Finpro inFront

FINPRO

20

ELÄMÄNTYYLI> LÄHIRUOKAA LÄHELTÄ JA KAUKAA

28

MESTARILUOKKA> OSAAMISEN JOHTAMINEN

2#2010 2010

KOLUMNI>HELI ARANTOLA MARKKINAT>PUOLA & TŠEKKI CASEx2>CHAMPION DOOR + LAPLAND STUDIO SIGNAALIT>DO IT YOURSELF finPRO>TIMO VUORENSOLA MAAILMALLA>HAITI KAMERA KIERTÄÄ>SHANGHAI ELÄMÄNTYYLI>LÄHIRUOKA

BOP

Löytyykö yrityksesi uusi kohderyhmä kehittyviltä markkinoilta?

Arviolta 4 miljardia ihmistä elää alle viidellä dollarilla päivässä. Silti markkina kiinnostaa yhä useampaa.

Lue lisää

mida r y P e h t f O e s a B kinoista s.6 mark

One size doesn’t fit all.

Jokainen postitusprojekti vaatii omanlaisensa toteutuksen. Yhden koon ratkaisuja ei ole olemassa!

Kerro meille vaatimuksesi ja tarpeesi, niin räätälöimme sopivan ratkaisun.

Direct Link – tarjoamme maailmanlaajuisia postitusratkaisuja.

Ota yhteyttä: www.directlink.fi infoFinland @ directlink.com

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Nelli-Maija Melin, Finpro.

Toimitus: Otavamedia Oy, Viestintätoimisto Sanakunta, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemi (maarit.niemi@sanakunta.com), graafinen suunnittelu Vesa Koskelainen. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: Forssan Kirjapaino Oy (Finpron jäsen), paperi: NovaPress Silk 100 g. Kannen kuvitus: Ilja Karsikas. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

Tässä numerossa Signaalit | 4 [TEEMA] Base of the Pyramid | 6 [TEEMA] Case Sibesonke | 9 [TEEMA] Case Nokia | 11 [KOLUMNI] Heli Arantola | 13 [MARKKINAT] Puola & Tšekki | 14 [finPRO] Timo Vuorensola | 19 [ELÄMÄNTYYLI] Lähiruoka | 20 [KV-TARINAT] Lapland Studio Oy| 23 [KV-TARINAT] Champion Door Oy| 26 Mestariluokka | 28 Maailmalla | 30 [JÄSENYYS] Intohimoa! | 33 [KAMERA KIERTÄÄ] Shanghai | 34

Pääkirjoitus Kari Häyrinen, Finpro Toimitusjohtaja

On vaikea kuvitella

mukaan. Jotta näitä markkinoita voi

tyispiirteitä, me tarvitsemme uudessa

Finpro edistää

mielenkiintoisempaa

yleensäkään ymmärtää, on paikalli-

maailmantaloudessa.

yritysten kansainvä-

ajankohtaa ottaa vastaan Finpron

nen läsnäolo tärkeää. Tässä osin syy

toimitusjohtajan tehtäviä. Globaali

siihen, miksi Finpro on päättänyt avata

talous herää uuteen aikaan tietoisena

uusia toimipisteitä Afrikkaan kuluvan

siitä, että maailmanjärjestys ei ole

vuoden aikana.

listymistä. Finpro on

28

suomalaisten yritysten

Jos ovat uudet markkinat tärkeitä, sitä ovat myös uudet nopeasti globaalisti skaalautuvat bisneskonseptit – ja mikä

Ennakoidut markkinoiden ja arvoketjujen muutokset vaativat yrityksiltä merkittäviä uusia strategialinjauksia, mikä taas

asettaa huomattavia paineita osaamis-

reilut 300 työntekijää

ten kehittämiselle. Asiaa käsittelevä

työskentelevät yli 40

Mestariluokka-artikkeli on myös Finpron

maassa, 57 eri toimipis-

oman toiminnan kannalta ajankoh-

teessä. Toimialaosaami-

tärkeintä, näitä kehittävät ennakko-

tainen. Uudessa strategiassamme

nen, markkinatuntemus,

luulottomat yrittäjät. Lapland Studion

korostamme kansainvälistymisprosessin

hyvät kansainväliset ja

nuoren perustajan Ilkka Immosen

osaamisen lisäksi ennakointia ja kykyä

paikalliset verkostot sekä

Teema-artikkeli lienee silmiä avaava

näkemykselliset kommentit liiketoi-

tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuk-

kyky nähdä ja ymmärtää

meille kaikille. On vaikea ymmärtää,

minnan globaalista kehityksestä ja

sia suomalaisen yrityskentän tietoisuu-

tulevaisuuden liiketoi-

kuinka erilaiset nuo markkinat ovat.

verkostojen merkityksestä pistävät

teen. Panostukset osaamisten entistä

mintamahdollisuuksia

Viimeksi Intiassa käydessäni kiinnitin

näin kokeneemmankin kansainvälisen

systemaattisempaan kehittämiseen

ovat se lisäarvo, jota

huomiota mm. mobiili-palveluiden hin-

liiketoiminnan osaajan hiljaiseksi.

ovat jo käynnissä.

Finpro tarjoaa yritysten

noitteluun – äänipuhelut hinnoitellaan

Tämän kaltaisia yrityksiä, jotka vielä

minuuttien sijasta sekuntipohjaisesti,

hyödyntävät suomalaista korkeaa

tekstiviestit jopa merkkimäärän

koulutustasoa ja kulttuurimme eri-

sama kuin ennen lamaa. Esimerkiksi kehittyvien maiden merkitys talousmahteina ja markkinoina tulee nousemaan.

6

Alhaisimman tulotason kuluttajien, eli nk. Base of the Pyramid (BOP) -markkinoiden mahdollisuuksia ja haasteita valottava

23

kansainvälistymistä edistävä asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa palveluitaan kansainvälistymisen kaikissa vaiheissa. Finpro toimii globaalisti, ja sen

kilpailukyvyn ylläpitämi-

Antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesää!

seksi ja kehittämiseksi.

441 612 Painotuote

Finpro inFront 3

kointiFinpron enna t ovat tulosta ali Finpron na ali sig ba t yt glo kit a osta Symbolilla mer imi kerää ja jal iti int ko na En toiminnasta. alta. intoja maailm verkoston hava

SIGNAALIx5

2 Itse suunnittelun ilosanomalle on taipunut myös Burger King, jonka klassikkohampurilaisen Whopperin resepti on pysynyt muuttumattomana 50 vuoden ajan. Nyt ketju on avannut Whopper-baareja, jossa asiakas pääsee itse valitsemaan täytteet purilaiseensa.

Suomessa voi tänä keväänä luoda itse mieleisensä postimerkit. Vekkulit kasvikset -merkkien mukana tulevilla tarroilla sipulille voi liimata silmälasit tai perunalle parran.

3

Koonnut: Samppa Haapio, Maarit Niemi. Kuvat: Vesa Koskelainen, Burger King, Shutterstock, SKOY

Nämä pahviämyrit löytyivät Tukholman Urban Outfitters -myymälästä.

1

Tee se itse, mies!

Jos et saa tyydytettyä nikkarointihalujasi Ikean kirjahyllyn tai TV-tason parissa, kuulut todennäköisesti Do it Yourself (DIY) -trendin äänenkantajiin. Suositussa DIY-trendissä henkilö osallistuu tuotteen suunnitteluun, rakentamiseen tai räätälöintiin itse.

Trendi houkuttaa yrityksiä luomaan puolivalmiita tuotteita 1 , tai esimerkiksi yhteisöjä ja tapahtumia saman henkisille tee-se-itse-miehille ja -naisille.

Osallistumisen riemua voi hyödyntää myös organisaation johtamisessa.

Finpro inFront 4

On sanottu, että ihmiset arvostavat enemmän tuotteita, joiden valmistamiseen he ovat osallistuneet. Sama pätee projekteihin, joihin ihminen itse on antanut aikaansa. Tiimiläiset ostavat muutokset helpommin, kun ovat itse osallistuneet niiden suunnitteluun. Tai kaupunkilaiset saadaan mukaan talkoisiin, jos he alunperinkin saavat ideoida ja olla mukana päättämässä.

Siitä, milloin tee-se-itse pitäisi unohtaa, voi olla montaa mieltä. Kauneusleikkausten luvatussa maassa USA:ssa erityisesti karvanpoistoon

käytettävät laser-laitteet ovat yleistyneet myös kotikäytössä. 4 Saapa myös Botoxia netistä. Plastiikkakirurgit ovat kehityksestä huolissaan.

Kotikäyttöön tarkoitettujen laitteiden, kuten laserin, markkinoiden arvellaan nousevan parin vuoden takaisesta 296 miljoonasta dollarista 1,3 miljardiin dollariin jo vuonna 2013.

4

© George Steinmetz/Corbis/SKOY

”You cannot make something cool by promo.

There must already be a cool product, idea, cause, or concept. And, if by the sheer brilliance of a cool promotion, you do succeed in creating a publicity or even sales boost for a brand, that does not make the brand cool.

Coolness needs to be earned again and again.” le-sivusto

Suosittu lifesty

lhunter.net www.thecoo ol. kä on co

määrittelee, mi

Sähköpyörä sykkyrälle!

Volkswagen esitteli uuden sähköpyöräkonseptinsa Pekingin autonäyttelyssä tänä keväänä. Pyörä on helppo taittaa kasaan, laittaa auton tavaratilaan ja samalla ladata tupakansytyttimestä. Auton voi pysäköidä kauemmas keskustan ruuhkasta ja polkaista perille. Yhdellä latauksella huristelee noin 20 kilometriä.

Valmistaja ei ole vielä varmistanut, myydäänkö pyörää vain Volkswagenin ostajille.

Aavekaupunkia ajetaan alas Amerikkalaisteollisuuden hiljalleen ruostuva symboli Detroit suunnittelee radikaaleja keinoja tyhjenevien kaupunginosien päänmenoksi.

Uudistamissuunnitelman mukaan neljäsosa kaupungista muuttuisi slummiutuvista lähiöistä pelloiksi ja viljelysmaaksi, muistuttaen näin aikaa ennen autoteollisuutta. Autiotalojen tilalle istutettaisiin hedelmäpuita ja vihannestarhoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunki lunastaisi talot omistajilta ja hävittäisi ne vihreän

tieltä. Asukkaat siirrettäisiin hyvinvoiviin lähiöihin, jonne myös investoinnit kohdistettaisiin.

Idea kaupungin pienentämiseen syntyi jo 90-luvulla, kun slummiutuminen levisi. Nyt, laman syöstessä kaupunkia syvemmälle raunioihin, suunnitelma on taas ajankohtainen.

Poliittisesti räjähdysaltis on päätös siitä, mitkä lähiöt tulisi raivata ja mihin lähiöihin panostaa.

Detroitin väkimäärä on laskenut dramaattisesti koko 1900-luvun ajan.

50-luvulla kaupungissa asui 2 miljoo-

naa ihmistä, nyt määrä on laskenut puoleen. Tehdastyöläisten ennen asuttamissa kortteleissa saattaa pahimmillaan asua enää yksi perhe.

Erään arvion mukaan kaupungissa on 33 500 tyhjää taloa ja 91 000 asuintonttia.

Drink and drive!

Koreassa uskotaan vesibaarien olevan seuraava ”in” konsepti. Premium-veden valmistajat pyrkivät luomaan niche-markkinan maan saturoituneessa kahvilakentässä. Baari tarjoaa niin ranskalaista Eviania, norjalaista Vossia kuin saksalaista Gerolsteineria.

Hinnat vaihtelevat yhden ja kahdenkymmenen dollarin välillä.

Vasta lanseerattu Drop says Drop -vesibaari tarjoaa laajan valikoiman premium-vesiä ja kalastelee hyvinvointitrendiin haksahtaneita korealaisia kuluttajia. Perustajat uskovat, että kuluttajat ovat kyllästyneet ”kahvi-orientoituneeseen

kahvilakulttuuriin”, jolloin terveellisemmät vaihtoehdot kiinnostavat. Korean kasvava talous on luonut sofistikoituneita kuluttajia, jotka etsivät uusia elämyksiä ja laatutuotteita.

Lännen suurkaupunkeihin vesibaareja on pulpahdellut tasaisin väliajoin, joten mistään innovaatiosta ei ole kyse.

Ja löytyy näitä lähempääkin. Ainakin airBaltic Hotel Groupin hotellit lupaavat aulastaan löytyvän vesibaarin, jossa vieraat voivat nauttia 60:sta Euroopan ja Lähi-idän kohteesta peräisin olevista kivennäisvesimerkistä.

Finpro inFront 5

inFront ont teema Teksti Maarit rit Niemi Kuvitus Ilja Karsikas Kuvat Marjo Tynkkynen, Jorma Marstio, Pekka Holmstrรถm

BOP

y ra m i d Base Of the P markkinat

Finpro inFront 6

-

Köyhä kuluttaa vähästäänkin > ARVIOLTA 4 MILJARDIA IHMISTÄ ELÄÄ ALLE VIIDELLÄ EUROLLA PÄIVÄSSÄ.

SILTI MARKKINA KIINNOSTAA YHÄ USEAMPAA YRITYSTÄ.

K

un kilpailustrategiaguru

tai sähkön saantia, tarjota mobiiliyhteyksiä tai

C. K. Prahalad kymme-

mikroluottoja.

nen vuotta sitten esit-

Monissa toimivissa BOP-malleissa köyhät

ti ajatuksen maailman

osallistuvat liiketoimintaan. BOP-liiketoimin-

köyhimmästä väestön-

nan uranuurtajan, Hindustan Unileverin, Shak-

osasta potentiaalisena

ti-mallissa päivittäistavaroiden jakeluverkos-

kuluttajasegmenttinä,

tona toimivat Intian kylien naisyrittäjät. Myös

kestävän liiketoiminnan konferenssin yleisö

tuotteet on räätälöity: ne myydään hyvin pie-

kihisi raivosta.

nissä pakkauksissa ja esimerkiksi shampoo toi-

– Luultiin, että nyt suuryritykset riistävät

mii kylmässä vedessä.

köyhiltä viimeisetkin pennoset ja vievät paikallisten pienyrittäjien leivän, kuulemassa ollut

"Vähävaraisille markkinoille tehty tuote tai palvelu on usein suunniteltu jonkin köyhyysongelman ratkaisemiseksi."

Mittavat markkinat

Aalto-yliopiston professori,

Prahaladin lanseeraaman varallisuuspyramidin

KTT Minna Halme kertoo.

alimpaan sosio-ekonomiseen osaan katsotaan

Alkuvastustuksen jäl-

kuuluvaksi ihmiset, jotka tulevat toimeen alle

keen Base of the Pyramid

5 eurolla päivässä.

(BOP) -liiketoiminnan pe-

– Nämä 4 miljardia ihmistä muodostavat

rusajatus alkoi täsmentyä,

suuren markkinan, vaikka tulotaso henkeä koh-

ja tärkeään asemaan nousi

den onkin alhainen, Halme toteaa.

köyhyyden vähentämisen

Köyhät elävät maaseudulla tai isojen kau-

tavoite, taloudellisesti kan-

punkien slummeissa. BOP-markkinoita löytyy

nattavalla tavalla.

Afrikan ja Etelä-Amerikan kehitysmaiden ja

– Vähävaraisille mark-

Intian kaltaisten nousevien talouksien lisäksi

kinoille tehty tuote tai palvelu on usein suun-

myös Venäjältä, Puolasta ja monista muista Itä-

niteltu juuri jonkin köyhyysongelman ratkai-

Euroopan maista. BOP-käsite liitetään myös esi-

semiseksi. Se voi esimerkiksi helpottaa veden

merkiksi New Yorkin slummeihin.

Finpro inFront 7

Halme arvioi varovasti suomalaisyritysten kannalta kiinnostavimpia markkinoita.

– Ehkä hieman todennäköisempiä ovat

noa pääsy köyhiin yhteisöihin. Järjestöillä on usein myös se vähäinen tieto, mitä köyhistä yhteisöistä on olemassa.

maat, jotka eivät ole äärimmäisen köyhiä, ku-

"Tarpeeksi edullisiin tuotteisiin pitää toki pyrkiä, mutta ainakaan suomalaisten ei kannata halpaa ja huonoa näille markkinoille syytää.

Kyllä kiinalaiset tekevät sen puolestamme."

ten monet Etelä-Amerikan valtiot sekä Aasian

”Ei” halpisversioille

maat. Afrikka on toki kiinnostava, mutta vai-

Base of the Pyramid -markkinoilla ei menesty-

kea sen takia, että tulotaso on niin totisen pieni.

tä tarjoamalla huonompia halpaversioita yrityk-

Yritysten kannalta huono uutinen on, että

sen normaaleista tuotteista. Ne eivät välttämät-

yhtä BOP-markkinalle soveltuvaa tuotetta ei

tä sovi lainkaan kontekstiin.

liene mahdollista kehittää. Mutta vaikka kul-

– Tarpeeksi edullisiin tuotteisiin pitää toki

lakin markkinalla on erityispiirteensä, ovat yh-

pyrkiä, mutta ainakaan suomalaisten ei kan-

teneväisiä vaatimuksia esimerkiksi tuotteiden

nata halpaa ja huonoa näille markkinoille syy-

kestävyys ja edullisuus, päivittäistavaroiden

tää. Kyllä kiinalaiset tekevät sen puolestamme.

pienet pakkauskoot sekä riittävän suuri volyy-

”Köyhän ei kannata ostaa halpaa” pätee ihan oi-

mi.

keasti köyhiin ihmisiin.

Astu köyhän asemaan

kinoiden vaikeisiin oloihin voidaan toisinaan

Jotta tuote tai palvelu aidosti hyödyttäisi vähä-

tuottaa innovaatioita myös länsimarkkinoille.

Kehitettäessä ratkaisuja kehittyvien mark-

varaista kuluttajaa, on tarve tunnettava. Länsi-

– BOP-markkinat muodostavat varsinai-

maista käsin köyhän saappaisiin hyppääminen

sia innovaatiohautomoita. Tämä niin kutsut-

on kuitenkin vaikeaa, jos ei mahdotonta.

tu ”Blow back” -ilmiö on mielestäni varsin re-

– Todellisuuden ongelmat ovat vain niin

levantti asia.

erilaisia. Suomesta käsin voi kuvitella, mutta

Esimerkiksi viherkaihin hoitoon tarkoitettu

ei syvällisesti ymmärtää, itsekin kehittyvillä

keinolinssi maksoi 200 dollaria, kun intialainen

markkinoilla monesti vieraillut Halme miettii.

Aurolab aloitti toimintansa 1992. Yrityksen vä-

Hän on mukana hankkeessa, joka tut-

hävaraisia markkinoita varten valjastetun tuo-

kii köyhien kuluttajien arkikäytäntöjä paikan

tekehityksen ansiosta linssi voidaan nyt valmis-

päällä Brasilian, Intian, Tansanian ja Venäjän

taa viidellä dollarilla.

köyhillä alueilla. Lukuisista havainnoista yksi mieleen jäänyt tehtiin sekä Intiassa että Tan-

Suomalaista energiaosaamista?

saniassa.

Halme toivoisi, että köyhillä markkinoilla näh-

– Koulujen puutteellinen hygienia on tärkeä tyttöjen koulunkäyntiä estävä asia.

täisiin pian myös suomalaisia hajautetun energiatuotannon ratkaisuja.

Tuhannen oppilaan koulussa saattaa olla

– Minivesivoima, tuulivoima ja niin edel-

vain yksi vessa, joka sekin turvattomassa pai-

leen. Sähköverkon ulottumattomissa olevilla

kassa. Pitkien koulumatkojen ja -päivien aikana

alueilla hajautettujen ratkaisujen markkinoil-

vessassa käynti ei ole mahdollista, jolloin tästä

le tulo on helpompaa kuin siellä, missä infra-

saattaa tulla koulunkäynnin este.

struktuuri jo löytyy.

Juuri tällaisista arjen löydöksistä saattaa

Kuten seuraavien sivujen yritysesimerkeis-

syntyä jonkin BOP-markkinan hittituote. Kek-

tä huomaa, eniten BOP-ratkaisuja näyttäisi syn-

sittäisiinkö meillä bajamajojen luvatussa maas-

tyvän mobiiliteknologian alalta.

sa vaikkapa uusia saniteettiratkaisuja kouluolojen parantamiseksi?

– Vaikka koulutustaso on alhainen ja infra puutteellista, silti suuri osa BOP-markkinoil-

– Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten

la menestyneistä malleista hyödyntää huippu-

vaikea meidän on ymmärtää näitä arkielämän

teknologiaa. Suomessa on paljon tällaista osaa-

ongelmia, ja myös tyypillinen tilanne, jonka rat-

mista, mutta on muistettava käyttäjälähtöisyys.

kaisemiseksi tarvittaisiin muutaman organisaa-

Ettei niitä voi Otaniemestä käsin kehittää Afri-

tion verkosto.

kan maaseudulle!

Yhteistoimintaa edellytetään myös paikal-

Suomalaisilla on Halmeen mukaan puolel-

listen kansalaisjärjestöjen tai kehitysyhteistyö-

laan kulttuurisidonnainen moraalikäsitys sii-

organisaatioiden kanssa, jotka saattavat olla ai-

tä, että myös köyhällä on ihmisarvo. Tällöin on

Minna Halme on mukana hankkeessa, joka tutkii köyhien kuluttajien arkikäytäntöjä paikan päällä Brasilian, Intian, Tansanian ja Venäjän köyhillä alueilla.

helpompi nähdä heidät myös asiakkaina.

– Pitäisi löytyä keskikokoista hankerahoi-

– Tämä on sellaista kulttuurista pääomaa,

tusta. Esimerkiksi Tanskassa on onnistuttu löy-

jota kaikilla ei ole. Esimerkiksi Intiassa tai mo-

tämään hybridirahoitusmuotoja kehitysavun ja

nissa Etelä-Amerikan maissa ei välttämättä aja-

liiketoiminnan kehittämisen alueella. Eri tyyp-

tella, että köyhillekin kuuluisi ihmisarvoinen

pisten rahoittajien välinen yhteistyö voisi olla

elämä.

ratkaisu.

Mistä keskikokoista rahaa?

yhden luukun mallia, jossa ns. BOP-oppimisla-

– Törmään toistuvasti siihen, että tätä liiketoi-

boratoriot tarjoavat tietoa markkinoista, tutki-

mintaa ei saa kannattavaksi niin nopeasti kuin

muksesta ja kumppaneista.

Halme kehuu monista maista jo löytyvää

rahoittajat vaativat. Tuotekehitykseen voi saada alkurahoitusta, mutta seuraava vaihe on tavattoman vaikea. Markkinoiden luomiseen ei tahdo löytyä kärsivällistä pääomaa, Halme miettii BOP-liiketoiminnan haasteita.

Toisaalta esimerkiksi Maailmanpankin kautta rahoitetaan hyvinkin suuria hankkeita, koska on yhtä työlästä valvoa miljardin hanketta kuin miljoonan hanketta.

CASE: Sibesonke

Käyttäjätietoa kännykkäsovelluksella Suomalaisen Sibesonken* kännykkäsovellus hoitaa netin sosiaalisten medioiden virkaa Etelä-Afrikassa. Palvelu, yhdessä kuluttajien kohtaamisen kanssa, pyrkii taklaamaan myös käyttäjätiedon keräämiseen liittyviä ongelmia.

K

olme vuotta sitten Nokian seinien sisällä syntyi idea, jolla köyhät kuluttajat voisivat hyödyntää sosiaalisen

median perusideaa kännykällään. Organisaatiomuutosten myötä saksasta kotoisin oleva Uwe Schwarz ja Timo Alakoski näkivät tilai-

*) Sana Sibesonke tulee zulun kielestä ja tarkoittaa ”ihmisten tuomista yhteen”.

Finpro inFront 9

suuden perustaa idean ympärille oman yrityk-

Se, palveleeko Sibesonke aidosti köyhintä

sen. Kasvuyritys Sibesonke sai alkunsa vuosi

kansanosaa vai vain puhelinta kantavaa eliit-

sitten.

tiä, riippuu markkinasta.

Palvelu tarjoaa köyhälle väestölle netin so-

– Emme ole puhtaasti BOP-yritys, sillä pal-

siaalisten medioiden kaltaisen kohtaamispai-

velemme puhelimenkäyttäjiä. Toisaalta, lähes

kan, jossa palvelun sisältö on käyttäjien luo-

jokaisella eteläafrikkalaisella on kännykkä, jol-

maa.

loin myös köyhin väestönosa on asiakkainam-

– Sitä voidaan käyttää esimerkiksi töiden

me. Toisessa ääripäässä on Etiopia, jossa aino-

etsimiseen ja tarjoamiseen, tai se voi toimia

astaan viidellä prosentilla on matkapuhelin.

markkinapaikkana, josta ihmiset voivat ostaa

Tällöin valtaosa väestöstä jää automaattisesti

vaikkapa varaosia.

palvelumme ulkopuolelle.

– Juuri käyttäjien luoma sisältö, User generated content, tekee Internet-maailman niin

Ymmärrystä kuluttajasta

rikkaaksi. Facebook, Youtube ja Wikipedia pe-

Loppukäyttäjille suunnatun mobiilipalvelun li-

rustuvat juuri tähän. Toistamme ilmiön varsin

säksi Sibesonke tuottaa yrityksille ymmärrystä

simppelillä tavalla, käyttöalustana kännykät.

köyhien kuluttajien tarpeista. Kuluttajia tava-

Mobiilipalvelu toimii kaikissa GSM-puhelimissa merkkiin, malliin tai operaattoriin katso-

taan kasvokkain tai heidän käyttäytymistään havainnoidaan.

matta. Näin kaikki kännykänomistajat pääsevät

– Etelä-Afrikassa menemme mustien asuin-

palveluun käsiksi. Palvelusta on pyritty teke-

alueille, haastattelemme käyttäjiä, vierailemme

mään niin edullinen kuin mahdollista.

kodeissa. Haaste tässä kuluttajasegmentissä on,

– Me kiinnostamme asiakkaita, joilla ei ole

että haastatteluja tehtäessä ihmiset vastaavat

pääsyä internetiin. Tämä tekee ratkaisusta unii-

korostetun kohteliaasti. Tällöin täydennämme

kin, Schwarz kertoo.

kuvaa tuotteen tai palvelun käytöstä havainnoimalla.

”Lahja jumalalta” Jalansija on löytynyt Etelä-Afrikasta.

– Se on hyvä markkina aloittaa. Maa on tär-

sia voidaan tehdä esimerkiksi vähittäistavara-

keä taloudellinen hubi monille yrityksille. Pu-

kaupoille tai pankeille, löytyypä referenssi-

helininfrastruktuuri on kehittynyt ja penetraa-

asiakkaiden joukosta myös eteläafrikkalainen

tioaste matkapuhelimissa hyvin korkea.

pikaruokaketju.

On sanottu, että jonkin köyhyydestä johtuvan ongelman ratkaiseminen on toimivan BOP-

”Mikä tahansa suomalaisyritys, jolla on tekstipohjainen mobiilipalvelu, voisi olla hyvä kumppani meille niin EteläAfrikan kuin muillakin Afrikan markkinoilla. Pystymme helposti toteuttamaan vaikkapa terveydenhuoltoon tai koulutukseen liittyviä mobiilipalveluita. Lisäksi teemme käyttäjäkyselyitä Etelä-Afrikan valtaväestön keskuudessa”, Uwe Schwarz (vas.) ja Timo Alakoski kannustavat yhteistyöhön.

Kännykkäsovellusta voidaan käyttää myös kyselyiden toteuttamiseen. Tällaisia tutkimuk-

Schwarzin mukaan yritysten suuri haaste on se, ”ettei edes tiedetä, mitä ei tiedetä”.

tuotteen tai -palvelun edellytys. Juuri tämän

– Markkinoille ei voi mennä ylimielisel-

ehdon voitiin todeta täyttyvän, kun Etelä-Af-

lä asenteella, dumpaten nykyisestä tuotteesta

rikan lanseeraustilaisuudessa 40 potentiaalis-

edullisemman version.

ta käyttäjää pääsi testaamaan Sibesonken palvelua.

– Palaute oli valtavan positiivista. Erään rouvan sanoin palvelu oli lahja jumalalta, Schwarz kertoo ilahtuneena.

Valtava visio Vaikka fokus pysyy Afrikan eteläkärjessä, on suunnitelmissa laajentua.

– Ensiaskeleita on otettu Etiopiassa, joka on hyvin kiinnostava, 85 miljoonan ihmisen markkina. Lisäksi on tunnusteltu Ugandaa ja sen naapureita Keski-Afrikassa sekä Tiibetiä, In-

”Usein BOP-markkinoilla et edes tiedä, mitä et tiedä.”

tiaa ja Bangladeshia, Schwarz luettelee.

Pienellä Sibesonkella on valtava visio: tarjota kehittyvien maiden 2,5 miljardille kuluttajalle kännykkäpalvelu, joka Schwarzin sanoin ”empowers their life”.

– Pidämme siitä kiinni, koska se on mahdollista.

CASE: Nokia

Intian maaseudulla kiertää Nokia Van kertomassa uusista tuotteista ja palveluista.

Hei, mitä vilja maksaa tänään?

Nokia Life Tools -palvelu pyrkii parantamaan köyhien matkapuhelinkäyttäjien elämänlaatua ja elintasoa. Palvelun piirissä on jo miljoona käyttäjää.

N

Pankki kännykässä

okialla ensiaskeleita kehittyvien mai-

BOP-toimintaa ei Nokiallakaan ole, sillä palve-

Nokia Money pilotoi tänä vuonna Inti-

den liiketoimintaan otettiin joitakin

luiden ulkopuolelle jää automaattisesti kaikis-

an Punessa. Life Toolsin tapaan sms-poh-

vuosia sitten. Tuolloin nimellä Emer-

ta köyhin väestö, jolla ei ole varaa kännykkään.

jainen palvelu lähtee liikkeelle tilanteesta,

ging Market Services kulkeneeseen yksikköön

Nokialla käytetäänkin termiä ”Internet for the

jossa maailman 4,5 miljardista kännykän

astui myös Service Roll-out Manager Antti

next billion”.

käyttäjästä pankkitili on vain miljardilla.

Vaikka elektroniikka on köyhille kulutta-

Pääsy pankkipalveluihin on siis verrattain

jille usein luksustuote, kännykkä on saanut ja-

harvalla. Palvelun avulla pankkipalveluja,

lansijaa, sillä se koetaan oikeasti hyödylliseksi.

kuten maksamista tai rahan siirtoa, pys-

Haju taidettiin kuitenkin saada pian, sil-

– Nokia tajusi jo hyvin alussa, että puhu-

tyy helposti hoitamaan puhelimen kautta.

lä nyt Nokian voidaan sanoa olevan yksi har-

taan ”Total cost of ownershipistä”. Jotta kehit-

Mukana on lukemattomia operaattoreita,

voista suomalaisista Base of the Pyramid -lii-

tyvien markkinoiden ihmiset voivat nauttia täs-

pankkeja ja jälleenmyyjiä.

ketoiminnan edelläkävijöistä. Täysin puhdasta

tä, hinta pitää saada riittävän alhaiseksi.

Vanhanen.

– Kellään ei ollut mitään hajua, mistä lähteä liikkeelle, Vanhanen muistelee hymyssä suin.

– Tämä on lupaava juttu, mutta loppu-

Kännykän kokonaiskustannus on nyt kes-

kädessä kriittisen massan tavoittaminen

kimäärin alle 13 dollaria kuukaudessa, ja noin

ratkaisee. Toteutuessaan Nokia Money tu-

kymmenessä maassa on päästy jo alle viiden

lee ratkaisemaan valtavan määrän ongel-

dollarin.

mia. Esimerkiksi Intiassa ihmiset liikkuvat

– On iso asia, että kännykkää voidaan nykyään myydä 30 dollarilla.

työn perässä, ja rahan lähettäminen kotiin on usein haasteellista, kertoo Antti Vanhanen Nokialta.

Suurten volyymien Intia Intia on tärkeällä sijalla Nokian kehittyvien maiden palveluportfoliossa. Siellä rytinällä käyntiin on lähtenyt Nokia Life Tools. Se on low end -puhelinten mukana tuleva, puhtaasti sms-teknologiaa hyödyntävä palvelukokonaisuus, jonka kautta kuluttaja pystyy saamaan hyödyllistä tietoja maataloudesta ja opiskelusta, viihdepalveluita unohtamatta.

Finpro inFront 11

P O B id m a r y eP

th nat f O e Bas arkki

-

m

”Ei se vain toimi niin, että viisaat valkoiset miehet Espoossa miettivät, että mitähän ne tuolla haluaisivat.”

”Nyt tarvitaan ongelmanratkaisua” kin markkinan kipukohdat, mikä on se aito tar-

Yksittäisiä yrityksiä lukuun ottamatta

ve. Ei se vain toimi niin, että viisaat valkoiset

Base of the Pyramid -liiketoiminta ta-

miehet Espoossa miettivät, että mitähän ne

pailee Suomessa vasta ensiaskeliaan.

tuolla haluaisivat, hän naurahtaa.

Harva kehittyvien markkinoiden kuluttaja on käyttänyt internetiä. Palvelun käyttöliittymää suunniteltaessa insinöörien piti hypätä pois internet-maailmasta.

siltä näkee, että BOP-liiketoiminnan saralla tarvitaan nyt konkreet-

tista tekemistä ja tietoisuuden levittämistä.

– Life Toolsin pitää näyttää ja tuntua mah-

Ryynäsen mukaan BOP-markkinoille sovel-

dollisimman paljon puhelimen käyttöliittymäl-

tuvien innovaatioiden rahoitus ei itsessään

tä, koska usealle kuluttajalle puhelin on ainoa

ratkaise ongelmia. Vaikka Tekes rahoittaa

kokemus elektronisista käyttöliittymistä, ker-

vedenpuhdistuslaitteiden kehittämistä, lop-

too Vanhanen ja näyttää kännykästään varsin

pukäyttäjien tarve ei sillä vielä täyty.

intuitiivisen oloista palvelua.

– Maanviljelijä pystyy tarkistamaan, mille

A

siantuntija Kari Ryynänen Teke-

– Miten se hieno laite saataisiin muuttu-

Ekosysteemin rakentaminen nollasta Life

maan puhtaaksi vedeksi intialaiselle kylä-

Toolsin kaltaiseen, massiiviseen palveluun vaa-

läiselle? Pitäisikin ehkä puhua näkökulman

ti työtä ja kärsivällisyyttä.

muuttamisesta suomalaisessa innovaatio-

torille hänen kannattaisi lähteä myymään vil-

– Kyllä sen työläys yllätti meidätkin. Ope-

järjestelmässä. Tulisi lähteä ongelman rat-

jaansa, sillä palvelu kertoo lähimpien markki-

raattori- ja bisnesongelmien lisäksi niskassa oli-

kaisemisesta ja jonkin tarpeen täyttämises-

noiden päivän hinnat. Palvelu on pyritty räätä-

vat tekniset haasteet.

tä – kokonaisuuksista. Tässä vaaditaan myös

löimään mahdollisimman relevantiksi kullekin

Vanhasen mukaan on äärimmäisen tärke-

maantieteelliselle alueelle ja kielialueelle, Van-

ää, että kohdemaassa on paikallinen kumppa-

hanen kertoo.

ni hoitamassa asioita paikan päällä.

yhteistyötä, Ryynänen kiteyttää.

Finpro ja ”Mobile BOP”

Tässä onkin Vanhasen mukaan jutun kouk-

– Ei se riitä, että Suomesta joku kerran len-

Finprossa suunnitteilla on Mobile Business

ku. Kun palvelun avulla saadaan taloudellis-

tää kohteeseen. Sitten kun asioita yrittää hoi-

at the Base of the Pyramid -pilottiprojekti.

ta hyötyä, se muuttuu kulusta investoinniksi.

taa täältä käsin, aikajanat venyvät. Paikallinen

Sen puitteissa Suomeen on tarkoitus raken-

Life Tools ylitti miljoonan käyttäjän rajan tä-

kaveri voi tavata vastapuolta tarvittaessa, ja

taa mobiiliklusteri, jossa yhdistyvät mobii-

män vuoden alussa. Intian lisäksi palvelu on

kumppaneille tulee luottamus, että ollaan läs-

liosaaminen ja Base of the Pyramid -mark-

lanseerattu Indonesiassa ja laajenee lähiaikoi-

nä.

kinoiden ymmärtäminen. Hankkeen vastuu-

na ”ainakin parille uudelle, isolle markkinalle”.

henkilöt ovat toimialajohtaja Hanna Mart-

”Empowering people”

tinen-Deakins ja BOP-markkinoihin eri-

Aitoa tarvetta metsästämässä

Vaikka Life Toolsin kaltainen projekti vaatii

koistunut projektipäällikkö, leading analyst

Takana on Vanhasen sanoin hirveä määrä tut-

massiiviset markkinointiponnistelut, poimii

Eeva Nuutinen.

kimusta. Pelkästään Life Toolsia varten tehtiin

Vanhanen yhden kuriositeetin.

– Suomalaisyrityksillä löytyy osaamista

pitkälti yli 20 000 haastattelua eri puolilla maa-

– Yksi juttu on toiminut Intian maaseudulla

niin mobiiliteknologioihin kuin -sovelluksiin-

ilmaa. Kaikille markkinoille soveltuvaa, yleis-

hyvin. Nokia Van kiertää alueilla, esittelee uu-

kin. Kehittyvissä maissa tälle osaamiselle on

pätevää palvelua ei voida luoda.

det mallit ja auttaa laitteiden kanssa. Tällainen

valtava liiketoimintapotentiaali, kunhan löy-

varsin konkreettinen homma vetoaa ihmisiin.

tää oikeat kumppanit joiden kanssa operoi-

Suora kontakti on koettu toimivammaksi kuin

da, toteaa Marttinen-Deakins.

– Tärkeintä on ymmärtää, mitkä ovat kun-

tienvarsien billboardit.

keinoja tunnistaa, mitkä yritykset voisivat

toimintojen parissa työskentelevän tapaan,

menetyksellisesti toimia kehittyvillä markki-

käyttää termiä ”empower”.

noilla ja miten tarjoomaa pitäisi lokalisoida.

– Koen, että mobiilipalvelut ja -teknologia voivat antaa köyhille kuluttajille paljon. Hyö-

Finpro inFront 12

Hänen mukaansa Suomella ei vielä ole

Myös Vanhanen, monen muun BOP-liike-

Myös keinot kehittyvillä markkinoilla toimivien yritysten tukemiseen puuttuvat.

dyn lisäksi Life Tools -palvelusta löytyy myös

– Pilottiprojektin avulla pyritään ymmär-

viihde, sillä haluamme ajatella kuluttajaa ko-

tämään BOP-markkinoiden liiketoimintaym-

konaisuutena. Jos sillä intialaisella taksikuskilla

päristön erityispiirteet. Tavoitteena on ra-

on kymmenen minuutin tauko, hetken rentou-

kentaa liiketoimintamalleja ja selvittää miten

tuminen kännykän viihdepalveluiden äärellä

BOP-markkinoille mennään ja miten siellä

voi olla iso asia.

tehdään kauppaa, kertoo Nuutinen.

inFront kolumni asiakkaan vallasta

A

siakkaiden vallan kasvu

ryhmänä ja yritysasiakkailla

merkitystä vain valituilla? Vallan lähteeksi nu-

saa voimansa merkittä-

yksinkin. Kun kyse on riittä-

mero 2 muodostuukin meteli.

vyydestä, metelistä ja

vän suuresta osasta asiakas-

Meteli voi olla globaalia tai paikallista. Me-

mielenkiinnosta. Kuin-

kuntaa, voidaan puhua jo

teli mahdollistaa Davidille Goljatin näkyvyyden

ka paljon asiakkaan val-

liiketoimintaan vaikuttami-

– ja yritykselle haavoittuvuuden. Samalla mete-

ta voi kasvaa, ja pitäisikö

sesta. Asiakkaan vallan läh-

li peittää niiden hiljaisten äänettömyyden, joi-

sitä pelätä?

de numero 1 onkin merkit-

den arjessa sosiaalisen median protestointi on

tävyys.

eliitin hassuttelua. Aika näyttää tuleeko vallan-

Olemme tottuneet ajattelemaan neuvot-

teluvoimaa ja markkinavoimaa: Kuka määrää,

Asiakkuustyössä on to-

käytöstä identiteetin osa myös kehittyvissä ta-

kumpi neuvottelee voimakkaammin, kenellä

tuttu tunnistamaan, mitkä

louksissa. Haaveileeko myös base-of-the-pyra-

on enemmän vääntöä? Kuluttajilla on valtaa

asiakkuudet halutaan pitää

mid -kuluttaja vallasta ja kuluttamisesta, siitä

ja minkä annetaan hiipua.

että saa olla asiakas.

Asiakkaan merkittävyyden

Vallan lähde numero 3 syntyy yritysten

mukaan valitsemme, kenen

mielenkiinnosta asiakkaitaan kohtaan. Asiakas

mielipiteellä on painoarvoa.

ohjaa yritystä, kun customer insightin, asiakas-

Siinä missä ennen ää-

ymmärryksen käyttö lisääntyy. Vielä vähän ai-

nestettiin

hiljaa

jaloilla,

kaa sitten tieto oli epäsymmetristä: yritys tiesi

uudet vallankäytön muo-

asiakkaistaan enemmän, kuin asiakkaat yrityk-

dot ovat äänekkäitä. Moni-

sestä. Nyt kuluttaja-asiakaskin voi selvittää mi-

ko meistä tietää, mikä oman

ten yritys toimii.

yrityksen asiakassegmentti

Strateginen yritysasiakkuus perustuu tie-

kuuluu Facebookin inho-,

tojen vaihtamiseen. Syvällisessä yhteistyössä

boikotti- tai fanitusryhmiin?

kehitetään ratkaisua yhdessä, ja ratkaisun laa-

Keitä kuuntelemme – vain

tu riippuu myös siitä, miten asiakas avaa omaa

asiakkaitammeko? Mielipi-

toimintaansa yritykselle.

teitä on kaikilla, mutta onko

Kuluttaja-asiakas usein kertoo itsestään varsin huolettomasti. Päästämme antropologit

"Meteli mahdollistaa Davidille Goljatin näkyvyyden."

jopa kotiimme ja kauppareissulle mukaan havainnoimaan miten toimimme, hankimme, kulutamme. Yritys puolestaan käyttää tietoja tehdäkseen yhä tarkempaa asiakasjakoa.

Tietoa syntyy koko ajan lisää, kun asiakas osallistuu ja käyttää valtaa. Pullonkaulana ovat hyvät kysymykset: Jos tietäisimme tämän tai tuon asian asiakkaista, markkinoista tai palveluidemme käytöstä, voisimme kehittyä ja kasvaa. Entä jos kysyisimmekin, mitkä asiat ainakin ovat samanlaisia erilaisten asiakkaiden kesken, ja olisimme maailman parhaita juuri näiden asioiden ratkaisemisessa?

Kauppatieteiden tohtori Heli Arantola on liikkeenjohdon konsulttiyritys Vectia Oy:n partner ja strategiapraktiikan vetäjä. Hän työskentelee suomalaisten kansainvälisten teollisuus- ja palveluyritysten strategioiden parissa. Arantola kuuluu Finpron vaikuttajayhteisö Lepakoihin.

kuva Kari Hautala

Arantola on kirjoittanut kolme suomenkielistä kirjaa: ”Uskollinen asiakas”, ”Customer insight – asiakasymmärryksen johtaminen” ja yhdessä Oskar Korkmanin kanssa ”Arki – eväitä uuteen asiakaslähtöisyyteen”.

Finpro inFront 13

inFront markkinat Kuvat Shutterstock, B9, Tieto

Puola ja Tšek

ki

Teksti Juha Europaeus

UUDEN EUROOPAN VETURIT Puola ja Tšekki kilpailevat ulkomaisista investoinneista osaavalla ja ahkeralla työvoimalla. Maat selvisivät kansainvälisestä taloustaantumasta säikähdyksellä.

P

uolaan ja Tšekkiin yhdistetään

Euroopan maana kasvattamaan bruttokansan-

kommunistinen

tuotettaan vuonna 2009.

menneisyys

ja sijainti Itä-Euroopassa. Vil-

– Puolan pelasti taantumasta kelluva va-

kaisu kartalle kuitenkin kertoo,

luutta, sanoo Finpron Puolan toimintojen joh-

että esimerkiksi Praha sijaitsee

taja Jussi Rautalahti. Zloty devalvoitui talous-

jokseenkin keskellä Eurooppaa huomattavas-

kriisissä lähes kolmanneksen, mikä piti yllä

ti Helsinkiä lännempänä. Kielenkäytössä elää

maan vientikilpailykykyä.

silti yhä kylmän sodan aikainen perintö.

Finpro inFront 14

Puolan talous seisoo monella tukijalalla.

Täsmällisempää olisi puhua uusista EU-

Vienti on monipuolista ulottuen elintarvik-

maista. Kommunismin kaatumisen jälkeen

keista korkean teknologian koneisiin ja kulje-

Puola ja Tšekki ovat kirineet elintasoeroa suh-

tusvälineisiin. Suomen kauppa Puolan kanssa

teessa vanhoihin jäsenmaihin, ja ero kapenee

on runsaat kolme miljardia euroa, ja kauppa on

hyvää vauhtia. Nyt Tšekin bruttokansantuote

selvästi Suomelle ylijäämäistä.

henkeä kohti on jo 80 prosenttia 27 EU-maan

Suomalaisen investoijan kannalta Puola

keskiarvosta. Puolan elintaso on hieman alhai-

on monessa suhteessa kiinnostava maa. Ensin-

sempi, noin 60 prosenttia EU:n keskiarvosta.

näkin Puola on suuri 38 miljoonan asukkaan

Tšekki ja Puola kuuluvat Euroopan dynaa-

markkina. Toiseksi: puolalaiset työntekijät ovat

misimpien talouksien joukkoon. Etenkin Puo-

hyvin koulutettuja. Maassa on yli 450 yliopis-

la selvisi kansainvälisestä taloustaantumasta

toa ja korkean asteen ammattikoulua. Väestö on

hämmästyttävän vähällä. Se onnistui ainoana

vanhoihin EU-maihin verrattuna melko nuorta

Mikulovin historiallinen kaupunki Tšekissä.

ja työvoimaa on hyvin saatavilla.

rustetaan parisataa uutta EU:n ympäristönor-

Kolmas investoimaan houkutteleva tekijä

mit täyttävää kaatopaikkaa, joissa tarvitaan

on puolalaisten korkea työmoraali. Termi ”puo-

tekniikkaa muun muassa jätteiden lajitteluun,

lalainen putkimies” on tullut tutuksi useassa

kierrätykseen, kompostointiin ja biokaasujen

EU-maassa. Puolalaiset työntekijät muuttivat

talteenottoon.

2000-luvun alussa sankoin muualle leveäm-

Volyymituotteissa kilpailu on sen sijaan ko-

män leivän perässä, mutta vuonna 2008 pa-

vaa. Tämän sai kokea muun muassa askartelu-

luumuuttajia oli jo lähtijöitä enemmän.

tarvikkeita myyvä Tiimari, joka tammikuussa

– Puolalaiset ovat sekä ahkeria että käteviä käsistään, Rautalahti kertoo. Rakennussekto-

päätti vetäytyä Puolasta liiketoiminnan tappiollisuuden takia.

rilla esimerkiksi lauantait ovat tavallisia työpäiviä.

Puolalaisten keskiansiot ovat noin 900 eu-

ŠKODA JYRÄÄ TŠEKISSÄ. Tšekissä kansainvälinen

roa kuukaudessa, mutta alueelliset palkkaerot

taloustaantuma supisti kansantuotetta nelisen

ovat suuret. Pääkaupungissa Varsovassa kes-

prosenttia. Tšekin talous on vientivetoinen,

kiansiot nousevat 1200 euroon.

koska 10 miljoonan kotimarkkina on suhteelli-

Rautalahti näkee liiketoimintamahdollisuuksia pieniä segmenttejä palvelevilla niche

sen pieni. Maan elintaso on uusien EU-maiden toiseksi korkein Slovenian jälkeen.

-toimialoilla. Yksi kiinnostava toimiala on jät-

Siinä missä Puolasta on kehittynyt Euroo-

teenkäsittely: lähivuosien aikana Puolaan pe-

pan suurin ruuantuottaja, tšekit voivat ylpeillä

Finpro inFront 15

5

näkökulmaa Jussi Rautalahti & Sami Humala

"Tšekeille Škoda tarkoittaa samaa kuin Nokia Suomelle." autoteollisuudellaan.

enemmän. Molemmissa maissa paikallisen kie-

– Tšekeille Škoda tarkoittaa samaa kuin No-

len osaamisesta on suurta apua. Verotus on pai-

kia Suomelle, sanoo Finpron Prahan vientikes-

koin monimutkaista erityisesti henkilöverotuk-

kuspäällikkö Sami Humala.

sen suhteen.

Škodan merkitys korostuu myös Suomen ja Tšekin välisessä kaupassa, joka on Suomelle alijäämäistä. Noin viidesosa Tšekin tuonnin ar-

– Viime aikoina muun muassa valtionhal-

vosta on moottoriajoneuvoja. Škodasta on tul-

lintoa on syytetty mediassa korruptiosta. Yri-

lut nopeassa ajassa yksi Suomen suosituimmis-

tysten välinen kauppa on sen sijaan melko

ta automerkeistä.

puhdasta, ja vaikeuksia tulee lähinnä julkis-

Tšekin menestyksen taustalla on vankka osaaminen: työvoiman koulutustaso on Eu-

1

Puola ja Tšekki kurovat kiinni elintasoeroa suhteessa vanhoihin EUmaihin. Maat ovat poliittisesti ja taloudellisesti vakaita, mutta markkinoille tulo on edullisempaa kuin vanhoissa EU-maissa.

2

Lähivuosien haasteista ehkä suurin on euroalueeseen liittyminen.

Molemmissa maissa hallitukset ovat suunnitelleet euron käyttöönottoa vuonna 2012 tai 2013, mikä helpottaisi kaupankäyntiä entisestään.

3

Elintarviketeollisuus on Puolan suurin yksittäinen teollisuusala, autoteollisuus puolestaan Tšekin lippulaiva. Mm. näillä toimialoilla yrityksille on tarjolla alihankintamahdollisuuksia.

5

Puolassa ja Tšekissä 2010 on poliittisesti tärkeä vaalivuosi.

Tšekissä järjestetään parlamenttivaalit toukokuun lopussa. Puolassa presidentinvaaleja jouduttiin aikaistamaan Lech Kaczynskin saatua surmansa lentoonnettomuudessa.

rokraattisen hallinnon kanssa.

EU-jäsenyys jouduttaa liiketoimintaa kos-

kilukuun nähden insinöörejä yhtä paljon kuin

kevan lainsäädännön kehitystä, mutta vanhat

Suomessa. Luonnontieteiden ja tekniikan opis-

tavat kuolevat hitaasti. Puolassa ja Tšekissä

kelijoiden osuus on maailman korkeimpia.

työntekijöiden omatoimisuus ei ole samalla ta-

Yritysten kannalta Tšekki on kiinnostava maa samoista syistä kuin Puolakin. Työnteki-

solla kuin vanhoissa EU-maissa, ja organisaatiot ovat hierarkkisia.

jöiden keskimääräinen bruttopalkka on selvästi

Suomen ja Tšekin välillä perinteisesti vah-

alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa tai Pohjois-

voja yhteistyöalueita ovat koneenrakennus ja

maissa. Tšekillä on pitkä teollinen perinne ja

valmistava teollisuus. Näiden lisäksi energia-

maa sijaitsee keskellä Eurooppaa suurten mark-

ja ympäristöteknologiat tarjoavat liiketoiminta-

kinoiden lähellä.

mahdollisuuksia suomalaisfirmoille. Volyymihaasteet

alojen lisäksi kasvumahdollisuuksia on muun

Tšekissä ja Puolassa liittyvät byrokratiaan.

muassa ICT-sektorilla, palveluissa ja hyvinvoin-

Kumpaakaan maata ei voi pitää yrittäjän kan-

tisektorilla.

Suurimmat

liiketoiminnan

nalta erityisen helppona etabloitumiskohteena.

Tšekissä yrityksen perustamiseen on varattava aikaa yli kaksi viikkoa, Puolassa vielä

BRATISLAVA

Slovakia houkuttelee tasaverolla ”Big Little City”, kuuluu Slo-

nen työvoima, 19 prosentin ta-

asukkaan maassa valmistetaan

vakian pääkaupungin Bratis-

savero ja vakiintunut poliittinen

vuosittain yli puoli miljoonaa

lavan mainoslause turisteille.

järjestelmä. Suurimmat ulko-

autoa. Kaikesta maan viennistä

Sama pätee muuhun maahan:

maiset investoijat ovat auton-

neljäsosa on autoja.

Slovakia on kokoonsa nähden

valmistajia. Toinen tärkeä teolli-

Autoteollisuus rakennettiin

onnistunut houkuttelemaan

suudenala on elektroniikkateol-

Škodan jo valmiin toimitusket-

runsaasti ulkomaisia investoi-

lisuus.

jun pohjalle, ja nykyään toimi-

jia. Yhteisvaluutta euroon liitty-

Vuodesta 2007 Slovakia on

alaa hallitsee kolme valmistajaa:

minen vuonna 2009 helpottaa

ollut maailman suurin autonval-

saksalainen Volkswagen, etelä-

kaupankäyntiä entisestään.

mistaja väkilukuun suhteutet-

korealainen Kia Motors ja rans-

tuna. Runsaan viiden miljoonan

kalainen PSA Peugeot Citroën.

Slovakian valtteja on edulli-

Finpro inFront 16

ten kilpailutuksien suhteen tai asioitaessa by-

roopan korkeimpia. Tšekissä koulutetaan vä-

4

Paljon insinööri- ja ohjelmointiosaamista. Hyvin koulutettu ja kohtuuhintainen työvoima on ollut eräs tärkeimmistä houkuttimista, joilla Puola ja Tšekki vetävät ulkomaisia investointeja.

– Korruptio Tšekissä on yhä ongelma, Humala kertoo.

Mainostoim

isto B9

Puola

”Puolassa markkinointiviestin läpimeno vaatii perusteltuja ja ymmärrettäviä myyntiargumentteja.”

Skandinaviaa pidetään Puolassa tietynlaisena malliesimerkkinä. Se ei kuitenkaan oikeuta ylenkatsomaan puolalaisia, jotka ovat hyvin ylpeitä omasta maastaan ja historiastaan.

Mainostaminen ja tuotemarkkinointi ovat Puolassa erittäin tärkeitä.

Markkinointiviestin läpimeno vaatii perusteltuja ja ymmärrettäviä myyntiargumentteja. Puolalaisiin vetoaa

CASE#1. Mainostoimisto B9 avasi toimiston

pehmeä mainonta paremmin kuin

Varsovaan tämän vuoden maaliskuussa. Nimi B9 kuvaa sitä, että yritys pitää Itämeren aluetta kotimarkkinanaan (B = Baltic Sea ja yhdeksän valtiota Itämeren ympärillä).

ta.

amerikkalaistyylinen räväkkä mainonPaikallinen ahkeruus ja intohimo tehdä töitä ovat tehneet vaikutuksen toimitusjohtajaan: – Lähetin kerran työasioihin liitty-

– Puolaan etabloituminen kesti meillä

lökohtaiset kontaktit ovat Puolassa

kaikkiaan yhdeksän kuukautta, toimi-

toimivalle yritykselle erittäin tärkeitä,

vän sähköpostin kolmelle puolalaisel-

tusjohtaja Jari-Pekka Rautamaa

samoin kaikenlainen vieraanvarai-

le puoli kahdeksalta illalla, Rautamaa

kertoo.

suus ja kunnioitus. Puolalaiset ovat

kertoo.

– Saimme ensin Finprolta ehdotuk-

– Ensimmäinen vastaus tuli 22.30,

muodollisempia ja virallisempia kuin

sen 20 potentiaalisesta yhteistyö-

mihin meillä on totuttu. Titteleillä

toinen 00.45 ja kolmas 01.30 yöllä.

kumppanista. Kävin läpi kymmenen

puhuttelu, tyylikäs pukeutuminen ja

Kysyin kavereilta, eivätkö he koskaan

ehdokasta, ja lopulta perustimme

liikelahjat kuuluvat asiaan yritysten

nuku. Kaverit vastasivat, että viikot

yhteisyrityksen sellaisen kumppanin

välisissä neuvotteluissa.

tehdään töitä ja viikonloppuna ollaan

kanssa, jolla oli parhaat näytöt ja tuloksentekokyky.

Rautamaa korostaa, että henki-

perheen kanssa. Suomalaiset uupui-

Mainostoimisto B9:n liiketoimet ovat lähteneet käyntiin suunnitel-

sivat, jos tekisimme töitä samaa

mien mukaan. Rautamaan mukaan

tahtia.

vastaan.

– Ehkä näin ollen olemme onnistu-

Tieto

neet välttämään pahimmat byrokrati-

Jos yritys myy jotain, sen on hyvä olla

an kiemurat, joita myös tässä maassa

Prahassa. Muiden toimintojen suh-

kyllä löytyy, Mauno toteaa.

teen kannattaa harkita muita vaihto-

Tšekkiläisiä Mauno pitää menta-

Tšekki

Suurten yritysten päätöksenteko on vahvasti keskittynyt Prahaan.

liteetiltaan suomalaisten kaltaisina.

Bisneskulttuuri on samankaltaista,

ehtoja, jo pelkästään kustannustason takia.

Lisäksi on hyvä muistaa, että Pra-

asiapohjaista ja vakavaa. Pitkäaikaiset

han ulkopuolella vieraitten kielten

ja henkilökohtaiset suhteet ovat kau-

puhuminen ei ole kovin yleistä. Jopa

CASE#2. Tietotekniikkapalveluja tarjoava

panteossa tärkeitä. Yrityskulttuuri

nuorten keskuudessa kielitaito ei ole

on hierarkkisempi pohjoismaalaiseen

lainkaan niin yleistä kuin Suomessa.

pörssiyhtiö Tieto tuli Tšekkiin vuosituhannen alussa ostamalla kaksi IT-yritystä. Yhtiön tavoitteena oli aluksi palvella lähinnä paikallisia telecom-yrityksiä. Vuonna 2004 Tieto perusti Ostravaan Itä-Tšekkiin Global Delivery -keskuksen, joka toimittaa laaja-alaisesti IT-palveluja kaikille Tiedon asiakkaille eri maissa.

kulttuuriin tottuneelle.

– Ostravaan päädyttiin, koska täällä

henkeä Prahassa, Ceske Budejovices-

on saatavilla hyviä IT-osaajia paikal-

sa, Pilsenissä ja Brnossa. Maunon mu-

listen yliopistojen ansiosta, sanoo

kaan kokemukset Tšekistä ovat olleet

Tiedon Tšekin toiminnoista vastaava

valtaosin positiivisia.

johtaja Eeva-Liisa Mauno.

Ostravan alue on kokenut suuren

– Työkulttuuri on hyvä ja palkkata-

rakennemuutoksen entisestä hiili-

so kohtuullinen verrattuna jopa mui-

ja raskasmetallikaupungista uusille

hin isoihin kaupunkeihin Tšekissä.

teollisuuden ja palvelualoille, joten

Tiedolla on Ostravassa 1700 henkeä, ja paikallisista kauppaa tekee 60

– Naisen näkökulmasta sanoisin,

– Tšekki kehittyy jatkuvasti, infrastruktuuri on kunnossa ja uusia työ-

että maassa vallitsee vielä voimak-

paikkoja luovia yrityksiä kannuste-

kaasti miesvaltainen johtamiskäy-

taan monin tavoin, Mauno sanoo.

täntö.

”Tšekissä bisneskulttuuri on asiapohjaista ja vakavaa."

valtio ja paikallinen hallinto toivottivat Tiedon aikanaan tervetulleena

Finpro inFront 17

M EN OV IN KI

T

Tšekki ja Puola

TšEKKI. Cesky Krumlov on

idyllinen pikkukaupunki Etelä-Bohemiassa. Vuorten juurella sijaitsee erinomaisesti säilynyt vanhakaupunki ja linna, jotka ovat myös Unescon maailmanperintökohteita.

[ HOTELLIVINKKI ]

Hotel Bristol Varsova, Puola

Prahasta kaupunkiin pääsee bussilla vajaassa kolmessa tunnissa, omalla autolla kahdessa tunnissa. Jos et ennäPRAHA, TšEKKI. Ranskalainen ravin-

tä Cesky Krumloviin saakka,

tola Celeste tarjoaa jo knöödeleihin

vain 40 minuutin junamat-

ja melko raskaaseen tšekkiläiseen

kan päässä Prahasta sijaitsee

ravintoon kyllästyneille vaihtoehdon.

suosittu Karlštejn linna.

Kuuluisan Tanssivan talon yläkerrassa sijaitsevasta ravintolasta on upeat näköalat Prahan linnalle.

PUOLA. Vaikuttava Wieliczkan suolakaivos

sijaitsee 15 km Krakowasta etelään. Kaivoksen erikoisuuksia ovat suolasta rakennetut kappelit taidokkaine suolasta veistettyine koristeineen ja patsaineen. Jopa kattokruunujen ”kristallit” on tehty vuorisuolasta. Kaivoksen uumeniin vie 378 puista porrasta, ja turistikierros on reilun kolmen kilometrin pituinen.

Hyvää hotellia etsivän kannattaa valita elegantti Hotel Bristol vanhan kaupungin läheisyydessä.

Kuuluisuuksienkin suosimasta viiden tähden hotellista saattaa saada huoneen jopa 60–70 eurolla, jos kärkkyy tarjouksia Internetistä.

finpro timovuorensola Elokuvaohjaaja Timo Vuorensola, 31, kuvasi kavereidensa nsa kanssa kuusi vuotta olohuoneessa science fiction -parodiaa Star tar Wreck. k Valmistuttuaan se keräsi internetissä miljoonayleisön. Nyt, viisi vuotta myöhemmin mies aloittaa viiden miljoonan euron on budjetilla kansainvälisen Iron Sky -elokuvan kuvaukset.

Juttusarjassa esitellään suomalainen ammattilainen, joka vaikuttaa osaamisellaan kansainvälisesti.

profile » Syntynyt 1979 » Koulutus: Eipä juurikaan lukion jälkeen » Työn alla: Iron Sky elokuva, Wreckamovie.com -elokuva tuotantoalusta » Matkapäiviä vuonna 2009: noin 50 » Suosikkikaupunki: Berliini » Avoliitossa » Asuu: Helsingissä

Nollabudjetin harrastuselokuvasta suurtuotannon ohjaajaksi. Miten tässä näin kävi?

Kaikki on tapahtunut Star Wreckin menestyksen innoittamana. na.

Huomasimme, että monet muutkin haluavat nähdä luomuksiamamme. Kun Blindspot tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä, meillä oli jo ajatus uudesta elokuvasta.

Puuttuuko suomalaisilta uskallusta mennä maailmalle omilla ideoillaan?

Muista yrittäjistä en tiedä, mutta suomalainen elokuva ainakin in kaipaa rajumpia irtiottoja vanhoista tekemisen tavoista. Oma uskallukseni lähtee ylenpalttisesta kunnianhimosta, joka yhdistää tää minua ja toista ohjaajaa Samuli Torssosta. Halusimme ottaa aa selkeän ison askeleen.

Mikä on luovan talouden viennissä vaikeinta?

Kun juttua vie maailmalle, pelikenttä laajeneekin yhtäkkiä nauurettavan paljon. Uusien mahdollisuuksien haltuun ottaminen on iso haaste. Elokuvaviennissä Suomella ei myöskään ole tunnettuutta vahvana elokuvamaana. Sinänsä Suomeen suhtaudutaan ihan hyvin, tekijöitä vaivaava pelko ja epävarmuus vain pitäisi saada pois.

Onko sinulla erikseen työ- ja vapaa-aikaa?

Koitan rakentaa tietoisesti pientä eroa niiden välille. Aloitimme trekathlon-harrastuksen tyttöystävän kanssa, katsomme kaikki Star Trekit vuoden loppuun mennessä. Siis 750 jaksoa. Aika heikosti siis olen onnistunut.

Miten sosiaalinen media muuttaa elokuvaa?

Tekijät ja yleisö lähentyvät. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta se on aika vaikea juttu. Elokuvassa tekijän ja katsojan välinen raja hämärtyy, mutta kukaan ei tiedä mihin asti kehitys menee.

Miten netin ja sosiaalisen median mahdollisuudet on osattu hyödyntää elokuvamaailmassa?

Suuret studiot ovat vielä aika alussa. Se on ymmärrettävää, sillä nykyistä koneistoa on rakennettu sata vuotta, eikä sitä hetkessä muuteta. Me olemme rakentaneet nyt viisi vuotta elokuvan yhteisöllisen tekemisen tapaa. Pyrimme tuouomaan katsojat lähelle tuotantoa ja jopa mukaan.

Muistatko milloin olit netissä ensimmäistä kertaa?

Se oli ihan netin alkua, 90-luvun alkua. Itselleni se ei ollut kuitentenkaan hätkähdyttävä muutos, sillä olin ollut vuosia mukana moodeemikeskusteluissa, eli ”purkissa”.

Mitä teet 10 vuoden kuluttua?

Toivottavasti viidettä pitkää elokuvaani. Olen päässyt tekemään ään leffan tai pari Yhdysvalloissa ja tuonut sieltä oppeja mukana-ni. Haluan myös rakentaa verkossa toimivan elokuvastudion, joka tuottaa valtavasti elokuvia.

Suurin esikuvasi?

David Lynch. Hieno elokuvantekijä, varmasti hankala ihminen. n.

inFront finpro Teksti Kalle Kirstilä Kuva Marjo Tynkkynen

inFront elämäntyyli Teksti Päivi Brink Kuvat Tuukka Koski, Eyedea/SKOY

Jos luomuruoka oli hitti jo viime vuosikymmenellä, lähiruuasta näyttää tulevan 2010-luvun kiinnostavin kansainvälinen ruokatrendi. Toisaalta kyse on juuri näiden kahden yhdistämisestä: suurkaupungeissakin halutaan nauttia luomuruokaa lähialueen maatiloilta. Vaikka kyse on ikiaikaisesta ruokakulttuurista, lähiruuan puolestapuhujat ovat löytäneet uusia tapoja markkinoida ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan tarkkaan.

Lähiruuan aika.

Mitä Lontoo ensin...

– Täällä Lontoossa lähiruoka ja luomuruoka ovat esillä ravintoloissa, kaupoissa ja toreilla. Voit jopa tilata kotiisi viikon salaatit suoraan toimittajalta.

Täällä on paljon kiinnostusta elintarvikkeisiin, joissa ei ole lisäaineita. Ruuan puhtaus ja ruokaturvallisuus ovat tärkeitä. Luomumarkkinat Euroopassa ja maailmalla ovat edelleen vahvasti kasvussa. Toinen puheenaihe on ruuan alkuperä. Jäljitettävyys lisää turvallisuutta, toimialajohtaja Meria Heikelä Finpron Lontoon-toimistosta kertoo.

Lähiruuan ystäviä motivoi vastuu ympäristöstä, mutta oma terveys on monelle aivan yhtä tärkeää. Esimerkiksi Kiinan myrkkymaitoskandaali herätti tavallisten kuluttajien kiinnostuksen ruokaturvallisuuteen.

– Terveellinen, terveysvaikutteinen ruoka kiinnostaa monia. Lisäksi puhutaan ”free from” -ruuasta, joka sopii ruoka-aineallergisille henkilöille.

Suomalaisilla on paljon tietoa gluteiinittomasta ja laktoosittomasta ruuasta. Vaikka luomuravintoloita on paljon, erikoisruokavalioita noudattaville on edelleen vähän tarjontaa brittiläisissä ravintoloissa, Heikelä huomauttaa.

Tiedostava kuluttaja arvostaa ennen muuta helppoutta, joten kotiinkuljetukset ja puhtaan ruuan yhteen kokoavat marketit ovat suosittuja Lon-

Suurkaupungissakin maaseutu voi olla yllättävän lähellä. Lontoolainen ra-

toossa. Toisaalta useat kuluttajat toivovat super-

vintola Konstam at the Prince Albert sijaitsee King’s Crossissa ja lähes kaikki

markettien jälkeen taas paluuta erikoistuneiden

sen käyttämistä raaka-aineista tulee suur-Lontoon alueelta, metron toimin-

pikkukauppojen aikaan. Liha- ja kalakaupat sekä

tasäteen sisäpuolelta. Ravintolaa isännöi Oliver Rowe. www.konstam.co.uk

leipomot, jotka myyvät tuoretuotteita, menestyvät jälleen.

Finpro inFront 20

"Kun ei voida tai haluta matkustaa mihinkään kauemmas, suositaan kokemuksia omalla lähialueella."

100-Mile-Diet ja muuta paikallista – Kanadassa suosiota saavuttaneessa "100-Mile-Diet" -ruokavaliossa nautitaan vain ruokaa, joka on tuotettu alle 100 mailia sieltä, missä se kulutetaan, Finpron johtava konsultti Esa Wrang kertoo.

Paikallisiin kokemuksiin nojaavat trendit ovat kasvussa erityisesti Euroopassa. Tämä on seurausta halusta nauttia ruuasta kestävällä ja edullisella tavalla, mutta silti uusia elämyksiä kokien. Uusia ruokakokemuksia etsitäänkin nyt paikallisista ravintoloista.

– Kun ei voida tai haluta matkustaa mihinkään kauemmas, suositaan kokemuksia omalla lähialueella. Paikalliset reseptit, sesonkiruoat, vuodenaikoihin liittyvät paikalliset perinneruoat ja paikallisen ruokatarjonnan monipuolistuminen ovat tämän trendin ilmenemismuotoja, toteaa Wrang.

Finpro inFront 21

Herkkukauppa Helsingissä Suomalaisten pientuottajien huippuraaka-aineita, lähiruokaa ja luomua on tarjolla Helsingin keskustassa, Eat&Joy Maatilatorilla. Kauppa on pieni ja tuotteet aika tyyriitä. Moni saa kuitenkin tuulahduksen maaseudun rauhaa noutaessaan purkillisen tyrnihilloa tai kokojyväruisleivän viikonloppunsa iloksi.

Valikoima on kiinnostavan monipuolinen.

Tarjolla on esimerkiksi hunajaa, kuivattua marjarouhetta, pakastettua luomulammasta, pienjuustoloiden juustoja, omenamehua ja luomujauhoja noin 150 eri tuottajalta. Tuottajat on selkeästi merkitty ja myyjien kanssa voi jutustella lisää tuotteiden alkuperästä. Eat&Joyn hyllyille päätyvät tuotteet ovat mahdollisimman prosessoimattomia ja sesongin mukaisia. Eipä siis ihme, että maatilatori on löytänyt oman, omistautuneen asiakaskuntansa lähi- ja luomuruuan ystävistä.

Eat&Joy Maatilatori, Lasipalatsi, Mannerheimintie 22–24, Helsinki.

Tutunkauppaa ”Lähiruoka on ennen kaikkea yhteistyötä, suoraa kaupankäyntiä tuottajien kanssa ilman turhia välikäsiä. Tietenkin se samalla on lähellä tuotettuja raaka-aineita. Tärkeintä siinä on yhdessä tekeminen, jossa molemmat voivat luottaa toisiinsa ja joka hyödyttää molempia osapuolia. Lähiruoka on sitä, että tuote on parhaimmillaan siirtyessään tuottajalta suoraan loppukäyttäjälle.”

Näin kuvaa omaa lähiruokakäsitystään tamperelainen keittiömestari Heikki Ahopelto kirjassaan Lähellä. Kirja antaa ruokaohjeiden lisäksi pohditta-

”Lähiruoka on sitä, että tuote on parhaimmillaan siirtyessään tuottajalta suoraan loppukäyttäjälle.”

– keittiömestari Heikki Ahopelto

vaa lähiruuan merkityksestä ja perusteista. Ahopellolle ruuan valmistus on maatalouden jatke ja puhdas tuotanto takaa hyvän maun.

teita muualla Euroopassa, mut-

”Omassa ideologiassani ei kuitenkaan ole kyse

ta jostakin syystä Suomes-

kilometreistä eikä maantieteestä ylipäätään, vaan

sa EU-lainsäädäntöä tulkitaan

nimenomaan yhteistyöstä tuttujen kotimaisten

tiukemmin. Kapeasti tulkitut

tuottajien kanssa.”

säännökset vaikeuttavat pien-

Ahopellon mielestä tiukka lainsäädäntö, jolla

tuottajien toimeentuloa, vaik-

pyritään varmistamaan ruokaturvallisuus, tekee

ka tuotteet olisivat kuinka laa-

lähi- ja luomuruuan tuottamisesta turhan vaikeaa

dukkaita.”

Suomessa. ”Ihastelemme paikallisten pientuottajien tuot-

Finpro inFront 22

Heikki Ahopelto: Lähellä.

Hyvän maun ruokia. Otava.

inFront kansainvälistymistarinat Teksti Matti Remes Kuvat Lapland Studio

GoGlobal sparraa pk-yrityksiä Lapland Studio oli ensimmäisiä yrityksiä, jotka lähtivät mukaan Finpron ja ELY-keskusten yhteistyössä järjestämään GoGlobal valmennusohjelmaan. Vuoden 2009 alussa yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa käynnistettyyn ohjelmaan on osallistunut jo yli 100 yritystä eri puolilta Suomea. Ohjelma on suunnattu ensisijaisesti pk-yrityksille.

Valmennusohjelma koostuu yrityskohtaisesta konsultoinnista ja markkina-analyysista sekä kaikille yrityksille yhteisestä koulutuspäivästä. Alueelliset ELY-keskukset vastaavat GoGlobal-ohjelman toteutuksesta ja etsivät ohjelmaan sopivat yritykset yhteistyössä Finpron alueorganisaation kanssa.

Lisätietoja: ELY-keskukset, Finpron aluepäälliköt ja www.finpro.fi/ goglobal

Periferian Pe

pelimiehet Kansainvälisillä pelimarkkinoilla ratkaisevat ideat ja referenssit. Kun osaaminen vastaa asiakkaan tarpeita, voi pelejä tehdä vaikka Rovaniemeltä käsin.

Finpro inFront 23

dössä erikoistua jollekin tietylle osaamisalueelle.

Bisnes kääntyi peleihin Viimeiset puolitoista vuotta yritys on keskittynyt tietokonepelien tekemiseen ja niihin liittyvään alihankintaan. Immonen uskoo yrityksen löytäneen nyt keihäänkärjen, jonka avulla voidaan ponnistaa kansainvälisille markkinoille.

Merkittävä päänavaus on Lead the Meerkats -peli, joka on ensimmäinen suomalainen peli Nintendo Wii -pelikonsoleissa. Pelin päähahmoja ovat Afrikan savannilla seikkailevat nelisormimangustit.

Sympaattiset pikkunisäkkäät esiintyvät muun muassa Leijonakuningas-elokuvassa ja niistä on tehty piirrettyjä sarjoja televisioon.

Sen sijaan tietokonepeliä mangusteista ei ollut kukaan vielä älynnyt tehdä.

– Mangustit ovat kova sana etenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ajattelimme, että niiden elämästä kertova peli voisi kiinnostaa yleisöä. Lisäksi pelimme on sellainen, jonka

T

ietokonealan yritykset syntyvät yleensä bittejä

vanhemmat voivat hyvillä mielin antaa lasten-

vääntävien nörttien ympärille. Lapland Studio

sa pelattaviksi. Kaupan päälle se kertoo Afri-

murtaa stereotypian, sillä pelejä ja grafiikkaa te-

kan savannin eläimien elämästä.

kevän yrityksen perusti kauppatieteitä opiskellut Ilkka Immonen.

– Minun juttuni ovat rahoitus, myynti ja

Immonen otti yhteyttä Nintendoon, ja Lapland Studion iskuryhmä kävi esittelemässä ideansa peliyhtiön päämajassa Tokiossa.

muut bisnekseen liittyvät asiat. Tietokoneella

– Heidät oli aika helppo saada innostu-

en osaa tehdä muuta kuin käyttää Office-ohjelmistoja. Siksi aloin ke-

maan. Koko perheelle suunniteltu ja toden-

rätä ympärilleni taitavia nörttejä. Hyviä tyyppejä löytyi, ja siitä kaik-

omainen peli sopi hyvin Nintendon tuoteva-

ki lähti liikkeelle, Immonen taustoittaa.

likoimaan.

Lapland Studio aloitti toimintansa Rovaniemellä vuonna 2005.

Alkuvuosina yritys teki grafiikkaa ja muuta sisältöä televisioon, elo-

Lappi tuo lisäarvoa

kuviin, mainostoimistoille ja mobiililaitteisiin. Tunnetuin referens-

Kansainvälisillä pelimarkkinoilla ideat ja re-

si lienee Nightwishin The Islander -musiikkivideon toteuttaminen.

ferenssit ratkaisevat. Yrityksen sijaintipaikal-

– Yrityksen alkuvaiheessa harhailimme liikaakin eri asioissa.

Olimme mediaviihteen sekatavarakauppa, kun olisi pitänyt heti läh-

Finpro inFront 24

la ei ole sen sijaan suurta merkitystä, Immonen huomauttaa.

– Televisiokanaville, elokuvayhtiöille tai mainostoimistoille töitä tehdessä on välttämätöntä olla lähellä toimeksiantajia. Pelejä voi tehdä hyvin vaikkapa Rovaniemellä, vaikka kaupunki ei olekaan mikään tunnettu pelintekopaikka tai Hollywood. Tärkeintä on saada oma osaaminen kansainvälistä kumppania tyydyttävälle tasolle.

Itse asiassa ulkomaisten asiakkaiden silmissä eksoottisesta sijaintipaikasta on ollut vain hyötyä. Napapiirillä sijaitseva yritys jää Immosen mukaan mieleen viimeistään silloin, kun asiakkaat tulevat sinne vierailulle.

– Aiomme hyödyntää Lappia myös tuotteissamme. Tulossa on todennäköisesti pelejä, jotka liittyvät jouluun tai lappilaiseen mytologiaan.

Suurten massojen innostuttava Pelikonsoleiden ohella Lapland Studio tekee pelejä muille alustoille, muun muassa matkapuhelimiin. Toimeksiantajien nimiä Immonen ei voi paljastaa, mutta niitä löytyy muun muassa Japanista, Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista.

Kehitystyössä keskeistä on miettiä, millaisista peleistä suuret massat saataisiin innostumaan. Selkeää menestysreseptiä ei Immosen mukaan ole. Pelien pelaajien mieltymyksiä voidaan toki tutkia, mutta päätöksiä joudutaan tekemään pitkälti mutu-tuntumalta.

– Riskejäkin on otettava, kun uutta haetaan.

Immonen korostaa, että pelimarkkinoilla ajattelutavan on oltava alusta lähtien globaali. Yksin Suomen markkinoille pelejä ei kannata lähteä kehittämään. Jatkossa kasvu edellyttää hänen mukaansa pelien suunnittelua ja tuotantoa myös Suomen ulkopuolella, sillä eri kulttuurialueilla mieltymykset vaihtelevat. Esimerkiksi Kiinassa pelikansaan vetoavat erilaiset tarinat ja visuaalinen ilme kuin eurooppalaisiin pelaajiin.

– Jos aikoo aidosti kehittää pelejä globaaleille markkinoille, tuotantotiimissä on oltava edustajia eri kulttuureista, Immonen sanoo.

Vetoapua Britanniassa Lapland Studiota kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti Britannian markkinat. Potentiaalisten asiakkaiden selvittämisessä yritys on hyödyntänyt Finpron Lontoon-toimiston kohdemarkkinaosaamista. Finpron avulla järjestyivät tapaamiset parinkymmenen asiakasyrityksen kanssa. Niistä saadun palautteen pohjalta yrityspresentaatiota on hiottu eteenpäin.

”Olimme mediaviihteen sekatavarakauppa, kun olisi pitänyt heti lähdössä erikoistua jollekin tietylle osaamisalueelle.”

– Olemme saaneet Finprolta hyvin konkreettista tukea sen miettimiseen, miten bisnes voisi kasvaa Britanniassa. Tehty työ voi johtaa jopa etabloitumiseen maassa.

Immosen mukaan yrityksen tukikohta ja ydinosaaminen säilyvät jatkossakin Suomessa. Tulevina vuosina on kuitenkin tarkoitus perustaa sivutoimipisteitä lähemmäs tärkeimpiä asiakkaita. Kansainvälistymissuunnitelmiin kuuluu myös mahdollinen ohjelmistoalan alihankinta Intian kaltaisista maista.

Lapland Studion tähänastisia saavutuksia kysyttäessä Immonen heittäytyy vaatimattomaksi.

– Antaa muiden arvioida tärkeimpiä onnistumisiamme. Itselleni tärkein asia on, että firma on edelleen pystyssä ja menossa eteenpäin.

Immosella on selkeä visio siitä, missä Lapland Studio on viiden vuoden kuluttua.

– Olemme silloin vakiinnuttaneet asemamme kansainvälisillä pelimarkkinoilla. Suomen ohella toimintaa on myös muualla. Työntekijöitä on nykyisen 30 hengen sijaan 200–300.

Finpro inFront 25

inFront kansainvälistymistarinat Teksti Ilkka Nousiainen Kuvat Anne Yrjänä, Champion Door

Kun Pohjois-Pohjanmaalla toimiva, runsaan kolmenkymmenen työntekijän yritys perustaa sivukonttorin Ranskaan ja tekee miljoonasopimuksen maailmankuulun lentokonevalmistajan kanssa, kannattaa pysähtyä kysymään kuulumisia.

Nivalasta lyhyt matka maailmalle

C

hampion Door Oy:n toimitus-

Saksassa ja Espanjassa. Tilaaja on Airbusin pää-

johtaja Pekka Hosio, mistä

omistaja EADS, maailmanlaajuinen ilmailu- ja

draivi on peräisin?

puolustusteollisuuden konserni (European Ae-

– Toimimme hyvin asia-

ronautic Defence and Space Company N.V.).

kaslähtöisesti, emmekä mie-

– Kolmivuotinen sopimus sisältää option

ti sitä oliko ensin muna vai

kolmesta jatkovuodesta. Se avaa ovia yhteis-

kana. Toisin sanoen emme tee ovia sillä oletuk-

työlle myös EADS:n omistamien muiden yhti-

sella, että jos joku sattuisi niitä ostamaan. Meil-

öiden kanssa, Hosio sanoo.

le tuotteen laatu ja toimitusvarmuus ovat elin-

Airbusin tehtaille toimitetaan yli sadan ne-

ehto. Omat innovaatiot, työntekijöiden valinta

liömetrin kokoisia kangasnosto-ovia. Tarjous-

ja heistä huolehtiminen, sekä valmius palvel-

kilpailun voittoon vaikutti Hosion mukaan

la asiakkaita pieniä yksityiskohtia myöten ovat

laadun ja toimitusvarmuuden lisäksi yksityis-

toiminnan kulmakiviä, Hosio selvittää rauhal-

kohtainen dokumentointi ja huoltovarmuus.

liseen tapaansa.

Laatuvaatimuksiin kuuluivat myös erittäin tiu-

Hosio tiputtaa kysyjän maan pinnalle

Champion Door solmi lentokonevalmistaja Airbusin kanssa miljoonakaupat helmikuussa ja nosti nivalalaisyrityksen markkinanäkymät uudelle tasolle.

kat turvallisuuskriteerit.

myöntämällä, että ihan kaikkea ei sentään tar-

– Kyllä tällä Airbus-kaupalla on ollut mer-

vitse itse tehdä. Tehdään vain se mikä osataan

kitystä siihenkin, että parasta aikaa käymme

muita paremmin, loput ostetaan alihankkijoil-

neuvotteluja useista merkittävistä kohteista.

ta ja yhteistyökumppaneilta.

Periaatteessa kaikki teollisuushallit, satamat ja

ja saatu paikatuksi taantuman aiheuttamaa, ti-

lentokentät ovat meille kiinnostavia kohteita,

lapäistä kotimarkkinoiden notkahdusta.

AIRBUS-LENTOKONEITA valmistava EADS-konser-

Hosio sanoo.

ni ja Champion Door tekivät helmikuun lopul-

Kun vielä kolme vuotta sitten joka neljäs

la yhteistyösopimuksen nosto-ovien toimituk-

euro tuli viennistä, nyt viennistä saadaan kol-

sesta. Kaupan arvo on useita miljoonia euroja.

me euroa neljästä. Hyvissä ajoin aloitetulla kan-

–Tarjouksemme menevät nyt aina vaan tiu-

Ovet toimitetaan uusille tehtaille Ranskassa,

sainvälistymisellä on avattu uusia markkinoita

kemman seulan läpi. Koko ajan on pidettävä

Finpro inFront 26

PRIORISOINNIN TÄRKEYS on opittu vuosien mit-

taan.

Champion Door Oy:n 33 ammattilaisen voimin syntyy noin viiden miljoonan euron liikevaihto. Kuvassa toimitusjohtaja Pekka Hosio.

mielessä omat rajat ja resurssit, joita on viritet-

SE MIHIN KOTIMAASSA

on totuttu, ei päde vält-

pompi mennä kun tietää, että apu ja tärkeät yh-

ty yhä vahvemmin vientivetoisiksi. Esimerkik-

tämättä maailmalla. Sekin on pitänyt erikseen

teistyökumppanit ovat tarvittaessa lähellä, Ho-

si Ranskan toimistoon palkatut työntekijämme

opetella, että määreet ”aika” tai ”lupaus” voivat

sio sanoo.

seuraavat muitakin Euroopan markkinoita, ku-

saada eri maissa erilaisen sisällön. Hosio antaa

ten Espanjaa, Pekka Hosio kertoo.

vilpittömän tunnustuksen Finpron tuelle kult-

VILJO JA RITVA

tuurierojen tasoittamisessa ja tärkeiden kontak-

mat muuttivat Ruotsiin 1960-luvun suuren

tien syntymisessä.

muuttoaallon mukana. Vuonna 1970 he perus-

Pekan veli, myyntijohtaja Mika Hosio, teki hiljattain tunnustelumatkan Aasian ja Lähi-

Hosio, Pekan ja Mikan vanhem-

– Erityisesti neuvottelujen aloitusvaihees-

tivat Göteborgiin oman kaihdinliikkeen. Jo nel-

– Eurooppa säilyy päämarkkinana myös jat-

sa olemme saaneet arvokasta tukea Finpron

jän vuoden kuluttua yritys siirtyi Nivalaan ja

kossa. Aloitimme Venäjältä ja Pohjoismaista, ja

asiantuntijoilta, joista erityisesti haluaisin mai-

pian toiminta laajeni Kokkolaan, Ylivieskaan ja

siellä aiomme pysyä jatkossakin. Lähialueiden

nita Matti Rasimuksen panoksen. Arvostamme

Raaheen. Tuotevalikoimassa oli tuohon aikaan

markkinat avasivat luontevan väylän kansain-

vahvaa asiantuntemusta ja laajaa tukiverkos-

kaihtimia, aurinkosuojia ja sisustustarvikkeita.

välistymiselle.

toa. Sitä kautta saamme laajemman näkemyk-

– Nosto-ovet ja -seinät tulivat tuotantoon

– Vaativat asiakkaamme edellyttävät pal-

sen omalle päätöksenteollemme. Asiat ovat

1980-luvun lopussa ja toiminta alkoi painottua

jon dokumentaatiota ja vastuuvelvoitteita. Se

isoja ja yksityiskohdat monimutkaisia, Hosio

yhä enemmän ovituotantoon. Kyllähän tässä

mitä lupaamme on pidettävä viimeistä piirua

tähdentää.

sattumillakin on oma osuutensa ollut, Hosio

idän kiinnostaville markkinoille.

myöten. Tarjouksista lähtien koko dokumen-

Champion Door hoitaa itse myynnin, suun-

taatio toimitetaan kohdemaan kielellä, Pekka

nittelun, projektien hallinnan, asennuksen, ta-

miettii yrityksen taivalta.

Se mikä ei ole sattumaa, on yritteliäisyys,

Hosio tähdentää.

kuun ja vielä huollotkin. Suurimmat riskit

kekseliäisyys ja määrätietoinen halu mennä

Samalla kun Champion Doorin toimitus-

liittyvät markkinatilanteen vaihteluihin. Glo-

eteenpäin. Champion Door aikoo jatkossakin

johtaja kiittää kotikuntansa elinkeinopolitiik-

baaleilla markkinoilla kaikki riskit eivät ole itse

pysyä perheyrityksenä. Mika Hosio on hallituk-

kaa iloitsee hän siitä, ettei taantuma ole estänyt

hallittavissa.

sen puheenjohtaja ja vientijohtaja, ja toimitus-

palkkaamasta uutta henkilökuntaa tai kehittä-

– Suhtaudumme tulevaisuuteen luotta-

mästä järjestelmiä ja partneriverkostoa edel-

vaisesti. Jokainen hyvin hoidettu toimitus on

leen.

meille seuraavan referenssi. Maailmalle on hel-

johtaja Pekan vaimo Marja työskentelee taloushallinnossa ja on osaomistaja.

Finpro inFront 27

inFront mestariluokka Teksti Anneli Frantti

Asiantuntija : Satu Lähteenmäki, KTT, johtamisen ja organisoinnin professori, Turun kauppakorkeakoulun johtaja

M

onitahoista termiviidakkoa ei ole syytä ihmetellä, sillä kyse on toisiaan lähellä olevista asioista. Inhimillisellä pääomalla tarkoitetaan

koko sitä osaamispotentiaalia, joka innostuneesta henkilöstöstä voidaan valjastaa käyttöön. Kun puhutaan kompetenssijohtamisesta tai osaamisen johtamisesta, puhutaan henkilöstön ammatillisten urapolkujen ja yrityksen tulevien tarpeiden yhteensovittamisesta.

Osaamisen johtaminen tunnustaa työntekijän omien motiivien vaikuttavuuden – jos yrityksessä tarjoutuvat tehtäväkuvat osaamisvaatimuksineen vastaavat yksilön omia elämänodotuksia ja ammatillisen kasvun haasteita, on osaamisen johtaminen järjestelmällinen väline menestyksekkään yksilöllisen urapolun rakentamiseksi. Massaosaamista ei ole olemassakaan.

STRATEGIA MUUTTUU – SAMOIN OSAAMISTARVE Strategiansa myötä yritys rakentaa tulevaa,

ään: ena tän

Aihe

isen Osaam inen johtam

inen, osaam ja lity. i s s ten capabi e d p n m a o e K g nowled ät skills, k ejä, jotka liittyv en. rm htamise jo n je o r Kaikki te ava miten stövoim y? Entä y t y henkilö lö a a ystyy den tak yritys p Mitä nii k p ä v y a valita välist a ja osa s n u kansain u lt a an ne h ean? ottama juuri oik a t is o d h vaihtoe

määrittelee tavoitteita ja antaa näin lähtökohdat henkilöstön osaamisvaatimuksille. Mitä radikaalimmin toimintaympäristö muuttuu, sitä useammin tehtäväkohtaisia osaamistarveprofiileita on tarkistettava ja nähtävä ne kokonaan uusin silmin. Globaalin kilpailun myllertäessä markkinatilanteita on yritysten oltava strategisesti joustavia ja kyettävä reagoimaan nopeasti.

Yrityksen kasvaessa tulee eteen tilanne, jossa henkilöstön kehittämisestä aiemmin vastannut toimitusjohtaja tai pieni johtoryhmä ei enää pysty riittävästi paneutumaan tähän työhön. Johto ei ehdi eikä kykene tunnistamaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia henkilöstön osaamispohja parhaiten hyödynnettynä avaa.

Työmäärän lisääntyminen sekä strategisen muutoksen läpivieminen ovat usein taitekohtia, jolloin pitäisi havahtua siihen, että summamutikassa ei kannata lähteä huitomaan eteenpäin.

Asiantuntija neuvoo tässä kohdassa satsaamaan henkilöstöjohtamisen ammattilaiseen, joko omaan rekrytointiin tai konsultin apuun.

Erityisasiantuntemukseen on oltava varaa, sillä henkilöstön laiminlyömisen hinta on liian kova.

Heikosti ohjattuna työn tekemisestä tulee vähi-

Finpro inFront 28

KESKITETTYÄ HENKILÖSTÖFUNKTIOTA EI KANNATA AJATELLA VAIN ISOJEN YRITYSTEN LUKSUKSEKSI. OSAAMISKARTOITUKSELLA ALKUUN Ylivertaisuuteen päästään vain osaavan henkilöstön kanssa. Hyvät osaajat haluavat onnistumisen mahdollisuuksia ja riittävän vaativia työtehtäviä motivaationsa ylläpitämiseksi.

Työn palkitsevuus vaikuttaa laajasti tekijänsä elämänhallintaan ja käyttäytymiseen työyhteisön jäsenenä. Jos osaajat joutuvat työskentelemään pelkkien lupausten varassa tai eivät saa arvostusta, työ alkaa tuntua riistolta – ja tekijä ryytyy. Yritys putoaa keskivertotasolle.

Henkilöstöammattilaisen

ensimmäinen

tehtävä onkin tyypillisesti osaamiskartoituksen tekeminen strategisten tarpeiden näkövink-

1.

2.

Tiedätkö, millaisia bisnes-

kelistä. Näin tarkentuu, mitä osaamista yrityk-

mahdollisuuksia yrityksesi

sestä jo löytyy, mitä potentiaalista osaamista on

henkilöstön osaamispohja

olemassa ja mitä tarvitaan lisää matkalla yliver-

parhaiten hyödynnettynä toisi?

taisuuteen. Kartoituksen myötä on myös pakko miettiä, millä aikataululla voi odottaa osaa-

Tunnistatko yrityksesi

misen olevan valmista ja siinä kunnossa, että

ylivertaiset onnistumiset?

tuotteiden ja palvelujen laatu voidaan taata. Aikataulutietoa tarvitsevat kaikki: omistaja, henkilöstö ja asiakkaat.

Oletko miettinyt, miten

3.

aikataulutat ja organisoit

Osaamisen kartuttaminen voi vaatia koulu-

osaamisen kartuttamisen

tusta tai uusia rekrytointeja. Myös tämän orga-

vaatiman rakennusajan

nisointi sujuu parhaiten ammattilaiselta, joka

yrityksessäsi?

on tottunut herkkyydellä seuraamaan osaajien kysyntää ja tarjontaa ympäristön muuttuessa.

Henkilöstöihminen tuntee myös osaamisen rakentamisen: esimerkiksi tukiosaamista tai kielitaitoa voi prepata nopeastikin, mutta kokemukselliseen osaamiseen perustuvat taidot kertyvät vasta ajan kanssa.

tellen keskivertosuoriutumista, millä ei pitkän

jotkut tekijät tulevat taitojensa myötä esiin. Yli-

HUKATTU HENKILÖSTÖ = MENETYS

päälle maailmalla pärjätä.

vertaisen suoriutumisen taustalla voi olla yhtä

Kokonaisuutena osaamisen johtamisessa on

hyvin teknistä osaamista kuin sosiaalisiakin tai-

kyse yrityksen ja työntekijän molemminpuoli-

toja, monesti myös oikeaa asennetta.

sesta, aidosta sitoutumisesta työn tekemiseen

KOHTI YLIVERTAISUUTTA Asteikolla keskivertosuoriutuminen – ylivertai-

Ylivertaiset suoritukset on tärkeä oppia

ja työsopimuksen jatkumiseen. Suuntaviivat tä-

nen suoriutuminen eron viimeksi mainitun hy-

tunnistamaan ja pilkkomaan osa-alueisiin, jot-

hän saadaan yrityksen strategiasta ja osaamis-

väksi tekevät useimmiten kokemuksellinen

ta niistä saadaan hyötyä. Ylivertaisuutta voi-

profiilien selvityksistä, yksilölliset tarkennuk-

osaaminen ja oikea asenne. Ylivertainen suo-

daan monistaa, prosesseja järkevöittää ja myös

set syntyvät useimmiten kehityskeskusteluissa.

riutuminen voi nousta yrityksen kilpailuval-

ylivertaisten osa-alueiden yhdisteleminen mui-

Keskitettyä henkilöstöfunktiota ei kannata

tiksi, ja siksi tätä kriittistä osaamisaluetta tu-

den tehtävien kanssa voi tuottaa hyvää tulosta.

ajatella vain isojen yritysten luksukseksi. Päin-

lee vaalia huolella.

Onnistumisia voidaan etsiä myös epäon-

vastoin – pienelle yritykselle väärä tai hukat-

Organisaatiossa ylivertainen suoriutumi-

nistumisten kautta. Tällöin kysymys kuuluu,

tu henkilöstöresurssi on suhteessa paljon suu-

nen konkretisoituu poikkeuksellisina onnistu-

mitä epäonnistuneista prosesseista puuttui?

rempi menetys.

misina ja näkyy käytännössä rivistä erottumise-

Kun asiaa lähestyy kahta kautta, ylivertaiset

na. Tietty projekti onnistuu muita paremmin tai

osat erottuvat.

Finpro inFront 29

inFront maailmalla Tekstit Maarit Niemi, Päivi Remes Kuvat Finpro, Seppo Saarentola, Shutterstock, Suomen Kuvapalvelu SKOY

[ VIENNINEDISTÄMISMATKAT, SYKSY 2010 ] • Petroskoi ja Sortavala • Etelä-Korea ja Japani • Intia • Persianlahti • Vietnam Lokakuu • Angola ja Namibia Marraskuu • Etelä-Afrikan tasavalta Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin.

Lisätietoja vierailuista: kirsti.tarvainen@finpro.fi ja maria.hostio@finpro.fi [ MUUT MATKAT ] • Mumbai Environment Industry B2B mission 4.–8.10.2010.

Lisätiedot: jyrki.poysti@finpro.fi • Markkinatutkimusmatkat Suomen metsäteollisuudelle 2010.

Lisätiedot: nina.waxlax@finpro.fi

5.

4.

1.

2.

3.

Afrikkaan!

Finpro perustaa Afrikkaan kolme projektitoimistoa.

Ensimmäinen avataan kesän jälkeen Egyptin Kairoon, kaksi muuta myöhemmin tänä vuonna Nigeriaan ja Keniaan.

Lue lisää Finpro inFrontin seuraavassa numerossa! (ilmestyy 20.9.)

Intian portit raottuivat lisää Finpro ja Intian kauppakamari FICCI allekirjoittivat yhteistyösopimuksen.

Vahvistaakseen olemas-

teydessä.

FICCI:n johtaja, Bharti-

malaisille pk-yrityksille on

sa olevaa yhteistyötä ja li-

Halu lisätä maiden välis-

monialakonsernin toimi-

tilaa Intiassa, Mittal viestit-

sätäkseen uusia kaupan-

tä yhteistyötä on molem-

tusjohtaja Rajan Mittal

tää.

käyntimahdollisuuksia Fin-

minpuolinen.

on vieraillut usein Suomes-

Intiassa on läsnä yli 80

pro ja Intian kauppakamari

– Sopimuksella avite-

sa ja ollut aikoinaan luo-

suomalaisyritystä, minkä

FICCI (The Federation of In-

taan suomalaisyritysten

massa Nokialle väylää Inti-

lisäksi reilut 100 yritystä

dian Chambers of Commer-

operatiivista liiketoimintaa

an markkinoille. Hän koros-

toimii jakelijoiden ja agent-

ce and Industry) allekirjoit-

Intiassa ja ennen kaikkea

taa suomalaisten avoimen

tien kautta. Vastavuoroi-

tivat yhteistyösopimuksen

suhteiden luomista FICCI:n

suhtautumisen lisäämistä

sesti lähes 20 intialais-

maaliskuun lopussa Hel-

verkoston avulla. Samasta

uusia mahdollisuuksia koh-

ta yritystä on investoinut

singissä. Sopimus allekir-

verkostosta voimme löytää

taan sen sijaan, että taker-

Suomeen, ja määrä on kas-

joitettiin intialaisen kaup-

uusia intialaisia investoijia

tuisimme protektionismi-

vussa. PR

pavaltuuskunnan ja Intian

Suomeen, Finpron Intian

asenteeseen.

kauppaministeri Anand

aluejohtaja Ilpo Sarikka

Sharmanin vierailun yh-

toteaa.

Finpro inFront 30

– Suurten ja keskisuurten yritysten jälkeen suo-

© Imago/SKOY

2.

Haitissa työsarkaa suomalaisyrityksille

3.

Haitissa kaivataan osaavia organisoijia ja kyvykkäitä toimintansa sopeuttajia.

Suomalaiset ovat tottuneet sopeutumaan sääolo-

Lattarien rytmi tarttuu

jen ja maailman talouden vaihteluihin. Meiltä löytyy innovatiivista bisnesosaamista, jota kaivataan

Kolumbiassa ja Perussa etenkin ICT-, kaivos- ja energia-ala saavat

uuden Haitin rakentamisessa.

yhä useamman suomalaisyrityksen kengänkärjet Lattareiden

– Avustajien suuresta lukumäärästä johtuen

suuntaan.

apu tulisi kyetä ohjaamaan tehokkaasti, oikein priorisoiden ja kohdistaen, sanoo Finpron hanke-

Kolumbia ja Peru ovat jälleen todisteita siitä, että ryhdyttäessä hartiavoimin

neuvontapalvelujen johtaja Tapani Kaskeala

panostamaan maan turvallisuuteen sekä poistamaan byrokratian ja kaupan

Washington D.C:stä.

esteitä, investoinnit lähtevät vauhdilla nousuun. Kolumbian BKT on tuplaan-

Kaskealan johtamana Suomesta tehtiin huhtikuussa Haitiin yritysvaltuuskuntamatka, joka on-

tunut neljässä vuodessa ja Perussa ensi vuodeksi on ennustettu yli viiden prosentin BKT:n kasvua, mikä on korkeimpia Latinalaisessa Amerikassa.

nistui yli odotusten. Mukana olivat edustajat mm.

– Yleensä yritykset aloittavat Lattareissa suurista, tutuimmista markki-

Nokialta, Wärtsilältä, Honkarakenteelta, Konecra-

noista kuten Brasiliasta, Meksikosta tai Chilestä. Sen jälkeen aletaan katsoa

nesilta, Kestopalkilta ja Metsäliitosta.

alueen muita maita ja mielenkiintoisia markkinoita, usein asiakaskontaktien

– Palaute oli erinomaista ja matka aktivoi Haitin jälleenrakennukseen mukaan lähtemistä. Työtä on paljon. Infrastruktuurin rakentamisessa tarvitaan murskaimia tienrakennukseen, satamalaitteita, sairaaloita laitteineen, kouluja, koulutarvikkeita, voimaloita, siirtolinjoja ja jakeluverkkoja. Myös metsitysosaamiselle ja puutaloille on kysyntää.

Mukaan voi lähteä nopealla aikataululla Finpron avustamana.

– Kannattaa seurata kansainvälisten rahoituslaitosten ja avustusohjelmien (Maailmanpankki,

myötä. Tällöin löydetään Argentiina, Kolumbia, Peru, Uruguay ja Keski-Amerikka, kertoo vientikeskuksen päällikkö Nina Jaakkola Meksikosta.

Jaakkola laskeskelee, että Kolumbiassa edustajan kautta toimivien tai suoraan myyvien suomalaisyritysten määrä on jo nelisenkymmentä.

– Perussa on edustettuna 25 suomalaisyritystä, lisää Chilen vientikeskuksen päällikkö Heta Pyhälahti.

– Paras tapa aloittaa toiminta Lattareissa on paikallisen yhteistyökumppanin kanssa; sen löytäminen on iso haaste, johon kannattaa panostaa. Olemme tehneet suomalaisyrityksille useita partnerihakuja. On erittäin tärkeää löytää luotettava yhteistyökumppani, jolla on synergia-tuotteita ja jo olemassa oleva asiakasverkosto, Jaakkola korostaa.

Latinalaisen Amerikan kehityspankki, EU, YK) han-

Kolumbian ja Perun tavoitteena on solmia huomattava määrä vapaakaup-

kintoja riittävällä etunojalla. Seurannan voi ulkois-

pasopimuksia: maat saivat juuri päätökseen EU:n vapaakauppasopimuksen

taa Finprolle, jolloin tieto tulevista projekteista ja

neuvottelut.

niihin sisällyttävistä hankinnoista saadaan luotet-

– Maailmanpankin Doing Business Studyn mukaan Kolumbia on helpom-

tavasti ja riittävän ajoissa. Finpron Hankeneuvon-

pi liiketoimintaympäristö kuin hyvämaineinen Chile ja tällä hetkellä sijalla 37,

tapalvelu tarjoaa apua liiketoimintamahdollisuuk-

Peru sijalla 56. Suorat ulkomaalaiset sijoitukset maihin ovat kasvussa, valtioi-

sien pysyvään seurantaan sekä hyvien paikallisten

den kannustinohjelmien tukemana.

yhteistyökumppaneiden etsintään.

– Kolumbiassa etsitään ympäristö- ja terveydenhuoltoratkaisuja. Meneil-

Kaskeala korostaa pitkäjänteisen toiminta-

lään on merkittäviä infrastruktuuriprojekteja, samoin kuin Perussa. ICT-, kai-

perspektiivin tärkeyttä paitsi Haitissa, myös kan-

vos- ja energiasektorit ovat selkeästi kasvussa ja biopolttoaineiden suhteen

sainvälisten rahoittajien parissa.

Kolumbia on Lattareiden edelläkävijämaa Brasilian jälkeen, Jaakkola kertoo.

– On ymmärrettävä rahoittajien toimintatavat

– Peru puolestaan on kullan ja hopean tuottajana maailman suurin, ja Chi-

liittyen projektisykleihin, hankintamenettelyihin ja

len jälkeen Perulla on maailman toiseksi suurimmat kupariesiintymät, lisää

-sääntöihin sekä tunnettava avainkontaktit. PR

Pyhälahti. PR

Finpro inFront 31

inFront maailmalla Start up -yrityksen käsikirja

4.

– Halusimme kerätä täällä aktiivi-

Esiin haluttiin nostaa onnistumis-

sesti pyörineiden IT-yritysten ko-

ten lisäksi myös vaikeudet – mil-

Silicon Valley Journey kokoaa suomalais-

kemuksia, jotta toiset yritykset

laista on suomalaisen hightech-

yritysten kokemukset Piilaaksosta.

voisivat oppia näistä, kertoo Pek-

teollisuuden tulo markkinoille.

ka Pärnänen, Finpron Piilaaksontoimintojen johtaja.

– Suosittelen kirjaa kaikille start upeille, ei pelkästään niille, jot-

Kirjassa käsitellään niin mark-

ka ovat tulossa Piilaaksoon. Se on

kinoinnin, myynnin, partnereiden

varsin ajankohtainen teos kenelle

etsimisen kuin rahoituksen kysy-

tahansa, joka tekee bisnestä Suo-

myksiä. Lukija löytää käytännön

men rajojen ulkopuolella. Myös ko-

asiat yritysten itsensä kertomina

ko yrityksiä tukeva ekosysteemi,

tarinoina.

kuten rahoittajat, pääsevät kirjan

– Kirjasta haluttiin käsikirjamai-

avulla kiinni yritysten arkeen, itse

nen, jotta siihen on helppo palata

11 vuotta Piilaaksossa työskennel-

myös jälkikäteen, mukana ideoin-

lyt Pärnänen toteaa. MN

nissa ollut Pärnänen sanoo.

Teoksen kirjoittajat, Piilaak-

Silicon Valley Journey – Experien-

sossa pitkään asuneet toimitta-

ces of Finnish Startups from Dot-

jat Raija Rapo ja Marita Seula-

Com Boom to 2010 julkaistiin 25.5.

mo-Vargas, haastattelivat yli 80

Tilaa ilmainen teos verkosta:

yrittäjää, johtajaa ja asiantuntijaa.

www.tekes.fi/julkaisut

5.

Ikääntyvä Japani on mahdollisuus hyvinvointialalle

Jutta Immanen-Pöyry Johtaja Sendain hyvinvointialan tutkimus- ja kehitysyksikkö

Sendain hyvinvointialan tutkimus- ja kehitysyksikön tuore johtaja Jutta Immanen-Pöyry kannustaa yrityksiä katsomaan Japani-kortin, sillä maan potentiaali on valtava.

Vuonna 2050 noin 40 prosent-

kiksi tuotesopeutusta tai pilotoida

tia japanilaisista on arvioitu ole-

toimintaansa Japanin markkinoilla

– Näiden lisäksi haetaan varsin

Lääkinnällisten laitteiden ja diag-

van yli 65-vuotiaita. Ikääntymisen

ilman, että heti tarvitsee perustaa

perinteisiä tuotteita ja palveluita.

nostiikan hyväksyntäprosessi on

tuomat liiketoimintamahdollisuu-

omaa toimistoa. Myös suomalais-

Esimerkiksi Väinö Korpinen Oy:n

myös varsin rankka, vaatien aikaa

det ovat kiinnostaneet suomalais-

tutkijat vuokraavat huoneita, hän

vanhusten asumisen tueksi tar-

ja rahaa. Vähätellä ei sovi myös-

yrityksiä jo vuosia, samoin ovat ja-

kertoo.

koitetut kylpyhuonekalusteet ovat

kään kielimuuria, jonka kohtaa eri-

käyneet Japanissa kaupaksi jo vuo-

tyisesti iäkkäiden, perheyritysten

sia.

johdossa vaikuttavien japanilais-

panilaiset olleet kiinnostuneita ta-

Keskuksen toimialaa on laajen-

vastamme järjestään vanhusten

nettu, ja nyt vanhusten lisäksi pu-

asumis- ja hoivapalveluita. Vuonna

hutaan ikäryhmästä 55+.

edelleen kova juttu.

Kiinnostuneita ollaan myös ter-

jakelutie, joka hilaa hintoja ylös.

ten kanssa.

2002 Sendain-kaupunkiin valmis-

– Näin mukaan pääsee laajempi

veyttä edistävästä toiminnasta,

Immanen-Pöyry kannustaa hy-

tui ikääntyvän väestön palveluihin

joukko suomalaisia asiantuntijoi-

kuten sauvakävelystä. Sendaissa

vinvointialan yrityksiä katsomaan

erikoistunut hyvinvointikeskus Fin-

ta ja yrityksiä, joiden aktivointi on

perustettu sauvakävely-yhdistys

Japani-kortin.

nish Wellbeing Center.

yksi tavoitteistani, vuoden komen-

tarjoaa mahdollisuuden lajin har-

– Jos vain tuote on sopiva maan

nukselle Sendaihin lähtenyt Imma-

rastamiseen ja järjestää sauvakä-

palvelujärjestelmään, löytyy Japa-

nen-Pöyry kertoo.

velytapahtumia. Toiminta on nope-

nista markkinoita varmasti. Japani-

asti levinnyt ympäri Japania.

laisen kumppanuuden myötä laa-

Sendaissa toimii myös tutkimus- ja kehitysyksikkö, jonka johtajaksi on vastikään nimitetty Jutta Immanen-Pöyry.

Ikääntyville suunnitellut lan-

Maasta kiinnostuneiden on teh-

jennus Kiinan, Taiwanin tai Korean

– Yksikkömme tarjoaa yrityksil-

gattomat ratkaisut ovat elektro-

tävä kotiläksynsä huolella. Yllätyk-

miljoonamarkkinoille on sekin rea-

le mahdollisuuden tehdä esimer-

niikkaa rakastavassa Japanissa

senä saattaa tulla moniportainen

listinen mahdollisuus. MN

Finpro inFront 32

Intohimoa, rohkeutta ja vähemmän kontrollia!

Finpron jäsenet tulevaisuuden menestystekijöiden jäljillä.

Finpron kevätkokouksessa 15.4. jäsenistön edustajat, Finprofessionals Clubilaiset, käärivät hihat ja ruotivat teemaa ”Vähemmän kontrollia, enemmän rohkeutta” – mitä se tarkoittaa kansainvälisen liiketoimintamenestyksen rakentamisessa? Jäsenet pohtivat teemaa johtajuuden, päätöksenteon ja rahoituksen näkökulmista. Pienryhmäkeskusteluissa tehtiin muun muassa seuraavia havaintoja...

Rahoitus

Keskustelunavauksia Lepakko-vaikuttajayhteisöltä jäsenille

”Johtajan on oltava

nioriosaajien kokemuksen

kiinnostava, jotta häntä

hyödyntäminen yritysten

kkunnioitetaan. Pitää uskal-

neuvonantajina olisi hieno

Finpron jäsenistö on mukana keskustelussa, jonka avaukset syntyvät Lepakko-vaikuttajayhteisön toimesta. Tänä keväänä toimintansa aloittanut Lepakko-ryhmä on Finpron kokoama vaikuttajayhteisö, jonka tavoitteena on näkemyksillään ravistella suomalaista elinkeinoelämää ja tuoda uusia ajatuksia sen kehittämiseen.

Vuorineuvos Kari Neilimo toimii yrityselämän ja valtiovallan edustajista koostuvan vaikuttajayhteisön puheenjohtajana.

Lepakko-vaikuttajayhteisö kokoontuu pari kertaa vuodessa. Työn tuloksena syntyvistä kannanotoista keskustellaan Finpron jäsenkokouksissa.

Finpron tehtävä on viedä viestejä eteen päin.

Mistä nimi Lepakko?

Idea vaikuttajayhteisöstä syntyi Finprossa, jonka toimitilat sijaitsevat entisen Lepakon tontilla.

Finprossa halutaan myös viestiä, että uuden löytämiseen ja menestykseen vaaditaan, lepakkojen tavoin, signaalitiedon tulkin-

ta taa heittäytyä, ja antaa it-

juttu. ”

taa.

Johtajuus

Päätöksenteko

”Pirstaloitunut rahoitus

”Strategian pitää olla sel-

”Verotuksen ja rahoi-

tulisi ohjata isommiksi vir-

vä, mutta johtajalla pitää

tuksen tulisi tukea rohkei-

roiksi. Fokusoidumpia

olla uskallusta muut-

ta päätöksiä.”

rahoitusratkaisuja!”

taa sitä tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Strategia-

”Katse on suunnattava tu-

”Suomalaiset yritykset läh-

prosessia pitäisi ajatella

levaisuuteen, sen sijaan

tevät ulkomaille usein tulo-

uudella tavalla; on oltava

että pysyttäisiin tiukasti

rahoituksen turvin. Onko

valmis myös epäon-

kvartaaliajattelussa. Roh-

rahoitusta vaikea saada,

nistumaan ja ottamaan

keutta ratkaista asiakkai-

vai puuttuvatko korke-

riskejä.”

den tulevia ongelmia uusis-

at tavoitteet?”

sa kulttuuriympäristöissä.” ”Kontrollin merkitys vähenee, sillä nuoret eivät

”Kansainvälinen, kulttuu-

siedä kontrollia samoin

rilähtöinen verkostoitu-

kuin vielä vuosikymmen

minen on tärkeää jo nuo-

sitten. Työt tulevat silti

resta pitäen. Työelämän

tehtyä.”

ulkopuolella olevat töihin ja maailmalle. Esimerkiksi se-

ses sestään jotakin.”

Käy sinäkin jättämässä oma kommenttisi aiheesta jäsenextranetin blogiin! www.finpro.fi/finprofessionalsclub

Uudessa juttusarjassa finprolainen maailmalta kuvaa elämäänsä viikon ajan.

Kamera kiertää > Shanghai, Kiina Finpron Expo-organisaation viestintäpäällikkö Wei Zhou elää kiireistä aikaa maailmannäyttelyn startattua toukokuun alussa.

Pyysimme Weitä tarttumaan kameraan ja kertomaan kuvin elämästään ja työstään Shanghaissa.

Kaupunki Shanghain keskustassa ovat rinta rinnan vanhat asuinalueet ja pilvenpiirtäjät luksusmerkkejä myyvine ostoskeskuksineen. Wein asunnon läheltä löytyvät kummatkin maailmat.

– Keskustassa on vielä perinteisiä kapeita katuja ja perheitä, jotka ovat asuneet siellä sukupolvien ajan, Wei kertoo.

Finpro inFront 34

Wei Suomen Kirnu-paviljongin katolla ennen Expon avautumista.

Kirnun sisäpihaa maalataan.

1.

Työ Lehden ilmestyessä Shanghain Expo-toimisto on jo muuttanut Kirnuun, ja toukokuun alusta on päällä ollut täysi pyöritys. Expon parissa työskentelee vajaa 200 henkilöä.

– Suuri ponnistus on ollut muun muassa avajaisseremonian suunnittelu ja toteutus, Wei kertoo työstään.

Finprolla Wei on työskennellyt jo ennen Expopestiään, vuosina 95-97. Silloin ensimmäisten joukossa juuri perustetussa Shanghain toimistossa. Expoprojektissa Wei aloitti vuonna 2007.

2.

3.

Kaupunki on käynyt läpi mittavan kasvojenkohotuksen Expon alla. (kuva 1) – Tätä voisi verrata Pekingin ponnisteluihin ennen olympialaisia. Myös viheralueita on lisätty ja ilmanlaatu on parantunut, Wei kiittelee.

– Kuvassa maailmannäyttelyn pääkomissaari Pertti Huitu briiffaa kiinalaista journalistia. Media on osoittanut kiinnostusta Suomea kohtaan enenevässä määrin, ja saamme yhä enemmän haastattelupyyntöjä. Kuva on otettu rakennuksessa, jossa sijaitsevat FinChin, Finpron ja Tekesin toimistotilat. (kuva 2) Expon seitsemän neliökilometrin alueella hyrrää yhteensä 4 000 uutuuttaan hohtavaa taksia.

– Ihmiset vierastivat aluksi perinteisistä takseista poikkeavaa ulkoasua, Wei kertoo. (kuva 3)

Suomen Expo-oppaita ja hallintoa.

Koti Wei asuu ranskalaisessa kaupunginosassa, French Concession -alueella, joka oli aikoinaan yksi Shanghain huvittelukeskuksista. Alueella on yhä satoja hyvin säilyneitä, eurooppalaistyylisiä huviloita ja paljon ravintoloita.

– Tykkään tästä kaupunginosasta eniten, ehkä siksikin, että asuin täällä myös lapsena. Minulle tämä edustaa aitoa Shanghaita. (kuva 4) Weillä on kaksi lasta, pian 10 vuotta täyttävä poika ja 6-vuotias tytär. Wein kiinalainen mies asuu tällä hetkellä Suomessa. (kuva 5) Keittiön pöytään päässyt Unikko-liina kielii pitkästä suhteesta Suomeen: 17 vuotta Suomessa asunut Wei tuli maahan opiskelemaan vuonna -92. (kuva 6) – Suomesta mukaan pitää tuoda, lasten pyynnöstä, myös ruisleipää ja suomalaista juustoa.

4.

5.

6.

Finpro inFront 35