Xylitol News

Leaf Suomi Oy:n ksylitolitiedotuslehti 1 • 2010

den Hampuaiun ja s eksi terveyd

NEWS

Ksylitolia säännöllisesti Äiti syö ksylitolia, myös lapsi hyötyy

8

MLL:n Vanhempien ksylitolitietämys -kysely

Tutkija Marja-Liisa Laitala:

Enemmän hammastietoa vanhemmille

Uutta tietoa ksylitolin talousvaikutuksista

Haaste talkoisiin:

Myös hampaiden kunto maailman kärkeen!

4 4

Äiti syö ksylitolia, lapsella vähemmän reikiä Uutta tutkimustietoa ksylitolin pitkäaikaisvaikutuksista

7

Äiti–lapsi-tutkimus pähkinänkuoressa Yhteiset pelisäännöt kuntien terveystarkastuksiin

8 9

MLL selvitti vanhempien hammastietämystä Reikiä nolla! ei enää toteudu Tuoteuutiset

Viestit kertovat kuitenkin, että me suomalaiset olemme alkaneet laiminlyödä hampaidemme itsehoitoa.

Suomalaiset harjaavat hampaitaan laiskemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Se näkyy hampaiden terveyden huonontumisena.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta ensimmäisen hammasterveyteen liittyvän ksylitolitutkimuksen julkaisemisesta. Ksylitolin merkitys yhtenä välineenä reikiintymisen ennaltaehkäisyssä todistetaan taas uudessa tutkimuksessa, josta kerromme laajasti tämän lehden sivuilla 4–7. Suun ja hampaiden omahoito on palkitsevaa. Itse asiassa se on helppoa ja edullista – jopa maukastakin.

Xylitol News -lehden koko toimituskunta haastaa itsensä ja kaikki lukijat lähipiireineen hymytalkoisiin: harjataan hampaat kahdesti päivässä, käytetään laadukkaita ksylitolituotteita aina aterian jälkeen, juodaan janoon raikasta vettä ja syödään säännöllisesti liian usein toistuvaa napostelua välttäen.

Tuloksena saamme terveet ja puhtaat hampaat sekä kauniin hymyn.

Hyvä olo tulee kuin kaupan päälle.

Terveet hampaat terveessä suussa

Iloisin ja haasteesta innostunein terveisin,

Hammaslääkäriliiton vinkit

10

Suomi on noteerattu monilla elämän osa-alueilla maailman parhaaksi maaksi: koululaisten menestys kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa ja kärkisija Newsweekin listauksessa ovat puhuttaneet kautta maailman.

Pelaa ksylipeliä Harjaa hampaat hauskasti!

Marja Piironen viestintäpäällikkö Leaf Suomi Oy

Marjatta Sandström ksylitolitiedottaja Leaf Suomi Oy

Ksylitoli-info

Pelaapalauta

ja Ksylipeli ampaidenh i s e miele oidon ja suunh et! aakkos

10

Hampaiden säännöllinen harjaaminen ja täysksylitolipurukumin käyttö auttavat hampaiden hyvinvoinnissa. Ksylitolin hammasystävällisyys tulee parhaiten esiin purukumissa ja pastillissa, sillä niitä pidetään riittävän pitkään suussa. Suositusten mukaan ksylitolituotteita tulisi käyttää aina aterian ja välipalan jälkeen. Ksylitolin suositeltava annos on 5 grammaa ksylitolia päivässä eli 1–2 Jenkki Professional -täysksylitolipurukumia 3–5 kertaa päivässä. 5–10 minuutin pureskelu riittää. Valitse ksylitolipurkka tai -pastilli, jossa on riittävästi ksylitolia ja jolla on hammaslääkäriliiton ksylitolisuositus.

Täysksylitolituotteet on makeutettu ainoastaan ksylitolilla ja ne ovat terveysvaikutteisia: ”Kokonaan ksylitolilla makeutetun purukumin on osoitettu vähentävän hampaiden plakkia. Plakin suuri määrä on karieksen kehittymisen riskitekijä lapsilla.” (EU:n pysyvä komitea)

Xylitol News on Leaf Suomi Oy:n julkaisema ksylitolitiedotuslehti. Päätoimittajat: Marjatta Sandström & Marja Piironen, Leaf Suomi Oy. Toimitus:

NEWS

Otavamedia Oy, Viestintätoimisto Sanakunta, tuottaja Minna Vänskä. Ulkoasu ja taitto: Viestintätoimisto Sanakunta, Vesa Koskelainen & Anne Kiiski.

Paino: Paino-Kaarina Oy. Paperi: Galerie Art Gloss, kannet 200 g, sisäsivut 115 g. Kannen kuva: Tommi Tuomi.

Ksylitolit netistä:

ksylitolikauppa.fi Leafin verkkokauppa on nyt kaikkien ulottuvilla Suomessa.

Lue lisää sivulta 8.

1975

Onnea

Xylitol-Jenkki!

35 v.

1988

2010 Jenkki Professional

–täysksylitolipurukumin terveysvaikutus on nyt tunnustettu koko Euroopassa.

>

Maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi on ehtinyt jo 35 vuoden ikään. Xylitol-Jenkki tuli markkinoille vuonna 1975 eli samana vuonna kuin ksylitolin hammaslääketieteellinen merkitys löydettiin Turussa.

Vuodesta 1987 lähtien kaikki Jenkit ovat olleet ksylitolipurukumeja. Jenkki Professional -tuoteperheen purukumit on makeutettu sataprosenttisesti ksylitolilla.

EU:n kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet terveysväitteen, jonka mukaan täysksylitolipurukumin on osoitettu vähentävän hammasplakkia. Hammasplakki on lasten karieksen kehittymisen kannalta yksi suurimmista riskitekijöistä.

Väitteen hyväksyntä perustuu pääosin Leaf Suomi Oy:n täysksylitolipurukumista 30 vuoden aikana teettämiin lukuisiin tutkimuksiin.

Nyt Euroopassa tiedetään se, mitä me suomalaiset olemme tienneet jo vuodesta 1975: 100-prosenttisesti ksylitolilla makeutettu Jenkki on fiksu tapa. Kun valitset purukumiksesi Jenkki Professionalin, huolehdit suusi ja koko kehosi hyvinvoinnista parhaalla mahdollisella tavalla.

www.xylitol.net: monipuolisesti lisätietoa hampaiden hoidosta ja ksylitolista, oletpa sitten hammashuollon asiantuntija tai vain kiinnostunut oman ja perheesi suun hyvinvoinnista.

1990

1993 1995

Kummallista!

Ksylitoli valmisteveron piiriin

>

Makeisveronakin tunnetun makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron uudistus kummastuttaa. Näillä näkymin vuoden 2011 alusta voimaan tulevan veron piirissä olisivat myös ksylitolituotteet, vaikka ksylitolin säännöllisen käytön on todettu edistävän

suun terveyttä. Veron ulkopuolelle jäisivät makeisten tavoin suun terveydelle haitalliset makeat keksit ja leivonnaiset sekä sokeriset vanukkaat ja jogurtit.

Miksi EU:n tasollakin terveysvaikutteiseksi tuotteeksi todettu täysksylitolipurukumikin kuuluisi veron piiriin?

Ratkaisevaa on, mihin tullinimikkeeseen tuote luokitellaan. Tullinimikkeistöön perustuva veromalli ei

mahdollista valmisteveron kohdentamista tuoteryhmässään ravintoainekoostumukseltaan erilaisiin tuotteisiin.

Näin myös ksylitolinkaltaisesta terveysvaikutteisesta tuotteesta kannettaisiin vero.

Suomen Hammaslääkäriliitto esittää, että hallitus jatkaa esityksen valmistelua, mutta ehdottaa, että vero kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin suun

terveyden kannalta haitallisiin tuotteisiin. Suun terveyden näkökulmasta selvästi paras vaihtoehto olisi sellainen vero, joka kohdistuisi ruoko- ja juurikassokeriin siitä riippumatta, millaisten tuotteiden valmistamiseen sitä on käytetty. Esimerkiksi ksylitoli jäisi tämän rajauksen ulkopuolelle. ●

Xylitol News

4

Teksti Päivi Brink Kuvat Tommi Tuomi, Suvi Elo

Äiti syö ksylitolia

Lapsella vähemmän reikiä vielä 10-vuotiaana Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan riskiryhmän lapsilla, joiden äidit syövät ksylitolia lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, esiintyy vähemmän kariesta vielä kymmenvuotiaana. Tämä vähentää paikkaustarvetta ja tuo siten myös taloudellisia säästöjä kunnille. Eniten hyötyy kuitenkin lapsi itse.

ti in syön Ksylitolä myös äidin

ä hyödytt n terveyttä. u oman su

Kuntien olisi hyvä pohtia, paljonko he ovat valmiita panostamaan lasten hampaisiin.

Y

livieskassa terveyskeskushammaslääkärinä toimivan Marja-Liisa Laitalan väitöskirjatutkimuksessa seurattiin 1990-luvun alussa syntyneiden ylivieskalaisten, alavieskalaisten ja sieviläisten lasten hampaiden reikiintymistä ja paikkaushoidon tarvetta. Osa tutkimukseen kuuluneista lapsista oli mukana dosentti Eva Söderlingin ja lääkintöneuvos Pauli Isokankaan vuonna 2000 julkaistuissa äiti–lapsi-tutkimuksissa. Aiemmassa tutkimuksessa lapsia seurattiin viisivuotiaaksi asti ja Laitalan tutkimuksessa kymmenenvuotiaaksi asti.

Laitalan tutkimus on siis seurantatutkimus aiemmalle äiti–lapsi-tutkimukselle, jonka tulokset jo osoittivat, että mutansstreptokokkitartunnat äidiltä lapselle vähenivät viisinkertaisesti ksylitolin ansiosta. Söderling ja Isokangas osoittivat, että vaikutus säilyi ainakin siihen asti, kun lapsi oli viisivuotias.

Laitalan tuoreen tutkimuksen mukaan karieksen määrä pysyi verrokkiryhmää alhaisemmalla tasolla jopa kymmeneen ikävuoteen asti.

Riskiryhmän äidit Ylivieskan äiti–lapsi-tutkimukseen osallistumisen kriteerinä oli, että äidillä piti olla syljessään runsaasti mutansstreptokokkibakteereja. Noin puolet tutkituista äideistä kuului tähän ryhmään, ja he pääsivät mukaan tutkimukseen. Heidän lapsillaan oli korkea riski saada reikiä hampaisiinsa.

– Omassa tutkimuksessani tarkastelin erityisesti hampaiden paikkaushoidon määrää ja kiinnitin huomiota myös äitien käyttämän ksylitolin kustannuksiin ja lasten karieshoidon tarpeeseen. Keräsin tiedot lasten hampaiden terveydestä ja heille tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä Ylivieskan terveyskeskuksen arkistoista, Laitala kertoo.

Tutkimuskohteena olevien lasten äidit söivät päivittäin 5–6 grammaa ksylitolia lapsen ollessa iältään 3 kk – 2 vuotta. Tämä tarkoitti kaksi palaa

Marja-Liisa Laitalan tärkeimmät tutkimustulokset:

täysksylitolipurukumia vähintään kolme kertaa päivässä.

Kun lasten paikkauskäynnit vähenevät, kunta säästää rahaa säästyneinä resursseina eli hammaslääkärin ja -hoitajien työaikana, joka voidaan suunnata esimerkiksi ikääntyvien tarpeisiin.

Pitkä seuranta ainutlaatuista Laitalan väitöskirjatutkimuksessa oli mukana yhteensä 507 lasta, joista 148 oli ollut mukana aiemmassa Ylivieskan äiti–lapsi-tutkimuksessa.

Ksylitoliryhmän verrokkiryhmien lapset kuuluivat myös riskiryhmään, näiden lasten äitien hampaita oli käsitelty joko fluori- tai klooriheksidiinilakalla.

Muut saman ikäryhmän lapset toimivat erillisenä vertailuryhmänä.

Laitalan Turun yliopistossa hyväksytyn väitöskirjatutkimuksen aineisto on ainutlaatuinen koko maailmassa. Söderlingin ja Isokankaan tutkimus oli ensimmäinen äiti–lapsi-tutkimus, joka selvitti ksylitolin vaikutusta mutansstreptokokkien siirtymiseen äidiltä lapselle ja lapsia on seurattu kymmenvuotiaiksi asti. Harvassa maassa lapset käyvät samassa paikassa tutkittavana vuosia.

– Mukana on ollut myös hyvää tuuria, kun suurin osa aiempaan tutkimukseen osallistuneista lapsista on asunut Ylivieskassa kymmenvuotiaaksi asti. Sen ansiosta olen päässyt käsiksi heidän tietoihinsa. Oli erittäin tärkeää pystyä todentamaan, että varhaislapsuudessa estetyn bakteeritartunnan vaikutus jatkuu näin pitkään. Tätä vanhemmaksi lapsia ei kannata tutkimusmielessä seurata, koska sekoittavia tekijöitä tulee liikaa maitohampaiden vaihtuessa pysyviin hampaisiin.

Tutkimuksessa huomioitiin lasten oma ksylitolin ja toisaalta sokerin käyttö ja hammashoitotottumukset, mutta niissä ei todettu eroja tutkimus- ja verrokkiryhmien välillä.

Ensimmäinen reikä myöhemmin

Marja-Liisa Laitalan tutkimus kuuluu sosiaalihammaslääketieteen alaan. Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisen pitkäaikaisvaikutuksista maitohampaiden terveyteen selvitti myös ksylitolin talousvaikutuksia. Ksylitoli tuo kunnille säästöjä, kun hammaslääkärikäynnit vähenevät.

Ksylitoliryhmä pärjäsi hienosti muihin ryhmiin verrattuna. Ksylitoliryhmässä oli enemmän lapsia,

• Riskiryhmän lapsilla, joiden äidit söivät ksylitolia lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, esiintyi vähemmän kariesta vielä 10-vuotiaana.

•”Ksylitoli-lapsilla” ensimmäinen reikä tuli kolme vuotta myöhemmin kuin vertailuryhmän lapsilla, keskimäärin 8-vuotiaana.

›››

• ”Ksylitoli-lapset” tarvitsivat vähemmän paikkaushoitoa kuin muut riskiryhmän lapset. Tästä kertyy vuosien myötä merkittäviä taloudellisia säästöjä, sillä riskiryhmään kuuluvia lapsia voi olla jopa puolet ikäryhmästä.

Xylitol News

6

6 palaa Jenkki Professio

nalia

Tutkimuskohteena olevie n lasten äidit söivät ksylito lia 5–6 grammaa joka päivä lapsen ollessa iältään 3 kk – 2 vuo tta.

Xylitol Jenkki Professional -täysksylitolipurukumissa mitattuna tämä tarkoittaa 6 pal aa päivässä, mieluiten kak si palaa kerrallaan aina syönnin jälk een.

joilla ei ollut vielä yhtään reikää hampaissaan kymmenen vuoden iässä.

Myös ensimmäisen reiän esiintymisen ajankohta oli yksi tärkeä tutkimusaihe.

Verrokkiryhmässä ensimmäinen paikkauskerta oli keskimäärin viisivuotiaana, mutta ”ksylitoli-lapsilla” vasta kahdeksanvuotiaana. Ksylitolin avulla riskiryhmään kuuluvat lapset saatiin koko ikäryhmän keskitasolle. Nämä tulokset ovat herättäneet paljon kiinnostusta ympäri maailmaa.

– On aivan eri asia, jos lapsen hampaita joudutaan paikkaamaan jo alle 5-vuotiaana kuin jos ensimmäinen paikka tehdään vasta kahdeksanvuotiaana. Pieni lapsi ei ymmärrä, mistä on kysymys, ja hän vastustaa usein hoitoa kaikin keinoin. Tämä voi tarkoittaa, että lapsen täytyy käydä hammaslääkärillä useita kertoja ennen kuin hammas saadaan paikattua.

Laitalan mukaan on mahdollista, että lapselle jää pelkotiloja ja elinikäinen inho hammaslääkärissä käyntiä kohtaan. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että jos maitohampaissa on paljon reikiä, niitä on todennäköisesti myös pysyvissä hampaissa.

– Terve hammas on aina arvokkaampi kuin paikattu, Laitala huomauttaa.

Karieksen kokonaismäärä laski Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka monta reikää lapsilla oli vuosittain, sekä karieksen kokonaismäärää kymmenenteen ikävuoteen mennessä.

Lapsilla, joiden äidit söivät ksylitolia lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, esiintyi 40 % vähemmän kariesta vielä kahdeksanvuotiaana. Ero oli yhä nähtävissä kymmenvuotiaana. Karies-

kertymä oli tutkittavilla kokonaisuutena pienempi: ”ksylitoli-lapset” kävivät vähemmän paikattavana kymmenenteen ikävuoteen mennessä kuin muut riskiryhmän lapset.

Taloudellista säästöä kunnille Laitalan tutkimus kuuluu sosiaalihammaslääketieteen alaan ja työn ohjaajina ovat toimineet sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori Pentti Alanen ja dosentti Kaisu Pienihäkkinen. Laitalan mukaan tietoisuus terveydenhuollon toimintamallien ja toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on kasvamassa.

– Terveydenhuollon panostukset suhteessa terveysvaikutuksiin kiinnostavat yhä enemmän sekä terveydenhuollon ammattilaisia että julkisen terveydenhuollon päättäjiä. Hammaslääketieteessä on toistaiseksi melko vähän terveystaloustieteen alaan kuuluvia tutkimuksia. Varsinkin karieksen ehkäisemiskeinojen kustannusvaikuttavuutta tutkittaessa tulee seuranta-ajan olla riittävän pitkä, jotta kustannuksia voidaan luotettavasti arvioida suhteessa saavutettuun terveyshyötyyn.

Laitalan tutkimus paneutuu ksylitolin syönnin lääketieteellisten vaikutusten lisäksi myös taloudellisiin vaikutuksiin.

– Omassa tutkimuksessani osoitetaan, että äideille kohdistettu, lasten karieksen ehkäisyyn käytetty panostus näkyi lasten hampaiden reikiintymisen vähenemisenä jopa kymmenen vuotta.

Tällainen omahoito, jossa äiti syö ksylitolia, ei vaadi suuria resursseja eikä vie hammaslääkärin aikaa. Se kuitenkin vähentää lasten hammaslääkärikäyntejä. Kun lasten paikkauskäynnit vähenevät, kunta säästää rahaa sääs-

tyneinä resursseina eli hammaslääkärin ja -hoitajien työaikana, joka voidaan suunnata esimerkiksi ikääntyvien tarpeisiin, Laitala huomauttaa.

Hammaslääkärikäynnit vähenevät yhden hoitokerran jokaista riskiryhmään kuuluvaa lasta kohti kymmenenteen ikävuoteen mennessä. Laitala korostaa, että terve suu on korvaamaton. Hoitamattomat hampaat saattavat vaikuttaa myös yleisterveyteen.

– Mitä maksaa pienen lapsen terve suu? Mikä on ehjien hampaiden hinta?

Alle viisivuotias lapsi säästyisi reiän ja poraamisen aiheuttamalta kivulta ja säryltä tällä yksinkertaisella menetelmällä. Paikkauskierre ei alkaisi aivan pikkulapsena. Kuntien olisi hyvä pohtia, paljonko he ovat valmiita panostamaan lasten hampaisiin.

Karieksen ennaltaehkäisyyn ei tällä hetkellä kaikissa kunnissa ole riittävästi määrärahoja, vaikka siihen panostamalla todennäköisesti säästettäisiin verorahoja.

– Yksi kustannustehokas tapa ehkäistä lasten kariesta voisi olla korkean kariesriskin omaavien odottavien perheiden tunnistaminen ja ksylitolin mutansstreptokokkitartuntaa ehkäisevästä ja kariesriskiä vähentävästä vaikutuksesta kertominen tuleville vanhemmille. ●

Marja-Liisa Laitala: Mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisen pitkäaikaisvaikutukset maitohampaiden terveyteen.

Kohorttitutkimus korjaavan hoidon määrästä ja kariesehkäisyn kustannuksista.

Väitös Turun yliopistossa 24.9.2010.

Isänkin ksylitolin syönti vaikuttaa > Marja-Liisa Laitala muistuttaa, että syljen mikrobit voivat siirtyä lapsille myös isältä.

– Sylkikontakteja tulee molemmilta vanhemmilta, sisaruksilta ja päiväkodeista, mutta tartunta vaatii jatkuvan, pitkäaikaisen kontaktin. Molemmat vanhemmat ovat usein myös kiinnostuneita kariestartunnasta ja ovat valmiita toimimaan sen ehkäisemiseksi. Ksylitolin syönti on suomalaisille tuttu ja helppo tapa.

Kummankin vanhemman olisi hyvä syödä säännöllisesti ksylitolia, kunnes lapsi on kaksivuotias ja maitohampaat ovat puhjenneet suuhun. Silloin sylkikontaktit ovat yleisiä ja lapsen suun mikrobikanta vakiintuu samoihin aikoihin.

– Suun terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi neuvolat olisivat avainasemassa tämän tutkimustiedon levittäjinä tuoreille vanhemmille. Jopa ksylitolin jakamista terveyskeskuksissa voisi harkita, mutta se on kuntien päätettävissä oleva asia, Laitala toteaa. ●

Tukea lasten ja nuorten suun terveyteen Toim. Minna Vänskä

Äiti–lapsi-tutkimusta 1990-luvulta lähtien 1990-LUVUN ALUSSA käynnisty-

neessä äiti–lapsi-tutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa kliinisin kokein äidin ksylitolin käytön vaikutuksia pikkulasten mutansstreptokokkitartuntoihin ja hampaiden reikiintymiseen. Äiti–lapsi-tutkimuksen vastuullisina johtajina toimivat dosentti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta ja lääkintöneuvos Pauli Isokangas Ylivieskan terveyskeskuksesta.

Eva Söderling vastasi kysymyksiimme.

Mitkä olivat vuonna 2000 julkaistun äiti–lapsi-tutkimuksen tärkeimmät tulokset? Äidin 21 kuukautta kestänyt ksylitolipurukumin säännöllinen käyttö vähensi viisinkertaisesti mutansstreptokokin tartuntaa äidiltä lapselle. Kun varhainen mutanstartunta väheni, myös hampaiden reikiintyminen viisivuotiailla lapsilla väheni 70 prosenttia.

Oma oletukseni oli, että ksylitoli muuttaisi mutansbakteerin vähemmän kariesta aiheuttavaksi, mutta meille tutkijoille tuli yllätyksenä, että ksylitoli vähensikin mutansbakteerin tartuntaa merkitsevästi.

Ksylitolin käyttö huonontaa mutansbakteerin kiinnittymistä hampaille ja samalla vähentää tarttumista äidiltä lapselle. Mitä nuorempana lapsi saa mutanstartunnan ja mitä voimakkaampi se on, sitä suurempi on karieksen ilmaantumisen riski myöhemmällä iällä. Hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä on tärkeää panostaa 2–3-vuotiaisiin lapsiin.

Miten tutkimus tehtiin?

1990-luvun alussa käynnistynyt kenttätutkimus toteutettiin Ylivieskan seudun hammashoitoloissa. Tutkimus toteutettiin osana terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Tutkimukseen kutsuttiin raskaana olevia naisia, joiden syljen mutanstasot olivat korkeita. Leaf lahjoitti tutkimuksessa tarvittavat purukumit. Lasten hammastarkastuksia tehtiin vuosittain viiden vuoden ikään saakka. Bakteerinäytteitä kerättiin hampailta 1, 2, 3 ja 6 vuoden iässä ja ne analysoitiin Turussa. Tutkimuksen päätulokset julkaistiin vuosina 2000 ja 2001.

Miksi Laitalan seurantatutkimuksen tulokset ovat merkittäviä?

Ksylitolin pitkäaikaisten vaikutusten toteamiseksi seurantatutkimus on tärkeä. Lisäksi saadaan tietoa interventiomenetelmän kustannuksista suhteessa hyötyyn.

Ryhtiliike suuhygieniassa olisi tarpeen, sillä olemme suuhygienian suhteen eurooppalaisella tasolla heikoimmasta päästä.

Miksi on tärkeää, että pienen lapsen äiti syö ksylitolia riittävästi ja säännöllisesti, eikä silloin tällöin?

Jos pikkulapsen äiti haluaa vähentää mutanstartuntaa, pitäisi ksylitolipurukumia pureskella kolme kertaa päivässä, kaksi tyynyä kerrallaan. Täysksylitolituotteilla varmistetaan riittävät ksylitolimäärät. Ksylitoli on toki hyväksi hampaille pienemmissäkin määrissä, mutta mutanstasoihin vaikutetaan vain jatkuvalla, riittävällä annostuksella. ●

Vuoden 2011 alusta alkaen kunnat ovat velvollisia järjestämään määräaikaisia terveystarkastuksia, joissa myös lasten ja nuorten suun terveydenhuolto on huomioitu. SUULAS-työryhmä on laatinut kunnille tarkastusten tueksi mallin, jolla yhtenäistetään hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien yhteistyönä tehtävien terveystarkastusten käytäntöjä. Malliin on kirjattu ikäluokittain suun terveydenhuollon tavoitteet ja kaikki siihen osallistuvat ammattiryhmät.

SUULAS-työryhmän terveystarkastusten toteuttamismalli kunnille Terveystarkastukset: ● Määräaikainen 7–18-vuotiaiden suun terveystarkastus järjestetään järjestelmällisesti ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. ● Tarkoitus on, että jokainen terveyskeskus mallintaa oman työnjakonsa, josta vastaa hammaslääkäri.

Ennaltaehkäisy: ● Vanhempia, lapsia ja nuoria ohjataan karieksen hallintaan, jossa terveelliset ja säännölliset elämäntavat sekä hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä ovat avainasemassa. Myös ksylitolituotteiden päivittäinen käyttö (5 g päivässä) on osa karieksen hallintaa. ● Tavoite on, että asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset hallitsevat kariesta niin, että hampaisiin ei tule korjausta vaativia kariesvaurioita.

Omahoito: ● Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä suurempi on vanhempien vastuu lapsen suun terveydestä. ● Tavoitteena on, että lapsi ja nuori omaksuu suun terveyden kannalta olennaiset asiat ikätasonsa mukaisesti ja että niiden noudattamista tuetaan. ● Kuntien, koulujen ja oppilaitosten tulee kiinnittää huomiota välipala-automaattien tuotteiden terveellisyyteen.

Erityistä huomiota tulee kiin innittää lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen.

SUULAS- eli suun terveydenhuollon asetuspientyöryhmä on yksi SUHATin pientyöryhmistä, jonka tavoitteena on suun terveystarkastusten ja terveydenedistämisen käytäntöjen ja sisältöjen sekä työnjaon yhtenäistäminen.

SUHAT on vuonna 1999 Stakesissa käynnistetty suun terveydenhuollon kehittämishanke.

Lähde: Suomen Hammaslääkärilehti ilehti 7/10

Xylitol News

8

Neuvolasta kuultua – vai onko sittenkään?

1.

Teksti Päivi Brink ja Minna Vänskä

Ksylitolit K li li netistä i ä Ksylitolikauppa.fi-sivusto on avattu.

Verkkokaupan tuotevalikoimiin kuuluvat terveelliset ksylitolisuosikit: Jenkki Professional -täysksylitolipurukumit ja Läkerol Dents -ksylitolipastillit.

Kattava valikoima suosittuja makuja eri pakkausvaihtoehtoineen löytyy osoitteesta www.ksylitolikauppa.fi.

Ksylitolikauppa.fi

Leafin verkkokauppa on kaikkien ulottuvilla Suomessa: siellä voivat asioida kuluttajien lisäksi myös yritykset ja yhteisöt kotimaassa. Maksun voi suorittaa Visa- ja Mastercard-luottokorteilla tai postiennakolla. Päiväkodit, koulut ja yritykset voivat suorittaa maksun myös laskulla rekisteröidyttyään palveluun. Tilausten toimitusaika on yhdestä kahteen viikkoa.

– Ratkaisu ksylitoliverkkokaupan perustamiseen syntyi kouluilta ja päiväkodeilta saamiemme aloitteiden pohjalta. Halusimme tuoda erinomaiset tuotteemme helposti kaikkien saataville, kertoo Leafin ketjupäällikkö Tiia Nykänen.

Jenkki Professional -purukumeilla ja Läkerol Dents -pastilleilla on Suomen Hammaslääkäriliiton ksylitolisuositus.

Vanhempien ksylitolitietämys -kyselytutkimus paneutui lapsiperheiden hampaidenhoitoon liittyvien asioiden ja ksylitolin tuntemukseen.

Hampaidenhoidosta ja ksylitolista ker- Valitettavasti kuntien tiukentunut taloustilanne näkyy niin, että terveystomista pitäisi lisätä neuvoloissa, jos kasvatusmateriaaleistakin säästetään. halutaan, että ohjeet jäävät mieleen.

Näin voidaan päätellä Leafin yhdessä Läheskään kaikkien kuntien neuvoloilla ei ole mahdollisuuksia tilata Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelehtisiä asiakkailleen jaettavaksi, (MLL) kanssa tekemästä Vanhempien ksylitolitietämys -kyselytutkimuksesta. harmittelee terveydenhoitaja, erityissuunnittelija Arja Puska MLL:sta.

Vastaajista 63 % kertoi, ettei ollut Lähes kaikki kyselyyn vastanneista saanut hampaiden hoito-ohjelehtisiä käyttivät ksylitolituotteita, mutta vain neuvolasta. Toisaalta, joissakin vähän yli puolet ilmoitti saaneensa kunnissa vanhempien valistaminen tietoa ksylitolista neuvolasta. Kyselyon suuhygienistien vastuulla. 64 % tutkimus tehtiin kesällä 2010 MLL:n vastaajista ilmoitti tuntevansa äiti– verkkosivuilla. Vastaajia oli yhteensä lapsi-tutkimuksen. (Lue tarkemmin äiti–lapsi-tutkimuksesta tämän lehden 411, joista 87 % oli naisia. ● sivuilta 4–7.)

– Neuvolalla on kiistämättä ensiarvoisen tärkeä Neuvoloilla ei aina ole tehtävä myös mahdollisuutta vaikuttaa hammasterveyden kunnan säästöpäätöksiin. edistämisessä.

HA

T JEE

ti ja i ä a tav t o Od

A MP

N IDE

HO

ITO

- OH

isä

2.

HA

HJE

ET

t ja a v vau aat u k k Pi rivuoƟ pa

AI MP

H DEN

O-O OIT

sƟ hde n s ka jau alla untoo k har en ritahn paat tai id a o m ia p u am ssä fl en ha ukum H • äivä erhe pur p o p litoli ok sy • K äytä k ja e • K asƟll -p

, heƟ i ön aks ää om käyƩö aa nev oju jan sharja puhke un me i s e a a h • V amm mpait n suu uhun • H un ha lapse aan su k ään om it ta • M i laite e

a • H t •

ak • M ie m s • K

4.

Tutkimustulokset: › Odottavista äideistä jopa 83 % harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä tai useammin.

ET

t ma ajat m nhen hoit a v Iso lapse ja

M HA

D PAI

EN

-O ITO HO

HJE

› 63–71 % lapsista (iästä riippuen) harjaa hampaitaan kaksi kertaa päivässä.

EU:n pysyvä komitea on hyväksynyt täysksylitolipurukumia koskevan terveysväitteen: ”Kokonaan ksylitolilla makeutetun purukumin on osoitettu vähentävän hampaiden plakkia.

Plakin suuri määrä on karieksen kehittymisen riskitekijä lapsilla.”

› Noin kolmannes hampaidenhoitoesitteiden kohderyhmiin kuuluvista kertoi saaneensa esitteet neuvolasta. › Raskaana olevista naisista kaikki käyttivät ksylitolia, mutta vain 37 % suositellut vähintään kolme kertaa päivässä. › Ksylitolin reikiä ehkäisevä hyöty tunnetaan, mutta muut ominaisuudet, kuten se, että ksylitoli ehkäisee pikkulasten korvatulehduksia, ovat tuntemattomampia.

• M m • , he Ɵ i ön ak s ää om y Ʃö oju rja kä hkeaa enev jan m esi masha ita pu uhun n V • am ampa sen su uuhu H s • un h lap k ään omaan it ta • M i laite e

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelehtisiä (0,30€/kpl) voi tilata MLL:n verkkokaupasta osoitteesta www.mll.fi/kauppa.

”Reikiä nolla!” ei enää toteudu Teksti Päivi Brink

>

Koululaisten kokonaisterveyttä tutkineen LATE-tutkimuksen mukaan vain 58 % ensimmäisellä luokalla olevista tytöistä ja 46 % pojista harjasi hampaansa kahdesti päivässä.

Viisivuotiaista 10 %:lla ja ensimmäisen luokan oppilaista lähes kolmasosalla (30 %) oli huoltajien ilmoituksen mukaan hoitoa vaativia kariesvaurioita tai paikattuja hampaita. Kouluikäisillekin suositellaan hampaiden harjaamista kaksi kertaa vuorokaudessa fluorihammastahnaa käyttäen.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista koululaisista 70–80 % käytti säännöllisesti kotona ksylitolipurukumia. Ksylitoli ei korvaa hampaiden pesua, vaikka se pysäyttääkin happohyökkäyksen. Vastuu lasten hampaiden harjauksesta on vanhemmilla.

Pelauakeaman

an a seuraav li ja palauta Ksylipe ampaidenih mielees nhoidon u s ja u t! aakkose

Tutkimus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, LATE-tutkimus, 2010.

Terveet hampaat terveessä suussa? > Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri

n ine ym asƟ iint ns a reik o ru en , ju aid Ɵ s p e am u olis u u Ʃ tar monip Syö

Hannu Hausenin vinkit: Säännölliset ruoka-ajat: Noudata etukäteen suunniteltua ateriarytmiä. Älä napostele niiden välillä. Nauti ksylitolituotteita ruuan ja välipalojen jälkeen. Paras janojuoma on raikas vesi.

Hyvä suuhygienia: Harjaa hampaat huolellisesti fluorihammastahnalla aamuin illoin. Fluori vahvistaa kiillettä, kiille suojaa hammasta. Käytä pehmeää hammasharjaa ja vaihda se riittävän usein.

Harjakset pysyvät topakkana korkeintaan kolme kuukautta.

in ink ssä illo ja s teyde heisille lä voin yh har terian psen a kea ään a ille la ik ll ele lia ka to syli

Huomioi myös seuraavat seikat: Alle 2-vuotiaat: ● Tavoitteena on, että lapsi tottuu hampaiden harjaamiseen ja suuhun kurkistamiseen. ● Harjaa lapsen hampaat riittävän pienellä harjalla, jotta harjakset ulottuvat kaikkiin sopukoihin. ● Käytä fluorihammastahnaa, joka sisältää fluoria korkeintaan 500 ppm (parts per million), jo ensimmäisiä hampaita harjatessa. Juuri ja juuri silminnähtävä sipaisu tahnaa riittää. ● Hampaiden altistuminen sokereille edesauttaa kariesbakteerin asettautumista suuhun.

Kun kariesbakteeri saadaan pidettyä loitolla mahdollisimman pitkään, pienen lapsen suun mikrobien elintila täyttyy hampaille vaarattomilla bakteereilla. ● Ksylitolituotteita voi alkaa käyttää heti, kun purukumin tai pastillin syöminen sujuu.

Alle 2-vuotiaille suositellaan pastilleja.

2–5-vuotiaat: ● Fluorihammastahna voi sisältää fluoria jo 1100 ppm tai jopa 1450 ppm (aikuisten hammastahna). Herneenkokoinen tahnanokare riittää. ● Huolehdi, että lapsi ei niele tahnaa: alle 5-vuotiaan altistuminen liialliselle fluorille lisää hammasfluoroosin eli laikkukiilteisyyden riskiä. Tämä näkyy vaaleina laikkuina pysyvissä etuhampaissa. ● Huolehdi myös puhkeavien poskihampaiden harjaamisesta. Ne jäävät helposti harjan saavuttamattomiin. ● harjoittelee myös itse harjaamaan hampaita, mutta vastuu laadusta on edelleen kin Lapsi in s illo es ä le ja s teyd eisil voin ian yh en lähvanhemmilla. r a s h ter aa lap a ake llään ikille ka le ● Kaksivuotias voi pureskella purukumia valvotusti. mie litolia sy K

6–11-vuotiaat: ● Lapsen käden motoriikka hampaiden harjaamiseen kehittyy vähitellen. Älä jätä lasta liian aikaisin selviytymään yksin hampaiden harjaamisesta. Vielä koulunsa aloittanut lapsikin tarvitsee ohjausta.

Yli 12-vuotiaat: ● On kasvatuksellinen haaste saada nuoret pysymään loitolla koulujen karkki- ja limsaautomaateista. Muista terveelliset välipalat ja ksylitolituotteet aterioiden jälkeen.

KsylitolituoteU UTISIA! Lakritsin ja vaniljan liitto Läkerol Dentsin uutuusmaku on kuluttajien toivoma herkullinen lakritsi-vanilja.

Läkerol Dents on miellyttävän pehmeä pastilli, jota käytetään suun hyvinvoinnin edistämiseen sekä hengityksen raikastamiseen.

Terveysvaikutteinen Läkerol Dents -ksylitolipastilli katkaisee happohyökkäyksen jokaisen aterian jälkeen nautittuna. Se ehkäisee tutkitusti yhtä tehokkaasti hampaiden reikiintymistä kuin täysksylitolipurukumi.

Taltuta salmiakin himosi!

Jenkki Professional Salmiac -täysksylitolipurukumi maistuu erityisesti tumman makean ystäville ja se on helppo nauttia jokaisen aterian jälkeen. Kätevä uudelleen suljettava pussi kulkee kevyesti mukana. Tämä tervetullut uutuus puree suomalaisten salmiakin himoon ja pitää samalla huolta hampaistamme.

EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan sataprosenttisesti ksylitolilla makeutettu Jenkki Professional -täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia ja siten kariesriskiä lapsilla. p a.

Hampaiden harjaus on hauskaa!

Hyvät hampaidenhoitotavat omaksutaan pienestä pitäen. Mutta kuinka tehdä hampaidenpesusta kiva juttu?

Vanhempien vinkit:

”Tee hampaidenpesuhetkestä lapsenkin mielestä mukava yhteinen juttu. Opasta ja anna aikaa.” ”Kun peset lapsen ihan ensimmäisiä hampaita, tärkeintä on se, että pesusta jää positiivinen fiilis. Lopeta harjaus aluksi vaikka lyhyenkin ajan jälkeen, kunhan lapsi on vielä hyvällä mielellä.” ”Meillä on toiminut se, että lapsi auttaa pesemään äidin tai isin, joskus siskonkin hampaat. Mutta lopuksi aina aikuinen pesee.” ”Anna lapsen itse harjata ensin ja sitten sinä häädät loput hammaspeikot. Lue myös Miina ja Manu hammaslääkärissä -kirjaa.” ”Hampaat harjataan ja sillä siisti. Muista ”palkita” onnistuneesta hampaidenharjauksesta. Oli se sitten jättipusu, superhali tai tarra tarrakirjaan, jotain positiivista kuitenkin. Vähitellen lapsi tottuu hampaiden harjaukseen ja koko touhussa on positiivinen vire.”

Suuhygienistin vinkit:

”Positiivisuus on todella tärkeää eikä lasta kannata pelotella hammaslääkärillä tai kivulla. Vanhempien oma esimerkki ja positiivinen suhtautuminen on kaiken perusta.” ”Hampaiden pesusta on tärkeää tehdä jo ensimmäisen hampaan puhkeamisesta alkaen rutiini. Myös ikeniä voi harjailla ja kutitella.

Kun harjaus tulee tavaksi, saattaa uhmaikäisenkin hampaiden harjaus sujua suuremmitta tappeluitta ja tapa säilyy läpi elämän." ”Hampaiden pesun yhteyteen voi keksiä jonkin sadun tai tarinan esimerkiksi hammaspeikoista: Peikon häntä taisi vielä poskihampaiden välissä viuhahtaa, harjataanpa vielä sieltäkin kunnolla!” ”Jos – tai kun hampaiden pesu on joskus hankalaa, kannattaa totutusta tavasta pitää kiinni, vaikka ei täydellisen puhdasta tulisikaan.

Tietenkään lasta ei saa satuttaa ja mielellään niin, että siitä jäisi hyvä mieli." ”Soita harjauksen aikana musiikkia tai käytä esimerkiksi pientä tiimalasia. Kun lapsella on jotain seurattavaa, jaksaa hän olla paikoillaan ehkä hetken kauemmin ja harjaus onnistuu paremmin.”

”Kiva, kun tulee raikas suu.”

”Hammasharjat on kivoja.”

Lasten suusta: Miksi hampaita on kiva harjata? ”Hammastahna on hyvää ja on kiva, kun niitä on erivärisiä ja -makuisia.”

”Sit hammaspeikot ei juhli.”

Sataprosenttisesti Professional!

Kaikki Jenkki Professional -täysksylitolipurukumit ovat sataprosenttisesti ksylitolilla makeutettuja, tutkittuja ksylitolituotteita. EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan sataprosenttisesti ksylitolilla makeutettu täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia ja siten kariesriskiä lapsilla.

Hampaiden säännöllinen harjaaminen ja täysksylitolipurukumin käyttö auttavat hampaiden hyvinvoinnissa. Ksylitolin suositeltava annos on 5 grammaa ksylitolia päivässä eli 1–2 palaa Jenkki Professional -täysksylitolipurukumia 3–5 kertaa päivässä. 5–10 minuutin pureskelu riittää.