LINTUJA MAAILMALLA XIX
SANTTU AHLMAN
SRI LANKA 16.–30.1.2016
SRI LANKA
SRI LANKA 16.–30.1.2016 SANTTU AHLMAN
Kenian lintumatkasta (Lintuja maailmalla XVIII) ehti kulua aika tarkalleen kaksi viikkoa, kun ehdin jo tehdä reissusuunnitelman Sri Lankan suuntaan. Kyselin jälleen Honkosen Airilta mielipidettä ennakkoon, ja yllättäen hän oli heti lähdössä mukaan Ramin kanssa. Lopulta matkalle lähti seuraava kööri: Airi Honkonen ja Raimo Salo Karstulasta, Lauri Tamminen Tampereelta ja Kai Rantala Jyväskylästä sekä itseni ja Minna Salon lisäksi Hanna Marttila, Jukka-Pekka ”Jukka” Hurskainen, Juha Manninen, Arno Lipsanen, Tommi Lievonen ja Jari Helstola Porista. KOHTI AASIAA LA–SU 16.–17.1. Lähdin Minnan kanssa liikenteeseen kotoa Porista niin, että poimimme Hannan ja Jukan kyytiin kello 11.00. Ajo eteni jouhevasti, kunnes stoppasimme Karkkilan ABC:lle murkinoimaan noutopöydälliset ennen navigointia Skyparkiin lentokentän viereen. Pysäköinti sujui muitta mutkitta, joten olimme kentällä hyvissä ajoin. Myös muutaman tunnin odotus meni nopsaan, kun vaihtelimme kuulumisia muun porukan kanssa. Turkish Airlinesin lento lähti kohti Istanbulia kello 18.05. Reilun kolmen tunnin matka meni lintuja opiskellessa ja ihmetellessä romanialaiskerjäläisten sotaa parin penkin päässä – sylkivät ja temusivat niin, että välillä oli neljä lentoemoa paikalla rauhoittelemassa. Meno oli välillä melkoista spektaakkelia. Istanbuliin laskeuduimme lähes kolme varttia myöhässä, kun kiertelimme pitkään ilmatilassa – ilmeisesti ryysistä oli kehissä. Kolmen tunnin odotus kuitenkin supistui samalla reiluun kahteen, jonka aikana ehdimme paremmin esittäytyä ja heittää lajilistaveikkaukset tiskiin – hajontaa oli 120 ja 349 lajin välillä. Jatkolento Colomboon lähti yhden aikaan, jolloin väsymystilani oli jo melkoinen. Kesti vielä yli puolitoista tuntia, kunnes ruokatarjoilu oli ohi. En saanut syötyä juuri lainkaan huonon olon takia, mutta tilanne asettui hieman Zopinoxin ja usean tunnin nukkumisen jälkeen. Meidän porukka oli kuin haulikolla ammuttu lentokoneeseen – ei mitään logiikkaa, vaikka meidän piti saada vierekkäiset paikat. Oikeastaan minä ja Minna olimme lähes ainoastaan lähekkäin. Toinen ruokatarjoilu oli Malediivien välilaskun mukaan. Mystisesti meillä ei ollut mitään tietoa koko välilaskusta, mutta Hanna oli nähnyt Mandalan ohjelmasta, että heillä on, joten sikäli hän tiesi. Samana päivänä virallinen matkatoimisto nimittäin järjesti myös reissun Sri Lankaan. Stoppi ei ollut kovin pitkä onneksi, ja Colomboon saavuimme hieman etuajassa. Rituaalit menivät melko nopsaan ja saimme kapsäkit pian. Jouduin kuitenkin soittelemaan majapaikkaan, että missä kuskit viipyvät. Puolen tunnin kikkailujen jälkeen pääsimme lähtemään, kunhan Tommin mystinen katoaminen veden perään oli selvitetty. Ensimmäinen Sri Lankan laji oli koneesta nähty pulu, mutta pian seurasivat myös muun muassa lehmähaikara ja intianriisihaikara. Yli kolmituntisen matkan aikana näimme aluksi valoisassa intialaistyyppistä menoa ja peruslajistoa, kuten pihamainoja, smyrnankalastajia, ojasuokanan, arovarpushaukan, käärmekaulan ja minä elikseksi pari valkopäätimalia.
SANTTU AHLMAN
Rami, Tommi, Airi, Late ja Minna lähdössä aamuretkelle.
Minulle tuli pian huono olo ja reilun puolivälin kohdalla laattasin. Onneksi olin napannut koneesta oksennuspussiin mukaan. Stoppasimme ja jatkoimme matkaa. Keskityin ajattelemaan Lehtoa ja talvipakkasta. Onneksi pieni laattaussessio helpotti kertaheitolla. Seitsemän jälkeen saavuimme pilkkopimeässä pelipaikalle, jossa meidät lastattiin nelivetoautoihin, jotka veivät meidät 1,8 kilometriä todella jyrkkää ja huonokuntoista tietä pitkin majapaikkaan. Sovimme ruokailun ja tutustuimme hyvin askeettisiin oloihin. Alku oli pientä kaaosta, koska suihkut eivät toimineet, peitot puuttuivat ja kaikkea mahdollista. Kävin Minnan kanssa ulkona taivasalla kivenjärkäleen luona suihkussa, ja hetkessä Minnan jalkapohjassa oli iilimato niin tiukassa, että sain tosissani kiskoa sitä irti – veret vain tirskahtivat ja Minna itki hetken väsyneenä. Ajattelin, että minkälaiseen paikkaan olen porukan järjestänyt, mutta kyse oli onneksi vain alkukankeudesta. Ruokailujen ja muun jälkeen pääsimme nukkumaan joskus klo 22.30 hyvin väsyneinä. ABERDEEN FALLS RESORT MA 18.1. Heräsin Minnan kanssa kello 2.50 räminään, mutta se olikin yläkerran poppoo. Valitettavasti kaksikerroksisessa talossa oli alakerta melkoinen kaikukoppi ja jopa juomapullon avaus kuului alas. Matkalaukun siirtäminen kuulosti puolestaan matkustajakoneen pakkolaskulta. Onneksi saimme kuitenkin unen päästä kiinni, mikä oli hyvä, sillä univelkaa oli rutosti. Kello 7.15 minä heräsin lopullisesti, enkä malttanut jäädä lappeelleni, koska ulkona oli jo valoisaa ja sisuksiin kantautui lintujen ääniä. Löin nopeasti kamppeet niskaan, mutta Minna jäi vielä huilaamaan toviksi. Painelin pihaan, jolloin äänimaailma oli jo monipuolinen, kun tuntemattomia ääniä kuului sieltä täältä. Ensimmäisiä tuttavuuksia olivat punanokka- ja intianoliivibulbuli, ruskosieppo ja sitä rataa. Pihalla oli Kaitsu ja Hessu päivystämässä, ja Arno oli jo vedellyt pitkän lenkin ylätiellä. Hieman kahdeksan jälkeen meillä oli aamiainen, johon kuului riisiläjän lisäksi makkaraa, omeletti ja hernekeittotyyppistä systeemiä sekä paahtoleipää. Hyvä setti kaiken kaikkiaan. Ruokaterassilta plokkasimme muun muassa endeemisen srilankansepän, joka osoittautui todella yleiseksi. Näimme myös intiankukastajan ja perussälää.
AIRI HONKONEN
AIRI HONKONEN
MINNA SALO
RAIMO SALO
Iilimatotsekkaus enimmäisen polun jälkeen.
Majapaikan yläkerran kulkusilta.
Kello 8.45 suuntasimme lähes koko porukalla – Hannaa ja Jukkaa lukuun ottamatta – läheiselle polulle, mutta se olikin aika pahasti ummessa, joten käännyimme pian takaisin. Lajilista täydentyi kuitenkin samalla pilkkaminivetillä. Huomasimme pian, että monen jaloissa oli iilimatoja; minullakin oli viisi ja Kaitsulla kuusi, vaikka oli pitkät housut jalassa. Joku meni jo polven korkeudella! Erikoisia iilimatoelämyksiä oli näemmä luvassa... Jatkoimme polun sijaan ainoaa tietä ylöspäin hiljalleen. Vaikka kello ei ollut vielä paljon, niin ääniä kuului jo selvästi vähemmän kuin heti aamutuimaan, mikä ei tosin ollut ylläri. Sortseissa pärjäsi vallan mainiosti, kun aurinko kiipi yhä korkeammalle. Samalla hiki alkoi virrata kaikilla. Osa linnuista meni tietysti varsinkin alkumetreillä ohi, mutta lajilista alkoi kuitenkin kasvaa vauhdikkaasti: kastanja- ja safiirimehiläissyöjä, suomumanikki, siperianlepinkäinen, intiansalangaani, idänmehiläishaukka, rosvokotka ja niin edelleen. Mäki nousi varsin jyrkästi, joten maisemat avautuivat tuon tuosta yhä hienommiksi. Jatkoimme noin kello 10.00 saakka ylös, nähden muun muassa endeemisiä srilankanriippukaijoja, mustapääkäpinkäisen, huppukuhankeittäjän, aasianrillin, useita valkopäätimaleita ja punaperäbulbuleita. Onneksi pääsimme linnustoon nopeasti käsiksi, ja saimme myös joitain varmistettua heti äänitteiltä.
AIRI HONKONEN
RAIMO SALO
Pihapiirin askeettinen vessarakennus.
Viihtyisä ulkoilmasuihku.
Paluukävelyn aikana Kaitsu hoksasi hiekalla luikertelevan noin 6-senttisen iilimadon todella kuivassa paikassa – uskomatonta meininkiä! Hikikerroin oli jo sen verran tuhti, että painelimme pienen tutkimussession jälkeen uimaan takapihan jokeen. Kerrassaan mahtavaa! Kirkasta ja raikasta vettä, kivikkorannat ja niin pois päin. Pulikoimme varmaan tunnin Airin, Ramin, Kaitsun, Laten ja Minnan kanssa. Minnakin tuli onneksi pulpahtamaan, vaikka uhkasi, ettei uskalla tulla. Uoman yli lensi tuon tuosta tsi-tsi-tsi -äänteleviä riippukaijoja sekä yksi smaragdikyyhky. Näimme myös muikean jättikokoisen perhosen. Meille jäi tunti luppoaikaa, jolloin minä kirjoittelin takapihan tuolilla redustooria. Hollille tuli muun muassa purouunilintu, intianharmaasieppo ja pari intianoliivibulbulia. Riippukaijoja kuului käytännössä tauotta. Kolmen nurkilla lähdin Minnan, Hannan ja Jukan kanssa talsimaan tietä ylöspäin. Pihassa pällisteli pikkuminivetti ja naaraspihamedestäjä. Kai, Rami ja Late olivat jo menneet ylös ja Airi jäi pihaan päivystämään. Aurinko paahtoi edelleen todella kuumana, eikä lintuja juuri näkynyt saati kuulunut. Pian Juha ja Arno tulivat vastaan ja sanoivat, että ylhäällä oli kuollutta. Meillä olikin taktiikkana nimenomaan välttää pahin porotus ja keskittyä hieman parempaan aikaan. Näimme alkukävelyn aikana hyvin pitkälti perussettiä – punaperäbulbuleita, pari mustapääkäpinkäistä, aasianturturikyyhkyn, intiantuhkapriinian ja niin edelleen.
RAIMO SALO
Majapaikan takapihalla virtasi uimakelpoinen joki.
SANTTU AHLMAN
Yöllinen termiittipolku ja portaikon mustaharjannekonna.
Jossain kohtaa tiellä tuli vastaan Rami, Kai ja Late, eikä heilläkään ollut mitään kovin ihmeellistä havista. Kaitsu oli jo käsivarret punaisina ja manaili, ettei petoja näkynyt, mutta minä plokkasin pian arovarpushaukan taivaalta. Muuten ilmatilassa ei kylläkään ollut mitään pitkäkynsiä. Muu porukka lähti palailemaan joelle alas, mutta meidän nelikko jatkoi vielä hiljalleen, välillä puiden alla varjossa pälyillen hieman ylöspäin. Se olikin kannattavaa, sillä neljän hujakoilla alkoi äänimaisema olla jotain ihan muuta, kun lintuja vilisti vähän väliä. Saimme vihdoin myös makustella srilankanriippukaijoja, joiden virtaväiskimäinen ääni oli jo pitkän aikaa sitten syöpynyt betoniin. Ne olivat käsittämättömän pienikokoisia ja vikkeläliikkeisiä; kunnon adhd-tapauksia. Seuraava tunti kuluikin silmissä, sillä lintuja oli lähes tauotta hollilla – muun muassa kuusi aasianrilliä samassa puussa, intiankukastaja, intiansalangaani, jora, pikku- ja pilkkaminivetti, tuhka- ja valkovatsadrongo, punanokkabulbuli, intianharmaasieppo, valkoperämanikkeja ja kaikennäköistä. Mahtitouhua! Jussi ja Arno tulivat jossain kohtaa vastaan, ja juuri sitä ennen katselin spudella, kun puun kukassa ruokaili kaksi endeemistä srilankanrilliä – jeh! Tovi sen jälkeen helmipöllömäinen puputtaja varmistui endeemiseksi tulipääsepäksi ja ylitsemme lensi kaksi srilankanmainaa. Kolme kotoperäistä elistä 50 metrin matkalla! Samalla hollille tuli myös sinipriinia. Palasimme majapaikkaan hieman viiden jälkeen, ja matkalla näimme vielä Hessun ja Tommin, joka oli videoinut noin kymmenen apinan laumaa takapihalla. Menimme melkein suoriltaan uimaan jokeen, jossa Kaitsu oli juuri treenannut vedenalaiskuvausta; ainakin kolme kalalajia plakkarissa. Teimme pikaisen virkistäytymisen ja menimme suihkuun. Minä ehdin vielä tovin kirjoitella päivän epistolaa ennen puoli seiskan illallista. Illalliseksi saimme valmiiksi katetut alkusopat, nuudelia ja perunakastiketta sekä kokonaiset kalat ja paistetut munat. Myös makkarat kuuluivat settiin. Jälkkäriksi oli tuoreita ananas-, papaija- ja banaanipaloja. Iltahuudon kera lopettelimme noin puoli kahdeksalta. Minä lähdin vielä Laten ja Ramin kanssa taskulamppumetsälle öttiäisten, pöllöjen, kehrääjien ja nisäkkäiden perään. Puolen tunnin lenkki ei kuitenkaan tuottanut paljoakaan; jokusen tulikärpäsen ja lopuksi Laurin kanssa joen rannan läheltä vielä maagisen termiittipolun ja yhden mustaharjannekonnan. Termiitit olivat hauskoja, sillä ne muodostivat ikään kuin valtatien, jossa oli lukuisia kaistoja vierekkäin. Sen molemmin puolin oli vartiossa tyyppejä, jotka katselivat tauotta sivuille. Hieno turvasysteemi! Nukkumaan menimme hieman ennen kymppiä.
ABERDEEN & KITULGALA TI 19.1.
AIRI HONKONEN
Nukuin hieman kehnosti ja välillä heräillen ilmankosteuden ja viileyden vuoksi. Pistin paitaa päälle yöllä, mutta silti oli kylmä. Känny olisi pirissyt kuudelta, mutta nousin ylös jo viideltä säkkipimeässä. Pistin romppeita ruotuun ja hieman ennen kuutta käppäilin pihalle Minnan jäädessä koisimaan. Valoa ei vielä ollut nimeksimään, joten taskulamppu oli poikaa. Aamu valkeni kuitenkin pian, ja olin lyöttäytynyt Porin nelikon kanssa samaan lössiin matkalla ylös. Lintumeno oli todella kiivasta verrattuna päivään tai iltaan – esimerkiksi yhdessä Ettäs tiärätte! puussa oli kymmenkunta srilankanseppää ja puolentusinaa punanokkabulbulia. Lintuja vilisti tuon tuosta. Kävelimme hiljalleen ylös tietä, ja noin 1,5 tuntia hujahti hetkessä, kun näimme muun muassa neljä intiantulitöyhtöä ja mustapääkäpinkäisen sekä aamulennolla lehmähaikaroiden lisäksi intianriisihaikaroita ja aasianpyhäiibiksen. Bulbuleita ja seppiä oli erityisen paljon. Meikäläisen elislista täydentyi pian viherkeisarikyyhkyillä, parilla hienolla ja endeemisellä srilankankaijalla. Myös puuskuttava aasiankukaali ja pari srilankankyyhkyä, kultaotsalehvi, jorat ja muut lajit olivat mukavia. Muu porukka jatkoi vielä ylöspäin, mutta minä suuntasin takaisin alas noin puoli kahdeksan aikaan. Kaitsu ja Late olivat passissa hyvällä hollilla ja heillä oli plakkarissa srilankankirjorastas, paratiisimonarkki, srilankanviidakkokana ja monenmoista muuta tirppaa. Minä plokkasin samalta paikalta intiantöyhtökäen ja näimme myös lisää joria sekä minivettejä, joita oli ylhäällä paljon. Äänimaailma alkoi hiljalleen hahmottua yhä paremmin ja lintuja oli kiva nassautella lajilleen. Samalta paikalta saimme atrapilla mahtavasti hollille poikain aiemmin löytämän liekkivihertikan. Lajeja löytyi kyllä mestoilta hyvin! Alaosassa kokeilimme vielä atrapoida rastasta, mutta ei tärpännyt endeemi enää.
Jokimeininkiä aamupäivällä. SANTTU AHLMAN
MINNA SALO
Santos ja paikallisputiikki.
Aamiaiselle saavuimme muutaman minsan myöhässä, jolloin muut olivat jo paikalla. Maittavan ja tuhdin setin jälkeen kävin vielä Minnan kanssa lähellä jallittamassa lintuja. Outo viheltelijä paljastui lähes vartin kyttäilyn jälkeen maassa luikkivaksi srilankanviidakkotimaliksi, joka sitten tuli myös pariskunnan voimin varoittelemaan atrapin luo – isot kicksit! Airi ja Rami ehtivät mokoman myös nähdä. He jatkoivat ylös, mutta me menimme huoneeseen ja huomasimme yhtäkkiä, että köllötimmekin reilun tunnin ja ehdimme torkahtaa. Yhdentoista nurkilla menimme vielä rantaan ja minä pulpahdin raikastumaan, mutta Minna rentoutui rannalla. Myös valtaosa muusta porukasta oli virkistäytymässä. Kello 12.00 meillä olikin jo vastassa kanaa ja riisiä lounaana sekä hedelmäsalaattia jälkkärinä. Yhdeltä lähdimme mönkimään ylös kahdella pirssillä, tosin Hanna ja Jukka jäivät kortteeraamaan tiluksille Hannan päänsäryn vuoksi. Matka kesti vartin, jolloin näimme samalla kivasti muun muassa pippuriköynnöksiä ja kanelia. Yläosassa meitä odotti todella komia ilmastoitu pikkubussi ja oppaamme Chandima Jayaweera, joka osoittautui heti kivaksi jepeksi. Meillä oli bussissa jopa kuski ja ovimies erikseen! Jälkimmäinen oli hintelä ja varmasti eläkeiän kynnyksellä oleva herrasmies, kuski puolestaan rauhallisuuden perikuva. Chandima kertoili siirtymän aikana Tommin haastattelemana muun muassa, että lähes kaikki metsät oli hakattu 40 vuotta sitten ja teetä kerätään sekä isoista että pienistä viljelmistä tehtaisiin ja niistä valtaosa kaupataan. Seitsemän päivän välein tehdään teen keräyskierros, jolloin pensaista napsitaan vain ylimmät lehdet. Laskettelun jälkeen stoppasimme erään kaupan pihaan, jossa ulostauduimme. Nappasimme virvokkeiksi kylmää limpparia ja osa myös jädeä. Porotusta oli aika tavalla, kun lähdimme talsimaan hiljaista kylätietä, jonka varrella oli hyvin siistejä pihoja. Lintuja oli vähän, mutta toisaalta kello oli lähes kaksi iltapäivällä. Vedimme noin kolmen tunnin lenkin, jonka aikana näimme peruslajistoa sekä mukavina lukuisia viherkeisarikyyhkyjä, isokauluskaijoja, mustapääkäpinkäisen ja huppukuhankeittäjiä. Alkuvaiheessa iskimme kovan lajin tiskiin, kun kuulimme ja pitkän jallituksen jälkeen myös näimme endeemisen srilankanvarpuspöllön. Sitä ennen kuulimme tovin srilankantimaleita. Tenttailin Chandimalta ääniä tuon tuosta, mikä on parasta oppia pätevän oppaan kanssa.
RAIMO SALO
Srilankantokokoiras.
Iltapäiväretken menoa.
SANTTU AHLMAN
Chandima, Minna ja muu lössi joenylityspaikalla.
SANTTU AHLMAN
Jossain vaiheessa listalle tupsahti endeeminen srilankantoko ja loppuvaiheessa myös piilotteleva srilankankukaali. Sikäli siis kovaa lajistoa kehiin. Näimme myös intianjättioravan ja hehkeän Common Green Forest Lizardin kolmen yksilön voimin. Minna plokkaili kasveja koko ajan pihapiirien laiteilta. Kävelyä riitti ja viiden jälkeen sukelsimme varsinaiselle viidakkovisiitille, joka olikin sitten todella hiljainen. Pitkähkön kävelyn aikana plokkasimme käytännössä ainoastaan pari intiantrogonia ja ”sirkkelisirkkoja”. Pyysin Chandimaa palaamaan Sri Lankan Kangaroo Common Green takaisin, koska hämärä alkoi iskeä. Paluu- Lizard. Forest Lizard. matkalla emme nähneet enää mitään ihmeellistä, lähinnä käppäily tuntui jo jaloissa kovasti. Jatkoimme rantaan ja ylitimme leveän virran hauskalla kanoottilautalla kahdessa erässä. Rannalla piipersi ojasuokana ja puissa oli valkoisia haikaroita sekä merimetsoja. Vastarannalla käppäilimme vielä tovin ja kävimme lorottamassa samassa hotellissa, jossa poikkesimme myös ensimmäisenä matkapäivänä. Paluu venyi iltaseiskaan, jolloin seitsemän henkilöä hyppäsi pois ja jatkoimme alas leiriin. Jouduimme kuitenkin tovin venailemaan ja soittelin managerille, kun ketään ei ollutkaan hollilla. Pian iloinen palvelijaheppu tuli paikalle auton luokse. Reilu vartti jurnuutusta ja olimme alhaalla. Illallinen oli klo 20.00, joten ehdimme pakkailla, käydä suihkussa ja kirjoitella. Pääjeppe, Stembo, järjesti meille mukavan illanistujaisen nuotion äärelle – nuotiokin syttyi nätisti polttonesteellä... Illallissettiin kuului grillattua kanaa, kalaa, ananasta ja katkarapua. Hyvä satsi, mutta pihvit olivat sen verran sitkeitä, että hammas ei niihin juuri pystynyt. Samalla vedimme iltahuudon. Sessio venyi hitusen myöhäksi, mutta pääsimme maate kympin nurkilla, jolloin ilmankosteus oli kerrassaan järkyttävä – kuulemma puut hengittävät silloin ja nimenomaan pahimmillaan tilanne on kympin hujakoilla.
NUWARA ELIYA KE 20.1.
MINNA SALO
Yöunet eivät jälleen olleet ihan kärkipäästä, sillä heräsimme jo klo 5.00, vaikka kello oli soimassa kolme varttia myöhemmin. Minulla oli jälleen kylmä. Köllötimme kuitenkin punkassa tappiin asti, kunnes pakkasimme kaikki valmiiksi ja heitimme kapsäkit valmiiksi pihaan. Klo 6.15 meillä oli aamiainen. Laukkujen piti lähteä heti ylös, mutta prosessi kesti jonkin aikaa. Tommi lähti samaan kyytiin, jotta saimme joutuisammin revohkaa ylös. Seuraavaksi lähti loput kamat ja kolme henkilöä lisää oppaan kanssa. Me muut läksimme sitten isommalla pirssillä. Jätimme hyvästit väelle ja nousimme bussiin, joka oli pakattu valmiiksi. Matka alkoi kohti Sri Lankan korkeimmalla sijaitsevaa kaupunkia, Nuwara Eliyaa. Ohitimme valtavia teeplantaaseja, joissa oli paljon naisia keräilemässä lehtiä mittatikkuineen. Eukalyptuksia oli todella paljon maisemassa, samoin muita valtavia jättipuita. Vuoristomaisemia oli mahtavaa katsella isoikkunaisesta bussista hyviä teitä hiljakseen ajaen. Emme tehneet varsinaisia stoppeja, vaikkakin pysähdyimme ostamaan juomaa ja yhdellä näköalapaikalla, jossa on lähes 85-metrinen vesiputous. Ilma alkoi olla pikkuhiljaa selvästi viileämpää. Paikallinen elämä oli vehreää ja limittynyt hienosti plantaaseihin, ja vieläpä varsin siistiä joka puolella. Kaikkiaan maisemat olivat käsittämättömän hienoja. Nuwara Eliyaan saavuimme joskus kympin nurkilla, jolloin näimme ”ylängön” vesialtaineen, hevosineen ja laajoine viljelmineen. Käytännössä jokaisessa pihapiirissä oli jonkin sortin viljelmiä. Yhdellä nurmikentällä meitä viihdytti kaksi hevosta pillastuneina – jantteri kiskoi toista narusta, mutta joutui antamaan periksi. Toinen oli maassa narusta kiinni, mutta mokoma katkesi ja molemmat juoksivat pitkin tannerta toisiaan potkien ja purren koko ajan. Pysähdyimme ihmettelemään toimintaa ja näimme nipun tyynenmerenpääskyjä. Rannalla oli pitkät rivit paatteja odottelemassa turismisesonkia; huhtikuussa srilankalaiset tulevat lomailemaan paikalle ilmeisesti sankoin joukoin karkuun matalien maiden paahtavaa kuumuutta. Lähes satametrinen vesiputous kanjonin tuolla puolen.
SANTTU AHLMAN
RAIMO SALO
SANTTU AHLMAN
MINNA SALO
Santtu tapittamassa hotellin pihassa.
Lakkimakaki.
Jatkoimme erään puiston reunalle, josta lähdimme tietä pitkin talsimaan. Äänimaisema oli todella hiljaista; ei käytännössä mitään pitkään aikaan. Jossain vaiheessa plokkasimme kuitenkin viitasiepon, joita näimme ja kuulimme jokusen lisää. Havaintoihin tarttui myös muutama plässy talitiainen sekä useita kymmeniä lakkimakakeja ja tusina punanaamalanguria. Paluumatkalla jäin erikseen lintuoppaan kanssa jälkeen ja puhuimme niitä näitä. Muu porukka tuli lopulta vastaan – olivat juuri nähneet srilankansiepon ja stopissa sen takia. Aijai! Kovan yrityksen tuloksena endeemi jäi unhoon, mutta sen sijaan kaksi srilankanbulbulia oli näkyvissä. Paikalla oli myös aiemman tien tavoin kaukasianuunilintu, viitasieppo ja kaksi sieppokäpinkäistä. Hieman jäi sieppo kirvelemään meikäläistä. Tien varrella näimme paljon uskomattoman hienoja saniaisia, jotka muistuttivat isoja päivänvarjoja. Muutenkin tyrkyllä oli monenmoista kasvia. Hotellille ajoimme noin kello 12.30 ja yhdeltä oli ruokailu. The Rock oli kunnon porvarimesta, ja oli ilo asettua taloksi lukaaliin kosteiden ja kylmien viidakkoöiden jälkeen. Lounas oli kerrassaan erinomaista currykanaa, riisiä, papuja, linssisettiä ja sitä rataa. Jälkkäriksi kiskoimme jäätelöä ja hedelmiä. Elämä hymyili jälleen. Ennen ruokaa kepitin Hessun kanssa parit alppikiitäjät pihasta. Kello 14.30 jatkoimme alas Victoria Parkiin, jossa notkuimme klo 18.00 saakka. Pienessä puistossa oli paljon koristeistutuksia ja pieniä pooleja. Intianriisihaikaroita, virtaväiskejä, pari metsävästäräkkiä, kaksi hienoa intianpittaa todella erikoisesti kadun vieressä, pari srilankanbulbulia, parikymmentä harakkataskua, mahtava himalajanpunarinta ja samal-
Puiston vesikasvillisuutta.
Muutaman metrin mittaisia ”päivänvarjosaniaisia”. AIRI HONKONEN
HANNA MARTTILA
ta hollilta muutama intiankirjorastas sekä plokkaamani pitkä ja uiva kärmes, Sri Lanka Keelback Water Snake. Puisto oli hieman tylsähköä, mutta yritimme kovasti uudelleen srilankansieppoa ja himalajanpunarintaa, jonka vain Arno ja Tommi onnistuivat näkemään. Darn. Puistosession jälkeen poikkesimme vielä lähikaupassa juomaostoksille. Arno ja Hippi meditoimassa. Juha kävelivät ylös hotlalle puistosta saakka. Meille jäi puolitoista tuntia aikaa ottaa rennosti eli suihkutella pitkästä aikaa lämpöisessä, mistä erityisesti Minna oli tohkeissaan. Toisten partsilta kantautui sisään erikoinen ääni, jonka Chandima tiesi haukkakäeksi – yeh! Lintu kuului lopulta meillekin huoneeseen. Puoli kahdeksalta tempaisimme kalaillallisen ja iltahuutelut kehiin. Maate pääsin Minnan kanssa yhdentoista hujakoilla. Kuuluisa Victoria Park.
SANTTU AHLMAN
RAIMO SALO
Pasuunakukkia.
AIRI HONKONEN
Ovimiehemme puunaamassa bussia.
The Rockin pihanäkymää.
AIRI HONKONEN
TISSAAN TO 21.1. Heräsimme hieman kuuden jälkeen, jotta ehdimme laittaa kimpsut kasaan. Aamiaisen piti olla kello 7.00, mutta todellisuudessa saimme safkaa vasta klo 7.45. Sen jälkeen luvassa oli suoraa posotusta kohti Surrey Bird Sanctuarya. Paikan piti olla kivenheiton päässä, mutta olimme perillä vasta kolmen vartin jälkeen, eli joskus ysin nurkilla. Menimme häähumun ohi pienen puistoon, joka oli mielenkiintoisen oloinen paikka. Aamu oli muutenkin alkanut hienosti lintujen osalta, sillä Arno ja Hessu olivat kepittäneet sirppitimalin ja harjalinnun hotellin pihasta. Kävelimme letkassa pientä polkua, ja yritin ensin Chandiman ja Jussin kanssa ruskopöllöä, jonka plokkasin kahden poikasen voimin, mutta mokomat lähtivät karkuun. Sen jälkeen Laten ja Ramin kanssa aiemmin löydetty töyhtöjalokotka hääti emon, joka lensi ylitsemme. Harmillisesti laji jäi muilta näkemättä pitkän odotuksen jälkeenkin. Sillä välin Late plokkasi kuitenkin nasevasti srilankansiepon, josta tuli toivottu paikko meikäläiselle. Olimme hollilla noin klo 11.00 saakka hyvin pienellä alalla kiertäen. Jossain kohtaa löysin pari sirppitimalia ja paikalta lähti pieni kauris, muntjakki. Muu porukka kerääntyi kasaan ja olimme pitkään samoilla jalansijoilla, jolloin paikalle tuli
KAI RANTALA
Ajomatkan hehkeitä maisemia.
RAIMO SALO
Paikallisten häähumua.
Perusasumusta.
RAIMO SALO
mukava parvi: pilkkaminivetti, kaksi sieppokäpinkäistä, intianharmaasieppo, kuusi viitasieppoa, intianisokäpinkäinen, kaksi intiantulitöyhtöä, kolme aasianrilliä, mustapääkäpinkäinen, mustaotsanakkeli ja sitä rataa. Hollille kuului myös kilkkuseppä, myös rusohuppuseppiä pyöri jokunen tyrkyllä. Lisäksi srilankanviidakkokana huuteli lähellä. Jussi kuvasi sillä välin himalajanpunarintaa – tai ainakin yritti, sillä lintu oli liian lähellä tarkennuksen suhteen! Lähdimme noin kello 11.00 jälkeen, kunhan ihailimme ensin Jussin ja Minna kanssa jättikokoisia akaasioita, joissa oli jänniä mehiläispesiä kääpämäisesti. Myös punakukkaiset suuret puut olivat hauskoja, sillä ne houkuttelivat hyvin lintuja. Meidän piti ehtiä Tissaan lounaalle, mutta matka venyi klo 14.00 saakka, mikä tuntui todella pitkältä. Torkuin kuitenkin puolisen tuntia matkalla. Alkupätkä tarjoili kerrassaan mahtavia maisemia jyrkänteineen ja putouksineen – aivan loistavaa settiä! Stoppasimme myös limukka- ja vessatauolle sekä myöhemmin tien muututtua aakeeksi laakeeksi, kun Chandiman freelancer-opas oli parkissa toisen ryhmän kanssa. Kävin Hannan kanssa vessassa sillä välin, ja huussin takaa plokkasin valko-otsamonarkin elikseksi. Olin missannut mokoman aiemmin. Matkalla näimme myös pari piispahaikaraa. Siirtymän aikana oli
Kivoja lehvästöjä. KAI RANTALA
JUKKA-PEKKA HURSKAINEN
Tavallinen valkopäätimali.
myös mielenkiintoista nähdä kuinka lyhyellä matkalla jylhät vuoristomaisemat muuttuivat äkisti lätyksi, joka jatkuu rannikolle saakka. Tissan nurkilla oli suuria kosteikkoja ja ihan sikana haikaroita – etenkin valkoisia – mutta seassa oli myös aasianpyhäiibiksiä. Lentävinä näimme muun muassa intianmerimetsoja, käärmekauloja ja vedessä elikseksi muutaman pisamapelikaanin. Huikean näköistä mestaa kerrassaan! Peacock Reach Hotellissa talsimme suoriltaan ruokapöytään ja lapoimme kupumme täyteen hävyttömän hyvää paikallista safkaa kaikkine lisukkeineen. Elämä hymyili jälleen. Ehdimme viedä kapsäkit sen jälkeen pikaisesti luksushuoneisiin ja vain hetken kuluttua – eli klo 15.15 – starttasimme heti perään iltapäiväretkelle. Veimme matkalla pyykkiä pesuun. Painelimme suoriltaan johonkin lähelle, josta hyppäsi kyytiin kaksi paikallista nuorta jeppeä, jotka olivat etsineet aiemmin pöllöjä. Ajoimme vielä pienen hetken ja kävelimme joen rantaan, jossa päivysti parin ojasuokanan lisäksi kalahuuhkaja, joka oli tosin todella ikävästi vastavalossa, joten varsinaisia kiksejä ei eliksestä varmaan kukaan saanut. Paluukävelyn aikana joku löysi vielä paratiisimonarkkikoiraan, joten reissulajistoa alkoi jälleen paukkua kivasti. Seuraava etappi oli toinen joenranta, jossa kävimme pari kerrallaan, ettei pöllö lähtisi pois. Tällä kertaa tyrkyllä oli selvästi hienommin mollosilmäinen intianhuuhkaja. Rannassa kälppi aluksi myös suuri juovavaraani ja Minna onnistui näkemään aiemmin koiran häätämän, harmillisesti auton alle jääneen mungon (Indian Brown Mongoose), joten näimme myös muita eläimiä. Itse pöllöä kaikki saivat katsella Hessun spuden läpi. Päivän kolmannen pöllön jälkeen oli luvassa lisää pöllöjä, sillä kurvasimme erääseen pihaan, jossa nukkui kaksi sepelpöllöstä ihan vieressä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä jätettyämme paikallisjepeille nipun tippiä, poikkesimme vielä erääseen pihapiiriin, jossa oli kaksi intianvarpuspöllöä framilla. Valitettavasti ne ehtivät lähteä, joten kaikki eivät niitä nähneet kovasta jallituksesta huolimatta. Olimme paikalla kolmisen varttia, jolloin aurinko alkoi laskea kovaa tahtia. Pöllöt eivät enää näyttäytyneet, eikä myöskään target-lajina ollut intiantikka, tosin lähdimme hitusen liian varhain sen suhteen. Tyrkyllä oli kuitenkin paljon kauluskaijoja, riikinkukkokoiras ja lähellä mönkinyt ruostemungo. Viisi pöllöä plakkarissa päivässä!
RAIMO SALO
Pälyilyä kosteikolle.
Viimeisten auringonsäteiden valaisemaa lintukosteikkoa.
HANNA MARTTILA
Porukka kuumotteli jo aiemmin hekumallisten kosteikkojen perään, mutta keskityimme ensin vaikeisiin lajeihin. Ehdimme toki vielä yhdelle kosteikolle, jossa oli muun muassa 150 pitkäpyrstöjassanaa, satoja valkoisia haikaroita, rusko- ja harmaa- sekä kiinanpikkuhaikaroita, valkoposkitiiroja, sulttaanikanoja, kaksi siperiankurmitsaa ja intianpaksujalkaa, merimetsoja iltalennolla sekä kaikkea raakasti, myös intianviheltäjäsorsia ja yksi aasiankääpiösorsa. Mahtipaikka! Hotlalle menimme toistaiseksi isoimman ruokakaupan kautta, jolloin näimme satoja jättilepakoita, kaljulenkkoja, hienosti joka ikkunasta. Kauppareissun jälkeen homma oli ohi. Meille jäi puoli tuntia aikaa peseytyä, kunnes klo 19.30 oli kalaillallinen sekä iltahuuto. Seinällä näimme vihdoin ensimmäisen gekon. Maate menimme kymmenen nurkilla. Oli kova lintupäivä – sain kymmenen elistä ja reissusigma kohosi lukemasta 118 lukemaan 154. Kaitsu tippui arvauskisasta poijes, joten pudotuspelit alkoivat.
SANTTU AHLMAN
Odottelua aamutuimaan Yalan pääportilla.
Riikinkukko soidinta rinnassa.
RAIMO SALO
RAIMO SALO
YALA NATIONAL PARK PE 22.1. Nousimme ylös jo kello 5.00, sillä klo 5.30 oli lähtö kahdella safarijeepillä kohti Yalaa. Pimeä aamu oli viileää, joten pusakka oli jeppistä jee. Kuuden jälkeen olimme pääportilla, johon oli jo kerääntynyt pitkä liuta muita jeeppejä. Odotellessa paikalla oli muun muassa valkokulmatimaleita, muutama yöhaikara lentävänä ja elikseksi ensimmäiset intiantöyhtökiitäjät, jotka olivat yllättävän suurikokoisia. Hieno alku päivälle! Puiston sisällä teimme ensimmäisen pitkän stopin heti soveliaalle kosteikolle ja päivystimme siinä varmaan puolitoista tuntia auringon kivutessa yhä korkeammalle. Oli todella letkeää ja lajistoa paukkui hyvin, kun olimme aloillamme – linnut vain vaihtuivat. Pikkulintupuolella olivat edustettuina muun muassa tulipääseppä, valkokulmatimali, srilankanpensaskiuru ja aamulennolta noin 175 intianvarpuskiurua. Hollilla oli myös krokotiili, kahlureita, kymmeniä intiantöyhtökiitäjä sekä riikinkukkoja ja muuta mukavaa. Seuraavat tunnit kuluivat muutamissa päivystyspaikoista, joista kaikista tarttui uutta lajistoa. Yhdentoista jälkeen kysyin oppaalta, että voisimmeko pitää lounastauon, ja kotvan kuluttua ajoimme merenrannan piknik-paikalle, jossa olimme klo 12.30. Saimme mukana tuodun tulisen kotiruokasetin, joka toimi kyllä hyvin. Pienellä alueella oli paksunokkavariksia, varpusia ja jättikokoisia varaaneja. Merellä oli kovin hiljaista, mutta biitsillä oli mukava heilua tovi porotuksessa ja taskurapuja ihmetellen. Spekuloimme myös aaltoennusteita ja niiden syklejä, mutta koko touhu taisi jäädä lopulta arvailujen tasolle. Ranta-alueelta tupsahti myös elis, kun näimme töyhtötiiroja lentävinä. Hessu oli jo kovasti lähtöpäällä, joten jatkoimme puistomarssia hieman ennen kahta. Hiippailua Intianvaltameren rannalla.
SANTTU AHLMAN
Harakkataskukoiras.
Intiantaskukoiras.
Kiertelimme pitkään eri kosteikkojen laitamilla, jolloin pikkumehiläissyöjiä ja punaperäbulbuleita oli raakasti maisemissa. Plokkasimme nisäkäspuolelta norsuja, ruostemungoja, mustakaulajäniksen, villisikoja, aksiskauriita, villejä vesipuhveleita, sambareita ja muuta lajistoa. Näimme myös minikokoisen intiantähtikilpikonnan, joka oli sympaattinen veijari ylittäessään hiekkatietä. Iltapäiväretken parasta lintuantia olivat puolestaan plokkaamani aasiansatulahaikara, tummapyyjuoksija pojun kera ja toisen autokunnan hoksaama keltasieppo, joka on kovan luokan rari Sri Lankassa. Yalan legendaarista kansallispuistoa.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Idänmehiläishaukka.
SANTTU AHLMAN
Kenttähyyppä.
SANTTU AHLMAN
Kapustahaikara ja aasianiibishaikara (alla).
SANTTU AHLMAN
Tรถyhtรถjalokotka.
SANTTU AHLMAN
Safiirimehiläissyöjä, lotuksia,intianhyyppä, Late ja vesipuhveli rypemässä.
SANTTU AHLMAN
Suomumanikki.
SANTTU AHLMAN
Intiantähtikilpikonna, jora, helmiselkätikka ja kauluskaija.
Leopardihomma jäi kuitenkin vaiheeseen, vaikka saimme loppumetreillä hälyn siitä. Paahdoimme tovin todellista rallimenoa havaintopaikalle. Pelipaikalla oli jokunen muu auto, mutta kissa oli juuri kaikonnut; ilmeisesti säikähdettyään, kun jonkun auton jarruista kuului kovaa ääntä. Valoisuus alkoi kadota, mutta ralli jatkui ja jatkui. Jouduimme olemaan yli kuuden puistosta, mikä ei ole sallittua. Chandima sanoi minulle, että meidän pitää kehittää teoria kadonneesta radiopuhelimesta, mikäli portilla kysellään. Lopulta yksi radiopuhelin katosi ihan oikeasti, mutta onneksi joku löysi sen vielä. Ajoimme lopulta lähes täysin pimeässä porteille, jolloin kuski väläytteli välillä valoja, sillä niitä ei saa pitää jatkuvasti päällä. Samalla näimme sekä intianpyrstö- että intiankehrääjiä. Porttien ulkopuolella odottelimme vielä melko pitkään toista autokuntaa, joka oli joutunut lähes elefantin hyökkäyksen kohteeksi; norsu oli nimittäin tullut tiellä vastaan ja alkanut uhitella autoa tylysti. Onneksi tilanne meni ohi. Odotellessa kuulimme vielä molempien kehrääjälajien laulua. Hotelliin palasimme pyykkienhakureissun jälkeen puoli kahdeksalta. Heitimme kehiin pikasuihkut ja nautimme hyvän illallisen. Iltahuuto osoitti, että lajimäärä nousi lukemaan 192, mikä oli meikäläisen arvaus. Pudotuspelit kävivät siis kuumana! Maate menimme pitkästä päivästi johtuen väsyneinä kymmeneltä.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Lotusvaltaista kosteikkoa ja kilkkuseppä (alla).
Ruostemungo, sambar, aksishirvi ja norsu.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Riikinkukko ja aasianrakonokka.
BUNDALAN KAUTTA SINHARAJAAN LA 23.1.
SANTTU AHLMAN
Jalohaikara.
Aamuretken kosteikkoa.
RAIMO SALO
Heräsin Minnan kanssa joskus yhden aikaan yöllä, kun ilmastointi oli mennyt pois päältä ja oli julmetun kuuma – vaikka lämpö oli säädetty 27 asteeseen. Saimme pian uusiksi unen ja kännykkä pirisi kello 5.30, sillä 6.00 lähdimme kahdella jeepillä Bundalaan. Hanna ja Jukka skippasivat aamuredun. Päivä alkoi jo sarastaa sen verran, että lintuja alkoi hiljalleen liikkua, erityisesti intian- ja paksunokkavariksia. Noin puolen tunnin ajon jälkeen saavuimme kosteikkojen laidalle, mutta emme menneet Bundalan puistoon sisään ennakkosuunnitelmista poiketen, sillä vesi oli siellä turhan korkealla lintujen suhteen. Jäimme ensimmäisen hyvännäköisen kosteikon laidalle, jossa kävelimme hiljalleen tietä pitkin ja perkasimme sekä lähikosteikkoja, pensaikkoja, taivasta että meren rantaviivaa, jossa oli meneillään rengastuskuvioita; ainakin kirjokalastaja oli nalkissa. Hyvin pian elislistalle napsahti naaraspukuinen kukkorääkkä, joita oli muutamia hollilla. Peruskosteikkolajistoa edustivat haikaroiden (kiinanpikku myös) ja merimetsojen ohella pitkäpyrs-
SANTTU AHLMAN
Pihamaina ja intianriisihaikara.
töjassanat, intianpaksujalat, siperiankurmitsat, tundrakumitsat, räyskät, yksi tiibetinlokki, pelikaanit, kiinanpikkuhaikara ja niin edelleen. Papyruskerttusia lauloi pitkästi toistakymmentä ja framilla oli myös sulttaanikalastajia. Lajistoa tuli suhteellisen kivasti lisää ja 200 reissupinnaa alkoi lähestyä uhkaavasti. Tien poskessa oli useita riikinkukkoja, joiden jännää maukumista kuului tuon tuosta. Lopuksi plokkasin auton luona pensaan latvassa laulaneen priinian, joka olikin viidakkopriinia ja päivän toinen elis. Näimme myös bengalinvaraaneja. Siirryimme muutamia kosteikkoja tunnemmas, ja matkalla tien ylitti mahdollinen kobra, joka pirskatti vie ehti pakoon ennen määritystä. Ehdimme kuitenkin fotaamaan toisen kärmeksen, Stripe-tailed Bronze-back Tree Snake. Lisäksi näin Laten kanssa myös harmaakäen, josta nasahti kolmas eldorado. Jeh! Mokoma ei löytynyt kuitenkaan enää uudelleen harmillisesti. Muuten emme löytäneet enää mitään kovin kummoista, mutta paluuajon aikana tienposken langalla oli kymmenien mehiläissyöjien lisäksi Laurin hoksaama liitohaukka sekä hetkeä myöhemmin Airin lupaama ensimmäinen intiansininärhi. Poikkesimme myös vielä intianvarpuspöllöpaikalle, jossa hoidimme sen kaikille Hessun spudella. Airi antoi pihan tytölle saippuakuplia, joten kyllä oli tyypeillä suu messingillä.
SANTTU AHLMAN
Stripe-tailed Bronze-back Tree Snake.
SANTTU AHLMAN
Toinen matkan kahdesta liitohaukasta sekä kapustahaikara.
Pöllösession jälkeen menimme takaisin hotlalle, jossa olimme jopa vartin etuajassa eli klo 9.40. Meillä oli reilu puoli tuntia aikaa laittaa kimpsut kasaan ja lähteä kohti luodetta Sinharajan sademetsään. Alkuvaiheen A2-tie oli perusjurnuuttelua, mutta sen jälkeen maasto alkoi kumpuilla hienosti, jolloin etenemistahti tietysti hidastui. Puoliltapäivin stoppasimme erääseen hotelliin lounasbuffettiin, joka oli jälleen erittäin hyvää settiä. Samaisella paikalla talon seinässä kiipeili loistoagama. Loppuetapin aikana Udawalawen kansallispuiston kohdilla näimme yhden elefantin tienlaitella, mutta muuten pohootimme suoraan Kalawanaan ja Rock View Motelliin, joka oli mahtavalla paikalla jyrkänteen laidalla ja teeviljelmän yllä. Ennen sitä näimme jälleen huikeita maisemia, mikä on kyllä Sri Lankaa parhaimmillaan. Hotellissa ehdimme levähtää kolmisen varttia, kunnes klo 16.00 lähdimme lähistölle lintuilemaan. Jo matkalla alkanut pieni sade muuttui hiljalleen kovemmaksi ja kun poimimme paikallisen lintujepen ”Eagle eyen” kyytiin, niin vodaa tuli jo sen verran reippaasti, että lintuilu oli todella kinkkistä. Saimme sateenvarjot autosta ja talsimme jonossa
AIRI HONKONEN
Peacock Reach Hotel.
SANTTU AHLMAN
LAURI TAMMINEN
Currysafka maittaa Kaitsulle.
Loistoagama.
Loistoagama (vanha koiras).
SANTTU AHLMAN
metsänreunaan, jolloin iilimatoja oli paljon liikenteessä. Ne puskivat ikävästi sukkien läpi ja mokomia alkoi löytyä vähän joka puolelta. Ehdimme kuitenkin katsastaa yksinäisen srilankanpöllökehrääjän, kunnes palasimme nopeasti autoille ja laitoimme pillit pussiin kaatosateen vuoksi. Poikkesimme vielä pienten kauppojen kautta ostamaan snacksia. Kovassa sateessa oli se hyvä puoli, että hotellilla jäi vihdoin hieman enemmän aikaa levähtää ja kirjoitella sun muuta. Iltahuudon aloitimme kello 18.30 ja puolen tunnin kuluttua oli illallisbuffetti. Maate ennätimme tällä kertaa onneksi jo yhdeksältä.
Kaatosade ei lannistanut Minnaa ja Tommia. Näkymä hotellin takapihalle. KAI RANTALA
HANNA MARTTILA
Sairaan makee Sri Lankan Green Pit Viper.
Giant Wood Spider.
HANNA MARTTILA
JUHA MANNINEN
SINHARAJA VOL. 1 SU 24.1. Yöstrategiaa pitäisi muuttaa, sillä nukkuminen oli jälleen hieman kituliasta hikoilun vuoksi, vaikka säädimme lämpötilan 27 asteeseen. Vähemmän asteita tuntui puolestaan kylmälle. Känny pirisi kuitenkin kello 5.00, sillä hyppäsimme bussiin aamiais- ja lounassettien kera klo 5.30. Noin puolen tunnin körööttelyn jälkeen saavuimme Sinharajan lippuluukuille, jossa kaikki – Tommia lukuun ottamatta – ostivat iilimatosukat hintaan 350 rupiaa. Loistavaa, että saimme mokomat, sillä iltainen vesisade vaikutti tilanteeseen merkittävästi. Chandima hoiti liput koko köörille ja minä kävin lyömässä nimmarin vihkoon porukan puolesta. Sillä välin yksi paikallisopas plokkasi srilankankirjorastaan parkkiksen vierestä, joten monelle napsahti kaivattu paikko – vain Late ja Kaitsu ehtivän mokoman nähdä Aberdeenissä. Jouduimme odottelemaan tovin kolmatta jeeppiä, joten ehdimme jo sulloutua kahteen, kunnes kolmas kurvasi paikalle. Jaoimme vielä kolmanteen porukkaa ja lähdimme nousemaan hienossa aamukelissä kohti vuorta. Tie oli erittäin huono ja hidaskulkuinen. Vatsani oli hitusen sekaisin, joten vedin aamulla imodiumin ja opastuskeskuksella aamun kolmannen vessareissun jälkeen pari lisää, joten hitusen jännitin tilannetta röykkyytyksessä. Aamu sarastaa sumuisessa viidakossa.
SANTTU AHLMAN
Koskemattoman viidakon pohjaa.
Nousimme jeeppien kanssa portille, josta jatkoimme kolmen kilometrin taipaleen ylöspäin kapeahkoa tietä, jota ei saa autoilla kulkea. Eräs valokuvaaja näytti meille heti kärkeen mahtavasti Sri Lankan Green Pit Viperin, joka lökötti huikean hienona puun oksalla, jonka alla olimme tovi aiemmin parveilleet – jeh, viides käärmehavainto jo kehiin! Viper oli mielestäni ehkäpä koko reissun hienoin elikko. Sitä ennen ekalla pienellä pysähdyksellä hollilla oli harmaapääkyyhkyjä sekä mahtava kannukasvi. Hitusen portin jälkeen näimme pari srilankankirjorastasta tiellä ja tovin jälkeen sekä kutsuääni että laulu alkoi olla hallinnassa. Muutama meistä näki myös Sri Lanka Thrushin, joka oli todella arka ja piilotteleva. Kaitsu sohi rastaspaikalla laserilla ihan minne sattuu, eikä meikäläisellä saati ”Rental Rantalalla” meinannut pokka pitää millään, mikä teki havainnoinnista hitusen haastavaa, sillä meidän piti olla hiiren hiljaa. Seuraavat pari tuntia kuluivat hiljalleen kävellen ylös ja sademetsän kasvillisuutta ihmetellen. Lintuja oli yllättävän vähän kehissä, eikä Sinharajan kuuluisia monilajisia lintuparvia osunut kohdilleen. Tai oikeastaan osui yksi, joka alkoi muodostua, mutta ehdimme napata siitä lähinnä paratiisimonarkin ja pikkuminivettejä, kun ohitsimme temmelsi usean kymmenen aasialaisen melukööri, johon lukeutui muun muassa munkkeja ipadeineen ja järkkäreineen. Samaisella paikalla oli tuttavallinen srilankanviidakkokana kälppimässä polulla muina miehinä ihan vieressä. Saniaismeininkiä. SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Kannukasvin tötteröjä.
SANTTU AHLMAN
Viidakkopolun linssilude.
LAURI TAMMINEN
Komia srilankanviidakkokanakoiras.
SRILANKANVIIDAKKOHARAKKA: LAURI TAMMINEN
Kälppimisen mukavia havaintoja olivat vihdoin kunnon hollit srilankantimaleista, mustapäätimalit sekä yhdeksän srilankannaurutimalin lössi, joka puikkelehti jouhevasti maanpinnassa ja ylitti lopulta tien. Ykköshavis oli kuitenkin eittämättä Kaitsun löytämän punanaamamalkohaparivaljakko – endeemistä puski jälleen! Saavuimme ennen kymmentä määränpäähän, joka oli educational center. Paikalla oli sama aasialaismöhkölauma, joka mekkaloi aiemmin polulla. Chandima oli kuulevinaan srilankanviidakkoharakan hitusen aiemmin ja ohi tullut toinen opas kuittasi, että laji on lounaspaikalla, joten pistimme töppöstä toisen perään ja näimmekin todella hienosti kolme yksilöä. Fiilistä tosin latisti se, että ne olivat oppineet turisteihin sekä niiden tarjoamiin ruokiin, joten ne olivat koko ajan lähellä. Kaitsu sai myöhemmin jopa käsipinnan kyseisestä endeemistä, joka on kyllä näyttävä sinisen vatsapuolen ja punaisen nokkansa kera. Jäimme odottelemaan melko pitkäksi toviksi, jolloin osa porukasta veti lounasnuudelisetit heti napaan, kuten minä ja Late. Odottelimme erityisesti srilankankottaraista saapuvaksi, mutta eipä mokomaa näkynyt saati kuulunut. Joskus tunnin jälkeen jatkoimme vielä jonkinmoisen lenkin primary forestiin, jota ei ollut hakattu 40-vuotta aiemmin, kuten kaikki muu. Metsä oli selvästi avoimempaa ja fiilis oli todella hehkeä – sademetsää vihdoin kunnolla! Ilmankosteus oli tapissa, liianeja roikkui siellä täällä, maassa luikerteli juuristoja ja piipersi pari jättimäistä tuhatjalkaista, millipedeä.
SANTTU AHLMAN
SANTTU AHLMAN
Tommi mittailemassa millipedeä.
Bamboo Orchid.
Poikkesimme myös 450-vuotiaan ja kotoperäisen jättipuun luona, joka oli 43 metriä pitkä, ympärysmitta alaosasta 6,3 metriä ja klapia vaivaiset 110 kuutiota. Puun luota laskeuduimme liianiviidakkoon, jossa oli puroja muutamien hienojen kalalajien – kuten monnien – kera. Toinen opas fotaili kahden muun tyypin kanssa Sri Lanka Thrushia, joka oli kunnolla framilla tällä kertaa kaikille. Lajille ei ole vielä suomalaista nimen, ja muutenkin monen lajin status on vaiheessa. Palailimme takaisin lounaspaikalle ja jäimme edelleen kyttäämään kottaraisia, mutta noin kahden pitkän tunnin nuokkumis- ja jutusteluhetkien aikana eivät mokomat suvainneet näyttäytyä. Porilaisnelikko lähti alas aiemmin, mutta me muut tulimme perässä hieman myöhemmin. Lähtömme venyi osin alkaneen sateen vuoksi. Alkumatkalla plokkasimme hyvin pari sirppitimalia sekä muutaman mustapäätimalin. Sade yltyi uhkaavasti, mutta onnistuimme näkemään polun molemmin puolin ison parven, jossa oli muun muassa peräti 40 srilankantimalia, intiantulitöyhtö ja pari punanaamamalkohaa. Samalla paikalla osa meistä sai myös srilankankottaraisen eliksiin äänihavaintona, mutta mörkö ei suostunut näyttäytymään.
LAURI TAMMINEN
Millipede.
RAIMO SALO
Iilimato Santoksen koivessa.
Minna ylittämässä viidakkopuroa. SANTTU AHLMAN
Sade yltyi kovaksi ja porukka alkoi kastua, mutta sukelsimme heti katokseen, kun sellainen tuli kohdille. Olimme parkissa hyvän tovin ja ihmettelimme iilimatoja, joita löytyi tuon tuosta. Sateen tauottua jatkoimme matkaa, mutta viidennen sinipuistosiepon, parin srilankanviidakkoharakan ja srilankankirjorastaan lisäksi mainittavia haviksia ei satanut laariin. Porteilla odotteli Tommi ja Juha sekä sama kärmes. Nousimme jeeppeihin ja tarkoituksena oli tehdä stoppeja, mutta lähdimmekin Serendib Scops Owlin perään pitkältä tuntuneen matkan, jonka aikana verta tirskahteli lähes kaikilla jostain iilimatojen takia – Tommilla leuassa, Ramilla kädessä, minulla sääressä ja niin edelleen. Not nice. Pöllöpaikalla oli paikallisjeppe kuullut ja nähnytkin lajin aamulla, mutta se oli vaihtanut paikkaa kenties sateen vuoksi, eikä sitä enää näkynyt etsinnöistä huolimatta. Me kyttäsimme paikalla hyvän siivun, jolloin iilimatoshow jatkui edelleen. Ilmeisesti mokomat erittävät verenhyytymisainetta, sillä haavat jäivät vuotamaan pitkäksi aikaa, vaikka lierot nypittiin irti. Pöllöyrityksen jälkeen palasimme alas ja jäimme odottelemaan bussia samalla, kun katselimme lentopalloilua ja edelleen nypimme iilimatoja välillä. Jouduimme odottamaan lähes kolme varttia, koska Chandima ei saanut yhteyttä vuorilla – minullakaan ei ollut verkkoa koko päivänä. Hotellille palasimme noin klo 17.30. Teimme vielä kunnon illimatotsekkauksen, mutta tulos oli onneksi tällä kertaa nolla. Iltahuudon vedimme klo 18.30 ja illalliseksi oli seitsemältä samaa tavaraa kuin edellispäivänä. Illalla sateli jälleen vettä ja salamoi. Maate menimme taas klo 21.00. Hieman karunpuoleinen lentiskenttä.
RAIMO SALO
RAIMO SALO
Smaragdikyyhky palmun siimeksessä.
Viherkeisarikyyhky.
JUKKA-PEKKA HURSKAINEN
SINHARAJA VOL. 2 MA 25.1. Heräilimme jälleen molemmat kuumuuteen, vaikka asteet oli säädetty 26:een. Ei onnistunut näemmä säädöt meiltä millään – taitolaji... Känny soi kello 5.00 ja puolen tunnin päästä hyppäsimme bussiin. Minna jäi Jukan ja Hannan tavoin koisimaan, mutta me muut jatkoimme ensin bussilla tutulle lentispaikalle, josta edelleen kahdella jeepillä edellispäivän pöllöpaikan ohi. Saavuimme erääseen pihapiiriin hieman kuuden jälkeen, jolloin painelimme sisälle odottelemaan mahdollisesti paikalle ilmestyviä srilankanpyyfasaaneja. Hollilla oli hienosti vähintään kuusi srilankankirjorastasta sekä naaraspukuinen himalajanpunarinta. Erehdyimme ensin torspoilemaan ja luulemaan kolmea naarasviidakkokanaa pyyfasaaniksi, mutta no can do. Pihapuolella oli tyrkyllä srilankankukaali. Kävimme välillä tiellä heilumassa, sillä target-laji oli pitkään unhossa. Tielinjalta avautui hieno näkymä ylärinteeseen ja lintuja oli hyvin liikenteessä aamuvarhain – muun muassa lukuisia srilankanmainoja, mustaotsanakkeli, Hessun hoksaama 26 jymykiitäjän lössi, srilankanvarpuspöllöjä kaksin kappalein äänessä ja niin edelleen. Jossain vaiheessa saimme myös hälyn ja kävelimme sisälle ihailemaan hyvin lähelle tulleita pyyfasaaneja – jeh, taas kaivattu endeemi plakkariin!
RAIMO SALO
Aamuretkeilyn pihapiiriä.
LAURI TAMMINEN
Loistoagama.
Odottelimme melko pitkään samoilla jalansijoilla tiellä ja kaivelimme jälleen hieman iilimatoja pois. Taivas oli kirkas yön sateen jäljiltä ja kaikki märkää. Matoja oli onneksi kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellispäivänä. Meillä oli Chandiman kanssa hieman sekoilua, kun toinen jeeppi oli kadonnu. Pirssissä oli minun ja Laten reput eväineen, eikä niistä ollut tietoa. Onneksi sain Airilta leivän pahimpaan hätään. Lopulta selvisi, että laukkumme oli siirretty toiseen jeeppiin. Paikallinen Eagle Eye oli rymynnyt lähirinteestä toivotun Serendib Scops Owlin, joten lähdimme kävelemään ensin puolen kilometriä tietä alas ja sitten erittäin jyrkkää ja vaikeakulkuista viidakkoa ylämäkeen, välillä hieman nelinkontin ja liaaneista tukea ottaen. Polku oli todella liukas, sillä kuran päällä oli paljon märkiä lehtiä. Onneksi kukaan ei känähtänyt. Menin ensimmäisenä hollille, jolloin opas näytti noin seitsemän metrin päässä olevan pensaan, jonka siimeksessä katseli pieni ja äärimmäisen harvinainen pöllö naama vaaleana loistaen. Jee! Kaikki kävivät vuorollaan katsomassa, ja osa sai kohtuuhyviä fotoja vaikeissa olosuhteissa. Alaspäin meno oli vielä hankalampaa kuin kipuaminen ylös, mutta siitäkin kaikki selvisivät, joskin lämpöä oli jo sen verran, ilmankosteus tolkuton ja könyämistä viljalti, että kaikki hikoilivat kuin pienet siat – Tommi oli kuin olisi joku nakannut ämpärillisen vettä päälle.
Matkan harvinaisin lintulaji: Serendib Scops Owl, joka löydettiin Sinharajasta 23.1.2001. LAURI TAMMINEN
SANTTU AHLMAN
RAIMO SALO
Jussin paitakoristeluja.
Kaitsun veritatuointi.
Minä, Arno, Airi ja Rami tulimme ensin alas ja jäimme alas odottelemaan, jolloin kuulimme vielä srilankanvarpuspöllön ja katselimme, kun srilankanseppä kiskoi upeasti kukan sisuksia parempiin suihin. Palasimme vielä porukalla autoille ja olimme tovin kytiksellä, mutta jatkoimme sitten kahden mainion paikallisoppaan kera alas pitkin tietä hiljalleen kävellen. Aurinko porotti voimalla, mutta notkelmissa lehvästöt suojasivat hyvin. Tien ylitti useita kirkasvetisiä vuoripuroja ja fiilis oli erittäin jees. Petojakin ilmestyi taivaalle ensin bramiinihaukan ja soidintavan harjakotkan muodossa sekä pian myös termiikkikoplana, johon kuului rosvokotka, idänmehiläishaukka ja elikseksi mahtijalokotka. Matkan varrella plokkasimme srilankantimaleita ja -drongoja, intiantrogonin ja uutena reissupinnana sinimonarkin. Tepsuttelua kesti yli kello yhdentoista, kunnes Chandima nappasi meidät kahdella jeepillä kyytiin. Toinen paikallisopas oli kerrassaan mainio tapaus – oli löytänyt Deepal Warakagokan kanssa kyseisen tieteelle uuden pöllön, mutta creditit meni Deepalille... Heppu oli todella pätevä ja mukava persoona. Lentiskentän luona veimme vielä Airin ja Ramin keräämät kymmenen kiloa kyniä ja vihkoja läheiseen kouluun. Minun ja Minnan sekakassi lähti Eagle Eyen kyytiin – muun muassa kahdeksat silmälasit sun muuta. Hotellille palasimme hikimärkinä muutamaa minuuttia vaille puolen päivän, ja lyhyen suihkutauon jälkeen meillä oli lounas. Tarkoituksena oli lähteä iltapäiväretkelle noin kolmelta, mutta virtaa ei ollut enää kenelläkään, joten päätimme jäädä hotellille, sillä par-
SANTTU AHLMAN
Kylän koululaisia.
SANTTU AHLMAN
Hotellin takapihaa.
vekkeilta avautui mainio näkymä. Vedin klo 14.02–14.32 hc-meiningillä pihaparvekekisan itseäni vastaan. Kun kello lähti käyntiin, niin plokkasin lajistoa koko ajan. Kahden minuutin sisällä oli kasassa kymmenen lajia ja kymmenen minuutin kohdalla 20 lajia. Puolen tunnin sigma oli lopulta 27 lajia, johon lukeutui viisi endeemiä. Superhubaa touhua. Kun iltapäivän retki peruuntui, niin ehdotin Tommille parveskabaa kahden talon välillä. Niinpä sovimme kisa-ajaksi tunnin klo 15–16 välisenä aikana. Kisaan starttasi toisesta rakennuksesta kolmelta parvekkeelta kuusi heeboa (Tommi, Juha, Arno, Jari, Rami ja Airi) ja meidän kahdelta partsilta kolme tyyppiä (minä, Kaitsu ja Late) sekä henkisenä tukena Minna, jonka ajatuksena oli houkutella pulu lajeihin. Kenties Minnan tausta-ajatusten ansiosta tuttu pulukolmikko ilmestyi kiertelemään framille. Saimme tiukkaa tahtia lajeja kasaan, ja tunnin sessio oli todella intensiivinen ja rankka, sillä seuloimme tauotta koko laajaa maisemaa. Ääniosaaminen tuli onneksi hyvin käyttöön, joten muun muassa punanokkabulbuli ja pitkäpyrstöräätäli päätyivät listoille. Revitimme loppuun asti täysillä. Hannan ja Jukan puheiden mukaan paikallisia oli kertynyt nauramaan meidän touhuille – oli kuulemma spedeilyn näköistä touhua meneillään parvekkeilla.
Parvekilpailua: pienemmän tiimin parvekkeet etualalla ja toisen tiimin parvekkeet oikealla ylhäällä. HANNA MARTTILA
MINNA SALO
MINNA SALO
HANNA MARTTILA
Suunta ilmeisesti hukassa ekassa parvekesessiossa.
Skarppaamista kisan aikana.
Session jälkeen menimme vastustajien puolelle, jossa porukka oli osittain melkoisessa tuiskeessa. Kolmen vartin hauskojen kuittailujen jälkeen meille varmistui voitto yhdellä lajilla luvuin 40–39. Kisa ei tosin ollutkaan kovin vertailukelpoinen, sillä he eivät ottaneet jostain kumman syystä ääniä mukaan. No, meillä oli niitä vain muutama ja oli heillä sitten kuitenkin joku äänestä. Sektoria oli vihulaistiimillä kaksikolmasosaa enemmän ja populaa tuplat, joten meidän tulos oli siinäkin mielessä naseva. Hauska sessio kaiken kaikkiaan! Kyseessä oli eittämättä makein hotellinäkymä, joka oli koskaan tullut vastaani. Kisan jälkeen pakkasin Minnan kanssa ja otimme lunkisti. Viiden jälkeen kävimme muutaman sadan metrin lenkin tietä ylös, mutta vähäenergisinä käännyimme pian takaisin, jolloin plakkarissa oli parikymmentä punaperäbulbulia ja ylilentänyt virtavästäräkki. Ehdimme vielä huilata hetken, kunnes klo 18.30 oli iltahuudon aika. Illallispöperöt olivat jälleen jeespoks, mutta tällä kertaa kovin tulisia. Jälkkäriksi saimme mainiota vanukasta ja jäätelöä. Lopuksi maksoimme vielä parin päivän juomalaskut ja painelin Minnan kanssa höyhensaarille puoli kympiltä.
MIRISSAAN TI 26.1.
RAIMO SALO
Rock View Motel.
MINNA SALO
Vedimme pitkät yöunet kello seitsemään saakka, kunnes heräsimme, laitoimme kimpsut kasaan ja menimme aamiaiselle puoli kahdeksalta. Setti oli oikeastaan jopa parempi kuin edellispäivän illallinen, sillä tarjolla oli ”kastikekananmunia”, nuudelilättyjä, rieskan tapaisia leipiä, ohrapuuromötikkää, hedelmiä ja niin edelleen. Lähdimme hitusen myöhässä vartin yli kahdeksan kohti Mirissaa. Painelimme länteen melko hyviä teitä ja ihmettelimme taakse jääneitä vuoristomaisemia viimeistä Lähdön hetki. kertaa, kunnes maa tasaantui. Matka taittui jouhevasti ilman mainittavia stoppeja. Jossain kohtaa oli muutama aasianiibishaikara pellolla perushaikaroiden seassa. Bramiinihaukkoja näimme yhteensä 11 yksilöä. Niitä oli erityisen hyvä plokkailla Southern Expresswaylta, sillä uudehko motari oli todella tasainen. Hessu veti armottomasti lintua tiskiin edelleen. Mirissaan saavuimme suunnitellusti klo 11.45. Majapaikka olikin hyvin lähellä rantaa, mikä oli bueno ylläri, sillä se poikkesi nettisivuista. Lisäksi saimme viisi ilmastoitua huonetta kolmen sijaan. Jätimme hyvästit Chandimalle ja otimme koko kööristä ryhmäkuvat. Shehan Guest Housen tyypit olivat todella mukavia kaikin puolin ja päämiekkonen huulimiehiä. Asetuimme siis taloksi. Airi ja Rami uhrautuivat olemaan ilman ilmastointia. Kävin piakkoin Minnan, Laten ja Kaitsun kanssa biitsillä lounaalla, jolloin paahde oli todella tukala – hikoilin kuin pieni sika. Menimme ensimmäiseen sopivaan paikkaan, josta tilasimme kinkkupitsat ja Minna pasta carbonaran. Minnan perussettiä oleva satsi tuli suht joutuin. Minä tempaisin siitä puolet kitusiin, mikä oli hyvä juttu, sillä meidän pitsat kestivät yli tunnin ja ne olivat todella hikisiä: pieniä, paahtoleipämäisiä ja lähes pelkkää juustoa täytteiltään. Melkoista kuraa siis. Late veti nälkäisenä hitusen pulttia setistä, mutta uutta ei viitsinyt enää samasta paikasta tilata.
SANTTU AHLMAN
Mirissan katukuvaa.
Sapuskan jälkeen poikkesimme hotlalle hakemaan snorklaustamineet ja kysymään neuvoa parhaalle paikalle. Rantaan löi aivan liian kovat aallot, mutta menimme ohjeistuksen mukaan läheisen kannassaarekkeen suojaisalle puolelle. Minna vähän möksäsi tilannetta, mutta menimme kuitenkin veteen. Ei kyllä oikein natsannut rimpuilu kovassa virrasssa ja sameassa vedessä. Kokonaisuus oli siis surkeaa kaikkineen; vain muutamia kaloja ja todella hankalat olosuhteet. Olimme raakasti pettyneitä sensseihin; näimme lähinnä joitain kymmeniä korallikersanttikaloja ja kymmenkunta raitavälskäriä. Palasin Minnan kanssa hotellille suihkuttelemaan härvelit ja itsemme. Kai ja Late jatkoivat vielä hakemaan Laurille burgerin. Huilin jälkeen katselimme lakkimakakeja partsilta – joku idiootti turisti oli taas syöttänyt Ramin ja Airin naapurissa banaania niille. Paikalliset tyypit ampuivat ilotulitteilla niitä lähikatolta ja meidän majapaikan matami kuulemma ritsalla. Ensin ruokitaan, sitten hätistellään...
JUHA MANNINEN
Sri Lankan tourneen seurueemme kuljettajan, ovimiehen ja oppaan kera.
SANTTU AHLMAN
RAIMO SALO MINNA SALO
Intianvaltameren rantaa ravintelista käsin.
RAIMO SALO
Viiden nurkilla – ukkosjyrinän jälkeen ja pilvisyyden vallatessa alaa – lähdimme kälppimään rantatietä länteen. Liikenne oli tiheää, kun yritimme löytää infoa snorklausjutuista, mutta turhaan. Poikkesimme tullessa kauppaan hankkimaan evästä seuraavalle päivälle. Illan pimetessä kyttäilimme hetken lepakoiden mahdollista lentoa, sillä näimme raadon langalla. Saldo oli kuitenkin vain viisi kaljulenkkoyksilöä. Shehan Guest Housen illallispöperöt olivat todella hyviä – joku pitkään matkan- Sri Lanka on täynnä tuk-tukeja. nut tyyppi oli Airille sanonut, että parhaat safkat maassa, minkä allekirjoitimme oitis. Kiva ilta kaikkiaan. Kasin nurkilla painuimme huoneeseen tekemään iltapuuhat. Ehdin vielä hetken kirjoittaa ja opiskella merilajistoa sekä lintujen että nisäkkäiden osalta. Maate menimme ysiltä. Muilta porilaisilta kuului vielä illallakin Hessulle kuittailua, että putki ja kiikarit piiloon välillä.
SANTTU AHLMAN
Ohjasnokitiira ja parittelevat liemikilpikonnat.
SINIVALASJAHDISSA KE 27.1.
Paikallisten kalastajien purtilo.
SANTTU AHLMAN
Yöllä satoi kuulemma raakasti jossain kohtaa, mutta heräilin Minnan kanssa yöllä silloin tällöin lähinnä koiran haukkumiseen. Tommin ja Jussin sänkyjen kohdalta valui vettä katosta, joten infrassa oli hitusen toivomisen varaa. Hotellilta lähdimme kello 5.55 – tai ainakin piti lähteä – mutta ketään ei vielä kuulunut. Heitimme läppää, että meidät haetaan tuk-tukilla ja niin tosiaan kävi, sillä jokusen minuutin yli kuusi tuk-tuk ilmestyi pihaan ja nappasi kolme ensimmäistä kyytiin. Kuljetusrumbaa kesti pienen hetken, kunnes tulimme Raja & The Whalesin toimistolle, jossa oli pientä ryysistä. Näytin ennakkoon maksetun laskun, mutta jantteri yritti silti saada maksun uudelleen. Taisi olla kuitenkin tahaton erhe. Sen jälkeen meidät opastettiin lähirantaan ja kaksikerroksiseen paattiin, jonka yläkerrasta valtasimme ison osan. Ylätila oli mukava, koska istuimia ei ollut; vain pehmusteita lattialla, joskin hieman märkiä yön sateiden jäljiltä. Toiveet maagisen sinivalaan suhteen laskivat jo toimistolla, sillä valaita ei ollut näkynyt kolmeen päivään. Paatti lähti liikenteeseen varttia vaille seitsemän. Satama-altaan laiteilla ja heti alkumatkasta purtilon ohi vaappui joitakin töyhtö-, valkosiipi- ja hietatiiroja, mutta seuraavat tunnit olivat linnustollisesti pääosin todella hiljaisia. Meille tarjottiin heti kärkeen kahvia ja teetä sekä inkiväärikeksejä. Parin tunnin taittamisen jälkeen näimme kahteen otteeseen parittelevat liemikilpikonnat, jotka plokkasimme ennen henkilökuntaa. Linnuista oli ainoastaan tiiroja siellä täällä – välillä pitkään täydellisen tyhjää, välillä parisataa pientä tiiraa ja niin edelleen. Päivän mittaan saimme kuitenkin onneksi nassautettua lajilleen kolme ohjasnokitiiraa sekä kymmenkunta ruskotiiraa, joista tuli elikset. Pilvet väistyivät jossain kohtaa ja aurinko rupesi porottamaan taivaan täydeltä. Katteet suojasivat hieman, mutta paahteelta ei kukaan välttynyt. Valaita ei vain näkynyt, vaikka painelimme pitkään länteen ja sitten vielä ulos pienen tovin, kunnes käännyimme takaisin. Valtamerialuksia seilasi ulapalla kymmenittäin ja saimmekin kuulla
RAIMO SALO
SANTTU AHLMAN
AIRI HONKONEN
Hengailua yläkannella.
Aamiaistarjoilua paatissa.
hyvän alkubriiffin aikana, että päivässä kulkee 300 alusta ja törmäyksiä tulee sinivalaiden kanssa väkisin, koska reitti kulkee tärkeällä ruokailualueella. Vuonna 2011 koettiin noin 30 kuolemaa. Tavoitteena on saada muutettua laivareittejä. Tarjoilu pelasi yllättävän hyvin ja saimme melko pian hedelmälautasen sekä tuonnempana omeletit ja vielä kakkua mangonektarin kera. Mutta sitten se itse valaiden tähystys olikin aika keskinkertaista; siinä missä me koitettiin tapittaa herkeämättä aavalle, niin valasfirman tyypit horisivat 80 prosenttia ajasta keskenään, eikä mitään kiikaritähystystä ollut. Siitä siis miinukset. Miinusta tuli myös siitä, että Late ja joku muu teki varman valashavainnon hyvin lähellä paattia, mutta henkilökunta ei noteerannut sitä mitenkään vaan jurnuutti menemään. Kyseessä oli jokin pienempi valaslaji. Paatti rynkytti pitkään, eikä valaita tullut lopulta päivän aikana, eikä edes delfiinejä, eli meillä oli todella surkea mäihis. Päivä tuntui hyvin pitkältä ja retki olisi saanut päättyä monta tuntia aiemmin. No, näin tällä kertaa. Kun palasimme satamaan klo 14.30, niin palttoo oli tyhjä, iho palanut ja mieli harmistunut. Porukkamme palasi tuk-tukeilla majapaikkaan, mutta minä kävin vielä lunastamassa 50 prosentin palautuksen retkihinnasta, kun mitään ei näkynyt. Käytin fyffet majapaikan ilmastoitujen huoneiden kuittaamiseen. Kävin Minnan kanssa pian lähellä vetämässä nuudelikanasetit ja colat yhteishintaan noin 5,5 euroa, joten hieman eri taksat rantatien toisella puolella verrattuna rantaan. Sen jälkeen kävimme suihkussa ja huilasimme huoneessa. Nukahdimme reiluksi tunniksi ja nousimme vasta kuuden jälkeen. Seitsemältä meillä oli illallinen Ramin, Airin, Laten ja Kaitsun kanssa. Muu poppoo osallistui Mamas cooking classille. Sapuska oli tällä kertaa vain peruskamaa ja raakasti myöhässä, joten maman vaikutus herkullisuuteen uupui. Chathu tuli vielä juttusille, jolloin sovimme Laten ja Kaitsun kanssa Hikkaduwan visiitistä. Maate menimme ysin jälkeen. Väsynyttä porukkaa. AIRI HONKONEN
Valkosiipitiira.
SANTTU AHLMAN
Lähistön kurakanavaa.
HIKKADUWA & RELAX TO 28.1.
Mirissa Beach.
RAIMO SALO
Känny olisi soinut vasta kello 7.30, mutta heräsimme jälleen koiran haukkumisen vuoksi jo puoli seiskalta. Torkuimme vielä tovin, mutta nousimme sitten jo ennakkoon ylös. Pienen pähkimisen tuloksena kävimme lyhyen kävelyn kurakanavan varrella lintuhommissa, lähinnä kyyryhaikaran plokkaamiseksi Sri Lankan pinnoihin. Parinkymmenen minuutin talsimisen aikana näimme viisi ojasuokanaa, toivotun kyyryhaikaran, intianriisihaikaran, pari sulttaanikalastajaa hyvin läheltä ja smyrnankalastajan. Äänipuolella olivat edustettuina lähinnä srilankanseppä, aasiankukaali ja pitkäpyrstöräätäli. Näimme lisäksi yhden ruskeasävyisen kilpikonnan, jonka pää oli kirjailtu keltaisin ja osin pitkulaisin täplin sekä huomattavan suuren juovavaraanin. Kahdeksalta menimme aamiaiselle, mutta setti oli parikymmentä minuuttia myöhässä. Satsuma oli kuitenkin erittäin hyvä kattaus paikallisia lettumunia, muita erilaisia lettusysteemejä, rieskaa ja muuta lisuketta sekä jälkiruoaksi banaani-taateli-suklaalettukäärylettä. Yhdeksältä lähdin Minnan, Kain ja Laten kanssa hotellijeppejen kyydillä länteen Hikkaduwaan snorklailemaan. Liikenne oli kohtalaisen vilkasta ja kuski selvästi aika ärhäkkä ja hieman riskiohittaja – kuten muutkin paikalliset. Ohitimme jossain kohtaa Gallen Dutch Fortin kera ja näimme erikoisia kalastajatyyppejä keppien nokassa aivan merenrannan tuntumassa. Vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohdetta, ja jos aikaa olisi ollut ekstrapäivä, olisimme melko varmaan poikenneet siellä. Hanna ja Jukka käyttivät vapaapäivän nimenomaan Gallen visiittiin.
RAIMO SALO
Hikkaduwan rantaan saavuimme puolentoista tunnin moottorimarssin päätteeksi klo 10.30. Homma ei tosin näyttänyt lainkaan lupaavalle, sillä aallot kävivät rantaan muiden rantojen tavoin suurina. Lisäksi mestoille pääsisi vain pienillä katamaraaneilla. Päätimme kuitenkin tehdä diilin kahdesta paatista tunniksi snorklaamaan. Yksi paatti kantoi kaksi ihmistä ja hintaa oli 6 000 rupiaa eli noin 40 euroa. Tyyristä oli, mutta no can do. Jätin Minnan kanssan sandaalit maihin, pistimme härvelit valmiiksi, heitimme aurinkorasvat kehiin ja lykkäsimme kaksi paattia vesille. Matka taittui melko joutuin, Maanviljelijöillä oli erikoisia härveleitä. mutta odotukset eivät olleet kovin korkealla. Kivikkojen luona saimme hypätä touhuamaan ja kaloja todellakin oli hyvin hollilla. Rupesin testaamaan uutta Nikonin vedenalaiskameraa heti, mutta se osoittautui todella hankalaksi, sillä näytöstä ei nähnyt juuri mitään auringonpaisteen vuoksi. Valitsin strategiaksi ampua mahdollisimman monta ruutua aina kun oli saumaa. Virtausta oli jonkin verran ja vesi kallioiden lähellä sameahkoa, mutta tietyissä kohdissa näkyvyyttä oli hyvin ja fisut tulivat auliisti hollille. Mahtavaa touhua jälleen! Tunti meni siivillä ja puuha jäi raakasti kesken, mutta senssit olisivat toki voineet olla paljon paremmatkin. Ankeinta oli kiirus sekä se, ettei paikalla ollut mahdollisuutta plärätä kalakirjaa lainkaan, joten määritykset jäivät muistin ja valokuvien varaan. Rantaan palatessa minä ja Minna näimme pinnan alla liikkuneen kilpikonnan, mutta tyyppi ei tullut kertaakaan esille kunnolla. Näimme myös Boer´s Batfishin aivan rantaviivan tuntumassa. Nyt ei sentään jäänyt paskan maku suuhun hommista; kyseessä onkin Hikkaduwa National Park, jossa on fisuja mukavasti. Poikkesimme vielä Burger Shagissa Hikkaduwan kalasaldoa. Laji
Yksilömäärä
Species
Species
Ryhmypompano
6
Black-spotted Pompano
Trachinotus baillonii
Peukaloputsari
1
Black-plotch Emperor
Lethrinus harak
?
2
Oriental Sweetlips
Plectorhinchus vittatus
Hämyperhokala
4
Blackened Butterflyfish
Chaetodon decussatus
Viirikala
3
Reef Bannerfish
Heniochus acuminatus
?
1
Boer´s Batfish
Platax boersi
Keltaperäkoralliahven
40
Blue-yellow Damsel
Pomacentrus caeruleus
Korallikersanttikala
250
Sergeant Major
Abudefduf vaigiensis
?
4
Batu Rainbow-wrasse
Hemicoris batuensis
Kultasaumahuulikala
4
Jansen´s Wrasse
Thalassoma janseni
?
2
Blue-barred Parrotfish
Scarus ghobban
Juovavälskäri
40
Lined Surgeonfish
Acanthurus lineatus
Aaltokaniinikala
15
Java Rabbitfish
Siganus javus
Aaltosäppikala
11
Striped Triggerfish
Balistapus undulatus
Kiilasäppikala
3
Wedge-tail Triggerfish
Rhinecanthus rectangulus
Lajeja yhteensä
15
MINNA SALO
vetämässä todella hyvät purilaiset. Seinällä oli päntiönään turistien kirjoituksia, myös suomalaisten. Paluuliikenne oli hasardia liikennemäärän vuoksi; kuski kova ohittelemaan ja monta pirssiä yhtä aikaa kehissä – tolkutonta. Näimme myös tuoreen onnettomuuden, kun kuorma-auto ja tuk-tuk olivat ottaneet mittaa toisistaan. Tukikohtaan palasimme joskus kahden jälkeen. Otimme tovin lunkisti ja kävimme huuhtomassa suolat suihkussa pois. Tutkailimme myös kalalajeja kuvista ja kirjasta; seitsemän lajia saimme heti listalle, mutta monta jäi vielä vaille. Kuvista oli kuitenkin suunnaton apu touhussa ja ensimmäinen Tuliaissettiä. kokemus kamerasta positiivinen. Neljän jälkeen lähdin Minnan kanssa ostamaan tuliaisia, joten suuntasimme ensin Kaitsun suosittelemaan teeputiikkiin, jossa kaveri antoi nuuhkia useita teelajeja ja kertoi paljon niiden käyttötarkoituksista. Ostimme toistakymmentä pakettia, tietysti myös Nuwara Eliyan laatuja. Poikkesimme vielä muutamassa pikkuputiikissa ja marketissa. Hotellilla pakkasimme lähes kaiken valmiiksi seuraavan päivän matkustusta varten, ja seitsemän aikaan odottelimme sapuskaa, jonka kanssa kesti pitkään, sillä jantterit laittoivat grillin tulille kookospähkinän kuorilla vasta silloin. Lopulta kasvikset, grillatut kanat ja kalat olivat kuitenkin erittäin hyvää pöperöä. Jälkiruokien kera lopettelimme vasta noin vartin yli yhdeksältä iltamat.
Srilankalaista työturvallisuutta parhaimmillaan. RAIMO SALO
KUVAT: SANTTU AHLMAN (LATE & SANTOS BY KAI)
Juovavälskäri.
Hämyperhokala.
Peukaloputsari.
Aaltosäppikala.
Ryhmypompano.
Aaltokaniinikala ja korallikersanttikaloja.
Blue-barred Parrotfish. SANTTU AHLMAN
TAKAS KOTIO 29.1. JA LA 30.1. Helekatin koira ulisi ja haukkui useita kertoja yöllä, joKisaaja Veikkaus ten heräilimme tuon tuosta. Yöunet jäivät siis harmillisen Juha Manninen 349 vähiin. Nousimme ylös kännykän mukaisesti kello 8.35, Jukka Hurskainen 244 jotta ehdimme yhdeksältä aamiaiselle. Vaan olipa hotelliJari Helstola 198 kaveri autuaan tietämätön mistään, vaikka tilasin illalla Hanna Marttila 196 häneltä setin neljälle, eli myös Kaille ja Latelle. Onneksi Lauri Tamminen 195 saimme pöperöt kuitenkin melko nopeasti tiskiin. Santtu Ahlman 192 Aamiaisen jälkeen kävin Minnan kanssa lyhyen käpAiri Honkonen 189 päilyn, sillä etsimme veljentytölle, Caralle, tuliaismässyt. Raimo Salo 189 Sen jälkeen otimme rennosti, kunnes kahdentoista nurMinna Salo 184 killa nelikkomme kävi I & I ravintolassa. Otimme MinArno Lipsanen 182 nan kanssa samat nuudelikanat, Kai omeletin ja Late Tommi Lievonen 167 katkarapupastaa. Raflatyyppi hipelöi aterimia sormilla Kai Rantala 120 ja muutenkin hygieniapassi olisi ollut kohdillaan. Lisäksi Oikea tulos 223 Kaitsun paahtis oli homeessa ja veitsi puuttui. Veitseä ei Lintuarvauskisan tulokset. ilmestynyt missään kohtaa ja niin edelleen. Tilatun mehun hän sai, kun olimme jo kassalla maksamassa itseämme ulos... Aamupäivä meni lähes nappiin, mutta perussäädöt kuuluu aina asiaan. Majapaikassa pakkasimme loput romppeet, kävimme suihkussa ja odottelimme kahteen, jolloin pistimme kapsäkit pirssiin ja vartin yli lähdimme reissuun. Tommi ja Jussi jäivät vielä viikoksi chillailemaan Sri Lankan auringon alle. Hotlakaveri olisi tullut mukaan, mutta tilanahtauden vuoksi etupenkin paikka vapautettiin Hessulle, joka revitti lintuja vielä koko loppumatkan; muun muassa 16 bramiinihaukkaa, kolme ruskohaikaraa, tuhatkunta intianvarista ja niin edelleen. Liikenne oli kunnon hasardia. Matkalla poikkesimme jädelle eräälle service arealle. Lentokentälle saavuimme hyvissä ajoin vähää vaille viisi, joten aikaa oli rutosti, mutta mieluummin niin. Lentokenttä oli outo, sillä ennen lennon pamahtamista taululle, ei check-inniin päässyt lainkaan. Tunnin odottelun jälkeen pääsimme kuitenkin inekseen. Kiertelimme tovin putiikeissa, mutta muuten poltimme vain aikaa, sillä lento lähti vasta klo 21.20. Malediivien teknisen välilaskun lisäksi stoppasimme jälleen Istanbulissa, jossa notkuimme väsyneinä lauantain puolella klo 5.30–8.40 välisen ajan. Kone laskeutui Helsinkiin puolen päivän nurkilla ja muutamien tuntien kuluttua pääsimme Poriin. LOPUKSI
Sri Lankan tyytyväinen matkaaja.
SANTTU AHLMAN
Sri Lanka osoittautui mitä hienoimmaksi matkailumaaksi. Linnustollisesti onnistuimme plokkaamaan lähes kaikki endeemit ja nipun muita mukavia haviksia. Maisemat olivat kerta kaikkisen mahtavia ja sapuska erittäin hyvää, joten pakko on suositella maata. Nojatuolipinnoja tulee paukkumaan varmasti tulevaisuudessa, kun tiettyjen alalajien status todennäköisesti muuttuu omaksi lajikseen. Kiitos tämän turinan kuvista usealle henkilölle sekä kanssamatkaajille koko lintureissusta.
Valtamerten taa Taas lennetään valtamerten taa. Siellä on Sri Lankan maa. Matka on pitkä, sitten kone laskeutuu, pieneen Hiaceen koko kööri ahtautuu. Edessä on mutkainen, kivinen tie; miettii jannut ”minnekähän tämäkin vie?” Löytyy metsien, mäkien takaa paikka vaatimaton. Joessa uitiin ja muutenkin on lintupaikka verraton! Korkealle Nuwara Eliyaan sitten mentiin, maisemia upeita ja lintuja puistossa paljon nähtiin. Ajettiin alas Yalaan vauhtia tuimaa, Porin jannuja alkaa jo huimaa… Koittaa sitten aika kokea sademetsän taika: vettä sataa ja iilimadot vaivaa; ornia ei haittaa vaan iilimadon nahastansa kaivaa… Jäljellä vielä merelle on valasreissu, sinneppä siis köörin reissu käy. Tiirat kaikki laskee Hessu, mutta valasta ei kuulu ei näy. Nähtyä, koettua paljon pyörii päässä; unohtunut arkiset askareet tai että putket ois jäässä.. Kahden viikon päästä kamppeeni kerään, kuitenkin paras kaikista on kun kotona herään!
– Raimo Salo
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Tummapyyjuoksija
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
4
Species Barred Buttonquail
Srilankanpyyfasaaani
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
2
Sri Lanka Spurfowl
Srilankanviidakkokana
-
-
2
2
1
6
3
6
10
-
-
-
-
30
Sri Lanka Junglefowl
Riikinkukko
-
1
1
-
1
50
70
3
5
-
1
-
10
142
Indian Peafowl
Intianviheltäjäsorsa
-
-
-
-
10
30
30
-
-
-
-
-
7
77
Lesser Whistling-duck
Aasiankääpiösorsa
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Cotton Pygmy-goose
Heinätavi
-
-
-
-
-
-
150
-
-
-
-
-
-
150
Garganey
Aasianiibishaikara
-
-
-
-
1
15
50
-
-
-
-
-
1
67
Painted Stork
Aasianrakonokka
-
-
-
-
7
150
50
3
10
4
-
-
2
226
Asian Openbill
Piispahaikara
-
-
-
-
3
1
1
-
-
-
-
-
-
5
Woolly-necked Stork
Aasiansatulahaikara
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Black-necked Stork
Aasianpyhäiibis
-
-
1
-
40
60
150
-
-
2
-
-
2
255
Black-headed Ibis
Kapustahaikara
-
-
-
-
-
20
10
-
-
-
-
-
-
30
Eurasian Spoonbill
Kiinanpikkuhaikara
-
-
-
-
3
-
1
-
-
-
-
-
-
4
Yellow Bittern
Yöhaikara
-
-
-
-
-
4
10
-
-
-
-
-
1
15
Black-crowned Night Heron
Kyyryhaikara
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
1
1
-
5
Striated Heron
Intianriisihaikara
2
1
5
40
30
150
300
50
25
-
-
1
7
611
Indian Pond Heron
Harmaahaikara
-
-
-
-
15
5
30
-
-
-
-
-
-
50
Grey Heron Purple Heron
Ruskohaikara
-
-
-
-
10
10
20
-
-
3
-
-
3
46
Lehmähaikara
150
15
100
350
800
600
1 100
80
70
650
5
10
700
4 630
Cattle Egret
Jalohaikara
-
-
-
-
10
10
10
1
2
-
-
-
-
33
Great Egret
Pikkujalohaikara
-
-
-
-
20
20
20
4
11
-
-
-
-
75
Intermediate Egret
Silkkihaikara
-
-
5
-
30
40
50
10
4
-
-
-
-
139
Little Egret
Pisamapelikaani
-
-
-
-
15
8
100
-
-
-
-
-
-
123
Spot-billed Pelican
Jaavanmerimetso
1
-
2
2
15
130
500
2
2
4
-
6
-
664
Little Cormorant
Intianmerimetso
-
-
-
-
50
40
50
1
4
-
-
3
5
153
Indian Cormorant
Merimetso
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Great Cormorant
Käärmekaula
1
-
-
-
20
50
100
-
-
-
-
-
1
172
Liitohaukka
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
Black-winged Kite
Bramiinihaukka
-
-
2
6
4
10
10
1
-
11
-
2
18
64
Brahminy Kite
Valkomerikotka
-
-
-
5
-
3
-
-
-
-
-
1
-
9
White-bellied Sea Eagle
Arovarpushaukka
1
1
-
-
3
-
3
2
-
1
-
2
2
15
Shikra
Darter
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Idänmehiläishaukka
-
2
-
-
1
1
1
5
-
-
-
1
-
11
Species Oriental Honey Buzzard
Harjakotka
-
1
-
1
-
2
-
1
-
-
-
-
-
5
Crested Serpent Eagle
Rosvokotka
-
2
-
5
1
-
-
1
-
-
-
-
-
9
Black Eagle
Jalokotka
-
-
-
-
1
3
-
-
-
-
-
-
-
4
Crested Hawk Eagle
Mahtijalokotka
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Legge´s Hawk Eagle
Ojasuokana
1
-
1
45
15
1
20
1
-
5
1
5
15
110
Kukkorääkkä
-
-
-
-
-
-
9
-
-
-
-
-
-
9
Sulttaanikana
-
-
-
-
25
-
100
-
-
-
-
-
-
125
Purple Swamphen
Liejukana
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Common Moorhen
Pitkäpyrstöjassana
-
-
-
-
150
20
80
-
-
-
-
-
-
250
Pheasant-tailed Jacana
Intianpaksujalka
-
-
-
-
2
5
18
-
-
-
-
-
-
25
Great Thick-knee
Pitkäjalka
-
-
-
-
20
100
150
-
-
-
-
-
-
270
Black-winged Stilt
Intianhyyppä
-
-
-
-
-
12
3
-
-
-
-
-
-
15
Yellow-wattled Lapwing
Kenttähyyppä
-
-
-
-
6
30
12
-
-
4
-
-
2
54
Red-wattled Lapwing
Siperiankurmitsa
-
-
-
-
2
6
45
-
-
-
-
-
-
53
Pacific Golden Plover
Tundrakurmitsa
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
4
Grey Plover
Pikkutylli
-
-
-
-
-
20
4
-
-
-
-
-
-
24
Little Ringed Sandpiper
Mustajalkatylli
-
-
-
-
-
10
50
-
-
-
-
-
-
60
Kentish Plover
Ylänkötylli
-
-
-
-
-
10
200
-
-
-
-
-
-
210
Lesser Sand Plover
Suippopyrstökurppa
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Mustapyrstökuiri
-
-
-
-
-
4
120
-
-
-
-
-
-
124
Kuovi
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Eurasian Curlew
Punajalkaviklo
-
-
-
-
-
10
30
-
-
-
-
-
-
40
Common Redshank
Lampiviklo
-
-
-
-
3
4
20
-
-
-
-
-
-
27
Marsh Sandpiper
Valkoviklo
-
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
-
-
3
Common Greenshank
Liro
-
-
-
-
-
7
20
-
-
-
-
-
-
27
Wood Sandpiper
Rantasipi
-
-
-
6
-
10
5
-
-
-
-
-
-
21
Common Sandpiper
Karikukko
-
-
-
-
-
1
15
-
-
-
-
-
-
16
Ruddy Turnstone
Pikkusirri
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
2
Little Stint
Kuovisirri
-
-
-
-
-
6
30
-
-
-
-
-
-
36
Curlew Sandpiper
Aasianpääskykahlaaja
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Oriental Pratincole
Tiibetinlokki
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
2
Brown-headed Gull
White-breasted Waterhen Watercock
Pin-tailed Snipe Black-tailed Godwit
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Hietatiira
-
-
-
-
-
40
30
-
-
-
5
4
-
79
Gull-billed Tern
Räyskä
-
-
-
-
-
3
15
-
-
-
-
-
-
18
Caspian Tern
Riuttatiira
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
3
Sandwich Tern
Töyhtötiira
-
-
-
-
-
26
5
-
-
-
15
12
-
58
Greater Crested Tern
Valkoposkitiira
-
-
-
-
150
200
200
-
-
-
60
-
-
610
Whiskered Tern
Valkosiipitiira
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
1
-
-
3
White-winged Tern
Ohjasnokitiira
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
-
-
3
Bridled Tern
Ruskotiira
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
-
-
10
Brown Noddy
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
2
Lesser Noddy
40
-
-
150
60
50
50
6
6
110
30
-
600
1 102
Pikkuruskotiira Kesykyyhky
Species
Common Pigeon
Srilankankyyhky
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Sri Lanka Wood Pigeon
Idänturturikyyhky
-
1
1
1
1
-
-
-
1
-
-
-
-
5
Oriental Turtle Dove
Aasianturturikyyhky
1
3
20
25
25
600
300
20
90
35
-
-
70
1 189
Spotted Dove
Smaragdikyyhky
-
4
15
1
-
-
1
10
20
-
-
-
-
51
Emerald Dove
Oranssiviherkyyhky
-
-
-
-
-
80
-
-
2
-
-
-
-
82
Orange-breasted Green Pigeon
Harmaapääkyyhky
-
-
1
-
-
1
-
15
15
-
-
-
-
32
Sri Lanka Green Pigeon
Viherkeisarikyyhky
-
11
25
-
2
-
10
4
50
-
-
-
-
102
Green Imperial Pigeon
Srilankanriippukaija
-
30
20
2
3
-
3
15
25
-
-
-
2
100
Sri Lanka Hanging Parrot
Isokauluskaija
1
1
7
2
6
3
1
-
-
-
-
-
-
21
Alexandrine Parakeet
Kauluskaija
5
-
-
-
100
70
50
-
-
4
-
4
5
238
Rose-ringed Parakeet
Luumupääkaija
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
4
Plum-headed Parakeet
Srilankankaija
-
3
7
-
1
-
-
-
20
-
-
-
-
31
Layard´s Parakeet
Jakobiinikäki
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
-
4
Jacobin Cuckoo
Intiantöyhtökäki
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Chestnut-winged Cuckoo
Haukkakäki
-
-
-
1
2
-
-
-
1
-
-
-
-
4
Common Hawk Cuckoo
Harmaakäki
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Grey-bellied Cuckoo
Variskäki
-
-
-
-
-
4
3
-
-
-
-
-
-
7
Asian Koel
Intianmalkoha
-
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
-
-
3
Blue-faced Malkoha
Punanaamamalkoha
-
-
-
-
-
-
-
5
-
-
-
-
-
5
Red-faced Malkoha
Aasiankukaali
-
-
5
2
4
-
3
-
5
-
-
1
5
25
Greater Coucal
Srilankankukaali
-
-
1
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
5
Green-billed Coucal
Srilankanpöllökehrääjä
2
-
1
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
4
Sri Lanka Frogmouth
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Intianpyrstökehrääjä
-
-
-
-
-
12
-
-
-
-
-
-
-
12
Species Jerdon´s Nightjar
Intiankehrääjä
-
-
-
-
-
11
-
-
-
-
-
-
-
11
Indian Nightjar
?
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Serendib Scops Owl
Sepelpöllönen
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Collared Scops Owl
Intianvarpuspöllö
-
-
-
-
2
-
1
-
-
-
-
-
-
3
Jungle Owlet
Srilankanvarpuspöllö
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Chestnut-backed Owlet
Intianhuuhkaja
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Spot-bellied Eagle Owl
Kalahuuhkaja
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Brown Fish Owl
Ruskopöllö
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Brown Wood Owl
Intiansalangaani
-
15
80
100
30
10
20
-
5
15
4
20
-
299
Indian Swiflet
Jymykiitäjä
-
-
-
-
-
-
-
-
29
-
-
-
-
29
Brown-necked Needletail
Aasianpalmukiitäjä
-
2
2
-
15
10
15
3
30
8
5
20
-
110
Asian Palm Swift
Alppikiitäjä
-
-
-
10
-
-
-
-
3
-
-
-
-
13
Alpine Swift
Pikkukiitäjä
-
-
-
-
-
5
15
2
15
20
20
60
-
137
House Swift
Intiantöyhtökiitäjä
-
-
-
-
-
80
5
-
-
-
-
-
-
85
Crested Tree Swift
Intiansininärhi
-
-
-
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
3
Indian Roller
Pikkumehiläissyöjä
-
-
2
-
-
400
150
-
-
-
-
-
-
552
Green Bee-eater
Safiirimehiläissyöjä
-
1
-
1
20
150
200
6
15
30
6
10
13
452
Blue-tailed Bee-eater
Kastanjamehiläissyöjä
-
3
-
-
10
30
10
2
2
-
-
-
-
57
Chestnut-headed Bee-eater
Sulttanikalastaja
-
-
1
-
-
-
4
-
-
-
-
2
-
7
Stork-billed Kingfisher
Smyrnankalastaja
3
1
2
2
4
10
20
2
10
12
-
2
9
77
White-throated Kingfisher
Kuningaskalastaja
-
1
1
-
-
6
5
-
-
-
-
-
-
13
Common Kingfisher
Kirjokalastaja
-
-
-
-
2
-
10
-
-
-
-
-
-
12
Pied Kingfisher
Intiantrogoni
-
-
2
-
-
-
-
2
1
-
-
-
-
5
Malabar Trogon
Harjalintu
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
2
Common Hoopoe
Rusohuppuseppä
1
-
1
-
4
4
-
-
2
1
-
-
1
14
Brown-headed Barbet
Srilankanseppä
-
15
30
5
10
10
10
20
20
4
2
1
2
129
Yellow-fronted Barbet
Tulipääseppä
-
2
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
5
Crimson-fronted Barbet
Kilkkuseppä
-
-
-
-
2
20
-
-
-
-
-
-
-
22
Coppersmith Barbet
Srilankantoko
-
-
3
-
2
-
-
2
-
-
-
-
-
7
Sri Lanka Grey Hornbill
Lippasarvinokka
-
-
-
-
-
12
2
-
-
-
-
-
-
14
Malabar Pied Hornbill
?
-
-
1
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
2
Brown-capped Pygmy Woodpecker
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Helmiselkätikka
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
2
Yellow-crowned Woodpecker
Liekkivihertikka
-
1
4
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
6
Lesser Yellownape
Intiantulitöyhtö
-
1
6
-
3
-
1
2
-
-
-
-
-
13
Lesser Goldenback
Punaselkätikka
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Crimson-backed Goldenback
Bengalinpitta
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Indian Pitta
Metsäkäpinkäinen
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Sri Lanka Woodshrike
Intianisokäpinkäinen
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Large Cuckooshrike
Mustapääkäpinkäinen
-
3
4
3
2
2
1
-
-
-
-
-
-
15
Black-headed Cuckooshrike
Pikkuminivetti
-
3
15
1
-
2
-
8
10
-
-
-
-
39
Small Minivet
Pilkkaminivetti
-
5
15
-
1
2
-
-
6
-
-
-
-
29
Scarlet Minivet
Sieppokäpinkäinen
-
1
2
2
2
1
1
1
4
-
-
-
-
14
Bar-winged Flycatcher-shrike
Siperianlepinkäinen
-
4
2
4
1
30
7
-
2
1
-
-
-
51
Brown Shrike
Jora
-
1
4
-
-
6
-
-
1
-
-
-
-
12
Common Iora
Kultaotsalehvi
-
3
5
-
1
2
-
1
3
-
-
-
-
15
Golden-fronted Leafbird
Huppukuhankeittäjä
-
1
8
1
2
12
3
-
10
4
-
-
7
48
Black-hooded Oriole
Srilankanloistoharakka
-
-
-
-
-
-
-
5
1
-
-
-
-
6
Sri Lanka Blue Magpie
Intianvaris
Species
300
-
-
30
200
-
300
-
-
40
10
60
1000
1 940
House Crow
Paksunokkavaris
3
-
-
300
300
250
400
-
20
25
-
-
300
1 598
Large-billed Crow
Törmäpääsky
-
-
-
-
-
2
3
-
-
-
-
-
-
5
Sand Martin
Haarapääsky
-
-
-
15
20
600
1 000
5
10
80
4
50
-
1 784
Barn Swallow
Tyynenmerenpääsky
-
-
-
20
1
-
-
-
-
-
-
-
-
21
Hill Swallow
?
1
-
13
-
-
20
7
-
8
-
-
30
-
79
Sri Lanka Swallow
Nokileiju
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Ashy Woodswallow
Tuhkadrongo
-
4
15
5
5
-
1
-
2
-
-
1
1
34
Ashy Drongo
Valkovatsadrongo
-
10
10
-
-
1
15
8
8
-
-
-
-
52
White-bellied Drongo
?
-
-
-
-
-
-
-
4
5
-
-
-
-
9
Sri Lanka Drongo
Metsävästäräkki
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Forest Wagtail
Keltavästäräkki
-
-
-
-
-
-
4
-
-
-
-
-
-
4
Yellow Wagtail
Virtavästäräkki
-
2
3
15
3
-
1
-
1
-
-
-
-
25
Grey Wagtail
Västäräkki
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
White Wagtail
Isokirvinen
-
-
-
-
-
4
2
-
-
-
-
-
-
6
Richard´s Pipit
Riisikirvinen
-
-
-
2
1
20
20
-
-
-
-
-
-
43
Paddyfield Pipit
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Srilankanpensaskiuru
-
-
-
-
-
20
2
-
-
-
-
-
-
22
Species Jerdon´s Bushlark
Intianvarpuskiuru
-
-
-
-
-
190
-
-
-
-
-
-
-
190
Ashy-crowned Sparrow Lark
Töyhtöhuppubulbuli
-
8
12
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
22
Black-capped Bulbul
Punaperäbulbuli
-
35
50
50
30
300
400
40
100
40
15
25
35
1 120
Srilankanbulbuli
-
-
-
5
-
-
-
2
1
-
-
-
-
8
Yellow-eared Bulbul
Valkokulmabulbuli
-
-
-
-
-
10
-
-
2
-
-
-
-
12
White-browed Bulbul
Intianoliivibulbuli
-
10
20
1
-
-
-
3
-
-
-
-
-
34
Yellow-browed Bulbul
Punanokkabulbuli
-
10
35
2
-
-
-
15
8
-
-
-
-
70
Black Bulbul
Viidakkopriinia
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
Jungle Prinia
Sinipriinia
-
1
2
8
3
3
-
-
-
-
-
-
-
17
Ashy Prinia
Intiantuhkapriinia
-
3
1
1
1
25
5
-
-
-
-
-
-
36
Plain Prinia
Pitkäpyrstöräätäli
-
-
7
15
3
3
-
-
1
-
1
1
-
31
Common Tailorbird
Heinäkerttu
-
1
-
-
-
2
2
-
-
-
-
-
-
5
Zitting Cisticola
Papyruskerttunen
-
-
-
-
-
-
14
-
-
-
-
-
-
14
Clamorous Reed Warbler
Viitakerttunen
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Blyth´s Reed Warbler
Aavikkokultarinta
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Syke´s Warbler
Idänuunilintu
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Greenish Warbler
Kaukasianuunilintu
-
-
1
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Green Warbler
Purouunilintu
-
2
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Larg-billed Leaf Warbler
Valko-otsamonarkki
-
2
1
-
1
5
4
-
-
-
-
-
-
13
White-browed Fantail
Sinimonarkki
-
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
1
Black-naped Monarch
Paratiisimonarkki
-
-
-
-
1
4
3
6
2
-
-
-
-
16
Asian Paradise-flycatcher
Srilankanviidakkotimali
-
-
2
1
4
-
-
-
-
-
-
-
-
7
Brown-capped Babbler
?
-
-
-
-
3
-
-
2
4
-
-
-
-
9
Sri Lanka Scimitar Babbler
Mustapäätimali
-
-
3
-
-
-
-
9
-
-
-
-
-
12
Dark-fronted Babbler
Ruostevatsatimali
-
4
3
-
-
-
2
-
-
-
-
-
-
9
Tawny-bellied Babbler
Srilankantimali
-
-
4
-
3
-
-
50
35
-
-
-
-
92
Orange-billed Babbler
Valkopäätimali
2
25
80
7
40
25
50
-
20
-
4
-
7
260
Yellow-billed Babbler
Srilankannaurutimali
-
-
-
-
-
-
-
9
3
-
-
-
-
12
Ashy-headed Laughingthrush
Srilankanmaina
-
2
-
-
-
-
-
1
20
-
-
-
-
23
Sri Lanka Hill Myna
Pyhämaina
-
1
-
-
2
-
2
-
-
-
-
-
-
5
Lesser Hill Myna
Pihamaina
20
-
4
20
50
40
350
20
40
75
-
30
70
719
Red-vented Bulbul
Common Myna
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteensä
Srilankankottarainen
-
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
1
Species White-faced Starling
Punakottarainen
-
-
-
-
-
-
22
-
-
-
-
-
-
22
Rosy Starling
Intiankirjorastas
-
-
-
6
-
-
-
-
-
-
-
-
-
6
Pied Thrush
Srilankankirjorastas
-
-
1
-
-
-
-
7
7
-
-
-
-
15
Spot-winged Thrush
?
-
-
-
-
-
-
-
2
-
-
-
-
-
2
Sri Lanka Thrush Indian Blue Robin
Himalajanpunarinta
-
-
-
1
-
-
-
-
2
-
-
-
-
3
Harakkatasku
1
1
4
40
20
-
20
1
20
-
4
1
-
112
Oriental Magpie Robin
Intiantasku
-
-
-
-
1
50
15
-
-
-
-
-
-
66
Indian Robin
Nokitasku
-
1
-
15
5
-
-
-
1
-
-
-
-
22
Pied Bushchat
Ruskosieppo
-
3
3
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
7
Asian Brown Flycather
Intianharmaasieppo
-
3
3
1
1
-
-
10
6
-
-
-
-
24
Brown-breasted Flycatcher
Kashmirinpikkusieppo
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Kashmir Flycatcher
Srilankansieppo
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
-
-
2
Dull-blue Flycatcher
Puistosinisieppo
-
-
-
-
1
-
-
5
-
-
-
-
-
6
Tickell´s Blue Flycatcher
Viitasieppo
-
-
-
5
6
-
-
-
-
-
-
-
-
11
Grey-headed Canary Flycatcher
Keltasieppo
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Yellow-rumped Flycatcher
Harmaaviirukukastaja
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Thick-billed Flowerpecker
Srilankankukastaja
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
5
Legge´s Flowerpecker
Intiankukastaja
-
2
3
2
2
2
-
6
10
-
-
4
-
31
Pale-billed Flowerpecker
Pihamedestäjä
-
2
10
-
5
15
5
-
5
-
-
2
3
47
Purple-rumped Sunbird
Purppuramedestäjä
-
-
1
2
-
4
5
8
8
-
-
1
-
29
Purple Sunbird
Isomalabarinmedestäjä
2
1
3
4
-
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Loten´s Sunbird
Aasianrilli
-
6
15
-
5
-
-
-
-
-
-
-
-
26
Oriental White-eye
Srilankanrilli
-
2
-
25
2
-
-
1
6
-
-
-
-
36
Sri Lanka White-eye
Mustaotsanakkeli
-
-
-
-
2
-
-
1
3
-
-
-
-
6
Velvet-fronted Nuthatch
Talitiainen
-
-
-
5
5
-
-
-
-
-
-
-
-
10
Great Tit
Varpunen
1
-
-
50
60
15
30
-
6
-
-
-
-
162
House Sparrow
Valkoperämanikki
-
10
35
4
-
2
-
-
20
2
-
-
-
73
White-rumped Munia
Suomumanikki
-
10
15
7
5
40
20
-
30
-
-
-
10
137
Scaly-breasted Munia
Suomuvatsamanikki
-
6
6
2
-
-
-
-
30
-
-
-
-
44
Black-throated Munia
Kastanjamanikki
-
6
7
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
16
Black-headed Munia
22
65
78
70
107
118
117
63
78
27
23
33
33
223
Lajeja yhteensä
Laji
17.1.
18.1.
19.1.
20.1.
21.1.
22.1.
23.1.
24.1.
25.1.
26.1.
27.1.
28.1.
29.1.
Yhteens채
Kaljulenkko
-
-
-
-
450
-
-
-
-
-
25
-
-
475
Species
Aasiannorsu
-
-
-
-
-
8
1
-
-
-
-
-
-
9
Asiatic Elephant
Kultasakaali
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
1
Golden Jackal
Pikkusivetti
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Small Indian Civet
Sambar
-
-
-
-
-
35
-
-
-
-
-
-
-
35
Sambar
Aksiskauris
-
-
-
-
-
65
-
-
-
-
-
-
-
65
Axis Deer
Vesipuhveli
-
-
-
-
-
150
-
-
-
-
-
-
-
150
Water Buffalo
Villisika
-
-
-
-
-
25
-
-
-
-
-
-
-
25
Wild Boar
Lakkimakaki
-
10
-
45
1
-
8
-
-
8
12
7
4
87
Toque Macaque
Purppuranaamalanguri
-
-
-
12
-
-
-
-
-
-
-
-
-
12
Purple-faced Leaf Monkey
Hanumaani
-
-
-
-
-
-
15
25
-
-
-
-
-
40
Hanuman Langur
Muntjakki
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Indian Muntjac
Intianj채ttiorava
-
-
1
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
2
Indian Giant Squirrel
Vaaleapalmuorava
-
-
-
3
-
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Dusky Palm Squirrel
Intianpalmuorava
1
3
4
6
5
20
10
10
10
3
6
3
4
84
Indian Palm Squirrel
Mustakaulaj채nis
-
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
2
Indian Hare
Ruostemungo
-
-
-
-
1
4
1
-
-
-
-
-
-
6
Ruddy Mongoose
?
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
-
-
1
Indian Brown Mongoose
Lajeja yhteens채
1
2
2
4
7
9
6
3
1
1
3
2
2
18
Indian Flying Fox
MATKAN REITTI JA KOHTEET
60 km
SRI LANKA
Dambulla
Kalmunai
Colombo
Nuwara Eliya
Aberdeen Falls
Kalawana Sinharaja Yala Tissamaharama
Bundala
Hikkaduwa Galle Mirissa Matara