Kulta-Lapin Kesä 2013

Matkalla Inarissa ja Utsjoella

Poimi mukaan!

2

POHJOIS-LAPISSA TAPAHTUU

Nuorgam

Kesäkuu

21.6.

Juhannusjuhlat Hotelli Kultahipussa, Ivalossa 21.-22.6. Juutua Midsummer Night 2013 -festivaali Inarissa 22.-23.6. Kullankaivajien juhannuskisat Saariselän Panimossa 23.6.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 29.6.

Ivalojoen kumilauttaretki, järj. Luonto Lomat

Utsjoki

Heinäkuu

5.-7.7. Kullankaivajien mestaruuskisat Hotelli

Kultahovissa, Inarissa 7.7.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 12.7.

Siikauistelu Nellimissä. Järj. Itä-Inarin

Erä ja Kalamiehet 13.7.

Itä-Inarin Uistelu Nellimissä. Järj. Itä-Inarin

Erä ja Kalamiehet 13.7.

Rantaonkikisat Hotelli Kultahipussa, Ivalossa 13.7.

Utsjoen Lohirieha 13.7.

Kutturan kullanhuuhdontakisat Kutturantien

kultakioskilla 17.-28.7. Inariviikot 17.7.

Inariviikon avajaiset Inariviikot-teltassa,

Ivalossa 19.-21.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa 19.7.

Saamelaiskirjaston lastentapahtuma

Sajoksessa, Inarin kirkonkylä 19.7.

Inarin kyläyhdistyksen ulkoilupäivä

Jäniskoskella, Inarin kirkonkylä 19.7.

Koppelon kyläjuhla 20.7.

Teno Maraton Utsjoella 20.7.

Entisten nuorten Inari -tapahtuma Sajoksessa, Inarin kirkonkylä 20.7.

Katusähly Tour Ivalossa 20.7.

Pääkirjaston lastentapahtuma Ivalossa 20.7.

Inarin uistelukisat, Inarin kirkonkylä 20.7.

Pelimannit Raitilla Ivalossa 21.7.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 21.7.

Ivalon pelimannien päätÜskonsertti Ivalossa 22.7.

Tankavaara -päivä 22.7.

Kaiken kansan kirppis- ja kaffittelupäivä Inariviikot -teltassa, Ivalossa 23.7.

UK -puiston kuvaesitys 30-vuotisjuhlan kunniaksi Ivalon kirjastossa 23.7.

Lastenpäivä Ivalossa 23.7.

Onkitapahtuma aikuisille Ivalossa 24.7.

Savottakahvilan tapahtumapäivä 24.7.

Stand-up ilta Ivalo River Campingissa, Ivalossa 25.-26.7. Ivalon markkinat 25.7.

Ulkomuseon teemaopastus Siidassa, Inarin kirkonkylä 26.-27.7. Rock@Ivalo-Sity -tapahtuma Ivalo River Campingissa, Ivalossa 26.7.

Nellimin rännijuhla 27.7.

Watercross-kisat Hotelli Ivalossa 28.7.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 28.7.

Inarinsaamelaisten kirkkopyhä, Inarin kirkonkylä 28.7.

Inariviikkojen päättäjäiskonsertti Hotelli Kultahipussa, Ivalossa

NäätämÜ

Sevettijärvi

Karigasniemi

Kaamanen

Virtaniemi

Inari

Nellim

Lemmenjoki Ivalo

Elokuu

3.8.

Lemmenjoen kultakisat 3.-4.8. Suomen tunturisuunnistus Saariselällä 3.-11.8. WWF:n talkooleiri Lemmenjoen kansallispuistossa 4.8.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 4.-6.8. Englanninkielinen perhokalastuksen alkeiskurssi Luontomatkailukeskus Vasatokassa 9.-10.8. Country -festivaalit Hotelli Kultahipussa 11.8.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 15.-18.8. Jänkhällä Jytisee -tapahtuma Saariselällä 16.-19.8. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Sajoksessa, Inarin kirkonkylä 18.8.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 23.-25.8. Rautaa Rajalle -tapahtuma Saariselällä 25.8.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa 31.8.-1.9. Saariselkä MTB-maastopyÜräilytapahtuma Saariselällä 1.9.

Kultamaiden karaoke Laanilan Savottakahvilassa

Raja-Jooseppi

Saariselkä

Näyttelyitä Kuulas, Ivalontie 6, Ivalo Kari Starkin näyttely Loputtomia vastauksia Avoinna 12.6. sekä 19.6. 16.00-19.00, 15.-16.6. 12-16, juhannuspäivänä suljettu, su 23.6. 12.00-16.00. Juhannuksen jälkeisellä viikolla näyttely on avoinna 24.25.6. 12-15, 26.6. -27.6. 13.00-19.00 ja 29.6-30.6. 12.00-16.00.

Lapin taiteilijaseuran kesänäyttely Ääripäitä & vastakohtia Avoinna 19. - 31.7. ma-pe klo 12-18, la-su klo 12-16, 1. - 25.8. ke 16-19, la-su klo 12-16 Ivalon kirkko, Kirkkokuja 1 Lapin taiteilijaseuran kesänäyttely Ääripäitä & vastakohtia Avoinna 19. - 28.7. ma-pe klo 12-18, la-su klo 12-16, 28.7. - 25.8. ma-pe klo 12-18 Koppelontie 19, Ivalo Tee Kesä Käsin myyntinäyttely 11.6.-28.7.

Ivalon kirjasto Kati Meskasen huovutustÜiden näyttely 30.6. asti Kuvakooste 30v Urho Kekkosen kansallispuistosta 17.-28.7.

Kiilopää Tankavaara Vuotso Välimatkoja Ylä-Lapissa

Siida, Inari Sininen Hetki -valokuvanäyttely 29.9. asti.

Ealli Biras-elävä ympäristÜ -näyttely 25.5.2014 asti Lappilaista ITE -taidetta 14.10.asti Pysyvät näyttelyt Tankavaaran Kultamuseo Kultajoki kertoo -näyttely 11.10. asti.

Pysyvät näyttelyt Hotelli Kakslauttanen Arctic Arts Week 5.-11.8.2013 Hotelli Laanihovi, Saariselkä Päivi ja Jessica Suomen yhteisnäyttely

Vuotso-Saariselkä 40 km Saariselkä-Ivalo 30 km Ivalo-Nellim 40 km Ivalo-Inari 39 km Inari-Lemmenjoki 45 km Inari-Kaamanen 32 km Inari-Karigasniemi 98 km Inari-NäätämÜ 145 km Inari-Utsjoki 125 km Utsjoki-Nuorgam 43 km NäätämÜ-Kirkkoniemi, Norja 57 km Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km Karigasniemi-Nordkapp, Norja 253 km Raja-Jooseppi-Murmansk, Venäjä 250 km

3

Pääkirjoitus

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään!

K

esälomalaista kiinnostaa sää. Varmaan sekin, että Lapin kesä alkoi mahtavalla helleaallolla jo toukokuun lopussa. Alkukesän lämpÜtilat rikkoivat ennätyksiä. Toukokuun ylin lämpÜtila koko maassa, 30,5 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla kuun viimeisenä päivänä. Vertailun vuoksi: samalla asemalla mitattiin myÜs kuukauden alin lämpÜtila, -9,7 astetta, toukokuun 2. päivänä. Lappi kiri korkealle myÜs koko Euroopan lämpÜtilastoissa.

MyÜs vesien lämpÜtilat ko-

hosivat nopeasti säiden lämmettyä, vaikka viimeiset lumet eivät olleet tuntureilta vielä sulaneet. Tämän lehden lähtiessä painoon kesäkuun puolessa välissä Inarijärven pintalämpÜtila oli Nellimissä mitattuna yhä astetta kaikkien aikojen tilastokeskiarvoa korkeampi.

pulahtaa lähes mihin tahansa veteen ilman kylmänkirkaisuja. Helle on kesätapahtumien odottamista ja lopulta niistä nauttimista: musiikista, tanssista, näytelmistä, katusählystä, muusta liikunnasta‌ Kesäsää on hyvä ruokaa ja juomaa, hyvää seuraa, vanhoja tuttuja ja uusia ystäviä. Kaikkea sitä, mitä talven aikana on ollut ikävä.

L

ämpimät säät eivät kuitenkaan ole pelkkiä tilastonumeroita. Oikeasti ne ovat mielentila, tilaisuus rentoutua täydellisesti. Mahtava näkymä saunamÜkin terassilta leppeässä kesäillassa, mahdollisuus

Y

lä-Lapissa riittää tekemistä koko loman ajaksi. Tänne matkustavan kannattaa kuitenkin muistaa myÜs se, että

täältä pääsee helposti naapurimaihin Norjaan ja Venäjälle.

Rajan toisella puolella saattaa olla tarjolla taas ihan erilaista tekemistä. Ja erilaista säätä: Jäämeren tuulia, vuoriston happirikasta ilmaa ja Murmanskin helteitä – joista voi muuten lukea tämän lehden sivulta 28.

Annamari Niskanen Kulta-Lapin Kesä 2013 -lehden toimittaja

Tapahtumia Ylä-Lapissa ......................................................... 2 Toimittajalta ............................................................................. 3

Saariselkä

Mitä tehdä Saariselällä ...........................................................

Kultamuseo kasvanut suuriin mittoihin .............................

Savotta-Kaisa pohtii maailman menoa ...............................

Kesän kultakisat .......................................................................

Kiilopään liikuntafestarit .......................................................

Uk-puisto juhlii 30 vuottaan .................................................

Ivalo

Mitä tehdä Ivalossa .................................................................

Paikallisten käsityÜläisten kesäkauppa ................................

Inarijärvellä päivystetään kesän läpi ....................................

Inariviikot tanssii, soi ja tarinoi ............................................

4 4 6 6 7 7

Kuva: Suomen Latu ry

Sisällysluettelo Kiilopää ja vaellus ovat erottamaton pari.

7

8 8 10 11

Nellim

Mitä tehdä Nellimissä ............................................................. 12 Katri Jefremoffin ihmeellinen elämä .................................... 13

Inari

Mitä tehdä Inarissa .................................................................. 14 Niko Valkeapää esiintyy Ijahis idjassa ................................. 15 Siidassa riittää katsomista koko päiväksi ............................ 15 Kävelyretki menneisyyteen .................................................... 15 Tee itse saamentuliaisesi! ....................................................... 16 Siiri Magga-Miettusen kesänovelli ....................................... 17

Kannattaako lomalla lekotella vai tutustua paikkoihin?

Paikalliset ja matkaajat antavat kesävinkkejä.

29

Lemmenjoki

Mitä tehdä Lemmenjoella ...................................................... 18 Monia vaellusmahdollisuuksia................................................ 18 Pikainen saamenkielenkurssi matkailijalle ......................... 19 TiesitkÜ tämän saamelaisista? ................................................. 19

Kaamanen

Mitä tehdä Kaamasessa .......................................................... 20

Sevettijärvi

Mitä tehdä Sevettijärvellä ...................................................... 21

NäätämÜ

Mitä tehdä NäätämÜssä .......................................................... 21

Nuorgam

Mitä tehdä Nuorgamissa ........................................................ 22

Utsjoki

Mitä tehdä Utsjoella ................................................................ 24 Tenon kalastuksen sääntÜjä ................................................... 25

Karigasniemi

Mitä tehdä Karigasniemellä ................................................... 26 MÜkkikauppa käy kuumana .................................................. 27 Monet paikannimet tulevat saamesta ................................. 27 Ruokakirjassa Lapin maut parhaimmillaan ........................ 27

Norja

Kultakisoissa tärkeä tieto siirtyy vanhemmilta nuoremmille.

6

Tänäkin kesänä: Inariviikot ja Vaskoolipatikka

Venäjä

Murmanskissa asuvan suomalaisen kesäkolumni ............. 28 Matkaopas Murmanskiin ....................................................... 28

Puhelin 020 710 9050 Päätoimittaja: Jaakko Peltomaa 020 710 9052 Toimittaja: Annamari Niskanen 020 710 9053 Myynti: Satu Airola 020 710 9055 Tilaukset, laskutus 020 710 9051 Kannen kuva: Pertti Turunen

Mikä on parasta kesätekemistä ............................................ 29 Taajamakartat ............................................................................ 31

Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 145, 99800 Ivalo SähkÜpostiosoite: inarilainen@inarilainen.fi

Vuonomarkkinat myy vain aitoa ............................................ 28

11

Painos: 20 000 kpl Verkkolehti luettavissa osoitteessa: www.inarilainen.fi Kustantaja: Ukko-Media Oy Markku Arvelin 020 710 9054 ISSN 1456-0844, seitsemästoista vuosikerta Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: lehtitelineissä

4

SAARISELKĂ„

Mitä tehdä Saariselällä?

Matkalla pohjoiseen Nelostien varrelta pohjoiseen tullessa lÜytyy useita pysähdyspaikkoja luonnonkauniissa maisemassa.

LÜysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan rajan kahvittelu- ja ruokapaikkoihin, käsitÜihin ja matkamuistoihin.

Vaellusmahdollisuudet

Urho Kekkosen kansallispuisto on maamme mahtavinta vaellusmaastoa. Puistosta lÜytyy reittejä monenlaisiin vaellustarpeisiin: lähireittejä lapsiperheille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille. Puiston tupaverkosto on erinomainen. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimerkiksi Metsähallituksen palvelupisteestä, Kiehisestä, joka sijaitsee Siulassa.

Linnut

Kansallispuiston alueella pesii säännÜllisesti noin 110

lintulajia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen laulua, mutta puistossa on hyvin mahdollista nähdä esimerkiksi maakotka, puiston tunnuslintu.

Siula

Nelostiellekin näkyvä kauppakeskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä, elintarvikekauppa, lounaskahvila sekä Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen.

Kappeli

Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappelin erikoisuus on sen �alttaritaulu�: lähes koko seinän mittainen ikkuna, josta avautuu näkymä luontoon.

MaastopyÜräily

Saariselän lähimaastoihin voi tutustua myÜs pyÜräillen. PyÜriä ja varusteita voi vuokrata paikan päältä.

Viikko-ohjelma

Saariselällä on kesällä tekemistä jokaiselle viikonpäivälle: luonto-, kullanhuuhdonta- ja saamelaiskulttuuriretkiä. Osa ret-

kistä on opastettuja, osa omatoimisia, ja ne soveltuvat kaikenikäisille. Retkiä voi varata Santa’s Hotel Tunturista, Lapland Hotel Riekonlinnasta, Holiday Club Saariselästä, Saariselän Keskusvaraamosta, tavaratalo Kuukkelista tai netistä www.inarisaariselka.fi/ kesanviikkoohjelma kautta.

Kiilopää

Saariselän eteläpuolella sijaitseva tunturikeskus.

Kiilopää on kätevästi tavoitettava tunturinhuippu 546 metriä merenpinnasta. Keskus on Suomen Ladun omistuksessa, mutta esimerkiksi viikko-ohjelman perjantain patikkaretket ovat avoimia kaikille matkailijoille. Kiilopäällä voi harrastaa myÜs geokätkÜilyä, petanqueta, suopunginheittoa, mÜlkkyä sekä frisbeegolfia. Harrastamisen hiet pesee pois tunturikeskuksen savusauna.

Saariselän kartta sivulla 31.

Portti vie Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Kullankaivun pitkä historia T

ki�: kun tarvittiin rahaa, se kaivettiin kultana puron varresta.

Kauan ei kultalÜytÜ pysynyt salassa. Muualla asuvat tekivät alueelle valtauksia; laadittiin suuriakin suunnitelmia kultapitoisen maan hyÜdyntämiseksi.

Vaikka suuret suunnitelmat Tankavaaran kullan suhteen eivät toteutuneet, kaivettiin sitä vaihtelevalla menestyksellä parikymmentä vuotta. Kullan hinnan laskemisen myÜtä kullanhuuhdonta hiipui 1950-luvulla, vain toiminnasta kertovien rakenteiden jäädessä todistamaan kertomusta arvokkaasta unesta.

Lappiin suuntautuvan matkailun lisääntyessä kasvoi myÜs matkailijoiden kiinnostus täältä lÜytyvään kultaan. Kaksi Lemmenjoen kultaryntäyksessä mukana ollutta veteraania, Niilo Raumala ja YrjÜ Korhonen perustivat Tankavaarassa virtaa-

van Hopiaojan varteen kultahuuhtomon, missä he tarjosivat vierailijoille aitoja elämyksiä vaskoolissa kimaltelevien kultahippujen kautta.

Erästä vaskaajista, Inkeri Syrjästä, sodankyläläistä opettajaa alkoivat tarinoiden lisäksi kiinnostaa Tankavaaran kuusikosta lÜydettyjen kullankaivuun liittyvien esineiden historia.

Syrjänen tutki kaivantoja ja kuusien juuria ja keräsi sieltä lÜytyvät lahoamisvaarassa ol-

Museo on vuosikymmenten aikana kasvanut kenkälaatikollisesta valokuvia suosituksi kulttuurikohteeksi.

leet välineet suojaan. Talven aikana hän luki kaiken käsiinsä saamansa kultaan liittyvän kirjallisuuden ja alkoi tutkia aiheeseen liittyviä arkistoja.

Geologian tutkimuslaitoksen valokuva-arkisto antoi korvaamatonta tietoa jopa 1800-luvun tapahtumista. Ainutlaatuista aineistoa tarjosi myÜs kullankaivaja Heikki Kokolta jäänyt kenkälaatikollinen valokuvia.

S

yrjänen vakuuttui kultahistorian olevan oman museon arvoisen. Hän teki aloitteen Lapin Kullankaivajain Liitolle Kultamuseon perustamiseksi. Liiton vuosikokous teki 31.3.1973 päätÜksen museon perustamisesta. Johtokunta päätti Kultamuseon sijoituspaikaksi Tankavaaran, koska Raumalan ja Korhosen kultahuuhtomo oli jo tunnettu matkailijoiden vierailukohde.

Museolla ei ollut tässä vaiheessa omaa rakennusta, joten pieni näyttely Lapin kultahistoriasta pystytettiin Tankavaaraan kahvilaksi siirretyn parakin nurkkaan. Näyttely kiinnosti kuitenkin vierailijoita.

Vuonna 1975 Metsähallitukselta ostettu pieni hirsikämppä siirrettiin Hopiaojan varteen. KaksikymmenneliÜisessä kämpässä avattiin pieni näyttely kullankaivutyÜkaluista, niiden käytÜstä kertovista valokuvista sekä kartoista. Näyttelyyn tutustui ensimmäisenä kesänä yli 10000 henkeä.

Seuraavaksi museorakennukseksi siirrettiin tuhoutumisvaarassa ollut Härkäselän Kultala 1920-luvulta. Rakennus oli toiminut aikoinaan OsakeyhtiÜ Lapin Kullan tukikohtana. Tämän rakennuksen peruskiven muurasi vuonna 1977 Urho Kekkonen.

Seuraavan museorakennuksen suunnittelikin jo ammattilainen, arkkitehtikilpailun voittanut arkkitehtiylioppilas Mikko Etula. Tämä päärakennus avattiin vuonna 1983.

Museo on vuosikymmenten aikana kasvanut Tankavaaran kahvilaparakin nurkasta nykyiseksi näyttäväksi omaksi rakennuksekseen. Vuosien varrella on myÜs perustettu Kultamuseoyhdistys ja myÜhemmin vielä KultamuseosäätiÜ hallinnoimaan museotoimintaa.

Tänä päivänä Tankavaaran Kultamuseo on tärkeä kultaperinteen tallentaja, maailman kultaryntäysten esittelijä sekä merkittävä kulttuurimatkailukohde.

Sen lähellä sijaitsee lisäksi Koilliskairan luontokeskus, Metsähallituksen toimipiste, joka jakaa tietoa alueen luonnosta ja luontomatkailusta.

Kuva: Tankavaaran Kultamuseo

änä keväänä on tullut kuluneeksi 40 vuotta Tankavaarassa sijaitsevan Kultamuseon perustamisesta. Museon tie kenkälaatikollisesta valokuvia nykyaikaiseksi kulttuurikohteeksi ja tiedelaitokseksi on ollut monivaiheinen.

Tankavaaran kultaesiintymän lÜysi vuonna 1934 Purnumukan kylässä asuva saamelainen Aslak Peltovuoma unennäÜn perusteella. Hänelle oli unessa ilmestynyt maahinen, joka oli kehottanut hakemaan kultaa erään virtaavan puron varrelta. Aslak ei ottanut aluksi kehotusta todesta, mutta kun maahinen ilmestyi useamman kerran, oli pakko totella.

Unen antama vihje olikin totta. Ensimmäiset hiput lÜytyivät lähes maanpinnasta, sammalpeitteen alta yksinkertaisin välinein kaivettuina. Tankavaarasta tuli purnumukkalaisten �pank-

Nykyään Kultamuseo on näyttävä ja informatiivinen käyntikohde jokaiselle kullasta kiinnostuneelle.

5 SAARISELÄN TAVARATALO Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. (016) 668 741 fax. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

9–21

• SUPERMARKET • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA

KÄVELYREITTI 3410

www.saariselansanomat.fi

/$3,1 .8/7$$ 887886.,5-2-$

WDULQRLQD MD KLSSXLQD

$UYR 5XRQDQLHPL ´7LHUD´ UXQRNLUMD 3RYLSXOORQ NXOWDD (UNNL /LOMD -bb0(5(1.b<7b9b²3RKMRLV 6XRPHQ UDWD MD WLHKDQNNHLGHQ KLVWRULDD 3 : $XUpQ 0DWNDQL /DSLVVD VXRPHQQRV /HLI 5DQWDOD -DUPR /DKWLQHQ $VVHU 6LLWRQHQ²PDOPLPLHV 0DOPLQHWVLMlQ MD NXOWDPLHKHQ WDULQD

+LSSXWHRNVHQ QHWWLNDXSDVWD NXOODQNDLYDMDQ YlOLQHLWl NXOWDKLSSXMD MD ±NRUXMD

ZZZ KLSSXWHRV ¿

.LUMDW P\\QQLVVl .DXQLVSllQ +XLSSX .XXNNHOL .LHKLQHQ 6LLGD ,QDULODLQHQ VHNl NDLNNL NLUMDNDXSDW NDXWWD PDDQ .LUMDW MD NXOODQNDLYXYlOLQHHW P\|V .XWWXUDQWLHQ NXOWDNLRVNLVVD 8XWLVLD NXOWDPDLOWD .DWVR ZZZ NXOWDKLSSX ¿ /lKHWl RPLD MXWWXMDVL .LYHQKDNNDDMDQWLH .HUDYD 3XK ZZZ KLSSXWHRV ¿

6

Nyt puhuu Savotta-Kaisa Kaisa Särkelä â&#x20AC;&#x201C; paremmin tunnettu nimellä Savotta-Kaisa â&#x20AC;&#x201C; pitää Savotta-kahvilaa Laanilassa. Kaisa on monen Lapin-kävijän ja kultamaiden kulkijan tuttu. Ja kertoo mielellään mielipiteensä maailman menosta. Nyt hän puhuu suunsa puhtaaksi muutamasta ajankohtaisesta aiheesta.

â&#x20AC;?Annettaisiin kaikkien kukkien kukkia.â&#x20AC;?

laisetkin voisi sitä opiskella. Ehkä saamelaisille on tullut tästä identiteettikriisi, ja omaa asiaa ajetaan sen vuoksi niin kovasti.

Taustalla on myÜs maanomistusasiat. Saamelaiskäräjien luetteloon kuuluvat olettavat saavansa maaetuisuuksia ILO-sopimuksen jälkeen.

Inarin kunta on Suomen suurin kunta; kyllä me mahdutaan kaikki tänne. Itse olen muuttanut tänne yli 40 vuotta sitten, eikä tällaista ollut silloin näkyvissä ollenkaan.

Annettaisiin yhä kaikkien kukkien kukkia.

Kulta Kullankaivussa puhuttaa eniten uusi kaivoslaki, se että kaivospiirit lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Lapin Kullankaivajain Liitto ajaa yhä kaivospiirien palauttamista lakiin. Tuntuu kuitenkin siltä, että monet kaivajat ovat vähän jo luopumassa ja jäähdyttelemässä. Maat kaivetaan, ja lähdetään sitten suosiolla pois. Kun se loppuu, niin se loppuu.

Konekaivajat alkavat sitä paitsi olla sitä ikäluokkaa, etteivät monet enää halua jatkaa. Osa on jo kaivanut maat, ja pitäisi saada uusia lupia. Mutta niitä ei tule. Uudessa kaivoslaissa sanotaan, että pienimuotoista konekaivua saa harjoittaa. Mitä se on? Meidän kaikki koneet ovat pieniä verrattuna johonkin Talvivaaran koneisiin.

Lapiokaivajat saavat kyllä luvat. Lapiolla kaivaessa kultaa ei kuitenkaan saa niin paljon, ja lupien hinnat ovat tämän vuoksi kohtuuttoman suuret.

Sitä paitsi kaikki tietävät sen, että jos lapiolla kaivaa kymmenen tuntia, seuraavana päivänä ei nouse ylÜs sängystä. Se on kovaa tyÜtä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaivupaikoista tulee oleskelupaikkoja, jonne tullaan vain viettämään lomaa.

Lupahakemukset olivat lisäksi viime vuonna tosi jäässä. Paliskunnat ja saamelaiskäräjät hidastivat käsittelyä, pyysivät hakijoilta selvitysten selvityksiä, eivätkä asiat edenneet. Ensin saamelaiskäräjillä ei edes ollut lausunnonantajia tyÜtä varten.

Jos haluaa lähteä lausunnonantajaksi, pitää olla joku henkilÜ tÜissä sitä varten. Ei niin, että jälkikäteen haetaan valtiolta rahaa hommaan. En minäkään voi

Matkailu

Yrittäjä Kaisa Särkelän kesäkausi on alkamassa.

â&#x20AC;?Suomen valtio ajaa suomalaisia kullankaivajia pois alueelta.â&#x20AC;? pitää kahvilaa auki, jos minulla ei ole sitä varten ihmistä tĂśissä.

Liian monta on ollut antamassa lausuntoja yksinkertaisesta asiasta. Kaivamisesta ei ole haittaa. Kaivajat entisÜivät paikkansa lähtiessään. Ja takuuvuokrat on annettu sen takia, että sieltä voidaan ottaa, jos ulkopuolisen tarvitsee entisÜidä paikka.

Tänä vuonna lupahakemusten käsittely on ehkä vähän petraantunut.

Pitäisi muistaa, että me ollaan Suomen rikkain kulta-alue. Kyllähän se kulta sieltä kaivetaan, mutta kuka sen kaivaa. Ulkolainen yhtiÜkÜ? Aina puhutaan, et-

tä Suomi tarvitsee yrittäjiä. Suomen valtio ajaa kuitenkin suomalaisia kaivajia alueelta pois.

No, vaikka kullankaivu vähentyisi, niin kyllähän maailmassa on harrastusmahdollisuuksia. Joku kaivajista rupeaa kuulemma golfaamaan enemmän ja joku ostaa moottoripyÜrän. Meillä menee vene vesille; tässä on ollut kesiä, ettei ole ehditty käymään järvellä ollenkaan.

ILO-sopimus

Kun miettii kultahistoriaa, yhteistyÜ pelasi. Saamelaiset olivat ensimmäisiä kullankaivajia Lemmenjoella. Ja silloin 1800-luvulla saamelaiset hoitivat kultamaille ruokien viemiset ja kullan kuljettamisen pois syksyllä. Nyt ne hylkii suomalaisia kullankaivajia.

Muutenkin saamelaisten asiat ovat nyt kovasti tapetilla: Saamelaiset ajavat ILO-sopimuksen

â&#x20AC;?Tunturituulia, kuuntele ääniä, näe kultaiset vedet.â&#x20AC;? ratifioimista. Saamelaiskäräjät pitävät tarkasti huolen siitä, keitä hyväksytään vaaliluetteloon â&#x20AC;&#x201C; kaikki saamelaisetkaan eivät pääse sinne. Joskus tuntuu, ettemme me junantuomat ole samanarvoisia kuin he.

Tämä on niin raivostuttava keskustelu. Täällä on paljon vanhoja suomalaisia sukuja, ihmisiä muuttaa tänne jatkuvasti muualta, ja suomalaiset ja saamelaiset ovat kautta aikojen sekoittuneet keskenään.

Muualta tulleet opiskelevat saamea paljon, ja kielipesissä käy muualta tulleiden lapsia.

Saamesta on tullut julkinen kieli. Ei saame ole mitään niin ainutlaatuista, etteivätkÜ suoma-

Markkinointi on matkailussa kaiken a ja o. Ei tänä päivänä matkailuyrityksissä voi odotella kädet ristissä, jos joku sattuisi tulemaan. Yrityksen pitää ensin luoda oma strategia, sitten imago ja lopulta slogan.

Nyt tuntuu, että Saariselän strategia on se, että isot ja pienet yritykset ovat erikseen. Vaikka Saariselän strategian pitäisi olla yhteistyÜ. Ja palvelu. Jos asiakas saa hyvää palvelua missä tahansa yrityksessä, hän kertoo siitä eteenpäin ja muutkin tulevat alueelle.

Palveluun liittyy sekin, että tyÜnantajien pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millaisia tyÜn-

Savottakahvila.

Kesän kultakisat

Tänäkin kesänä kullanhuuhtojia hemmotellaan pohjoisessa useilla kultakisoilla.

Kutturan kultakisat Kutturan kioskilla 13.7.

- rennon meiningin ja matalan kynnyksen kisat kaikille.

Kullankaivajien juhannuskilpailut Saariselällä 21.â&#x20AC;&#x201C;22.6.2013 - mukava tapa viettää yĂśttĂśmän yĂśn juhlaa.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa 19.â&#x20AC;&#x201C;21.7.

- ammattilaisia, tapahtumaa, ennätysaikoja, kansainvälistä meininkiä.

Kullankaivajain mestaruuskilpailut Hotelli Kultahovissa, Inarin kirkonkylällä 5.â&#x20AC;&#x201C;7.7.

- entiset Ivalon kisat on nyt siirretty Inariin. Uutta tiedossa!

Kullanhuuhdontakisoissa nuori polvi haastaa vanhemman.

Lemmenjoen kultakisat Lemmenjoen Njurgalahdessa 3.8.

- kodikkaat kisat, hyvä tunnelma.

LĂśytyykĂś oma nimi tilastoista?

tekijÜitä palkkaa yritykseensä.

TyĂśntekijĂśiden pitäisi osata antaa mahdollisimman oikeaa tietoa, niin ettei tarvii sanoa asiakkaalle â&#x20AC;?en mä tiiä, mä olen täällä tĂśissä vaanâ&#x20AC;?.

Yksi strategia pohjoisessa on vuodenaikojen erilaisuus. Kesän tulo on oma juttunsa. TyÜntekijämme Noora on käynyt usein tuijottamassa puroa ja sanoo, että se on hieno, puron ääni on jo erilaista. Sitä ei etelässä kuule.

Nyt alkukesästä päällä on keskiyĂśn kauneus. Sitten illat alkavat vähitellen pimetä, linnut lähtevätâ&#x20AC;Ś Saariselän sloganin pitäisi ollaâ&#x20AC;Ś Jotenkin niin ettäâ&#x20AC;Ś â&#x20AC;?Tunturituulia, kuuntele ääniä, näe kultaiset vedetâ&#x20AC;?.

Kesä

Viime kesänä oli liikkeellä paljon lapsiperheitä, ja uskon että tänäkin kesänä on.

Majoitustilastoissa eivät näy ollenkaan ne lapsiperheet, jotka käyvät mummon ja papan mÜkillä Lapissa. He ovat täällä viikon tai kaksi ja käyvät välillä vaikka Norjassa.

Saariselällä on paljon tekemistä lapsiperheille. Kullankaivu ensinnäkin, kylpylä, Angry Birds -puisto, kävelyreissut Rumallekurulle. Lapsia on hyvä pukata rattailla reittejä pitkin, ja polkupyÜrällä voi ajaa.

Kelolammet on ihan Nesteen vieressä; siellä voi käydä uimassa tai Kiilopäällä kylmäkylpylässä ja savusaunassa. Ivalossa on hieno biitsi, ja oikeastaan ihan mihin vesistÜÜn vaan voi halutessaan pulahtaa.

Täällä on niin puhdasta.

+358 40 535 8774 | info@jaakot.fi | www.jaakot.fi

Teltan pinta-ala 2 n. 10m

oittaja!

ERĂ&#x201E;-lehden testiv

CampStation 995 â&#x201A;Ź Teltassa on seisomakorkeus kauttaaltaan. Teltta on valmistettu laadukkaista materiaaleista: vesi- ja homesuojattu puuvillaK kanvaasi ja rungossa anodisoitu T6 alumiini.

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m

CampStation PRO 1 295 â&#x201A;Ź CS Pro -mallissa on perusmallin lisäksi 1,8m etukatos ja vetoketjullinen hyĂśnteisverkko ulko-ovessa.

K

S

S

L

Katso CampStation-telttojen tarkat tuotetiedot ja kuvat verkossa www.jaakot.fi

www.jaakot.fi

For the Insiders of the Outdoors

KesäyÜt Saariselän ydinkeskustassa

7XOH WXWXVWXPDDQ ,QDULODLVHQ .LUMD+\OO\\Q

lomahuoneistoissa 2â&#x20AC;&#x201C;4 HENGELLE â&#x20AC;˘ 1 vrk 70 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ 2 vrk 120 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ 3 vrk 170 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ 1 vko 340 Âź /huoneisto 4â&#x20AC;&#x201C;6 HENGELLE â&#x20AC;˘ 1 vrk 120 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ 2 vrk 170 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ 3 vrk 235 Âź /huoneisto â&#x20AC;˘ viikko 390 Âź /viikko â&#x20AC;˘ liinavaatteet 10 Âź /setti â&#x20AC;˘ lähtĂśsiivous itse tai lisämaksulla â&#x20AC;&#x201C; 25 Âź /pienemmät huoneistot â&#x20AC;&#x201C; tai 40 Âź /isommat huoneistot VARAUKSET: 044 363 6913 tai 040 545 1349 kotisivut: kuukkeli.lappi.fi RECEPTION: Kauppakeskus Kuukkeli Saariseläntie 1 99830 Saariselkä

8XWXXVNLUMRMD 'LYDULNLUMRMD ,QDULODLQHQ W SDLWRMD .DQJDVNDVVHMD 3RVWLNRUWWHMD /DSLQ .XOODQNDLYDMD OHKWLl DONDHQ ½ NSO 7XORVWXVSDSHULD 0XLVWD P\|V YlUL MD PXVWDYDONRNRSLRW ODPLQRLQWL VNDQQDXV P\|V PXLVWLWLNXOOH LOPRLWXV MD WLODXVDVLDW P\|V /DSLQ .DQVDDQ

7HUYHWXORD ,QDULODLVHHQ

3LLVNXQWLH ,YDOR 0D²3H ² ZZZ LQDULODLQHQ IL NLUMDK\OO\

Koko: L 3,6 m, S 2,7 m, K 2,45 m ja 1,8 m syvä etukatos

L

7

Inarilaisen KirjaHyllystä Lapin kaskukirja

39,-

Uk-puisto â&#x20AC;&#x201C; luontoa, kulttuuria, poroja U

rho Kekkosen kansallispuisto juhlii tänä vuonna 30-vuotissyntympäpäiviään.

Puiston perustamislaki astui voimaan 1.5.1983.

Uk-puiston vaiheet ovat monipolviset. Koilliskaira oli suosittua retkeilyaluetta jo 1950-luvulla. Alueelta lĂśytyy tuntureita, soita ja metsäisiä kairoja â&#x20AC;&#x201C; kaikkea mitä kulkija voi toivoa.

1950-luvulta lähtien esillä on ollut myÜs ajatus Koilliskairan säilyttämisestä metsäerämaana. Puiston perustamista vastustettiin kuitenkin aikoinaan muun muassa metsäteollisuudessa. Nykyään puisto on kaikkien toimijoiden hyväksymä retkeilykohde, joka palvelee matkailua ja tutkimusta sekä tuo paikallistalouteen seudulla toiseksi eniten rahaa, viime vuonna 22,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 puistoon tehtiin yli 300 000 käyntiä. Puiston reitit, taukopaikat sekä varaus- ja autiotuvat ovat kiitettävää luokkaa.

Lisäksi UK-puisto oli ensimmäinen suuri kansallispuisto,

apin luonnosta nauttimisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista. Yhdessä on hauskempaa. MyÜs tunturissa.

Kolmipäiväinen liikuntafestivaali Kiilopäällä tarjoaa ulkoilmaihmisille jotain aivan uutta. Festivaaleilla tutustutaan liikuntalajeihin, retkeillään tunturissa ja kilpaillaan pilke silmäkulmassa ja jalat maitohapoilla.

Kovakuntoiset voivat testata voimiaan ja kylmänsietokykyään tunturipurouinnissa ja erämaajuoksussa. Leikkimieliset voivat puolestaan osallistua kesäiseen lumipallosotaan tai sulan maan ampumahiihtoon.

Lisäksi voi käydä tunturiretkillä, kokeilla geokätkÜilyä, frisbeegolfia tai suunnistusta. Halukkaat saavat kuunnella naparetkeilijä Poppis Suomelan retkivinkkejä. Savusauna rentouttaa välillä.

Iltaisin on tiedossa karaokea, bändi, naamiaistanssit sekä Kiilopään suuri yÜhuiputus.

Kuva: Metsähallitus/Niina Pehkonen

L

Kuva: Suomen Latu ry

Liikutaan yhdessä Kiilopäällä

Porukassa on mukavampi vaeltaa.

- Puolilta Üin noustaan tunturin huipulle, jossa on tiedossa musiikkia, yhteislaulua, ulkotuli, juomatarjoilu ja sään salliessa myÜs ilotulituksia, kertoo ta-

pahtuman tuottaja Mika Asikainen Suomen Ladusta.

Koko perheen liikuntafestivaali Sasta Summer Camp Kiilopäällä 1.-3.8.

Uk-puistossa on tilaa.

joka suunniteltiin turvaamaan paikallisväestÜn poronhoitoja luonnonantimien käyttÜoikeudet. Poronhoidolla on pitkät perinteet, ja se on yhä matkailun kanssa tärkein elinkeino alueella. Poronhoidon muistona voi yhä nähdä peurahautoja, poroaitoja, kämppiä ja kolme kolttasaamelaisten asuinkenttää: Suomujoki, Oskarinkoski ja Oskarinjärvi. Kaikki kolme kenttää on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristÜiksi. Semenoffien ja Fofanoffien kolttasaamelaisperheet asettuivat näille paikoille, kun Suo-

mi menetti jatkosodassa Petsamon Neuvostoliitolle.

Syntymäpäiväjuhlien kunniaksi Koilliskairan luontokeskuksessa on esillä Timo Hutun ÜljyväritÜiden taidenäyttely. TÜissä esitellään kansallispuiston maisemia, eläimiä, kasveja sekä ihmisiä. Näyttely on avoinna vuoden loppuun saakka.

Juhlakirjoina on julkaistu ensimmäisen puistonjohtajan Pekka Borgin teos Koilliskaira sekä YrjÜ Teeriahon kirja Itäkairan prinsessa, joka kertoo kairan kulkijoista Sirkka Ikosesta, Meänteisestä sekä Luppo-Matista.

Juhlakesän tapahtumia 19.6. LuonnonyÜn retki Saariselällä.

LähtÜ puiston lähtÜportilta klo 20.

22.7. Tankavaara-päivä. Kuljetus klo 9 Ivalosta Koilliskairan

luontokeskukseen ja takaisin.

23.7. Poromiehen palkinen, retkeilijän paratiisi.

Tiina Aikio esittelee kansallispuistoa

Ivalon kirjastossa klo 13.

24.7. LuonnonyÜn retki Kiilopäällä. LähtÜ Kiilopään

pihalta klo 21.15.

Tapahtumista saa lisätietoa www.luontoon.fi-sivuilta.

8

IVALO

Mitä tehdä Ivalossa?

Pohjoisen mahtavin uimaranta

0400124284 radioinari@inari.fi

Tykkää Radio Inarista facebookissa!

TAKSI IVALO, IVALON LENTOASEMA

P. 0100 87 888 www.ivalontaksit.com

Ivalon keskustasta lÜytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta lÜytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa hienoa hiekkaa on satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, joten paikka sopii hyvin myÜs lapsille.

Kävelyreitti

Mukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskustassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylttien avulla tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pääsee lisäksi puikahtamaan pulikoimaan suojaiselle uimarannalle.

Koirapuisto

Pitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat jaloittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä â&#x20AC;&#x201C; jonne pääsee Sudentien päästä â&#x20AC;&#x201C; on koirapuisto.

Leikkipuistoja

.DKYLOD

(ULNRLVNDKYLW OHLYRQQDLVHW YHLNNDXVSLVWH MllWHO|DQQRNVHW $YRLQQD PD²SH ² OD ²

3LWRSDOYHOXD ,YDOR 6DDULVHONl DOXHHOOD +llMXKODW V\QW\PlSlLYlW KDXWDMDLVHW PDMDUXRNDLOXW

0DMDKXROLQWDSDOYHOXW 6DDULVHOlOOl &DIH 6WRS 6 0DUNHW 9DVNRROL ,YDOR 3XK +HQQD 8XWHOD 3XK

Lapset pääsevät verryttelemään jäseniään Ivalon keskustan leikkipuistoissa. Helpoiten päässee Hevosmiehentien leikkikentälle, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähellä keskustaa on myÜs Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolella jokea, heti Koppelontien alussa.

Retrovaatekauppa

Yhdystiellä sijaitsee KenkäAsu, kauppa josta saa vaatteita, kenkiä ja asusteita 1960-luvulta lähtien. Retrovaatteet ovat aivan uusia ja valikoima suuri.

Hellepäivänä on parasta suunnistaa hiekkarannalle.

Kirjaston välinelainaamo

Kirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelyâ&#x20AC;&#x2018; sauvoja tai kahvakuulia.

Ratsastamaan

Kamisakilla, noin kymmenen kilometriä Ivalosta etelään voi käydä ratsastamassa joko maastossa tai kentällä. Samalla voi rapsutella husky-koiria.

Kirkko

Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

KäsityÜkauppa

Joen pohjoispuolella, Koppelontie 19:ssä sijaitsevassa vanhassa T-kaupassa avataan kesäksi paikallisten käsityÜläisten myyntinäyttely ja kauppa.

Arktisia eläimiä

Ivalosta muutama kilometri pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit

Park, arktisten eläinten eläinpuisto.

Sovintovaara

Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovintovaara. NäkÜalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä lÜytyy ravintola ja valokuvanäyttely.

Karhunpesäkivi

MyÜssäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ontto siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän kerrotaan etsineen yÜsijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vieressä oli nukkunut karhu.

Tästä nimi.

Ivalojoki

Ivalon läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kylästä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Matkan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 lÜy-

dettiin Ivalojoen kulta. Joelta, keskeltä erämaata lÜytyy entisÜitynä Kultalan Kruununstatiooni, paikka jonka valtio rakensi vuonna 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymistä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuokratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen joella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

Vuopajat

Ivalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiinimäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat.

Infopiste

Kunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksella, aivan Ivalon keskustassa. Infoon ohjaa liikennemerkki kylän ensimmäisen liikenneympyrän jälkeen vasemmalle kääntyvästä risteyksestä.

Ivalon kartta sivulla 31

Kesäliike taas vanhassa T-kaupassa V

iime kesältä tuttu Tee kesä käsin -myyntinäyttely on taas avannut ovensa. Kauppa sijaitsee Ivalossa, â&#x20AC;?toisella puolella jokeaâ&#x20AC;?, vanhassa T-kaupassa. Paikka lĂśytyy helposti: sillan jälkeen käännytään heti oikealle Koppelontielle. Kauppa tulee vastaan alle puolen kilometrin päässä vasemmalla puolella tietä.

- Kesä 2012 oli onnistunut kokemus, jota halusimme jatkaa tänäkin vuonna, sanovat Katja Simonen ja Arja Nousiainen, käsityÜläiset joiden tuotteita saa kaupalta tänäkin kesänä.

Viime kesän käsityÜläiset ovat mukana taas kaikki, yhtä lukuun ottamatta. Uusiakin on tullut mukaan kolme. Yhteensä kaupalla on hypisteltävissä ja ostettavissa kahdentoista käsityÜläisen tuotteita: koruja, kierrätys-

Riitta Kaisamatin kierrätysmateriaaleista tehtyjä hauskoja heijastimia.

materiaaliompelutÜitä, huovutustÜitä, nahka- ja kalannahkatÜitä, puu-, luu-, sarvi- ja pah-

katĂśitä, kirjansidontaa, akvarellimaalauksia, perhojaâ&#x20AC;Ś Myyntinäyttelyn erikoisuus

on se, että tyÜt tehneitä ammattilaisia on siellä paikalla jatkuvasti. Jos heiltä ei mene ko-

ko aika asiakkaiden palvelemiseen, he pyrkivät samalla tekemään tuotteitaan. Kaupalla kävijät voivat näin seurata käsityÜn valmistumista.

- Joskus ihmiset miettivät, mistä käsitÜiden hinta muodostuu. Kun asiakas näkee tuotteen tyÜvaiheet, sen hinta ei enää ihmetytä, Simonen sanoo.

- KäsitÜiden tekeminen kiinnostaa ihmisiä. Viime kesänäkin kaksi amerikkalaista rouvaa jättäytyi seurueensa päiväreissulta pois ja jäi kaupalle katselemaan ja kyselemään tuotteiden tekemisestä päivän ajaksi, Nousiainen sanoo.

Viime kesänä myyntinäyttelyn vieraskirjaan nimensä kirjoitti 1200 ihmistä, mutta kokonaiskävijämäärä oli varmasti vielä tätä korkeampi.

- Viime kesän käsityÜläiset

olivat kesään tyytyväisiä. Siitä kertoo se, että niin monet ovat mukana tänäkin vuonna, Simonen ja Nousiainen sanovat.

Tuotteita myytiin viime kesänä kaupalta mukavasti, minkä lisäksi käsityÜläiset saivat tilauksia talvea varten.

Jos asiat loksahtavat hyvin kohdalleen, käsityĂśläiset jatkavat myyntinäyttelynsä pitämistä ensi talven yli â&#x20AC;&#x201C; joko vanhan T-kaupan tiloissa tai jossakin muualla.

- Moni meistä olisi tyÜtilan tarpeessa, Arja Nousiainen sanoo.

Tee kesä käsin -kauppa auki 3.8. saakka maanantaista lauantaihin kello 10â&#x20AC;&#x201C;17.

Suljettu juhannuksena 21.â&#x20AC;&#x201C;23.6.

Kaupassa käy maksuvälineenä vain käteinen. Kaupalla on tarjolla myÜs kahvia vapaaehtoista kahvimaksua vastaan.

Lapin taiteilijaseuran kesänäyttely

inariviikot 17.â&#x20AC;&#x201C;28.7.2013 17.7.

28.7.

Kesätapahtumia kaikenikäisille!

Avajaistanssit Ivalossa

23.7.

Lastenpäivä

24.7.

Kairan kulkijat -teatteriesitys

Perinteisiä kyläjuhlia ja urheilukisoja, lastentapahtumia, kalastusta, toritunnelmaa, markkinoita, festareita, stand upia, teatteria, näyttelyitä ja vuosittaiset yleisĂśn suosikit, kuten Ivalon pelimannipäivät 19.â&#x20AC;&#x201C;21.7., Inarin uistelukisa 20.7., Rock @ Ivalo-Sity 26.â&#x20AC;&#x201C;27.7. sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat 27.7.

Tänä vuonna Inariviikkojen ohjelmassa on myÜs Katusähly Tour 2013 Ivalossa, Kultamaiden karaokelaulukisat Saariselällä sekä Entisten nuorten Ivalo ja Entisten nuorten Inari -tapaamispäivät.

Katso koko ohjelma: www.inariviikot.fi.

Tervetuloa Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumiin!

JA RIISTAJALOSTEET SEKĂ&#x201E; LIHAT

Best local reindeer and game products Karhua, poroa, hirveä...salamit, makkarat, savulihat, fileet, paistit, käristykset, keittolihat, kuivalihat ja paljon muuta...

Pohjoisen hyvinvarustetuista vähittäiskaupoista sekä Culinari tehtaanmyymälä / factory shop Avoinna / Open ma-to / Mon-Thu 10-16 tai sopimuksen mukaan

Inarin Luonnonporo Oy Korppivaarantie 1 99800 IVALO +358(0)45 312 6180

Ă&#x201E;äripäitä & vastakohtia IVALO

YLLĂ&#x201E;S

Kuulas

Galleria Kellokas

19.7. - 25.8.

Sokka irti päättäjäiskonsertissa!

Cheek esiintyy Hotelli Kultahipun pihalla. Liput 15 euroa, S-Etukortilla 13 euroa.

Liput ennakkoon käteisellä 26.6. klo 11 alkaen Ivalon kirjastosta ja ennen konserttia ovelta.

tanssii - laulaa - soi - kalastaa - huuhtoo - tarinoi...

POHJOISEN PARHAAT PAIKALLISET PORO-

9

Ivalon seudun tyÜttÜmät ry:n KOKO KANSAN OLOHUONE & KIRPPIS Vasantie 3, 99800 Ivalo P. 046-663 7055 tai 046-883 6830 Avoinna ma, ti ja to 10-15 sekä ke 10-18 Tervetuloa!

21.7. - 11.9.

Ivalontie 6 Avoinna: 19. - 31.7. ma-pe klo 12-18 la-su klo 12-16 1. - 25.8. ke klo 16-19 la-su klo 12-16

Tunturintie 54 Ă&#x201E;käslompolo Avoinna: ma-su klo 9-17

Tervetuloa!

Näyttelyitä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste.

YhteistyÜssä mukana Magenta-hanke, Inarin kunta, Inarin seurakunta ja Luontokeskus Kellokas.

Ivalon kirkko Kirkkokuja 1 Avoinna: 19. - 28.7. ma-pe klo 12-18 la-su klo 12-16 28.7. - 25.8. ma-pe klo 12-18

www.lapintaiteilijaseura.fi

9 RN 8FWNS 0TWNXYJ ,JJQNWFPJSSJP^SSJY 7NUXNJS YZZMJSSZX UNIJSS^X ;FWFF FNPFXN OF XTNYF R^Ă&#x2019;X NQYFNXNS

8FWN 5JMPTSJS

)NUQTRNS XZTWNYYFSZY P^SXN OF WNUXNRZTYTNQNOF

â&#x20AC;˘ Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja â&#x20AC;˘ Nikama ja nivelkäsittelyt â&#x20AC;˘ Akupunktiohoidot â&#x20AC;˘ Kehon koostumusanalyysi â&#x20AC;˘ Neurologinen fysioterapia â&#x20AC;˘ LämpĂś/kylmähoidot â&#x20AC;˘ TyĂśfysioterapia â&#x20AC;˘ SähkĂśhoidot â&#x20AC;˘ Hieronta â&#x20AC;˘ Jalkahoito â&#x20AC;˘ Uutuutena koirahieronta kotikäynnein!

Tervetuloa!

T: Ari-Jukka, Erja, Bigga ja Anni Piiskuntie 5, Ivalo puh/fax 016 661 388, 0400 188 732 , ilv.ari-jukka@co.inet.fi

Inarilaisen KirjaHylly Ivalossa, keskimmäisen liikenneympyrän kupeessa Avoinna ma-pe 9-16.30 Tervetuloa kirjaostoksille!

P. 020Â 710 9050

0ZRUZYNJ .;&14 0Ă&#x20AC;XNSRFFQFYZY UTXQNNSNJXNSJJY RZNXYTPXN YĂ&#x20AC;WPJĂ&#x20AC;XYĂ&#x20AC; UĂ&#x20AC;N[Ă&#x20AC;XYĂ&#x20AC;

-Ă&#x20AC;Ă&#x20AC; PFXYJ OF [ZTXNUĂ&#x20AC;N[Ă&#x20AC;QFMOFY

WÄ&#x201A;ĹŻÇ&#x20AC;Ä&#x17E;ĹŻÄ&#x17E;žžÄ&#x17E; Ć?Ĺ?ŜƾÄ&#x201A; ĹŹÄ&#x201A;Ĺ?ĹŹĹ?Ć?Ć?Ä&#x201A; ĹŹĹ?Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ć?Ć&#x161;Ć&#x201A;Ͳ ĹŠÄ&#x201A; Ä&#x201A;Ć?ƾŜĆ&#x161;Ĺ˝Ä&#x201A;Ć?Ĺ?Ĺ˝Ĺ?Ć?Ć?Ä&#x201A; /ĹśÄ&#x201A;Ć&#x152;Ĺ?Ĺś ĹŠÄ&#x201A; hĆ&#x161;Ć?ĹŠĹ˝Ä&#x17E;Ĺś Ä&#x201A;ĹŻĆľÄ&#x17E;Ä&#x17E;ĹŻĹŻÄ&#x201A;Í&#x2DC; <Ĺ?Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ć?Ć&#x161;Ć&#x201A;ĹľÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺ?ĹŻĹľÄ&#x201A; /ĹśÄ&#x201A;Ć&#x152;Ĺ?Ĺś <Ĺ˝Ä&#x161;Ĺ?Ć&#x161; KÇ&#x2021;

/Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ůŽŜĆ&#x161;Ĺ?Ä&#x17E; Ď­ĎŽÍ&#x2022; /Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹ˝ WĆľĹ&#x161;Í&#x2DC; ĎŹĎ°ĎŹ Ď°Ď´ĎŻ ϴϴϲϏ Ĺ?Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹ˝Î&#x203A;ĹŹĹ?Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ć?Ć&#x161;ŽžÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺ?ĹŻĹľÄ&#x201A;Í&#x2DC;ĨĹ? Ç Ç Ç Í&#x2DC;ĹŹĹ?Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ć?Ć&#x161;ŽžÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺ?ĹŻĹľÄ&#x201A;Í&#x2DC;ĨĹ?ÍŹĹ?ĹśÄ&#x201A;Ć&#x152;Ĺ? sƾŽŏĆ&#x152;Ä&#x201A;ĹŹĹ˝Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ä&#x161;Ä&#x17E;Ĺś Ć&#x161;Ĺ?Ä&#x17E;Ä&#x161;ĆľĆ?Ć&#x161;Ä&#x17E;ĹŻĆľĆ&#x161;

ϏϰϏ ϰϴϯ ϴϴϲϏ

<Ä&#x201A;Ĺ?ĹŹĹŹĹ? ĹŹĹ˝Ĺ&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ä&#x17E;žžÄ&#x17E; ĹŻĆ&#x201A;Ç&#x2021;Ä&#x161;Ä&#x2021;Ć&#x161; Ĺ˝Ć?Ĺ˝Ĺ?Ć&#x161;Ć&#x161;Ä&#x17E;Ä&#x17E;Ć?Ć&#x161;Ä&#x201A;

Ç Ç Ç Í&#x2DC;ĹŹĹ?Ĺ?ĹśĆ&#x161;Ä&#x17E;Ĺ?Ć?Ć&#x161;ŽžÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺ?ĹŻĹľÄ&#x201A;Í&#x2DC;ĨĹ?ÍŹĹ?ĹśÄ&#x201A;Ć&#x152;Ĺ? Ď­ĎŽĎŹĎŹ ÎŚ Đ˝ Ď°Í&#x2022;ĎŻ Đš Ç&#x20AC;Ä&#x17E;ĹŻÄ&#x201A;Ć&#x161;Ć&#x161;ŽžÄ&#x201A;Ć?Ć&#x161;Ä&#x201A; ĹŹÄ&#x201A;ĆľĆ&#x2030;Ć&#x2030;Ä&#x201A;Ĺ&#x161;Ĺ?ŜŜÄ&#x201A;Ć?Ć&#x161;Ä&#x201A; Ć&#x161;Ä&#x201A;Ĺ? Ć?Ĺ˝Ć&#x2030;Í&#x2DC; žƾŏÄ&#x201A;Ä&#x201A;Ĺś Đ˝ Ä&#x201A;Ć?Ĺ?Ä&#x201A;ĹŹĹ?Ć&#x152;ĹŠÄ&#x201A;ŏƾůƾĆ&#x161;Í&#x2DC; DĹ?ĹśĹ?ĹľĹ?Ć&#x2030;Ä&#x201A;ĹŻĹŹĹŹĹ?Ĺ˝ ĎŻĎŹĎŹĎŹ ÎŚÍ&#x2DC; sĹ˝Ĺ?ĹľÄ&#x201A;Ć?Ć?Ä&#x201A; Ć&#x161;Ĺ˝Ĺ?Ć?Ć&#x161;Ä&#x201A;Ĺ?Ć?Ä&#x17E;ĹŹĆ?Ĺ?Í&#x2DC;

Tällä kupongilla

/281$63,==$ ½ PD²SH NOR ² $YRLQQD 0D²/D ² 6X ² .HVlDLNDQD 0D²/D ² 6X ² 3XK ,YDORQWLH ,YDOR

62,7$ 7,/$$ 128'$ -$ 1$87,

â&#x20AC;˘ Buffet-lounas â&#x20AC;˘ Pitopalvelua maâ&#x20AC;&#x201C;pe klo 11â&#x20AC;&#x201C;15 â&#x20AC;˘ Anniskeluoikeudet â&#x20AC;˘ Huoneistomajoitusta â&#x20AC;˘ Ă&#x20AC; la carte

HIERONNAT -20% (voimassa 17.6.-20.8.2013, 1 kuponki/asiakas)

P. 045 673 5810

Leivomme joka aamu tuoreet munkit ja pullat!

HYVĂ&#x201E;Ă&#x201E; KOTIRUOKAA PAIKALLISISTA RAAKA-AINEISTA Ivalontie 2, 99800 IVALO asiakaspalvelu@nutukas.fi, P. 040 162 2599, www.nutukas.fi

Juho Jumisko

Hieroja

Metsätie 5, Ivalo sisäänkäynti kampaamon ovesta

10

Järvipelastusyhdistys auttaa 24/7 I

narin järvipelastusyhdistys päivystää Inarijärvellä purjehduskauden aikana vuorokauden ympäri. Yhdistyksen numeroon voi soittaa, kun järvellä tulee jokin muu ongelma kuin hengenhätä.

- Hinaus on tyypillisin pelastustehtävä: konerikko, muu tekninen vika tai se, että bensa on loppunut, sanoo yhdistyksen aktiivi Arto Sihvo.

- Joskus meille soitetaan sen vuoksi, että bensa on loppunut eikä viitsitä lopettaa lomaa sen takia. Mehän viedään bensa, ja laskutetaan siitä.

Yhdistyksen palvelujen käyttäminen maksaa Suomen Meripelastusseuran taksojen mukaan 50 euroa lähtÜ plus sen jälkeen noin 10 euroa tunti. Laskun maksaa asiakas tai hänen venevakuutuksensa. Hengenhädässä olevilta ei maksua peritä.

Pelastustehtäviä tulee vaihtelevasti. Viime vuonna järvelle jouduttiin lähtemään avustamaan yhden kerran, sitä edellisenä vuonna nolla kertaa, sitä edellisenä taas kymmenen.

- Koskaan ei voi tietää etukäteen, kuinka paljon tapauksia tulee. Mitä vähemmän, sen parempi tietysti, Sihvo sanoo.

Yhdistyksessä on aktiivisia jäseniä kymmenkunta, joten jo-

Joskus yhdistyksen jäsenet joutuvat lähtemään järvelle huonossa kelissä.

- Jos keli on huono, veneet ovat kuitenkin hyviä. Niillä pystyy lähtemään milloin vain.

Yhdistyksen pelastusvene on entinen viittavene, 10,5 metriä pitkä keskimoottori. Nopeisiin lähtÜihin käytetään kumista, pienempää RIB-venettä.

Arto Sihvo muistuttaa kaikkia järvelle lähtijĂśitä perusasioista: - Kannattaa katsoa, että varusteet ovat kunnossa ja että mukana on riittävästi polttoainetta. Kannattaa erityisesti tarkistaa, että tankki on puhdas. Usein siellä on jotain roskaa, joka lähtee veneen heiluessa â&#x20AC;&#x201C; erityisesti myrskyssä â&#x20AC;&#x201C; huilaamaan ja tukkii bensaputken.

- Nykyään ihmisillä on hyvä vehkeet; plotterit on joka veneessä. Täytyy kuitenkin varautua myÜs siihen, että ne jättävät toimimasta. Kompassi ja kartanlukutaito täytyy olla hallussa, Sihvo muistuttaa.

Joskus meille soitetaan , että bensa on loppunut eikä viitsitä lopettaa lomaa sen takia.

629,1729$$5$1 +8,338

8NRQMlUYHQWLH ,YDOR

+XLNHDW QlN\PlW SDOMRQ QlKWlYll $YRLQQD MRND SlLYl

ZZZ LYDORQPDDKLVHW Ă&#x20AC;

Inarijärven säätilat voivat vaihdella hyvinkin nopeasti. Joskus vesillä kulkija voi tarvita ulkopuolista apua.

kaiselle napsahtaa yhteensä noin kahden viikon mittainen nakki päivystyspuhelimen kanssa, pienemmissä pätkissä tietenkin.

K

un järvellä liikkujalla on todellinen, henkeä uhkaava

DRIVER´S FLEA MARKET Rantatie 2, 99800 Ivalo Myymälä avoinna aina ma-su klo 10-18.

(Myyntipaikka 20 â&#x201A;Ź / vko) Tervetuloa!

Ajurin Jättikirppis H. Hovi Helsinki - Espoo - Pihtipudas - Inari 0400-724 707

hätä, silloin soitetaan hätänumeroon 112.

- Viranomaiset tosin pyytävät meiltä apua omiin pelastustehtäviinsä, Sihvo sanoo.

Kun järvellä täytyy lähteä poliisin tai palokunnan kans-

Inarin järvipelastusyhdistyksen päivystysnumero: 0400 - 276 689

sa, kyseessä eivät ole miellyttävät tehtävät.

- Muutamia vainajiakin olen ollut ajamassa, Sihvo sanoo.

- Mitkään tapaukset eivät kuitenkaan ole jääneet painamaan mieltä. En ole painajaisia saanut.

3DOYHOHPPH VLQXD LOROOD

.HVlQ KHUNXW PHLOWl *ULOOLVWl NXXPDW UXRDW PXNDDQ 0RQLSXROLVHVWD YDOLNRL PDVWDPPH P\|V NRGLQNRQHLWD Muista Plussakortti!

VOIMASSA 26.8.201

Kesäkuu-elokuu 2013

Kulta Mokka kahvi

500g / pkt

Fanta virvotusjuomat 1,5l

Ja paljon muita tarjouksia koko kesän PS: Muista hyttyssuojaus!

www.k-market.com

Avoinna joka päivä 8-21

Plussakortilla Karhu III Olut 0,33l 4,6%

pll sis. pantti

Ilman korttia 21,96 â&#x201A;Ź

18-pack

K-market Ivalo Ivalontie 17 99800 Ivalo Puh. 016 675 5700

11

Inariviikot kokoaa kansan yhteen Inariviikot on vakiinnuttanut paikkansa kesätapahtumakartalla. Viikkoja vietetään tänä vuonna 17.â&#x20AC;&#x201C;28. heinäkuuta. Tämän vuoden yhtenä uutuutena on Inariviikkojen infopiste, joka sijaitsee Ivalon S-marketin aulassa. Piste on auki arkisin klo 12â&#x20AC;&#x201C;18.

Tapahtumia järjestetään eri puolilla kuntaa. Tarkka ohjelma lÜytyy osoitteesta www.inariviikot.fi.

Vesikrossit joella Watercross-kisoissa ajetaan moottorikelkoilla veden päällä.

Vesikrossia on ajettu Ivalossa kilpaa jo vuodesta 1993 lähtien. Tänä kesänä Hotelli Ivalon rannassa ajetaan 20-vuotisjuhlakilpailu. Mitä erikoista on suunnitteilla juhlavuodeksi, Juha-Matti Vikeväkorva Ylä-Lapin Moottorikelkkailijoista?

- Tarkoitus on järjestää paikalle moottoripyÜrästunttinäytÜs. Lisäksi yleisÜlle järjestetään pientä hupipeliä: mekaaninen rodeohärkä ja voimanuija, jolla voi mitellä voimiaan.

- Lisäksi kisaradasta ollaan tekemässä näyttävämpää ja haastavampaa niin, että siinä olisi enemmän mutkia kuin aiemmin. Ivalon kisoihin tulee kokeneita kuljettajia, ei oikeastaan ollenkaan ensikertalaisia. He tarvitsevat haastetta.

- Haastetta tulee samalla meille järjestäjille. Mielikuvitusta pitää käyttää lujasti, että saa kapeaan Ivalojokeen kunnolla mutkia tehtyä.

Kuten jokaisena kesänä aiemmin, Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat ovat tilanneet tällekin krossipäivälle aurinkoista säätä. Euroopan suurin ja vanhin watercross-tapahtuma on vetonaula vuodesta toiseen.

Liput maksavat aikuisilta 5 euroa ja alle 15-vuotiailta 2 euroa. Alle 7-vuotiaat pääsevät vanhempien seurassa sisään ilmaiseksi.

Watercross-kisat la 27.7. Hotelli Ivalon rannassa klo 11 alkaen.

Lasten kalakisat Lasten onkitapahtumassa lapset onkivat Haravalanttoon istutettuja kaloja Ivalon Erämiesten tarjoamilla vavoilla ja madoilla. Viime vuonna tapahtuma oli huippusuosittu. Osallistujia oli 130, ja Erämiesten 90 vapaa meinasivat loppua kesken.

- Mukana oli myÜs nuoria, jotka eivät jaksaneet onkia kovin kauaa. Heiltä vapautui välineitä muiden käyttÜÜn, Tarja Kemppainen Ivalon Erämiehistä kertoo. Kemppainen toivookin, että jos jollakin lapsella on kotona oma vapa, sen voisi ottaa varuilta kisaan mukaan.

Kemppainen ei kerro, mitä kalaa istutetaan tänä vuonna kisakalaksi.

- Se on lapsille yllätys, tuleeko sieltä rautua vai ahventa.

Saattaa sieltä haukiakin tullaâ&#x20AC;Ś Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua. Ja koska kyseessä on leikkimielinen kisa, kaikki osallistujat palkitaan pienellä lahjalla. Kisassa on myĂśs mehutarjoilu.

- Se voi olla tarpeen, jos keli on kovin kuuma. Itse toivoisin kuitenkin pilvipoutaa. Näin saataisiin kalaa paremmin. Kovin aurinkoisella ilmalla kalat menevät vuopajan toiselle puolelle varjoon, eivätkä vavat yllä sinne saakka, Kemppainen sanoo.

Melontaa ja kirkkovenesoutua hiekkarannalla

Inariviikkojen sunnuntain 28.7. ulkoilmapäätÜskonserttiin on tänäkin vuonna saatu nimekäs esiintyjä. Juhlakansaa saapuu Kultahippuun villitsemään hiphopin kultapoika Cheek.

Vain elämää -televisio-ohjelmasta nostetta saanut artisti elää nyt huimassa urakiidossa: hänen Helsingin jäähallikeikkansa myytiin loppuun alle tunnissa, ja toinen keikka samaan paikkaan 20 minuutissa.

Vs. kulttuurisihteeri Riitta Maukonen kertoo kuitenkin, että Cheek saatiin Inariin esiintymään suht helposti.

- Cheek on Oulussa keikalla edellisenä päivänä, joten matkakulut eivät tämän takia kohoa liian suureksi. Artisti ja levy-yhtiÜ tulivat lisäksi tosi paljon vastaan keikan hinnassa.

Cheek halusi kovasti tulla esiintymään Lappiin.

Hotelli Kultahippuun mahtuu katsojia noin 1200. Lippuja voi ostaa ennakkoon Ivalon pääkirjastosta 26.6. alkaen kirjaston aukioloaikoina. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen.

Parisataa lippua myydään vielä ovelta ennen konsertin alkua.

Liput ovat halvat: 15 euroa tai S-etukortilla 13 euroa.

- Tämän vuoksi erillistä lastenlippua ei ole; lapset maksavat konsertista saman hinnan kuin aikuisetkin. Anniskelualue on keikkapaikalla erikseen, joten konserttiin voi tulla lastenkin kanssa, Maukonen sanoo.

Cheek su 28.7. klo 16 Hotelli Kultahipussa Ivalossa.

Ivalon mahtavalla hiekkarannalla pääsee kokeilemaan melomista. Ivalon latu tarjoaa kokeilijoiden käyttÜÜn sekä inkkarikanootteja että kajakkeja. Paikalla on useita koulutettuja melontaohjaajia neuvomassa lajin saloihin.

- Uimarannalla on matalaa, joten lapsetkin voivat kokeilla melomista. Kajakin molempiin päihin voi laittaa kÜydet, joilla opettaja ohjaa kanoottia. Kokeileminen on turvallista melkein minkä ikäiselle tahansa, sanoo Päivi Akujärvi Ivalon Ladusta.

Ivalon Latu vuokraa kanootteja, kypäriä, liivejä ja kuivapusseja kenen tahansa halukkaan käyttÜÜn.

Rannalla järjestetään myÜs leikkimielinen kirkkovenekisailu. Seurakunnan omistama, aikoinaan oikeassa käytÜssä ollut, 7-airoparinen kirkkovene odottaa kokeilijoita.

- Kaveri- tai tyÜporukat tai perheet tulkaa koettamaan. Periaatteessa veneeseen tarvittaisiin neljätoista soutajaa ja yksi perämies. Pienemmilläkin porukoilla voi kuitenkin tulla soutamaan, Akujärvi sanoo.

Järjestäjät toivovat ilmoittautumisia kirkkovenekisaan etukäteen.

- KäytÜssä on vain yksi vene, yhden ryhmän soutu kestää noin puoli tuntia, emmekä toivo, että kukaan joutuu odottelemaan rannalla liian kauan.

Tapahtumaan ei ole osallistumismaksuja. Mehu- ja makkaratarjoilu.

Melonta- ja kirkkovenesoututapahtuma Ivalon hiekkarannalla ma 22.7. klo 12 alkaen.

Kultamaiden karaokelaulun mestaruuskisat Laanilan Savotta-kahvilassa mitellään karaokelaulutaidoissa. Kultamaiden mestaruuskisoissa saa laulaa muitakin kuin kulta-aiheisia ralleja.

- Kannattaa panostaa myÜs esiintymiseen, ettei tuijota vain ruutua. Ei tarvii totisena vääntää. Nautinnon kautta, neuvoo karaokevetäjä ja kisojen tuomari Noora Joensuu.

Muina kisan tuomareina toimivat näyttelijät Kai â&#x20AC;?Raidâ&#x20AC;?

Lehtinen sekä Heikki Rantanen.

Kisoihin on vapaa pääsy, ja sarjoja on eri-ikäisille: veteraanit, yleinen ja nuoret.

Kultamaiden kisoissa palkintona on luonnollisesti kultaa.

Vapaa pääsy.

Kultamaiden karaokelaulun mestaruuskisat Laanilan Savottakahvilassa ke 24.7. klo 15 alkaen.

Entisten nuorten Inari -tapaaminen Inarissa ennen asuneet tai kylän menneisyydestä muuten kiinnostuneet pääsevät nyt tapaamaan toisiaan. Entisten nuorten Inari -tapaamispäivänä tarkoitus on muistella menneitä sekä tavata vanhoja ja uusiakin tuttuja, jotka jakavat yhteisen kiinnostuksen kohteen: entisen Inarin.

Kokoontuminen on Sajoksessa, ja päivän aikana on tiedossa muun muassa vapaamuotoisia keskusteluja, opastettu kävelykierros Kirkonkylällä, opastettu tutustuminen Sajokseen sekä musiikkia ja muuta iltaohjelmaa.

Yli 200 ihmistä on ilmoittautunut tapahtumaan alustavasti tai â&#x20AC;?ehkäâ&#x20AC;?.

- Ikäluokkia näyttäisi olevan tulossa laidasta laitaan, mikä on hieno juttu, sanoo tapahtuman Facebook-sivut perustanut Tarja Paltto.

- Ilmoittautumisen takarajaa ei ole vielä määritelty. Tähän mennessä alustavasti ilmoittautuneet mahtuvat Sajokseen vielä hyvin.

Tapahtumasta tiedotetaan Fb-sivujen kautta. Päivän ohjelma ja ilmoittautuminen tapahtuu myÜs Fb-ryhmässä Entisten nuorten Inari.

- Jos ei halua liittyä ryhmään, tapahtumaan voi ilmoittautua minulle suoraan, mieluiten Facebookin kautta viestillä tai jonkun tutun ryhmään jo kuuluvan kautta, Tarja Paltto sanoo.

Paltto muistuttaa, että päivän aikataulu elää vielä, sen voi tarkistaa tapahtuman Fb-sivuilta.

Katusählyä torilla Ivalon torilla pelataan sählyä Inariviikkojen aikaan. Eri puolilla maata järjestetään kesällä 24 samanlaista katusählyturnausta, ja kunkin turnauksen voittaja pääsee pelaamaan Helsingissä elokuun lopussa järjestettävään katusählyfinaaliin.

- Katusählyä pelataan vähän normaalia pienemmällä kentällä. Joukkueeseen kuuluu 12 pelaajaa, joista kolme on aina kentällä kerrallaan, ohjeistaa Sam LÜnnqvist tapahtumaa järjestävästä Ivalon sählyporukasta.

Sarjoja on erikseen aikuisille naisille, miehille, firmoille sekä sekajoukkueille. Alle 1997 syntyneille on tyttÜjen ja poikien sarjat. Jokaiseen sarjaan mahtuu kahdeksan joukkuetta.

Turnaukseen täytyy ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Aikuisten osallistuminen maksaa 60 euroa/ joukkue, tyttÜjen ja poikien 25 euroa/joukkue.

Katusähly-tour 2013 la 20.7. klo 9â&#x20AC;&#x201C;20 Ivalon torilla.

Entisten nuorten Inari -tapaaminen Inarin kirkonkylällä Sajoksessa la 20.7. klo 12â&#x20AC;&#x201C;18.

Kuva: Tero Titoff

Lasten onkitapahtuma kunnantalon vuopajalla ti 23.7. klo 14â&#x20AC;&#x201C;15.30.

Lastenpäivä jatkuu klo 17â&#x20AC;&#x201C;19 limudiscolla. Inariviikot-teltassa Hotelli Kultahipun vieressä pidetään disco ja järjestetään ohjattua leikkiä.

Kultahippu tarjoaa limpparit ja pientä purtavaa kaikille.

Tähän tapahtumaan liput maksavat 2 euroa.

Erämiehet eivät tänä vuonna järjestä aikuisten onkitapahtumaa.

Sokka irti â&#x20AC;&#x201C; Cheek

Watercross-kisat.

Cheek.

Lasten kalakisat.

12

NELLIM

Mitä tehdä Nellimissä?

Kolme kulttuuria

Onnistuneen O Onni On nisttun nist unee e n loman ee loma lo man ma an ed edel edellytykset: e ly el yty yks k et:

Inarijärvi, Nellim ja

Safari Service!

Tervetuloa kylään!

Safari Service Nellimintie 4204 99860 Nellim www.safariservice.fi P. +358 40 773 9142

Nellimiin... mÜkki Inarijärven rannalla. Hyvä veneranta.

MyÜs Darjan mÜkki. nelliminruokapalvelut@hotmail.com, R.KytÜlä 040-7651614 www.nelliminruokapalvelut.fi

Nellim on kolmen kulttuurin kylä. Alkuperäiset asukkaat ovat inarinsaamelaisia, 1920-luvun jälkeen kylään muutti suomalaisväestÜä ja sodan jälkeen kolttasaamelaiset.

Ortodoksinen kirkko

Pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle pyhitetty kirkko on rakennettu vuonna 1987.

Kirkon suunnittelussa on käytetty esikuvana rajan taakse jääneen Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkon vieressä on ortodoksinen hautausmaa. Kirkon parkkipaikka on uusittu kesän alussa; nyt sinne mahtuvat juhlavieraiden autot ja bussitkin kunnolla. Kirkkoon kokoontuu paljon ihmisiä ainakin elokuun lopun Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksella.

Järvelle

Nellimistä pääsee kätevästi Inarijärvelle, joko vuokraveneellä tai matkailuyrittäjien kautta.

Paatsjoen silta

Itäinen naapurimme Venäjä on ihan siinä vieressä.

Paatsjoen sillalta aukeavat hienot jokimaisemat sekä näkymät kummankin valtion rajavartiotorneille.

Erähotelli

Retkeile turvallisesti

R

etkeillessä tapahtuu harvoin vakavia onnettomuuksia tai tapaturmia. Vaaratilanteisiin kannattaa kuitenkin varautua â&#x20AC;&#x201C; ihan vain oman turvallisuuden vuoksi.

Tärkeää on osata arvioida, mitä riskejä tulevaan retkeen voi sisältyä, ja toimia niin, ettei joudu vaaratilanteeseen.

On hallittava monenlaisia retkeilytaitoja, kuten luotettavaa suunnistamista, tulentekoa, vesistÜn ylitystä, ensiapua ja suojan, esimerkiksi hätämajoitteiden, rakentamista. Lisäksi retkelle on osattava ottaa mukaan tarpeellisia turvallisuuteen liittyviä varusteita sekä vararuokaa ja -juomaa.

Omaa kuntoa ei kannata yliarvioida. Matkapuhelin, GPS-paikannin tai liiallinen luottaminen omiin kykyihin voi tuudittaa retkellä väärään turvallisuudentunteeseen.

Varsinkin Lapissa on paljon paikkoja, josta ei saa yhteyt-

tä matkapuhelinverkostoon.

Jos kenttää ei ole, yritä nousta ylemmäs. Tunturissa kenttä useimmiten toimii.

Vaaratilanteista eksyminen on yksi yleisimmistä. Jos eksyt maastossa, totea tilanne, rauhoitu ja pidä tauko. SyĂś. Merkitse kartalle viimeinen varma paikannus ja muistele, milloin olit siellä. Muistele viimeisiä kulkusuuntia, jolloin epämääräinen alue pienenee. Yritä lĂśytää itsesi kartalta maastomerkkien avulla. Jos paikanmääritys ei vieläkään onnistu, lähde kulkemaan kohti lähintä suurta kiintopistettä: tunturia, jokea, tietä. Ă&#x201E;lä lähde liikkeelle huonossa säässä. Jos olet jo pidempään ollut tietymättĂśmissä, tee itsesi näkyväksi parhaalla mahdollisella tavalla: maanpintaa rikkomalla, merkkitulia käyttämällä tai laittamalla jotain suurta ja värikästä näkyville.

Lähde: www.luontoon.fi

Nellimin Erähotelli tarjoaa matkailijoille ja paikallisillekin monenlaisia palveluita, muun muassa majoitusta, ruokaa, kanootteja, veneitä, opastettuja veneretkiä, saunan ja pitopalvelua.

Erähotelli avaa ovensa kesään 21.6. Kesän tapahtumia Erähotellilla ovat ainakin juhannustanssit ju-

Nellimin ortodoksinen kirkko on pyhitetty Pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle.

hannusaattona sekä viikonloppuisin järjestettävät karaokeillat. Ohjelmaillat voi tarkistaa hotellin nettisivuilta tai Facebookista.

Huoltoasemayrittäjän lopetettua Nellimistä ei ole saanut bensaa muutamaan vuoteen.

Erähotelli pyrkii aloittamaan bensanmyynnin kesän aikana.

Kylätalo

Nellimin kylätalo avaa ovensa juhannuksen jälkeen. Tarjolla on kesäkahvio, paikallisia kä-

sitÜita ja Pertti Turusen valokuvanäyttely.

Ränni

Nellimin uittoränni on rakennettu seudun suurten savottojen alkaessa vuonna 1929. Se on hyvä päiväretkikohde koko perheelle. Perinteinen rännijuhla järjestetään perjantaina 26.7. klo 14 alkaen. Siellä voi tutustua ränniin, sen historiaan, tavata tuttuja, syÜdä ja juoda hyvin sekä nauttia Nellimin tunnelmasta.

Satamasta pääsee helposti Inarijärvelle.

Tietoa Inarijärvestä.

Erähotellilla tapahtuu kesällä.

Kalastus Nellimin uistelukisat pidetään 12.â&#x20AC;&#x201C;13.7. Kaksipäiväisten kisojen ensimmäinen päivä on varattu siikauisteluun, toinen varsinaiseen uisteluun.

Tie

Nellimin tien kunto ja sen rakentaminen ovat ikuisuuskysymys, josta riittää puhuttavaa kyläläisten kanssa. Saadaanko tietä ikinä korjattua, jää nähtäväksi.

13

Kolttasaamelainen Katri Jefremoff kertoo lapsuudestaan Petsamon Puskankylässä. Nyt kylä on jäänyt rajan taakse. Paljon on muutenkin muuttunut Katrin elinaikana, kahdeksassakymmenessä vuodessa.

Lapsuuden leikkimaisemiinhan ihminen aina kaipaa, eikä Puskankylä ole minun sydämestäni kadonnut mihinkään, sanoo Petsamon Puskankylästä kotoisin oleva Katri Jefremoff, o.s. Koputoff.

81-vuotias Katri asuu tällä hetkellä Nellimin kylässä Inarin kunnassa. Matka sinne on ollut pitkä ja monivaiheinen.

Katrin isä oli Manuel ja äiti Serafina. Katri syntyi vuonna 1932, ja kotimÜkissä asui kaiken kaikkiaan yhdeksän hengen perhe. MÜkki ei ollut iso; siellä oli eteinen, keittiÜ ja leivinuunilla varustettu kamari. Talvi-iltaisin mÜkin lattialle leviteltiin heinäpatjat ja poronkarvapatjat, jotta kaikille saatiin nukkumapaikat. Tänä päivänä ajatellen kotimÜkki vaikuttaa pieneltä, mutta sitä se ei ollut Katrin lapsuudessa. Ei silloin osattu harmitella, että kylläpä täällä on ahdasta.

Kuuden savun Puskankylä sijaitsi Puskajoen rannalla. Kylästä ei ole jäljellä muuta kuin tiilenmurikoita aluskasvillisuuden seassa.

- Olen minä Puskasta lÜytänyt sen paikan missä kotimÜkki aikoinaan oli. Itkin siinä itkuni. Itku on jäänyt, mutta kaipuuhan ei koskaan lopu. En tiedä vieläkÜ tulee siinä paikassa käytyä.

Pellillä varustettu leivinuuni piti kotimÜkin hyvin lämpimänä talvipakkasilla. Pihalla oli isot läjät polttopuuta, etupäässä koivua kuivumassa, ja sitä lyÜtiin uuniin ja piisiin. Avopiisissä ei peltiä ollut.

- Se antoi valoa. Siinä piisin valossa syntyivät helmityÜtkin. Helmiähän kirjailtiin muun muassa kolttanaisten päähineisiin, jotka pysyivät tiiviisti naisten päässä aamusta iltaan. Hienoja käsitÜitä tehtiin, eikä apuna ollut sähkÜlamppuja, ei silmälaseja. Muita koneita ei ollut kuin Norjasta ostettu, käsillä veivattava Singer-ompelukone. Jos noita käsitÜitä pääsisi tarkastelemaan tänä päivänä, niin ne varmasti täyttäisivät kaikki taidekäsitÜiden kriteerit, Katri sanoo.

- Kun talvella piisin valo sammui, niin sitten lyÜtiin nukkumaan. Piisissä äiti teki ruuat, kun hellaa ei ollut. Pata vain laitettiin piisin koukkuun kiehumaan.

Puskan joka talossa oli lampaita, mutta lehmiä kylässä ei pidetty. Katri sanoo, että lammas oli hyvin tärkeä, koska siitä naisväki sai villalankaa käsitÜitä varten.

- Meilläkin äiti teki kaiken itse. Lammas teurastettiin talvea vasten, ja sehän tuli isossa perheessä äkkiä syÜdyksi. Ei sitä lampaanlihaa tarvinnut säilÜä pitemmäksi aikaa.

Kuvat: Marjaana Lähteenmäki

Katrin matka Venäjältä Suomeen, Nellimiin â&#x20AC;?Jos sen ajan käsitĂśitä pääsisi tarkastelemaan nyt, ne varmasti täyttäisivät kaikki taidekäsitĂśiden kriteerit.â&#x20AC;? kieltä osannutkaan. Kuri koulussa oli kova.

Talvisodan syttyessä Puskankylän ja muiden lähikylien asukkaita ei ehditty evakuoida, ja Neuvostoliitto kuljetti väen Pollojärvelle ja Luujärvelle, joka nykyisin tunnetaan Lovozerona.

Katri muistaa suomalaisen sotilaspartion tulleen heille evakuointia suunnittelemaan. Miehet aukoivat reppujaan, kun venäläinen ratsumies ilmaantui Titoffin pihalle. Suomalaiset lÜivät reput selkäänsä ja pÜtkivät hiihtäen karkuun. Puskankylä jäi venäläisten mottiin.

7-vuotiaasta Katrista tuntui kun olisi retkelle lähtenyt, kun kyläläiset ajettiin kuorma-autoilla Liinahamarin satamaan ja matka kohti Murmanskia alkoi.

Murmanskista matkaa jatkettiin junalla ja lopulta poroilla.

Vanhemmille kotikylän jättÜ oli kova pala, kun karja piti hävittää eikä mukaan voinut ottaa mitään. Venäläiset majoittivat väen parakkeihin. Koltat olivat sotavankeja, mutta saivat elellä ja liikkua paikan päällä vapaasti.

Sodan vaiheista he eivät kuulleet mitään vankeusaikanaan.

Rauhan tultua puskankyläläiset kierrätettiin Paatsjoen luusuan kautta kotikylään. Luusuassa oli jonkinlainen karenssiaika, jossa suoritettiin tarkastuksia ja selvitettiin mahdollisia tauteja.

Elokuussa 1940 Katri oli jälleen kotonaan Puskankylässä. Talot olivat ehjiä. Verkot ja veneetkin lÜytyivät, ja porokarjakin oli tallessa. Ikonit venäläinen oli kannellut mÜkeistä pihalle. Lampaat oli ammuttu.

Katri Jefremoff perinteisessä kolttanaisten asussa.

â&#x20AC;?Itku on jäänyt, mutta kaipuuhan ei koskaan lopu.â&#x20AC;?

K

atri Jefremoff puhuu lämpimästi Yläluostarista, joka vaikutti kolttasaamelaisten elämään monella tavalla. Luostarissa kyläläiset kävivät jumalanpalveluksissa. Sieltä haettiin myÜs maitoa pänikÜillä. Luostarilla oli isot heinäpellot, ja siellä Katrinkin kotiväki kävi heinänteossa. Luostarissa oli myÜs kauppa, leipomo ja ruokala.

- Munkit puhuivat venäjää, mutta niinhän meidänkin vanhempi väki puhui, joten munkkien kanssa saatiin asiat selvitetyiksi. Isäni oli käynyt venäjänkielisen koulunkin, Katri kertoo.

Katrin isällä oli pieni porokarja. Poroja tarvittiin kulkuneuvoiksi, ja myÜs ruokatalouden kannalta ne olivat iso apu.

Puskajoesta ja Petsamojoesta nousi lohta, ja Serafina-äiti keitteli lohikeittoa tuon tuostakin.

Kesäisin lasten lempipuuhaa oli uiminen Puskajoessa. Jokivesi oli lämmintä ja rannat mukavan hiekkaisia. Rannalla oli myÜs äidin pyykkipata. Saunoja ei Puskankylässä ollut, mutta peseytyminen hoitui isossa saavissa, joka täytettiin lämpimällä vedellä.

K Jefremoff on taitava käsityÜntekijä.

â&#x20AC;?Suomen kielen minä olen oppinut kantapään kautta.â&#x20AC;?

- Meillä lapsilla oli leikkikaluina poronkoparoita ja käpyjä, mutta ei mitään sen kummempaa. Naapuritalojen lapset kulkivat toistensa kodeissa puolin ja toisin, eikä ketään koskaan hätistelty taloista pois. Ja kun isäpappani lähti käymään jossakin talossa, niin perässä tuli lapsilauma. Pistimme talvella kallokkaat jalkaan ja lähdimme hänen perään. Isä oli lempeä kasvattaja ja äiti vähän tiukempi, niin kuin äitien pitää ollakin.

Radio ei ehtinyt Puskankylän taloihin Katrin lapsuusaikana.

Muutamissa taloissa oli grammareita. Talvi-iltana pistettiin aina jossakin talossa tanssit pystyyn grammarin tahtiin ja kesäisin tanssahdeltiin pihoilla. Katrista tuntuu, ettei Puskankylään tullut hänen lapsuudessaan postiakaan.

- Lehtiä ei tilattu, ja mistäpä niitä laskuja olisi tullut siihen aikaan.

K

atrin äidinkieli oli koltansaame.

- Suomen kielen minä olen oppinut kantapään kautta.

Katri Jefremoff ehti aloittaa kansakoulun Parkkinan koulussa ennen talvisodan syttymistä.

Puskankylän lapset majoittuivat asuntolaan. Opettajat puhuivat pelkästään suomea, ja suomen kielellä myĂśs Katrin oli pärjättävä koululuokassa â&#x20AC;&#x201C; vaikka ei

ovin pitkään eivät kolttasaamelaiset enää ehtineet Puskankylässä asua talvisodan jälkeen, kun oli lähdettävä evakkoon jatkosodan jaloista. Puskankyläläisten ensimmäinen etappipaikka oli TÜrmäsen kylä Ivalon eteläpuolella. Siellä he asustelivat parakeissa ja kaivoivat perunoita tÜrmäsläisten pottumailta.

Katrin äiti kuoli keuhkokuu-

Ă&#x201E;itienpäivänä palkittu

meeseen 1943 ja Katri joutui Petsamon lastenkotiin. Koko lastenkoti hoitajineen ja lapsineen evakuoitiin Ruotsin Gävleen. Katri oli lastenkodissa kolme kuukautta ja sen jälkeen hän pääsi yksityiskotiin. Perheessä Katria kohdeltiin hyvin, hän aloitti ruotsinkielisen kansakoulun ja oppi pian ruotsin kielen.

Katri oli jo hyvää vauhtia ruotsalaistumassa, kun hänen oli lähdettävä vuonna 1946 Suomeen. Ă&#x201E;iti ja isä olivat kuolleet, mutta mummo eli, samoin kuin eno, josta tuli Katrin holhooja. Katrista muutto Suomeen ei tuntunut mieluiselta, mutta lähteä piti.

Ensimmäinen kortteeri Suomessa oli Ivalossa, saksalaisten jälkeen jättämissä maakuopissa Ivalon nykyisen urheilukentän paikalla. Sieltä matka jatkui Sarmijärvelle. Katrista oli Ruotsissa tullut täysin ummikko koltansaamen suhteen, mutta pikkuhiljaa tuo vanha lapsena opittu äidinkieli alkoi palautua mieleen.

MyÜhempinä vuosina hänet on tunnettu koltankielen ja kulttuurin ylläpitäjänä.

- Minulta kysellään kaikenlaista kolttaperinteeseen liittyvää. Meillähän oli ja on omat tapamme myÜs vainajien suhteen.

On tarkkaa, millaisissa vaatteissa ja päähineissä vainajat haudataan. Jos haudataan karvakengissä, niin silloin kengistä leikataan kärjet pois, Katri kertoo.

- Joskus minunkin pitää jo hetki miettiä, että miten mikäkin asia oikein menikään, että laitettiinko lesken hautaan lesken päähine, vaiko huivi...

Katrin ikäisiä kolttasaamelaisia juttukavereita ei ole enää paljon. Yksi vanhoista ystävistä, Maria Gauriloff, haudattiin keväällä.

- Me juttelimme aina keskenämme, joimme saikkaa ja otimme joskus paukutkin. Olimme kuin paita ja pylly. Vain pylly on nyt jäljellä, hän hymähtää haikeasti.

Koltankielen tulevaisuus näyttää Katrista paremmalta kuin aikoihin.

- 50-luku teki paljon pahaa, kun koltan kieltä ei saanut puhua Nellimin koulussa. Se vaikutti herkkiin lapsiin pitkäksi aikaa.

Nythän on kaksi kielipesääkin, toinen Sevetissä ja toinen Ivalossa. Nyt koltansaamea arvostetaan ja opiskellaan monella tavalla. Sehän on kaikkein parasta, että pieni lapsi pääsee käyttämään omaa äidinkieltään.

Jaakko Peltomaa

Katri Jefremoff sai tänä vuonna tasavallan presidentin myÜntämän Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä tyÜstä kasvattajana.

Hänellä ja tyÜmies Mooses Jefremoffilla oli seitsemän lasta. Perhe asui pienessä hirsimÜkissä vailla mukavuuksia Tsarmijärven rannalla. Monilapsisen perheen äitinä Katrilla ei ollut aikaa harrastuksille, mutta lasten muutettua pois kotoa tuli mahdollisuus harrastaa.

Koltansaamen taidon ja laululahjan ansiosta Katri Jeremoff on ollut Nellimin ortodoksien kirkkokuoron kantava voima. Hän on osallistunut kirkollisten tekstien käännÜstyÜhÜn. Katri on myÜs opiskellut Sevettijärvellä perinnekäsityÜn ammattikursseilla. Hän on valmistanut oman kylän tarpeisiin perinnevaatteita sekä myÜs kiertonäyttelyksi koltansaamelaisen puvuston.

14

INARI

Mitä tehdä Inarissa?

Nimet

.lVLW|LWl NLUMRMD MD PXVLLNNLD

Inari on Suomen suurimman kunnan nimi. Ivalo on Inarin kunnan päätaajama, jossa sijaitsevat esimerkiksi virastot. Inarin kirkonkylä (tai vain Inari) on kunnan entinen hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Ivalosta noin 40 kilometriä pohjoiseen.

Sajos

Duodji Shop Saamelaiskulttuurikeskus Sajok sessa Avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;la 10â&#x20AC;&#x201C;17 Puh. 040 515 9755

www.samiduodji.com shop@samiduodji.com

Rauhallinen paikka Inarijärven rannalla MĂśkkejä â&#x20AC;&#x201C; Sauna

72,9$6(1 5$17$0g.,7 8581,(0(17,( ,1$5, S H PDLO PDLMD WRLYDQHQ#SS LQHW IL

ZZZ WRLYDQHQFRWWDJHV FRP Rauhallisella paikalla Inarijärven rannalla Tasokasta huone- ja mÜkkimajoitusta, caravaanialue, e, pyÜrä- ja venevuokrausta.

URUNIEMI CAMPING KY Uruniementie 7, 99870 INARI Puh: 050 371 8826 Fax: 020 6402 6570 E-mail: pentti.kangasniemi@uruniemi.inet.fi

Vasatokka

www.uruniemi.com

Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inarissa â&#x20AC;&#x201C;majoitusta mĂśkeissä ja huoneistoissa â&#x20AC;&#x201C;rantasauna â&#x20AC;&#x201C;ruokailut (min 10 hlĂś) â&#x20AC;&#x201C;välinevuokrausta â&#x20AC;&#x201C;leirejä, kokouksia, juhlia MĂśkki alk. 72â&#x201A;Ź/ vrk

Yhteystiedot: Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokka Angelintie 696, 99870 Inari puh. 016 670 7960, mail. vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi

Kirkonkylälle avattiin viime vuonna uusi, upea saamelaiskulttuurin keskus, Sajos.

Sajoksessa muun muassa kokoontuu saamelaiskäräjät, siellä on saamelaiskirjasto, saamentuotekauppa Såmi Duodji, ravintola, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luokkia sekä saamelaisarkisto.

Siida

Erikoisen muotoinen Ukonkivi â&#x20AC;&#x201C; kuvassa keskimmäinen saari â&#x20AC;&#x201C; sijaitsee Inarijärvessä niin, että se näkyy kylille saakka.

Saamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saamelaiskulttuurista. Siidassa sijaitsee myÜs Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus ja sen näyttelyt, jotka kertovat pohjoisesta luonnosta. Siidan museokaupasta saa monenlaisia, laadukkaita pohjoisen tuotteita, ja siellä on myÜs ravintola.

mahdollista ostaa yhteislippu.

Yhteislippua voi ostaa Siidan asiakaspalvelusta, Lomakylä Inarista sekä MY Inari IIIlaivalta. Yhteislippu oikeuttaa vakioristeilyyn ja Siidan sisäänpääsyyn saman päivän aikana.

SaamelaiskäsitÜitä

Inarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitÜiden luvattuna paikkakuntana. Aivan keskustasta lÜytyy monia saamelaistaiteilijoiden tÜitä myyviä liikkeitä.

Inarijärvi

Inarijärvi on Inarin kunnan helmi, maamme kolmanneksi suurin erämainen järvi. Syvin kohta, 95 metriä, sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keskisyvyys on 15 metriä. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä. Ukonkivi on erikoisen muotoinen, korkea saari, joka näkyy Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelaisten pyhä paikka, jonne aikoinaan uhrattiin jumalille.

Ukolle järjestetään Kirkonkylältä risteilyjä.

Ukolta näkyy Hautuumaasaareen, jonne haudattiin Inarin vainajia 1700-luvulla. Petojen takia kuolleet piti haudata saareen. Vuonna 1793 vainajia alettiin haudata läheiseen Hiekkasaareen, jonne viimeinen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkailijat eivät kunnioittaneet hautarauhaa, vaan veivät hiekan alta paljastuneita luita mukanaan. Nykyisin näille saarille ei saa rantautua lainkaan.

Korkia-Mauran saarella sijaitsee Jääluola, luola josta jää ei kesälläkään sula. Jään paksuudeksi on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla varovainen; jääreikiin on vuosituhansien aikana tippunut ja menehtynyt useita ihmisiä. Rannasta lÜytyy Metsähallituksen laituri ja tulentekopaikka.

Monella järven paikoista on mielikuvitusta herättävä nimi. Yksi niistä on Sigganitkemäsalmi. Salmi on tarun

Saamelaiskirkko

Pielpajärven erämaakirkon tornista voi katsella kirkon kenttää ja miettiä, millaista elämää siellä vietettiin satoja vuosia sitten.

mukaan saanut nimensä Sigganeitosen rakkausongelmista.

Siggalla oli kaksi kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita.

Seurakunnanvanhimmat keksivät kätevän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoille, he ampuvat toisiaan jousipyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousimiehet surmasivat toinen toisensa, mikä sai Siggan loputtomaan itkuun. Salmi nimettiin tapahtuman mukaan. Kiveä jolta Sigga seurasi ampumista alettiin kutsua Morsiamenkiveksi.

Kuuvan salmi on Matti Kuuva -nimisen henkilÜn kaivama salmi. Hän teki kaivutyÜtä sata vuotta sitten, tyÜkalunaan lapio. Kanavan kulkee järven koillisosassa sijaitsevan niemen läpi.

Pari sataa metriä pitkän ja pari metriä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mutta tämän jälkeen Kuuvan venematka kylille lyheni 30 kilometrin verran. Kaivaja peri myÜhemmin muilta veneilijÜiltä maksua kanavan käytÜstä.

Täyssinän rauhan rajapyykki on merkkinä samannimisestä rauhasta. Täyssinän rauha solmittiin vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän välille, ja valtioiden välinen raja vedettiin aina Jäämerelle saakka. Kaamassaarella suu-

ren siirtolohkareen päällä olevaa kivipyykkiä pidetään rauhan rajamerkkinä. Kaamassaaressa on myÜs veneenlaskupaikka.

Inarijärvi on veneilijän paratiisi, ja sieltä lÜytyy loputtomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä tapaa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuitenkin muistaa, että järvi on syrjäinen eikä sieltä mahdollisen hädän tullessa pääse helposti sivistyksen pariin. Kelit voivat vaihtua pikaisestikin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uhmaamaan vaan parempi on jäädä odottelemaan poutaa.

Inarijärvessä on paljon lohikalaa.

Pielpajärven erämaakirkko

Pielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1646. Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijärven risteilyltä on myÜs mahdollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen kirkon raunioille.

Otsamo

Yhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tunturi, jolta on mahtavat näkÜalat lähiympäristÜÜn. Tunturille vie merkitty polku keskustasta. LähtÜpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisella puolella. Huipulta voi myÜs jatkaa Riutulaan, jonne matkaa on kymmenen kilometriä tai oikaista Rovajärvelle, kolmen kilometrin päähän.

Juutuanjoki

7,5 kilometrin pituinen Oi Juutua! -luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Otsamon reitti. Luontopolulle on koottu tarinoita Juutuan kulkijoista, tapahtumista ja kalastuksesta. Lähiluontoon on helppo päästä.

Koskenlaskua

Luonto-Lomilta voi tilata koskenlaskua kumilautalla Juutuanjoen koskissa. Sopii koko perheelle.

Yhteislippu

Tänä kesänä Siidan näyttelyihin ja Inarijärven vakioristeilylle on

Inarin kartta sivulla 31

Niko Valkeapää tähdittää saamelaisfestareita I

narin kirkonkylällä järjestetään joka kesä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja. Nimi tarkoittaa yÜtÜntä yÜtä. Tänä vuonna festivaalit viettää kymmenvuotisjuhliaan.

Festivaalien tämän vuoden teema on sukupolvet. Teema tuo yhteen eri sukupolvien saamelaismusiikin taitajat.

Festivaalin pääesiintyjä on Niko Valkeapää yhtyeineen. Valkeapää on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä saamelaisartisteista. Hän on äskettäin julkaissut kaksi uutta albumia, Gusto ja Ă&#x201E;Ă&#x201E;. Valkeapään musiikin sydäntä ovat melodiat, kitarariffit ja nykypäivän ilmiĂśitä käsittelevät sanoitukset.

Valkeapää yhtyeineen esiintyy Ijahis idjassa omassa konsertissaan, joka järjestetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa perjantaina 16.8. klo 20.

Niko Valkeapäätä kuullaan Kirkonkylällä elokuun loppupuolella.

Ijahis idja juhlii kymmenvuotista taivaltaan entistä laajemmalla ohjelmatarjonnalla. Sukupolvet-teema tulee hyvin esille juhlakonsertissa. Ohjelmistossa on paljon myÜs muita saamelaisartistien konsertteja.

Festarin alkuperäiskansavieraat tulevat tänä vuonna Chukotkasta, Siperiasta. Festivaalilla kuullaan myĂśs perinteistä joikua, livÄ&#x2018;eä ja leuddia. Lapsille ja nuorille on järjestetty omaa ohjelmaa, ja Ijahis idjan perinteinen musiikkiseminaari järjestetään Saamelaismuseo Siidassa. Tarjolla on myĂśs festivaaliklubeja.

Ijahis idja pääsi keväällä valtiontuen piiriin, kun kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki myÜnsi sille 10 000 euron kulttuuriavustuksen. Valtionavustuksen tarkoituksena on pitää yllä monipuolista taide- ja kulttuuritarjontaa.

15 Runoja saameksi ja suomeksi

Rauni Magga Lukkari

Ă&#x201E;ITEJĂ&#x201E;, TYTTĂ&#x201E;RIĂ&#x201E; Ă RBEEADNI

JOKA PĂ&#x201E;IVĂ&#x201E; EVERY DAY

9â&#x20AC;&#x201C;21 Inarilaisen KirjaHyllystä

24 Âź

Inarilaisen KirjaHylly Avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;pe 9â&#x20AC;&#x201C;16.30

Piiskuntie 1, Ivalo Puh. 020 710 9050 www.inarilainen.fi/kirjahylly

â&#x20AC;˘ K-KAUPAN TUOTTEET â&#x20AC;˘ BAKERYSTĂ&#x201E; UUNITUORETTA LEIPĂ&#x201E;Ă&#x201E; AAMUSTA ILTAAN â&#x20AC;˘ MYYMĂ&#x201E;LĂ&#x201E;GRILLI â&#x20AC;˘ UUDISTUNUT HEDELMĂ&#x201E;JA VIHANNESTISKI â&#x20AC;˘ IP-POLTTOAINEPISTE â&#x20AC;˘ POSTI PALVELEE MAâ&#x20AC;&#x201C;PE KLO 9â&#x20AC;&#x201C;17 â&#x20AC;˘ VEIKKAUS â&#x20AC;˘ LĂ&#x201E;Ă&#x201E;KEKAAPPI

7DNVLSDOYHOXD ,QDULVVD 1LOV +HQULN 0DJJD

.DXNR 3RUVDQJHU

www.inarinporopirtit.fi

Kuva: Siida

laisten asuinmuotoihin sekä erilaisiin pyyntitapoihin vuosisatojen varrelta.

Saamelaismuseo täyttää tänä kesänä 50 vuotta. Juhlakesän ohjelmassa on muun muassa erityisopastuksia ja tyÜnäytÜksiä ulkomuseoalueella.

Siidasta lÜytyy lisäksi Inarin alueen matkailuinfo sekä korkeatasoisia esineitä ja kirjoja myyvä kauppa. Toisessa kerroksessa palvelee kahvila-ravintola Sarrit.

Siida on avoinna kesäkaudella joka päivä kello 9â&#x20AC;&#x201C;20.

2kpl 6hh lomamÜkkiä mukavuuksin 1kpl 4hh mÜkki + rantasauna 10 hh vanha lapinhirsitalo Poropirtit sijaitsevat Solojärvellä, 13 km Inarista.

Rauhallisuus ja tyyneys, siinä ne valtit ovat.

MÜkit ovat myÜskin oikein somat. n Luonto huokaa rauhaa syvää, lihantiä. n o y r se tekee mielelle oikein hyvää. Po my

r 0400 339 502 suo inarin.poropirtit@gmail.com

a

Kävele vanhaan Kirkonkylään

Elävä ympäristÜ -näyttely kertoo saamelaisesta kulttuurimaisemasta. Pohjoinen ei ole asumatonta erämaata, vaikka siellä ei näy samanlaisia jälkiä ihmisestä kuin Etelä-Suomessa.

Kuva: Martti Rikkonen

iida on Kirkonkylän saamelaismuseo ja luontokeskus, jotka yhdessä ulkomuseon kanssa tarjoavat matkailijalle katsottavaa koko päiväksi. Siida on Inarin kesämatkailun vetonaula.

Pysyvien näyttelyjen lisäksi Siidassa on esillä lukuisia vaihtuvia näyttelyitä, jotka avaavat matkailijalle saamelaista kulttuuria. Luontokeskuksen näyttelyt kertovat pohjoisesta luonnosta.

Kesällä Siidassa pystyy tutustumaan neljään vaihtuvaan näyttelyyn. Pohjoisen maisema voi vaikuttaa ensi näkemältä koskemattomalta, koska siinä ei aina näy jälkiä ihmisen läsnäolosta. Tarkkaan katsoen maisema paljastaa kuitenkin ihmisen tuhansien vuosien läsnäolon. Ealli biras â&#x20AC;&#x201C; Elävä ympäristĂś -näyttely avaa katsojalle saamelaisen kulttuurimaiseman kerroksia. Näyttely on auki 14.6.2013â&#x20AC;&#x201C;25.5.2014.

ITE-taide on nykykansantaidetta, jonka harrastajat tekevät tĂśitään arjen ja ympäristĂśn ehdoilla. Lappilaisten taiteilijoiden luonnon inspiroimia, erikoisia ITE-veistoksia on sijoitettu ympäri Siidaa. ITE-näyttely on auki 18.6.â&#x20AC;&#x201C;4.10.

Inarilaista luontokuvaajaa Martti Rikkosta ei pitkä, pimeä talvi masenna. Kaamos, pakkanen, kuutamo ja revontulet tarjoavat kuvaajalle kylliksi haastetta. Sininen hetki -näyttelyn valokuvissa nähdään talven luonnonilmiĂśitä sekä harvoja täällä talvehtivia eläimiä. Näyttely on auki 29.5.â&#x20AC;&#x201C;28.9.

MyÜs Siidan ulkomuseo avaa porttinsa kesäksi. Tällä paikalla, jossa Juutuanjoki laskee Inarijärveen, tiedetään asuneen ihmisiä jo noin 6000 vuotta sitten. Nyt alueella voi tutustua lähes viiteenkymmeneen eri kohteeseen: saame-

PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. (016) 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com

Siida kertoo saamelaisuudesta S

INARIN

Inarilaisen Martti Rikkosen kesänäyttelyissä voi kokea talven sinisen valon.

M

atti Lehtolan kirja Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykyaikaan antaa kylän historialle elävät kasvot.

Matti Lehtola on Kirkonkylän paikallistietäjä. Hänen lapsuudenkodissaan kylästeli ja yĂśpyi paljon matkalaisia, jotka kertoivat monenlaisia tarinoita. MyĂśhemmin Matti Lehtola toimi isänsä sihteerinä tämän vastatessa Ă&#x2026;bo Akademin ja Museoviraston lähettämiin kysymyksiin paikallishistoriasta. Lehtola tuntee kylän ja sen historian perinpohjaisesti.

Kirjan taustalla ovat Lehto-

lan Siidassa pitämät esitykset vanhoista Kirkonkylän kuvista. Esitelmien jälkeen Lehtola veti kylällä kävelykierroksia, joissa käytiin läpi vanhoissa valokuvissa näkyviä paikkoja ja kerrottiin vanhoja tarinoita. Nyt nämä tarinat on saatu kansien väliin.

Matti Lehtola: Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään. Kävelyllä vanhassa Inarissa (Akka-kustannus, 2012), 20 euroa Inarilaisen KirjaHyllystä (Piiskuntie 2, Ivalo). Kirjaa voi myÜs tilata nettisivuilta www.akkakustannus.fi.

16

Sajoksessa pääsee tekemään käsitÜitä usi saamelaiskulttuurikeskus Sajos on tehnyt Inarin kirkonkylästä maamme saamelaisten keskuksen. Sajoksessa on muun muassa saamelaisten itsehallintoelimen saamelaiskäräjien tilat, saamelaiskirjasto ja -arkisto, Såmi Duodji -saamentuotekauppa, ravintola sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luokkia.

Sajos edustaa saamelaisuutta myÜs ulkomuodoltaan. Rakennuksen muoto tulee neljäntuulenlakista, jonka sakarat osoittavat eri ilmansuuntiin: Juutuanjoelle, Inarin retkeilyalueelle, Inarin kirkonkylälle ja Inarijärvelle. Rakennuksen sisäpuolen muodot taas tulevat saamenkäsitÜistä: riskuista, kiisoista, soljista, poronsarvista, puukoista.

- SaamenkäsitÜiden muodoissa ei ole teräviä kulmia; ne eivät ole kantti kertaa kantti, joten rakennuskaan ei ole, Sajoksen markkinointipäällikkÜ Marja MännistÜ sanoo.

Ihmetystä muualta tulleissa vieraissa on herättänyt se, ettei saamen kulttuuri ole mitenkään yksi tai kaikille saamelaisille yhtenäinen. Monet kävijät eivät tiedä edes sitä, että

Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

- Matkailijat pyÜrittelevät päätään sille, että Saamelaiskäräjien istunnoissa jokainen saa puhua omaa kieltään, ja tulkit kääntävät puheen muille kielille, MännistÜ sanoo.

Konkreettiset esineet, kuten käsityÜt ovat hyvä tapa esitellä saamelaisuutta muille.

- Kun vierailijalle näytetään kolme eri vyÜtä tai lakkia, niiden kautta voidaan hyvin kertoa eri kulttuureista.

Kuva: Sajos

U

T

änä kesänä saamelaisuuteen pääsee tutustumaan itse saamenkäsitÜitä tekemällä. Sajoksen käsityÜtyÜpajoissa jokainen voi valmistaa itse oman matkamuistonsa pohjoisesta tai tuliaisen jollekin muulle. Oman aikataulun mukaan tyÜpajassa voi tehdä tinatai helmirannerenkaan, poronsarvikaulanauhan, tiuhtanauhan, kangaspuilla kudotun kaulahuivin, poronnahkaisen pussukan eli sisnapussin tai erilaisia poronluu- tai -sarvitÜitä.

Nämä kaikki ovat aitoa, saamelaista kulttuuria.

Sajoksen värit tulevat luonnosta ja saamelaisesta maailmasta.

Parasta KesäyÜtä Inarissa!

KäsityĂśpajoja matkailijoille järjestetään 17.6.â&#x20AC;&#x201C;12.8. arkisin klo 11â&#x20AC;&#x201C;17. TyĂśpajat ovat maksullisia. Ryhmien tulee varata aika etukäteen.

Sajoksessa järjestetään myÜs paljon muita tapahtumia. Sen isossa salissa voi järjestää esimerkiksi musiikkitapahtumia, teatteriesityksiä, tanssiesityksiä sekä kokouksia. Pääsalissa on tilaa parhaimmillaan lähes 500 hengelle, joten isojenkin konferenssien järjestäminen on mahdollista. Sajoksessa on moderni kokoustekniikka sekä huippulaadukas videoja musiikkistudio.

- Sajoksen voima on juuri siinä, että täällä on paljon toimijoita ja paljon erilaisia tapahtumia. Täältä lÜytyy jokaiselle jotakin, MännistÜ sanoo.

Uusinta tietoa Sajoksen ohjelmatarjonnasta saa nettisivujen tapahtumakalenterista: www.sajos.fi.

Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon!

Saamelaismuseo & Luontokeskus

Vuolaan Juutuan Alakosken rannalla Kultahovi on muuttunut Perinnehotelliksi.

MyÜs uudempi Koskihotelli kutsuu asujiaan. Aina hyvän ruoan ravintola Aanaar.

Makoisa rantasauna.

Puh. 0400 898 212

Ravintola Sarrit

puh. 040 700 6485

Inarin Matkailuinfo puh. 040 168 9668

www.siida.fi Avoinna

joka päivä klo 9 â&#x20AC;&#x201C; 20

n n n n n n

Saarikoskentie 2 99870 Inari Puhelin (016) 511 7100 Faksi (016) 671 250 inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi

/DNH 6QRZ ,QDUL .HVlOOl

,QDULMlUYHQ ULVWHLO\W XXGHOOD 0 < ,QDULOOD MD FKDUWHUYHQHLOOl .DODVWXVUHWNHW ,QDULOOH

INARIN TAKSIPALVELU Soili ja Markku Arrela

0RRWWRULNHONNDUHWNHW ,QDULQ DOXHHOOD MD YDLNND -llPHUHOOH 3LONNLUHWNHW

/RPDN\Ol ,QDUL

0400 982 477 1 + 6 henkilĂśauto 1 + 8 tila-/invataksi + paarit

7DOYHOOD

0|NNLPDMRLWXVWD ,QDULQ N\OlVVl ,QDULMlUYHQ UDQQDOOD \PSlUL YXRGHQ &DUDYDQ MD FDPSLQJDOXH

h 24rk v

3XK

(PDLO ODNHVQRZLQDUL#VDDULVHOND IL

ZZZ ODNHVQRZLQDUL IL ZZZ KROLGD\YLOODJHLQDUL IL ,QDUL (YHQW /DSODQG ZZZ YLVLWLQDUL IL

17

Kesätarina

Taidetta ja vasatutkimuksia Siiri Magga-Miettunen on tullut tunnetuksi omaelämäkerrallisilla teoksillaan Siirin kirja ja Siirin elämä. Kirjat kertovat Siirin omasta elämästä, ensin pienessä Kutturan saamelaiskylässä ja sitten aikuisena maailmalla. Kummatkin kirjat ovat olleet myyntimenestyksiä. SaamelaistytÜn elämä tiettÜmässä kylässä tuntuu erikoiselta ja eksoottiseltakin, mutta samalla lukija voi samastua vähitellen aikuiseksi kasvavan naisen kokemuksiin, iloihin ja suruihin.

Nyt Kulta-Lapin Kesän lukijat saavat eteensä Siirin kirjoittaman tarinan. â&#x20AC;?Se voi sijoittua Kutturaan tai oikeastaan mihin saamelaiskylään tahansaâ&#x20AC;?, Siiri Magga-Miettunen sanoo.

HenkilÜt: äiti, isä, Nilla-poika, Marja-tyttÜ sekä äidin veli, Jallu.

Ă&#x201E;

iti laittelee kahvikuppeja pĂśytään. PĂśydän toisessa päässä istuu Jallu, joka välillä seurustelee taskumattinsa kanssa. Ă&#x201E;iti: Ja miten se jaksaaki pittää näin kylymiä säitä, vaikka olhan jo kesäkuussa?

Jallu: Kansa saa semmoset säät ko on ansainnu. Ă&#x201E;iti : Sie ainaki olet Luojaa suututtanu tuon taskumattis kanssa.

Jallu: Minkä mie tehen, ko valtiovalta viisaueshan on alentanu viinan hintoja ja näin antanu rahvaskansalle neuvon, miten pittää ellää.

Isä (kävelee haukotellen kamarista): Jos ei säät lämpiä, niin sääsket jäävät tulematta ja vasanmerkitys epäonnistuu.

Jallu: Meillä on aina asiat hyvin. Jos on lämmin sää, niin potut kasvaa. Jos on kylmä sää, niin vasat kasvaa. Ă&#x201E;iti: Hajeppa, isä, Marja ja Nilla päiväkahville!

Jallu: Ne on mielenkiintosia nuo Nillan taulujen ihimiset.

Jokhaisessa on joku vika. Jos ei ole toinen silimä alempana ko toinen, niin ovat ainaki käjet erimittasia.

Nilla (astuu huoneeseen): Kamerat ne on sitä varten, että kopioihan malli justhin semmosena ko se on.

Isä: Ei ollu Marja kotona. Ă&#x201E;iti: Se taisiki lähtiä aamulla vasotusaijjalle.

Jallu: No miten ne on Nillalla opiskelut kulkenhet?

Isä: Hyvin vishin on menny, ko sai hyvän stipentinki. Kyllä se poika jutamatiensä lÜytää. Tulihan siitä Iiver Jokksistaki tun-

nettu taiteilija. Siitä piti tulla poromies, mutta tärväs lapsena ittensä tunturissa niin pahasti, että joutui muihin hommiin. Koko elämänsä Karasjovella tauluja teki ja kovia hintoja niistä sai.

Jallu: NytkÜ se on niin hyvä, ko Nilla ei porohomieheksi halunnu. Mie kyllä muistan, että ennen oli toinen ääni kellossa. Kirosit ja murjotit, ko poika ei halunnu vassaa merkitä eikä pistää poroa kuolijhaksi.

Isä: Ei kaikista tartte poromiehiä tulla. Mie olen aina ollu sitä mieltä. Ă&#x201E;iti: Et vishin ole aina ollu.

EkkĂś muista, ko Nilla lapsena teki sinulle sisnasta suolapussin.

Nakkasit lattialle ja haukuit lellivauvaksi, joka vain äitinsä kanssa akkojen tÜitä nyhertää.

M

arja (syÜksähtää ovesta kuumissaan, hiukset sekaisin): Jaa, täälä olhan kahavilla. Miepä pesasen ensin käjet.

Kävin aijjalla ja merkittin kaks vassaa omhan merkhin.

Isä: No siehän se niijen kanssa tĂśitäki tehet. Ă&#x201E;iti: Isähän kyllä Marjalle antas vaikka kaikki porot, ko se vain rupiais pyytelemhän.

Jallu: Ei sovi äitin olla kathellinen omalle tytÜlle Ai ai!

Marja: Mitä paliskunnan kokouksessa päätethin?

Isä: Poroisäntä ehotti sinua vetäjäksi siihen vasatutkimukshen. Ja toisetki sanoivat, että sie se ossaat värkätä sen tietokonhenki kanssa. Mie se en ymmärrä siitä muuta ko ettei sitä saa kirvhellä koputella. Että semmonen virka sulla nyt olis tarjolla.

Jallu: Kuulenko ylypeyttä isän äänessä? Kukahan se muutama vuosi sitte huusi naama punasena, että häntä hävettää, ko tyttÜ on niinku pojat? Ajelee mÜnkijällä ja skiidolla pitkin vaaroja ja kuruja.

Isä: En ole sanonu semmosta.

Marja: Kyllä sie sanoit. Ja valitit, ko mie erotusaijjalla näytin ihan pojalta. Ă&#x201E;iti: Ja minua haukuit, että mie olen pilannu pojan ja sitonu essun nauhoilla ihteni. EtkĂś muista?

Jallu: Se on meijän suvussa tuo muistinmenetys jokhaista vaanimassa, ko ikkää tullee.

Isä: SiksikÜ sie tuota lääkettäs koko ajan maistelet, ettei muis-

â&#x20AC;?Teijjän sohovan yläpuolelle soppii oikein hyvin nuo taistelevat mettot.

Ne on justhin niinkĂś äiti ja isä aamukahavilla.â&#x20AC;?

â&#x20AC;?Ă&#x201E;lä sie vanhapoika suuta auvo!

Rakennusmestari olisit, jos et olis kallistellu pulloa niin ahkerasti.â&#x20AC;?

ti menis? Varo vain, ettei joku muu vaiva tule. Muuten, Nilla, onko sulla niitä perhoja?

Nilla: On mulla aika pitkä rivi valamhina. Pittää vielä testata.

Isä : Laita mulleki semmonen raito, että tammukka ei saata mennä ohi nappaamatta.

Nilla: Valitte itte, ettet sitte minua syytä. Saat alennuksella, yksi perho maksaa euron.

Opiskelijan on pakko periä rahan tÜistänsä. Mutta ruokien korvaukseksi alan kesän ajaksi päätoimiseksi kalastajaksi, ettei siitäki tule valittamista.

M

arja: Isä, mulla olis sulle pikku pyyntÜ. Ko mie haluaisin mennä suorittamhan lentolupakirjan. Se on kyllä aika kallis. Tässä se on paperilla.

En uskalla sanoa äänhen, ettei tuo äiti suutu. Ă&#x201E;iti: Kyllä se on minunki tienaamaa rahhaa!

Isä: Ohhoh! Onpa summa!

Konkurshin mie sinun kans jouvvun. Mitä sie sillä lentoluvalla tehet?

Marja: Mie voisin saaha kesällä lisätienestiä, ko suorittasin mettäpalovartiointia vuorollani.

Porojaki on lentokonhella kätevä ettiä ja koota. Ja voishan sitä turistejaki lennättää ja kerätä niiltä liiat rahat pois. Kyllä mie maksan sen sitte takasin sulle vähitellen.

Jallu: Ja ens kesänä se ruinaa sulta semmosta pikku summaa, että vois ostaa oman lentokonhen.

Marja: Enkä ruinaa. Voimme vuokrata. Se on semmonen mahollisuus. Ă&#x201E;iti: Ajatuski pois! Vasta viime talavena oli kallis ajokortti, ko vielä kuorma-autokorttiki piti saaha. KeittiĂśn remonthin tarttis rahhaa. Ja auto hajuaa käshin.

Isä: Kyllä ne porot saa Lynxilläki kokhon. Ei siinä lentokonetta tarvita.

Marja: Porojen kokuaminen paliskunnassa on nyt kuitenki päätetty ens syksynä tehä lentokonhella. Sitte pittää palakata ulukopuolinen lentäjä. Senki palakan sais ittelle, jos olis lentokortti.

Isä: Onhan se tietenki niin-

ki, että aikaansa pittää seurata. Ja totta sie pystyt sen suorittamhan.

Jallu: Kato kato äijjää! Taitavat olla jo aivot pehmenemässä. Muisti onki jo ihan rappiolla!

Isä: Ă&#x201E;lä sie vanhapoika suuta auvo! Rakennusmestari olisit, jos et olis kallistellu pulloa niin ahkerasti.

Jallu: Olenhan mie silti rakennusmestari, vaikken valtion valjhaissa olekhan.

N

illa tuo taulun huoneeseen. Hän nostaa seinältä taistelevat metsot ja laittaa taulun lattialle.

Nilla: Jospa mie ripustan tuon vasataulun tuohon sohovan yläpuolelle.

Kaikki tuijottavat taulua epäuskoisen näkĂśisenä. Ă&#x201E;iti: Mutta herrajumala, mikä tuo on?

Nilla: Tehän tilasitte minulta vasataulun. Siinä se nyt olis, ja hinta on kaksisattaa euroa.

Isä: Ă&#x201E;lä nyt poika leikkiä laske jumalauta. Miehän tilasin vaamen ja vasan kaunhisti vierekkäin seisomassa ja komian maiseman taustalle. Tuossahan on sutastu joku elukka, jolta puuttuu toinen korva. Eikä tuota pienempääkhän vasaksi kukhan arvais. Miksei sillä ole ees saparoa? Ja miksi ne ovat vielä tuommosen sotkun keskellä? Ă&#x201E;iti: Laita heti paikalla se mettotaulu paikolhen ja vie tuo minne kerkiät. Ikinä mie en siitä semmosta rahhaa maksa.

Nilla: Ei ole pakko ostaa! Mie kerräänki nykyvhän tÜitä näyttelyä varten. En mie uskonukhan, että te tätä huolisitta. Teijjän sohovan yläpuolelle soppii oikein hyvin nuo taistelevat mettot. Ne on justhin niinkÜ äiti ja isä aamukahavilla.

Marja : Maksaakohan joku hullu tuosta joskus kahtasataa euroa?

Jallu: Heh heh! Annappako

mie katton! Mutta siinähän on selevästi se teijän kusiumpi vaami ja vaipukka vasa. Kauhiassa lumisathessa. Vaamella on vielä sarvekki ja vasalla yks piikki

päässä. Ette näytä nykytaitheita ymmärtävän.

Tarina on aiemmin julkaistu kemiläisen kirjoittajapiirin Ringin antologiassa.

Siiri kertoo mutta ei kirjoita

L

ukijoille saattaa tulla ikävänä uutisena se, että Siiri Magga-Miettunen ei kirjoita tällä hetkellä uutta kirjaa. Siirin kirja, Siirin elämä sekä Haile Selassie ja Lassâ&#x20AC;&#x2122;Uulan Niila eivät saa jatkoa ainakaan lähiaikoina.

- Olen sitä mieltä, ettei kirjaa kannata alkaa kirjoittaa, jos siinä ei tunnu olevan mitään järkeä, Magga-Miettunen sanoo.

- Tällä hetkellä tilalle ovat tulleet esiintymiset kouluissa. Minulla on pÜytäteatteri, jossa Lapin eläinten hahmot esiintyvät ja kertovat saamelaisia tarinoita. Kierrän esityksen kanssa kouluissa ja päiväkodeissa ympäri maata.

- Vanhoissa saamelaisissa tarinoissa on kaksi tasoa: lapsille ja aikuisille. Lapset kuuntelevat tarinaa, aikuiset saattavat lÜytää sieltä myÜs opetuksen, MaggaMiettunen sanoo.

- Ainoa mielessä pidettävä asia on se, että Helsingin seudulla opettajat saattavat olla vähän herkkähipiäisiä.

Siellä ei uskalla kertoa ihan kaikkea. Kertomatta jätän esimerkiksi tarinan ihmissyÜjästä, jonka miehet yrittävät surmata. Tai sellaisen, missä poro tapetaan.

- Lapset saattaisivat nämä kestääkin, mutta etelän opettajille ne tuntuvat olevan kestämättÜmiä.

E

läintarinoiden lisäksi Magga-Miettunen on kiertänyt kertomassa isommille oppilaille elämänhallintaan ja opiskeluun liittyviä asioita.

- Nekin ovat olleet suosittuja. Kerrankin kävin puhumassa yläasteella, ja auditorioon asteli oppilaita kännykÜitä näpräten. Ajattelin, että mitähän tästäkin tulee.

Mutta nuoret olivat kuin enkeleitä, kuuntelivat kiinnostuneina.

Murrosikäisille MaggaMiettunen kertoo esimerkiksi siitä, miten tärkeä on tehdä suunnitelma tulevaisuutta varten valmiiksi. Ja varasuunnitelma, jos ensimmäinen ei toteudukaan.

- Arvosanoja varten kannattaa tehdä myÜs tavoitteet.

Jos pääsee niiden yli, voi vähän lÜysätä ja käyttää ylimääräisen ajan liikkumiseen.

Liikunta on todella tärkeää. Terveys ja koulutus ovat naisen ja miksei miehenkin elämän turva, Magga-Miettunen neuvoo.

- Mutta on minulla nuorille omia surkeitakin kokemuksia kerrottavana. Vaikka siitä, kun olin kateellinen omalle kauniille sisarelleâ&#x20AC;Ś Siiri Magga-Miettusen kirjoja saa Inarilaisen KirjaHyllystä (Piiskuntie 2, Ivalo).

18

Valkeaporo MÜkkejä, jokiveneretkiä ja kullanhuuhdontaa Lemmenjoella!

VALKEAPORO, LEMMENJOKI

postiosoite: Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo puhelin: 0400 394682 valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

Järvenranta- ja erämaamÜkkejä sekä ohjelmapalveluja Venekuljetukset Ravadasputoukselle Lemmenjoen seudulla. Jokiveneretkiä Lemmenjoella, opastettuja ja Kultahaminaan.

Vuokrakanootteja ja kanoottikuljetukset. kullanhuuhdontaretkiä valtauksellemme Morgamojalle.

LEMMENJOKI

L

Lapin lomasi kohokohta

LEMMENJOELLA!

Koe kesä-Lappi saamelaisperheen vieraana ja retkillämme: JOKIVENERETKI RAVADASPUTOUKSILLE

Tunturijonoja, putousten pauhua ja tulistelua.

LEMMENJOEN KULLAN HISTORIALLINEN KIMALLUS JOKI-JOKIVENERETKI VENERETKI Matka erämaahan, historialliselle kultaalueelle

Kuuluisalle Kaapin Jounin tilalle ja kivikautiselle peuranpyyntialueelle

VIERAILU ATELJEE HUOPAPIRTISSĂ&#x201E;

Maailmankuulua huopataidetta myyntinäyttelyssä

MĂ&#x2013;KKIMAJOITUSTA

Lemmenjoen rauhallisella rannalla alk. 55Âź/vrk sis. soutuvene ja sauna.

PALTTO Elämysretket Lemmenjoella / Ateljee Huopapirtti puh. 0400-287544 ja 040-7569075 â&#x20AC;˘ www.lemmenjoki.org

emmenjoki tarjoaa mahdollisuuden monenpituiseen vaeltamiseen. Merkittyjä retkeilyreittejä on kansallispuistossa noin 60 kilometriä. Sallivaaran polkua lukuun ottamatta kaikki merkityt reitit lähtevät Njurgalahdesta.

Lemmenjoen 4,5 kilometrin pituinen luontopolku on tarkoitettu kiireiselle matkaajalle. Joenkielisen kierros on yhteensä 18 kilometrin mittainen ja kulkee Joenkielisen tunturin kautta. Ravadasjärven, Morgamojan Kultalan ja Kultasataman kautta kulkeva polku on pituudeltaan 26,5 kilometriä. Siellä pääsee kulkemaan entisaikojen kullankaivajien jäljillä.

Metsähallitus uudistaa Lemmenjoen reittiopasteensa tämän kesän aikana, joten vaeltaminen ja oikeaan kohteeseen perille lÜytäminen on entistäkin helpompaa.

Lemmenjoki sopii myÜs melojalle. Njurgalahdesta voi lähteä

Kuva: Metsähallitus

Päiväksi tai viikoksi kulkemaan

Lemmenjoella voi yÜpyä Morgamojan Kultalassa. Se on vuonna 1975 kultamiesten kämpän paikalle rakennettu Metsähallituksen varaus- ja autiotupa. melomaan Njurgalahdesta kahteen suuntaan. Kultasatamaan on noin 20 kilometin matka.

Koilliseen vievä melontareitti vie Paadarjärvelle ja sieltä So-

lojärvelle. Reitin pituus on noin 40 kilometriä, mutta reitti on helpohko.

Lisätietoja reiteistä saa Metsähallituksen palvelupisteistä.

Mitä tehdä Lemmenjoella?

Kulta

Lemmenjoen - kulta lÜydettiin vuonna 1945. Sitä ennen kultaryntäys oli nähty jo Ivalojoella, ja kultaa oli lÜydetty Tankavaarasta sekä Laanilan alueelta. 1900-luvun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmenjoelta, mutta mitään suuria lÜytÜjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta lÜydettiin myÜhemmin kuin muut osaksi siitä syystä, että se on paljon syvemmässä tuottamattomien maakerrosten alla.

Ranttilan veljekset Uula, Niilo ja Veikko Inarijoen varrelta olivat kuulleet Lemmenjoelta lÜydetystä kullasta ja lähtivät sodasta päästyään etsimään sitä. Kultaa lÜytyikin joen pohjoisrannalta, Morgamojalta. Ensimmäinen hippu lÜytyi syyskuussa, kolmigrammainen. Kerrotaan, että metallia tunnistaessaan Niilo oli puraissut siihen hampaanjäljet. Muutaman päivän aikana, ennen kylmän syksyn laskeutumista Ranttilat lÜysivät kultaa kolmekymmentä grammaa.

Seuraavan kesän aikana veljekset palasivat. Ja lÜysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alueesta levisi nopeasti.

Vuonna 1949 alueella oli kaivajia jo 200. â&#x20AC;?Niitä alkoi tulla jos jon-

kinlaista kulkijaa. Kellä pesuvati kainalossa, kellä tyhjä limsapullo patenttikorkilla taskussa kullan poiskuljettamista varten. EikĂśhän niitä parisensataa kulkijaa näitä jokivarsia silloin kierrellytâ&#x20AC;?, kertoo Niilo Ranttila kesän 1948 tapahtumista.

Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuranneet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjoen kultahistoria on pitkä, jännittävä â&#x20AC;&#x201C; ja ennen kaikkea tyĂśntäyteinen.

Lämmin

Vaellukset

Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueelta lÜytyy eripituisia merkittyjä reittejä mutta myÜs koskematonta luontoa omin päin vaellettavaksi. Vanhat kultapaikat, kuten Morgamin Kultala ja Kultahamina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrella.

Morgamojalta lÜytyy muistomerkki Lemmenjoelta lÜydetyn ensimmäisen kultahipun muistoksi.

Lemmenjoki ei tarkoita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu pohjoissaamenkielisestä Leammijohka-nimestä. Se tarkoittaa lämmintä jokea; joella paikallisilmasto on muuta aluetta lämpimämpi.

Joenkielinen

Kylä

Luontopolku

Njurgalahti sijaitsee Lemmenjoen rannalla, noin 50 kilometrin päässä Inarin kirkonkylältä. Kylästä lĂśytyy matkailijoille ruokaa, majoitusta, veneenvuokrausta, veneretkiä, kullankaivuretkiäâ&#x20AC;Ś

Luontotupa

Lemmenjoen luontotupa jakaa infoa, karttoja ja kalastuslupia alueelle. Tuvalta lÜytyy myÜs Lemmenjoesta kertova näyttely sekä kansallispuistosta kertova kuvaesitys. Luontotupa on kesäaikana avoinna päivittäin.

Joenkielinen-tunturi sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Njurgalahden kylästä. Tunturille pääsee merkittyä polkua pitkin, ja sieltä avautuvat mahtavat näkÜalat.

Jos et ehdi lähteä pitkälle vaellukselle kairaan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luontopolun vanhassa mäntymetsässä.

Jokiveneretket

Lemmenjokea pitkin pääsee tutustumaan RavadaskÜnkääseen, Kultahaminaan ja alueen muuhun mahtavaan luontoon.

Melomaan

Paikallisilta yrittäjiltä voi vuokrata kanootteja, joilla pääsee joelle.

Njurgalahdesta pääsee joelle monen yrittäjän avulla.

Kullanhuuhdonta

Yrittäjät järjestävät tutustumisretkiä kultavaltauksille.

Ateljee

Kuuluisan huovutustaiteilijan, Kaija Palton ateljee sijaitsee Lemmenjoella.

Bussiretki

Lemmenjoelle pääsee kätevästi bussiretkellä, joka lähtee Kiilopäältä ja kulkee kohteeseen Saariselän, Ivalon, Inarin ja Korpikartanon kautta. Päiväretkellä tutustutaan kylään ja käydään jokiveneellä Ravadas-putouksilla.

Tulevaisuus

Lemmenjoella on harjoitettu

erityisesti kullan konekaivua.

Uudessa kaivoslaissa on kuitenkin määrätty voimassaolevat kaivospiirit lakkautettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Lakiesitys koskee 24 kaivospiiriä Lemmenjoella, joissa on yhteensä 75 osakasta. Kun vuokralaiset otetaan huomioon, laki koskee alueella noin sataa kaivajaa. KäytännÜssä tämä tarkoittaa sitä, että Lemmenjoen ammattimainen konekaivu loppuu kokonaan. Eikä laki vaikuta ainoastaan kullankaivajiin, vaan myÜs matkailuyrittäjiin ja koruntekijÜihin. On laskettu, että noin 30 tyÜpaikkaa häviää vuoden 2020 jälkeen.

Lapin Kullankaivajain Liitto on ajanut voimakkaasti kaivaji-

en asiaa. Yhdistyksen mielestä konekaivulla ei ole luontoon haitallisia vaikutuksia; maat maisemoidaan kullan ottamisen jälkeen. Maata on Lemmenjoen kansallispuistossa kaivettu kullanhuuhdontatarkoituksessa vain noin 0,035 prosenttia puiston alasta.

Kullankaivua on harjoitettu alueella ammattimaisesti jo 130 vuotta. On vaikea uskoa, että vanha ammatti loppuisi nyt. Kultaa on vielä maaperässä, ja Lemmenjoella kymmeniä innokkaista naisia ja miehiä sitä etsimässä.

19

LEMMENJOKI KUTSUU

NUOLI

nauttimaan luonnon rauhasta

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 h) Lähde jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannasta NUOLI-veneilllä Lemmenjoen kansallispuiston upeisiin jokija tunturimaisemiin.

Hyvä päiväretki myÜs ryhmille, kysy tarjous.

Saamelainen perheyrityksemme sijaitsee Lemmenjoen rannalla Päivittäinen, aikataulun mukainen jokiveneliikenne kullanhuuhdonta-alueille Jokiveneretket, kysy päivän lähdÜt!

Pienristeily Lemmenjoella, käynti vanhassa saamelaisessa pihapiirissä Kaapin-Jounin kentällä 2-4 hengen mĂśkkejä mukavuuksin 60-80â&#x201A;Ź/vrk, erähenkiset mĂśkit 50â&#x201A;Ź/vrk Kahvila-Ravintola Ahkun Tupa. Lounas ja Ă La Carte päivittäin. A-oikeudet.

$+.81 783$

/(00(1-2(1 /20$0$-$7 2< /HPPHQMRHQWLH /(00(1-2.,

DKNXQWXSD#DKNXQWXSD IL ZZZ DKNXQWXSD IL

Pieni saamenkielenkurssi

â&#x20AC;&#x201C;vene e vuode t liikennĂśin sta 19 e 46 et jo

KULLANHUUHDONTARETKI (7 h) Jokiveneellä Ahkun Tuvalta 26 km, kävely 3,5 km.

Opastettuna vaskausta, retkilounas ja nokipannukahvit.

9(1($,.$7$8/8 /(00(1-2(//$ 7,0(7$%/( )$+53/$1 1-85*8,/$+7, 5$9$'$6 .8/7$/$1 +$0,1$ Âą Âą

Âą

$$08

,/7$

YDLQ LOWDYXRURW HYHQLQJV RQO\ QXU DEHQGV DDPX MD LOWDYXRURW ERWK PRUQLQJV DQG HYHQLQJV PRUJHQV XQG DEHQGV YDLQ LOWDYXRURW RQO\ HYHQLQJV QXU DEHQGV

1MXUJXLODKWLÂą5DYDGDV HXU KO| \NVL VXXQWD RQH ZD\ 1MXUJXLODKWL Âą .XOWDODQ +DPLQD HXU KO| \NVL VXXQWD RQH ZD\ /DSVHW DOOH Y Âą FKLOGUHQ XQGHU \HDU Âą +LQQDW VLWRXPXNVHWWD 3\\GlPPH YDUDDPDDQ SDLNDW 3OHDVH ERRN EHIRUHKDQG 3ODW]UHVHUYLHUXQJ YRUDXV ELWWH $+.81 783$ /(00(1-2(1 /20$0$-$7

/(00(1-2(1 0$7.$,/83$/9(/87 2< 9(,..2 -2033$1(1 2/$9, -2033$1(1 +(,.., 3$/772

Tätä et ehkä tiennyt

Koltansaamenpuvut kertovat muun muassa kantajiensa siviilisäädystä.

M

oni osaa sanoa sanan tai tervehdyksen italian tai vaikkapa thai-kielellä. Mutta kuinka moni osaa edes yhtä sanaa jollakin saamen kielistä, joita sentään puhutaan täällä kotimaassa? Muistaako joku vielä sen, että Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea?

Nyt on aika aloittaa saamenkielenopinnot. Pyysimme jokaisen kolmen saamenkielen puhujalta viisi sanontaa, jotka he haluaisivat opettaa matkailijalle omalla kielellään.

Pohjoissaame

Inarinsaame

Koltansaame

Bigga-Helena Magga, saamenkielen opettaja

Miina Seurujärvi, inarinsaamen kielityÜntekijä

Merja Fofonoff, koltansaamen kielityÜntekijä

1. Ă ndagassii, lean lĂĄhppon.

SĂĄhtĂĄtgo Ä?ĂĄjehit kĂĄrttas, gos mun lean?

Anteeksi, olen eksynyt. Voitko näyttää kartalta, missä olen?

1. Ă igu arvaÄ&#x2018;, ko miähĂĄstâh meehist.

On tulossa sade, kun taivaanvuohi mäkättää.

1. TiĂľrv!

Terve!

Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin. Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2000.

2. Mun vĂĄlddĂĄn dan. Olugo dat mĂĄksĂĄ?

Minä otan tämän. Paljonko tämä maksaa?

3. Leago dat sadji vĂĄrrejuvvon?

Onko tämä paikka varattu?

4. SĂĄhtĂĄngo mieÄ&#x2018;uĹĄtit du ruoktot?

Voinko saatella sinut kotiin?

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tehtyjä vÜitä.

5. Mu biila ii vuolgge johtui.

SĂĄhtĂĄĹĄitgo veahkehit mu?

Autoni ei lähde käyntiin. Voisitko auttaa minua?

Inarinsaamen puhujia on noin 300. Sitä puhutaan vain Suomessa, pääasiassa Inarin kunnassa. Kieli on viime vuosina elpynyt hyvin erilaisten projektien ja lasten kielipesätoiminnan avulla.

2. Must ij lah kuussân huåppu, lam luåmust.

Minulla ei ole kiire mihinkään, olen lomalla.

3. Mun tot kal piergiim Ä?uoĹĄkâiguin.

Minä kyllä pärjään sääskien kanssa.

4. Maht piäså Njellimân/ Anarân?

Miten pääsee Nellimiin/Inariin?

5. Sun lii muu vĂĄĂĄimu vuĂĄlĂĄĂĄĹĄ.

Hän on minun rakkaani. (VĂĄimu vuĂĄlĂĄĂĄĹĄ â&#x20AC;&#x201C; sydämen alainen.)

Koltansaamea puhutaan Suomessa ja Venäjällä. Suomessa koltansaamea puhuu noin 300 henkilÜä.

2. Spä´sseb! Leäkku pue´rr!

Kiitos! Ole hyvä!

3. Pää´zztiþrvân!

Mþþn tiþrvân!

Näkemiin!

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, joita puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä. 1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.

Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä. Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistÜinen kunta, saame ja suomi ovat virallisesti lähes samanarvoisessa asemassa.

Saamen kielen opetusta on annettu peruskoulun alkuvuosista lähtien. Saamelaisalueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä. Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine.

Kaikki saamelaisalueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä. Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen. Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa. Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena.

Saamelaisalueen koulutuskeskus on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myÜs saameksi. Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä.

Lähde: www.samediggi.fi

4. Ǩeässa Sää´mjânnmest pei´vv päťtt innân pei´vven. Lij iinnte´mes inn.

Kesällä Saamenmaassa paistaa aurinko yÜtä päivää. On yÜtÜn yÜ 5. Tälvva pei´vv ij pâjjan. Lij skammpodd.

Talvella aurinko ei nouse. On kaamosaika.

Saamen lipun sininen osa kuvaa kuuta ja punainen aurinkoa.

KAAMANEN LAPPIA PARHAIMMILLAAN

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka Hyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 e Perinteinen savusauna

Lämpimästi tervetuloa!

040 7796 527 â&#x20AC;˘ Kaamasentie 3831, Kaamanen www.neljantuulentupa.com

Â&#x2021;Â&#x2039; Â?Ă&#x161;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?

Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192; Â&#x203A; Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x192;Â&#x192;ÇŁ Č&#x2C6; Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2013; Č&#x2C6; Â&#x2039;Â&#x2021;Â?ÂĄÂ&#x201D;Ă&#x161;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Č&#x2C6; Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2013; Č&#x2C6; Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â? Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2013; Č&#x2C6; Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x192;ÇŚÂ&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â? Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013; Č&#x2C6; Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2013; Ǥ Â&#x2021; Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;ÇŁ Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192; ĚťÂ&#x2030;Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;ǤÂ&#x2026;Â&#x2018;Â?

0FQJ[FQFNXYF

OĂ&#x20AC;XJSPTWOFZXYF OF XNXSFF

www.sisnakka.fi Leena Aikio puh. 040-733 8258

Â&#x2021; (QHUJLD +RLWR

Â&#x2021; .DXNRSDUDQQXV Â&#x2021; 5HJUHVVLRKRLWR Â? 7$527 Â&#x2021; 3HWUD 0DWWXV SXK

/LVlWLHWRMD ZZZ HQHUJLDKRLWR ODSSL QHW

Mitä tehdä Kaamasessa?

Kaamanen Kaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gåmas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa.

Kuva: Leena Patjas

20

Luonto

Kaamasesta lÜytyy naavaisia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoivikoita. Tunturitkaan eivät ole kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyÜvät oman leimansa alueen luontoon.

Lintutorni

Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tornille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo lÜytää. Nelostieltä kääntyy vasemmalle risteys, jossa on kyltti Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen jälkeen tie kääntyy Haapalahdentielle, josta torni jo näkyykin tien vieressä. Sieltä avautuu näkÜala yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaamanen on muutenkin lintubongareiden suosiossa, koska alueelta lÜytyy sekä etelän että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle paljon linnunpÜnttÜjä, ja Neljän Tuulen tuvalla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa siivekkäiden pysymistä seudulla.

Luontopolku

Nelostieltä, noin 1â&#x20AC;&#x201C;2 kilometriä kyliltä Utsjoelle päin mennessä, Tuuruharjulta lähtee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuruharjulle ja palaa taas lähtĂśpaikkaansa. Polku on merkitty.

Luontopolku II

Haapalahdentieltä, pari kilometriä Nelostien risteyksestä on hyvin merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti.

Parkkipaikalta lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven

Kaamasen luontopolulla luppo on merkkinä metsien puhtaudesta. rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen saksalaisten leirikenttien läpi Kenttäniemen laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä takaisin Toivoniementielle. Reitti on nelisen kilometriä pitkä.

Luontopolku III

Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on myÜs lettukota, lähtee parin kilometrin pituinen polku läheisen vaaran ympäri.

Laavu

Nälkäjärven ja Pikkujärven väliin, kirkasvetisen lammen rannalla on laavu retkeilijÜitä varten. Toivoniemeen vievältä Haapalahdentieltä lähtee kilometrin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan.

Kevo

Läheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat hyvin käyttää Kaamasen palveluita hyväkseen.

Kalastus

Runsaiden vesistĂśjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suosittu harrastus.

Sotamuistoja

Kaamasessa käytiin sodan aikana paljon taisteluita, ja maastosta on korjattu pois paljon sota-

romua. Kaksi kilometriä Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin sodan muistoksi.

Toivoniemi

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luontaistalousyksikkÜ käy opintonsa läpi Toivoniemessä.

Porontutkimuslaitos

Toivoniemessä on myÜs RKTL:n porontutkimuslaitos, joka järjestää vuosittain, keväisin porontutkimukseen liittyvät poropäivät.

Lentokenttä

Kaamasen lentokenttä on venäläisten sotavankien saksalaisten komennuksessa aikoinaan rakentama. Saksalaiset pommittivat lähtiessään kentän useasta kohtaa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korjasi sen käyttÜkuntoon. Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, ja sen omistaa Inarin kunta.

Kulttuuri

Kaamasen kotitarveorkesteri on huumorimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskittyvä poppoo Kaamasesta.

Matkalla pohjoiseen

Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä,/ paljolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha â&#x20AC;?Wattâ&#x20AC;? Vainion laulun sankari, Jouni Nuorgam pitää yhä matkamuistokojuaan Kaamasessa. Jouni itse on siirtymässä syrjään busineksen hoitamisesta, mutta hänen poikansa jatkaa myymälää.

MÜkkiläiset

Kylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. Alueella on parisataa mÜkkiä.

Kansallispuku

Kelkkahaalaria sanotaan Inarissa Kaamasen kansallispuvuksi. (Etelä-Suomessa kelkkahaalaria sanotaan pilkkihaalariksi.)

Tulevaisuus

Kirkkoherra J. Fellman perusti Kaamasen vuonna 1822, ja historiaa ollaan kirjoittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaamanen on kokoonsa nähden harvinaisen elinvoimainen kylä.

/20$.</b -2.,7g50b .DDPDVHQWLH D .DDPDQHQ

1 Â&#x192; ( Â&#x192;

0|NNHMl KXRQHLWD MD &DUDYDQ DOXH DYRLQQD \PSlUL YXRGHQ

+(/3267, .$$0$6((1

9DUDDPDOOD PDMRLWXNVHQ -2.,7g50b67b VDDW VDPDDQ SDNHWWLLQ PDWNDW ,YDORQ OHQWRNHQWlOWl MD WDNDLVLQ OLLQDYDDWWHHW MD DDPXSDODQ NDLNNL \KGHOOl VlKN|SRVWLOOD $LQRDVWDDQ HQQDNNRYDUDXNVHOOD LQIR#MRNLWRUPD QHW 3

3$7,.2,76,-$7

7XONDD OHQWlHQ ,YDORRQ QRXGDPPH 7HLGlW OHQWRNHQWlOWl MD YLHPPH K\YLQ QXNXWXQ \|Q MlONHHQ MRNR .HYRQ WDL 3XOPDQJLQ UHLWLQ OlKW|SLVWHHVHHQ 9DHOOXNVHQ SllWWHHNVL QRX GDPPH 7HLGlW SllWHSLVWHHVWl MRNR .HQHVMlUYHOWl WDL 6HYHWWLMlUYHOWl -D HLNX VDXQDDQ 3

LQIR#MRNLWRUPD QHW ZZZ MRNLWRUPD QHW 3

+-)00%.3,/%%2 031%00) 8%- /%0%00) %:3-22% .3/% 4c-:c /)7c/992 %0978% 697/%2 03-78332 XMPEYOWIWXE EZSMRRE Q]}W XEPZIPPE

Mitä tehdä Sevettijärvellä?

Kolttakeskus Sevettijärvi on nauhamainen kylä Inarista NäätämÜÜn vievän tien varressa.

Petsamossa asuville kolttasaamelaisille annettiin sodan jälkeen mahdollisuus joko jäädä uuden rajan taakse tai muuttaa Suomeen. Suurin osa lähti Suomeen. Suonikylän koltat asettuivat Sevettijärvelle, josta he saivat kolttatilan. Niitä rakennettiin yhteensä 52. MyÜhemmin, vuoden 1973 kolttalain jälkeen koltille kustannettiin valtion avustuksella uudet tilat moderneine mukavuuksineen. Uudistusten myÜtä useimmat vanhat tilat jäivät kylmilleen.

Sevettijärvellä asuu tällä hetkellä noin 350 ihmistä, joista suurin osa on sodan jälkeen tänne muuttaneiden kolttien jälkeläisiä.

Yhteensä kolttia asuu Suomessa noin 600.

Ortodoksinen kirkko

Koltat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Sevettijärven ortodoksinen rukoushuone on vihitty käyttÜÜn vuonna 1951 ja peruskorjattu vuon-

na 1991. Hautausmaa on myĂśs kaunis ja hyvin hoidettu.

Perinnetalo

Kirakkajärveltä 1990-luvulla siirretyssä vanhassa perinnetalossa toimii kolttamuseo. Kolttien perinnetalon esineet, filmit, valokuvat ja tekstit kertovat alueen kolttasaamelaisten historiasta. Perinnetaloon on vapaa pääsy, ja siellä on pieni museomyymälä. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

Perinnetalo on avoinna kesällä 25.9 saakka. kello 10-18.

Pyhiinvaellusjuhla

tä rockia ja on julkaissut maailman ensimmäisen koltankielisen rockalbumin Sää´mjânnam rocks! Tiina Sanila-Aikio toimii lisäksi saamelaiskäräjien ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Perinteinen Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusjuhla järjestetään elokuun lopussa. Ortodoksipappeja, seurakuntalaisia sekä muita kiinnostuneita kokoontuu yhteen seuraamaan Pyhittäjäisä Trifonin jalanjälkiä. Trifonia juhlitaan Nellimissä ja Keväjärvellä, Sevettijärvellä sekä Neidenissä, Norjassa.

Pirunpellot

Kylä on rakennettu jääkauden aikaiselle merenpohjalle. Muinaisen merenpohjan suuria kiviä kutsutaan pirunpelloiksi.

Kolttatalo

Kolttatalo on Sevettijärven entinen terveystalo. Talo toimii eri kolttaprojektien toimistoina, sieltä saa tietoa kolttakulttuurista. KäytÜssä on myÜs maksuton internet-yhteys.

Sevettijärven tie rakennettiin vasta 1960-luvulla.

Luonto

Sevettijärvi sijaitsee syrjässä keskuksista, mutta se on silti elävä kylä. Kylään on paluumuuttanut lapsiperheitä, ja koltan kielen elvyttämiseksi tehdään paljon tÜitä. Kolttakulttuuri on saanut elvyttäjikseen paljon nuoria. Esimerkiksi Tiina Sanila-Aikio laulaa koltankielis-

Sevettijärvi sopii kulttuurimatkailun lisäksi erittäin hyvin luontomatkailukohteeksi. Kylän kautta kulkee kauniita retkeilyreittejä.

Esteettinen kolttakulttuuri elää tätä päivää.

Mitä tehdä NäätämÜssä?

Rajakylä

NäätämĂś on kylä ja rajanylityspaikka Suomen ja Norjan välillä. Kylän nimi on koltansaameksi Njauddâm, pohjoissaameksi NjĂĄvdĂĄn, inarinsaameksi NjiävÄ&#x2018;ĂĄm ja norjaksi Neiden. NäätämĂśstä on Jäämeren rannalle linnuntietä vain noin 12 kilometriä.

Kala

NäätämÜn suurin vetovoimatekijä on NäätämÜjoki ja sen kala. NäätämÜjoki on Suomen puolella noin 50 kilometrin pituinen vesireitti, joka lähtee Iijärvestä ja laskee lopulta Norjan Jäämereen. Suomen puolella Nää-

tämÜjoelta lÜytyy erämaata ja kalastettavaa noin kymmenen kilometrin matkalta. Joesta lÜytyy niin koskia kuin suvantoja ja matalikkojakin, joita myÜten pääsee kahlaamaan rannalta toiselle. NäätämÜjoesta saa lohta, taimenta, harjusta ja siikaa. Yleisin saaliskala on harjus.

Joesta saatava lohi on useimmiten pientä, mutta ennätyskala on venyttänyt vaakaa jopa 17,6 kilon mittaan - jos kalajuttuihin on uskominen.

Vaeltajalle

NäätämÜn seutu sopii vaeltajalle niin päiväretkiin kuin pidempiinkin retkiin. Alueella on pieniä erämaisiä järviä, sekametsää,

SEVETTIJĂ&#x201E;RVI NĂ&#x201E;Ă&#x201E;TĂ&#x201E;MĂ&#x2013; PEURALAMMEN CAMPING Sevettijärvellä *MĂśkkimajoitusta *Ravintolapalvelut *Sauna Peuralammen Camping sijaitsee Sevettijärvellä vaellusreittien ja kalavesien läheisyydessä

Kaarina +358 040 470 8845 Teijo +358 40 419 9111

Sevettijärventie 9081, Sevettijärvi

Tie

Kulttuuri

21

mäntykangasta, tunturikoivikkoa sekä avotunturia. Joki soveltuu myÜs melomiseen. Ja NäätämÜssä käy matkailijoita. Parhaimman kesäsesongin aikaan paikallinen kauppa myy nälkäisille kulkijoille päivässä 150 kiloa kuuluisaa grillikylkeään.

SEVETIN BAARI 1 Ă&#x153; Â? ( Ă&#x153; Â?

5DYLQWROD $ RLNHXNVLQ 0DMRLWXVWD .DXSSD $ONRQ WLODXVSDOYHOXSLVWH $VLDPLHVSRVWL 9HLNNDXVSLVWH 3XHÂ?WWHG WL}UYDQ 7HUYHWXORD

$YRLQQD MRND SlLYl 6HYHWWLMlUYHQWLH F 6HYHWWLMlUYL 3

Norja

Neidenin kylä sijaitsee heti rajan toisella puolella, Etelä-Varangin kunnassa. Sen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi KolttakÜngäs, jossa harjoitetaan paikallista kalastusmuotoa, ns. käpäläkalastusta. Ortodoksinen Pyhän Georgioksen kappeli on Norjan pienin kirkkorakennus. Se sijaitsee kolttien vanhalla yhteismaalla

NäätämÜstä pääsee kätevästi Norjan puolelle.

Ala-NäätämÜssä. Neidenin luterilainen kirkko on myÜs vierailemisen arvoinen.

 ��

6HYHWWLMlUYHQ

NROWWDWDOR $YRLQQD DUN NOR ²

7LHWRD N\OlVWl MD NROWWD NXOWWXXULVWD ,OPDLQHQ QHWWLSLVWH 6HYHWWLMlUYHQWLH 3

5$-$027(//, 1bb7b0g 7DVRNDVWD PDMRLWXVWD 1RUMDQ UDMDQ WXQWXPDVVD Â&#x2021; +XRQHLWD Â&#x2021; /RXQDDW MD SlLYlOOLVHW Â&#x2021; 7LODYD NDKYLR Â&#x2021; 9DXQXSDLNNRMD Â&#x2021; 6DXQD Â&#x2021; .DODVWXVOXYDW 1llWlP|MRHOOH MD HUlPDD DOXHHOOH Â&#x2021; 'HVLQILRLQWLSLVWH %XVVLPDWNDODLVHW HQQDNNRLOPRLWXV

�� �  � ­

Â? Â&#x20AC;Â? Â? Â&#x201A;

Yli 1000 m2 Supermarket NäätämÜssä

8WVMRNL

1bb7b0g 6HYHWWLMlUYL

.DDPDQHQ

7LHGXVWHOXW MD YDUDXNVHW

â&#x20AC;˘ Palveleva lihatiski â&#x20AC;˘ Matkamuistot â&#x20AC;˘ Taloustavarat â&#x20AC;˘ Alkon Tilauspalvelu

â&#x20AC;˘ Polttoaineautomaatti 24/7 â&#x20AC;˘ Voiteluaineet â&#x20AC;˘ Kalastustarvikkeet â&#x20AC;˘ TyĂśkalut

Auki joka päivä Tervetuloa!

,QDUL

UDMDPRWHOOL#JPDLO FRP

6HYHWWLMlUYHQWLH 1llWlP|

Tuotevalikoimassa yli 20.000 eri artikkelia

,YDOR

Puh. 016 672 521 www.nord1market.com

22

Kylä

Nuorgam â&#x20AC;&#x201C; pohjoissaameksi NjuorggĂĄn â&#x20AC;&#x201C; on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on matkaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoelta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Utsjoelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat maisemat. Rovaniemelle, jossa sijaitsee muun muassa lähin keskussairaala, on

Unohtumaton juoksuelämys 20.7.2013 Tenojokivartta pitkin Nuorgamista Utsjoelle!

Lisätietoja www.utsjoki.fi/maraton, p. +358 40 550 5840, email: heidi.keskitalo@utsjoki.fi Ennakkoilmoittautumisaika päättyy 15.6.2013.

Jälki-ilmoittautumisaika päättyy 20.7.2013 klo 12:00.

Kuvat: Marjatta Holmberg/Nuorgamin Lomakeskus

Mitä tehdä Nuorgamissa?

NUORGAM

7(59(78/2$

. 0$5.(7

$85$/$1 6bb67gg1 -2.$ 3$/9(/(( 6,18$ .$,..,1$ 9,,.213b,9,1b Â&#x2021; .DODVWXVYlOLQHHW 7HQROOH Â&#x2021; 2PDQ OHLSRPRQ OlPSLPlW OHLYlW

Â&#x2021; 3ROWWRSXXW Â&#x2021; 8SHD OLKD MD NDODWLVNL

Kesän aukioloajat 24.6.â&#x20AC;&#x201C;17.8.2013: maâ&#x20AC;&#x201C;pe 10â&#x20AC;&#x201C;20, la 10â&#x20AC;&#x201C;18, su 11â&#x20AC;&#x201C;18

Auralan SäästÜ 99990 Nuorgam Puh. 016 678 342

Nuorgamin-matkailijoita kiinnostaa lohi â&#x20AC;&#x201C; muiden aktiviteettien lisäksi.

matkaa 510 kilometriä. Brysseliin matkaa kertyy 2655 kilometriä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä.

Raja

Nuorgamissa on valtakunnanraja Suomen ja Norjan välillä. Varsinaista rajavartioasemaa ei enää ole, vain valtakunnanraja â&#x20AC;&#x201C; ja EU:n pohjoisin rajapyykki. Yhteinen tulliasema sijaitsee Polmakin kylässä Norjan puolella.

Palvelut

Kylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: monipuolista majoitusta, kaksi tekstiilikauppaa, kaksi rautakauppaa sekä kaksi ruokakauppaa. Lisäksi kylässä on kaksi polttainease-

PIENI MUTTA POHJOISIN

NUORGAMIN LOMAKESKUS KOE YĂ&#x2013;TTĂ&#x2013;MĂ&#x201E;N YĂ&#x2013;N LUONTOELĂ&#x201E;MYKSET SUOMEN KATOLLA

maa, joissa toisessa on uutuutena automaatti. Se helpottaa sekä kyläläisten että matkailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

Alko

Nuorgamissa on Suomen pohjoisin Alko. Suuri osa asiakkaista tulee Norjan puolelta, jossa alkoholi on huomattavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

Koulu

Kylässä on myÜs ala-aste sekä päiväkoti.

Erämaata

Kaldoaivin erämaa-alue aukeaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkeilyreitit. Kesän patikointireitti on noin 60 kilometriä pitkä, ja sen varrelta lÜytyy autiotupia kymmenen kilometrin välein.

Pulmankijärvi

Retkeilyreitit kulkevat Pulmankijärven ohi. Pulmankijärvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan vanhasta Jäämeren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuorgamista etelään.

125-$$1 -$ -bb0(5(//( â&#x20AC;˘Nuorgamista on lyhyin tie Norjaan ja Jäämeren rannalle! â&#x20AC;˘Aisti Jäämeren tuulahdukset vuonomaisemissa â&#x20AC;˘Tee meiltä päiväretkiä Norjan eri kohteisiin, saat valmiit reittisuositukset

AlakÜngäs

5(7.(//( 781785,,1 â&#x20AC;˘Koe upeat pohjoisimman Lapin tunturimaisemat patikoiden â&#x20AC;˘Nauti rauhasta ja avaruudesta, kaukana poissa massaturismista â&#x20AC;˘Kaikille sopiva lähivirkistyreitti Skaidijärvelle tai Pulmanki-Sevetti-reitti Pulmankijärven mahtavissa maisemissa

Ala-jalve on noin viiden kilometrin pituinen museotie, joka on rakennettu AlakÜnkään kosken ohittamista varten.

.$/$67$0$$1 7(12//( 7$, -bb0(5(//( â&#x20AC;˘Kokeile lohituuria Tenojoella; vuokraa meiltä vene ja välineet â&#x20AC;˘Lähde Jäämeren kuningasrapusafarille: kysy lisää! â&#x20AC;˘Jäämeren rannaltakalastuspaikat vain tunnin ajomatkan päässä

AlakÜngäs on Tenon kuuluisa lohestusalue.

Museotie

Kuninkaankivi

StrÜmstadin rajankäynnin ai-

kainen rajamerkki vuodelta 1766. Kivet ovat Tenojoen rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä StrÜmstadin rajasopimuksesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin aikana, merkkikivissä on hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

Saamelaistalo

Välimaan kenttä sijaitsee Utsjoelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saamelaistalo on kalastajalappalaisten tila 1800-luvulta. Museovirasto on entisÜinyt asuinryhmän sen ajan kulttuurin muistomerkiksi.

Keskipiste

Nuorgam on portti Jäämerelle; sieltä voi retkeillä eri puolille Pohjois-Suomea ja Norjaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuorgamiin, pitävät sitä tukikohtanaan ja kulkevat päiväretkiä eri kohteisiin. Pulmankijärvi on lintu- ja kasviharrastajien suosiossa. Erittäin monia Nuorgamissa pysähtyviä kiinnostaa myĂśs Teno ja sen lohi. MaastopyĂśräilyyn kannustaa kolme MTB-maastopyĂśräreittiä. Jäämeren kalastusmahdollisuudet ovat lähellä. MyĂśs esimerkiksi vaeltamista, moottoripyĂśräilyä sekä ihan vain lomailua ja lepäilyä voi harrastaa alueella kätevästi. â&#x20AC;?Yhtä haipakkaa koko kesäâ&#x20AC;?, kuten matkailuyrittäjä Marjatta Holmberg Nuorgamin Lomakeskuksesta sanoo.

0$-2,78 08.$9$67, /20$.</b66b00( 0g.,66b 7$, +821(,67266$ 1$87, 5$17$6$81$1 /g</<,67b -$ 38/$+'$ 7(1221 8,0$$1 6820(1 -$ (8 1 32+-2,6,1 .$+9,/$ 5$9,172/$ 6,,67, .$+9, -$ 582.$3$,..$

7$5-2//$ 0$.(,7$ -$ 682/$,6,$ +(5..8-$ 3,(1((1 -$ 6885((1 1b/.bb1 $85,1.27(5$66, 6,-$,17, $,9$1 3bb7,(1 9,(5(66b .<6< 0<g6 586.$ $-$1 7$5-28.6(7 Tervetuloa Suomen katolle Nuorgamiin Jäämeren kainaloon!

1XRUJDP *60

ZZZ QXRUJDPLQORPDNHVNXV IL LQIR#QXRUJDPLQORPDNHVNXV IL

Nuorgamissa on mahtavat maastopyÜräilymahdollisuudet.

23

Inarilainen on pohjoisimman Lapin paikallislehti. Lehti ilmestyy keskiviikkoisin ja jaetaan maksutta jokaiseen asuttuun osoitteeseen Inarissa ja Utsjoella.

Muualle Inarilainen on tilattavissa. â&#x20AC;?Inarilainen on hyvin tehty lehti, joka on saatava käsiin aina pohjoisen reissuilla.

Luettavaa koko lehti!â&#x20AC;?

Sinikka Hanka, Kangasala

â&#x20AC;?Kevään ja kesän matkat Lappiin ovat lomaa ja juhlaa.

Lukemalla Inarilainen -lehteä pysyn mukana pohjoisen elämässä ympäri vuoden.â&#x20AC;?

â&#x20AC;?Tykkään Inarilaisesta paljon. Lehti on monipuolinen, se on ajan tasalla ja kertoo myĂśs menneistä ajoista. Sana on vapaa- ja tekstari-palstat ovat mukavaa ja viihdyttävää luettavaa.â&#x20AC;?

â&#x20AC;?Se vain on lehti, joka pitää aina lukea!â&#x20AC;?

Oula Jomppanen, Lemmenjoki

Onni Krigsholm, Ivalo

Jaana, Imatra

â&#x20AC;?Inarilaista lukemalla pysyn ajan tasalla entisen kotiseutuni Utsjoen Outakosken asioissa.

MyĂśs niissä, mistä perhe ja suku ei kerro.â&#x20AC;?

Antero Vuolab, Sirkus Finlandia 2013

â&#x20AC;?Tytär tilaa lehden minulle lahjaksi. Luen sen useaan kertaan ja annan sen sitten naapurille.

Keskustelemme sitten yhdessä pohjoisen asioista.â&#x20AC;?

â&#x20AC;?Inarilaisen saapuminen on viikon odotettu lukunautinto.

Kesäasukkaana paikkakunnan asiat kiinnostavat tosi paljon. Kesää jaksaa odottaa, kun lehden saa lukea läpi vuoden.â&#x20AC;?

Annikki, Pälkäne

Anja, Rauma

Tilaa Inarilaisen kesätarjous!

Paikallislehti

Voimassa 13.9. saakka

Saat tilaukseen kaupan päälle haluamasi Lapin Legendat-kirjasen (arvo 5e, Raja-Jooseppi ei kuulu tarjoukseen).

Kestotilaukseen lahjana lisäksi käytännÜllinen Inarilainen-putkihuivi (arvo 3e).

Tee tilauksesi joko oheisella kupongilla, puhelimitse 020 710 9050, sähkÜpostilla inarilainen@inarilainen.fi tai www.inarilainen.fi/tilaukset.

Muista mainita kesätarjous ja haluamasi Lapin Legenda-kirjanen (esittely sivulla 30).

Mikäli haluat tilata muualle kuin Suomeen, kysy hinta toimituksesta. www.inarilainen.fi

Suomen huipulta

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Inarilaisen Kesätarjous, voimassa 13.9. saakka

3 kk 20 â&#x201A;Ź 6 kk 39 â&#x201A;Ź

12 kk 58 â&#x201A;Ź Kestotilaus 54 â&#x201A;Ź /vuosi

Koskee vain tilauksia Suomeen.

Valitsen kaupan päälle Lapin Legendat kirjasen Petronella Sodan piikkilangat Kaapin Jouni Kruunupäitä ja kullankaivajia Teen kestotilauksen ja saan lisäksi putkihuivin Lehden saaja Jakeluosoite

INARILAINEN

Tunnus

5009670 00003

VASTAUSLĂ&#x201E;HETYS

Maksaja, ellei sama kuin lehden saaja Jakeluosoite Voit tehdä tilauksesi myÜs puhelimitse P. 020 710 9050 tai www.inarilainen.fi/tilaukset.

Mainitse Kesätarjous ja kerro minkä Legendan valitset.

24

UTSJOKI

Mitä tehdä Utsjoella?

Teno

7$.6,

7$.6, .DULJDVQLHPHOOl

8WVMRNL

Tenojoki on 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suosittu myÜs retkeilijÜiden keskuudessa. Sen varrella on kauniit maastot, ja Teno soveltuu myÜs melojalle.

Kala

WDNVLDQWWLVXMDOD#SS LQHW Âż

Lohi leimaa koko Utsjoen kesäkautta. Sitä tullaan pyytämään ulkomailta asti.

TILAUSLIIKENNETTĂ&#x201E; UTSJOELLA 16 hengen bussi

Saamen silta

Tenojoki ylitetään Norjaan hienoa Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä.

LINJABIILA 0400 692 212

Kirkko

Utsjoen nykyinen kirkko sijaitsee Mantojärven rinteessä, Nelostien varressa, noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen keskustasta. Kirkko on rakennettu vuosina 1850-1853, ja sen on suunnitellut Ernst B. Lohrman. Kirkon rakennuskivet ovat todennäkÜisesti kirkon yläpuolisen tunturin irtolohkareista louhittuja, ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmasta. Alttaritaulun on maalannut August Koivisto. Kirkossa on istumapaikkoja 250 henkilÜlle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli rakennettu nykyisen pap-

veli.seilonen@pp.inet.fi

7$;, 266, *877250 8WVMRNLÂą.DULJDVQLHPL DOXHHOOD 0\|V OHQWRNHQWWlNXOMHWXNVHW ,YDORRQ

KHQNLO|DXWR SLNNXEXVVL

3XK

+RWHOOL 8WVMRNL

Suomen huipulla Utsjoella Tenojoen tuntumassa!

Viihtyisät majoitustilat huoneissa tai huoneistoissa.

Kesällä myÜs rantasauna virkistää!

Maisemaravintola illanviettoon.

Terassiravintola iltamenoihin.

HOTELLI UTSJOKI

puhelin + 358 16 321 2100 gsm + 358 40 517 3178 + 358 40 700 8154

pilan lähelle vuonna 1700. Silloinen puukirkko oli sata vuotta myÜhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaaminen kannattanut. Pyhän Ulriikan kirkon sakasti seisoo edelleen paikallaan pappilan pellon laidalla.

Kirkkotuvat

Kirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on rakennettu 1700â&#x20AC;&#x201C;1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijĂśiden yĂśpymistä varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila.

Kuntoon

Jos ulkona on liian kylmä uimakeli, polskimaan pääsee Utsjoen uimahalliin. Ja uimahallin kuntosalissa voi bodata itsensä lomakuntoon.

Luontotupa

Metsähallituksen luontotuval-

ta saa tietoa alueen luonnosta sekä retkeilymahdollisuuksista. Luontotuvalta voi hankkia kalastusluvat, ja siellä on lisäksi esillä pieni näyttely sekä multivisioesitys.

Kevon luonnonpuisto

Kevon luonnonpuisto on maan pohjoisin suojelualue. 63 kilometrin pituinen merkitty reitti kulkee Kevon ainutlaatuisen kanjonin läpi. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin pohjoinen piste on Kenesjärvellä, Kaamanen-Utsjoki -tien varressa ja eteläinen piste Sulaojalla, Kaamanen-Karigasniemi -tiellä.

Jääurut

Kenespahdan jääurut sijaitsevat Kevon reitillä. Jääurut ovat 150 metrin korkuinen pystysuora tunturinseinämä, joka talvella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen.

Ailigas

Utsjoen kunnassa sijaitsee kolme Ailigas-nimistä tunturia. Yksi niistä sijaitsee Karigasniemellä, niillä main missä rajajoki muuttuu Suomen puolella Tenoksi. Karigasniemen Ailigas kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas nousee myÜs Tenon rannasta, Nuvvuskylän kohdalta, ja on korkeudeltaan 535-metrinen.

Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjoen kirkonkylällä. Sen korkeus on 342 metriä.

Maraton

Teno Maraton juostaan vuosittain Tenon mahtavissa maisemissa. Tänä vuonna EU:n pohjoisin maraton pidetään 20. heinäkuuta.

Lohi-Aslakin LomamĂśkit

Tenontie 782, 99980 Utsjoki P. 0400 233 742, 0400 632 714 www.lohi-aslakinlomamokit.fi

Katso tapahtumamme

www.rastigaisa.net

Eritasoista mĂśkkimajoitusta parhailla lohi-, rautu,ja riekkoapajilla Utsjokiâ&#x20AC;&#x201C;Nuorgamalueella

myynti@hotelliutsjoki.fi hotelliutsjjoki. oki.fi fi

5DVWLJDLVD Pub-Restaurant

Rajan takana on Norja.

at Täällä kohta ! juttukaverin

7 Veneitä, koneita 7 Kalastusvälineitä 7 Opastusta, soutupalvelua

Kohtaamispaikka Utsjoen oen e ssy sydämessä ydämessä e â&#x20AC;&#x201C; tule ja valloita Rastigaisa!

TENO KALASTUSLUVAT DESINFIOINTIPISTE

Karaokea, tanssi-iltoja. www.rastigaisa.net Lounas, pizzaa, pikkusuolaista, vuokko.mikkola@netikka.fi kahvit ja vaikka makoisa leivonnainen. p. 040 700 8154 Tenon kalastusluvat.

www.eramestarit.fi

Tauno Johansen 0400 382 259 taunojohansen@hotmail.com

www.villilumi.com

Uulan SäästĂś UTSJOKI Ç Ç Ç Í&#x2DC;ƾƾůÄ&#x201A;ĹśĆ?Ä&#x201A;Ä&#x201A;Ć?Ć&#x161;Ĺ˝Í&#x2DC;ĨĹ?

Avoinna joka päivä

9â&#x20AC;&#x201C;21

Elintarvikkeet Kalastusvälineet Tekstiilit Taloustavarat Matkamuistot

Puh: 016 677 105

Tervetuloa hyvinvarusteltuun tavarataloon Utsjoen keskustaan!

25

+27(//, 32+-$178/,

.\OlWDOR

876-2.,

Rauhallinen järvenrantapaikka

DYRLQQD ² DUNLVLQ NOR ² MD ODXDQWDLVLQ ² PXXOORLQ DUNLVLQ NOR ²

HUONEET ALK. 60 â&#x201A;Ź sis. aamupalan P. +358 40 416 9993 Hietaniementie 40, 99980 Utsjoki

www.pohjantuli.fi

8WVMRHQWLH 8WVMRNL

Tenon kalastukseen ei muutoksia

S XWVMRNLVXXQ N\OD\KGLVW\V #JPDLO FRP XWVMRNLVXX QHWWLVLYX RUJ

Keskellä kylää Utsjoella

Annukan grilli Kesän aukioloajat

17.6â&#x20AC;&#x201C;10.8 joka päivä klo 9â&#x20AC;&#x201C;03 11.8â&#x20AC;&#x201C;22.9 joka päivä klo 10â&#x20AC;&#x201C;24 Puh. 044 384 7564, 040 760 2260

Tervetuloa!

Soutaminen on ammattilaisen tyÜtä.

T

enojoen turistikalastussääntÜÜn ei tullut muutoksia kalastuskaudelle 2013.

Neuvotteluosapuolet olivat laatineet ehdotuksen, jossa ulkopaikkakuntalaisten kalastus olisi keskeytetty kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa lohen suojelemiseksi.

Rannalta vavalla kalastavien turistien kalastusaikaa ei ole tällä hetkellä rajoitettu. Veneestä kalastavien ulkopaikkakuntalaisten tämän hetkinen kuuden tunnin rauhoitusjakso olisi pidentynyt kahdeksaan tuntiin.

Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot asianosaisilta Tenojokilaaksossa sekä tärkeiltä sidosryhmiltä. Saatujen lausuntojen jälkeen neuvotteluita jatkettiin,

mutta rauhoitusjakson toteuttamistavasta ei päästy yhteisymmärrykseen.

Suomen puolen vapaa-ajan kalastajat näkivät kalastuksen aloitusajankohdan siirtämisen myÜhemmäksi vaikeuttavan etenkin nuorten ja perheiden kalastusharrastusta. Matkailijoita palveleville yrittäjille kalastuksen aloitusajankohdan myÜhentäminen olisi tiennyt yÜtÜitä. KalastussäännÜt pysyvät siis ennallaan.

Tenon lohensoutuun liittyy kirjoittamattomia herrasmiessääntÜjä.

Kun kaikki tietävät säännÜt, joelle mahtuu paljon väkeä.

Kalastus on sallittu kesäkuun 1. päivästä elokuun 20. päivän loppuun. Kalastusvuorokausi alkaa kello 19. Viikoittainen rauhoitusaika on voimassa sunnuntaista kello 19.00 maanantaihin kello 19.00.

T

enolla kalastavalta ulkopaikkakuntalaiselta 18â&#x20AC;&#x201C;64-vuotiaalta vaaditaan valtakunnallinen kalastuksenhoitomaksu. Norjan puoleiselta rannalta kalastaminen edellyttää Norjan valtiolle suoritettavan kalastuksenhoitomaksun maksamista.

Lisäksi kaikilla kalastukseen osallistuvilla täytyy olla myÜs erillinen Tenojoen kalastuslupa. Tenon kalastuslupia ulkopaikkakuntalaisille myydään

useassa yrityksessä Tenon läheisyydessä.

Tenojoen sivujoissa ja -puroissa on ulkopaikkakuntalaisten kalastus kielletty, elleivät osakaskunnat myy niihin erikseen lupia.

Kalastusvälineet, joita on käytetty jossakin muussa maassa, kuin Norjassa, on ehdottomasti desinfioitava kalatautivaaran vuoksi.

Kalastus on sallittu vain vavalla ja vieheellä. Tenojoen pääuoman yhteisellä raja-alueella on perhokalastus rannalta sallittu koko jokiosuudella lukuun ottamatta niiden sivujokien suualueita, joihin lohi nousee. Alueet, joilla on kalastuskielto, on merkitty maastoon kilvillä. Tarkat kalastusalueet ja -säännÜt voi kerrata esimerkiksi TE-keskuksen nettisivuilta.

Näiden sääntĂśjen lisäksi Tenojoen lohensoutuun liittyy kirjoittamattomia â&#x20AC;&#x153;herrasmiessääntĂśjäâ&#x20AC;?, joita on syytä kysellä kalakavereilta tai majoituspaikasta ennen kalastuksen aloittamista.

Esimerkiksi kalastusvuorot jaetaan kirjoittamattomien sääntÜjen mukaan. Perinteisesti kalastajat kerääntyvät tietyn soutupaikan yläosaan, josta kukin venekunta vuorollaan lähtee kalastamaan. Kalastaja, joka ensimmäisenä saapuu lähtÜpaikalle, pääsee joelle ensimmäisenä. Kalastusperinteisiin on kuulunut sekin, että rantakalastaja väistää venekalastajaa.

Tärkeää on myÜs muistaa ilmoittaa saaliinsa RKTL:n tilastoihin. Tilastot ovat tärkeä osa lohikantojen tutkimusta.

8WVMRHQ NHVNXVWDVVD

Â&#x2021; 0RQLSXROLQHQ HOLQWDUYLNHP\\PlOl Â&#x2021; /llNHNDDSSL Â&#x2021; 3ROWWRDLQHMDNHOX Â&#x2021; 9HLNNDXV Â&#x2021; .lWHLVQRVWRSDOYHOX $YRLQQD ² $UN ² /D ² 6X ²

$YRLQQD PXXOORLQ $UN ² /D ²

3

Tenon kalastus numeroina

Lohenkalastus on koko perheen harrastus.

Tenojoella käy noin 9000 kalastusmatkailijaa vuosittain. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika oli 3,9 vuorokautta. Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat 770 kalastuslupaa Tenojoel-

le. Paikkakuntalaisilla on oikeus kalastaa myÜs perinteisillä pyyntitavoilla: kulkutusverkoilla, seisovilla lohiverkoilla ja -padoilla.

Tenojoen lohisaalis on keskimäärin 130 tonnia vuodessa.

26

KARIGASNIEMI Â&#x2021; /HLULQWlP|NNHMl Â&#x2021; 6DXQD Â&#x2021; 9DXQX MD WHOWWDSDLNNRMD <OlWHQRQWLH .DULJDVQLHPL ZZZ WHQRULQQH FRP

Kuva: Antero Isola

&DPSLQJ 7HQRULQQH

Mitä tehdä Karigasniemellä?

0DUMDVWXVWD MD VLHQHVW\VWl 9HQHLWl MD NDQRRWWHMD 7HUYHWXORD $YRLQQD 7DUMRDPPH YLLKW\LVll DVXPLVWD ² KO| Q KXRQHLVVD P|NHLVVl VHNl HUlPDD MD WXQWXULP|NHLVVl 6DXQDW VHNl VLVlOOl HWWl XONRQD WDNNDWXSLQHHQ 0DXNDVWD UXRNDD SRURVWD ORKHVWD ULLVWDVWD MD PXLVWD /DSLQ KHUNXLVWD

0HWVlVW\VPDKGROOLVXXNVLD 2WWLSDLNNRMD ORKHQ NDODVWDMLOOH <ULW\NVLOOH K\YlW WLODW NRXOXWXVWLODLVXXNVLLQ 3HUKHLOOH MD U\KPLOOH UDXKDOOLQHQ ORPDLOX\PSlULVW| 2SDVWHWWXMD UHWNLl RKMHOPDSDOYHOXMD VHNl NDODVWXNVHHQ VRXWDMLD YHQHLWl 9RLW WLODWD YDUDXNVHQ \KWH\GHVVl

7(121 (5b.,(9$5, 5RYLVXYDQWR .DULJDVQLHPL

3 WHQRQ HUDNLHYDUL#FR LQHW IL ZZZ WHQRQHUDNLHYDUL IL

palvelemme joka päivä!

Kylätalon saunasta saa makeat lÜylyt.

Raja

Karigasniemi on kolmen kielen ja kulttuurin kylä, joka sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Kylässä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan läheisyyden vuoksi Karigasniemi on kokoonsa nähden erittäin vilkas paikka, josta lÜytyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. MyÜs poronhoito, poronlihan jalostus ja maatalous ovat tärkeitä tyÜllistäjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkeinomuotoja rinnakkain. Tänä keväänä kylällä on avattu uusi lounaskahvila Cafe 70° N. Nimi kertoo kahvilan sijainnin maamme pohjoisimman leveyspiirin lähellä.

SĂĄivu

KAUPAN NIMI

Palvelemme www.k-market.com

Osoite ja puhelin

ark. 8â&#x20AC;&#x201C;21, la 8â&#x20AC;&#x201C;18, su 12â&#x20AC;&#x201C;21

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

Karigasniemen keskus on kylätalo SĂĄivu. Kylätalo SĂĄivun avajaisia vietetään 17.6. Kylätalo on auki arkipäivisin kello 9â&#x20AC;&#x201C;18.

Kesäkautena kylätalolta lÜytyy kunnan matkailuneuvonta, josta saa tietoa niin Karigasniemen, muun pohjoisimman Suomen kuin Norjankin tapahtumista ja palveluista.

Kylätalon kahviossa saa täytettyä vatsansa, ja talolta voi ostaa myÜs paikallisia käsitÜitä. Talolla voi lisäksi käydä internetissä sekä käyttää kopiointipalveluja. Kalastajia kiinnostanee mahdollisuus seurata taulutelevision kuvaa Inarijokeen

asennetusta kalakamerasta. Kameran siirtämistä nettiin pohditaan parasta aikaa, kunhan sille saataisiin jostakin sponsori.

Kylätalon pihassa on nuotiopaikka, lasten leikkipaikka, lentokenttä sekä Tenojoen rannassa pari vaunupaikkaa karavaanareille. Kesän aikana kehitetään kylätalon inva- sekä karavaanaripalveluita. Inarijoen rannalle rakennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanarien suosiossa.

Kesäkauden päättäjäisiä vietetään kylätalolla kalakauden lopulla, elokuun puolessavälissä.

Kylätalo sulkeutuu talveksi 30.8.

Kammi

Kyläyhdistys hallinnoi kylätalon lisäksi kammia Luomusjärven rannalla, noin kahdentoista kilometrin päässä kylältä ja kuuden kilometrin päässä Kevon reitin lähtÜpaikasta. Kammi on tähän saakka ollut paikallisten ja matkailijoiden vapaassa käytÜssä tulistelua ja jopa yÜpymistä varten, mutta se joudutaan kesän aikana sulkemaan väliaikaisesti korjauksen vuoksi. Jotkin kulkijat ovat kohdelleet paikkaa kaltoin käyntinsä aikana. Kyläyhdistys miettii, pitäisikÜ kammin käyttÜä alkaa kontrolloida jotenkin.

Muistomerkki

Kylätalo Såivun pihamaalta lÜytyy Lapin sodan muistomerkkinä terässillan kappale. Karigasniemeen tulevan tien rakentaminen aloitettiin 1930-luvulla Kaamasesta, mutta tyÜmaa keskeytyi Luomusjoelle, kymmenen kilometriä ennen kylää. Syynä oli toisen maailmansodan syttyminen. Sodan aika-

na, vuonna 1943 saksalaiset sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. PakkotyÜn tekijÜinä olivat neuvostoliittolaiset sotavangit ja saksalaiset rangaistusvangit. Samalla tehtiin myÜs ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka.

Kun saksalaiset vetäytyivät vuonna 1944 Suomesta Norjaan, he räjäyttivät sillan lähtiessään. Rajanaapurien välinen liikenne lamaantui vuosiksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Korjausrakentamisen yhteydessä saunarannasta lÜydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Såivun pihalla vierailijoita sodan tapahtumista.

Kalastus

Sijainti Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkÜnen.

Sulaoja

Suomen suurin lähde ja saamelaisten pyhä paikka. Sulaojalla kulkee myÜs muutaman kilometrin pituinen luontopolku.

Vuodenajat

Kesäisin kylä kuhisee erimaalaisia matkailijoita.

Vuodenvaihteen kaamospäivinä kylällä kulkee lähinnä vain paikallisia asukkaita.

Kiinnostaako mÜkki Ylä-Lapista?

M

iten vilkkaana mÜkkikauppa käy Pohjois-Lapissa, Tutta Romakkaniemi KiinteistÜmaailmasta?

- MÜkkikauppa käy nyt vilkkaasti. Itse asiassa mÜkit ovat vaihtaneet omistajaa mukavasti koko viime talven, mikä on ollut uusi ilmiÜ. MÜkkikaupassa on jo pitkään näkynyt trendi, että mitä lähempänä Ivalon lentokenttää mÜkki on, sitä nopeammin se myydään. Ivalon lentokentältä voisi harpilla piirtää ympyrän 50 kilometrin säteelle.

Se on alue, mikä ostajia kiinnostaa eniten.

- Toki Inarijärvikin on erittäin suosittu alue. Sieltä myyntiin tulevat mÜkit ovat aika harvinaista herkkua, ja ne menevät nopeasti kaupaksi. Inarijärven tontteja on tarjolla sitten hieman enemmän, ja nekin ovat hyvin kysyttyjä.

- Tenon varrella mÜkkikauppa on virkistymään päin. Lentokenttä on sieltä kaukana, ja kun tyÜssäkäyvillä ihmisillä on vapaa aikaa rajoitetusti, mÜkin ostoa Utsjoelta mietitään vähän tarkemmin.

Monen unelmana on oma mĂśkki ja sauna kaukana kavalasta maailmasta.

ka lÜytyy lämpimästä paikasta kuten Mustanmeren rannalta.

Miten mÜkkikauppa käy Saariselällä?

- Saariselkä on noussut taas pinnalle vapaa-ajanasuntojen

â&#x20AC;?MĂśkkikaupassa on pitkään näkynyt trendi: mitä lähempänä Ivalon lentokenttää mĂśkki on, sitä nopeammin se myydään.â&#x20AC;?

suhteen. Tämä johtuu varmasti siitä, että Saariselkä on mukavassa kasvuvauhdissa muutenkin. Kunta on panostanut Saariselälle.

- Saariselältä haetaan monenlaista vapaa-ajanasuntoa.

40â&#x20AC;&#x201C;60-vuotiaat innokkaat aktiiviset murtomaahiihtäjät hakevat itselleen pientä omaa tukikohtaa. Jotkut ovat valmiita investoimaan uusiin ja tilaviin asuntoihin, kuten esimerkiksi Skanskan uudiskohteeseen Kelotähteen.

Tuntuvatko mÜkkeilijät olevan tyytyväisiä Inarin palveluihin?

- Palvelut tuntuvat olevan

Kuva: Niina Pehkonen/Metsähallitus

Järven nimi oli Tissijärvi U

Lappi Ă la carte ja pohjoisen vuodenajat

R

Minkämaalaisia ostajat yleensä ovat?

- Suurin osa mÜkin ostajista on suomalaisia, mutta aika paljon joukosta lÜytyy keskieurooppalaisiakin, erityisesti ranskalaisia. Hotelli Ivalohan on vuosia tuonut talvimatkailijoita Ivaloon. Osa heistä on ihastunut Lappiin ja ostanut lopulta oman kiinteistÜn. MÜkkeilykipinä on iskenyt myÜs joihinkin Pasasjärvellä talvisin käyneisiin Porschen vieraisiin.

- Vaikka venäläisiä liikkuu Inarissa paljon, heillä ei ole kauheaa innostusta mÜkin ostoon.

Inari ei poikkea ilmastoltaan Murmanskista, ja murmanskilaiset haluavat sijoittaa mieluummin loma-asuntoon, jo-

seat, useat Ylä-Lapin paikannimistä tulevat jostakin kolmesta maassamme puhuttavasta saamenkielestä. Sevetintiellä kulkijat saattavat miettiä vaikkapa Nitsijärveä. Nimi tulee saamesta: Nitsijärvi on koltansaameksi Nje´ǯǯjäu´rr, inarinsaameksi NjiŞŞjävri.

Saamenkielen kysymyksiin saa apua Såmi Giellagåldu -projektista. SähkÜpostiosoitteeseen info@giellagaldu.com voi laittaa kaikkia saamenkieliin liittyviä kysymyksiä. Sieltä vastataan kahden tyÜpäivän kuluessa.

Projektin tyÜntekijät puhuvat ja kirjoittavat yhteensä viittä saamen kieltä: koltan-, inarin-, pohjois-, luulajan- ja eteläsaamea. Lisäksi he hallitsevat suomen, ruotsin ja norjan.

Såmi giellagåldua ei ole tietenkään perustettu vain matkailijoiden kielikysymyksiä varten. Projektin tarkoitus on perustaa pohjoismainen saamenkielten osaamis- ja resurssikeskus, joka auttaa kaikkia saamen-

27

kunnossa. Lentoliikenteen kehittymistä tietenkin seurataan tarkoin; mitä enemmän lentoja Ivaloon, sen parempi. Nythän lentoliikenne on aika hyvällä mallilla, kun Finnairin lisäksi tänne lentää Norwegian.

Entä mitä kuuluu omakotitalokaupalle?

- Kyselyjä tulee jonkun verran, mutta tämä ei ole talokauppojen suhteen parasta aikaa. Inariin muuttaa uutta väkeä, joten kysymys ei ole siitäkään, etteikÜ taloja tarvittaisi.

Onko sitten niin, että nuorempi väki arkailee finanssisyistä investointia omaan taloon.

ovaniemeläinen keittiĂśmestari Tapio Sointu ja valokuvaaja Manne Stenroos ovat julkaisseet uuden Lappi Ă la carte -ruokateoksen. â&#x20AC;?Lappi Ă la carte Tapio Soinnun tapaanâ&#x20AC;? kertoo Lapin ruokaperinteistä eri vuodenaikoina.

- Kirjassa esitellään helppoja reseptejä, jotka innostavat perheitä ja ystäviä kokeilemaan niitä yhdessä, sanoo teoksen kirjoittaja Tapio Sointu.

Kirjassa on viitisenkymmentä eri ruokaohjetta: tulistelijan siikaa, poronkäristystä, lappilaisia tapaksia, madekeitto, poron kuivalihaa, hirventurpahyytelÜ... Niin perinteisiä ruokalajeja kuin uusia ideoitakin. Useimmat ruoat valmistetaan ulkona tulella.

Kiinnostavan kuuloinen on esimerkiksi ohje poronlihan valmistamisesta rosvopaistin tapaan. Nuotion alle ei tarvitse haudata jättimäistä paistia, vaan nuotionpohjan hiekkaan haudataan parinsadan gramman painoiset poronpaahtopaistit tai porosisäpaistit folioon ja leivinpaperiin käärittyinä. Päälle sytytetään 25 minuutin tulet, ja lopuksi nyyttien annetaan hautua hiekan sisällä vielä vartin. Sen jälkeen ne ovat valmiita nautittaviksi esimerkiksi puikulan ja puolukan kanssa.

R

uokaohjeiden lisäksi Tapio Sointu esittelee teoksessa lappilaisia raaka-aineita, esimerkiksi poroa, metsäkanalintuja ja jopa ilvestä. Kun ilveksen kaatolupia on viime aikoina lisätty, Soinnun mielestä on vain hyvä oppia käyttämään sen liha ruoaksi.

- Pahinta luonnon aliar-

Kuva: Manne Stenroos

Leipäjuustoa paistinpannussa lämmitettynä, päällä hilloja.

vostusta on se, jos saaliseläintä ei käytetä kunnolla, Sointu sanoo.

Raaka-aineista kirjassa esitellään myÜs pakuri, josta on Soinnun mukaan tulossa yhtä suosittu kuin mitä väinÜnputki oli muutama vuosikymmen sitten. Pakuri on nyt erikoinen suosikkiraaka-aine, superfood, jota kaikki haluavat maistaa.

- Nyt pitäisi kehitellä ihmisten tarpeisiin nopeasti pakurireseptejä, esimerkiksi erilaisia juomia, Sointu suunnittelee. â&#x20AC;?Lappi Ă la carte Tapio Soinnun tapaanâ&#x20AC;? -kirjan reseptien kehittelemisessä on ollut mukana parisenkymmentä lappilaista keittiĂśmestaria, heidän joukossaan muun muassa Kaunispään Huipun Jorma Lehtinen. â&#x20AC;?Lappi Ă la carte Tapio Soinnun tapaanâ&#x20AC;? on Tapio Soinnun ja valokuvaaja Manne Stenroosin neljäs yhteinen ruokakirja. Ă&#x20AC; la carte -kirjat on julkaissut yhteensä 78 erilaista ruokakirjaa kahdenkymmenen vuoden aikana.

Kirjaa saa Inarin aluella ainakin Saariselän Kuukkelista, Inarin Luonnonporon myymälästä, Ivalon S-Marketista sekä Siidasta.

Kari G. Oy

Taxi 1: 040 523 6000 Utsjoki Taxi 2: 040 41 31 466 Karigasniemi Taxibus 3: 1+8 henk. 0400 250 220.

Minibus 1+13 henk.

Paari- ja pyÜrätuolikuljetukset.

HINAUSPALVELU: 045 327 6401

â&#x20AC;˘ Vinssi, ojastavedot, käynnistysapu 12/24 V â&#x20AC;˘ YhteistyĂśkumppanit: Sos international, A-liitto, vakuutusyhtiĂśt.

Likakaivojen tyhjennykset Näkymiä Uk-puistosta. Saariselkä-nimi tulee suoraan ja kirjaimellisesti pohjoissaamen sanasta SuoloÄ?ielgi.

ja suomenkielisiä kaikissa kieliongelmissa: sanojen kääntämisessä, kieliopissa, sanojen alkuperässä... Keskuksen tehtävänä vahvistaa saamen kielten asemaa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa.

Ja se Nitsijärvi, se tarkoittaa Tissijärveä.

- NjiŞŞe tarkoittaa â&#x20AC;?nisä, uta-

reâ&#x20AC;?, kertoo projektin inarinsaamen kielityĂśntekijä Miina Seurujärvi.

- Jos saamenkielinen nimi suomennetaan, se tarkoittaisi â&#x20AC;?Nisäjärvi , â&#x20AC;?Utarejärviâ&#x20AC;? tai â&#x20AC;?Tissijärviâ&#x20AC;?. Yleisen käsityksen mukaan tämä olisi järven saamenkielisen nimen merkitys suomeksi.

â&#x20AC;˘ Likakaivojen tyhjennykset â&#x20AC;˘ Sora-auto alusterällä, teiden tasaus â&#x20AC;˘ Vaihtolava-autopalvelut â&#x20AC;˘ Kaivinkone, imeytyskenttien teko, mĂśkin pohjatyĂśt yms.

P. 045-327 6401, KANNATTAA KYSYĂ&#x201E; KAUEMPAAKIN!

Majoitus- ja Matkailupalvelut Tenojoen rannalla Outakosken kylässä, Karigasniemeltä 27 km pohjoiseen â&#x20AC;˘ Lohensoutua â&#x20AC;˘ Sauna â&#x20AC;˘ Veneen ja perämoottorin â&#x20AC;˘ MĂśkkejä vuokrausta

Tule ja nauti Ylä-Tenon parhaimmista kalastuspaikoista ja Paistunturin vaellus- ja metsästysmaastoista!

Puh. 0400 250 220

28

NORJA N

essebyssä, Norjassa järjestetään elokuun lopulla jokavuotiset Vuonomarkkinat. Markkinoiden erikoisuus on se, että kaikkien myytävien tuotteiden pitää olla itse tehtyjä. Mitään teollisesti massavalmistettua ei saa olla myynnissä.

Kojuista lĂśytyy esimerkiksi saamelaistyylisiä hopeakoruja, erilaisia käsitĂśitä, lampaantaljoja, kelotuotteita, itse tehtyjä hilloja, kuivattuja yrttejä, savustettua rautua, kalapulliaâ&#x20AC;Ś Nälän saa tyydytettyä lähiruoalla. Viime vuonna yhtenä vaihtoehtona oli poropitakebab, ja Lammasyhdistys grillasi kokonaisen lampaan, josta sai ostaa makupaloja.

Viime vuonna markkinoille osallistui viitisenkymmentä myyjää Pohjois-Norjasta, Suomesta ja Ruotsista saakka.

KävijÜitä oli yli 2000.

- Tämä on Norjassa juuri mukavaa, että tapahtumiin osallistuvat kaikki vauvasta vaariin.

Nessebyn kunnassa on 900 asukasta, mutta kävijÜitä oli paljon enemmän. Markkinoilla oli uskomattoman mukava tunnelma,

Kuvat: Sinikka Sihvo

Vuonomarkkinoilla kaikki on aitoa

Nessebyn markkinoilla saamenpukujen kirjo on suuri.

VENĂ&#x201E;JĂ&#x201E;

ta, nykypäivästä, nähtävyyksistä, maantieteestä, ostosmahdollisuuksista, hotelleista, ravintoloista ja paikallisista ruoista. Mukana on paljon matkailijan tarvitsemaa infoa, pieni venäjän kielen käyttÜsanasto sekä valokuvia.

Murmanskiin järjestetään

bussimatkoja. Murmansk-oppaan avulla omatoimimatkankaan tekeminen tähän Kuolan helmeen ei ole mahdotonta.

Murmansk â&#x20AC;&#x201C; pieni kaupunkiopas (Akkakustannus 2012, Ulrich Kreuzenbeck ja Sari PĂśyhĂśnen) Inarilaisen KirjaHyllystä (Piiskuntie 1, Ivalo) 15 euroa.

Kuva: Sari PĂśyhĂśnen

urmansk on maailman suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella. Siellä asuu 300 000 ihmistä. Pohjois-Suomesta sinne on lisäksi verrattain lyhyt matka; Ivalosta Murmanskiin on vain 295 kilometriä.

Jo matka Suomen Raja-Joosepin raja-asemalta Murmanskiin on elämys. Matkailija saattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi vaihtelevasti toimiviin tullimuodollisuuksiin Venäjän puolen tien kuntoon ja pikkukyliin tien varrella. Saapuminen todella neuvostoaikaiseen kaupunkiin voi hätkähdyttää.

Itse kaupunki on erikoinen sekoitus ränsistynyttä rappiota ja 2010-luvun uusrikkautta.

Kulttuuria, ravintoloita, baareja ja kauppoja on laidasta laitaan.

Meininki on rento.

Ei ole ihme, että matkailijamäärät itäiseen suurkaupunkiin ovat Suomesta kasvussa.

Kaupunkiin tutustuminen on aiemmin ollut hankalaa, sillä siitä ei ole ollut saatavilla suomenkielistä opasta. Nyt sellainen on ilmestynyt.

Akka-kustannuksen Murmansk â&#x20AC;&#x201C; pieni kaupunkiopas sisältää tietoa alueen historias-

Itse tehtyjä â&#x20AC;&#x201C; niin kuin markkinoiden ideologiaan kuuluu. täyteen, eivätkä kaikki halukkaat päässeet merelle, Sihvo sanoo.

Sunnuntaina on vielä vuorossa opastettu vaellus lähialueen luontopolulle. Se päätyy Varanginvuonon etelärannalle. Lopuksi tabernaakkelissa pidetään ulkojumalanpalvelus, minkä jälkeen on ruokailu.

Nessebyhyn pääsee ajamalla ensin Nuorgamista rajan yli, suuntaamalla sitten Pulmankiin, mistä Nessebyhyn on 25 kilometriä. Ivalosta matka on 250

kilometriä. Markkinat ovat hyvä päiväreissun kohde pohjoisessa matkustavalle.

- Jos haluaa osallistua koko viikonlopun tapahtumiin, yÜpyä voi Nessebyssä, parinkymmenen kilometrin päässä Tanassa tai 50 kilometrin päässä Vesisaaressa, Sihvo vinkkaa.

Nessebyn Vuonomarkkinat la 31.6. klo 10â&#x20AC;&#x201C;16.

Ohjelmaa läpi viikonlopun.

Helleretki Jäämeren rannalle

Opaskirja ohjaa matkalle Murmanskiin M

Sinikka Sihvo VuolgĂĄn VĂĄrjjagis â&#x20AC;&#x201C; Made in Varanger -projektista kertoo.

Markkinat järjestää Varangin saamelainen museo, ja saamelaisuus on tapahtumassa vahvasti esillä.

- Markkinavieraiden joukossa on eri saamenpukujen kirjo näyttävästi edustettuna. Jokainen saamenpukuun pukeutunut voi osallistua kilpailuun, jossa osallistujien kesken arvotaan rahapalkinto, Sihvo kertoo.

Viikonlopun aikana järjestetään muutakin ohjelmaa. Markkinoita edeltävänä perjantaina on saamenkäsityÜläisten tapaaminen sekä luentoja käsitÜistä. Illalla järjestetään nuorisolle konsertti.

Lauantaina, itse markkinapäivänä pidetään saamenkäsityÜnäyttely sekä tyÜnäytÜksiä.

Lapset pääsevät ratsastamaan.

Markkinapäivänä järjestetään myÜs kolme kuningasrapusafaria Nessebyn satamasta, kello 11, 13 ja 15.

- Safari kannattaa varata etukäteen. Viime vuonna oli kaksi lähtÜä, jotka myytiin nopeasti

Uudempia kerrostaloja Murmanskissa.

Vapaa toimittaja Sari PÜyhÜnen asuu Murmanskissa. Hän kirjoittaa kolumneja paikallislehti Inarilaiseen sikäläisestä elämänmenosta. Tällä kertaa PÜyhÜnen miettii Murmanskia kesämatkailukohteena.

luonto, kalastusmahdollisuudet, kulttuuria ynnä muuta. Mutta upealla Ura-joella ei ole minkäänlaisia palveluita. Ei wc:tä, ei roskiksia, kioskia tai kahvilaa. No, sentään hiekkarannalle kääntyy kuoppainen tie.

Ne matkailijat, jotka Murmanskiin eksyvät, ovat jo nähneet Kanariansaaret ja muut helpot kohteet. Venäjäfriikit kuten minä suuntaavat urmansk ei ensimmäisenä tule mieleen, yleensä ensin Pietariin. Ja vasta sitten alkavat jos suunnittelee lomamatkaa. Tosin jos- koluta muita alueita. kus täällä tulee vastaan turisteja. Talvella taHotellipaikkoja ei ole tarpeeksi, varsinkaan pasin eteläafrikkalaisen pariskunnan, joka ha- jos Murmansk haluaisi ottaa vastaan massaki revontulia ja venäläisyyttä. He kävivät myÜs turismiaaltoja. Länsimaiselle tasolle yltää paPietarissa ja Moskovassa. He ihastuivat, vaik- ri hotellia, ja niissä on vain parisen sataa petika eivät nähneet revontulia. paikkaa. Budjetti- ja sankarimatkaajaa kiinnosMoni ei usko, että Murmanskissa voi viet- tavat vaatimattomat ja neukkutyyliset hotellit. tää rantalomaa edes kesällä. Voi kuin voikin! Niissä on historian havinaa, rosoinen ja hieno Lappi nautti helteistä toukokuun lopulla ja ke- oma tyylikkyytensä. Mutta massaturisti ei vasäkuun alussa. Samoin Murmansk. Palmut ei- litettavasti aina osaa arvostaa sitä. Siksi matvät huojuneet, mutta murmanskilaiset suun- kailuväen pitää pystyä tarjoamaan Murmanstasivat vaivaiskoivujen katveeseen tunturijär- kissa myÜs helposti pureskeltavia vaihtoehtoja. ven rannalle.

Saapa nähdä, millainen Arktika-hotellista Minäkin lähdin kaupungista kavereiden tulee, kun kaupunki saa sen joskus remontoikanssa kesäretkelle. Kohteena oli Ura-joen suu tua. Ainakin pari sataa ihmistä lisää mahtuu noin 50 kilometriä Murmanskista Petsamoon yĂśpymään. Klassikkohotelli on ollut remonpäin eli Kirkkoniementien varrella. Ura-joki tissa noin kuusi vuotta. oli vielä pari viikkoa aikaisemmin jäässä. Nyt Venäjällä asiakaspalvelu on yleensä tyyliä lunta näkyi vain pieni läntti tunturin rinteessä. â&#x20AC;?pottuilu kuuluu hintaan, mutta ulkomaalaiSatoja ihmisiä ajoi Uralle vilvoittelemaan selta perimme lisämaksunâ&#x20AC;?. Murmanskissa se jääkylmässä vedessä. Hyinen vesi ei haitannut, ei pidä paikkaansa. Ihmiset ovat ihania. koska hellettä oli melkein +30 astetta. VenäMyyjät kaupassa katsovat asiakasta silmiin, läiset (ja minä kavereineni) käristivät makka- hymyilevät, kiittävät tai ainakin nyĂśkkäävät raa tai saslik-lihaa kertakäyttĂśgrilleissä. Lap- hyväksyvästi. Ja ovat kiinnostuneita: â&#x20AC;?Oletko set ja koirat (ja minä) juoksentelivat vedessä. Norjasta?â&#x20AC;? Murmanskin ulkomaalaiset ovat Rantaloma Jäämerellä on ihme kyllä totta. yleensä norjalaisia.

Murmanskin Yrmeä palvelu jää enalueen matkailu Venäjällä asiakaspalvelu on nemmin poikkeukseksi ei ole kehittynyt yleensä tyyliä â&#x20AC;?pottuilu kuuluu kuin säännĂśksi. Samoin yhtä tasokkaaksi helle. Kaikesta huolimatkuin Suomen La- hintaan, mutta ulkomaalaiselta ta ja juurikin siksi Murpissa. Toki poten- perimme lisämaksunâ&#x20AC;?. mansk on mahtava mattiaalia on: upea kailukohde.

M

29

Mitä kesätekemistä suosittelet Ylä-Lapissa?

Paikalliset ja matkailijat antavat omat vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä.

M

erja Nuto: Kun on lapsiakin mukana, meinataan mennä ainakin Ivalon uimarannalle kokeilemaan, tarkeneeko siellä. Inarissa ollaan käyty jo saamelaismuseo Siidassa mutta tällä reissulla mennään vielä saamenkulttuurikeskus Sajokseen. Saariselällä käydään ainakin siellä ylhäälläâ&#x20AC;Ś Kaunispäällä.

Vivian: Nyt ollaan shoppailukierroksella täällä Ivalossa.

Merja: Pinja osti t-paidan.

Pinja: Koirapaidan.

Merja: Vivian haluaisi porontaljan, mutta itse en ole sille ajatukselle vielä ihan lämminnyt.

Pinja: Kaupoissa on ollut kaikkea kivaa. Pehmolelut on ihania. En ole muualla nähnyt samanlaisia poropehmoleluja kuin täällä.

Vivian: Puiset koriste- ja käyttÜesineet ovat olleet myÜs ihania.

Merja: Lappi-aiheisia fleece-peittoja ei ollut silloin, kun asuimme täällä parikymmentä vuotta sitten.

Sanna Himanka, Ivalo - Itse teen kesälläkin käsitĂśitä, mutta sitä ei ehkä voi suositella matkailijalle tekemiseksiâ&#x20AC;Ś Suosittelen siis Ivalon vuopajan virkistysreittiä. Käyn siellä viikoittain koiran kanssa. Siellä on kaunista, se on hyvässä kunnossa ja siellä näkee tuttuja. Jostakin pitäisi saada vuokrata täällä polkupyĂśriä, niin matkailijat pääsisivät ajamaan reittiä pyĂśrällä.

- Ivalon vesikrossit on kesätapahtuma, jossa käyn vuosittain.

Siellä on hyvä tunnelma, vaikkei kelkalla ajo kiinnostaisikaan.

- Ja sen verran pitää vetää kotiin päin, että suosittelen tietysti myÜs Tee käsin -myyntinäyttelyä Ivalossa Koppelontien varressa!

Helvi Nuto: Minä en tarvitse mitään tavaraa, tykkään mieluummin katsella maisemia.

Esimerkiksi kun tultiin autolla Inarista Ivaloon, tieltä näkyi hienoja kohtia, järviä ja vettä.

Merja: Meille oli yllätys, että koiran kanssa ei saanut mennä Norjan puolelle. Se olisi joutunut karanteeniin. Me ei sitten viitsitty mennä käymään siellä, kun ei haluttu jättää koiraa yksin mÜkkiin koko päiväksi. Ensi kertaa varten pitää hankkia sille rokotukset.

- Joissakin ruokapaikoissa Suomen puolellakin on ollut ongelmana, ettei niihin saa tuoda koiria. Yhdessä paikassa asia ratkaistiin niin, että me otettiin Romeo laukkuun. Sitten päästiin kaikki syÜmään!

Sisko-Mirja Jefremoff, Nellim - Meillä Nellimissä on reittejä kuljettavaksi â&#x20AC;&#x201C; kun vain ehtisi itse käydä niillä. Yksi hyvä reitti vie ainakin korkealle Pyhävaaraan.

- Käyn joka vuosi Nellimin uittorännitapahtumassa. Teen sinne läskisoosia ja myyn sitä. Se on meidän kylän valtti, kunnon läskisoosi, tukkimiesten vanha kunnon ruoka.

Merja Nuto, Pori (vas.), Romeokoira, Pinja Nuto, Vivian Nuto ja Helvi Nuto, Huittinen.

Heimo KyrÜ, Ivalo - Jaa-a. Minä olen kesän Inarijärvellä; sieltä tulin ja sinne menen. Turistinkin kannattaisi käydä tavalla tai toisella katsomassa Inarijärveä. Ottaa esimerkiksi NellimÜn kylässä Erähotellin kautta jonkinlainen pikkureissu järvelle. Minulla on järvellä oma mÜkki, joten siellä tulee oltua.

- Kesätapahtumissa en osaa neuvoa; en harrasta paikallisia kesätapahtumia. Paitsi että meillähän on Inariviikot heinäkuun loppupuolella. Siellä on tapahtumaa vaikka minkälaista.

Niitä suosittelen.

Joidenkin mielestä lomalla on parasta ostoksilla käyminen. Vaikkapa käsityÜläisten Tee kesä käsin -kaupassa.

Korinna KorsstrÜm-Magga, Ivalo - Itse lähden aina kesäksi Korppooseen, mistä olen pois. Tänä kesänä ennen lähtÜä pystytän Siidaan, Inarin kirkonkylälle lappilaisen ITE-taiteen näyttelyn. Se on avoinna syksyyn asti, ja sitä suosittelen kaikille. ITEtaide on itseoppineiden kansantaiteilijoiden taidetta.

- Näyttely kuvaa todella hienolla tavalla luovan nykylappilaisen arkea: mitä hän tekee kun lähtee luomaan. Näyttely liittyy Lappiin, lappilaisuuteen, saamelaisuuteen, metsästykseen, kaikkeen siihen mitä Lapin ihminen pitää kauniina.

- Näyttely sopii kaikille, sellaisillekin ihmisille jotka eivät ole kiinnostuneet kaikesta taiteesta. ITE-taide on huumorintajuista, kodikasta, ihmisläheistä. Ei sellaista, ettei katsoja tajua mikä taideteoksessa kuuluu ylÜs ja mikä alas.

- Siidan näyttelyssä on mukana myÜs ammattivalokuvaajan ottamat kuvat taiteilijoista heidän pihapiireissään. Niistä näkee, miten paikalliset ihmiset elävät. Kuvien kautta pääsee kurkkaamaan Lapin ihmisen elämään.

Juhani Kaustinen, Kaustinen - Käyn kesäisin retkeilemässä, yleensä perheen kanssa. Saariselältä ja Inarista lÜytyy mahtavia retkeilymaastoja. Yleensä yÜvytään Näverniemessä.

- Saariselkä on minulle tuttu.

Olen viettänyt siellä pitkiä aikoja 70-, 80- ja 90-luvuilla, kun olin mukana Lapin eräsafareilla. Kaunispää on ainakin paikka, jossa kannattaa poiketa.

- Lappi on muutenkin erikoinen ja hyvä paikka. Tällä on helppo hengittää, ilmasto on erilainen kuin etelässä.

Henna Henttunen, Ivalo - Tykkään vaeltaa ja päästä Inarille veneellä. Mitään lempipaikkaa siellä ei ole, kunhan pääsisi jonkin saaren rantaan telttailemaan. Meillä ei ole moottoria, joten järvelle ei pääse tarpeeksi usein. Vain silloin kuin joku tuttava vie.

- Vaeltamisessakaan ei ole mitään suosikkikohtaa. Katson vain kartasta sopivan kohteen ja lähden menemään. Urupäälle tai Lapiopäälleâ&#x20AC;Ś Nattasreissu tehdään kohta, mutta se on sitten vähän jo kauempana.

Moni suosittelee kesätekemiseksi Inarijärven venereissua.

- Rahajärvi ja siellä laavulta katsottuna ensimmäinen saari järvellä on minun suosikkipaikka. Saari on pari sataa metriä tulistelupaikalta, näkyy rantaan asti. Siellä on pitkät hiekkarannat. Pitkän aikaa sitten vietin saaressa kuukauden kolmevuotiaan kasvattipojan kanssa telttailemassa. Olimme ensin Simmettijärvellä, mutta pojan mummo halusi, että tulemme kaukaa erämaasta jonnekin lähemmäs. Rahajärvi ei ole erämaata, vaan aika lähellä asutusta.

- Viime kesänä olimme saaressa tyttären kanssa. Saari on niin lähellä, että sinne pääsee pienellä kumiveneelläkin. Uitiin ja keitettiin kahvit. Se oli hauskaa. Vähän pelotti, kun veneen pohja alkoi matkan aikana täyttyä vedestä, siellä veden seassa istuttiin.

- Mutta päästiin hyvin saareen ja takaisin. Se on ihana paikka!

30

Akka-kustannus on Inarissa vuonna 2012 perustettu kustantamo, joka julkaisee pohjoiseen liittyviä teoksia.

Murmansk â&#x20AC;&#x201C; pieni kaupunkiopas

(Ulrich Kreuzenbeck ja Sari PÜyhÜnen) Murmansk on maailman suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella. Siihen tutustuminen on ollut aiemmin hankalaa, sillä kaupungista ei ole ennen ollut saatavilla suomenkielistä opasta. Nyt sellainen on ilmestynyt.

Murmansk â&#x20AC;&#x201C; pieni kaupunkiopas sisältää tietoa alueen historiasta, nykypäivästä, nähtävyyksistä, ostosmahdollisuuksista, hotelleista, ravintoloista ja paikallisista ruoista.

Mukana on paljon matkailijan tarvitsemaa infoa, pieni venäjän kielen käyttÜsanasto sekä valokuvia. Oppaan kirjoittajat Ulrich Kreuzenbeck ja Sari PÜyhÜnen asuvat Murmanskissa ja tuntevat kaupungin hyvin.

Hinta: 15 â&#x201A;Ź

Tahto oli vanhempien taskussa

Matti Lehtola: Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään.

(toim. Annamari Niskanen) Tahto oli vanhempien taskussa -niminen kirja kertoo inarilaisten lapsuuden- ja nuoruudentarinoita. Kertomuksia lĂśytyy 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle saakka. Mukana on kaksitoista kirjoittajaa. Kirjoittajien lisäksi kirjasta lĂśytyy satoja muitakin aikalaisia: sukulaisia, lapsuuden leikkikavereita, koulussa samaa paripulpettia kuluttaneita, niitä joiden kanssa karattiin rippikoulusta, lähikaupan henkilĂśkuntaaâ&#x20AC;Ś Tarkista, oletko itsekin kansien välissä!

Teos kuuluu Inarinmaa-nimiseen kotiseutusarjaan.

Hinta: 20 â&#x201A;Ź

Inarin kirkonkylän tuntija Matti Lehtola kuljettaa kiinnostuneita omalla kylällä. Vanhojen valokuvien ja kahden havainnollistavan kartan avulla tutustutaan maisemiin, ihmisiin ja tapahtumiin 1800-luvun loppupuolelta aina nykypäivään saakka.

Inarilainen valokuvaaja Martti Rikkonen on ottanut kirjaan uudet kuvat täsmälleen vanhojen valokuvien paikoilta.

Hinta: 20 â&#x201A;Ź

Lapin Legendat Raja-Jooseppi, Legendan synty

Raja-Joosepin legenda on Josef Juhonpoika Sallilan ja Maria Matilda Lehikoisen tarina. Kirja seuraa susiparin vaiheita Venäjän rajan läheisyydessä aina vuoteen 1946 saakka.

Joosepin ja Tiltan museoitu asuinkenttä lÜytyy yhä aivan Luttojoen rannassa, R a j a -J o os e p in raj av ar t i o a s e man kupeessa.

Hinta: 5 â&#x201A;Ź

Petronella â&#x20AC;&#x201C; unelma elää

Vuonna 1949 poltettu Lappi oli noussut tuhkasta ja jälleenrakentaminen oli lopuillaan. Lemmenjoelta oli lÜydetty kultaa ja siellä kaivoivat niin kokeneet kultamaiden konkarit kuin onnenonkijatkin rikastumisen toivossa.

Eräänä elokuisen jälkikesän leppeänä iltana kultamiesten keskuuteen saapui lyhythelmainen kesäleninki hulmuten, valkea silkkiliina päässään nuori, vaalea ja pitkäsäärinen nainen.

Tämä keijukaiselta vaikuttava ilmestys oli Silvia Petronella Antoinette van der Moer.

Hinta: 5 â&#x201A;Ź

Kaapin Jouni â&#x20AC;&#x201C; pororuhtinas

Jouni Kaapinpoika Aikio oli Lemmenjoen pieni suuri mies, jonka asuinkenttä Sotkajärven rannalla osuu edelleenkin jokaisen joella liikkujan silmiin. Talot ovat nykyään kuitenkin autiot ja tyhjät, mutta aikoinaan niiden ikkunoissa sykki elämä.

Kaapin Jouni oli pororuhtinas ja kaikkien tuttu â&#x20AC;&#x201C; presidentistä lukemattomiin ohikulkeviin kullankaivajiin. Hänen värikäs elämänsä täyttää hyvin legendan tuntomerkit, ja kuten asiaan kuuluu, kaikki tarinat eivät mahdu yksien kansien väliin.

Hinta: 5 â&#x201A;Ź

Sodan piikkilangat, totta ja tarinaa Inarin vankileireistä

Inari oli vuosina 1939â&#x20AC;&#x201C;1944 sotatoimialuetta, ja pitäjässä oli kymmenien vankileirien verkosto, jossa tuhannet venäläisvangit raatoivat Kolmannen valtakunnan hyväksi. Vaikka vankileirien ajoista on kulunut jo yli puoli vuosisataa, Inarin kairoissa ruostuvat piikkilangat muistuttavat yhä edelleen nykykulkijaa sodan vaietuista tapahtumista ja niistä ihmiskohtaloista, joiden elämä muuttui vankileirejä ympärĂśivien aitojen takana.

Hinta: 5 â&#x201A;Ź

Kruunupäitä ja kullankaivajia.

Inarin Matkailumajan, Matkailuhotellin ja Kultahovin vaiheita

Inarin Matkailumaja oli yksi Lapin legendaarisista majapaikoista, joista muodostui vuosikymmenten aikana alueensa keskuksia. Niiden seinien sisäpuolella kokoontuivat niin n herrat kuin narrit, n mutta Inarissa In mukaan k ehtivät myĂśs m kuninkaalliset k ja kullankaivajat. la Nykyinen N Inarin r Kultahovi on o rakennettu vanhan v Matkailumajan k perustuksille. r Hinta: H 5â&#x201A;Ź

Akka-kustannus, Piiskuntie 1, PL 145, 99800 Ivalo. P. 020 710 9050.

Nettisivut osoitteessa www.akka-kustannus.fi.

Kirjoja voi myÜs ostaa paikallislehti Inarilaisen KirjaHyllystä, osoitteesta Piiskuntie 1, Ivalo. Avoinna arikisin 9-16.30

TILAA SAARISELĂ&#x201E;N SANOMAT JA VOITA KUMILAUTTARETKI IVALOJOELLE! Palkinto sisältää kahden hengen osallistumisen Luontolomien perinteiselle kumilauttaretkelle kesällä 2014!

7LODDQ 6DDULVHOlQ 6DQRPDW NHVWRWLODXNVHQD HXU YXRVL MD RVDOOLVWXQ DUYRQWDDQ

Vastaanottaja maksaa postimaksun

SAARISELĂ&#x201E;N SANOMIEN TILAAJAT VOIVAT OSALLISTUA KILPAILUUN OSOITTEESSA WWW.SAARISELANSANOMAT.FI

Saariselän Sanomat /lKHWWlMlQ QLPL 2VRLWH

Tunnus 5009670 00003 VASTAUSLĂ&#x201E;HETYS

3XK

YhteistyÜssä:

OOH OH WLODDML PH XXVLO 7DUMRDP +9,38//$7 .$ YLODVVD DYRWWDNDK /DDQLODQ 6

7HHUHQ SHVlQ

Â&#x2C6; :9

37-/)68% Â&#x2C6; ; ;; 7%

%6-7)0%27%2 31%8 *

- Â&#x2C6; 1%8/%-090

/9:% 401 3=

.YSOWI TSVSWIMR Â&#x2C6; :9 ZYPXE

0YI PMWmm WM

),8- ÂŽ 38% 19

/%%2

.YRMSVIMPPI SQE WXVIIX 0YI PMWmm WM

%6-7)0%27%2 31%8 *

ZYPXE

/):c88%0:-

7HHUHQ SHVlQ

,IXOIWWm T]V]WXm XYPM OYRRSR Q]VWO]

37-/)68% Â&#x2C6; ; ;; 7%

/IPOOEMPY OEWZEXXEE WYSWMSXEER

- Â&#x2C6; 1%8/%-090 8YSQSR XE

7EEVMWIPmR TEVEW OmQTTm SR 7YHIRTIWm

0YI WMZYPXE

1$,67(17$16 6,7 7,,67$,6,1 -$ 72567$,6,1

8YSQSR XEVMRE WMZ

YPPE

),8- ÂŽ 38% 19

VMRE WMZYPPE

/%%2

1$,67(17$16 6,7 7,,67$,6,1 -$ 72567$,6,1

7MROIVMX OERRYWXEZEX :EWOSSPMLMMLHS WWE 0YI WMZYPXE

Saariselän klassikon kattaus

¡ Linnansalista: rapua ja InarinJäämeren herkkua mm. kuningas ¡ Takkabaarista rautua ¡ Tilaussauna: : suolapalaa ja kuumia juomia ¡ Lämmitetty A-oikeudet terassi

UUTTA! Takkabaarin ru k k ti

Saariselän klassikon kattaus

¡ Ravintola Linnansali on ¡ Takkabaarista herkuttelijoide ¡ Tilaussauna suolapalaa ja kuumia n suosikki juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 â&#x201A;Ź / 2 hh puolihoidolla. hlĂś / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipa Kaikki tämä lvelut saman katon alla: ¡ Kosmetologip alvelut ja tuotem

Saariselän klassikon kattaus

¡ Ravintola Linnansali on ¡ Takkabaarista herkuttelijoid en suosikki suolapalaa j Til k

7LODXV YDLQ HXU YXRVL QHOMl QXPHURD

Tilaa Saariselän Sanomat ja osallistu kilpailuun viereisellä kupongilla tai netissä www.saariselansanomat.fi KILPAILUN SĂ&#x201E;Ă&#x201E;NNĂ&#x2013;T: Kilpailuaika: 24.5.-23.8.2013. Kilpailuun voi osallistua tilaamalla Saariselän Sanomat ja lähettämällä tilauslipukkeen Saariselän Sanomiin joko postissa tai netissä.

Arvonta: Suoritetaan 26.8.2013 ja voittajalle ilmoitetaan henkilÜkohtaisesti. Lisäksi voittaja julkaistaan Saariselän Sanomien Ruskanumerossa ja Internetissä osoitteessa www.saariselansanomat.fi.

Osallistumalla kilpailuun osallistujat myÜntävät järjestäjälle, ilman erillistä suostumusta tai korvausta, oikeuden julkaista voittajan nimi.

Arvonnan järjestäjä: UM-MediaNord, Saariselän Sanomat. YhtiÜn tyÜntekijät tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailun järjestäjä ei ole vastuussa minkäänlaisista Internetin tai muun tietoliikenteen tekniikan aiheuttamista viivästymisistä, virheistä tai teknisistä ongelmista.

Palkinto: Palkinto sisältää kahden hengen osallistumisen Luontolomien kumilauttaretkelle kesällä 2014.

Perinteisesti kumilauttaretki järjestetään kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Varmista retken päivämäärä lähempänä ajankohtaa (palkinnon arvo 180 e).

Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi tai luovuttaa toiselle henkilÜlle. Osallistujan kilpailun antamia tietoja saa käyttää Saariselän Sanomien omaan markkinointiviestintään.

Saariselkä

31

IVALO Ivalo

Inari Utsjoki Karigasniemi

Juttuja sivuilla 8-11

Juttuja sivuilla 4-7

4 29 7 6 9

23

21

5 11 1. Inarilainen 2. Nordea-pankki Ivalon KiinteistÜmaailma Pubi.fi, Anjan Pizza 3. Apteekki Metsähallitus / Info Poliisi 4. KäsityÜkauppa 5. Nutukas Petsamolaispatsas 6. Ivalojoen silta 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Ivalon tori 9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo 11. S-Market Vaskooli Posti Cafe Stop, Alko 12. Maanmittaustoimisto 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori 15. Ivalon Autokoulu Valokuvaamo Autovuokraamo: - Hertz Ivalo 16. Kirjasto 17. Inarin kunnanvirasto 18. Terveyskeskus 19. Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko 20. Osuuspankki 21. Linja-autoasema, kahvila, Siwa 22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi 23.Uimaranta 24. Ivalon Urheilukeskus - Jäähalli, urheilukenttä - Liikuntasali, kuntosali - Nuorisotila StÜnÜ 25. Rajavartiosto, uimahalli 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti 27. Lauran Grilli, Extra-Piste 28. Koirapuisto 29. Leikkipuisto

20

19 18

1

3

17

26

29

8

22

26

16

27

2 14 13 14 29 15

14

10

24 26

28

25

Lentoasema 10 km autovuokraamot lentokentällä Autovuokraamo Hertz Ivalo ja Europcar

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

Pielpajärven polun lähtÜpaikka

INARI Kirkonkylä

1. Uruniemi Camping 2. Toivasen RantamĂśkit, 3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. Lake & Snow Inari 6. Samekki â&#x20AC;&#x201C; taidekäsityĂśt 7. Nativa â&#x20AC;&#x201C; CafĂŠ Wine Bar Lanca KäsityĂśtori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi 9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - NäkĂśalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, SĂĄmi Duodji myymälä 12. Inarin veneilykeskus 13.

SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä 17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Såmi Duodji -saamelaiskäsityÜmyynti Saamelaiskirjasto 18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km 21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta 22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto 23. Juutuan polku 24. Grilli-kahvio

Juttuja sivuilla 14-16

21 HAUTAUSMAA

SAAMELAISMUSEO

NTIE

ATAMANTIE

12

14

AL

S

A

K

TIE KULT A MIEHEN

TAMMU KKATIE

NE L

O

JU TA

U TU AN

SIULATIE

IE NT TA EE

H PA

TR PE

IE

A

INTIE POSTIMAT

4

K TE KA

NT LA

Juutuan polku

UM RA

6

E TI

T

5

IN AR IN

T KI

TIE SU AT NR IE NT I LĂ&#x201E; LA

10 8 7

NTIE LEHTOLA

18

11

24

NTIE

K

22

IE NT

ILA PAPP

TIE K EN

ILĂ&#x201E; ITT

NTIE ARA

A

15

NVA JUUTU A

23

SA

KOS RI

9

17

Juutuanjoki

Inarijärvi

3

2

PAA NN ETI E

TIE S EN ITKO

NTIE

KALLIO HUUTO

1

NIE ME

19

Otsamon reitti Juutuan polku

13

TI E

23

KAN IEM EN

MĂ&#x2013;

UR U

EM I, N Ă&#x201E;Ă&#x201E; TĂ&#x201E;

HON

SJO KI, KA RIG AS NI

TA-A N TINTIE RAN

20

UT

URUVAAR ANTIE

IVA

E TI

LOO N

16 Nukkumajoki - Poropirtit - Inarin Porofarmi 13 km Solojärvelle - Lemmenjoki 40 km

32

Pohjoissuomalainen

6789 01 2345 4318 70 4318

MEI KĂ&#x201E;L Ă&#x201E;INE

N MAI JA

OSU USKA UPPA

1234 56 ARIN A 0823

kesällä mÜkkeillään, mennään eikä meinata ja otetaan vapaa-ajasta kaikki irti!

EtsitkĂś helppoa ja nopeaa ostospaikkaa, jossa on aina edulliset hinnat ja juuri sinulle sopivimmat valikoimat?

Hotellissa on

- 94 hotellihuonetta joista 3 minisviittiä. Saatavilla myÜs lisävuoteita sekä perhehuoneita - Saunat miehille ja naisille sekä tilaussauna takkahuoneineen - Uima-allas - Lasten leikkihuone aulan yhteydessä - 200 -paikkainen ravintola - Tilausravintola Kammi - Kokoustiloja 5-150 henkilÜlle

- 2 x 2h-huone väliovella - 1 iso huone

Kesätapahtumat Pe 19.7 - La 20.7 Pelimannipäivät

La 27.7 Watercross.

Moottorikelkkakisat Ivalojoella, Hotellin takana

S-marketista lÜydät helposti etsimäsi tuotteet niin arkeen kuin juhlaan.

Laajat tuoretuotevalikoimat palvelevat joka päivä houkutellen monipuoliseen ja herkulliseen ruuanlaittoon. Pitkillä aukioloajoilla haluamme tarjota paikkakuntasi parasta palvelua!

IVALO

Perhehuone-tarjous alk. 130 euroa (3-5 hlÜä)

Inariviikkojen aikana 17.-28.7. myĂśs paljon muita tapahtumia alueella.

Lisätietoa: www.inariviikot.fi

Ivalontie 34, 99800 IVALO Puh. +358 (0)16 688 111 Fax. +358 (0)16 661 905 Email: hotelivalo@hotelivalo.fi www.hotelivalo.fi

Palvelemme joka päivä klo 8-21.

Petsamontie 2 99800 Ivalo puh. elintarvike 044-788 4923, rauta 044-788 4932, tekstiili 044-788 4921

Yksi L apin suosi t nähtä uimmista vyyks istä

Tervetuloa Karhunpesäkivelle!

Aito poronkäristys tarjolla klo 10.30â&#x20AC;&#x201C;19.00

(sis. muusi, puolukka, leipä, voi, kahvi/lapsille mehu)

7,50 â&#x201A;Ź

Runsaasti matkamuistoja

Kahvi + munkki

Lasten annos 4 â&#x201A;Ź

2â&#x201A;Ź

Paljon käsitÜitä

yÜs ja m a ltä Mei uccino a! p o cap spress e

Puukkoja

Satoja t-paitoja ĂĄ 7,50 Âź tai 3 kpl 20â&#x201A;Ź

amaan a p a t e l u T puhuvaa a ! hu Otto-kar

Suuri valikoima erilaisia lakkeja ja hattuja

â&#x20AC;˘ Savukalaa â&#x20AC;˘ Tilauksesta myĂśs ryhmille

NäkÜalapaikalta näkymä Inarijärvelle

AVOINNA

17.06.â&#x20AC;&#x201C;11.08. 8.00.â&#x20AC;&#x201C;21.00 12.08.â&#x20AC;&#x201C;30.09. 8.00.â&#x20AC;&#x201C;19.00 P. 0400 965 341 salopi@outolintu.inet.fi

Hopeakoruja sekä uutuutena aidot meripihkakorut

www.karhunpesakivi.fi

Suomen suurin tafoni Outolintu Oy