Satikka 1/2016 by Satikka

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Tuore järjestöjohtaja Tommi Grönholm luotsasi workshopia kotkassa

1/2016

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2016

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Jani Välimaa Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Mika Hietikko

Minna Suominen

Pasi Nokelainen

Maiju Mikkonen Opiskelijajäsen

Nuppu Strandberg Opiskelijajäsen

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

044 750 1107 minnsuom@gmail.com

050 408 3131 pasi.nokelainen@ gmail.com

maiju.mikkonen@ student.samk.fi

nuppu.m.strandberg@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jani Välimaa, jani.valimaa@gmail.com Rauman Insinöörit: Minna Suominen, minnsuom@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Pasi Nokelainen Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

1/2016 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Liiton toimintaa pohdittiin järjestöjohdon neuvottelupäivillä Kotkassa.

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan tervehdys

Innovatiivisella insinöörityöllä apua arjen hyvinvointiin

Esteetön sopii kaikille!

Ralennus- ja LVI-messut 2016

Treeneissä: Talvisemman talven lajit

Insinööriliiton aktiivit koolla Kotkassa

IL:n asiamiehen palsta: Muutoksia alueasiamiehien toimipisteisiin

Yksi mies, monta uraa

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset

Porin Insinöörien kuulumiset

Rauman Insinöörien kuulumiset

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset

Tapahtumailmoitukset

Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Alkanut vuosi 2016 on Satakunnan Insinööreille juhlavuosi. Yhdistyksen perustamisesta tulee nimittäin kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden teemaa tullaan pitämään tavalla tai toisella esillä Satikan kaikissa tämän vuoden numeroissa. Satakunnan Insinöörit ry on perustettu alkujaan Tampereen teknillisen seuran alaosastoksi Poriin. Porissa ravintola Elossa 12.3.1941 pidettyyn yhdistyksen perustavaan kokoukseen osallistui kaksitoista Tampereen teknillisestä opistosta valmistunutta insinööriä. Vuonna 1958 yhdistys rekisteröitiin nimellä Porin Insinöörit ry. Nykyiseen muotoonsa Satakunnan Insinöörit ry yhdistyksen nimi muuttui organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 1981. Tuolloin perustettiin myös silloiset kerhot, nykyiset paikallisyhdistykset. Aluksi kerhoja oli nykyisiä paikallisyhdistyksiä suurempi määrä. Kerhoja toimi Raumalla, Harjavalta-Huittinen -akselilla Jokilaakson kerho, Eura-Säkylä -alueella Etelä-Satakunnan kerho ja näiden lisäksi Kankaanpään ja Parkanon kerhot. Nykyään kerhoja ei enää ole vaan satilaiset kuuluvat joko Ala-Satakunnan Insinööreihin, Porin Insinööreihin tai Rauman Insinööreihin. Vuosi 1981 oli myös muulla tavalla merkittävä. Sen lisäksi, että allekirjoittanut syntyi silloin, SATIssa tehtiin merkittävä päätös oman toimitilan hankkimisesta. Vuotta myöhemmin toimistolle palkattiin myös toimistosihteeri. Toimiston hankintaa varten jouduttiin ottamaan lainaa, joka saatiin maksettua kokonaisuudessaan pois vuonna 1999. Satikka-lehdellä on pitkät perinteet yhdistyksen tiedotuskanavana. Satikka on ilmestynyt nykymuotoisena vuodesta 1988 alkaen. Sitä ennen käytössä oli suppeampia jäsentiedotteita ja lehtisiä. Oma painettu jäsenlehti on ainakin toistaiseksi koettu niin tärkeäksi, että sen tekemiseen on oltu valmiita panostamaan. Viime vuoden alusta alkaen Satikasta on julkaistu myös sähköistä näköisversiota Issuupalvelussa. Näin on haluttu tarjota jäsenistölle uusia tapoja lukea lehteä. Lisäksi kaikki aiemmin julkaistut numerot vuodesta 2011 alkaen on ladattavissa SATIn nettisivun lehtiarkistosta pdf-tiedostoina. Varsinaista syntymäpäivävastaanottoa SATIssa ei ole tarkoitus tänä vuonna järjestää. Sen sijaan loppuvuodesta on taas aika kokoontua yhdistyksen kokouksen merkeissä, kun meneillään oleva valtuustokausi päättyy. Korkeinta päätäntävaltaa SATIssa käyttää neljän vuoden välein kokoontuva yhdistyksen kokous, jossa jokaisella läsnä olevalla, jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella jäsenellä on äänioikeus. Yhdistyksen kokous valitsee valtuuston ja hyväksyy SATIn suuntaviivat seuraavalle nelivuotiskaudelle. Valtuusto käyttää päätösvaltaa SATIssa yhdistyksen kokousten välisenä aikana. SATIn valtuustoon kuuluu 30 valtuutettua henkilökohtaisine varavaltuutettuineen. Mikäli ns. rivijäsentä aktiivisempi rooli SATIssa kiinnostaa, niin nyt on hyvä aika olla yhteydessä esimerkiksi oman paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan.

Jari Vihervirta Päätoimittaja

Satikka 1/2016

Puheenjohtajan tervehdys

Uusi vuosi käynnistynyt ja uudet haasteet edessämme. Itse koen, että nyt keväällä on työmarkkinajärjestöjen ja muidenkin valtakuntaamme talouspolitiikkaan vaikuttavien tahojen otettava lusikka kauniiseen käteen ja tehtävä korjaavia liikkeitä. Perinteisillä ratkaisuilla tätä Suomi-laivaa ei käännetä. Meillä IL:n ja SATIn sisäisissä järjestöasioissa keskusteluamme leimaa uuden keskusjärjestön kohtalo. Me SATIssa olemme antaneet asianosaisten valmistella UK-hankkeen kaikessa rauhassa ja olemme seuranneet tilannetta IL:n ja nettisivujen välityksellä. Nyt selvitystyö etenee niin, että työryhmät valmistelevat ja työstävät esityksiä 2.3.2016 pidettävälle liittojen yhteiselle kokoukselle. Tämän jälkeen alkaa eri liittojen sisäiset käsittelyt eri elimissä. Myös meillä IL:ssä ja SATIssa. Päätöksen jatkosta eli liittymisestä uuteen keskusjärjestöön teemme IL:n kevään edustajakokouksessa 20.5.2016. Insinööriliitto esittelee asiaa kaksilla Järjestöjohdon neuvottelupäivillä, 30.1. ja 12.3. Meillä SATIssa on mahdollisuus järjestää tarvittaessa alueellamme omia tiedostustilaisuuksia yhdessä IL:n kanssa. Tästä tiedotamme jäsenillemme erikseen. Tällä hetkellä meidän tulee tunnistaa, että molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia – jatkamme Akavassa tai liitymme uuteen keskusjärjestöön. SATI tulee käsittelemään tätä asiaa jokaisessa hallituksen kokouksessa ja muodostamme oman kantamme, kun selvitykset eduista ja haitoista on tiedossamme. Nyt hieman myös SATIn tilannetta. Me SATIssakaan emme ole välttyneet jäsenkadolta. Meitä oli 1.1.2015 2 440 ja 31.12.2015 2 367 jäsentä eli 73 jäsentä vähemmän. Tämä jäsenkato on ongelmana monella IL:n jäsenjärjestöllä. Nyt meidän jokaisen satilaisen tulee katsoa ympärilleen ja suorittaa jäsenhankintaa ja ennen kaikkea jäsenpitoa. Mitä kannattaa kertoa SATIsta ja IL:sta? Me olemme se taho, joka neuvoo ja auttaa jäseniämme, kun on jokin poikkeava tilanne töissä tai omassa elämässä ja omat neuvot eivät toimi. Yhteystiedot löydät netistä www.satakunnaninsinoorit.fi. SATIn jäsentapahtumista kerromme tässä lehdessä ja myös nettisivuillamme. Tulkaa rohkeasti mukaan toimintaamme ja tapahtumiin. Myös ideoita tulevaisuuteen otamme vastaan mielellämme.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 1/2016

Innovatiivisella insinöörityöllä

apua arjen hyvinvointiin Sosiaali ja terveysala (SOTE) on tekniikan ihmiselle haastava toimintakenttä, mutta se pitää sisällään poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös insinöörityölle. Tyypillistä on, että tarvittava

teknologiaosaaminen on jo täällä! Tämän ovat saaneet kokea myös Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) projekti-insinöörit ja tutkijat. HYVÄKSI-hankkeessa (Satakunta-

liitto, EAKR) pilotoidaan etupäässä satakuntalaisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tarpeisiin vastaavia ja alueen teknologiakehittäjien osaamista hyödyntäviä ratkaisuja toimintakyvyn ja arki-

3D-teknologiaa hyödyntämällä kuvannettu ja tulostettu mittatarkka pää pienoiskoossa ja reaalikoossa.

Satikka 1/2016

sen elämänlaadun ylläpitoon ja parantamiseen. Hanke toteutetaan SAMKin ja Prizztech Oy:n yhteistyönä. Yritysten kehittämää hyvinvointiteknologiaa voidaan testata Living lab mallin mukaisesti aidossa käyttöympäristössä, esimerkiksi julkisella sektorilla. Prizztech koordinoi tämän tyyppisiä testauscaseja. Läheskään aina ei kuitenkaan tarvittavaa teknologiaa ole vielä saatavilla, jolloin uudenlainen teknologiaratkaisu voidaan kehittää hankkeessa koko kehitysprosessin kestävässä kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Teknologian kehitystyö pitää sisällään myös palvelumuotoilua, jossa suunnitellaan ja kartoitetaan eri teknologian ympärilleen vaatimat tukipalvelut. Tutkimus ja pilotticaseja koordinoi SAMK. Hanketyötä on tehty vuoden päivät, mutta jo nyt erilaisten elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettujen kehityscasejen monipuolisuus on yllättänyt hanketoimijat positiivisesti. On otettava huomioon, että hankkeessa pilotoitavat uudet sovellukset ja tuotteet kehitetään vain prototyyppi-asteelle. Jatkokehitykseen ja tuotteistamiseen tarvitaan yrityskumppaneita! Kehitystyötä tulostetusta päästä mobiilipeleihin SAMKin hankkeessa toteuttamat, alueen toimijoiden tarpeista kummunneet caset ovat kuin itsenäisiä miniprojekteja, joissa teknologiakehityksen lisäksi tutkitaan mm. sovellusten käytettävyyttä, käyttäjäkokemuksia ja vaikutuksia. Casejen sisältö voi olla kaikkea tulostetun pään ja suunnistuspelin välillä. Kehitteillä on puettavaa anturiteknologiaa ihmiskehon liikkeiden määrittämiseen sekä anturoinnin kanssa keskusteleva mobiilisovellus. Nämä yhdessä tarjoavat uusia työkaluja omaehtoiseen kuntoutumiseen, on kyseessä sitten ikääntynyt, liikuntarajoitteinen, hetkellisesti toimintakykyrajoitteinen tai vaikkapa kuka tahansa meistä! Kehitysvammaisten tarpeisiin kehitetään interaktiivista ohjelmakalenteria, jotta kehitysvammaisten ryhmäkodin asukkaat pystyisivät hahmottamaan päivänsä kulkua, joutumatta kuitenkaan monien päivien merkintöjen ja informaatioähkyn seurauksena hämilleen. Sovellus palvelee myös hoitohenkilöstöä, joka pystyy järjestelemään ja tehostamaan toimintaansa asukkaiden päivä- ja viikko-ohjelmat huomioiden. Kalenterisovelluksesta innostuneena ollaan aloittamassa toista casea kehitysvammaisten ulkona liikku-

Satikka 1/2016

Ohjelmakalenterisovellus kehitysvammaisten tarpeisiin.

misen edistämiseksi. Kehitteillä on todellisiin paikkoihin sidottu suunnistusmobiilipeli. Kaikki sovellusten ominaisuudet tehdään täysin käyttäjien ehdoilla. Käyttöliittymä ja eri näkymät suunnitellaan ja räätälöidään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sovelluksessa käytetään apuna mm. kuvakkeita ja puhe-ominaisuutta, jotta ohjelmasta hyötyisivät lukutaidottomatkin käyttäjät. Lähes loputtomasti sovellusmahdollisuuksia Kuntoutusmaailman on havaittu olevan täynnä erilaisia sovellusmahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on teknologian sovittaminen kuntoutujien vaihtelevan toimintakyvyn mukaisesti. Esimerkiksi neliraajahalvaantuneille voidaan kehittää monenlaisia itsenäisyyttä ja osallisuutta tukevia ratkaisuja, jotka perustuvat silmän tai pään liikkeisiin. HYVÄKSI-hankkeessa ensimmäinen aiheeseen liittyvä kehitteillä oleva sovellus on uutistenlukuohjelma, joka tukee arjessa ja maailman menossa mukana pysymistä. Toinen mielenkiintoinen kehityscase kuntoutusmaailmasta on mobiilimaalaus, jossa kehon liikkeillä mobiiliteknologiaa hyödyntäen ”maalataan” seiniin tai mihin tahansa projisoituja taideteoksia. Maalausjäljen ohjausta voidaan mukauttaa toimintakyvyn mukaan. Tasapainolautaan piilotettu matkapuhelin välittää tasapainolaudan liikkeet maalaussovellukselle. Käyttäjä voi oman kuntonsa ja toimintakykynsä mukaan valita koko kehon tasapainoliikkeet (laudalla seis-

ten) tai nilkkatreenin (istuen, kuten kuvan osittain halvaantunut testaaja). Vaikeimmin vammautuneille teknologia tarjoaa uuden tavan maalata ja ilmaista itseään, kun esimerkiksi kynä ei enää pysy kädessä. Tällöin maalaamiseen voi käyttää kevyttä matkapuhelinta tai vaikkapa ohjaamiseen suunniteltua päähän kiinnitettävää erikoisohjainta. Kolmas kuntoutusmaailman case liittyy palveluiden yksilöllistämiseen ja potilasturvallisuuteen. Erilaiset tunnisteteknologiat voisivat auttaa erityisesti kommunikaatiovaikeuksista kärsiviä (kuntoutus)potilaita yksilöllisen palvelun saavuttamisessa. Tarjottavien palveluiden sisältöjä voitaisiin muokata, kun asiakkaan mukana kulkisivat matkapuhelimella luettavat tiedot henkilön omista mieltymyksistä. Näin eliminoidaan myös jatkuva tarve tuottaa puhetta ja kertoa omista erityistoiveista eri hoitohenkilöille. Myös tärkeät potilasturvallisuuteen liittyvät riskitekijät pystyttäisiin näin minimoimaan, kun mm. allergiat ja diagnosoidut sairaudet voitaisiin tarkistaa matkapuhelimella muutamassa sekunnissa paikan päällä. Erityisen mielenkiintoista on myös nopeasti kehittyvän 3D-kuvauksen ja tulostuksen käyttö terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sovellutuksissa. HYVÄKSI-hankkeessa tutkitaan kuvannetun ja tulostetun mittatarkan pään soveltuvuutta magneettihoitolaitteen kalibrointiin ja laitteen käytön opettamisen tueksi. Case tarjoaa tieteellisessä mielessä maailman mittakaavassakin mielenkiintoisen tutkimuskohteen.

Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

Kiinnostuitko toimimaan osana verkostoa?

Yritysyhteistyössä toteutettujen casejen lisäksi HYVÄKSI-hankkeen keskeisenä tehtävänä on hyvinvointiteknologian innovaatioverkoston luominen. Verkostoon kuuluvat sekä teknologian kehittäjät, kehitys ja testausympäristöt, teknologian käyttäjät sekä muut yhteistyötahot. Verkostolle perustetaan webbisivut, joilla verkoston toimijat esittäytyvät lyhyesti. Lisäksi sivustolle kerätään työkalustoa toimialarajat ylittävän yhteiskehittäjyyden tueksi.

Ota yhteyttä: Satakunnan ammattikorkeakoulu Sari Merilampi, sari.merilampi@samk.fi, 0447103171. www.samk.fi/ hankkeet/hyvaksi

Teksti ja kuvat: Sari Merilampi, Mirka Leino, Andrew Sirkka, Antti Koivisto Satakunnan ammattikorkeakoulu, Hyvinvointia Edistävän Teknologian Tutkimusryhmä

Satikka 1/2016

Esteetön sopii kaikille! teettömyyteen liittyviä ratkaisuja ei tarvitse toteuttaa heti. Tärkeää on, että suunnitelmiin on tehty varauksia, jolloin esimerkiksi sisäänkäynnille on helposti lisättävissä luiska, jos tilanne vaatii. Jos varausta ei ole otettu jo aikaisessa vaiheessa huomioon, luiskan lisäämisestä myöhemmin voi tulla kohtuuttoman monimutkainen ja kallis projekti. SAMK esteettömyyden edistäjänä

Esteettömyydestä puhuttaessa lähes poikkeuksetta syntyy mielikuva pyörätuolista, luiskista ja hisseistä. Sitä esteettömyys toki on, mutta se on myös paljon muuta. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja voivat osallistua arjen ja vapaa-ajan toimintaan riippumatta fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai taloudellisesta tilanteesta. Tänä päivänä rajoitteet liikkumis- tai toimintakyvyssä eivät sanele sitä, missä henkilön pitää asua tai minkälaisia harrastuksia voi olla - kaikki on kiinni soveltamisesta, erilaisten apu- ja toimintavälineiden saatavuudesta, suunnittelusta sekä asenteesta. Välttämätöntä osalle, hyödyllinen kaikille Toiset tarvitsevat esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja koko elämänsä ajan, toiset taas vaihtelevasti elämänkaarensa eri aikoina. Joka tapauksessa jokainen hyötyy esteettömyysratkaisuista elämänsä jossain vaiheessa, liittyi se sitten liikkumiseen, ymmärtämiseen, näkemiseen tai kuulemiseen. Esimerkiksi lastenvaunujen kanssa kuljettaessa kohtaa usein samantyyppisiä esteitä, kuin mitä pyörätuolilla liikuttaessa. Tällöin leveistä ja helppokulkuisista kulkuväylistä, loivista luiskista, hisseistä tai esimerkiksi esteettömistä joukkoliikenteen palveluista on merkittävää hyötyä ja ne mahdollistavat sujuvan toimimisen. Jokainen hyötyy myös hyvistä opasteista, riittävästä valaistukses-

Satikka 1/2016

ta, hyvistä kontrasteista tai esimerkiksi aistien kannalta miellyttävästä ympäristöstä. Suunnittelu, tietoisuus ja asenne avainasemassa Esteettömässä ympäristössä yksilön ei tarvitse mukautua, vaan ympäristö mukautuu erilaisiin tarpeisiin. Tämä voidaan mahdollistaa päämäärätietoisella suunnitellulla ja toteutuksella, mikä on esteettömyyden toteutumisessa avainasemassa. Päämäärätietoisuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, että pitää tiedostaa, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Suomessa on ohjannut jo 1970-luvulta lähtien esteetöntä rakentamista ohjannut erilaiset ohjeistukset, määräykset, asetukset ja lait. Nämä ohjeet luovat hyvän pohjan suunnittelulle, mutta siitä huolimatta edelleen uudisrakennuksistakin löytyy esteettömyyspuutteita. Monesti tämä johtuu siitä, että suunnittelussa on tehty hyviä yksittäisiä ratkaisuja, mutta ratkaisut eivät välttämättä toimi kokonaisuutena. Ei esimerkiksi riitä, että rakennukseen pääsee sisälle, vaan sisällä pitää pystyä myös toimimaan. Lisäksi tuotteita ja tiloja esimerkiksi liikuntapaikoissa tulisi pystyä hyödyntämään niin katsojana, työntekijänä, saattajana, harrastajana kuin toimihenkilönäkin. Tärkeää on, että suunnittelussa esteettömyys on kaiken poikkileikkaava tekijä, ei yksittäisratkaisu. Hyvä suunnittelu on myös ennakoivaa. Esimerkiksi pientalorakentamisessa es-

SAMK:ssa on tehty esteettömyyden ja saavutettavuuden soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä vuodesta 2008 lähtien aktiivisesti. Työn arvopohjana ovat laaja-alainen tasa-arvo, syrjimättömyys ja suvaitsevaisuus. Erityisesti huomiota kiinnitetään fyysisiin olosuhteisiin ja sosiaaliseen ympäristöön. Tällä hetkellä SAMK toimii esteettömyysosaamisen kouluttamisen edelläkävijänä Satakunnan alueella sekä tekee pitkäjänteistä ja päämäärätietoista yhteistyössä valtakunnallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä käynnissä olevassa Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille -hankkeessa kehitetään Satakuntaan uusi konsepti sekä laaditaan opas, jonka mukaan leikkipuisto voidaan suunnitella ja rakentaa niin että se soveltuu kaikille käyttäjäryhmille. Tarkoitus on luoda malli eri-ikäisille ja toimintakyvyltään eritasoisille soveltuvasta kohtaamispaikasta, missä samalla aktivoidaan ihmisiä liikkumaan esim. peliteknologian avulla. Kyseessä on kolmevuotinen hanke, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. SAMK toteuttaa hankkeen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Loppuvuodesta 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön otti käyttöönsä SAMKissa kehitetyn esteettömyysselvityslomakkeen sekä esteettömyysmateriaalin liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustushakemusten liitteenä. Materiaalit kehitettiin LIEKA II -nimisessä hankkeessa ja ne löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta. Teksti: Mari Kujala, Lehtori DI, SAMK Rakennustekniikka, Riikka Tupala, projektipäällikkö, esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjä, SAMK Hyvinvointi Kuva: Mari Kujala

Rakennus- ja LVI-m Porin Rakennus- ja LVI-messut järjestetään vuonna 2016 43:nnen kerran paikkanaan tuttu Porin Karhuhalli. Kaiken kaikkiaan 43. rakennusmessut on yksi Suomen isoimmista opiskelijaprojekteista, jossa alalle valmistuvat opiskelijat ovat vastuussa koko tuotannosta. Porilaiset rakennusmessut ovat aina olleet laadukkaasti järjestettyjä tapahtumia, josta kertoo jopa noin 10 000:n messuilla vierailleen kävijämäärä. Messuja on vuosi vuodelta pyritty kehittämään vastaamaan yleisön sekä näytteilleasettajien toiveita, tänä vuonna siihen on panostettu enemmän kuin koskaan aiemmin. Teema rakennusmessuilla on aina ajankohtainen korjausrakentaminen ja energiatehokkaat ratkaisut sekä mahdollisuudet. Haluamme laajentaa yleistä tietoutta alati päätään nostavasta aiheesta; rakennuksien vanhenemisesta, sen aiheuttamista ongelmista ja vaivoista sekä kertoa miten käyttöikää pystyy pidentämään kuluttajien puolesta hyvällä ylläpidolla tai tarvittaessa saneerauksin. Tämän lisäksi haluamme tarjota tilaisuutta tutustua uusimpiin ratkaisuihin ja

menetelmiin muun muassa energiatehokkaan rakentamisen saralla. Messuiltamme tutuksi tullut sisustuscorner palaa ensi keväänä jälleen kerran, mutta tällä kertaa haluamme tarjota selkeytetyn pohjaratkaisun, jossa eri alan esittelijöille löytyy omat cornerinsa. Vanhastaan tuttuja elementtejä messuillamme on työnäytökset, luennot sekä paneelikeskustelut teemaamme syventyen. Tarjoamme teille mahdollisuutta tuoda yritystänne, tuotteitanne sekä palveluitanne esille ständein sekä edellä mainituin keinoin niin kuluttajille kuin myös toisiin yrityksiin verkostoituen. Haluamme tarjota Teille parhaat messuolosuhteet kuin mahdollista viihtyisillä ja hyvin organisoiduilla messuilla. Siivoustiimistä myyntipäälliköksi Perinteiset Porin Rakennus- ja LVImessut eivät tietenkään synny itsestään vaan kaiken takana on opiskelijat. Messut keräävät alan opiskelijoita yhteiseen projektiin, jossa he saavat käyttää ammattitaitoaan niin rakentamisen, organi-

soinnin, järjestelyn tai muun toiminnan äärellä. Tärkeää messujen toiminnassa on ehdottomasti toteutus, messut nimittäin tehdään talkootyönä valmistuvien rakennusinsinöörien voimin, jotka saavat antaa ison työnäytöksen organisointikyvyistään messujärjestämisessä. Itse muistan lähteneeni messuille talkoolaisena mukaan jo ensimmäisen opiskeluvuoteni keväällä. Työnkuvaani kuului heti kaikenlaiset asiat, mitä messuilta nyt voi odottaa tulevan vastaan. Niin lattianrakennusta, sisustuscornerin osastojen rakentamista, kuin myös lippujen myymistäkin. Tänä vuonna, kun olen itse järjestämässä messuja, naureskelen usein kolleegani kanssa sitä kun ensimmäisenä vuonna otimme messualueen rakentamisen aikana vastuullemme siivoamisen. Muistan kuinka messujen yhteishenki oli niin vahva, että keräsimme roskiakin hymyssä suin. Se oli meidän työmme. Järjestäjän on havainnollisettava suuret haasteet liittyen messuihimme. Joka vuosi vaihtuvat järjestäjät ja uudet talkoolaiset tuottavat aina uusia sekä sa-

Satikka 1/2016

messut 2016 moja yhä toistuvia ”ongelmia”. Messuryhmään lähteminen kolmen vuoden talkoolaistyön jälkeen oli kuitenkin täysi itsestäänselvyys. Korostaisin messujen merkitystä varsinkin niille, jotka ovat järjestämässä ja organisoimassa messuja. Kuvailisin messuja myös erittäin suurena työnäytöksenä Satakunnan alueen yrityksille sekä muille toimijoille siitä minkälaista osaamista Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat pystyvät tarjoamaan. Onkin siis suuri kunnia saada toimia tämän kaltaisen messuprojektin organisaatiossa, viedä messuja uudelle tasolle ja luoda mahdollisia tulevaisuuden perinteitä. Messujen suunnittelu alkoi jo viime vuoden tapahtuman aikana Tämän vuoden messujen valmistelu sekä suunnittelu lähti liikkeelle käytännössä edellisien messujen messuviikolla. Messujen aloittamisen suurimmat asiat olivat tietysti projektiryhmään tutustuminen, työntehtävien jakaminen sekä niiden tarkempi tarkastelu.

Satikka 1/2016

Palavereja käytiin alkuun useita, jotta saimme kaikki ajatukset sekä tavoitteet paperille ja tätä kautta myös osaksi tämän vuoden messujen suunnittelua. Suuri työ oli palautteeseen oikealla tavalla reagoiminen ja löytää parhaat ratkaisut näytteilleasettajille, jotta messuilla kaikki toimisi kuten pitää. Seuraavia suuria linjoja, jota vedimme oli ehdottomasti messukarttamme pohjan uudistus. Pohja oli suunniteltava uudestaan. Olimme sitä mieltä, että tilojen tulisi olla kokonaisuudessaan vetovoimaisia ja näyttäviä, mutta myös toimivia sekä käytännöllisiä. Messujen toiminnan pääperusteena on tietysti kaksi ryhmää. Ensimmäisenä tietysti näytteilleasettajat eli yritykset ja toisena tietysti kuluttajat eli messuillakävijät. Näin ollen muodostamamme myynnin- ja markkinoinnintiimi saikin ison tehtävän suunnitella sekä vanhojen ja uusien yritysten rekrytointia kevään messuille kuin myös markkinointikanavia, jossa haluamme näkyä messujen lähestyessä. Nyt elämme kiireisintä ja hektisintä aikaa. Näytteilleasettajia on messuilla jo nyt

erittäin hyvä määrä ja tavoitteena on täyttää viimeisetkin paikat nopeasti. Messukävijöille olemme halunneet järjestää myös kaikenlaista kilpailua ja arvontaa. Muun muassa Facebookissa suosittelen seuraamaan meitä, nimittäin siellä pyörii tälläkin hetkellä kilpailu, jossa palkintona on lippuja messuille. Eli voinen sanoa, että suunnittelu on aikalailla näiltä osin loppu ja on itse toteutuksen aika. Nyt siis toteuttamme meidän näköisiämme messuja. Toivonkin siis näkeväni teidät Porin Karhuhallissa maaliskuussa! Teksti: Jukka-Pekka Salmela Kuvat: Rakennus- ja LVI-messut

Treeneissä

Talvisemman Suomea on perinteisesti pidetty talvilajien luvattuna maana. Eteläisessäkin osassa maata kuntoratojen ladut lumetetaan heti, kun on pientäkin toivoa lumen pysymisestä ja tekojääratoja jäädytetään hampaat irvessä vielä vesikelilläkin. Koska hiihtäminen ja tasaisen jään luistelu taitavat olla kaikille ennestään tuttuja, tutustutaan hiukan kahteen sellaiseen talvilajiin, jotka vaativat sääolosuhteilta hiukan enemmän. Enemmän lunta ja enemmän pakkasta. Lumikenkäily Lumikenkäilyn aloittaminen ei vaadi suuria välinehankintoja eikä pitkää harjoittelua. Periaatteessa kuka tahansa, joka osaa kävellä, oppii kävelemään myös lumikengillä. Kovin laahustava kävelytyyli ei onnistu, mutta periaate on sama kuin kengillä lenkkeillessä. Helpointa on aloittaa tasamaalta, haasteita voi hakea vaikkapa Lapin tunturimaisemista, joissa korkeuserot ovat hieman eri luokkaa kuin vaikkapa Satakuntalaisella suolla. Kesän vaellusja ulkoilureitit ovat monesti kuljettavissa myös talvisaikaan lumikengillä ja Suomesta löytyy myös erikseen merkittyjä lumikenkäreittejä. Usein kuitenkin kuljetaan polutonta ja merkitsemätöntä reittiä, jolloin reitin suunnittelun merkitys korostuu. Kartta ja kompassi kannattaa ottaa mukaan, ja niitä olisi myös syytä osata käyttää ennen metsään menoa. Lumikenkäilyyn tarvitaan sopivasti ulkoiluvaatetta, mutta kannattaa muistaa, että jalkoja nostellessa voi tulla hiki. Pidemmälle retkelle kannattaa varustautua eväillä ja taukotakilla, jonka voi helposti

pukea lämmikkeeksi pysähtymisen ajaksi. Riittävän lämpimät ja tukevat kengät sopivat lumikenkäilyyn, sillä lumikengän side kiinnitetään kenkään. Lumikenkiä puolestaan löytyy montaa mallia ja kokoa. Raskas kulkija ja pehmeä lumi vaativat kenkää, joka jakaa painon suuremmalle alalle. Jos lumi on tiukaksi pakkaantunutta tai sen alla on jää ja kulkija on kevyt, riittää pienempikin kenkä mukavaan kulkemiseen. Jäisellä alustalla tai jyrkissä mäissä kulkeva hyötyy jääpiikeistä kengän pohjassa. Myös sauvoja voi käyttää apuna kulkemisessa. Urheiluvälineliikkeissä lumikenkien hinta pompsahtaa helposti satoihin euroihin, mutta aloittelija tai kokeilija selviää halvemmallakin. Lumikenkiä löytyy kuntien vuokravälineistöstä ja ulkoilutapahtumissa on usein lainattavana tai vuokrattavana lumikenkiä. Suuria alkuinvestointeja ei siis vaadita, vaan kokeilemaan pääsee edullisesti. Pidempään harrastaessa käyttäjän kokoon optimoitu kenkä alkaa varmasti kiinnostaa, mutta silloinkaan ei puhuta kohtuuttomista rahasummista. Retkiluistelu Viime vuosina retkiluisteluratoja on alkanut ilmestyä kaupunkien ulkoilualueille, mutta alunperin retkiluistelua on voinut harrastaa vain luonnonjäillä. Niissä piilee aina omat riskinsä, mutta laji on turvallinen, kunhan noudattaa varovaisuutta ja varustautuu oikein. Ihanteellista on, että vesistö jäätyy ennen lumentuloa; hangen peittämällä järven jäälle kannattaa ennemmin suunnata lumikengillä kuin luistimilla.

Satikka 1/2016

Treeneissä

talven lajit Jäät ovat aina heikompia virtapaikoissa ja sellaisissa kohdissa, missä jokin puhkaisee jään, esimerkiksi saarien ja kaislikkojen lähellä. Retkiluistelijalla tulisikin aina olla mukanaan jääsauva, jonka terävällä kärjellä voi kokeilla jään paksuutta. Alle viiden sentin paksuinen jää ei ole enää turvallinen alusta luistelijalle. Ja vaikka jääsauvalla koputtelisikin, pitää kaulassa aina roikkua käyttövalmiit naskalit, sillä vahvankin oloinen jää voi olla jostain kohdasta heikompaa. Retkiluistelu on huomattavasti turvallisempaa kaverin kanssa tai ryhmässä, pelastusköydellä varustautuneena. Myös retkiluistelussa tukevat kengät ovat hyvät olemassa, sillä luisteluterät kiinnitetään joko vaelluskenkiin, telemark-monoihin tai hiihtoluistelumonoihin. Myös retkiluistimia saa vuokrattua välinevuokraamoista ja Suomen Ladun ulkoilukeskuksista. Päälle retkiluistelijan kannattaa pukea tuulenpitävät varusteet, sillä avoimella jäällä pienikin tuulenvire saa pakkasen tuntumaan jäätävältä. Pulahdusta varten mukaan pakataan vaihtovaatteet vesitiiviisti ja evästä sekä lämmintä juotavaa. Kypärä ja polvisuojat tuovat lisämukavuutta luisteluun, jos sattuu kaatumaan. Pidemmälle reissulle kannattaa varustautua myös varaluistimella; on ikävä kokemus luistella järven toiselle puolelle ja kävellä sieltä takaisin liukasta jäätä pitkin. Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Shutterstock Lähde: www.luontoon.fi

Satikka 1/2016

Insinööriliiton aktiivit koolla Ko Varsinaisia teemoja järjestöjohdon neuvottelupäivillä oli kaksi. Nuorten jäsenten huomioiminen jäsenhankinnan ja -pidon näkökulmasta sekä jäsenjärjestöjen ja liiton roolit toimintasuunnitelman sekä muiden päätösten jalkautuksessa. Kummastakin aiheesta kuultiin ensin alustukset ja niiden pohjalta asioita puitiin workshoptyöskentelyn keinoin. Workshopien tavoitteena oli löytää keinoja liiton toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Asioita pohdittiin laajasti eri näkökulmista. Erittäin tärkeänä nähtiin Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistysten ja Insinööriliiton alueyhdistysten yhteistyön lisääminen. Myös liiton palveluiden markkinointiin toivottiin jatkossa lisäpanostusta. Akava Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen kertoi kuulumisia Akavan kehittämisestä tehdyn strategian pohjalta. Aihe oli tietysti kiinnostava jo siitä syystä, että Insinööriliitto on toiseksi suurin Akavan jäsenliitoista. Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö,

johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella. Akava haluaa, että Suomi on jatkossakin hyvinvointiyhteiskunta. Suomessa pitää olla hyvä elintaso, menestyvä elinkeinoelämä sekä tehokas ja tarkoituksenmukainen julkinen sektori. Talouden pitää olla vahva ja veroasteen kohtuullinen. Siihen tarvitaan kasvupolitiikkaa. Akava haluaa edistää työtä ja yrittämistä suosivaa politiikkaa. Akavan tavoitteena on korkea työllisyysaste, pitkät työurat, talouskasvu ja valtiontalouden tasapainottaminen. Edunvalvonnassa ei voida linnottautua puolustamaan voimassa olevia rakenteita. Akava on mukana uudistamassa järjestelmiä, jotka muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Uusi keskusjärjestö Uusi keskusjärjestö -selvityshankkeen tilanteesta järjestöjohdolle kertoi selvi-

tyshankkeen projektipäällikkö yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala. Ammattiliitot ovat käynnistäneet hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Perustettava järjestö on poliittisesti sitoutumaton. Sen toiminta perustuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. Hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa, joista yksi on Insinööriliitto. Siihen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt, myös ne, jotka tällä hetkellä eivät ole nykyisten keskusjärjestöjen jäseniä. Hankkeen puheenjohtajina toimivat Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Uudet johtajat Neuvottelupäivien päätteeksi puheenjohtaja Porokari esitteli Insinööriliiton tammikuussa nimitetyt neuvottelujohtajan ja

Satikka 1/2016

Muutoksia alueasiamiehien toimipisteisiin Neuvottelujohtaja Petteri Oksa esittäytyi.

otkassa järjestöjohtajan. Insinööriliiton hallitus on valinnut neuvottelujohtajaksi FM Petteri Oksan (39). Oksa siirtyy neuvottelujohtajaksi liiton elinkeinopoliittisen asiamiehen tehtävistä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä. Insinööriliiton järjestöjohtajaksi hallitus valitsi insinööri (AMK), DI, HTK Tommi Grönholmin (40). Grönholm on työskennellyt liiton palveluksessa vuodesta 2010 lähtien, viimeksi projektipäällikkönä. Ennen Insinööriliittoa Grönholm on ollut teollisuuden palveluksessa eri tehtävissä. Tammikuun lopulla Kotkassa järjestetyille Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäiville osallistui reilusti toista sataa liiton aktiivia. Satakunnan Insinööreistä paikalla olivat Pasi Nokelainen, Pia Luovula ja Jari Vihervirta. Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Satikka 1/2016

Hyvää kuluvaa vuotta kaikille. Vuosi on saatu käyntiin kohtuullisella pakkasella ja pienellä lumimäärällä. Nyt tätä kirjoitettaessa on kyllä luvattu lisää lunta. Toivottavasti sitä ei kuitenkaan tule hirveästi, niin kuin Merikarvialla, 73 cm vuorokaudessa. Uusi vuosi tuo myös muutoksia alueasiamiehien toimipisteisiin. Etelä-Suomen alueasiamies Minna Anttonen siirtyi neuvotteluyksikköön Keskustapuolueen eduskuntaryhmän sihteeriksi siirtyneen Elina das Bhowmikin tilalle. Minnan tilalle siirtyy helmikuun alusta Anu Kaniin Pohjois-Suomen alueasiamiehen paikalta ja Anun paikalla Pohjois-Suomessa aloittaa Mikko Sormunen. Mikko palaa alueasiamieheksi liiton jäsenhankintatiimistä. Näiden muutosten lisäksi Juha Niemiaho aloitti vuodenvaihteessa määräaikaisena yhdistysasiamiehenä. IAET-kassasakin tulee henkilöstömuutoksia. Pitkäaikainen kassanjohtajamme Aleksei Solovjew jää tänä vuonna eläkkeelle ja hänen tilalleen uudeksi kassanjohtajaksi valittiin kassan hallituksessa yksimielisesti kassan palvelujohtaja, varatuomari Outi Mäki. Outi ottaa kassanjohtajuuden vastaan kesäkuun alusta. Liitto järjestää tänäkin vuonna alueilla koulutusta jäsenilleen. Porissa on 19.1. CVtyöpajakoulutus, 16.3. Työelämän pelisäännöt 4 ja 11.4. Työnhaun peruselementit koulutus. Jos sähköpostiosoitteesi on oikein liittomme jäsenrekisterissä, saat kutsun koulutuksiin sähköpostiisi, joten käykää jäsensivuilla tarkastamaan omat tietosi. Lisätietoja koulutuksista saa liiton nettisivuilta www.ilry.fi, sieltä valikosta Liitto ja jäsenet ja sieltä Koulutukset. Samasta paikasta ilmoittaudutaan koulutuksiin. Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivät järjestetään tänä vuonna Kotkassa 29.-30.1. Siellä käsitellään kahta pääaihetta: Nuorten jäsenten huomioiminen jäsenhankinnan ja -pidon näkökulmasta sekä jäsenjärjestöjen ja liiton rooli toimintasuunnitelman sekä muiden päätösten jalkautuksessa. Näistä kuulemme ensiksi lyhyet alustukset ja sitten siirrymme workshoppeihin pohtimaan. Aiheet ovat tärkeitä ja toivottavasti niihin löytyy hyviä ratkaisuja.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Kaksi insinööriä istuu saunan lauteilla. Molemmilla näkyy olevan jalat mustelmilla. –Taidat sinäkin pelata jalkapalloa firmaliigassa, sanoo toinen. –En. minä pelaan vaimon kanssa bridgeä.

Yksi mies, monta uraa Juhani Yliruka ehti työelämänsä aikana tehdä monta uraa. Ensimmäisen, sen insinöörille perinteisemmän, Yliruka teki mekaanisen puunjalostuksen parissa Pelloksen tehtailla. Toinen ura kuljetti linjaautoalalle, ja pesti Porin Linjojen toimitusjohtajana toi lopulta Noormarkussa syntyneen miehen takaisin Poriin. Siinä välissä ja sen jälkeenkin ehti kuitenkin tapahtua paljon. Vaikka Juhani Yliruka kävikin vuonna 1941 Noormarkussa vain syntymässä, ovat juuret kuitenkin syvällä Satakunnan mullissa, sillä perhe asui Kiikoisissa. Juhanin lisäksi perheeseen kuuluivat vanhemmat, kaksi siskoa ja kaksi veljeä, joista toisen kurkkumätäepidemia vei jo nuorella iällä. Ylirukan isä siirtyi pian Juhani-pojan syntymän ja sodan jälkeen Mikkelin varuskuntaan ja perhe seurasi tietysti perässä. Isä-Ylirukan työstä juontaa myös tapa kirjoittaa perheen sukunimi yhteen, ilman väliviivaa; komppanian vääpelinä ja huollon ostojen tarkastajana hän joutui työnsä puolesta jatkuvasti kuit-

taamaan tuhansia papereita, ja kynän nostaminen paperista väliviivan kohdalla vähensi sotilaallista tehokkuutta. Helpompaa oli jättää väliviiva pois. Varusmiespalvelus ja opiskelu Koulunsa Yliruka kävi Mikkelissä ja pääsi kesätöihin Grahnille. Kesätyö poiki harjoittelupaikan yrityksessä ja insinöörikoulutukseen vaadittu työkokemus täyttyi. Asepalveluksen Yliruka suoritti Hämeen Lennoston ilmasotakoulussa Tikkakoskella, mistä muistuttaa kurssin parhaan aliupseerin kunniakirja. Tikkakosken jälkeen Jyväskylä tuntui luonnolliselta suunnalta insinööriopintojen aloittamiselle. Vuonna 1963 Jyväskylän tekulla aloitti koulun ensimmäinen vuosikurssi konetekniikan insinööriopiskelijoita, ja Yliruka oli tässä 27:n opintonsa aloittaneen joukossa. Neljän vuoden työ oppikirjojen ja harjoitustöiden parissa tuotti tulosta, sillä vuonna -67 sai todistuksensa 25 tuoretta konein-

sinööriä. Tämä Jyväskylän ensimmäinen konelinjan ryhmä, O110, pääsi viettämään 30-vuotisluokkakokoustaan hieman juhlavammin. Juhlavuoteen osui nimittäin tekun muuttuminen ammattikorkeakouluksi ja uraauurtanut luokka pääsi näin osaksi myös ammattikorkeakoulun historiaa. Kultahääpäivää vietetään tänä vuonna Jo ennen valmistumista oli tanssittu häitä. Puoliso Leena oli alunperin saman kylän tyttöjä, Juhanin kotitalosta Mikkelissä oli vain puolisen kilometriä Leenan kotitaloon. Vaikka Juhani välillä vierailikin Saimaan rannalla sijainneen maalaistalon omenapuissa ja tunsi Leenan veljen, ei rakkaus roihahtanut vielä silloin. Vasta myöhemmin, kun Juhani jo opiskeli Jyväskylässä ja Leena Helsingin yliopistossa, nuori pari törmäsi toisiinsa ja ajatteli, että voisihan sitä jatkossa tavata useamminkin. Useammin tapaaminen johtikin sitten häihin, ja tämän

Satikka 1/2016

vuoden joulukuussa pariskunta viettää kultahääpäiväänsä. Perheenlisäystäkin tuli; esikoinen Tuomas syntyi 1968, keskimmäinen Ilona 1971 ja kuopus Laura 1974. Leena laittoi saksan ja ranskan opintonsa tauolle ja keskittyi perheeseen. Vuonna -84 hän saattoi HuK -tutkintonsa loppuun ja auskultoi vuonna -85. Kieltenopettajana hän työskenteli aina vuoteen 2007, jolloin jäi eläkkeelle Porin Aikuislukiosta. Työuran alku Juhani Yliruka aloitti heti valmistumisen jälkeen Grahnilla kunnossapitoinsinöörinä ja siirtyi runsas vuosi myöhemmin nykyään UPM-Kymmene-konserniin kuuluvan Schauman-Wood Oy:n Pelloksen tehtaille tehdaspalveluosastojen päälliköksi. Työ mekaanisen puunjalostuksen parissa oli haastavaa ja mielenkiintoista, mutta sisälsi myös paljon stressaavia elementtejä kuten työ- ja palosuojelua. Aina ei palosuojelussa onnistuttu, vaan yksi tehtaan osastoista paloi ja jälleenrakennustyöt kestivät kuukausia. Silloin Ylirukasta alkoi tuntua, ettei työtä jaksaisi tehdä eläkeikään asti, ja hän päätti hakeutua hieman tasaisempiin hommiin. Uusi ura löytyi henkilöliikenteen parista Kuopion Liikenteen aluejohtajan paikalta, ja perhe siirtyi Kuopioon. Kaupungissa oli myös hyvät koulu- ja jatko-opiskelumahdollisuudet perheen lapsille. Aluejohtajan paikalta Yliruka siirtyi Insto Rejlers Oy:n palvelukseen toimiston esimieheksi. Oli vuosi 1991 ja lama oli iskenyt. Juhani Yliruka sai järjestettyä osalle alaisistaan töitä, mutta hänet itsensä jouduttiin lomauttamaan työn vähyyden vuoksi. Mies ei jäänyt toimettomaksi vaan päätyi projektipäälliköksi työvoimatoimiston ja Kuopion Insinöörien Avain-projektiin, jonka tavoite oli auttaa koulutettuja työttömiä löytämään uusi, osaamistaan vastaava työ. Parin vuoden jälkeen hankkeelle kävi kuten monesti käy; rahoitus päättyi. Seurasi lyhyt jakso asiantuntijatehtävissä, kunnes Porissa aukeni kiinnostavampi paikka: Porin Linjat haki toimitusjohtajaa. Oli tullut aika palata länsirannikolle. Porin Linjat Juhani Yliruka toimi linja-autoyhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1994 aina vuoteen 2005. Alkutalvina bussiyhtiö kärsi muun muassa pahoista myöhästelyistä, kun autot eivät päässeet liikkelle pakkasen paukkuessa. Hankalinta oli saada autot liikkeelle maanantaisin ja varsinkin pitkien pyhien jälkeen. Toimitusjohtaja ehdotti ja sai hyväksynnän teettää katoksen autoja

Satikka 1/2016

varten ja olemassa olevan lämmitysjärjestelmän muutoksen, mutta ongelmat eivät loppuneet. Lämmitysteho ei riittänyt koko pitkälle rivistölle busseja ja edelleen jäi jopa vuoroja ajamatta, kun auto ei käynnistynyt. Yliruka keksi parantaa lämmityksen tehoa ohjelmoimalla sen alkaminen lähtöaikojen mukaan niin, että jokaista vuoronsa aloittavaa kuljettajaa odotti lämmitetty auto, ja niin myöhästely ja vuorojen väliin jääminen saatiin kuriin. Samalla tehtiin jokaisen auton akkujen lataaminen öisin pakolliseksi. Autot ajettiin siivottuina iltaisin aina omalle paikalleen ja kytkettiin sekä lämmitykseen, että latausjärjestelmään. Katos ja lataus- ja lämmitysjärjestelmä olivat niin merkittävä uudistus, että ne haluttiin ikuistaa myös Ylirukalle vuonna 2005 eläkelahjaksi annettuun potrettiin. Vaikka työvuodet tavallaan päättyivät, Ylirukalla oli vielä annettavaa yrityselämälle. Humppilalainen Mavitek Oy tarvitsi laatujärjestelmän sertifikaatteja varten ja Yliruka oli oikea mies tehtävään. Kun yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja sairastui vakavasti ja lopulta menehtyi, Yliruka valittiin toimitusjohtajaksi tehtävänään paitsi säilyttää Mavitekin toiminta, myös myydä yritys. Tuotannon pullonkauloja karsimalla liikevaihtoa saatiin kasvatettua parin vuoden aikana muutamalla miljoonalla eurolla ja hyvinvoivan yrityksen myyminen onnistui odotusten mukaan. Toimitusjohtajan paikalta Juhani Yliruka jäi pois syksyllä 2007, samoihin aikoihin kun Leena siirtyi opettajan virasta eläkkeelle. Leppoisammat päivät saivat alkaa molemmilla. Pariskunnan kolme lasta ovat kaikki kouluttautuneet; Tuomas on hallintotieteiden maisteri, Ilona kauppatieteiden ja koh-

ta myös englannin kielen maisteri ja Laura valtiotieteiden tohtori. Väitöskirjansa esipuheessa hän kiittää lapsuudenkotiaan tuesta ja esimerkistä; äitiään siitä, kuinka tämä heidän lapsuudessaan luki paitsi lapsille myös itsekseen ja isäänsä siitä, että tämä on aina pitänyt itsestään selvyytenä myös tyttöjen kouluttautumisen tärkeyttä. Laura kiittää vanhempiaan myös lastensa hoidosta väitöskirjaprosessin aikana. Lastenlasten hoitaminen on Ylirukan pariskunnalle mieluisa tapa tukea tytärtään, ja Viasvedellä sijaitsevan kotitalon pihapiiristä löytyy toinenkin asuinrakennus, Alataloksi kutsuttu. Se toimii hotellina lapsille ja kuudelle lapsenlapselle, kun he saapuvat vierailulle. Jos Juhani Yliruka olisi nyt nuori mies ja valitsemassa ammattia, hän lähtisi edelleen insinöörin uralle. Tosin sillä erolla, että hän hankkisi vahvan kielitaidon joko Suomessa tai intensiiviopiskelun muodossa ulkomailla. Kaksi lamaa ja viime vuosien taantuman nähnyt mies muistuttaa myös työn syrjässä kiinni pysymisen merkityksestä; jos pystyy tekemään huonoinakin vuosina edes jotain työtä, viimeistään eläkkeelle jäädessään huomaa vaikutuksen. Samasta syystä Yliruka kannustaa aina ottamaan vastaan kaikki tarjolla olevat työsuhde-edut ja hilaamaan näin bruttopalkkaa hiukan ylöspäin. Hän peräänkuuluttaa myös kokonaisuuksien hallinnan tärkeyttä työelämässä eikä vain johtotehtävissä toimivien osalta. Missä tahansa tehtävässä toimiessaan on tärkeää hahmottaa se kokonaisuus, jossa toimii, ja oma roolinsa sen kokonaisuuden hallinnassa. Sama ohje pätenee myös muualla kuin työelämässä. Teksti ja kuvat: Jenni Huhtapelto

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset Ala-Satakunnan Insinöörit toimivat alueella Harjavalta – Kokemäki – Huittinen – Säkylä – Eura. Jäseniä on noin 250 kappaletta. Toiminta Toiminnan runko koostuu muutamasta perustapahtumasta ja vierailuista yrityksiin tai teemailloista. Perinteikkäimpänä on syyskuun alussa pidettävä Syyskauden avajaiset. Lisäksi Ala-Satakunnan Insinöörit järjestävät alueeltaan yhteiskuljetuksia Satin muihin tapahtumiin esimerkiksi teatterimatkat tai pikkujoulut. Hyvän vastaanoton ovat saaneet myös tapahtumat joita tehdään yhdessä puolison kanssa. Viime vuonna tätä perinnettä vaalittiin Säkylässä valmistaen meksikolaista ruokaa. Kaikki tapahtumamme ovat

kaikille satilaisille avoimia. Tervetuloa mukaan. Hallitus 2016 Reijo Vuorio jatkaa puheenjohtajana ja Markku Uusitalo varapuheenjohtajana. Uusitalo toimii myös työmarkkinavastaavana. Sihteerinä toimii Mauri Honkaniemi ja rahastonhoitajana sekä tiedotusvastaavana Pertti Sihvonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Harri Mäntylä, Jyrki Rantalainen, Seppo Sutela ja Pasi Virtanen. Teksti ja kuvat: Markku Uusitalo

Satikka 1/2016

Insinööriliiton syysedustajakokouksessa Porin Insinööreistä paikalla olivat Timo Seppänen, Mika Hietikko, Jani Välimaa ja Pasi Nokelainen.

Porin Insinöörien kuulumiset Porin Insinöörien puheenjohtajana vuonna 2016 jatkaa Jani Välimaa ja varapuheenjohtajana Timo Ojala. Sihteerinä sekä tiedottajana toimii Pasi Nokelainen ja rahastonhoitajana Jenni Huhtapelto. Hallituksen muut jäsenet ovat Markus Holm, Anu Jyrkiäinen, Olavi Ketola ja Timo Seppänen. Opiskelijoiden edustaja hallituksessa on SAMK:ssa rakennustekniikkaa opiskeleva Henri Pynnönen. Varapuheenjohtaja Ojala toimii myös työmarkkinavastaavana. Kevätkokous lähestyy Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä kahdesti vuodessa. Tiistaina 26.4.2016 SATIn toimistolla pidettävässä kevätkokouksessa kuullaan

Satikka 1/2016

hallituksen kertomus toiminnasta vuodelta 2015, toiminnantarkastajan lausunto sekä tilinpäätös. Kokous vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen. Tarkempi kokouskutsu löytyy tästä samasta lehdessä. Osallistujille on luvassa pientä syötävää kokouksen aluksi. Kuntovihkoarvonta Perinteiseen tapaan Porin Insinööreillä on myös vuonna 2016 kuntovihkot Kirjurinluodon ulkoilureitin varrella ja Katinkurun ampumaradan läheisyydessä. Vihkoon voi jokainen SATIn jäsen kirjata nimensä aina sen ohi kulkiessaan. Nimensä vihkoon kirjanneiden jäsenten kesken arvotaan vuosittain lahjakortti urheiluvälineliikkeeseen.

Arpaonni vuoden 2015 osalta osui Mika Tolmusen kohdalle. Palkinto on toimitettu voittajalle. Tilastotietoa Artikkelin kirjoitushetkellä Porin Insinöörien jäsenmäärä on 1288 jäsentä. Jäsenistä 16 on kunniajäseniä ja eläkeläisiä 109. Koko SATIn jäsenmäärä samalla ajanhetkellä on 2360 jäsentä. Teksti: Jani Välimaa Kuva: Jari Vihervirta

Minna Suominen jatkaa Rauman Insinöörien puheenjohtajana.

Rauman Insinöörien kuulumiset Jos pääsi joulun aika yllättämään niin lähes yhtä vauhdilla on startannut uusi vuosi. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa lyhyt katsaus Rauman Insinöörien viime vuoden toimintaan ja valottaa hiukan tulevia suunnitelmia. Syksyllä pidetyssä Rauman insinöörien yhdistyksen kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin viime vuoden malliin Minna Suominen. Hallituksen jäseniksi valittiin Jarkko Myllyniemi, Riku Laine, Mikko Vettenranta, Sami Santalahti sekä Mikko Airio. Rauman Insinööriopiskelijoiden edustajana toimii Tuomas Lahti. Edellä mainitulla kokoonpanolla olemme aloittaneet keskustelut tulevan vuoden tapahtumista sekä jo alustavasti pohtineet seuraavan vuoden tapahtumarunkoa. Tänä vuonna on ainakin luvassa teemailta, koko perheen kesäpäiväretki sekä teatteria. Tarkemmat tie-

dot tulevista tapahtumista löydät tulevista Satikoista sekä Satakunnan insinöörien verkkosivuilta. Vielä lyhyt katsaus viime vuoden toimintaan. Rauman insinöörien vuosi aloitettiin ystävänpäivän Fine Diningilla. Ilta keräsi yhteen hyvän ruoan ja viinin ystäviä. Toisenlaista elämystä saatiin kesällä Fåfängassa Tankki Täyteen 2:sen merkeissä sekä Nightwishin spektaakkelimaisen ulkoilmakonsertin myötä. Elokuun perinteinen kesäpäivä suuntautui Koivuniemenherran MuuMaahan Merikarvialle. Syksyllä pääsi vielä pikkuväki nauttimaan Tatun ja Patun edesottamuksista. Ensi vuoden tapahtumien suunnittelu on jo käynnissä ja olemme enemmän kuin kiinnostuneita kuulemaan teidän ajatuksia ja toiveita tulevista matkoista, vierailuista ja kohteista! Ideoita voitte laittaa tulemaan

Satakunnan Insinöörien toimistolle, josta viestinne kulkeutuvat meille tai nappaatte meitä hihasta jossain meidän tapahtumassa. Kaikki palaute ja kehitysideat ovat meille arvokkaita! Tämä kannattaa merkitä jo nyt kelanteriin... Rauman Insinöörien kevätkokous pidetään 6.4. Steerprop Oy:n tiloissa. Ennen kokouksen akua kuullaan Steerprop Oy:n toiminnasta. Kokouksessa käsitellään vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätös. Yhdistyksemme kevätkokous on oiva paikka tavata hallituksen jäseniä sekä jutustella yhdistyksen toiminnasta. Toivotamme teidät lämmöllä tervetulleiksi!

Teksti: Minna Suominen Kuva: Jari Vihervirta

Satikka 1/2016

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi oletusarvoisesti seuraavan postinumerojaon mukaisesti. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa. Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Torstaina 21.4.2016 klo 18.00 Kauttuan klubi, Sepäntie 3, Eura Tervetuloa Ala-Satakunnan Insinöörien sääntömääräiseen vuosikokoukseen.

Porin Insinöörit PI ry 28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940 Rauman Insinöörit ry 26007-27260, 27310 Ala-Satakunnan Insinöörit ry 27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 32610-32920, 38300-38370, 38510

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n kevätkokous

31970,

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa esitellään myös ajankohtaista asiaa työmarkkinatilanteesta ja IL ja Akava ja uudesta keskusjärjestöhankkeesta. Tarjoilusta johtuen, ilmoittautumiset maanantaihin 18.4.2016 mennessä sähköpostitse sati@satakunnaninsinoorit.fi tai markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi Tervetuloa! Ala-Satakunnan Insinöörit, Hallitus

Porin Insinöörit ry:n kevätkokous

Rauman Insinöörit ry:n kevätkokous

Torstaina 26.4.2016 klo 18.00 SATIn toimistolla, Isolinnankatu 24, 5. kerros, Pori

Keskiviikkona 6.4.2016 klo 18.00 Steerprop Oy, Hakunintie 23, Halli 41, Ovi 104, 26100 Rauma

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ennen kokousta tutustumme Steerprop Oy:n toimintaan. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tarjoilun järjestämiseksi, ilmoittautumiset Jani Välimaalle 22.4.2016 mennessä, 044 302 7528 tai jani.valimaa@satakunnaninsinoorit.fi

Ilmoittautumiset perjantaihin 31.3.2016 mennessä: SATIn toimistoon sähköpostitse: sati@satakunnaninsinoorit.fi Jos tulet autolla, ilmoita myös rekisterinumerosi.

Tervetuloa! Porin Insinöörit, Hallitus

Tervetuloa! Rauman Insinöörit, Hallitus

Satikka 1/2016

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin 14.4.2016 klo 19.00

A K I V K SU U ILMOITUKSEN KUVAT: PORIN TEATTERI / JANNE ALHONPÄÄ

Tohtori David Mortimore valmistelee tärkeää puhetta arvovaltaiselle vierasjoukolle, kun paikalle ilmaantuu sairaanhoitaja, jonka kanssa tohtorilla oli suhde 18 vuotta sitten. Suhteesta syntyi lapsi, joka nyt haluaa tutustua isäänsä. Välttääkseen skandaalin David suostuttelee samanikäisen kollegansa esittäytymään pojalleen tämän isänä. Vanhat ihmissuhdesotkut uhkaavat paljastua, mutta yksinäinen kollega pitää uudesta isän roolistaan! Pieni hätävalhe saa aikaan valtaisan tapahtumien ryöpyn, jonka seurauksena ihmiset tulevat ja menevät, ovet saavat kyytiä, valheet kasautuvat valheiden päälle ja väärinkäsitys seuraa toistaan. Mitä puuhaa mystinen kirkkoherra ja miten sukkela tohtori onnistuu piilottamaan entisen heilansa vaimoltaan Rosemaryltä? Miksi vanha höperö potilas laulaa vähän väliä puhelimeen “Hello Dollya” ja juoksee joulupukkina osastolta toiselle? Ja jos tämä ei riitä, niin nähkää miten konstaapeli saa sifonista soodaa silmiin ja nunna tanssii twistiä niin että helmat lentää!

Liput 10 € Varaukset sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Liput pitää maksaa 31.3. mennessä. Maksetut liput noudetaan SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse, 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

Satikka 1/2016