Lukema 1 2010 by Otavamedia asiakasviestintä

01: 2010

03: Älykäs sähköverkko 08: Etämittauksesta kaikki hyöty irti

Mitox Oy:n sidosryhmälehti

04: 10:

Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:

"Etämittaus on yhtiömme suurin verkostoinvestointi"

Energiateollisuuden Elina Lehtomäki:

"Energian tuntimittaussuosituksesta laaja paketti"

PÄÄKIRJOITUS /

Kuva | Seppo Saarentola

Vauhti kiihtyy

Mittausasetus velvoittaa verkonhaltijat varustamaan vähintään % käyttöpaikoista tuntimittauslaitteistolla vuoteen mennessä.

80 2014

Mitoxin etäluettavien mittareiden määrä kasvoi viime vuonna kappaleella. Vuoden aikana asennettiin noin etäluettavaa sähkömittaria ja noin kaukolämpömittaria.

107 000 105 000 2 000 20

Euroopassa seuraavan vuoden sähköverkon investointitarve on noin miljardia euroa.

ENERGIA-ALALLA eletään voimakasta kehittymisen aikaa etenkin energiantuotannon ja mittaamisen alueilla. Juuri nyt alalla avautuu maailmanlaajuisesti merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja Suomella puolestaan on hyvät valmiudet viedä maailmalle korkeaa osaamistaan. Älykkäät sähköverkot nousivat keskiöön viime vuoden mittaan, ja ideoita energiaverkkojen ja informaatioteknologian yhdistämisestä kehitetään parhaillaan yhä monipuolisemmiksi palveluiksi. MITOX SEURAA alan kehitystä tiiviisti ja on osaltaan mukana tuomassa uusia energianmittauspalveluja markkinoille. Taustallamme on iso energiayritys, ja uskallamme sanoa, että tunnemme asiakkaan maailman hyvin. Tällä hetkellä Suomessa rakennetaan pääasiassa uutta energiamittauksen infrastruktuuria, mutta nopeimmilla käynnissä on jo mittaustietojen monipuolinen hyödyntäminen uusine innovaatioineen ja käyttötarkoituksineen. KOVA NOSTE sai aikaan Mitoxin historian parhaan liiketoimintatuloksen viime vuonna. Myös kuluva vuosi näyttää suotuisalta: Energiamittaukseen ja etäluentaan liittyvä kysyntä turvaa alan täystyöllisyyden. Myös vastuu on iso, sillä nyt asennetaan pysyvää laitekantaa ja mietitään yhteisvoimin asiakaskohtaisia pitkän tähtäimen sovellusmahdollisuuksia. Laitevalmistajien skaala on laaja, mutta valmistajaan sitoutumattomana voimme aina vapaasti hakea asiakkaan kannalta parhaan ratkaisun. LUKEMA-LEHTI on nyt uudistuneena kädessäsi. Toivon mukaan tavoitamme lukijamme entistä kiinnostavimmilla jutuilla ja selkeämmällä ulkoasulla. Lukijapalautetta aiomme kysyä vielä kevään mittaan. Jos älykkäät sähköverkot kiinnostavat, vilkaise viereiselle sivulle! Uusin asiakasprojektimme puolestaan löytyy seuraavalta aukeamalta. Hyviä lukuhetkiä ja energistä kesää! Lassi Metsälä toimitusjohtaja

436

2 ⁄ LUKEMA

LUKEMA 01.2010 Mitox Oy:n sidosryhmälehti Päätoimittaja Suvi Salmevaara Toimituskunta Martti Heinänen, Antti Oksanen, Ville Rasimus ja Heli Kuusisto Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy/Viestintätoimisto Sanakunta Paino Edita Prima Oy Kannen kuva Johanna Kokkola Lehteä koskevat palautteet ja osoitteenmuutokset Suvi Salmevaara, suvi.salmevaara@mitox.fi

/ AJAN TASAUS

istä asioista puhutaan juuri nyt älykkäiden sähköverkkojen yhteydessä? Mitä kysymyksiä tulee ratkaistavaksi seuraavaksi? Näkyvin kansainvälinen keskustelu liittyy energiamurrokseen, jossa yksisuuntainen energiajärjestelmä muuttuu monisuuntaiseksi. Pääajuri älyverkkojen kehittämisessä on ilmastopäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Nyt suunnitellaan uusia liiketoimintamalleja tulevan monisuuntaisen järjestelmän päälle sekä seurataan kansainvälisiä ja kansallisia poliittisia energiapäätöksiä. Analogia historiasta löytyy internetin kehitystilanteesta 90-luvulta – nyt kehitteillä on siis uusi ”Energian Internet”.1

itä konkreettista hyötyä älykäs sähköverkko tuo a. sähkönjakeluyhtiölle? Se mahdollistaa verkkoinvestointien korkeamman hyötyasteen eli verkon tasaisempi ohjattu "älykuormitus" mahdollistaa sähköverkosta saatavan optimaalisen hyödyn. Eurelectric arvioi, että Euroopassa seuraavan 20 vuoden sähköverkon investointitarve on noin 436 miljardia euroa, joten on elintärkeää hyödyntää resursseja tehokkaasti. b. isolle teollisuusyritykselle? Energian merkitys kasvaa entisestään, kun koko energiajärjestelmää kehitetään vähäpäästöisemmäksi ja samalla kustannukset lisääntyvät. Isot energia-asiakkaat voivat säästää merkittävästi pelkästään kiinnittämällä huomiota energiankäyttönsä ajankohtaan. Älykäs sähköverkko luo alustan markkinoille, jossa energiaketjun eri toimijat saavat etua energiajärjestelmän paremmasta hyötykäytöstä olemalla itse aktiivisia. c. asunto-osakeyhtiölle? Automaatio ja monisuuntainen tiedonvaihto luovat energiatehokkuutta, josta on taloudellista etua koko yhtiölle. Toinen selkeä hyöty saadaan asukkaille tarjotuista palveluista. Esimerkiksi taloyhtiön tiedonsiirtojärjestelmä voidaan rakentaa palvelemaan sekä internet-yhteyksiä että sähköver-

kon tiedonsiirtoa ja näin vältetään tuplainvestointi. Älykäs sähköverkko mahdollistaa taloyhtiön asukkaille tulevaisuudessa myös taloudellisesti sopivia latausaikoja hyödyntävän sähköautojen latauspisteen.

Teksti | Jussi Palola / Anneli Frantti Kuva | Arto Wiikari

issä vaiheessa asiakkaiden älykkään mittaroinnin kehittäminen on? Onko työllä tarkka aikataulu? Perusratkaisut on laajalti jo asennettu. Suomessa todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen siirrytään viimeistään vuonna 2013. Uusien lisäpalveluiden kehittäminen ja pilotointi on nyt erittäin ajankohtaista, kun valmistaudutaan esimerkiksi sähköautojen tuloon. Huomiona maailmalta kerrottakoon, että esimerkiksi Google on perustanut energiayritys Google Energyn, joka pääleipälaji liittyy älykkäisiin sähköverkkoihin ja uusiutuvaan energiaan. Älykkäiden sähköverkkojen luomalle alustalle syntyy nyt uusi palvelusektori, jonka liiketoiminnallinen merkitys on pelkästään Euroopassa miljardiluokassa.

ielä globaalin tason kysymys. Mitä älykkään sähköverkon avulla on tehtävissä kestävän kehityksen edistämiseksi? Tulevaisuudessa asiakkaat voivat liittää älykkääseen sähköverkkoon omia tuuli- ja aurinkovoimaloitaan. Energiatuotanto vaihtelee siis tuulen ja auringonpaisteen mukaan, mikä on lisähaaste. Älykäs energiajärjestelmä mahdollistaa vaihtelevaan tuotantotilanteeseen sopeutumisen markkinaehtoisesti. Esimerkiksi sähköautojen akkuja voidaan ladata silloin, kun tuulee, ja näin tasapainottaa energiajärjestelmää. Älykkäät sähköverkot edistävät merkittävästi hiilivapaata energiajärjestelmää. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta asia etenee, sillä energiaja tietojärjestelmien integraatio älyverkoiksi mahdollistaa energiahyvinvointia kestävän kehityksen ehdoilla. 

Asiantuntijana tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola Helsingin Energiasta

Missä mennään, älykäs sähköverkko? Älykäs sähköverkko yhdistää energiaverkot informaatioteknologiaan. Tuloksena syntyy sovelluksia sähkömarkkinoiden toimivuuden tehostamiseen, energiatehokkuuden kasvattamiseen ja tehokkaaseen energiamittaustiedon keruuseen.

Älykkäiden sähköverkkojen luomalle alustalle syntyy uusi palvelusektori, jonka liiketoiminnallinen merkitys on pelkästään Euroopassa miljardiluokkaa.”

ASIAKKAANA / PKSS Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Arto Gylén (vas.) ja palvelupäällikkö Raimo Toivanen ovat tehneet jo pitkän prosessin ennen kuin yhtään mittaria on ehditty asentaa. Hyvä pohjatyö ja valmistautuminen takaavat miesten mukaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Massa-asennusten hyvä eteneminen edellyttää, että asennusten aikana ei tarvita enää muutoksia suunnitteluun eikä ennalta testattuun järjestelmään."

4 ⁄ LUKEMA

Tarkka suunnittelu takaa toimivan ratkaisun Koko projektin suunnittelu etukäteen on avainasemassa, kun Mitox yhteistyössä PKS Sähkönsiirto Oy:n (PKSS) kanssa asentaa Pohjois-Karjalaan 81 000 etäluentamittaria ja siirtyy mittauspalvelussa aivan uudelle aikakaudelle. Teksti | Tapani Mylly Kuvat | Johanna Kokkola, Juhani Eskelinen

ASIAKKAANA / PKSS

Vanhat mittarit vaihdetaan vuoden 2011 aikana uusiin etäluettaviin laitteisiin.

– Aikaisemmin sähkönkäyttöpaikoistamme kerättiin mittarilukemia satatuhatta vuodessa, nyt tuntienergiatietoja tulee kaksi miljoonaa joka päivä. Tämä vaatii luotettavuutta niin Mitoxin palveluilta kuin myös meidän prosesseiltamme, sanoo PKSS:n palvelupäällikkö Raimo Toivanen. Toivanen ja PKSS:n toimitusjohtaja Arto Gylén kertovat, että viime vuonna alkanut projekti on yhtiön suurin yksittäinen verkostoinvestointi. – Taustalla on tietysti halu tarjota asiakkaillemme parasta mahdollista ja myös uudenlaista palvelua. Vuosi sitten voimaan tullut valtioneuvoston asetus määrittää minimivaatimukset etäluennalle ja raamit aikataululle, sanoo Gylen.

Vertailussa useita vaihtoehtoja PKSS ostaa Mitoxilta kokonaispalvelun, johon sisältyy mittarien asennuksen lisäksi lukemien tuottaminen, laitteiston ylläpito ja huolto kymmenen vuoden ajan. Mitoxiin PKSS:llä päädyttiin tarjouskilpailun perusteella. – Meillä oli toki ihan loppusuorallekin useita vaihtoehtoja, joita sitten vertailimme keskenään, sanoo Gylén. Gylén kertoo myös, että Mitoxin vahvuuksiksi nähtiin tekninen ratkaisu ja kyky toimittaa vaatimusten mukainen mittauspalvelu. – Näemme, että Mitoxilla on vankkaa osaamista mittauspalveluista ja saamme heidän kanssaan aikaan hyvän yhteistyön, jatkaa Gylén.

Raimo Toivanen arveleekin, että näin isossa projektissa luottamus ja toimiva yhteistyö auttavat vastaan tulevien haasteiden yli. – Tietysti vastaan tulee haasteita, mutta uskon vahvasti, että pystymme ratkaisemaan ne yhdessä. Erityisen tärkeä vaihe meillä alkaa kesäkuussa, kun alamme käytännössä toteuttaa nyt suunniteltavaa järjestelmää. On tärkeää, että kaikki toimii luotettavasti ennen varsinaisten massa-asennusten alkua. Massa-asennusten hyvä eteneminen edellyttää, että asennusten aikana ei tarvita enää muutoksia suunnitteluun ja ennalta testattuun järjestelmään, painottaa Toivanen.

Tavoitteena energiansäästö Etäluentalaitteistosta saatava valtava tietomäärä käsitellään niin, että loppukäyttäjä saa mahdollisimman tarkkaa tietoa sähkönkulutuksestaan. – Viime kädessä pyrkimyksenä on se, että kuluttaja näkee lähes reaaliajassa, miten hänen toimensa vaikuttavat sähkönkulutukseen, kertoo Arto Gylén. Raimo Toivanen paljastaa, että jos muutos aikaisempaan on kuluttajalle iso, vaikuttaa etäluentaprojekti suoraan myös PKSS:n omiin toimintamalleihin. – Uutta tietoa täytyy oppia käyttämään. Moni välivaihe jää pois, kun saamme jatkossa esimerkiksi sopimusten muutoksissa tarkan tiedon sähkönkulutuksesta heti käyttöömme, sanoo Toivanen. 

PROJEKTIN VAIHEET

2009

Tammikuu Selvitykset tarpeista ja tavoitteista. Tahtotilan kirjaaminen.

6 ⁄ LUKEMA

Heinäkuu 2009 Tarjouspyynnöt toimittajilta.

Syksy 2009 Tarjousten vertaileminen ja sopimusneuvottelut

2010

Maaliskuu Sopimuksen allekirjoittaminen.

Maaliskuu 2010 Suunnitteluvaihe. Yksityiskohtaisen suunnitelman tekeminen ratkaisun toteuttamisesta.

itox toteuttaa Pohjois-Karjalan etäluentajärjestelmän Kamstrupin laitteilla. Kamstrup valikoitui yhteistyökumppaniksi tarkan harkinnan perusteella. – Vertailemme aina projektikohtaisesti sitä, mikä laite sopii parhaiten mihinkin verkkoon. Hyviä toimittajia on useita ja tarkastelimme nytkin lähes kaikkien Suomessa toimivien alan yritysten laitteiden mahdollisuuksia, kertoo Mitoxin myyntipäällikkö Ville Rasimus. Rasimus kertoo, että Kamstrupiin päädyttiin tällä kertaa heille varatun radiotaajuuden ja järeän keskitinteknologian takia. – Laitteissa on aikaisempaa suurempi lähetysteho, joten tiedon siirto on varmaa ja tehokasta. Lähetystehoa tarvitaan, kun etäisyydet Pohjois-Karjalassa ovat pitkiä. Nyt saamme tehokkaasti koottua tiedot mittalaitteista keskittimille lähes pelkästään Kamstrupin oman radioverkon kautta, vakuuttaa Rasimus.

Paras laite tapauskohtaisesti

Kamstrup • Energiamittareiden järjestelmäratkaisujen toimittaja. • Pääkonttori sijaitsee Tanskassa, Skanderborgin kaupungin lähellä. • Työntekijöitä yli 700. • Perustettu vuonna 1946, perheyritys vuoteen 1990 saakka. • Koko ryhmän liikevaihto 129 miljoonaa euroa.

“

Hyviä toimittajia on useita ja tarkastelimme nytkin lähes kaikkien Suomessa toimivien alan yritysten laitteiden mahdollisuuksia."

Kesäkuu 2010 Palvelun käyttöönottovaihe. Uuden järjestelmän integrointi, pilottiasennukset ja testaukset.

2011

Huhtikuu Massa-asennusvaihe. Aikaisemmassa vaiheessa muodostetun järjestelmän kopiointi. Uuden järjestelmän käyttöönotto.

TEEMANA tietokantojen integraatio

Lukeman ensi numerossa:

Kun energiayhtiön asiakastietojärjestelmä ja mittaustietokanta integroidaan, saadaan sähkön laskutusta automatisoitua. Tämä helpottaa ja nopeuttaa energiayhtiöiden työtä ja parantaa asiakaspalvelua.

Tieto eri järjestelmistä yhteen

etäluennan laadunhallinta Aloitamme syksyn Lukema-lehdessä juttusarjan etäluennan laadunhallinnasta. Etäluenta koostuu monesta järjestelmästä, joiden pitää toimia saumattomasti yhdessä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Miten Mitoxilla hallitaan etäluennan kasvavia vaatimuksia? Lue lisää syksyn lehdestä!

Teksti | Päivi Brink Kuvat | Juhani Eskelinen, Shutterstock

– Meidän asiakkaamme ovat pääosin energiayhtiöitä, joilla on erilaisia sähkömittareita ja kullakin omiin käyttötarkoituksiinsa parhaiten soveltuvat järjestelmät. Mitoxin tehtävänä on tarjota palveluja, joilla etäluettavien mittarien lukemat saadaan päivittäin hyödynnettyä asiakkaamme eri järjestelmissä. Roolimme on kerätä ja käsitellä mittaustietoa asiakkaan toiveiden mukaisesti, järjestelmäinsinööri Tuomo Kuosmanen selvittää. Etäluettavien mittarien ja keskitetyn mittaustietojärjestelmän myötä mittarinlukijoiden työmäärä ja liikkuminen paikasta toiseen vähenee merkittävästi. Samalla myös ympäristön kuormitus pienenee. – Jatkossa asiakkaan luona käydään pääasiassa vain uusien sähkönkäyttöpaikkojen mittaroinnin tai mittarin vaihdon vuoksi. Myös vaihtoihin liittyvä tiedonsiirto helpottuu. Tarkempi mittaustieto ja tehokas tiedonsiirto helpottavat myös verkkoyhtiöiden verkonsuunnittelua ja nopeuttavat sähkönjakelun häiriöiden selvittämistä.

Lasku kulutuksen mukaan Kuluttajaa laskutetaan arvion sijaan vain kulutetusta sähköstä, joten laskutus on asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen. Näin vältytään myös kohtuuttomilta hyvitys- ja lisäveloituksilta. Asiakas pääsee myös seuraamaan tarkemmin sähkönkulutustaan, jopa tuntitasolla. – Sähköä mitataan kuluttajan kiinteistössä ja mittari luetaan etäyhteyden kaut-

8 ⁄ LUKEMA

ta. Tiedot siirtyvät mittaustietokantaan ja sen mukaan laskutetaan asiakasta. Kun asiakastietokanta ja mittaustietokanta integroidaan, laskut lähtevät asiakkaille täysin automaattisesti sovituin väliajoin. Muuttaessaan asukas saa nopeasti vaihdettua sopimuksensa puhelinsoitolla uuteen osoitteeseen, eikä asentajan tarvitse käydä kiinteistössä sopimusmuutosten yhteydessä. Sähköt saadaan kytkettyä päälle ja pois parhaimmillaan jopa 20 sekunnissa. – Uudet mittarit ja tiedonsiirto tekevät mahdolliseksi myös tarkemman sähkön laadun seurannan. Verkkoyhtiö ja sen asiakkaat saavat tarkempaa tietoa muun muassa sähkönkeskeytyksistä ja jännitteen laadusta.

Taselaskennan avuksi Sähkömarkkinat hyötyvät nopeasta ja täsmällisestä tiedonkulusta. Taselaskenta on edellytyksenä sille, että sähkön kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa, ja sähkönmyyjät vastaavat myymästään sähköstä. Tätä varten toimitetaan kulutustiedot sekä myyjittäin Fingridille että kullekin sähkönmyyjälle. – Mitä kattavammin sähkönkäyttöpaikat ovat etäluennassa ja mitä nopeammin tieto siirtyy eri osapuolille, sitä paremmin sähkömarkkinat toimivat. Sähköverkkoyhtiöiden suurimpien asiakkaiden mittausarvot rekisteröidään tunneittain ja tiedot saadaan integraation myötä parhaimmillaan tunneittain myös siirrettyä muihin järjestelmiin, Kuosmanen kertoo. 

/ KAVERI

Hokkarit vaihtuvat mittareihin Teksti | Päivi Brink Kuva | Seppo Saarentola

Kaukolämpömittariasentaja Sami Lähdeaho palasi juuri Norjasta, missä hän pelasi kakkosdivisioonassa jääkiekkoa puoli vuotta. Vaikka vaihtelu virkisti, hän palasi mielellään tuttujen työkavereiden seuraan Mitoxille.

anha pelikaveri teki kiinnostavan ehdotuksen Lähdeaholle: norjalainen Nes IK -jääkiekkojoukkue oli valmis palkkaamaan kolme suomalaispelaajaa vahvistaakseen joukkuettaan. Pelikaveri oli itse lähdössä ja toivoi tuttua seuraa. Lähdeaho pelasi juniorina IFK:ssa ja myöhemmin ykkös- ja kakkosdivisioonissa Suomi-sarjaa. – Kiinnostuin heti tarjouksesta ja sain järjestettyä työnkin puolesta palkattoman vapaan. Nes IK on Årnesista, joka sijaitsee 50 km:n päässä Oslosta. Joukkue on pieni, mutta sillä on oma jäähalli. Kaikki sujui tosi hyvin ja olen tyytyväinen, että lähdin. Saimme joukkueen suomalaiselta valmentajalta neuvoja sopimusvaiheessa ja sopimuksesta pidettiin kiinni. Paluu tuttuihin tehtäviin Mitoxilla tuntuu kuitenkin mukavalta. – Eniten kaipasin työkavereita ja hekin kuulemma minua. Meillä on hyvä porukka. Työ on itsenäistä, kun kierrämme kiinteistöstä toiseen, mutta tapaamme toisiamme aamukahvilla ja lounaalla. Monesti otamme vielä löylyt Mitoxin saunassa päivän päätteeksi. Juttelemme päivän tapahtumista ja tieto kulkee hyvin porukan kesken. Lähdeaho on ollut alalla pitkään. Hän meni "Mittikselle" töihin vuonna 1997. Tekniikan

[Nimi] Sami Lähdeaho [Toimenkuva] Kaukolämpömittariasentaja [Ikä] 34 [Asuu] Helsingissä [Perhe] 10-vuotias poika

Tekniikan kehitys pitää mielenkiintoa yllä." kehitys pitää mielenkiintoa yllä, samoin erilaiset projektiluontoiset tehtävät. – Luentajärjestelmät kiinnostavat paljon. Olen opiskellut työn ohessa ja valmistun pian työteknikoksi. Vastuullisten tehtävien myötä työstä tulee kiinnostavaa. 

VIRRASSA

Avain täsmälliseen tuntimittaukseen Energiateollisuus ry valmistelee Energian tuntimittaus -suositusta, joka pureutuu sähkön tuntimittaukseen aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Teksti | Minna Vänskä Kuva | Samuli Ronkanen

Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Elina Lehtomäki on tuttu luennoitsija mm. Mitoxin Energiamittauspäivässä.

Laatua ja toimintavarmuutta tiedonvälitykseen Uudessa Energian tuntimittaus -suosituksessa pureudutaan erityisesti mittaustietojen käsittelyyn ja hallintaan sekä laadun varmistamiseen. Vanha suositus määritteli mittarin ominaisuuksia ja tiedonsiirtoyhteyttä, mutta siitä puuttui kokonaan tiedonvälitysjärjestelmiin liittyvä ohjeistus. Uusi suositus määrittelee siis myös menettelytavat, joilla tuntimittaustiedot välitetään verkonhaltijalta myyjälle. Toimialalle määritellään yhteiset statukset eli jokainen mittarilta saatu tuntitieto määritetään. – Tieto voi olla ”ok”, ”puuttuva”, ”epävarma” tai ”arvioitu”. Myyjä arvioi statuksen perusteella, miten luotettava tieto on, ET:n sähköverkkoasiantuntija Elina Lehtomäki selventää. 

10 ⁄ LUKEMA

Energiateollisuus ry (ET) oli mukana laatimassa edellistä Sähkökaupan mittaus ja tiedonvälitys -suositusta, joka on vuodelta 2005. Siinä keskityttiin varsinaiseen mittalaitteeseen, sen ominaisuuksiin ja kytkentään sekä tiedonsiirtoyhteyteen. Nyt laaditaan uutta Energian tuntimittaus -suositusta, jossa vanhan suosituksen asiat määritellään entistä yksityiskohtaisemmin. Uusi suositus ohjeistaa tarkasti myös mittaustietojen hallintaa ja käsittelyä sekä tiedonsiirtoa verkonhaltijoilta myyjille. – Tämä on varsin laaja paketti, näin laajasti tuntimittausta ei ole aikaisemmassa suosituksessa käsitelty, kuvailee ET:n sähköverkkoasiantuntija Elina Lehtomäki. Uuden suosituksen perustana on Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 03/2009, joka tunnetaan ”mittausasetuksena”. Suositus antaa yksityiskohtaisia käytännön menettelyohjeita, miten asetuksen velvoitteet voidaan täyttää. Tarkoituksena ei ole antaa lainsäädäntöä tiukempia velvoitteita.

Valmista kesään mennessä Suuri määrä energian mittaukseen liittyviä hankintoja on päätetty tai ollaan juuri päättämässä. Miten uusi suositus vaikuttaa näihin? – Se vaikuttaa lähinnä järjestelmäpuolelle eli mittaustiedon hallintaan ja tietojenvälitysjärjestelmiin. Toistaiseksi määrittelemättömän siirtymäajan päätteeksi voi tulla päivitystarpeita. Sen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa jo asennettuihin mittalaitteisiin, Lehtomäki rauhoittelee.

Uuden suosituksen laatimisessa huomioidaan myös valmisteilla oleva EU:n mittauslaitedirektiiviin perustuva mittauslaitelaki. Sen myötä on myös todennäköistä, että mittauslaitteiden käytönaikaisesta tarkastamisesta annetaan myöhemmin erillinen asetus. Suositusta laativassa työryhmässä ovat mukana ET:n kahdeksan jäsenyhtiön lisäksi ET:n sähköverkon ja sähkökaupan asiantuntijat. Laitevalmistajien ja tiedonvälityspalve-

Uusi suositus ohjeistaa tarkasti myös mittaustietojen hallintaa ja käsittelyä."

luja toimittavia tahojen näkemyksiä kuullaan laadinnan aikana. Suosituksen lopullinen versio lähetetään kommentointikierrokselle vielä kevään aikana. Tavoitteena on, että uusi suositus valmistuu kesällä. Lehtomäen mukaan uuden suosituksen laatiminen on ollut haasteellista. – Tuntimittaus on melko uusi asia ja erityisesti tuntimittaustietojen käsittelystä ja välittämisestä on toistaiseksi vähän kokemuksia. Mutta luotan ehdottomasti siihen, että tästä tulee vielä hyvä suositus, Lehtomäki toteaa. 

/ PIIKIT

Toim. | Anneli Frantti Kuvat | Juhani Eskelinen, Shutterstock

Uusiin tehtävii

Projektikoulutus lisää kilpailukykyä

JUKKA KASSLIN on nimitetty asiakkuuspäälliköksi. Kasslin keskittyy jatkossa enemmän kiinteistöasiakkuuksiin sekä asiakaslähtöisten tuotteiden myyntiin ja kehittämiseen.

– Kaukoluettava mittarikanta on se infra, jolle pohjalle me mitoxlaiset kehitämme uusia energiankäytön tehostamiseen ja hallintaan liittyviä palveluja. Energiatehokkaat järjestelmät tarvitsevat aina tuekseen riittävän reaaliaikaista mittaustietoa, hän tarkentaa työnsä lähtökohtia.

Mitox panostaa yhä tehokkaammin projektitoimintansa toteuttamiseen ja onnistumiseen. Tuloksellisen toiminnan takaamiseksi Mitox on kouluttanut kevään mittaan projektitehtävissä toimivia henkilöitään. – Haluamme tarjota asiakkaillemme ammattitaitoista projektiosaamista ja varmistaa, että projektit ovat toimivia kokonaisuuksia. Erityisesti huomio kiinnittyy pro-

jektin käynnistämisen tehostamiseen sekä työn suunnitteluun, kertoo Mitoxin järjestelmäpalveluiden päällikkö Jörgen Johansson. Saadut opit on nyt päivitetty Mitoxin projektikäsikirjaan, näin osaamista hyödynnetään myös jatkossa. Koulutuksen lähtökohtia selvitettiin alkuvuodesta asiakaskyselyllä ja nyt kyselyä jatketaan tulosten mittaamiseksi. Koulutuksen toteutti Mercuri International Oy.

Kantakaupunkiprojekti valmistuu

SUVI SALMEVAARA on nimitetty markkinointisuunnittelijaksi. Hänen vastuualueenaan ovat mm. Mitoxin Internet- ja intrasivustojen päivitys, Lukema-lehti, asiakastapahtumat, messut, markkinointimateriaalit, uutiskirjeet ja asiakaskyselyt.

– On mielenkiintoista tehdä markkinointia ja nähdä, miten pitkäjännitteisen työn tulokset syntyvät myöhemmin. Myös yrityksen sisäinen yhteistyö on tärkeää ajankohtaisten asioiden esille tuomiseksi.

Uusia mitoxlais

ANNA KIRKLAND ja JOHAN VIITANEN on nimitetty etäluentapalveluihin järjestelmäasiantuntijoiksi. ANSSI TÖRMÄNEN on nimitetty kaukolämmön mittariasentajaksi.

120 000 uutta etäluentamittaria Mitoxin suurprojekti, 120 000 sähkömittarin vaihtaminen etäluentamittareiksi Helsingin kantakaupungin alueella, alkaa nyt olla valmiina. Helen Sähköverkko Oy:n Kantakaupunki AMM -nimellä kulkenut etäluentahanke käynnistyi syyskesällä 2008 ja on jatkunut näihin päiviin asti. Uudet etäluentamittarit ovat olleet tuotantokäytössä asennuksesta saakka, mutta parhaillaan otetaan vielä käyttöön niiden lisäominaisuuksia. Tämän jälkeen toteutetaan kuuden kuukauden häiriötön koekäyttö. Mitox vastasi projektin käytännön toteutuksesta ja toteuttaa tilaajalle etäluentapalvelut. Älykkäät mittauslaitteistot tuottavat mittaustietoa nopeasti ja luotettavasti mit-

tareilta tietojärjestelmiin. Uuden järjestelmän toimintojen avulla Helen Sähköverkko Oy pystyy tarjoamaan asiakkailleen uusia palveluja ja tehostamaan mittaus- ja asiakaspalveluprosessejaan. – Projektiin haastetta toi se, että suuri määrä mittareita oli vaihdettava lyhyessä ajassa. Osa mittareista oli yksityisasunnoissa, joten sisäänpääsystä asuntoon piti sopia etukäteen. Yritysten kohdalla puolestaan ei ollut aina mahdollista katkaista sähköjä keskellä päivää, joten osa asennuksista oli tehtävä muina aikoina. Olemme tyytyväisiä, sillä olemme pysyneet hyvin aikataulussa ja saaneet hyvää palautetta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Hannu Saari Mitoxilta. Lähes puolet Helsingin mittareista on nyt etäluettavia. Helen Sähköverkko Oy valitsee lähiaikoina toteuttajan hankkeeseen, jossa vaihdetaan loput mittarit etäluettaviksi.

Asiantuntija mittausratkaisuissa Mitox Oy on Suomen johtavia palveluntarjoajia sähkön, kaukolämmön, veden ja kaukojäähdytyksen mittausratkaisuissa. Mittauspalvelujemme kautta seurataan yli 10 % suomalaisten sähkönkäyttäjien kulutusmittauksista ja noin 17 % kaukolämpömittauksista. www.mitox.fi

MITOX OY Postiosoite PL 469 00101 HELSINKI Käyntiosoite Parrukatu 5 00540 HELSINKI Puh. (09) 686 360 Fax. (09) 6863 6650 E-mail. mitox@mitox.fi