Patria 2/2011

8

Case #1

Hornetin toinen elinkaaripäivitys

22

Tietolähteenä

tehtävätukijärjestelmä

2# 2011

6

CTIS pitää AMV:t liikkeessä

2#2011

Kuva Matti Immonen

Helsinki-Malmin lentoasema, 60°15’14”N, 025°02’39”E Tecnam OH-TPC lähdössä ensimmäisille koulutuslennoilleen Malmilla kesällä 2011. Yhdeksän koneen laivue on lentänyt jo yli 1 500 koululentotuntia.

Tuokio

Tapahtumat >

11.–15.6.2012

Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus

Eurosatory 2012, Pariisi, Ranska

>

Maavoimien tarpeisiin keskittyvä Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin. Näyttely tuo paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa.

12.–15.3.2012 22.–24.5.2012 ITEC 2012, Lontoo, Iso-Britannia

>

ITEC, International Training Exhibition and Conference esittelee kansainväliselle yleisölle puolustusalan koulutuksen ja simulaatioiden tuoreinta tietoa ja teknologiaa.

4 Patria

Military Flight Training 2012, Lontoo, Iso-Britannia

>

Sotilasilmailuun erikoistunut Military Flight Training -tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä teollisia toimijoita ja sidosryhmiä.

Sisältö Pääkirjoitus > ”Useat maat pienentävät puolustusbudjettejaan.

Suomi ei voi olla poikkeus.”

7

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

Case # 1 > 8

8

9

10

11

12

13

Elinkaaripäivitysten päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston suorituskyky.

Tilanne > 14

”Pimeännäkölaitteella löysimme jäälle tuupertuneen henkilön. ” Anssi Vuolle, everstiluutnantti Maavoimien esikunta, Mikkeli

15

16

Case # 2 > 16

17

18

19

20

21

Klassikko > 22

23

14

Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa jatkosodan vuosiin 1940-luvulle.

Kanta > 24

25

Lyhyet > 26

27

Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen,

Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen, taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus.

Patria 5

Kuva Antti Hentinen

6 Tiesitkö, että... >

FAKTAA Paino: max. 27 000 kg Huippunopeus: 100 km/h Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte eli Run flat -varustus.

CTIS -järjestelmä Central Tyre Inflation System

Patria AMV:n etenemistä eivät rengasrikot tai maaston vaihtelut haittaa.

6 Patria

CTIS-järjestelmän avulla ajaja voi muuttaa rengaspaineita ajo-olosuhteiden mukaan keskeyttämättä ajoaan.

Patria AMV -ajoneuvon rengaspaineiden tulee olla sitä matalammat, mitä pehmeämmällä alustalla liikutaan. Hiekalla ajettaessa alhaiset paineet parantavat liikkuvuutta merkittävästi.

Ohjaamon CTIS-järjestelmän, Central Tyre Inflation System, ohjauspaneelista määritetään ajoalustaksi joko asfaltti, metsätie tai hiekka. Erityisen haasteellisissa olosuhteissa, esimerkiksi rantauduttaessa mutaiseen rantaan tai ajettaessa aavikolla, voidaan käyttää poikkeuksellisen alhaisia rengaspaineita.

Mikäli ajaja unohtaa vaihtaa asetusta siirtyessään pehmeältä alustalta esimerkiksi moottoritielle, järjestelmä huomaa ajonopeuden kasvun ja nostaa rengaspaineita automaattisesti.

Jos yksittäiseen renkaaseen tulee reikä, järjestelmä pumppaa siihen jatkuvasti ilmaa, minkä ansiosta ajoa voi jatkaa normaalisti.

Mikäli renkaaseen tullut vaurio on niin merkittävä, ettei CTIS-järjestelmä kykene pitämään rengaspainetta yllä, ajoa voidaan kuitenkin tietyin rajoittein jatkaa renkaassa olevan turvatäytteen ansiosta.

Ei suurta dramatiikkaa

P

Pääkirjoitus > Kuva Seppo Saarentola

7

uolustusteollisuudessa tulevaisuuden muutokset ovat merkittäviä, mutta ne eivät toistaiseksi ole vielä dramaattisia. Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on luonnollista, että useat maat

pienentävät puolustusbudjettejaan, ja resursseja suunnataan muille yhteiskunnan alueille. Suomi ei voi olla poikkeus.

Maamme on saanut uuden eduskunnan, eduskunta puolustusvaliokunnan ja puolustusministeriö puolustusministerin. Meillä on kuuden puolueen koalitiohallitus, jonka hallitusohjelma sisältää paljon erilaisia näkökulmia. Uskon, että uusien toimijoiden mukana tulee myös uusia ajatuksia.

Viime vuonna Patrian saamat uudet merkittävät tilaukset ovat luoneet yhtiölle vahvan tilauskannan, joka on kasvattanut jo kuluvankin vuoden liikevaihtoa. Puolustushankinnat ovat hyvin pitkiä prosesseja, ja merkittävät muutokset näkyvät viiveellä. Puolustuksen järjestelmät ja erityisesti alustat elävät vuosikymmeniä, ja yksittäistä kauppaa käydään useita vuosia.

Suurta muutosta vuoden 2012 tammikuussa ei näin ollen tulla näkemään, vaan kaikki tapahtuu vähitellen.

Yritysmaailmassa pystytään tekemään monia asioita tehokkaasti, vaikka budjetteja kansallisella tasolla pienennettäisiin.

Patrialla on kyky toimia joustavana kumppanina. Tästä esimerkkinä on Patrian tytäryhtiö Millog, joka tuottaa Maavoimien järjestelmiin elinjakson tukipalveluita usealla eri toimialueella erittäin kustannustehokkaasti. Kun kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa, tehostuu toiminta entisestään.

Eräissä pohjoisen Euroopan maissa on viime kuukausina virinnyt keskustelua siitä, miten ja millä perusteilla tulevaisuudessa tullaan arvioimaan puolustusteollisuuden vientilupien myöntämistä. Mielipiteiden vaihtoa ovat vauhdittaneet viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ja arabimaissa. Toivon, että meillä Suomessa ollaan samoilla linjoilla kuin muualla EU:ssa.

Puolustusteollisuus liiketoimintana on kansainvälistymässä, kuten niin monet muutkin teollisuuden alat. Kaikilla tulee tässä kehityksessä olla samat pelisäännöt – level playing field, jotta pystyisimme toimimaan sujuvasti yhteistyössä liikekumppaniemme kanssa ja kilpailemaan tasaväkisesti uusista tilauksista.

Patrialla pitääkin olla kyky elää erilaisissa rooleissa. Voimme olla yhden osajärjestelmän toimittaja tai vastuussa kokonaisjärjestelmästä, johon kuuluu muualta mahdollisesti hankitut alajärjestelmät. Toiminnan ja riskien hallinnan kannalta oikean roolin löytäminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

Patria 7

Case # 1 > Ilpo Mattila Kuvat Ville Tuokko / Ilmavoimat

9

Tehtävä:

Hornetin toinen elinkaaripäivitys Patrian tehtaan portilla Jämsän Hallissa on hiljaista,

kunnes jossain männynlatvojen ja rakennusten kattojen takana, näkymättömissä, alkaa pauhata. Ääni on mahtava, se ympäröi kaiken ja tulee lähelle. Kun vieras katsoo taivaalle ja saa näköpiiriinsä Ilmavoimien Boeing F-18 Hornet -monitoimihävittäjän, se häipyy jo saman tien horisonttiin.

H

ornetilla taivaalle noussut koelentäjä on saanut tehtävänsä

Päämääränä on varmistaa hävittäjäkaluston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja poikkeusoloissa.

kapteeni Mikko Kolilta. Hallissa Ilmavoimien Koelentokeskuksessa koelento-osaston pääl-

likkönä toimivan Kolin vastuulla on Hornetin Mid-Life Upgrade eli MLU 2 -elinkaaripäivityksen toimivuuden ja turvallisuuden tosittaminen Ilmavoimien puolesta. Ennen sarja-asennusten aloittamista päivitysten toimivuus ja turvallisuus testataan huolellisesti niin sanotussa Va-

sella. Päivittäisen lentopalveluksen johtamisen

lidation & Verification -vaiheessa. Suomeksi

lisäksi Mikko Koli lentää myös itse merkittävän

puhutaan tosittamisesta.

osan MLU 2 -koelennoista.

MLU 2 on toinen Horneteille suoritettavista

– Tehtäväni on koordinoida lentotestauksen

elinkaaripäivityksistä. Muun muassa järjestel-

onnistuminen, koelentojen suorittaminen ja

mähankintoja ja -asennuksia sisältävien päivi-

niiden raportointi, Koli sanoo.

tysten päämääränä on varmistaa hävittäjäka-

– Minulla on tiimissäni 2–3 ohjaajaa, noin 10

luston käytettävyys ja suorituskyky normaali- ja

insinööriä ja 20 tekniikan ihmistä. Suunnittelen

poikkeusolojen toimintaympäristössä koko sen

lentäjien lentotehtävät ja vien tutkimusta sekä

elinkaaren ajan.

koelentoprojekteja Koelento-osaston puolella

Patria oli mukana jo vuosina 2004–10 to-

Mikko Koli ryhmineen suunnittelee ”koepis-

Patrialta myös MLU 2 -järjestelmäpäivityksen

teet” eli ilmassa suoritettavat testit, joilla var-

sarja-asennuksia, jotka toteutetaan vuosi-

mistetaan uusien järjestelmien toiminta. Patrian

en 2012–2016 aikana. Patria osallistuu laajasti

laboratorio tukee testiä maan pinnalla saumat-

myös sarja-asennuksia edeltävään testausta ja

tomassa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa.

tyyppihyväksyntää varten tarvittavien koneiden

– Soitetaan varmaan puoli tusinaa kertaa päi-

muutostöihin Boeingin alihankkijana. MLU 2:n

vässä ja päivitetään tietoja testausten edistymi-

suunnitteluvaihe alkoi jo 2007.

sestä: mitkä ovat laboratorion tulokset, mitkä

Koelentokeskus osallistuu tosittamiseen kahdella Hornetilla – sekä yksi- että kaksipaikkai-

10 Patria

eteenpäin.

teutetussa MLU 1:ssä. Ilmavoimat on tilannut

ovat lentokoneesta saadut tulokset, ja ovatko ne verrattavissa keskenään.

Ilmavoimien Koelentokeskuksen tehtävänä

MLU 2 -hankkeen tosittamisessa on suunnitella ja toteuttaa siihen liittyvä koelentotoiminta. Lentotestausta tekee ilmassa ja maassa yli kolmenkymmenen ammattilaisen tiimi.

Kapteeni Mikko Koli Koelentokeskuksesta osallistuu MLU 2 -hankkeen tosittamiseen monipuolisesti. Hän koordinoi hankkeeseen liittyvää koelentotoimintaa, suorittaa lentoja itse ja raportoi niiden tuloksista.

Hornetin MLU 2 -päivityS: Viesti- ja suunnistusjärjestelmien päivityksiä.

Kansainvälisesti yhteensopiva Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä.

Ohjaamon ajanmukaistaminen muun muassa uusilla näyttölaitteilla.

Sensori- ja omasuojajärjestelmän päivityksiä.

AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version käyttöönotto.

Ilmasta maahan -aseistuksen käyttöönotto.

Uusien järjestelmien edellyttämät tehtävätietokoneen ohjelmistopäivitykset.

Varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä.

Uusi koelentomittausjärjestelmä.

Patria 11

Patrian Jari Kärkelä ja koelentoinsinööri, insinööriyliluutnantti John Öström suorittavat järjestelmätestausta MLU 2 -asennusten tosittamisessa käytettävään koneyksilöön.

– Vaikeutena tässä työssä on

Tätä työtä varten Patria ja Boeing ovat kehit-

modifikaation iso mittakaava. On

täneet Jämsän Halliin testiympäristön. Ennen

paljon uusia järjestelmiä, ja ne ovat

ilmassa tapahtuvaa tosittamista koneeseen tule-

teknisesti aika monimutkaisia.

vat uudet järjestelmät testataan Hornetia täysin

Patrian erityisosaaminen

simuloivassa testilaboratoriossa.

Teknisen tuen päällikkö Taisto Rinne sanoo,

Ilmavoimien tukena

että Patrialla on testauksen huippuosaamista,

Kun Suomen Ilmavoimat valmis-

jolla se tukee Ilmavoimille Hornetien ohjelmis-

telee Hornetien päivittämistä, Pat-

toja toimittavaa US Navya.

ria tutkii, testaa ja varmistaa, että

– Tämä on huomattavasti ketterämpää kuin

jokainen järjestelmän osa ohjel-

siinä tapauksessa, että testit jouduttaisiin suo-

mistoineen toimii virheettömästi

rittamaan valtameren takana. Kaikkia ongelmia

ja myös, että jokainen modifikaati-

ei varmasti edes löydettäisi. Hornet-testilabo-

ossa tarvittava osa tulee oikeanlai-

ratorio on erittäin analyysikykyinen ja tarkka.

sena oikeaan paikkaan.

– Kun löydämme virheitä, teemme muutos-

varmistaa

Patria tekee tätä työtä koneen

pyynnöt US Navylle. Kun Navyn luoma ohjelma

Tosittamisessa oma roolinsa on myös Sotilasil-

valmistaja Boeingin ja elinkaari-

on läpäissyt laboratoriotestimme, annamme lu-

mailun viranomaisyksiköllä (SVY), joka huoleh-

muutokset suunnitelleen US Na-

van asentaa sen lentokoneeseen, jossa testausta

tii sotilasilmailun lentoturvallisuudesta. MLU 2

vyn eli Yhdysvaltain merivoimien

jatketaan aidossa ympäristössä.

-hankkeessa se varmistaa modifioidun Hornetin

toimeksiannosta yhteistyökump-

Tosittaminen edellyttää monen alan erikois-

paneinaan Ilmavoimien Materiaa-

osaamista. On tunnettava elektroniikkaa, avio-

lilaitos ja sen alaisuudessa toimiva

niikkaa, tutka-, sähkö- ja ohjelmointitekniikkaa

Koelentokeskus.

sekä lentokonerakenteita.

Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo nousee heti, kun vastaan tulee ongelma.

Myös asentajilta vaaditaan paljon.

lentokelpoisuuden ja lentokaluston turvallisen käytön ja ylläpidon.

Diplomi-insinööri Juha Pölkki sanoo, että tosittamista varten laaditaan tyyppitarkastus-

– Asiantuntemuksen syvällisyyden arvo

suunnitelma, jonka SVY hyväksyy. Hankkeen eri

nousee heti, kun vastaan tulee ongelma. Myös

vaiheissa pidetään lentokelpoisuuskatselmuksia

asentajilta vaaditaan paljon. Tarvitsemme am-

koelentolupien myöntämistä varten.

mattitaitoisia asentajia, joiden täytyy tuntea

Kun kehitystyö on valmis, tyyppihyväksyt-

ilmailupuolen vaatimukset. On taidettava päi-

tävä konfiguraatio jäädytetään ja alkaa varsi-

vittäinen lentokonetyön tekeminen, ja on tie-

nainen tyyppitarkastus, jota SVY valvoo. Tähän

dettävä asennustyön ohjeistus.

liittyy myös tositusvaiheessa olevien koneiden

– Koulutamme uusia asentajia jatkuvasti. Vii-

koelentolupien myöntäminen.

me vuonna saimme noin 20 uutta ammattilaista,

Koelentokeskus antaa tarkastuksensa pe-

ja tänä vuonna rekrytointi ja koulutus jatkuvat.

rusteella jokaiselle valmistuvalle sarjakoneelle

Hornetien MLU 2 -sarja-asennustyö tulee joka

lentokelpoisuustodistuksen. Valvontavaiheessa

tapauksessa vaatimaan kymmenien asentajien

SVY valvoo koneiden lentokelpoisuutta ja muun

työpanoksen, Rinne kertoo.

muassa huoltotoimintaa normaalin käytännön

Patrian työn osuuteen kuuluu myös mitta-

12 Patria

Turvallisuusviranomainen

mukaan.

va ohjekirjapäivitys. Näitä ovat muun muassa

Pölkin mukaan yhteistyö Patrian kanssa sujuu

huolto-ohjekirjat, kaaviokirjat, kuvaukset, tes-

sotilasilmailun monissa hankkeissa hyvin, ja se

tausohjeet, vianpaikannus- ja varaosakirjat.

on ammattitaitoista ja asiantuntevaa.

Mid-Life Upgrade eli MLU 2 on toinen Ilmavoimien Hornet-kalustolle sen palvelusuran aikana suoritettavista elinkaaripäivityksistä. MLU-hankkeet ylläpitävät, parantavat ja kehittävät Hornetien suorituskykyä varmistaen sen säilymisen konekaluston 2020-luvun jälkipuoliskolle ulottuvaksi suunnitellun elinkaaren ajan.

Elinkaaripäivitykset pitävät Hornetit iskussa MLU-projektien yhteydessä varmistetaan Hornetien kyky toimia kansainvälisessä ympäristössä.

Vuodesta 1995 alkaen Ilmavoimien käy-

vitys. MLU 2:n myötä koneet saavat kaikkien

tössä olleisiin Hornet-monitoimihävittäjiin

puolustushaarojen taistelua tukevan ilmasta

suoritetaan niiden 2020-luvun jälkipuoliskolle

maahan -toimintakyvyn. Lisäksi niiden ilma-

ulottuvan palvelusuran aikana kaksi elinkaari-

taistelukykyä sekä viesti- ja omasuojajärjestel-

päivitystä.

miä kehitetään edelleen.

Päivitykset perustuvat valtioneuvoston

MLU 2:n yhteydessä suoritetaan myös

1990- ja 2000-lukujen turvallisuus- ja puolus-

rakennevahvistustöitä ja varaosahankintoja,

tuspoliittisten selontekojen Puolustusvoimille

jotka turvaavat Hornet-kaluston käytettävyy-

asettamiin velvoitteisiin ilmapuolustuksen

den sen elinkaaren viimeisen vuosikymmenen

suorituskyvyn pitkäjänteisestä ylläpitämisestä

aikana.

ja kehittämisestä.

Hornet-hankinnan yhteydessä 57 yksi-

MLU-projektien yhteydessä tehdään myös päivityksiä, joilla varmistetaan Hornetien kyky

paikkaisen F-18C -mallin loppukokoonpanon

toimia kansainvälisessä ympäristössä sotilas-

ja testauksen toteuttanut Patria osallistuu

ja siviili-ilmailun toimijoiden kanssa.

molempiin päivityksiin.

Vuosina 2004–10 toteutetun MLU 1:n

Uusi Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä on laajasti käytössä eri maiden ilmavoimissa,

pääosassa oli Hornetin ilmataistelukyvyn

joten sitä voidaan hyödyntää muun muassa

kehittäminen. Kone sai tuolloin muun muassa

kansainvälisissä lentotoimintaharjoituksissa.

lähitaistelukykyä lisäävän uuden AIM-9X

Myös Hornetin radio- ja muita viestijärjes-

-infrapunaohjuksen, joka liitettiin kypärätäh-

telmiä on päivitetty niin, että yhteistoiminta

täinjärjestelmään.

siviili-ilmailun lennonvarmistuselinten kanssa

Vuoden 2016 loppuun mennessä Horne-

sujuu saumattomasti.

teihin on määrä suorittaa MLU 2 -elinkaaripäi-

Patria 13

Tilanne > Anssi Vuolle everstiluutnantti

Heini Santos Kuvat Juho Kuva, Puolustusvoimat, Utin Jääkärirykmentti, Tommi Toikander/Utin Jääkärirykmentti ja Shutterstock

Maavoimien esikunta, Mikkeli

Helikopterit päivystävät Utin jääkärirykmentissä

Utti, Kouvola

Erikoiskalustolla viranomaisten tukena

M

uiden viranomaisten tukeminen

Poliisin valvonta-, etsintä- ja seurantatehtä-

on yksi Puolustusvoimien kol-

vissä voidaan käyttää myös MD500-koulutus-

mesta päätehtävästä kansallisen

helikoptereita.

puolustuksen ja kansainvälisen

könä vuodesta 2010 saakka. Nykyään hän on

ten ja Rajavartiolaitoksen työtä tukee ensisijai-

myös Maavoimien ilmailun päällikkö, mikä on

sesti Vartiolentolaivue, mutta tarpeen tullen

epätavallinen mutta toimiva yhdistelmä. Näin

lisäresursseja löytyy myös Puolustusvoimilta.

esikunnassa säilyy näppituntuma kaluston ja

– Olemme mukana sellaisissa tehtävissä, joissa Puolustusvoimien helikopterin käyttö

Paras pimeässä

avustamme myös tarvittaessa esimerkiksi

Pääasiassa virka-aputehtävät ovat olleet palo-

suuronnettomuuksissa ja meripelastustehtä-

jen sammutusta ja henkilöetsintöjä. Koneen

vissä, kertoo everstiluutnantti Anssi Vuolle

alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään

Maavoimien esikunnasta Mikkelistä.

järvestä. Lentonopeudella voidaan säädellä sammutustyyliä. Kovassa vauhdissa vesi leviää

tetty virka-avussa jo 1970-luvun lopulta alkaen

tasaisesti pitkälle matkalle, kun taas hitaasti,

ja esimerkiksi Estonian onnettomuuden pelas-

jopa paikallaan leijuen vesi voidaan kohdistaa

tustöissä niitä oli käytössä neljä. Mi-8-kulje-

vaikka yhteen palavaan puuhun. Usein syy

tushelikopterin jäätyä eläkkeelle päävastuun

helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen

viranomaistukitehtävistä on ottanut NH90,

maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla,

joka on 16-paikkainen erittäin liikehtimisky-

jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.

kyinen kuljetushelikopteri. Suomi tilasi niitä

14 Patria

henkilöstön suorituskyvystä.

on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Toki

Puolustusvoimien helikoptereita on käy-

palojen sammutustöissä koneen alla on 2 000 litran vesisäkki, joka täytetään järvestä. Usein syy helikopterin käyttöön on vaikeakulkuinen maasto tai esimerkiksi palo korkealla katolla, jonne sammutusauton pumpun teho ei riitä.

Vuolle on toiminut päivystyskoneen päällik-

kriisinhallinnan ohella. Poliisin, pelastuslaitos-

NH90:n edistyksellinen pimeätoimintakyky

Uttiin sijoitettavaksi 20, joista on syksyyn 2011

on eduksi, sillä useimmiten ihmiset eksyvät ja

mennessä otettu käyttöön 11.

apua tarvitaan öisin. Varustukseen kuulu-

Helmikuusta 2010 alkaen viranomaistuki-

vat lämpökamera ja valovahvistimet, minkä

toimintaan osallistuneet NH90-helikopterit

ansiosta tehtävät kyetään toteuttamaan myös

hoitavat 99 prosenttia päivystystehtävistä.

äärimmäisen huonoissa sääolosuhteissa.

Toistaiseksi tehtäviä on kertynyt vajaat 50.

– Viime helmikuussa meillä oli tehtävä

NH90

Tyyppi: kuljetushelikopteri Matkalentonopeus (max.): 305 km/h Nousunopeus: 8,7 m/s Pituus: 19,56 m Korkeus: 5,23 m

Kuopion suunnalla, ja sää oli erittäin huono.

Lensimme jäätävissä olosuhteissa pilven

15

toiminta-aika ja -matka.

– Voimme lentää tankkaa-

päällä paikalle, sitten laskeuduimme pilven

matta, jopa neljä tuntia, esimer-

alapuolelle ja pimeänäkölaitteella jalanjälkiä

kiksi Helsingistä Rovaniemelle.

seuraamalla löysimme jäälle tuupertuneen

Se mahdollistaa kauempanakin

henkilön. Hänen ruumiinlämpönsä oli

olevan tehtävän suorittami-

laskenut jo reilusti alle 30 asteen, mutta

sen, ja mahdollisten potilaiden

saimme toimitettua hänet hoitoon ja hän

välittömän hoitoon kuljetuksen.

pelastui. Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin

Tankkaus onnistuu tarvittaessa

olisi löydetty, Vuolle pohtii mieleen jäänyttä

nopeasti moottorit käyden.

tehtävää.

Vuolle arvostaa NH90:n tehokkaita

Pimeänäkölaitteella löysimme jäälle tuupertuneen henkilön.

Ilman nykyteknologiaa häntä tuskin olisi löydetty.

Laivue on lastattu

moottoreita, joista yksikin on riittävä

erikoismiehillä

osaisi pitää häntä hengissä. Viranomaisten

pitämään kopterin ilmassa tiukan paikan

Viisihenkiseltä miehistöltä

käyttämällä Virve-puhelimella ensihoitaja voi

tullen. Koneilla on myös edeltäjiään pidempi

vaaditaan huippuosaamista ja

tarvittaessa vielä konsultoida lääkärihelikop-

kovaa rutiinia, joka ei notkahda

tereiden erikoislääkäreitä, Vuolle kertoo.

rajuissakaan olosuhteissa.

Viranomaistukipäivystys toimii ympäri

Koneen päällikkö ja perämies

vuorokauden kaikkina viikonpäivinä.

huolehtivat lentämisestä, kuor-

Virka-aikana helikopteri tiimeineen lähtee

mamestari vastaa etsinnöistä

viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyk-

matkustamosta käsin sekä hoitaa

sestä. Muina aikoina on kotipäivystys, jolloin

vinssiä, pintapelastaja vie avun

reaktioaika on pidempi.

kohteeseen ja saattaa pelastetta-

– Tämä on arvokas järjestelmä, jota

vat helikopteriin, ja lääkintäalan

voidaan käyttää kaikissa Puolustusvoimien

ammattilainen hoitaa potilaat.

päätehtävissä.

– Teemme yhteistyötä Kymen

On tärkeää, että sitä voidaan hyödyntää

pelastuslaitoksen kanssa,

myös rauhan aikana. Pelastustehtävät ovat

ja heiltä on lääkintähenkilö

miehistölle hyvää harjoitusta ja näin voidaan

mukana tehtävissä. Me voimme

myös kiittää yhteiskuntaa siitä, että helikop-

löytää potilaan, mutta emme

terit on päätetty hankkia, Vuolle toteaa.

Patria 15

Case # 2 > Heini Santos Kuvat Patria ja Jari Saarentaus, Antti Hentinen

16 Patria

17

Matkalla Patriaan Patrian ajoneuvoliiketoiminta juontaa juurensa

jatkosodan vuosiin 1940-luvulle, jolloin Hämeenlinnan kupeeseen rakennettiin Yhteissisu Oy:n autotehdas.

Vaikka vyötäkin on tehtaalla välillä jouduttu kiristelemään, ovat panostukset tuotekehitykseen ja omaan osaamiseen kannatelleet yritystä menestystarinaksi asti.

Patria 17

1940

-luvun alussa näytti

den suuryrityksiä ja ainoa autonrengasvalmis-

siltä, että sotatoimet

taja. Yhtiön nimeksi sovittiin Yhteissisu, sillä

maamme

itärajalla

tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan Sisu-merk-

jatkuisivat

pitkään.

kisiä autoja. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi

Sotilasjohdon laskel-

valittiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n toimi-

mien mukaan tarvittiin vähintään

tusjohtaja Tor Nessling.

7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan

Puolustuspoliittisista syistä tehdas sijoitettiin

rintamalla tuhoutuneita. Ulkomailta

kauas pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan,

tilaaminen ei tullut kysymykseen, jo-

jossa ei ollut ennestään raskasta teollisuutta,

ten päädyttiin perustamaan yhtiö, jon-

mutta kulkuyhteydet olivat melko hyvät. Toi-

ka osakkeenomistajiksi tulivat ainoan

minnan alkupääomaksi neuvoteltiin Suomen

autoja valmistavan tehtaan omistava

Armeijan kanssa sitova tilaus 2 000 Sisu-S21

Oy Suomen Autoteollisuus Ab, valtio

kuorma-autosta sekä 5 000 henkilöautosta kol-

sekä maan johtavia metalliteollisuu-

men vuoden sisällä toimitettavaksi.

Lopulta koko sotakin ehti päättyä ennen kuin valmistus edes lähti kunnolla käyntiin. Sopimus Suomen Armeijan kanssa raukesi, ja yhtiön tulevaisuus oli veitsen terällä; lopettamispäätös oli jo luonnosteltu, mutta toiminnan jatkami-

Sotilasjohdon laskelmien mukaan tarvittiin vähintään 7 000 uutta ajoneuvoa korvaamaan rintamalla tuhoutuneita.

nen nähtiin lopulta kuitenkin kansantalouden kannalta mielekkääksi. Ensimmäisenä vuotenaan 1946 tehdas kykeni valmistamaan vain 147 kuorma-autoa. Niiden hintaa, joka oli 800 000 markkaa, pidettiin varsin korkeana auton ominaisuudet ja tekniikka huomioiden.

Vanajoilla vankalle pohjalle

Autojen valmistus jatkui hammasta purren, ja vuonna 1948 tehtaan nimi muutettiin Vanajan

18 Patria

Linja-autojen valmistus oli mukana kuvioissa lähes 40 vuotta. huolto-osaston käytössä oli erikoisvarusteltu huoltoauto, joka vieraili mm. syrjäisissä kohteissa, joissa oli paljon Vanaja-kalustoa.

Ensimmäisenä uunista ulos

Autotehdas Oy:ksi. Samalla valmistettavien au-

läpimurtovuosi oli 1951, jolloin talouden voitiin

tojen merkki muuttui Vanajaksi. Jatkoa turvasi

katsoa olevan vihdoin vankalla pohjalla, ja yri-

uusi hankintasopimus 650:sta valtiolle toimi-

tys alkoi panostaa markkinointiin yksityiselle

Ensimmäinen Hämeenlinnassa valmis-

tettavasta kuorma-autosta – edellisellä kerralla

sektorille. Tuotekehitys alkoi monipuolistua.

tettu auto Sisu S-22/SA-5 koostui lähes

Puolustusvoimien tilaamista 7 000 autosta oli

täysin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n

valmistettu vain 294.

Vuonna 1956 tehtaalla tehtiin mittavia laajennuksia. Avajaisjuhlallisuuksissa esiintynyt

toimittamista osista. Se ajettiin ulos

Vanajan Autotehtaan ensimmäiset vuodet

Georg Malmsten soittokuntineen piipahti teh-

kokoonpanohallin itäpäädyn ovesta

eivät olleet ruusuilla tanssimista, mutta pikku-

taalla useamman kerran tulevinakin vuosina.

1. elokuuta 1945. Sen tarkoitus oli

hiljaa yritys alkoi tuottaa voittoa. Varsinainen

Liekö soittolistalle kuulunut myös ikivihreä Muista aina liikenteessä?

toimia mallikappaleena ja havaintoväli-

Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä ku-

neenä varsinaista tuotantoa varten.

Autossa oli 90-hevosvoimainen

ten Hirvas-Vanaja, Möhkö-Vanaja, Lato-Vanaja

bensiinimoottori sekä hytti, jossa oli

ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä

kuljettajan lisäksi paikat kahdelle mat-

suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin. Esimerkiksi Möhköt saivat nimensä lyttyyn paine-

kustajalle. Ohjaamon runkokehikko oli puinen ja pinta peltiä. Auton omapaino oli 3 440 kg, kantavuus 4 560 kg, leveys 2,25 metriä ja kokonaispituus 6,43 metriä. Paino ylitti tehtaan lähiseudun teillä sallitut lukemat, joten sen koeajoa varten piti anoa erityislupa, joka saatiin vasta valmistumisvuoden marraskuussa.

Auto pysyi tehtaan omassa käytössä

Vanajat keräsivät hauskoja lempinimiä kuten HirvasVanaja, Möhkö-Vanaja, LatoVanaja ja Muros-Vanaja, jotka kertovat autojen tiiviistä suhteesta suunnittelijoihin ja asiakkaisiin.

tusta nokastaan, joka johtui silloisista autojen pituusmääräyksistä yhdistettynä normaalia kookkaampaan jäähdyttäjään ja Muros-Vanaja nimettiin suunnittelijansa Veikko Murosen mukaan.

Autojen kilpailuvaltiksi kohosi kotimaisuus; maamme tieverkosto oli heikossa kunnossa, ja Vanajat oli varustettu vastaamaan koviin vaatimuksiin. 1960-luvun vaihteessa vireillä oli myös

vuoteen 1960 asti, jolloin se romutet-

useampia vientiyrityksiä Turkkiin, Jugoslavi-

tiin.

aan, Puolaan ja Ranskaan, mutta toimitukset jäivät vaatimattomiksi.

Patria 19

Vanajan Autotehdas Oy:llä oli tapana myös muistaa asiakkaitaan kunniamerkein. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1961 autoilija Toivo

vuonna, ja Juusto-Vanajana tunnettu auto romuttui sittemmin kolarissa.

Laurento, jonka omistaman Vanaja-bussin mit-

Sisulla eteenpäin

tariin oli kertynyt 500 000 kilometriä ilman,

Vuonna 1968 Vanajan Autotehdas Oy

että moottoriin oli pitänyt tehdä minkäänlaisia

fuusioitui sijoittajien ja osakkeen-

korjauksia. Seuraavina vuosina jaettiin useampi

omistajien vaatimuksesta Oy Suomen

miljoonamerkki henkilöille, joille oli kertynyt

Autoteollisuus Ab:hen. Prosessilla ha-

yli miljoona ajokilometriä.

luttiin turvata sijoitukset ja varmistaa

Eräs erikoisimmista tehtaalta valmistuneista ajoneuvoista oli asiakkaan toivomusten mukaan

autoteollisuuden työpaikkojen säilyminen Hämeenlinnassa.

juuston kuljettamiseksi Sveitsiin ja Itävaltaan

Molemmille yrityksille seurasi sekä

suunniteltu TB-68R-täysperävaunuyhdistel-

teknistä että taloudellista hyötyä, ja

mä. Kuljetukset kuitenkin loppuivat jo samana

kyky vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun parani. Merkit, mallit, tuotanto ja toimintatavat muuttuivat.

Tehtiin erikoisautoja, nosturialustoja, linja-autoja, raitiovaunujen telejä ja maailman parhaiksi kehuttuja Sisuakseleita.

Eräs erikoisimmista ajoneuvoista oli juuston kuljettamiseksi suunniteltu TB-68R -täysperävaunuyhdistelmä.

Toiminnan täyttäessä puoli vuosisataa vuonna 1981 yrityksen nimeksi otettiin Oy Sisu-Auto Ab. Jo 70-luvulta asti valmistuksessa olleen maastokuorma-auto Proton seuraajan Maasto-Sisu SA-150 eli Masin valmistus alkoi seuraavana vuonna, ja pari vuotta myöhemmin sarjatuotantoon

Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle.

Pasi ja pari raisua (miinanraivausajoneuvo) YK:n rauhanturvatehtävissä vuonna 1998.

PasiN seuraaja amv. Patrialla on sopimukset yli 1 400 Patria AMV:stä.

Erityisen vaikeisiin olosuhteisiin kehitetystä telakuorma-auto Nasusta tehtiin lukuisia erikoisversioita, joita myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi pienissä määrissä myös vientiin.

Näin tehtiin Patria 1943 perustetaan Yhteissisu Oy. 1948 yhtiön nimi muutetaan Vanajan Autotehdas Oy:ksi.

otettiin Panssari-Sisu XA-180 eli Pasi. Yhdessä

Jo tehtaan alkuajoilta periytynyt ajatus-

1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioituu

Nasu telakuorma-autojen ja Vetomestari-termi-

malli omaan osaamiseen panostamisesta

Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa.

naalitraktorien kanssa Pasit tekivät suomalaista

näkyy vahvana myös Patrian tulevaisuu-

1981 yhtiön nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto

osaamista tunnetuksi myös maailmalla. Paseja

dessa. Kansainvälisillä markkinoilla on yhä

valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin

tärkeämpää hallita myös sotilasajoneuvoihin

1 300 kappaletta.

liittyvää elektroniikkaa ja erikoisjärjestelmiä

Ab.

1996 Sisu Defence liitetään Suomen Puo-

lustusväline Oy:öön (myöhemmin Patria Industries Oy).

1990-luvun lopussa Patria-konsernia täsmennetään jakamalla toimintaa erillisiin liiketoimintaryhmiin.

2008 Patria Vehicles Oy ja Patria Weapon

Systems Oy yhdistyvät Patria Land & Armament Oy:ksi.

2011 Patria Land & Armament Oy:stä Pat-

ria Land Services Oy. Patria Land Systems Oy perustetaan.

Sotilasajoneuvojen rooli kasvoi entisestään ja toiminta päätyi lopulta Patrian nimen alle.

sekä profiloitua asiantuntemuksen ja erikoisosaamisen kautta.

Pasin seuraajan Patria AMV 8X8-pyöräpanssariajoneuvon prototyyppi valmistui vuonna 2001.

Ensimmäiset prototyypit toimitettiin Puolustusvoimille vuonna 2003, jonka jälkeen Patria AMV-ajoneuvosarja on kerännyt mainetta myös kansainvälisesti. Patrialla on sopimukset yli

Lue lisää:

Olli Blomberg: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan.

1 400 Patria AMV:stä.

Patria 21

Klassikko > Leila Uotila Kuvat Matti Immonen ja Ilmavoimat Kuvitus Linda Halenius

Paperikartat, polvilaput ja pilotin muisti. Näillä välineillä hävittäjien lentotehtävät valmisteltiin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nykyään lentojen suunnittelussa ja läpikäynnissä on apuna tietokonepohjainen tehtävätukijärjestelmä.

1992

1980 22 Patria

Järjestelmiä lennonaikaisten videoiden katseluun on tehty 80-luvulta alkaen.

Ilmavoimat päätti hankkia F-18 Hornetin ja samalla US Navylta työasemapohjaisen tehtävätukijärjestelmän, johon hankittiin myös kehitysoikeudet.

23

Lentotehtävien valmistelu ja purku

tietokoneaikaan

I

lmavoimien F-18 Hornetien teh-

lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti

tävätukijärjestelmä (Mission Data

videonauhaan. On koulutuksen kannalta erittäin

System, MDS) koostuu useista eri

tärkeää, että nykyään päästään analysoimaan ko-

osajärjestelmistä: muun muassa

konaistilannetta faktojen pohjalta, toteaa kehi-

tehtäviensuunnittelu-, tehtävienpurku-

tyspäällikkö Jyrki Myyryläinen Patriasta.

ja huoltotietojärjestelmästä. Tehtävätu-

Huoltotietojärjestelmä purkaa muistiyksiköstä

kijärjestelmä nopeuttaa ja helpottaa

koneen tekniikkaan liittyvät lennonaikaiset in-

tehtävien valmistelua ja tietojen jake-

formaatiot, kuten vikailmoitukset sekä rungon ja

lua. Sen avulla myös kerätään tietoa eri

moottorin väsymistiedot. Näitä tietoja voi käyt-

käyttötarkoituksiin.

tää koneen lentokelpoisuuden varmistamisessa

Karttatietojärjestelmän avulla kartat käsitellään lentokoneen ja muun tehtävätukijärjestelmän ymmärtämään

sekä myöhemmin huollon ja ylläpidon tukena.

Kehitys jatkuu järjestelmien yhä moni-

muotoon. Lentotehtävän suunnittelus-

mutkaistuessa

sa ja valmistelussa mm. reitti, tarvittava

Tehtävätukijärjestelmä on nopeuttanut ja yh-

polttoainemäärä, asejärjestelmät, muu

denmukaistanut lentotehtävien valmistelua

varustelu sekä koneen järjestelmien

sekä vähentänyt niissä tapahtuvia virheitä.

parametrit määritetään digitaalisesti.

Kuitenkin myös perinteisiä menetelmiä, kuten

Tiedot siirretään lennolle osallistuvien

pienoismalleja, käytetään edelleen lentojen teh-

koneiden järjestelmiin muistiyksiköillä.

tävienannoissa.

Ennen lentojen suunnittelussa käytet-

− Vanhemman sukupolven hävittäjälentäjien

tiin lähestymiskarttoja, paperikarttoja

koulutuksessa keskeistä oli koneen optimaali-

ja polvilappuja, joihin käsin merkittiin

nen käyttö ilmataistelussa, enimmäkseen näkö-

reittisuunnitelma, harjoitus- ja lento-

etäisyydellä muista koneista. Hornetin lentäjältä

kieltoalueet sekä taktiset tiedot.

edellytetään myös moninaisten asejärjestelmien

Tehtävä puretaan pala palalta

Parikymmentä vuotta sitten lennon purku perustui lähinnä ohjaajien muistikuviin ja mahdollisesti videonauhaan.

käyttöä sekä suuren tietomäärän hallintaa. Tehokkaat ja käyttäjäystävälliset tehtävätukijärjes-

Muistiyksiköihin lennon aikana tallen-

telmät ovat ehdoton edellytys laajoissa ilmaope-

tuneet tiedot siirretään lennon jälkeen

raatioissa.

Ilmavoimien ja Patrian yhdessä kehit-

Osajärjestelmien kehitys jatkuu koko ajan

tämään tehtävänpurkujärjestelmään.

käyttäjävaatimusten ja koneen ohjelmistojen

Koneiden lentoarvo- ja paikkatiedot,

muuttuessa. Järjestelmien edelleen monimut-

ohjaamonäytöt, radiopuhelinliikenne,

kaistuessa ja tietomäärien kasvaessa tehtävätu-

asejärjestelmien käyttö ja muut tiedot

kijärjestelmän merkitys korostuu entisestään.

kuljetuskoneeseen. Tarkoituksena on, että kaikki

voidaan yhdistää halutulla tavalla len-

Tärkeä rooli on myös erilaisilla verkko- ja tieto-

tehtävätukijärjestelmät pystyvät jatkossa hyö-

non tehtävienpurkua varten.

turvaratkaisuilla.

dyntämään samaa lähdeaineistoa, kuten karttoja,

− Parikymmentä vuotta sitten, kun

− Hornetien tehtävätukijärjestelmää vastaa-

ja että eri koneiden tiedot voidaan tuoda jälki-

itse sain Ilmavoimissa hävittäjäohjaa-

va järjestelmä on osin käytössä myös Hawkeissa

käsittelyyn samaan järjestelmään, Myyryläinen

jakoulutusta, lennon purku perustui

sekä kehitteillä NH90-helikoptereihin ja C-295M-

kertoo.

1996

1995

Ensimmäiset tehtävätukijärjestelmät käyttöön lennostoissa.

Ensimmäiset Hornetit ja tehtävätukijärjestelmän laitteet käyttöön.

2009

2000

Osajärjestelmien kotimaassa jatkokehitetyt versiot käyttöön.

Kaikki osajärjestelmät

käytössä PC-pohjaisina.

Kanta > Kuva Tommi Tuomi

Tuija Karanko Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n pääsihteeri

”Jatkossa yritysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen on entistä tärkeämpää.”

24 Patria

25

> Kurkistus kipurajalle Puolustusvoimauudistus vaikuttaa myös Suomessa toimivaan puolustusteollisuuteen. Puolustusbudjetti jakautuu perinteisesti kolmeen osaan: palkkoihin, toimintaan ja materiaalihankkeisiin.

Kuluvan vaalikauden aikana menoista pitäisi säästää mittavasti.

Mikä on Puolustusvoimien materiaalihankintojen tulevaisuus?

T

eollisuudella on edessään kovat ajat. Kotimaan

vastakauppojen mahdollisuus vähenee.

hankinnat vähenevät entisestään eikä teollisuudella

Missä mittakaavassa, sen paljastavat vasta

ole välttämättä roolia ulkomailta tehtävissä hankin-

Euroopan Unionin tuomioistuimen parin

noissa puolustus- ja turvallisuushankintalainsäädän-

seuraavan vuoden aikana tekemät linjaukset.

nön muuttuessa. Joillakin tahoilla tuntuu olevan näkemys, että

Vastakaupat saatetaan hyväksyä esimerkiksi

materiaalihankintoja voidaan peruuttaa tai karsia ilman, että sillä

kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

olisi vaikutusta Puolustusvoimien suorituskykyyn tai Suomessa toimivaan alan teollisuuteen.

Lakimuutoksen karu todellisuus Teoriassa puolustus- ja turvallisuushankin-

Puolustusvoimauudistuksesta puhuttaessa poliitikot ovat halut-

toja koskevan direktiivin tarkoitus on avata

tomia puhumaan henkilöstösäästöistä – ovathan irtisanomiset

eurooppalaisia markkinoita vapaalle kilpailulle.

poliittisesti vaikeita. On turha ajatella, että vaaditut säästöt saatai-

Ajatus sinänsä on kannatettava, mutta tuskin

siin aikaan ilman henkilöstöjärjestelyjä joko Puolustusvoimissa tai

tulee käytännössä toteutumaan. Euroo-

alan teollisuudessa. Valitettava totuus on, että puolustusbudjetin

pan suuret tuottajamaat tulevat varmasti

eri osat syövät toisiaan. On vaarallista, jos investointeja ja toimin-

jatkossakin hankkimaan materiaalin lähinnä

nan tasoa lasketaan merkittävästi palkkakulujen takia. Alusvuo-

oman maansa teollisuudelta. Suomi on puo-

rokausien, lentotuntien ja maastoharjoitusten väheneminen

lustusmateriaalin nettotuoja, joten avoimet

pienentää puolustusmateriaalin sekä kaluston ylläpidon ja huollon

markkinat ovat täällä jo nykypäivää.

tarvetta. Sillä on myös suora vaikutus kotimaiseen teollisuuteen.

Kansainvälinen yhteistyö elinehtona

Kotimainen puolustusteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisista viranomaisista

Suomen nykyiselläänkin pienellä tutkimus-, teknologia- ja kehitys-

ja budjettirahoituksesta. Yritykset eivät

rahoituksella on kyetty ylläpitämään ja kehittämään suorituskykyä

menesty pelkästään Puolustusvoimien tilauk-

sekä luomaan konkreettisia, jopa vientimenestystä saavuttaneita

silla, joten niiden on pyrittävä kansainvälisty-

tuotteita. Muidenkin maiden kamppaillessa määrärahakriisien

mään. Lisähaasteena on Suomen vientilupa-

kanssa kansainvälisten kehityshankkeiden merkitys korostuu.

politiikka, joka saattaa asettaa suomalaisen

Niihin mukaan pääsemiseen vaaditaan rahoitusta; mieluiten vielä

teollisuuden muuta Eurooppaa huonompaan

sellaista, joka antaa sananvaltaa projekteissa.

kilpailutilanteeseen.

Suorituskyvyn ylläpitämisen ja Suomessa olevan järjestelmäosaamisen elinehto on ollut ulkomailta tehtäviin hankintoihin liittyvä teollinen yhteistyö. Elokuussa voimaan tulleen uuden EU-direktiivin myötä alalla normikäytännöiksi muodostuneiden

Patria 25

Lyhyet > Kuvat Matti Immonen, Ville Tuokko/Ilmavoimat ja Patria

Patrialla Euroopan uudenaikaisin koululentokalusto

>

Ammattilentäjäkoulutusta Tecnam P2002 JF – peruslentokoneilla.

A

mmattilentäjiä kouluttavalla Patrian Pilot Training -oppilaitoksella on käytössään Euroopan modernein koululentokalusto.

Helsingin Malmilla toimivalla koululla on päivitetyssä kalustossaan yhdeksän uutta peruslentokoulutukseen käytettävää Tecnam P2002 JF -lentokonetta sekä kolme Cirrus SR22-mittarikoulutuskonetta.

Tecnamit korvaavat aikaisemmat seitsemän AS202 Bravo -lentokonetta.

Uusi Tecnam edustaa käyttökuluiltaan ja moottoritekniikaltaan nykyistä suuntausta yleisilmailussa.

Se on ympäristöystävällinen ja sen melutaso sekä polttoaineenkulutus ovat erittäin alhaiset. Koneen huolloista vastaa Pilot Trainingin oma, uusi EASA PART 145 -korjaamo, joka toimii Patria-talossa Malmilla.

26 Patria

Ainutlaatuista antenniteknologiaa äärimmäisiin olosuhteisiin

>

Euroopan Avaruusjärjestö ESA on ollut rahoittamassa Patrian ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimus- ja kehitystyötä, jossa kehitettiin pelastusliiveihin ommeltava antenni.

N

yt kehitetty antenni on suunniteltu sekä valmistettu joustavista ja kevyistä materiaaleista. Lisäksi se kestää kovaa kulu-

tusta ja kosteita olosuhteita sekä toimii vedessä.

Viimeaikaiset kenttätestit ovat osoittaneet, että pelastusliiveihin integroidut antennit toimivat erinomaisesti, ja järjestelmän avulla merelle kadonnut voidaan paikantaa minuuteissa.

Antenni on suunniteltu maailmanlaajuisesti toimivan Cospas-Sarsat -etsintä- ja pelastussatelliittijärjestelmän käyttöön.

Patria luovutti ensimmäiset päivitetyt Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille

>

Patriassa merkittävä ilmailun erityisosaamisen keskittymä.

I

lmavoimat hankki vuonna 2007 Sveitsistä

Patria vastaa Hawkien järjestelmäintegraation

18 vähän käytettyä Hawk Mk 66 -konetta

määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta tässä

täydentämään aiemmin hankittua Hawk Mk

kolmevuotisessa modernisointihankkeessa.

51/51A -kalustoa, sekä tilasi vuonna 2009 Patrialta

- Modernisointi sisältää kaikkien merkittävien

koneisiin mittavan ohjaamo- ja avioniikkapäivi-

avioniikkalaitteiden ja näyttölaitteiden korvaamisen

tyksen. Marraskuussa Patria luovutti Ilmavoimille

uusilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä. Suunnitte-

ensimmäiset modifioidut, huippumodernit,

lun pohjana on käytetty Mk 51/51A-koneisiin aiem-

kaksipaikkaiset Hawk Mk 66 -koneet Kauhavalla.

min toteutettua modernisointia. Nyt Patria vastaa

Patria luovuttaa Ilmavoimille tänä vuonna kuusi

myös ohjelmistojen kehittämisestä lentokoneen

modifioitua konetta, ja ensi vuonna kahdeksan.

tehtävätietokoneelle, kertoo liiketoimintajohtaja

Kaikki 18 suihkuharjoituskonetta on modernisoitu

Lassi Matikainen.

ja luovutettu vuoden 2013 aikana.

Patria 27

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi