Satikka 1/2015 by Satikka

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

1/2015

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2015

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Jani Välimaa Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Mika Hietikko

Minna Suominen

Pasi Nokelainen

Jukka-Pekka Salmela Opiskelijajäsen

Opiskelijajäsen

040 591 5555 mika.hietikko@ suomi24.fi

044 750 1107 minnsuom@gmail.com

050 408 3131 pasi.nokelainen@prizz.fi

0400 657 677 jukkapekkasalmela@ gmail.com

RaunIO

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jani Välimaa, jani.valimaa@gmail.com Rauman Insinöörit: Minna Suominen, minnsuom@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen varajäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Olavi Ketola Järjestövaliokunnan jäsen: Timo Seppänen Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

1/2015 Kannen kuva: Jari Vihervirta - SATIn edustajia järjestöjohdon neuvottelupäivillä Tampereella.

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan tervehdys

Viestintä siirtyy yhä enemmän verkkoon

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset

Porin Insinöörien kuulumiset

Rauman Insinöörien kuulumiset

Eduskuntavaaliehdokas Marianne Ostamo

Treeneissä: Ison pallon salilajit

Koulutuspolitiikkaa ja työelämän laadun kehittämistä

IL:n asiamiehen palsta: Luottamusmiehet ilmoittautukaa

Insinööri urapolkunsa haarassa

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset

Tapahtumailmoitukset

12 14 Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Aivan aluksi haluan kiittää edeltäjääni Heidi Novaria, joka on ansiokkaasti toiminut Satikan päätoimittajana usean vuoden ajan. On aiheellista kiittää häntä myös panoksestaan SATIn varapuheenjohtajana. Molemmat tehtävät ovat aikaa vieviä ja ajoittain stressaaviakin. Niinpä ymmärrän hyvin hänen ratkaisunsa jättäytyä sivuun ja tehdä tilaa uusille toimijoille. Toivotan Heidille onnea ja menestystä jatkoon. Välillä on hyvä varata aikaa myös itselle. Satikan toimitukseen saatiin vahvistusta, kun SATIn hallitus nimesi Jenni Huhtapellon toimitusneuvoston viralliseksi jäseneksi. Jennin kirjoituksia on toki saatu lukea Satikan sivuilta jo aiemmin ja esimerkiksi viime lehdessä alkanut Treeneissä-juttusarja on hänen ideoimansa. Toimitusneuvoston kolmantena jäsenenä jatkaa SATIn toimistosihteeri Pia Luovula. Itse aloitan Satikan päätoimittajana tästä numerosta alkaen ja jatkan myös lehden taittajana. Vuoden 2005 Satikassa numero 2 julkaistiin yksi ottamani valokuva. Siitä lähtien olen ollut mukana lehden teossa välillä enemmän, välillä vähemmän. Viimeisten neljän vuoden ajan lehden ulkoasu ja tapahtumailmoitukset ovat olleet käsialaani. Suuria muutoksia ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Tarkoitus on kuitenkin hieman keventää lehden rakennetta vakiopalstojen osalta. Hallituksen, paikallisyhdistysten, toimiston, IL:n ja lehden tiedot saavat uuden paikan kannen sisäsivulta. Pääkirjoitukselle ja puheenjohtajan tervehdykselle haetaan raikkaampaa ilmettä vaihtuvan kuvituksen avulla. Insinööriliiton kenttäpäällikön palsta on siirretty lehden sisäsivuille. Ennen lehden edellistä ulkoasu-uudistusta lukijoiden toive oli, että tapahtumailmoitukset taitettaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi lehden keskelle tai loppuun. Ilmoitusten julkaisu lehden lopussa on taiton kannalta varsin käytännöllistä ja tästä asettelusta on tullut positiivista palautetta, joten ilmoitukset säilyttävät paikkansa myös jatkossa. Mitään toimintaa ei kannata pitää itsestään selvänä. Ei myöskään sitä, että Satakunnan Insinöörit julkaisee painettua jäsenlehteä neljästi vuodessa. Viime vuoden aikana SATIssa on käyty keskustelua paperisen jäsenlehden asemasta. Kannattaako sitä tehdä? Pitävätkö jäsenet lehteä tärkeänä ja millaisia juttuja he haluavat lehdestä lukea? Jos painettua lehteä ei enää julkaistaisi, mikä olisi korvaava viestintäkanava sen tilalle? Näihin kysymyksiin ei SATIn hallituksella toistaiseksi ole vastauksia. Tässä asiassa parhaita asiantuntijoita olette te lukijat. Otamme mielellämme vastaan kommenttejanne ja palautettanne lehden sisällöstä ja sen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Myös ideat uusista tavoista viestiä yhdistyksen asioista ovat tervetulleita. Palautetta voitte lähettää esimerkiksi sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Edellisestä pohdinnasta huolimatta, Satikka tulee ainakin toistaiseksi jatkamaan ilmestymistään painettuna lehtenä ja sen rinnalla aletaan tästä numerosta alkaen julkaisemaan sähköistä näköislehteä.

Jari Vihervirta Päätoimittaja

Satikka 1/2015

Puheenjohtajan tervehdys

Hyvät jäsenet, toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja olkoot se meille kaikille antoisa ja uutta tuova. Voin ainakin SATIn puitteissa todeta, että vuosi 2015 tarjoaa monta viihdyttävää ja mielenkiintoista tapahtumaa ympäri aluettamme. Teimme SATIn hallituksessa päätöksen olla vuokraamatta kesämökkiä tulevaksi kesäksi ja käytämmekin ne rahat muuhun yhteiseen hyvään ja voimme tarjota jotain aivan uutta. Monta asiaa on mietinnässä. Esimerkiksi kokkaustaidon kurssit ovat kysyttyjä. SATI onkin aloittanut yhteistyön Porin Marttojen kanssa. Seuratkaa ilmoitteluamme. Tulevana kesänä on myös tulossa SATIn motoristien ajo. Minne mennään? odotamme ehdotuksia, sähköpostilla toimistoon kiitos. Ammattiyhdistys rintamalla tuleva vuosi tuo monta mielenkiintoista asiaa eteemme: yhden suuren palkansaajakeskusjärjestön perustamisen selvitystyön jatkumisen, työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollinen jatko, työehtosopimusneuvottelut uusille aloille, eduskuntavaalit ja Insinööriliiton hallituksen valinta kaudelle 2016 – 2019. Näistä asioista ainakin ensimmäinen tullee saamaan tiedotusvälineissä suurta mielenkiintoa. Kuten IL:n järjestöjohdon neuvottelupäivillä Tampereella 30.-31.1. käydyn keskustelun pohjalta kuulimme, tulee IL jatkamaan mukanaoloa näissä neuvotteluissa ja vuoden aikana saamme kuulla täsmätietoa selvitystyön etenemisestä aina, kun on jotain uutta kerrottavana. Vähintään kevään ja syksyn edustajakokouksissa käydään tilanne läpi. Eduskuntavaaleihin liittyen, ovat SATI ja IL lupautuneet antamaan palstatilaa lehdissään jäsenilleen, jotka ovat ehdokkaina. Rohkeasti yhteys allekirjoittaneeseen ja sopikaamme paras menettely. Yleiseen taloustilanteeseen voisin todeta, että meidän kaikkien jäsenten tulisi varmistaa, että työkaverimme ovat järjestäytyneet työttömyyskassaan SATIn ja IL:n kautta. Jos joku vain tunnistaa insinöörikaverin, joka ei ole vielä jäsenemme, niin näyttäkää hänelle IL:n www-sivut ja sieltä jäsenetumme ja mitä kaikkea saamme siihen kuuluvaksi. Jos on tarvetta tarkentaa jotain asiaa esim. vakuutus- tai lakipalveluja niin ottakaa yhteyttä. Voin kertoa ylpeänä, että SATI sai vuoden 2014 aikana lisää jäseniä 23 kpl. Tämä on hyvä, mutta kyllä Satakunnan alueelta valmistuu huomattavasti enemmän ja me menetämme jäseniä ns. Loimaan kassaan, jota suuresti ihmettelen. Se mitä 200 € lisäpanostuksella (100 € verovähennyksen jälkeen) saa SATIsta ja IL:stä on tuplasti enemmän rahassa mitattuna, kuin 200 €. Jos ei usko niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, kiitos. Talvella omaan kuntoiluun kuuluu murtomaahiihto jos vain lunta löytyy. Ainakin Virttaanharjulla Toimintalomilla muutaman kerran käyneenä voin sanoa, että kannattaa matkustaa sinne asti ja nauttia lähes lappimaisista näkymistä ja hyvin hoidetuista laduista. Kenenkään Insinöörin ei pidä vähätellä ulkoilun vaikutusta omaan terveyteen, joten annankin haasteen teille kaikille, että kuka lähettää parhaan talviurheilukuvan SATIn Facebooksivuille niin hänet palkitsemme keväällä ja seuraavassa Satikassa julkaisemme tulokset!

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 1/2015

Viestintä siirtyy yhä enemmän verkkoon

Viestinnässä on tapahtunut iso muutos lyhyessä ajassa. Julkaisualustojen määrän kasvu ja sosiaalisen median suosio ajavat perinteistä printtimediaa yhä ahtaammalle. Ihmisten mediankäytön muuttuessa myös järjestöjen on mietittävä tarkkaan, miten ne pitävät yhteyttä jäseniinsä. Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäen mukaan viestintä muuttuu, mutta perusasiat pysyvät. Muun muassa viestinnän luotettavuus, avoimuus ja oikea-aikaisuus ovat edelleen arvossaan. Tästä huolimatta järjestöjen on mietittävä viestintää uudelta kantilta. Verkkosivujen on oltava kunnossa, viestinnän nopeuden vaatimuksen kasvaessa järjestöllä on oltava välineitä nopeaan reagointiin, on oltava siellä missä ihmisetkin eli yhä vahvemmin sosiaalisessa mediassa. – Tuleen ei saa jäädä makaamaan, hän kiteyttää. Rauhamäen mukaan viestintäkanavat on valittava niin, että resurssit riittävät niiden hoitamiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavia on niin paljon, että ei ole mitään järkeä yrittää olla kaikissa mukana. – Insinööriliitossa olemme kolmessa vuodessa rakentaneet kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvästä printtilehdestä, nettisivuista, verkkolehdestä, uutiskirjeestä, Facebookista, Twitteristä ja LinkedIn´stä

kokonaisuuden, joka toivon mukaan palvelee jäsenistöä mahdollisimman hyvin. Selvää on, että virta vie koko ajan kohti uudempia kanavia, hän sanoo. Rahakin ratkaisee Liiton viestintäpäällikkönä Rauhamäki kehottaa myös jäsenjärjestöjä miettimään omaa viestintäänsä ennakkoluulottomasti. Tärkeintä on tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät vaaranna viestin perillemenoa. Jäsenistön on saatava ajankohtaista tietoa, mitä järjestössä tapahtuu. – Hyvillä verkkosivuilla pääsee jo pitkälle, mutta samaan aikaa voi miettiä uusia ratkaisuja, esimerkiksi sähköisen uutiskirjeen käyttöön ottamista, hän sanoo. Rauhamäen mukaan järjestöjen on syytä ajatella viestintää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Painetun järjestölehden paino- ja postituskustannukset voivat haukata ison siivun pienen yhdistyksen vuosibudjetista. Etenkin postimaksut ovat nousseet rajusti. Rahan lisäksi pitää muistaa, että printtilehden tekeminen vaatii enemmän työtä kuin verkkolehti. – Pienessä yhdistyksessä tekijöitä ei yleensä ole ruuhkaksi asti, Rauhamäki toteaa.

Työvälineenä sosiaalinen media Verkkoviestinnässä toimivat samat periaatteet kuin muussakin viestinnässä. Insinööriliiton verkkotiedottaja Minna Virolaisen mukaan tärkeintä on miettiä, kenelle halutaan viestiä ja mikä on viestin tavoite. Jokaisella viestintäkanavalla on oma roolinsa ja luonteensa. Sosiaalisen median palveluissa nämä erot korostuvat. – Facebook on Suomessa edelleen käytetyin sosiaalisen median palvelu, joten se on luonteva kanava jäsenviestinnälle. Twitter taas tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa erityisesti toimittajia, sidosryhmien edustajia ja mielipidevaikuttajia, Virolainen toteaa. Kun yhdistys ottaa käyttöönsä sosiaalisen median palvelun, pitää sopia yhteisistä pelisäännöistä ja käytännöistä. Lisäksi kannattaa suunnitella, minkälaista sisältöä palvelussa jaetaan. Suunnitelmallisuus helpottaa sisällön tuottamista ja eri kanavista vastaavien päivittäjien arkea. – Suunnitelma auttaa myös rakentamaan käytössä olevista kanavista kokonaisuuden, jossa eri välineiden sisällöt täydentävät toisiaan. Teksti ja kuva: Insinööriliiton viestintä

Satikka 1/2015

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset Ala-Satakunnan Insinöörit jatkavat perinteisiä tapahtumien järjestelyjä ottaen huomioon jäsenistön ammatilliset ja sosiaaliset tarpeet siten, että tilaisuuksia on myös perheiden jäsenille ja uusille jäsenille. Kaikki tilaisuudet on tarkoitettu koko SATIn jäsenistölle. Suunnitellut tilaisuudet ovat seuraavat:

me yhteiskuljetuksen ja osallistumme koulutuksiin aktiivisesti. Kevätretki on suunnitteilla alkukesästä johonkin tekniseen tai kulttuuri kohteeseen. Tästä tarkemmin Satikassa ja netti-sivuilla.

Yritysvierailu

Tutustumis- ja purjehdusmatka kaljaasi Ihanalle. Elokuussa teemme jo kolmantena vuonna peräkkäin retken Luvian Laitakariin ja purjehdimme kaljaasi Ihanalla. Jutun pääkuva on elokuussa 2014 tekemältämme purjehdukselta, jolloin laiva täyttyi jälleen innokkaista ja uteliaista satilaisista.

12.2. Järjestetään yritysvierailu Eskimo Finland Oy:lle teemana kestäväkehitys ja vihreät aatteet teollisuudessa. Toisen yritysvierailun teemme Lokakuussa Euran JVP:lle SATIn koulutustilaisuuksiin järjestäm-

SATIin kesätapahtuma

Syyskauden avajaiset

Perinteiset Syyskauden avajaiset vietimme vuonna 2014 Kivikylän kotipalvaamon tiloissa Lapissa nauttien hyvästä ruuasta ja ohjelmasta.

Satikka 1/2015

Teemana Kokemäenjoki. Syyskuussa vietämme perinteistä Syyskauden avajaisia Kokemäellä. Tilaisuus sisältää maatilamatkailun esittelyä ja suunnitelmissa on myös savusaunaan tutustumista ja muuta ohjelmaa ja kilpailua perinteen mukaan

Syyskokous ja Työmarkkinailta Marraskuussa normaalit sääntöjen mukainen Syyskokous alueellamme sijaitsevassa yrityksessä. Tapahtumista tiedotetaan Satikassa ilmoituksina ja artikkeleina. SATIn kotisivuilla tullaan pitämään aina ajankohtaiset tiedot yhdistyksen tapahtumista. Kutsu koskee kaikkia SATIn jäseniä. Tilaisuuksiin järjestetään kuljetukset tarpeen mukaan. Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n hallitus 2015 Ala-Satakunnan Insinöörien puheenjohtajana jatkaa vuonna 2015 Reijo Vuorio ja varapuheenjohtajana Markku Uusitalo. Sihteerinä toimii Erik Bergman. Rahastonhoitajan ja tiedotusvastaavan tehtäviä hoitaa Pertti Sihvonen. Lisäksi allitukseen kuuluvat Harri Mäntylä, Jyrki Rantalainen, Seppo Sutela ja Pasi Virtanen. Teksti ja kuvat: Ala-Satakunnan Insinöörit

Vuonna 2014 Porin Insinöörit järjesti yritysvierailun Ficolon kallioluolaan. Kuvassa Ficolon toimitusjohtaja Seppo Ihalainen ja Pasi Nokelainen Porin Insinöörien hallituksesta.

Porin Insinöörien kuulumiset Porin Insinöörien yhdistyksen kokous valitsi viime syksynä yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen vuodelle 2015. Puheenjohtajana jatkaa Jani Välimaa ja varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Ojala, joka on aiempina vuosina vastannut yhdistyksen taloudesta. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Olavi Ketola, Pasi Nokelainen, Timo Seppänen sekä Jari Vihervirta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jenni Huhtapelto. Huhtapelto toimi viime vuonna Insinööriliitossa vuorotteluvapaan sijaisena määräaikaisen alueasiamiehen tehtävässä ja on ollut aiemmin mukana Porin Insinöörien hallituksessa, joten täysin uusi kasvo hän ei ole. Insinööriopiskelijoiden edustajana toimii Tanja Lepikkö. Tammikuun alussa pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa taloudenhoitajan tehtävään valittiin Jenni Huhtapelto. Yhdistyksen sihteerinä toimii Jari Vihervirta. Vihervirta toimii myös edellisien vuosien tapaan tiedottajana. Lisäksi Timo Ojala jatkaa työmarkkinavastaavana. Mukaan toimintaan Hyvä tapa tutustua hallituksen jäseniin, ja myös kommentoida yhdistyksen toimintaa, on osallistua yhdistyksen kokouksiin,

joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kutsu kevätkokoukseen julkaistaan myöhemmin tässä samassa lehdessä. Hallitustoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa osallistua vähintään syyskokoukseen, joka valitsee seuraavan vuoden hallituksen. Uudet ideat ja tuoreet näkökulmat ovat enemmän kuin tervetulleita ja uusia henkilöitä mahtuu varmasti mukaan tuleviin hallituksiin. Kuntovihkoarvonta Porin Insinööreillä on kuntovihko Kirjurinluodon ulkoilureitin varrella ja Katinkurun ampumaradan läheisyydessä. Jokainen SATIn jäsen voi kirjata nimensä vihkoon aina sen ohi kulkiessaan. Kirjurinluodon kuntovihko joutui valitettavasti viime kesän aikana ilkivallan kohteeksi ja suurin osa kesään mennessä tehdyistä kirjauksista tuhoutui. Tihutyön jälkeen jäljelle jääneiden kirjauksien kesken arvottiin lahjakortti Puuvillan kauppakeskuksessa sijaitsevaan urheiluvälineliikkeeseen ja arpaonni vuoden 2014 osalta osui Timo Pohjolan kohdalle. Palkinto on toimitettu voittajalle. Haasteellisin osuus tapahtumien järjestämisessä on hyvien ideoiden keksiminen. Tärkeimpänä päämääränä tapahtumia

ideoidessa on ollut tarjota jäsenille erilaisia tapahtumia mahdollisimman laajasti ja kattavasti. Otamme mielellämme vastaan toiveita ja ideoita vapaa-ajan tapahtumista. Myös muu palaute toiminnan kehittämiseksi ja esimerkiksi toiveet mahdollisista koulutuksista otetaan vastaan. Viestit kulkeutuvat perille hallituksen jäsenille esimerkiksi SATIn toimiston kautta ja paras tapa on tietysti tulla keskustelemaan henkilökohtaisesti, kun tapaamme SATIn tapahtumissa! Teksti: Jani Välimaa Kuva: Jari Vihervirta

Satikka 1/2015

Viime vuonna koko perheen kesäretken kohteena oli muiden muassa Korkeasaari.

Rauman Insinöörien kuulumiset Hyvää alkanutta vuotta arvoisat Satikan lukijat! Syksyllä pidetyssä Rauman insinöörien yhdistyksen kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Minna Suominen sekä hallituksen jäseniksi Kari Toivonen, Jarkko Myllyniemi, Riku Laine, Mikko Vettenranta, Sami Santalahti sekä Mikko Airio. Rauman Insinööriopiskelijoiden edustajina toimivat Reija Jokela sekä Lasse Huotari. Joulun pyhien jälkeisestä ähkystä huolimatta uusi vuosi on saatu polkaistua vauhdilla käyntiin ja olemme hallituksen kesken jakaneet vuoden 2015 vastuut. Varapuheenjohtajana jatkaa Jarkko Myllyniemi sekä taloudenhoitajana Sami Santalahti. Yhdistyksen sihteeriksi valikoitus hallituksen tulokas Mikko Airio. Edellä mainitulla kokoonpanolla olemme aloittaneet keskustelut tulevan vuoden tapahtumista sekä jo alustavasti pohtineet seuraavan vuoden tapahtumarunkoa. Tämän vuoden tapahtumien kulku vastaa melkolailla viime vuoden kuviota, luvassa on laskettelu- ja kulttuurimatkaa, koko perheen kesäpäivän retki sekä teatteria. Uutena tapahtumana tänä vuonna on Fine Dining -ilta ravintola Gotossa, jossa joukko hyvän ruoan ystäviä kohtaa toisensa ystävänpäivänä. Illan aikana on kulinaristeille tarjolla viiden ruokalajin illallinen sekä kuhunkin ruokalajiin sovitettu viini.

Satikka 1/2015

Maaliskuussa on vuorossa laskettelumatka Sappeelle. Kelit ovat ainakin Raumalla olleet melko surkeat hiihtoharrastuksia ja mäenlaskua ajatelle eli kyseinen irtautuminen on enemmän kuin tervetullut. Kulttuurimatkalle suuntaamme heinäkuussa Tampereelle, jossa pääsemme nauttimaan Nightwishin konsertista. Spektaakkelimaisista esiintymisistään tunnettu yhtye valtaa Ratina Stadionin uuden solistinsa Floor Jansenin johdolla. Elokuista, perinteiseksi muodostunutta Kesäpäivää on tällä kertaa tarkoitus viettää jossain lähiseudulla eli jos mieleenne tulee jokin mukava koko perheen kohde, meille saa asiasta vinkata. Muutoinkin otamme mieluusti vastaan kaikki tapahtumaehdotukset! Tarkemmat tiedot vuoden 2015 tapahtumista löydät Satikasta sekä Satakunnan Insinöörien verkkosivuilta.

jutustella yhdistyksen toiminnasta. Toivotamme teidät lämmöllä tervetulleiksi. Vuoden 2014 puheenjohtaja Laine nosti viime vuodelle teemaksi aktiivisuuden. Samalla teemalla voimme jatkaa tänäkin vuonna. Yhteisellä panoksella saamme pyörät tehokkaammin pyörimään. Ensi vuoden tapahtumien suunnittelu on jo käynnissä ja olemme enemmän kuin kiinnostuneita kuulemaan teidän ajatuksia ja toiveita tulevista matkoista, vierailuista ja kohteista. Ideoita voitte laittaa tulemaan Satakunnan Insinöörien toimistolle, josta viestinne kulkeutuvat meille tai nappaatte meitä hihasta jossain meidän tapahtumassa. Kaikki palaute ja kehitysideat ovat meille arvokkaita. Teksti ja kuva: Minna Suominen

Tervetuloa kevätkokoukseen Rauman Insinöörien kevätkokous pidetään 22.4. Rauman Osuuspankin tiloissa. Kokouksen aluksi kuullaan Osuuspankin edustajan puheenvuoro valikoidusta ajanakohtaisesta teemasta. Kokouksessa käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös. Yhdistyksemme kevätkokous on oiva paikka tavata hallituksen jäseniä sekä

Eduskuntavaaliehdokas

Marianne Ostamo Olen Marianne Ostamo, 30-vuotias Porilainen. Olen eduskuntavaaliehdokkaana Perussuomalaisten listalla. Kotoisin olen Merikarvialta, josta muutimme pois ollessani lapsi. Olen asunut Porin lisäksi Ulvilan Kullaalla ja Harjunpäässä, sekä Harjavallassa. Harrastan lukemista, boulder-kiipeilyä ja kuntosalia. Näiden rauhallisempien harrastusten lisäksi olen kahtena kesänä käynyt laskuvarjohyppäämässä yhteensä 15 hyppyä. Laji on osoittanut, että kykenen myös kohtaamaan pelkojani. Hyppykurssille innostuin itse asiassa Satikka-lehdessä olleen tarjouksen perusteella. Olen valmistunut tietotekniikan insinööriksi 2009 Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Olen työskennellyt Cimcorpilla projekti-insinöörinä vuodesta 2008 alkaen. Työn ohessa opiskelin myös tietotekniikan diplomi-insinööriksi Porin yliopistokeskuksella ja valmistuin vuoden 2014 lopussa. Vaihtoehto nuorille Olen itse ehdokkaana tarjotakseni vaihtoehdon erityisesti nuorille äänestäjille. Itselleni nuorten ja opiskelijoiden asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. On tärkeää, että opiskelijoiden ja nuorten asemaa ei unohdeta – Nuoret ovat tulevaisuus. Koulutuksen laatu on vaarassa heikentyä leikkausten kohdistuessa opetustunteihin ja ryhmäkokojen kasvaessa. Valmistuvien opiskelijoiden pitäisi omata riittävät kyvyt työelämässä pärjäämiseen. Opiskelun on säilyttävä ilmaisena, jotta voidaan tarjota kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat elämälle. Opiskelupaikat pitää suunnata oikein, niin että ei kouluteta väkeä työttömiksi. Koulutuksessa pitäisi huomioida paremmin muuttuva maailma. Teknologian merkitys kasvaa jatkuvasti ja sitä tulisi paremmin hyödyntää koulutuksessa. Nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee panostaa vahvasti. Tämä on asia, jossa kustannukset eivät saisi olla este. On in-

himillisempää ja kustannustehokkaampaa panostaa nuoreen ja saada hänet työelämään/opiskelemaan, kuin menettää yksilö yhteiskunnan kelkasta. Suomalaista työtä ja yrittäjyyttä pitää tukea Erityisen tärkeänä koen myös tavallisten työntekijöiden, sekä pienyrittäjien asiat – Suomalaista työtä ja yrittäjyyttä pitää tukea. Uusien työpaikkojen luonti on mahdollista yrittäjiä tukemalla ja helpottamalla esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Työntekijän määritelmä on muuttunut aikojen saatossa, kun isompi osa väestä opiskelee ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Insinööritkin ovat tämän ajan työväkeä. Usein niin kutsuttu keskiluokka tuntuu olevan se osa, joka kantaa vahvimmin maksumiehen roolia. Toisaalta pienipalkkaisissa ammateissa työnteon kannattavuus on heikko verrattuna työttömänä olemiseen. Työssä käymisestä pitäisi olla aina hyötyä. Talouden alamäki on pysäytettävä Suomen taloudellinen tilanne on mielestäni huolestuttava. Alamäki on saatava pysäytettyä. Tämä voidaan saada aikaan tekemällä yrittäjyyttä tukevia veroratkaisuja ja kannustamalla yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä. Ihmisten motivaatio työntekoon pitää myös olla kunnossa. Hyvinvointiyhteiskunnan etuja pitää arvostaa, eikä pitää itsestäänselvyytenä. Julkisen sektorin menoja tulee tarkastella kriittisesti. Kun talous ei ole entisellään, ei voida kuluttaa entiseen malliin. Säästöjä tulee hakea niin, ettei se kuitenkaan vaikuttaisi ensimmäisenä tavallisten kansalaisten arkeen. Kotimaista ruoantuotantoa pitää tukea. Tämä on tärkeää sekä työllisyyden, ruoan turvallisuuden ja eettisyyden kannalta. Kotimaassa tuotetun ruoan tuotantomenetelmiä on helpompi selvittää ja seura-

ta. Eläintuotannon eettisyys on itselleni tärkeää, koska eläimet ovat lähellä sydäntäni. Suomessa tuotantomenetelmät ovat pääosin kohtuullisella tolalla. Eläintuotannossa pelkkä tehokkuus ei saa koskaan olla tärkein valtti. Älä jätä ääntäsi käyttämättä Kevään eduskuntavaalit ovat tärkeä asia Suomen kannalta. Ainakin itse toivon muutosta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Äänestäminen on jokaisen täysi-ikäisen oikeus ja ääntään kannattaa käyttää. Olen tavattavissa kevään aikana Perussuomalaisten vaalitapahtumissa. Tervetuloa juttelemaan ja kyselemään näkemyksistäni lisää. Löydät minut myös facebookista ja twitteristä. Teksti: Marianne Ostamo Kuva: Valokuvaamo Nyblin

Pyysimme Satikassa 4/2014 mahdollisia eduskuntavaaleissa ehdolla olevia SATIn jäseniä ilmoittautumaan yhdistyksen toimistolle. Tarjosimme kaikille ehdokkaana oleville jäsenillemme mahdollisuuden esittäytyä tässä lehdessä.

Satikka 1/2015

Treeneissä

Ison pallon Urheilu-uutisten perusteella voisi päätellä, ettei Suomessa kovin montaa erillaista lajia pelata. Talvella on jääkiekko ja kesällä jalkapallo, lisäksi juniorit kirmaavat sählypallon tai salibandypallon perässä. Koripallo ja lentopallo puolestaan kummittelevat otsikoiden sijaan lukuisissa karmaisevissa liikuntatuntimuistoissa; kovan pallon isku paljaassa ukkovarpaassa muistuu mieleen aina, kun pelivälineen jossain näkee. Lisäksi niissä pitää olla hirveän pitkä, ei tavallinen keskimittainen kelpaa, saatikka jos on jäänyt hiukan niukaksi pituuskasvultaan. Huipulle päästäkseen pituutta ja pallokammon puuttumista tarvitaan, mutta vähän lyhyempikin voi pelata omaksi ja kaverien iloksi. Ja hei, aikuisten reeneissä saa käyttää tossuja, ei tule pipi (ainakaan siihen varpaaseen)!

Koripallo Vaikka koripallon maine rajuna lajina on aikanaan kirvoittanut jopa uuden lajin keksimiseen, on koripallokin aikanaan keksitty lajina, jossa voiman sijaan korostuu taito ja fyysinen kontakti pysyy mahdollisimman vähäisenä. Nykyään koripallo on kontaktilaji, tosin taklata siinä ei vieläkään saa. Ja kun heittokori killuu virallisien mitoitusten mukaan jossain kolmen metrin tienoilla, tuntuu toki taidon lisäksi korostuvan myös se pituus ja ponnistusvoima. Koripallokentän tulee olla vähintään 32 metriä pitkä ja 19 metriä leveä. Joukkue koostuu viidestä pelaajasta ja seitsemästä vaihtopelaajasta. Tarkoituksena on saada peliväline solahtamaan lajille nimen antaneeseen koriin ja ansaita näin pisteitä joukkueelle. Eniten pisteitä saanut joukkue voittaa. Eriä pelataan neljä, mutta

niiden pituus vaihtelee käytettyjen sääntöjen ja pelaavan ikäluokan mukaan. Kansainvälisissä säännöissä erän pituus on 10 minuuttia. Koripallon säännöt tuntevat monia erillaisia rikkomuksia ja virheitä, ja laji onkin jokseenkin monimutkainen verrattuna moneen muuhun pallopeliin. Pallon kuljettaminen koriin vastustajaa taklaamatta ei riitä, vaan kuljettaminen ja oman korin puolustaminen pitää tehdä monien sääntöjen puitteissa. Palloa kuljetetaan joko yhdellä kädellä pompottaen tai syötellen, pallo kainalossa ei siis voi syöksyä kentän läpi amerikkalaisen jalkapallon tyyliin. Hyökkäävää pelaajaa ei saa työntää pois korilta eikä etukentälle kuljetettua palloa kuljettaa takaisin takakentälle saman joukkueen pelaajien toimesta. Pelkkä pituus ei siis todellakaan riitä tässäkään lajissa.

Satikka 1/2015

Treeneissä

n salilajit Lentopallo Satakunnassa lentopallo ei harrastusmäärissä ole koskaan lähtenyt varsinaisesti lentoon, mutta maailman mittakaavassa se on iso laji; Olympiakomitean tunnustamista lajeista se on laajimmalle levinnyt, kansainvälisen lajiliiton jäsenmailla mitattuna. Lajin historia sisältää pienen piikin koripallolle; lentopallo on alunperin kehitetty liikemiesten siistiksi sisäpeliksi. Palloa saa kuitenkin pelata kaikilla ruumiinosilla, myös käsillä ja päällä, joten mikään varsinainen hienostelulaji se ei ole. Lentopallokenttä muodostuu kahdesta verkolla erotetusta kenttäalueesta, jotka ovat kumpikin 9 x 9 metrin kokoisia. Joukkueella on kentällä kerralla kuusi pelaajaa, kolme etukentällä ja kolme takakentällä. Pelipaikka ei pysy samana koko pelin ajan, vaan pelaajat kierrättävät paikkoja myötä-

Satikka 1/2015

päivään aina, kun joukkue saa syöttövuoron. Tarkoitus on pelata pallo vastustajan kenttään tai kokonaan ulos pelialueelta niin, että vastustan pelaaja koskee palloon viimeiseksi. Kun pallo tulee verkon yli joukkueen kenttäpuoliskolle, on joukkueella käytössään kolme kosketusta, joilla pallo pitäisi saada takaisin vastustajan puolelle. Pallon voittanut joukkue saa pisteen. Erän voittoon tarvitaan 25 pistettä ja kahden pisteen ero vastustajaan. Pelitilanteessa 24-25 erää siis jatketaan niin kauan, että piste-ero kasvaa kahteen pisteeseen. Ottelun voitto menee joukkueelle, joka ensin voittaa kolme erää. Jos erävoitot menevät tilanteeseen 2-2, viidettä erää pelataan, kunnes toisella joukkueella on 15 pistettä ja kahden pisteen ero vastustajaan. Lentopallon lisäksi Suomessakin pe-

lataan rantalentopalloa kahden hengen joukkuein sekä kansallista erikoisuutta, suolentopalloa. Lajin suoversiossa joukkueella on neljä kenttäpelaajaa, vaihtoja tehdään lennosta pelin ollessa käynnissä ja muutoinkin laji on kevyemmin säännelty versio emolajista. Pieni pikantti lisä siinä kuitenkin on, nimittäin suon vieno aromi pelitossuissa. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuvat: Pixabay Treeneissä-juttusarja esittelee erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Jos haluat nähdä oman lajisi palstalla, ota yhteyttä toimitukseen.

Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen puhui unelmilla johtamisesta.

Koulutuspolitiikkaa ja työelämän k Satakunnan Insinöörit oli viiden hengen voimin edustettuna tammikuun lopulla järjestetyillä Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Tällä kertaa vahvimmin esillä oli koulutuspolitiikka, työelämän kehittäminen, selvitys mahdollisen uuden keskusjärjestön muodostamisesta sekä liittoon järjestäytyminen. Paneeli Työelämän kehittäminen, työperäinen maahanmuutto, lakko-oikeus ja insinöörien työllistyminen nousivat esiin vaalipaneelissa. Vaalipaneeliin oli kutsuttu Insinööriliiton kansanedustajaehdokkaina olevia jäseniä, joista paikalle pääsivät Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokas Kalle Kiili, Vasemmistoliiton Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Tapio Pulkkinen sekä Perussuomalaisten Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Mikko Wikstedt. Kansanedustajaehdokkaita tentannut liiton puheenjohtaja Pertti Porokari kysyi heti alkuun tärkeimpiä seuraavan vaalikauden tavoitteita. Insinööriliiton järjestöjohtajana työskentelevä Wikstedt arvioi työllisyyden kehittämisen tärkeimmäksi asiaksi. Microsoftin Tampereen yksikössä

ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä toimiva Kiili arvioi työlainsäädännön uudistamisen vastaamaan nykyistä työelämää tärkeimmäksi tavoitteekseen. Rambolilla asiantuntijana työskentelevä Pulkkinen sanoi työelämän turvaamisen elvyttävällä politiikalla olevan hänelle tärkein tavoite. Kansanedustajaehdokkaat puhuivat ryhmäkannelain puolesta. Pulkkisen mukaan on tärkeää, että yksityinen henkilö ei joudu nostamaan oikeusjuttua työnantajaa vastaan, vaan asia hoidetaan ryhmäkanteena. Kiili muistutti, että ryhmäkanne toimii pelotteena niille työnantajille, jotka eivät toimi oikein. Wikstedtin mukaan yksittäinen työntekijä ei välttämättä uskalla nostaa kannetta työnantajaa vastaan. Hän puhui järjestöllisen kanneoikeuden puolesta Suomi tarvitsee duaalimallisen korkeakoulutuksen Yhteiskunnassa tarvitaan sekä työelämäpainotteisen että tiedepohjaisen korkeakoulutuksen saaneita. Suomalainen vahvuus – kaksi korkeakoulupilaria – tuo elinkeinoelämällemme kilpailuedun. Kumpikin korkeakoulusektori tukee osal-

taan maamme kilpailukykyä tuottamalla työvoimaa ja tutkijoita yhteiskunnan tarpeisiin sekä takaamalla alueiden ja ihmisten tasa-arvon. Korkeakoulujärjestelmän rapauttaminen olisi takaisku elinkeinoelämälle ja alueiden kehitykselle. Duaalimallin vaihtoehtona on väläytelty mallia, jossa koko korkeakoululaitos olisi yhteisen lainsäädännön alla. Ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitason tutkinnon ja yliopistot hoitaisivat koulutuksen maistereista eteenpäin. Tämä veisi pohjan koulutusjärjestelmämme nykyiseltä vahvuudelta eli työelämäpainotteisuudelta. Koko ammattikorkeakoululaitoksen asema olisi uhattuna, samoin se, kuinka saadaan valmius tieteellisiin opintoihin. Työelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia. Esimerkiksi insinöörikoulutukseen hakeutuvista noin kolmannes tulee ammatillista väylää pitkin, eikä yliopisto ole todellinen vaihtoehto tälle joukolle. Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat asiantuntijoita ja projektityön osaajia. Jatkuva korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen hidastaa korkeakoulutuksen laadun kehittämistä. Nyt rakennettu toi-

Satikka 1/2015

Luottamusmiehet ilmoittautukaa

kehittämistä mintaympäristö antaa puitteet henkilöstölle kehittää työtään, ja heillä tulee olla myös mahdollisuus keskittyä siihen. Talouden yhä kiristyessä on painopiste siirrettävä koulutuksen sisältöjen kehittämiseen, jotta Suomi olisi edelleen koulutuksen huippumaa. Opiskelijalla täytyy olla jatkossakin mahdollisuus valita erilaisia opintoväyliä. Korkeakoulujen ja eri alojen välillä on edelleen kehitettävä aiempien opintojen tunnistamista ja hyväksilukua. On myös huomattava, että suomalainen ammattikorkeakoulututkinto tuottaa yleisesti jatko-opintokelpoisuuden eurooppalaisissa korkeakouluissa ilman siltaopintoja. Teksti: Jari Vihervirta Kuvat: Jari Rauhamäki

Hyvää kuluvaa vuotta kaikille! Tämä vuosi on alkanut vaihtelevissa sääoloissa. Vuoroin on reilusti lämpöasteita, vuoroin ihan kunnon pakkasta. Kevättä päin menemme kuitenkin koko ajan. Liittomme Järjestöjohdon neuvottelupäivät pidetään Tampereella 30.-31.1. Siellä yhdistysten edustajat pääsevät kuulemaan ja keskustelemaan liittoamme koskevista ajankohtaisista asioista. Esityksinä on mm. Vincit Oy:n toimitusjohtajan Mikko Kuitusen esitys hyvästä työilmapiiristä, Akavan järjestöjohtaja Risto Kauppisen tilannekatsaus Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteisestä järjestäytymisen edistämiskampanjasta, projektipäällikkö Tommi Grönholmin esitys: Miten luottamusmies voi vaikuttaa jäsenpitoon ja -hankintaan erityisesti nuorjäsenten osalta? Miten yritysyhdistykset, alueyhdistykset ja valtakunnalliset yhdistykset voivat tukea luottamusmiehiä tässä toiminnassa? Sen lisäksi osanottajat pääsevät keskustelemaan puheenjohtajan ja järjestöjohtajan tilannekatsauksista. Vuodenvaihde on myös useilla työpaikoilla luottamusmiehen valinta-aikaa. Jos olette valinneet uuden luottamusmiehen tai olette valinneet vanhan jatkamaan, muistakaa tehdä luottamusmiesilmoitus YTN:n tai Tietoalan toimihenkilöiden sivuilla. Sillä varmistatte tiedonsaannin luottamustehtävää hoitaaksenne. Jos pohditte luoton valintaa, olen valmis tulemaan kertomaan asiasta, jos koette sen olevan tarpeellista. Liiton kevätkiertue järjestetään jälleen perusajatuksenaan vauhdittaa valmistuvien insinöörien siirtymistä alueyhdistyksiin. Kiertueen ohjelmaa on muokattu palautteen mukaan siten, että painopiste tulee olemaan voimakkaammin työnhaun tukemisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että liiton markkinoinnista pidetään aiempaa tiiviimpi tietopaketti, jotta tilaisuuden kokonaiskesto pysyy hallinnassa. Alustava päivämäärä Porin tilaisuudelle on 4.3. Kevään jäsenkoulutuskierros on myös alkanut. Koulutuksista tulee mainos sähköpostiinne, kun niitä järjestetään alueellanne. Varmistakaa, että liitossa on tiedossa ajantasainen sähköpostiosoitteenne.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö ”Insinööri toiselle: - Vieläkö sinä harrastat urheilua? – Kyllä vain. Uintia, pesäpalloa, golfia, painia ja jääkiekkoa. – Eikös se ole noilla ikävuosilla aika rankaa? – No ei. Minä ostan nykyisin aina istumapaikan.” Johnny-Kai Forssellin ja Risto Tuomaisen toimittamasta kirjasta Insinöörikaskut.

Satikka 1/2015

Insinööri urapolkun Yt-uutiset ja perinteisten insinööripaikkojen väheneminen ovat saaneet monet tekniikan alan osaajat miettimään uutta suuntaa tai ainakin nostetta uralle. Osa vaihtaa kokonaan alaa, suuntaa esimerkiksi ikityöllistäjänä pidetylle hoitoalalle. Osa taas hankkii lisää tutkintoja ja pätevyyksiä ja poikkitieteellistä osaamista. Koulutustarjontaa on, ja monesti opiskelu onnistuu joustavasti työn tai työttömyyden ohessa, mikä kenenkin elämäntilanteeseen sopii. Seuraavassa esitellään muutama vaihtoehto pohdittavaksi niille, jotka jossain vaiheessa kysyvät itseltään ”mitä seuraavaksi?”. Ylempi AMK-tutkinto Yamk-tutkinnot ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan ja tunnettuuttaan. Tutkinto on, kuten nimikin kertoo, ylempi korkeakoulututkinto. Se antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin vaikkapa yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Jos siis urapolun mutkan takana siintää tällaista kelpoisuutta vaativa työtehtävä, voi ylempi amk-tutkinto olla insinöörimäinen valinta vaadittavan pätevyyden saavuttamisek-

si. Tutkinnon voi suorittaa samalta alalta kuin aikaisemmin suoritettu insinööritutkinto on tai laajentaa osaamistaan uudelle tekniikan alalle. Vaikka urasuunnitelmien pohtimiseen ei olisi minkäänlaista pontta tai pakkoa, voi yamk-tutkinnolla syventää osaamistaan omalla alallaan tai hankkia hieman uutta näkökulmaa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologia- koulutusohjelmalla pyritään vastaamaan käyttäjälähtöisyyden, helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden vaatimuksiin teknologisia ratkaisuja luotaessa. Muista ammattikorkeakouluista löytyy muun muassa talotekniikan, projektijohtamisen ja teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmia. Insinööritutkinnon myötä saadun perusosaamisen päälle tuleekin johtamisosaamista ja osaamisen soveltamista, joka tukee työelämässä hankittua käytännön osaamista. Opinnäytetyö on merkittävä osa opintoja; se on työelämälähtöinen kehittämistehtävä, jossa kohtaavat toimeksiantajan tarpeet ja opiskelijan osaaminen. Insinöörin ylemmän amk-tutkinnon suorittaminen eroaa monin tavoin ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta. Jos mieli halajaa takaisin haalaribileisiin ja opiskeluaikojen venyviin

kahvitaukoihin, yamk-tutkinto ei ole aikakone villiin nuoruuteen. Tutkinto suoritetaan yleensä työn ohessa monimuotoopiskeluna, ei jokapäiväisinä luentoina. Jos taas alallaan ja urallaan kehittyminen kiinnostaa, ylempi ammattikorkeakoulututkinto on hyvä väylä; tutkinnon suorittaneiden kokemukset vaikuttavat järjestään positiivisilta uran ja osaamisen kehittymisen suhteen. Ammatillinen opettajankoulutus Opettajiin yhdistetään yleensä mielikuvia oman alakoulun ajoilta; kertotaulun loputonta kertaamista, kadonneiden lapasten etsintää välitunnilla ja herttainen hymy kasvoilla vaikka paperilennokki lentäisi silmään. Monelle ajatus opettajana työskentelystä on, joko näiden mielikuvien tai muiden syiden vuoksi, mahdoton. Opettajia tarvitaan kuitenkin muuallakin kuin perusasteella, ja tekniikan alan osaajia sopii parhaiten opettamaan ihminen, joka ymmärtää paitsi tekniikkaa, myös sitä oppijaa. Eli ammatillinen opettaja, jolla on pohjalla korkeakoulututkinto ja oman alansa työkokemusta ja lisäksi pedagoginen osaaminen. Ammatillinen opettajakoulutus on yleensä 1,5 vuotta kestävä koulutus, jon-

Satikka 1/2015

nsa haarassa ka suoritettuaan opiskelijalla on opettajan pedagoginen kelpoisuus muun muassa ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kyseessä on kelpoisuusvaatimusasetuksen tarkoittama kelpoisuus, joka on voimassa myös perusasteella, lukioissa ja kansalaisopistoissa. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolme vuotta työkokemusta vastaavalta alalta. Kyseessä ei siis ole mikään kevytversio opettajakorkeakoulusta, vaan ammatilliseksi opettajaksi valmistuvalla on takanaan vähintään yhtä paljon opintoja kuin vaikkapa vastavalmistuneella luokanopettajalla, ja lisäksi oman alansa käytännön osaamista työkokemuksen kautta. Ammatillista opettajankoulutusta järjestävät eri ammattikorkeakoulut ja usealla eri paikkakunnalla. Lisäksi tarjotaan verkkopohjaisia opintoja, tosin opinnot toteutetaan joka tapauksessa monimuotoopintoina, kontaktiopetuksen ja verkkoopintojen yhdistelmänä. Lisäksi ammatillisena opettajana jo toimivat voivat hankkia pätevyyden osaamisen osoittamiseen perustuvissa ryhmissä. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamassa koulutuksessa kaikki opiskelumuodot sisältävät lähiopiskelua, verkkotyöskentelyä

Satikka 1/2015

ja pienryhmätyöskentelyä, joten rajanveto ryhmien välillä on kiinni lähinnä opiskelumuotojen erillaisesta painottumisesta. Opiskeluun sisältyy myös harjoittelua; opettajaksi aikovan on uskaltauduttava luokan eteen jo opiskeluaikana, eikä edes aivan vähäisissä määrin. Kuten mikään ammatti, ei opettajuuskaan sovi kaikille. Vaikka ammatillisen opettajan oppilaat monesti ovatkin aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä, vaaditaan opettajalta silti kykyä toimia oppimisen ohjaajana ja kasvattajana. Siinä missä teollisuudessa työskentelevä insinööri voi olla vastuussa työnantajansa kasvusta ja pääomasta, opettajalla on vastuunsa oppilaan ammatillisessa ja henkisessä kasvussa sekä pääoman luomisessa. Ei ole yhtä opettajaksi sopivaa ihmistyyppiä, kuten ei ole yhtä insinöörityyppiäkään. Ura ammatillisena opettajana sopii sellaiselle, joka on kiinnostunut työskentelemään ihmisten kanssa ja haluaa jakaa osaamistaan myös muille. Teksti: Jenni Huhtapelto

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi seuraavan postinumerojaon mukaisesti. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa. Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Torstaina 23.4.2015 klo 18.00 Kauttuan klubi, Sepäntie 3, Eura Tervetuloa Ala-Satakunnan Insinöörien sääntömääräiseen vuosikokoukseen.

Porin Insinöörit PI ry 28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940 Rauman Insinöörit ry 26007-27260, 27310 Ala-Satakunnan Insinöörit ry 27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 32610-32920, 38300-38370, 38510

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n kevätkokous

31970,

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa esitellään myös ajankohtaista asiaa työmarkkinatilanteesta ja IL ja Akava maailmasta. Tarjoilusta johtuen, ilmoittautumiset 20.4.2015 mennessä sähköpostitse sati@satakunnaninsinoorit.fi tai markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi

Tervetuloa! Ala-Satakunnan Insinöörit, Hallitus

Porin Insinöörit ry:n kevätkokous

Rauman Insinöörit ry:n kevätkokous

Torstaina 23.4.2015 klo 18.00 SATIn toimistolla, Isolinnankatu 24, 5. kerros, Pori

Keskiviikkona 22.4.2015 klo 18.00 Länsi-Suomen Osuuspankin kokoustila, Nortamonkatu 16, 2. kerros, Rauma

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tilaisuuden aluksi kuullaan Länsi-Suomen OP:n asiakkuusjohtajan Eerika Poutun esitys. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Kahvitarjoilu.

Tarjoilun järjestämiseksi, ilmoittautumiset Jani Välimaalle 20.4.2015 mennessä, 044 302 7528 tai jani.valimaa@satakunnaninsinoorit.fi

Ilmoittautumiset keskiviikkoon 15.4.2015 mennessä: SATIn toimistoon Pialle puh. 02 641 4131 tai sähköpostitse: sati@satakunnaninsinoorit.fi

Tervetuloa! Porin Insinöörit, Hallitus

Tervetuloa! Rauman Insinöörit, Hallitus

Satikka 1/2015

SATI kutsuu jäseniään perheineen Porin Teatteriin seuraamaan lastenesitystä

Keskiviikkona 4.3.2015 klo 18.00, Piellä näyttämöllä, liput 10 €

Mauri Kunnaksen hauskaan kirjaan perustuvassa esityksessä Bill ja hänen ystävänsä intiaanipäällikkö Istuva Härkä (entinen Roikkuva Räkä) esittävät ”tosikertomuksia” villistä lännestä. Ne ovat tietysti sattuneet villin lännen ehdottomasti suurimmalle sankarille – Puhveli-Billille.

Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varauksen yhteydessä saat viitenumeron, jolla liput maksetaan 26.2. mennessä. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa toimistolta maksun jälkeen. Varmista puhelimitse 02-641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 117.

Satikka 1/2015

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin 9.4.2015 klo 19.00

KUNINKAAN PUHE ILMOITUKSEN KUVAT: PORIN TEATTERI / JANNE ALHONPÄÄ

Yorkin herttua, prinssi Albert, on koko ikänsä kärsinyt änkytyksestä, mikä tekee julkisista esiintymisistä äärimmäisen tuskallisia. Puheviasta kärsivän herttuan epätoivo syvenee kun mikään hoitoterapia ei tahdo tehota hänen vaivaansa. Rakastavan vaimonsa rohkaisemana herttua nöyrtyy hakemaan apua puheterapeutti Lionel Loguelta, jonka metodit nakertavat herttuan kuninkaallista arvovaltaa. Etiketin vastaisesti Logue alkaa jopa kutsumaan Albertia tuttavallisesti Bertieksi. Kun kuningas Edvard VIII luopuu kruunustaan mennäkseen naimisiin suuren rakkautensa kanssa, Albert eli sittemmin kuningas Yrjö VI nousee vastahakoisesti maan johtoon. Sodan uhka varjostaa Britanniaa ja Lionelin opit joutuvat testiin. Pystyykö Bertie voittamaan pelkonsa ja nousemaan kansakuntaa yhdistäväksi hahmoksi? Kuninkaan puhe on Yrjö VI:n tositarinaan pohjautuva menestyksekäs brittidraama monarkian murheista ja murroksesta. Oscar -palkittuna elokuvana tunnettu tarina yhdistää taidokkaasti historian käännekohdat ja yksityiset ihmiskohtalot. Välillä kerronta naurattaa välillä koskettaa, mutta tarinan inhimillisyys on se punainen lanka, joka tekee katselukokemuksesta kiehtovan.

Liput 10 € Varaukset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Liput pitää maksaa 26.3. mennessä. Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse, 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia puhelimitse lippujen toimittamisesta muulla tavalla. Mukaan mahtuu 100.

Satikka 1/2015

波 Kiinalaista ruokaa 卡體空陰粗鋼體標 Tule valmistamaan ja nauttimaan

Nuudelit, wokit, kevätkääryleet, hapanimelä maku, tulitikkumaiset suikaleet, tuoreet ainekset; niistä on kiinalainen ruoka tehty.

Tule itse opettelemaan kiinalaisen ruuan saloja ja harjoittelemaan puikoilla syömistä ke 8.4.2015 klo 18, osoitteessa Satakunnan Martat ry, Valtakatu 7, Pori.

Kurssin hinta 15 € hengeltä, tilaisuus on avec

Ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron, jolla osanottomaksu maksetaan 23.3. mennessä. Paikkoja on 24.

Satikka 1/2015

Rauman Insinöörit ry järjestää SATIn jäsenille perheineen perinteisen laskettelumatkan

PÄLKÄNEEN SAPPEELLE Lauantaina 7.3.2015 Linja-autokuljetus järjestetään reittiä Pori - Eurajoki - Rauma - Eura - Sappee. Sitovat ilmoittautumiset 27.2.2015 mennessä SATIn toimistolle, sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Matkan hinta on 25 € / aikuinen, 20 € / lapsi (alle 6v. kypärä päässä ilmaiseksi), ei laskettelijat 5 €, sisältäen päivälipun, linja-autokuljetuksen, menomatkalla aamukahvit, sekä pientä evästystä rinteeseen. Lisätietoja, sappee.fi Ilmoittautumisen yhteydessä saat Rauman Insinöörien tilinumeron, jonne matka maksetaan 27.2. mennessä. Mukaan mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa. OHJELMA 07.30 08.05 08.20 08.50 17.00 n. 20.50

SAPPEEN RINNEKARTTA Porin linja-autoasema Eurajoen tienhaara Rauman linja-autoasema Euran linja-autoasema Lähdetään paluumatkalle Porissa palaten samaa reittiä

Satikka 1/2015

SATI kutsuu jäseniään perheineen viettämään riemukasta päivää la 21.3. klo 10.00 - 12.00

HopLop Liikuntaseikkailupuistoon, Puuvillan kauppakeskukseen

Osallistuminen maksaa 5 € / lapsi (1- 16 vuotta). Alle 1 vuotiaat ja aikuiset ilmaiseksi. Osanottomaksu 1-16 vuotiaille sisältää pääsyn liikuntaseikkailupuistoon, 2 pelipolettia ja hampurilaisaterian. Lapset ovat huoltajan vastuulla ja lapsia ei voi jättää yksin HopLoppiin. Hop Lopissa on kahvio, josta voi ostaa juomia, välipalaa, kahvia ja ym. Tiloihin ei saa ottaa omia eväitä. Tutustu etukäteen HopLopin sääntöihin www.hoplop.fi Ilmoittautumiset ja maksut 6.3. mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ilmoittautumisen mukana pitää olla kaikkien osallistujien nimet ja lapsilta iät. Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron maksua varten. Mukaan mahtuu 50 lasta!

Tervetuloa! Satikka 1/2015

Liiton jäsenyydessä on järkeä Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Asiakaspalvelu

Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

0201 801 801

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

asiakaspalvelu@ilry.fi

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan. Turvanasi ovat kattavat vakuutukset. Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä. Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja. Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

Jäsenyytesi liitossa Työttömyyskassan jäsenyys Jäsenmaksu Verovähennys

Parempi työpäivä

Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta: www.ilry.fi