vl 2

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Nro 2 1.3.2013 viikot 10 -11

1

Kaltion 10

Ravintola Kaltion kevään uutuus: 10 ruokalajin menu, tule ja koe!

Lounaskeitto päivittäin klo 14 - 18

Palonaisi VPK:n m lta rahaa i kuljetusaehistönutoon

Aikuiset 8,50 € Lapset alle 12v. 4,25 €

Hymy herkässä!

Stand Up -illat perjantaisin Pirtissä 22.2.-19.4.2013 Orkesteritanssit joka päivä koko kevään!

Tule ja viihdy!

Viikon tulot ja menot s. 6-7 Sattuipa Saariselällä s. 2 Suden suusta kuultuna s. 12 Laplikaatio tuo keskiyön auringon puhelimeen s. 5 Viisaat varislinnut s. 15

Kahdeksan askelmaa kadulta® uudistettuun Ravintola Kieppiin.

TERVETULOA!

A`LA CARTE AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 11-

R AV I N T O L A

Taste the Spirit of Lapland® Ravintola Kieppi Saariselkä, Puh (016) 55 44 944, reservations@ravintolakieppi.fi www.ravintolakieppi.fi

Katso kevätkilpailu s. 18: tilaa Saariselän Sanomat, voita viikon ruskamatka Saariselälle!

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

2

Viikko 9 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E

perjantai lauantai sunnuntai

1.3.

2.3.

3.3.

Aurinko nousee 7.31 7.26 7.22

Aurinko laskee 17.15 17.19 17.23

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 1.3. Alpo, Alvi, Alpi 2.3. Virve, Virva, Fanni 3.3. Kauko

Viikko 10 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko nousee maanantai 4.3. tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

Aurinko laskee

7.18 17.26 7.14 17.30 7.09 17.34 7.05 17.38 7.01 17.42 6.56 17.46 6.52 17.50

5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

9.3.

10.3.

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 4.3. Ari, Arsi, Atro 5.3. Laila, Leila 6.3. Tarmo 7.3. Tarja, Taru 8.3. Vilppu, Naistenpäivä 9.3. Auvo 10.3. Aurora, Aura, Auri

Viikko 11 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko nousee

maanantai 11.3.

6.48 tiistai 12.3.

6.43 keskiviikko 13.3.

6.39 torstai 14.3. 6.35

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 11.3. Kalervo 12.3. Reijo, Reko 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti 14.3. Matilda, Tilda, Mette

Aurinko laskee 17.53 17.57 18.01 18.05

SAARISELÄLLÄ

Sattuipa Saariselällä -palstalla alueella pitkään vaikuttaneet henkilöt kertovat heille sattuneita erilaisia tapahtumia ja sattumuksia.

Koko elämä Saariselällä Tulin Saariselälle joulukuussa 1962. Olin opiskellut Inarin emäntäkoulussa, koulu oli loppumassa ja tarkoitukseni oli lähteä jatko-opintoihin muualle. Silti minulle tuli vahva tunne siitä, että pitää jäädä tänne. Minut pyydettiin opettajanhuoneeseen, ja opettaja kertoi, että Virkamiesliiton omistaman Saariselän Retkeilykeskuksen emäntä Saara Hirvonen oli kysynyt, olisiko ketään tulla heille töihin. Minä lähdin.

Tulin aamu-Eskelisellä Nelostien haaraan Saariselälle.

Emäntä oli laittanut aputalonmiehen minua vesikelkan kanssa vastaan, kun ajatteli, että minulla on kuitenkin tavaroita mukana.

Työt alkoivat heti. Retkeilykeskukseen oli tulossa siksi jouluksi parikymmentä joulunviettäjää. Yllättäen aggregaatti hajosi, ja kaikki Tilleyt ja Petromaxit piti kaivaa esille.

Emäntä jännitti joulunviettoa. Laanihovissa – se oli jo olemassa siihen aikaan – oli aggregaatti kunnossa, ja pelättiin vieraiden säikähtävän ja lähtevän Laanihoviin. Yksi mies lähti sinne, muut jäivät Retkeilykeskukseen. Joulu meni hyvin, ja kaikki hoidettiin viimeisen päälle.

Venäjällä oli niihin aikoihin voimalatyömaa, ja alkuvuodesta 1963 alettiin vetää sähkölinjaa Ivalosta tunturiin, jossa oli silloin myös linjan päätepiste. Työmiehet majoittuvat Retkeilykeskukseen.

Työmiesporukoita tuli tietyömailtakin, ja välillä pistettiin Retkeilykeskuksessa tanssit pystyyn. Emännän toivomus oli, että kun porukka haluaa tanssia, henkilökunnan luontaisetuihin kuului silloin olla tanssitettavina.

Minäkin tanssin, mutta en katsellut niitä työmiehiä sillä silmällä. Nimittäin se aputalonmies, joka tuli minua vesikelkan kanssa ensimmäisenä aamuna vastaan, oli Kockin Lasse. Meidän juttu alkoi niin kuin Rosvo-Roopen emän-

MUUT LEHDET

Avotakka:

Ilman leukua ei voisi elää Tuorein Avotakka esittää kysymyksen tunnetulle sisutusarkkitehdille, Simo Heikkilälle: Mitä ilman et voisi elää?

- Jos saisin valita vain yhden

nällä: Lassella oli rikkinäisiä sukkia, joista oli ensin käytetty kantapää puhki ja käännetty sitten ympäri ja käytetty toinenkin puoli. Aluvaatteita se piti aikansa ja pisti sitten pannuhuoneen uuniin. Aloin Lassen sukkia ja vaatteita parsia ja pestä.

Menimme naimisiin vapunaattona 1964. Rakensimme talon, teimme kumpikin pitkän työuran ja kasvatimme lapset. Lasse kuoli seitsemän vuotta sitten.

• Päiväretki Sokostille

Sähkö tuli Saariselälle siis vuonna 1963, mutta pyykinpesuhuoneita ei Retkeilykeskuksessa vielä siihen aikaan ollut.

Koko talven pyykit kerättiin yhteen ja lähetettiin keväällä Pohjolan Liikenteessä Virkamiesliiton kesämajaan Saimaanrantaan. Liinavaatteet olivat käytössä siellä kesän ajan, ja samat liinavaatteet tulivat syksyllä taas pestyinä tänne.

Sauna meillä oli, ja siellä oli erikseen miesten vuoro ja naisten vuoro. Talonmiehen tietenkin piti käydä kesken vuoron vesipataa täyttämässä ja puita lisäämässä. Äänekkäitä olivat ne tapaamiset joskus, kun mies meni yks kaks hoitamaan hommaa naisten vuorolla.

Talonmiesten työ oli todella rankkaa; tekemistä riitti koko päiväksi. Kämpissä oli puulämmitys, ja talonmiehet lämmittivät kämppiä päiväsaikaan.

Lumityöt piti tehdä lapiolla.

Kiertotie Saariselälle oli silloin käytössä, mutta autoliikennettä ei ollut silloin kylällä.

Emäntä neuvotteli niin, että postiauto alkoi vuonna 1963 tehdä lenkin kylällekin.

Kun tänne saatiin sähköt, yksi sähköpisto laitettiin Nelostien haaraan. Kun ihmiset tulivat tänne tai lähtivät täältä, he saivat olla valossa. Jos joku turisteista lähti yöautossa tai tuli tänne aamulla kuuden autossa, majalla oli aina joku odottamassa.

Turismi oli hyvin erilaista esineen, se olisi Lapin leuku, saamelaisten monikäyttöinen puukko, hän vastaa.

Lehden mukaan saamelainen kulttuuri ja Inari ovat muutenkin lähellä Heikkilän sydäntä.

- Käsityötaito siellä on ihan häkellyttävää. Myös erämaa kiehtoo. Se on armoton paikka, joka vaatii asujiltaan paljon.

Mutta eiväthän he kotipaikalleen mitään voi. Ihminen on

Salme Kock on ”Saariselän ensimmäinen vakituinen asukas”. Hän on tehnyt työuraa hoitamalla puoltakymmentä eri majaa Saariselällä: esimerkiksi Virkamiesliiton omistamaa Saariselän Retkeilykeskusta ja pisimpään Pohjolan henkilökunnan majaa, yhtäjaksoisesti kolmekymmentä vuotta. Tärkeintä Kockille on työuran aikana ollut itsenäisyys, se että pomo on ollut Helsingissä. kun tänä päivänä. Aggregaatti sammutettiin illalla kello yksitoista. Päivä loppui siihen, ja ihmiset menivät nukkumaan. Päivällä hiihdettiin keväthangilla.

Suuruuksia olivat joka talvi ne, jotka kävivät hiihtämässä yhden vuorokauden aikana Sokostin huipulle ja takaisin.

Jotta tässä onnistuisi, täytyi olla hankikelit; sinne ei tehty latuja. Reissuun piti lähteä neljän, viiden aikaan aamulla ja takaisin tultiin lähellä puoltayötä. Kävijät olivat turisteja, joilla oli kuntoa. Pepsi Paloheimo ja Mara Huhtamäki tekivät lenkin ainakin.

Saariselkä tarkoittaa minulle ihan eri asiaa kuin nykyisille matkailijoille. Muistan esimerkiksi kerran, kun lähdin mustikkaan Kaunispään pohjoisrinteelle. Olin äkäinen

jostain kotiasiasta, ja lähdin marjaan lauhtuakseni. Kävelin siellä ja sain tasapainon.

Aivan tarkasti tiesin, että siellä on luonnonhenkiä ja että voin mennä sinne aina halutessani hakemaan rauhaa.

Nyt ehkä tajuat, miltä minusta tuntuu, kun Kaunispäätä rakennetaan täyteen. En ole edes katsonut tarkkaan, mihin uusi kaava sinne tulee.

Kaunispää uhrataan. Tai oikeastaan se on jo nyt raiskattu pilalle. Kyllä ne henget tällä pelillä lähtee.

Viime joulun aikaan odotin bussia Siberian nurkalla ja satuin vilkaisemaan Kaunispäälle. Ensimmäisen ja ainoan kerran tuntui hyvältä nähdä valot siellä.

Ainoan kompromissin olen löytänyt mielessäni Saariselän rakentamiselle sillä, että perheellisen pitää yrittää. Inarin kunnassa on perheellisiä.

omimmillaan siellä, mihin on syntynyt.

- Kuten monen muun perinteisen välineen, myös leukujen tekijät ovat katoava luonnonvara. Leukupuukostakin on jo tehty kiinalainen kopio. Se helähti pakkaselle iskettäessä rikki! Ei sellaisen kanssa uskalla lähteä metsään. Kaikkialla maailmassa on tällaisia leu´un kaltaisia tärkeitä, funktionaalisia esineitä,

jotka häviävät epäolennaisen roinan takia, sanoo Heikkilä Avotakassa.

Lehden mukaan Heikkilä tietää mistä puhuu. Hän on palkittu arkkitehti ja suunnittelija. Heikkilä on saanut muun muassa Valtion taideteollisuuspalkinnon.

Opettajana Heikkilä on toiminut muun muassa eri yliopistoissa.

Aalto-yliopiston Puustudiota hän johti 2000–2007.

• Henget lähtevät

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Pop-up-ravintola Saariselällä Kansainvälinen ravintolapäivä järjestettiin 17. helmikuuta seitsemännen kerran.

Tapahtumapäivänä perustettiin satoja pop-up-ravintoloita eri puolilla maailmaa, Suomessakin viitisensataa. Saariselällekin nousi yksi.

Turussa matkailualaa opiskelevat Krista Kokkonen ja Jani Syrjälä ovat olleet parin kuukauden mittaisessa työharjoittelussa Saariselällä Husky Co:ssa. Aikaisemmin he ovat olleet kotiseudullaan tapahtumassa mukana asiakkaina, ja he olivat haaveilleet innokkaina ruoanlaittajina omankin ravintolan perustamisesta.

- Saariselällä kaikki palaset loksahtivat kohdalleen, kun saimme työnantajalta tilat käyttöön tähän tarkoitukseen ja saariselkäläisiltä yrityksiltä hieman tukea, Kokkonen ja Syrjälä sanovat.

Kokkonen ja Syrjälä tekivät päivän aikana pääasiassa perunarieskarullia kasvipesto- ja

Jani Syrjälä ja Krista Kokkonen pistivät pystyyn väliaikaisen ravintolan. savuporotäytteellä, valkosuklaakakkuja sekä browniesleivonnaisia. Näitä tarjoiltiin kaakaon tai mehun kera Panimokujalla sunnuntaina kello kymmenestä iltakuuteen.

Asiakkaikseen Kokkonen

ja Syrjälä odottivat etukäteen ennen kaikkea alueella olevia ulkomaalaisia asiakkaita.

- Toivomme, että meidän esimerkkimme rohkaisee jatkossa muitakin pitämään ravintolapäivän ravintolaa poh-

vontuli-infoa sekä kaikkien Saariselällä toimivien yritysten tiedot.

Sivuilta löytyy myös tapahtumakalenteri.

Gosaariselka-sivustoa ylläpitävät yrittäjät Juha Mehtäjärvi ja Vesa Mattila.

- Perusajatuksena on se, että tarjoamme sivut, joiden kautta löytyy kaikki tarvittava informaatio alueelta. Jos emme itse pysty jotakin tietoa antamaan, tarjoamme linkit, joiden kautta tieto löytyy, Mattila sanoo.

- Saariselkä-hakusanalla tehdään googlessa kuukausittain 45000 hakua. Olem-

Muotkan Maja uusiin käsiin Jouko ja Mari Lappalainen on kiireinen yrittäjäpariskunta. He pyörittävät Nellimin Erähotellia Nellimissä, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen Galla-ravintolaa Inarin kirkonkylällä ja nyt myös Muotkan Majaa Kiilopääntien varressa.

Muotkan Majan vetovastuun he saivat itselleen alkutalvesta.

- Muotkan Maja on hieno ja tasokas tunturimaja. Jos tulee hiihtämään Saariselkä–Kiilopää-alueelle ja kaipaa majoi-

tuspaikalta omaa rauhaa, niin Muotkan Majalta sitä löytyy, sanoo Jouko Lappalainen.

- Uskalsimme ottaa paikan vetovastuun, kun olemme opiskelleet Nellimissä matkailualaa viime vuodet ja itse paikka tuntui lupaavalta.

Jos alku menee mukavasti, niin sitten katsellaan varmasti jatkoa.

Majaemäntä Saana Lappalainen toivottaa kaikki tervetulleiksi Muotkan Majalle.

me miettineet, että jos joka kymmenes hakijoista löytäisi gosaariselka-sivuille, se olisi jo hyvä, Mattila miettii.

- Kun sivuston jutut muuttuvat viikoittain, kävijälle tulee syy vierailla siellä usein. Joka kertaa löytyy uutta informaatiota, Mehtäjärvi sanoo.

- Sivut on tarkoitettu kaikille matkailijoille. Niille, jotka vasta miettivät Saariselälle tulemista, mutta myös niille, jotka ovat jo täällä, havainnoivat kylää ja joille tulee mieleen uusia kysymyksiä. Hotellihuoneessa he voivat sitten etsiä tietoa sivuiltamme. Nettisivut

1.3.

Stand-up ilta Santa´s Hotel Tunturissa 1.-2.3. Trubaduuri –illat Hotelli Riekonlinnassa 1.3. ”Vanha Inari” –iltapäivä Matti Lehtolan kanssa

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inari 6.3.

Yhteislauluilta Laanilan Savottakahvilassa 7.3.

Palvelupiste Kiehisen

tapahtumatorstai Siula-talossa 7.3.

Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajien

konsertti Kiilopäällä 8.3.

Naistenpäivätapahtuma

Laanilan Savottakahvilassa 8.3.

Stand-up ilta Santa´s Hotel Tunturissa 8.-9.3. Trubaduuri –illat Hotelli Riekonlinnassa 9.-10.3. Porokilpailut ja suopunginheiton

SM –kilpailut Ivalossa 13.3.

Yhteislauluilta Laanilan Savottakahvilassa 14.3.

Palvelupiste Kiehisen

tapahtumatorstai Siula-talossa 14.3.

Saamelaisteatteri Beaivvás Saamelais-

kulttuurikeskus Sajoksessa, Inari 14.-15.3. Kai ”Kuju” Hyttisen lauluilta Kiilopäällä 14..-17.3. Vaellustelemark -kurssi Kiilopäällä

joisessa. Toiminta on saavuttanut etelässä suuren suosion, miksei myös Lapissa. Meillähän riittää omasta takaa erinomaisia raaka-aineita.

RM

Ukko-Media yhteistyöhön gosaariselka.fi:n kanssa Ukko-Media on aloittanut yhteistyön gosaariselka-nettisivuston kanssa. Sivuilta www.gosaariselka.fi löytyy nyt Saariselän Sanomissa ja Inarilaisessa ilmestyneitä juttuja alueen matkailuun liittyen. Näiden avulla matkailija voi tutustua paikalliseen elämänmenoon. Jutut on jaoteltu sivulla alaotsikoiden ”uutiset”, ”ihmiset”, ”ilmiöt” ja ”kohteet” alle.

Muutoinkin sivuilta löytyy monenlaista tietoa Saariselän alueesta: muun muassa opas useimmin kysyttyihin palveluihin, säätiedot, re-

3

ovat objektiivisempi väline tiedonhankintaan kuin satunnaiselta henkilöltä kysyminen, Mehtäjärvi sanoo.

- Tarkoituksena olisi, että gosaariselka olisi syksyllä kymmenen tärkeimmän sivuston joukossa Saariselältä tietoa etsiessä. Sen jälkeen tähtäämme kolmen käytetyimmän linkin joukkoon, Mattila sanoo.

Lähiviikkojen aikana Mehtäjärvi ja Mattila avaavat lisäksi englanninkieliset gosaariselka.com-sivut, joita tehdään myös yhteistyössä Ukko-Median kanssa.

Hiihtokelit alkavat olla parhaimmillaan.

Kuva: PLM Oy

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita 2 henkilön

RUSKAMATKA SAARISELÄLLE!

Briitta Pajari 0400 696 914

Jari Pajari 0400 394 375

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4

Kappelin kevätohjelmaa Tilaisuudet 3. – 15.3. klo 19

Su 3.3. Messu. Vaikuttaako usko elämässä?

Ma 4.3. Konsertti. Eteläpohjanmaan poliisilaulajat, liput 10 € Ti 5.3. Kappeli-ilta. Siunauksen salaisuus.

Ke 6.3. Viikkomessu. Ehtoollinen, matkamiehen ateria.

To 7.3. Yhteislauluilta. hengellisiä ja maakuntalauluja.

Pe 8.3. Kappeli-ilta. Kysy papilta.

Su 10.3. Ehtoollisjumalanpalvelus Ma 11.3. Iltahartaus ja iltatee Ti 12.3. Iltahartaus ja iltatee Ke 13.3. Arki-illan ehtoollinen To 14.3. Toivevirsien ilta Pe 15.3. Iltahartaus ja iltatee Tunturipappeina toimivat viikolla 10 Martti Toivanen p. 040 531 1015 ja viikolla 11 Tapio Kiviranta p. 045 263 1713

Tunturipapin tapaa ladulla ja kappelissa Saariselän monipuoliseen tarjontaan on useiden vuosien ajan kuulunut myös Pyhän Paavalin kappeli pappeineen ja ohjelmineen. Lomalla tai eläkkeellä olevat papit toimivat viikon kerrallaan tunturipappina ja vastaavat kappelin ohjelmasta.

Viikolla 10 pappina toimii Martti Toivanen, joka on kolunnut Lapin latuja yli neljän vuosikymmenen ajan. Teekkareiden pappina ollessaan hän toi Saariselälle vuosittain kaksi bussillista teekkareita, toisen Törmäsen maamiesseuran talolle, toisen Tievatuvalle.

Opiskeluaikoinaan hän toimi vuoden YK-joukoissa joukkueen johtajana ja sittemmin myös pappina.

- Siksi mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta, Toivanen sanoo.

Viikon 10 aikana kappelissa on messu sunnuntaina ja keskiviikkona, maanantaina

kuunnellaan Etelä-Pohjanmaan mieslaulajia, tiistaina etsitään siunauksen salaisuutta, torstaina lauletaan yhdessä hengellisiä ja maakuntalauluja ja perjantaina on teeilta, jolloin pappi vastaa kysymyksiin.

Papin tavoittaa kappelin lisäksi ladulla ja taukopaikoilla.

Toivasta saa lähestyä myös puhelimitse, p. 040-531 1015.

- Tervetuloa kappeliin hiljentymään ja levähtämään hetkeksi! Ovet ovat aina auki sinua varten, Toivanen sanoo.

Kansallispuistot ruokkivat paikallisia yrityksiä Talouden taantuma ei näy euroissa, joita kansallispuistoihin suuntautuva luontomatkailu tuottaa paikallisille matkailuyrityksille.

Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna yhteensä yli 2 miljoonaa kertaa. Kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle keskimäärin 10 euroa jokaista euroa kohti, jonka valtio on sijoittanut puistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.

Eniten rahaa paikallistalouteen tuottaa Pallas–Yllästunturin kansallispuisto, 33,3 miljoonaa euroa. Toisena tulee

oma Urho Kekkosen kansallispuistomme, 22,2 miljoonaa euroa.

Kolmantena on Oulangan kansallispuisto Kuusamossa, 14,4 miljoonaa euroa.

Kaikki nämä puistot sijaitsevat suosituilla matkailualueilla, missä on paljon palveluja ja kävijät viipyvät pitempään.

Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle.

Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä vierailtiin viime vuonna lähes 888 000 kertaa. Suosituin luontokeskus on Inarissa sijaitseva Siida, missä kirjattiin käyntejä lähes 112 000.

Ivalon lentoaseman päällikkö Matti Sorvari eläkkeelle - Aikoinaan tuli lähdettyä mukaan Inarin kunnallispolitiikkaan. Se oli aikaa, ettei valtuustosalissa uskottu matkailun kasvuun siinä määrin kuin nyt.

Nythän Inarin kunnassa on löytynyt aika hyvä yksituumaisuus, kun matkailua kehitetään.

- Täällä lentoasemalla on ollut tämmöinen yksituumaisuus aina. Ei ole laskettu, että tämä on minun työ ja tuo on sinun.

On koettu, että tämä on meidän lentoasema ja kaikki tekevät töitä yhteisen päämäärän hyväksi.

Näin pohtii Ivalon lentoaseman pitkäaikainen päällikkö Matti Sorvari, joka jää työstään eläkkeelle maaliskuun lopussa. Sorvari on kasvanut yhtä matkaa Ivalon lentotoiminnan kanssa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Kun oululaisnuorukainen aloitti työt Ivalon kentällä, elettiin siellä vielä ulkovessojen aikakautta.

- Olihan se vähän jo eksoottista siihen aikaan. Ne ulkopuuseet olivatkin Ivalon lentoaseman kuvatuin nähtävyys, Sorvari naurahtaa.

Ulkovessat jäivät historiaan vuonna 1976, kun liikenneministeri vihki käyttöön uuden lentoterminaalin.

Ilmailuhallituksen ensimmäinen pääjohtaja Kaarlo J. Temmes silmäili tyytyväisenä uutta terminaalia ja kahviota ja totesi, että tällähän pärjätään vuosituhannen loppuun. Temmes ei ollut pohtinut uuden tunturikeskuksen, Saariselän, vaikutusta Lapin lentoliikenteeseen siinä määrin kuin inarilaiset. Temmes totesi ohimennen Sorvarille, että eikö täällä olekin nyt hienoa.

Sorvari tokaisi siihen nuoren miehen innolla, että tilat ovat hienot, mutta jo nyt pitäisi välittömästi käynnistää uuden laajennuksen suunnittelu. Entinen hävittäjälentäjä Temmes katsoi Sorvaria tiukalla ilmeellään ja sanoi: ”Sorvari, tehän olette suuruudenhullu!”

• Kovaa kasvua

- Saariselkä oli silloin vahvassa kasvussa. Lentoasema esitti vasta valmistuneen matkustajaterminaalin laajentamista jo 1980-luvun vaihteessa. Terminaali oli käynyt ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi matkustajamäärien nopean kasvun seurauksena, Sorvari sanoo.

Matkustajaliikenne Ivalon kentälle kehittyi voimakkaasti 1980-luvulla, ja seuraavan vuosikymmenen vaihteessa lähestyttiin 100 000 matkustajan rajaa. Tuli myös kaksi uutta matkailusta elantonsa hankkivaa lentokenttää lisää: Kittilä ja Enontekiö.

Ivalon lentokentän ensimmäinen laajennus vihittiin käyttöön 1987. Laajennus oli valmistuessaan liian pieni ja sen mat-

Matti Sorvari jättää hyvästit Tapani Rantalan maalaamalle Petronellalle. - On täällä muitakin Tapanin maalauksia. Yritin lentoaseman sisustuksella vaikuttaa siihen, että matkailija oivaltaa täällä kävellessään olevansa nyt Lapissa, Sorvari sanoo. katavaran käsittelyjärjestelmä täysin sopimaton ja tehoton matkailulentoaseman matkatavaramäärille.

-Sillä mentiin kuitenkin eteenpäin, ja käynnistettiin välittömästi toisen laajennushankkeen vireille saaminen. Matkustajaterminaalin toinen laajennushanke saatiin valmiiksi ja otettiin käyttöön 1994.

- Laajentuneessa asemarakennuksessa oli ensimmäisen kerran huomioitu matkailulentoaseman erityistarpeet matkatavaran käsittelyn ja muunkin logistiikan suhteen. Lentomatkustajia oli vuositasolla 95 000.

Saariselkä jatkoi kehittymistään, ja reittiliikennekoneiden kokoluokka kasvoi. Sesonkina lennettiin laajarunkoisilla MD11-koneilla ruuhkahuippuja. Matkustajaterminaali alkoi käydä jälleen ahtaaksi. Sadantuhannen matkustajan raja ylitettiin ja lisätilaa tarvittiin.

- Nyt pantiin vireille matkustajaterminaalin kolmas laajennushanke. Laajennus valmistui 1999. Samalla kertaa rakennettiin uusi korkeampi lennonjohtotorni ja saneerattiin vanha lennonvarmistusrakennus. Matkustajamäärä vuosituhannen vaihteessa oli 133 000.

Matti Sorvari kiittelee Inarin kunnan tuolloisten päättäjien kaukonäköisyyttä matkailun kehittämisessä.

• Viime vuosi menestys

Matti Sorvari näkee liikenteen kasvun Ivalon lentokentälle vakaana. Viime vuosi oli hänen mukaansa menestys. Matkustajamäärä kasvoi yli 16 prosenttia. Tätä menoa ei ole ihme, jos vuonna 2015 matkustajamäärät

ovat luokkaa 155 000–160 000.

- Huonompiakin aikoja on koettu. Syyskuun 11. päivän tapahtumat New Yorkissa 2001 muuttivat ilmailutoimialan kannattavuutta merkittävästi, ja se näkyi myös Lapin ilmaliikenteessä. Kasvu juuttui paikoilleen vuosiksi.

Sorvarin mukaan Ivalossa kannattaa nyt käynnistää suunnittelu tilojen kasvattamisesta kaksinkertaisiksi, jotta tuleviin haasteisiin pystytään vastaamaan. Sesonkeina asema käy ahtaaksi, kun siellä asioi parin tunnin ajan 1000 matkustajaa.

Tilapäisjärjestelyin ja kokeneen henkilökunnan avulla on ruuhka-ajoista kuitenkin selvitty toistaiseksi kunnialla.

Sorvari uskoo, että matkailijoita Lappiin lentää tulevaisuudessa yhä enemmän Aasiasta.

Myös Murmanskin alue tulee näkymään entistä enemmän Ivalon lentoasemalla. Itärajan takana on satojatuhansia maksukykyisiä venäläisiä miettimässä, miten Ivalon kautta olisi kätevintä lentää lomanviettoon maailmalle. Venäläisiin merimiehiin, jotka Ivalon kautta lentävät satamakaupunkeihin, on kentällä jo totuttu. Sorvari huomauttaa, että lentoliikenteeseen on luvassa uusi vahva toimijakin, joka tulee lisäämään Ivalon kentän käyttöä.

- Inarin matkailun kehittämistä olen seurannut hyvillä mielin.

Inarin kirkonkylän vetovoima on todella kova; kunta on satsannut sinne siinä missä Saariselällekin. Ja Kakslauttasessa Eiramon Jussi on kehittänyt Santa´s Resortistaan maailmanluokan kohteen. Samoin Nellimistä on tullut vetovoimainen käyntikohde.

• Hyvillä mielin eläkkeelle

Matti Sorvari jää eläkkeelle Ivalon lentoasemalta 65-vuotiaana ja hyvillä mielin.

- Periaatteessa mielenkiintoa olisi ollut vielä jatkaakin muutama vuosi. Jos Finaviasta soitellaan minulle maaliskuun jälkeen, niin varmasti minä puhelimeen vastaan, naurahtaa Sorvari hyväntuulisesti kysymykseen, joko hänellä on konsulttisopimus allekirjoitettuna vanhan työnantajansa kanssa.

Sorvari ei ole muuttamassa Inarin kunnasta eläkkeelle jäädessään. Mielekästä tekemistä löytyy varmasti. Porotöihin hän ei tosin aio enää alkaa, kun on jo ehtinyt luopua poroistaan ja antaa tilaa nuoremmille.

- Aikoinaan auttelin poromiehiä joissakin tekniikan asioissa, ja meille syntyivät luottamukselliset välit. Lopulta ajauduin poromieheksikin, ja juuri sellaiseen aikaan jolloin porotöissä käsipareja tarvittiin. Poronhoidossa oli tapahtumassa sukupolvenvaihdos, vanhat alkoivat ikääntyä ja nuoret olivat vielä liian pieniä. Samalla ruokinta yleistyi. Monet vapaapäivät kuljin metsässä ja kolistelin seipäällä luppoa alas puista.

Sorvari tuumailee, että Ivalon paliskunta on ollut uranuurtaja tehdessään yhteistyötä yhden Lapin uusimman elinkeinon, rengastestauksen kanssa.

- Paliskunnan maille Tammijärvelle nousi testirata, joka tarjoaa työmahdollisuuksia monille poromiesperheille. Lapissahan tarvitaan jokaista elinkeinoa, ja yhteistyötä tehden jokaiselle elinkeinolle löytyy myös tilaa.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Maastopyöräilyä, geokätköilyä, leijahiihtoa…

Utsjoen matkailusta kehitetään ympärivuotista Utsjoen matkailusesonkia on pyritty viime vuosina pidentämään ja matkailutarjontaa monipuolistamaan. Utsjoella on muutakin kuin lohenkalastus.

Kunta julkaisi viime vuonna Hiljennä Saamenkylässä -matkailuimagon. Se täydentyy nyt alueen luontoliikuntamahdollisuuksia esittelevällä Teno360°-reitistöllä. Lajit, kohteet ja reitit on koottu yhteen kestävän matkailun periaatteita noudattaen sekä alueen omaleimaista luontoa ja kulttuuria kunnioittaen.

Nyt kartoitetaan erityisesti maastopyöräilyyn soveltuvia ajouria Utsjoella. Ne on piirretty kartalle alan harrastajien ja paikallisten yrittäjien hyödynnettäviksi. MTB reitit Utsjoella -kartasta löytyvät kaikki kuusitoista hankkeessa suunniteltua reittiä sekä lyhyet reittikuvaukset, vaativuusluokat ja kooste kunkin alueen palveluista. Karttoja voi tiedustella Utsjokisuun ja Karigasniemen kylätaloilta.

- Maastopyöräilyn harrastajien määrä on ollut nopeassa kasvussa. Utsjoen ainutlaatuiset maisemat tarjoavat aivan erityisen mahdollisuuden tämän luontoa kunnioittavan lajin harrastamiseen, hankkeen projektipäällikkö Antero Isola sanoo.

Maastopyöräily on yksi keino lisätä Utsjoen kesämatkailua kestävällä tavalla, koska sen harrastaminen ei perustu massaturismiin eikä moottorivoimaan. Maastopyöräilykausi

5

Saariselkä kasvussa edelleen:

Matkailijamäärät kaikkien aikojen ennätykseen Saariselän rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi viime vuonna ennätyslukuun, joka on nyt 285 579. Aikaisempi ennätys on vuodelta 2008, ja se oli noin kolme prosenttia pienempi kuin viime vuoden tulos.

Viime vuoden kasvu oli kymmenen prosenttia. Ulkomaisten yöpymisten määrä lisääntyi noin 20% ja kotimais-

ten noin kolme prosenttia. Ulkomaisista eniten Saariselällä käy japanilaisia, toiseksi eniten englantilaisia, sitten saksalaisia, venäläisiä ja ranskalaisia matkailijoita.

Ivalon lentoaseman matkustajamäärät alkoivat kasvaa toissa vuonna ja suuntaus oli sama myös viime vuonna.

Kasvua tuli toissa vuoteen verrattuna peräti 15,9 prosenttia.

Jäämerta kohti -näyttelyyn ilmaiseksi

Utsjoen ulkoilukartta löytyy osoitteesta www.infokartta.fi/infogis utsjoki/. Se toimii myös mobiililaitteissa.

Utsjoella kestää kesäkuun puolivälistä elo syyskuulle, Kunnan matkailusivustot ovat osoitteessa www.saamivillage.fi. Sen yhteyteen tuleva Teno360°-osio esittelee myös muita kartoitettuja luontoliikuntalajeja, kuten leijahiihtoa, jääkiipeilyä, geokätköilyä, tunturihiihtoa ja niihin soveltuvia paikkoja.

- Tenonlaakson luonto, taivaan ja maan valo- ja väri-ilmiöt sekä eläimistö ja tunturikasvillisuus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet valokuvaamiseen ympäri vuoden, joten myös luontovalokuvaus nostettiin esille liikunnallisempien lajien rinnalle, Isola sanoo.

- Poronhoito huomioitiin pyytämällä lausunnot paliskunnilta ja huomioimalla heidän esityksensä. Maastoon ei tehdä reittimerkintöjä, vaan kulkua soveltuville urille ohjataan paikkatietojärjestelmän ja reittikuvausten avulla. Näin saadaan myös keskitettyä luontoliikkumista kestävällä tavalla.

Hankkeessa kartoitetut maastopyöräreitit täydentävät Metsähallituksen ylläpitämiä retkikartta.fi-sekä luontoon.fi sivustoja.

Teno360°-luontoliikuntakohteiden ja palveluiden markkinoinnissa voidaan hyödyntää Utsjoen kunnan hankkimaa

sähköistä ulkoilukarttaa. Uusien luontoliikuntakohteiden ja reittien lisäksi karttaan on merkitty kaikki Metsähallituksen ja Utsjoen kunnan ylläpitämät retkeilyreitit sekä palvelurakenteet.

Maastopyöräreittien lisätiedoista löytyvät reittiselostukset myös tulostettavassa muodossa, valokuvia sekä GPS-laitteeseen ladattavat jälkitiedostot.

Lisäksi karttaan on merkitty niiden yritysten sijainti, jotka vastasivat viime syksynä yrittäjille tehtyyn kyselyyn ja antoivat suostumuksensa tietojen julkaisuun.

Saariselältä ei välttämättä ehdi loman aikana enää pohjoisemmaksi. Siulassa sijaitsevan Jäämerta kohti -näyttelyn avulla pääsee kuitenkin kuvalliselle matkalle Jäämerelle ja muihin vuodenaikoihin.

Panorama-teatterissa näytetään esityksiä, jotka kertovat muun muassa yöttömästä yöstä, poron vuodesta ja Murmanskin alueesta rajan takana.

Lisäksi näyttelyssä on esillä paljon muuta tietoa Lapista, saamenpukuisia nukkeja sekä pohjoista kulttuuria esitteleviä esineitä.

Näyttely on avoinna päivittäin kello 9–20.30. Kuuden filmin kokonaisuus alkaa aina kello 11, 13, 15, 17 ja 19. Filmikimaran kokonaiskesto on 35 minuuttia. Jäämerta kohti -näyttelyyn on nyt vapaa pääsy.

Lumivallit vaarantavat liikenneturvallisuutta Teiden näkemäalueet alkavat täyttyä lumesta, mikä aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti risteysalueilla. Lapin ELYkeskus vastaa maanteiden risteysalueiden näkemäalueiden

kunnossapidosta ja kunnat kaavateiden risteysalueista. Sen sijaan yksityisteiden liittymien kunnossapidosta vastaa liittymän omistaja.

Kevätjuhla tundralla Kuva: Mienna/Beaivváš.

Laplikaatio tuo keskiyön auringon puhelimeen Suomen Lappi on tunnettu revontulista ja talvesta. Nyt Lapland – The North of Finland -matkailuhanke vahvistaa alueen mielikuvaa myös kesämatkailukohteena. Hollannissa ja Saksassa käynnistyvää markkinointiviestintäkampanjaa siivittää Laplikaatio-sovellus, joka tuo Lapin yöttömän yön kaikkien ihasteltavaksi.

- Lapin keskiyön aurinko on poikkeuksellinen valoilmiö, jonka ihmeellisyyttä on monen ulkomaisen matkailijan vaikea kuvitella. Tämä ainutlaatuinen luonnonilmiömme on vahva vetovoimatekijä kansainvälisillä markkinoilla, hankkeen markkinointijohtaja Hanna-Mari Talvensaari sanoo.

Hankkeen viime syksynä lansee-

raama Laplikaatio-sovellus saa revontuli-version rinnalle nyt myös kesän valoilmiön. Laplikaatiossa keskiyön aurinkoa voi ihmetellä puhelimen tai tabletin näytöllä missä ja milloin vain.

Kun käyttäjä kohdistaa laitteensa mihin tahansa valonlähteeseen, avautuu Lapin maisema yöttömässä yössä. Laplify your photos -koristelutyökalun avulla käyttäjä voi laplifioida ottamansa valokuvan ja jakaa sen ystävilleen sosiaalisen median kanavissa.

- Laplikaatio on saavuttanut suosiota ympäri maailman. Yli 20 000 käyttäjän joukossa on Lappi-faneja Japanista, Venezuelasta ja Argentiinasta asti, Talvensaari kertoo.

Norjalainen, maailman ainoa saamelaisteatteri Beáivvas saapuu keväällä Suomeen. ”Almmiriika – Taivas” -niminen näytelmä nähdään sekä Inarin kirkonkylällä että Utsjoella.

Näytelmä on hullu komedia, joka vie kauas tundralle. Kolme lapsuuden kaveria Heaika, Issat ja Ragge tuovat tyttöystävänsä mökille, joka sijaitsee kaukana asutuksesta. Carmen on tullut Oslosta saakka, avoimin mielin: ”Eihän täällä voi

mikään mennä vikaan!”

Kyllä voi.

Näytelmän on kirjoittanut islantilainen Árni Ibsen, sen on ohjannut Frank Jørstad ja saameksi kääntänyt John Anders Sikku.

Näytelmän kesto on kaksi kertaa 60 minuuttia. Välissä on kahdenkymmenen minuutin väliaika. ”Almmiriika” Utsjoella ke 13.3. klo 19 ja Inarin Sajoksessa to 14.3. klo 19.

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

6

Yhteislaulua ja flirttiä Savottakahvilassa

Trubaduuriiltoja Lapland Hotel Riekonlinnassa

Markku Ketola.

Laanilan Savottakahvilassa lauletaan yhteislauluja 6.3. lähtien aina keskiviikkoisin koko kevään ajan, klo 19 alkaen.

Lauluilloissa laulattaja-kapellimestarina toimii Esa Roine.

Savottakahvilan naistenpäivänä on tiedossa vallatonta ohjelmaa. Kello 17 alkaen tarjolla on kanttarellikeittoa, poronkäristystä muusilla ja puolukalla sekä paistettua Inarijärven siikaa mätikastikkeen ja muusin kera. Jälkiruuaksi nautitaan täytekakkukahvit.

Naistenpäivän päivällisen hinta on 18 euroa/hlö, mikä sisältää myös salaattipöydän, leivän ja juoman.

Noin klo 19:30 alkaen viestintävelho Miia Kärnä pohjoisesta Viestintätoimisto Lapin Loitsusta opettaa keimailun taikasanoja ja sanattomia viestejä. Flirttailua voi harrastaa ajankuluksi ilman tavoitteitakin, mutta miten tehdä se luonnollisesti. Millaisin ilmein, elein ja jutuin on sopivaa keimailla?

Lapland Hotel Riekonlinnassa saadaan kevään aikana kuulla trubaduureja. Keikat alkavat Takkabaarissa klo 21. Musiikkia pääsee kuuntelemaan ilmaiseksi!

Pe 1.3. ja la 2.3. trubaduurina Jarkko Klemetti. Pe 8.3. ja la 9.3. trubaduurina Markku Ketola.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat konsertoivat

Naistenpäivän flirttikoulu on stand up -henkinen tilaisuus, josta saa parhaita vinkkejä ja jossa jokainen tulee valloitetuksi. Flirttikoulun kesto on 30–40 minuuttia.

Kun ilmeet, eleet ja keskus-

telunavaukset on hiottu luonteviksi, niitä pääsee testaamaan Esa Roineen vetämän yhteislaulannan aikana.

Savottakahvilan naistenpäivän viettoon ovat tervetulleita myös tosimiehet ja pehmoisät.

Rockabilly paukkuu

7.3. klo 20.30 alkaen. Tässä konsertissa esitetään maallisempia lauluja, kansanlaulupohjaista musiikkia, tangoja ja esimerkiksi Juice Leskisen Norjalaista villapaitaa.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat on perustettu vuonna 1985, ja sen kotipaikka on Sei-

näjoen kaupunki. Kuorolta on ilmestynyt kaksi cd:tä, vuonna 2001 Lakeuden lainvartijat sekä vuonna 2006 Kiitetty olkohon.

Kuoroa johtaa Ilmajoen musiikkiopiston rehtori, diplomilaulaja Arto Risku ja säestää dir.cant. Risto Lehtinen.

Nyt on kaikilla musiikin ystävillä mahdollisuus tulla tarkistamaan, onko Mark Harman todella paras rockabilly-kitaristi koko maailmassa.

Englantilainen Harman on soittanut ja laulanut monissa kokoonpanoissa, joista kuuluisin on legendaarinen Restless.

Pohjois-Suomi on Mark Harmanille tuttua seutua.

Harman opetti kitaransoittoa Tervolassa kesällä 2007, jolloin hän ystävystyi tervolalaisen kitaristin Jari Raution kanssa. He alkoivat soittaa yhdessä ja perustivat lopulta

bändin, nimeltään Hot Rod Rhythm Boys.

Mark Harman ja Hot Rod

Rhythm Boys saapuvat Ivalon Kultahippuun lauantaina 9. maaliskuuta.

Ivalo 3

2 km

NÄYTTELYT

Saarise

läntie

Neste Siula

20

0m Honka

Kiveliö ntie

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat on maamme ainut maakunnallinen poliisikuoro.

Laulajat, joita on tällä hetkellä 30, ovat lähes kaikki kotoisin Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta.

Kuorolaisista lähes kaikki ovat aktiivisia Lapin-matkailun ystäviä. Siksi kuoro onkin tehnyt konserttimatkoja Lappiin vuodesta 2003 lähtien, kahden vuoden välein.

Matkat ovat olleet niin onnistuneita, että tänä keväänä kuoroa kuullaan jälleen Saariselällä ja Kiilopäällä. Saariselän kirkkokonsertti pidetään Pyhän Paavalin kappelissa maanantaina 4.3. klo 19 alkaen. Konserteissa esitetään kirkkoon sopivaa uskonnollisaiheista musiikkia.

Kiilopään Tunturikeskuksen konsertti pidetään torstaina

Esa Roine laulattaa Savottakahvilassa.

SAA

polku

RISE

Rieko

Kuu k

keli

nlin

LKÄ

na

Ho Saaris eläntie liday Clu b

Pelas

tusk esku

Tun turih

s Rova

niem

i 260

Kiep km

otell i

pi

Saariselkä • Päivi ja Jessica Suomen yhteisnäyttely Hotelli Laanihovissa • Vesa Junttilan taidenäyttely Santa´s Hotel Tunturin alakabinetissa • Jäämerta kohti –näyttely Siula-talossa Tankavaara • Kultamailla tuunattua –näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 24.5. asti • Koilliskairan luontokeskuksen näyttelyt ja av-esitykset Inari • Vuoden luontokuvat 2012 Saamelaismuseo Siidassa 28.2. asti • Ráidu –saamelaista muotoilua Kulttuurikeskus Sajoksessa 1.3. asti • Ummenkulkija – Moottorikelkka 50 vuotta –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 5.5. asti • Tundran kansaa – Nenetsien kulttuuria –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

7

Pimeäajoa Santa´s Hotel Tunturissa Saariselällä pääsee kevään aikana kuulemaan valtakunnan huippustand-up-koomikoita.

Naurattaako seuraava juttu? Jos, niin tervemenoa kuuntelemaan yhtä esiintyjistä, Riku Sottista.

Pimeäajoa

Kuinka moni muistaa autokoulusta sen pimeäajotilanteen?

Onko se normaalia, että siellä on teidän lisäksi muitakin oppilaita paikalla?

No on, hyvä. Mä kävin oman autokouluni Lieksassa, ja jos siellä jotakin tapahtui, se ei välttämättä päde muualla.

Minulle se pimeäajotilanne on vain jäänyt mieleen. Homma meni silleen, että minä menin sinne. Siellä oli minun lisäksi sellainen 18-vuotias tyttö, joka oli silleen, kun 18-vuotiaat tytöt on autokoulussa. Silleen: ”Hi-hi-hi-hi-hi-hi. Auto.

Hi-hi-hi-hi-hi-hi.”

Ja minä olin siinä vieressä, että toi muija on itsevarma.

Ja sitten meidän lisäksi siinä oli semmonen 35-vuotias äijä, joka oli vähän silleen ”öö-ö”.

Te tiedätte, kaikki tietää. Joka työpaikassa ja joka porukassa on aina joku, joka on vähän ”kukkuu”.

Ja jos nyt joku miettii, että ei meidän porukassa oo. Niin sinä oot se. Aina on. Aina.

Siis tämä ”kukkuu” lähtee

Riku Sottinen lavalla. ekana ajamaan. Me joudutaan istumaan takapenkillä sen tytön kanssa.

Autokoulunopettaja sanoo sille, että pistäs pitkät päälle.

Se laittaa vilkun oikeelle.

Sen jälkeen me harjotellaan 15 minuuttia tätä liikettä

(pistää pitkiä päälle ja pois).

Oikeesti. Ihan totta.

Siinä kohtaa minä olen siellä takana, että voinko nousta pois kyydistä. Ja ei saa. Ja pelottaa.

Nyt kun me ollaan opittu laittamaan pitkät päälle, niitä pitkiä ei edes käytetä.

Me lähdetään ajamaan. Autokoulunopettaja antaa ohjeet sille, että no niin, ajat nyt viittäkymppiä eteenpäin lyhyet päällä. Ja se lähtee ajamaan.

Sinä aikana, kun me ollaan harjoteltu valojen laittamista, joku muu tyyppi autokoulusta on vienyt sinne keskelle suoraa, pimeetä tietä sellasen nuken.

Se seisoo siinä keskellä tietä, me mennään sitä kohti. Minä näen se nuken, autokoulun opettaja näkee sen nuken, tyttö näkee sen nuken. Ja nukkekin on siellä, että mitä v-ttua, se tulee kohti.

Me mennään, tää tyyppi vaan ajaa, ja hyvin rauhallisesti kääntyy autokoulunopettajaan päin ja sanoo sille: ”Tuossa.

Tiellä. On. Joku. Mies.”

Autokoulunopettaja kerkeää sanoa sille, että pitäskö sun silloin tehdä jotain, kun ”duunk”, nukke lentää siitä auton yli.

Ja nyt kun se mies on käytännössä tappanut ihmisen, se hyvin rauhallisesti kääntyy autokoulunopettajaan päin ja sanoo sille: ”Pidänkö edelleen viidessäkympissä?”

Ja se sai kortin!

(Lähde: www.youtube.com.)

Stand up -komiikkaa Tunturihotellissa.

Pe 1.3. Riku Sottinen ja Zaani. Pe 8.3. Jussi Simola ja Tommi Tuominen.

Valokuvanäyttely Kuolan saamelaisista Saamelaisarkisto ja Inarin saamelaiskirjasto ovat avanneet Kuolan saamelaisista kertovan valokuva- ja kirjanäyttelyn Inarin kirkonkylässä, Sajoksessa.

Valokuvat on ottanut Murmanskissa vuonna 1954 syntynyt Vladimir Kuznetsov.

Näyttelyn kuvat on otettu pääasiassa Lovozeron tundralla.

Lovozero sijaitsee Kuolan niemimaan keskiosassa PohjoisVenäjällä. Venäjän porosaamelaiset asuvat tällä alueella ja jutaavat porojensa kanssa kesällä Barentsinmeren rannikolle ja talvella sisämaahan.

Mustavalkoiset valokuvat dokumentoivat Kuolan saamelaisten arkipäivää 1970-lu-

vulla. Kutzetsov on palkittu valokuvaaja Venäjällä. Näyttelyn kuvat ovat kiertäneet aiemmin muun muassa Oslossa ja Helsingissä.

Saamelaisarkistoon Vladimir Kuznetsovin valokuvat ovat päätyneet Lapin yliopiston eläkkeelle siirtyneen saamen kielen lehtori Leif Rantalan kautta. Rantala on luovuttanut Saamelaisarkistolle myös oman valokuvakokoelmansa, noin 1200 valokuvaa.

Suuri osa kuvista on otettu saamelaistapahtumissa ympäri Pohjois-Kalottia 1990-luvulta lähtien. Rantalan tekemään luetteloon sekä kuviin voi tutustua Saamelaisarkistossa.

Inarin saamelaiskirjasto on

torstaiden teemana ovat talvilinnut. Joka torstai-iltapäivä ohjelmassa on paikallisen lintuharrastajan FM Vesa Luhdan esitelmä pohjoisen Lapin talvilinnuista. Palvelupiste Kiehisessä voi osallistua kilpailuun, ja lapsille järjestetään lintuaiheista askartelua.

Tapahtumatorstaisin voi myös osallistua opastetulle

Ravintola Kieppi 29.-30.3. Heikki Silvennoinen Hotelli Riekonlinna 29.3.

Naurua kolmannelle –Martti

Suosalo, Mikko Kivinen, Otto Kanerva Ravintola Teerenpesä Zorbas ja Naistentanssit tiistaisin ja torstaisin Hotelli Laanihovi Monotanssit joka päivä

koonnut kirjastoon myös itäsaamelaisia käsittelevää kirjallisuutta. Kokoelmaa on täydennetty edesmenneen kolttasaamelaisten luottamusmiehen Matti Sverloffin kirjoilla. Kir-

Kiehisessä tapahtuu torstaisin Palvelupiste Kiehisessä järjestetään kevätkaudella perinteiset tapahtumatorstait.

Tapahtumatorstait pidetään 28.2., 7.3. ja 14.3. Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen sijaitsee Siula-talossa, mutta tapahtumat levittyvät myös Siulan pihalle ja Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Tänä vuonna tapahtuma-

Santa´s Hotel Tunturi 1.-5.3. Trio Grande 6.-9.3. Pohjantähti 10.-14.3. Nasma 13.3.

Apulanta 14.3.

Eini 15.-18.3. Risto Nyqvist Team 16.-21.3. Antti Vanninen & Jamset 20.3.

Neljä Ruusua 21.3.

Anne Mattila & Mistral 22.-23.3. Channel Four 22.-28.3. Christa Huikko Band 23.3.

Blues Night –tapahtuma 24.-26.3. Vetonaula 24.-25.3. Pentti Hietanen & M.I.B. 26.3.

Jukkapoika 27.3.

Tulipunaruusut 28.-29.3. Pohjantähti 29.-30.3. Kunnon miehet 29.3.

Yö 30.3.

Jorma Kääriäinen RNO 31.3.-3.4. Nasma 31.3.-2.4. Jade´s Band 3.-8.4. Tropicana 3.4.

Laura Närhi

lumikenkäretkelle Iisakkipään luontopolulle. Luontopolku on kolmen kilometrin pituinen.

Reissulla tarkkaillaan talvista luontoa ja mahdollisia eläinten jälkiä. Löytyykö pieniä telaketjujälkiä ja kieppejä tai niiden jättäjää?

Retki järjestetään 7.3. ja 14.3. Lähtö on klo 10 reittien lähtöpaikalta. Erillistä ilmoit-

joihin voi tutustua Saamelaisarkiston tutkijahuoneessa.

Valokuva- ja kirjanäyttely ovat esillä helmikuun loppuun saakka.

POLIISIT LAULAVAT tautumista ei tarvita. Mukaan tarvitaan omat tai vuokratut lumikengät ja sauvat. Retken kesto on noin 2 tuntia.

Ohjattua lumenveistoa on tarjolla Siula-talon pihalla 7.3. iltapäivällä.

Lisäksi Siulan pihalla on paikalla hevosmies suomenhevosineen tarjoamassa rekikyytiä ja talutusratsastusta.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat konsertoivat ma 4.3.2013 klo 19.00 Saariselän kappelissa ja to 7.3.2013 klo 20.30 Kiilopään tunturikeskuksessa Kuoroa johtaa diplomilaulaja Arto Risku.

Ohjelma 10 € Tervetuloa!

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

8

Tutustutaan vanhaan Kirkonkylään Inarin kirkonkylän paikallistietäjä Matti Lehtola on kirjoittanut kirjan ”Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään – Kävelyllä vanhassa Inarissa”.

Kirja sisältää Inarin kirkonkylän historiaa 1900-luvun alusta aina tähän päivään saakka.

Lehtola esitteli muutama vuosi sitten Saamelaismuseo Siidassa vanhoja valokuvia Kirkonkylältä. Esitysten innoittamana järjestettiin kävelyretkiä, joilla Lehtola kuljetti kiinnostuneita vanhojen valokuvien paikoilla. Nyt nämä neljä kävelyretkeä on saatu kansien väliin.

Tarinoiden ja valokuvien avulla Lehtola saa jo hävinneen Inarin palaamaan takaisin. Näiden lisäksi kirjassa on kaksi karttaa sekä uudet kuvat täsmälleen vanhojen kuvien paikoilta.

Matti Lehtola esittelee kir-

MAANANTAI

PERJANTAI

TIISTAI

LAUANTAI

JOKA ARKIPÄIVÄ

KESKIVIIKKO

jaansa Inarin kirkonkylällä, Sajoksessa Vanha Inari -iltapäivässä, pe 1.3. klo 16.10.

Vanha Inari -iltapäivän ohjelmassa on ennen Lehtolaa muitakin esityksiä, joissa perehdytään entisaikojen Inariin ja sen säilyttämiseen.

Klo 15.05–15.15 Siidan amanuenssi Áile Aikio kertoo vanhojen valokuvien säilytyksestä ja käytöstä.

Klo 15.15–15.25 Saamelaisarkiston tutkija Suvi Kivelä kertoo, mitä ovat yksityisarkistot ja miten niitä tulisi säilyttää.

Klo 15.25–15.35 esitellään Inarin kunnan kirjaston Tarinat talteen -hanketta.

Klo 15.40–16.10. Saamelaiskulttuurin professori VeliPekka Lehtola antaa tutkijan näkökulman arkistoihin.

Inarin kirkonkylän kyläyhdistys tarjoaa tapahtumassa kahvit.

JOKA PÄIVÄ

TORSTAI Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään” on toinen teos Akka-kustannuksen Inarinmaa-sarjassa, jossa tutustutaan Inarin historiaan. Tapahtumassa voi ostaa teosta hintaan 20 euroa. Sitä saa myös paikallislehti Inarilaisen KirjaHyllystä, osoitteesta Piiskuntie 1, Ivalo.

Porokisat Ivalossa VIIKON RETKI

Perinteinen suomalainen savusaunailta torstaisin

Kiilopään suositun savusaunan pehmeät löylyt kutsuvat rentoutumaan ja nauttimaan suomalaisen savusaunan perinteisestä tunnelmasta. Saa-

riselän Keskusvaraamon viikko-ohjelmasta löytyy mukava savusaunaretki, johon kuuluu saunomisen lisäksi myös paljon muuta.

Retki toteutetaan torstaisin.

Lähtö Saariselältä kauppakeskus Siulan edestä klo 16.00.

Savusaunan löylyistä nautiskellaan parin tunnin ajan, vä-

lillä kannattaa tietysti pulahtaa Kiilopuron avannon virkistävään veteen.

Käytössä on saunamaailman pukeutumis- ja pesutilat sekä sähkösaunat naisille ja miehille. Savusaunan jälkeen siirrytään Pihvitupa Kammiin, missä nautitaan kunnon pihviateria.

Retken hinta on 60 €/aikuinen ja 30 €/lapsi alle 12 v. Ilmoittautuminen viimeistään edeltävänä keskiviikkona klo 16.00.

Puhelimitse: Saariselän Keskusvaraamo, puh. 016-554 0500. Sähköpostilla: keskusvaraamo@saariselka.com. Online-varaus suoraan järjestelmästä www.saariselka.com

Oletko kolunnut kaikki mahdolliset urheilukisat eukonkannosta amerikkalaiseen showpainiin? Mikä olisi vielä näkemättä? Ehkä porokisat?

Tervetuloa Ivaloon maaliskuun toisena viikonloppuna. Porokisat ovat hauskaa seurattavaa. Siinä poro vetää takanaan suksilla kulkevaa ohjastajaa. Kisat käydään ovaalin muotoisella, kilometrin mittaisella radalla. Kisa on pudotusajo, eli jokaisen ryhmän voittaja pääsee finaaliin, muut aikojen perusteella.

Ivalon kisat ovat cup-kilpailu, mikä tarkoittaa sitä, että

Matkalla maineeseen.

porot keräävät pisteitä useassa kisassa kauden aikana. Cupissa parhaat pisteet keränneet porot pääsevät juoksemaan kauden lopuksi Porokuninkuusajojen kuninkuussarjaan.

Ivalossa järjestetään kisaviikonloppuna muutakin ohjelmaa kisavieraiden iloksi, esimerkiksi tanssit Jätkälässä Eero Maggan johdolla sekä karaokea Nutukkaassa.

Ivalon Kultakelloajot River Campingilla 9.–10.3.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I Kan

32

is un Ka

KO IVU TIE

kkö

ÄRIN TE

Kaarnatie

ana

E

km

Kunteus

Vuorsa

I AT

J TA KA

Vuonelo

LASKETTELUKESKUS

Kosatus Hirvas SU

O

Urakka

Kermikkä

PU

NK

E

TI

IE

NT

EE

INT

AR

AL

IT

Vasa

Siulassa hyvät valikoimat ja sopivat hinnat!

Uuv

ENT IE

M

ÄN

TY TI E

ETE L

SITIE KUU

Tervetuloa Siulaan ostoksille ja viihtymään!

IE HIT TUO KU L O UP IV KO

e äll pä

KAUNISPÄÄ

Sieli

erva

Iva lo on

9

AN

OJ HT

U HU

IE

AN

LL

KU

KIRKKO

GIELAS

eläntie

Saaris

RIEKONLINNA

KELOTIE

KYLPYLÄ

SIULA

REVONTULENTIE

TUNTURIHOTELLI

LKU

TIE KIVELIÖN

PO HONKA

TEERENPESÄ eläntie Saaris

LUTONT

IE

KUUKKELI

KIEPPI

RAIT OPO

PANIMO

LKU

SEITA POLK U

JOKOSTIE

LATUJEN LÄHTÖ

OLKU SAAJOP

TIEVAPOLKU

ACTION PARK

VAHTAMANTIE

POROPIHA

TULE TUTUKSI - OTA TAVAKSI

URKINT

IE

PELASTUSKESKUS

VANHASELÄNTIE

VISK

ITIE

LAA

VU

TIE

HUSKYBAARI HUSKYFARMI TIE RTIN ASPI HIRV

KUKSATIE

13,50

JÄKÄLÄTIE

SUK

sis. pantin

SIPO

MON

LKU

OPO

AVOINNA 9-21 JOKA PÄIVÄ

voimassa 4.3.-31.3.2013 (ellei toisin mainita)

Puh. 040 751 4944 Ostoskeskus Siula Kelotie 1, Saariselkä

LKU

TI E

LAPIN HERKUT MEILTÄ!

IE

1,99

sis. pantin

NT

ILA

AN

LA

2,00

2,35

LUPPOTIE

URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO

J TÄ HIIH

ÄN

VIS

IE KIT

LAANIHOVI

SAVOTTAKAHVILA

Lounaskahvila

Rovaniemelle 260 km Kiilopäälle 16 km

Moottorikelkkailun kymmenen käskyä 1. Maastossa liikkuminen moottorikelkalla vaatii aina maanomistajan luvan. Moottorikelkkaurat ovat Metsähallituksen ylläpitämiä, ja niillä moottorikelkkailu on luvanvaraista. Paikallisille asukkaille lupa on maksuton, ulkopaikkakuntalaiset voivat ostaa uraluvan Metsähallituksen palvelupisteestä.

2. Moottorikelkkareittejä on Ivalon ja Inarin alueella yhteensä noin 65 kilometriä, ja niiden ylläpitäjänä on kunta. Reiteillä liikkumiseen ei tarvita erillistä lupaa, mutta asiaankuuluvien asiapapereiden, kuten kelkan rekisteriotteen ja kuljettajan ajokortin tulee löytyä pyydettäessä.

3. Moottorikelkkailureiteillä ja muilla tieliikennelain tarkoittamilla teillä ajettaessa moottorikelkan kuljettajalla

tulee olla vähintään T-luokan ajokortti. Tien ulkopuolella maastossa ja jäällä ajettaessa ei ajokorttia vaadita, mutta kuljettajan on iältään oltava vähintään 15-vuotias.

4. Suojakypärä on pakollinen kuljettajalle ja matkustajalle. Myös avonaisessa reessä kyydissä olevan on käytettävä kypärää.

5. Moottorikelkan suurin sallittu nopeus reiteillä ja maastossa maa-alueella on 60 km/h, jääpeitteisellä vesialueella 80 km/h. Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetetaan henkilöitä, on suurin sallittu nopeus 40 km/h.

6. Moottorikelkkaa ei saa käyttää tiellä muutoin kuin muutamissa erityistapauksissa esimerkiksi tien tai sillan ylitykseen.

7. Peräänajo on kovin ylei-

kuva: plm oy

Muista turvallisuusväli myös kelkkaillessa. Älä siis aja näin lähellä kuin kuvassa ajetaan.

nen moottorikelkkailijalle sattuva onnettomuus. Paras keino välttää peräänajoja on pitää riittävä välimatka edellä ajavaan.

8. Rattijuopumussäännök-

set koskevat myös moottorikelkkailijaa. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea alkoholia veressä.

9. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa valvotaan. Kuljettajan on välittömästi pysähdyttävä virkapukuisen tai näkyvällä virkamerkillä varustetun

poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen antamasta merkistä. Samoin on pysähdyttävä Metsähallituksen tai Metsäntutkimuslaitoksen poliisivaltuudet omaavan virkamiehen antamasta merkistä.

10. Joskus kelkkaillessa sää saattaa huonontua nopeasti tai kelkka mennä yllättäen rikki.

Kaikkeen kannattaa varautua. Mukaan reissulle voi hätätilanteen varalta ottaa pienen ensiapupakkauksen, lämpöpeitteen, kosteudelta suojatut tulentekovälineet, puukon tai kirveen, juomaa, kartan ja kompassin sekä puhelimen. Kannattaa muistaa, ettei puhelimen kenttä yllä maastossa kaikkialle.

Lähteet: www.liikenneturva.fi ja www.saariselka.fi

10

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

HIIHTÄJÄN PALVELUKARTTA AINA LATUSI VARRELLA

TOLOSJOKI

KULMAKURU

K

SAARISELKÄ

PIKKUHARRIOJA

SATEENKAARENPÄÄ LAANILAN KIEVARI

LAANILA LATUKAHVILAT SUKSIHUOLTO TULIPAIKKA PÄIVÄTUPA KOTA

RÖNKÖN

KAKSLAUTTANEN

TIEVATUPA MUOTKAN MAJA

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

MOITAKURU

11

KUUKKELILAMPI

Tämä on yksinkertaistettu palvelukartta, joka ei kelpaa suunnistuskäyttöön.

JOIKUKOTSAMO

PALO-OJA LUTTO

Hanki oman turvallisuutesi vuoksi virallinen latukartta, joita on saatavilla Saariselän eri palvelupisteistä.

KAUNISPÄÄ VELLINSÄRPIMÄ

LATUJEN LÄHTÖPAIKKA

RUMAKURU UUSI PIISPANOJA

RUMAKURU VANHA

TAAJOSLAAVU

LUULAMPI

NLAMPI KIILOPÄÄ

SIVAKKAOJA RAUTULAMPI Siula Kuukkeli Kylpylä

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

12

Suden suusta kuultuna Petokysymys ja poronhoito on yhdistelmä, joka ei aivan helposti saa ratkaisua Lapissa. Jotkut poronomistajat tarjoavat lopulliseksi ratkaisuksi kaikkien petojen perin pohjaista hävittämistä.

Tietyillä alueilla se on väliaikaisesti onnistunutkin. Mutta porot vetävät puoleensa petoja, se on luonnon laki. Ahman, suden, karhun ja ilveksenkin suussa poronpaisti on maistunut ikiaikaisesti hyvälle. Ja kukapa haluaisi poronsa suden suuhun joutuvan.

• Susi polttopisteessä

Suomessa on tällä hetkellä noin 120 sutta. Määrä on pienin maassamme 20 vuoteen.

Mikäli sudet olisivat saaneet lisääntyä normaalisti nykyisten myönnettyjen tappolupien puitteissa, pitäisi kannan olla kasvanut jo lähes 600 yksilöön.

Perhossa ja Sonkajärvellä paljastuneet organisoidut salametsästykset kertovat kuitenkin siitä, että susia vihataan monista syistä. Joillekin syyt ovat henkilökohtaisia, taustalla menetetty rakas metsästyskoira, joillekin puolestaan epärationaalista vihaa kaikkea EU:sta tullutta määräilyä kohtaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt juuri lisää tappolupia susille perusteluinaan susien sosiaaliset haitat sekä salametsästyksen ja kielteisten asenteiden lisääntyminen. Luonto-Liiton susiryhmän tuore tiedote toteaa,

kuva: pertti turunen

että jos lisäluvut myönnetään MMM:n perusteilla, niin silloin paljastuneet salakaadot palkitaan lisäluvilla.

Erityisesti susien tärkeimmillä esiintymisalueilla Etelä-Suomessa susihysteriaa lietsotaan avoimesti. Taustalla vaikuttaa vanha uutisointi 1880-luvulta, jolloin Varsinais-Suomessa susien väitettiin syöneen useita lapsia. Tietoa on myöhemmin kritisoitu, ja oletuksena onkin, että kyseessä olivat koirasudet tai puhtaasti koirat.

Susikanta on kuitenkin vajonnut jo niin alas, että geneettisen vaihtelun kannalta sitä voidaan pitää jo äärimmäisen uhanalaisena. Entinen Venäjältä tulleiden vaeltajasusien tuoma geenilisäys on sekin tyrehtynyt, sillä susiviha pätee myös Karjalassa.

• Porokarjan hukka

Kuluneena talvena on Lappiin myönnetty tappolupa kuudelle sudelle, joista viisi Itä-Lappiin ja yksi Etelä-Lappiin. Tietoa ei ole saatiinko kaikkia lupia käytettyä, ainakin osa luvista jouduttiin uusimaan. Susia on kuitenkin jo lupien määrän mukaan selvästi vähemmän poronhoitoalueella kuin aiempina vuosina. Voi olla, ettei niitä ole tällä hetkellä yhtään ainutta.

Vahinkoja aiheuttavien susien kaatokiintiö on kokonaan poistettu poronhoitoalueelta.

Käytännössä tämä on johtanut siihen, että susille myönnetään aina kaatolupa, jos sitä vain haetaan. Viimeisin lupa haettiin tammikuun alussa.

Porotaloutta ymmärtämättömän on kuitenkin turha syyttää

Viisaat varislinnut

(varis, harakka, korppi, kuukkeli, närhi) Osa 2 : Harakka (Pica Pica) Harakka lienee maamme helpoimmin tunnistettava lintu.

Muiden varislintujen tapaan sekin kärsii ihmisen taipumuksesta inhimillistää eläimiä. Tässä jaossa harakka on variksen tapaan saanut rosvon maineen. Varsin kauniista ulkoisesta olemuksesta huolimatta sen riitaisa räkätys, taipumus munarosvouteen sekä suttuisen näköinen pesä ovat vähentäneet sen suosiota, ja tehneet siitä lintumaailman

vasa on helppo piilottaa, ja lihana makoisinta.

pahiksen jo esihistoriallisesta ajasta lähtien.

• Maineen palautus

Harakan pesä on rähjäisestä ulkonäöstään huolimatta einomaisen tarkasti rakennettu. Se on oksiin sijoitetuista linnunpesistä ainoa, johon on rakennettu katto. Se ei tosin pidä vettä, mutta on riittävän tiivis, etteivät varikset pääse tunkeutumaan pesään. Harakan varsinainen laulu on

Peto ja poro ovat huono yhdistelmä. Petojen suojelukysymystä ei voi ratkaista Lapissa, vaan poronhoitoalueen ulkopuolella. poroelinkeinon harjoittajia susien vihaamisesta. Valtaosa poromiehistä sietää palkisillaan jonkin verran petoja, mutta viime vuosina petopaineet ovat alkaneet uhata koko elinkeinon kannattavuutta.

Kuitenkin poromiesten epäilyt jopa 20 000 poron päätymisestä petojen suuhun saa kritiikkiä jo tutkijoiltakin. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokainen Lapin arvioitu ahma, susi tai ilves söisi päivittäin noin 10 kiloa pelkästään poronlihaa.

• Kun ahma ja ilveskin

Suden ohella poroja jahtaavat

useimmilta ihmisiltä jäänyt huomaamatta. Se on hiljaista kitisevää rupattelua. Räksätys on puhdas varoitusääni. Muiden lintujen pesien rosvoaminen on puolestaan lajiominaisuus, jolle on ekologiassa jokin suurempi tilaus, eikä sitä pidä ihmisen moittia oman moraalinsa kautta.

Harakka on muiden varislintujen kaltaisesti hyvin älykäs. Se osaa myös sosiaalisen toiminnan niksit. Koiran- ja kissanomistajat lienevät tutustuneet harakoiden ryhmätyöskentelyyn. Kun kaksi harakkaa kiusaa koiraparkaa räkättämällä sille puun alaoksilta, niin kolmas käy salakavalasti tyhjäämässä koirankupin.

Sama periaate toimii myös munarosvoilussa.

• Maaseudulta kaupunkiin

Harakka on muuttunut jär-

muutkin suurpedot. Karhu napsii vasoja keväällä, ahma saattaa lahdata kokonaisen parttion yhteen kasaan, ja etelästä levinnyt ilveskin haluaa osingolle. Kun susi ja ahma käyttävät haaskan tarkasti loppuun, niin ilveksen ongelmana on, etteivät sen leuat pysty jäätyneeseen lihaan.

Saadakseen pakkasaikana liharavintoa, sen on tapettava aina uusi poro.

Ahma on maassamme erittäin uhanalainen ja siksi rauhoitettu koko maassa. Silti sekin kärsii salametsästyksestä – sen kanta ei ole noussut mihinkään 30-vuotisen täysrauhoituksen aikana.

Ilveskanta on etelässä voimistunut huomattavasti. Siksi sen esiintymistä poronhoitoalueella ei kenties ole syytä suvaitakaan. Sen saalisosa lisää paineita myös suden ja ahman perään. Ilveksille onkin myönnetty Lapissa kaatolupia melkoisen surutta, eivätkä päätökset juuri ole aiheuttaneet vastalauseita.

Poronhoidon suurin ongelma on tuhansien vasojen katoaminen vasanmerkinnän ja syyserotusten välillä. Pääosa lienee mennyt petojen suihin, ja kadonneina muutoinkin yskähtelevän korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Vasojakin uhkaa salametsästys, sillä

venrantojen pesimälinnusta variksen tapaan pelto- ja kylälinnuksi. Käytännössä harakka on hylännyt erämaat ja muuttanut jo kauan sitten ihmisasumusten luokse. Siksi harakka onkin ihmisille perin tuttu laji. Pääosin harakka viihtyy taajamien reunoilla ja omakotialueilla, mutta on selvästi lisääntynyt myös kaupunkien keskustoissa.

Harakka on paikkauskollinen muutamia nuoria yksilöitä lukuun ottamatta. Toisin kuin varis, se talvehtii pesimäalueellaan. Toki sekin talvella kerääntyy mielellään harakoiden turpakäräjille, jolloin kymmenenkin harakkaa voi nauttia toistensa sosiaalisesta seurasta.

Harakkakin on rauhoittamaton laji. Ainoastaan huhtikuun alusta elokuun alkuun se on rauhoitettu, mutta riistakeskukset ovat tänäkin kevää-

nä jakaneet auliisti tuhansia tappolupia harakanvihaajille.

Harakkakanta onkin taantunut tasaisesti viime vuosikymmenet ollen nyt noin 160 000 paria.

• Uskoako vai ei Harakat hakeutuvat myös talviruokinnoille. Luonteidensa varovaisuuden vuoksi ne kuitenkin käyvät niillä puolisalaa, ja silloinkin mieluiten siten, ettei ihminen näy läheisen ikkunan läpi Harakka on kaikkiruokainen, se syö sekä läskiä että siemeniä.

Tuoreessa valtakunnallisessa talvipihabongauksessa harakka havaittiin 59 prosentilla pihoista, ja lajina se oli kolmanneksi yleisin tali- ja sinitiaisen jälkeen.

Harakan väitetään vievän kiiltäviä esineitä pesiinsä.

Tämä ei ole täysin legendaa, mutta on huomattavasti harvinaisempaa kuin dekkari-

• Kansa jakautuu kahtia

Nykyinen petopolitiikka jatkuvine sudenkaatolupineen on kerännyt valtavasti kritiikkiä.

Luonto-Liiton susiryhmän järjestämä Salakaadot seis -kampanja on kerännyt nimiä adressiinsa, ja niitä on sinne myös tullut.

Kampanjan allekirjoittajina ovat muun muassa lappilaislähtöiset kirjailija Rosa Liksom, näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen sekä muusikko Leo Gauriloff. Muiden joukossa ovat muun muassa Sofi Oksanen, Tanja Karpela, Mariska, Aki Kaurismäki, Kari Hietalahti, Pate Mustajärvi, Dave Lindholm, Heikki Turunen. Jaakko Teppo ja Jari Salmi.

Samaan aikaan monet syrjäseutujen ihmiset lietsovat lisää petovihaa. Taustalla on monia pelkoja. Salametsästyskin on osoittautunut maaseudulla yllättävän yleiseksi ilmiöksi, jolla on lisäksi yhteisön hiljainen sosiaalinen hyväksyntä. Taustalta voi löytyä myös lestadiolainen vaikenemisen perinne.

Metsästäjäjärjestöt sekä Maa- ja metsätalousministeriö ovat selvästi julistamassa tuomiota ylisuurille petoluvuille. Kahtia jakautuneessa tilanteessa pitäisi ylimmän valtiovallan ja puolueettoman petotutkimuksen puuttua tilanteeseen kaikin keinoin.

Poronhoitoalueella pääkysymyksenä on oltava oikeudenmukainen ja riittävän nopea korvausjärjestelmä sekä puhtaasti häirikköpetoihin kohdistuva poisto.

Vesa Luhta

kirjallisuus antaa ymmärtää.

Monilla muillakin linnuilla esiintyy taipumusta koristella pesiään.

Harakkaan liittyy paljon uskomuksia. Entisajan kalamiehen oli syytä oitis kääntyä takaisin kotiinsa, jos ensimmäisenä vastaan tuli harakka. Valtaosa uskomuksista on perin pohjin negatiivisia.

Harakan ilmestyminen pihaan tiesi vanhan kansan mukaan riitoja, tappeluksia, murhia ja muita murheita.

Harakan puolustukseksi voi toki mainita, että vanhan kansan mukaan miltei kaikki pihaan eksyneet linnut toivat vain huonoja viestejä. Oli se elämää!

Harakoista voi lukea lisää vaikkapa Timo Helteen Picalogin päiväkirjasta (Kustannus-Puntsi).

Vesa Luhta

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

13

Naiset tempaisivat Saariselän VPK:lle miehistönkuljetusauton

Saariselän VPK saa toukokuussa miehistönkuljetusauton, jota voidaan käyttää myös potilaskuljetuksiin. Onnettomuuspaikalle ajettaessa kyytiin mahtuu joukko palokuntalaisia, turmapaikalta kyytiin voidaan ottaa kuljetusta tarvitseva potilas paareineen.

Hankinnan takana on joukko toimeliaita naisia eli Saariselän VPK:n naisosasto.

- Kampanja auton hankkimiseksi aloitettiin vuosi sitten, kertoi naisosaston puheenjohtaja Leena Pihlajaranta.

Ensimmäinen tempaus oli Palonaiskalenterin eli vuosikalenterin 2013 painattaminen, ja kun 15 000 euron tavoitteesta jäi sen jälkeen vielä hieman puuttumaan, päättivät naiset järjestää vielä Ystävänpäiväiltamat Hotelli Laanihovissa.

- Iltamista tuli koko kylän yhteinen projekti, niin hyvin saimme arpajaisiin palkintoja, Pihlajaranta kiitti. Iltamissa talkoili mukana myös hotelli ja soittajatkin saapuivat pelkällä kyytipalkalla.

Naiset aikovat tempaista vielä pääsiäisenä järjestämällä latukahvilan neljän ladun risteykseen eli Rumakurun, Laanilan, Iisakkipään ja Saa-

Laila Horsma toi muotinäytökseen ulkoilu- ja vapaa-ajan asuja ja osallistui samalla keräykseen.

Naisosaston keräämä rahasumma luovutettiin juhlassa Saariselän VPK:lle. Shekkiä pitelemässä Saariselän VPK:n puheenjohtaja Timo Laurén. Kiitossanat lausui Saariselän VPK:n päällikkö Olli Vasala (oik.). riselän latujen kohtaamispaikalle. Tarjolla on silloin kolmen päivän ajan lauantaista maanantaihin kello 10–14 muun muassa voileipiä, mehua ja makkaraa. Tämänkin tapahtuman tuotto käytetään miehistönkuljetusauton hankintaan.

Saariselän VPK:lla on hälytystapahtuma keskimäärin joka toinen päivä. Naisosaston 13 naisesta viisi on mukana myös hälytysosastossa.

- On palkitsevaa olla mukana auttamassa, oli sitten mukana huopia kantamassa tai potilasta elvyttämässä. Ambulanssi tulee Saariselälle aina Ivalosta ja siihen menee tietysti aikaa, Pihlajaranta kertoi.

Saariselkä on kansainvälinen paikka, ja naisosasto pystyy auttamaan myös jäsentensä laajan kielitaidon avulla: joukossa on muun muassa saksan, venäjän, ruotsin, viron, englannin ja espanjan taitajia.

Ilona Iisalolla riitti Ystävänpäivänä kiirettä Laanihovin baarissa.

Ilona Iisalo, toinen Hotelli Laanihovin omistajista, laski ravintolan baarissa juomia.

- On kiva tehdä yhteistyötä tyttöjen kanssa. Mukavasti oli bussikin täynnä ja vielä tulee väkeä omillakin kyydeillä, hän iloitsi.

Hotellinjohtajan mielestä tempauksen kohde on hyvä: miehistönkuljetusautoa tarvitaan kylässä. Ja kun hyväntekeväisyyys on kuulunut Laanihovin ohjelmaan aivan alkuvuosista lähtien, oli helppo lähteä mukaan tempaukseen.

- Laanilahan on alkujaan perustettu Lapin tuberkuloosilapsille, ja Laanilan Ystävät ry. on sekin hyväntekeväisyysjärjestö, Iisalo huomautti ja kertoi, että yritys lahjoitti jo syksyllä karnevaali-illan tuoton VPK:n naisten keräykseen.

Laanihovin kevättalvi näyttää Iisalon mukaan ”hirmu hyvältä”: talo on täynnä pääsiäisen toiselle puolelle. Maankuulut Monotanssit jatkuvat vappuun asti ja sen lisäksi tanssitaan maaliskuusta lähtien myös maanantai-iltaisin.

Keväällä Souvarit esiintyvät Laanihovissa kahtena iltana ja loppuvuodesta yhtyeellä on Laanihovissa 35-vuotisjuhlat.

- Maaliskuun ensiviikkoihin asti 90 prosenttia asiakkaista on ulkolaisia, sen jälkeen 90 prosenttia kotimaisia, Iisalo naurahti. Se näkyy myös ohjelmapalveluissa, sillä alkuvuodesta Top Safaris järjestää päivittäin erilaisia revontuliretkiä: lumikengillä, mootto-

rikelkoilla, minibussilla tai poroilla.

- Ihailen näitä talkoilevia naisia kyllä paljon, hän lisäsi.

Yrittäjä Laila Horsma odotteli ravintolasalissa illan ohjelmaan kuuluneen muotinäytöksen alkamista. Esillä oli Horsman luotsaaman Ski Wear -liikkeen ulkoilu- ja vapaa-ajan vaatteita. Muotinäytöksen lisäksi illan ohjelmassa oli arpajaiset, tauluhuutokauppa ja kilpailuja sekä texmex-iltapalan nauttimista.

- Kevät näyttää Saariselällä vilkkaalta. Venäläisiä asiakkaita käy joka päivä niin, että töissä saa hyvin venäjänkielen harjoitusta, Horsma kertoi.

Hän oli mielellään mukana VPK:n naisten tempauksessa, kartuttamassa omalta osaltaan keräyskassaa.

Muusikko Oiva Suutarin Zorbas oli saanut Ystävänpäivän illaksi vahvistuksekseen pari poikaa Vuotsosta: Martti

Hetta ja Veikko Peltovuoma tulivat rumpuihin ja bassoon, kun Zorbaksen vakituinen miehitys oli liian kaukana ehtiäkseen paikalle.

- Tämä on mahtava tempaus. Ollaan kaikki mukana talkoissa, Zorbaksen kitaristi ja solisti Oiva Suutari hehkutti.

- Yllättävää kyllä on, että näin paljon väkeä on lähtenyt liikkeelle. Talo tulee varmasti illan mittaan täyteen, hän arvioi.

Laanilan ”vakituiseen kalustoon” kuuluvan orkesterin kevät on kiireinen. Laanihovin Monotanssit alkoivat 23. helmikuuta ja Zorbas soittaa niissä joka iltapäivä vappuun asti. Tiistai- ja torstai-iltaisin orkesteri on kiinni Teerenpesän naistentansseissa, minkä lisäksi yksittäisiä keikkoja on Inariin ja jopa Utsjoelle asti.

Kesäkauden Zorbas soittaa Etelä-Suomen ravintoloissa muun mukana Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Helsingissä.

- Yötä myöten ajetaan keikoille. Kun palataan Utsjoelta, niin ollaan aamuviiden jälkeen takaisin Saariselällä, Suutari laski. Kevään mittaan keikkoja kertyy yhteensä toista sataa, kertoi pari vuosikymmentä Laanihovissa soittanut muusikko.HS

- On palkitsevaa olla mukana auttamassa, Saariselän VPK:n naisosaston puheenjohtaja Leena Pihlajaranta kertoi.

Oiva Suutari (oik.), Martti Hetta ja Veikko Peltovuoma talkoilivat tanssimusiikkia Ystävänpäivän iltamiin.

14

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Savottakahvilaan pääsee helposti lasten kanssa Saariselän Sanomien kevään 2013 viikkolehdet esittelevät kauden aikana lapsiperheille soveltuvia päiväretkikohteita.

Sarjassa toisena Laanilan Savottakahvila.

Idyllinen Savottakahvila sijaitsee Laanilassa noin 3,5 kilometrin päässä Saariselän kyläkeskuksesta Kiilopäälle johtavan valaistun ladun varrella. Talvikaudella Savottakahvilaan pääsee hiihtäen mutta myös kunnostettua talviretkeilyreittiä pitkin tai vaikkapa alueella liikennöivällä suksibussilla, joka käy Laanilassa kolme kertaa päivässä.

Savottakahvilassa aistii vanhan savottatunnelman; ovathan alueen molemmat kämpät alkuperäisiä savottakämppiä. Ne alun perin rakennettu 1940-luvun lopussa. Alkuperäispaikat olivat Sodankylän Kihlangin Mustajärvi ja Rovaniemen Liivanen.

Kämpät tuotiin Laanilaan vuonna 1982. Hommat hoitivat yhteistoimin Lapin Matkailuyhdistys ja Museovirasto.

Näissä museomaisissa olosuhteissa Savottakahvilaa pitää pitkäaikainen yrittäjä Kaisa Särkelä. Tauonpitäjille tarjoillaan eniten kuumia juomia, marjapiirakoita, erilaisia leivonnaisia ja päivittäin vaihtelevaa keittolounasta.

- Kaikki tuotteet tehdään itse paikan päällä, ja raakaaineetkin ovat lähialueelta, sanoo Kaisa Särkelä. Hän aloitti toiminnan 24 vuotta sitten, joten tulevana kesänä vietetään 25-vuotisjuhlia, yrittäjä lupailee.

Miesperän äiti-Marja ja Eino valmistautuvat hiihtämään takaisin kylälle.

Kaisa Särkelä esittelee leipomiaan leivonnaisia kaakaomotin kanssa.

Savottakahvilassa taukoaan lopettelevat jyväskyläläinen 3-vuotias Eino Miesperä

vanhempiensa kanssa. Eino oli saapunut Kahvilaan isän vetämässä ahkiossa. Tauolla

Eino nautti kuuman mehun munkin kera.

- Munkki oli jopa hieman suuri, niin monta makkaraa oli paistettu reitille osuneilla hyväkuntoisilla tulipaikoilla, perhe kertoo.

Eino oli Saariselällä toista kertaa. Hän totesi muun perheen vakuuttamina Saariselän ja Savottakahvilan olevan erinomaisia lomailukohteita lapsiperheillekin.

Perhe oli Saariselällä viikon ja aikoo viettää lomansa leikkien, hiihtäen, makkaraa paistaen ja käymällä ainakin Kylpylässä ja Kiilopään Savusaunassa.

RM

Naisen elämää pohjoisessa Kaksi inarilaista naista on mukana norjalaisessa Kvinneliv i nord -kirjassa. Teoksessa esitellään kahdella kielellä – norjaksi ja englanniksi – Barentsin alueella eläviä naisia.

Yhteensä sivuilta saa lukea 25 pohjoisessa asuvan naisen tarinan.

- Yleensä ollaan kiinnostuneita pohjoisen rikkauksista: öljystä, maaperän mineraaleista ja kalastuksen kaupallistamisesta. Kuitenkin pohjoisen tärkein voimavara ovat sen ihmiset, heidän asiantuntemuksensa ja sitoutumisensa alueelle, sanoo Norjan ulkoministeri Espen Barth Eiden kirjan esipuheessa.

Ivalosta kirjassa esitellään saariselkäläisen Design Centerin yrittäjä Pirjo Karvonen.

Design Center sai äskettäin Pentikin Vuoden nousija -pal-

kinnon kolmantena vuonna peräkkäin. Karvonen on lisäksi aloittanut uutta uraa vaatesuunnittelijana. Karvosen oma vaatemallisto ArcticQueen si-

sältää huovutettuja ponchoja, haliviittoja, kaulureita, rannekkeita, säärystimiä, koruja sekä laukkuja.

ArcticQueen on saanut ja-

panilaisen jälleenmyyjän Nagoyan kaupungista.

Toisena inarilaisena kirjassa esitellään Suvi Kivelä, saamelaisarkiston työntekijä Inarista. Kivelä on tehnyt paljon työtä inarinsaamen elvyttämisen hyväksi, kirjoittanut esimerkiksi osuuden juuri julkaistuun Revitalising Indigenous Languages. Kirjassa esitellään täysin uusi tapa elvyttää kieli, jonka puhujien määrä on vähentynyt huolestuttavan alhaiselle tasolle.

Sekä Karvonen että Kivelä kertovat kirjassa avoimesti ja hauskastikin elämästään napapiirin pohjoispuolella.

Kvinneliv i nord -kirjan on kirjoittanut Ingjerd Tjelle ja sen on toimittanut Wenche Pedersen. Kirjaa saa ostaa ainakin Design Centeristä Saariselältä.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

15

Pitkän linjan terveyskeskuslääkäri Pekka Harve:

Työ Inarissa on rikasta ja vaihtelevaa Ivalon terveyskeskuksessa on tällä hetkellä lääkäripula – samalla lailla kuin muissakin pienemmissä terveyskeskuksissa ympäri maata.

Lääkäri Pekka Harve on tehnyt lähes 40 vuoden työuran Ivalon terveyskeskuksessa.

Hän on ollut mukana kertomassa paikallisista työolosuhteista Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa.

- Kerron Inarista juuri niin kuin asiat ovat, niin se on parasta mainosta, sanoo Pekka Harve.

- Kehun yleislääkärin työtä ja sitä, kuinka kunnanlääkäri näkee työnsä tulokset. Työ on rikasta ja monipuolista. Ja tietysti jos on pitkään työssä terveyskeskuksessa, niin silloin oppii tuntemaan potilaita jopa monessa sukupolvessa.

- Minulle tämä on ollut rikkaus, enkä olisi kokenut samaa, jos olisin tehnyt työurani suuressa sairaalassa. Siellä potilaat tulevat ja menevät, ja henkilökunnankin läpivirtaus on joskus niin nopeaa, että pitkäaikaisia potilaskontakteja ei synny. Sen verran

Siru ja Pekka Harve päiväkävelyllä Ivalon keskustassa. olen tehnyt töitä sairaalassakin, että luulen tietäväni mistä puhun.

Harve toteaa, että hänelle ura pienen paikkakunnan terveyskeskuksessa ei ole ollut este ammatilliselle kehityk-

selle. Lapin sairaanhoitopiiri on pitänyt huolta terveyskeskuksistaan. Konsultaatiomahdollisuudet ovat olleet hyvät, ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittu.

- Mielestäni oma lukunsa

Saamelaisena eläintarhassa Simoni Laakso Enontekiöltä matkusti vuonna 1925 perheineen ja poroineen Hampurin eläintarhaan. Perhe asusti näyttelyalueella viihdyttäen yleisöä arkielämällään, jota kävijät pitivät eksoottisena.

Laakson perhe vieraili myös muissa saksalaisissa eläintarhoissa.

Simoni Laakso on taiteilija Markku Laakson isoisän isä.

Markku Laakso ja taiteilija Annika Dahlsten matkustivat samaiseen hampurilaiseen eläintarhaan kuvaamaan ja esittivät performanssin aukiolla, josta ihmiseläintarha sai alkunsa.

Dahlsten ja Laakso matkustivat myös Etelä-Afrikkaan kuvitteellisina nomadeina.

He yöpyivät autiomaassa kuin Lapin tuntureilla ja löysivät Namibiasta, Botswanasta ja Etelä-Afrikasta Enontekiötä muistuttavia maisemia.

Nyt näiden matkojen dokumentteja saadaan nähdä Saa-

melaisen nykytaiteen keskuksessa Karasjoella, Norjassa.

Näyttelyn valokuvat ja videot perustuvat Laakson isoisän isän Hampuriin eläintarhaan tekemään matkaan.

Campfire in a Zoo ‑näyttelyn lisäksi esillä on myös Markku Laakson maalauksia. Laakson työt kumpuavat hänen pohjoisesta identiteetistään. Ne esittävät hänen lapsuudenidoleitaan Elvistä ja saamelaispoikaa – hänen persoonallisuutensa eri puolia.

Annika Dahlsten & Markku Laakso: Campfire in a Zoo ja Markku Laakson maalauksia Saamelaisen nykytaiteen keskuksessa Karasjoella, Norjassa. Näyttely on auki 7.4. saakka.

on myös terveyskeskuksen työyhteisö. Sehän on melko pieni, ja samalla porukan kesken vallitsee keskinäinen luottamus. Ja jos nuori lääkäri kaipaa tekemisen meininkiä, niin täältä sitä löytyy.

Joskus tehdään jopa pienehköjä kirurgisia toimenpiteitä.

- Rovaniemen keskussairaalaan on pitkä matka. Se tuo monia haasteita, muun muassa sen, että pitää osata hoitaa Rovaniemelle lähetettävä potilas niin hyvään kuntoon, että hänet voi sinne asti siirtää.

Pekka Harve uskoo, että nuoria lääkäreitä askarruttaa se, millainen työtaakka heitä terveyskeskuksissa odottaisi.

- Virkaa hakevahan voi esittää, mitä on valmis tekemään.

Jollakin voi elämäntilanne olla sellainen, että 50 prosenttia riittää, joku on taas valmis tekemään sataprosenttista.

Pekka Harve vakuuttaa, että myös työajan ulkopuolella Inarilla on paljon tarjottavaa.

- Inarin kunnassa on hyvät palvelut ja varmasti paremmat kuin monessa muussa tämänkokoisessa kunnassa.

Niiden puolesta tänne on turvallista muuttaa, sanoo Pekka Harve.

Hän kehuu myös kunnasta löytyviä kulttuuripalveluja, kansalaisopiston tarjontaa ja luontoon liittyviä aktiviteetteja.

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita

MATKA SAARISELÄLLE!

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

16

Venäläiset ovat tyytyväisiä Saariselkään Venäläiset ovat erittäin tyytyväisiä matkaansa Inari–Saariselkä-alueella. Inari–Saariselkä saa alueella vierailleilta venäläisiltä matkailijoilta arvosanan 9+. Valtaosa vastaajista haluaa tulla alueelle uudelleen.

Tämä käy ilmi LEOn ja Elinkeinoyhtiö Inlike Oy:n teettämästä Murmanskinmarkkinatutkimuksesta venäläisten matkailijoiden tyytyväisyyskyselystä.

Kyselystä käy ilmi myös se, että venäjänkielistä palvelua toivotaan huomattavasti enemmän. Matkailijat kaipaavat myös lisää helposti ostettavia, valmiiksi paketoituja palvelukokonaisuuksia.

- Venäläiset matkailijat käyttävät Suomessa lähes puolet kaikesta ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämästä rahasta. Venäjältä tuleva matkailu on suurelta osin ympärivuotista, ja itsenäisten matkailijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Erityisesti Murmanskin alueelta tulevalla matkailulla on valtava kasvupotentiaali Lapissa, sanoo LEO:n toimitusjohtaja Sanna Tarssanen.

Inari–Saariselkä-alueella vierailevat ovat useimmiten

keski-ikäisiä lasten kanssa matkustavia tai pariskuntia.

Yli puolet alueella käyneistä vastaajista käytti matkan aikana rahaa yli 500 euroa. Majoituksen lisäksi rahaa käytetään vaate- ja elintarvikeostoksiin sekä ulkoaktiviteetteihin. Majoituksessa perheet suosivat mökkejä ja pariskunnat hotellimajoitusta. Miltei 40 prosenttia vastaajista voisi harkita mökkiin tai lomahuoneistoon sijoittamista.

Venäläiset ovat aktiivisia suosittelemaan hyviksi koettuja kohteita ja elämyksiä tuttavilleen. Jopa 70 prosenttia Inari–Saariselällä käyneistä venäläisistä sanoo jo suositelleensa kohdetta.

Hinta ei ole keskeinen valintaperuste alueelle suuntaaville venäläisille matkailijoille, vaan perheen mieltymykset ja tuttavien kokemukset ovat tärkeämpiä kriteerejä.

- Tutkimusten kautta saimme tietoomme monia käytännön asioita, joita voimme huomioida käytännön tekemisessä parantaaksemme alueen palveluita, sanoo Elinkeinoyhtiö InLike Oy:n toimitusjohtaja Janne Seurujärvi.

Paikallislehti Euroopan unionin huipulta!

n

Piiskuntie 1, 99800 Ivalo n Puhelin 020 710 9050 n www.inarilainen.fi n inarilainen@inarilainen.fi

Kaiken kansan Hyväntekeväisyystanssit Ivalossa Ivalon Kultahipussa järjestetään perjantai-iltana 1. maaliskuuta kaiken kansan Hyväntekeväisyystanssit. Tapahtuman järjestää Ivalon Kehitysvammaisten tuki ry yhteistyössä paikkakunnan muusikoiden kanssa. Mukaan tansseja tahdittamaan on lupautunut muun muassa Ivalon Pelimannit ry.

- Näillä Kehitysvammaisten tuki ry:n järjestämillä Hyväntekeväisyystansseilla on Ivalossa pitkät perinteet, ja päätimme tietysti lähteä mukaan, kun kuulimme, että tämän vuoden tanssit ovat ovella. Sana on levinnyt paikkakunnan soittajien keskuuteen, ja tuntuu siltä, että muusikoista ei ole perjantai-iltana puutetta, kertoo Ivalon Pelimannien puheen-

johtaja Jukka Huhtamella.

- Toivottavasti väki lähtee liikkeelle hyvän asian puolesta, sanoo Ivalon Kehitysvammaisten tuki ry:n edustaja Jaana Kopakkala.

- Näin sydäntalvella pelimannikeikkoja on vähän, joten siinäkin mielessä Hyväntekeväisyystanssit ovat tervetullutta vaihtelua. Seuraavaksi Ivalon Pelimannien tähtäimessä on viikonlopun pituinen keikka Pohjanmaalle toukokuun alussa, kertoo Jukka Huhtamella.

- Toivottavasti Hyväntekeväisyystanssit saavat väen liikkeelle hyvän asian puolesta, sanovat Jukka Huhtamella ja Jaana Kopakkala.

Inari–Saariselkä -matkailualueelle uusi logo Inarin kunnan Elinkeinoyhtiö InLike Oy on aloittanut vuoden 2012 alusta Isomus-brändihankkeen, jolla pyritään saamaan Inari–Saariselkä-matkailualueen yritykset ja yhteisöt yhteisen brändin alle.

- Hankkeen tavoitteena on kirkastaa Inari–Saariselkä-matkailualueen mielikuvaa, sen vahvuuksia ja omaleimaisuutta korostaen. Uuden brändin myötä panostetaan entistä tiiviimpään ja saumattomampaan yhteistyöhön sekä rakennetaan vahva ja omaleimainen brän-

di, jonka arvot allekirjoitetaan kunnan joka kolkassa, sanoo Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n markkinointijohtaja Markku Oravainen.

- Vahvan brändin rakentaminen sekä suunnitelmallinen ja

tehokas viestintä ovat tärkeitä koko Pohjois-Lapin matkailuvyöhykkeen vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn sekä tunnettuuden parantamiseksi.

Osana Inari–Saariselkämatkailualueen brändityötä on suunniteltu markkinointikäyttöön uusi tunnus. Tunnuksen suunnittelusta on vastannut Janne Pallari Mainostoimisto Focus Flow Oy:stä.

Inari–Saariselkä-tunnus on ilmeeltään jatkumoa Saariselän tunnukselle ja noudattaa siten visuaalisen evoluution

periaatteita. Uusi tunnus on väreiltään mustaa sekä kultaa ja on muodoltaan kiiltelevän kolmiulotteinen.

- Tunnuksen symboliikassa voi nähdä viitteitä saamelaiskulttuurista poronsarvineen, jokien ja purojen haaroja ja vaikkapa tunturimaisemaa. Kultainen väritys ja kimallus viestivät muun muassa laadukkuudesta, alueen kultahistoriasta ja valoon liittyvistä luonnonilmiöistä eri vuodenaikoina, Oravainen sanoo. Uutta tunnusta hallinnoi Pohjois-Lapin Matkailu Oy.

Kulmakurun latu on herkkupala Pilkkikalenteri 2.3. Ahvenjärvi klo 11–15, 15 min. siirtymä. Järj. JEKM 9.3. Jokisuunselkä (Veskoniemi) klo 11–15, 30 min

siirtymä. Järj. JEKM 16.3. Y leiset pilkkikilpailut Utsjoella Kordsamlammella

klo 16 alk. Järj. Utsjoen eränkävijät ry 23.3. Utsjoella Kuoppilasjärvellä yleiset rautupilkki-

kilpailut klo 12-15. Kisapaikalle maksullinen kuljetus.

Järj. Utsjokisuun kyläyhdistys ry ja Metsähallitus 23.3. Koulun lammella, Erähotelli Nellim klo 12-16.

Järj. Itinek 1.4. Yleiset / Lasten pilkkitapahtuma Jokisuunselällä

klo 11-15 Järj. Ivalon yläasteen 7D luokka.

6.4. Lapin mestaruuspilkki, Jokisuunselkä klo 11-15.

Järj. Ivalon Erämiehet 18.4. Vastusjärvi klo 18–21. 15 min. siirtymä. Järj. JEKM 19.4. Yleiset pilkkikisat, Mustajärvi klo 17-20

järj. Koppelon Erämiehet 20.4. SM-Rautupilkki Järj. Ivalon Erämiehet ja Tem´s

Todellinen herkkupala keväiselle hiihtoretkelle on nelostien länsipuolella kulkeva Kulmakurun lenkki. Oikeaan suuntaan, siis vastapäivään, kierrettäessä latu kulkee aluksi

viitisen kilometriä loivasti alas viettävää mäntykangasta ja kuruja, nousten sitten mutkitellen viiden kilometrin matkan ylös Harripäälle. Aivan jylhän ja jyrkkäreunaisen kurun kulma-

Muistatko kun...

noin 7 vuotta sitten

Maastohiihdon Suomen naisten A-maajoukkue kokoontui harjoituksiin Saariselälle marraskuussa 2006.

Kuvassa vasemmalta oikealle Riikka Sarasoja (Lappeen Riento), Virpi Kuitunen (Kangasniemen Kalske), Aino-Kaisa Saarinen (Joutsan Pommi), Pirjo Manninen (Ounasvaaran Hiihtoseura) ja Mona-Liisa Malvalehto (Ounasvaaran Hiihtoseura).

uksesta se ottaa suunnan kohti Laanilaa ja aloittaa useiden kilometrien mittaisen yhtäjaksoisen laskeutumisen Pikku Harriojalle. Lenkille lähdettäessä kannattaa muistaa, että ki-

lometrejä kertyy kaikkiaan yli kolmekymmentä. Kauniillakin säällä luisto pitkässä myötäisessäkin on joskus erittäin huono, joskus puolestaan ei pitkään toviin tarvi pistää sauvaa lumeen.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

17 Ristikon laati: Irmeli Aalto

VIIKON 5 VITONEN Viikon vitosen kysymysten äärellä voit testata Lapintietouttasi. Kuka onkaan teidän porukanne aivot?

1. Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää tänä vuonna: a) 100 vuotta b) 30 vuotta c) 10 vuotta?

2. Lapin kultaa löydettiin ensimmäistä kertaa Ivalojoelta vuonna: a) 1768 b) 1868 c) 1968?

3. Poron latinalainen nimi on: a) Rangifer tarandus b) Pica pica c) Psetta maxima?

4. Suksien sopiva pituus perinteisessä hiihtotyylissä on: a) hiihtäjän pituus plus 15–20 senttiä b) hiihtäjän pituus plus 20–25 senttiä c) hiihtäjän pituus miinus 20–25 senttiä.

5. Yötön yö alkaa Saariselällä: a) 21.3. b) 24.6. c) 22.5.

Oikeat vastaukset väärin päin:

TOIMI MAASTOSSA NÄIN Nämä ohjeet voivat pelastaa henkesi

1. Suunnittele reittisi. Kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata.

2. Älä lähde maastoon yksin äläkä jättäydy tai eroa ryhmästäsi 3. Arvioi oikein kuntosi ja terveydentilasi.

4. Tuntureilla suuntavaisto pettää helposti. Ota aina mukaasi kartta, kompassi ja kännykkä.

5. Jos eksyt tai väsyt, leiriydy ja hakeudu suojaan ajoissa.

Väsyneenä ja viluisena on vaikea leiriytyä kunnolla.

6. Tärkein asia leiriytyessäsi: Tee tulet ja pidä itsesi lämpimänä.

7. Pysy rauhallisena – älä menetä harkintakykyäsi HÄTÄTAPAUKSESSA SOITA 112

Lähde: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

1. b) UK-puisto viettää tänä vuonna 30-vuotissynttäreitään. Tarjolla on monenlaista juhlavuoden aktiviteettia.

2. b) Senaatin pohjoiseen lähettämä retkikunta löysi Ivalojoen Nulkkamukasta kultaa syyskesällä 1868.

Seuraavana kesänä alkoi Lapin kultaryntäys.

3. a) Rangifer tarandus, peura, on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin. Kesytettyä peuraa kutsutaan poroksi.

4. a) Perinteisessä hiihdossa suksien sopiva mitta on hiihtäjän pituus plus 15–20 senttiä. Suksen valintaan vaikuttavat myös hiihtäjän paino ja hiihtotaito, joka määrittää suksen jäykkyyden.

5. c) Kesän valoisa jakso, jolloin aurinko ei laske lainkaan horisontin alle, kestää Ivalon lentoaseman mittauspisteen mukaan alueella 22.5.–20.7.

18

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4/2009 • 21. kuva: PLM

VUOSIKERTA

Teerenpesän • WWW.SAA

RISELANSA NOM

AT.FI • MAT

Oy

Juokse porosein...

Lue lisää sivulta

1/2010 • 22.

12

VUOSIKERTA

KAILULEH TI – OTA

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS IN

Hetkessä pyrystä tuli kunnon ARISELAN Lue lisää sivulta SANOMAT. 5 myrsky FI • MAT KAIL

ULEHTI – Tuomon tarina sivulla 4

KEVÄTTALVI

Kelkkailu kasvattaa suosiotaan Lue sivulta

MUKAAN!

Junioreille oma street

Teerenpesän

• WWW.SA

Saariselän paras kämp pä on Sudenpes ä

19

Tuomon tarina

sivulla 6

OTA MUKAAN

!

IN

Sinkerit kannustavat Vaskoolihiihdo ssa Lue sivulta

Saariselän klassi kon

· Linnansal

kattaus

ista: rapua ja InarinJäämeren herkkua mm. kuningas rautua · Takkabaa rista: · Tilaussauna: suolapalaa ja kuumia juomia · Lämmitet A-oikeudet ty terassi

UUTTA! Takkaba arin ruskakar tiistaisin ja aoke-illat perjantaisin! (vkot 37-39) FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiaho · HealthExterveysliikuntasali idot· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh

Saariselän klassi kon

kattaus

puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot

Saariselän klassi kon

kattaus

· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman · Kosmetologipalve katon alla: tuotemyymälä lut ja · Urheilu- ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot · Uutta! Parturirakennekynnetja kampaamopalvelut, sekä ja ripsituuhe nnukset

lle le tilaaji me uusil TarjoamAHVIPULLAT ssa!

K ahvila Savottak Laanilan

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS

6

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Mikä on suosikkilatusi Saariselällä?

Väinö, 6 vuotta Väinö: Mihin me ollaan menossa…

Vaari puuttuu puheeseen: Sano Parfyymilatu. Väinö ei ole vielä hiihtänyt metriäkään täällä. Nyt yritetään Savottakahvilaan suorinta reittiä myöten.

Yritettiin äsken pulkkailla, mutta Kaunispäällä oli kova myräkkä.

Väinö: Tykkään sellasista laduista, missä on paljon alamäkiä.

Nimettömät aktiivihiihtäjät Mies: Sanotaan, että Luulammen latu. Se on sopiva päivämatka; sen ehtii kiertää päivän aikana ja pääsee samalla erämaahan suht vaivattomasti.

Nainen: Siellä tulee mieleen vanhoja muistoja neljänkymmenen vuoden takaa.

Mies: Kävimme siellä häämatkalla neljäkymmentä vuotta

sitten. Sen jälkeen ei olla käytykään.

Nainen: Tykkään siitä, että teillä on täällä erittäin hyvät ladut.

Mies: Silloin 70-luvulla tilanne oli ihan toinen. Hyvä, ettei umpihangessa jouduttu menemään.

Luulammen latu on paras, mutta nyt ollaan kuitenkin menossa Rumakurulle yläkautta.

Vaellustelemark antaa uuden näkökulman

Kari Tanner Kulmakurun lenkki on hieno, suosittelen. Reitti on rauhallinen, ja siellä on hienot maisemat. Harrastelijahiihtäjä pääsee kokeilemaan profiilia äärilaidasta toiseen: rauhallisia laskuja ja ylös kiipämistä.

Kunhan malttaa kiivetä ylös, se kannattaa.

Siellä saattaa tosin huomata, ettei kunto olekaan ollut niin hyvä kuin on itse kuvitellut…

Tällä kertaa olen menossa lyhyelle, alle 20 kilometrin lenkille.

Eilisen Kulmakurun jälkeen

täytyy ottaa vähän hillitymmin.

Hiihdon jälkeen käydään ehkä vielä kylpylässä.

Matti Joutila ja Taru Tanni Joutila: Jaaha, mikähän olisi suosikki. Ei olla hirveesti käyty näitä läpi vielä. Oliko se viime vuonna, kun käytiin Rumakurun tuvalla? Se latu oli hyvä. Se meni hauskan näköisten paikkojen läpi, nousi tunturin reunalle ja tuli alas.

Reitti oli vaihteleva.

Tanni: Kyllä minäkin sen sanoisin. Ei olla oikeastaan muualle hiihdettykään.

Joutila: Paitsi että Laanilassa käytiin.

Tanni: Mutta se oli lyhyt latu, tasaista ja suoraa.

Suomen Latu Kiilopään kurssilla pääsee opettelemaan vaellustelemarkin alkeita.

Vaellustelemark on hiihtämistä koskemattomilla hangilla siihen tarkoitetuilla välineillä.

- Hiihtovaellus luonnonlumessa on elämys. Kiilopään kurssilla opitaan vaellustelemarkin alkeet ja päästään nauttimaan koskemattomista hangista. Kurssilla hiihdetään luonnonlumessa ylös tuntureiden huipuille ja lasketaan ne alas luonnon hankia pitkin, kertoo Maria Tölli Suomen Ladusta.

- Ammattitaitoisen ohjaajan avustuksella opit telemark-tekniikan ja saat valmiuksia lukea luonnon merkkejä lumesta ja säätilasta.

Kurssin hinta on Suomen Ladun jäsenille 349 euroa.

Hintaan sisältyy majoitus Ahopäällä retkeilymajatasoisissa huoneissa (2–6hh), täysihoito ja opetus. Kurssi toteutuu, mikäli sille osallistuu vähintään kahdeksan henkilöä. Kurssille täytyy ilmoittautua 14.2. mennessä.

Vaellustelemarkia tunturissa -kurssi järjestetään Kiilopäällä 14.–17.3.

MITÄ TÄSSÄ KUVASSA TAPAHTUU? Kiteytä kuvan tapahtuma/kuvan kohteen ajatukset letkeään lausahdukseen ja toimita se meille yhteystietojesi kera.

Hauskimmat lausahdukset julkaistaan tulevassa viikkoliitteessä ja Facebook –sivullamme. Lisäksi arvomme vastanneiden kesken Lapin legendoista kertovia kirjasia (arvo 5€).

Toimita vastauksesi 14.3. mennessä: • tekstiviestillä 040 191 9919 • sähköpostilla saariselan.sanomat@saariselka.fi tai • viestillä Facebook-sivustomme kautta www.facebook.com/ SaariselanSanoma Muista ilmoittaa myös nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi.

Ensi viikkoliitteessä jälleen uusi kuva kaipaa tulkintaa

Muistatko kun... noin 18 vuotta sitten

Ivalon kenttä on nyt valmis vastaanottamaan myös suuret DC-10 -koneet oli ”kympit”.

Ensimmäisen kerran tämän konetyyppi vierailee kentällä marraskuun lopussa. Se hakee sunnuntaina väkeä Kaamosjazzeista.

-Airbus on tähän asti ollut suurin kone, joka on voinut laskeutua Ivaloon. Nyt meille on suunniteltu ja laskettu lähestymisjärjestelmä myös kymppejä varten, kertoo lentoaseman päällikkö Matti Sorvari. Lähestymisjärjestelmä tarkoittaa kansankielellä

lähinnä koneelle oikeiden ja turvallisten lähestymislinjojen, -kaartojen, -korkeuksien, jne, määrittelyä. Ne ovat jokaisella koneluokalla omansa. Kiitoradan pituus Ivalossa olisi riittänyt kympin vierailuun tähänkin asti.

Ivalon lentoaseman päällikkö Matti Sorvari esitteli päällikkövirkailija Kristiina Roinesalolle DC-10:n pienoismallia. Nykyisin Ivaloon voidaan lentää myös tällä konetyypillä.

Vaellustelemark vie koskemattomille hangille.

19

20

SA ARI SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 0 - 1 1 1 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Poronhoidosta uhanalainen elinkeino

dellinen kannattavuus on yhä haasteellisempaa. Porohoito alkoi 1970-luvulla muuttua luontaiselinkeinosta lihantuotantoon perustuvaksi porotaloudeksi. Tämä on muuttanut kulurakenteen yritystalouden kaltaiseksi ja kasvattanut kustannuksia.

Elinkeinon uhanalaisuus, taloudelliset paineet ja tunne omien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta kuormittavat poronhoitajia ja heidän perheitään.

- Tarvittaisiin selkeä ratkaisupaketti poronelinkeinon elvyttämiseksi. Esiin ovat nousseet erilaiset kriisiavun, neuvonnan ja tukihenkilö- ja vertaisavun tarpeet, Valkonen sanoo.

- Ongelmista huolimatta päättäjät eivät herää toimimaan elinkeinon tueksi samalla tavalla kuin suurten yritysten saneerausten ja irtisanomisten yhteydessä, vaikka lopputulos on sama: ihmisten työ, toimeentulo ja elämisen perusta murenevat, Jarno Valkonen ja Anneli Pohjola toteavat.

Eläimillä ei ole pakkasmittaria

Yleisen käsityksen mukaan talviasuun pukeutuvat eläimet vaihtavat väriä, kun maa tulee valkoiseksi ja pakkaset kiristyvät. Talviturkin vaihto ei riekolla, kiirunalla, jäniksellä, jne, riipu lämpötilasta tai vallitsevasta säästä, vaan valon määrästä eli päivän pituudesta.

Maan väristä riippumatta eläimet vaihtavat valkoisen puvun ylleen normaaliin aikaan eli päivän lyhetessä.

Nro 1 18.2.2011 viikot 8-9

Nro 1 18 viikot 8-9.2.2011

Mitä yhteis tä Lapissa on hiihtolomal la ja Tietenkin kaukoidällä?

Pirtin uutuu s:

PLM OY

- Petotilanne heijastuu suoraan poronhoitajien toimeentuloon: pedot syövät poronhoitajien pääomaa. Petovahingot murentavat myös poronhoidon perinteistä yhteisöllisyyttä sekä tekevät tyhjäksi vuosisataisen jalostustyön, kun porokannat romahtavat, Jarno Valkonen sanoo.

Petojen aiheuttaman uhan lisäksi poronhoidon elintila kutistuu jatkuvasti. Metsätalous, maatalous, kaivosteollisuus, vesivoimateollisuus, matkailu sekä asutuksen ja tieverkoston laajeneminen supistavat ja pirstaloivat laitumia.

Lisäksi poronhoidon talou-

Oriental bu

Kuva:

Poroelinkeinon nykytilan kohentaminen edellyttää suurpetokysymyksen ratkaisemista poronhoitoalueella. Tämä tulee ilmi Anneli Pohjolan ja Jarno Valkosen toimittamassa kirjassa Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet.

Kirjaa varten tehdyissä ammattiporonhoitajien haastatteluissa tulee ilmi, että poroelinkeino on käymässä uhanalaiseksi. Suurimpana syynä tähän ovat ylisuuret petokannat. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suden, karhun ja ahman tuottamat porovahingot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti poronhoitoalueella.

ffet

Itämainen

buffet-pöyt ä katett Santa’s una Pirtti-ravint Hotel Tunturin olassa 19.2.5.3. klo 15-20

Salaatit ja kastikk -kaalisalaatti, eet: porkka vihreäsalaattinaraaste, vaalea balsam ico, oliiviöl talon salaati jy, nkastike

-chiliöljy,

-kokonaistaLeipä: patonkia, voita Lämpimät: -paistettua riisiä -nuudeleita ja vihanneksia jokapäivä ja vuorop äivinä setsuan, chiliporsasta,härkää äyriäisiä osterikastikke essa -päivän pizza Hinta 14 eur aikuine n / 7 eur lapsi

Pulkkamäe n MM lähestyy -kisa

Viikon tu lot ja me Inari pa not s. 6-7 nostaa ensilum Viikk oh en kaut jel vaikko een s. 5 a viikonmassa tekem jokaisell istä Wimme e päivä joikasi lle s. 8 tunturi ssa s. 19 Katso kev ätki lpailu 18: tilaa

Saarise län San omat, voit a

Nro 5 15.04 viikot 16-17 .2011

Kahdek 60-70 -luvu n illat! sanSinäkin Lähde ask kadultaLutossa elmaa nostalg Luvass 60-70 -luvun iamatka uud a elävää istettuu Rav illat 8.4. lle! into ja kolmen n9.4. lamusiikk Lavalle esiintyj Kieiappi än voimin. :in.

TEMuistaGolden River, Playmanousee kers ja RVmyös pukeut Jameso ET ua ajan UL hengen paras OA asu palkitaa ! mukaisn.esti, n!

Ravinto la Kiepp i Saarise lkä Raitopo lku 1.

Karaok

Puh (01 e päivittä 6) 55 44 in 26.4.

944 reservat asti. ions@

Tähtiä Tun

ravintola

kieppi.fi

turissa

1.4. Anniin Avoinna joka 4.4. Pentti a Mattila & Avenu päivä klo 7-22 5.4. Pentti Hietan en & MIB e R AV I N T O L 6.4. Mamb Hietan A en & MIB 7.4. Varjok a 10.4. Taikakuva Taste the uu 12.4.

Anne Spirit of Laplan 13.4. Jenni Mattila & Mistra dl 15.4. Tribut Vartiainen 16.4, Tribut e to Carlos Santa 18.4. Tomm e to Carlos Santa na na 20.4. Jean i Soidinmäki yhtyeineen S 21.4. Yö 22.4. Dallap 23.4. Poped e a

viikon rusk amatka Saarise lälle!

Tiiäkkö mikä ero on syömisellä ja ruokailulla?

Meillä tiietää n!

Early Bird alkuillan Keittiömesta tarjousmenu rin suosit us & lasi 27 € 19,90 € viiniä Early Bird alkuilla Keittiömestarin n tarjousmenu 27 € suositus & lasi viiniä 19,90 €

Tiiäkkö missä jälkiruoaksi myös saa Kahdek san ask viihdettä? kadulta Meil elmaa lä joka ilta vähint Ravintouudiste ttuunään lakaksi Kiebändi 15.-16.4 ppiä! in. . Tribute to Carlos TE 15.-17.4 Santana RV. Jarkko ETUL Honkane 18.4. Tommi n & Taiga OA !

Ravinto 19.4. Jarkko Soidinmäki yhtyeine la Kiep en Honkane pi Saarise n Puh (01 lkä 20.4. Jean & Taiga S Raitopo 6) 55 44 21.4. Yö lku 1. reservat 944 ions@ kieppi.fi

22.4. Dallape 23.4. Popeda 24.4. Jettiset 25.-30.4.

Nasma

ravintola

Avoinna päivä kl joka o 7-22

R AV I N T O L A

Tiiäkkö? Santa ’s Hotel Tunturissa on Saariselän Spirit of monipuolisin Laplan d ravint olatarjonta!

Taste the

Pääsiäsenä Saariseläll ä:

Kahdeks kadulta an askelmaa uudistet Ravinto tuun la Kieppiin .

TER

Vaskoolih Corner Seiihto ssion

Ravintola Kieppi Saariselk ä Raitopolk u 1.

VETULO

A!

Puh (016) 55 44 944 reservatio ravintolak ns@ ieppi.fi Avoinna jo ka päivä klo 7 -22 R AV I N T O L A

Taste the

UM-MediaNord -julkaisut

Spirit of

Lapland

Iloa kuten haluat

Saariselkä avattu

Tervetuloa koko perheen voimin uuteen Angry Birds Activity Parkiin.

Seikkailuradalla kiipeilet, tasapainoilet rotkon yli, lasket köysiradalla...

Kätevä päiväranneke joustaa, piipahda välillä kylpylään ja ravintolaan.

Angry Birds Activity Park päivittäin klo 12–19 päivälippu 16 €/hlö, alle 4-v. veloituksetta aikuisen seurassa.

Kylpylä päivittäin klo 12–20.30 aikuiset 18 € lapset 4–14 v. 12 € Saariseläntie 7 puh. 030 686 6000