1 minute read
MILJA NIKAMAA - Johanna Karikon haastattelu
Kuka olet? Olen Johanna Karikko Kotkasta. Oppilas oppilaitoksessa maailma vuodesta 1986. En tiedä milloin valmistun.
Advertisement
Miten päädyit Kymenlaakson opistoon? Kymenlaakson Opisto osui kohdalleni, kun etsin graafisen suunnittelun opintopaikkaa. Työnhaku ei ollut tuottanut tuloksia, joten halusin käyttää aikaani hyväksi lisäämällä enemmän luovaa sisältöä kokemuksiini.
Onko Visuaalisen viestinnän ala sinulle tuttu ennestään? Mitä olet opiskellut/tehnyt aikaisemmin? Minulla on bachelorin business tutkinto University of Oregonista, mutta ennen sitä vietin vuoden Suomessa jossa kävin parturikampaajan ja maskeeraajan opinnot Tampereella ja takaisin Oregoniin palatessa otin litanjan taidekursseja ennen kun päätin pääaiheestani. Markkinoinnin tunneilla tuli selväksi kuinka tärkeää visuaalinen viestintä on, mutta emme perehtyneet siihen sen tarkemmin. Opintojen aikana työskentelin hoitajana vammaiskodissa, jossa pystyin tekemään yövuoroja eikä työajat haitanneet opiskelua. Nautin siitä työstä paljon, ja se onkin ala jolla olen työskennellyt kauimmin. Opiskelujen jälkeen tein liiketoiminnan kehitystä pienessä start-up yhtiössä kaksi vuotta. Siellä sain suunnitella esitteitä ja muita mainontaan liittyviä elementtejä. Täällä graafinen suunnittelu alkoi kiehtoa minua ensimmäistä kertaa. Työskentelin myös freelancerina joka-paikan-höylänä, johon suunnittelin oman logoni, mutta se oli enemmän vain hauskan vuoksi. Tämän jälkeen päädyin kirjanpitoalalle suureen yhtiöön, joka on ollut elämäni suurin ”sell-out”. Mitä haluaisit tehdä opiston jälkeen? Onko jo suunnitelmia tulevaan? Haaveeni olisi omistaa joku oma puulaaki jossa pystyisin hyödyntämään monimuotoista kokemushistoriaani, mutta ei ole aavistustakaan mikä se voisi olla. Olen myös jostakin syystä kiinnostunut Irlannista, ja unelmoinut sinne muuttamisesta. Korona on tuonut paljon epävarmuutta tulevaan, joten suunnitelmia on ollut hankala tehdä.
Olet asunut ulkomailla pidemmän aikaa, kerro siitä vähän lisää. Muutimme perheen kanssa Yhdysvaltoihin kun olin 11-vuotias. Muutto oli rankka, mutta vuosien varrella Eugene, Oregonista tuli kotini. Oregonin luonto on hätkähdyttävä, joten kun olin nuori olimme joka viikonloppu telttailemassa milloin missäkin. Lempipaikkani koko maailmassa on punapuumetsä, jossa saa leikkiä menninkäistä ja kuunnella puiden viisautta.
Mieluisimmat harrastuksesi? Näpertely ja rakentaminen kaikista ihme materiaaleista. Mietiskely ja pohdiskelu. Ja pianon soitto :)
Jos pääsisit lomamatkalle mihin tahansa, niin mikä olisi kohde? Uusi Seelanti! Olen haaveillut siitä jo kauan. Olen kuullut että ihmiset siellä ovat todella ystävällisiä ja luonto on satumainen.