Viikkoliite 5

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

1

Parsaa!

Ravintola Kaltion Parsaviikko!

8.-14.4.2013 Ota varaslähtö parsakauteen!

Tunturissa tapahtuu 12.-13.4.

60-70 -luvun illat, musiikkia ja menoa menneiltä vuosikymmeniltä, paras asu palkitaan!

20.4.

Pulkkamäen MM-kisat Tunturi Goes 80’s -kasari-ilta Paras asu palkitaan!

Petri “Sela” Selander keittiöpäällikkö

Hymy herkässä!

Stand Up -ilta perjantaina 19.4. Pirtissä Kotakaraokea ma | ti | to | pe 18.4. asti!

Garage -karaoke 19.4. pulkkamäessä.

Tule ja viihdy!

Kahdeksan askelmaa kadulta® uudistettuun Ravintola Kieppiin.

TERVETULOA!

A`LA CARTE AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 11-

R AV I N T O L A

Taste the Spirit of Lapland® Ravintola Kieppi Saariselkä, Puh (016) 55 44 944, reservations@ravintolakieppi.fi www.ravintolakieppi.fi

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

2

Viikko 15 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko Aurinko nousee laskee

perjantai lauantai sunnuntai

12.4.

13.4.

14.4.

5.28 5.23 5.19

20.56 21.00 21.04

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 12.4. Julia, Julius, Janna 13.4. Tellervo 14.4. Taito

Viiden presidentin palveluksessa

Viikko 16 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko Aurinko laskee nousee

maanantai 15.4. tiistai 16.4.

keskiviikko 17.4. torstai 18.4. perjantai 19.4. lauantai 20.4. sunnuntai 21.4.

5.14 21.08 5.09 21.12 5.05 21.16 5.00 21.20 4.56 21.25 4.51 21.29 4.46 21.33

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät:

15.4. Linda 16.4. Jalo, Patrik 17.4. Otto 18.4. Valto, Valdemar 19.4. Pilvi, Pälvi 20.4. Nella, Lauha 21.4. Anssi, Anselmi

Viikko 17 SAARISELKÄ 68°25.19´N, 27°24.74´E Aurinko nousee

maanantai 22.4. 4.42 tiistai 23.4. 4.37 keskiviikko 24.4.

4.32 torstai 25.4. 4.28 perjantai 26.4.

4.23 lauantai 27.4.

4.18 sunnuntai 28.4.

4.13

Älä unohda näitä lomallakaan: Nimipäivät: 22.4. Alina 23.4. Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä 24.4. Pertti, Albert, Altti 25.4. Markku, Marko, Markus 26.4. Terttu, Teresa, Tessa 27.4. Merja 28.4. Ilpo, Tuure

SAARISELÄLLÄ

Sattuipa Saariselällä -palstalla alueella pitkään vaikuttaneet henkilöt kertovat heille sattuneita erilaisia tapahtumia ja sattumuksia.

Aurinko laskee 21.38 21.42 21.46 22.51 22.55 22.00 22.04

Olen palvellut tässä ammatissa vuosikymmenten aikana monia ihmisiä, esimerkiksi viittä maamme presidenttiä. Urho Kekkoseen minulla on ollut presidenteistä lähin palvelukontakti. Kekkonen oli tuttavallinen, arki-ihminen, joka keskusteli mielellään kaikkien kanssa. Samalla hänellä oli valtava karisma.

Urkki pystyi istumaan kahvipöytään kenen tahansa kanssa. Muistan, kun olin vielä töissä Retkeilykeskuksessa, Kekkonen tuli käymään siellä, ja koko tila varattiin hänen seurueelleen. Olin silloin ovimiehenä, ja pöydässä istui Kekkosen kanssa Korhosia ja muita tankavaaralaisia. Urkki sanoi, että nyt kun ulko-ovi on lukossa, tule sinäkin kahville meidän muiden kanssa.

Kerran Kekkonen oli pilkkireissulla Porojärvellä armeijan helikopterilla. Adjutanttina oli silloin Lasse Vähteri, tiukka mies. Seurue tuli iltapäivällä takaisin, mukana oli perässähiihtäjiä: rajavartioston henkilökuntaa, ministereitä ja maaherra.

Olin vastaanottamassa seuruetta, ja Vähterillä oli mukanaan muovipussillinen kalaa.

Siellä oli kalaa jos minkäkinnäköistä: oli punalihaista, kirkasta, vaikka mitä. Vähteri sanoi, että Urkki toivoi minun perkaavan ahvenet hänelle.

Hän ei kuulemma normaalisti Lapin ahventa saa. Muut syövät sitten muut kalat.

Seurue asui Perusyhtymän majalla, ja vein peratut ahvenet sinne. Vähteri tuli ovella vastaan ja tarjosin kaloja hänelle. Hän sanoi, että Urkki oli pyytänyt minua tuomaan kalat itselleen henkilökohtaisesti.

Vein kalat ja hän kiitti niistä.

Mauno Koivistoon minulla ei ollut yhtä läheinen suhde kuin Kekkoseen. Muistan kuitenkin hyvin tapauksen eräältä Koivistojen vierailulta. Mauno ja Tellervo lähtivät hoitamastani majasta lentokentälle. Presidenttiparin lähdöstä oli kulunut parikymmentä minuuttia, kun löysin heidän makuuhuoneestaan keskikokoisen salkun.

Minulla oli suorat numerot turvamiehille ja adjutanteille, ja soitin heti heille, että missä presidentti on menossa. Sieltä vastattiin, että seurue on juuri

siirtymässä Ivalon lentokentän terminaalista lentokoneeseen.

Kerroin salkusta, ja turvamies kysyi, miten nopeasti saisin salkun kentälle. Kysyin, että miten nopeasti saa ajaa. Hän sanoi, että tule nopeasti mutta älä tee tuhoja.

Oli kuiva keli, ja ajoin kentälle yli satasta. Vajaan viidentoista minuutin kuluttua kaarsin terminaalin päätyyn.

Lentokentältä viitottiin, että tule vain tänne. Portit aukenivat kentälle, ajoin lentokoneen viereen ja luovutin salkun eteenpäin.

Presidenteistä Martti Ahtisaari ei ollut hiihtäjätyyppi, mutta Urupään majalla hän kävi salavihkaa protokollan kanssa ulkoilemassa ja kalalla.

Hän oli leppoisa ja herttainen tyyppi.

Tarja Halosen, naispuolisen presidentin, kanssa olen myös jutellut. Sauli Niinistöä olen tavannut siviilielämässä, koska olen itse ollut politiikassa mukana kokoomuslaisena. Presidenttiaikanaan Niinistö ei ole ehtinyt vierailla Saariselällä.

• Sään armoilla

Meidän perheemme oli yksi Saariselän viidestä ensimmäisestä perheestä, jotka rakensivat talon ”kotikadulle”, Seitapolulle 1970-luvun lopulla.

Saariselkä on muuttunut täysin näinä vuosikymmeninä. Voi oikeastaan kysyä, että mikä ei olisi muuttunut näinä vuosina. No, luonto ei ole muuttunut. Jos lähdet kävelemään Laanilaan, tässä välillä on koskematonta luontoa. Monessa muussa hiihtokeskuksessa luontoa ei ole näin lähellä asutusta. Se tekee Saariselästä erityisen paikan.

Moni asia on silti muuttunut. Esimerkiksi 1970-luvulla nelostie oli käytössä, ja sen lisäksi Retkeilykeskukseen vei kapea, aurattu tie. Kovilla lumimyrskyillä tätä pienempää tietä ei kuitenkaan saatu auki ennen kuin samalla kalustolla saatiin avatuksi tie Sodankylään.

Muistan kerran kun Retkeilykeskuksella meni astianpesukone rikki. Emäntä tilasi uuden osan Rovaniemeltä.

Komponenttiyksikön piti tulla sieltä vuorolinjalla kenkälaa-

Rainer Siirtola on alun perin kotoisin Kittilästä. Hän tuli Saariselälle ensimmäistä kertaa vuonna 1971 silloisen Retkeilykeskuksen huoltomieheksi. Yhden saariselänvuoden jälkeen hän työskenteli kuusi vuotta Vantaalla, kunnes palasi takaisin Saariselälle. Vuonna 1979 hän perusti oman majahuoltoyrityksen, Saariselän MajaService Oy:n. Yritys toimii edelleen.

Siirtola on ollut aktiivisesti mukana Saariselän kyläyhdistyksen toiminnassa, tehnyt työtä esimerkiksi koulun saamiseksi kylälle. Hän on myös ollut mukana kunnallispolitiikassa sekä käräjäoikeudessa lautamiehenä. tikon kokoisessa laatikossa.

Lumiuho oli juuri kova, eikä tien varteen kannattanut jäädä odottamaan. Linja-auton kuljettaja jättäisi laatikon pysäkille ohi ajaessaan.

Kävin pysäkillä kolme kertaa, mutta laatikko ei tullut.

Se ei ollut siellä vielä aamullakaan. Aura-auto oli sentään kulkenut ohi.

Soitettiin Rovaniemelle ja sieltä vakuutettiin, että paketti oli laitettu tulemaan. Jouduimme kuitenkin tilaamaan uuden osan.

Keväällä Retkeilykeskukseen tuli sitten turisti laatikon kanssa. Hän oli ollut kiviä poimimassa ja kertoi löytäneensä paketin ojan penkereeltä, sadan metrin päästä risteyksestä.

Aura-auto oli ohi ajaessaan lennättänyt paketin hiiteen.

• Muisto Kohlilta

Vuodet Saariselällä ovat olleet mielenkiintoisia. Joka päivä tässä työssä kuulee sellaista, mitä ei saa kertoa eteenpäin.

Yrityksen työntekijöistä vain minä ja vaimoni saamme tulla majoille. Jokaista tärkeää vierailua varten saamme hyvin tarkat aikataulut. Nämä ovat työssä aivan itsestäänselvyyksiä.

Aluksi pidettiin palavereja turvamiesten ja adjutanttien kanssa ennen tärkeitä vierailuja. Palavereissa käytiin läpi turvallisuusasioita ja mitä ta-

pahtuu sitten, jos aikataulut eivät toteudukaan sovitulla tavalla. Nykyään palavereja ei enää pidetä, ellei jotakin uutta kerrottavaa ole.

Ulkomaisista arvovieraista muistan hyvin esimerkiksi liittokansleri Helmut Kohlin.

Kun hän oli lähdössä pois Saariselältä, hän lähetti adjutanttinsa välityksellä pyynnön, että halusi ostaa nuoren naarasporon taljan. Hankin sen Kaunispäältä. Kun vein taljan adjutantille, hän antoi minulle kirjekuoressa lapun ja tekstin sekä neuvon, että sama teksti piti kirjoittaa Kohlille taljan sisäpuolelle. Tein työtä käskettyä.

Majan isäntänä sain henkilökohtaisesti luovuttaa taljan ja kortin Kohlille. Talja oli pakattu läpinäkyvään muoviputkeen. Näin jälkikäteen valokuvia lentokentältä, joissa Kohl kantoi muoviputkea käsikynkässä lentokoneeseen ja vilkutti kuvaajille. Hän ei ollut luovuttanut sitä matkatavaroihin.

Taljaa Kohlille luovuttaessani sain valtiomiehen ojentaman lahjan, avaimenperän, jossa on toisella puolella Saksan vaakuna ja toisella puolella Kohlin nimikirjoitus. Avaimenperä on muiden muistoesineiden kanssa tallessa naftaliinissa.

Niitä on tullut paljon vuosien varrella.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Uusille urille

3

KUVA: MARJAANA LÄHTEENMÄKI

47-vuotias Titu Lukkarinen teki suuren elämänmuutoksen. 25 vuoden menestyksekkään uran jälkeen espoolainen ittaitaja lähti opiskelemaan matkailualaa. Tällä hetkellä Titu on Kiilopäällä työharjoittelijana.

- Olen tehnyt työtä samalla alalla pitkään asiantuntijana, johtotehtävissä ja yrittäjänä.

Asiakkaina ovat olleet muun muassa Nokia, Nokia Siemens Networks, Elisa ja Telia-Sonera. Vähitellen minua alkoi häiritä se, että vietän koko ikäni tässä asennossa, Titu sanoo ja esittää kirjoittamista tietokoneen äärellä.

Kun ajatus alanvaihdoksesta tuli mieleen, tarmokas nainen ryhtyi tuumasta toimeen.

- Ammattikoulutusta antava Omnia sijaitsee Espoon keskustassa kotini lähellä. Aloin katsella, mitä aikuiskoulutusmahdollisuuksia siellä olisi.

Löysin matkailupalvelujen tuottajan opinnot.

Matkailutuottajat järjestävät erilaisia matkailutapahtumia, mutta koulutuksen avulla pääsee kiinni monenlaisiin matkailualan töihin.

- It-alalla projektit ovat usein isoja. Siellä voidaan suunnitella vuoden verran niin, ettei mitään konkreettista näy missään paitsi Power Pointilla. Tämän vuoksi halusin vaihteeksi jollekin käytännölliselle alalle, Titu sanoo.

Tällä hetkellä Titu on Kiilopäällä Suomen Ladun matkailukeskuksessa tekemässä työharjoittelua ja kuutta näyttötutkintoa opintojaan varten.

Kiilopää oli luonteva valinta harjoittelupaikaksi.

- Olen käynyt Kiilopäällä useana kesänä ja syksynä.

Olin täällä viime syksynäkin, ja pidän paikasta valtavasti.

Kiilopään paras puoli on se, että täällä on tapahtumia hurja määrä ja jokaiselle asiakkaalle on tarjolla jotakin. Tuosta lähdetään ovesta liikenteeseen, ja joka päivälle ja vuodenajalle on erilaista retkeä: hiihtoa, lumikenkäilyä, vaelluksia…

- Tänne voi tulla kaupunkilainen, täältä saa varusteet eikä tarvitse välttämättä osata itse juuri mitään. Toisaalta täältä pääsee hurjille reissuille. Juuri äsken lähti vaellusporukka liikenteeseen 80 kilometrin hiihtovaellukselle, Titu kertoo.

- Kun paikka on täynnä, pääsee tekemään kaikkea mahdollista.

Titu on ollut mukana erilaisilla retkillä, toiminut vastaanotossa ja kahvilassa, siivonnut, tiskannut, ollut välinevuokraamossa… Tehnyt lähes kaikkea keskuksen arkipäivään kuuluvia töitä.

Titu Lukkarinen teki elämänmuutoksen.

• Takaisin pohjoiseen

Titu Lukkarinen on suorittanut opintojaan maksimitahtiin ja valmistuu kesäkuun alussa. Kova vauhti ei kuulemma haitannut muuten kuin siinä, ettei ole ehtinyt liikkumaan ja paino on talven aikana noussut. Kiilopäälle tultua vaaka on kuitenkin alkanut näyttää mukavampia lukemia.

Kohta koulustressi on ohi, mutta mitä sen jälkeen?

- Minulla on oma it-alan yritys, ja toukokuussa, kun on taas kunnolla aikaa, alan miettiä matkailualan yrittäjyyttä. Olen vähän vilkuillut yrityspörssiä, mitä siellä on myynnissä. Joku B&B-paikka saattaisi kiinnostaa.

- Oman ohjelmapalveluyrityksen sen sijaan saa pystyyn helposti; sitä ei tarvitse ostaa.

Pitkän yrittäjyyden jälkeen palkolliseksikin lähteminen saattaisi kiinnostaa.

Titu on kotoisin Kemistä, ja mieli halajaa usean pääkaupunkiseudun vuoden jälkeen takaisin pohjoiseen.

- Kun on ruuhkassa asunut, Lapin luonto on ehdottomasti se, mitä kaipaan. Myös asiakkaat kertovat tulevansa tänne luonnon takia. Luonto on rauhallinen ja leppoisa; sitä ei saa kaupungissa, Titu sanoo ja miettii hetken: - Paitsi kun matkailualalla on sesonki päällä, silloin mikään ei ole leppoisaa!

Titu uskoo Lapin matkailuun.

- Jos vain saataisiin Matkailun edistämiskeskukselta vähän apuja. Budjetti on karsittu siellä minimiin niin, että ulkomaille markkinointiin ei ole panostettu. Kannattaisi

panostaa enemmän Kaukoitään, Keski-Eurooppaan sekä uutena arabimaihin. Suomessa on puhdas ympäristö, toimiva infrastruktuuri ja täällä on poliittisesti rauhallista. Täällä turistien ei tarvitse pelätä mitään.

Jos tuleva työpaikka ei löydy Lapista, muitakin mahdollisuuksia on.

- Tunnen Suomen hyvin, ja kotiudun helposti ihan minne tahansa. Ainoa kriteeri tulevalle työlle on se, että Helsingin keskustaan en enää lähde.

Marjaana Lähteenmäki

• Moni miettii samaa

Titu Lukkarinen suosittelee alan vaihtoa kaikille, jotka sitä vähääkään miettivät.

- Monella minun ikäiselläni on päässä sama ajatus, alan vaihto. Uralla on saatu jo paljon aikaan, ja oma ala saattaa haasteista huolimatta kyllästyttää. Itsekin on muuttunut ihmisenä siitä, mitä on ollut parikymppisenä.

- Kun alkaa lähennellä viittäkymppiä, työikää on vielä jäljellä. Mutta kuitenkin on viimeinen hetki tehdä uranvaihdos.

- Asiaa auttaa se, että lähtee opiskelemaan, eikä vain valita.

Titu siemailee teetä Kiilopään takkahuoneessa ja katsoo ulos ikkunasta. Tänään olisi vapaata työharjoittelusta.

Onko kova pohjoistuuli asettumassa, että pääsisi hiihtolenkille? Vai kannattaisiko kaivaa auto esiin kinoksesta ja käydä Saariselällä vähän shoppailemassa? Vaihtoehtoja on vaikka kuinka.

- Kaverit siunailevat, että olenpa hurja, kun lähdin tutusta ja turvallisesta. En minä itse sillä lailla ajattele. Minun mielestäni tämä on mahtavaa!

12.4. Stand-up ilta

Santa´s Hotel

Tunturissa 12.-13.4. Trubaduuri –illat

Hotelli Riekonlinnassa 14.4. Retkihiihtopäivä Kiilopäällä 16.4. Fröbelin palikat

Ivalon lukiolla 14.-17.4. Jooga-kurssi Kiilopäällä 17.4. Saariselkä Photo

Forum-Valoa pohjoi sessa –tapahtuma

Santa´s Hotel Tunturissa 19.4. Stand-up ilta

Santa´s Hotel Tunturissa 20.4. Pulkkamäen

MM –kisat Saariselällä 26.-28.4. Inarin kultapullokisat 1.5.

Vappubrunssi

Kaunispään Huipulla Monotanssit joka päivä Hotelli Laanihovissa Naisten tanssit ti ja to Ravintola Teerenpesässä

Briitta Pajari 0400 696 914

Jari Pajari 0400 394 375

4

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Tunturipappi palvelee kappelissa Saariselän monipuoliseen tarjontaan on useiden vuosien ajan kuulunut myös Pyhän Paavalin kappeli pappeineen ja ohjelmineen. Lomalla tai eläkkeellä olevat papit toimivat viikon kerrallaan tunturipappina ja vastaavat kappelin ohjelmasta.

Viikolla 16 tunturipappina toimii Pentti Liukkonen. Liukkonen on toiminut pappina vuodesta 1967 alkaen.

- Työskentelin ensin silloisessa Etelä-Espoon seurakunnassa, sitten Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa ja Ylöjärven seurakunnassa sekä 33 vuoden ajan Kerimäen, kristikunnan suurimman puukirkon seurakunnan kirkkoherrana, Liukkonen kertoo.

- Nyt olen eläkerovasti. Annan edelleen raamattuopetusta, ja palvelen pyydettäessä koti-

seurakuntaa ja naapuriseurakuntia messujen ja toimitusten hoitamisessa.

- Tunturipappina palvelen nyt Saariselällä neljättä kertaa yhdessä Raija-vaimoni kanssa.

Hän on koulutukseltaan kielten lehtori ja toimii lukiovirkansa jälkeen nyt seurakunnassa pienryhmävetäjänä, Liukkonen sanoo.

- Pyhän Paavalin kappelin tilaisuuksissa palvelemme yhdessä, ja olemme valmiit keskustelemaan erilaisten vaeltajien kanssa.

Kansalaisopiston näyttely Ivalon kirjastossa Ivalon kirjastossa on huhtikuun aikana nähtävillä kansalaisopiston maalausryhmien kevätnäyttely.

- Näyttelyyn osallistuu peräti seitsemäntoista harrastajamaalaria, ja näyttelyn kokonaisuus on juuri niin iloisen kirjava kuin tekijöiden määrästä voi kuvitellakin, sanoo ryhmän opettaja Korinna KorsströmMagga.

- Näyttelyn kokoaminen ja

töiden yhteensovittaminen oli haasteellista, ja monta hienoa maalausta joutui jättämään laajasta kokonaisuudesta pois.

Yhteisnäyttely esittää kuitenkin kiitettävästi maalausvuoden työskentelyä ja kurssien antia.

Kansalaisopiston kurssilla on voinut maalata omia aiheita, mutta usein oppilailla on ollut jokin yhteinen teema, johon perehdytään.

Kultamuseolla harjannostajaiset Kultamuseolla vietettiin tiistaina 26. maaliskuuta harjannostajaisia, kun kurkihirsi nousi Ivalojoen Kultalassa sijainneen kapakan kopion päälle. Rakennuksen pystytys kuuluu Kultamuseon juhlavuoden tapahtumiin. Museo viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan.

Ivalojoen Kultalassa sijaitsi lähes 150 vuotta sitten Lapin ensimmäinen anniskeluoikeuksilla varustettu ravintola.

Rakennus on hävinnyt vuosikymmenten kuluessa. Alkuperäiseltä paikalta löytyy enää vain sammaloitunut kiviperustus ja luonnonkivistä rakennetun tulisijan jäänteet.

Kultalan kapakasta rakennettiin jäljennös Ivalojoen kultaryntäyksestä kertovan elokuvan kuvauksia varten Tankavaaraan vuonna 1997.

Rakennuksen pystytti Sodankylän Metsäkoulun hirsityökurssi. Rakennus nousi tila-

päisesti Hopiaojan varteen, myöhempää museoalueelle siirtoa varten.

Elokuvassa Kapakka toimii hääpaikkana, ja vuonna 2003 siellä tapahtui myös oikea vihkiminen.

Tänä vuonna Kultalan Kapakka pääsi vihdoin sille suunnitellulle paikalleen Kultamuseon päärakennuksen viereen.

Rakennuksen siirsi Sodankylän ammattioppilaitos Kari Vaaran johdolla.

Kapakka tulee toimimaan kesäaikana museon pääsylipputoimistona, kesäkahvilana ja matkamuistomyymälänä.

Kapakan siirto liittyy Kultamuseon ulkoalueen parantamiseen ja tieyhteyksien ajanmukaistamiseen.

Oulun yliopiston arkkitehtiosasto laatii parhaillaan ehdotusta, jonka mukaisesti museon kansainväliseen osastoon kuuluvat jäljennösrakennukset siirretään nykyisiltä, tilapäisil-

tä sijoituspaikoiltaan museon tontille.

• 40. juhlavuosi

Lapin Kullankaivajain Liitto perusti Kultamuseon 31.3.1973 Inkeri Syrjäsen aloitteesta. Syrjänen toimi sittemmin museon johtajana aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 2008.

Kullankaivajain Liitto perusti vuonna 1981 Kultamuseoyhdistyksen, jolle vastuu museon toiminnasta siirtyi.

Tällä hetkellä museon toiminnasta vastaa vuonna 2009 perustettu Kultamuseosäätiö.

- Kultamuseon 40. juhlavuosi kuluu paljolti työn merkeissä, kertoo Kauko Launonen, Kultamuseosäätiön asiamies.

- Haasteita asettavat museon rutiinitoimien lisäksi ulkoalueen ajanmukaistaminen ja sisääntulotien ja sen opasteiden rakentaminen yhdessä Koilliskairan luontokeskuksen

Inarissa kuluu runsaasti alkoholia Alkoholin käyttö Inarin kunnassa on runsasta, ja osa sen käytöstä on selitettävissä matkailulla. Inarissa tulisikin selvittää, mikä osuus on turistien ja mikä alueella asuvan väestön kuluttamaa. Näin todetaan Inarin kunnan hyvinvointikertomuksessa 2012.

Alkoholin myynti on Inaris-

sa selvästi muun Lapin kulutusta suurempi. Vuonna 2010 myydyn alkoholin määrä oli 20 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti. Koko maassa luku oli 10,9 litraa 100-prosenttista alkoholia.

Inarissa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien sairaalahoitoa saaneiden luku on tasaisesti nous-

sut vuoteen 2010 asti. Vuonna 2011 luku laski selvästi ja oli 173,2 hoitojaksoa 10 000 asukasta kohti. Koko maassa luku oli 154,6 hoitojaksoa 10 000 asukasta kohti.

Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten määrä laski tasaisesti vuoteen 2009 asti, jolloin niitä oli 6,1 1000 asu-

Vaskoolihiihto – perinteikäs elämyshiihto Saariselällä hiihdettiin jälleen pitkänäperjantaina legendaarinen Vaskoolihiihto. Hiihtäjiä oli tänä vuonna laduilla noin 630 kappaletta. Tässä yhden sivakoitsijan, Timo Nybergin tunnelmia ladulta.

L

ähdimme viikkoa ennen etelästä tutustumaan reitteihin. Totesimme edellisenä vuonna, että pitkän ajomatkan jälkeen ei kannata lähteä varsin vaativaan ja monipuoliseen hiihtotapahtumaan. Autossa istuminen jäykistää kaikki paikat sellaiseen kuntoon, jossa ensimmäinen hiihtelytunti on ikään kuin aamuvoimistelua.

Numerolapun rintaan laitto ei ole myöskään aivan helppoa. Tällä kertaa kiertelimme kaikki reitin osat seuramme kankainen numero rinnassamme. Se oli hyvä ratkaisu tulevaa koitosta varten. Osa kilpakumppaneista tuli myös tutuksi etukäteen.

Valmentajamme Niilon neuvojen mukaan panostimme myös tankkaukseen. Energiavarastoja tulee ylläpitää

tasaisesti koko päivän. Elimistön suolatasapaino on todella tärkeä. Sen hiipuminen vie voimat pois melko yllättäen ja käsittämättömällä tavalla.

Nesteiden imeytymiseen tuli tällä kertaa selvä muutos. Liian makeat juomat eivät todellakaan imeydy vatsasta vaan hölskyvät siellä turhan päiten.

Järjestäjät olivat varanneet todella kauniin päivän tapahtumalle. Pienen pakkasen tähden ei ollut vaikeuksia voitelussa, jos oli muistanut poistaa vanhat voiteet. Haulikon laukauksen jälkeen satapäinen joukko lähti liikkeelle varsin sutjakasti. Sen verran pitää harrastelijoiden malttaa, että antaa kilpailuhenkisten mennä omia menojaan. Tällä vältytään haavereista alkupään kiverissä mutkissa.

Hienossa porukassa juttelun lomassa ehtii nauttia luonnon kauneudesta. Kamera kannattaa pitää helposti saatavana.

Loistavan auringon paistamisen avustamana kuvat eivät juuri voi epäonnistua. Tällä kertaa ylivalotus oli ainoa ongelma. Hanget olivat puhtaan

kanssa. Lisäksi museon henkilökunta ja talkoolaiset kunnostavat yhdessä Metsähallituksen kanssa kultahistoriallisia rakennuksia ja rakenteita muun muassa Ivalojoen alueella.

Varsinainen 40-vuotisjuhla järjestetään Kullanhuuhdonnan SM-kisojen aikana Tankavaarassa 19. heinäkuuta.

Juhlasymposium järjestetään 12.–13. syyskuuta Luontokeskuksen auditoriossa Tankavaarassa. Symposiumissa käsitellään Kultamuseoon liittyviä aiheita. Osa symposiumista on varattu myös keskusteluille kaivostoiminnan merkityksestä Lapin kehitykselle.

Symposiumin järjestää Lapin kesäyliopisto yhdessä Lapin tutkimusseura ja Kultamuseon kanssa.

Kultamuseon kävijämäärä on viime vuosina vaihdellut 20 000:n molemmin puolin.

Ennätysvuonna museolla vieraili 38 000 henkilöä.

valkoiset ja päivänvalo huipussaan.

Huolto ja sen henkilöiden ystävällisyys olivat täyden kympin arvoiset. Omia eväitä ei juuri tarvinnut, vaikka harrastelijalla matka taittuu verkkaisesti. Kovat nousut menevät mukavasti, kun on aukaissut hengityselimet karaokepaikoilla. Niitä kylältä löytyy riittävästi, ja tunnelma kohoaa samalla yhtenäiseksi.

Maalissa odotteli kunniakirja ja osallistumisesta kertova mitali. Lihaisa soppa elvytti niin miehet kuin naisetkin varsin nopeasti juomien kera.

Syömisen lomassa kävimme kokemuksen vielä kerran läpi ennen makoisia saunan löylyjä. Vaskoolihiihto on todella elämystapahtuma. Se on läpileikkaus pohjoista luontoa, jos vain kerkiää sitä katsella.

Puuskutus on merkki siitä, että havainnot eivät enää ole kovin teräviä.

Ensi vuonna vietämme vaskooliviikon. Siihen tulee kuulumaan savusauna pehmentävine elementteineen.

Siellä on hyvä rakentaa nuo-

tit etukäteen. Näin nautinto on kohdallaan myös hiihdon jälkeen. Jää sellainen mukava jälkimaku.

Kiilopään hiihtomaassa tulemme pitämään hiihtokoulua valmentajamme Niilon opastuksella. Uudenaikaiset välineet vaativat sitä. Voitelumestari Kimmoa on myös

Ladulla on sekä tunkua että tilaa.

kuunneltava herkällä korvalla.

Silloin sukset luistavat ja pitävät. Maali tupsahtaa juttelun lomassa kuin varkain siellä kappelin mäellä.

Kiitämme järjestäjiä ja hiihtokumppaneita hienosta tapahtumasta. Ensi vuonna tavataan.

Kaikille epäileville voin sanoa, että kyseessä on kaiken kansan

kasta kohti. Vuosina 2010 ja 2011 oli luvuissa taas selvää nousua. Vuonna 2011 tapauksia oli 9,6 tuhatta asukasta kohti. Koko maan luku oli huomattavasti pienempi eli 3,7 tuhatta asukasta kohti.

tapahtuma. Lähdön ajoituksella voi jokainen terve henkilö lähteä mukaan. Rynnäkköä ei ole, kun kiireiset ovat menneet omia menojaan.

Timo Nyberg Kiilopään Saunaseura

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Aurinkoinen retkipäivä Kummituskämpällä Saariselän Sanomat ja Metsähallitus pitivät yhteisen retkipäivän Saariselän Kummituskämpällä maaliskuussa.

Samalla vihittiin käyttöön Metsähallituksen uusi tulistelupaikka, kota muutamia kymmeniä metrejä Kummituskämpän takana.

Tulipaikalla oli tarjolla nokipannukahvit ja Saariselän Sanomien tarjoamat makkarat.

Saariselän Sanomien, Metsähallituksen ja Saariselän VPK:n naisjaoston ihmisiä oli paikalla vastaamassa matkailijoiden kysymyksiin.

Tulipaikalla pysähtyneet hiihtäjät olivat järkiään hyväntuulisia. He kiittelivät latuverkostoa hyvin hoidetuksi ja maastoja monipuoliseksi.

Saariselältä löytyy tunturia, jyrkkiä nousuja ja laskuja, loivia nousuja ja laskuja, tasaisia kurunpohjaosuuksia…

- Saariselällä on rauhaisa tunnelma. En tykkää hiihtokeskuksista, joissa jonotetaan joka paikkaan. Sellainen ei kiinnosta, tiivisti eräs kodalle pysähtynyt hiihtoharrastaja.

Metsähallituksen luontovalvojat Ari Kukkala ja Aarre Ranta vastailivat ihmisten kysymyksiin ulos rakennetulla tulipaikalla.

- Ihmiset ovat kyselleet paljon eri reiteistä: miten pääsee parhaiten mihinkin paikkaan, Kukkala kertoo.

Kukkalan ja Rannan toimenkuvaan kuuluu muun muassa kämppien korjaukset ja reittihuollot.

- Viemme myös puut ja kaasut valmiiksi kämpille, Kukkala sanoo.

- Monet ihmiset kiittävät ja ihmettelevätkin sitä, että nämä palvelut ovat ilmaisia.

Varsinkin ulkomaalaiset kyselevät, minne voisivat maksaa

KUVAT: MARJAANA LÄHTEENMÄKI

Seppo Uski hotellinjohtajaksi Kiilopäälle Suomen Latu Kiilopää saa kevääksi uuden johtajan, kun hotellinjohtajana aloittaa ivalolainen Seppo Uski. 53-vuotias Uski valittiin Suomen Latu Kiilopään pitkäaikaisen johtajan Pirjo Kouvon työn jatkajaksi. Uskilla on vankka kokemus majoitus- ja liikuntapalvelualalta.

Seppo Uski aloittaa työt huhtikuussa. Pirjo Kouvo

toimii Kiilopään johtajana huhtikuun loppuun, minkä jälkeen Uski ottaa vastuun Kiilopään johtamisesta.

Uski on toiminut useita vuosia Saariselällä hotellinjohtajana Lapland Hotel Riekonlinnassa sekä Holiday Clubin Kylpylähotelli Saariselällä. Viime aikoina Uski on konsultoinut matkailualan yrityksiä.

Vesa-Matti Loiri palkittiin Italiassa Saariselän Sanomien ja Metsähallituksen yhteinen retkipäivä kokosi Kummituskämpän laavulle satoja ihmisiä. voja Anu Munne kertoi, että useat kevään hiihtelijät ovat kyselleet koiraladun perään.

- Aiemmin meillä on ollut monitoimilatu Saariselän ja Laanilan välillä, jossa on saanut hiihtää myös koiran kanssa. Nyt ladun varteen on kuitenkin tullut paljon asutusta, eikä se sovellu enää koiraladuksi. Koira tulee ladulla vastaan lujaa.

- Olemme olleet yhteydessä kuntaan asian tiimoilta, ja laUrho Kekkosen kansallispuisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta. dun perustamista selvitellään. autiotupien ja puiden käytöstä. kirjaimet ruskealla pohjalla Saariselällä olisi hyvä olla Kyrön Kari ehdotti aikoinaan ohjaavat matkailijan oikeaan koirille sopivia latuja, koska niitä löytyy monista muistamaksullista puistokorttia, jon- paikkaan.

- Tämä opastemalli on Ylä- kin hiihtokeskuksista. Emme ka lunastettuaan saisi käyttää puiston palveluita. Tämä Lapista lähtöisin. Kehittelim- halua asiakkaiden äänestävän on yhä toteuttamiskelpoinen me sen vuonna 2004, ja täältä jaloillaan meille epäsuotuisasse on levinnyt joka puolelle ti, Munne sanoo. ajatus.

- Jos uuden ladun perus- Maksu voisi olla vapaa- Suomea, miehet kertovat. tamiseksi ei ole resursseja, ehtoinen, ettei se karkottaisi • Saadaanko voitaisiin harkita jonkun nyporukkaa, Kukkala miettii. koiraladut? kyisistä laduista muuttamista Metsähallitus pitää huolta myös reittiopasteista. Valkeat Metsähallituksen asiakasneu- koiraladuksi.

Kansainvälisiä elokuvatuottajia Inari-Saariselälle Lapin elokuvakomissio tuo huhtikuussa Saariselän ja Inarin maisemiin kuusi ulkomaista elokuvatuottajaa tutustumaan paikallisiin maisemiin ja palveluntarjontaan. Ohjelmaan, joka on rakennettu yhdessä Pohjois-Lapin Matkailun kanssa, on valittu erilaisia safareita, yritysvierailuja sekä tutustumista alueen kuvaukselliseen luontoon.

- Elokuva-alan ammattilaisille on tärkeää näyttää kuinka luotettavasti kaikki palvelut toimivat täällä. Lappi mielletään usein kovin mystisenä alueena, minkä takia tuottajat

5

saattavat usein miettiä voiko täällä työskennellä tehokkaasti. Näitä mielikuvia puramme kaikkein tehokkaasti tämän kaltaisten vierailujen aikana, kertoo Lapin elokuvakomission projektipäällikkö Johanna Karppinen.

Pohjois-Lapin Matkailu paikallisine yrityksineen osallistuu matkan järjestelyihin.

Yritykset saavat esitellä palveluitaan, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa elokuvien kuvauksissa.

- Kun elokuvatuottaja istuu huskyvaljakon kyytiin, hän ei niinkään mieti valjakkoa

hänelle järjestettynä eksoottisena ohjelmanumerona, vaan mahdollisuutena käyttää sitä elementtinä elokuvansa kuvauksissa, Karppinen sanoo.

- Alan tuotannot ovat matkailuyrityksille erityinen asiakasryhmä, sillä ne käyttävät alueella muita matkailijoita enemmän rahaa. Lisäksi kuvausryhmät tulevat usein perinteisten matkailusesonkien ulkopuolella, ja oman yrityksen näkyminen mainoksessa tai tv-sarjassa tuo kohteelle arvokasta imagonäkyvyyttä.

Vuosi 2012 oli ennätyksellisen hyvä Lapille kuvaus-

ten suhteen. Lapissa kuvattiin kuutta koko illan elokuvaa, neljää kansainvälistä mainostuotantoa ja lukuisia tv-ohjelmia. Tuotannot toivat Lappiin tuhansia yöpymisiä ja arviolta satoja tuhansia euroja suorana kulutuksena alueen palveluihin ja paikalliseen työvoimaan.

Viimeisten kahden vuoden aikana Inari-Saariselällä on kuvattu muun muassa portugalilaista koko illan elokuvaa nimeltä Hay Road sekä lukuisia ulkomaisia tv-ohjelmia ja tv-sarjojen episodeja.

Inarissa pitkiä jaksoja viihtyvä Vesa-Matti Loiri palkittiin juuri päättyneillä Barin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Italiassa. Hän sai parhaan miesnäyttelijän palkinnon roolistaan Mika Kaurismäen elokuvassa Tie Pohjoiseen.

Mika Kaurismäen ohjaama ja Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmanin tähdittämä draamakomedia Tie Pohjoiseen sai Suomen elokuvateatteriensiiltansa elokuussa 2012. Sen

on nähnyt yhteensä 265 296 katsojaa.

Elokuva kertoo isästä (Loiri), joka pitkän ajan kuluttua tapaa poikansa (Edelmann).

He tekevät pitkän reissun kohti pohjoista.

Barin kansainvälisestä elokuvafestivaalista on nopeasti tullut yksi Italian arvostetuimmista festivaaleista. Parhaana naisnäyttelijänä palkittiin Bernadette Lafont elokuvassa Paulette.

PLM Oy:lle uusi nimi

Pohjois-Lapin Matkailu Oy piti yhtiökokouksensa maaliskuun lopulla. Esityslistalla oli muun muassa yhtiön nimen muuttaminen Inari-Saariselkä Matkailu Oy:ksi. Nimenvaihdoksen taustalla on PLM:n halu laajentaa markkinointitoimintaansa vielä näkyvämmin koko Inarin kuntaan.

Kokouksessa valittiin myös PLM:n uusi hallitus ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Uuteen hallitukseen kuuluvat Janne Seurujärvi (henkilökohtainen varajäsen Teuvo Katajamaa), Jonna Pietilä (Petri Saastamoinen), Tommy Sippo (Ari Vuorentausta), Sanna Leinonen (Annamaija Putkonen), Jussi Eiramo (Marjo Harjula), Mika Harri (Ilona Iisalo), Jouko Lappalainen (Mika Nylund), Tapani Lappalainen (Ari Honkavuori) sekä Ismo Mäkinen (Timo Mäkelä).

Pohjois-Lapin Matkailu – nykyinen Inari-Saariselkä Matkailu – on organisaatio, joka vastaa Pohjois-Lapin alueen yhteismarkkinoinnista. Toiminnassa mukana olevat yritykset sijaitsevat Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueella.

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

6

Parhaat bileet 80-luvulta

Kasaria Saariselällä! Southfork Sound Machine.

A-han Take on me, Michael Jacksonin Billie Jean, Europen Final Countdown, Van Halenin Jump…

Nämä kasarihitit eivät jätä ketään kylmäksi! Nyt niiden tahdissa pääsee bailaamaan Saariselän Tunturihotellissa.

Southfork Sound Machine -yhtyeen ohjelmisto koostuu 1980-luvun rakastetuimmista englanninkielisistä hiteistä, jotka esitetään tinkimättömällä asenteella. Olennainen osa

kokonaisuutta ovat ulkomusiikilliset tekijät, joihin bändi panostaa parhaassa 80-luvun hengessä. Alaspäin kapenevat housunlahkeet, olkatoppaukset, sifonkihuivit sekä räikeät värit ja meikit kuuluvat erottamattomasti bändin imagoon.

I was made for lovin´ you!

Southfork Sound Machine Santa´s Hotel Tunturissa pe 19.4. ja la 20.4.

Kolttasaamelainen ilta Helsingissä Saa’mi Nue’tt ry ja City Sámit ry järjestävät yhdessä koko perheelle soveltuvan rennon illanvieton la 27.4. Tarkoituksena on kerätä pääkaupunkiseudun ja Etelä Suomen koltat ja heidän perheenjäsenensä tapaamaan toisiaan ja vahvistamaan kolttasaamelaista identiteettiä.

Illan aikana opetellaan katrillin alkeita haitarisäestyksen tahdittamana, leikitään kolttien perinteisiä leikkejä ja nautiskellaan kolttasaamelainen illallinen, johon on koottu sekä perinteisiä että modernimpia herkkuja.

Tapahtumapaikkana on Saameolohuone.

NÄYTTELYT Saariselkä • Päivi ja Jessica Suomen yhteisnäyttely Hotelli Laanihovissa • Vesa Junttilan taidenäyttely Santa´s Hotel Tunturin alakabinetissa • Jäämerta kohti –näyttely Siula-talossa Tankavaara • Kultamailla tuunattua –näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 24.5. asti • Koilliskairan luontokeskuksen näyttelyt ja av-esitykset Ivalo • Pohjois-Lapin Kameraseuran valokuvanäyttely kulttuuritila Kuulaassa 10.4. asti Inari • Ummenkulkija – Moottorikelkka 50 vuotta –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 5.5. asti • Tundran kansaa – Nenetsien kulttuuria –näyttely Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti • Yhteinen Perintömme – Matka halki kansallispuistojen Saamelaismuseo Siidassa 26.5. asti

Souvarit vain kiihdyttää tahtiaan Souvarien Lasse Hoikka ohjaa orkesteriaan juhlavuoteen.

Tänä vuonna juhlitaan yhtyeen 35-vuotista taivalta. Souvarien suosio alkoi aikoinaan juuri Saariselältä, Laanihovista. Nyt bändin Lapin-hulluja faneja hemmotellaan sekä juhlalevyllä että juhlakiertueella.

- Uuden levyn tyyli on perinteistä Souvarit-tyyliä. Varsinkin minun lauluni kertovat Lapista. Eräs kappale kertoo kullankaivajasta, jonka viimeinen toive on käydä vielä Lapissa.

Levylle tuleva Tuiskumorsianvalssikin sijoittuu pohjoiseen, Lasse Hoikka kertoo.

Pohjoinen Lappi on rovaniemeläiselle Hoikalle elinehto.

Hän käy usein täällä, liikkuu luonnossa, kaivaa kultaa omalla valtauksellaan, hiihtää ja lumikenkäilee. Nauttii elämästä.

Samalla matkaan tarttuu laulun aiheita.

- Teen lauluja asioista, jotka olen itse kokenut henkilökohtaisesti. Tiedän mistä laulan: luonnosta ja Lapin rikkauksista, jotka eivät ole maallista

Unohtumatonta Lapin tulkkia Souvareita kuullaan taas Laanihovissa. rikkautta. Lauluissa on sanomaa, ne eivät ole höpötystä.

Hoikka toivoo, että Lapinmatkaajat ottaisivat hänen laillaan rennon otteen lomailuun.

- Toivoisin, että ihmisillä olisi rentoutunut olo jo pohjoiseen tullessaan, ei vasta sieltä lähtiessään. Hiihtäessä ei kannata laskea kilometrejä

ja painaa veren maku suussa ympäri tunturia. Kannattaa nauttia hetkestä, pysähtyä kun siltä tuntuu ja ihailla mahtavia maisemia, Hoikka neuvoo.

Lasse Hoikka & Souvarit Hotelli Laanihovissa 11.4.

Juhlalevy ilmestyy juhannukseksi.

Sivakoimalla kultahippuja Kiinnostaisiko saada hiihtokilpailupalkinnoksi kultaa? Jos tarjous kuulostaa houkuttelevalta, niin ei muuta kuin sukset kuntoon ja ladulle. Inarissa

järjestetään nimittäin 26.–28.4 viikonloppuna kuuluisat Kultapullokisat, joissa pääsarjojen voittajille luovutetaan palkinnoksi pullo aitoa Lemmenjoen

kultaa. Sarjoja on useita, eripituisia reittejä yksilöhiihtäjille ja lisäksi parisprinttiviesti seurajoukkueille. Lauantaina järjestetään Juutuan Rajaseutuhiihto.

Luontokuvia pohjoisesta Lappi on luontokuvaajan paratiisi: erämaata, selvät toisistaan eroavat vuodenajat, valon vaihtelua, kaamosta, revontulia, yötöntä yötä, villejä eläimiä, harvinaisia lintuja.

Nyt on mahdollisuus päästä näkemään mahtava kattaus pohjoisten valokuvaajien kuvia. Pohjois-Lapin Kameraseura järjestää Saariselällä tapahtuman ”Saariselkä Photo Forum – Valoa pohjoisessa”. Kuvien katsomisen lisäksi pääsee kuuntelemaan tarinoita kuvien taustalla.

Valokuviaan näyttävät niin ammattilaiset kuin harrastelijavalokuvaajatkin – ihmiset, jotka ovat asuneet pohjoisessa pitkään ja tuntevat olosuhteet.

Saariselkä Photo Forumin ohjelma: Klo 13.00 Pohjois-Lapin Kameraseura esittäytyy; seuran puheenjohtaja Jouni Männistö kertoo Euroopan unionin pohjoisimmasta kameraseurasta kuvin ja sanoin.

Vappubrunssi on katettu Vapunpäivän aluksi on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Kaunispään Huipun vappubrunssi on Saariselällä jo käsite.

Vappubrunssin alkuruokia ovat muun muassa lasimestarinsilli, katajanmarjasilakka, graavisuolattu lohi, kuningasrapu-katkarapuvaahto, hauki-kylmäsavulohiterriini, pippuripossu ja poronriimifile.

Lämpimänä ruokana lautaselleen voi nostella esimerkiksi tulisia broilerin siipiä, sorsaryynimakkaraa ja kasvisperunakiusausta.

Brunssin täydellistää jälkiruoka: suklaamousse ja vadelmat, munkit, sima, kahvi sekä tee.

Ruokailun lomassa voi kuunnella musiikkia á la Inka.

Vappubrunssi Kaunispään Huipulla ke 1.5. klo 12–15.

Hinta aikuisilta 23 e, lapsilta (2–12-v.) 13 e.

Trubaduurimusiikkia Trubaduuri Tuomas Lehto esiintyy Lapland Hotels Riekonlinnan Takkabaarissa perjantaina 12.4. ja lauantaina 13.4. kumpanakin iltana klo 21 alkaen.

Musiikki-iltaan on vapaa pääsy.

KUVA: PERTTI TURUNEN

Pertti Turusen näkemystä Ylä-Lapin luonnosta.

Klo 13.35 Urpo Karppinen: ”Kieppimetsot”, n. 45 min.

Klo 14.25 Pertti Turunen: ”Inarijärven vuodenajat”, n.

45 min.

Klo 15.15 Lasse Lyttinen: ”Talvisia näkymiä Urho Kekkosen kansallispuistosta”, n.

45 min.

Tauko n. 15 min.

Klo 16.15 Juha Periniva: ”Vuodenajat”, n. 30 min.

Klo 16.50 Jan-Erik Paadar: ”Kuva edestä ja takaa”, n. 30 min.

Klo 17.25 Pertti Turunen: ”Arctic Land”-multimediaesitys, n. 15 min.

”Saariselkä Photo Forum – Valoa pohjoisessa” Santa´s Hotel Tunturin auditoriossa ke 17.4. klo 13 alkaen. Liput tilaisuuteen: 8 e ovelta. Lipun hintaan sisältyy kuohuviinimalja.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Aikamatka 1960- ja 70-luvuille Nyt kannattaa käydä vanhojen vaatevarastojen kimppuun ja etsiä sieltä päälle 1960- tai 70-luvun vermeet. Saariselän Santa´s Hotel Tunturissa järjestetään nimittäin 60–70-luvun illat.

Siula-ravintolassa järjestettävässä tapahtumassa paikalliset soittajat tarjoilevat musiikkia näiltä menneiltä vuosikymmeniltä. Mukana ovat rautalankamusiikkia edustava Golden River, populaarimusiikkia ja kevyempää rokkia esittävä Playmakers sekä kaksi tanakkaa rokkia veivaavaa kokoonpanoa: Jameson ja Malpractice.

Osallistujien toivotaan pukeutuvan vuosikymmenten teeman mukaisesti: leveisiin lahkeisiin, tiukkoihin kauluspaitoihin, hippimekkoihin…

Paras asu palkitaan!

60–70-luvun ilta järjestetään Santa´s Hotel Tunturissa nyt jo seitsemättä kertaa.

60–70-luvun illat Santa´s Hotel Tunturissa 12.–13.4.

Santa´s Hotel Tunturi 11.4.

Anneli Mattila & VIP 11.-13.4. Blue Star 12.-13.4. 60-70-luvun ilta 14.-18.4. Jarmos 19.4.

Stand-up ilta: Ali Jahangiri & Rich Lyons 19.-20.4. Southfork Sound Machine 21.-24.4. Dreams 25.-27.4. Pohjantähti Lapland Hotel Riekonlinna 12.-13.4. Trubaduuri –illat: Tuomas Lehto

Hiihtoretki ja saunajoogaa Kiilopäällä

Näin jorattiin 60–70-luvun illassa toissa vuonna.

Monikulttuurista naurua Tunturihotellissa Santa´s Hotel Tunturissa saadaan taas nauraa lavaesiintyjille. Pe 12.4. lavalle nousee yllätysesiintyjä, mutta pe 19.4. tiedossa on kansainvälistä hohotusta. Lavalle nousevat Ali Jahangiri ja Rich Lyons.

Mahmoud ”Ali” Jahangiri on suomalais-iranilainen stand up -koomikko, joka tekee komiikkaa muun muassa ennakkoluuloista maahanmuuttajia kohtaan. Jahangiri on tuttu myös televisiosta. Hän on juontanut tositelevisioohjelmaa Viidakon tähtöset Subilla.

Rich Lyons taas on amerikkalainen stand up -koomikko, joka on muutta-

nut Suomeen New Yorkista. Rich on yrittänyt totutella suomalaisille tavoille ja mennyt jopa naimisiin suomalaisen kanssa. Törmäyksiä vieraan kulttuurin kanssa syntyy silti, ja siitä kumpuaa komediakin.

Kuten Lyonsin nettisivuilla sanotaan: ”He loves Finland but his next wife is definitely going to be from Tahiti.”

Lyons esiintyy englanniksi.

Ali Jahangiri.

Pulkkamäessä kisataan maailmanmestaruuksista Saariselällä pääsee laskemaan maailman pisintä pulkkamäkeä pitkin. Kaunispään huipulta tullaan alas pulkalla tai kelkalla 1200 metrin huima matka.

20. huhtikuuta mäessä lasketaan MM-titteleistä. Kisassa on eri sarjoja eri-ikäisille laskijoille, ja kilpailla voi myös viestissä sekä Tuunaa pulkka -sarjassa, jossa mäkeä lasketaan itse tehdyllä laskuvälineellä. Muissa sarjoissa kaikki laskevat samanlaisella, kisapaikalta saatavalla pulkalla, joka jää koitoksen jälkeen laskijalle itselleen muistoksi.

Kisaviikonloppuna on Saariselällä tiedossa paljon muutakin ohjelmaa. Kisat järjestetään nyt kolmannen kerran.

7

Tässä mennään jo kohta maailmanmestaruusvauhtia.

Tunturihotellin stand up -show alkaa klo 21.

Suomen Ladun Tunturikeskus Kiilopäällä vietetään sunnuntaina 14.4. retkipäivää. Päivän ohjelmaan kuuluu ensinnä klo 10.45 alkava opastettu tunturihiihtoretki. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Retkelle pyydetään ottamaan mukaan seuraavat varusteet: tuulenpitävä hiihtoasu, reppu, lämmintä juomaa termospulloon, juomapullo, eväät ja pientä naposteltavaa, lämmin taukovaate sekä istuinalusta. Hiihtoretki päättyy noin klo 15.

Klo 16.30–17.30 pääsee Kiilopään savusaunassa kokeilemaan saunajoogaa.

Saunajooga on kokonaisvaltainen harjoitus, jossa kehon ja mielen yhteyteen päästään liikkeiden, hengityksen, lämmön ja hiljaisuuden avulla.

Monet asennoista ovat varsin yksinkertaisia, ja haaste syn-

tyy asentojen toistamisesta pitkään. Liikkeet tehdään lauteilla istuen noin 50-asteisessa lämmössä.

Sopiva vaatetus on esimerkiksi uima-asu tai lyhytlahkeinen ja -hihainen sisäliikuntaasu. Meikit ja kosteusvoiteet kannattaa pestä pois iholta ennen joogaamista. Saunaan otetaan mukaan pyyhe pelkästään joogaa varten, ja lisäksi särkymätön ja kuumenematon juomapullo, jos sille luulee olevan tarvetta.

Saunajoogaan osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta joogasta.

Saunajoogan vetäjä on Aksana Kurola, ja siihen täytyy ilmoittautua pe 12.4. klo 16:een mennessä. Saunajooga maksaa 15e/hlö, ja ryhmään mahtuu maksimissaan 16 henkilöä.

Klo 11–16 Kiilopäällä on pystyssä myös kirpputori.

Siikapilkeissä palkitaan suurin siika Keväjärven kylän kupeessa sijaitsevan Peuravuonon jäällä pidetään pilkkikisat sunnuntaina 28. huhtikuuta. Peuravuono on osa Inarijärveä. Kisapaikalle kuljetaan Keväjärven kylän ja Peuravuonon sataman kautta.

Viitoitukset ohjaavat perille.

Kisat alkavat kello 11. Osanottomaksu on 10 euroa.

- Lastensarja alkaa kello 12.30 ja päättyy kello 14.30.

Lastensarjan osanottomaksu on 5 euroa, ja jokainen osallistuja palkitaan. Lapsille järjestetään lisäksi rasteja ja muuta leikkimielistä oheisohjelmaa kuten rekiajelua kelkan kanssa.

Nämä kaikki sisältyvät lasten lipun hintaan. Peuravuonosta nousee loppukeväästä hyvin siikaa. Siksi pilkkikisat on ni-

metty siikapilkeiksi. Pääpalkinnon, Yamahan 2,5 hevosvoiman perämoottorin, voittaa kisojen suurin siika, tulipa se mistä tahansa sarjasta, kertoo pilkkikisojen järjestäjänä toimiva Leo Karjalainen.

- Perämoottorin arvo on 950 euroa. Lisäksi jokaisesta sarjasta palkitaan kolme parasta. Palkintojen yhteisarvo on 2000 euroa.

Paikalla on esittelyssä myös Yamaha Centerin uusimpia perämoottorimalleja. Kisojen ajan rannalla on tulipaikka ja Keväjärven kyläyhdistyksen kanttiini, josta myydään pyttipannua, makkaraa, munkkeja, kahvia ja mehua. Kyläyhdistyksen järjestämien arpajaisten pääpalkinto on Test Worldin lahjoittama uusi kesärengassarja.

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

8

Ivalojoen Kultala porukalla kuntoon KUVA HELI HEINÄAHO/KULTAMUSEO

MAANANTAI

PERJANTAI

TIISTAI

LAUANTAI

Ritakosken kämpän katon tervausta kesällä 2012.

JOKA ARKIPÄIVÄ

KESKIVIIKKO

Metsähallituksen hoidossa olevalle Ivalojoen Kultalalle pitäisi tehdä 500 neliötä pärekattoa ja lisäksi muutamia lautakattoja. Töitä Kultalassa tekevät Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden rakennusmiehet sekä Tankavaaran Kultamuseon talkoolaiset.

Kattojen tekeminen on iso urakka, mutta nyt jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus ilmoittautua talkoisiin Kultalan hyväksi. Kultamuseon ja Metsähallituksen talkooleiri pidetään huhtikuun toisella viikolla. Rakennusten kunnostaminen aloitetaan vanhojen pärekattojen purkamisella.

Talkoolaiseksi voi ilmoittautua Kultamuseolle, joka valitsee vapaaehtoisista jokaiseen työkohteeseen sopivimmat.

Kultamuseo tarvitsee talkoo-

JOKA PÄIVÄ

TORSTAI

VIIKON RETKI

Vierailu porotilalle Saariselän viikko-ohjelmassa on torstaisin vierailu Riekkovaaran porotilalle.

Riekkovaaran porotilalla poroilla ajetaan lyhyt lenkki, muistoksi saadaan poroajokortti. Asiakkaat voivat ruokkia poroja, heittää suopunkia sekä nauttia kahvit porotilan pirtissä. Isäntä kertoilee poroista ja poronhoidosta ohjelman lomassa.

• Näin se menee

Asiakkaat haetaan majapaikasta ja kuljetetaan porofarmille.

Automatkaa kertyy noin 15 minuuttia. Riekkovaaran porotila tarjoaa teille ympäri vuoden mainion tilaisuuden tutustua poroihin ja saamelaisuuteen.

Tilalla on perinteiseen tapaan rakennettu lapinkenttä, johon kuuluu hirsinen päärakennus,

kota, lammen rannalla oleva rantasauna, talousrakennuksia sekä poroaitaus poroineen.

Perillä saamelainen isäntä toivottaa teidät tervetulleiksi ja ohjaa porojen luo.

Ajoporot valjastetaan ja poroajokoulun jälkeen voittekin itse kokeilla taitojanne käytännössä ja ajaa porolla lyhyen lenkin (500m). Muistoksi kokeilusta jokainen ajaja saa poroajokortin. Porojen ruokinnan ja suopungin heiton lomassa isäntä kertoilee poroista ja poronhoidosta. Idyllisessä vanhassa pirtissä on mukava lämmitellä ja nauttia iltapäiväkahvit ennen paluuta Saariselälle.

• Retken tiedot

Torstaisin klo 13.30 haku majapaikasta Saariselän alueelta

autolla. Retken kesto noin 1½ - 2 tuntia. Minimi 2 aikuista.

Hinta 48 €/aikuinen, 24 €/ lapsi 4-11 v, 10€ alle 4 v.

Varaukset retkeä edeltävänä

päivänä klo 16 mennessä Saariselän Keskusvaraamoon puh.

016-554 0500, www.saariselka.com.

Meillä saat ruokkia kilttejä porojamme!

laisia myös muihin tehtäviin ympäri vuoden. Vapaaehtoistyön vastineeksi museolta saa majoituksen ja ruuan. Maastoleireille järjestetään kuljetus Tankavaarasta eteenpäin.

Korjaustöiden jälkeen arvokkain osa Ivalojoen sataviisikymmenvuotiaasta kullankaivuperinteestä säilyy taas pitkään kulkijoiden ihasteltavaksi. Ivalojoki on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, ja se on Hammastunturin erämaa-alueen suosituinta retkeilyaluetta. Kultarakennukset toimivat retkeilijöiden käytössä autio- ja varaustupina tai nähtävyyksinä.

Retkeilijöiden kannattaa huomioida, että Kultalan autioja varaustupa saattavat ajoittain olla korjaajien käytössä.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

9 Kan

32

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun km

is un Ka

KO IVU TIE

TY TI E ÄN

e

ÄRIN TE

Kaarnatie

Uuv

ENT IE

ana

M

äll pä

IE HIT TUO U LK O UP IV KO

kkö

ETE L

E

Kunteus

Vuorsa

I AT

J TA KA

SITIE KUU

Tervetuloa Siulaan ostoksille ja viihtymään!

Iva lo on

KAUNISPÄÄ

Sieli

erva

Vuonelo Kosatus Hirvas SU

O

Kermikkä

PU

NK

IE

NT

EE

INT

AR

AL

IT

Vasa

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

Urakka

IE

KU

eläntie

Saaris

RIEKONLINNA

KELOTIE

KYLPYLÄ

SIULA

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet ulkoiluun ja vapaa-aikaan

REVONTULENTIE

U

POLK

TIE KIVELIÖN

HONKA

TEERENPESÄ eläntie Saaris

LUTONT

KUUKKELI

PANIMO

KIEPPI

RAIT OPO

LKU

SEITA POLK U

JOKOSTIE OLKU

SAAJOP

TIEVAPOLKU

ACTION PARK

VAHTAMANTIE

POROPIHA URKINT

IE

PELASTUSKESKUS

VANHASELÄNTIE

LAA

VU

TIE

HUSKYBAARI HUSKYFARMI

VISK

ITIE

TIE RTIN ASPI HIRV

KUKSATIE

NT

ILA

AN

LA LUPPOTIE

UR KEKK KANSALL

IE

JÄKÄLÄTIE

SUK

SIPO

MON

LKU

OPO

TI E

LKU

J TÄ HIIH

ÄN

AVOINNA 9-20 JOKA PÄIVÄ Puh. 040 751 4944 Ostoskeskus Siula Kelotie 1, Saariselkä

VIS

IE KIT

LAANIHOVI

SAVOTTAKAHVILA

Rovaniemelle 260 km Kiilopäälle 16 km

Lounaskahvila

Moottorikelkkailun kymmenen käskyä 1. Maastossa liikkuminen moottorikelkalla vaatii aina maanomistajan luvan. Moottorikelkkaurat ovat Metsähallituksen ylläpitämiä, ja niillä moottorikelkkailu on luvanvaraista. Paikallisille asukkaille lupa on maksuton, ulkopaikkakuntalaiset voivat ostaa uraluvan Metsähallituksen palvelupisteestä.

2. Moottorikelkkareittejä on Ivalon ja Inarin alueella yhteensä noin 65 kilometriä, ja niiden ylläpitäjänä on kunta. Reiteillä liikkumiseen ei tarvita erillistä lupaa, mutta asiaankuuluvien asiapapereiden, kuten kelkan rekisteriotteen ja kuljettajan ajokortin tulee löytyä pyydettäessä.

3. Moottorikelkkailureiteillä ja muilla tieliikennelain tarkoittamilla teillä ajettaessa moottorikelkan kuljettajalla

tulee olla vähintään T-luokan ajokortti. Tien ulkopuolella maastossa ja jäällä ajettaessa ei ajokorttia vaadita, mutta kuljettajan on iältään oltava vähintään 15-vuotias.

4. Suojakypärä on pakollinen kuljettajalle ja matkustajalle. Myös avonaisessa reessä kyydissä olevan on käytettävä kypärää.

5. Moottorikelkan suurin sallittu nopeus reiteillä ja maastossa maa-alueella on 60 km/h, jääpeitteisellä vesialueella 80 km/h. Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetetaan henkilöitä, on suurin sallittu nopeus 40 km/h.

6. Moottorikelkkaa ei saa käyttää tiellä muutoin kuin muutamissa erityistapauksissa esimerkiksi tien tai sillan ylitykseen.

7. Peräänajo on kovin ylei-

KUVA: PLM OY

Muista turvallisuusväli myös kelkkaillessa. Älä siis aja näin lähellä kuin kuvassa ajetaan. nen moottorikelkkailijalle sattuva onnettomuus. Paras keino välttää peräänajoja on pitää riittävä välimatka edellä ajavaan.

8. Rattijuopumussäännök-

set koskevat myös moottorikelkkailijaa. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea alkoholia veressä.

9. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa valvotaan. Kuljettajan on välittömästi pysähdyttävä virkapukuisen tai näkyvällä virkamerkillä varustetun

poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen antamasta merkistä. Samoin on pysähdyttävä Metsähallituksen tai Metsäntutkimuslaitoksen poliisivaltuudet omaavan virkamiehen antamasta merkistä.

10. Joskus kelkkaillessa sää saattaa huonontua nopeasti tai kelkka mennä yllättäen rikki.

Kaikkeen kannattaa varautua. Mukaan reissulle voi hätätilanteen varalta ottaa pienen ensiapupakkauksen, lämpöpeitteen, kosteudelta suojatut tulentekovälineet, puukon tai kirveen, juomaa, kartan ja kompassin sekä puhelimen. Kannattaa muistaa, ettei puhelimen kenttä yllä maastossa kaikkialle.

Lähteet: www.liikenneturva.fi ja www.saariselka.fi

10

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

HIIHTÄJÄN PALVELUKARTTA TOLOSJOKI

AINA LATUSI VARRELLA KULMAKURU

K

SAARISELKÄ

PIKKUHARRIOJA

SATEENKAARENPÄÄ LAANILAN KIEVARI SAVOTTAKAHVILA

LATUKAHVILAT SUKSIHUOLTO TULIPAIKKA PÄIVÄTUPA KOTA

RÖNKÖN

KAKSLAUTTANEN

TIEVATUPA MUOTKAN MAJA

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

MOITAKURU

11

KUUKKELILAMPI

Tämä on yksinkertaistettu palvelukartta, joka ei kelpaa suunnistuskäyttöön.

JOIKUKOTSAMO

PALO-OJA LUTTO

Hanki oman turvallisuutesi vuoksi virallinen latukartta, joita on saatavilla Saariselän eri palvelupisteistä.

KAUNISPÄÄ VELLINSÄRPIMÄ

LATUJEN LÄHTÖPAIKKA

RUMAKURU UUSI PIISPANOJA

RUMAKURU VANHA

TAAJOSLAAVU

LUULAMPI

NLAMPI KIILOPÄÄ

SIVAKKAOJA RAUTULAMPI Siula Kuukkeli Kylpylä

12

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Romaani pohjoisen puolesta - Kun tein fiktiivisen kirjan Terveiset Kutturasta, niin siitäpä vasta huomio syntyi. Samalla syttyi kova keskustelu siitä, riistääkö etelä pohjoista ja mitä pitäisi tehdä, että kyykyttäminen loppuu, kertoi Saamelaismuseo Siidan luontoillassa puhunut kirjailija-toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen.

Romaani kertoo siitä, miten pohjoinen kyllästyy etelän määräysvaltaan ja julistaa sille sodan.

Heikkinen oli hyvillään siitä, että romaani ruokki keskustelua aluepoliittisista vääryyksistä, mutta hieman se myös sapetti vanhaa toimittajaa.

- Olen Helsingin Sanomissa kirjoittanut paljon omasta mielestäni teräviä kirjoituksia Pohjois-Suomea kohdanneista vääryyksistä. Mutta eipä niistä ole keskustelua syntynyt. Fiktio on näköjään vahvempaa kuin journalismi, ja väkevä draama imee ihmiset mukaansa.

Heikkinen on kypsytellyt ja pitkälti kirjoittanutkin romaaninsa Nuorgamin Alkon tuho ja Terveiset Kutturasta Utsjoen Kevon tutkimusaseman talvisessa hiljaisuudessa.

- Kevon asemalla kävin ensimmäisen kerran 2009, kun

pääsin sinne kirjoittamaan repparia kaamoksesta Hesariin.

Sitten meni netti poikki, enkä päässyt koneella mihinkään.

Mukana oli Veikko Huovista, mutta kun ne oli luettu puhki, rupesin suoltamaan jotain omia ajatuksia koneelle.

Yhtenä päivänä hiljaiselle asemalle tuli neljä työmiestä.

He istuivat omassa pöydässään, ja yksi työporukan miehistä kysäisi Heikkiseltä, että mitä sinä oikein täällä asemalla touhuilet. Aseman arktinen hiljaisuus oli saanut MikkoPekan puheliaaksi ja niinpä hän sanoi heti, että kirjoittaa sellaista kirjaa, jossa pohjoinen julistaa etelälle sodan.

Porukan nokkamies, iso ja synkän näköinen kaveri murahti siihen, että tuollaista on täälläkin mietitty, mutta kun meillä on vain näitä metsästysaseita ja tarvittaisiin sarjatuliaseita. Heikkinen hämmentyi, kun ei oikein tiennyt laskeeko mies leikkiä vai ei. Nyt kirjailija tietää jo tuon miehen nimenkin: Aulis Nordberg, Utsjoen kunnallismies ja rakennusyrittäjä.

Kirjailija-toimittaja Mikko-Pekka Heikkisen sydän on pohjoisen puolella. teli luontoillassa Kevon tutkimusaseman pihapiiristä ottamiaan kuvia. Maisema aseman ikkunasta Kevojärvelle on hänelle terapiaa, ja tuota talvista maisemaa hän voisi katsoa vaikka kuinka pitkään.

- Kevon aseman pihalla 40 asteen pakkasessa silmälasini menivät huurteeseen. Siitähän

• Hiljainen maisema on terapiaa

Mikko-Pekka Heikkinen esit-

2/2012

• 24.

IKER TA •

Lue lisä

WWW .SAAR

ISELAN

SANO

MAT.FI

KESÄ

• MAT

KAIL ULEH

TI – OT A MUK

Inariv iik täynnä ot tapaht umia

ä sivult

a 14

Lue lisä

AAN!

KUVA

: EERIK

A NIEME

LÄ

Urho Ke kansall kkosen ulkoill ispuistossa aa virkist n ja äydytä än Lue

ä sivult

a5

lisää

02.06.

08.06. School´s Ou 15.06. Yamaha-pä t Party!

Tapa htum 16.06. Terassikau ivä akale den Terass nteri ikauden avajaiset.

2012 22.06. ANKA soittaa avajaiset Grilli kuuma Juhann na! suomir 27.07. usju ock 28.07. Erotic Sho 14.07. Haitarimestahlat & Juhannin ja -popin w Rantao helmiä ri Martti uskokk 29.07. Erotic Sho - Naughty nkik o Hon w Nur isat kanen 03.08. Jukka Poika - Bunny Gir ses 19.07. Mato-onginna Country ls 21.07. Kauko Sim n avoime -fes one t Hipun 04.08. Blood Sau tarit - Jim Lan 26.07. Päivätanssit n & Pelimie mesta Country sage Boy Erotic ruuskis ier / US Show Ivalon Pel het -fes s& at A imanni - Bikinip 31.08. Blood Sau tarit - Jim LanCountry Dan t (Klo. arty sage cers ier 16.00Boys 01.09. Erotiikkafe 19.00) & Cou / USA starit ntry Dan 20.10. Erotiikkafe sta cers 01.12. Octoberfes rit t– Yleiset Pikkujo Olutjuhlat ulut Ohjelm Katso isto täyden tyy viik viimeisi nettisiv otta mm uiltamm ät ohjelm in. at e.

Kiehtov aan ke sään Sa

ariseläll e

Onni ta

rjottimel

Pirtis sä ke sätans * A la ca sit pizza rte, päivän pe-la alk ae t, * Klo 18 pastat ja pihvi/ kala, n 8.6. bu keittolo päivä -21 päivällis rgerit. unas, llinen 18,50 buffet ta i 3 ru € / hlö okala . jin

Ravin

Keittiömtola Linnan

salissa:

estarin Lehtipihvi kesäpih Savuporobea150g vi Friteeratut rnaisekastike uudet peruna 1.6.t 21.6. klo

Kesäyö

Lapland

Sis. majoit

18:00-21

:30 ja

Saarise

22.6. alka alk.

1.8.

ma Saa

Hotel

riselällä

16

en klo

lällä

Hotel

us aamia Riekonlin na isella, voima ssa 1.6.–3

Ruskalo

Lapland

Sis. majoit

37 €

168 €

90 €

15:00 – / hlö /

21:30

2 hh /

us puolih Riekonlin na oidolla alk. , voima ssa 25.8.– Kesäkier 30.9.

Katso

Ylläs •

vrk

/ hlö / rospassi 2 hh / 3 vrk parhaat lla joka viide tarjoukse s yöpy min t Laplandhja kohde-es en veloituk otels.co ittelyt osoi setta! m tteessa

saariselkä •

levi • OlOs

• rOva niemi •

p. 016 559 riekonlinna@4455 laplandhote ls.com Pallas • kilPisjärvi • Hetta • lUOst O

la

Helpotu

sta hart

Uutu ut Ajanv ena hiero ntapalv arauk set ja tieduste elut alkae n 1.7 lut va . staan otosta .

Ihanin

Kesä

erityisesti esille.

- Yksi vääryys oli se, että Käsivarresta vietiin poliisit ja kaupan päällisiksi tehtiin päätös Siilastuvan rajavartioaseman lakkauttamisesta.

Nythän tosin Hetta on saanut poliisin takaisin, ja täytyy sanoa, että tämä oli varmasti median rummutuksen ansiota.

Luontoillan aikana koettiin yksi etelän ja pohjoisen välinen kuilu, kun inarilainen kuulija kyseli Heikkiseltä tämän suosikkikirjailijoita.

Heikkinen vastasi, että Paasilinna ainakin.

- Kumpi, kuului tiukka kysymys.

Kyse oli Artosta.

Sevetin terveystaloa ei koltille vastikkeetta

VUOS

Andrea sisäiste s Alariest on maailm tty a

oli tietysti otettava valokuvakin. Tähän on tultu, että tuollainen tapaus on meille kaupunkilaisille kovaa eksotiikkaa, nauratti Heikkinen kuulijoitaan.

Luontoillassa kysyttiin myös, mitä Pohjois-Suomen kokemia vääryyksiä kirjailija tällä hetkellä nostaisi

pake

tit alk aen

Valitse

eille

uni tule

e kesäpa

59,50

€

oma kesä

ketissa

Maana ntai: Tiistai Lapin : kulta Keski maat Savu viik sauna Torsta ko: Saam & i: elaism kylmäkylpy Perja Vierai useo ntai: lu Siida lä Kalao porotilal la nnen Varau koetus kset ja , savusa klo 16 tie una & .00 me dustelut kylmä hotelli nnessä kylpy n vas edeltä lä taanot vänä osta viim päivän eistää ä. n 8.-10 .6.

Pohjo is-Lapi 16.-1 agilit n koirak 9.8. yk erho Ry 24.-2 Jänkh isat :n Yöt 6.8. ällä Jyt tömän Rauta yön a Rajall isee -moot tor e -jen kkiaut ipyörätap aht otapah tuma uma

Hauskoj

retkesi

a viikon

loppuja

Hot VARAU saarise el Tuntur KSE lka@san i, Tel. +35 T: 8 (0)1 tashot 6 els.fi, www.t 681 501 unturih otelli.fi

sivult

a 3 alk

aen

Kolttakulttuurisäätiö on jo pitkään toivonut, että Inarin kunta luovuttaisi Sevetin terveystalon ja siihen liittyvän tontin säätiölle vastikkeetta.

Kunnanvaltuutettu Toini Sanilan johdolla asiasta jätettiin valtuustoaloite viime vuoden joulukuussa.

Kunnanhallitus päätti, että terveystaloa ei luovuteta vastikkeetta säätiölle. Tekninen johtaja Arto Leppälä totesi selvityksessään, että eräänä vaihtoehtona olisi aloittaa neuvottelu maaseutupiirin kanssa kohteen ostamiseksi tai vaihtamiseksi maaseutuelinkeinopiirille. Se puolestaan tekisi myöhemmin omat ratkaisunsa alueen omistuksesta ja hallinnasta.

Kolttalain mukaan Metsähallitus voi siirtää hallinnassaan olevaa maata maaseutuelinkeinopiirin hallintaan.

Maaseutupiirillä on oikeus näin vaihtaa saatua maata toisen omistamaan maahan. Kohteen vaihdolla kunta voisi saada omistukseen maa-alueita, jotka muutoin on vaikea saada hankittua.

Sevetin terveystalo oli ensimmäisiä rakennuksia Sevettijärvelle asutettujen kolttasaamelaisten historiassa. Se

toimi aluksi sairasmajana ja myöhemmin terveystalona.

Kolttakulttuurisäätiö on vuokrannut taloa vuodesta 2010 lähtien ja tehnyt sinne pieniä korjauksia omalla kustannuksellaan. Myös rantasauna on kunnostettu. Aluetta on siistitty ja sinne on rakennettu nuotiopaikka. Talo on tällä hetkellä vilkkaassa käytössä. Siellä toimii Kolttakulttuurisäätiö, kolttien kyläkokous, erilaiset projektit ja kylän nettipiste.

Talo toimintoineen on kolt-

tasaamelaisille hyvin tärkeä.

Valtuutettu Toini Sanila toteaa, että talo on aikoinaan rakennettu kansainvälisen avustuksen turvin palvelemaan kolttaväestön tarpeita. Luovuttamalla Kolttatalo takaisin paikallisille toimijoille toteutuisi talon alkuperäinen tarkoitus.

Sanilan mukaan kolttakulttuurisäätiö olisi paras vaihtoehto toteuttamaan ja ylläpitämään Kolttatalon toimintoja tulevaisuudessa.

KUVA SATU MOSHNIKOFF

Kenelle Kolttatalo kuuluu?

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Kolttakulttuuri elää nousukautta

Tuõddri pee´rel -lehden kansikuvassa Sirkka Hakkola on pukeutunut kolttasaamelaisten asuun.

Kolttakulttuuri elää uutta nousukauttaan. Tästä on esimerkkinä se, että koltansaamen kielen koulutuksiin osallistutaan ja käsitöitä tehdään ahkerasti. Nuoret ovat löytäneet tiensä takaisin omalle kotiseudulleen, ja kolttapukuja näkyy juhlatilaisuuksissa tiuhaan.

Näin valoisana näkee kolttakulttuurin nykytilanteen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg, joka on kirjoittanut pääkirjoituksen Tuõddri pee´rel -lehteen. Lehden on tuottanut Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -hanke, ja sen toimituskuntaan ovat kuuluneet Tanja Sanila ja Miina Sanila.

Lehti esittelee monipuolisesti tämän päivän kolttasaamelaisten elämää ja luo katsauksen myös kansan historiaan.

Vätsärin paliskunnan poroisäntä, 27-vuotias Tuomas

Semenoff kertoo lehdessä kuulevansa ja käyttävänsä koltankieltä päivittäin. Hän arvelee, että erityisesti poronhoito pitää koltansaamea yllä. Semenoff on kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa koltansaamen, ja silloin sen pystyi kirjoittamaan vain vieraana kielenä.

Sevettijärven tulevaisuudesta hän ajattelee myönteisesti.

Semenoff on suunnitellut talon rakentamista Sevettiin, eikä häntä saisi asumaan kaupunkiin millään.

Nuorta poroisäntää huolettaa vain lisääntynyt petokanta.

- Viime talvena löytyi poikkeuksellisen paljon pedon tappamia poroja. Pahin peto on kesäaikaan karhu ja talvella ahma. Uudispedot niin kuin ilves, ovat alkaneet lisääntyä.

Kulkususia myös liikkuu. Pedot tulevat aidoista läpi yli ja alta.

Marja Suojoki-Gauriloffkin uskoo kolttakulttuurin selviämiseen.

Kevään jäänsahaukset aloitettu Kevään jäänsahaukset aloitettiin Lapissa Simojoelta huhtikuun alussa. Työ etenee pohjoista kohti niin, että viimeiseksi, aivan huhtikuun lopussa sahataan Ivalojoella Ivalon taajaman ja Inarijärven välisellä jokiosuudella. Sahauksilla pyritään ehkäisemään jääpatojen syntyminen kriittisimmille jokiosuuksille.

Alustavan ohjelman mukaan sahauksissa syntyy yhteensä 18 senttiä leveää railoa noin 60–80 kilometriä. Noin 10 tonnia painava jääsaha tar-

vitsee toimiakseen alleen 50 senttiä teräsjäätä. Jään päällä oleva lumi, sohjo ja vesi voivat vaikeuttaa sahaustyötä.

Jään paksuus suunnitelluilla sahausalueilla vaihtelee 40–70 sentin välillä. Jäänsahauskoneen etenemisnopeus on yksi kilometri tunnissa.

Lumen vesiarvot ovat keskimääräistä hieman korkeampia Enontekiöllä, Kittilän kunnan pohjoisosassa sekä Utsjoen alueella. Näillä seuduilla vesiarvot ovat ylittäneet paikoitellen 200 kg/m2 lukeman.

- Sevettiin ollaan suunnittelemassa osuuskuntaa, joka voisi työllistää jatkossa kolttakäsityötekijöitä sekä ylläpitää Kyläpajan toimintoja, kertoo Suojoki-Gauriloff.

Piia Gauriloff luonnehtii lehdessä kolttasaamelaisia metsäkansaksi, joka hallitsee diplomatian. Heidän selviytymiskeinonsa muuttuvassa ympäristössä ovat kautta aikojen perustuneet diplomatiaan, eri kansallisuuksien ja heimojen rinnakkaiseloon, sen kummemmin korostamatta, mutta myöskään unohtamatta omaa kieltä ja kulttuuria.

Venäjän puolen kolttasaamelainen Jelena Porsanger kertoo, että Venäjällä kolttasaamelaiset ovat oikeastaan kutsuneet itseään “vain” saamelaisiksi.

- Ei meillä koskaan ollut erillistä sanaa, joka merkitsee kolttaa. Meillä on aina sanottu esimerkiksi, että olen Nuorttijärven saamelainen.

Meidän perheemme on aina tiennyt, että meidän Osipovsukua on Suomen puolella, vaikka tuo yhteys oli pitkään poikki ja aukesi uudelleen vasta 1980-luvulla.

- Minulle se on merkinnyt sitä, että olemme yksi kansa rajasta huolimatta.

Pulkka...

Rogutés...

Toboggan...

13

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNAN HUHTIKUU .4. lat 12. ja 13to il ir u u d a b u r T mas Leh esiintyy Tuo Lauantaisin Linnansaliss ravintola a herku kuningasrav tellaan ulla: Erikoishintaa n 35,00 / an nos Pöytävarauk set etukätee n 016 559 445 5. ta porttikanavil s n ri a a b a k k Ta äisille: urheilunnälk 1 lähetykset mm. kaikki F onien pelit, suorina, Leij aljon muuta. p jalkapalloa ja

016 559 4455 | riekonlinna@laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita 2 henkilön RUSKAMATKA SAARISELÄLLE! Tobogán...

Schlitten...

Slitta...

Kjelke...

Luge...

Pulka...

Pulkkamäen MM 2013 www.saariselka.fi www.facebook.com/pulkkamaenmm 20.4.2013 Tobogganing World Championships

14

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

Keväthankien kirkkautta Huhtikuu on hiihtourheilun ystäville unelmaaikaa. Hanget loistavat kimmeltäen jo tuntuvasti lämmittävässä auringonpaisteessa, yöllä puree edelleen kipakka pakkanen, päivät ovat pitkiä ja valoa tuntuu olevan loputtomiin. Etäisyydestä loistaa Saariselän tunturijono Sokostin johdolla kutsuvina – tule tänne, näytä itsellesi, saat palkinnon...

• Pitkä päivä ja lyhyt yö

Kevätpäivän tasauksen jälkeen päivänvalo harppoo pitkin askelin ja ottaa vallan vuorokauden kulussa. Huhtikuun lopulla lyhyeksi käynyt yökin alkaa vaaleta pohjantaivaalla.

Kirkkaina öinä pakkanen puree yhä napakasti. Aamun koleus leijuu tyvenessä pitkälle aamupäivään ja kurkkii varjopaikoista senkin jälkeen.

Kuulaat aamut ovat täynnä helisevää etäältä kuuluvaa ääntä. Riekko kiroilee riettaasti jängän laidalla, korpin kevätkiimassakin kuuluu tavanomaisen kronklauksen sijaan kummallisia poksahduksia ja kilahduksia.

Aamuauringon matalat säteet osuvat jättipetäjän oksistoon. Lämmetessä oksista kuuluu risahtelua ja napsetta.

Kauempana puunrunko kajahtaa kumeasti. Kevyessä aamutuulen vireessä oksistosta sataa untuvanpehmeää huurretta.

Varjot ovat terävät ja pitkät.

• Sevää, takkalaa ja sosetta

Huhtikuun hangen pintaan ilmestyy lähes poikkeuksetta kantava pintakuori, Silloin hiihtäjä voi hiihtää omia latujaan, mennä minne sukset tuntuvat vievän. Metsäsuksen kanto on parhaimmillaan.

Kevyt suihke kuuluu sivakoiden puhkoessa hangen pintaa,

porkka rasahtaa ja hengitys höyryää.

Tunturin lakimaalla aurinko porottaa hangen kiiltäväksi, seväpintaiseksi, joka on paikoin sementtisen kovaa. Tänne jos talviuniltaan kömpinyt karhu askeltaa, niin ei kynnen piirtoa näy.

Iltapäivällä aurinko porottaa yhä voimallisemmin. Yöllinen kuura sulaa hangella takkalaksi, joka takertuu kuin taikina suksen pohjiin, vaikka sinne olisi voideltu kaikki nollakelin voiteet ja kynttilän steariinia päälle. Varsinkin puusuksi muuttuu hiihtokelvottomaksi.

On syytä istahtaa kaatuneen kelonlatvuksen päälle, ja tehdä vaikkapa pienet kahvitulet.

Kohta humisee oksavalkea hangelle ladottujen koivupökkelöiden päällä. Lumi sulaa vedeksi, kiehuu, ja pian kahvin tuoksu leijuu ilmassa. Tällä välin lumen pinta on lämmennyt niin paljon, että se ei enää tartu sukseen.

Seuraava yö on pilvinen.

Lämmin tuuli leyhyää, ja ilmassa on monta lämpöastetta.

Hanget kostuvat ja romahtelevat. Kohta suksiminen on

hankalaa. Suksi vaipuu syvälle märän lumen alle soseeseen, ja sitä on kaivettava sieltä sekä käsin että jalkaa heiluttamalla.

• Puron pajukosta kuuluu linnunlaulu

Iloinen polveileva liverrys kantautuu jänkäpuron pajukosta. Metrin levyinen oja on sulanut ja kirkas vesi solisee hiljaksiin alavirtaan heiluttaen vesiheiniä. Musta pikkulintu lentää ojanvartta pitkin ja pysähtyy vesikiven päälle.

Se keikuttaa pyrstöään, näyttää valkeata rintalaikkuaan, ja aloittaa livertelevän laulunsa uudelleen. Kesä tulee, lumi sulaa, vesi lirisee, koskikara näyttää sanovan, ja sanookin.

Metsästäkin kuuluu vaimeita ääniä. Hömötiainen tiitittää, ja urpiaisparvi kellottelee koivunlatvassa ollen alituisessa liikkeessä. Kauempaa kuuluu kuin kissannauku, kuukkeli kertoo tovereilleen sieltä löytyvän syötävää.

• Jossakin odottaa metsäkämppä

Aurinko laskee alemmaksi. Ilmassa tuntuu jo kolea henkäys.

Suksi suihkii ja saapasrantti narisee. Ahkio luistaa kevyesti perässä, paidanselkämys höyryää hiestä.

On ylitetty ensimmäiset tunturit ja kuljettu toisten läpi huimaa kanjonia myöten. Joestakin päästiin vielä yli suvannon jäätä porkilla hakaten ja tunnustellen. Taas on avotunturi takana, edessä siintää laakso, jonka mäntymetsä on jo painunut varjoon kellottaen harmaana edessä kohoavan mahtitunturin sinertävää hankea vasten.

Varpuspöllö viheltelee hämärässä, kun sukset lopulta nostetaan rähjäisen metsäkämpän seinää vasten, ja ahkion vetonarut irtoavat. Tuo vanha kämppä on tyhjillään, mutta sen sisältä huokuu oven avauksen myötä edellisten kävijöiden lämpö.

Kohta kamiinalla kiehuu keitto. Kynttilänvalo piirtää tihenevään hämärään valoneliön, joka loistaa kutsuvana kauas. Vaeltaja oikaisee selkänsä ritsille levittämälleen taljalle.

Ei suurempaa onnea kuin täällä kaukana kaikesta.

Vesa Luhta

Retkeilyreitit ja tuvat pääosin siistejä Lapin retkeilyreittien roskaantumista on selvitetty Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksessa otettiin selvää neljän Lapissa sijaitsevan retkeilyalueen roskaantuneisuudesta Pallas-Hetan, UK-puiston, Sevettijärvi-Pulmankijärven ja Pyhä-Luoston reiteillä. Tutkijat kävelivät kesän 2012 aikana yhteensä noin 230 kilometriä reittejä, joilta he laskivat roskia. Samalla tutkijat havainnoivat kohteiden siisteyttä ja jätehuoltojärjestelyjä taukopaikoilla sekä selvittivät retkeilijöiden mielipiteitä alueiden jätehuollosta.

Tutkimuksessa tuvilta ja nuotiopaikoilta otettiin aarin kokoinen ympyräkoeala, jolta roskat laskettiin.

Tutkittujen reittien yhteenlasketusta kilometrimäärästä 37 prosenttia oli roskaantunut,

tuvista 18 prosenttia ja nuotiopaikoista jopa 98 prosenttia.

Reitit ja tuvat olivat siis pääosin siistejä, mutta nuotiopaikat epäsiistejä.

Roskaantuneimmat reitit olivat Pallas-Hetta ja PyhäLuosto, vähiten roskaantunut Sevettijärvi-Pulmankijärvi.

Kolmen vertaillun retkeilykohteen roskaantuneisuuden todettiin vähentyneen, vaikka kävijämäärät ovat kasvaneet ja jätehuoltoa on kevennetty.

Reiteistä ainoastaan Sevettijärvi–Pulmanki on hieman roskaantuneempi kuin aiemmin, tuvilla sen sijaan on kaikilla

alueilla tapahtunut positiivista kehitystä.

Roskaantumisen syynä arveltiin olevan ihmisten ajattelemattomuus, mutta myös tiedon puute. Valistuksen arveltiin vaikuttaneen reittien siistiytymiseen. Huolto on edesauttanut etenkin tupien siistiytymistä.

Roskaantumisen ehkäisemiseksi tulisi jatkaa tiedotusta, panostaa taukopaikkojen jätteidenkäsittelyopasteisiin sekä poistaa jäteastiat kokeilumielessä etenkin kaukoretkeilyalueilta. Erityisesti tupakantumppiongelmaan pitäisi puuttua.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Viisaat varislinnut (varis, harakka, korppi, kuukkeli, närhi) Osa 5: Närhi (Garrulus glandarius)

KUVA: PERTTI TURUNEN

Närhi on varmaankin kehnoimmin tunnettu varislintumme. Vaikka se on monien mielestä kauneimpia lintumaailman edustajista, on siitä kirjoitettu uskomattoman vähän artikkeleita ja tutkimuksia, varsinkin jos vertailupohjana ovat muut maamme varislinnut. Närhi on suurimman osan vuodesta hyvin huomaamaton, mutta syksyllä se on perinteisesti hakeutunut ihmisten nurkille. Varsinaista taajamalintua siitä ei ole muodostunut.

• Piilosilla kesäajan

Närhet alkavat pesintäpuuhiin huhtikuun lopulla. Pesä sijaitsee yleensä kuusen latvaosissa näkymättömissä. Pesään ilmestyy 3–9 munaa. Poikaset kuoriutuvat kesän korvilla.

Närhi hoitelee poikasiaan yllättävän huomaamattomasti.

Se saattaa vilahtaa peltojen laitamilla ruoan haussa, mutta katoaa kuin salaa pesälleen.

Sama hiljaiselo jatkuu läpi kesän. Närhiä tavataan vain harvakseltaan metsissä liikkuessa. Joskus närhen huomiota herättävän käheä rahiseva ääni yllättää samoilijan. Ääntä jotkut pitävät rumimpana tietämänään linnunäänenä.

Närhellä päästelee keväisin

pesimäaikana toki myös kauniita rupattelevia ääniä, ja se on lisäksi eräs taitavimmista matkijoistamme.

Aikuiset närhet suosivat vuosittain samoja pesimäalueita. Rengastustietojen perusteella vanhimmat närhemme ovat eläneet 13-vuotiaiksi.

• Syksyinen paskonärhi

Syyskuun lopulla närhet ilmestyvät kylien liepeille. Ennen vanhaan ne tutkivat tuolloin ahkerasti tunkioita, jolloin ne saivat vähemmän mairittelevan lempinimen – paskonärhi.

Närhet tulevat mielellään myös lintulaudoille, joista ne syövät lähes kaikkea mahdollista, jopa perunoita.

Närhen lento aukeilla paikoilla on hidasta ja poukkoilevaa. Se voi lentää myös verraten korkealla puitten latvojen yläpuolella, ja se on helppo huomata ja tunnistaa lennosta kaukaakin. Metsissä lento on kuitenkin sulavaa.

Syksyisin närhet saattavat muodostaa pieniä parviakin, ja ne kerääntyvät kymmenpäisinä pelloille syömään siemeniä.

Nuoret närhet myös vaeltavat jopa pari sadan kilometrin matkan.

• Rauhoitettu laji

Vaikka närhikin on taitava munarosvo, on se saanut nauttia rauhoitetun lajin suojaa.

Närhikanta on ollut aika vakaa, ja viime vuosina se on hissuksiin yleistynyt myös Lapissa. Siitä on tullut Inarissakin vakiintunut pesimälaji.

Maamme närhien määrä on noin 150 000 paria.

Viime vuosina ovat tietyt tahot vaatineet närheäkin metsästettäväksi lajiksi. Nettikeskustelut ovat käyneet kuumina, närheä syytetään pelkäksi vahinkolinnuksi. Vaatijat ovat samoja, jotka haluavat hävittää maastamme merimetson, ampua ympärivuotisesti variksia, harakoita ja räkättirastaita, sekä poistaa rauhoitetuista lajeista nauru- ja kalalokin, naakan ja kanahaukan.

Muna- ja poikasrosvoksi närhi on melko kömpelö. Se on sitä paitsi kaikkiruokainen, ja enimmäkseen kasvissyöjä. Eteläisimmän Suomen tammista valtaosa on närhien levittämiä, terhot ovat niiden herkkua.

• Huonosti tunnettu

Pahiksen rooli sopii huonosti närheen. Sen punaharmaa puku, mustat siivet ja valkea yläperä tekevät siitä komean linnun, jota on ilo ihailla syksyisin Ivalonkin lintulaudoilla.

Koristeellisen puvun kruunaa turkoosinsininen siipilaikku.

Nokan kupeella on lisäksi musta viiksijuova.

Närhi on erinomaisen arka ja piilotteleva laji. Se ei ole herättänyt kansanrunoudessa ja -uskomuksissa ollenkaan samanlaista intohimoa kuin esimerkiksi kuukkeli tai harakka.

Närhistä kertovat uskomukset, legendat ja faabelit odottavat yhä kirjoittajiaan. Lajina närhi ne ansaitsisi. Vesa Luhta

ИСКРА ШОППИНГА Отдых в Финляндии

15

Jäämerta kohti -näyttelyyn ilmaiseksi Siulassa sijaitsevan Jäämerta kohti -näyttelyn avulla pääsee kuvalliselle matkalle Jäämerelle ja muihin vuodenaikoihin.

Panorama-teatterissa näytetään esityksiä, jotka kertovat muun muassa yöttömästä yöstä, poron vuodesta ja Murmanskin alueesta rajan takana.

Lisäksi näyttelyssä on esillä paljon muuta tietoa Lapista,

saamenpukuisia nukkeja sekä pohjoista kulttuuria esitteleviä esineitä.

Näyttely on avoinna päivittäin kello 9–20.30. Kuuden filmin kokonaisuus alkaa aina kello 11, 13, 15, 17 ja 19. Filmikimaran kokonaiskesto on 35 minuuttia. Jäämerta kohti -näyttelyyn on nyt vapaa pääsy.

KEVÄTKILPAILU s. 18: Voita

MATKA SAARISELÄLLE!

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

16 Pilkkikalenteri 13.4.

13.4.

18.4.

19.4.

19.4.

20.4.

21.4.

27.4.

28.4.

1.5.

1.5.

5.5.

11.5.

Sevettijärvi, vanha terveystalo klo 16-18.

Järj. Näätämön Eränkävijät Nellimjärvi klo 12 alk. Järj. Nellimin pyry Vastusjärvi klo 18–21. 15 min. siirtymä. Järj. JEKM Yleiset pilkkikisat, Mustajärvi klo 17-20.

Järj. Koppelon Erämiehet Yleiset pilkkikilpailut Utsjoella Kordsamlammella klo 17 alk. Järj. Utsjoen eränkävijät SM-Rautupilkki Järj. Ivalon Erämiehet ja Tem´s Yleiset pilkkikisat Muddusjärvi klo 12-15.

Entisen Riutulan koulun ranta.

Järj. Riutulan kyläyhdistys Myössäjärvi alk. klo 13.

Järj. Saariselän urheilukalastajat Keväjärven Siikapilkit Inarijärven Peuravuonolla.

Järj. Keväjärven kyläyhdistys Hyljelahti klo 11-15. Järj. Kaamasen kyläyhdistys Sevettijärvi alk. klo 12.00 Sevettijärven rannalla.

Järj. NäKy ry Vastusjärvi klo 11–15. 15 min. siirtymä. Järj. JEKM Nitsijärvi klo 12-16. Järj. Piek

Älä hiillosta,vaan nauti hiihtämisestä

Ei kunto sillä kohoa, että huhkii itsensä puhki. Päinvastoin, lihakset ovat jumissa, olo on huono, ruoka ei maita, päätäkin särkee, eikä unikaan tule...

Kunto nousee sen sijaan rauhallisesti liikkumalla, järkevästi lihaksia ja elimistöä rasittaen. Pieni hengästyminen on paikallaan eli pulssin on noustava normaalitasosta, mutta sydän ei saa hakata tuhatta ja sataa. Hikikin on hyvä saada pintaan. Sanalla sanoen: Älä hiillosta itseäsi, vaan nauti hiihtämisestä!

Kesän huippukokonaisuus: Inariviikot Inariviikot järjestetään tänä kesänä viidettä kertaa. Inarin kunnan kesätapahtumakokonaisuus sai viime vuonna liikkeelle yhteensä 11 568 kävijää.

- Oli positiivinen yllätys huomata, kuinka aktiivisesti paikalliset, turistit ja matkailijat osallistuivat tapahtumiin, sanoo kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen. - Inariviikkojen vahvuus on tapahtumien monimuotoisuudessa. Eri ikäryhmät ja kohderyhmät huomioidaankin jo suunnitteluvaiheessa.

Viime vuonna suosituimpia tapahtumia olivat Watercrosskelkkakisat, joka veti Ivalojoen rantaan 2500 katsojaa sekä Rock@Ivalo-Sity -rockfestivaali, jonne lipun osti 2300 katsojaa.

Tämän kesän Inariviikoilla nähdään taas suosituksi havaittuja tapahtumia: Watercrossit, Rock@Ivalo Sity, Nellimin rännijuhlat… Pelimannipäi-

KUVA: TERO TITOFF

Viime kesänä nautittiin esimerkiksi tukkilaisnäytöksestä. vät soittaa kuulijoiden sydämiin, ja jokin nimekäs artisti esiintyy viimeisen iltapäivän lopetuskonsertissa.

Uutena tapahtumana mukana ovat muun muassa Katusäh-

ly Tour sekä Entisten nuorten Inari -tapaamispäivä.

- Inariviikot ovat nyt vakiinnuttamassa asemiaan kesätapahtumana, jonka ihmiset ottavat lomasuunnitelmaansa.

Ainakin vesikrosseihin tullaan jo Helsingistä, Salosta, Turusta ja Tampereelta saakka, järjestelyissä mukana oleva Ismo Mäkinen sanoo.

Jänhkällä jytisee elokuussa Lumet ovat Etelä-Suomessa lähes sulaneet, ja päätiet ovat sulamassa pohjoisessakin. Motoristit virittelevät jo menopelejään tulevaa kesää varten.

Samalla voi alkaa suunnitella moottoripyöräretkeä Jänkhällä jytisee -tapahtumaan, jota vietetään elokuussa Saariselällä.

Pohjois-Suomen suurin moottoripyörätapahtuma järjestetään tänä vuonna 15. kerran.

Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa yhteinen paraatiajo, mönkijäsafari, opastettuja retkiä UK-puistoon, karaokea,

stand up -komiikkaa, musiikkia, erilaisia kilpailuja ja ylipäätään ajanviettoa yhdessä.

Viime vuonna jänkhällä jytisi 2112 henkilön voimin. Tänä vuonna päästään vähintään yhtä suuriin lukemiin.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Rumakuru MC ja Santa’s Hotel Tunturi.

Jänkhällä jytisee -motoristitapahtuma 15.–18.8.

Saariselällä ja lähiympäristössä.

Viime vuoden motoristitapahtumassa Jari Kymäläinen ajoi paraatiajon Saariselältä Inarin kirkonkylälle vuoden 1972 Uralillaan. Yksin ja vähän hitaammin kuin muut.

Uusi saamelaisyhdistys Sisä-Suomeen

Paikallislehti Euroopan unionin huipulta!

n

Piiskuntie 1, 99800 Ivalo n Puhelin 020 710 9050 n www.inarilainen.fi n inarilainen@inarilainen.fi

Uusi saamelaisyhdistys on perustettu Sisä-Suomeen. Yhdistys haluaa koota Jyvässeudun ja Tampereen alueen saamelaiset yhteen vaalimaan saamen kieltä, saamelaista identiteettiä ja kulttuuria. Tavoitteena on järjestää perhekahvilatyyppistä toimintaa molemmilla alueilla. Lisäksi toiveena on saada järjestettyä saamenpukuihin liittyviä kursseja ja koulutusta.

Yhdistys rekisteröitiin tammikuussa, ja se on vasta aloittelemassa toimintaansa. Tähän asti näkyvin tapahtuma on ollut Jyväskylässä pidetty helmikuinen saamelaisten kansallispäivän juhla, johon osallistui noin 60 henkilöä.

Saamenkielinen sana Bárbmu tarkoittaa myyttistä lintukotoa, jonne linnut lennähtävät talveksi muuttomatkallaan.

Perustajajäsenet toivovat yhdistyksen muodostuvan tällaiseksi kodoksi saamelaisalueelta poismuuttaneille.

Hallituksen jäsenet vasemmalta: Ellen Pautamo, Nea Porsanger-Rintala, Maritta Stoor-Lehtonen, Maarit Vuolab ja Virpi Kulmala.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jyväskyläläinen erityisopettaja Nea PorsangerRintala. Varapuheenjohtajaksi

valittiin Ellen Pautamo Tampereelta ja sihteeriksi Maritta Stoor-Lehtonen Jyväskylästä.

Varajäsenet ovat Virpi Kulmala

ja Maarit Vuolab.

Bárbmulla on omat Facebook-sivut.

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

17 RISTIKON LAATI: IRMELI AALTO

VIIKON 5 VITONEN Viikon vitosen kysymysten äärellä voit testata Lapintietouttasi. Kuka onkaan teidän porukanne aivot?

1. Huhtikuun keskilämpötila Saariselällä on a) -10.2 astetta b) -2.2 astetta c) +4,6 astetta celsiusta?

2. Lemmenjoen kansallispuiston tunnuseläin on a) ahma b) maakotka c) laulujoutsen?

3. Tänä keväänä Saariselällä järjestettävät pulkkailun MM-kisat ovat järjestyksessään a) ensimmäiset b) kolmannet c) kymmenennet?

4. Ivalon lentoaseman kautta kulkee vuosittain noin a) 140 000 b) 200 000 c) 2 000 000 matkustajaa?

5. Suomen uhanalaisin nisäkäs on a) susi b) saimaannorppa c) naali?

Oikeat vastaukset väärin päin:

TOIMI MAASTOSSA NÄIN Nämä ohjeet voivat pelastaa henkesi

1. Suunnittele reittisi. Kerro aina jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata.

2. Älä lähde maastoon yksin äläkä jättäydy tai eroa ryhmästäsi 3. Arvioi oikein kuntosi ja terveydentilasi.

4. Tuntureilla suuntavaisto pettää helposti. Ota aina mukaasi kartta, kompassi ja kännykkä.

5. Jos eksyt tai väsyt, leiriydy ja hakeudu suojaan ajoissa.

Väsyneenä ja viluisena on vaikea leiriytyä kunnolla.

6. Tärkein asia leiriytyessäsi: Tee tulet ja pidä itsesi lämpimänä.

7. Pysy rauhallisena – älä menetä harkintakykyäsi HÄTÄTAPAUKSESSA SOITA 112

Lähde: Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

1. b) Huhtikuun keskilämpötila Saariselällä on vielä vähän pakkasen puolella, -2,2 astetta. Päivisin on useinkin paljon lämpimämpää, mutta yöksi mittari pudottaa elohopeapatsaansa vielä nollan alapuolelle.

2. a) Lemmenjoen kansallispuiston tunnuseläin on harvinainen ahma, Gulo gulo.

3. b) Tänä vuonna järjestettävät kisat ovat kolmannet.

4. a) Ivalon lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvussa. Viime vuonna sitä käytti 145 455 lentomatkustajaa.

5. c) Naali (Vulpes lagopus) on maamme uhanalaisin nisäkäs. Koko kannan koko oli vuonna 2010 arviolta noin 6–12 aikuista yksilöä. Suomessa ei ole havaittu naalin pesintää yli vuosikymmeneen.

18

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

4/2009 • 21. kuva: PLM

VUOSIKERTA

Teerenpesän • WWW.SAA

RISELANSA NOM

AT.FI • MAT

Oy

Juokse porosein...

Lue lisää sivulta

1/2010 • 22.

12

VUOSIKERTA

KAILULEH TI – OTA

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS IN

Hetkessä pyrystä tuli kunnon ARISELAN Lue lisää sivulta SANOMAT. 5 myrsky FI • MAT KAIL

ULEHTI – Tuomon tarina sivulla 4

KEVÄTTALVI

Kelkkailu kasvattaa suosiotaan Lue sivulta

MUKAAN!

Junioreille oma street

Teerenpesän

• WWW.SA

Saariselän paras kämp pä on Sudenpes ä

19

Tuomon tarina

sivulla 6

OTA MUKAAN

!

IN

Sinkerit kannustavat Vaskoolihiihdo ssa Lue sivulta

Saariselän klassi kon

· Linnansal

kattaus

ista: rapua ja InarinJäämeren herkkua mm. kuningas rautua · Takkabaa rista: · Tilaussauna: suolapalaa ja kuumia juomia · Lämmitet A-oikeudet ty terassi

UUTTA! Takkaba arin ruskakar tiistaisin ja aoke-illat perjantaisin! (vkot 37-39) FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiaho · HealthExterveysliikuntasali idot· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh

Saariselän klassi kon

kattaus

puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman katon alla: · Kosmetol ogipalvelut ja tuotemyymälä · Urheilu-ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot

Saariselän klassi kon

kattaus

· Ravintola Linnansali on · Takkabaa herkuttelijoiden rista suosikki · Tilaussauna suolapalaa ja kuumia juomia A-oikeuksin HIIHTOLOMA TUNTURISSA alk. 365 € 2 hh puolihoidolla. / hlö / 5 vrk / Lisää tarjouksia Voim. 9.1. - 31.3.2010 osoitteessa Lappiin.fi

FEEL GOOD STREET

-hyvinvointipalvelu Kaikki tämä t saman · Kosmetologipalve katon alla: tuotemyymälä lut ja · Urheilu- ja klassinen hieronta · Vyöhyket erapia ja energiah · HealthExterveysliikuntasali oidot · Uutta! Parturirakennekynnetja kampaamopalvelut, sekä ja ripsituuhe nnukset

lle le tilaaji me uusil TarjoamAHVIPULLAT ssa!

K ahvila Savottak Laanilan

NAISTENTANSSIT TIISTAISIN JA TORSTAIS

6

S A A R I S ELÄN S ANOMAT | VIIKKOL IITE vi i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. SA A RI SE L A NSA N O M AT. F I

Vihaiset linnut saavat liikkumaan Saariselän Sanomien kevään 2013 viikkolehdet esittelevät kauden aikana lapsiperheille soveltuvaa tekemistä. Sarjassa viidentenä Angry Birds -aktiviteettipuisto.

Holiday Club Saariselällä on helmikuussa avattu Angry Birds -aktiviteettipuisto. Puisto sopii koko perheelle, ja siellä on tekemistä pitkäksi aikaa.

Hallissa on useita liikkumiseen innostavia laitteita ja rakennelmia: vaijerirata jota pitkin voi liukua vauhdilla, käytäviä, liukumäkiä ja portaikkoja kiipeiltäviksi ja laskettaviksi, trampoliini, jättiallas täynnä pehmeitä superloninpalasia…

Tiloista löytyy myös sähköinen jalkapallopeliseinä ja ampumapeli jossa tähtäillään Angry Birds -possuja pehmokuulilla.

Lisäksi hallissa on tila, jossa pääsee pelaamaan konsolipelejä.

Puistoa mainostetaan kaikenikäisille sopivana, ja mainos pitää paikkansa. Varsinkin aikuiset, jotka ovat kiinnostuneet liikkumisesta eivätkä ole hukanneet sisäistä lastaan, nauttivat laitteissa temuamisesta.

KUVA: MARJAANA LÄHTEENMÄKI

Aikuisetkin viihtyvät puistossa esimerkiksi pehmopalloammuntapelin parissa.

Päivärannekkeella pääsee puistoon ja välillä vaikkapa syömään ja taas takaisin.

Lisäksi tarjouksena myydään yhteislippua aktiviteettipuistoon ja samassa rakennuksessa sijaitsevaan kylpylään.

Tämä sopii niille, jotka haluavat viettää todellisen sisäliikuntapäivän.

Angry Birds -puisto on Lappsetin suunnittelema ja toteuttama. Ensimmäinen Angry Birds -aktiviteettipuisto

avattiin joulukuussa Vuokattiin. Tämän jälkeen puistot on avattu myös Kuusamoon ja tänne Saariselälle. Neljäs puisto avataan Holiday Club Saimaaseen, Lappeenrannan Rauhaan.

19

Märät säpikkäät entistäkin mauttomampina

Viime keväänä televisiossa hämmennystä herättäneet Märät säpikkäät Suvi West ja Anne Kirste Aikio tuohduttavat taas kansaa. He touhottavat toiseen tuotantokauteen tutuksi tulleella tyylillään, omintakeisin kysymyksin tukat tötteröllä ja pinkit leggingisit vilkkuen.

Huhtikuussa alkaa TV2:ssa uusi, kymmenen jakson pituinen satsi viihdettä avarakatseisille katsojille.

Ohjelmassa saamelaispissikset ovat palanneet Lapista Helsinkiin, koska he ovat kuulleet kaupunkilaisten syntisestä elämästä. Osansa kälätyksestä saavat superstressaajat ja homostelijat. Kysymyksenä myös herää, saako koiraansa himoita, voiko tissikateudesta parantua ja voisiko joku tukkia vauvahössöttäjien suut.

Mukana on jo ensimmäisellä kaudella ihastuttaneita versioita eri musiikkivideoista.

Katso ohjelma, joka on Johanna Tukiaisenkin mielestä mauton!

Märät säpikkäät alkaa su 14.4. YleTV 2:lla klo 22.

Kotimaista designia Inarissa EU:n pohjoisin tapahtumatekniikkayritys kahvikupin ääressä EU:n pohjoisin tapahtumatekniikkayritys on perustettu Inariin helmikuun alussa.

Yrityksen nimi on Northern Sound Oy. Palveluyritys toimi aikaisemmin nimellä Aanaar-Media T:mi. Uusi yritys parantaa tasokkaan kaluston ja ammattitaidon saatavuutta Lapissa.

Northern Soundin palve-

luita ovat yritystapahtumat, konserttikiertueet, ulkoilmafestivaalit, kongressit ja muut esitys- ja tapahtumatekniikkaa vaativat tilanteet. Yhtiö tekee myös AV-asennuksia ja toimii AV- ja musiikkilaitteiden jälleenmyyjänä.

Uuden yrityksen tavoitteena on palvella myös PohjoisNorjaa. Northern Sound Oy on

solminut yhteistyösopimuksen vesisaarelaisen Varanger Lydin kanssa. Yhteistyön edut ovat ennen kaikkea maantieteelliset: välimatka esimerkiksi Karasjoelle, Lakselviin ja Kautokeinoon on huomattavasti lyhyempi Inarista käsin. Yritys toimittaa tekniikkaa myös monille kotimaisille huippuartisteille Lapin hiihtokeskuksiin.

Tervetuloa Lapin kesään!

PaaPii Designin ketut ovat sekä lasten että aikuisten makuun.

Kesän kauneutta Inarin Menesjärvellä.

Lapin kesä on lyhyt ja vähäluminen. Viime kesänä kesä sattui löytymään Menesjärveltä heinäkuun lopussa, kun aurinko helotti ja järven pinta oli pei-

lityyni. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime vuoden heinäkuu oli koko maassa keskilämpötilaltaan lähes tavanomainen ja maan keski- ja

itäosassa paikoin harvinaisen sateinen. Keskilämpötila oli maan eteläosassa runsaat 17 astetta. Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli vajaat 12 astetta

Ivalon työväentalolla esitellään keväällä kotimaista designia. Mari Rotko on avannut tiloihin PikkuPutiikin, paikan jossa pääsee katsomaan ja ostamaan korkealaatuisia kotimaisia tuotteita.

Esillä on esimerkiksi Kaisa Sirenin poronnahkatuotteita, Design Paletin halipöllöjä, PaaPii Designin pikkukettuja…

- Tiloissa on myös kahvila, josta saa kahvia, teetä ja kotileivonnaisia. Toivoisin, että ihmiset tulisivat katselemaan ja hypistelemään tavaroita ihan ilman ostopakkoa, Mari Rotko sanoo.

Kahvia ja leivonnaisia nauttiessaan asiakkaat voivat tutustua myös norjalaiseen sisustuskonseptiin, Perfect Homeen, joka toimii kotikutsuperiaatteella. Konsepti sisältää esimerkiksi kynttilöitä, laatikostoja, peilejä, lyhtyjä,

taulun ja valokuvien kehyksiä sekä naulakoita, jotka sopivat toinen toisiinsa.

PikkuPutiikissa on myös pöytä paikallisille käsityöläisille.

- Usein puhutaan siitä, ettei paikallisilla tekijöillä ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia saada omia tuotteitaan myyntiin. Nyt niihin voi tutustua täällä, Rotko sanoo.

PikkuPutiikissa järjestetään myös ohjelmaa. Ajantasainen ohjelma löytyy esimerkiksi PikkuPutiikin avoimesta Fbryhmästä.

PikkuPutiikki ja kahvila ovat auki ma–pe 10–18, ke suljettu, la 10–14. PikkuPutiikki on avoinna 20.4. saakka. Osoite: Ivalon työväentalo, Työväentalontie 4 (erkanee Yhdystieltä, opastus kyltein).

www.facebook.com/SaariselanSanoma

SA A R I SE L Ä N SA NO MAT | VI I KKO L I I TE v i i ko t 1 6 - 1 7 1 2 . 4 . 2 0 1 3 | W W W. S A A R I S E L A N S A N O M AT. F I

20

KEVÄTTÄ RINNASSA ALEA HINNASSA

-40 –50%

Talvitakkeja ja talvihousuja -40–50 % Esim. kuvan Marmot Rosco Bib -housut ja LZ-takki

Iloa kuten haluat

-30%

-20% Stonehamhiihtoasut -20%

Onewayhiihtoasut -30%

29,90

Saariselkä avattu

(49,90)

29,90 Tervetuloa koko perheen voimin uuteen Angry Birds Activity Parkiin.

Seikkailuradalla kiipeilet, tasapainoilet rotkon yli, lasket köysiradalla...

Kätevä päiväranneke joustaa, piipahda välillä kylpylään ja ravintolaan.

Angry Birds Activity Park päivittäin klo 12–19 päivälippu 16 €/hlö, alle 4-v. veloituksetta aikuisen seurassa.

Kylpylä päivittäin klo 12–20.30 aikuiset 18 € lapset 4–14 v. 12 € Saariseläntie 7 puh. 030 686 6000

(49,90)

Fischer Waistbag kahdella juomapullolla 29,90 (49,90)

Warmpeace Contour ja Comtess -väliasutakit miehille ja naisille 29,90 (49,90)

Saariselkä Honkapolku 3, MA–PE 9–19, la–SU 10–16, p. 020 7760 750 - www.partioaitta.fi VOIMASSA VAIN SAARISELÄN PARTIOAITASSA NIIN KAUAN KUN TAVARAA RIITTÄÄ.