Satikka 2/2016

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Keskusjärjestöasioista keskusteltiin Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa

2/2016

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2016

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Jani Välimaa Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Mika Hietikko

Minna Suominen

Pasi Nokelainen

Maiju Mikkonen Opiskelijajäsen

Nuppu Strandberg Opiskelijajäsen

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

044 750 1107 minnsuom@gmail.com

050 408 3131 pasi.nokelainen@ gmail.com

044 340 6189 maiju.mikkonen@ student.samk.fi

nuppu.m.strandberg@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jani Välimaa, jani.valimaa@gmail.com Rauman Insinöörit: Minna Suominen, minnsuom@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Pasi Nokelainen Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

2/2016 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Satakunta oli edustettuna järjestöjohdon neuvottelupäivillä Helsingissä.

14

6

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan tervehdys

5

Simuloinnilla kivijalkaa tuotannon uudistamiseen

6

Kaikille soveltuva leikkipuisto asuntomessualueelle 2018

8

Opintolainallako velkaantuminen korjataan?

10

IoT arjessa

12

Treeneissä: Radioviestintää

14

Järjestöjohto keskusteli keskusjärjestöistä

16

IL:n asiamiehen palsta: Henkilöstömuutoksia liitossa

17

Yksi mies, monta uraa

18

Tapahtumailmoitukset

16 Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Rentouttava talviloma Teneriffan lämmössä on takana. Onneksi kotimaassakin sää alkaa enteillä kesää, vaikka vielä usein joutuu aamuisin skrabaamaan jäätä auton tuulilasista.

Kevät on meille järjestöaktiivéille kiireistä aikaa. Yhdistysten säännöt edellyttävät usein kevätkokousten pitämistä juuri huhtikuun tai toukokuun aikana.

Sanotaan, että laiska töitään listaa, mutta en kuitenkaan malta olla niin tekemätt. Muutaman viikon jaksolle on mahtunut Insinööriliiton hallituksen kokous, Insinööri-lehden toimitusneuvoston kokous ja Lounais-Suomen Insinöörien edustajakokous. Edessä on vielä Satakunnan Insinöörien valtuuston kokous, Insinööriliiton Länsi-Suomen piirin kokous, Satakunnan Insinöörien hallituksen kokous ja vielä viimeisenä Hämeenlinnassa 20. toukokuuta pidettävä Insinööriliiton edustajakokous.

Tänä keväänä normaalien kokousten lisäksi järjestettiin vielä ylimääräinen järjestöjohdon neuvottelupäivä Helsingin Messukeskuksessa. Neuvottelupäivän aiheena oli uusi keskusjärjestö -hanke. Neuvottelupäivää varten oli pyydetty ennakkoon kysymyksiä alueyhdistyksilä ja niitä olikin kertynyt runsaasti. Tommi Grönholm, Hannu Saarikangas ja Petteri Oksa olivat tehneet kysymyksistä ansiokkaat yhteenvedot joiden mukaan hanketta käsiteltiin niin perusteellisesti kuin se sillä hetkellä tiedossa olevin faktojen rajoissa oli mahdollista.

Sittemmin hankkeen tilanne on toki muuttunut huomattavasti, kun osa selvityksessä mukana olleista liitoista on ilmoittanut jäävänsä pois hankkeesta. Insinööriliiton hallitus sai huhtikuisessa kokouksessaan puheenjohtaja Pertti Porokarilta tilannekatsauksen keskusjärjestöhankkeesta.

Hallitus päätti, että Insinööriliitto noudattaa omassa käsittelyssään UK-hankkeen muuttunutta aikataulua. Hallitus antaa Insinööriliiton edustajakokoukselle selvityksen hankkeesta ja se merkitään tiedoksi.

Meillä Satakunnan Insinööreissä on tarjolla runsaasti vapaa-ajan toimintaa. Motoristiajelun kohteena on tänä keväänä Kahvila-Ravintola Köffi Lankoskella. Kokemäenjoen maisemiin on mahdollista tutustua risteilyllä M/S Charlottalla. Kesäteatteria on edellisten vuosien tapaan tarjolla Porin Kirjurinluodossa ja Rauman Fåfängassa. Insinöörien kesäpäivää vietetään Turussa ja messumatkalla Helsinkiin on mahdollisuus tutustua jopa viiteen eri messutapahtumaan samlla kerralla. Oluita maistellaan Posellissa Raumalla ja kiinnostuneimmat voivat osallistua kotiolutkurssille SATIn toimistolla. Syyskauden avajaiset pidetään esihistoriallisissa merkeissä Euran Nauravassa lohikäärmeessä. Tapahtumien ilmoitukset löytyvät tämän lehden lopusta. Hyödynnä edulliset jäsenhinnat ja tule mukaan tapahtumiin.

Jari Vihervirta Päätoimittaja

4

Satikka 2/2016

Puheenjohtajan tervehdys

Kevät etenee ja tätä kirjoittaessa Pääsiäinen tuli vietettyä lumisissa maisemissa Levillä nauttien Suomen Lapin tarjoamasta rauhasta ja hyvistä ulkoilumahdollisuuksista. Viikon saldona ”murtsikkaa” 112,5 km ja 10 km kävelyä.

Meillä SATIssa kevät on edennyt odottavissa tunnelmissa ja pohtien miten Uuden Keskusjärjestön, UK:n, valmistelut etenevät ja mitä mielipiteitä muut mukana olevat liitot nostavat esiin. Olemme SATIn hallituksessa ottaneet kannan, että ennen valmistelutöiden päättymistä ja sääntöjen valmistumista ja sopimusmallin näkymistä emme muodosta omaa kantaamme. Antaa valmistelutyöryhmien tehdä työnsä loppuun ja sitten on mielipiteiden aika. Olemme saaneet jo kuulla tilanteen etenemisestä ylimääräisellä JJNP:llä ja itse pitämällämme keskustelu- ja info-tilaisuudessa. Tätä kirjoitettaessa on myös tullut julki ensimmäiset versiot säännöistä ja sopimusmallista. Näitä käsittelemme SATIn hallituksessa ja valtuustossa kevään aikana. Insinööriliitto tekee päätöksenä jatkosta kevään edustajakokouksessa Toukokuussa. Joten seuratkaa IL:n ja UK:n kotisivuja ja antaakaa meille kommenttejanne, kiitos.

Muutama sana SATIn ja IL:n tarjonnasta Satakunnassa.

Lukekaa IL:n ja SATIn kotisivuilta mitä koulutus- ja info-tilaisuuksia järjestämme yhdessä alueellamme. Uutuutena on, että useat kurssit on myös suoritettavissa etänä nettikurssina.

Tämän kesän Suomi-Areenalla tulee IL ja SATI näkymään aktiivisella tavalla. Lisäksi tiedän, että moni satakuntalainen yritys on nostamassa omaa profiiliaan Suomi-Areenan aikana. Tulkaa mukaan käymään SATIn toimistolla IL Jazz brunssilla 15.7. ja kokekaan insinöörien Jazz-tapahtuma, ette tule katumaan vierailuanne. Olemme myös päättäneet kokeilla Ihana-risteilyn sijaan jokilaivaristeilyä Kokemäenjoella. Tapahtumasta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.

SATIn muista jäsentapahtumista kerromme tässä lehdessä ja myös nettisivuillamme. Tulkaa rohkeasti mukaan toimintaamme ja tapahtumiin. Myös ideoita tulevaisuuteen otamme vastaa mielellämme.

Onnittelut valmistuneille insinööreille ja tervetuloa mukaan yhdistyksemme. Meillä on myös menossa jäsenhankinta kampanja jossa on hyvät palkinnot. Tarkemmin niistä IL:n nettisivuilla.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 2/2016

5

Simuloinnilla kivijalkaa tuotannon uudistamiseen Teollisuuden tuotantoprosessien simuloinnilla saadaan monenlaista tietoa kehittämistyön tueksi.

Simulaatioita voidaan tehdä myös kunnossapidon tai markkinoinnin tueksi.

Laajakuva simuloidusta tuotantolinjasta.

Lähikuva simuloidusta muovivaluprosessista.

6

Satikka 2/2016

Digitalisaation ja virtuaalisuuden aikana simulointi on hyvä esimerkki näiden termien konkreettisesta merkityksestä.

Yleisellä tasollahan simuloinnilla tarkoitetaan todellisuuden jäljittelyä. Perinteisesti simuloinnilla on tarkoitettu ilmiön matemaattisen käyttäytymiskaavan mukaista käsittelyä. Simulointia käytetään esimerkiksi säätiedotusten tekemiseen tai tietokonepeleissä erilaisten toimintojen jäljittelyyn. Teollisuudessa simuloinnilla on tuotettu monenlaista, merkittävääkin tietoa jo pitkään. Yksinkertaisimmillaan teollisuuden tuotantoympäristöjen simulointi voi olla vaatimattomia prosessikaavioita, mutta laajamittaista hyötyä saadaan tuotannon visuaalisella simuloinnilla, millä taas tarkoitetaan 3D-malleihin perustuvaa tuotannon laitteistojen toiminnan jäljittelyä.

Tuotannon simulointimahdollisuudet ovat kehittyneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Simulointiin on olemassa eritasoisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja ohjelmistoja. Tänä päivänä voidaan tehdä esimerkiksi suorituskykylaskelmia ja 3D-tuotannonsuunnittelua virtuaalimaailmassa ilman reaalijärjestelmän täydellisiä testejä. Simuloinnilla voidaan myös analysoida tai kokeilla tuotannon vaihtoehtoisia ratkaisuja virtuaalimaailmassa ilman, että sillä on vielä mitään vaikutuksia todelliseen tuotantoon.

Simulointia voidaan käyttää niin suunnitteluun kuin kehittämiseenkin Simulointia voidaan käyttää esimerkiksi uuden tuotantolinjaston suunnittelussa ennen koneiden ja laitteiden tilaamista.

Suunniteltavan järjestelmän simuloinnilla voidaan esim. varmistaa laitteiden sopiminen suunniteltuun tilaan sekä testata laitteiden kapasiteetteja ja yhteensopivuuksia. Olemassa olevan järjestelmän tai tuotantolinjan simuloinnilla taas päästään testaamaan erilaisia kehittämisvaihtoehtoja tai laajennusmahdollisuuksia.

Toisaalta olemassa olevan linjaston simuloinnilla voidaan etsiä pullonkauloja ja suunnitella uudenlaisia toteutuksia niiden ratkaisemiseksi.

Simulaatioon voidaan myös tuottaa paljon erilaisia tuotannon tilanteita kuten eri komponenttien vikatilanteita tai erilaisia tuotantomääriä. Näitä voidaan hyödyntää esim. laitteistojen ja järjestelmien käyttäjien kouluttamisessa tai kunnossapidon asiantuntijoiden apuna vikatilanteiden ohjeistuksessa. Simuloinnin hyödyntäminen laajemminkin koulutuksen ja kunnos-

Satikka 2/2016

sapidon tukena poistaa matkustustarpeita sekä osien edestakaista kuljettamista. Samoja simulaatioita voidaan myös hyödyntää esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin tukena, koska videoina esitettävien tuotantojärjestelmien toimintaa on helpompi esitellä potentiaalisille ostajille.

Simulointiympäristö Satakunnan ammattikorkeakouluun Satakunnan ammattikorkeakoulussa on meneillään Keski-Suomen Ely-keskuksen myöntämällä EAKR-rahoituksella osittain rahoitettava hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan pk-yritysten simulointitarpeisiin räätälöitävä simulointiympäristö.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu simulointiympäristö tarjoaa uusia ulottuvuuksia yritysten tuotantoprosessien ja tuotteiden digitalisointiin ja automatisointiin. Simulointiympäristöstä voivat hyötyä erityisesti teollista tuotantoa harjoittavat yritykset, mutta tietysti myös tuotantoprosesseja, niiden osia ja laitteita valmistavat yritykset.

Kun simulointiympäristössä käytettävät mallinnustekniikat, komponentit, liitynnät ja simulointitavat määritellään tarkasti, sopivat kaikki mallinnetut komponentit ja simulaatiot yhteen ja simulointiympäristö täydentyy jokaisen simulaation myötä.

Tämä taas nopeuttaa uusien simulaatioiden aloittamista, kun kaikkia osia ja komponentteja ei tarvitse aina mallintaa alusta asti. Vastaavasti myös erilaisten solujen simulaatioita voidaan hyödyntää myöhemminkin monessa erilaisessa kohteessa.

Simulointiympäristöön kehitetään yleisluontoisia, mahdollisimman monenlaisia komponentteja sisältäviä prosesseja sekä kappaletavara-automaation että prosessiautomaation tarpeisiin. Näitä muokkaamalla ja kehittämällä voidaan samoja prosesseja hyödyntää hyvinkin erilaisten yritysten tarpeisiin.

Simulointiympäristön kehittämisessä ja jatkossa simulointiympäristössä yritysten kanssa tehtävä tki-toiminta tarjoaa paljon erilaisia opiskelijaharjoituksinakin toteutettavissa olevia tehtäviä. Kun opiskelijat pääsevät jo opiskelujensa aikana mallintamaan ja simuloimaan todellisia järjestelmiä ja tutustuvat samalla projektiluonteiseen kehittämistyöhön, ovat SAMKista valmistuvat automaatiotekniikan insinöörit valmistuessaan entistä valmiimpia teollisuuden insinööritehtäviin.

Tätä tuotantolinjaa voidaan tarkastella työvaiheittain ja siihen voidaan tehdä erilaisia ajastuksia, tuotantomääriä tai vaikka lisätä joitain työsoluja. Kun tuotantolinjan kokonaisuutta simuloidaan näin laajasti ja tarkasti, on siitä helppo tunnistaa esimerkiksi tuotannon pullonkauloja.

Alemmassa kuvassa on tarkempi kuva muoviruiskuvalukoneen ja robotin yhteistoiminnan simulaatiosta. Tällaisella tarkalla simulaatiolla voidaan esimerkiksi hakea robotin optimaalisimmat liikeradat sekä optimoida laitteistojen ajonopeutta.

Samalla voidaan vaikka etsiä ohjaavan järjestelmän kapasiteettirajoja.

Yritykset pääsevät osallistumaan simulointiympäristön kehittämiseen Simulointiympäristön kehittämishankkeen alkuvaiheen esimerkkisimulaatioiden ja simulointidemonstraatioiden tuottamisen jälkeen simulointia ja sen tuomia mahdollisuuksia esitellään yrityksille. Yritykset pääsevät myös osallistumaan simulointiympäristön kehittämiseen heidän tarpeisiinsa tehtävien pilottisimulaatioiden kautta. Tavoitteena on nostaa satakuntalaisia yrityksiä simuloinnin uudelle tasolle ja parantaa simulointimahdollisuuksien tuntemusta.

Teksti: Joonas Kortelainen, Tommi Lehtinen ja Mirka Leino Kuvat: SAMK

Simulointiympäristöä kehitetään Satakunnan ammattikorkeakouluun osana Keski-Suomen ELY-keskuksen EAKR-rahoittamaa Simulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin –projektia

Tuotantolinjan simulaatio Viereisen sivun ylemmässä kuvassa on esimerkki erään tuotantolinjan simulaatiosta.

7

Millainen olisi

kaikille soveltu

asuntom

Ehdotelma hiekkalaatikosta jota reunustaa leikkialue.

Mäki jota reunustaa leikkiseinät. Talvella mäki toimii pulkkamäkenä.

Minkälainen olisi kaikenikäisille soveltuva, esteetön, innovatiivinen ja Porin Asuntomessut 2018 -teemaan sopiva leikkipuisto asuntomessualueella? Tällaista kysymystä on pohtinut lähes 40 opiskelijan joukko, kun Satakunnan ammattikorkeakoulussa käynnissä oleva Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille -hanke järjesti SAMKin kaikille opiskelijoille avoimen ideakilpailun alkuvuonna 2016. Kilpailuun osallistui yhteensä 12 joukkuetta,

8

jotka koostuivat muun muassa liiketalouden, matkailun, fysioterapian, sosiaalialan, tietojen käsittelyn ja rakennustekniikan opiskelijoista.

Joukkueet saivat ohjeistuksen, jonka mukaan esiteltävissä ideoissa tuli olla huomioitu eri-ikäiset puiston käyttäjät, esteettömyys, Porin Asuntomessut 2018 teemat ruoka, Kokemäenjoki ja yrittäjyys/ yrittäjyyskasvatus lapsille ja nuorille sekä yhteisöllisyys. Lisäksi ideoiden tuli sisältää

innovatiivisia ratkaisuja sekä alustava kustannusarvio idean toteuttamisesta.

Ideat esiteltiin raadille Maaliskuussa 2016 joukkueet esittelivät ideansa raadille, jossa mukana oli muun muassa Porin Asuntomessut 2018 projektipäällikkö Kari-Matti Haapala, erityiskoulun opettaja ja oppilaita, leikkivälinevalmistajia ja jälleenmyyjiä sekä eri

Satikka 2/2016

uva leikkipuisto

messualueella vuonna 2018?

Uusi innovaatio kiipeilytelineestä, joka sopii kaikille! Pyörätuolilla pääsee telineen alle ja voi treenata esim. käsilihaksia.

alojen ammattilaisia Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Tilaisuudessa esityksistä valittiin kolme finalistia, jotka esittelivät työnsä Porin Rakennus- ja LVI-messuilla.

Ideakilpailun tuotokset ovat vapaasti Porin kaupungin, asuntomessurakentajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä.

Tulevaisuus siis näyttää, saadaanko Poriin uudenlaisia leikkipuistoja!

Ohessa on esiteltynä ideoita finalistien töistä.

Satikka 2/2016

Ehdotus tarinallisesta leikkipuistosta jossa tulee esiin Porin eri alueet.

Teksti: Kujala Mari, Lehtori DI, SAMK Rakennustekniikka Tupala Riikka, projektipäällikkö, esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän vetäjä, SAMK Hyvinvointi Kuvat: Maksim Somelar, Juha Kulmala, Antti Kalliokoski, Janne Lauhala, Veijo Pepponen ja Suvi Nikula SAMK Taustakuva: Pixabay

9

Opintolainallako korjataan?

10

Satikka 2/2016

velkaantuminen Opiskelu, ihmisen parasta aikaa? Tämä ikuisuuslause on kaikunut korviini niin pitkään kun olen ymmärtänyt kaksijalkaisten kädellisten puhetta. Opiskelun ideologia on kautta aikojen ollut selvä, opiskele ja saat töitä tai pääset haastavimpiin tehtäviin. Onko nykyään enää näin?

Erästä liiton aktiivia lainatakseni ”Insinöörit ovat nykyään valkokaulus-duunareita”. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että valmistuva insinööri ei ole enää iso herra suuressa viisaudessaan eikä insinöörin työtehtävät ole enää pelkästään asiantuntija- tai päällikkö tehtäviä. Myöskään pitkiä työuria ei juurikaan enää ole tai ne ovat koko ajan vähenemään päin ja muuttumassa. Työnkuva on muuttunut projektimuotoon, joka teettää yksinkertaisesti lisätyötä itsensä markkinoinnin ja myynnin osalta.

Opiskelu on toki sijoittamista itseensä ”Mekin opiskelimme velaksi!” – tämä on toinen ikuisuuslause, jonka olen saanut kuulla koko opiskeluajan. Ymmärrettävä argumentti vanhemmalta polvelta.

Onhan opiskelu kuitenkin itseensä sijoittamista ja näin ollen siihen tulisikin sijoittaa rahaa. Kuitenkin tilanteet vuosien varrella ovat muuttuneet. Niin kuin jo mainitsinkin, insinööritutkinto ei ole enää välttämättä tie suoraan työelämään, eikä ainakaan palkkaus ole sillä tasolla mitä se on ollut aiemmin. Työelämässä muutokset näkyvät mielenilmauksina ja aina kasvavassa työttömyystilanteessa.

Näin ollen lainan ottaminen tulee monille suureksi riskiksi, koska työstä tai tasaisesta palkkatulosta opiskelun jälkeen ei ole takeita.

Opetuksen kärkimaa Suomi on ollut opiskelun ja opetuksen kärkimaana ja varsinkin teknisen kou-

Satikka 2/2016

lutuksen arvostus on ollut Euroopan niin kuin koko maailman mittakaavassa erittäin hyvä. Nyt velalla opiskelu johtaa siihen, että jos vanhempien tai perheen suurperinnöllä ei opiskelua hoideta, niin velkaantuminen on varmaa ja se saattaa pahimmassa tapauksessa estää hyvää potentiaalista opiskelijaa lähtemästä kehittämään itseään koulunpenkille. Onko siis tulevaisuuden opiskelu vain rikkaiden ja parempiosaisten onnea. Eikö Suomi ole ja tulisi olla tulevaisuudessakin tasa-arvoinen olosuhteista, syntyperästä tai sukupuolesta riippumatta?

Hallituksen ratkaisu on leikkaukset Maamme hallituksen ratkaisu nykyiseen velkaantumiseen ja valtiomme tilanteeseen on leikkaus. Omasta mielestäni tämä on ehdottoman tärkeää, mutta näin lyhyen tähtäimen suunnitelmat pelottavat itseäni todella paljon. Tämän tyyppisten leikkausten johdannaisvaikutukset saattavat olla pahempia kuin tavoiteltu säästö.

Opetusministerimme on todennut muun muassa seuraavasti ”Se, että pystymme lopettamaan velaksi elämisen nuorten sukupolvien piikkiin, on heidän kannaltaan aivan keskeinen kysymys.

Muuten heidän maksettavaksi jäävät meidän velkamme ja virheemme.” Iltasanomat, julkaistu 1.3.

Ehkä opintoni ovat niin alkumetreillä, että en ymmärrä opetusministerimme suurta viisautta, mutta minusta tämä autuas ratkaisu on yhtä viisasta kuin pikavipillä opintolainan maksaminen. No, ehkä aika näyttää oikean puolen tästäkin ja saamme ihailla leikkurin johdannaisvaikutuksista, kuten muun muassa laskevassa tekniikan osaamisessa.

la millä hyvänsä säästöihin pääseminen saattaa viedä toimeentulon kokonaan pois nuorisolta ja tulevaisuudelta. Onko tämä se linja ja suunta johon Suomi haluaa kehittyä ja edetä? Toivon, että näin ei ole ja että nämä opiskeluun liittyvät mahdottomat ja suorastaan törkeät leikkaukset ymmärretään peruuttaa vielä kun vahinkoa ei ole muodostettu.

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä Tekniikan ja insinöörien kannalta onkin tärkeää saada nykyinen kurjistuma taloudessamme kääntymään ja se ei voi tapahtua hallituksen kaavoittamalla tavalla, jossa kaikki työkalut tilanteen korjaamiselle leikataan. Innovaatio ja kehittäminen edellä pääsemme pois tuskalliseksi muodostuvasta tilanteestamme. Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä ja työvälineensä!

Teksti: Jukka-Pekka Salmela Kuva: Jari Vihervirta

Säästöt ovat tärkeitä On tärkeää luoda säästöjä, mutta hinnal-

11

IoT arjessa IoT (Internet of Things) on asia josta viime aikoina on puhuttu monessa eri yhteydessä. Voidaan puhua jopa hypen muodostumisesta erityisesti teollisuuden parissa. Käytännössä IoT-termillä tarkoitetaan tavoiteltua tilannetta, jolloin jokainen merkityksellinen laite pystyisi keskustelemaan muiden laitteiden kanssa ja että käyttäjä pystyisi tarkastelemaan näiden tuottamaa informaatiota. IoT on siis konsepti joka mahdollistaa laitteiden kanssakäymisen.

Vastoin yleistä käsitystä Internet itsessään ei ole konseptin tärkein tekijä, se on vain väylä jonka päälle ratkaisu on helpointa ja järkevintä rakentaa. Internet on kokoelma standardeja ja protokollia jotka mahdollistavat tiedon siirtämisen tietokoneiden välillä ja lopulta käyttäjälle ja tätä samaa teknologiaa voidaan soveltaa myös muihin laitteisiin.

Otetaan esimerkiksi omakotitalo jossa on muutamia tietokoneita (perusyksikkö).

Nämä tietokoneet ovat reitittimen tai modeemin (ensimmäisen tason yhteyspiste) välityksellä yhteydessä palveluntarjoajan palvelimeen (toisen tason yhteyspiste).

Palveluntarjoajan palvelimien kautta pystytään hakeutumaan toisille yhteyspisteille tai palvelimille jotka tarjoavat omia palveluitaan, kuten verkkopankkitoiminnallisuuksia, sähköposteja, uutisia jne.

IoT on tämän saman idean laajennus sillä erolla, että tietokoneiden sijaan perusyksiköitä ovatkin erilaiset kodin jokapäiväiset laitteet kuten esimerkiksi ilmalämpöpumput, sähköliedet ja pesukoneet.

IoT tuo lisäarvoa käyttäjälle Muutos on ollut käynnissä jo vuosia ja nopeutuu jokaisen päivän myötä. Kehitys ei kuitenkaan tarkoita sitä että joudumme tilanteeseen jossa on pakko siirtyä uuteen teknologiaan vanhan poistuessa käytöstä.

Ilmalämpöpumput tulevat edelleen toimimaan ilman älypuhelimella tapahtuvaa ohjausta. Sähköliedet toimivat kuten ennenkin vaikka niiden tilaa ei voisikaan etäyhteydellä tarkistaa. IoT tulee tuomaan lisäarvoa käyttäjälle, mutta vain jos käyttäjä sitä haluaa.

12

Miten moisesta tekniikasta sitten voi varsinaisesti hyötyä? Etäseuranta on yksi erittäin oleellinen näkökulma. Henkilö jota ei ole välttämättä kiinnosta reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta tai kodin ilmankosteus tai sisälämpötilat on kuitenkin oletettavasti joutunut joskus elämässään miettimään että menikö ulko-ovi lukkoon tai kahvinkeitin pois päältä. IoT tarjoaa kerralla kaikkien edellä mainittujen asioiden tarkistamiseen.

Toinen oleellinen ominaisuus on etäohjaus. Käyttäjä pystyy halutessaan puhelimestaan määrittämään haluamansa ilmankosteuden sekä sisälämpötilan. Hän pystyy sammuttamaan sähkölaitteita jos huomaa että sellaisia on jäänyt päälle. Ovien lukitseminen, kameraseuranta, hälytysjärjestelmät, mm. näihin kaikkiin IoT tarjoaa ratkaisun.

Tietoturva Tämän kaiken suurin kysymyksiä herättävä asia on tietoturva. Mitä jos jokin tuntematon taho haluaa tehdä vahinkoa ja laittaa asunnosta valot päälle asukkaiden ollessa poissa kotoa? On otettava huomioon se, että lähes kaikki hoitavat pankkiasiansa jo verkossa, ydinvoimalat ovat verkossa, jokaisen ihmisen koko elämänkaari on periaatteessa tallennettuna verkkoon.

Tietoturvan on oltava kunnossa jokaisella tasolla. Näitä samoja teknologioita IoT hyödyntää oletusarvoisesti. Taloon on huomattavasti helpompaa murtautua fyysisesti ja painaa katkaisimesta kuin yrittää murtaa IoT-sovellusta. Sen sijaan jos talossa on tarkoitukseen sopiva IoT, laitteet antavat hälytyksen murrosta, tilannetta voi seurata reaaliaikaisesti kameroiden välityksellä ja lopulta valot voidaan kytkeä pois päältä.

Vastuu tietoturvasta tulee olemaan osittain käyttäjällä, sillä vain käyttäjä itse voi lopulta päättää minkä tasoista tietoturvaa hän millekin toiminnolle haluaa.

Tietotekniikassa kaikessa on kyse kompromisseista. Raskas salaus ja tiukka tietoturva vaikeuttavat nopeaa ja sulavaa käyttökokemusta ja päinvastoin.

Tietoturvasta on saatava sovelluskohtaisesti skaalautuva jotta käyttäjä ei joudu

suorittamaan sormenjälki- ja verkkokalvoskannausta, sähköpostikuittausta, tutkimaan avainlukulistaa sekä vastaamaan salaiseen kysymykseen ennen kuin omalta sääasemalta ulkolämpötilan tarkistaminen mahdollistuu. Toisaalta, sähköjen ja muiden kriittisten järjestelmien ohjaaminen pelkän salaamattoman puhelinsovelluksen avulla voi muodostua ongelmaksi esimerkiksi silloin jos puhelin varastetaan tai perheessä on pieniä lapsia. Älykoti Erilaisia älykoti- ja automaatiototeutuksia on ollut olemassa jo vuosikymmeniä ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Olemassa olevien sovellusten ongelma on kuitenkin se, että ne ovat poikkeuksetta melko kalliita sekä vaikeita ylläpitää. Näiden lisäksi ne skaalautuvat huonosti tilanteessa jossa järjestelmään tarvitaan lisää ominaisuuksia.

Viime vuosina markkinoille on tullut useita valmistajia jotka tarjoavat monia, elleivät peräti kaikkia edellä mainittuja toiminnallisuuksia. Valitettavasti edelleen joudutaan usein tilanteeseen jossa yksi sovellus kerää lämpötilat ja kosteudet ja toinen ohjaa valaistusta eivätkä nämä keskustele millään tasolla keskenään. Älykodin hallinta ei tässä tapauksessa ole enää käyttäjälle yksinkertaista sillä toiminnot pitää suorittaa useasta eri paikasta ja usealla eri sovelluksella. IoT pyrkii murtamaan nämä rajat ja saattamaan kaikki järjestelmät yhteistyöhön keskenään pitämällä kokonaishinnan mahdollisimman alhaisena.

Suomalaiset ovat IoT:n kehityksessä eturintamassa. Useiden kaupallisten toimijoiden ja ratkaisujen lisäksi myös Satakunnan ammattikorkeakoululla kehitetään kustannustehokasta, avointa, skaalautuvaa ja valmistajariippumatonta sovellusta jota voidaan käyttää sellaisenaan tai se voidaan yhdistää jo olemassa oleviin järjestelmiin ja laitteisiin. Tästä toteutuksesta tullaan varmasti kuulemaan lisää jatkossa.

Teksti ja kuvat: Sami Rantamäki ja Meri Olenius

Satikka 2/2016

Satikka 2/2016

13

Treeneissä

Radioviestintää Kun kaksi ystävystä haluaa jutella tai viestitellä keskenään, turvaudutaan puheluun tai tekstiviestiin. Useammankin ystävyksen samanaikaiseen viestittelyyn on olemassa älypuhelinsovelluksia ja Internetpalveluja. Entä silloin, kun matkapuhelinverkkoa ei vaihtoehto eikä internet-yhteyden toimivuuteenkaan voi luottaa? Tällainen tilanne tulee vastaan käytännössä lähes aina, kun Vapaaehtoinen pelastuspalvelu lähtee etsimään kadonnutta; matkapuhelinverkko ylikuormittuu helposti eikä pikaviestinpalveluiden käyttö ole vaihtoehto. Siksi viestinnässä käytetäänkin ensisijaisesti radiopuhelimia, matkapuhelinverkko säästetään arkaluontoisimpien tietojen välittämiseen.

Häiriöiden minimointi Viestiyhteyden pätkiminen ärsyttää aina.

Erityisen haitallisia yhteyshäiriöt ovat silloin, kun välitettävä viesti on erityisen tärkeä. Maastossa liikuttaessa maastonmuodot sekä rakennettu ympäristö muodostavat katvealueita, joihin radioyhteys ei ulotu tai yhteys on huono. Yhteyttä voi yrittää parantaa monin tavoin, riippuen häiriön syystä. Paikan vaihtaminen, korkeammalla kiipeäminen tai sisätiloissa ikkunan luo siirtyminen voivat auttaa yhteyden parantamiseen. Radion toiminta varmistetaan jo ennen kuin sen sen kanssa painellaan kovin kauas maastoon.

Lievästi vioittunut radiopuhelin voi nimittäin toimia lyhyillä etäisyyksillä, mut-

14

ta sanoutua irti kun etäisyys kasvaa liian suureksi.

Tietosuoja Vaikka Vapepa käyttääkin radiopuhelimia viestinnässään, henkilötietojen ja muiden arkaluontoisten tietojen raportoimiseen käytetään esimerkiksi matkapuhelinverkkoa tai muuta sellaista yhteyttä, jota sivulliset eivät pysty niin helposti kuuntelemaan.

Jokainen auttamistehtävään osallistuva vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen ja vaitiolovelvollisuus koskee kaikkea nähtyä ja kuultua sekä tilanteessa saatuja tietoja.

Eikä vaitiolovelvollisuus lopu siihen, kun etsittävä löytyy. Päättyi etsintä miten tahansa, vaitiolovelvollisuus estää kertomasta muuta kuin sen, minkä tiedotusvälineetkin kertovat.

Liikennekuri Liikennekurin tarkoitus on pitää viestiliikenne selkeänä ja tehokkaana. Toisen radioaseman liikennettä ei keskeytetä muuten kuin hätäsanoman vuoksi, käytetään asiallista kieltä ja jätetään turhat täytesanat pois. Vapepalla on oma puheohjeensa, jota radioliikenteessä noudatetaan. Alla esimerkki puheohjeen noudattamisesta.

1. Olet johtoasema ”Johto”, avaat liikenteen: ”Partio kaksi, Johto.”

2. Sinulle vastataan: ”Johto, Partio kaksi.”

3. Kerrot asiasi, käyttäen vasta-aseman kutsua: ”Partio kaksi, tarkistakaa, minkä

Satikka 2/2016

Treeneissä

värinen pyörä on Leppätien ja Leppäkujan risteyksessä.”

4. Vasta-asemasi toistaa saamansa käskyn: ”Johto, tarkistettava, minkä värinen pyörä on Leppätien ja Leppäkujan risteyksessä.”

5. Jos toisto oli oikein, lopetat liikenteen sanomalla oman kutsusi: ”Johto.”

Lyhyttä, ytimekästä ja tehokasta. Viestin on syytä valmistella mahdollisimman lyhyeksi jo ennen kuin avaa radioliikenteen.

Tehokkuus ei kuitenkin tarkoita hätäilyä; nopeasti puhuminen tai viestin käsittämättömäksi lyhentäminen ei tee viestiliikenteestä tehokasta, kun vastaanottaja joutuu pyytämään toistamaan saman sanoman.

sen pelastuspalvelun toiminnasta löydät nettisivuilta www.vapepa.fi tai Facebooksivulta www.facebook.com/vapepasatakunta. Toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Satakunnan alueen valmiuspäällikkö Mia Vettenrantaan (mia. vettenranta@punainenristi.fi / 050 305 5467) tai Suomen Punaisen Ristin piiritoimistoon (satakunta@punainenristi.fi / 020 701 2820).

Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Pixabay Jutussa on käytetty lähteenä Vapepan viestikurssia sekä Vapaaehtoisen viestiopas-materiaalia.

Aakkosnimet Esimerkiksi vierasperäiset nimet ja rekisteritunnukset aiheuttavat helposti hämminkiä radioliikenteessä. Maastosta löytyy etsinnän yhteydessä auto, joka voisi liittyä etsittävään, ja rekisteritunnus pitää välittää eteenpäin. Tällöin voidaan käyttää aakkosnimiä. Rekisteritunnuksesta JCJ-47 tuleekin Jussi Celcius Jussi neljä seitsemän.

Vastaanottavaa asemaa varoitetaan siitä, että seuraava sanoma sisältää ylöskirjattavaa tietoa ja vastaanottaja kuittaa olevansa valmis kirjoittamaan.

Niin Vapepan radioviestinnässä, radioviestinnässä yleensä kuin Vapepan toiminnassakin on paljon sellaista, mitä tässä ei käsitellä. Lisätietoja Vapaaehtoi-

Satikka 2/2016

15

Järjestöjohto keskusteli keskusjä Insinööriliitto on yksi uusi keskusjärjestö -selvityshankkeessa mukana olleista ammattiliitoista. Yhteensä hankkeeseen osallistui 49 liittoa. Hankkeen puheenjohtajina toimivat Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.

Uusi keskusjärjestö -hankkeen selvitysvaiheen päätyttyä on liittojen päätösten vuoro. Koska asia on liiton kannalta merkittävä, aiheen tiimoilta päätettiin järjestää ylimääräinen järjestöjohdon neuvottelupäivä Helsingin Messukeskuksessa. Jäsenjärjestöjä oli pyydetty toimittamaan ennakkoon kysymyksiään UK-hankkeeseen liittyen. Kysymyksiä oli toimistolle saapunut reilusti ja puheenvuoroja tilaisuudessa käytettiin todella paljon.

Saapuneet kysymykset käsiteltiin perusteellisesti Saapuneet kysymykset oli jaettu käsittelyn helpottamiseksi kolmen eri teeman alle.

Koulutuspolitiikkaan liittyviin kysymyk-

16

siin vastasi Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusjohtaja Hannu Saarikangas.

Hallintomalleja ja jäsenmaksuja koskevista asioista antoi selvityksen järjestöjohtaja Tommi Grönholm. UK:n hallintomalliin liittyvät yksityiskohdat eivät olleet selvillä vielä neuvottelupäivillä ja siitä aiheesta tuli jonkin verran kriittistä palautetta. Näiden yksityiskohtien puuttumiseen oli kuitenkin omat, Insinööriliitosta riippumattomat syynsä. Tommille oli osoitettu edellä mainittujen asioiden lisäksi kysymyksiä UK:n imagosta ja sen herättämistä mielikuvista. Niiden osalta Tommin näkemys oli, että niihin voimme vaikuttaa. Uutta keskusjärjestöä ei ole perustettu joten ei sillä voi olla vielä imagoa, vaan se syntyy ajan myötä toiminnan ja tekojen kautta.

Neuvottelujärjestelmään liittyvien kysymysten ja kommenttien käsittely oli neuvottelujohtaja Petteri Oksan vastuulla. Oksan pääviesti oli, että rakenteet ovat murroksessa, syntyy uusi keskusjärjestö tai ei. Tällä hän viittasi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sääntömuutokseen, joka kieltää keskitettyjen työmarkkinaratkaisu-

jen tekemisen, minkä seurauksena jatkossa tullaan käymään vain liittokierroksia.

Tutkimus UK-hankkeesta Mikko Heinikoski esitteli järjestöjohdolle tekemäänsä tutkimusta ”Uuden palkansaajakeskusjärjestön strategiaprosessi ja strategian kärjet liittojohtajien näkökulmasta”.

Hänen tekemänsä gradu on riippumaton tutkimustyö, jolla ei ole toimeksiantoa.

Heinikosken tavoitteena on ollut tutkia selvityshanketta ja sen strategiatyötä ja liittojen erilaisia odotuksia. Odotuksena uudelta keskusjärjestöltä hän nostaa esiin esimerkiksi seuraavan kommentin. Kaikista tärkein asia on, että uudesta keskusjärjestöstä tulee keskustelunavaaja, semmoinen ay-liikkeen ajatushautomo. EK vetää keskustelua ja ay-liike tulee perässä koko ajan. Se pitäisi kääntää toisin päin.

Satakunnasta oli vahva edustus Insinööriliiton ylimääräiseen järjestöjohdon neuvottelupäivään osallistui pari sataa liiton aktiivia. Myös opiskelija-aktiiveja oli

Satikka 2/2016

Henkilöstömuutoksia liitossa

ärjestöistä paikalla yli 50. Satakunnan Insinööreistä paikalla olivat Pasi Nokelainen, Mika Hietikko, Timo Seppänen, Mikko Vettenranta ja Pia Luovula. Porin Insinööriopiskelijoista tapahtumaan osallistui ainakin Pasi Suckman ja vastaavasti Rauman Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Nuppu Strandberg oli paikalla. Jukka-Pekka Salmela ja Jari Vihervirta olivat paikalla Insinööriliiton hallituksen edustajina.

Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Kevät tulee jälleen katupölyineen ja sumuisine päivineen. Tekisi mieli mennä jo hakemaan mopo pois talviteloilta, mutta järki onneksi varoittelee, ettei siellä tien päällä ole vielä niin kiva ajella. Tiellä on hiekkaa, mahdollisesti muutenkin liukkaita paikkoja sekä pölyä. Taidan sittenkin odotella vielä kuukauden, ennen kuin aloitan mopokauteni.

Insinööriliiton keskustoimistolla tapahtuu jälleen henkilöstömuutoksia. Petteri Oksan siirryttyä liittomme neuvottelujohtajaksi, hänen tilallaan elinkeinopoliittisena asiamiehenä on aloittanut Jenni Karjalainen. Erittäin pidetty toimistoemäntämme Seija Welling jää eläkkeelle ja hänen tilalleen on nimitetty Heini Kauravaara. Heini tulee talon sisältä asiakaspalvelusta, jossa hän on toiminut asiamiehenä. Urahallintaasiamies lopettaa myös Insinööriliiton palveluksessa, hän aloittaa oman yritystoiminnan. Onnea Petralle yrittäjän uralleen. Lisäksi työsuhdelakimiehinä aloittavat Malou Blomqvist ja Tuomas Oksanen. Näiden muutosten lisäksi liitossamme on avoinna kaksi assistentin sijaisuutta.

Koko vuoden olemme seuranneet työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta joka on tällä hetkellä nimeltään kilpailukykysopimus. Nyt on aloitettu alustavat neuvottelut työnantajajärjestöjen kanssa sopimuksen soveltamisesta. Sopimuksessa esitetään, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Varmaksihan emme vielä tiedä, tuleeko tämä sopimus voimaan. Tarkasteluajankohta on kesäkuussa.

Sitten hieman perustietoa Insinööriliitosta: Liittoon kuuluu 36 jäsenjärjestön kautta noin 70 000 jäsentä. Jäsenistä insinöörejä on 60 %, Tietoalan toimihenkilöiden jäseniä 9 %, opiskelijajäseniä 24 % ja muita 7 %. Liitto on perustettu Tampereella vuonna 1919, joten kolmen vuoden kuluttua juhlimme satavuotisjuhlia. Suurimmat sopimusalat ovat teknologiateollisuus, suunnitteluala ja tietotekniikan palveluala. Työpaikoilla on yli 1200 insinööriliittolaista luottamusmiestä ja -valtuutettua. Naisten osuus jäsenistöstä on 14 %, keski-ikä on 42 vuotta, ammattivuosia keskimäärin 16 vuotta ja kokonaistyöaika keskimäärin 40 h/vko. Bruttopalkan keskiarvo on 4160 €/kk ja mediaani 3900 €/kk.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Vanha insinööri istuu baaritiskillä ja esitelmöi baarimikolle: Aivan varmaa on, että jos tässä maassa vielä lasketaan keskioluen prosenttia, niin jopas alkaa väkeä kupsahtaa vesipöhöön.

(Johnny-Kai Forsselin ja Risto Tuomaisen toimittamasta kirjasta Insinöörikaskut)

Satikka 2/2016

17

Aktiivisesti eläkke Paavo Inkinen on siitä harvinainen Insinööriliiton jäsen, ettei hän ole koulutukseltaan insinööri. Pisimmän työrupeamansa, yli 30 vuotta, Inkinen teki viljelyneuvojana Lännen Tehtailla (nykyisin Apetit Oyj).

Ensimmäiset 11 vuotta hän oli vihannesviljelyn neuvojana, sitten tuli mukaan myös sokerijuurikkaan piirikonsulentin tehtävät Apetit Oyj:n osakkuusyhtiössä Sucros Oy:ssä.

Inkinen syntyi Hyvinkäällä välirauhan aikana 21.6.1941. Perhe oli joutunut lähtemään Kirvusta, Karjalasta evakkoon.

Jatkosodan aikana suomalaiset onnistuivat valloittamaan menetetyt alueet takaisin.

Niinpä Inkisten perhekin pääsi muuttamaan takaisin Karjalaan. Jatkosodan rauhanehdot olivat katkerat, Karjalan menetettiin uudestaan. Monien vaiheiden jälkeen Inkisten perhe löysi kotinsa Kärkölästä, josta Inkisen isä ja eno hankkivat maatilan. Kansakoulun Inkinen kävi Kärkölässä ja sotaväen Pioneerirykmentissä Elimäen Korialla. Seuraavaksi kutsui Järvenpää ja maatalousnormaalikoulu, jossa Paavo Inkinen suoritti maatalousalan tutkinnon.

Työskenneltyään vuoden pankissa hän päätti lähteä hankkimaan lisää koulutusta Otavan puutarhurikouluun Mikkeliin, ja vuodet -67 ja -68 kuluivat opintojen parissa. Mikkelistä tarttui kuitenkin mukaan muutakin kuin tutkinto; alemmalla vuosiluokalla opiskeli muuan Terttu, jonka kanssa löytyi yhteinen sävel ja häät juhlittiin vuonna 1969. Sen jälkeen ensimmäinen työpaikka löytyi Kangasalalaisesta kauppapuutarhasta, mutta jatko-opinnot kiinnostivat. Inkiset muuttivat puoleksitoista vuodeksi Yhdysvaltojen Connecticutiin opiskelemaan kieltä ja puutarhatuotantoa. Piersson INC:ssa opiskeli useita nuoria Pohjoismaista ja muistakin Euroopan maista.

Työpaikka toi Inkiset Säkylään Yhdysvalloista paluun jälkeen pariskunta oli töissä kauppapuutarhassa Espoossa.

Lisäkoulutuksen hankkiminen kuitenkin houkutteli jälleen ja vuonna 1974 niin Paavo kuin Terttukin valmistuivat Lepaan puutarhaopistosta hortonomeiksi.

18

Kun Lännen Tehtaat etsi viljelyneuvojaa Säkylään ja Paavo tuli valituksi tehtävään, muuttivat Inkiset Säkylään. Lännen Tehtailta löytyy myös selitys sille, miten hortonomista tuli Insinööriliiton jäsen. Henkilöstöpäällikkö toivoi viljelyneuvojan hankkivan itselleen turvan työttömyyden varalta ja suositteli omaa jäsenliittoaan, joka oli sattumoisin juuri Insinööriliitto.

Apetit-sopimusviljelijät kasvattavat vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kasviksia tehtaalle pakastettavaksi. Näitä ovat mm. peruna, porkkana, herne, lanttu pinaatti, punajuuri, palsternakka, purjo ja mukulaselleri. Viljelyssä noudatetaan egologisesti kestävää IP-viljelymenetelmää. Esimerkiksi hernepelloille vietiin feromonipyydykset hernekääriäisten tarkkailua varten ja porkkanapelloille kelta-ansat porkkanakeppiä ja porkkanakärpästä pyydystämään. Pyydyksiin jääneiden tuholaisten määrästä voitiin päätellä, oliko tarvetta kasvinsuojeluaineiden ruiskutuksille. Turhia ruiskutuksia välttämällä pystyttiin tuottamaan todella puhtaita vihanneksia.

Vuodenaikasidonnainen työ Viljelyneuvojan työ oli hyvin vuodenaikasidonnaista; talviaikana tehtiin yksityiskohtaiset viljelyoppaat eri kasveille.

Kevättalvella pidettiin tehtaalla viljelypäiviä sopimusviljelijöille. Kasvukauden lähestyessä huolehdittiin viljelytarvikkeiden hankinnasta sopimusviljelijöille.

Kasvukauden aikana annettiin tilakohtaista viljelyneuvontaa, kun viljelijöillä oli kysyttävää viljelyn suhteen. Sadonkorjuun lähestyessä viljelyneuvojan tehtäviin kuului kasvinäytteiden otto sadonkorjuun oikea-aikaiseksi ajoittamiseksi. Esimerkiksi hernepelloilta otettiin sadonkorjuuaikaan näytteitä joka päivä, että pystyttiin ajoittamaan sadonkorjuu oikealle tuleentumisasteelle. Tehdas vastasi sadonkorjuusta aina puinnista pakastukseen asti. Pellot sijaitsivat noin 100 kilometrin säteellä tehtaalta ja tehokkaalla prosessilla tuotteet siirtyivät pellolta pakkaseen kahden tunnin aikana.

Sokerijuurikkaan osalta viljelytutkimuksilla määriteltiin tehtaan käyntikauden alkamisajankohta. Juurikkaista otettiin

kasvututkimuksia kasvukauden aikana, ensimmäinen jo ennen elokuun puoliväliä ja kaksi muuta syyskuun aikana. Jos sato oli hyvä, sokeritehdas käynnistettiin jo syyskuun lopussa. Huonompina vuosina kasvun annettiin jatkua pitempään ja sokeritehtaan käynnistäminen siirrettiin lokakuun puolelle.

Pitkältä työuraltaan Paavo Inkinen jäi eläkkeelle vuonna 2006, Terttu-vaimo vuonna 2011 Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopiston Kokemäen toimipisteestä puutarha-aineiden lehtorin virasta 23 työvuoden jälkeen.

Inkisten perhe kasvoi pian Säkylään muuton jälkeen; vanhempi tytär Katja syntyi vuonna 1975, ja nuorimmainen Pieta vuonna -78. Katja on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja työskentelee lääketutkimuksen alalla, Pieta on yleislääketieteen erikoislääkäri. Hänellä on virka Kaarinan terveyskeskuksessa. Sen lisäksi hän on yleislääketieteen kliininen opettaja Turun Yliopistossa. Lapsenlapsiakin Inkisille on syntynyt, Katjan 11- ja 13-vuotiaat tyttäret ja 5-vuotias poika, sekä Pietan 6- ja 9-vuotiaat tyttäret.

Aktiivista harrastamista Lasten ja lastenlasten vierailut sekä lastenvahtikeikat ovat nyt eläkkeellä luonnollisesti mieluista puuhaa, mutta muitakin harrastuksia aktiiviselta pariskunnalta löytyy. Molemmat käyvät aikuisopiston tunneilla, Paavo tekemässä puutöitä ja Terttu metallitöitä. Inkisten pihaa koristaakin kokoelma näyttäviä, taottuja taidonnäytteitä, muun muassa pihaportin metallikoristeet ja pihan kukkatelineet ovat Tertun käsialaa. Lisäksi Inkiset harrastavat tanssillista voimistelua ja ovat Golden Age-nimisen ryhmän kanssa esiintyneet muun muassa vuonna 2015 Helsingissä järjestetyssä Gymnaestrada-tapahtumassa.

Voimistelun suurtapahtumaan osallistui yli 20 000 voimistelijaa 53:sta eri maasta. Tapahtuman ideana ei ole kilpailu vaan eri maiden voimistelukulttuurin esitteleminen, ja Golden Age-ryhmä esittikin oman esityksensä peräti kolmesti tapahtuman

Satikka 2/2016

eellä aikana. Voimistelun lisäksi Inkiset pitävät kuntoaan yllä hiihtämällä kotitalon ikkunoista siintävän Pyhäjärven jäällä sekä viikoittaisilla kuntosalikäynneillä.

Oli se sitten liikuntaharrastusten tuomaa etua tai hyvää tuuria, niin Paavo Inkinen kuin Terttu-vaimokin voivat sanoa olevansa hyvässä kunnossa. Vielä työelämässä oleville Paavo antaakin neuvon, että jos terveyttä ja jaksamista suinkin riittää, kannattaa pyrkiä työskentelemään vanhuuseläkkeeseen saakka.

Pariskunnan aktiivisesta elämäntyylistä ja uusien asioiden opettelusta vielä eläkkeelläkin voisi myös ottaa mallia moni nuorempikin.

Teksti ja kuva: Jenni Huhtapelto

Satikka 2/2016

19

Ala-Satakunnan Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen

Perinteisiin

Syyskauden avajaisiin Naurava lohikäärme, Euran esihistoria opastuskeskuksessa (Eurantie 18, Eura)

Perjantaina 9.9. klo 18.00 Ohjelma:

Tervetuloa Tutustuminen Euran esihistoriaan ja opastuskeskus Nauravaan lohikäärmeeseen oppaan johdolla Yleistä seurustelua ja iltapala lounasravintola Idyllissä Perinteisiä kilpailuja palkintojen jakoineen, tulosten ja sääntöjen selvittyä

Euran kunnan ylläpitämä Naurava lohikäärme on Suomen ensimmäinen esihistorian opastuskeskus. Toiminta-ajatuksena on kertoa elämyksellisesti Euran esihistoriasta, erityisesti paikkakunnan rikkaasta viikinkiajasta (800–1050 jKr.).

Näyttelytiloissa on esillä alkuperäisiä esinelöytöjä sekä erilaisia kopioita. Kävijöillä on mahdollisuus kokeilla itse erilaisia muinaistekniikoita. Myös näytteillä oleviin esinekopioihin ja tekstiileihin on lupa koskea.

Ilmoittautumiset 2.9. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi tai markku.uusitalo@satakunnaninsinoorit.fi (0400 225 268).

Osallistumismaksu 10 € kerätään tilaisuudessa.

20

Satikka 2/2016

Rauman Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä

Olutpruuviin 27.5. klo 18.00 Esittelijänä Ruokapuoti Lumon Tero Suhonen.

Paikkana Poselli, Nuortamonkatu 12, Rauma.

Teemana tuleva grillikausi.

Maisteltavana 5 olutta.

Hinta 20 € / hlö Ilmoittautumiset 15.5. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi Mukaan mahtuu 60 osallistujaa.

Kiinnostaako olut? Maistanut jo Alkon valikoiman?

Järkyttynyt Alkon hinnoista? Et vain ole löytänyt sitä oikeaa?

Muuten vaan kiinnostunut oluesta?

Satakunnan Insinöörit järjestää

Kotiolutkurssin 30.4. klo 11.00 Teoria ja reseptiikka.

Tehdään yhdessä resepti 7.5. klo 11.00 Pannaan olut.

21.5. klo 11.00 pullotetaan olut.

31.5. klo 18.00 Maistelu.

Ilmoittautumiset, sati@satakunnaninsinoorit.fi Kurssi pidetään SATIn toimistolla. Hinta 5 €.

Satikka 2/2016

21

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään seuralaisineen messumatkalle

Helsingin Messukeskukseen 10.9.2016 Matkan hinta 20 € sisältää kuljetukset ja lipun kaikkiin viiteen messutapahtumaan.

Ilmoittautumiset 15.8. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Matka toteutuu, kunhan mukaan ilmoittautuu vähintään 40 osallistujaa.

Aikataulu: Rauman linja-autoasema 06.00 - Porin linja-autoasema 07.00 - Messukeskus 10.00 Paluumatkalle lähdetään 15.00.

22

Satikka 2/2016

Rauman insinöörit järjestää

Insinöörien kesäpäivät 6.8.2016 Aikataulu: 8.00 Pori – 8.50 Rauma – 10.00 Turun Linna 13.00 Jukupark (sateella Caribia), lähtö noin 17.00 | 13.30 Flowpark/Skanssi, lähtö noin 16.30

Tänä vuonna suuntaamme etelään kohti Turkua.

Ohjelmaan kuuluu ensimmäiseksi opastettu kierros Turun linnassa.

Tämän jälkeen on tarkoitus ruokailla omatoimisesti, mutta keskustelemme siitä lisää matkalla.

Iltapäivän ohjelma on valinnaista.

Aurinkoisella ilmalla voi osallistua vesipuistomatkalle Jukuparkkiin (sateella kylpylä-hotelli Caribia) taikka hieman vanhemmille (14v ja yli) tarkoitettuun kiipeilyseikkailupuisto Flowparkkiin.

Suunnata, voi oman ohjelman mukaan myös kaupungille.

Lisätietoa kohteista: www.turunlinna.fi, www.jukupark.fi ja www.flowpark.fi .

Lisätietoa tapahtumasta: sami.santalahti@gmail.com

Matkan hinta on yli 15-vuotiailta 15€, 7-15v 10€ ja alle kouluikäisiltä 5€.

Hinta sisältää matkat (myös iltapäivän kohteet), sekä opastetun kierrokseen Turun linnassa.

Osallistumisen muuhun ohjelmaan, maksaa osallistujat itse.

Jukupark 21€/henk. ja Flowpark 24€/henk.

Mahdolliset ryhmä-, ym. alennukset, selviää kun ilmoittautuneiden määrä on selvillä.

Matka järjestetään, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 30.

Ilmoittautumiset, sati@satakunnaninsinoorit.fi 10.6. mennessä, maksuohjeet saat paluupostissa.

Satikka 2/2016

23

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen

Kirjurinluodon Kesäteatteriin 8.6. klo 18.00

a r k o Vvuaimo

Liput 10 € Varaukset sähköpostilla, sati@satakunnaninsinoorit.fi. Lippuja voi varata 2 kpl / jäsen.

Ilmoittautumisen yhteydessä saat ohjeet ja viitenumeron, jolla liput maksetaan 18.5. mennessä.

Maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta.

Varmista puhelimitse, 02 6414131, että toimistolla ollaan paikalla.

24

Satikka 2/2016

Rauman Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen

Rauman Kesäteatteriin 11.6. klo 18.00

Liput 15 €

Ilmoittautumiset, sati@satakunnaninsinoorit.fi 11.5. mennessä. Anna ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Liput jaetaan teatterilla noin 45 min. ennen esityksen alkua.

Satikka 2/2016

25

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen kesäiselle risteilylle Kokemäenjoelle

M/S Charlottalla 24.7. klo 11.00

Lähtö ja paluu: Eteläranta 1, Pori Risteilyn kesto on 3 tuntia ja reitti Pori - Ulvila - Pori.

Risteilyn hinta 20 € sisältää lohikeittolounaan kahveineen.

Sitovat ilmoittautumiset ja maksut 27.6. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi Muista ilmoittaa myös mahdolliset ruokavaliot.

26

Satikka 2/2016

INSSIEN MOTORISTIAJELU 29.5.2016

Kokoontuminen Porin Tiilimäen Nesteelle klo 10.00.

Ajellaan rantatietä pitkin ja hyödynnetään päällystettyjä pikkuteitä.

Reitti: Tiilimäki - Lampaluoto - Ahlainen - Merikarvia - Otamo - Lankoski Lounas Kahvila-Ravintola Köffissä Lankoskella.

Lankoski - Pomarkku - Lavia - Harjakangas - Noormarkku - Pori.

Matkaa kertyy yhteensä noin 200 km.

Ilmoittautumiset 23.5. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi Osallistumismaksu: SATIn jäsen 0 €, seuralainen 5 €.

KUN RUOKAA MAISTETAAN, TILAISUUS MUISTETAAN. www.miittinki.fi

Insinöörikortilla lounas 9,20 € vuoden 2016 loppuun!

LOUNASRAVINTOLAT CATERING-PALVELU SAUNA- JA KOKOUSTILAT Satikka 2/2016

Pohjoispuisto 4, sisäpiha 28100 Pori Puh. (02) 646 9597, 0500 510 844 palvelu@miittinki.fi

27