Viikkoliite 4

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Nro 4 28.3.2013 viikot 14 -15

1

Selata nälkä!

Kaltion Parsaviikko!

8.-14.4.2013

Pirtin Pääsiäisbuffetissa riittää syötävää!

Nälän Selattaa Pirtin perinteinen pizza-, pastaja salaattibuffet.

Aikuiset 14.50 € Lapset alle 12v. 7.50 € 28.-31.3.2013 klo 16-20 Petri

“Sela” Selander keittiöpäällikkö

Hymy herkässä!

Stand Up -illat perjantaisin Pirtissä 19.4.2013 asti Orkesteritanssit joka päivä koko kevään!

Tule ja viihdy!

Kahdeksan askelmaa kadulta® uudistettuun Ravintola Kieppiin.

TERVETULOA!

Viikon tulot ja menot s. 6-7 Sattuipa Saariselällä s. 2 Viisaat varislinnut s. 12

A`LA CARTE AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 11-

R AV I N T O L A

Taste the Spirit of Lapland® Ravintola Kieppi Saariselkä, Puh (016) 55 44 944, reservations@ravintolakieppi.fi www.ravintolakieppi.fi

Katso kevätkilpailu s. 18: tilaa Saariselän Sanomat, voita viikon ruskamatka Saariselälle!

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

2

Viikko 9 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko Aurinko nousee laskee

torstai 28.3. 5.34 perjantai 29.3 5.30 lauantai 30.3.

5.25 sunnuntai 31.3.

6.21

18.57 19.01 19.05 20.09

Älä unohda näitä lomallakaan:

Markku Välitalo:

Nimipäivät: 28.3. Armas 29.3. Jouni, Joni, Joonas 30.3. Usko 31.3. Irma, Irmeli

67 500 kilometriä moottorikelkalla

Viikko 10 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E maanantai 1.4. tiistai 2.4. keskiviikko 3.4. torstai 4.4. perjantai 5.4. lauantai 6.4. sunnuntai 7.4.

Aurinko nousee

6.16 6.12 6.08 6.03 5.59 5.54 5.50

Aurinko laskee 20.13 20.17 20.24 20.24 20.28 20.32 20.36

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät:

1.4. Peppi, Raita, Palmu 2.4. Pellervo 3.4. Sampo 4.4. Ukko 5.4. Irene, Irina, Ira, Iro 6.4. Vilho, Ville, Viljami, Vilhelm, Vili 7.4. Allan, Ahvo

Viikko 11 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E

maanantai tiistai keskiviikko torstai

8.4.

9.4.

10.4.

11.4.

Aurinko nousee 5.45 5.41 5.36 5.21

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 8.4. Suoma, Suometar 9.4. Elias, Eelis, Eljas 10.4. Tero 11.4. Verna

SAARISELÄLLÄ

Sattuipa Saariselällä -palstalla alueella pitkään vaikuttaneet henkilöt kertovat heille sattuneita erilaisia tapahtumia ja sattumuksia.

Aurinko laskee 20.40 20.44 20.48 20.52

Saariselkä on muuttunut kovasti näinä vuosikymmeninä.

Merkittävintä on se, että aiemmin oli paljon vaeltajia, jotka hiihtivät keväisin pitkälle erämaassa. Tänä päivänä ollaan päivä maastossa ja palataan yöksi hotellille lakanoiden väliin. Tämän vuoksi lähipalveluja – reittejä, uria, tulipaikkoja – on parannettu vuosien varrella.

Rakenteista on tullutkin kiitosta. Muutama vuosi sitten Tekniikan Maailma valitsi meidän suunnittelemamme Saariselän ladut, reitit ja viitoitukset maan parhaiksi.

Turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, siihen että viitoitukset ovat ajan tasalla. Ihmiset eivät tajua, kuinka äkkiä säätila voi tunturissa vaihtua. Luontoon lähdetään sen säätilan varustuksissa, mikä kulloinkin sattuu vallitsemaan. Ei ole varauduttu pahimman varalle.

Saariselän alueella päiväretkeilijät pitävät kuitenkin aika hyvin huolta turvallisuudestaan. Muualla näkee enemmän ihmisiä, jotka eivät ole varustautuneet kunnolla.

Oudoin tapaus on tullut vastaan Sevettijärven-Pulmankijärven reitillä. Oli kevättalvi, ja suomalainen mies käveli vastaan ilman suksia.

Lunta oli puoli metriä. Hän oli lähtenyt Sevettijärveltä aikomuksenaan kävellä Nuorgamiin, johon matkaa oli 60 kilometriä. Miehemme kysyivät poliisilta, voidaanko hänet jättää kävelemään vai viedäänkö Sevettijärvelle.

Poliisi ilmoitti, ettei häntä voi väkisin viedä, jos hän ei itse sitä halua.

Meillä oli reitin huoltohommat päällä, joten seurasimme hänen kulkemistaan. Välille hän kuitenkin uupui muutaman päivän perästä, ja yksi kelkkaporukka toimitti hänet Sevettijärvelle. Olosuhteet olivat sellaiset, että hän olisi voinut kuolla sinne. Hän ei ehkä ollut ihan samanlainen kuin me muut...

• Näkyvyys nollassa

Itsekin on tietysti tullut vietettyä aikaa maastossa. Jos olen ajanut vuodessa kelkalla

noin 2500 kilometriä työtehtävissä, kilometrejä tulee 27 vuodessa 67500.

80-luvulla yövyttiin vielä paljon enemmän erämaassa, mutta tänä päivänä kelkat ovat kehittyneet niin, että niillä pääsee helposti yöksi kotiin.

Kelkat ovat lisäksi kehittyneet niin, että ne lähtevät käyntiin lähes missä olosuhteissa hyvänsä. Aina on pärjätty.

Kerran muistan 80-luvun loppupuolelta tiukan tilanteen, kun oltiin Sevetin suunnalla Kolmesaivilla Kyrön Karin kanssa. Mereltä tuuli rivakasti, ja kun Jäämereltä lähtee matalapaine, vastaan tulee joko sumuseinä tai rankka lumisade, kuten tässä tapauksessa. Näkyvyys meni nollaan. Roussajärven autiotupa oli onneksi lähellä, ja sinne mentiin odottelemaan.

Meidän miehet käyttävät suunnistuksessa GPS:ää, mutta minä olen vanhanaikainen ja suunnistan vielä kartan ja kompassin kanssa. Alueet ovat kyllä kaikille tutut, ja siellä pystyy liikkumaan ilman apuvälineitä. Apuvälineet ovat huonoja säitä varten.

GPS:t ovat myös sitä varten, että jos maastossa sattuu jotain erityistä, merkitsemme koordinaatit muistiin. Muistiin merkitään esimerkiksi suurpetoja ja niiden jälkiä.

Suurpetojen jälkiä näkyy vuosittain, mutta itse en ole näiden vuosien aikana nähnyt työtehtävissä yhtään karhua, sutta tai ahmaa. Meidän perän suurpedot ovat arkoja, osaavat pelätä ihmistä.

Ahman olen kerran nähnyt siviiliaikana Tsarmin erämaassa. Se oli huikea tapaaminen, umpimetsässä 30 metrin päästä meni aikuinen ahma minusta mitään tietämättä.

• Mönkijällä erämaahan

Me teemme maastossa myös Metsähallituksen lupiin liittyvää valvontaa. Tänä päivänä ihmisillä on luvat pääsääntöisesti kunnossa. Kerran neljä miestä oli heittänyt mönkijällä melkoisen reissun erämaa-alueella, 50 kilometriä.

Nähtiin menojäljet ja tulojäljet asentopaikalle. Mentiin

Metsähallitus aloitti vuonna 1986 metsien virkistyskäytön Ylä-Lapissa. Puistomestari Markku Välitalokin aloitti silloin kansallispuistojen virkistyskäyttöön liittyvien asioiden parissa. Toimenkuvaan kuuluu retkeilyrakenteiden suunnittelemista, rakentamista ja ylläpitoa sekä erilaisia luonnonsuojeluun ja luontovalvontaan liittyviä tehtäviä. Välitalon toimialue on nykyään Inari, pois lukien Sevettijärven ja Saariselän alueet Hän on vuosien aikana tehnyt töitä koko Inarin alueella, esimerkiksi Saariselällä ja Lemmenjoella.

kyselemään heiltä, miten he olivat liikkuneet. Eivät he mönkijää olleet kuulemma käyttäneet kuin metsäautotien päällä, mutta ajopelit olivat ihan ravassa mökin vieressä. Kyllä he homman lopuksi myönsivät.

Hirven salapyynnistä tulee mieleen yksi tapaus sydäntalvelta. Hirvi oli verekseltään ammuttu moottorikelkkaa hyväksi käyttäen. Se oli jätetty maastoon kokonaisena, edes veriä ei ollut laskettu. Jäimme odottelemaan mahdollisia hirven hakijoita. He tulivat illan hämärtyessä. Poliisiasiahan siitä tuli.

Luonnon kirjaa olen vuosien varrella oppinut vähän lukemaan, vaisto tulee joistakin asioista, että ei ole välttämättä oikein asiat täällä.

• Varokaa heikkoja jäitä

Yhden kerran olen pelännyt työasioiden takia. Se ei liittynyt omaan turvallisuuteen vaan asiakkaiden. Toissa vuonna oli Inarijärvellä poik-

keuksellinen kevät. Pääsiäinen oli myöhään, huhtikuun lopussa. Jätimme Inarijärven jääpeitteisille alueille kelkkamerkkaukset, kun tiesimme, että ihmiset liikkuvat siellä joka tapauksessa. Pääsiäiseksi tuli kuitenkin 20 asteen lämpöaalto, ja minua alkoi hirvittää jäiden heikkeneminen.

Yksitoista kelkkaa putosi vesistöihin sinä pääsiäisenä.

Tosin vain yksi heistä putosi meidän urilta; se tapahtui Jääsaaren salmessa. Henkilö kävi jälkikäteen puhumasta asiasta meidän asiakaspalvelussa. Hän oli kuulemma insinöörinaivoillaan ajatellut, että mitä varten tuolla on kepit ristiin laitettu uran vieressä.

Olimme siis sulkeneet uran, ja tiedottaneet vielä siitä lehden välityksellä ja luontoon. fi-sivuilla. Mies ajoi kuitenkin suoraan sulaan, jossa oli vettä metrin verran.

Kesällä mies nosti kelkan sieltä pois. Onneksi ei käynyt pahemmin. Seuraavana talvena linjattiin ura hieman toisella tavalla.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

28.3.-1.4. Pääsiäisaskartelua Palvelupiste Kiehisessä, Siula-talo 29.3.

Naurua kolmannelle –konserttikiertue

Lapland Hotel Riekonlinnassa 29.3.

Vaskoolihiihto 29.3.

Stand-up ilta: Jape Grönroos & Mikko Valismaa

Santa´s Hotel Tunturissa 29.-30.3. Trubaduuri –illat Hotelli Riekonlinnassa 29.-30.3. Jani Jalkanen ja hänen orkesterinsa Hotelli Kultahipussa 30.3.

Hipun pilkkikisat ja päivätanssit, Hotelli Kultahippu 30.-31.3. Porokuninkuusajot Inarissa 30.3.-5.4. Inarin poro –kulttuuriviikko Inarissa 3.4.

Yhteislauluilta Laanilan Savottakahvilassa 4.4.

Lapin Alueteatterin ja Tanssiteatteri Rimpparemmi:

Jätkän Balladi Laanilan Savottakahvilassa.

4.4.

Kullankaivajan puhvetti Santa´s Hotel Tunturissa 5.4.

Stand-up ilta: Marko Kämäräinen & Tomi Haustola

Santa´s Hotel Tunturissa 5.-6.4. Trubaduuri –illat Hotelli Riekonlinnassa 5.4.

Huuli ja Harppu –festivaalit Hotelli Kultahipussa 6.4.

Huuli ja Harppu –festivaalit Kaunispään Huipulla ja

Santa´s Hotel Tunturissa 9.4.

Makuja Pohjolasta –teemamenu Santa´s Hotel Tunturissa 10.4.

Yhteislauluilta Laanilan Savottakahvilassa 10.4.

Stand-up kelekka Riekonlinnassa 11.4.

Kullankaivajan puhvetti Santa´s Hotel Tunturissa 11.4.

Lasse Hoikka & Souvarit Hotelli Laanihovissa Kotakaraoke ma, ti, to ja pe Santa´s Hotel Tunturissa Monotanssit joka päivä Hotelli Laanihovissa Naistentanssit ti ja to Ravintola Teerenpesässä

3

Kahdeksan askelmaa kadulta R uudistettuun Ravintola Kieppiin Restaurant Kieppi Proudly Presents: Unplugged Evenings! Perjantaina 29.3. ja lauantaina 30.3. 2013 klo 21– 23.

Heikki Silvennoinen & Acoustic Time trio Paras tapa aloittaa illanvietto on nauttia illallinen Ravintola Kiepin A`la Cartessa ja jatkaa iltaa hyvän musiikin parissa

A´LA CARTE KLO 11-22 JOKA PÄIVÄ

Tilaa on rajoitetusti, joten varmista sisäänpääsy- ja pöytävarauksesi: reservations@ravintolakieppi.fi Puh: 016 – 55 44 944 R AV I N T O L A

Ohjelmamaksu 10 €.

Konsertti-iltana keittiö avoinna klo 23:een.

Ta s t e t h e S p i r i t o f L a p l a n d

R

Ravintola Kieppi Saariselkä Raitopolku 1. Puh (016) 55 44 944 • reservations@ravintolakieppi.fi Ravintola Kieppi avoinna talvisesongissa klo 07 – vähintään klo 22:een, konsertti-iltana klo 01:n.

Porokuninkuusajoihin Inariin!

Pääsiäislauantaina ja -sunnuntaina kisataan kauan odotetut Porokuninkuusajot Inarin kirkonkylällä. Porokuninkuusajot ovat porokisat, joissa poro vetää takanaan suksilla kulkevaa hiihtäjää.

Tilaisuus järjestetään Lomakylä Inarin rannassa. Kisaalueella on paljon katseltavaa ja koettavaa: markkinameininkiä, ihmisiä, ruokaa, kahvia, virvokkeita, porotarvikkeita, esittelyssä uusinta tekniikkaa porotalouden tarpeisiin… Vilinää ja vilskettä kahdeksi kokonaiseksi päiväksi.

Porokuninkuusajot ovat ”must” käytävä matkailijallekin: pääset kertaheitolla tutuksi saamelaiskulttuurin kanssa.

Kuninkuusajot alkavat lauantaina 30.3. klo 11 suopunginheiton karsinnoilla.

Sprinttiajon karsinnat alkavat lauantaina klo 12. Palkinnot jaetaan Sajoksessa sunnuntaina 31.3. noin klo 17.

Ajot järjestetään tänä vuonna 61. kerran. Järjestäjänä on Paliskuntain Yhdistys ry.

KUVA: Marjaana Lähteenmäki

Lukuhetki Kiilopäällä.

Kuva: Marjaana Lähteenmäki

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita 2 henkilön

RUSKAMATKA SAARISELÄLLE!

Muutama viikko sitten porokisattiin Ivalossa.

Bussikyyditys poroajoihin Pohjois-Lapin Matkailu Oy järjestää kuljetuksen Saariselältä Inarin porokuninkuusajoihin 30. ja 31. maaliskuuta. Ennen kilpailun alkua on mahdollisuus tutustua saamelaisten historiaan ja PohjoisLapin luontoon Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa.

Bussi lähtee sekä lauantaina

että sunnuntaina Hotelli Riekonlinnan edestä klo 9, kiertää Santa’s Hotel Tunturin kautta Holiday Club Saariselän pysäkille ja siitä kohti Inarin kirkonkylää.

Paluukuljetus Saariselälle lähtee kumpanakin päivänä klo 15 Lomakylä Inarin pihalta.

Aikuisten lippu SaariselkäInari-Saariselkä maksaa 32 euroa/hlö/päivä.

Lippuja voi lunastaa etukäteen Metsähallituksen Kiehisen palvelupisteestä tai ostaa kuljettajalta bussiin noustessa – jos kaikkia ei ole ostettu loppuun etukäteismyynnissä.

Hyvin riippuneet monot Saariselän Sanomien lukija, Pekka Jaatinen Nousiaisilta lähestyi viestillä: Heippa! Lehdessänne esiteltiin aikoinaan Laanilassa riippuneet tanssikengät. Minä olen seurannut monoja, jotka ovat riippuneet ainakin syksystä 1979, jolloin ne huomasimme vaellusreissulta tullessa. Monot ovat noin yksi kilometri laskettelurinteiltä päin Luttoa oi-

kealla puolella koivussa.

Joka talvi tulee tarkistettua tilanne, nyt 13.3.2013 viimeksi, ja varmaan vielä viikolla 16. Pohjat ovat näköjään jo häipyneet, mutta esimerkiksi nauhat ovat kestäneet hyvin ajan kulussa.

Jos nämä monot osaisivat puhua, millaisen tarinan saisimmekaan kuulla.

Briitta Pajari 0400 696 914

Jari Pajari 0400 394 375

4

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Suur-Inari ei kiehdo Ylä-Lapin kuntia Tunturipappi järjestää ohjelmaa kappelilla Saariselän monipuoliseen tarjontaan on useiden vuosien ajan kuulunut myös Pyhän Paavalin kappeli pappeineen ja ohjelmineen. Lomalla tai eläkkeellä olevat papit toimivat viikon kerrallaan tunturipappina ja vastaavat kappelin ohjelmasta.

Viikolla 14 tunturipappina toimii Soili Juntumaa. Hän on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kappalainen ja rovasti.

- Työurani aikana olen toiminut muun muassa uskonnonopettajana, Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaajana, sairaalapappina ja kirkkoherrana. Olen myös Naisteologit ry:n ja pyhiinvaellusyhdistys Jaakontien Ystävät ry:n puheenjohtaja, Juntumaa kertoo.

- Minulle ovat tärkeitä asi-

oita ekumenia, hiljaisuuden retriitit ja pyhiinvaellukset.

Minulla on kolme aikuista lasta ja kolmen lastenlasta.

Harrastan talviuintia ja olen kiinnostunut matkustamisesta ja uusista asioista.

- Usko merkitsee minulle turvallista luottamusta taivaalliseen Isään ja lähimmäisenrakkautta, Juntumaa sanoo.

Pyhän Paavalin kappelin ohjelmat alkavat iltaisin kello 19.

Saariselän kappelissa klo 19: 28.3 Ehtoollinen 29.3. Vaskoolihiihtojen lähtöhartaus klo 8.30 29.3. Kotakahvio kappelin edustalla klo 9–16;

kahvia ja lettuja yhteisvastuun hyväksi.

29.3. ”Jeesuksen kuolinhetken hartaus” klo 15 29.3. ”Romanttiset virtuoosit tunturissa” - Bach-konsertti

klo 16.30, Olli-Pekka Tuomisalo (saksofoni), Seeli

Toivio (sello), Risto-Matti Marin (piano).

29.3. ”Tunturin kainalossa – Pohjantähden alla”,

Petri Laaksosen konsertti klo 19.

30.3. Kotakahvio kappelin edustalla klo 11–16; kahvia

ja lettuja yhteisvastuun hyväksi.

31.3. Kotakahvio kappelin edustalla klo 11–16;

kahvia ja lettuja yhteisvastuun hyväksi.

31.3. Messu 1.4. ”Seeli ja sello” – kaunis sellisti kappelissa Bach-konsertti klo 19 2.4. Miksi vaellamme pyhiin? Asiaa pyhiinvaelluksista,

iltarukoushetki.

3.4. Messu 4..4 Konsertti ”Kirkossa” Arja Koriseva &

Jouni Somero klo 19.

5.4. Retriitin hiljainen kutsu, iltarukoushetki 7.4. Messu 8.4. Iltatilaisuus 9.4. Iltatilaisuus 10.4. Ehtoollinen Tunturipappeina vko 14 Olli Koskenniemi, vko 15 Soili Juntumaa p. 050 552 5529, vko 15 Keijo Nissilä

Pääsiäisenä hiljennytään kirkoissa

Inarin seurakunnassa järjestetään perinteisesti hiljaisella viikolla tilaisuuksia eri kirkoissa, muuallakin kuin Saariselällä. Kunnan muut kirkot sijaitsevat Ivalossa, Inarissa sekä Pielpajärvellä.

Tapahtumia Ivalon kirkossa: Palmusunnuntaina 24.3. messu klo 11, Kuusinen.

Kiirastorstaina 28.3. ehtoollinen klo 19, Huusko.

Pitkäperjantaina 29.3. hiljainen jumalanpalvelus ilman urkuja klo 11, Lepistö.

Pääisiäsenä 31.3. messu klo 11, Hepola.

Toisena pääsiäispäivänä 1.4. messu klo 11, Kuusinen.

Inarin kirkossa: Kiirastorstaina 28.3. ehtoollinen klo 18, Hepola.

Pitkäperjantaina 29.3. hiljainen jumalanpalvelus ilman urkuja klo 14, Huusko.

Pääsiäisenä 31.3. messu klo 14, Kuusinen.

Nellimin ortodoksikirkossa: Palmusunnuntaina 24.3. jumalanpalvelus klo 14 ortodoksikirkossa, Kuusinen.

Pielpajärven erämaakirkossa: Jo perinteeksi muodostunut koko perheen ulkoilutapahtuma lankalauantaina 30.3. järjetetään Pielpajärven erämaakirkolla alkaen klo 12. Jumalanpalveluksen toimittaa kirkkoherra Jouko Lepistö, kanttorina Jari Linjama. Kahvinkeitosta ja tarjoilusta vastaavat Inarin Lions-veljet ja Inarin seurakunta.

Utsjoen kunta haluaa pysyä itsenäisenä Ylä-Lapissa on päästy mielenkiintoiseen tilanteeseen kuntaliitosten suhteen. Inarin kunta kannattaa muiden lähikuntien liittämistä suurInariksi. Lähikunnat – Enontekiö, Sodankylä ja Utsjoki – eivät lämpene ajatukselle.

Utsjoen valtuusto on yhteisenä rintamana vastustamassa Utsjoen liittämistä Inariin.

Valtuutettujen ajatukset kiteytti jo ennen kokouksen alkua kahvihuoneessa kunnallisneuvos Antti Katekeetta.

Katekeetan mukaan Inari on ajamassa kuntaliitoksia yhteen vain rahan vuoksi: - Inaria kiinnosta raha jota valtio myöntää saamenkielisille palveluille. Nyt sitä rahaa tulee kaikille saamelaiskunnille. Inarin ajama liitos tietäisi sitä, että raha menisi yhteen osoitteeseen, Inarin haluamalle suurkunnalle.

- En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että saamen kieli ja kulttuuri olisivat turvassa Inari-vetoisesti. Näkeehän se koltansaamen ja inarinsaamen tilanteesta. Inarinsaame on nyt nousussa, mutta siitä ei voi kiittää Inarin kuntaa, vaan yksittäisiä, periksi antamattomia kieliaktiiveja.

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Utsjoen kunta kysyy, kuinka esimerkiksi sellaisesta kunnasta, jonka asukkaat ovat ikääntyviä, joissa kunnan eri kylien väliset etäisyydet ovat suuria ja jonka verokertymä on pieni, saadaan vahva ja elinvoimainen peruskunta yhdessä

Valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg toivotti uuden kunnanjohtajan Vuokko Tieva-Niittyvuopion tervetulleeksi. samanlaisen naapurikunnan kanssa.

• Saamenkieliset palvelut vaarassa

Utsjoen kunta toteaa, että jos Inarin kunta liitettäisiin Utsjokeen, olisi hyvin todennäköistä, että saamen kielilaissa edellytettyjä viranomaispalveluja olisi entistä hankalampaa saada.

Utsjoki on Suomessa ainoa kunta, jonka asukkaista suurin osa on saamelaisia. Utsjoella asuvien saamelaisten asema alkuperäiskansana turvataan parhaiten kunnan mielestä siten, että Utsjoki säilyy itsenäisenä saamelaiskuntana.

Utsjoki huomauttaa, että Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Samalla tavoin saamelaiskulttuurissa on merkittäviä alueellisia eroja sen mukaan, mitä saamelaiselinkeinoja perinteisesti kullakin alueella pääasiassa on harjoitettu ja harjoitetaan. Esimerkiksi Utsjoella Tenojoen laak-

sojen saamelaisten elinkeino ja kulttuuri on perustunut pitkälti Tenojoen kalastuksen varaan.

Inarijärven ympärillä asuvien saamelaisten elinkeino on taas perustunut järven antimien varaan. Koltta-alueen saamelaisilla on oma kielensä ja kulttuurinsa sekä heitä koskeva lainsäädäntönsä. Myös Käsivarren ja Vuotson alueilla asuvilla saamelaisilla on oma kulttuurinsa ja elintapansa.

Alueet ovat myös luonnonolosuhteiltaan varsin erilaiset.

Näillä perusteilla Utsjoen kuntaa ei voida yhdistää Inarin kuntaan tai muihinkaan kuntiin ilman, että samalla vaarannetaan lainvastaisella tavalla saamelaiskulttuurin ja saamen kielen turvaamisen vaatimukset.

Utsjoen kunnan mielestä yhteistyö Norjan kanssa olisi monella saralla lähikuntia luontevampaa, esimerkiksi perusopetuksessa, muussa koulutuksessa sekä työpaikkojen tarjoajana.

Pulkkamäessä kisataan maailmanmestaruuksista Saariselällä pääsee laskemaan maailman pisintä pulkkamäkeä pitkin. Kaunispään huipulta tullaan alas pulkalla tai kelkalla 1200 metrin huima matka.

20. huhtikuuta mäessä lasketaan MM-titteleistä. Kisassa on eri sarjoja eri-ikäisille laskijoille, ja kilpailla voi myös viestissä sekä Tuunaa pulkka -sarjassa, jossa mäkeä lasketaan itse tehdyllä laskuvälineellä.

Muissa sarjoissa kaikki laskevat samanlaisella, kisapaikalta saatavalla pulkalla, joka jää koitoksen jälkeen laskijalle itselleen muistoksi.

Kisaviikonloppuna on Saariselällä tiedossa paljon muutakin ohjelmaa. Kisat järjestetään nyt kolmannen kerran.

Matkailuneuvontojen aukioloajat pääsiäisenä Pääsiäisen aikana Inarin kunnan matkailuneuvonnat ovat avoinna seuraavasti: Inarissa Siidan infopiste 29.–31.3. klo 10–17, ma 1.4. suljettu.

Saariselän Palvelupiste Kiehinen 29.3.–1.4. avoinna 10–16.

Ivalon virastotalon infopiste on suljettu pääsiäisen ajan.

Peto-ongelma kasvaa:

Poronhoidon tulevaisuus vaakalaudalla Poronhoidosta on tulossa uhanalainen elinkeino, jos ongelmiin ei ryhdytä puuttumaan rivakalla otteella. Näin päättelevät Jarno Valkonen ja Anneli Pohjola Lapin yliopiston julkaisemassa kirjassa ”Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet”. Kirjoittajat perustelevat elinkeinon uhanalaisuutta muun muassa sillä, että peto-ongelmaan ei ole löytynyt ratkaisua ja tämä ongelma näyttää vain entisestään kasvavan.

Onko näin, että peto-ongelma on jo uhka poronhoidon tulevaisuudelle, Lapin paliskunnan poroisäntä Harri Hirvasvuopio?

- Onhan se suuri ongelma poronhoidolle, ja Itä-Lapissa

monet poromiehet ovat laittaneet jo hanskat tiskiin, kun ovat katsoneet ettei poronhoidolla voi nykytilanteessa elää. Itärajaa myötenhän tämä peto-ongelma on vähitellen levittäytynyt sisämaahan.

- Meillä Lapin paliskunnassa suurin uhka poroille on ahma.

Ahma tappaa poroja niin paljon kuin haluaa. Ja ahma on täysin rauhoitettu. Sille ei saa poistolupia, eikä sitä saa siirtää. Suden osaltahan tuli sellainen myönnytys, että sille voi saada poistoluvan. Kun suden perässä liikutaan tunturissa ja näillä selkosilla, isoilla alueilla, niin siinähän tulee sitten valtavat kulut. Kelkkailu ei ole halpaa nykyaikana.

Muutama vuosi sitten maa-

ja metsätalousministeri Sirkka Liisa Anttila väläytti karhun kevätmetsästyksen palauttamista. Kevätpyynti ei palannut, mutta olisiko se ollut poromiesten kannalta toivottavaa?

- Olisihan se vähentänyt peto-ongelmaa. Karhuhan on sulan maan aikana melkoinen vasojen verottaja. Karhun jäljiltä ei vasasta jää paljon löydettävää. Hyvällä tuurilla voi vasasta löytyä joku koparan palanen.

- Kun pedoista puhutaan, niin pitää muistaa, että tähän aikaan esimerkiksi ahma tappaa poroja, jotka jatkavat sukua. Vaatimen tappaminen tietää poromiehelle moninkertaista vahinkoa. Jos nyt kaikki pedot poistuisivat poronhoitoalueelta, niin menisi monta

vuotta ennen kuin vasat alkaisivat tuottaa uusia jälkeläisiä ja poromies pääsisi omilleen.

Ovatko petokorvaukset ajan tasalla?

- Petokorvausten maksaminen ei tapahdu ajallaan. Viime vuoden petokorvaukset eivät ole tulleet vieläkään. Ja vaaranahan on vielä se, että valtion budjetissa ei ole rahaa täysimääräisiin korvauksiin. On toivottu, että loppurahat myönnettäisiin lisätalousarviossa.

- Jos peto-ongelman saisi kuriin, niin poroelinkeinolla menisi aika mukavasti. Ainakin meidän paliskunnassa on nuorella polvella intoa porohommiin, ja lihan hintakin on korkealla.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Retkipäivä Kummituskämpällä

Vaskoolihiihdossa on rento tunnelma Pitkäperjantain perinteinen hiihtotapahtuma, Vaskoolihiihto, hiihdetään tänä vuonna 31. kerran. Vuosittain tapahtumaan osallistuu noin 700 hiihtäjää, ja saman verran porukkaa tapahtuman järjestävä seura, Lapin Sudet ry odottaa tänäkin vuonna lähtevän laduille.

- Tänäkin vuonna pitkäperjantain sijoittuminen maaliskuun loppuun on hiihtojen kannalta hyvä, kertoo Vesa Arffman järjestäjäseura Lapin Susista. - Maaliskuun lopusta pystyy aika varmuudella sanomaan, että lunta on ja että kevätkelit ovat edulliset.

Pitkäperjantain aamusta starttaavat jälleen 20, 40 ja 60 kilometrin hiihtäjät vapaalla tai perinteisellä tyylillä. Osallistujat toivottaa tervetulleeksi

Saariselän Sanomat ja Metsähallitus pitivät yhteisen retkipäivän Saariselän Kummituskämpällä maaliskuun puolivälissä.

Samalla vihittiin käyttöön Metsähallituksen uusi tulistelupaikka muutamia kymmeniä metrejä Kummituskämpän takana.

Tulipaikalla oli tarjolla nokipannukahvit ja Saariselän Sanomien tarjoamat makkarat.

Saariselän Sanomien, Metsähallituksen ja Saariselän VPK:n naisjaoston henkilöi-

tä oli paikalla vastaamassa matkailijoiden kysymyksiin.

Kodalle seisahtuneet hiihtäjät olivat erittäin iloisella tuulella. Anna-Leena Vehmas sujutteli paikalle iltapäivällä kahden aikoihin. Hän oli käynyt päiväretkellä Vellinsärpimässä.

- Oli hyvä hiihtoretki. Ja jännä päivä: välillä satoi lunta ja välillä paistoi aurinko.

Vehmakselle Saariselkä on erittäin tuttu.

- Olen käynyt täällä 70-luvulta lähtien säännöllisesti, en joka talvi mutta sopivin välein.

Vehmasta kiehtovat juuri maastohiihtomahdollisuudet.

- Pidän esimerkiksi Luulammesta; siellä on kiva kah-

vila. Kaikki palvelut ladun varressa ovat ylipäätäänkin tarpeellisia ja hyviä.

- Illalla lähden kuultelemaan kauneimpia Lapin lauluja kappeliin. Muutoin me yleensä vain rentoudumme mökissä.

Vehmas tuntee Saariselän Sanomatkin vuosien takaa.

- Luen sen aina, kun saan käsiini. Luen myös tapahtumakalenteria netistä, että tiedän jo etukäteen ennen matkaa, mitä tapahtumia on tulossa.

Kaivoslaki täysi susi:

Lapin kullankaivajat ajettu ahtaalle, suuryhtiöt valtion suojeluksessa Lapin Kullankaivajain liitto ry on lähestynyt ministeri Jan Vapaavuorta uuden kaivoslain synnyttämien epäkohtien vuoksi.

LKL:n näkemyksen mukaan 1.7.2011 voimaan astunut kaivoslaki on osoittautunut täsmälleen niin huonoksi kuin kullankaivajat osasivat etukäteen ennakoidakin. Laki suosii valtavan suuria kansainvälisiä kaivosjättejä, mutta on erittäin ankara alan kotimaisia pienyrityksiä kohtaan.

• Saamelaiskäräjät ja ympäristöjärjestöt valitustehtaiksi

Uusi kaivoslaki avaa valitusväylän lain mukaan kolmen vuoden määrävälein haettavien kullanhuuhdontalupien tarkastusten yhteydessä. Saamelaiskäräjät on käyttänyt tätä valitusmahdollisuutta, ja esimerkiksi vuonna 2012 neljän kullankaivajan työmaa oli tä-

män takia keskeytyksissä.

Uusia valituksia on tehty myös useista lapiokaivajien jatkoluvista. Lisäksi Saamelaiskäräjät valitti kaikista kullankaivuun liittyvistä ympäristöluvista yhtä lukuun ottamatta. Tämä yksi poikkeus oli saamelaiselle myönnetty konekaivulupa.

Valitusmahdollisuus on uuden lain mukaisesti laajoilla, uusilla ryhmillä. Esimerkiksi helsinkiläinen viiden jäsenen ympäristökerho voi valittaa kolmen vuoden välein PohjoisLapissa toimivan ammattikullankaivajan kullanhuuhdontaluvasta ja aiheuttaa toiminnan keskeytymisen ja näin kaataa yrittäjän talouden.

- Tämä ei voi olla oikein eikä se varmaankaan ollut lain tarkoitus – vai oliko, kysyy LKL:n puheenjohtaja Jouko Korhonen.

Lupapäätöksistä tehtävien erilaisten valitusten määrän

pelätään kasvavan, sillä ympäristöjärjestöt kouluttavat jäseniään sarjatehtailemaan valituksia. Vaikka ne eivät johtaisikaan mihinkään, ne voivat pysäyttää toiminnan käsittelyn ajaksi.

• Mauri Pekkarinen harhautti

Kolmen vuoden välein katkolla olevalla kullanhuuhdontaluvalla perusteltiin ammattikaivajien kaivospiirien poisotto. Kullankaivajille annettiin kaivoslain valmistelun yhteydessä muitakin lupauksia toiminnan jatkumisesta, minkä edellytyksenä olisi konekannan uusiminen ja pienentäminen. Lupauksia antoivat ministerit Paula Lehtomäki ja Mauri Pekkarinen kullankaivajien kanssa käydyissä neuvotteluissa, julkisuudessa ja vielä eduskuntakeskustelussakin.

Lupaukset eivät ole toteutuneet, ja tästä harhaan joh-

tamisesta oikeuskansleri on antanut Mauri Pekkariselle huomautuksen.

Kullankaivajien valvontaan ja luvittamiseen osallistuvat muun muassa Tukes, ELY:n ympäristö- ja kalatalousyksikkö, Pohjois Suomen AVI, kunnan ympäristö- ja rakennustoimi, paliskunnat sekä Saamelaiskäräjät. Samaan aikaan osittain samat viranomaiset itkevät resurssien puutetta isojen kaivosten ympäristövalvontaan liittyen.

- Omaa yhteisten asioiden hoitoa kullankaivajain liitto joutuu rahoittamaan myymällä kullankaivajien alastonkuvia kalenterin muotoon niputettuna. Tämän lisäksi parhaiten pärjäävät kullankaivajat antavat yhteiseen kassaan jonkun hipun, kertoo puheenjohtaja Korhonen liiton toiminnan rahoittamisesta.

5

kisojen suojelija, joka on tänä vuonna Suur-Savon Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Perttu Rinta.

Vaskoolihiihdon ilmoittautumispalvelu on jo avattu tapahtuman verkkosivuilla, jonne voi ilmoittautua etukäteen pääsiäisviikon keskiviikkoon saakka. Sen jälkeen ilmoittautua voi Hotelli Riekonlinnan tiloista löytyvään kisakansliaan. Kisakansliassa ilmoittautuvien toivotaan varautuvan käteismaksuun.

Vaskoolihiihto on perinteinen laturetkityyppinen hiihto.

Osallistujille annetaan laihtumattomuustakuu runsaiden huoltopisteiden ja maalissa odottavan porokeiton ansiosta.

Ladulle toivotaan lähdettävän perinteitä kunnioittaen!

Jos haluaa välttää pahinta ruuhkaa, kannattaa jättäytyä vähän jälkijoukkoihin. Ja napsia sieltä yksi kerrallaan edellä simahtavat…

Saariselkä ja Anne Kyllönen yhteistyöhän Inari–Saariselkä-matkailualue ja Suomen A-maajoukkuehiihtäjä Anne Kyllönen ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Sopimus on kolmivuotinen ja kattaa kaudet 2013–2015. Alueen tunnus tulee näkymään Kyllösen kisavaatteissa kotimaan kilpailuissa.

- Yhteistyö on osa Inarin kunnan ja Inari–Saariselkämatkailualueen vahvaa panostusta maastohiihdon ja sen olosuhteiden hyväksi, PohjoisLapin Matkailu Oy:n markkinointijohtaja Markku Oravainen sanoo.

Anne Kyllönen edustaa Kainuun Hiihtoseuraa ja on kuluvalla kaudella noussut maailman kärkihiihtäjien joukkoon.

Kyllönen haki harjoitteluunsa vauhtia Saariselän tunturimaisemista, jossa leireili noin kaksi viikkoa lokakuun lopussa.

- Minulta jäi loppusyksystä yksi korkean paikan leiri väliin, joten hain Saariselältä ennen kaikkea hyviä lumiolosuhteita. Saariselkä tarjosi upeat olosuhteet testata kalustoa, ja treeniseurakin sattui

kohdilleen, kun osa Venäjän maajoukkueesta leireili Saariselällä samaan aikaan, Kyllönen sanoo.

Saariselällä hoidettuja latuja on yli 200 kilometriä, joista valaistuja 34 kilometriä. InariSaariselkä-matkailualueella hoidettuja latuja on yli 350 kilometriä.

Tämän talven uutuuksina Saariselälle tehtiin maastohiihdon päävalmentaja Magnar Dalenin esityksestä ensilumen harjoittelua varten kaksi nousulatua erityisesti maajoukkuetason hiihtäjiä varten.

- Haastetta nousuladuissa riittää: 1,5 kilometrin latu nousee merenpinnasta 105 metriä ja 2 kilometrin latu peräti 135 metriä, Oravainen kertoo.

- Maastohiihtoon tutustuville on lisäksi rakennettu kaksi hiihtoharjoittelualuetta, jotka sijaitsevat Saariselällä latujen lähtöpisteessä sekä Kiilopäällä, Suomen Latu Kiilopään välittömässä läheisyydessä.

Hiihtokausi alkaa Inari-Saariselkä-matkailualueella 10.10. kello 10 ja jatkuu aina toukokuulle asti.

6

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Huumorilauluja lähes sadalta vuodelta Naurua kolmannella -konsertissa esiintyy kolme suomalaista eturivin näyttelijää: Martti Suosalo, Mikko Kivinen ja Otto Kanerva. He myös juontavat konsertin.

Konsertti antaa yleisölle kattavan kuvan siitä, mille suomalaisilla viihde-estradeilla on eri aikakausilla naurettu.

Konsertissa kuullaan ja nähdään suomalaista huumorimusiikkia yhdeksältä vuosikymmeneltä, Alfred J. Tannerista Juha Vainioon. Historian siipien havinasta huolimatta pääpaino musiikkiesityksissä on 1960-luvun jälkeen syntyneissä klassikoissa. Näitä ovat esimerkiksi Repe Helismaan, Veikko Lavin, Jaakko Tepon, Vexi Salmen, Gösta Sundqvistin, ja Lapinlahden Lintujen tunnetuksi tekemät kappaleet. Kavalkadista löytyy myös satunnaisia huumorin tähdenlentoja.

Perinteitä kunnioittavan konsertin sovitukset ovat uusia ja välillä yllättäviäkin. Tyy-

Trubaduuritunnelmointia Trubaduurit Jarkko Klemetti ja Tepa Lukkarinen esiintyvät Lapland Hotels Riekonlinnan Takkabaarissa perjantaisin ja lauantaisin klo 21. Sisäänpääsy musiikki-iltaan on ilmainen.

Jarkko Klemetti esiintyy pe 29.3. ja la 30.3. Tepa Lukkarinen musisoi pe 5.4. ja la 6.4.

liin ja esitystapaan vaikuttaa laulajien teatteritausta.

Nelihenkistä orkesteria johtaa Kalle Torniainen.

Naurua kolmannella -esitys

Lapland Hotel Riekonlinnassa pe 29. maaliskuuta klo 21 ja samana iltana klo 23.15. Liput 25 e, esityksen kesto 2 h 15 min, sisältää väliajan.

Jätkän balladi Savottakahvilassa

NÄYTTELYT Saariselkä • Päivi ja Jessica Suomen yhteisnäyttely Hotelli Laanihovissa • Vesa Junttilan taidenäyttely Santa´s Hotel Tunturin alakabinetissa • Jäämerta kohti –näyttely Siula-talossa Tankavaara • Kultamailla tuunattua –näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 24.5. asti • Koilliskairan luontokeskuksen näyttelyt ja av-esitykset Ivalo • Pohjois-Lapin Kameraseuran valokuvanäyttely kulttuuritila Kuulaassa 10.4. asti Inari • Ummenkulkija – Moottorikelkka 50 vuotta –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 5.5. asti • Tundran kansaa – Nenetsien kulttuuria –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti • Yhteinen Perintömme – Matka halki kansallispuistojen Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti

Savottakahvilassa nähdään näytelmä Jätkän balladi. Jätkän balladi on Rovaniemen Teatterin, Lapin Alueteatterin ja Tanssiteatteri Rimpparemmin yhteinen laulullinen esitys, kunnianosoitus Lapin jätkälle ja menneelle jätkäkulttuurille.

Kirjailija Ahti Taponen oli jatkosodan aikana pikku poika.

Viiden sotavuoden ajan hän asui pienellä Kuluksen pysäkillä Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Kuluksen pysäkillä Taponen näki saksalaisia solttuja, venäläisiä sotavankeja ja rintamalle kelpaamattomia vanhempia savotan jätkiä, työvelvollisia. Jätkien jutut tarttuivat pikku pojan mieleen.

Vuosikymmeniä myöhemmin Taponen haastatteli jätkiä lisää ja keräsi aineistoa savotta- ja uittoajoista.

Kaiken tämän pohjalta syntyivät Jätkän balladin elämänmakuiset sanat, jotka hän lähetti kommenttia varten Kaj Chydeniukselle.

- Olin itse asiassa järkyttynyt, kertoo Chydenius - Monien vastaanottamieni laulutekstilähetysten joukosta oli sukeltanut ainutlaatuinen kokonaisuus, toisen maailmansodan jälkeisen Lapin savottaelämän kuvaus, jonka jokainen numero tuntui huutavan musiikillista kommenttia. Rehevä, maanläheinen, hulvattoman

Kuva: Rovaniemen Teatteri/Ville-Petteri Määttä

Jätkän balladin esiintyjät, vasemmalla Jätkän patsas Rovaniemen Jätkänpuistossa. rento mutta samaan aikaan tuskaisen kipeä, ylpeästikin suomalainen, hämmästyttävä lupaus.

Säveltäjämaestro oli myyty.

Hän sanoo nöyrästi itselleen entuudestaan tuntemattomasta sanoittajasta: - Taponen hyväksyi minut säveltäjäksi.

Myöhemmin Rovaniemen Teatterin näyttelijä Markku Köngäs sai käsiinsä Jätkän balladin, cd-levyllisen Ahti Taposen sanoittamia ja Kaj Chydeniuksen säveltämiä lauluja.

Köngäs teki näistä laulullisen näytelmän.

- Laulut sisälsivät kokonaisen kappaleen lähihistoriaa,

harvinaisen aitoa lappilaista jätkäkulttuuria. Se päättyi 1960-luvulla alkaneeseen yhteiskunnallinen murrokseen, jolloin jätkät hävisivät Lapista ja alkoi suuri muuttoliike työn perässä Ruotsiin, Köngäs sanoo.

- Lauluissa avautuu jätkän näkökulma omaan aikaansa: lappilaisen työmiehen tarinat, savottaelämän karu arki, naisen ikävä, viinan tuoma unohdus.

Jätkän balladi esitetään Savottakahvilassa 4.4. klo 19 alkaen. Liput 20 e, esityksen kesto noin yksi tunti, ei väliaikaa.

Arja Korisevan rakkaimmat hengelliset laulut Koko kansan suosikki, laulaja Arja Koriseva ja pianisti Jouni Somero tulevat jälleen kevättalven myötä pohjoiseen.

Yhteisiä konsertteja he ovat pitäneet jo 20 vuotta. Saariselällä yhteen hioutunut parivaljakko esittää Kirkossa-nimisen konsertin, jossa he esittävät rakkaimpia hengellisiä laulujaan matkan varrelta.

Kirkossa-konsertti sisältää Korisevalle lapsuudesta rakkaita ja tuttuja hengellisiä lauluja, jotka hän on itse kiertuetta varten valinnut.

Kevään ja syksyn Lappikonserteista näyttää muodostuneen jo perinne.

- Lapista on tullut meille tullut vuosien myötä tärkeä paikka. Siellä myös vaelletaan ja hiihdetään vuosittain ja haetaan samalla voimia hektiseen elämänmenoon, Arja Koriseva kertoo.

Kirkossa-kiertue Pyhän Paavalin kappelissa Saariselällä to 4.4. klo 19.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Yön Olli Lindholm romutti kelkan Saariselällä Kuva: Harri Hinkka

Yö-yhtye saapuu esiintymään Saariselälle. Oletko käynyt täällä ennen, Olli Lindholm?

- Kyllä olen käynyt, ainakin kymmenen kertaa. 80-luvulla oli tyypillistä tehdä Lapin-kiertueita, jotka sijoittuivat yleensä elo-syyskuulle. Kierrettiin aina pari viikkoa Lappia. 90-luvulla tuli aika, jolloin Lappiin tehtiin vain pistokeikkoja. Ihmisten ei ollut muotia käydä pohjoisen lomallaan kuuntelemassa popbändiä; iskelmäartistit vetivät väkeä silloin.

- Kun Levillä pistettiin töpinäksi ja sinne tuli Hullu Poro, aloimme tehdä kiertueita, jotka keskittyivät Levin ympärille.

Vuosien varrella Lapissa lomaileva väki on myös nuorentunut; tällaisille bändeille on kysyntää.

Millaisia muistoja sinulla on Saariselästä?

- Muistan, kun minusta tehtiin viimeksi täällä käydessäni juttu Saariselän Sanomiin.

Kävimme pajassa, jossa vanha mies teki koruja. Lähdimme ottamaan kuvia juttua varten, ja vuokrasimme Saariselän Nesteeltä kolme kelkkaa: yhden haastattelijalle, yhden minulle ja yhden pojalleni, joka oli silloin 15-vuotias. Hänellä oli kelkkakortti.

- Nesteen pihassa huusin pojalle, että katso sitten, miten ajat. Että pitää ajaa varovasti.

Samalla painoin itse kaasua, ja kelkka lähti saman tien sivuttaisluisuun tiekarhun tekemiin jäisiin uriin. Kelkka kaatui ja meni palasiksi bensa-aseman pihaan. Nousin maasta, poika ajoi viereen ja kysyi: ”Niin miten piti ajaa?”

Sopivatko sukset Olli Lindholmin tyyliin?

- Poika oli mukana kiertueilla vuosina 2004–2010, kunnes lähti armeijaan. Hänen kanssaan kävin laskettelemassa.

Sen jälkeen olen murtsikoinut bändin rumpalin kanssa.

Aiotko lähteä ladulle tälläkin kertaa?

- Kyllä. Lähden edellisestä keikkapaikasta ajelemaan vuokra-autolla aamiaisen jälkeen – en kulje keikkabussin kyydissä. Olen Kiilopäällä hyvissä ajoin päivällä, teen hiihtolenkin, käyn savusaunassa, sukellan avantoon, syön ja otan päikkärit ennen keikalle lähtöä.

Voiko enempää pyytää?

Miten pystytte päättämään keikoilla soitettavat kappaleet, kun Yön tuotanto on niin laaja?

- Soitamme joka keikalla isot hitit: Ihmisen poika, Likaiset legendat, Rakkaus on lumivalkoinen… Yleensä meillä ei ole tämän lisäksi tarkkaa biisilistaa; päätän kappaleet tunnelman ja yleisön mukaan keikan edetessä.

- Tämä kevät on kuitenkin poikkeuksellinen. Rumpalimme käsi leikattiin vuodenvaihteessa eikä hän ole mukana kiertueella. Ei voida olettaa, että tuuraaja osaa kaikki kappaleet.

Meillä on siis tällä kertaa tietty ohjelmisto, mitä vedetään. Vakituisen rumpalin pitäisi palata sairauslomalta kesäkuun 7. päivä alkavalle kesäkaudelle.

Jos tekisit laulun Saariselästä, millainen se olisi?

- Se olisi samantyylinen kuin Kai Hyttisen ja Vexi Salmen Kaksi väriä. Se on kaunis kappale. Herkkä, kaunis, kaihoisa.

Onko Saariselkä sinusta herkkä, kaunis ja kaihoisa?

- Saariselällä on kauniita paikkoja. Kun lähtee hiihtämään, pysähtyy laavulla, paistaa makkaran ja syöttää sitä kuukkelille… Silloin on harras tunnelma Yö 29.3. Santa´s Hotel Tunturissa.

7

Santa´s Hotel Tunturi 28.3.

Christa Huikko Band 28.-30.3. Kunnon miehet 29.3.

Yö 30.3.

Riku Niemi &Jorma Kääriäinen 31.3.-2.4. Nasma 31.3.-2.4. Jade´s Band 3.-8.4. Tropicana 3.4.

Laura Närhi 4.4.

Kake Randelin & Presto 5.-7.4. Risto Nyqvist Team 6.4.

Huuli & Harppu –festit:

Pepe Ahlqvist, Malpractice ja Olli Onttonen 8.4.

J.Karjalainen 9.4.

Jari Sillanpää & M.I.B. 9.-13.4. Blue Star 10.4.

Mamba 11.4.

Anneli Mattila & VIP 12.-13.4. 60-70-luvun ilta 14.-18.4. Jarmos-yhtye 19.-20.4. Southfork Sound Machine 21.-24.4. Dreams 25.-27.4. Pohjantähti Ravintola Kieppi 29.-30.3. Heikki Silvennoinen Hotelli Riekonlinna 29.3.

Naurua kolmannella –konserttikiertue:

Mikko Kivinen, Martti Suosalo ja

Otto Kanerva 29.-30.3. Trubaduuri-illat Jarkko Klemetti 5.-6.4. Trubaduuri-illat Tepa Lukkarinen 10.4.

Stand-up Kelekka: Ismo Leikola, Sami

Hedberg, Jussi Simola ja Tommi Mujunen

Huumorikelekalla kohti Saariselkää Kohta saadaan Saariselällä nauraa oikein luvan kanssa.

Stand up -kelekka -kiertue saapuu Saariselän Hotelli Riekonlinnaan naurattamaan yleisöä.

Kiertueella on mukana kattaus maamme eturivin stand up -koomikoita: Sami Hedberg, Ismo Leikola, Jussi Simola ja Tommi Mujunen.

Kiertue on saanut nimensä siitä, että koomikot ajavat moottorikelkoilla Lapin tunturikohteista toiseen. Kiertue kulkee Pyhän, Saariselän, Levin ja Ylläksen kautta Rovaniemelle.

Idea kelkkakiertueesta syntyi kiertuemanageri Jari Näsmanin, Jussi Simolan ja Tommi

Kuva: Harri Hinkka

Stand up -koomikko Sami Hedberg fiilistelee tulevaa Saariselänreissua.

Mujusen lyötyä päänsä yhteen ”Ylläs – huipulla tuulee” -tvsarjan kuvauksissa. Miesten mielestä oli vain niin hauskaa

ajaa kelkoilla, että kiertue oli pakko keksiä siihen mukaan.

- Työt ja huvi yhdessä vai miten se mahtaa mennä, kun

on ajettu viikossa lähemmäs tuhat kilometriä. Se nähdään sitten, kun kiertue loppuu Rovaniemelle, sanoo manageri Jari Näsman.

- Varmaa on ainakin se, että naurua tulee riittämään kaikilla klubeilla, kun pojat jakavat kokemuksiaan lavalla.

Kiertueelle lähtevät oppaiksi kokeneet kelkkailijat Rovaniemeltä: manageri Jari Näsmanin lisäksi safariyrittäjä Jp Mikkola.

Stand up -kelekka -kiertue Saariselän Hotelli Riekonlinnassa ke 10.4. klo 22.

Liput 20 e + toimituskulut www.lippu.fi.

Petri Laaksonen konsertoi kappelissa Laulaja-säveltäjä Petri Laaksonen konsertoi Saariselän kirkossa pitkäperjantaina 29.3.

Laaksosen laulajanura alkoi 20 vuotta sitten. Kansanlaulunomainen Täällä pohjantähden alla alkoi soida tiuhaan radiokanavilla.

Laaksosen kynästä ovat myös tarttuvat euroviisukappaleet Eläköön elämä, jonka esitti

Sonja Lumme vuonna 1985 sekä Sata salamaa, joka oli Virve Rostin kappale vuonna 1987.

Kahden vuosikymmenen aikana Laaksonen on julkaissut yksitoista soololevyä, useamman kokoelmalevyn sekä säveltäjänä lukuisia teemallisia albumeita.

Petri Laaksonen on omas-

ta mielestään ennen kaikkea live-esiintyjä.

- Välitön kontakti yleisön kanssa antaa voimaa niin kuulijoille kuin myös minulle itselleni, Laaksonen sanoo.

Petri Laaksonen Saariselän kappelissa pe 29.3. klo 19. Liput 20 e ennakkoon Mh:n palvelupiste Kiehisestä sekä tuntia ennen ovelta.

Tervetuloa nauttimaan

pääsiäisbrunssia 1. pääsiäispäivänä 31.3.

Laanilan Kievariin klo 12-18.

Alkuruoka-buffet, pääruoka sekä jälkiruoka

36€

Pöytävaraukset: info@laanilankievari tai tel.0400-239 868 Lisää infoa: www.laanilankievari.fi tai http://www.facebook.com/LaanilanKievari

Rovaniementie 3410 Saariselkä (Vanha metsäntutkimuslaitos, nelostien oikealla puolen n. 2km Saariselän keskustasta etelään)

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

8

Hippupuodin 15 vuotta kokemusta MAANANTAI

PERJANTAI

TIISTAI

LAUANTAI Marjo Mustalammen Hippupuoti on täynnä tunnelmaa.

Siulassa Hippupuotia pitävä Marjo Mustalampi on toiminut yrittäjänä Saariselällä nyt 15 vuoden ajan. Hippupuoti tarjoaa matkailijalle monenlaista laadukasta tavaraa: hopea- ja luukoruja, keramiikkaa, huovutettuja koruja, revontulitauluja, Lemmenjoen kultahippuja ja koruja, kuksia, poronnahkarukkasia ja -tossukoita, pellavatuotteita, poronnahkoja ja -sarvia…

Tärkeintä Marjolle on se, että asiakas viihtyy. Jokainen asiakas on tärkeä.

- Otan esimerkiksi valokuvia ulkomaalaisista heidän omalle kameralleen. Minulla on täällä kuvausta varten neljän tuulen hattuja, jotka laitetaan asiakkaan päähän ja käteen Suomen lippu. Valokuva on mukava muisto kaupasta ja Suomesta, eikä maksa mitään.

Saariselkä on tietysti muuttunut ja laajentunut paljon 15

JOKA ARKIPÄIVÄ

KESKIVIIKKO

JOKA PÄIVÄ

TORSTAI

VIIKON RETKI

Perinteinen suomalainen savusaunailta torstaisin

Kiilopään suositun savusaunan pehmeät löylyt kutsuvat rentoutumaan ja nauttimaan suomalaisen savusaunan perinteisestä tunnelmasta. Saa-

riselän Keskusvaraamon viikko-ohjelmasta löytyy mukava savusaunaretki, johon kuuluu saunomisen lisäksi myös paljon muuta.

Retki toteutetaan torstaisin.

Lähtö Saariselältä kauppakeskus Siulan edestä klo 16.00.

Savusaunan löylyistä nautiskellaan parin tunnin ajan, vä-

lillä kannattaa tietysti pulahtaa Kiilopuron avannon virkistävään veteen.

Käytössä on saunamaailman pukeutumis- ja pesutilat sekä sähkösaunat naisille ja miehille. Savusaunan jälkeen siirrytään Pihvitupa Kammiin, missä nautitaan kunnon pihviateria.

Retken hinta on 60 €/aikuinen ja 30 €/lapsi alle 12 v. Ilmoittautuminen viimeistään edeltävänä keskiviikkona klo 16.00.

Puhelimitse: Saariselän Keskusvaraamo, puh. 016-554 0500. Sähköpostilla: keskusvaraamo@saariselka.com. Online-varaus suoraan järjestelmästä www.saariselka.com

Meillä saat ruokkia kilttejä porojamme!

vuoden aikana. Tulevaisuudesta Marjo ei osaa sanoa vielä mitään.

- Maailmantilanne ja sen muutokset, mahdolliset yleismaailmalliset katastrofit ja taloustilanteen vaihtelut muuttavat matkailijavirtoja niin, ettei kukaan osaa ennustaa tulevaa.

Itse toivon, että saisimme tänne lisää matkailijoita esimerkiksi Kiinasta.

Marjo suosittelee Saariselän-kävijöille monenlaisia aktiviteetteja: erilaisia safareita, pilkkimistä, nuotiolla istumista, makkaran paistamista, savusaunaa ja pulkkamäkeä.

- Itse lasken usein Kaunispää- tunturin rinnettä myöten Saariselälle töihin. Ei se pulkkailu ikää katso!

- Kaikenikäiset asiakkaat ja asiakkaat joka puolelta maapalloa rakastavat samaa asiaa: Saariselän puhdasta ilmaa ja luontoa.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

9 Kan

32

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun km

is un Ka

KO IVU TIE

TY TI E ÄN

e

ÄRIN TE

Kaarnatie

Uuv

ENT IE

ana

M

äll pä

IE HIT TUO U LK O UP IV KO

kkö

ETE L

E

Kunteus

Vuorsa

I AT

J TA KA

SITIE KUU

Tervetuloa Siulaan ostoksille ja viihtymään!

Iva lo on

KAUNISPÄÄ

Sieli

erva

Vuonelo Kosatus Hirvas SU

O

Kermikkä

PU

NK

IE

NT

EE

INT

AR

AL

IT

Vasa

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

Urakka

IE

KU

eläntie

Saaris

RIEKONLINNA

KELOTIE

KYLPYLÄ

SIULA

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

REVONTULENTIE

U

POLK

TIE KIVELIÖN

HONKA

TEERENPESÄ eläntie Saaris

LUTONT

KUUKKELI

PANIMO

KIEPPI

RAIT OPO

LKU

SEITA POLK U

JOKOSTIE OLKU

SAAJOP

TIEVAPOLKU

ACTION PARK

VAHTAMANTIE

POROPIHA URKINT

IE

PELASTUSKESKUS

VANHASELÄNTIE

VISK

ITIE

LAA

VU

TIE

HUSKYBAARI HUSKYFARMI TIE RTIN ASPI HIRV

KUKSATIE

NT

ILA

AN

LA LUPPOTIE

IE

JÄKÄLÄTIE

SUK

SIPO

MON

LKU

OPO

TI E

LKU

J TÄ HIIH

ÄN

AVOINNA 9-21 JOKA PÄIVÄ Puh. 040 751 4944 Ostoskeskus Siula Kelotie 1, Saariselkä

VIS

IE KIT

LAANIHOVI

SAVOTTAKAHVILA

Rovaniemelle 260 km Kiilopäälle 16 km

Lounaskahvila

Runsastakin runsaampi porokulttuuriviikko Inarissa vietetään porokulttuuriviikkoa 30.3.-5.4. Inarin poro – Anára Boazu -kulttuuriviikko Inarin kirkonkylällä, keskellä Saamenmaata järjestetään nyt jo toisen kerran. Poroviikon aikana on mahdollisuus kokea vaikkapa perinteiset porokisat, oppia tekemään paikallisia pororuokia huippukokkiemme opastamana, nauttia pororuokaa inarilaisissa ravintoloissa tai hankkia pohjoisten käsityöntaitajien upeita käsitöitä käsityömessuilta.

Tässä makupaloja ohjelmasta: Lauantaina 30.3.

Porokuninkuusajot Lomakylä Inarin rannassa.

Klo 12 Koko perheen ulkoilutapahtuma Pielpajärvellä.

Illalla Eero Magga tanssittaa illalla Hotelli Kultahovissa.

Sunnuntai 31.3.

Porokuninkuusajot Loma-

Keskiviikko 3.4.

Klo 12-16 Lähiruokaa porosta -ruokatapahtuma Sajoksessa.

Kolme lähiruoan taitajaa pitää pororuokien valmistusesityksiä ja jutustelevat ruokakulttuuristamme inarilaisen keittiömestari Heikki Nikulan johdolla.

Klo 10-17 Pohjoista muotoilua -käsityömessut Sajoksessa.

Pohjoisen kädentöitten taitajat myyvät käsitöitään ja pitävät käsityönäytöksiä.

Poroviikolla kokataan pororuokia. Kuva viime vuoden tapahtumasta. Ravintola Kultahovin Heikki Nikula toinen oikealta. kylä Inarin rannassa.

Klo 14 Pääsiäismessut Inarin kirkossa.

Tiistai 2.4.

Klo 14-16 Saamelaismuseoluontokeskus Siidan 15-vuotisjuhlat.

Klo 13-13.30 Poronhoidon kulttuuriympäristöt –luento Siidan auditoriossa. Päivi

Magga ja Eija Ojanlatva Saamelaisesta kulttuuriympäristöyksiköstä esittelevät poronhoidon kulttuuriympäristöä.

Klo 13-19 Poroaiheisia kirjoja esillä Saamelaiskirjastossa.

Klo 17 Saamen- ja suomenkielinen yhteislaulutilaisuus Sajoksessa. Laulattajina Anneli Aikio ja Heli Aikio.

Torstai 4.4.

Klo 10-17 Pohjoista muotoilua -käsityömessut Sajoksessa.

Klo 14.15 Opastettu Sajoskierros.

Klo 13-14 Sajoksen saamelaiskirjastossa Siiri MaggaMiettunen kertoo lapsuudestaan ja Kutturan kylän entisestä elämänmuodosta.

Koko ohjelma nähtävissä esimerkiksi osoitteessa. www. sajos.fi, tapahtumat.

Lappilaisiakin lähituotteita esittelyssä Valtakunnallinen aitojamakuja.fi-sivusto kerää yhteen paikalliset lähi- ja luomuruoan tekijät. Paikallisille tuotteille on kysyntää, ja sivusto tarjoaa väylän etsiä tietoa. Tällä hetkellä sivustolla esittäytyy 54 lappilaista yritystä.

Lapissa luonto ja raakaaineiden kasvuolosuhteet antavat mahdollisuuden tehdä maukkaita ja aromirikkaita tuotteita.

- Sivustolla on mukana paljon marja- ja yrttialan yrityksiä unohtamatta toki lihan ja kalan jalostajia.

Toki sieltä löytyy myös vihanneksia, perunaa ja leipomotuotteita, kertoo Aitoja makuja aluetoimija Jussi Veijola.

Valtakunnallinen aitojamakuja.fi-sivusto on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

Sivustolla esittäytyvät pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset eri puolilta Suomea. Aitojamakuja.fi:ssä yrityksiä pystyy hakemaan hakupalvelun avulla tuoteryhmittäin ja maakunnittain. Lisäksi yritykset voi hakea karttapohjalle. Tällä hetkellä yrityksiä on mukana noin 1700, mikä on merkittävä määrä.

Yrityshaun lisäksi sivusto tarjoaa väylän löytää tietoa lähi- ja luomuruokaan liittyen. Sivuston ”osta ja syö” -haku auttaa löytämään paikat, joista paikallisia tuotteita voi ostaa.

UR KEKK KANSALL

10

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

HIIHTÄJÄN PALVELUKARTTA AINA LATUSI VARRELLA

TOLOSJOKI

KULMAKURU

K

SAARISELKÄ

PIKKUHARRIOJA

SATEENKAARENPÄÄ LAANILAN KIEVARI SAVOTTAKAHVILA

LATUKAHVILAT SUKSIHUOLTO TULIPAIKKA PÄIVÄTUPA KOTA

RÖNKÖN

KAKSLAUTTANEN

TIEVATUPA MUOTKAN MAJA

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

MOITAKURU

11

KUUKKELILAMPI

Tämä on yksinkertaistettu palvelukartta, joka ei kelpaa suunnistuskäyttöön.

JOIKUKOTSAMO

PALO-OJA LUTTO

Hanki oman turvallisuutesi vuoksi virallinen latukartta, joita on saatavilla Saariselän eri palvelupisteistä.

KAUNISPÄÄ VELLINSÄRPIMÄ

LATUJEN LÄHTÖPAIKKA

RUMAKURU UUSI PIISPANOJA

RUMAKURU VANHA

TAAJOSLAAVU

LUULAMPI

NLAMPI KIILOPÄÄ

SIVAKKAOJA RAUTULAMPI Siula Kuukkeli Kylpylä

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

12

Vihaiset linnut innostavat liikkumaan Holiday Club Saariselkä avasi hiihtolomien alla Angry Birds Activity Parkin, koko perheen sisäaktiviteettipuiston. Puisto on rovaniemeläisen Lappsetin suunnittelema ja rakentama.

Holiday Club esitteli uutuuttaan 14.3. pidetyssä juhlatilaisuudessa. Mukana oli paljon innostuneita Angry Birdsien ystäviä, jotka kertoivat kevätkuulumisiaan.

Marko Hiltunen, Holiday Clubin liiketoiminnanjohtaja - Kaksi vuotta sitten Holiday Club Resorts osti S-ryhmältä takaisin neljä kylpylähotellia, joista yksi oli Saariselän kylpylähotelli. Kahden vuoden aikana Holiday Club on uudistanut organisaatiota ja tehostanut sen toimintaa. Uudistukset ovat olleet rajuja, eikä yt-neuvotteluiltakaan ole vältytty. Muutokset ovat kuitenkin olleet välttämättömiä konsernin uudelle nousulle.

- Joulukuussa 2012 avattiin Vuokattiin ensimmäinen Angry Birds -aktiviteettipuisto, joka herätti heti paljon kansainvälistä huomiota Kiinaa myöten. Pari viikkoa myöhemmin, samaisena joulukuuna, valmistui Kuusamon puisto.

Saariselälle puisto valmistui nyt helmikuussa. Neljäs, Holiday Club Saimaan puisto, on valmistumassa kesäksi 2013.

- Yhden puiston valmistaminen on tullut maksamaan kutakuinkin 1,5 miljoonaa euroa.

Holiday Club on kustantanut puistot omista pennosista.

- Vuokatissa aktiviteettipuiston suosio on ollut huimaa, ja lapsiperheet ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Holiday Club odottaa myös Saariselän puistolta paljon. Tämänhetkisten tietojen mukaan Saariselän aktiviteettipuistossa käy noin 200 henkeä päivää kohden.

Vuositasolla kävijöitä odotetaan tulevan noin 30 000.

Vuokatissa vastaava luku on 100 000 kävijää.

täjät itse.

Vasemmalta Marko Hiltunen, Iiro Rossi, kylpylähotellin kehitysjohtaja, Jussi Eiramo, Janne Seurujärvi ja ritsan kyydissä Timo Mäkelä.

Jussi Eiramo, Hotelli Kakslauttasen toimitusjohtaja Janne Seurujärvi, Inarin kunnan elinkeinojohtaja Timo Mäkelä, Action Parkin toimitusjohtaja Jussi Eiramo: - Kevät on ollut hyvä. Harmillista on, että lentopaikoista on ollut puutetta. Asiakasryhmiäkin on tämän takia peruuntunut.

Janne Seurujärvi: - Olemme hyvin ylpeitä Ivalon lentotilastoista. Ainoastaan kaksi Pohjois-Suomen lentoasemaa on onnistunut nostamaan matkailijamääriään edellisvuodes-

Kuvat: Marjaana Lähteenmäki

ta: Ivalo ja Rovaniemi. Viime vuonna teimme ennätyksen; kasvua oli 7,5 prosenttia. Ensi talven uusista lentoyhteyksistä neuvotellaan tulevien kuukausien aikana.

Timo Mäkelä: - Action Parkissa on käynyt väkeä kiitettävästi. Etenkin jouluna ja uutena vuotena kävi paljon venäläisiä. Valitettavasti uudenvuodensesonki on niin lyhyt.

Seurujärvi: - Venäläiset ovat löytäneet hyvin myös rinteet.

Ja kansainvälisiä vieraita on ollut muutenkin paljon. Sain juuri rinteiden myyntiraportin, ja kasvua on edellisvuodesta tullut noin 12 prosenttia.

Mäkelä: - On mielenkiintoista nähdä, mitä keväällä tapahtuu, kun pääsiäinen ajoittuu jo kuun vaihteeseen.

Mitäs tykkäätte Angry Birds -puistosta?

- Tämähän sopii aikuisillekin. Puiston aktiviteetit saavat isätkin innostumaan!

Erkki Ikäheimo.

Erkki Ikäheimo, Lappset, palvelu- ja lakiasiain johtaja - 1,5 vuotta sitten Lappset ja Rovio päättivät aloittaa

yhteistyön. Yhteinen sävel ja filosofia löytyivät nopeasti.

Syntyi tahtotila täyttää maailma aktiviteettipuistoilla.

- Holiday Clubin ja Lappsetin yhteistyö on ollut saumatonta ja Holiday Club on osoittautunut ennakkoluulottomaksi ja määrätietoiseksi yhteistyökumppaniksi. Lappsetin urakat ovat enimmäkseen sesonkiluontoisia ja keskittyvät pääosin kesään. Holiday Clubin puistoprojektit ovat tarjonneet eri toimijoille siistiä sisätyötä talvisaikaan.

- Angry Birds -puistot ovat leikin ja liikunnan riemua, puiston moottoreita ovat käyt-

Sanna Leinonen, Holiday Clubin Pohjois-Suomen kylpyläliiketoiminnan aluejohtaja - Saariselän Angry Birds -puisto avattiin hiihtolomaviikoille, ja kävijöitä on riittänyt mukavasti. Puisto monipuolistaa matkailutarjontaa Saariselällä entisestään, ja tarjoaa tekemistä koko perheelle ympärivuotisesti, säällä kuin säällä. Pääsylipulla voi rymytä puistossa koko päivän.

- Tarkoitus on räätälöidä ohjelmia yritysten ja kaverusten käyttöön. Tila sopii hyvin myös erilaisten juhlien viettoon. Puisto on erinomainen paikka viettää esimerkiksi lasten synttäreitä.

- Jokainen puisto on erilainen. Saariselällä meillä on katossa revontulia, seinissä jouluaiheisia kuvituksia ja värimaailma on sininen. Olemme saaneet puistosta paljon positiivista palautetta.

selälle nyt parin viikon aikana.

Odotimme suomalaisia asiakkaita jo hiihtolomaviikoille.

- Angry Birds puisto on upea! Tässä voisi järjestää firmojen ryhmille skabat.

Jaana Kauttu, Ultima Gift - Saariselällä on ollut väkeä kiitettävästi, ja ulkomaalaisia on ollut aiempaa enemmän.

On ollut kiva huomata, että liikkeellä on monen tyyppisiä ihmisiä muun muassa Aasiasta.

Liikkeessäni on käynyt asiakkaita Hong Kongista, Singaporesta, Etelä-Koreasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

Tänä talvena olen havainnut

Tuula Katjamaa ja Jaana Kauttu.

Sanna Leinonen.

Tuula Katajamaa, Luontolomat - Kevät on ollut vilkkaampi kuin edellisenä vuonna, ja on ollut ilo huomata, että suomalaisetkin ovat palanneet Saari-

myös sen, että Saariselälle matkustetaan myös pohjoisen suunnasta. Asiakkaissani on ollut esimerkiksi sellaisia, jotka ovat matkustaneet Hurtigrutenilla Bergenistä Kirkkoniemeen ja saapuneet Kirkkoniemen kautta Saariselälle.

- Saariselän Angry Birds -puisto on minulle kokemuksena ensimmäinen. Asiakkaat kysyvät paljon Saariselän palveluista, ja siksi on hyvä tietää, minkälainen paikka uusi puisto on. Me yrittäjät toimimme myös infopisteinä.

- On hyvä, että lapset saavat liikuntaa ja että puisto on ympärivuotinen.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Urho Kekkosen kansallispuisto juhlii

30 vuotta ihmisten iloksi ja hyödyksi Koilliskairan rauhoittaminen kansallispuistoksi oli suomalaisen luonnonsuojelutyön suuri voitto. Urho Kekkosen kansallispuisto on säilyttänyt erämaisuutensa, ja se on nykyään kävijämääriltään maamme toiseksi suosituin kansallispuisto.

1960-luvulla rakennetut Lokan ja Porttipahdan tekojärvet olivat muuttaneet pysyvästi alkuperäistä pohjoisen luontoa.

Toisaalta laajat metsienhakkuut uhkasivat Saariselän tunturialuetta. Metsäautoteiden pohjia oli viitoitettu Luirojärvelle saakka. Koilliskairaa uhkasi pirstoutuminen. Pohjoinen herkkä luonto, pyöreälakiset tunturit, salaperäiset kynttiläkuusikot, osa vanhaa kuuluisaa Sompiota,

porojen palkinen ja jo tuohon aikaan suosittu retkeilyalue kaipasivat suojelijaa ja puolestapuhujaa.

Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista edelsi monta kiivaiden keskustelujen vuotta, monta puolustusta ja monta vastustusta, poliittista kädenvääntöä ja muutoksia ihmisten arvomaailmassa. Parikymmentä vuotta kestänyt perustamistyö saatiin päätökseen toukokuussa 1983, kun laki ja asetus Urho Kekkosen kansallispuistosta astuivat voimaan.

Alkuperäisen luonnon suojelemisen lisäksi 30-vuotias kansallispuisto tarjoaa nyt mahtavan ympäristön retkeilylle ja virkistäytymiselle. Samalla

se turvaa poronhoidon edellytyksiä.

Urho Kekkosen kansallispuistoa juhlistetaan erilaisilla yleisötapahtumilla maastossa ja kansallispuiston asiakaspalvelupisteissä. Tarjolla muun muassa juhlavuoden taidenäyttelyn avajaiset, luontoluentoja, kirjojen julkaisutilaisuuksia, lintu- ja kasviretkiä.

Tarkempaa tietoa tapahtumista löytyy muun muassa sivuilta www.luontoon.fi.

Palvelupiste Kiehinen Saariselällä avoinna kevätkaudella ma–pe klo 9–17, la–su klo 10–16.

Koilliskairan luontokeskus Tankavaarassa avoinna kevätkaudella ke–pe klo 10–16.

13

HIIHTÄMÄÄN JA ULKOILEMAAN Parhaat varusteet Partioaitasta

79,(99,-)

149,(189,-)

Pilkkikisat Ivalojoen jäällä Kultahippu järjesti viime keväänä historiansa ensimmäiset Kultahippu-pilkit Ivalojoen jäällä. Tapahtumaan osallistui 97 pilkkijää, ja kevätaurinko hemmotteli osallistujia koko tapahtuman ajan.

- Ajatus pilkkikisoista syntyi tietysti siitä ikiaikaisesta keskustelusta, että miksi tuota keskeltä Ivalon kylää kulkevaa Ivalojokea ei tapahtumissa hyödynnetä mitenkään. Onhan se jo vähän kummakin, ettei kukaan ole aikaisemmin huomannut pitää pilkkikisoja Ivalon sillan pielessä, kertoo Kultahipun hotellinjohtaja Ipa Mäkinen.

Tänä keväänä järjestetään historiassaan toiset Kultahipun pilkkikisat. Kisapäivä on lauantaina 30.3.

- Kisa alkaa kello 11. Ilmoittautua voi aamuyhdeksästä alkaen aina kello yhteentoista asti.

Kun tiedämme, että osa pilkkijöistä on aamu-unisia tai heille riittää vain muutaman tunnin osanotto, niin meillä on myös liukuva ilmoittautumisaika, ja se kestää kello 14:ään saakka.

Koko perheen tapahtumassa kaikki pilkkivät samassa sarjassa.

Pilkkikisat päättyvät kello 16 ja sen jälkeen siirrytään terassille, jossa alkaa kalojen punnitus ja palkintojen jako.

Pääpalkintona on 1000 euroa puhtaana käteen.

- Pääpalkinto on mielestämme hyvä suhteessa osanottomaksuun, mikä on 10 euroa.

Lisäksi luvassa on runsaasti lohdutuspalkintoja, kuten viikonlopun matkapaketteja.

Hyvällä tuurilla voi saada palkinnon myös Tuki-Keppien arpajaisista, Mäkinen sanoo.

Ivalon yläasteen 7D-luokka

pitää jokirannassa kahvikanttiinia, ja Tuki-Kepit huolehtivat makkaranpaistosta. Osa kilpailijoista ottaa kisan niin vakavasti, että heillä ei jää aikaa kanttiinissa piipahtamiselle. Heitä varten seiskaluokkalaisten potkukelkkapartiot tuovat kahvitarjoilun tarvittaessa avannon reunalle.

Päivän aikana DJ Sami soittaa fiilismusiikkia. Heti kisan jälkeen alkaviin iltapäivätansseihin on saatu tahdittajaksi Kari Tapion poika Jani Jalkanen.

149,- (189,-) Muotka-housut 79,- (99,-)

-20 –50%

-20 –50%

Kaikki sukset -20–50%

Kaikki hiihtokengät 20-50%

AFTERSKIIHIN Ivalojoen hiekkapankkien päältä voi saada pilkillä vaikkapa harria ja matikkaa. Kuvassa viime vuoden kisojen osanottajia.

Ulkomaanmatka palkintona Udvarjärven pilkkikisoissa Karigasniementien kupeessa sijaitsevan Udvarjärven jäällä pidetään pilkkikisat perjantaina 29. maaliskuuta. Kisat alkavat kello 12 ja päättyvät kello 16, jonka jälkeen väki siirtyy Giellajohkan majataloon palkintojen jakoon ja illanviettoon.

Kilpailun järjestäjinä toimivat kaamasmukkalaiset serkukset, 21-vuotias Roosa Nuorgam ja 26-vuotias Eeva Nuorgam.

- Yritämme pitää tämän leikkimielisenä koko perheen haus-

Sasta Pallas -anorakki Kestävä ja hyvin hengittävä puuvilla-anorakki. Myös sinisenä.

kanpitotapahtumana. Viime vuonna pääpalkintona oli moottorikelkka, ja tänä vuonna se on ulkomaanmatka, joten kyllä täällä siinä mielessä pääsee myös ihan oikeaan kisatunnelmaan. Pääpalkintoa kannattaa yrittää tosissaan.

Osanottomaksu on 10 euroa.

Udvarjärven rannalta löytyy kisojen ajan tulipaikka. Sinne voi tulla kahvistelemaan ja makkaraa paistamaan. Puut ovat järjestäjien puolesta, mutta omat

eväät on syytä ottaa mukaan.

Pilkkien osanottajat voivat jättää autonsa Giellajohkan pihaan tai Karigasniemen tien laitaan parkkipaikalle. Tien laidasta järjestetään kuljetus järven jäälle, mutta toki kovaa kelkanjälkeä pitkin voi myös hiihtää tai kävellä Udvarjärvelle. Matkaa on noin pari kilometriä.

Udvarjärvi ei ole tunturijärvi, joten rautua sieltä ei löydy, mutta monenlaista muuta kalaa on pilkkijöiden saaliiksi tarttunut.

29,90

29,90

(69,-)

Fjällräven Ulla Shirt Naisten kiva kauluspaita nopeasti kuivuvaa, miellyttävää materiaalia.

29,90 (69,-) HAJAKOKOJA

159,-

(79,-)

Fjällräven Aurora Shirt Naisten kauluspaita nopeasti kuivuvaa bambusekoitetta.

29,90 (79,-)

(239,-)

Fjällräven Kaitum Fleece Naisten fleecetakki villasekoitetta. Fleecevuorillinen huppu.

159,- (239,-)

Saariselkä Honkapolku 3, MA–PE 9–19, la–SU 10–16, p. 020 7760 750 - www.partioaitta.fi VOIMASSA VAIN SAARISELÄN PARTIOAITASSA NIIN KAUAN KUN TAVARAA RIITTÄÄ.

14

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Geokätköily – moderni seikkailuharrastus Geokätköilyharrastus perustuu GPS-laitteiden vapaaseen käyttöön vuodesta 2000 eteenpäin. Suomen ensimmäiset geokätköt syntyivät syyskuussa samana vuonna. Alkuaikoina geokätköilyä pidettiin laitepelleilijöiden hölmöilynä, mutta ajan mittaan se on saanut maineenpalautuksen täyspäisten hommana.

Siitä on osoituksena maamme jo noin 20 000 geokätkijää, jotka sekä hakevat kätköjä että piilottelevat niitä itse eri puolille. Kätköjä voi olla sekä luonnossa että kulttuuriympäristössä, oikeastaan missä tahansa, sillä vain mielikuvitus on touhun rajoittimena.

• Hiukan salamyhkäistä ja anonyymiä

Geokätkijäksi voi ryhtyä kuka vain. Yleensä kätkijäporukka on nuorehkoa, mutta mukaan on vähin erin hivuttautunut varttuneempiakin. Geokätkentä tarvitsee vain yhden laitteen, GPS-mittarin, jonka avulla kätköt haetaan saatujen koordinaattien perusteella. Koordinaatit eri kätköistä puolestaan löytyvät sivustolta www.geocache.fi. Kätkijän on lisäksi rekisteröidyttävä.

Mikäli haluat tietää esimerkiksi Inarin alueelta löytyvät kätköt, voit sivustolta hakea vaikkapa Saariselän ja sen 150 lähintä kätköä. Aloittelijalle, jolla ei varsinkaan ole riittävää nettitaitoa, on syytä olla aihepiiriä ennestään tunteva IT-avustaja tiennäyttäjänä.

Kätkijät toimivat lähes poikkeuksetta nimimerkkien suojassa. Nimimerkki kirjataan kätköstä löytyvään lokikirjaan. Löydöt kirjataan myös nettisivustolle, jolloin kätköillä kävijöitä voi seurata kätevästi tietokoneelta.

Touhutessa ei haluta paljastua ulkopuolisille, joita kutsutaan tuttavallisesti jästeiksi.

Tällöin kätköillä käynti, joka voi siis olla hyvinkin vilkkaalla paikalla, naamioidaan koirantalutukseksi tai vaikka roskien siivoamiseksi. Tällä salamyhkäisyydellä pyritään suojelemaan kätköt ulkopuolisten ilkivallalta.

• Kätköjä on monenlaisia

Kuka tahansa voi piilottaa kätköjä, kunhan kykenee niitä huoltamaan, ja omaa riittävää nettitaitoa listata kätkö alan nettisivulle. Itse kätkö voi olla naamioitu mitä mielikuvituksellisimmalla tavalla, se voi olla puussa, maan alla, kiven kolossa, kyltissä, melkeinpä missä tahansa. Kätköt ovat yleensä pieniä ja osa

helposti – jopa pyörätuolilla – saavutettavissa, kun taas osan löytämiseen voi tarvita monenlaista kulkupeliä, kilometrien kävelyä tai vaikkapa kiipeilytaitoja.

Kätköt on jaoteltu viiteen vaikeusasteeseen, ja lisäksi netistä löytyy tieto onko kätkö talvellakin saavutettavissa.

Samasta paikasta löytyy tieto kätkön koosta, yleensä ne ovat filmirullasta noin litran kokoon. Kätkön koordinaatit voivat olla liitetyt myös johonkin arvoitukseen, jonka ratkaisemalla varsinainen kätkö löytyy. Esimerkiksi Inarin hautausmaan Pyrkyrien Palstalla on tietty hautakivi, josta löytyy osa kätkön lopullisista koordinaateista. Kätkö voi olla myös määrittelemätön, esimerkiksi jokin tunnettu kyltti.

• Kätköjen etsiminen hauskaa ja liikunnallista

Geokätköjen etsiminen on erinomainen tapa välttää pitkäveteinen odottelu ja ajantappo. Hotellissa makaamisen asemasta voi lähteä etsimään

lähistöltä löytyvää kätköä, ja tutustua samalla lähiluontoon tai vaikkapa kaupungin kulttuurinähtävyyksiin. Monet kätköt ovatkin jonkun tunnetun historiallisen kohteen yhteydessä.

Etsijä joutuu käyttämään hoksottimiaan, oivaltamaan tai ratkomaan arvoituksia.

Kätköily on kuin nykyaikaista aarteenetsintää, ja jotkut asettavatkin pieniä löytöjä kätköjen yhteyteen. Etsijä tulee väkisinkin tutustuneeksi sellaisiin paikkoihin, joihin ei olisi kuvitellut koskaan menevänsä. Ohessa tulee liikuttua ulkona, milloin puussa, milloin sillan alla tai muutoin epämääräisissä paikoissa.

Kätköistä voi löytää myös reissaajan, esineen, joka on lähetetty jostakin liikkeelle toivomuksena, että se päätyisi joskus vaikkapa joulupukin vastaanotolle. Reissaajat saattavat vaeltaa tuhansia kilometrejä ja kulkea sitä ennen monissa kummallisissa paikoissa.

Usein kätkössä on vain pelkkä lokivihko. Rekisteröitymätön ei saa laittaa nime-

ään tai nimimerkkiään kätkön lokiin.

• Saariselän alueella paljon kätköjä

Pisimmälle alueella on edennyt Suomen Ladun ylläpitämä Kiilopään eräkeskus, jonka ympäristössä on kymmenkunta eri vaikeusasteen omaavaa kätköä. Vuokraamalla GPSlaitteen saa samalla Kiilopään oman kätkövihkon, josta löytyvät alueen kätköjen koordinaatit.

Useimpiin nykyaikaisiin kännyköihin on helposti ladattavissa gps-sovellin, jolloin ei tarvitse sijoittaa kalliiseen laitteeseen.

Kätköjä esiintyy lähes kaikkialla, niitä löytyy teiden varsilta aina kaukaisiin erämaihin.

Kiilopään eräkeskus on huomannut monen saapuvan paikalle vain kätköjen vuoksi, osa on samalla yöpynytkin paikalla. Tässä onkin alueen matkailupalvelijoille vinkki – puolenkymmentä kätköä oman toimipaikan välittömässä läheisyydessä tuo takuuvarmasti asiakkaita paikalle.

Vesa Luhta

!"#$$%%&'&(")(""&'&$*%&'&+"("$!""&'&,)),!**&'&!"-%#*%...

%#"-%0%%+*!&23.456.3.5728 !"#$%&'&(%)*+&,-&+-".+-$+#+//"0 !"#$%&"$'$()*+,(-./,$01),0'&"%&020/&.3$01)30#**$%4$&01) &4#$&020/&.3$01)5"'&0#"$&01)*4%'"#&&"-01)/.$22."'$$%&+-$() 3"$,&()-0)3..0,&0)'"*()&$"&+'&$)60&"#7#4''8*",**0*$'0&9) :"#;"&.,40)<.43"%)'..#$330%)-0)*0.%"$330%) *.%%0%)*"'(&020/&.3$$%=):0#*"330&)4/-",30&$">4&) ,?+>(&)*"'(%)*+%%+*'",,()4'4$&&""'&0)1112+.&3+4++-5%262 !"#$%&#'(&&)*+,-.%/%%0012-*3456*#1#$7##-8-&&-* 9-%0-::%&$#*'";%&#'0&$#<*'.%#'0&$#*&$0)* '0&%#'%&$#*/1%8-8%$"$#*2-*=,-%&$#>

///.%#"-%0%%+*!.1%

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

15

Viisaat varislinnut (varis, harakka, korppi, kuukkeli, närhi) Osa 4: Kuukkeli (Perisoreus infaustus) kuva: pertti turunen

Toisin kuin muut varislinnut, on kuukkeli saanut nauttia suuresta kansansuosiosta.

Sitä ei ole Suomessa koskaan vihattu, vaan päinvastoin on sitä pidetty metsämiehen onnenlintuna. Kuukkelin kesy ja sympaattisen avoin olemus on omiaan herättämään myötätuntoa kairojen kulkijoissa.

Kuukkelin maahiaismainen olemus ilmestyy kuin tyhjästä paikalle, josta kulkijan nuotiosavu alkaa kohota metsien syvyyksiin.

• Luottavainen metsien menninkäinen

Kuukkeli on pohjoisimmassa Lapissa sangen yleinen pesimälintu. Sen elinympäristönä ovat pääosin vanhat taajat havumetsät. Talvella se on korpin, riekon ja lapintiaisen ohella yleisin metsälintu.

Uteliaana se lehahtaa metsien kätköistä tutkimaan ohikulkijaa, ja saattaa naukaista iloisen tervehdyksen.

Kuukkelin ääniskaala on erittäin monipuolinen. Se voi päästää lurittelevia, vihelteleviä, naukuvia ja kähiseviä ääniä, joilla kaikilla on selvä tarkoitus. Osa toimii kutsuääninä, osa kerjuuääninä, osa varoitusääninä.

Kuukkeli on kaikkiruokainen. Se voi kerätä valtavan määrän varastoja osuessaan hyvälle ruokapaikalle. Ihmisten antamat makupalatkin kannetaan saman tien piiloihin pahan päivän varalle. Kuukkeli on suorastaan nerokas löytämään omia kätköjään.

• Paikkauskollinen vanhojen metsien suosija

Kuukkeli asuu läpi elämänsä samalla noin neliökilometrin laajuisella alueella, mikäli alue ei tuhoudu metsänhakkuissa. Vain nuorten yksilöiden on todettu muuttavan, ja pisin todettu muuttomatka synnyinseudulta on ollut vain 60 kilometriä. Kuukkelit voivat elää 15-vuotiaiksi, joten samalla paikalla tapaa todennäköisesti aina saman parin poikasineen.

Kuukkelit pesivät varhain keväällä. Sen pesä on erittäin vaikea löytää, se sijaitsee yleensä kuusessa, noin viiden metrin korkeudella puun runkoa vasten. Pesästä varttuu 3–4 poikasta, jotka ilmestyvät melko pian vanhempien mukana ruoanhakumatkoille.

Kesäkuun alussa poikaset ovat jo lentokykyisiä.

KEVÄTKILPAILU s. 18: Edellisen vuoden poikaset jäävät usein auttamaan seuraavan pesueen ruokintaa.

• Silmälläpidettävä laji

Vaikka kuukkeli on yleinen pohjoisessa, on kuukkelien määrä vähentynyt maamme eteläisissä osissa uhkaavasti. Sen kannat ovat vähentyneet voimakkaammin kuin minkään muun metsälinnun.

Syynä on vanhojen metsien katoaminen ja pirstoutuminen.

Kuukkelit eivät yksinkertaisesti kykene elämään nuoressa puustossa ja hakkuuaukeiden reunoilla. Hakkuut hävittävät myös leviämisyhteydet, jolloin linnut kuolevat sisäsiittoisuuteen.

Myös Inarissa kuukkelit ovat kadonneet alueilta, joilla on harjoitettu voimaperäistä hakkuuta. Kuukkeli onkin julistettu vuoden 2010 uhanalaisluettelossa silmällä pidettäväksi lajiksi.

• Uskomuksien sielunlintu

Kuukkeliinkin liittyy monia uskomuksia, kuten varislintuihin yleensä. Omituista kyllä, vaikka se on Skandinaviassa

onnenlintu, on sitä pidetty Keski-Euroopassa epäonnenlintuna.

Muinaissuomalaiset uskoivat, että kuukkeli on samalla metsämiesten sielunlintu.

Kun metsien kulkija kuolee, hänen sielunsa siirtyy kuukkeliin. Jos sattuu surmaamaan kuukkelin, vaikkapa vain vahingossa, on siitä seurauksena loputon epäonni metsästäjälle.

Olympiahopeamitalisti Hannu Siitonen on valokuvannut kotiseutunsa Parikkalan viimeisiä kuukkeleita jo yli 40 vuoden ajan. Hän on antanut sydämensä kuukkeleille ja niiden suojelutyölle. Hän on jopa sanonut, että jos on pakko valita kummasta luopua, suhteestaan kuukkeleihin vai urheilusaavutuksistaan, niin Siitonen ei hetkeäkään epäröisi – kuukkelit veisivät voiton. Keihäsjätin mukaan ihmisen ei saisi pettää kuukkelien ikiaikaista luottamusta.

Lisätietoja Siitosen teoksesta Kuukkeli – sielunlintu (Otava 2003).

Vesa Luhta

Voita

MATKA SAARISELÄLLE!

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

16

Saamelaiset kirkkopäivät Norjassa Kuva: Hannu Tikkanen

Edelliset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Inarissa vuonna 2009. Avajaisjumalanpalveluksessa ristiä kantoi inarinsaamelainen Ilmari Mattus.

Kolmansia Saamelaisia kirkkopäiviä vietetään Norjan Mo i Ranassa 9.–11.8.2013. Ensimmäiset saamelaiset kirkkopäivät järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa vuonna 2004.

Edelliset kirkkopäivät olivat Inarissa vuonna 2009.

Tapahtuma kokoaa saame-

laisia neljän valtion alueelta: Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Saamelaisten kirkkopäivien teemana on ”Hellig jord! Hellig ord!” ”Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” (2. Moos. 3:5)

Kirkkopäivien teemassa alkuperäiskansojen ja luonnon yhteys on esillä laajemminkin, muun muassa luentojen ja työpajojen kautta. Päivien aikana on mahdollisuus osallistua jumalanpalveluksiin, hengellisen musiikin konsertteihin, veneretkiin, keskusteluhetkiin,

eteläsaamelaiseen teatteriesitykseen ja työpajoihin.

Kirkkopäivillä on lisäksi nuorille oma nuortenleiri, jonne odotetaan kaikkiaan 150 nuorta.

Kotimaista designia kahvikupin ääressä Ivalon työväentalolla esitellään keväällä kotimaista designia. Mari Rotko on avannut tiloihin PikkuPutiikin, paikan jossa pääsee katsomaan ja ostamaan korkealaatuisia kotimaisia tuotteita.

Esillä on esimerkiksi Kaisa Sirenin poronnahkatuotteita, Design Paletin halipöllöjä, PaaPii Designin pikkukettuja…

- Tiloissa on myös kahvila, josta saa kahvia, teetä ja kotileivonnaisia. Toivoisin, että ihmiset tulisivat katselemaan ja hypistelemään tavaroita ihan ilman ostopakkoa, Mari Rotko sanoo.

Kahvia ja leivonnaisia nauttiessa asiakkaat voivat tutustua myös norjalaiseen sisustuskonseptiin, Perfect Homeen, joka toimii kotikutsuperiaatteella.

Konsepti sisältää esimerkiksi kynttilöitä, laatikostoja, peilejä, lyhtyjä, taulun ja valokuvien kehyksiä sekä naulakoita,

PaaPii Designin ketut ovat sekä lasten että aikuisten makuun. jotka sopivat toinen toisiinsa.

PikkuPutiikissa on myös pöytä paikallisille käsityöläisille.

- Usein puhutaan siitä, ettei paikallisilla tekijöillä ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia saada omia tuotteitaan myyntiin. Nyt niihin voi tutustua täällä, Rotko sanoo.

PikkuPutiikissa järjestetään myös ohjelmaa. Esimerkiksi maanantaina 1.4. klo 15 Sari Hunnakko tulee esittelemään Energetics-magneettikoruja.

Tiistaina 2.4. klo 18–18.30 kiinnostuneet saavat osallistua Armi Palonojan rumpurentoutukseen. Sen hinta on 10 euroa.

PikkuPutiikissa vierailles-

saan matkailijat voivat miettiä myös omien mökkiensä sisustusta: löytyisikö valikoimasta jotakin omiin tiloihin sopivaa.

Mari Rotkoa voi nykäistä hihasta ja pyytää yhdessä miettimään yhteensopivia sisustuskokonaisuuksia.

PikkuPutiikin lisäksi Mari Rotkolla pitää muutenkin kiirettä. Oma tuotemallisto, Littlefinlandin poronnahkaiset lattiatyynyt lanseerataan Milanon huonekalumessujen yhteydessä Tortonan Design Weekillä, huhtikuun 9.–14. päivänä.

PikkuPutiikki ja kahvila ovat auki ma–pe 10–18, ke suljettu, la 10–14.

PikkuPutiikki on avoinna 20.4. saakka.

Osoite: Ivalon työväentalo, Työväentalontie 4 (erkanee Yhdystieltä, opastus kyltein).

Näätämöjoen lohisaaliit kasvoivat Paikallislehti Euroopan unionin huipulta!

n

Piiskuntie 1, 99800 Ivalo n Puhelin 020 710 9050 n www.inarilainen.fi n inarilainen@inarilainen.fi

Näätämöjoella saatiin vuonna 2012 lohta saaliiksi 10,6 tonnia.

Saalis oli noin neljänneksen suurempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis, 8,5 tonnia. Lohisaaliista yli puolet eli 6,3 tonnia kalastettiin Norjan puolelta ja 4,3 tonnia Suomen puolelta.

Näätämöjoen Suomen puo-

len lohisaalis oli ennätysmäinen, sillä vain vuonna 2006 tilastoitiin suurempi lohisaalis.

Sevettijärven-Näätämön paikkakuntalaisista lähes 40 ruokakuntaa kalasti Näätämöjoella pääsääntöisesti lohiverkoilla.

He saivat lohta saaliiksi reilut 3000 kiloa. Ulkopaikkakunta-

laiset kalastusmatkailijat kalastivat lohta noin 1200 kiloa.

Suomen puolella kävi 680 kalastusmatkailijaa. Kalastusvuorokausien määrä oli 2600, ja se väheni 30 prosenttia edelliskesästä. Norjan puolella Neidenissä paikkakuntalaisten perinteinen saalis käpäläverkoilla

eli heittonuotalla oli noin 800 kiloa. Kalastusmatkailijoiden sekä paikkakuntalaisten kalastajien vapasaalis oli 5500 kiloa.

Norjassa sekä paikkakuntalaiset että kalastusmatkailijat ilmoittavat saaliinsa itse. Ne ovat nähtävissä reaaliajassa osoitteessa www.scanatura.no.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

17 Ristikon laati: Irmeli Aalto

VIIKON 5 VITONEN Viikon vitosen kysymysten äärellä voit testata Lapintietouttasi. Kuka onkaan teidän porukanne aivot?

1. Pitkäperjantaisin hiihdettävässä Vaskoolihiihdossa sujuttelee ladulla noin: a) 100 b) 700 c) 3000 hiihtäjää?

2. Revontulet syntyvät: a)auringon hiukkasten osuessa Maan ilmakehään? b) ketunhännän huiskiessa taivaalta lumihangelle? c) Napa-alueiden keräämistä Maan sähkövarauksista?

3. Saariselältä on Utsjoelle: a) 15 kilometriä b) 194 kilometriä c) 452 kilometriä?

4. Inarin kunnan vaakunassa on: a) tunturit ja tunturijärvi b) hillakuvio c) siika, jolla on poronsarvet?

5. Mikä on Lapin alueen suurin kaupunki? a) Rovaniemi? b) Oulu? c) Murmansk?

Oikeat vastaukset väärin päin:

TOIMI MAASTOSSA NÄIN Nämä ohjeet voivat pelastaa henkesi

1. Suunnittele reittisi. Kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata.

2. Älä lähde maastoon yksin äläkä jättäydy tai eroa ryhmästäsi 3. Arvioi oikein kuntosi ja terveydentilasi.

4. Tuntureilla suuntavaisto pettää helposti. Ota aina mukaasi kartta, kompassi ja kännykkä.

5. Jos eksyt tai väsyt, leiriydy ja hakeudu suojaan ajoissa.

Väsyneenä ja viluisena on vaikea leiriytyä kunnolla.

6. Tärkein asia leiriytyessäsi: Tee tulet ja pidä itsesi lämpimänä.

7. Pysy rauhallisena – älä menetä harkintakykyäsi HÄTÄTAPAUKSESSA SOITA 112

Lähde: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

1. b) Lapin Sudet -urheiluseuran järjestämään Vaskoolihiihtoon on viime vuosina osallistunut noin 700 hiihtäjää. Määrä on ollut kasvussa.

2. a) Revontulet aiheutuvat aurinkotuulen varattujen hiukkasten päästessä Maan magneettikentän läpi ja törmätessä ylempään ilmakehään. (Vanhoissa saamelaisissa uskomuksissa revontulet syntyivät ketunhännän huiskaisusta.)

3. b) 194 kilometriä.

4.c) Vaakunassa on mustassa kentässä uiva hopeinen siika, jolla on päässään kultaiset poronsarvet. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar vanhan pitäjänsinetin mukaan 1950-luvun alussa.

5. c) Murmansk Venäjällä.

Lappi kuuluu neljään eri valtioon: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.

Murmanskissa asuu noin 300 000 henkilöä.

18

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4/2009 • 21. kuva: PLM

VUOSIKERTA

Teerenpesän • WWW.SAA

RISELANSA NOM

AT.FI • MAT

Oy

Juokse porosein...

Lue lisää sivulta

1/2010 • 22.

12

VUOSIKERTA

KAILULEH TI – OTA

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS IN

Hetkessä pyrystä tuli kunnon ARISELAN Lue lisää sivulta SANOMAT. 5 myrsky FI • MAT KAIL

ULEHTI – Tuomon tarina sivulla 4

KEVÄTTALVI

Kelkkailu kasvattaa suosiotaan Lue sivulta

MUKAAN!

Junioreille oma street

Teerenpesän

• WWW.SA

Saariselän paras kämp pä on Sudenpes ä

19

Tuomon tarina

sivulla 6

OTA MUKAAN

!

IN

Sinkerit kannustavat Vaskoolihiihdo ssa Lue sivulta

Saariselän klassi kon

· Linnansal

kattaus

ista: rapua ja InarinJäämeren herkkua mm. kuningas rautua · Takkabaa rista: · Tilaussauna: suolapalaa ja kuumia juomia · Lämmitet A-oikeudet ty terassi

UUTTA! Takkaba arin ruskakar tiistaisin ja aoke-illat perjantaisin! (vkot 37-39) FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiaho · HealthExterveysliikuntasali idot· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh

Saariselän klassi kon

kattaus

puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot

Saariselän klassi kon

kattaus

· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman · Kosmetologipalve katon alla: tuotemyymälä lut ja · Urheilu- ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot · Uutta! Parturirakennekynnetja kampaamopalvelut, sekä ja ripsituuhe nnukset

lle le tilaaji me uusil TarjoamAHVIPULLAT ssa!

K ahvila Savottak Laanilan

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS

6

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Hepan kyytiin

Siiri livenä

Saariselän Sanomien kevään 2013 viikkolehdet esittelevät kauden aikana lapsiperheille soveltuvia päiväretkikohteita.

Sarjassa neljäntenä rekiajelut.

Uutena ohjelmavaihtoehtona Saariselällä ovat rekiajelut suomenhevosten Anskun ja Sällin vetämissä reissä sekä ratsastusretket. Hevoset kuuluvat Jouko Iivarin Ounaksen eräratsut -tallille.

Hevoset ovat kokeneita ratsuja. Aikaisemmin on Iivari tehnyt ratsastusretkiä Rovaniemen Meltauksessa. Rekiä Ansku ja Sälli vetivät ensimmäisen kerran Saariselällä.

Nyt Saariselällä on kaksi hevosta, mutta keväällä niitä tuodaan lisää, kaikkiaan kuusi kappaletta. Tällöin on tarkoitus tehdä enemmän ratsastusretkiä Saariselän luontoon.

Jouko Iivari kertoo, että rekiajelut ovat saaneet aikamoista huomiota osakseen ja että hän aikoo olla Saariselällä tulevinakin talvina.

Asiakaskuntaa kuuluvat niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin matkailijat. Säyseät suomenhevoset Ansku ja Sälli

Ida taputtaa 18-vuotiasta Sälliä. ovat kiinnostaneet suuresti.

Hevosten seisoessa Siulan liikekeskuksen edustalla taputtelijoita riittää.

Tuotevalikoimassa on runsaasti valinnan mahdollisuuksia kymmenen minuutin pyörähdyksestä usean tunnin mittaisiin retkiin. Kahteen rekeen sopii yhtäaikaisesti isompikin ryhmä, noin kymmeneen osallistujaan asti.

Suosittuja ovat olleet ennen kaikkea rekiretket Laanilan

Jouko Iivari ja Ansku.

Kievariin, jossa hevosten tallikin sijaitsee. Ruokapatojen

MITÄ TÄSSÄ KUVASSA TAPAHTUU? Kiteytä kuvan tapahtuma/ kuvan kohteen ajatukset letkeään lausahdukseen ja toimita se meille yhteystietojesi kera.

Hauskimmat lausahdukset julkaistaan tulevassa viikkoliitteessä ja Facebook –sivullamme. Lisäksi arvomme vastanneiden kesken Lapin legendoista kertovia kirjasia (arvo 5€).

Toimita vastauksesi 10.4. mennessä: • tekstiviestillä 040 191 9919 • sähköpostilla saariselan.sanomat@saariselka.fi tai • viestillä Facebook-sivustomme kautta www.facebook.com/ SaariselanSanoma Muista ilmoittaa myös nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi.

Viime Viikkoliitteessä pähkäilimme tämän kuvan tapahtumaa ”Ai pitiks´ nää molemmat sukset olla jalassa”. ”Vartos, kun mä karistan sen toiseen punttiin”. ”Liian paljon pitovoidetta”. ”Kas näin – tällä tavoin pidätte toista suksea kädessä ja toista suksea jalassa”.

äärelle on asiakkaita haettu myös suoraan majoilta.

Rauhallinen ja äänetön rekiretki revontulien etsintään on myös Iivarin tulevaisuuden suunnitelmissa.

Kun olimme hevosia taputtamassa, saapui paikalle japanilaisten vieraiden ohella nelivuotias Espoosta kotoisin oleva Ida. Hän osoittautui hevosten ystäväksi ja on käynyt useamman kerran tutustumassa hevosiin Sipoossa.

Moni Lapin-kävijä on lukenut Siiri Magga-Miettusen kirjoja. Siirin kirja ja Siirin elämä kertovat kirjailijan omasta elämästä, ensin lapsena saamelaiskylä Kutturassa ja myöhemmin maailmalla.

- Miksi olen alkanut kertoa elämästäni? Miksi haluan kertoa asioita, jotka joku muu haluaa visusti pitää itsellään? Magga-Miettunen kysyy.

Ja vastaa, itselleen ja meille muille: - Siirin kirjan kirjoittaminen, lapsuudesta ja nuoruudesta kertominen, oli jotenkin helppoa. Paljon vaikeampaa on kirjoittaa itsestään ja sisaruksistaan aikuisina, puhumattakaan vanhenevina, ihmisinä. Ja kuitenkin minun on kirjoitettava, sillä ihmiset tiukkaavat tavan takaa: ”Minä haluan tietää, miten niille sisaruksille kävi”.

Haile Selassia ja Lass’Uulan Niila -kirjassa MaggaMiettunen muistelee sattumuksia Kutturassa ja sen lähitienoilla, tarinoita erämaiden ihmisistä ja heidän kohtaloistaan.

Näiden teoksien kautta avautuu ikkuna toisenlaiseen maailmaan, pohjoiseen pieneen saamelaiskylään, sen ihmisiin ja heidän kipeisiinkin kohtaloihin. Taustalla hallitsee erämaa – ja monesti asioita katsotaan huumorin lasin läpi.

Nyt Siiri Magga-Miettusta pääsee kuuntelemaan livenä. Hän esiintyy Inarin kirkonkylällä Sajoksessa torstaina 4.4. klo 13–14. Magga-Miettunen kertoo lapsuudestaan, vanhemmistaan ja muista Ivalojoen Kutturan kylän asukkaista ja heidän elämästään.

Samalla kiertueella Siiri Magga-Miettunen esiintyy satuteatterinsa kanssa eri kouluissa Inarissa, Karigasniemellä, Inarissa, Ivalossa ja Vuotsossa.

19

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 4 - 1 5 2 8 . 3 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

20

Iloa kuten haluat

Saariselkä avattu

Tervetuloa koko perheen voimin uuteen Angry Birds Activity Parkiin.

Seikkailuradalla kiipeilet, tasapainoilet rotkon yli, lasket köysiradalla...

Kätevä päiväranneke joustaa, piipahda välillä kylpylään ja ravintolaan.

Angry Birds Activity Park päivittäin klo 12–19 päivälippu 16 €/hlö, alle 4-v. veloituksetta aikuisen seurassa.

Kylpylä päivittäin klo 12–20.30 aikuiset 18 € lapset 4–14 v. 12 € Saariseläntie 7 puh. 030 686 6000

RIEKONLINNAN KEVÄT ON YHTÄ JUHLAA

Trubaduuri-illat Riekonlinnan takkabaarissa alk. klo 21:00.

Vapaa pääsy.

15.3. – 30.3. pe-la Jarkko Klemetti 5.4. – 6.4.

Tepa Lukkarinen 12.4. – 13.4.

Tuomas Lehto

Naurua kolmannellakonserttikiertue

pe 29.3. klo 21:00.

Riekonlinnan ravintolassa Konsertissa kuullaan ja näh dään suomalaista huumorimusiikk ia yhdeksältä vuosikymmeneltä Alfred J. Tannerista Juha Vainioon .

Pääpaino musiikkiesityksissä on 60-luvun jälkeen syntyneissä ja Repe Helismaan, Veikko Lavin, Jaakko Tepon, Vexi Salmen, Gösta Sundqvistin ja Lapinlahden Lintujen Tunnetuksi tekemissä klassikoissa satunnaisen huumorin tähdenlentojakaan unohtamatta.

016 559 4455

|

Stand up Kelekka

ravintolassa. ke 10.4. klo 22:00 Riekonlinnan äin suositut artistit Ismo Leikola, Stand-up kelekalla ajavat eritt Tommi Mujunen. Työ ja huvi Sami Hedberg, Jussi Simola ja nä, kun viikossa on ajettu men yhdessä vai miten se mahtaa aa on ainakin se, että naurua lähemmä tuhat kilometriä. Varm kokemuksiaan jakavat. t poja riittämään kaikkialla, missä

Riekon takkab linnan a nyt us arissa sportt eita ikanav F1-kau ia! si lähe m

sty a Riekoonn alusta asy ja tunnelti linnan kisastkuatossa diossa .

riekonlinna@laplandhotels.com

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO