LINTUJA MAAILMALLA XVIII
SANTTU AHLMAN
LÄNSI-
KENIA 12.–26.1.2015
KENIA
LÄNSI-KENIA 12.–26.1.2015 SANTTU AHLMAN
Panaman lintutourneen (Lintuja maailmalla XVI) jälkeen minulla oli monenlaista kiirusta, joten en ehtinyt heti suunnitella uutta reissua. Pian intouduin kuitenkin höystämään suunnitelmaa Kenian suuntaan. Olin jo aiemmin haaveillut reissusta, minkä vuoksi kirjahyllyssäni oli valmiina Kenian lintukirja. Huhtikuussa 2014 porukka oli kasassa tulevaan koitokseen seuraavaksi talveksi. PITKÄ SIIRTYMÄ NAIROBIIN MA 12.1. Afrikan matka alkoi minun osaltani kello 10.30 Porista, kun löin tamineet taksin kyytiin ja puolta tuntia myöhemmin bussiin. Lentokentällä olin tasan kolmelta yhtä aikaa Airi Honkosen, Raimo Salon ja Esa Keikan kanssa. Reissuporukkamme alkoi kokoontua hiljalleen, sillä Sakari ja Riitta Puttonen saapuivat mestoille, samoin Esko Lehtiniemi. Eskon piti antaa Tapio Koskelan ja Kristiina Taljan keräämää lahjoituskamaa täynnä oleva kapsäkki Maria Yli-Rengolle, mutta VR:n Turku–Helsinki siivu myöhästyi kolme varttia, joten osa porukasta tuli lähtöporteille vasta myöhemmin. Marian mukana joukkoomme liittyi Hanna Tuominen. Tapio oli matkannut Keniaan Kristiinan kanssa jo lähes 1,5 kuukautta aiemmin. KLM:n lentomme lähti klo 18.00 kohti Amsterdamia. Edellispäivänä oli annettu myrskyvaroitus, mutta onneksi se oli jo ohi, eikä meille tullut viiveitä. Meillä oli vain tunti aikaa kentällä, joten aika kului marssimalla ison osa siitä toiseen terminaalin. Kone lähtikin tosin tunnin myöhässä, joten kiirettä ei olisi ollut. Pitkä lento meni osaltani aluksi nenä kiinni lintu- ja nisäkäskirjassa sekä lopulta torkkumisessa. Teimme myös perinteisen lintuveikkausskaban sekä tällä kertaa myös nisäkäsveikkauksen. KOSKETUS LÄNSI-AFRIKKAAN TI 13.1. Yöuneni olivat jälleen rupiset koneessa, eikä ruokakuvioiden takia ollut mahdollisuus kuin maksimissaan muutaman tunnin horteeseen. Meikäläisellä taisi jäädä puoleentoista. Seurasimme mielenkiinnolla Mt. Kenyan piirtymistä horisonttiin ja Nairobin vehreyttä yläilmoista käsin, kun aurinko kapusi taivaalle. Maasto oli houkuttelevan näköistä, ja näimme ensimmäiset neljä kirahvia jo lentokoneen ikkunasta käsin! Ilmeisesti Nairobi National Park oli kyseessä. Koneesta pääsimme suhteellisen hyvissä ajoin, mutta meillä vierähti aikaa, kun täytimme viisumihakemukset ja maksoimme 50 dollarin viulut. Ulostauduimme, mutta Wildebeestin kuski ei ollutkaan odottamassa plakaatin kanssa. Sitten alkoi soittelu- ja tekstarirumba, kun piti kyyti saada. Puhelu tökki, mutta viestien avulla tilanne oli vihdoin kolmen tunnin odotuksen jälkeen se, että pääsimme lähtemään liikenteeseen. Odotusajan käytimme toki hyväksi ja kirjasimme listalle muun muassa valkokulmakutojia, loistokottaraisia, pyhäiibiksiä, suomuselkäkutojan ja monia muita siivekkäitä. Näimme myös pari kirahvia kaukana puiston puolella. Sakari joutui ”tilanteeseen”, kun hän otti sotilaasta kuvan. Solttu nappasi käsiksi Sakarin järjestelmäkameraan ja vaati saada itse poistaa kuvat. Tyyppi ei meinannut irrottaa
Toinen päivän kahdesta ylänkokutojasta. ESKO LEHTINIEMI
otettaan millään. No, sinänsä hauska episodi kuitenkin vaikka kaveri oli lievästi nyrpeä. Toinen vartija puolestaan katseli tarkkaan, kun kiikaroimme, mutta tulikin yllättäen näyttämään lintukirjasta loistokottaraista, kun sellainen päivysti tolpan nokassa. Ajo kentältä Wildebeestin oli hektistä menoa ja mateli välillä todella hitaasti ruuhkien vuoksi. Liikenne oli kaaottista ja holtitonta. Kuulemma kuskien viivästys johtui presidentin kuljetuksen takia tehdyistä tiekatkoista. Matkalla näimme lähinnä afrikanmarabuja ja haarahaukkoja. Wildebeestiin pääsimme vähän ennen puolta päivää. Perusrituaalien jälkeen muut saivat huoneet, mutta minä sekä Airi ja Rami emme, kun olivat kuulemma vaiheessa. Minulla oli vessaton perusteltta, muilla laatukamaa. Vaihdoimme leninkejä kevyempään ja tamineet valmiiksi lintuiluun. Saimme sapuskaa melko pian tilaamalla raflasta jotain hiukopalaa, koska buffetin kanssa olisi kestänyt turhan pitkään. Sen jälkeen käppäilimme tovin viihtysässä leirissä – täplähiiroja, medestäjiä, valkopääseppä, meluavia hadadaiibiksiä, puistopensastaskuja ja kaikenlaista mielenkiintoista. Eli eliksiä paukkui väkste kaikille. Pian oli minunkin mentävä pehkuihin (osa oli nukkunut jo aiemmin) univelan takia. Simahdin heti ja otin puolentoista tunnin välikuoleman. Sen jälkeen pakkasin kapsäkkiä ja painelin ulos lintujen perään. Pihapiirin korea keltavatsamedestäjäkoiras.
ESKO LEHTINIEMI
ESKO LEHTINIEMI
Rami, Airi, Riitta ja Sakari olivat jo kiinni itse asiassa, ja käppäilimme hissukseen pihassa. Tällä kertaa näimme muun muassa akaasiatöpösiepon, viiruhempon ja muuta jo tuttua lajistoa. Tunnin toikkaroinnin jälkeen Tapio ja Kristiina saapuivat leiriin, joten hoidimme peruskuviot heidän kanssaan. Parivaljakko oli ollut jo usean viikon Keniassa paikallisperheen luona. Järjestelyjen jälkeen painelimme portista ulos ja teimme pientä koukkua lähitienoolla. Leirissä pyöri muutamia hadadaiibiksiä. Tiet pölisivät ja väkeä kulki hijalleen ohitsemme, kun tallustimme menemään. Aurinko oli jo sen verran alhaalla, että tuuli vilvoitti mukavasti – suorastaan täydellinen keli. Lintuja oli kuitenkin yllättävän vähän maisemissa, lähinnä haarahaukkoja ja satunnaisesti muita. Kylälepinkäisiä näimme sentään useita, samaten parisenkymmentä täplähiiroa. Muita mukavia olivat viiruhemppo ja kanelimehiläissyöjä. Palailimme leiriin hyvissä ajoin. Kävin suihkussa Eskon ja Esan teltassa, ja starttasimme koko köörin voimin iltahuudon kello 18.30. Esa oli taas klassinen Esa, eli hyvin epäileväinen havaintoihin ja yksilömääriin. Saimme hommat kasaan seitsemäksi, jolloin söimme buffetmättöä porukalla – keitettyjä kasviksia, spagettia, muusia, kanaa ja nautaa. Sapuska oli hyvää, mutta salaatteihin emme uskaltautuneet vielä käsiksi. Lisäksi lihat olivat osin hieman raakoja, joten moni kallistui varovaisuuden puolelle. Jakaannuimme telttoihin kahdeksan hujakoilla. Kirjoittelin vielä matkapäiväkirjaa, tein pakollisia säätöjä ja sammuin unten maille jo yhdeksältä. Vessaton teltta ei ollut ihan peliliike, sillä haahuilin keskellä yötä vessareissulla. Teltassa oli lisäksi tolkuttoman kylmä, vaikka vedin päälle useamman vaatekerran.
ESKO LEHTINIEMI
Wildebeest Eco Camp iltavalaistuksessa.
Puistossa oleili muutamia savannikorppikotkia.
NAIROBI NATIONAL PARK KE 14.1. SANTTU AHLMAN
Heräsin puhelimen pirinään kello 5.20, torkutin viisi minsaa ja nousin ylös. Proteiinipatukka kitaan ja menoksi. Klo 5.45 olimme parkkiksella, jossa jakauduimme kahteen pirssiin – Hiacen tyyppiseen Tapsa, Krisse, Puttoset ja Esko, loput Land Cruiseriin. Molemmissa oli tietysti avattava katto. Pitkät vaatteet olivat tarpeen, mutta aamu oli silti viluinen monella. Painelimme pimeässä kohti puistoa, ja pääsimme hyvissä ajoin sisään noin 30 oliivipaviaanin saattelemina. Hämärän vuoksi kuvausmahdollisuudet olivat vielä vähäisiä, mutta pian alkoi valjeta. Metsäisen osuuden jälkeen avautui puolipuustoinen ja puuton savanni, josta plokkasimme pian kongoneita ja jo sitä ennen kirjoantiloopin. Lintuja alkoi olla maisemissa todella hyvin aamun sarastaessa. Valitettavasti määrittäminen oli suurelta osin todella hankalaa, jopa mahdotonta, sillä autot liikkuivat lähes koko ajan, eikä kiikaroimisesta tullut mitään. Siitä huolimatta näimme safarin alkuvaiheessa muun muassa sänkikirvisen ja upean ruusuvästäräkin sekä kaukana odotettuja ja järkälemäisiä strutseja – mahtavaa.
Kirahviemo poikasensa kera. SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Frakkilepinkäinen.
Nisäkäspuolella alkoi pian tapahtua, kun ajoimme kymmenien ja kymmenien laumojen ohi – seeproja, kongoneita, savannigaselleja, isogaselleja, kymmeniä kirahveja ja sitä rataa. Framilla oli myös elandeja sekä kaksi vesiantilooppia. Saimme määritettyä hyvin kaikki nisäkkäät, sillä ne eivät aristelleet ollenkaan. Alkuvaiheessa yhdessä lampareessa lillui myös viisi hippoa. Lintupuoli oli ainakin meikäläiselle todellista luonnekasvatusta, sillä lähes kaikki jäi aluksi määrittämättä, mutta sitten aloimme vaan pyytää stoppailua ja homma alkoi luonnistua. Ensimmäiset kolme tuntia hujahtivat hetkessä, kun ajoimme ristiin rastiin hiekkateitä. Frakkilepinkäisiä oli todella paljon, samoin kiuruja, joista saimme määritettyä vain muutaman punaniskakiurun sekä todennäköisiä viheltäjäkiuruja. Kapustatrappi oli mukava, samoin muun muassa nopeasti vilahtanut kuparikäki, harakkakäki, puputtajakukaali ja monet muut uudet tuttavuudet. Yhdeksän nurkilla hakeuduimme puiston reunavyöhykkeelle aamiaiselle, jonka nautimme mukavasti taivasalla. Perushyvää settiä: leipää, banaania, kahvia, mehua, keitettyjä munia ja appelsiinia. Samalla näimme nipun pronssimanikkeja sekä lähes sata keltaperähemppoa. Paikalla oli myös afrikanparatiisimonarkki. Pitkät varusteet olivat soppelit edelleen, vaikka kylmä ei enää ollutkaan. Porukkamme aamiaisen äärellä.
AIRI HONKONEN
Keltakurkkufrankoliini.
SANTTU AHLMAN
Valkovatsatrappi, elandi ja kapustatrappi.
SANTTU AHLMAN
Kuningastrappi, savannigaselli ja savanniseepra loisnokkelien kanssa.
SANTTU AHLMAN
Strutsit olivat mahtavia rötkäleitä.
Evästyksen jälkeen safarin piti jatkua vielä kello 11.00 saakka, mutta aikataulumme onneksi valskasi, sillä lopettelimme vasta yhden jälkeen. Iltapäivän anti oli huikaisevaa, sillä näimme muun muassa helmikanoja, keltakurkkufrankoliineja, mahtavan kuningastrapin, muutaman valkovatsatrapin, gasellikotkan ja vaikka mitä. Nisäkkäitä oli sadoittain ja kuuppani hiljalleen positiivisesti sekaisin. Pahkasiat olivat kerrassaan rumia eli upeita. Loppuvaiheessa saavuimme isohkolle Auton päällä kretsaillut keltapäähaukka. lampareelle, joka oli aivan piukassa nisäkkäitä, muun muassa seeproja, joiden selässä oli muutamia loisnokkeleita. Rannalla oli kymmeniä kattohaikaroita ja afrikanmarabuja. Lisäksi näimme myös kaksi hehkeää etelänkruunukurkea, neljä afrikankapustahaikaraa ja afrikaniibishaikaran. Paikalla oli myös satakunta afrikanhanhea. Aivan käsittämätön paikka ja fiilikset katossa kaikilla.
Gasellikotka päivystämässä.
Pahkasiat olivat sympaattisia livenä.
SANTTU AHLMAN
Juovagnu loisnokkelien käsittelyssä. Afrihanhet laiduntamassa.
SANTTU AHLMAN
Afrikanmarabu, pesimätön strutsi, etelänkruunukurki ja oliivipaviaani.
Seepra- ja gnulaumoja.
Matka jatkui vielä jonkin aikaa, ja meidän autokunta näki pumpuliturakon sekä samassa puussa viirukalastajan. Lopuksi yhytimme vielä kaksi vihermarakattia ja toisen kirjoantiloopin. Pitkä safari meinasi saada tylyn lopun, kun meidän pirssi simahti pari kertaa. Ilmeisesti polttoaineen syötössä häiriö, jonka tyypit saivat onneksi fiksattua – kaiketi johtui tankin vaihtamisesta. Paluumatkalla poikkesimme vielä ostoskeskukseen, jossa oli vartijoita portilla ja sisäänkäynneillä. Pikakauppasession jälkeen painelimme majapaikkaan kahden nurkilla. Saapuessamme Moses Kandie oli odottamassa – en ollut saanut yhteyksiä väärän numeron vuoksi, eikä minun numeroni vastannut. Hän oli venaillut jo kaksi tuntia. No, pidimme palaveria, annoin Suomesta hankkimani radiopuhelimet kyytiin ja painelin lounaalle muun jengin kanssa. Hyvän ruokasetin jälkeen vietimme siestaa. Maltoin tehdä vain vartin välikuoleman, kunnes aloin tutkia kirjallisuutta ja järjestellä tulevaa. Puoli viideltä lähdin Ramin, Sakarin, Eskon ja Esan kanssa talsimaan läheisille lampareille. Mennessä emme nähneet kummempaa, mutta yksi auto pysähtyi ja sanoi, että ei ole hyvä, kun kävelemme optiikan kanssa alueella. Hän soitti heti tutulleen ja varmisti, onko turvallista jatkaa. Tyyppi sanoi, että lyhyt keikka lammille on vielä ok. Eli turvallisuusasiat huolestuttivat myös paikallisia. Lammilla oleskeli viisi kanelimehiläissyöjää, pari mustahuittia, pronssimedestäjä ja kerttunen, joka ei auennut. Lenkki oli hyvä pieni käppäily, sillä saimme myös jouhipääskyn ja kirjokalastajan reissupinnaksi. Palasimme niin, että olimme klo 18.00 takaisin leirissä. Puolen tunnin kuluttua starttasimme iltahuudon, kunnes oli illallisen aika seiskalta. Loppuilta oli kaikilla valmistautumista seuraavaan päivään. Ensimmäinen täysi päivä oli sanalla sanoen mahtava! Maate menin klo 21.30. Viirukalastaja ja kaislamerimetso.
SANTTU AHLMAN
KRISTIINA TALJA
Mungo Ponds ja osa kööristämme.
Heräsin kello 5.20, vedin proteiinipatukan kitusiin, pakkasin loput kamat kasaan ja suuntasin portille klo 5.35, jolloin Moses oli kahden kuskin kera jo odottelemassa. Muutkin olivat hyvissä ajoin paikalla, joten muutamaa minuuttia yli kuusi lähdimme edellispäivän kokoonpanoilla liikenteeseen, joskin Moses oli toisen autokunnan pirssissä. Ajoimme suoriltaan kolmisenkymmentä kilometriä tunnin ajan Manguo Pondsille, jossa olimme mukavasti auringon oltua jo tovin taivaalla. Pieni lampi kuhisi elämää – punanokkataveja, keltanokkasorsia, joitakin pikkutaveja, pikku-uikkuja, pyhäiibisten ja lehmähaikaroiden armeija ja sitä rataa. Uusina reissupinnoina kirjasimme muun muassa kaksi Tapion kepittämää lapinkirvistä, lapasorsan, rääkkähaikaran ja pikkusirriparven. Rantalietteillä oli myös kymmeniä suokukkoja, useita kolmivyötyllejä ja syvemmällä vedessä runsaasti pitkäjalkoja. Elikseksi napsahti kaksi vuoriherttua, jotka tulivat lähelle mekkaloimaan atrapin avulla. Lampareella piipersi lähes 20 kolmivyötylliä.
Suuri hautavajoama.
ESKO LEHTINIEMI
SANTTU AHLMAN
LAKE NAIVASHA & HELL´S GATE TO 15.1.
ESKO LEHTINIEMI
ESKO LEHTINIEMI
Kirvisjahdissa.
Keltaperäpiispapariskunta.
KRISTIINA TALJA
Puolen tunnin jälkeen ajoimme lyhyen siirtymän hautavajoaman näköalapaikalle, jossa kävelimme reilun sata metriä autoilta rinnepensaikon luokse. Lintuja oli todella paljon kehissä; minulla nasahti kyseiseltä matkalta vaatimattomat kymmenen eldoradoa, muun muassa kultasiipi- ja vuorimedestäjä, peruukkikerttu, huiskulepinkäinen, duettolepinkäinen, valjusilmäkutoja ja pari taskua. Erityisesti medestäjäkoiraat olivat komeita. Lajiplokkaaminen oli mahtavuutta kerrassaan. Session jälkeen jatkoimme noin 2 700 metrin korkeudelta alas 1 900 metriin aamupalalle. Hienon näköinen paikka keskustassa oli kuitenkin pettymys, sillä jouduimme odottamaan yli tunnin ja annokset olivat isosta hinnasta huolimatta (lähes kympin) pienet. Saimme kuitenkin suolaista sen verran, että pääsimme jatkamaan. Palasimme takaisin ylös ja kiemurtelimme todella kumuraista rynkytirynkynkynkkyä tietä pitkän siivun korkeuksiin, jossa stoppasimme pienen laitumen reunalle. Paikka oli vuorikeltakirvisen yksi esiintymispiste, jonka Moses löysi vuonna 2007. Harvinaista lajia oli ollut vain paria kertaa lukuun ottamatta aina mestoilla. Viiruhemppo vuorikeltakirvispaikalla.
SANTTU AHLMAN
Grayfish Campissa oli tarjolla myös persoonallisia punkkausvaihtoehtoja.
Aurinko oli jo korkealla ja porotus kova, mutta tuulen takia ei kuitenkaan lainkaan tukala. Heti kärkeen näimme kaksi hienoa laahuspiispakoirasta, mutta muuten elämä oli varsin hiljaista. Komppasimme ristiin rastiin, mutta tulosta ei syntynyt. Sininiska- ja viiruhemppoja lauleli ja mekasti siellä täällä ja hollilla oli myös keltapiispoja pariskunta sekä kaksi sahelinmuurahaistaskua. Esan kanssa näin lentävän kyyhkyn, jonka tulkitsemme aroturturikyyhkyksi. Noin tunnin sessio meni harmillisesti siten, että kohdelaji jäi unhoon. Lähtiessämme peltojen päällä kaarteli kaksi töyhtökotkaa, joista toisen Esa oli valokuvannut jo tovia aiemmin. Krisse huomasi myös pienen punkin, joita vaatteemme olivatkin pullollaan. Tiukan syynäyksen jälkeen jatkoimme matkaa yhä alemmas hautavajoamaan. Laskeutumisajon aikana näimme hienosti afrikanhiirihaukan sekä mahdollisen arohiirihaukan. Muuten petorintamalla oli lähes kuollutta, eikä lintuja ollut muutenkaan yksilömäärällisesti paljoa mitään. Gambiassa muun muassa kyyhkyjä vilisti koko ajan teiden poskilla ja taivas oli aina täynnä huppukorppikotkia sekä haarahaukkoja. Pitkältä tuntuneen ajon jälkeen pääsimme ennen puolta kahta Grayfish Campiin, joka oli positiivinen ylläri. Saimme tervetuliaismehut ja talsimme suoriltaan lounasbuffettiin, jossa oli erittäin hyvät hörtimet: keitettyjä kasviksia, pinaattia, riisiä, pastaa, kanaa ja jälkkäriä.
KRISTIINA TALJA
Lounaspaussilla.
ESKO LEHTINIEMI
KRISTIINA TALJA
ESKO LEHTINIEMI: KOTTARAINEN, TIMALI JA KUHANKEITTÄJÄ
loistokottarainen, nuolitimali, akaasiakuhankeittäjä ja viktoriankaijanen.
SANTTU AHLMAN SANTTU AHLMAN
Kansallispuiston sisäänkäynti.
Sen jälkeen roudasimme kamat huoneisiin ja pidimme reilun tunnin paussin. Iloitsin omasta vessasta ja ehdin kirjoittaa aamupäivän epistolat ipadille. Kello 15.15 osa porukasta kokoontui pihaan, josta lähdimme Moseksen kanssa kohti lähirantaa. Emme tosin päässeet oikein mitenkään etenemään, koska pihapiiristä alkoi paukkua lajistoa ihan simona: heti kärkeen savannitäplätikka, akaasiakuhankeittäjä, akaasiakerttu, kolme vihersäihkyjää ja kaikkea. Melkoinen pauke yllänsä koko ajan! Rantaan pääsimme vaivoin. Vesihyasintit olivat vallanneet alaa huolestuttavasti kymmenessä vuodessa. Maassa on ollut jotain yritelmää käyttää lajia lannoitteena, mutta tilanne on silti hyvin kinkkinen tulokaskasvin kanssa. Läheltä plokkasimme muun muassa malakiitti- ja afrikankeisarikalastajia, pelikaaneja, afrikanruokokerttusen ja muutenkin todella paljon tavaraa. Olimme puoli tuntia aikataulusta jäljessä, kun näimme paluukävelyn aikana muun muassa kuusi nuolitimalia. Punapäitä (Hanna & Maria) lukuun ottamatta klo 16.15 otimme suunnaksi Hell´s Gaten kansallispuiston, joka oli vain muutaman kilometrin päässä. Porteilla oli naarasnaamiokyyhky heikosti hollilla, mutta saimme sen kuitenkin määritettyä. Lippuruljanssin jälkeen avautui laidunmainen maisema, jota reunustivat jyrkät kalliokielekkeet. Ajelimme hissukseen, jolloin saimme plakkariin useita etiopiansurutaskuja ja parikymmentä sahelinmuurahaistaskua. Myös nummiherttu ja komea isomuurahaistaskupariskunta oli framilla. Nisäkkäistä näimme perussettiä, mutta emme erikoisempaa lajistoa, ei myöskään kongoneita. Pahkasikoja oli mestoilla kuitenkin huikeasti yli 200 yksilöä – hyvin reilusti joka puolella! Niiden menoa oli hauska seurata tuon tuosta.
ESKO LEHTINIEMI: ETIOPIANSURU- JA SAHELINMUURAHAISTASKU
KRISTIINA TALJA: ISOMUURAHAISTARKU JA TAUSTAKUVA
ESKO LEHTINIEMI
Etiopiansurutasku, sahelinmuurahaistasku, isomuurahaistasku ja ruusurintamedestäjä.
KRISTIINA TALJA ESKO LEHTINIEMI
Suomukorppikotka.
KRISTIINA TALJA
Loppuvaiheessa näimme maasaitiaisen, jonka nimen Rami laukoi kuin tykin suusta. Samalla katselimme kolmisenkymmentä savannikorppikotkaa, yhtä hanhikorppikotka, kahta mustakotkaa sekä neljänkymmenen pahtakiitäjän lössiä. Esa ja Esko onnistuivat fotaamaan meikäläisen hamuaman suomukorppikotkan savannilaisten joukosta, mutta minä onnistuin mähertämään havainnon lahjakkaasti. Kuuden nurkilla lähdimme pikamarssia jättimäisten KenGenin geovoimalaitosten ohi takaisin leiriin, jossa olimme varttia vaille seitsemän. Puolen tunnin suihkutauon jälkeen vedimme iltahuudon ja maittavan illallisen. Sessio oli ohi vasta yhdeksän jälkeen. Päivä oli todella antoista, joten oli mukava painella pehkuihin kympin nurkilla.
MASAI MARAAN PE 16.1.
AIRI HONKONEN
Masaiheimolaisia.
AIRI HONKONEN
Iloinen vessajeppe.
SANTTU AHLMAN
Yö oli yllättävän lämmin, jopa kuuma kahden viltin vuoksi, joten tällä kertaa ei tarvinnut kenenkään palella. Myös ulkoilma oli tähtitaivaan alla kello 5.30 selvästi Nairobin kelejä lämpöisempää, kun aloitimme aamiaisen, johon kuului kananmunia, papuja ja monenlaista muuta. Klo 6.10 olimme jo valmiina lähtemään, mutta jokunen hetki kului vielä kuskien ja Moseksen säädöissä. Pian aloitimme pitkän moottorimarssin kohti Masai Maraa. Onneksi tie oli ensimmäiset kaksi tuntia päällystettyä ja hyvälaatuista, joten homma eteni hyvin. Väsymystä oli kaikilla jonkin verran meidän autokunnassa, joten torkkumista oli havaittavissa. Puoli yhdeksän nurkilla saavuimme Narokkiin, jossa kävimme ensin toiletissa. Pihassa oli kastanjakutojia ja suomuselkäkutojia sekä kastanjavarpusia, jotka osa meistä missasi, kun tietoa tuli vasta seuraavalla pysäkillä ostoskeskuksessa, jossa poikkesimme kauppaan eväksiä hakemaan. Narokin jälkeen asfalttitie jatkui vielä hyvän tovin, mutta Masain risteyksen jälkeen tie oli todella surkeaa – ihme, että sitä autoilla edes pääsi. Ajoa oli jäljellä noin 55 kilometriä ja kello näytti yli kymmentä. Asfalttitiellä oli kaksi somalianlauluhaukkaa. Matkalla näimme valtavia maissi- ja vehnäviljelmiä sekä laajoja laidunalueita. Kaikkialla oli ikään kuin pihanurmikkoa, jossa laidunsi isoja karjalaumoja. Loppuvaiheessa näimme myös vähän impaloita, savannigaselleja ja seeproja. Lintupuolella iso osa jäi määrittämättä, mutta yhdellä lampareella oli kuitenkin mukavina lajeina mustavyötasku, kaarteleva arokotka ja kaksi savannihaikaraa, kyhmysorsia, keltanokkasorsia, afrikankapustahaikaroita ja muuta perussettiä. Samaisella paikalla rekka juuttui liisteriin, eikä varmaan helposti päässyt pois. Matkan antiin lukeutui myös afrikanjänis, josta napsahti eldorado.
SAKARI PUTTONEN SANTTU AHLMAN
Tuttavallinen elandi.
Rynkytys jatkui ja jatkui, ja nielimme etuauton pölyä tuon tuosta. Matka tuntui loppumattomalle, kunnes vihdoin saavuimme ennen yhtä kansallispuiston porteille, jossa pääsimme jaloittelemaan, kun Moses hoiteli lippuasiat kuntoon. Pihassa oli kesy elandin poju, joka oli tuttavallinen mutta ärhäkän oloinen. Muuten puiston puolella näimme uutena lajina topin lukuisten yksilöiden voimin. Nähtävissä oli myös muita peruslajeja sekä pahkasikoja. Samalla Esko kertoi, että heidän autokunta näki harmaahilkkakutojia ja jonkun muun kutojan, mutta Moseksen radiopuhelin ei taaskaan laulanut. Damn! Fig Tree Camp oli lähellä, joten pian olimme perillä, kunhan saimme ensin ihailla kahta mahtavaa etelänkalkkunasarvekasta. Perillä kantajat hoitivat laukkumme huoneisiin, ja alkurituaalien (puhdistavat pyyhkeet sekä mahtavat mehut) pääsimme heittämään kamppeet jokivarren hienoihin telttoihin. Sen jälkeen vuorossa oli maittava lounas. Kaikki puitteet olivat kohdillaan; mahtava miljöö, sapuska hyvää ja palvelu pelasi. Ainoastaan kommunikaation puute painoi mieltäni, kun meidän autokunnalta jäi useita lajeja plokkaamatta, kun emme saaneet tietoa lainkaan. Sapuskan jälkeen meillä oli reilu tunti aikaa ottaa rennosti. Pistin romppeita kasaan ja ehdin käydä kymmenen minuutin lenkillä pihassa: peruukkikerttu, savulyijykerttu, liekkitikkanen, puistopunarastas, kylä- ja kirjohelttasieppo ja sitä rataa. Pihassa olisi voinut tallustaa tuntitolkulla kevyesti.
Helmikana.
SANTTU AHLMAN
Keltakurkkuvästäräkki ja sieppodrongo.
Punaniskakiuru ja punakurkkufrankoliini.
SANTTU AHLMAN
Klo 15.45 näimme pihassa porukalla ja lähdimme Moseksen kanssa kävelemään autoille, kun kuulimme joen läheltä valkosilmäsepän ääntä ja hollille tuli hetkeksi hieno mustahupputiainen. Autoilla otin radiopuhelimen hollille ja pidin lyhyen palaverin Moseksen kanssa, jotta saataisiin paremmat kommunikaatiot kehiin. Lähdimme vetäisemään ensimmäisen virallisen Masai Maran safarin pois alta kuljeksimasta. Jo ajelun alkuvaiheessa kuulimme valkovatsatrapin äyskyämistä ja pian ensimmäiset pikkuaavikkojuoksijat olivat tyrkyllä. Sänkikirvisiä ja punaniskakiuruja oli jokunen framilla. Nisäkkäistä oli edustettuina muun muassa savannigaselli, impala, topi, pahkasika ja kirahvi. Aika pian saimme leopardihälyn, jolloin Moses kysyi minulta, että lähdemmekö yrittämään. Sanoin tietysti heti, että ilman muuta. Niinpä lähdimme tuulispäänä kohti kissaa. Jännitys kasvoi kaikilla reilusti röykkyytyksen aikana, mutta niin vain isolla avoimella paikalla ollut möhkäle osoittautui upeaksi leopardiksi, josta saimme kuvia mahtavasti, kun se tuli lähes suoraan kohti. Ilmeisesti se kärkkyi puolensadan oliivipaviaanin laumaa, tai sitten lauma kärkkyi sitä. Kerrassaan upeaa! Moseksen mukaan hän ei ole koskaan nähnyt Masaissa sitä avoimella paikalla. Huikea alku ja ikimuistoinen havainto. Jatkoimme safaria, jolloin uusia lintuja tippui tasaiseen tahtiin, kuten esimerkiksi punakurkku- ja viirusiipifrankoliini, akaasiaheinäkerttu, liuskelepinkäinen, keniankottarainen, afrikanvuorikotka, orvokkikottarainen, kobolttipeippo ja kultarintasirkku. Välillä lajia nassahteli vieläpä tiukkaa tempoa. Fiilis oli koko ajan huisan hieno ja jopa minä jaksoin paukuttaa fotoja asenteella. Välillä kävimme joen varrella, jossa oli 27 virtahepoa. Saimme myös jaloitella pienen hetken paikalla, vaikka se ei ole muuten sallittua valtavan puiston alueella. Iltasafari hujahti hetkessä, ja loppuvaiheessa lähdön hetkellä Moseksen autokunta plokkasi vielä leijonalauman – aivan mahtavaa! Yhdeksän tyyppiä lekotteli hyvin hollilla, joten saimme kuvata niitä pienen hetken läheltä. Kaksi big fiven kissalajia tuli plakkariin samalla retkellä, uskomatonta! Paluumatka olikin jees, kun takataskussa oli hehkeitä haviksia iso nippu. Lopussa näimme vielä kaksi dikidikiä. Telttaleirissä – joka oli muuten öky – olimme klo 18.45 ja puolen tunnin kuluttua aloitimme iltahuutoa hetkeksi. Sitä ennen näimme vielä kolme hauskannäköistä isogalagoa aivan polun päällä. Lyhyen iltahuutelun jälkeen oli mahtava buffetillallinen jälkiruokineen, pieni tanssinäytös sekä loppu huutelu, joka päättyi vasta klo 21.05. Kämpillä kirjoittelin nopeasti päivän muistelot ja pläräsin päivän kuvasaldoa. Päivän aikana minulla katkesi 1 500 maailmanpinnan etappi. Illallisella oli tyrkyllä myös tuoretta kalaa.
Kuppanen kuva yhdestä isogalagosta. SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Suhteellisen hyvien yöunien jälkeen heräsin kello 5.30, löin hieman romppeita kasaan ja lähdin aamiaisella klo 6.00. Tyrkyllä oli Jälleen erittäin hieno setti kaikkea mahdollista. Aamiaisen jälkeen läksimme puiston ytimeen koko päiväksi. Heti alkuun kuulimme valkovatsatrapin kailotusta ja tunnelma oli jännittynyt lähinnä nisäkäspuolen vuoksi. Toiveissa oli tietenkin gepardi ja muuta mukavaa. Aamutunnit kuluivat siivillä, kun pysähtelimme vähän väliä uusien tuttavuuksien äärelle – afrikanhietakyyhkyä, kaspiantylliä, akaasiaheinäkerttua, kalliokirvinen, useita piispoja ja sitä rataa. Melko pian Moses kysyi radiopuhelimella, että käymmekö katsomassa juuri löytynyttä gepardipoikuetta – ilman muuta! Ja mars liikenteeseen. Tovin päästä ihailimme emoa ja kolme poikasta läheltä. Ruutuja valottui, mutta lähdimme melko pian pois, ettei meistä aiheutuisi häiriötä. Mahtava hetki, mutta ”piirittämisestä” jäi hitusen huono jälkimakua, kun paikalla oli muutama auto. Olisimme pyörineet paikalla pidempään, mutta itse kehotimme hilpaisemaan pois. Aamupäivä kokonaisuudessaan kului samoja uria – maisemat olivat loppumattomat ja kuskit navigoivat kuulemma mäkien mukaan. Meikäläisille se olisi totaalisen mahdoton tehtävä, kun kaikki näyttää samalle, eikä kiintopisteitä ole. Koimme myös muutaman mielenpainuvan virtapaikan ylityksen; yhdessä paikassa olimme varmoja, että pirssi kippaa, mutta niin vain Hiacet hoitivat jälleen hommansa. Kuskeilla oli rautaista osaamista. Nisäkkäitä oli muuten yllättävän vähän, eniten alkuvaiheessa ”nurmikkoalueella”, mutta laajoilla pitkän heinän alueilla vain satunnaisesti. Savannigaselli ja topi olivat selvästi runsaimmat, mutta joukossa oli myös hieman impaloita ja isogaselleja. Kongoneja näimme tasan kymmenen ja vesiantilooppeja kahdeksan sekä kirjoantilooppeja kaksi. Kalliokirvinen sekä topeja aamuauringossa.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
MASAI MARAA RISTIIN RASTIIN LA 17.1.
Keltakurkkuvästäräkki, loistokottarainen, vaippasakaali, pannoitettu täplähyeena ja kirahvi.
SANTTU AHLMAN
KRISTIINA TALJA
Puron ylitys helpoimmasta päästä.
KRISTIINA TALJA
Ennen puoltapäivää aloimme jo hieman olla epätoivoisia norsujen suhteen, mutta löysimme vihdoin yhdeksän lössin, joka toimi päänavauksena. Päivän sigma oli lopulta peräti 123 yksilöä. Puolen päivän nurkilla vatsan kurniminen oli voimissaan ja muutenkin paussi olisi tehnyt hyvää, joten klo 13.00 koitti lounastauko, jolloin jäimme parkkiin mäen päälle puun alle. Saimme luonaslaatikot, joissa oli muun muassa kanankoipi, kaalileipää, jogurttia ja niin edelleen. Marialla oli harmillisesti huono olo, eikä hän voinut syödä. Puuhun tuli pian kyläloisto- Lounaspaussi mahtavalla paikalla. kottaraisia muutama, ja niinpä makoillessa sain paskaa paidalleni. Onneksi Ramilla oli ylimääräinen hihaton, jonka sain – haju ei nimittäin lähtenyt puhdistamisesta huolimatta mihinkään ja olisin varmasti laatannut jos olisin nuuhkinut kuvottavaa hajua koko loppupäivän. Tauko teki terää, ja jatkoimme samaa safarilystiä vielä useita tunteja. Maisema oli edelleen samaa silmänkantamattomiin – käsittämätön näky livenä. Lajilistamme täydentyi vielä muun muassa valkosiipipiispalla, jota näimme nasevasti 30 yksilöä. Ajoimme hyvän tovin Mara-jokea pitkin, jolloin näimme parhaillaan samasta pisteestä kahdessa kohdassa 52 virtahepoa. Samalla Marian huono oli mennyt vielä huonompaan suuntaan, minkä vuoksi pieni laattaussessio oli vuorossa. Krokotiileja ynnäsimme toistakymmentä. Näimme myös kynsihyypän ja goljathaikaran. Haviksia kertyi myös savannisininärhestä, liitokotkasta ja monesta muusta. Jälkikäteen ajatellen haviksia tuli niin paljon, että päivästä oli vaikea kirjoittaa, koska se oli lopulta yhtä puuroa. Mainiota puuroa! Nisäkkäitä plokkasimme yllättävän vähän, vaikka toinenkin gepardihavainto tuli jossain kohtaa vastaan, samoin useita leijonahavaintoja. Lintupuolen hienoja havaintoja olivat harmaatuulihaukka, angolanpääsky, isotörmäpääsky ja useat korvakorppikotkaparit pesillään.
SANTTU AHLMAN
Kohtalaisen pulska krokotiili siestalla.
SANTTU AHLMAN
Pitkästi iltapäivän puolella kävimme eräällä näköalapaikalla, josta näki hienosti huomattavan laajan alueen. Paikalta seurataan suurta nisäkkäiden vaellusta. Paikalta näki hyvin muutaman kilometrin päähän Tansanian puolelle, eikä välissä ollut onneksi mitään rajaaitoja haittaamassa maailman suurimpaa vaellusnäytelmää, joka ei kuitenkaan ajoitu talvelle. Näköalapaikalta lähdimme palailemaan hiljalleen, vaikkakin stoppailimme vieläkin kuvailemaan, mutta mitään erityisiä lintuhavaintoja ei tullut. Moseksen autokunta jäi taakse, vaikka koitimme kiirehtiä tilannetta, jotta kaikille jäisi edes vähän huiliaikaa ja Maria pääsisi kuntoutumaan. Matkalla näimme vielä etelänkruunukurkia, punakurkkufrankoliineja ja kaksi sihteeriä. Toinen autokunta näki puolestaan mustavatsakukaalin. Painoimme lopulta aika haipakkaa, joten toinen auto jäi reilusti taakse.
SANTTU AHLMAN
Gepardi, impala, savannigaselli ja jellona.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Ehdimme kuitenkin tehdä vielä lyhyen koukkauksen yhdeksän yksilön leijonalauman luokse, missä oli myös nuoria kavereita ja ilmeisesti edellisyönä kaadettu puhveli raadeltuna. Viimeiset kilometrit olivat tasankoa ja vauhti kova, mutta hyvässä myötävalossa plokkasimme kymmeniä kaspiantyllejä, pikkuaavikkojuoksijoita, pari afrikanhietakyyhkyä ja jälleen paljon savannigaselleja ja topeja, kahdeksan tokan vesiantilooppeja ja niin edelleen. Leirissä olimme klo 17.30. Vuorossa oli ns. retkeläishuoltoa ja pakkausta. Kävin kysymässä Mosekselta aikatauluja, jolloin hän näytti kääpiöepolettihekkoja lepäämässä – kahdeksan lepakkoa yhteensä. Ehdin vielä kirjoitella päiväkirjaa, kunnes klo 19.15 alkaen vedimme iltahuutoa, hyvän illallisen ja taalat tiskiin laskujen maksua varten. Parin tunnin session jälkeen tsekkailin vielä lintulistoja ja painuin maate kympiltä.
Korvakorppikotkien valtakuntaa.
Kastanjavarpusia.
ESKO LEHTINIEMI
KISUMUUN SU 18.1. Heräsin sikeiden yöunien jälkeen kello 5.30, laitoin kamat kasaan ja lähdin kuudeksi aamiaiselle, joka oli jälleen mainio setti muun muassa kananakkeja, köyhiä ritareita, lettuja ja perustavaraa. Kokki teki tuoreeltaan jokaisen haluamia munapaistoksia. Romppeiden haun jälkeen lähdimme liikenteeseen puoli seitsemältä auringon sarastaessa. Laskin puiston puolelta kaikki nisäkkäät, koska ajattelin sen helpottavan iltahuutoa, enkä uskonut niitä enää tulevan puiston jälkeen vastaan. Sigma oli seuraava: topi 68, savannigaselli 180, täplähyeena 4, impala 18, gnu 36 ja dikidiki 1. Puiston porttien luona piirersi kaksi punakurkkufrankoliinia. Jouduimme palaaman toissapäiväistä rynkytitietä, koska kaksi yhteisöä olivat kuulemma ottaneet yhteen toisen tien varrella, josta meidän oli alun perin suunnitelmana kulkea. Alkupätkä oli taas jännää matalaa piikkiakaasiapensaikkoja ja nurmimaisemaa. Tietä oli jopa hyvä ajaa. Intouduin kirjaamisesta sen verran, että löin vihkoon jokaisen lintuyksilön, jonka sain määritettyä matkan varrella Kisumuun. Kiikareita käytin aina kuin mahdollista, mutta pääosin se oli puolimahdotonta. Hienoimpia hetkiä olivat harmaahilkkakutojien kera nähdyt kastanjavarpuset, jotka molemmat osa porukasta missasi tullessa. Nyt pääsimme makustelemaan niitä hyvin. Aroturturikyyhkyjä lähti tieltä ja laiteilta vähän väliä ja palmukyyhkyn liitimme reissupinnoihin.
ESKO LEHTINIEMI
Alkuajon aikana plokkasimme kaksi hienoa maaseppää.
Liekkiseppä.
ESKO LEHTINIEMI
Mukavia olivat myös plokkaamani lähellä ollut mustavyötasku sekä kaksi komeaa maaseppää, jotka mahdollisesti splitataan Moseksen mukaan. Nisäkäspuoli olikin äkisti paljon komeampaa kuin itse puistossa, sillä ne tulevat kuulemma leijonia pakoon lähemmäs asutusta, johon jellonat eivät tule. Paikalliset ilmeisesti joskus ampuvat lähelle tulleita leijonia nahkojen vuoksi. Seeproja oli sadoittain, samoin savannigaselleja. Suurin kirahvitokka käsitti 25 yksilöä ja sen liikehdintää tien yli oli mahtava seurata. Dikidikejä plokkasimme kolme lisää ja näimme myös rotan näköisiä jyrsijöitä, niilinruohorottia. Eräältä pienen virtapaikan ylityspaikalta näin pikaisesti ohilentävän mustakäen ja lorotuksen aikana näimme Ramin kanssa vahanokkaporukkaan kuuluvan tirpan, jonka jotenkin mähersin ja ohimennyt elis jäi painamaan mieltä. Samalla paikalla oli myös kaksi kobolttipeippoa. Parhaimmillaan nisäkkäitä oli aivan järjettömästi; yhdellä aukolla pelkästään toisella puolella tietä vähintään 500 gnuta ja toisella puolella 300. Samaten seeproja ja savannigaselleja oli simona. Näimme myös läheltä vaippasakaalin. Lintulajistoon tuli myös kaspiantyllejä jokunen sekä päivän viidenneksi elikseksi näin koirasseepramanikin läheltä. Jurnuuttelua kesti pitkään, mutta vireystaso oli silti hyvä. Jossain vaiheessa saavuimme risteykseen, josta olisimme oikaisseet päätielle, mutta pienen ajon jälkeen jouduimme kääntymään takaisin, sillä tie oli todella karmeassa kunnossa. Samalla näimme kuitenkin keltaperähemppoja ja kolme kuningastrappia. Päätien asfaltille pääsimme yhdeksältä, jolloin nollasin laskurin. Eli jatkoin edelleen kirjaamista armottomasti. Seuraavat viisi tuntia kuluivat taittaessa matkaa Kisumuun. Muutamaan otteeseen torkuin, mutta muuten jaksoin kirjata kaiken. Uusia reissujapinnoja edusti tavallinen mehiläissyöjä 18 yksilön voimin. Kylälepinkäisiä laskin 22 kipaletta. Kyliä ohittaessamme näimme hyvin kirjavaa torimeininkiä, kun päätien reunustat olivat täynnä erilaisia myyntikojuja ja pähkinöitä oli levitetty lakanoille ja niin edelleen. Ohitimme myös Kenian tärkeimmät teeviljelmät, joista kerätään vain ylimmät lehdet. Viljelmät jatkuivat horisonttiin saakka. Näimme myös sokeriruokoviljelmiä, joiden lähellä moni paikallinen mussutti niitä menemään. Eskon mukaan jotkut pojat riuhtoivat niitä salaa traktorin kyydistä; olivat ikään kuin tikkareita. Keli oli kuuma ja se tuntui myös autossa. Vihdoin 7,5 matkustustunnin jälkeen pääsimme Kisumun keskustaan porvarihotelliin (Imperial Hotel Kisumu), jossa kirjauduimme sisään ja lähdimme lounaalle alakerran altaan viereen. Odotusta kesti kauan ja noin tunnin jälkeen olimme syöneet – moni tilasin pitsan mikä oli kyllä maittavaa. Otin iced tea -juomaa, johon tuotiin kuumaa litkua viereen. Maku oli ärhäkkä, mutta kaadoin sitten koko litkun kehiin ja jo rupesi maistumaan. Tajusin sitten, että imaisin pohjalle valuneet sokeriliemet heti ja jäljelle jäi taas kirpsakka tee. No, maha tuli täyteen ja otin neljään pekkaan Ramin, Airin ja Eskon kanssa vielä black forest cakea jälkkäriksi.
SANTTU AHLMAN ESKO LEHTINIEMI
Moses, osa jengistämme sekä paikallisväestöä Kisumussa.
Noin tunnin kirjoittelupitoisen siestan jälkeen kokoonnuimme klo 16.15 aulaan. Hannalla oli valitettavasti vatsavaivoja, joten hän jäi Marian kanssa lähistölle. Marialla oli jo onneksi parempi olo edellispäivän koettelemusten jälkeen. Ajoimme lyhyen matkaa Lake Victorian rannan tuntumaan papyruskasvustojen ja joutomaalta näyttävän kentän väliin. Lintuelämää oli todellakin paljon, joten ryminä alkoi heti kättelyssä: lampimedestäjä, papyrusherttu, mustapääkutoja, angolanhaarapääskyjä ja aavikkomedestäjiä. Pensaikosta tuli vähän väliä uusia tirppoja esiin, joista osa esiintyy vain Victoria-järven rannalla. Yllämme pyöri kymmeniä afrikanpalmukiitäjiä ja lintuilu oli mukavaa, vaikka vieressä kulki ihmisiä koko ajan ja liikenteen melua oli jonkin verran. Kävelimme vain muutaman sata metriä, jonka aika minulle nasahti kymmenkunta elistä. Niiden seassa oli muun muassa kaitanokka- ja kultaselkäkutoja, kolme komeaa punalepinkäistä ja papyrushemppo. Joku porukastamme hoksasi melko lähellä kahlanneen hipon, josta näimme pään ja kylkeä – mokoma veteli pokerina kasvillisuutta pitkän tovin. Paikalliset olivat ällikällä lyötyjä, kun saivat katsella meidän putkista otusta. Hippopaikalta talsimme rantaan, jossa oli paikallisilla kauheat tsembalot päällä. Samalta paikalta lähtisimme aamun veneajelulle. Moses plokkasi vielä hienon liekkisepän ja pari afrikankaijaa ilakoi puissa. Meidän autokunta ehti jo ajaa muutaman kymmentä metriä, kun saimme idänharmaaturakohälyn – pakitimme pienen siivun ja saimme näkökenttäämme otuksen, joten kaikki kolme harmaata turakolajia oli plakkarissa. Rantapensaikon punalepinkäinen.
Iltaretken lajikepitystä.
KRISTIINA TALJA
ESKO LEHTINIEMI
Hotellille palasimme klo 18.30 ja seitsemän aikaan aloitimme illallisbuffeen hienossa raflassa, jossa oli kaikkea paljon tyrkyllä. Harmi vain, että lounaasta oli niin vähän aikaa, että harva pystyi vetämään edes normiannosta. Iltahuudon saimme hitusen normia nopeammin kasaan, ja ennen nisäkkäiden huutoa haimme mahtavia jälkiruokaleivoksia, joita oli muutamaa sorttia tarjolla. Samalla huomasimme, että gnu oli jäänyt listalta, joten aikaisempien päivien lukemat olivatkin hitusen kinkkisiä muistella... Klo 20.30 pillit oli pussissa, joten ehdin vielä kirjoitella, katsoa lajilistaa ja kirjaa sekä viestitellä whatsappin kautta, kun wifi pelitti. Maate menin kympiltä. Monien muiden paikkojen tavoin Kisumussa korostui turisten olematon määrä, sillä Masai Maran tavoin myös Imperial Hotel Kisumu oli lähes tyhjä. Terrorismiuhka vaikutti näin ollen pahiten kantaväestön toimentuloon, sillä matkaajakato oli hyvin ilmeinen.
ESKO LEHTINIEMI
Afrikanpalmukiitäjä, idänharmaaturako ja angolanhaarapääsky.
Rannoilla oli yli puolensataa vasarapäähaikaraa.
SANTTU AHLMAN
LAKE VICTORIA JA KOHTI KAKAMEGAA MA 19.1. Heräsin kello 5.45 ja kiskaisin jälleen proteiinipatukan kitusiini, sillä klo 6.15 lähdimme pihasta veneajelulle edellispäiväiseen rantaan. Sama kiikarijeppe tuli kuskiksi ja paikallisoppaaksi, kun lyöttäydyimme pitkulaiseen veneeseen kuvaajat keulassa. Järvi oli utuinen ja lintuja viipotti todella paljon: haikaroita, kirjokalastajia, pyhäiibiksiä ja niin edelleen. Kalastajia oli kymmeniä venekuntia, joista monen keulassa nökötti vasarapäähaikara. Reilut kaksi tuntia kuluivat joutuisasti, kun ajelimme rantaa pitkin välillä pysähdellen. Mukavia havaintoja edustivat muun muassa muutama afrikanrakonokka, malakiittikalastajat ja useat rantasiepot. Eliksiin kirjasin esimerkiksi ruskonaamakutojan, afrikanrytikerttusen, ruskorastaskerttusen ja helmenä papyruslepinkäisen, joka tuli hyvin hollille viimeisessä pisteessä, jossa olimme pitkään passissa papyrusten luona. Järvellä lenteli valkosiipi- ja valkoposkitiiroja sekä yksi hietatiira. Lisäksi lajilistamme täydentyi nuolihaukalla. Retki oli kaiken kaikkiaan leppoisa ja porukoille oli tarjolla hyviä kuvausholleja muun muassa rosvohaukasta sekä kiljumerikotkasta. Haikaroita oli mestoilla sadoittain, myös jokunen kyyryhaikara patsasteli paikalla. Papyruskasvustoissa viihtyvä ruskonaamakutoja. SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Yksi Victoriajärven kalastuspaateista.
SANTTU AHLMAN
Paluumatkalla hotellille näimme töyhtökotkan tolpan nokassa sekä afrikansininärhen langalla. Aamiaiselle ennätimme noin puoli kymmeneksi, jolloin nälkä oli jo kaikilla kova; kattaus toimi hyvin lounaana. Tarjolla oli muun muassa kananakkeja, jauhelihaa, papuja, grillattuja tomaatteja, viittä sorttia mehuja ja kaikenlaista tilpehööriä. Tankkauksen jälkeen löimme kimpsut kasaan ja lähdimme klo 10.15 liikenteeseen pihasta. Kisumu sai jäädä taakse, mutta poikkesimme vielä ostoskeskukseen hakemaan muun muassa jätskiä, joita vetelin Ramin kanssa henkisen pakon sanelemana aina tilaisuuden tullen. Kakamegaan oli Nokian Heren mukaan noin 50 kilometriä, mutta alati nouseva tie oli paikoin jälleen heikossa hapessa. Perillä olimme noin puoli yhdeltä, ja näin juuri ennen pihaan kääntymistä afrikanpikkukalastajan tien poskessa. Meidät toivotettiin tervetulleiksi Rondo Retreat -majapaikkaan, jossa muut menivät yhteen taloon ja minut johdatettiin yllättäen omistajien omaan taloon, joka oli muuten tyhjillään. Aika luksusmeininkiä, etten sanoisi! Ehdimme vielä patsastella pihassa pienen tovin ja eliksiä paukkui hyvin, kun Moses plokkasi kaksi töyhtösukasseppää, mustakutojia ja viherpäämedestäjän. Tapio hoksasi puolestaan suomusarvinokan, joka valitettavasti ehti lentää pois ennen aikojaan. Samalla keltaotsaseppä lauloi yksitoikkoista veisuaan ja osa porukasta valokuvasi kaksi kongontikkasta. Paratiisifiilis!
Afrikanrakonokka.
Kirjokalastaja.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Yksi veneretken seitsemästä rantasieposta.
SANTTU AHLMAN
Rosvohaukka, papyruskasvustoja ja maaginen papyruslepinkäinen.
KRISTIINA TALJA
Yhdeltä menimme ravintolahuoneeseen, johon tuotiin kasvisateriat – hyvät setit taasen, vaikkakin nälkä oli aika pieni, kun aamiaisähkystä oli vain muutama tunti. Sapuskoinnin jälkeen meille jäi kaksi tuntia aikaa hengailla, joten kävin aluksi pienen lenkin Esan ja Eskon kanssa, jolloin näimme hyvin koirasviherpäämedestäjän, mustakutojia ja töyhtösukassepän. Ehdin myös kirjoittaa verannalla matkapäiväkirjaa ja samalla plokkasin elikseksi sinitöyhtömonarkin. Paikalle saapui piakkoin norjalaisryhmä. Minulla oli sen verran Lounasta odottelemassa. kova hinku kiertämään pihaan, että kirjoitin turinat sormet syyhyten. Lähdin pian talsimaan pihamaalle, jossa näin Eskon, joka oli juuri kuvaamassa kahta keisariturakoa – komeita rötkäleitä. Jatkoin käppäilyä ja löysin muuta porukkaa sekä norjalaistiimin, jonka myötä näimme ruskopääkutojan. Kokoonnuimme ennen puoli neljää – eli hieman etuajassa – pihaan Moseksen kanssa ja lähdimme könyämään paikallisoppaan, Benin, kanssa pientä Rondo Retreatin takana olevaa polkua. Heti aluksi polulla näyttäytyi kertturastas ja pian alkoi todellinen ilotulitus, kun lähes samoilta jalansijoilta listallemme tarttui muun muassa rusokylkilepinkäinen, valkokurkkupriinia, oliivikerttu, muurahaisrastas, vuoribulbuli, viidakkobulbuli, ampiaisseppä, ja punavirtakerttunen sekä Eskon pikaisesti plokkaama ja vaikeasti hoidettava surinahelttasieppo. Metsässä tuli jälleen sama ongelma kuin aiemminkin, eli letka venähti turhan pitkäksi, minkä vuoksi osa missasi lajeja. No, se on aina sama trooppisissa metsissä. Maria onnistui lahjakkaasti upottamaan toisen koipensa kuraliisteriin, mikä oli tietysti armottoman kuittailun paikka. Ensimmäisen lajipaukekeskittymän jälkeen meno hitusen tasapainottui, mutta näimme vielä esimerkiksi isonokipeipon. Yritimme yhdessä paikassa esiin rämerääkkiäistä, mutta sen sijaan Rami kuvasi komean tiheikköpunataskun, jonka osa ehti nähdä. Polkusession jälkeen palasimme pihaan, jossa oli tee- ja kahvitauon aika. Homma hitusen venyi odottelun vuoksi, ja venailun alkuvaiheessa Kisumussa asunut hollantilainen Charles Witlox tuli joukkoomme kysymään voisiko jotakuta haastatella – oli tekemässä Kakamegan metsästä dokumenttia luontomatkailumielessä. Yritin houkutella muita turhaan, joten läksin hoitamaan homman – tyyppi kyseli perusjuttuja ja oli mukavan oloinen nuori jantteri Zaira Tours & Travel Company Limitedistä. Rondo Retreatin pihapiiriä.
KRISTIINA TALJA
SANTTU AHLMAN
KRISTIINA TALJA
SANTTU AHLMAN
Santoksen majapaikkaa.
Palasin kahvipaikalle, mutta mitään ei ollut vielä tullut tarjolle. Moses oli pihassa ja kuulimme smaragdikäen sekä näimme punasilmätiaisia. Tovin kuluttua tuli gueretsahälytys muilta, minkä ansiosta pääsimme ihastelemaan hienoja mustavalkoisia apinoita, joista napsahti uusi nisäkäslaji. Jeh! Toinen päivän uutuusnisäkäs oli afrikaniso-orava. Hörstämisen jälkeen lähdimme lähitielle kävelemään, jolloin samanlainen sekamelska jatkui. Nokisavupääskyjen kieppuessa yllämme, näimme kiiltolatvuskottaraisia, kuoroherttuja, pikkudrongon, viherkurkkumedestäjän, sulttaanisepän, tambuurinikyyhkyn sekä muun muassa metsä- ja keltanaamakutojan. Todella tiukka tempo päällä, joten kirjaa pläräsimme tuon tuosta! Ilta alkoi jo painaa päälle, joten palasimme hijalleen majapaikkaan, jossa meille jäi noin 40 minuuttia aikaa ennen illallista. Suihkun ja ”mieshuollon” lisäksi ehdin tehdä jotain matkaan liittyviä pikkusäätöjä, kunnes oli taas ruokailun aika. Saimme hyvää kurpitsakeittoa alkuruoaksi ja siihen perään ilmeisesti erikoista porkkanakakkukanellia, muusia ja kasviksia sekä kanaa. Jo vain maittoi ruoka ja maittoi myös jälkkäri. Iltahuudon saimme purkkiin jo klo 20.15, jolloin lähdin Eskon, Esan ja punapäiden kanssa hyvin lyhyelle taskulamppuretkelle pihapiiriin. Seuloimme puita ja pihaa vartin, eikä tulosta syntynyt, joten lähdimme iltatoimiin. Minä palasin omistajien taloon, joka oli täydellinen kauhuelokuvaa varten – kaikki tärkeimmät elementit hallinnassa – peilit, kirjasto, takkahuone ja niin edelleen. Lisäksi Holy Bible oli esillä, joten hommat voisivat alkaa. Tahi sitten ei. Liikaa kauhuleffoja taustalla... Minulle jäi sen verran aikaa, että laskin taas redupinnamäärän – saldo jo 330, eli päivän aikana napsui peräti puolensataa uutta. Eliksiä minulle nasahti Kakamegassa nasevat 27. Toiveet olivat jo korkealla seuraavaa päivää ajatellen, sillä moni tippuisi varmasti arvauskarkelosta veke. Nyt poissa oli jo Maria, Santtu, Hanna ja Esa. Esko oli kiinnityksessä, mutta tulisi myös tippumaan kauas pois. Harmillisesti päivän aikana Marian vain pari viikkoa vanha kamera sai jossain kohtaa tällin ja meni sököksi – hieman ankea mäihä! Iltaretkeilyä lähitiellä.
KRISTIINA TALJA
Näyttäviä gueretsoja.
Uusi nisäkäslaji: sinimarakatti.
KAKAMEGA TI 20.1. KRISTIINA TALJA
Heräsin kello 5.40 ja aamukuuden aamiaisen jälkeen siirryimme metsän reunalle, jossa teimme parin tunnin kävelylenkin rinteen alapuolelle. Heti kärkeen saimme nisäkästäydennystä aurinko-oravasta, kahdesta punahäntämarakatista ja lukuisista sinimarakateista. Myös gueretsoja oli hyvin tyrkyllä. Lintuelämä oli aamuhetkistä huolimatta yllättävän hiljaista. Pikkubulbuli, raitapriinia, ugandanuunilintu ja vuorikerttutimali nasahtivat melko pian kuitenkin listallemme. Uunilintuja oli useita, kun äänen oppi plokkaamaan, samoin kultaperäseppiä. Talsimme viidakkopolkua, jolloin letkan perällä oli jälleen hankala havaita kaikkia lajeja, etenkin kun iso osa havainnoista oli ääniä. Tenttasin Mosesta ja mukavaa paikallisopasta tuon tuosta. Moses oli äärimmäisen kovan luokan määrittäjä, mutta olemukseltaan hieman vakava, eikä juuri muuta puhunut kuin lajinimiä. Aamun kovin havainto oli Kakamegalle endeeminen rusko-otsakerttu, joka äyskysi neljän yksilön voimin latvuskerroksessa. Mukava oli myös Hannan plokkaama punamyssykutoja. Lenkin päätepisteessä – joka oli kuivunut virtapaikka – oli lintuja vihdoin reippaasti. Komein oli sinimehiläissyöjä, joka oli hienosti hollilla. Muita uusia olivat sukasnokka, tuhkahunajaopas, äännellyt rämerääkkiäinen, oranssirusorinta sekä jo alkukävelyltä tutuksi tulleet keltasäihkybulbuli ja raitapriinia. Olimme melko pitkään samalla paikalla, sillä lajistoa oli hyvin. Paluukävelyllä näimme toisen oranssirusorinnan ja muuta peruslajistoa. Retkiletka viidakossa.
KRISTIINA TALJA
KRISTIINA TALJA
KRISTIINA TALJA
Jengi fotailemassa erikoissirkkaa.
Sirkka paikallisoppaan handussa.
Autolla jatkoimme hyvin lyhyen paussin jälkeen toiseen suuntaan selvästi pidemmälle lenkille. Sitä ennen hoksasimme seepramanikkeja 25 yksilön parven ja pajulinnun sekä saimme kultaperäsepästä ensimmäisen näköhavainnon. Pian näimme myös mustapääkerttuja kolme. Seuraavat noin kolme tuntia talsimme metsäväylää, jonka alkuvaiheessa meitä tuli vastaan joku vanha valkoinen jeppe vaivihkaa, ja hän katosikin vaivihkaa metsän uumeniin. Hän oli kuulemma rengastamassa lintuja. Päivä oli tavanomaista kuumempi, mikä heijastui valitettavasti lintujen aktiivisuuteen, eikä moni tirppa suvainnut olla äänessä. Jokunen helmi kuitenkin osui kohdallemme, kuten ruskokorvatikkanen ja angolanhuiskulepinkäinen. Polulla oli jatkuvasti erilaisia perhosia, mutta ei isoja kerääntymiä. Suomusarvinokka kävi jokusen kerran kuvausetäisyydellä. Loppuvaiheessa saavuimme torniin, josta alaportaat olivat lahonneet pois. Kävimme omalla vastuulla lähes kaikki tapissa, mutta näkymä oli huono latvustojen vuoksi. Pelloilla paahde oli raaka, mutta listalle saimme kuitenkin mehiläishaukan ja rusovatsamedestäjän sekä valkopyrstöapalin.
Rötkälemäinen suomusarvinokka. ESKO LEHTINIEMI
TAPIO KOSKELA
Kaatuneet puut saavat lahota rauhassa.
SANTTU AHLMAN
Seepramanikkeja.
Loppukävely oli hyvin rauhallista, kunnes saavuimme hökkeleille, jossa oli Kakamegan oppaiden toimisto tai jotain. Gueretsoja pomppi pihassa, ja toinen opas jäi miittiinkiin paikalle. Palasimme majapaikkaan, jossa olimme klo 11.30. Ehdin katsoa listat läpi – 37 nisäkästä, 354 lintulajia ja 188 elistä. Yhdeltä oli sapuska, jonka jälkeen torkuin kolme varttia. Meikäläiselle tuli kylmä ja ripulioireita. Otin varuiksi Imodiumin. Damn, fiilis laski nopeasti – ehkä porkkanaraastetta ei olisi pitänyt syödä tai jotain. Väliajan tiimellyksessä Maria huomautti, että hänellä oli mukana leopardipaita, minkä ansiosta näimme heti leopardin Masai Marassa. Nyt hän ehdotti flamingotanssia, jotta näkisimme flamingoja matkan aikana. Ei huono idea! Puoli neljältä lähdimme Puttosia lukuun ottamatta jälleen metsäretkelle. Lähtiessä Esa näytti kuvan kotkasta, joka oli lentänyt kahden yksilön voimin majapaikan yli. Kyseessä oli keisarijalokotka, joka oli pesinyt pihapiirin korkeassa puussa aiemmin, mutta poikasten vartuttua havainnot olivat kuulemma satunnaisia. Rami ja Airi olivat puolestaan nähneet ja kuvanneet hienon metsäsininokan. Ei huonompi paussi. Metsä osoittautui edelleen harmillisen hiljaiseksi, eikä äänessä ollut juuri mitään muuta kuin viidakkobulbuleita ja jotain satunnaista. Pian palasimme autoille ja läksimme tien toiselle puolelle uralle, johon oli tehty fillaria varten uoma – hyvin erikoisen näköinen Viidakkoon tehty polkupyöräura. systeemi. Luulin sitä ränniksi. Yllättäen tien toinenkin puoli oli hiljainen, mutta samalla sain kerrattua muutamia ääniä, kuten esimerkiksi ampiaissepän, keltaviiksibulbulin ja sulttaanisepän, josta Esko ehti räimästä hyvän otoksen. Parhaimpia havaintoja olivat kaksi kongonviolettiturakoa ja nokiperäpeippo, joka esiintyy useiden muiden lajien tavoin kirjan mukaan vain Kakamegan alueella. Pellon laidalla oli hitusen paahteisempaa, mutta näimme vain kaksi hiirihaukkaa, afrikanhiirihaukan sekä haara- ja ruostepääskyn lisäksi myös valkopääpääskyjä.
ESKO LEHTINIEMI
TAPIO KOSKELA
Airi, Maria, Hanna ja Sakari tornissa.
SANTTU AHLMAN
Retkikuntamme reduamassa hieman avoimemmassa maastossa.
Palasimme autoille ja olimme jonkin aikaa kytiksellä tiellä, joka pöllysi nasevasti aina, kun auto, mopedi tai traktori viiletti ohi. Odotus oli kannattavaa, sillä Ben plokkasi kaksi savannibulbulia, joka oli ilmeisesti splitattu omaksi lajikseen (Kakamega Greenbul). Poikkesimme vielä autoilla hieman kauempana pienen puron luona, mutta emme nähneet paikalla toisinaan tavattavaa afrikannokisorsaa. Sen sijaan valkoviiksiapali tuli keikuttelemaan myötävaloon auliisti. Myös ampiaisseppiä lensi pari tien yli, mutta meno oli edelleen hiljaista, joten palasimme kuudelta Rondo Retreattiin. Oloni oli jo hitusen parempi ja pakkailujen sekä kirjoittelun jälkeen oli jälleen iltaseitsemän illallinen. Iltahuudon saimme vedettyä tällä kertaa nopeatempoisesti, koska kasassa oli lähinnä metsälajistoa. Homma oli nimittäin jo klo 20.05 ohi, joten kaikki pääsivät hyvissä ajoin iltatoimien pariin. Minä tsekkasin vielä lintulistan – iltaretken ansiosta 361 lajia ja 193 elistä kasassa. Mukaan emme laskeneet tietysti pelkästään oppaiden havaitsemia lajeja. Aika jees satsuma kaikkiaan. Pehkuun painuin jo yhdeksältä.
AIRI HONKONEN
Peruspöllyämistä lähitiellä.
SANTTU AHLMAN
Rondo Retreatin majapaikkaa.
LAKE BARINGOON KE 21.1.
KRISTIINA TALJA
Lounaan venailua korkeanpaikan leirissä.
Jyhkeä ruokailupaikka.
SANTTU AHLMAN
Heräsin pitkien yöunien päätteeksi kello 5.40, heitin vaatteet niskaan ja läksin aamiaiselle. Rondon porukka keräsi jälleen täydet pisteet, sillä kaikki oli säntillisesti aikataulussa. Aamupalan jälkeen Turun plikat, Riitta, Airi ja Rami jäivät majapaikan lähelle pyörimään, ja me muut suuntasimme vielä varsin hämärässä lähitielle lyhyen matkan päähän. Taivas oli matkan aikana ensimmäistä kertaa täysin pilvinen, minkä takia valkeneminen otti tavallista enemmän aikaa. Tienvarrella oli mukavasti lintuja äänessä, muun muassa viidakko- ja vuoritimali, kultaperäseppä ja muuta perustavaraa. Moses totesi aika pian, että paikalla on toisinaan nähty harmaapapukaijaa, mikä oli yllätys. Tosin vielä suurempi yllätys oli se, että he hoksasivat Benin kanssa ääntelevän yksilön, joka tuli pian lähelle tien päälle lentämään punainen persus vilkkuen. Lintu lensi puun latvaan, jossa se oli hetken ja samalla toinen yksilö äyskysi taaempana. Aivan mahtava havis, sillä vuonna 2007 painetun kirjan mukaan laji oli käytännössä katsoen kadonnut koko Keniasta ja yksilömäärän Kakamegasta arveltiin olevan korkeintaan kymmenen. Mahtialku päivälle!
ESKO LEHTINIEMI
TAPIO KOSKELA
Lounasetapilla koreillut ruusupeippo.
Pian rätisi jälleen hyvää settiä, sillä pienen autosiirtymän aikana stoppasimme, kun tienposkesta kuului surinahelttasiepon laulua. Jäimme kytikseen ja kotvan kuluttua koiras oli useaan kertaan hetkellisesti näkyvissä. Siivistä kuului hauska suriseva pärähdys aina, kun se vaihtoi paikkaa. Seuraava hieno havainto oli afrikanharlekiini, jonka Moses sai atrapilla esiin. Se oli todella hankala plokata, sillä lintu piilotteli varjoissa latvustossa, mutta muutaman kerran sen värit näkyivät hyvin. Paremmin näimme kuitenkin, kun lintu teki pienen lentolenkin aina soidintaessa. Samalta seisomalta kirjasimme kolme yksilöä, mikä oli jeespoks, sillä kirjan mukaan tirppa esiintyy vain muutamassa pienialaisessa paikassa koko maassa. Aamun reilun kahden tunnin retkeily tuotti myös näköhavainnon viirupyrstötrogonista, laulavan jokipunarastaan ja ääntelevän mustanokkaturakon. Samalla huomasin oppineeni joitakin perusääniä sekä surinahelttasiepon, punavirtakerttusen, tamburiinikyyhkyn, kultaperäsepän ja muiden lajien ääniä. Varttia vaille yhdeksän palasimme Rondoon, jossa saimme kolme varttia aikaa lähtöön. Porukka retkeili ja valokuvasi vielä tiiviisti pihamaalla, jolloin havaintoihin kertyi muun muassa kaksi suomusarvinokkaa, kongonviolettiturakoa ja keisariturakoa. Takapihan polulla oli ollut kertturastaan lisäksi kaksi jokivästäräkkiä sekä Hannan ja Marian näkemä kameruninrusorinta, joka oli kova havis. ESKO LEHTINIEMI
Esa, Kristiina ja savanniturturikyyhky huikeissa hautavajoaman maisemissa.
ESKO LEHTINIEMI
Matkan ainoa havainto valkosuomutimaleista.
Puoli kymmeneltä starttasimme kohti Lake Baringoa, johon oli reilut 150 kilometriä matkaa. Siirtymä oli heikkojen teiden, rajattoman töyssymäärän ja liikenteen epämääräisyyden vuoksi taajamissa erittäin hidasta, minkä vuoksi matka ei tuntunut etenevän kunnolla lainkaan. Nousimme koko ajan ylös ylängölle, kunnes varttia vaille yksi päädyimme Iteniin, jossa oli pitkänmatkanjuoksijoiden korkeanpaikanleiri 2 400 metrissä. Kurvasimme lomakylään, josta avautui huikea näkymä alas laaksoon. Paikalla oli paljon eurooppalaisen oloisia valkolaisia ja puitteet viimeisen päälle. Teimme sisällä lounastilauksen ja lähdimme pihaan hetkeksi Moseksen ohjeiden mukaan. Kielekkeellä oli viitisentoista afrikankalliopääskyä kieppumassa sekä parhaimmillaan seitsemän juovakiitäjää uudeksi lajiksi. Ilmavirtauksia hyödyntivät myös kaksi lyhytpyrstö- ja valkoniskakorppia sekä afrikanlauluhaukka ja keltapäähaukka. Pihapiirissä oli kyläloistokottaraisia, pari ruusupeippoa ja mahtavasti hollilla isomuurahaistaskupariskunta. Varjoliitäjät painelivat upeasti vuoren päällä. Olimme melko vähän aikaa pihalla, sillä oletimme ruoan tulevan nopeasti, koska suurin osa tilasi samaa gordon bleuta. Vaan miten kävi; sessio kaikkineen vei kaksi tuntia, mikä alkoi hitusen kiristää hermoja, sillä palanut aika oli pois retkeilystä. Ja jos olisimme osanneet ennakoida, niin olisimme voineet kuvailla ja reduta pihassa hyvän tovin. Damn. Lisäksi vegepitsat olivat aika kuraa paikan näennäiseen tasoon nähden. Hyvä puoli oli kuitenkin kahden kruunutokon ilmestyminen lähipuun latvaan patsastelemaan. Lounaan jälkeen lähdimme tiputtautumaan laaksoon ja samalla ihmettelimme, että miten valtavan kirjon erilaisia habitaatteja olimme nähneet matkan aikana. Savannien ja sademetsien jälkeen olimme vuoristossa ja pujottelemassa kohti pensaikkomaata, joka oli hyvin kuumaa ja karua verrattuna lounaspaikkaan, jossa puhalsi viileä tuuli. Hehkeä valkotöyhtöturako. ESKO LEHTINIEMI
ESKO LEHTINIEMI
ESKO LEHTINIEMI
Matka tuntui kaikkiaan yhtä pitkältä kuin siirtyminen Masai Maraan, eikä se vaikuttanut loppuvan millään. Maisemia oli kuitenkin hauska katsella, mutta väsymys vei hitusen intoa siirtymiseen. Melko loppuvaiheessa stoppasimme rinnealueelle, josta Moses yritti atrapilla kenianturakoa, mutta eipä mokoma halunnut reagoida. Sen sijaan sitruunavatsamedestäjä äänteli melko lähellä. Toisen pysähdyksen teimme vielä alempana, jossa tavoitteena oli valkotöyhtöturako. Karulla kentällä oli kaksi punaposkipeippoa ja savanniharmaasieppo. Pian lähelle tuli rähisemään kymmenkunta valkosuomutimalia ja etäisyydestä alkoi kantautua turakojen raakkumista. Kotvan kyttäilyn tuloksena ne lensivät hetkeksi lähipuuhun – aivan mahtavia! Harmillisesti ne hilpaisivat melkein suoriltaan pois. Ilmeisesti turakotyypit hoksasivat, ettei paikalla ollut mitään nähtävää. Loppumatka tuntui edelleen pitkältä, kun kello repi jo pitkästi yli kuutta. Tokoja lensi jokunen tien yli. Niistä sain määritettyä kaksi harmaatokoa sekä aiemmin akaasiatokon. Toinen autokunta näki afrikankääpiöhaukkasen. Viimeinen tienpätkä oli surkeaa, koska vanhassa asfaltissa oli isoja koloja koko ajan. Tieltä lähti vilkkaasti palmukyyhkyjä, yhteensä nelisenkymmentä valkojuovakutojaa sekä pitkästi toistakymmentä tuliperäkutojaa. Lintuja oli kaiken kaikkiaan hyvin runsaasti liikenteessä, mutta herkut jääkööt seuraavalle päivälle. Majapaikkaan kurvasimme vasta klo 18.45, jolloin olimme matkanneet kinttupolkuja noin yhdeksän tuntia aamuretken päätteeksi. Saimme lämpimän vastaanoton Soi Safari Lodgessa, joka oli tasokas paikka hehkeästi Lake Baringon rannalla. Jakauduimme huoneisiin, ja ehdin nopeasti vilkaista järvelle – yhdellä slaissilla muun muassa 15 kirjokalastajaa, rääkkähaikara, ruskohaikara, käärmekaula ja sitä rataa. Hyvältä näytti aamun järviajelua ajatellen. Illallisen nautimme buffetformaatissa pääkonttorissa klo 19.30. Hanna ja Maria yrittivät samalla saada avainseppää tai muuta vastaavaa paikalle, koska kukaan meistä ei saanut heidän oveaan lukkoon. Iltahuuto meni jälkeen melko ripeästi, ja kun talsimme pois, Sakari tuli vastaan ja sanoi, että Riitan kunto oli heikentynyt pahaan suuntaan. Riitta jäi nimittäin pois illalliselta vatsakipujen vuoksi. Kävin vielä Riitan huoneessa sisällä, kun Airi oli mennyt katsastamaan tilannetta, jotta osaisin selittää tilanteen paremmin eteenpäin. Sen jälkeen kävelin pikamarssia respaan, selitin kuvion ja pyysin soittamaan lääkärille, jonka joku etsisi käsiinsä.
KRISTIINA TALJA KRISTIINA TALJA
Sillä välin Airin oli antanut Riitalle Panadolia, mikä alkoi hitusen auttaa. Ehdin hieman tehdä iltatouhuja ja kirjoittaa päivän tarinoita, kunnes Augustin-niminen heppu oli löytänyt lääkärin ja tullut paikalle. Siirryimme oikeaan osoitteeseen ja keskustelujen tuloksena kyseessä oli todennäköisesti bakteeriperäinen tulehdus, johon juuri Airilta saama Ziprofloxacinin pitäisi tepsi. Eli kuuri päälle ja aamulla klo 9–10 välillä verikokeisiin. Hieman tragikoomisesti olimme aiemmin vitsailleet, että Airin antibioottikuurit ehtivät vanheta, joten jotain tautia pitäisi kehittää, ettei mene lääkkeet haaskuun. No, vitsit olivat nyt kuitenkin vähissä. Tovia myöhemmin Moses tuli kysymään minulta, että onko kaikki hyvin ja kerroin tilanteen. Hän oli jo ehtinyt soittaa lentokonelääkärille, joka olisi lentänyt paikalle varmaan samantien, ellei olisi pimeää. Tie olisi siis valoisaan aikaan johtanut Nairobin sairaalaan. Onneksi valmiustila jäi hyväksi – Airin, Ramin ja minun huoneen ovet jätettiin auki ja Moses oli valmiudessa hälyttämään lentokoneen, mikäli tilanne olisi kärjistynyt nopeasti toiseen suuntaan. Maate pääsin tällä kertaa vasta klo 22.30, mutta aamulla herätys olisi onneksi vasta kuudelta.
SANTTU AHLMAN
Paatin viereen ilmestynyt krokotiili.
SANTTU AHLMAN
LAKEA BARINGO TO 22.1. Sikeiden unien päätteeksi heräsin kello 6.00, tempaisin proteiinipatukan kitusiini ja lähdin puoli seitsemäksi veneelle. Sitä ennen kävin naapurissa kurkistamassa Riitan olotilaa. Hän oli jo jalkeilla ja olo selvästi parempaan päin, eli antibiootit olivat alkaneet purra. Mahtava juttu ja näytti siltä, että selvisimme säikähdyksellä. Lähdimme hotellin rannasta kahdella paatilla matkaan, ja tulossa oli selvästi lämmin päivä, sillä t-paidan kanssa tarkeni hyvin, mikä ei ollut ainakaan minun kohdalla mahdollista yhtenäkään muuna aamuna. Keli oli tyyni ja aurinko nousemassa, joten oli mukava taasen lähteä liikenteeseen. Lintuja oli heti kärkeen erittäin paljon, mutta lajisto tuttua: haikaroita, kymmenittäin kirjokalastajia (aamun sigma peräti 110) ja sen sellaista. Valoisuuden lisääntyessä alkoi olla paremmin kuvaushollia ja parin tunnin session kuvamäärät laskettiin varmaan yhteensä tuhansissa. Uusia reissupinnoja nassahteli muutamia, sillä näimme pari sääkseä ja punamehiläissyöjää, satoja lucidus-alalajin merimetsoja ja päivehtineen savannihuuhkajan. Uusia tuttavuuksia olivat pitkävarvashyyppä sekä äännellyt pikkutöpösieppo. Näimme myös pari hippoa ja krokotiilin, joka tuli ihmettelemään meidän puuhia.
Kirjokalastaja.
SANTTU AHLMAN
Vihermehiläissyöjästä nassahti reissupinna veneretkellä.
Lake Baringolla oli koettu erikoinen ilmiö, sillä vedenpinta nousi kolme vuotta aiemmin todella paljon, minkä vuoksi lukuisia rakennuksia jäi veden valtaan. Me näimme veden vallassa olevan lodgen, joka oli kuulemma ykkösmesta ennen tulvia. Rantaluhtatyyppinen kasvillisuus oli jo ehtinyt iskeä paikoin, joten luonto tottuu nopeasti. Rantavyöhykkeille oli muodostunut kuolleiden puiden viidakko, mikä on tietysti linnuille kova juttu. Lajistoon lukeutuivat muun muassa malakiitti-, afrikankeisari- ja harmaapääkalastaja. Merimetsokolonioita oli runsaasti. Järvellä oli masai-heimoon kuuluvia kalastajia, jotka asuvat saarella. Normaalisti masait eivät kalasta, mutta nämä tekevät sitä yksinomaan ja myyvät kalat mantereella. Venekuskit ostivat nyt jokusen kalan, laittoivat niihin kelluvaa palsapuuta ja heittivät ne syötiksi kiljumerikotkalle – eli jokusen kerran olimme kytiksellä kuvausta varten ja sainkin muutaman aika nasevan otoksen, vaikkakin onnistuin yhden kerran sohlaamaan pluskolmeaukkoa valotusta... Vähän tuntui höntille koko touhu välillä, kun ensin olimme viiden paatin letkassa odottelemassa the momenttia. Retki oli kuitenkin kaikkineen erittäin jeespoks. Veneretken jälkeen – lähempänä yhdeksää – nautiskelimme aamiaisen ja klo 10 suuntasimme lähistölle Wilsonin (paikallisopas Moseksen koulutuksessa) kanssa. Riitta oli jo jalkeilla ja sai syötyä aamiaista jonkin verran, joten huoli alkoi kaikota onneksi. Rääkkähaikara. SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Kaislamerimetso.
SANTTU AHLMAN
Vasarapäähaikaran pesäkeko ja päivehtivä savannihuuhkaja.
Kiljumerikotka saalistuspuuhissa.
Lucidus-formaatin merimetso.
Valkosilmäseppä.
SANTTU AHLMAN
ESKO LEHTINIEMI
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Punapäät paikallisväestön kera.
Etelännauhakehrääjä.
Seuraavat kolme tuntia kuluivatkin siivillä. Luvassa oli melkoista hulabaloota eli lajia paukkui tolkuttomasti joka stopilla: afrikankääpiöhaukkasia, maaseppiä, tummaraitakerttuja, viiruruostepyrstöjä, somaliantiaisia, varpusseppä, palettipeippoja ja niin edelleen. Yhden stopin antia olivat kaksi päivehtivää valkonaamapöllöstä, keltaräpylälepakko ja muutama pikkutöpösieppo. Wilson todella hoiti hommansa, joten Moses oli kouluttanut oppilaansa hyvin. Jantterin asenne oli myös kohdillaan ja innokas, kun itse Moseksessa oli kenties aistittavasti ehkä pientä leipääntymistä. Tai sitten sosiaalinen puoli meikäläisen kanssa ei vain toiminut täysillä, kun kaikkiin lajikysymyksiin sain aina vastaukseksi joko yes tai no. Yhdellä pysäyksellä Wilson näytti meille savannivarpuspöllön ja samalla näimme myös pari turkanantokoa komeasti. Jokaisella jalkautumisella satoi tavaraa laariin, joten aivokapasiteetti oli hyvin kuormitettuna uusilla nimillä (suomalaiset ja englantilaiset) sekä tuntomerkeillä. Yhden pysäkin antia olivat puolestaan kahden korean palettipeipon lisäksi etelännauhakehrääjä, joka näyttäytyi peräti seitsemän yksilön voimin heti kärkeen. Ties kuinka monta yksilöä alueella oikein esiintyy. Helmenä voidaan pitää kuitenkin kahta hautaajaviippaa, joilla on hieno väritys, jonka ansiosta ne sulautuvat maastoon täydellisesti. Nimi tulee siitä, että ne todellakin hautaavat munansa maahan piiloon, kun eivät haudo. Nyt olimme pesän lähellä, sillä näimme kaksi munaa, joita emo palasi pian hautomaan. Samoilta jalansijoilta näimme myös violettimedestäjän ja harmaakultarinnan sekä nipun harmaasavannisieppoja. Lake Baringon pensaikkomaata.
ESKO LEHTINIEMI
Valkonaamapöllönen.
Keltaräpylälepakko.
ESKO LEHTINIEMI
Hautaajaviippa oli mahtava havis.
ESKO LEHTINIEMI
Mahtavan session jäljiltä – jollaista en osannut enää haaveilla, kun takataskussa oli lähes 400 lajia – palasimme lounaalle, joka oli jälleen hyvä buffetsetti. Lievää ylensyöntiä oli meillä ollut reissun aikana, mutta no can do. Lounaan jälkeen jäi kaksi tuntia aikaa hengailla. Tarjolla olisi ollut mahdollinen lisämaksullinen venekyyti kuvausretkelle järvelle (30 euroa per paatti), mutta vain Sakari olisi ollut riittävän energinen lähtemään kiljumerikotkakuvauksiin. Itse merkkailin lajihommia, nörtteilin lintukirjan kanssa ja simahdin kolmeksi vartiksi. Sen jälkeen olikin kohtuuhankalaa päästä ylös, enkä ehtinyt kirjoitella paljoa mitään aamupäivän tapahtumista. Käppäilin varttia vaille neljäksi pihaan ja näin rannassa ison varaanin, jolla oli tavallansa hännän poikkijuovitusta; ilmeisesti niilinvaraani. Iltapäivän kävelyretkelle lähtivät lisäkseni Tapio, Kristiina, Esa ja Esko. Muut jäivät puuhaamaan muuta – muun muassa kylällä käyntiä ja siellä autonrenkaista tehtyjen sandaalien ihmettelyä. Ajoimme melko lyhyen siirtymän pensaikkomaalle, jossa keli oli todella kuumottava – jo aamupäivällä sain poltettua paikat, joissa ei ollut rasvaa, joten jouduin pitämään normipaitaa hihattoman sijaan. Kävelyn alkupätkä oli hyvin hiljaista, mutta toki peruslajistoa löytyi tuon tuosta. Perussettiin lukeutui karmiinimedestäjä, veririntamedestäjä, parikymmentä sininiskahiiroa, savannitäplätikka ja muuta. Paikalla oli viikunaopuntian näköisiä kaktuksia, jotka oli tuotu ihmisten toimesta 1980-luvulla – aiemmin niitä ei kuulemma esiintynyt missään ja nyt kaikkialla.
ESKO LEHTINIEMI
Sininiskahiiro.
Helmiseppä.
AIRI HONKONEN
Perussandaalit.
ESKO LEHTINIEMI
Reilun parin tunnin talsiminen tyhjensi kaikkien vesivarastot, mutta lajilistalle saimme samasta pensaasta plokkaamani sinipääpeipon, miljoonakutojan sekä vahanokan. Muita lajeja edustivat ruostelörppötimali, akaasiakerttunelikko, harmaapää-, kultakurkku- ja tiheikkolepinkäinen sekä punaotsaseppä. Moses kertoi samalla, että hänen harrastuksensa sai alkunsa, kun samalle paikalle – hänen ollessaan noin 11-vuotias – tuli brittiläinen Donald. A Turner (lintukirjan tekijä) ryhmän kanssa. Moses oli käynyt juttusilla ja saanut kyniä sekä jossain vaiheessa myös lintukirjan. Hiljalleen hän oli etsinyt muun muassa hautaajaviipan pesäpaikkoja ja sitä rataa. Käytännössä hän on itse opetellut melkoiseksi määritysguruksi. Not bad. Tällä kertaa hänellä oli Simon opissa. Majapaikkaan palasimme hieman puoli seitsemän jälkeen, ja puoli kahdeksalta oli sähkökatkosillallinen. Katkos tosin päättyi jossain kohtaa ja pärjäsimme hyvin lamppujen avulla pitkän tovin. Iltahuuto loppui kello 20.40. Lajeja oli kasassa jo 426, eliksiä 240 ja nisäkkäitä 40. Uskomaton määrä. Tapio vei lintukisan arvauskisan 400 lajilla ja sai illallisella aplodit osakseen. Kirjoittelin vielä päivän setit ipadille ennen kuin menin kymmeneltä maate. Illalla koitin vielä hahmottaa mitä olemme nähneet ja hoksasin, että uusia reissupinnoja tuli tänään hulppeat 40. Ajattelin, että jos seuraavana päivänä samme yhteensä 20 reissupinnaa, niin voimme olla tyytyväisiä.
ESKO LEHTINIEMI
Pumpuliturako.
TAKAS NAIROBIIN PE 23.1. Heräsin varttia vaille kuusi ja kello 6.15 lähdimme Hannaa ja Mariaa lukuun ottamatta läheisille kallioille viimeiselle Lake Baringon linturetkelle. Nappasimme Wilsonin matkalla kyytiin ja jalkauduimme talsiaksemme hienon pystysuoran jyrkänteen laidalle. Punaotsaseppä vispasi jossain kaukana ja valkokulmakutojia viipotti palmu- ja savanniturturikyyhkyjen kera siellä täällä. Itse jyrkänteellä oli pari kyhmyrakkelia ja toistakymmentä kalliotamaania, jotka pomppivat siellä täällä ja pitivät erikoista mekaanista ääntelyä. Jyrkänteen laelta määritimme kivikkorastaan ja Tapio kaivoi putkella esiin kaksi sudaninkalliotaskua. Moses sai puolestaan atrapilla kalliotokon vastaamaan, mutta mokoma ei suostunut tulemaan esiin. Samaisella paikalla oli myös jokunen turkanantoko, yksi harmaatoko ja pari laulavaa keltarinta-apalia, kolme miljoonakutojaa sekä hetkellisesti näyttäytynyt punakaapukutoja. Talsiminen oli hauskaa ja aamu selvästi edellistä viileämpi – oikeastaan täydellinen keli, eikä tuulikaan ollut yltynyt haittaamaan kuulemista. Reilun tunnin käppäilyn jälkeen suuntasimme tielle, josta teimme lyhyen siirtymän autoilla. Wilson lähti opastamaan meitä melko hankalakulkuista kalliokkoa kohti pöllöpaikkaa. Alkuvaiheessa näimme yksinäisen strutsin, mutta muuten lajisto oli tavanomaista – jokunen tuliperäkutoja, turkanantoko ja niin edelleen. Talsimme pienen kuilun reunaa ja näimme loppuvaiheessa kyhmyrakkelin sekä isomuurahaistaskunaaraan.
Aamuretken mahtava kalliojyrkänne. KRISTIINA TALJA
ESKO LEHTINIEMI
KRISTIINA TALJA
ESKO LEHTINIEMI
Täplähuuhkaja.
Kalliotamaani.
Wilson johdatti meitä, ja juuri kun pääsimme päätepisteeseen, Rami huomasi pöllön kielekkeellä – siellä se täplähuuhkaja nökötti komeasti keltaiset silmät loistaen sieppodrongon härkkiessä sitä. Lajista on ilmeisesti splitattu tuhkahuuhkaja, jolla on mustat silmät. Tovin pällistelyn jälkeen suuntasimme takaisin tielle ja ihmettelimme miksi meidän auto lähti tuhatta ja sataa karkuun, mutta toinen kuski selitti, että autoon oli tullut mehiläisiä, joita kuski pyrki häätämään. Majapaikassa söimme aamiaisen sekä heitimme kimpsut kasaan ja autoon, kunnes lähdimme puoli kymmenen nurkilla kohti Nairobia. Meidän piti tehdä ylimääräinen lenkki Bogoria-järvelle 50 taalan lisähintaan katsomaan tuhansia pikkuflamingoja, mutta Moses sai tiedon, että ne olivat hajaantuneet, joten skippasimme visiitin. Tilanne jäi harmittamaan hetkellisesti aika tavalla. Jurnuuttelua kesti useita tunteja, mutta ehdimme hyvin stopata päiväntasaajalle ottamaan ryhmäkuvan, josta vastasi Sakari. Samalla katselimme hieman myyntikojuja ja minä löysin sopivan kävelykepin kokoelmiini 1 000 shillingillä. Stopin jälkeen jatkoimme Nakurun kaupunkiin, jossa suuntasimme heti valmiiseen lounasbuffettiin. Tällä kertaa kutsuimme kuskit ja Moseksen mukaan samaan pöytään. Mättö oli jälleen hyvää, joten hyvillä mielin jatkoimme loppusiirtymää. Täplähuuhkajan territoriota.
KRISTIINA TALJA
Ajomatkan kuivunutta joenuomaa.
Köörimme päiväntasaajalla.
KRISTIINA TALJA
Paluumatkan autoletkaa.
SAKARI PUTTONEN
Torkuin kokonaisuudessaan aika reippaasti ajon aikana, eikä skarppiustaso ollut juuri mitään. Moses plokkasi jossain vaiheessa viirusininärhen langalta ja samaten somalianlauluhaukan. Ohitimme jälleen Longonotin tulivuoren, ja nousu oli noin 40 kilometriä ennen Nairobia todella matelevaa – välillä täysin seis tai kymmenen kilometriä tunnissa. Mutta noin tunnin matelun – ja vessapaussin – jälkeen pääsimme kaksikaistaiselle tielle ja loppu olikin helppoa menoa. Perille majapaikkaan pääsimme kuudelta, jolloin tippasimme kuskit ja Moseksen sekä hyvästelimme heidät. Yritimme vielä järjestää Ngong Hillsille tai muualle reissua heidän kanssaan, mutta häly tuli liian myöhään, eikä se onnistunut. Tilanne selvisi lopulta vasta iltahuudossa, kun Krisselle tuli Safaricomiin viesti. Meikäläinen tuuletteli tilannetta, koska tiukan linturevityksen jälkeen huilipäivä tekisi varmasti gutaa. Kysyin kuitenkin myös samaa retkeä Wildebeestistä, mutta 80 dollaria per jannu muutaman tunnin aamuretkestä oli liian suolainen hinta, joten aamulla saisimme koisia ja kehittää muuta toimintaa. Illalla ehdin vielä kirjoittaa päivän epistolla ja wifin toimiessa viestitellä kotomaahan.
Keltanokkasorsia.
ESKO LEHTINIEMI
LÖHÖILYÄ VOL. 1 LA 24.1. Aamuyöllä oli jälleen koleaa ja unirytmi oli jo muuttunut niin, että kuudesta lähtien heräilin vähän väliä. Kahdeksan aikaan vääntäydyin vihdoin ylös ja lähdin käymään vessassa. Muut olivat aamiaisella, joten jäinkin samalla syömään. Luvassa olisi lunkki päivä ilman minkään sortin ohjelmaa. Hanna ja Maria lähtivät ostoskeskukseen jossain vaiheessa. Minä huilailin vielä jonkun tovin ja tein ”ruumishuoltoa”, kunnes läksin lampareelle kävelemään. Tiesin, että lähes koko muu porukka oli siellä. Keli oli edelleen viileä, mutta sortseissa ja hihattomassa pärjäsi silti ihan hyvin. Käppäilyn aikana näin vain perussettiä, eli lähinnä jokusen kylälepinkäisen ja viiruhempon. Altailla porukka oli asemissa ja Ramilla kirjaukset kesken. Airi sanoi, että mysteeritilanne oli yllänsä ja jotain pientä kränää oli Esalla lajimäärityksestä. Kyseessä oli käki, mutta katsoin kuvaa ja mielestäni siinä oli timali, joka osoittautui hyvin nopealla pläräyksellä akaasiatimaliksi. Eli edelleen uutta lajia paukkui. Kotvan kuluttua näimme kekonokkakutojia, joiden vuoksi oikeastaan läksinkin liikenteeseen, kun missasin lajin alkuvaiheessa. Osmankäämeihin oli rakenteilla kaksi pesää, joista toisen suuaukon näki hyvin – aivan mahtavaa työtä! Eskon mukaan sama kuin yrittäisi sukkapuikoilla kutoa pitsiä, johon lisäsin, että vieläpä suulla. Paikalla oli ainakin kaksi koirasta ja kolme naarasta. Lätäköt tarjosivat jälleen havaintoja muutamasta mustahuitista, liejukanasta, kolmesta rosvohaukasta – joista yksi lensi iäisyyden korkealla – luhtahertusta ja muista peruslajeista. Mukava oli myös korea malakiittikäkikoiras, joka oli timaleiden tavoin uusi reissulaji. Talsimme hiljalleen takaisin Wildebeestiin, jolloin aurinko oli jo alkanut porottaa tehokkaasti.
SANTTU AHLMAN
Häly päällä lähilampareella.
Kekonokkakutojanaaras.
ESKO LEHTINIEMI
Hieman ennen puolta päivää menin lounaalle ja tilasin beefburgerin, jossa oli taasen paahtisten kanssa todella tuhti ja hyvä piffi. Rami ja Airi tulivat piakkoin mestoille ja tilasivat myös sapuskaa. Kotvan kuluttua muutkin – punapäitä – lukuun ottamatta olivat sapuskoimassa ja paikalla vierähti 2,5 tuntia. Samalla Rami plokkasi reissulle uudeksi lajiksi kyläleskikoiraan. Näimme myös muun muassa pajulinnun, kaksi sininokipääskyä, ylänkökutojia, keltavatsamedestäjiä ja sen sellaista. Sapuskoinnin jälkeen lähdin setvimään matkalaukkutilannetta, eli pakkasin kimpsuja toisesta kassista toiseen. Hengailin pitkän siivun netissä sekä lueskelin Tapsalta ja Krisseltä saamani Kenian lintulehden artikkeleita. Jotkut tyypit olivat vetäneet 826 lajia 26 päivän aikana Keniassa. Luoman Samia lainaten – ”Sick madness!”. Puoli viideltä läksimme vielä lähes koko köörin voimin kertaalleen lammikolle. Tien poskessa joku tyyppi hakkasi kiviä vasaralla ja tietyö eteni verkkaisesti; aika hikistä puuhaa ilman koneita. Lintuelämä oli hyvin hiljaista, joskin ylitsemme lipui vähän väliä haarahaukkoja, toistakymmentä pikkukiitäjää sekä kaksi savannihaikaraa. Aurinko oli edelleen kuuma, minkä vuoksi jouduin pitämään pitkähihaista, koska ehdin käräyttää paikat aamupäivällä nerokkaasti ilman voiteita. Ennen lammikoita lähipuissa koreili komea samettimedestäjäkoiras kahden kanelimehiläissyöjän kera. Lammikoilta plokkasin heti kärkeen kirkkaankeltaisen lepinkäisen, joka oli kultakurkkulepinkäinen. Näimme myös malakiittikalastajan ja aamupäivän kaksi samaa keltanokkasorsaa. Toisella puolella kyttäsimme reilun tovin, jolloin lintuja liikkui suhteellisen hyvin, mutta lajisto oli tuttua. Yksi kirkkaankeltainen kutoja meinasi mennä ohi, kun en kiinnittänyt siihen tarpeeksi huomiota. Ajattelin, ettei laji irtoa, koska medestäWildebeestin leiriä.
SAKARI PUTTONEN
ESKO LEHTINIEMI
SANTTU AHLMAN
Akaasiatimaleita, Santos iloisena saamastaan lintukirjasta sekä Rami lausumassa reissurunoa.
KRISTIINA TALJA
jät ja kutojat olivat välillä kinkkisiä. Onneksi Esa nappasi siitä kuvan ja tirppa osoittautui isokultakutojaksi, joka oli minulle päivän toinen elis. Ei huono laiskottelupäivältä. Leiriin palasimme kuudeksi, joten ehdin vielä hyvin käydä suihkussa ja säätää säätöjä. Seitsemältä meillä oli luvassa illallisbuffet, jolloin paikka oli ensimmäistä kertaa piukassa porukkaa. Ruokailun yhteydessä Esko viritti kameran jalustalla ja kaukossäätimen kanssa pöydän päähän napsiakseen tuon tuosta otoksia. Huumori lensi hyvin ja Tapio ojensi minulle kiitokseksi koko porukalta Kenian lintujen valokuvateoksen kaikkien muistokirjoituksen kera. Hanna ja Maria olivat ostaneet meikäläiselle hienon punaisen apinapaidan. Hakuna matata! Hieno illallinen kaikkiaan. Varsinkin, kun sen kruunasi Ramin perinteinen reissuruno. Lajilistaussessio oli kolmessa vartissa ohi, joten iltahuudon kanssa oli tapahtunut kehitystä. Tosin lajistoakin oli vähemmän vain majapaikan ympäriltä. Illalla kirjoittelin jälleen päivän turinat ja valmistauduin koleaan yöhön. Simahdin jo puoli kymmeneltä.
LÖHÖILYÄ VOL. 2 JA LÄHTÖ SUOMEEN SU 25.1. Majapaikassa oli taas koleuden myötä kehno nukkua, joten yöunet meni miten meni. Heräilin vihdoin kahdeksan nurkilla ja painelin hiljalleen aamiaiselle, jossa oli muuta porukkaa. Suunnitelmissa ei ollut käytännössä mitään, mutta lähdin yhdeksältä Ramin, Esan, Eskon, Hannan ja Marian kanssa lampareille. Toiveena minulla oli nähdä edellispäivänä porukoiden valokuvaama akaasiatimali. Ja niinhän siinä kävi, että olimme ehtineet kävellä porteista ulos vasta muutaman kymmenen metriä, niin Rami hoksasi tolpan nokasta yhden mököttämästä – jeh päivän pakollinen elis plakkariin! Kävelymatkalla oli hyvin hiljaista, emmekä nähneet mitään mainittavaa, mutta lampareilla oli jälleen elämää, joskin selvästi hiljaisempaa kuin aiemmin. Kekonokkakutojat temusivat jälleen pesiensä kanssa ja paikalla oli myös ylänkökutojia. Muuta mainittavaa lajistoa olivat lähinnä kaksi keltanokkasorsaa, käärmekaula ja hyvin hollilla ollut kuparikäki, joka oli samoilla holleilla kuin malakiittikäki edellispäivänä. Paras havis oli kuitenkin hyvin läheltä viilettänyt mustakanahaukka, josta napsahti toinen elis. Jeh – lajia olin toivonut näkeväni jo useamman vuoden, koska sitä pitäisi esiintyä myös Gambiassa, mutta eipä ole näkynyt. Palailimme kymmenen jälkeen majapaikkaan, pistimme romppeet kasaan ja siirsimme romut nelostelttaan eli Eskon ja Esa asumukseen, jonka saimme pitää lähtöön saakka. Keskipäivä olikin sitten ajan polttoa – osa porukastamme valokuvaili, mutta muuten retkeilyenergiaa ei juuri ollut. Majapaikan pihasta kertyi päivän listalle kuitenkin muun muassa kahdeksan savannihaikaraa, pari akaasiatöpösieppoa ja korea samettimedestäjäkoiras. Näimme myös ilmeisiä akaasiakerttuja, joita Esa väitti kivenkovaan harmaakultarinnoiksi. Aiheesta muodostui pieni hauskuutusspektaakkeli, kunnes tuntomerkit oli hyvin näkyvissä myös valokuvista. Ennen puoltapäivää kävin Hannan ja Marian kanssa tunnin ajan ostoskeskuksessa, josta nappasin tuliaisiksi mässyä, virvoitusjuomia, kahvia ja teetä. Otimme lisäksi pitsat kyytiin. Loppupäivä oli lorvimista. Rami hoksasi vielä tunnin ennen lähtöä akaasiakuhankeittäjän majapaikan laiteen puussa. Lähdimme kello 18.30 lentokentälle. Sitä ennen Tapsan ja Krissen tutut hakivat useita kapsäkkejä lahjoitustavaraa. Maksoimme porukalla heidän 120 euron kyytinsä, jotta tavarat saatiin kuskattua oikeaan osoitteeseen ja kyläläisten hyväksi. Näin he pystyivät antamaan niitä eteenpäin tarvitsiville. Pitkä lentomme Amsterdamin välietapin kautta laskeutui Helsinkiin maanantain puolella iltapäiväyhdeltä, jolloin porukkamme jakaantui kotimatkalle. LOPUKSI Lähtöpäivän odottelua. KRISTIINA TALJA
Kenian lintutournee meni mainiosta. Lajistoa paukkui kertaallisen paljon, mikä aiheutti jo hieman aivokapasiteetin kuormittamista. Missään muussa maassa en ole nähnyt niin monenlaisia elinympäristöjä lyhyiden ajomatkojen päässä. Suuri kiitos kaikille kanssamatkaajille mukavasta seurasta sekä tähän kertomukseen saamistani fotoista. Lintu- ja nisäkäsveikkauspinnaskaban voiton vei Tapio. Nisäkäsarvaus oli vieläpä jackpot!
Lintuarvauskisan tulokset. Kisaaja
Veikkaus
Nisäkäsarvauskisan tulokset. Kisaaja
Veikkaus
Tapio Koskela
400
Hanna Tuominen
80
Kristiina Talja
380
Sakari Puttonen
55
Esko Lehtiniemi
376
Riitta Puttonen
45
Riitta Puttonen
350
Tapio Koskela
40
Sakari Puttonen
345
Kristiina Talja
38
Raimo Salo
333
Esa Keikka
35
Airi Honkonen
332
Esko Lehtiniemi
32
Esa Keikka
327
Santtu Ahlman
25
Hanna Tuominen
321
Raimo Salo
19
Santtu Ahlman
321
Maria Yli-Renko
15
Maria Yli-Renko
311
Airi Honkonen
12
Oikea tulos
441
Oikea tulos
40
Ympäri Keniaa Kierrelty tällä kertaa ympäri Keniaa, kohdattu jälleen monenlaista kemiaa. Nähty on suuri ja kuuluisa Masai Mara; leijona, leopardi, gepardi ja satulahaikara, hyeena, elefantti, mangusti ja shakaali, helmikana, valkovatsatrappi ja puputtajakukaali. Afrikan taivaalla sakaroistaan roikkuu sirppikuu. Jossain pakoon pötkii yksinäinen gnu. Korppikotkat, kuningastrappi, monenlaista haukkaa; eliksiä kymmeniä joka päivä paukkaa. Välillä vauhti on hurjaa ja tie poikki; pieni Hiace vain ojan yli loikki! Syöty on hyvin ja palvelu hyvää, vatsa täynnä, uni syvää. Miellytti tämä meidän tiimiä; syötiin välillä pari ice creamya. Opasti meitä Moses, tuo mainio lintumies, joka kaiken linnuista, nisäkkäistä ties. Baringo-järven kalastajat ja krokotiili, helmiseppä, hautaajaviippa ja frankoliini. Nähty ja koettu Kenian vuoret, laaksot, kansallispuistot; mieliimme syöpyvät ikuiset muistot! Jätämme haikein mielin ruuhkaisen Nairobin, savannilla kukkulan päällä vartioivan topin. Savannin pölyt ilmaan haihtuvi, arkiset askareet koto-Suomeen vaihtuvi. Joskus jos haluan relaa ja levätä hetken, bongaan silloin Santun iloisen luontoretken!
– Raimo Salo
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
Strutsi
-
50
-
-
40
3
-
-
-
-
1
-
-
Yhteensä Species 94
Common Ostrich
Pelikaani
-
-
6
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Great White Pelican
Pikku-uikku
-
-
15
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Little Grebe
Merimetso
-
-
400
-
-
-
-
-
-
400
-
-
1
801
Great Cormorant
Kaislamerimetso
-
4
35
-
-
-
20
-
1
20
1
3
2
86
Long-tailed Cormorant
Afrikankäärmekaula
-
25
5
-
-
-
-
-
2
15
-
-
1
48
African Darter
Yöhaikara
-
9
-
-
-
-
9
-
-
-
-
-
-
18
Black-crowned Night-Heron
12
15
150
30
-
32
200
-
35
30
40
8
6
558
Cattle Egret
Lehmähaikara Rääkkähaikara
-
-
2
-
-
-
-
-
2
6
1
-
-
11
Squacco Heron
Kyyryhaikara
-
-
-
-
-
-
4
-
-
9
1
-
-
14
Striated Heron
Silkkihaikara
-
-
-
-
-
1
80
-
-
8
-
-
-
89
Little Egret
Jalohaikara
-
2
1
-
1
2
3
-
6
10
1
-
-
26
Great Egret
Goljathaikara
-
-
-
-
1
-
-
-
-
2
1
-
-
4
Goliath Heron
Ruskohaikara
-
1
3
-
-
-
1
-
1
6
1
1
-
14
Purple Heron
Harmaahaikara
-
-
7
3
1
2
-
-
1
6
2
-
-
22
Grey Heron
Kobolttihaikara
-
4
5
4
-
1
-
1
3
-
2
-
-
20
Black-headed Heron
Vasarapäähaikara
-
-
1
3
-
5
60
-
1
10
2
-
-
82
Hamerkop
Kattohaikara
-
20
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
23
White Stork
Afrikaniibishaikara
-
2
1
2
-
-
-
-
-
-
20
-
-
25
Yellow-billed Stork
Savannihaikara
-
-
-
2
1
-
1
-
-
-
-
2
8
14
Abdim’s Stork
Afrikansatulahaikara
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Saddle-billed Stork
Afrikanrakonokka
-
-
-
-
-
1
6
-
-
-
-
-
-
7
African Open-billed Stork
40
100
30
60
-
-
-
-
-
-
4
-
11
245
Afrikanmarabu
Marabou Stork
Pyhäiibis
5
1
120
5
-
2
50
-
-
1
2
1
17
204
Sacred Ibis
Hadadaiibis
7
2
3
10
-
3
4
2
-
-
3
3
3
40
Hadada Ibis
Pronssi-iibis
-
-
10
-
-
-
-
-
-
15
-
-
-
25
Glossy Ibis
Afrikankapustahaikara
-
4
6
2
-
-
-
-
-
-
2
-
-
14
African Spoonbill
Afrikanhanhi
-
100
8
40
20
3
-
-
-
-
-
2
1
174
Kyhmysorsa
-
-
-
7
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Egyptian Goose Comb Duck
Naamioviheltäjäsorsa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
5
White-faced Whistling-Duck
Ruskoviheltäjäsorsa
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Fulvous Whistling-Duck
Punanokkasorsa
-
-
80
5
-
-
-
-
-
-
-
-
-
85
Red-billed Teal
Laji Pikkutavi
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
8
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 10
Hottentot Teal
Keltanokkasorsa
-
-
12
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
16
Yellow-billed Duck
Lapasorsa
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Northern Shoveler
Sääksi
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Osprey
Sihteeri
-
2
1
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Secretarybird
80
120
15
3
-
120
150
10
-
-
60
100
60
718
Liitohaukka
Haarahaukka
-
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Black-shouldered Kite
Black Kite
Kiljumerikotka
-
1
3
-
-
-
1
-
5
-
-
-
-
10
African Fish Eagle
Pikkukorppikotka
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
Egyptian Vulture
Savannikorppikotka
3
4
30
1
15
-
-
-
-
-
-
-
-
53
African White-backed Vulture
Suomukorppikotka
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Rüppell’s Vulture
Korvakorppikotka
-
-
-
-
15
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Lappet-faced Vulture
Savannikäärmekotka
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Black-chested Snake-Eagle
Ruskosuohaukka
-
-
4
-
-
1
-
-
2
-
-
-
-
7
Eurasian Marsh-Harrier
Niittysuohaukka
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Montagu’s Harrier
Arosuohaukka
-
1
-
2
1
1
-
-
-
-
-
-
-
5
Pallid Harrier
Somalianlauluhaukka
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
1
-
-
3
Eastern Chanting-Goshawk
Afrikanlauluhaukka
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Dark Chanting-Goshawk
Arovarpushaukka
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Shikra
Mustakanahaukka
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
Great Sparrowhawk
Rosvohaukka
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
3
1
5
African Harrier-Hawk
Afrikanhiirihaukka
-
-
8
3
-
5
-
1
1
-
2
1
1
22
Augur Buzzard
Hiirihaukka
-
-
-
-
-
3
-
3
-
-
-
-
-
6
Common Buzzard
Mehiläishaukka
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Eurasian Honey Buzzard
Arokotka
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Steppe Eagle
Sirokotka
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Wahlberg’s Eagle
Afrikanvuorikotka
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
African Hawk-Eagle
Liitokotka
-
-
-
2
5
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Bateleur
Töyhtökotka
-
-
2
-
-
-
2
-
-
-
-
1
-
5
Long-crested Eagle
Mustakotka
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Verreaux’s Eagle
Gasellikotka
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Martial Eagle
Keisarijalokotka
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
African Crowned Eagle
Laji Tuulihaukka
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
2
-
1
20
1
-
-
-
-
1
-
-
Yhteensä Species 25
Common Kestrel
Harmaatuulihaukka
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Grey Kestrel
Afrikankääpiöhaukka
-
-
-
-
-
-
-
-
1
3
1
-
-
5
Pygmy Falcon
Keltapäähaukka
1
2
-
-
-
1
-
-
1
-
-
-
-
5
Lanner Falcon
Muuttohaukka
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Peregrine Falcon
Nuolihaukka
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Eurasian Hobby
Helmikana
-
11
-
30
15
6
-
-
-
-
-
-
-
62
Helmeted Guineafowl
Viirusiipifrankoliini
-
-
-
5
-
-
-
-
3
-
-
-
-
8
Crested Francolin
Punakurkkufrankoliini
-
-
-
6
2
2
-
-
-
-
-
-
-
10
Red-necked Spurfowl
Keltakurkkufrankoliini
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Yellow-necked Spurfowl
Rämerääkkiäinen
-
-
-
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
2
White-spotted Flufftail
Afrikanviiriäinen
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Harlequin Quail
Viiriäinen
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Common Quail
Mustahuitti
-
3
3
-
-
-
-
-
-
5
2
3
1
17
Black Crake
Kruununokikana
-
-
60
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
60
Red-knobbed Coot
Liejukana
-
7
6
-
-
-
-
-
-
5
-
1
-
19
Common Moorhen
Sulttaanikana
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Purple Swamphen
Afrikanjassana
-
5
15
-
-
-
3
-
1
5
1
-
-
30
African Jacana
Etelänkruunukurki
-
3
-
5
4
2
-
-
2
-
-
-
-
16
Grey Crowned Crane
Kuningastrappi
-
1
-
-
1
3
-
-
-
-
-
-
-
5
Kori Bustard
Valkovatsatrappi
-
4
-
1
6
-
-
-
-
-
-
-
-
11
White-bellied Bustard
Kapustatrappi
-
1
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Black-bellied Bustard
Pitkäjalka
-
2
95
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
97
Black-winged Stilt
Suomupaksujalka
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Spotted Thick-knee
Pikkuaavikkojuoksija
-
-
-
20
50
1
-
-
-
-
-
-
-
71
Temminck’s Courser
Hautaajaviippa
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
Heuglin’s Courser
Laidunhyyppä
-
-
-
8
20
-
-
-
-
-
-
-
-
28
Black-winged Plover
Seppähyyppä
-
12
12
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
26
Blacksmith Lapwing
Kynsihyyppä
-
-
-
-
2
-
1
-
-
-
-
-
-
3
Spur-winged Lapwing
Pitkävarvashyyppä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Long-toed Lapwing
Tuhkahyyppä
-
-
-
-
9
-
-
-
-
-
-
-
-
9
African Wattled Plover
Kruunuhyyppä
-
6
-
7
20
19
-
-
-
-
-
-
-
52
Crowned Lapwing
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
1
18
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
Tylli
-
2
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Kaspiantylli
-
-
-
-
105
3
-
-
-
-
-
-
-
108
Kolmivyötylli
Yhteensä Species 21
Three-banded Plover Common Ringed Plover Caspian Plover
Suokukko
-
-
40
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
40
Ruff
Rantasipi
-
-
5
3
3
-
15
1
1
1
-
-
-
29
Common Sandpiper
Liro
-
13
10
1
1
-
1
-
1
-
-
-
-
27
Wood Sandpiper
Metsäviklo
-
1
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Green Sandpiper
Valkoviklo
-
6
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Common Greenshank
Lampiviklo
-
-
6
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Marsh Sandpiper
Lapinsirri
-
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
Temminck´s Stint
Pikkusirri
-
-
16
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
Little Stint
Pulmussirri
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Sanderling
Kuovisirri
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Curlew Sandpiper
Hietatiira
-
-
-
-
-
-
1
-
-
1
-
-
-
2
Gull-billed Tern
Valkosiipitiira
-
-
-
-
-
-
30
-
-
2
-
-
-
32
White-winged Tern
Valkoposkitiira
-
-
-
-
-
-
10
-
-
-
-
-
-
10
Whiskered Tern
Afrikanhietakyyhky
-
-
-
-
20
-
-
-
-
-
-
-
-
20
Yellow-throated Sandgrouse
Afrikanviherkyyhky
-
-
-
-
3
-
1
-
-
-
-
-
-
4
African Green-Pigeon
Afrikantäpläkyyhky
25
-
4
15
-
45
8
-
15
3
8
-
-
123
Speckled Pigeon
Kesykyyhky
30
-
2
-
-
-
-
-
-
1
22
-
-
55
Feral Pigeon
Uikuttajakyyhky
-
-
-
1
-
-
-
-
-
3
3
-
-
7
Emerald-spotted Wood-Dove
Sinitäpläkyyhky
-
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
-
3
Blue-spotted Wood-Dove
Tamburiinikyyhky
-
-
-
-
-
-
2
5
1
-
-
-
-
8
Tambourine Dove
Naamiokyyhky
-
-
1
-
-
-
-
-
-
2
6
-
-
9
Namaqua Dove
Aroturturikyyhky
-
-
3
20
70
-
2
-
-
-
-
-
-
95
Ring-necked Dove
10
10
20
50
5
6
3
1
15
-
3
20
10
153
Red-eyed Dove
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
15
-
-
35
African Mourning Dove
Savanniturturikyyhky Vaikertajaturturikyyhky Palmukyyhky
-
-
-
-
-
2
-
-
30
30
40
-
-
102
Laughing Dove
Ruostesiipikyyhky
-
-
10
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Dusky Turtle Dove
Harmaapapukaija
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Grey Parrot
Afrikankaija
-
-
-
2
-
2
-
-
-
-
-
-
-
4
Brown Parrot
Viktoriankaijanen
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
3
Fischer’s Lovebird
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
-
-
-
4
2
-
-
-
-
6
Pumpuliturako
-
1
-
-
-
1
-
-
1
6
2
-
-
11
White-bellied Go-away-bird
Idänharmaaturako
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
2
-
-
3
Eastern Grey Plantain-eater
Kongonviolettiturako
Yhteensä Species Ross’s Turaco
Naamioturako
-
-
-
2
1
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Bare-faced Go-away-bird
Keisariturako
-
-
-
-
-
-
2
-
2
-
-
-
-
4
Great Blue Turaco
Valkoharjaturako
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
White-crested Turaco
Mustanokkaturako
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Black-billed Turaco
Mustakäki
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Black Cuckoo
Kuparikäki
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
2
Diederik Cuckoo
Malakiittikäki
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
1
Klaas’s Cuckoo
Smaragdikäki
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
African Emerald Cuckoo
Jakobiinikäki
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Jacobin Cuckoo
Harakkakäki
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Great Spotted Cuckoo
Mustavatsakukaali
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Black Coucal
Puputtajakukaali
-
1
-
-
5
1
-
-
-
-
-
-
-
7
White-browed Coucal
Sinipääkukaali
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Blue-headed Coucal
Valkonaamapöllönen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
White-faced Scops-Owl
Savannihuuhkaja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Verreaux’s Eagle-Owl
Täplähuuhkaja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Spotted Eagle Owl
Savannivarpuspöllö
1
-
1
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
3
Pearl-spotted Owlet
-
-
-
-
-
-
-
-
-
7
-
-
-
7
Slender-tailed Nightjar
Pikkukiitäjä
Etelännauhakehrääjä
30
-
-
1
-
-
-
1
-
-
-
15
-
47
Little Swift
Kafferikiitäjä
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
White-rumped Swift
Juovakiitäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
8
-
-
-
-
8
Mottled Swift
Pahtakiitäjä
-
-
40
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
40
Nyanza Swift
Alppikiitäjä
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Alpine Swift
Afrikanpalmukiitäjä
4
-
-
-
-
40
3
-
-
-
-
10
5
62
African Palm Swift
Afrikantervakiitäjä
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
African Black Swift
Täplähiiro
25
6
20
40
10
45
2
1
4
1
1
7
10
172
Speckled Mousebird
Sininiskahiiro
-
-
-
-
-
-
-
-
-
20
6
-
-
26
Blue-naped Mousebird
Viirupyrstötrogoni
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Bar-tailed Trogon
Afrikanpikkukalastaja
-
-
-
-
-
-
1
-
-
1
-
-
-
2
African Pygmy Kingfisher
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
1
1
1
-
-
30
-
15
110
10
2
-
Viirukalastaja
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
2
Striped Kingfisher
Harmaapääkalastaja
-
-
-
1
-
-
-
-
-
3
-
-
-
4
Grey-headed Kingfisher
Kirjokalastaja
Yhteensä Species 170
Pied Kingfisher
Afrikankeisarikalastaja
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
4
Giant Kingfisher
Afrikanmetsäkalastaja
-
-
-
1
1
1
4
-
-
1
1
-
-
9
Woodland Kingfisher
Malakiittikalastaja
-
-
2
-
-
-
-
-
-
4
-
2
1
9
Malachite Kingfisher
Kääpiömehiläissyöjä
-
-
-
15
25
2
3
-
1
-
-
-
-
46
Little Bee-eater
Kanelimehiläissyöjä
2
5
2
-
1
-
4
4
6
-
1
4
3
32
Cinnamon-chested Bee-eater
Vihermehiläissyöjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
Blue-cheeked Bee-eater
Aavikkomehiläissyöjä
-
-
-
-
-
4
7
-
-
-
-
-
-
11
White-throated Bee-eater
Sinimehiläissyöjä
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
Blue-headed Bee-eater
Mehiläissyöjä
-
-
-
-
-
18
-
1
5
4
-
-
-
28
European Bee-eater
Jokimehiläissyöjä
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
White-fronted Bee-eater
Punamehiläissyöjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
5
Northern Carmine Bee-eater
Afrikansininärhi
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Broad-billed Roller
Savannisininärhi
-
-
1
-
10
-
-
-
-
2
-
-
-
13
Lilac-breasted Roller
Viirusininärhi
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
3
Rufous-crowned Roller
Vihersäihkyjä
-
-
3
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
4
Green Wood-Hoopoe
Pikkusirppisäihkyjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
Abyssinian Scimitarbill
Punanokkatoko
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
1
-
-
5
Red-billed Hornbill
Akaasiatoko
-
-
-
-
-
-
-
-
1
4
-
-
-
5
Von der Decken’s Hornbill
Turkanantoko
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
6
-
-
7
Jackson’s Hornbill
Kalliotoko
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
1
Hemprich’s Hornbill
Harmaatoko
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
1
-
-
3
African Grey Hornbill
Kruunutoko
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Crowned Hornbill
Suomusarvinokka
-
-
-
-
-
-
1
3
2
-
-
-
-
6
Black-and-white-casqued Hornbill
Etelänkalkkunasarvekas
-
-
-
2
3
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Southern Ground-Hornbill
Valkopääseppä
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
White-headed Barbet
Kultaperäseppä
-
-
-
-
-
-
1
2
1
-
-
-
-
4
Yellow-rumped Tinkerbird
Töyhtösukasseppä
-
-
-
-
-
-
7
2
4
-
-
-
-
13
Grey-throated Barbet
Punaotsaseppä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
3
Red-fronted Tinkerbird
Valkokurkkuseppä
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Red-fronted Barbet
Laji Valkosilmäseppä
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
2
-
-
1
-
-
1
-
-
-
Yhteensä Species 4
Spot-flanked Barbet
Varpusseppä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Black-throated Barbet
Liekkiseppä
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Black-billed Barbet
Ampiaisseppä
-
-
-
-
-
-
1
6
-
-
-
-
-
7
Yellow-spotted Barbet
Maaseppä
-
-
-
-
-
2
-
-
-
3
1
-
-
6
D´Arnaud’s Barbet
Helmiseppä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
2
-
-
3
Red-and-yellow Barbet
Sulttaaniseppä
-
-
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
3
Yellow-billed Barbet
Hunajaopas
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Greater Honeyguide
Tuhkahunajaopas
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Thick-billed Honeyguide
Ruskokorvatikka
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Brown-eared Woodpecker
Savannitäplätikka
-
-
1
1
-
-
1
-
-
2
2
-
-
7
Nubian Woodpecker
Ruso-otsatikkanen
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Cardinal Woodpecker
Kongontikkanen
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
-
3
Yellow-crested Woodpecker
Liekkitikkanen
-
-
-
1
-
2
-
-
-
-
-
-
-
3
Grey Woodpecker
Punaniskakiuru
-
3
2
4
150
9
-
-
-
-
-
-
-
168
Pärinäkiuru
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Rufous-naped Lark Flappet Lark
Savannikiuru
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Singing Bush Lark
Punarintakiuru
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Pink-breasted Lark
Varpuskiuru
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Fischer’s Sparrow-Lark
Punalakkikiuru
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Red-capped Lark
Afrikankalliopääsky
3
-
15
2
5
-
-
-
15
-
10
-
-
50
Rock Martin
Isotörmäpääsky
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Banded Martin
Pikkutörmäpääsky
2
3
300
30
20
2
-
-
-
-
-
6
1
364
Plain Martin
Törmäpääsky
-
-
-
1
-
-
1
-
-
150
-
-
-
152
Sand Martin
Ruostepääsky
2
6
6
5
40
1
-
2
-
3
-
5
1
71
Red-rumped Swallow
Isoruostepääsky
-
3
-
5
2
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Mosque Swallow
Viirupääsky
-
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Lesser Striped Swallow
Haarapääsky
40
20
20
30
30
13
500
4
15
400
30
10
-
1112
-
-
-
-
2
30
-
-
-
-
-
-
-
32
Angolanhaarapääsky Jouhipääsky Sininokipääsky Valkopäänokipääsky
Barn Swallow Angola Swallow
-
1
1
1
20
-
-
-
-
-
-
3
-
26
Wire-tailed Swallow
10
-
-
-
-
-
15
-
-
-
-
2
-
27
Black Saw-wing
-
-
-
1
2
6
-
25
-
-
-
-
-
34
White-headed Saw-wing
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
Koskivästäräkki
-
-
-
-
-
-
1
1
2
-
-
-
-
Yhteensä Species 4
Afrikanvästäräkki
3
6
2
1
-
3
20
13
10
15
6
6
2
87
African Pied Wagtail
Suvantovästäräkki
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Cape Wagtail
Mountain Wagtail
Keltavästäräkki
-
-
10
-
1
-
-
-
2
5
1
-
-
19
Yellow Wagtail
Virtavästäräkki
-
-
-
-
-
-
1
1
2
-
-
-
-
4
Grey Wagtail
Ruusuvästäräkki
-
-
3
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Rosy-breasted Longclaw
Keltakurkkuvästäräkki
-
-
-
2
5
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Yellow-throated Longclaw
Afrikanharlekiini
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
3
African Broadbill
Lapinkirvinen
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Red-throated Pipit
Ruohikkokirvinen
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Grassland Pipit
Sänkikirvinen
-
1
-
4
10
-
-
-
-
-
-
-
-
15
Plain-backed Pipit
Kalliokirvinen
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Long-billed Pipit
Sademetsäkäpinkäinen Kyläbulbuli
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
15
7
15
40
10
25
6
9
20
5
30
17
2
201
Petit´s Cuckoo-shrike Common Bulbul
Hunajabulbuli
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Honeyguide Bulbul
Keltaviiksibulbuli
-
-
-
-
-
-
2
5
2
-
-
-
-
9
Yellow-whiskered Greenbul
Pikkubulbuli
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Little Greenbul
Savannibulbuli
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
Shelley’s Greenbul
Sukasnokka
-
-
-
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
2
Red-tailed Bristlebill
Ruskopääbulbuli
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
-
-
-
6
Northern Brownbul
Keltasäihkybulbuli
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
4
Cabanis’s Greenbul
Viidakkobulbuli
-
-
-
-
-
-
5
10
3
-
-
-
-
18
Joyful Greenbul
Metsäbulbuli
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Yellow-throated Leaf-love
Oranssirusorinta
-
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
3
Equatorial Akalat
Kertturastas
-
-
-
-
-
-
1
2
1
-
-
-
-
4
Brown-chested Alethe
Matkijapunatasku
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Cape Robin-Chat
Puistopunatasku
3
1
1
2
2
1
-
1
-
-
-
3
1
15
White-browed Robin-Chat
Pensaspunatasku
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Rüppell’s Robin-Chat
Tiheikköpunatasku
-
-
-
-
-
-
1
2
2
-
-
-
-
5
Snowy-headed Robin-Chat
Kameruninrusorinta
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Grey-winged Robin-Chat
Oliivirastas
1
1
3
1
-
-
-
-
-
-
-
2
-
8
Olive Thrush
Afrikanlaulurastas
-
-
1
-
-
-
6
2
1
-
-
-
-
10
African Thrush
Laji Kivikkorastas
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
Yhteensä Species 1
Common Rock Thrush
Muurahaisrastas
-
-
-
-
-
-
-
-
8
-
-
-
-
8
White-tailed Ant Thrush
Termiittitasku
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Sooty Chat
Sahelinmuurahaistasku
-
-
23
1
-
-
3
-
-
-
-
-
-
27
Northern Anteater-Chat
Isomuurahaistasku
-
-
2
-
-
-
-
-
2
-
3
-
-
7
Cliff Chat
Mustapäätasku
-
-
3
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
6
Common Stonechat
Pensastasku
-
1
1
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
3
Whinchat
Kivitasku
-
-
-
3
5
5
-
-
5
-
3
-
-
21
Northern Wheatear
Arotasku
-
1
-
1
15
4
-
-
-
-
-
-
-
21
Isabelline Wheatear
Etiopiansurutasku
-
-
6
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Abyssinian Black Wheatear
Mustavyötasku
-
-
-
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
2
Capped Wheatear
Viiruruostepyrstö
-
-
-
-
-
-
-
-
-
8
4
-
-
12
White-browed Scrub-Robin
Täpläpalmutasku
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
2
-
-
8
Spotted Morning-Thrush
Sudaninkalliotasku
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
2
Brown-tailed Rock Chat
Ruokokerttunen
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Sedge Warbler
Afrikanruokokerttunen
-
1
1
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
3
Lesser Swamp Warbler
Afrikanrytikerttunen
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
African Reed Warbler
Ruskorastaskerttunen
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Greater Swamp Warbler
Harmaakultarinta
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
Upcher´s Warbler
Mustapääkerttu
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
3
Blackcap
Akaasiakerttu
-
-
1
-
-
-
-
-
-
4
-
-
2
7
Buff-bellied Warbler
Pajulintu
1
-
1
-
-
-
-
1
-
-
-
3
1
7
Willow Warbler
Tiltaltti
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Chiffchaff
Ugandanuunilintu
-
-
-
-
-
-
-
10
1
-
-
-
-
11
Uganda Woodland Warbler
Oliivikerttu
-
-
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
2
Green Hylia
Nakkelitöpökerttunen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Northern Crombec
Punavirtakerttunen
-
-
-
-
3
-
1
3
1
-
-
-
-
8
Black-faced Rufous Warbler
Nummiherttu
-
-
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Pectoral-patch Cisticola
Punaposkiherttu
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
2
Red-faced Cisticola
Akaasiaherttu
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Rattling Cisticola
Luhtaherttu
-
1
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
-
3
Winding Cisticola
Papyrusherttu
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
3
Carruthers’s Cisticola
Laji Isoherttu
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
25
1
-
1
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 27
Stout Cisticola
Vuoriherttu
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Hunter’s Cisticola
Kuoroherttu
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
3
Chubb’s Cisticola
Aavikkoapali
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
3
Red-fronted Warbler
Tuhkapriinia
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
-
-
3
Tawny-flanked Prinia
Valkokurkkupriinia
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
4
White-chinned Prinia
Peruukkikerttu
-
-
1
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
3
Grey-capped Warbler
Savulyijykerttu
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Grey-backed Camaroptera
Viherlyijykerttu
-
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
3
Olive-green Camaroptera
Tummaraitakerttu
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
3
Grey Wren-Warbler
Keltarinta-apali
3
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
-
-
7
Yellow-breasted Apalis
Valkopyrstöapali
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Buff-throated Apalis
Punakylkiapali
-
-
-
-
-
-
2
2
-
-
-
-
-
4
Black-collared Apalis
Valkoviiksiapali
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Black-throated Apalis
Hopeasieppo
2
3
4
-
-
-
1
-
1
-
-
2
1
14
White-eyed Slaty Flycatcher
Mustasieppo
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Northern Black Flycatcher
Harmaasavannisieppo
-
-
-
-
-
-
-
-
2
15
2
-
-
19
African Grey Flycatcher
Nokisavannisieppo
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Pale Flycatcher
Vuoriharmaasieppo
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
African Dusky Flycatcher
Rantasieppo
-
-
-
-
-
1
7
-
-
-
-
-
-
8
Swamp Flycatcher
Kirjohelttasieppo
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Black-throated Wattle-eye
Pikkutöpösieppo
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
5
Pygmy Batis
Akaasiatöpösieppo
2
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
2
7
Chin-spot Batis
Surinahelttasieppo
-
-
-
-
-
-
1
-
2
-
-
-
-
3
Jameson´s Wattle-eye
Kaulushelttasieppo
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Chestnut Wattle-eye
Kylähelttasieppo
-
-
-
2
2
-
-
3
1
-
-
-
-
8
Brown-throated Wattle-eye
Afrikanparatiisimonarkki
-
1
1
-
1
1
1
-
2
1
-
-
-
8
African Paradise-Flycatcher
Punasavannisieppo
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Silverbird
Sinitöyhtömonarkki
-
-
-
-
-
-
2
2
-
-
-
-
-
4
African Blue-Flycatcher
Ruostelörppötimali
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
3
-
-
6
Rufous Chatterer
Nuolitimali
-
-
6
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Arrow-marked Babbler
Rantapensastimali
-
-
-
-
10
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Black-lored Babbler
Laji Valkosuomutimali
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
-
-
-
-
10
-
-
-
-
Yhteensä Species 10
Brown Babbler
Akaasiatimali
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
1
3
Northern Pied Babbler
Vuorikerttutimali
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Mountain Illadopsis
Suomurintatimali
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Scaly-breasted Illadopsis
Kastanjatimali
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Grey-chested Illadopsis
Mustahupputiainen
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
White-bellied Tit
Somaliantiainen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
1
-
-
4
Northern Grey Tit
Maasaitiainen
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Red-throated Tit
Punasilmätiainen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
5
Dusky Tit
Harmaapussitiainen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
Mouse-coloured Penduline-Tit
Ruso-otsakerttunen
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
4
Turner´s Eremomela
Afrikankeltarilli
-
-
1
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
6
Yellow White-eye
Pronssimedestäjä
5
1
4
1
-
1
1
-
3
5
-
4
2
27
Bronze Sunbird
Kultasiipimedestäjä
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Golden-winged Sunbird
Viherpäämedestäjä
-
-
-
-
-
-
3
1
-
-
-
-
-
4
Green-headed Sunbird
Pohjanvuorimedestäjä
-
-
3
-
-
-
4
1
-
-
-
-
-
8
Northern Double-collared Sunbird
Samettimedestäjä
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
5
Amethyst Sunbird
Viherkurkkumedestäjä
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Green-throated Sunbird
Oliiviselkämedestäjä
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
-
3
Olive Sunbird
Ruusurintamedestäjä
-
-
1
-
-
1
-
-
1
-
-
-
-
3
Scarlet-chested Sunbird
Veririntamedestäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
1
-
-
3
Hunter’s Sunbird
Kaunomedestäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
-
-
-
10
Beautiful Sunbird
Lampimedestäjä
-
-
-
-
-
2
2
-
-
-
-
-
-
4
Red-chested Sunbird
Keltavatsamedestäjä
4
4
3
-
-
-
-
-
-
-
-
10
6
27
Variable Sunbird
Rusovatsamedestäjä
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
Orange-tufted Sunbird
Sitruunavihermedestäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Collared Sunbird
Violettimedestäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
Eastern Violet-backed Sunbird
Kylälepinkäinen
6
3
2
5
2
27
4
-
5
3
6
8
3
74
Common Fiscal
Frakkilepinkäinen
-
60
3
2
1
2
-
-
1
-
-
-
-
69
Long-tailed Fiscal
Parvilepinkäinen
-
-
-
-
15
7
-
-
1
-
-
-
-
23
Grey-backed Fiscal
Mustasiipilepinkäinen
-
-
-
-
-
-
5
1
1
-
-
-
-
7
Mackinnon’s Fiscal
Duettolepinkäinen
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Tropical Boubou
Laji Oranssirintalepinkäinen
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
-
-
2
2
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 4
Lühder’s Bush-Shrike
Papyruslepinkäinen
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Papyrus Gonolek
Punalepinkäinen
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
3
Black-headed Gonolek
Liuskelepinkäinen
-
-
-
1
-
-
-
-
-
2
-
-
-
3
Slate-coloured Boubou
Kääpiölepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
Brubru
Angolanhuiskulepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Pink-footed Puffback
Huiskulepinkäinen
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Black-backed Puffback
Tiheikkölepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Three-streaked Tchagra
Kultakurkkulepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
1
1
-
3
Sulphur-breasted Bush-Shrike
Harmaapäälepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Grey-headed Bush-Shrike
Harmaaloistolepinkäinen
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
Bocage’s Bush-Shrike
Punapyrstölepinkäinen
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Red-tailed Shrike
Liitolepinkäinen
-
-
-
-
-
-
-
-
1
7
-
-
-
8
N. White-crowned Shrike
Pikkudrongo
-
-
-
-
-
-
2
4
1
-
-
-
-
7
Square-tailed Drongo
Sieppodrongo
-
1
4
1
3
-
-
-
-
4
2
-
-
15
Fork-tailed Drongo
Afrikanvaris
10
4
70
80
-
78
15
-
15
-
25
10
5
312
Pied Crow
Afrikanmustavaris
-
-
30
10
-
-
-
-
4
-
18
-
-
62
Cape Rook
Lyhytpyrstökorppi
-
-
-
-
-
-
-
-
3
2
2
-
-
7
Fan-tailed Raven
Valkoniskakorppi
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
White-naped Raven
Akaasiakuhankeittäjä
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
2
African Black-headed Oriole
Huilukuhankeittäjä
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Western Black-headed Oriole
Loisnokkeli
-
15
8
20
-
-
-
-
1
8
-
-
-
52
Red-billed Oxpecker
Isoloisnokkeli
-
2
-
1
10
-
-
-
-
-
-
-
-
13
Yellow-billed Oxpecker
Kiiltolatvuskottarainen
-
-
-
-
-
-
6
-
-
-
-
-
-
6
Stuhlmann’s Starling
Kalliorakkeli
2
-
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Red-winged Starling
Kyhmyrakkeli
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
4
Bristle-crowned Starling
Kyläloistokottarainen
-
-
-
-
8
23
-
-
20
-
6
-
-
57
Greater Blue-eared Starling
Pronssipääkottarainen
-
-
2
5
-
-
-
-
3
2
3
-
-
15
Rüppell´s Long-tailed Starling
Orvokkikottarainen
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Violet-backed Starling
Loistokottarainen
15
25
-
50
15
5
-
-
1
7
15
-
-
133
Superb Starling
Keniankottarainen
-
-
-
10
5
19
-
-
-
-
-
-
-
34
Hildebrandt’s Starling
Helttakottarainen
-
-
-
-
10
-
1
-
-
-
-
-
-
11
Wattled Starling
Laji
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
6
-
11
-
-
-
-
-
-
-
Afrikanvarpunen
7
14
4
-
-
8
2
-
-
-
-
6
4
45
Rufous Sparrow
Varpunen
10
-
-
4
-
4
1
-
3
-
30
2
-
54
House Sparrow
Kastanjavarpunen
Yhteensä Species 17
Chestnut Sparrow
Tuhkavarpunen
-
-
-
1
-
-
1
-
-
2
-
-
-
4
Grey-headed Sparrow
Keltakurkkuvarpunen
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Yellow-spotted Petronia
Valkokulmakutoja
7
4
-
-
-
-
-
-
40
40
15
3
-
109
White-browed Sparrow-Weaver
Tuliperäkutoja
-
-
-
-
-
-
-
-
15
6
3
-
-
24
White-headed Buffalo-Weaver
Kyläkutoja
-
-
-
30
30
2
1
-
-
-
-
2
-
65
Black-headed Weaver
Mustanaamakutoja
-
-
-
-
-
6
-
-
-
-
-
-
-
6
Lesser Masked Weaver
Mustaposkikutoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
3
Vitelline Masked Weaver
Valjusilmäkutoja
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
4
Spectacled Weaver
Suomuselkäkutoja
1
-
-
20
-
-
-
-
-
-
-
8
5
34
Speke’s Weaver
Ylänkökutoja
2
-
10
-
-
-
2
-
-
-
-
10
10
34
Baglafecht Weaver
Punamyssykutoja
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
2
Red-headed Weaver
Isokultakutoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
1
Holub´s Golden Weaver
Kastanjakutoja
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Chestnut Weaver
Kekonokkakutoja
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
4
10
Grosbeak Weaver
Harmaahilkkakutoja
-
-
-
1
-
18
-
-
-
-
-
-
-
19
Grey-capped Social Weaver
Kaitanokkakutoja
-
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
-
3
Slender-billed Weaver
Kultaselkäkutoja
-
-
-
-
-
1
1
-
-
8
-
-
-
10
Golden-backed Weaver
Ruskonaamakutoja
-
-
-
-
-
-
25
-
-
-
-
-
-
25
Northern Brown-throated Weaver
Metsäkutoja
-
-
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
3
Dark-backed Weaver
Ruskolakkikutoja
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
Brown-capped Weaver
Keltanaamakutoja
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
Black-billed Weaver
Mustakutoja
-
-
-
-
-
-
30
20
20
-
-
-
-
70
Viellot’s Black Weaver
Miljoonakutoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
3
-
-
6
Red-billed Quelea
Punakaapukutoja
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
1
Red-headed Weaver
Punakauluspiispa
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Red-collared Widowbird
Valkosiipipiispa
-
-
-
-
30
-
-
-
-
-
-
-
-
30
White-winged Widowbird
Laahuspiispa
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Long-tailed Widowbird
Keltaselkäpiispa
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Yellow-mantled Widowbird
Punasiipipiispa
-
-
-
-
3
3
-
-
-
-
-
-
1
7
Fan-tailed Widowbird
Laji Keltaperäpiispa
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
2
1
3
-
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 6
Yellow Bishop
Nokiperäpeippo
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
White-breasted Negrofinch
Isonokipeippo
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Grey-headed Negrofinch
Palettipeippo
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
Green-winged Pytilia
Metsäsininokka
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
Red-headed Bluebill
Punaposkipeippo
1
-
-
3
-
2
-
-
2
-
-
-
-
8
Red-cheeked Cordon-bleu
Sinipääpeippo
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
2
Blue-capped Gordon-bleu
Kobolttipeippo
-
-
-
6
-
2
-
-
-
-
-
-
-
8
Purple Grenadier
Ruusupeippo
1
2
-
-
1
4
-
-
2
3
-
3
1
17
Red-billed Firefinch
Tuliruusupeippo
-
-
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
African Firefinch
Vahanokka
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Common Waxbill
Hopeanokka
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
African Silverbill
Töpöpeippo
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
African Quail-Finch
Pronssimanikki
-
28
-
2
-
20
-
-
-
-
-
23
14
87
Bronze Mannikin
Seepramanikki
-
-
-
-
-
1
-
40
-
-
-
-
-
41
Black-and-white Mannikin
Viiltopeippo
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
4
Cut-throat Finch
Dominikaanileski
-
-
2
-
6
1
-
-
-
-
-
2
-
11
Pin-tailed Whydah
Kyläleski
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
1
Village Indigobird
Viiksihemppo
-
-
10
5
5
40
-
-
-
-
-
-
-
60
Yellow-fronted Canary
Afrikansitruunahemppo
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
African Citril
Papyrushemppo
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
3
Papyrus Canary
Harmaaniskahemppo
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Yellow-crowned Canary
Keltaperähemppo
-
80
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
80
Yellow-rumped Seedeater
Viiruhemppo
3
4
11
2
2
25
-
-
-
-
1
5
2
55
Streaky Seedeater
Kultarintasirkku
-
-
-
1
-
1
-
-
-
-
-
-
-
2
African Golden-breasted Bunting
45
88
132
114
101
99
106
74
102
112
78
57
44
441
Lajeja yhteensä
Laji Kääpiöepolettihekko
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
7
-
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 7
Peter´s Dwarf Epauletted Fruit Bat
Keltaräpylälepakko
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Yellow-winged Bat
Isogalago
-
-
-
3
1
-
-
-
-
-
-
-
-
4
Greater Galago
Oliivipaviaani (?)
-
80
-
80
-
-
20
-
-
-
-
-
-
180
Olive Baboon
Vihermarakatti
-
2
-
17
3
3
-
-
-
-
-
-
-
25
Vervet Monkey
Sinimarakatti
-
-
-
-
-
-
-
30
2
-
-
-
-
32
Blue Monkey
Punahäntämarakatti
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
5
Black-cheeked White-nosed Monkey
Gueretsa
-
-
-
-
-
-
15
30
10
-
-
-
-
55
Guereza
Savanniseepra
-
800
150
80
5
400
-
-
-
-
8
-
-
1 443
Burchell´s Zebra
Isosarvikuono
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
White Rhinoceros
Pahkasika
4
9
220
90
100
10
-
-
-
-
-
-
-
433
Warthog
Virtahepo
-
6
2
27
70
1
1
-
-
2
-
-
-
109
Hippopotamus
Kirahvi
6
40
2
20
20
35
-
-
-
-
-
-
-
123
Giraffe
Afrikanpuhveli
-
5
98
4
180
-
-
-
-
-
-
-
-
287
African Buffalo
Elandi
-
40
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
41
Eland
Vesiantilooppi
-
2
-
6
8
-
-
-
-
-
-
-
-
16
Waterbuck
Kongoni
-
1 000
-
-
10
-
-
-
-
-
-
-
-
1 010
Topi
-
-
-
50
300
150
-
-
-
-
-
-
-
500
Hartebeest Topi
Impala
-
300
40
200
150
80
-
-
-
-
-
-
-
770
Impala
Isogaselli
-
150
100
50
20
-
-
-
-
-
-
-
-
320
Grant's Gazelle
Savannigaselli
-
350
100
100
500
800
-
-
-
-
4
-
-
1 854
Dikidiki
-
-
-
4
-
4
-
-
-
-
-
-
-
8
Kirk's Dik Dik
Thomson's Gazelle
Kirjoantilooppi
-
2
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
4
Bushbuck
Juovagnu
-
40
-
30
150
1000
-
-
-
-
-
-
-
1 220
Blue Wildebeest
Afrikannorsu
-
-
-
-
123
-
-
-
-
-
-
-
-
123
African Elefant
Juovasakaali
-
-
1
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Side-striped Jackal
Vaippasakaali
-
2
3
-
4
1
-
-
-
-
-
-
-
10
Black-backed Jackal
Hoikkamangusti
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Slender Mongoose
Mangusti
-
-
-
-
9
-
-
-
-
-
-
-
-
9
Banded Mongoose
Täplähyeena
-
-
-
-
8
4
-
-
-
-
-
-
-
12
Spotted Hyaena
Leijona
-
-
-
9
18
-
-
-
-
-
-
-
-
27
Lion
Leopardi
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Leopard
Laji Gepardi
13.1.
14.1.
15.1.
16.1.
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
Yhteensä Species 5
Cheetah
Puutamaani
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Tree Hyrax
Kalliotamaani
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
16
-
-
19
Rock Hyrax
Afrikanrusakko
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Cape Hare
Itäafrikansavanniorava
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
1
Unstriped Ground Squirrel
Aurinko-orava
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Red-legged Sun Squirrel
Afrikaniso-orava
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Forest Giant Squirrel
Niilinruohorotta
-
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
-
-
5
African Grass Rat
Lajeja yhteensä
2
17
11
20
24
13
4
4
2
3
3
0
0
40
MATKAN REITTI JA KOHTEET Iten
Lake Baringo
Eldoret
100 km
Kakamega
Lake Bogoria Kakamega National Park
Kisumu Mount Kenya National Park
Lake Victoria Lake Nakuru
Kericho
Lake Elementaita UGANDA
KENIA
Lake Naivasha Hell´s Gate National Park Narok
Nairobi TANSANIA
Masai Mara National Reserve
Serengeti National Park