkimaku. Makea sherry Pedro Ximenez levittäytyy tämän kanssa oikein hyvin.

–Tarmo

Adelson: Koostumus on mukava: rauskuva pinta ja pehmeä sisältä. Voimakas pitkä jälkimaku. Tähän sopisi tumma indonesialainen espresso.

–Mikko

Dragon noir

Coert de la orange

Kaakaoprosentti ei selviä, mutta tuoksussa tulee kyllä kunnolla esiin kaakao.

Juuri sitä mitä ajattelin: kirpeän hedelmäinen, raikas suklaa.

Lempparini toistaiseksi.

–Tarmo

-Mikko

Oho, tiukka(tuoksusta)! Vaisu maku tuottaa pettymyksen oikein tumman suklaan ystävälle.

–Sami

Kahvi

Kookos

Kahvin maku on tainnut jäädä matkan varrelle. Paras kuitenkin Assortin vaihtoehdoista, täyte ja päällinen sopivat parhaiten yhteen.

Outo kookos. Oikea riitasointu. Ruby Portissa on riittävästi voimaa tämän seuraan, mausteisuutta ja vähän pippuria.

Assortin suklaita yhdistää jauhoinen maku ja sakeus.

Kuori ei stemmaa täytteen kanssa ollenkaan. Esanssista tulee mieleen naisten kookoshajuvesi.

–Sami

–Mikko

Vaatii juomalta paahteisuutta. Sherryn mausteisuus korostuu.

–Tarmo

–Tarmo

–Sami

Assortin paras, kookoksen maku tulee hetken päästä maistamisen jälkeen sopivan mietona.

Kuvauspaikat: Vuoden 2011 viiniravintola Viinille Useita Vuoden Barista –titteleitä napannut Café Art

-Mikko

Whisky sphere

Arrack sphere

Tuoksussa on paljon kaakaota ja taustalla on savuinen mallasviski Skotlannin nummilta. Maussa on kuitenkin enemmän mustaa kirsikkaa kuin viskiä, mutta se passaa hyvin kuoren kanssa.

Maku tulee kerroksittain rakenteen mukaisesti: maitosuklaa, valkosuklaa ja arrakki.

–Tarmo

Karl Fazer Exclusive Handmade Classics, Suomi

Harvassa ovat maailman kolkat, joissa suklaa ei maistuisi. ierailin hiljattain Brasiliassa, jossa valkosuklaata ei juurikaan käytetä. He olivat ihmeissään suomalaisten valkosuklaan kulutuksesta. Myös Kiinassa on alkanut kulua suklaata. Ennen siellä syötiin sitä hyvin vähän lähinnä poliittisista syistä ja elämäntavasta johtuen, valaisee Chjoko-nimisen suklaapuodin perustanut keittiömestari Mika Gröndahl.

Konvehtien asema tuliaisena tai yrityslahjana on vankka. Tämän hetken trendejä ovat kotimaisuus ja käsityö sekä pienet ja laadukkaat rasiat, jotka syödään ensin silmillä. Suosioon ovat nousemassa myös lahjakortit suklaan maisteluun tai suklaabrunssille. Konvehtien maistelussa suu kertoo, onko asiat tehty oikein. ‒ Kun konvehdille luvataan jokin maku, pitää miettiä toteutuuko se. Jos vaikka tumman suklaan ja vadelman yhdistelmässä on liian korkea kaakaoprosentti, vadelma ei maistu. Oikein valitut maut tukevat toisiaan, Gröndahl ohjeistaa konvehtien maistelijoita.

Hän ei suinkaan lyttää suomalaisten tapaa tarjota konvehteja kahvipöydässä.

Muita suklaasuille sopivia lisukkeita ovat esimerkiksi tee tai maito maitosuklaan kanssa. Sopivan viinin valinta on aromien runsauden vuoksi haasteellista, mutta mahdollista.

Suklaan luonteeseen sopii myös luova ja leikittelevä ote vaikka tarjoilun suhteen.

Tärkeintä on kuitenkin tarjoilla suklaa huoneenlämpöisenä. ‒ Uudenlainen tapa tarjoilla suklaa voisi olla vaikka suklaasta tehty hattu, jonka lieristä vieraat voisivat napsia paloja, hän visioi.

–V

Lindt Swiss Luxury Selection, Sveitsi

Assorti Chocolate, Venäjä

Suu sen sanoo

Hyviä tumman suklaan elementtejä.

Tosi miellyttävä jälkimaku. Kova kuori mahdollistaisi pehmeämmän, valuvan täytteen.

– Sami

Tosi tuhti, tumma, paksu.

–Mikko

–Mikko

Finpro inFront 27

inFront | mestariluokka Miten Venäjällä toimitaan median kanssa?

Mediasuhteet Venäjällä

rityksen kansainvälistymisstrategian tulisi markkinoinnin lisäksi sisältää myös viestintä ja PRtoiminta. Venäjällä tunnetusti henkilökohtaisten suhteiden ja yhteisöllisyyden merkitystä ei voi liiaksi korostaa – ja tämä sama seikka pätee myös mediasuhteissa: toimittajiin on luotava henkilökohtaiset, tiiviit suhteet, mikäli mielii saada relevanttia ja kuranttia näkyvyyttä venäläismedioissa. Toimittajat arvostavat sitä, että heillä on yksi tietty, luotettava yhteyshenkilö.

Näiden suhteiden luomiseksi tarvitaan avuksi Venäjän median parissa toimivia asiantuntijoita, sekä maassa jalansijaa saaneita suomalaisia yritysedustajia suosittelijoiksi. Vaikka omasta yritysverkostosta löytyisikin kokemusta, kannattaa lisäksi pyrkiä sekä Suomesta että paikan päältä löytämään ammattilaistaho, joka osaa toimia venäläismedian kanssa. Tilanteet Venäjällä muuttuvat nopeasti: ajantasaisen tiedon keräämiseen ja kontaktiverkostojen ylläpitämiseen keskittyneet viestinnän ammattilaiset ovat siksi kullanarvoisia.

Apua mediasuhteiden luomiseksi ja lehdistötapahtumien järjestämiseksi Venäjällä voi tiedustella Ulkoasiainministeriöstä, PR-toimistoilta, Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista tai Finnfactsista, joka mm. järjestää ulkomaisille toimittajille ja bloggaajille suunnattuja mediavierailuja Suomeen.

Y

Venäläistoimittajat vastaanottavat mielellään suuriakin tietomääriä länsimaisten yritysten toiminnasta – kunhan tieto on venäjäksi.

Luottotoimittajille pitää soittaa myös kyselläkseen pelkästään kuulumisia.”

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

Kansainvälistyminen ja verotus Finpro inFront 3/2011

28 Finpro inFront

Mari Lehtonen Area Manager, Finnfacts Vastaa Finnfactsin mediasuhteista Venäjällä ja tekee suomalaista elinkeinoelämää tunnetuksi maailmalla muun muassa järjestämällä kansainvälisille toimittajille teemavierailuja Suomeen.

/

Milloin messuille?

Finpro inFront 2/2011

Todellinen mediaviidakko Venäjällä ilmestyy kymmeniä tuhansia painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä: niistä murto-osa on relevantteja tietyn alan yritystoiminnalle: mediakohderyhmän selvittämiseksi tarvitaan venäjän kielen taitoa ja venäläisen median tuntemusta.

/

Ketterä strategia Finpro inFront 1/2011

/

Myynnin johtaminen Finpro inFront 4/2010

/

Sopimusosaaminen Finpro inFront 3/2010

Tiedonnälkä on Venäjällä suuri Länsimaita koskevan lähdetiedon - ja yleensä uuden tiedon - saaminen voi olla Venäjällä vaikeaa ensinnäkin siksi, että toimittajan englanninkielen taito on usein heikko. Lisäksi venäläinen uutisointi on erittäin kotimaa-keskeistä, eikä venäläistoimittajilla aina välttämättä ole kokemusta länsimaisessa mediaviidakossa surffailusta.

Venäjällä mielenkiintoiset asiat saavat laajasti medianäkyvyyttä: esimerkiksi lehtiartikkelit ovat huomattavasti pidempiä kuin meillä Suomessa – teemoja analysoidaan useista eri näkökulmista.

Muun muassa tästä syystä venäläistoimittajat vastaanottavat mielellään suuriakin määriä tietoja länsimaisten yritysten toiminnasta. Tietoa kannattaa lähettää, mikäli mahdollista, venäjäksi.

Checklist. Huomioi

vähintään nämä seikat Venäjän mediapelissä:

1.

Ole selvillä omasta mediakohderyhmästäsi:

Venäjän mediakirjo on laaja ja vain murto-osa medioista on olennaisia yrityksellesi.

2.

Tiedota ja kerro ajankohtaisia uutisia toimittajille

usein: tiedonnälkä on Venäjällä suuri ja länsimaita koskevaan tietoon ei pääse helposti käsiksi.

3.

4.

Tarkista mediayhteydenottojen relevanttius.

Henkilökohtaiset suhteet toimittajiin ovat Venäjällä

erittäin tärkeitä.

5.

Tiheä yhteydenpito toimittajiin on välttä-

mätöntä, sillä he vaihtavat nopeaan tahtiin työpaikkaa, jolloin usein myös kaikki heidän yhteystietonsa vaihtuvat.

6.

7.

Pyri kommunikoimaan venäjäksi.

Käytä Venäjää tuntevia PR-asiantuntijoita vies-

tintäapuna ja lehdistötapahtu-

Toimittajametsästyksessä etsiväntaidot koetuksella Lehdistötiedotteet ovat Venäjällä tervetulleita, mutta luottotoimittajalle soitetun puhelun tehoa ei päihitä mikään. Puhelinsoitolla kannattaa var-

mien järjestämisessä.

mistaa, että esimerkiksi sähköpostilla lähetetty tiedote on mennyt perille. Epävirallisissa puhelinkeskusteluissa saa usein selville yritykselle tärkeitä paikallisia kuulumisia.

Myös silloin, kun varsinaista uutisoitavaa tai tiedotettavaa ei ole, kannattaa soitella säännöllisesti tutuille toimittajille vain kyselläkseen heidän kuulumisiaan. Näin pysyy toimittajan mielessä sekä ajan tasalla toimittajan media- ja yhteystietovaihdoksista. Venäjällä käytetään paljon prepaid-puhelinliittymiä ja puhelimia myös katoaa paljon, joten tästäkin syystä puhelinnumerot vaihtuvat tiuhaan. Mediatalojen puhelinvaihteeseen soittaminen tuottaa harvoin tulosta: siellä nuori naisääni saattaa ihmetellä, miksei soittajalla ole tavoittelemansa henkilön suoraa matkapuhelinnumeroa tai ”lisänumeroita hänen toimistolleen”.

Henkilökohtainen puhelinsoitto on paljon tehokkaampi kuin virallinen sähköpostiviesti myös siksi, että toimittajien suunnitelmat muuttuvat nopeasti. Lehdistötilaisuutta Venäjällä järjestettäessä kannattaa vielä samana päivänä soittaa kutsutut toimittajat läpi ja varmistaa, että he ovat todella tulossa paikalle vaikka liikenneruuhkan vuoksi myöhästyneinäkin.

Asiantuntija auttaa selvittämään mediayhteydenottojen relevanttiuden Haastattelu- ja vierailupyyntöjen yhteydessä kannattaa aina tarkastaa, onko pyynnön esittänyt toimittaja töissä mainitsemassaan mediassa.

Lisäksi on hyvä varmistaa, millä alueella media todellisuudessa vaikuttaa, ja onko toimittajan edustama media niin merkittävässä asemassa, että siihen kannattaa panostaa.

Viime vuosina talousvaikeuksien johdosta Venäjällä on lakkautettu useita medioita. Useat toimittajat joutuvat työskentelemään hyvin lyhytkestoisissa työsuhteissa; freelance-kulttuuri ei ole Venäjällä vielä yleistä, tosin vapaita toimittajiakin löytyy.

Venäjällä median kanssa toimiessa pärjää parhaiten sitkeydellä, säännöllisyydellä ja ystävällisyydellä – kunhan tuntee maan tavat ja kielen. _Pä i V i r e m e S

HALUAISITKO lukea asiantuntijan näkemyksiä sinua kiinnostavasta aiheesta? Esitä toiveesi meille osoitteeseen info@finpro.fi

KUVA SHUTTERSTOCK

Sähköiset mediat ovat Venäjällä saamassa lisää jalansijaa: Venäjällä on esimerkiksi pelkästään sähköisessä muodossa toimivia sanomalehtiä, joiden ulkoasun vaatimattomuus saattaa hämätä suomalaista mediakuluttajaa – niiden joukossa on erittäin luotettavina pidettyjä ja paljon siteerattuja tiedonlähteitä. Myös blogit ovat Venäjällä suosittuja ja niiden kautta saa hyvin suodattamatonta tietoa.

Ammattitaitoinen toimittaja osaa Venäjän medioissa kirjoittaa ja puhua asioista niin, etteivät ne joudu sensuurin hampaisiin. Elinkeinoelämästä kirjoitetaan ja uutisoidaan yleensä hyvin myönteiseen sävyyn ja rehellisesti; arvovaltaisimmat kansalliset TV-kanavat ovat valtion hallinnassa suoraan tai epäsuorasti.

Finpro inFront 29

inFront | maailmalla IS E D IS TÄ M V IE N N IN M AT KO JA

1

3

1

2

Future Sessions Future of Learning: from Global Vision into Finnish Vision 9.12.2011 klo 9–11.30, Helsinki, Kajaani, Mikkeli, Oulu, Tampere, Turku

Indonesia 23.–26.1.2012 Ghana 6.–9.2.2012

Oppiminen ja koulutus - mitkä ovat alan trendit, näkymät ja maailmanlaajuiset suuntaviitat? Mitkä ovat kuumia aiheita, tarpeita ja tilaisuuksia, joihin Suomi voi tarttua ja kääntää liiketoimintamahdollisuuksiksi?

Brasilia 13.–17.2.2012 Kanada 4.–8.3.2012

www.finnode.fi

Koonnut Maarit Niemelä, Terhi Rauhala

5

4

Italiassa on oltava ainoa laatuaan Finpro vientirengas vie design-yrityksiä innostavaan toimintaympäristöön ja houkuttelevien yhteistyökumppaneiden luo.

2

Vajaa vuosi sitten viisi design-alan

Yhteydenpidossa yhteistyökumppaneihin

yritystä muodosti Italian markkinoil-

vaaditaan aktiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

le pyrkivän vientirenkaan. Pentagon Design,

— Italialaiset innostuvat herkästi, mutta

Teollisuuden Ystävät, Pure Design, Johanna

vaikka päästäisiin jo prototyyppiä tekemään,

Gullichsen Textile Craft & Design sekä SAAS

prosessia pitää jaksaa seurata senkin jälkeen.

Instruments ovat vahvoja sisustuksen, ku-

Takapakkeja tulee, mutta ne kuuluvat asiaan.

ten huonekalujen, tekstiilien tai valaistuksen suunnittelussa. ‒ Olemme saattaneet yrityksiä yhteen po-

tekstiileilleen Milanosta jo alkuvaiheessa jäl-

tentiaalisten yhteistyökumppaneiden kans-

leenmyyjän ja potentiaalisen maahantuojan

sa, tavoitteena edistää kansainvälistymis-

kanssa käydään neuvotteluja. Myös muut

tä Italiaan ja sitä kautta myös muualle maa-

vientirenkaan yritykset ovat päässeet muo-

ilmaan, kertoo vientirenkaan vetäjä Kristii-

toiluprojekteihin kiinni. Varsinaisten sopimus-

na Lassus, jolla on pitkä kokemus muotoilun

ten tekeminen tulee ajankohtaiseksi usein

koordinointi- ja johtotehtävistä mm. Alessilla.

vasta tuotantoonoton tai jatkuvan yhteistyön

Nyt Lassus toimii suunnittelijana omassa yri-

varmistuttua.

tyksessään Milanossa.

K U VAT G U l l i C H S e n

Vientirenkaalla on takanaan ensimmäinen toimintakausi. Johanna Gullichsen löysi

— Tuotteeksi konkretisoituminen ottaa ai-

Italiassa suunnitteluyrityksellä on oltava

kaa. Italialainen päämies ei myöskään yleensä

yksilöllinen, muista erottuva tyyli sekä hel-

maksa palkkiota suunnitteluvaiheessa, vaan

posti omaksuttava tarina tai vahva henkilö-

rojalteja myydyistä tuotteista. Koska volyy-

nimi. Kovassa kilpailussa pärjätäkseen on tar-

mit ovat isoja, voidaan puhua isostakin tilistä,

jottava jotakin, mitä markkinoilta ei vielä löy-

Lassus kertoo.

dy. Lassus painottaa myös uudistumiskyvyn tärkeyttä.

30 Finpro inFront

www.finpro.fi/vientirenkaat

www.finpro.fi/ valtuuskuntavierailut

Toimialatiedot nyt uutissyötteenä finpro.fi:ssä Finpro on uudistanut maa- ja toi-

keruussa ja arvioinnissa Finpro tekee

mialatiedon jakelua nettisivuillaan.

yhteistyötä strategiseen markkina-

Markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien seuranta on entistä vaivattomampaa.

Suomalaista muotia lähimarkkinoille Suomalaiset muotialan yritykset

Tapahtumissa esiteltiin brändejä, jot-

pääsivät esille Kööpenhaminas-

ka ovat näillä markkinoilla osittain tai vie-

analyysiin ja -seurantaan keskittyvän

sa ja Oslossa, Finpron syyskuussa järjes-

lä kokonaan tuntemattomia. Muun muas-

Global Intelligence Alliance Groupin

tämissä Finnish Fashion Event -tapahtu-

sa Andiatan, Lapponia Jewelryn ja Nanson

kanssa.

missa.

seurana oli uusia tulokkaita, kuten Arela-

3

lizza sekä Design by Katri/n.

Uutta sivuilla on englanninkielinen

Makrotaloutta, kauppaa ja bisnes-

‒ Halusimme tuoda esille, lähelle ja kos-

toimialakohtainen uutissyötepalvelu.

kulttuuria käsittelevät maaprofiilit

keteltavaksi suomalaista muotia ja design-

‒ Halusimme esitellä myös uusia ja pie-

Se kattaa kaikki Finpron konsultoimat

päivittyvät kerran vuodessa ja ne ovat

brändejä. Catwalkin sijaan puitteina olivat

nempiä brändejä, koska nykyään ”small is

avaintoimialat. Uutissyötteet kerä-

saatavilla kaikkiaan 70 maasta.

Suomen suurlähettiläiden residenssit, jol-

beautiful” ja jälleenmyyjät haluavat erot-

loin yleisö pääsi lähelle yritysten edusta-

tua uusien valmistajien tuotteilla.

tään lukuisista lähteistä maailmanlaa-

Tapahtumissa muodin ja pukeutumisen

juisesti: uutisista, raporteista, artikke-

www.finpro.fi/

jia ja päinvastoin, kertoo Finpron Skandi-

leista ja lehdistötiedotteista. Tiedon

maa-ja-toimialatieto

navian-vientikeskuksen

rajat oli ajateltu uusiksi – pyöräkin voi ol-

päällikkö Sissi Silván.

la asuste. Mukana ollut Helkaman JOPO on Silvánin mukaan esimerkki erottuvasta ja

Future Sessions: Entertaining China

kaupallisesti kiinnostavasta brändistä. ‒ Yrityksellä pitää olla selkeä arvolupaus ja ostajien on nähtävä heti, mikä siinä on omintakeista ja kiinnostaa.

Tilaisuuksiin oli kutsuttu sisäänostajia, agentteja, muotitoimittajia, bloggaajia se-

5

Maailman nopeimmin kas-

bo. Palveluun rekisteröityneiden

vavan markkinan viihde-

määrä ylitti 100 miljoonaa jo tä-

ja peliteollisuustoimiala avautui

kä muita muodin mielipidevaikuttajia. ‒ Yritykset saivat mielenkiintoisia kontakteja, joita he voivat

män vuoden helmikuussa.

Entertaining China -tulevaisuus-

Entertaining China on FinNo-

nyt työstää eteenpäin. Tässä

session osallistujille lokakuussa.

den jatkuva projekti, jonka tavoit-

vaaditaan aktiivista ja pitkäjän-

Sektorin kasvuvauhti on hurja: Kii-

teena on löytää liiketoimintamah-

teistä työskentelyä, Silván pai-

nan online-pelimarkkinan arvon

dollisuuksia suomalaisille viih-

nottaa.

ennustetaan ylittävän 8 miljardia

de- ja peliteollisuuden yrityksille.

dollaria vuonna 2014, kun se vii-

Hankkeen tuloksia on odotetta-

me vuonna saavutti 5 miljardin

vissa maalis- huhtikuussa.

dollarin rajapyykin. Yksi kuumimmista keskustelun aiheista on kiinalainen versio Twitteristä, Wei-

www.finnode.fi/china

Pohjoismaiden projektivientirahasto

Nopef

Japanilaisjätti STARTS ja FWBC yhteistyöhön 4

Japanissa toimiva, hyvinvointikeskuskonseptia myyvä ja ke-

Samalla aukeaa väylä suomalaisyrityksille Japanin markkinoille.

hittävä Sendai-Finland Wellbeing Cen-

‒ Pitkän aikavälin tavoitteena on

ter on solminut yhteistyösopimuksen

kymmenien suomalaismallin mukaan

japanilaisen, vanhuksille suunnattuja

toteutettujen vanhusten hoivapalvelu-

palvelutaloja rakentavan ja operoivan

keskusten toteuttaminen Japaniin. Toi-

STARTSin kanssa. Japanilaisyhtiö halu-

mituksiin voivat kuulua esimerkiksi kun-

aa toteuttaa suomalaista vanhusten

toutuslaitteet, huonekalut, potilaskut-

hoivapalvelumallia omissa palveluta-

sujärjestelmät tai turvalattiat. Potenti-

loissaan, joita sillä on yksin Tokion alu-

aalia on kymmenien miljoonien eurojen

eella yli 500.

kaupoille, visioi FWBC:n hallituksen pu-

FWBC:n ja STARTSin sopimus on

Etabloituminen

ulkomaille?

Painopistealueet: Ympäristötekniikka Uusiutuva energia Innovaatio Terveys ja hyvinvointi

heenjohtaja Juha Korpinen.

kymmenvuotinen. Sopimus koskee koulutuspalveluita, konkreettisia hoivatuotteita sekä suunnittelua ja konsul-

www.fwbc.fi,

tointia. Koulutuspalveluiden osuus so-

www.finpro.fi

pimuksesta on noin miljoona euroa.

› projektit ja ohjelmat

Nopef myöntää rahoitusta pk-yritysten esitutkimushankkeille hankkeen suuntautuessa Aasiaan, Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja EU/EFTA:n ulkopuolelle.

Lisätietoa: 09 684 05774 aluepäällikkö Mikael Reims

www.nopef.com

Nordbild.org

Finpro inFront 31

inFront | jäsenyys

T e K S T i T e r H i r A U H A l A K U VAT m AT T i S n e l l m A n

Foresight-aamiaisella keskusteltiin strategiasta

Smootheja ja signaaleja ”Ei yritys hyödy heikoista signaaleista sinänsä, vaan siitä, että näkee jonkun trendin lähdön.”

Finpron jäsenyys on kanava saada Finpron kansainvälisen verkoston tuottama markkinatieto tuoreena hyödynnettäväksi yrityksen tar-

okakuisena aamuna Finprolla vaihdettiin ajatuksia ennakoinnin merkityksestä yrityksen strategiatyössä. Yhteiselle aamiaiselle kokoontui Finpron jäsenyritysten edustajia sekä Boardman 2020 -verkoston kasvuyrittäjiä ja yritysjohtajia.

Seminaarin pohjana oli Finpron ja Boardmanin aiheesta teettämä tutkimus. 82 yritystä eri kokoluokista osallistui tutkimukseen, jonka tuloksia esitteli Boardman 2020 -verkoston partneri, KTT Esa Matikainen.

— Onko ennakointityö tehnyt yritysten strategioista parempia?

Ei, ja tämä on mielestäni huolestuttavaa, Matikainen summasi tutkimuksen johtopäätöksiä.

— Ennakoinnilla pyritään tekemään yrityksen tulevaisuuden mahdollisuudet näkyviksi ja konkreettisiksi. Tahtotila on, mutta systematiikka, laaja-alaisuus sekä tietojen hyödyntäminen ontuvat. Yritykset katsovat, että niillä ei ole riittäviä keinoja systemaattisesti tunnistaa ja kerätä nousevista ilmiöistä kertovia heikkoja signaaleja maailmalta, hän jatkoi. (!Lue lisää Esa Matikaisen ajatuksia aiheesta kolumnista sivulta 13)

L

32 Finpro inFront

Resursointi on luonnollisesti aina pienille yrityksille kynnyskysymys. Toisaalta suurikaan yritys ei voi hyödyntää resurssejaan, jos siltä puuttuu näkemys siitä, mikä on oman bisneksen kannalta olennainen ilmiö.

Keskustelussa todettiin, että pienessä yrityksessä kaikki on itse luotua ja asioiden relevanssi on kirkkaana mielessä. ”Mies ja Mac” -yritys myös muuttaa suuntaa nopeammin kuin suuriyritys. Yrityksen koko vaikuttaa aamiaisvieraiden mielestä myös siihen miten kauas eteenpäin on katsottava.

peisiin. Jäsenyys tuo yritykselle myös näkyvyyttä niin jäsenistön, yli 500 suomalaisen yrityksen ja yhteisön, kuin Finpron sidosryhmien keskuudessa.

on kasvuyrittäjien ja yritysjohtajien muodostama aktiivinen osaamisverkosto, joka pyrkii edistämään kasvun ajattelua, kulttuuria

‒ Yrityksen strategia pohjautuu usein visioon, joka on vain yksi näkemys tulevaisuudesta. Entä jos tämä visio ei toteudukaan? Se visio on syytä kyseen-

ja toimintamalleja suomalaisissa yrityksissä ja siten lisäämään hyvinvointia yhteiskunnassa.

alaistaa, Finpron Senior Foresight Specialist Elina Hiltunen korosti ennakointityön merkittävyyttä omassa puheenvuorossaan.

— Siksi havainnoinnin olisi oltava osa toimenkuvaa, arvostettua ja ehkä palkittuakin työtä, hän linjasi.

Ennakoinnissa varaudutaan erilaisiin tulevaisuuksiin, innovoidaan tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä kommunikoidaan omat visiot myös muille.

— Tulevaisuutta voi muuttaa, me emme ole tulevaisuuden uhreja, Hiltunen totesi.

Hiltunen totesi, että ennakointitiedon saatavuus riippuu paljon yrityskulttuurista: se joko rohkaisee signaalien havainnointiin tai tappaa kaiken luovuuden. Avainsana on joukkoistus: mitä enemmän havainnoitsijoita, sitä laajemman kuvan asioista saa.

Moni keskustelija jakoi Hiltusen näkemyksen ja peräänkuulutti paitsi uteliaiden tunnistamista organisaatioissa, myös kunnollista resursointia.

— Tulevaisuuden suunnittelu tulisi kirjata taseeseen investointina.

Se vaatii ihmisten aikaa ja siihen on panostettava, näki Ursula Halonen tutkimusyhtiö Kuulaasta.

Heikko signaali voi olla lähtölaukaus kokonaan uudelle liiketoiminnalle. Näin on Finpron jäsenyrityksen, Kaipaus Oy:n kohdalla, jonka hallituksen jäsen Pia Rautakorpi piti juuri yrityskulttuuriin liittynyttä keskustelua erittäin hedelmällisenä.

— Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä. Kuinka signaaleja uskalletaan tuoda esiin? Miten organisaatiot sietävät sitä ja miten ennakointityö järjestetään käytännössä? hän luetteli.

— Ensin on hyväksyttävä, että organisaatio tarvitsee erilaisia ihmisiä. Pitää myös sietää erilaisia näkemyksiä, Rautakorpi avasi näkemystään ratkaisuista.

Kaipauksessa ennakointi on bisneksen peruskauraa. Koko liikeidea, nanoteknologiaan perustuva tuoksukoruva-

likoima, perustuu arjessa havaittuun heikkoon signaaliin.

— Kaipauksen tarina lähtee siitä, kuinka yrityksen perustaja Tuula Antola toi lapselleen tuliaisiksi pehmopupun, joka lapsen sanojen mukaan ”tuoksui ihan äidiltä”. Äidin parfyymi oli tarttunut leluun ja toi lapselle lohtua, Rautakorpi kuvaili.

Rautakorven mukaan Kaipaus toimii kuin pieni yritys, mutta omistus on hajautunut laajalle. Osakkaita on etsitty mahdollisimman laaja-alaisella osaamisella. He tuottavat myös heikkoja signaaleja ja uusia bisnesmahdollisuuksia.

— Nämä seminaarit antavat aina paljon. Nytkin tein mielenkiintoisesta keskustelusta muistiinpanoja pitkän listan, Rautakorpi kiittelee.

Tulevaisuuden suunnittelu tulisi kirjata taseeseen investointina."

Finpro inFront 33

Kamera kiertää JUTTUSARJASSA FINPROLAINEN MAAILMALTA KUVAA ELÄMÄÄNSÄ SEITSEMÄN PÄIVÄN AJAN. Teksti Heini Santos

a i t In

Pohjois-Intiassa Yamuna-joen varrella sijaitseva Intian pääkaupunki New Delhi on erittäin nopeasti kasvava lähes 14 miljoonan ihmisen rypäs. Voimakas yhteys entiseen siirtomaahallitsijaan Iso-Britanniaan näkyy kielessä ja kulttuurissa.

Intialainen bisneskulttuuri on yhdistelmä modernia kansainvälistä liiketoimintaa ja perinteisiä paikallisia elementtejä. Suuretkin yritykset ovat usein perheomisteisia, ja liike-elämässä valtaosa ihmisistä on miehiä. Englannin ja hindin lisäksi käytössä on kymmeniä kansallisia kieliä. Suurissa kaupungeissa työskentelee paljon ulkomaalaisia ja muualta Intiasta muuttaneita ihmisiä, jotka edustavat eri uskontoja ja kulttuureita.

KAUPUNKI

Konsultti Sharan Darmeshin kamera tallensi paloja delhiläisestä elämänmenosta.

34 Finpro inFront

Sharanin erikoisaloja ovat energia, ympäristö ja metsäalat sekä rakentaminen, logistiikka ja koneet. Finpron kollegoitaan hän kuvailee suureksi perheeksi, jonka sisällä välit ovat hyvin läheiset. Vajaan kymmenen hengen toimisto muutti lokakuussa samaan kompleksiin kaupungin suurimman tennisstadionin kanssa. Keittiön ikkunasta näkyy keskuskenttä, ja toisella puolella on vehreä Deer Park, joka on saanut nimensä puiston siimeksessä loikkivista kauriista.

Sharan huristelee 20 minuutin työmatkansa skootterilla, jonka hänen isänsä osti jo 20 vuotta sitten.

– Se on ympäristöystävällinen, ja voin halutessani myydä sen helposti. Tunnesyistä sitä tuskin kuitenkaan teen, hän naurahtaa.

Ennen Finpron pestiään Sharan työskenteli viisi vuotta Suomen suurlähetystössä, joten suomalaiset tapoineen ovat hänelle melko tuttuja. Tällä hetkellä Intiassa on noin sata suomalaisyritystä, ja joka vuosi noin kymmenen lisää avaa ovensa. Miljardin asukkaan maassa sisävetoiset markkinat ovat luonnollisesti valtaisat kaikenlaisille tuotteille.

– Yleensä suomalaiset yritykset kohdistavat laatua edustavat, keskitasoa arvokkaammat tuotteensa ensin esimerkiksi suhteessa pienelle luksusta ostavalle sektorille. Massamarkkinat avautuvat myöhemmässä vaiheessa, kun tuotantoa siirretään paikallisille toimijoille ja hinnat muuttuvat sitä kautta kilpailukykyisemmiksi, Sharan selittää.

T YÖ

Maalaamisesta ja piirtämisestä innostuneen Sharanin vapaa-aika kuluu kahden hänen kahden pienen lapsensa kanssa puuhaillessa.

Hänen vaimonsa on valinnut kotiäidin roolin, ja hän pitää huolen myös perinteisten hindurituaalien toteutumisesta.

Tulisesta ruoastaan tunnettu Intia tarjoilee kulinaristille elämyksen jos toisenkin. Sharan itse on vegaani, ja hän nauttii erityisesti vaimonsa valmistamista linsseistä ja kasviscurrysta. Modernista keittiöstä saa nykyään myös eurooppalaiseen makuun mukautettua, miedompaa ruokaa.

– Suomalaiset tuntuvat pitävän kana tikka masalasta, sekä makeista jälkiruoista. Esimerkiksi gulad jamun on uppopaistettu taikinapallo, jossa on käytetty puhvelinmaitoa ja sahramia. Parasta on matkustaa paikan päälle maistamaan itse, Sharan kehottaa.

VA P A A - A I K A

Sharan kollegoineen R K Khannan tennisstadionin ruokalassa.

Aamu valkenee Sharanin kotikadulla. Kotia vastapäätä on vuonna 1783 rakennettu Bangla Sahib Sikh –temppeli.

Sharan huristelee 20 minuutin työmatkansa skootterilla, jonka hänen isänsä osti jo 20 vuotta sitten.

Sharan korostaa käyttävänsä työmatkoillaan kypärää.

Toimiston ulkoseinistä kelpaa peilata itseään vaikka bikineissä.

Uuden toimiston avajaisissa pidettiin perinteitä yllä uhraamalla ruokia pyhässä tulessa.

Finpro inFront 35

Katse tulevaisuuteen.

Kauppalehden ja The Economistin suuren suomenkielisen yhteisjulkaisun saavat 15.12. kaikki Kauppalehden tilaajat.

Viel채 ehdit. Saat Maailma 2012 lehden postissa kotiisi, kun tilaat Kauppalehden viimeist채채n 7.12.2011.

Tilaa Kauppalehden 3 kk:n tutustumisjakso puhelimitse 010 665 8110 tai internetiss채 osoitteesta www.kauppalehti.fi/maailma2012