Satikka 1/2019

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Insinööriliiton juhlavuoden kunniaksi SATI lahjoittaa bodyja jäsenten vauvoille

1/2019

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2019

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Mika Hietikko Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jvihervirta@gmail.com

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Jani Välimaa

Jarkko Myllyniemi

Mari Kivinen

Mauri Lehtikangas Opiskelijajäsen

Jussi Lankinen Opiskelijajäsen

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 575 6393 jarkko.myllyniemi@ gmail.com

050 345 3106 marihelena.nieminen@ gmail.com

040 062 3850 mauri.lehtikangas@ student.samk.fi

044 504 0322 jussi.lankinen@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Riku Laine | Varapuheenjohtaja: Jenni Huhtapelto PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Samuli Uusitalo, samulij.uusitalo@gmail.com Porin Insinöörit: Jenni Huhtapelto, jenni.huhtapelto@gmail.com Rauman Insinöörit: Jarkko Myllyniemi, jarkko.myllyniemi@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Timo Seppänen Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Mari Kivinen Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina Painos: 2300 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

1/2019 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Venla esittelee juhlavuoden bodya.

6 8 14

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan tervehdys

5

Eduskuntavaaliehdokas Aila Haikkonen

6

Satakunnan Insinöörit Leo’s Leikkimaassa

8

Ennen oli moni asia toisin

10

Voiko Satakunta pelastaa Suomen (ja maailman)?

12

Rekrytointitapahtuma

14

SATI lahjoittaa juhlavuoden vauvoille bodyt

15

Juhlallisuudet alkoivat Oulusta

16

IL:n kenttäpäällikön palsta: Insinööriliitolla on juhlavuosi

17

Robotiikka Akatemia – teknologiaopiskelua hanskat savessa

18

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset

21

Porin Insinöörien kuulumiset

22

Rauman Insinöörien kuulumiset

23

Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Koko viime vuosi Insinööriliitossa on muun toiminnan ohella valmistauduttu liiton 100-vuotisjuhlavuoteen. Juhlavuosi on nyt. Insinööriliitto ei ole sen puheenjohtaja, hallitus, henkilökunta tai aktiivit vaan nämä kaikki ja erityisesti me kaikki liittoon järjestäytyneet insinöörit ja muut tekniikan ammattilaiset. Edellä mainitusta syystä juhlia ei tulla viettämään hämyisissä kabineteissa pönöttämällä harvojen ja valittujen kesken vaan ympäri maan lukuisissa tapahtumissa ja tempauksissa.

Juhlavuonna järjestetään yli 40 tapahtumaa kuudella eri teemalla. Pääteemana on Tulevaisuutta luomassa. Aiheesta löytyy tietoa esimerkiksi tämän lehden artikkelista ”Juhlallisuudet alkoivat Oulusta”. Kannattaa huomioida myös lehden takakannessa oleva Turun konsertin mainos. Kannattaa lähteä mukaan. Itse ainakin tulen olemaan paikalla.

Muita teemoja ovat: Ihastu insinööriin, Isona insinööriksi, Perhe ja tunteet, Haaste ja Historian havinaa.

Juhlavuotta ei vietetä vain jäsenistön kesken vaan tapahtumilla halutaan avaya insinöörien maailmaa ja työn monipuolisia vivahteita myös laajemmalle yleisölle. Tämän teeman merkeissä juhlavuosi tulee SATIn alueella näkymään ainakin Pori Jazz -festivaalin yhteydessä.

Insinöörityön- ja koulutuksen tulevaisuuteen keskitytään Insinööri käy koulua -projektissa, joka toteutetaan yhteistyössä lukioiden ja ammattikoulujen opinto-ohjaajien kanssa. Projektin tiimoilta insinööri tai insinööriopiskelija vierailee entisessä opinahjossaan kertomassa kokemuksistaan ja työstään insinöörinä. Tavoitteena on inspiroida ja rohkaista nupria kiinnostumaan insinöörikoulutuksen tarjoamista monista mahdollisuuksista.

Perhe ja tunteet -tapahtumilla muistutetaan, että kaiken kiireen keskellä on tärkeää pitää huolta lähimmistään.

SATIssa tulemme järjestämään kuljetuksen teemaan kuuluvaan koko perheen huvipäivään Särkänniemessä elokuun toisena lauantaina. Huvipuisto on tuolloin varattu yksityisesti Insinööriliiton jäsenille seurueineen kello 1013 väliseksi ajaksi, jolloin huvipuiston laitteet ovat vapaasti käytettävissä. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet tullaan julkaisemaan Satikan seuraavassa numerossa.

Juhlavuoden Haaste-tapahtumilla innostetaan insinöörejä liikkumaan. Ensimmäinen haastetapahtuma järjestetään yhteistyössä Helsinki City Running Dayn kanssa toukokuussa.

Satavuotiasta liittoa on mahdotonta juhlia ilman katsausta historiaan. Sampsa Kaataja tekemässä tutkimuksessa liiton historiaa tarkastellaan osana suomalaisen yhteiskunnan yleistä teknistymiskehitystä sekä tutkitaan insinöörikunnan roolia Suomen rakentajina. Tutkimus julkaistaan lokakuussa.

Jari Vihervirta Päätoimittaja

4

Satikka 1/2019

Puheenjohtajan tervehdys

Hyvää alkanutta vuotta 2019 kaikille satilaisille ja yhteistyötahoillemme. Nyt heti alkuvuodesta lähtien meitä insinöörejä leimaa Insinööriliiton 100-vuotisjuhlat kestäen koko vuoden ja ympäri valtakunnan. Meille satilaisille sopiva juhlatapahtuma on Turussa lauantaina 16.3. pidettävä hyväntekeväisyyskonsertti: Tulevaisuutta luomassa. Tähän tilaisuuteen toivon, että mahdollisimman moni meistä satilaisista osallistuisi. Kumppanina Insinööriliitolla on näissä tapahtumissa Me-säätiö. Lisätietoa ja ilmoittautumisen saat hoidettua: www.ilry.fi/il100. Ensimmäinen konsertti pidettiin Oulussa lauantaina 26.1. ja sieltä saadut palautteet kannustavat ainakin itseäni osallistumaan Turun konserttiin.

Nähdään Turussa!

Tulemme kertomaan juhlatapahtumista Satikassa ja SATIn www- ja FB-sivuilla. Kannattaa seurata ilmoitteluamme.

Sen voin kertoa ennakkona, että Jazz-viikolla Porissa on monta mielenkiintoista ja hyvää tapahtumaa Insinööriliitto 100v-hengessä.

Koulutustapahtumat jatkuvat yhteistyössä IL:n ja SATIn välillä. Tarjoamme monipuolista koulutusta liittyen työnhakuun ja meidän insinöörien yleiseen hyvinvointiin ja pärjäämiseen työmarkkinoilla. Nämä koulutukset löydät www.ilry. fi/ajankohtaista/koulutukset sivuilta. Webinaari-koulutukset ovat saaneet hyvän vastaanoton ja näitä ajattelin myös itse kokeilla seuraavaksi.

Sitten yksi asia on nostettava puheeksi meillä Satakunnassa: Miten saamme jäsenet pysymään SATIssa ja miten hankimme uusia jäseniä? Peräänkuulutan meidän jokaisen jäsenen tekemään aikanakin yhden yrityksen hankkia uusia jäseniä. Keskustelu järjestäytymisestä kannattaa aloittaa omasta insinöörityökaverista. Mainoksena voi käyttää meillä Satakunnassa, että meillä on oma toimisto ja oma sihteeri, jolle voi soittaa kaikissa asioissa ja toimistolta sitten osaamme ohjata soittajan heti oikealle taholle, jos emme itse pysty asiaa ratkaisemaan. Lisäksi SATI ja IL tarjoaa jäsenille ilmaiseksi rahanarvoista etua, kun kysymykseen tulee lakitai työsuhdeneuvonta, unohtamatta hyviä jäsenvakuutuksia (vapaa-ajan tapaturma, matkustaja- ja matkatavaravakuutukset). Ja jos itse et osaa vastata niin kerro tai näytä kaverille, IL:n www-sivuilta kohdasta ”Liity jäseneksi”, niin et jää sanattomaksi. Jos on jotain mielessä miten voimme kehittää SATIa tai IL:ää niin odotan yhteydenottojanne, kiitos.

Lopuksi Trump-komiikkajuttu (T&T, 11.1.2019): Veijo Miettinen oli saanut jenkkikollegaltaan kysymyksen: Mikä on ero Trumpin ja maissin välillä? Maissi on kasvatettu!

Nähdään SATIn tapatumissa.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 1/2019

5

Eduskuntavaaliehdokas

Aila Haikkonen Olen Aila Haikkonen, porilainen 56-vuotias rakennetekniikan DI. Perheeseeni kuuluvat puoliso Tapio ja 14-vuotiaat kaksoset Alina ja Antton. Asun Laviassa kotitilalla, jonka hoitaminen on tärkeä sivutyö ja elämäntapa. Luonteeltani olen pitkäjänteinen, sisukas ja suunnitelmallinen.

Olen Keskustan ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Tällä hetkellä olen Porin kaupunginvaltuutettu sekä teknisen lautakunnan jäsen. Rakkaus metsään on saanut minut Metsä Groupin edustajiston jäsenenä ajamaan yksityismetsänomistajan asiaa – metsähän on voimavara meille kaikille. Muita merkittäviä alueellisia luottamustoimiani ovat Länsi-Suomen Osuuspankin ja Satakunnan Osuuskaupan edustajiston jäsenyydet. Päättäjänä olen harkitseva, tavoitteellinen ja asioihin monipuolisesti perehtyvä.

Jo lukioaikana tiesin, että haluan rakennusalalle. Kirjoitin ylioppilaaksi Lavian lukiosta 1981, jonka jälkeen lähdin töihin rakennustyömaille hankkimaan osaamista tulevia rakennusinsinööri opintoja varten. Työmailla toimin muurarin apulaisena sekä naulasin kattoristikon liitoksia vasaralla. Aloitin opiskelun syksyllä 1982 Porin teknillisessä oppilaitoksessa, josta valmistuin rakennusinsinööriksi 1986. Kesälomat opiskeluaikana kuluivat rakennustöissä Puolimatkalla, jossa sain monipuolisen käytännön tuntemuksen rakennustöistä. Insinööriliiton jäsenenä olen ollut opiskeluajoista lähtien.

Viimeisenä opiskeluvuotena, 23-vuotiaana, aloitin yleisurheilun pikajuoksijana Porin Tarmossa – vuoden tavoitteellisen harjoittelun jälkeen olin Suomen yleisurheilumaajoukkueessa Stuttgartin EM-kisoissa. Pohjakuntoa oli tosin jo kartutettu kotitilan töissä koko lapsuuden ja nuoruuden sekä rakennustyömailla.

Ensimmäinen työpaikka löytyi Lahdesta insinööritoimistosta rakennesuunnittelijana. Lahdessa viihdyin hyvin ja sieltä löytyi virkeä urheiluseura Lahden Ahkera, josta on jäänyt elinikäisiä ystäviä. Työn ohessa harrastin pikajuoksua maajoukkuetasolla 10 vuotta. Vuonna 1995 osallistuin viimeisen kerran Ruotsi-otteluun.

6

Muutin vuonna 1989 takaisin kotiseudulle Poriin ja siitä lähtien olen työskennellyt Porissa eri suunnittelutoimistoissa.

Elämäni mullisti kaksosten syntymä vuonna 2004. Se oli tähänastisen elämäni huikein vuosi, sain olla lasten ensimmäisen vuoden heidän kanssaan kotona. Työhön palattuani alkoi monelle lapsiperheelle tuttu kiireinen arki. Lasten täytettyä 4 vuotta lähdin täydentämään osaamistani Tampereen teknilliseen yliopistoon ja valmistuin sieltä rakennetekniikan DI:ksi vuonna 2012.

Tällä hetkellä työskentelen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Porin yksikössä projektipäällikkönä.

Nopeutuva muutos työelämässä Suunnittelualalla on oman työurani aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia työmenetelmissä ja sama trendi näkyy muillakin aloilla. Työelämän muutokset nopeutuvat lähitulevaisuudessa. Aiemmin työura on koulutuksen jälkeen saattanut jatkua suunnilleen samoissa tehtävissä eläkkeelle jäämiseen saakka. Tulevaisuudessa työntekijä voi tarvita useammankin uudelleen kouluttautumisen työuransa aikana. Hyvin todennäköisesti myös tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan monien ihmisten työpaikkoihin tulevaisuudessa. Nämä muutokset luovat työntekijöille epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Poliitikkojen on otettava muuttuva työelämä huomioon päätöksiä tehdessään. Menestyvien yritysten takana ovat aina ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät. Muuttuvassa yhteiskunnassa on oltava mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja ammatinvaihtoon. Oleellista on myös, että työtä tekemällä olisi myös mahdollisuus elää ansaitsemallaan palkalla.

Muuttuvassa työelämässä nuorten luottamus tulevaisuuteen on saatava säilymään ja perustulo tuonee osaltaan tätä luottamusta. Mielestäni perustulon tulee kuitenkin olla vastikkeellista osallistumistuloa. Minusta tulevien päättäjien on harkittava perustulomallia vakavasti.

Rakentaminen, metsien käyttö ja ilmasto Palosäädöksiä on kehitetty ja vuoden 2018 alussa tuli voimaan asetus, jossa mm. puun laajempaa käyttöä rakentamisessa on mahdollistettu. Yksi suurimmista rakentamiseen vaikuttavista päätöksistä on 2000-luvulla ollut rakennusten lämmöneristysvaatimusten tiukentaminen energiankulutuksen vähentämiseksi. Nämä päätökset ovat poliittisia päätöksiä toisin kuin esimerkiksi rakenteiden lujuusmitoitus. Energiansäästö on hyvä tavoite, mutta lämmöneristeen lisääminen tuo rakennukselle kosteudenhallinnan riskejä. Nykyisten vaatimusten mukaan rakennettu talo onkin herkempi rakennusvirheille kuin aiemmin rakennetut talot. Lakeja ja asetuksia laadittaessa pitää myös miettiä mahdolliset asumisterveyden haitat.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pysynee kärkiaiheena myös tulevina vuosina, joten puun käyttöä tullaan rakentamisessa lisäämään merkittävästi. Tämä aiheuttaa haasteita niin suunnittelijoille, rakentajille kuin rakennustuoteteollisuudellekin. Puurakentamisen jäätyä betonirakentamisen varjoon sen osaaminen eri sektoreilla on jäänyt kehittämättä. Toivottavasti tulevat poliittiset päätökset liittyen metsien käyttöön ja puurakentamiseen ovat niin selkeitä, että suomalaiset yritykset uskaltavat investoida puutuotteisiin riittävän nopeasti. Investointi-innokkuutta toivoisi myös suurilta metsäalan toimijoilta. Vaikka sellunkeitto on ollut viime vuosina erittäin tuottavaa, niin yritysten pitäisi investoida myös rakennustuoteteollisuuteen. Metsäsektori ei kaipaa puumarkkinoita häiritseviä poliittisia päätöksiä, kuten kiinteistöveron laajentamista metsiin. Täytyy muistaa, että metsäteollisuus on yksi suurimpia vientivetureitamme.

Politiikassa vaikuttaminen Työssäni olen tottunut toimimaan erilaisissa projekteissa ja viemään asioita suoraviivaisesti ja tavoitteellisesti eteenpäin.

Satikka 1/2019

Politiikassa asioihin vaikuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa. Päätöksiä tehdään yhteistyössä ja usein joudutaan hakemaan kompromisseja. Aktiivisella vaikuttamisella ja hyvällä yhteistyöllä voidaan tulos saada lähemmäksi omia tavoitteita. Halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on saanut minut lähtemään mukaan politiikkaan. Rakennetaan kestävä tulevaisuus yhdessä.

Teksti ja kuva: Aila Haikkonen

Pyysimme Satikassa 4/2018 mahdollisia eduskuntavaaleissa ehdolla olevia SATIn jäseniä ilmoittautumaan yhdistyksen toimistolle. Tarjosimme kaikille ehdokkaana oleville jäsenillemme mahdollisuuden esittäytyä tässä lehdessä.

Satikka 1/2019

7

Satakunnan Insinöö Leo’s Leikkimaassa

Isänpäiväviikonlopun lauantaina 10.11. monessa perheessä koettiin vauhdikkaita hetkiä, kun Satakunnan Insinöörit järjesti jäsenilleen lastentapahtuman porilaisessa sisäleikkipaikassa, Leo’s Leikkimaassa. Tapahtumaan osallistui noin 90 lasta vanhempineen tai isovanhempineen, ja meno oli sen mukaista! Kokoonnuimme aamulla kymmeneltä Leon synttärihuoneiden edustalle jonottamaan sisäänpääsyrannekkeemme, ja siitä matka jatkui sisälle viidakkomaiselle,

8

valtavalle leikkipaikalle. Leikkitilaa oli varmasti tuhansia neliöitä, joten tuntui että 90 lasta hajaantui alueelle silmänräpäyksessä.

Leikkimaasta löytyi tekemistä kaiken ikäisille lapsille vanhempia unohtamatta.

Lasten suureksi iloksi monella leikkialueella mahtuu nimittäin aikuinenkin leikkimään; tiikeriliuku tai tulivuorikiipeily sopii lastenmieliselle erittäin hyvin! Leikkialueiden teemat sijoittuvat viidakkoon, sillä onhan Leo itse viidakon kuningas, Leijona.

Leo vieraili itsekin paikalla, ja häntä pääsi halutessaan moikkaamaan ja halaamaan.

Leo kokosikin ympärilleen ison ja iloisen joukon pieniä fanejaan.

SATIn tapahtuma oli koonnut paikalle lapsia kattavasti kaikista ikäryhmistä; nuorimmat olivat vauvaikäisiä, vanhimmat puolestaan jo yläkoulussa. Lasten- ja koko perheen tapahtumat ovat viime aikoina olleet SATIssa erittäin suosittuja. Leikkialueiden leikit ovat liikunnallisia ja fyysisiä,

Satikka 1/2019

örit a

ja sisältävät paljon kiipeilyä ja liukumäkiä sekä pallotykeillä ampumista. Pienimmät lapset voivat leikkiä minimaailmassa hieman rauhallisemmassa ympäristössä.

Kaikilla vaikutti olleen oikein mukava ja vauhdikas päivä. Sati kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita, sekä Leo’s leikkimaata erittäin onnistuneista järjestelyistä.

Teksti ja kuvat: Mari Kivinen

Satikka 1/2019

9

Ennen oli moni asi Ennen oli moni asia toisin. Tämä tosiasia tulee usein mieleeni poikani Eeron kanssa saunoessani. Hänellä on tapana lauteilla istuessamme pyytää minua kertomaan jotain siitä ajasta kun olin lapsi. Hän on nyt seitsemän. Itse olin sen ikäinen 30 vuotta sitten.

Tänään juttelimme löylyissä jätteistä ja kierrättämisestä. Laskimme, että meidän kotipihallamme on seitsemän jäteastiaa, joita kutakin tyhjennetään suunnilleen parin viikon välein. Omat keräyspisteensä on lasille, metallille, paperille, kartongille, muoville, biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Todella iso osa meillä syntyvästä jätteestä päätyy asianmukaisesti lajiteltuna kiertoon.

80-luvun lopulla Loimaan Hirvikoskella sijaitsevan kotitalomme pihalla oli yksi roskapönttö. Muutamilla naapureilla kävi roska-auto pönttöä tyhjentämässä ja pikkupojasta oli jännää seurata kun roskakuskit kipaisivat pöntön nurkalta ja kippasivat sen hydraulisella nostimella auton kitaan.

Meillä ei roska-auto käynyt, koska roskat

10

pystyi aivan hyvin itsekin viemään kaatopaikalle muutaman kuukauden välein.

Kaatopaikka oli äärettömän mielenkiintoinen Kaatopaikalle halusin aina päästä mukaan. Se oli äärettömän mielenkiintoinen paikka ja samalla vähän pelottavakin.

Kaatopaikalle, eli tuttavallisemmin ammattikoulun taakse, vietiin jätesäkit ihan sellaisenaan. Pölyävää hiekkatietä ajettiin haisevan, jätteistä muodostuneen kukkulan päälle. Kukkulan juurella oli löyhkäävä lietejärvi, johon loka-autot tyhjensivät lastinsa. Autolla ajettiin ihan kukkulan huipulle asti ja siellä jätesäkit heitettiin peräkärrystä. Maksu suoritettiin punaisessa työmaakopissa istuvalle ukolle. Tietenkin asiaan kuuluvan tinkauksen jälkeen. Eikä kotiin juuri koskaan lähdetty tyhjin käsin. Aina kasan päältä löytyi jotain mielenkiintoista tavara, mitä puskutraktori ei ollut vielä ehtinyt jyräämään.

Toisen romu on toisen aarre.

Kun vertaa silloista aikaa tähän päivään, saattaa herätä ajatus, että oltiinko silloin suoranaisia ympäristörikollisia kaikki. Siltähän se äkkiä kuulostaa. Yksi roskapönttö nurkalla. Ei hyvä. Seitsemän pönttöä vaikuttaa selkeästi paremmalta ratkaisulta. Me insinöörit onneksi osaamme ajatella asioita monesta näkökulmasta, emmekä vedä johtopäätöksiä liian hätäisesti.

Voiko yhdellä roskapöntöllä voi tulla toimeen?

Kysyin Eerolta osaako hän arvata, miten yhdellä roskapöntöllä voi tulla toimeen, vaikka sitä ei edes käynyt roskakuski tyhjentämässä. Hän oivalsi yllättävän helposti asian ytimen. Silloin ei kaupasta kannettu tavaraa kotiin nykyiseen malliin, eikä varsinkaan heitetty pois.

Ei Vihervirran talouteen 80-luvulla ostettu ruokia. Meille ostettiin ruokaaineita, joista ruokaa valmistettiin. Kaupassa käytiin hyvin harvoin autolla, jo-

Satikka 1/2019

ia toisin ten nykyisen kaltaisia määriä ostoksia ei edes olisi pystynyt kotiin kuljettamaan.

Perunamaata oli sen verran, että perusraaka-ainetta ruokapöytään riitti ympäri vuoden. Marjat poimittiin metsästä ja mehu tehtiin Mamman viinimarjoista ja Kyllikki-tädin omenoista. Samoin avomaankurkkua kasvatettiin ja suolattiin.

Punajuuria ja porkkanoitakin säilöttiin.

Jos joku muuten miettii miten porkkanat sai säilymään, niin vastaus on, että ne säilyvät hiekkaämpäreihin haudattuina kellarissa. Sämpylät ja pullat äiti teki kotona.

Lihat lihatiskistä Lihaa ja kalaa ostettiin lihatiskistä. Varsinkin (lauantai)makkaran osto oli jännä tapahtuma. Lintulan Antti kysyi paljonko laitetaan ja tarttui sitten vastauksen saatuaan makkarapötköön. Äärimmäisen hieno ja nopea siivutuskone veisteli makkarasta ohuita siivuja ja tipautteli ne pinoon paperin päälle. Kaikki muutkin tuotteet käärittiin paperiin. Ei kukaan olisi varmaan

Satikka 1/2019

tuolloin suostunutkaan ostamaan, saati syömään, lihaa, jota ei saa muovirasiasta esiin ilman peltisaksia ja joka on pakattu pierunhajuiseen suojakaasuun.

Eero muisti myös kuulleensa joskus, että ennen ei kauppojen valikoima ollut nykyisen kaltainen. Totta. Tajusin, että ei 80-luvun lopulla Lintulan kaupasta saanut esimerkiksi kumkvatteja. Jos toki ei monia paljon vähemmän eksoottisiakaan hedelmiä. Kumkvatti tuli mieleeni, koska sen täytyy olla yksi älyttömimmistä hedelmistä, joita kaupan hyllystä löytyy. Wikipedian mukaan kyseessä on ruutakasvien heimoon kuuluva sitruspuiden ja fortunellojen välinen risteymäsuku. Hedelmät ovat pieniä, noin 10 gramman painoisia. Maultaan kumkvatit ovat yhtä aikaa kitkerän ja makean makuisia. Niitä viljellään Etelä-Amerikassa, Yhdysvaltojen eteläosissa, Etelä-Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Ei taida hiilijalanjälki olla kovinkaan pieni, jos näillä meinaa mahansa täyttää.

Hyvällä syyllä voi pohtia, olivatko asiat

ympäristön kannalta paremmin yhden vai seitsemän roskapöntön aikaan. Tätä asiaa on jokaisen, erityisesti insinöörin, hyvä pitää mielessä esimerkiksi viikottaisia ruokaostoksia suunnitellessa. Etenkin nyt kun vietämme Insinööriliiton juhlavuotta yhtenä pääteemana Tulevaisuutta luomassa!

Teksti: Jari Vihervirta Kuvat: Jari Vihervirta, Pixabay

11

Voiko Satakunta pe

Vaikka kesällä oli helle ja talvella hanget korkeat nietokset, ilmastonmuutos tai oikeastaan ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Siitä voi vitsailla, kuinka olisi paljon mukavampaa, jos olisi vähän lämpimämmät kelit. Moni sekoittaa kuitenkin keskenään sään ja ilmaston lämpenemisen; helteinen heinäkuu on vielä ihan ok, helteinen tammikuu ei enää naurattaisi. Helteinen tammikuu toisi nimittäin mukanaan aika isoja ongelmia, kun sulavat napajäätiköt tekisivät avomeriuinnista helpompaa myös nykyisessä sisämaassa ja ilmastopakolaiset lähtisivät sankoin joukoin etsimään maaplänttiä, jossa vielä voisi jotain kasvattaa.

Tosin jos Golf-virta kääntyy, suomalaisten ongelmat voivat olla nopeastikin ohi; täällä ei ole sen jälkeen mitään nähtävää, paitsi jos haluaa nähdä, mitä jääkausi tekee. Tässä todellisuudessa olo on välillä kuin aikoinaan Titanicin tähystäjällä, joka luultavasti kädet melko tiukasti ristissä jännitti, kääntyykö Uppoamaton ajoissa. Sen jännitys-

12

näytelmän lopputuloksen tietävät kaikki, mutta ehtiikö ihmiskunta vielä kääntyä ajoissa?

Sähköauto ei taida pelastaa Suomi on maailman mittakaavassa pieni tekijä. Vaikka vetäisimme töpselin seinästä nyt, sulkisimme kaikki teollisuuslaitokset ja lämmittäisimme talojamme polkemalla dynamolla sähköä, se ei pelastaisi maailmaa. Paljon rummutettu sähköauto ei ole oikotie onneen, koska jollain se sähkökin tehdään (ja harva tekee sitä kuntopyörällä) eikä akkumateriaalien elinkaari ole ihan niin ongelmaton, kuin Tesla-uskovaiset haluavat ajatella. Emme myöskään liene saava raskasta liikennettä kulkemaan sähköllä, ei olisi kovin kätevää, jos täysperä vetäisi mukanaan yhtä tavarakonttia ja toista, jossa olisi akut noin niin kuin omaan käyttöön. Sähköauto ei siis taida pelastaa. Sen sijaan päästöttömästi tuotetulle sähköllä

kulkeva sähköauto, biopolttoaineet ja toimiva julkinen liikenne yhdessä voisivat jo tehdä jotain muutosta.

Mutta edelleenkään pelkästään suomalaisten tekemät elintavan muutokset eivät ole kuin pisara meressä. Toki Suomi voi olla edelläkävijä, esimerkkimaa, jonka puhdasta luontoa ja ilmastopanostuksia ihaillaan ympäri maailmaa. Kääntöpuolena siinäkin on sankat ihmisjoukot, jotka lentävät ihailemaan puhdasta luontoa, mutta ehkä se on kohtalaisen pieni ongelma edelläkävijä- ajatusmallissa. Voisiko puhdas luonto houkuttaa tarpeeksi suurissa ihmisjoukoissa esiin pienen kateuden siemenen, jotta laajat kansanliikkeet ympäri maailmaa vaatisivat itselleen samaa? Lopettakaa sademetsien hakkuut, muoviroskan dumppaaminen meriin ja kertakäyttöisten kulutushyödykkeiden valmistaminen teollisuuspiiput sauhuten, me haluamme oman Suomen myös toiselle puolelle maapalloa!

Satikka 1/2019

elastaa Suomen

(ja maailman)?

Suomi ei ole, eikä halua olla, halpatyövoiman maa. Mutta korkean teknologian maa tämä on, ja Satakunnalla on potentiaalia olla yksi sen kruununjalokivistä. Me emme voi vaatia Kiinaa sulkemaan tehtaitaan tuosta vain, mutta ratkaisuja meiltä löytyy. Kohtuullista korvausta vastaan meidän on mahdollista lähettää viisaat insinöörit ratkomaan teollisuuden ja infran ympäristöpulmia; miten teollisuuden päästöjä suitsitaan, miten jätteet hävitetään ja kuinka tuottaa sähköä ilman fossiilisia polttoaineita. Me osaamme sen jo, ja meidän teknologiamme vieminen esimerkiksi Aasian maihin olisi jo sen mittaluokan ympäristöteko, jolla olisi merkitystä. ydinvoima on puhtain suuren mittaluokan sähköntuotantomenetelmä Satakunnan sähköistä ydintä, Olkiluotoa ja sen Onkaloa, on moitittu koko maailman

Satikka 1/2019

ydinjätekaatopaikaksi. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että ydinvoima on puhtain suuren mittaluokan sähköntuotantomenetelmä ja Suomen peruskallio turvallinen paikka jemmata ydinjäte, tietysti muutaman suojakuoren sisään. Täällä kun ei maa järise ja turvallisuusajattelu on huippuluokkaa. Fukushiman onnettomuuden aiheutti nimenomaan maanjäristys ja sitä seurannut tsunami, Tšernobylissä puolestaan päätettiin suorittaa tieteellinen koe, jonka yhteydessä kytkettiin pois päältä sellaisia turhakkeita kuin hätäjäähdytys ja reaktorin pikasulkujärjestelmä. Koe epäonnistui tunnetuin seurauksin ja jätti ihmisten mieliin tunteen, että ydinvoimala voi räjähtää koska tahansa. Toisaalta tuulivoima tappaa linnut, vesivoima kalat ja aurinkovoima… Noh, ei tällä pallonpuoliskolla.

Yksi teoria Titanicin ja jäävuoren kohtalokkaasta törmäyksestä on, että mikäli laiva ei olisi yrittänyt peruuttaa, se olisi väistänyt jäävuoren. Peruutusvaihteen aja-

teltiin hidastavan laivaa, mutta peruuttava alus oli käytännössä ohjauskyvytön. Samaa tekee maailma nyt; yrittää henkensä kaupalla hidastaa uhan edessä, eli pienellä piiperryksellä ja vanhalla teknologialla suitsia ilmaston lämpenemistä, kun oikea tapa olisi ottaa kaikki keinot käyttöön, luoda maailmanlaajuinen konsensus vaikka pakkokeinoin ja valjastaa uusi teknologia siihen käyttöön, mihin se on luotu. Eli ajaa koneet täysillä ja vääntää ruorista rystyset valkoisina, sillä pelkkä käsien ristiminen ei ole ennenkään auttanut.

Teksti ja kuva: Jenni Huhtapelto Kirjoittaja kokee voimakasta ilmastoahdistusta, syö pääasiassa kasvisruokaa ja pelkää, etteivät kummitytön lapsenlapset koskaan näe tähtiä, koska ne peittyvät saastesumuun jo kauan ennen heidän syntymäänsä.

13

Rekrytointitapahtuma Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka, se ihan oikea insinöörin homma, mietityttää varmasti montaa opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa.

Rekrytapahtumia ja -messuja järjestetään jos jonkinlaisia, mutta valikoimasta on puuttunut tapahtuma, jossa nimenomaan valmistumisvaiheessa olevat insinööriopiskelijat ja tuoreita tekijöitä kaipaavat yritykset kohtaisivat. Tähän puutteeseen Porin Insinöörit ja Porin Insinööriopiskelijat päättivät vastata.

Tapahtumasta ei voi vielä puhua vuotuisena perinteenä, sillä se järjestettiin ensimmäistä kertaa 1.2.2019. Paikkana oli Opiskelijatalo Saikku Porin keskustassa. Ajankohdaksi valikoitui perjantaiiltapäivä ja tapahtuman nimeksi Rento rekrytointitapahtuma. Tarjolla oli yhden rekrytoivan yrityksen, Tehokuivauksen, tarjoamia virvokkeita, jotka osaltaan toivat tapahtumaan rentoa ja opiskelijamaista tunnelmaa.

Ainakaan vielä näin ensimmäisenä vuonna tapahtuma ei aivan onnistunut tavoittamaan alueen yrityksiä. Sairastapa-

14

uksista ja yllättävistä päällekkäisyyksistä johtuen paikalla oli lopulta kolme yritystä; Tehokuivaus, Pöyry ja Sweco. Onnistumiseksi voidaan kuitenkin laskea se, että jokaisella mukana olleella yrityksellä on aidosti halukkuutta rekrytoida, eikä paikalla oltu vain mainosmielessä.

Opiskelijoita tapahtumaan osallistui viitisenkymmentä. Osa vietti pitkiäkin aikoja keskustelemassa yritysten edustajien kanssa, käyntikortteja vaihdettiin ja työstä kyseltiin innokkaasti. Työnhakijat suhtautuivat tilaisuuteen sen ansaitsemalla vakavuudella, eikä virvokepöytä tuntunut aluksi hupenevan lainkaan. Jossain vaiheessa puhuminen alkoi kuitenkin kuivattaa suita.

Kokonaisuutena tapahtuma oli positiivinen kokeilu. Opiksikin otettiin; mikäli tapahtuma järjestetään ensi vuonna, se järjestetään myöhemmin keväällä ja jonain muuna aikana kuin perjantai-iltapäivänä.

Kun niin yritykset kuin opiskelijatkin ovat tosimielellä liikenteessä, rentouden tavoittelu ei toimi. Toinen opittu asia oli yritysten ilmoittautumisen aikaistaminen ja tie-

dotuksen tehostaminen; moni opiskelija kyseli jo etukäteen PIO:n edustajilta, mitä yrityksiä paikalle on tulossa. Motivoituneita opiskelijoita kiinnostaa aidosti työpaikan hankkiminen, ja sen etsimiseen ollaan myös valmiita panostamaan. Voikin sanoa, että ammattikorkeakoulussa kasvaa hyvälaatuista tulevaisuuden insinööriainesta rekrytoitavaksi!

Teksti ja kuva: Jenni Huhtapelto

Satikka 1/2019

SATI lahjoittaa juhlavuoden vauvoille bodyt Insinööriliitto täyttää 100 vuotta. Insinöörit ovat olleet rakentamassa nykyistä elinympäristöä ja yhteiskuntaa sekä muovaavat vahvasti myös tulevaisuutta. Juhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikko perinteisiä käsityksiä insinööreistä ja muistuttaa mieleen, että insinöörityö näkyy kaikilla elämän alueilla.

Suurimpia taideteoksia tai hauskimpia elokuvia ei olisi voitu tehdä ilman insinöörien innovaatioita ja tarkkuutta vaativaa työtä.

Samassa hengessä Satakunan Insinöörit päätti juhlistaa juhlavuoden aikana jäsenille syntyviä vauvoja pieni pilke silmäkulmassa. Vauvat, jos mikä, ovat tulevaisuutta luomassa!

Vaivattomin tapa saada body, on käydä uuden tulokkaan kanssa pistäytymässä SATIn toimistolla (Isolinnankatu 24, 5. krs., Pori). Samalla tulet ilahduttaneeksi tomistosihteeriämme Piaa. Varmista kuitenkin ennen vierailuasi puhelimitse, (02) 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

Toinen vaihtoehto on ilmoittaa iloisesta perhetaphtumasta sähköpostilla sati@ satakunnaninsinoorit.fi ja sopia bodyn toimituksesta.

Bodya on saatavana kahta eri kokoa.

0-6 kuukautta vanhalle ja 6-12 kuukautta vanhalle. Jos hoidat asian sähköpostilla, muista ilmoittaa kumman kokoisen vaatteen haluat.

Ohjeet bodyn saamiseksi

Kuva lehteen

Satakunnan Insinöörien jäsenenä ja vuonna kuluvana vuonna syntyneen lapsen vanhempana olet oikeutettu saamaan vauvallesi lahjaksi bodyn.

Halutessasi voit toimittaa kuvan lapsestasi bodyyn puettuna julkaistavaksi Satikassa. Tarkoitus on koota kaikki saadut kuvat yhteen ja tehdä niistä kollaasi vuoden

Satikka 1/2019

2020 ensimmäiseen Satikkaan. Kuvia voi lähettää osoitteeseen satikka.materiaali@ gmail.com. Kuvan lähettäminen on täysin vapaaehtoista, eikä se ole edellytyksenä bodyn saamiselle. SATI ei arkistoi kuvia, eikä niitä tulla käyttämään missään muussa yhteydessä kuin osana kollaasia. SATI pidättää kuitenkin oikeuden kollaasikuvan uudelleenjulkaisuun. Lähettämällä kuvan, annat SATIlle oikeuden kuvan edellämainittuun käyttöön.

Teksti ja kuva: Jari Vihervirta

15

Juhlallisuudet alkoivat Oulu Insinööriliiton vuotuisilla järjestöjohdon neuvottelupäivillä oli tänä vuonna paljon ohjelmaa ja runsaasti osallistujia. Hotelli Lasaretin kokoustiloihin Ouluun saapui noin 130 osallistujaa kautta maan. Edustettuna oli 33 Insinööriliiton jäsenjärjestöä.

Tärkeimpinä aiheina oli Insinööriliiton uusi visuaalinen ilme ja brändityö, edustajakokouksessa hyväksytyn palvelutason toteuttaminen jäsenjärjestöissä sekä ajankohtaiset työmarkkina-asiat.

Oulun kaupungin vastaanotto Koska Insinööriliiton juhlavuosi avattiin neuvottelupäivien yhteydessä, Oulun kaupunki oli halunnut huomioida asian.

Neuvottelupäiviä edeltävänä torstai-iltana Oulun kaupunki oli kutsunut neuvottelupäivien osallistujat vastaanotolle Oulun kaupungintalolle. Tilaisuus oli juhlava, mutta kuitenkin mukavan rento ja erittäin hyvähenkinen. Kaupungin edustajan puheenvuoron lisäksi kuultiin puheenjohtaja Samu Salon puhe ja Oulun kamarikuoron upea esitys.

Tilaisuuteen olisi kannattanut osallis-

16

tua jo pelkästään puitteiden vuoksi. Johan Erik Stenbergin suunnittelema, 29.10.1886 Oulun Seurahuoneena köyttöön otettu, kivirakenteinen uusrenessanssirakennus ja sen juhlasali ovat nimittäin todella upeat.

Neuvottelupäivät Varsinaiset järjestöjohdon neuvottelupäivät avattiin perinteisesti järjestöjohtaja Tommi Grönholmin avauspuheella. Seuraava ohjelmanumero sen sijaan oli huomattavasti vähemmän perinteinen, kun yleisön joukosta alkoi yksitellen nousta Oulun kamarikuoron laulajia. Komeasti kajahti moniääninen Mä oksalla ylimmällä ja myös onnittelulaulu 100-vuotiaalle Insinööriliitolle.

Aiemmista neuvottelupäivistä poiketen kuultiin myös kolmen jäsenjärjestön edustajan ns. motivaatiopuheenvuorot. Käytäntöä tullaan jatkamaan.

Markkinointitiimin alustus liiton brändiuudistustyön tilanteesta ja uuden visuaalisen ilmeen ”paljastus” oli varmasti monen osallistujan odottama osuus. Ajatus Insinööriliitosta oli tiivistetty mielestäni

erittäin onnistuneesti: Insinööriliitto on kumppanina tulevaisuutta varten, ei pelkästään työuralla vaan ylipäätään oman paikan löytämisessä maailmassa.

Satakunnan Insinööreistä paikalla olivat tällä kertaa Mika Hietikko, Mikko Vettenranta, Jari Vihervirta, Markku Uusitalo, Jarkko Myllyniemi ja Pia Luovula.

Tulevaisuutta luomassa Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen yleisötapahtuma järjestettiin Oulun musiikkikeskuksessa. Tulevaisuutta luomassa -hyväntekeväisyyskonsertissa lavalle nousivat Osmo Ikonen, vuoden 2012 Idols-voitostaan tunnettu Diandra, popkanteletar Ida Elina ja vauhdikkaasta live-esiintymisestään tuttu Olavi Uusivirta. Konsertin juonsivat koomikot Nina Lahtinen ja Janne Kataja.

Hyväntekeväisyyskonserttikiertueen yhteistyökumppaniksi on valittu 2015 perustettu Me-säätiö, joka tekee työtä vähentääkseen lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa.

Juhlavuoden konserttikiertueen tuotoilla

Satikka 1/2019

Insinööriliitolla on juhlavuosi

usta ja sponsorituilla tuetaan säätiön Me-koulu -ohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saa riittävän tuen koulunkäyntiin sekä valmiudet peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ja työllistymiseen. Hyvään arkeen.

Teksti: Jari Vihervirta Kuvat: Studio Ollila

Vuodenvaihde on ohi ja joulu taas edessäpäin. Tätä kirjoittaessani jouluaattoon on vain 344 päivää. Kuluva vuosi on liittomme kannalta erittäin merkittävä vuosi. Insinööriliitto IL ry täyttää 100 vuotta ja vuosi on vaalivuosi. Tänä vuonna ovat eduskuntavaalit ja eurovaalit. Lisäksi mahdolliset maakuntavaalit, jos lait saadaan säädetyksi.

Vuosi on myös liittomme vaalivuosi. Marraskuussa liiton edustajakokouksessa valitaan liitollemme uusi hallitus.

Kuten kerroin, kuluva vuosi on IL100 juhlavuosi. Liittomme järjestää vuoden aikana ainakin 42 jäsentilaisuutta ympäri Suomea.

Juhlavuoden tarkoituksena on »» Nostaa Insinööriliiton näkyvyyttä ja positiivista mainekuvaa Suomessa »» Korottaa insinöörien ammattiprofiilia ja sitä kautta tuoda insinöörien ammattia lähemmäksi laajempaa yleisöä. »» Saada toimintaan mukaan uusia aktiivisia jäseniä. »» Lisätä yhteisöllisyyttä ja parantaa yhteistyötä IL:n jäsenyhdistysten välillä.

Porissa tilaisuudet ovat Suomi Areenan ja Pori Jazzin yhteydessä. Suomi Areenalla olemme jonakin päivänä mukana ohjelmassa ja teltalla 15.-17.7, Pori Jazzeilla olemme 18.-20.7. Lisäksi IL100 brunssi on 19.7. kello 11:00 – 13:00 Mekaanilla. Tarkempia tietoja tilaisuuksista saamme lähempänä kyseistä ajankohtaa.

Vuosi 2019 on myöskin monella alalla neuvotteluvuovuosi. Vaikka suurin osa työehtosopimuksista on neuvoteltu olemaan voimassa vielä vuoden 2020, niissä on sovittu, että vuoden 2020 palkantarkistukset on sovittava jo nyt. Teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsulttiala sekä tietoala on neuvoteltava tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä, kemianteollisuus marraskuun loppuun mennessä ja energia-ala ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos sopimukseen palkkojen tarkistuksista ei päästä sopimuksiin, työehtosopimukset voidaan irtisanoa ja silloin aloitetaan neuvottelut uusista sopimuksista. Osa aloista on jo aloittanut kenttäkierrokset saadakseen kentän toiveet neuvottelijoiden tietoon.

Liittomme järjestää jäsenilleen koulutusta alueella. Porissa on Neuvotteluvalmennus 2 21.3, Lean Six Sigma keltainen vyö 11.4, Miten löydän piilotyöpaikat 7.5, Mitä rekrytoija odottaa työnhakijalta? 20.5 ja Raumalla Lean Six Sigma keltainen vyö 10.4 Lisäksi Webinaareja eri aloilta järjestetään viikoittain. Webinaareja voi kuunnella jälkikäteenkin rekisteröitymällä liittomme webinaariarkistoon. Lisätietoja löydät liittomme nettisivuilta ilry.fi/koulutukset.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Vesseli tulee koulusta kotiin ja valittaa, mitä hyötyä on oppia lukemaan. Insinööri-isä valistaa poikaansa: - Niin kauan kuin television vieraskieliset sarjat tekstitetään, on pakko opetella lukemaan!

- Johnny-Kai Forssellin kirjasta: Kun ratakisko taipuu

Satikka 1/2019

17

Robotiikka Akatem

– teknologiaopisk

Jukka-Pekka Rajahalme tekee tottuneesti ohjelmaa Universal Robotsin yhteistyĂśrobotilla.

18

Satikka 1/2019

mia

kelua hanskat savessa Satakunnan ammattikorkeakoulun Robotiikka Akatemiassa tarjotaan sekä uusia opiskelutapoja käytännön tekemisestä kiinnostuneille opiskelijoille että yrityksille mahdollisuuksia toteuttaa teknologiaprojekteja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näin mahdollistetaan uusien näkökulmien löytymistä ja uuden teknologiaosaamisen siirtymistä yrityksiin mahdollisimman hyödynnettävässä muodossa. ”Ihan parasta on, kun saa tehdä virheitä ja oppia niistä”, sanovat opiskelijat.

Robotiikka Akatemia on Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi, käytännön projektien tekemiseen ja konkreettiseen teknologiaosaamisen kasvattamiseen keskittyvä opetusmuoto. Käytännössä Robotiikka Akatemia tarkoittaa sitä, että akatemiaopintoihin valitut opiskelijat suorittavat opintonsa työskentelemällä erilaisissa todellisissa teknologiaprojekteissa.

Projektien aiheet tulevat alueen yrityksiltä ja yhteisöiltä ja niillä on aina joku konkreettinen tarve eli projektien päätteeksi tarkoitus on aina saada aikaiseksi joku toimiva, asiakkaan tarpeisiin vastaava lopputulos. Se voi olla esim. robottisovellus, tuotannon simulaatio, tuotantosolun muokkaus tai teknologiatietopaketti.

Robotiikka Akatemia on toiminut reilun vuoden ja ensimmäisen vuoden aikana on toteutettu yli 30 erilaista ja erilaajuista projektia. Robotiikka Akatemiassa työskentelee tällä hetkellä 22 SAMKin opiskelijaa, sekä 4 vaihto-opiskelijaa Espanjasta ja Belgiasta. Opiskelijoiden koulutusohjelmat vaihtelevat sähkö- ja automaatiotekniikasta, kone- ja tuotantotekniikkaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan ja tietojenkäsittelyyn. Projektiryhmät kootaan aina vaihtelevasti projektissa tarvittavan osaamisen perusteella, mutta toisaalta myös opiskelijoille tärkeän osaamisen kasvattamisen näkökulmasta. Robotiikka Akatemian opiskelijavalinnassa on painotettu käytännönläheisyyttä ja harrastuneisuutta, jotta voidaan vastata mahdollisimman kattavasti työelämän tarpeisiin. Pedagogisesta näkökulmasta katsottuna Robotiikka Akatemia hyödyntää työn opinnollistamista, projektioppimista sekä tutkivan oppimisen opetusmenetelmiä.

Robotiikka Akatemiassa projektit ja opiskelu kulkevat käsi kädessä Robotiikka Akatemian opiskelijat työskentelevät pääsääntöisesti Satakunnan ammattikorkeakoululla, koska täältä löy-

Satikka 1/2019

tyy tarvittavia laitteita, työtilaa, ohjelmistoja sekä tarpeen mukaan apua erilaisissa ongelmissa ja laitteiden ja ohjelmistojen käytön opettelussa. Toisinaan opiskelijat voivat tehdä projektia myös yrityksen tiloissa, jolloin tietysti yrityksen tarjoamalla ohjauksella on iso rooli. Käytännön tasolla jokaisella opiskelijalla on vastuu erityisesti oman osaamisen kartuttamisesta, mutta tietysti myös ryhmätyön sujumisesta, projektidokumentoinnista sekä yritysten kanssa kommunikoinnista. Näin työelämän jokapäiväiset, tärkeät roolit tulevat tutuiksi jo opiskeluaikana.

Opiskelijoilla on koko ajan meneillään useita projekteja. Kaikilla on yksi pääprojekti ja sen rinnalla sopiva määrä sivuprojekteja. Pääprojekti on se, joka vie pääosan työskentelyajasta, mutta siihen liittyy usein erilaisia odotteluaikoja, kun odotellaan osia ja laitteita tai asiakkaan kommentteja tai vaikka jonkun toisen projektin vaiheen valmistumista. Odotteluaikoina on sitten hyvä paneutua sivuprojekteihin. Toisaalta välillä voi pääprojektissa tulla eteen lukkoja, jotka aukeavat, kun ajattelee ja keskittyy välillä johonkin ihan muuhun.

Jokaiselle projektille nimetään aina ohjaajaksi joku Robotiikka Akatemian opettajista tai muista SAMKissa työskentelevistä asiantuntijoista. Näin opiskelijoilla on tuki lähellä, kun sitä tarvitaan. Projektiryhmä tapaa ohjaajansa kanssa viikoittain, mutta tarvittaessa vaikka päivittäin. Isona yhteisenä Robotiikka Akatemian toimintaperiaatteena toimii ”Hyvän mielen yhteistyön –periaate”. Asioita käsitellään tosissaan, mutta huumorin kautta niin paljon kuin mahdollista. Kun kouluun on kiva tulla, edistyvät projektitkin mukavammin.

Projektin dokumentaation opettelu ja sen hyötyjen tunnistaminen ovat tärkeä osa akatemiaopiskelua. Kaikista projekteista tehdään projektisuunnitelma, josta voidaan projektin edetessä jalostaa projektiraportti. Joka tapauksessa nämä kaksi tärkeää dokumenttia tehdään aina. Samoin

kaikki opiskelijat tekevät projektikohtaista työaikakirjanpitoa sekä määrittelevät projektissa hankkimansa osaamisen laatua ja määrää. Kaiken kaikkiaan projektin arviointi tehdään yhdessä ohjaajien arvioinnin, opiskelijoiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tuloksena. Myös yrityksestä ohjaamiseen osallistuvat henkilöt pääsevät halutessaan mukaan arvioimaan projektia.

Jokainen projektiryhmä pitää huolen myös verkko- ja some-näkyvyydestä. Robotiikka Akatemialla on omat verkkosivut, joille kerätään referenssejä eri yritysten kanssa tehdyistä projekteista. Toivomus onkin, että yritykset mahdollistaisivat projektien näkyvyyden, vaikkei mitään liiketoimintaan liittyviä salaisuuksia tietysti julkaistakaan.

Miten opiskelija hyötyy Robotiikka Akatemiassa opiskelusta?

Robotiikka Akatemian opiskelu on erittäin käytännönläheinen opiskelutapa. Ensisijainen tavoite on, että opiskelija oppii ottamaan vastuuta oman oppimisensa kehittämisestä, oppii toimimaan tiiviissä yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa sekä osana yritysten kehittämisprojekteja.

Projektin edetessä niin budjetointi, projektitoiminnan vaiheet, kommunikointitavat kuin yrityksen toimintatavatkin tulevat tutuiksi. Robotiikka Akatemia keskittyy suurelta osin uusien teknologioiden hyödyntämiseen tuotannon, palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa. Näiden projektien kautta opiskelija oppii yhden tämän päivän työelämän tärkeimmistä osaamisista eli uuden teknologiatiedon etsimisen ja sen hyödyntämisen käytännön tekemisessä. Tämä osaaminen hallussaan opiskelijan on valmistuttuaan hyvä lähteä elinikäistä oppimista vaativiin insinöörin tehtäviin.

Käytännön tekeminen ja todellisten haasteiden selvittäminen kehittävät opiskelijoiden innovatiivisuutta, kun he näkevät asioita lähempää ja pääsevät kokei-

19

Jaime Abril, vaihto-opiskelija Espanjasta, on pitänyt kovasti todellisten robottiprojektien tekemisestä.

lemaan rajojaan. Opiskelijat ovat reilun vuoden akatemiaopintojen aikana tuoneet usein esille sen, miten akatemiaprojekteissa saa tehdä virheitä ja oppia niistä.

Samalla jokainen opiskelija saa tunnistaa omat mielenkiinnonkohteensa ja syventää osaamistaan niissä erittäin merkittävästi jo opiskeluaikana.

Miten yritykset hyötyvät Robotiikka Akatemiasta?

Robotiikka Akatemian kanssa yhteistyössä toimivat yritykset voivat pitää akatemiaa omana ulkoisena T&K-osastonaan.

Akatemialle voi heittää tehtäväksi sellaisia projekteja, joihin omat resurssit eivät riitä tai joihin halutaan pirteitä näkemyksiä.

Opiskelijoiden ajattelu on monesti hyvin erilaista ja se mahdollistaa asioiden katsomisen ihan toisesta näkökulmasta. Robotiikka Akatemian opiskelijoille kannattaakin antaa tehtäväksi täsmäprojekteja, jotka voidaan rajata kohtalaisen tarkasti ja joissa uuden teknologian tuntemus voi tuottaa täysin uudenlaisia tuloksia.

Robotiikka Akatemian tekemien projektin tuloksena yritys voi saada paitsi ratkaisuehdotuksia kohteeseensa mutta myös

20

uutta, raportoitua ja kohdistettua teknologiatietoa, jotain, mitä ei olisi osannut odottaa tai kysyäkään. Opiskelijat voivat tehdä myös hyvin riippumattomia teknologiavertailuja, joissa ei myydä määrättyä tuotetta, vaan vertaillaan eri toimittajien laitteita/ratkaisuja ja selvitetään, millä ratkaisulla määrätty asia kannattaisi todellisuudessa tehdä.

Yksi erittäin merkittävä tekijä yritysten ja Robotiikka Akatemian yhteistyössä on ehdottomasti mahdollisuus hitaaseen rekrytointiin. Kun yritykset tutustuvat opiskelijoihin, heidän työskentelytapoihinsa ja erityisesti heidän osaamiseensa jo opiskelujen aikana, voivat he palkata opiskelijoita kesätöihin ja sopivan osaajan löydettyään sitten vakituisiin töihin valmistumisen jälkeen.

Akatemiatyö jatkuu ja laajenee Robotiikka Akatemiassa opiskelee loistavia, motivoituneita ja yhteen hiileen puhaltavia opiskelijoita. Yritysyhteistyössä tehdyt todelliset teknologiaprojektit lisäävät motivaatiota ja mahdollistavat monenlaisia muitakin yhteistyön muotoja. Näin akatemiaa kehitetään jatkuvasti ja tulevai-

suudessa Satakunnan ammattikorkeakoululla tulee olemaan useampien eri alojen akatemioita, joiden toimintatapoja kehitetään alan erityispiirteiden mukaan. Talvella SAMKissa on jo aloittanut Sähkö Akatemia, jossa opiskelijat menevät töihin alan yrityksiin ja suorittavat ammattiopintojaan työn opinnollistamisen menetelmin. Keväällä taas starttaa Tekoäly Akatemia, joka keskittyy tulevaisuuden tekoälyosaamisen kehittämiseen niin opiskelijoiden kuin yritystenkin näkökulmasta.

Teksti: Mirka Leino Kuvat: SAMK Lisätietoja: www.robotiikkaakatemia.fi mirka.leino@samk.fi

Satikka 1/2019

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset Ala-Satakunnan Insinööreissä käynnistyi vuosi 2019 uuden puheenjohtajan Samuli Uusitalon merkeissä.

Samuli on vuonna 2013 Porista valmistunut rakennusinsinööri. Työpaikkana Samulilla on Sweco Rakennetekniikka Oy:n Rauman toimisto, jossa hän työskentelee projekti-insinöörinä.

Samuli on ollut mukana Ala-Satakunnan Insinöörien hallituksessa 2 vuotta ja SATIn valtuustossa tämän valtuustokauden.

Teksti ja kuva: Ala-Satakunnan Insinöörit

Satikka 1/2019

21

Kuvassa Markus Holm rekrytointitapahtumassa.

Aivan kuin vahingossa mukaan oli sattunut roll-up, jota koristaa oma naama.

Porin Insinöörien kuulumiset Porin Insinöörien vuosi lähti tapahtumien merkeissä käyntiin helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun Opiskelijatalo Saikulla järjestettiin rekrytointitapahtuma. Lisää tapahtumia on luonnollisesti luvassa, yksi kiinnostavimmista lienee toukokuun sijoitusilta. Illan teema on ”ryhtyisinkö piensijoittajaksi” ja se on suunnattu erityisesti sijoittamista harkitseville ja aloittaville.

Tarkoitus ei ole saada vinkkejä perintömiljoonien sijoittamiseen, vaan pienempien rahavirtojen tuoton optimoimiseen.

Sijoitusilloista on puolitosissaan kaavailtu tapahtumasarjaa, seuraava on nimeltään ”ryhtyisinkö riskisijoittajaksi” ja kolmas ”kuinka tehdä hallittu konkurssi”.

Lähikuukaudet ovat olleet yhdistyksessä eräänlaista kasvun aikaa. Porin Insinöö-

22

rit harkitsee ottavansa käyttöön erään kylpylän vanhan mainoslauseen, sen ”meillä tehdään uusia ihmisiä”, hiukan mukailtuna. PI:n hallitus on nimittäin kunnostautunut Suomen väkiluvun kasvattamisessa, sillä yhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Holmin esikoispoika syntyi marraskuussa. Sihteeri Mari Kivisen esikoinen, niin ikään poika, syntyi helmikuun alussa.

Yhdistys onnittelee lämpimästi molempia perheitä!

Edellisestä ehkä löyhästi johtuen, yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi myös hallituksen täydentäminen. Yhdistyksen hallitus on alkuvuonna ollut niin pieni kuin säännöt ikinäkään sallivat, ja vaikka pidot tunnetusti paranee kun väki vähenee,

toiveissa olisi kuitenkin saada hallitukseen muutama lisäkäsipari. Tässä jollekin nuorelle ja/tai tuoreelle yhdistystoimijalle hyvä näköalapaikka yhdistyksen toimintaan ja loiva lasku; vajaan kalenterivuoden hallituspestiä on harvoin tarjolla.

Teksti ja kuva: Jenni Huhtapelto

Satikka 1/2019

Rauman Insinöörien kuulumiset Vuosi 2019 on jo hyvässä vauhdissa ja niin myös Raumalaiset Insinöörit. Raumalaisten Insinöörien toimintarukkasena ja ideointiriihenä toimiva Rauman Insinöörien hallitus jatkaa allekirjoittaneen johtamana ja muut hallituslaiset ovat Mikko Vettenranta, Herman Hammarberg, Mikko Airio, Minna Suominen, Riku Laine sekä opiskelijoiden edustajana Jussi Lankinen.

Insinööriliitto IL ry täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta ja juhlavuosi näkyy myös Raumalla erilaisten tapahtumien muodossa. Erilaisista tapahtumista löytyy tietoa juuri lukemastasi Satikasta, nettisivuilta www.satakunnaninsinoorit.fi sekä myös Satakunnan Insinöörien Facebook sivuilta.

Insinööriliiton tavoitteena on tavoittaa

Satikka 1/2019

jokainen insinööri tavalla tai toisella, tässä tavoitteessa alueellisilla ja paikallisilla yhdistyksillä on tärkeä rooli. Siksi onkin tärkeää, että otatte rohkeasti yhteyttä Insinööriliiton eri toimijoihin teitä insinöörejä askarruttavissa ja kiinnostavissa asioissa.

Kahvipöytä ja muissa -keskusteluissa usein herää erilaisia ideoita ja asioita, joita ensin porukalla pohditaan ja sitten vielä yritetään ratkaistakin. Näissä keskusteluissa usein liipataan myös läheltä sellaisia aihepiirejä, joista apua ja neuvoja voidaan antaa Insinöörien yhteisen liiton, Insinööriliiton kautta.

Maailman taloudessa menee edelleen varsin mukavasti ja silloin yleensä ”turvaverkkojen” merkitys ei ole kauhean tärkeä ja tuntuu, että hyvinhän tässä pärjätään

ihan itsekseenkin. Mutta on hyvä välillä pysähtyä ja katsoa hieman taustapeiliin sekä myös eteenpäin, miettiä, ”mitä seuraavaksi tapahtuu”. Jos yhtään jokin asia askarruttaa itseä tai sitten Insinöörikaveria, niin silloin kannattaa kysyä apua sieltä Insinöörien turvaverkosta!

Aurinkoista kevään jatkoa Rauman seudun Insinööreille ja myös muille fiksuille tyypeille.

Teksti: Jarkko Myllyniemi Kuva: Studio Ollila

23

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi oletusarvoisesti seuraavan postinumerojaon mukaisesti. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa.

Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n kevätkokous Torstaina 25.4.2019 klo 18.00 Lehtosen Konepaja, Haanmäentie 31, Peipohja Tervetuloa Ala-Satakunnan Insinöörien sääntömääräiseen vuosikokoukseen sekä yritysvierailulle Lehtosen Konepajalle Peipohjaan.

Porin Insinöörit PI ry 28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Rauman Insinöörit ry

Kokouksessa esitellään myös ajankohtaista asiaa työmarkkinatilanteesta, SATIn tapahtumista sekä IL:n ja Akavan asiosta.

26007-27260, 27310 Ala-Satakunnan Insinöörit ry 27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 32610-32920, 38300-38370, 38510

31970,

Tarjoilusta johtuen, ilmoittautumiset maanantaihin 22.4.2019 mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi tai markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi Tervetuloa!

Ala-Satakunnan Insinöörit, Hallitus

Porin Insinöörit ry:n kevätkokous

Rauman Insinöörit ry:n kevätkokous

10.4.2019 klo 18.00 SATIn toimistolla, Isolinnankatu 24, 5. kerros, Pori

11.4.2019 klo 17.00 Ravintola Kalliohovi, Kalliokatu 25, Rauma

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja hallituksen täydentäminen.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ilmoittautumiset 8.4.2019 mennessä, SATIn toimistoon sähköpostitse: sati@satakunnaninsinoorit.fi Tervetuloa!

Porin Insinöörit, Hallitus

24

Kokouksen jälkeen ruokailu.

Ilmoittautumiset perjantaihin 5.4.2019 mennessä: jarkko.myllyniemi@gmail.com

Tervetuloa!

Rauman Insinöörit, Hallitus

Satikka 1/2019

Tervetuloa jäsenlounaalle Harjavaltaan 19.3.

Ajankohta: tiistai 19.3. klo. 11-12.

Paikka:

Finlandia Hotelli Hiittenharju, kokoustila Valta, Hiittenharjuntie 1, Harjavalta

Ilmoittaudu: 13.3. mennessä. ilry.fi/harjavallanlounas Tilaisuus on maksuton

Insinööriliitto ja Satakunnan Insinöörit järjestävät yhteisen lounastilaisuuden Finlandia hotelli Hiitteenharjulla.

Tapahtumassa esitellään Insinööriliiton ja Satakunnan Insinöörien jäsenetuja ja palveluita sekä verkostoidutaan muiden alueella asuvien tai työskentelevien jäsenten kanssa.

Voit ottaa mukaan myös liittoon kuulumattoman kollegan. Hänen liittyessään Insinööriliittoon jäseneksi saat jäsensuosittelijan palkinnon!

“Ryhtyisinkö piensijoittajaksi” -teemainen sijoitusilta puhujana Länsi-Suomen Osuuspankin sijoituspäällikkö Teemu Kotakorpi

Ajankohta: tiistai 14.5. klo. 18.00.

Paikka:

Osuuspankin kokoustila, sisäänkäynti Mikonkatu 4C, 3. kerros (hissillä).

Ilmoittaudu: 7.5. mennessä SATIn toimistolle

sati@satakunnaninsinoorit.fi

Satikka 1/2019

25

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen tutustumiskäynnille

Porin keskuspaloasemalle ja palomuseo Waluvaaraan 19.3.2019 klo 18.00 Osoite: Satakunnankatu 3, Pori. Autot Karhunkadun P-paikalle.

Kokoontuminen kello 17.55 Keskuspaloaseman pääovelle (Katariinankatua “vastapäätä”).

Kuulemme mielenkiintoisia asioita turvallisuudesta ja saamme kurkistaa palontorjuntaan runsaan sadan vuoden ajalta.

Satakunnan Insinöörit tarjoaa pullakahvit.

Ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi 14.3. mennessä.

Mukaan mahtuu 50 osallistujaa. Tilaisuus on suunnattu aikuisille.

26

Satikka 1/2019

Satikka 1/2019

27

Huippumusiikkia ja hauskoja hetkiä Konsertin tähtiartisteina nähdään Olavi Uusivirta, Diandra, Osmo Ikonen ja Ida Elina.

Juontajina toimivat koomikot Niina Lahtinen ja Janne Kataja.

Konserteissa esitettävässä dokumenttielokuvassa kerrotaan Insinööriliiton satavuotisen historian keskeisistä teemoista ja neljän erilaisen insinöörin elämästä.

Insinööriliitto lahjoittaa konserttien tuotot juhlavuoden päätteeksi Me-säätiölle, joka tekee työtä vähentääkseen lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa.

Liput jäsenille ja heidän seurueilleen 27,5 € / aikuinen, 17,5 € / alle 17-vuotias, opiskelija, eläkeläinen.

Lippujen hinnat sisältävät palvelupalkkion, hintaan lisätään mahdollinen toimitusmaksu.

Lisätiedot konsertista ja ohjeet jäsenhintaisten lippujen hankintaan: ilry.fi/konserttiturku