Viinien äärellä

Marraskuun alkupuolella Satin toimistolle kokoontui kolmisenkymmentä viineistä kiinnostunutta tastingin merkeissä. Viinimestari Peetu Eklund BB Winesilta maistatti meillä kolme valkoviiniä ja kolme punaviiniä teemana erilaiset rypäleet. Lisäksi punaviinien kanssa napostelimme erilaisia valko- ja sinihomejuustoja ja muita pitkään kypsytettyjä juustoja, sekä keksejä, hedelmiä ja suklaata, ja mietimme, miten nämä täydentävät viinin makua, ja mitkä makuparit omasta mielestä parhaiten sopivat yhteen. Peetu järjesti meille myös leikkimielisen viininenä-kilpailun, jossa hajun perusteella yritettiin tunnistaa kohdalleen puna- ja valkoviinit rypäleen mukaan. Tarkimpien viininenien taitoja testattiin myös kysymyksillä illan mittaan opituista viinitaidoista.

Oikea maistelutekniikka

Viinien maistelun lisäksi saimme kuulla viinin maistelutekniikasta, viinin ilmaamisesta eli dekantoimisesta, erilaisten korkkien ja kypsytysten sekä esimerkiksi kuorien vaikutuksesta viinin makuun. Opimme ainakin, että nenä on tärkeässä osassa maistelua, ja että suuhun kannattaa ottaa reilusti ilmaa viinin kanssa, jolloin maku avautuu aivan eri tavalla. Viiniä kannattaa ottaa suuhun, kun suussa on vielä ruokaa, mikäli viini nautitaan ruuan kanssa. Täytyy myös muistaa, että viinin maistelu on aina joka tapauksessa subjektiivinen kokemus, jossa omat makumieltymykset vaikuttavat viinikokemukseen vahvasti. Viinin hinta ei aina kerro viinistä kaikkea, ja edullinenkin viini voi olla hyvää. Nykyään myös laadukkaiden viinien pulloissa saatetaan käyttää kierrekorkkeja. Sen sijaan aidosta, yhtenäisestä korkista valmistettu korkki kertoo yleensä viinin laadusta.

Makuun vaikuttavat tekijät

Tastingin alussa maistelimme valkoviinejä. Jokaisen viinin kohdalla Peetu kertoi meille rypäleen historiasta ja kasvupaikasta, sekä kasvupaikan vaikutuksesta viinin makuun. Lisäksi opimme myös muista aromia muokkaavista seikoista, kuten varastoinnista ja valmistusmenetelmistä. Ensimmäinen maistamamme valkoviini The Great Wave on valmistettu Uudessa-Seelannissa, Marlboroughin alueella. Sauvignon Blanc on Uuden-Seelannin tunnetuin rypäle. Sauvignon Blanc on helppo yhdistää esimerkiksi rapuihin, kesäisiin kaloihin sekä kasvis- ja sieniruokiin. Maku on raikkaan hedelmäinen, sitruksinen ja karviaisarominen, suhteellisen kevyt, mutta silti intensiivinen.

Toinen maistamamme valkoviini oli Weingut Pflügerin Dürkheimer vuodelta 2018, Riesling-rypäleistä, kotoisin Saksasta, kuten varmasti nimestä voi päätellä, Pfalzin alueelta. Tämä viini sopisi varmasti hyvin kalalle, kanalle, simpukoille, ja ehkä myös liharuualle. Miksei myös ihan sellaisenaan nautittavaksi. Maku oli mukavan hedelmäinen, mutta melko hapokas. Tästä viinistä löytyy kuulemma myös petrooliaromia ja mineraalisuutta.

Kolmas viinimme, Enate Chardonnay

234 vuodelta 2017, on kotoisin Espanjasta, Do Somontanon alueelta. Chardonnay on yksi maailman viljellyimpiä viinilajikkeita, ja siitä valmistettavan viinin makuun kasvupaikka vaikuttaa esimerkiksi siten, että Somonanton alueen Chardonnay on mukavan mineraalinen, kuiva ja trooppisen hedelmäinen. Ei kuitenkaan hiukkaakaan vetinen, vaan kaikin puolin herkullinen ja tyylikäs viini. Tämän kanssa sopisi myös kalaruoka tai äyriäiset, mutta myös esimerkiksi pasta.

Vuorossa punaviinit

Pienen tauon jälkeen siirryimme maistelemaan punaviinejä. Tastingin Cabernet Sauvignon -rypäleen edustajana toimi Casas del Bosque Reserva Cabernet Sauvignon, Chilen Rapelin alueelta. Tämä viini oli mausteinen ja täyteläinen, paahteinen ja hieman lakritsainen. Tämä viini toimisi hyvin riistan tai pihvin kaverina, miksei myös tukevamman kasvisruuan. Cabernet Sauvignon on yleisin punainen viininvalmistuksessa käytetty rypäle. Cabernet Sauvignonista valmistetut viinit ovat yleensä hyvin tanniinisia rypäleiden runsaiden siementen vuoksi. Tanniinisuuden pehmentämiseksi viinejä kypsytetään yleensä tammitynnyreissä, ja esimerkiksi tätä viiniä oli kypsytetty yhdeksän kuukautta.

Toinen maistamamme punaviini oli Ehrmann’sin Beefsteak club Malbec-rypäleestä Mendozan alueelta Argentiinasta. Mendozaa kuvaillaan usein Argentiinan tärkeimmäksi viinialueeksi; 70 % Argentiinan viineistä valmistetaan Mendozassa. Malbecrypäleen kotiseutuna pidetään Ranskaa, mutta uudesta maailmasta se on juurtunut erityisesti Argentiinaan. Viini oli mausteinen ja täyteläinen ja erittäin maukas. Siinä oli pitkä jälkimaku. Viini toimisi erittäin hyvin erilaisten liharuokien seurana; grilliruuat, lammas, possu… Tämä olisi myös hyvä juoma talvi-iltana takkatulen ääressä sellaisenaan nautittavaksi.

Illan päätösviini

Illan viimeinen viinimme oli The Hedonist Shiraz vuodelta 2017. Viini on valmistettu McLaren Valessa Australiassa. Shiraz eli Syrah on alkuperältään vanha rypälelajike, jota nautittiin jo antiikin Rooman aikaan. Shiraz on yleisin käytetty punainen rypäle Australiassa. Viini oli mielestäni illan pa-

ras. Sitä on kypsytetty 12 kuukautta, ja se oli erittäin täyteläinen, hilloinen, mehevä ja samettisen pehmeä. Viini sopii hyvin pihvin tai riistan pariksi, juustojen kanssa ja sellaisenaan nautiskeluun. Hedonist Shiraz oli myös vasta hiljattain tuotu maahan, joten me saimme etuoikeuden maistaa sitä ensimmäisten joukossa.

Viinitasting oli tapahtumana erittäin onnistunut. Viinien muodostama kokonaisuus oli mukavan ehjä, ja tietoa viineistä saimme paljonkin. Mukana tapahtumassa oli myös paljon ensikertalaisia. Koska tapahtuma oli niin suosittu, Sati aikoo järjestää viinitastingin taas keväällä, ja sillä kertaa teemana on kuohuviinit.

Teksti ja kuvat: Mari Kivinen