Satikka 1/2017

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Timo Seppänen sai Insinööriliiton kultaisen ansiomerkin

1/2017

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2017

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Mika Hietikko Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jari.vihervirta@ satakunnaninsinoorit.fi

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Jani Välimaa

Minna Suominen

Pasi Nokelainen

Maiju Mikkonen Opiskelijajäsen

Tuomas Lahti Opiskelijajäsen

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

044 744 3952 minnsuom@gmail.com

050 408 3131 pasi.nokelainen@ gmail.com

044 340 6189 maiju.mikkonen@ student.samk.fi

tuomas.m.lahti@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Reijo Vuorio | Varapuheenjohtaja: Riku Laine PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jenni Huhtapelto, jenni.huhtapelto@gmail.com Rauman Insinöörit: Mikko Vettenranta, mikkovet@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Pasi Nokelainen Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

1/2017 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Irmeli ja Timo Seppänen SATIn yhdistyksen kokouksen jälkeen.

12

14

18

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan tervehdys

5

Oluen valmistus - kotona tai panimolla

6

Paikallinen sopiminen

8

Aitoa paikallista sopimista tarvitaan

10

Marianne Ostamo kuntavaaliehdokas

12

Ehdolla kuntavaaleissa Porissa, Kokoomuksen listalla

14

Tunnustusta ansioituneille toimijoille

16

IL:n asiamiehen palsta: Jäsenkehitys kärkihankkeena

17

100 tapaa

18

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset

19

Porin Insinöörien kuulumiset

20

Rauman Insinöörien kuulumiset

21

Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Tiedossa on mielenkiintoinen vuosi ammattiyhdistystoiminnan näkökulmasta. Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan pidennykset ovat astuneet voimaan eri muodoissa useilla työpaikoilla.

Työttömille on tiedossa tiukennuksia vuoden alusta uudistuneen työttömyysturvalain myötä. Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Ansiopäivärahan enimmäisaika vähenee sadalla päivällä 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla enimmäisaika laskee 300 päivään. Lisäksi ansiopäivärahan korotusosat pienenevät eikä omaehtoisen opiskelun ajalta makseta enää kulukorvauksia.

Merkittävä muutos työttömien kannalta on myös ammattitaitosuojan heikennys. Vuoden alusta alkaen työttömän on otettava jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen vastaan tarjottu kokoaikainen työ. Siitäkin huolimatta vaikka palkka olisi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta pienempi. Tarjotusta työstä kieltäytymisestä seuraa 60 päivän karenssi. Pitkäaikaistyöttömän saa jatkossa palkata korkeintaan vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteita.

Määräaikaisia sopimuksia voi tehdä maksimissaan kolme kappaletta, kunhan niiden yhteiskesto ei ylitä yhtä vuotta. Lisäksi koeajan maksimikesto pitenee puoleen vuoteen.

Yksi vuoden mielenkiintoisimmista asioista on vientiliittojen käymät neuvottelut uudesta työmarkkinamallista, jota aluksi Suomen malliksikin kutsuttiin. Tavoitteena on, että vientiliittojen malli ohjaisi myös muiden sopimusalojen neuvotteluita ja turvaisi sitä kautta vakaata talouskehitystä ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Vientiliitot ovat käyneet viime syksyn aikana tiiviitä neuvotteluja työmarkkinamallista ja nyt tammikuun puolivälissä liitot järjestivät laajan keskustelutilaisuuden, johon osallistui noin 40 työmarkkinavaikuttajaa liitoista ja eri keskusjärjestöistä. Tapaamisessa esiteltiin vientiliittojen ajatuksia ja keskusteltiin yhdessä työmarkkinajärjestelmän kehittämisestä. Valmista pitäisi tulla vuoden alkupuolella, jotta liitoille jäisi riittävästi aikaa valmistautua syksyn neuvotteluihin.

Työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta niin sanotusta teollisuussopimuksesta vaikka tavoite onkin sama: edistää kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa vahvan päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimuksiinsa tehtävien muutosten kustannusvaikutuksesta. Kukin liitto asettaisi itse yksityiskohtaiset sopimustavoitteensa. Neuvottelujen pohjana olisi yhteinen, Suomen Pankin julkaisema kuva talouden tilasta ja kehityksestä.

Positiivista on, että korkeakoulutuettujen työttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön tilastoon perustuvan Akavan työttömyyskatsauksen perusteella kääntynyt lievään laskuun.

Korkeakoulutettujen työttömyys alkoi kasvaa joulukuussa 2011. Kasvu jatkui yhtäjaksoisesti 59 kuukauden ajan. Työttömyyden taittumisen lisäksi myönteistä on, että lasku koskee jo varsin monia korkeakoulutettujen koulutusaloja.

Jari Vihervirta Päätoimittaja

4

Satikka 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys

Hyvää alkanutta vuotta 2017 kaikille insinööreille. En olisi mitenkään osannut arvata Joulukuussa 2016, että nyt Helmikuussa 2017 maailman tilanne on tämänlainen. Amerikkalaiset tuottivat meille ison yllätyksen valitessaan Trumpin presidentikseen. Nyt itse arvailen lähes joka aamu mitähän nyt herra Presidentti on päättänyt. Väkisinkin tulee mieleen, että kuka jaksaa työskennellä tuon luonteisen ja toimintatapaisen henkilön alaisena? Omana esimiesperiaatteena on ollut, että ensin sovitaan yhdessä mitä tehdään ja sitten sovitut työt tehdään ja tavoitteet saavutetaan ja lopussa yhdessä juhlitaan. Oma roolini esimiehenä on muiden työpanoksien tukeminen ja kannustaminen – ei epävarmuutta tuottava.

Tätä ”Trump”-näytelmää katsoessa tulee väkisin mieleen, että tästä johtamistoiminnasta ei voi tulla muuta kuin monet omaehtoiset irtisanoutumiset, sitten isot riidat ja lopuksi monitahoinen lakijuttu. Ottakaamme opiksi omassa työyhteisöissämme. Tästä ”Trump”-tarinasta tulemme kaikki vielä kuulemaan.

Viime kerralla kirjoitin Kiky-sopimuksesta muutaman sanan ja haluaisinkin kuulla palautteena miten Kikyä on sovellettu tämän vuoden aikana jäsentemme työpaikoilla. Toivoisin sähköpostilla palautetta. Itse tiedän jonkin verran miten se on julkisella, lähinnä kunnallisella puolella hoidettu.

Yksityisellä sektorilla en ole saanut yhtään kriittistä palautetta vaan päinvastoin jopa positiivisia viestejä. On järjestetty Kikyn nimissä yritysten yhteisiä koulutus- tai teemapäiviä, joihin osallistumiset ovat olleet hyvällä tasolla. Tärkein omakohtainen näkemys on, että se miten Kikyä sovelletaan yrityskohtaisesti, pitää olla kaikille ammattiryhmille samanlainen. Tähän siis palataan vuoden aikana.

Kolmas asia, mikä leimaa vuotta 2017, on Suomi 100v.

Olemme nähneet, että melkein kaikissa perinteisissä tapahtumissa on taustalla Suomi 100v-teema. Nyt haluankin, että me SATIssa myös luomme oman Suomi 100v -teeman.

Avaan täten kirjoitusfoorumin, jossa me SATIssa keräämme teidän, jäsentemme, mieleenpainuvia ja teitä erityisesti koskettaneita kokemuksia teemalla: Suomi 100v ja minä Insinöörinä. Pyydän, että toimitatte kirjoituksenne allekirjoittaneelle ja Pialle sähköpostilla. Saa olla myös valokuvia mukana. SATIn hallitus käsittelee kertomukset ja pyydämme lupaa julkaista parhaimmat tarinat tulevissa Satikoissa.

Odotan saavani tarinoita työmatkoista, poliittisista tapaamisista ja ennen kaikkea hyvistä työsuorituksista Suomen hyväksi jne.

Näillä mielipiteillä ja näkemyksillä toivotan kaikille satilaisille hyvää ja aktiivista kevättä 2017!

Nähdään SATIn tapahtumissa.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 1/2017

5

Oluen valmistus – koto

6

Satikka 1/2017

ona tai panimolla Olut, maailman vanhin ja suosituin alkoholijuoma. Olutta on pantu yli 10 000 vuotta. Erään teorian mukaan ihminen on aloittanut viljan viljelyn, jotta saisi enemmän olutta kulttijuhliin. Kulttijuhlat ovat (enimmäkseen) taaksejäänyttä elämää, mutta olutta pannaan edelleen ja oluen arvostus on noussut huomattavasti viime aikoina. Iso kumarrus tästä kuuluu Yhdysvaltojen kotiolut harrastajille jotka ovat tehneet töitä vuosikymmeniä paremman oluen eteen. Kotiolut harrastuksesta on noussut ”pien”panimoita (esim. Sierra Nevada Brewing Company tuotanto on 1 250 000 barrelia eli noin 149 miljoonaa litraa olutta vuodessa). Suomessa tuotettiin vuonna 2015 panimoliiton mukaan olutta 397 miljoonaa litraa.

Mutta siirrytäänpä historiasta ja tilastoista oluen valmistukseen. Koitan pitää tämän lyhyenä ja yksinkertaisena. Oluen valmistus on melko yksinkertainen ja helppo prosessi joka on melko samanlainen tehtiin se kotona 10 litran laitteilla, 10 hl tai 100 hl laitteilla. Myös siihen menevä aika pysyy lähes samana, oli prosessin koko mikä tahansa.

Oluen valmistus alkaa viljan mallastuksella. Mallastuksessa vilja (yleensä ohra) kastellaan, idätetään ja kuivataan.

Kun jyvän itu on suunnilleen jyvän mittainen, maltaat kuivataan. Idut poistetaan kuivatuksen jälkeen. Kuivatuksella vaikutetaan myös maltaan makuun ja väriin eri paahtoasteen mukaan. Kotipanijan ei onneksi tarvitse tehdä tätä itse, vaan maltaat voi ostaa valmiina.

Maltaan käsittely Seuraavaksi maltaat rouhitaan karkeasti rikki. Voit ostaa maltaat myös valmiiksi rouhittuna. Rouhitut maltaat liotetaan tietyssä lämpötilassa, että maltaissa oleva tärkkelys saadaan liotettua veteen käymiskelpoisiksi sokereiksi. Nämä sokerit hiiva

Satikka 1/2017

sitten käyttää alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Lämpötila pidetään mäskäyksessä normaalisti mahdollisimman tasaisena. Nykyaikaiset maltaat eivät useimmiten tarvitse moniportaista mäskäystä missä lämpötilaa nostetaan portaittain ja pidetään tietynaikaa tasaisena. Kun mäskäys on suoritettu loppuun, missä kestää yleensä tunti (tosin pidempiäkin aikoja mäskätään), maltaista erotetaan vesi, mikä on nyt muuttunut vierteeksi. Maltaat yleensä vielä huuhdellaan vedellä, joka on lämmitetty oikeaan lämpötilaan. Tällä saadaan lisää käymiskelpoisia sokereita vierteeseen.

Keitto Kun tarvittava määrä vierrettä on saatu kerättyä, se keitetään. Vierrettä keitetään tunnista kahteen, ja aika alkaa siitä kun kunnon kuplinta alkaa. Keitossa vierteessä olevat proteiinit ja polyfenolit saostuvat ja olut kirkastuu varmemmin. Vierre myös desinfioituu. Tässä vaiheessa lisätään humalat. Humalaa lisätään kunkin maun tai tyylin mukainen määrä. Mitä pidempään humalaa keittää, sitä enemmän katkeroa siitä irtoaa. Mitä vähemmän aikaa humalaa keittää, sitä enemmän aromia siitä irtoaa. Siis noin suurin piirtein. 1 h – 30 min ennen keiton loppua lisätään katkerohumalat. 30 – 15 min aromi/katkero humalaa. Tämän jälkeen vierteeseen jää lähes ainoastaan humalan aromit mitkä tietysti riippuvat käytetystä humalasta. Humalia saa Suomesta tilattua toistasataa erilaista.

Jäähdytys Nyt kun vierre on valmis, se jäähdytetään.

Mitä nopeammin sen parempi, että se pysyy puhtaana eikä kontaminoidu ilman villihiivoista tai muista epäpuhtauksista.

Kun vierre on jäähdytetty lähelle suunniteltua käymislämpötilaa ja siirretty käymisastiaan, se ilmataan, jotta hiivalla olisi

lisääntymiseen tarvittavaa happea käymisen aloittamiseksi. Kun vierre on ilmattu, lisätään siihen hiiva.

Hiiva Hiivoja on myös monenlaisia. Pintahiivoja, eli ALE hiivoja, ja pohjahiivoja, eli Lager hiivoja. Ale hiivoja on huomattava määrä erilaisia joista kaikki tuottavat hieman erilaisen lopputuloksen. Myös käymislämpötilalla on huomattava merkitys joillain hiivoilla, toiset eivät niin välitä. Hiiva on elävä, sienen sukuinen organismi jolla on huomattava merkitys oluen lopputulokseen. Huonosti kohdeltu hiiva ei tuota hyvää olutta.

Käyminen Kun olut on käynyt käymisastiassa, jossa on vesilukko hiilidioksidin poistumista varten, noin viikon, se on yleensä käynyt loppuun. Nyt vierre on muuttunut olueksi, ja sitä voidaan vielä kypsyttää samassa astiassa viikko tai kaksi. Tämän jälkeen olut siirretään yleensä pulloihin. Olueen lisätään jälkikäymissokeria, ja siirretään pulloihin jossa jäljellä oleva hiiva käyttää sokerin. Koska pullo on suljettu hiilidioksidi jää pulloon ja hapottaa oluen. Viikon tai kahden päästä olut on valmista. Toki tyylistä riippuen sitä voidaan kypsytellä, vaikka muutama vuosi, jos pystyy vastustamaan kiusausta.

Siinä on pääpiirteissään oluen teon prosessi. Totta kai tekemiseen liittyy paljon muutakin, mutta tässä yksinkertaistettu versio. Siitä lisää ehkä joskus toiste, ettei tarvii koko lehtee täyttää olutjaarittelulla.

Teksti: Mikko Vettenranta Kuva: Pixabay

7

Paikallinen sopimine – mitä se on ja mitä se merkitsisi Mitä on paikallinen sopiminen?

Paikallisen sopimisen lisäämisessä on kysymys ennen kaikkea työllisyyden ja kasvun turvaamisesta. Työpaikan osapuolille annetaan tilaa yhdessä sopien löytää järkeviä ratkaisuja työn tekemiseen, palkkaukseen ja työaikojen sekä erilaisten vapaiden järjestelemiseen niin, että se on järkevintä työntekijöiden tarpeiden sekä yrityksen tuotannon ja toiminnan tehokkuuden kannalta. Tällä on myönteinen vaikutus tuottavuuteen.

Paikallinen sopiminen ei ole sanelua eikä sen lähtökohtana ole työntekijän työsuhteen ehtojen heikentäminen. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että erilaisia lisiä yhdistetään kokonaispalkkaan yhdessä sovitulla tavalla. Tällöin palkkauksen rakenne yksinkertaistuu. Paikallisesti voitaisiin joustavasti sopia myös työaikojen järjestelystä osapuolten yhteisesti hyväksi katsomalla tavalla.

Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta työpaikalla. Työntekijöillä on oltava riittävästi tietoa yrityksen taloudesta, ajankohtaisesta tilanteesta ja ylipäätään yrityksen asioista. Yrittäjän kannattaa varmistaa tämä, sillä työehtosopimuksesta poikkeavaa paikallista sopimusta ei voi syntyä ilman yhteistä tahtoa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain laatimasta työntekijöiden vastauksiin perustuvasta työolobarometrista ilmenee, että pienemmissä yrityksissä henkilöstö keskimäärin tuntee yrityksen tilanteen hyvin. Suhteet työnantajaan ovat hyvät ja luottamukselliset. Tarvittaessa työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia yrityksen päätöksentekoon voidaan tukea myös lainsäädännön avulla. Tärkeää kuitenkin on, että osallistumismallit sovitaan yhdessä työpaikoilla.

Luovutaanko yleissitovuudesta?

Paikallisen sopimisen laaja mahdollista-

8

minen ei merkitsisi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. Poikkeaminen työehtosopimuksesta edellyttäisi aina sopimista eli yhteisymmärr ystä poikkeusjärjestelyn tarpeesta työntekijöiden ja työnantajan välillä. Jos yhteisymmärrystä ei syntyisi, työehtosopimusta noudatettaisiin edelleen sellaisenaan. Henkilöstö voisi siis aina vedota yleissitovaan työehtosopimukseen.

Paikallinen sopiminen ei olisi uhka myöskään ammattiyhdistysliikkeelle.

Työntekijöillä olisi halutessaan mahdollisuus demokraattisesti valita keskuudestaan yhteinen edustaja neuvottelemaan heidän puolestaan. Edustaja voisi olla luottamusmies tai luottamusvaltuutettu – olennaista on, että jokainen työntekijä voisi asettua ehdolle ja jokaisella olisi oikeus äänestää ehdolla olevia. Edustajalla on jo voimassaolevien säännösten mukaan erityisen vahva työsuhdeturva. Työntekijöillä olisi halutessaan oikeus pyytää avukseen myös asiantuntijaa esimerkiksi ammattiliitosta.

Työntekijän turva paikallisessa sopimisessa rakentuisi työntekijän oikeuteen halutessaan vedota työehtosopimukseen, oikeuteen irtaantua tehdystä sopimuksesta ja mahdollisuuteen kääntyä liittonsa puoleen tuen saamiseksi.

Sopimistasapainosta keskusteltaessa on lisäksi syytä pitää mielessä, että tasapainoa turvaa työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä sekin, että työrauhavelvoite ei ole niissä lainkaan voimassa. Työnteki-

jöillä on aina mahdollisuus laillisesti puolustaa omia työehtojaan myös työtaistelutoimin.

Paikallisessa sopimisessa on kyse lähidemokratiasta: työmarkkinoiden kehittämiseen tarvittavat ratkaisut löydetään parhaiten työpaikoilla, työntekijöiden ja yrittäjän kesken. Ammattiliitot voisivat halutessaan tukea tätä prosessia ja jäseniään omalla asiantuntemuksellaan.

Väite: ”Paikallinen sopiminen on jo nyt laajasti mahdollista.” Totuus: Ei ole.

Julkisessa keskustelussa kuulee usein väittämän, että työehtosopimukset antavat jo nykyisellään runsaasti mahdollisuuksia yrityskohtaiselle eli paikalliselle sopimiselle. Suomen Yrittäjät teki keväällä 2015 selvityksen, jossa käytiin läpi pienten yritysten kannalta tavanomaisimmat työehtosopimukset, jotta saatiin tietää paljonko työehtosopimukset mahdollistavat paikal-

Satikka 1/2017

ensuomalaiselle työelämälle

lista sopimista ja minkälaisia asioita sopimismahdollisuudet koskevat.

Selvityksestä ilmeni, että suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10–20 määräystä, jotka mahdollistavat paikallisen sopimisen.

Työehtosopimukset ovat myös sisällöltään mutkikkaita. Sen tulkitseminen, milloin työehtosopimuksen määräyksestä poikkeaminen on yrityksessä mahdollista, edellyttää sellaista juridista asiantuntemusta, jota ei työpaikan osapuolilta voi kohtuudella vaatia. Järjestelmän monimutkaisuus on johtanut siihen, että nykyisiäkään jouston mahdollisuuksia ei erityisesti pienissä yrityksissä osata tai uskalleta käyttää.

Nykyiset yrityskohtaiset poikkeamismahdollisuudet ovat merkitykseltään vähäisiä, kun ajatellaan yrityksen kilpailuase-

Satikka 1/2017

Yrittäjän näkökulma

man parantamista.

Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen. Kilpailukykysopimus ei olennaisesti muuttanut tilannetta.

Lisäksi mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat työehtosopimuksissa huomattavalta ja vaikuttavimmalta osin käytettävissä vain niissä yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Tämä erikoisuus seuraa työlainsäädännön yleissitovuusopeista.

Suomessa on yhteensä noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Yleissitovuuden piirissä on kaikilla toimialoilla tyypillisesti pieniä liittoihin kuulumattomia yrityksiä, joille paikallisen sopimisen tarjoamat sopeutumismahdollisuudet olisivat erityisen tarpeellisia. Järjestäytymistä ei kuitenkaan voi vaatia – perustuslaki turvaa oikeuden olla kuulumatta liittoon.

sa. Kun arvioidaan paikallisen sopimisen merkitystä maan kilpailukyvyn kehittymisessä, on tärkeä katsoa, minkälaisia ratkaisuja keskeiset Suomen kilpailijamaat ovat työmarkkinoilla tehneet. Esimerkiksi Saksa sai käännettyä talouden nousuun ja työttömyyden laskuun työmarkkinoiden uudistuksilla, jotka olennaisesti lisäsivät yrityskohtaisia sopimismahdollisuuksia.

Miten paikallisen sopimisen lisääminen edistäisi Suomen kilpailukykyä?

Teksti: Janne Makkula Kuva: Pixabay

Suomessa työmarkkinat ovat selkeästi jäykemmät kuin kilpailijamaissa. Tämä on todettu useasti mm. Euroopan komission Suomea koskevissa maakohtaisissa suosituksissa ja muissa maiden kilpailukykyä verranneissa selvityksissä ja tutkimuksis-

Mitä siis pitäisi tehdä?

Tällä hetkellä työmarkkinat joustavat työttömyyteen. Se on huono sekä työttömäksi jäävälle että koko yhteiskunnalle. Siksi on tärkeä etsiä muita jouston elementtejä.

Työpaikkakohtaisesti räätälöidyillä palkkaus-, työaika- ja muilla ratkaisuilla voidaan päästä osuvimmin ja nopeimmin vaikuttaviin muutoksiin. Nämä ratkaisut ovat myös osapuolten kannalta pehmeämpiä, koska ne on sovittu yhteisymmärryksessä työpaikan osapuolten kesken.

Nopeasti vaikuttava keino on muuttaa lainsäädäntöämme siten, että tehdään mahdolliseksi kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla sopia työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä yhdessä henkilöstön ja työnantajan kesken.

Paikallinen sopiminen lisää työntekijöiden ja yrittäjien mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa yritystasolla yhteisesti sopien.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkinajohtaja.

9

Aitoa paikallista sopim Paikallinen sopiminen ei ole mitenkään kummallista, vaikka julkisesta keskustelusta niin voisi usein päätelläkin. Tiivistetysti kyse on lakiin tai työehtosopimukseen perustuvasta sopimisesta. Sovittavana ovat työsuhteeseen liittyvät asiat konserni-, yritys-, toimipaikka- tai työpaikkatasolla. Laeissa on useita säännöksiä, joista on mahdollista poiketa paikallisella sopimuksella. Kaikissa Insinööriliittolaisia koskevissa tesseissä on määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

Kyseessä ei myöskään ole uusi asia. Paperiteollisuudessa oli paikallisen sopimisen elementtejä jo sotien jälkeen. Vuonna 1994 paikallinen sopiminen nostettiin Metallin työehtosopimuksessa ensisijaiseksi tavaksi järjestää säännöllinen työaika.

Tästä voidaan katsoa alkaneen paikallisen sopimisen modernin ajan.

Nykyisin on paikallisia sopimuksia olemassa lukuisista aiheista. Näitä ovat esimerkiksi sairastaminen omalla ilmoituksella, vapaa-ajalla matkustaminen, etätyöt ja työaikapankki.

Osin tuntuu siltä, että paikallisesta sopimisesta – ja sen autuudesta – puhuvat eniten ne, jotka ymmärtävät siitä vähiten.

Lisäksi sen varaan ladataan kohtuuttomia odotuksia. Sellaisia ovat puheet, joilla on maalattu, että jos paikallista sopimista helpotetaan nykyisestä, kurotaan väitetty Suomen kilpailukykyvaje kiinni. Paikallisella sopimisellakaan ei hintakilpailukykyä paranneta ottamatta kustannuksia työntekijöiden toimeentulosta.

Sopimisen tärkein edellytys on luottamus Jos osapuolten välillä ei ole luottamusta, on sopiminen vaikeaa, ellei mahdotonta.

Tämä lähtökohta on syytä muistaa ennen kuin edes haaveillaan sopimismahdolli-

10

suuksien laajentamisesta. Luottamus on myös vaikein asia sopimisessa. Jos sitä ei ole, sen rakentaminen voi olla vaikeaa, eikä sitä tehdä lainsäädännöllä tai sopimuksilla.

Sopiminen tarkoittaa aina sitä, että mistään ei ole pakko sopia. Näin ollen ilman luottamusta ei paikallisella tasolla synny ensimmäistäkään sopimusta.

Tilannetta voikin pitää outona, toisaalta yrittäjät ja työnantajat puhuvat kauniita paikallisesta sopimisesta, toisaalta kerrotaan kuinka paljon kustannuksia sillä halutaan leikata. Näin ei nähdäkseni luottamusta rakenneta.

Joskus kuuluu väitettävän, että työehtosopimuksissa on vain vähän asioita, joista voi paikallisesti sopia – tai että nämä asiat ovat vähämerkityksisiä. Tämä on näkökulmaharha. Saattaa olla, että tuollaisiakin tessejä on, mutta tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Insinööriliiton yksityisen sektorin näkökulmasta.

Esimerkiksi Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen voi paikallisesti sopia muun muassa työaikapankista, palkasta, työajasta, ylityökorvauksista, liukumista, vuosilomakaudesta, lomarahasta, matkakustannuksista ja luottamushenkilöiden asemasta.

Tuohon vielä päälle kikyn työajanpidennys.

Näitä ei todellakaan voi pitää mietoina paikallisen sopimisen mahdollisuuksina.

Tarvitaan aitoa sopimista Luottamuksen lisäksi tarvitaan tasapuolinen neuvotteluasema. Valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten neuvotellessa

tämä toteutuu: molemmin puolin pöytää istuu suurin piirtein sama määrä ihmisiä, molemmilla on mahdollisuus käyttää lakimiehiä neuvotteluissa ja riittävä aikaa neuvotteluihin ja niitä tukeviin toimiin.

Paikallisella tasolla on nähty tilanteita, joissa luottamusmies tai muu henkilökunnan edustaja istuu yksin pöydän toisella

Satikka 1/2017

mista tarvitaan dosti sopimaan, vaan pyrkivät sanelemaan oman näkökulmansa.

Tästä syystä sopimisesta on syytä määrätä jossain niin, että se ohjaa aitoon sopimiseen. Tämä tarkoittaa määräyksiä tiedonsaannista, henkilöstöedustajan suojasta ja niin edelleen.

Sopimisen pohjana työehtosopimukset

puolella, toisella puolella istuu työnantaja juristeineen. Toisen osapuolen mahdollisuus saada asiaankuuluvaa tietoa on erilainen kuin toisella. Myös ajankäyttö on erilainen.

Valitettavasti tällainen esimerkki on elävää elämää. Läheskään kaikki työnantajat eivät paikallistasolla ole valmiita ai-

Satikka 1/2017

Suomessa on järjestelmä, jossa lainsäädännön tasolla säädetään vähemmän ja työnteon ehdoista säädetään enimmäkseen työehtosopimuksissa. Tämä on järkevää, ne osapuolet, jotka tuntevat toimialan tilanteen sopivat niistä säännöistä, joita alalla työskennellessä noudatetaan.

Näin ollen on järkevää, että paikallisesta sopimisesta säädetään työehtosopimuksissa. Lainsäädännössä tähän voidaan antaa mahdollisuuksia. Kun se mitä voidaan sopia, riippuu työehtosopimuksista, voivat sopimusosapuolet jatkuvasti tarkkailla sopimisen onnistumista ja muokata sopimuksia sen mukaan. Lainsäädännön muuttaminen on hitaampaa ja vaikeampaa.

Näin ollen työehtosopimuksista riippumatonta paikallista sopimista ei ole mitään syytä laajentaa nykyisestään. Periaatetta, että ne päättävät, joita asia koskee, ei pidä rapauttaa.

Toisaalta on perusteltu, että sellaisille yrityksille, jotka eivät kuulu työantajaliittoihin, pitäisi antaa mahdollisuus paikalliseen sopimiseen. Yksi helppo vastausta tähän kritiikkiin on se, että jokainen joka haluaa sopia, voi halutessaan liittyä sen työnantajaliiton jäseneksi. Sopiminen on siis jo nykyiselläänkin valinta.

Koska aito paikallinen sopiminen kuitenkin on tärkeää, voidaan harkita mahdollisuuksia laajentaa sopimista niihin yrityksiin, jotka eivät ole työnantajaliittojen jäseniä. Tätä suuntaa voidaan miettiä, jos sopiminen tapahtuu silloin työehtosopimusten sääntelemänä. Lisäksi luottamusvaltuutettujen asemaa tulee kehittää.

Aidolla paikallisella sopimisella voidaan parantaa työntekijöiden työskentelyoloja ja tukea yritysten menestymistä. Se vaatii sopimuspohjaista järjestelmää, jotka kehitetään yhdessä.

Teksti: Petteri Oksa Kuva: Pixabay Kirjoittaja on Insinööriliiton neuvottelujohtaja.

11

Marianne Os kuntavaaliehdokas

Kuntavaalit lähestyvät ja vaalityöt alkavat pikkuhiljaa ehdokkailla ja puolueilla. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on yleensä eduskuntavaaleja heikompaa, vaikka kunnallispolitiikassa päätetään paikallisesti tärkeitä asioita. Itse olen ehdokkaana kuntavaaleissa Porin Perussuomalaisten listalla Porissa.

Olen Marianne Ostamo, 32-vuotias Porilainen. Olen valmistunut tietotekniikan insinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2009.

Työn ohessa opiskelin tietotekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä ja valmistuin vuonna 2014. Vuodesta 2008 alkaen olen työskennellyt Ulvilassa Cimcorpilla ohjelmisto-insinöörinä.

Useita luottamustehtäviä Minulle on kyseessä ensimmäiset kuntavaalit, joissa olen mukana ehdokkaana.

Viime kerralla olin ehdokkaana eduskuntavaaleissa, joka antoi oppia vaalityön tekemiseen. Olen niin sanotusti aktivoitunut politiikassa 4 vuotta sitten, liittyessäni silloin Perussuomalaisten puolueeseen. Olen ollut useissa luottamustehtävissä näiden vuosien varrella. Satakunnan Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa olen mukana neljättä vuotta. Porin Perussuomalaisten hallituksessa olen mukana kolmatta vuotta. Lisäksi olen toiminut kummassakin hallituksessa sihteerinkin roolissa. Tänä vuonna olen Porin Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja. Lisäksi olen

12

Perussuomalaisten puoluevaltuustossa yhtenä Satakunnan edustajana. Olen mukana myös YH-asuntojen ja Winnowan hallituksissa. Näistä luottamustehtävistä olen saanut hyvää kokemusta ja harjoitusta ajatellen kunnallispolitiikkaa. Kuitenkin toisin mielestäni mukanani tuoretta ja uutta näkökulmaa.

Asioita pitää miettiä järjellä Insinöörinä koen omaavani loogisen ja järkevän ajatusmaailman. Sitä mielestäni tarvitaan politiikassa, unohtamatta silti kykyä asettua toisen ihmisen asemaan päätöksiä tehdessä. Asioita pitää miettiä järjellä ja usealta kannalta, saadakseen parhaimman mahdollisen lopputuloksen. Myös yhteistyötaidot ovat tärkeitä. Keskusteluun on kyettävä silloinkin, kun toinen osapuoli ei ole samaa mieltä. Lopulta kyse on yhteistyöstä erilaisten puolueiden ja ihmisten kanssa. Kaikki haluavat päästä hyvään lopputulokseen, keinot näihin pääsemiseksi vain vaihtelevat. Omista mielipiteistään ei ole tarkoitus luopua, mutta tappelun sijaan on haettava kaikkia lähinnä miellyttävä ratkaisu. Tärkeintä on kuntalaisten kannalta paras mahdollinen lopputulos, oli kyseessä mikä aihe hyvänsä.

yksi johtaja”. Porissa tullaan siirtymään yhden kaupunginjohtajan malliin ja apulaiskaupunginjohtajajärjestelmästä luovutaan, uuden organisaatio-ja johtamisjärjestelmän astuessa voimaan 1.6.2017.

Näihinkin vaaleihin Porin Perussuomalaiset ovat valmistelleet omaa kuntavaaliohjelmaansa, joka julkaistaan lähempänä vaaleja. Kuntavaalit ovat kuitenkin tänä vuonna mielestäni melko jännittävät, kun mietitään mikä tulee olemaan puolueiden kannatus. Valtakunnan politiikka voi heijastella osin kunnallispolitiikkaan.

Osa ihmisistä voi olla suorastaan katkeria hallituksen ja eduskunnan tekemistä leikkauksista, ja tämä voi vaikuttaa äänestysinnokkuuteen. Varminta kuitenkin on, että äänestämättä jättämällä antaa enemmän sijaa toisten äänille. Demokratiassa olisi suotavaa kaikkien kynnelle kykenevien kertovan kantansa äänestämällä.

Vanha sanonta ”Vain äänestämällä, voit vaikuttaa” pätee siis hyvin.

Teksti: Marianne Ostamo Kuva: Valokuvaamo Nyblin

”yksi kaupunki-yksi johtaja” Koen, että Porissa kunnallispolitiikassa Perussuomalaiset ovat onnistuneet hyvin verraten omiin tavoitteisiinsa. Yhtenä esimerkkinä tästä tavoite ”yksi kaupunki-

Satikka 1/2017

stamo

Satikka 1/2017

13

Ehdolla kuntavaaleissa Porissa, Kokoomuksen listalla Tässä maassa ja kaupungissa on liian pitkään vaiettu ongelmista, jupistu hiljaa itsekseen ja valitettu korkeintaan naapurille postilaatikolla kohdatessa. Maan hiljaiset ovat tyytyneet kohtaloonsa, osaamatta tai jaksamatta tuoda itseään esille.

On helpompi saada mitä haluaa, kun uskaltaa kertoa siitä jollekin. Ja on aika muuttaa porilaista keskustelukulttuuria. Astu esiin. Kerro mikä on pielessä, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Miten Porista tehdään juuri sinulle parempi paikka.

Ole huomattava. Vain siten sinut huomataan.

Rinkka on taas pakattu. Tällä kertaa siellä on neljän ja puolen vuoden edestä enemmän osaamista ja kokemusta. Koska painavimmat asiat pakataan rinkkaan ensimmäisenä, pohjalla on edelleen halu kantaa vastuuta ja luja usko siihen, että maailmasta tulee parempi paikka yhdessä tekemällä.

14

Satikka 1/2017

Paikalliseen satsattu euro kiertää takaisin lompakkoosi

Lapsiperheille apua jo ennen ongelmien kärjistymistä

Suomalaisen Työn Liitto on laskenut jo vuosia sitten, että jos jokainen suomalainen kuluttaja käyttäisi kuukaudessa 10 € enemmän rahaa kotimaisiin tuotteisiin, syntyisi Suomeen vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Simppeli matikka ei ehkä tässä kohtaa toimi, mutta voisi ajatella, että jos jokainen käyttäisi 100 € enemmän, saataisiin 100 000 työpaikkaa. Tosin niin massiivinen kotimaisten tuotteiden kulutuksen lisäys luultavasti toisi enemmänkin uusia työpaikkoja, kun yritykset uskaltaisivat investoida ja panostaa tuotekehitykseen.

Tervehdin ilolla kauppojen hyllyille ilmestyneitä ”kotimainen tuote” ja ”paikallinen tuote”-lappuja. Joku on nähnyt pikkupräntin tavaamisen vaivan puolestani. Siitä vaan tuotetta ostoskoriin ja kassaa kohti, joko fyysisesti tai nettikaupassa. Myös luonto kiittää, kun ostoksen kuljetusmatka on korkeintaan satoja kilometrejä tuhansien sijaan.

Haluaisin madaltaa kynnystä hakeutua itse lastensuojelun palveluiden pariin, kun omat voimat eivät riitä. Stressaantuneiden ja väsyneiden aikuisten arki on samalla heidän lastensa lapsuus, ainoa sellainen. Haluaisin myös satsata ennaltaehkäiseviin palveluihin; mahdollisuuteen saada väliaikaista apua kotiin, matalan kynnyksen keskusteluapua, joustavuutta päivähoitopalveluihin.

Tervehdin ilolla opetus- ja kulttuuriministerin avausta siitä, kuinka jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee mahdollistaa ainakin yksi mieluinen harrastus, perheen taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Meillä on Porissakin kattava harrastustarjonta eivätkä läheskään kaikki vaihtoehdot maksa maltaita, koska upea joukko vapaaehtoisia ohjaa ja mahdollistaa toimintaa täysin palkatta, omalla vapaa-ajallaan.

Arvokas vanhuus kuuluu kaikille Huoltosuhde heikkenee. Se ei tarkoita sitä, että päivätyönsä päättäneiden elämänlaatu saisi heiketä. Niin kliseistä kuin onkin, meillä on vanhainkodeissamme ja mummonmökeissä sukupolvi, joka taisteli itsenäisen maan puolesta ja rakensi sitä meille, jotka nyt olemme päättämässä heidän hoidostaan. Mikään syy ei ole riittävän suuri oikeuttamaan vanhustenhuollon laiminlyöntiä.

Palveluita on kehitettävä niin, että perusterveydenhoitoa on mahdollista saada lähellä kotia, vaikka kiertävän terveydenhoitajan vastaanotolla.

Monia sairauksia voitaisiin löytää jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi verikokeiden ja mittaustan avulla, mutta useimmat hakeutuvat hoitoon vasta, kun vakavampia oireita ilmenee. Moni vanhus myös kärsii tietämättään vitamiinipuutoksista ja anemiasta, jotka ovat verrattain helposti hoidettavissa ja joiden hoitaminen parantaa elämänlaatua huomattavasti jaksamisen ja elinvoiman lisääntyessä.

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Laskelmien mukaan nuoren syrjäytyminen työelämästä maksaa yhteiskunnalle 1 000 000 euroa ennen 60-vuotispäivää. Yhden miljoonan. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota yhteiskunnasta syrjäytyminen aiheuttaa. Miljoona euroa voisi käyttää paljon viisaammin kuin paikkaamalla jo syntyneitä vahinkoja.

Kouluihin tarvitaan enemmän oppilaanohjausta, enemmän kuraattoreita ja heille aikaa kohdata oppilaat myös yksilöinä, eikä vain luokassa vellovana massana. Matka kaveriporukan keskeltä kuraattorin tai terveydenhoitajan huoneeseen juttelemaan on pitkä, jos nuoren pitää itse tehdä päätös sinne hakeutumisesta ja selvittää sitten poissaolonsa oppitunnilta.

Peruskoulun aikainen oppilaanohjaus tulee laittaa siihen kuntoon, että jokaisella 9-luokkalaisella on selkeä näkemys omista jatkomahdollisuuksistaan. Työelämääntutustumisjaksoja, vaikka lyhyitäkin, lisäämällä nuoret saavat edes pienen aavistuksen siitä, millaista unelmatyön tekeminen voisi käytännössä olla.

Teksti ja kuvat: Jenni Huhtapelto

Satikka 1/2017

15

Yhdistyksen kokouksen puheenjohtajana toimi Erik Bergman

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo, Olavi Saarikoski, Timo & Irmeli Seppänen sekä SATIn puheenjohtaja Markku Uusitalo

Tunnustusta ansioituneille toimi Satakunnan Insinöörit ry:n yhdistyksen kokous pidettiin joulukuussa. Yhdistyksen kokous järjestetään SATIn sääntöjen mukaisesti neljän vuoden välein ja kokouksessa äänioikeutettuja ovat kaikki jäsenmaksuvelvoitteensa hoitaneet yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen kokouksen, joka on Satakunnan Insinöörit ry:n ylin päättävä elin, tehtävänä on valita SATIlle valtuusto neljän vuoden mittaiselle kaudelle. Valtuustoon valitaan 30 valtuutettua ja heille kaikille henkilökohtaiset varavaltuutetut.

Tämän lisäksi yhdistyksen kokous antaa valtuustolle hallituksen toiminnan yleiset suuntaviivat nelivuotiskautta varten.

Tunnustusta ansioituneille Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toi kokoukselle liiton terveiset ja kertoi työmarkkinakentän ajankohtaiset kuulumiset. Tilaisuuden päätteeksi Salo luovutti Insinööriliiton ansiomerkit kahdelle paikalliselle aktiiville.

Insinööriliiton hopeisen ansiomerkin sai Olavi Saarikoski. Saarikoski on valmistunut konetekniikan insinööriksi

16

Porissa 1991. Töissä hän on mekaanisia sekoituslaitteita ja niiden osia sekä niiden valmistukseen ja käyttöön liittyviä tuotteita ja välineitä valmistavassa Corob Oy:ssä.

Saarikoski on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 2008 alkaen.

Insinööriliiton kultaisen ansiomerkin sai Timo Seppänen ja siihen kuuluvan puolisolle annettavan mitalin luonnollisesti Irmeli Seppänen. Kultaisen ansiomitalin myöntämisen edellytyksenä on keskusliitto- ja muuta toimintaa vähintään kuutenatoista eri kalenterivuotena. Seppänen on pitkään tehnyt hyvää työtä järjestötoiminnassa niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Muun muassa Porin Insinöörien hallituksen jäsenenä, Satakunnan Insinöörien taloudenhoitajana, Insinööriliiton järjestövaliokunnan jäsenenä, Nordean palkansaajatoimikunnassa ja Akavan aluejohtoryhmässä.

Valtuusto 2017-2020 Yksi yhdistyksen kokouksen tärkeimmistä tehtävistä on valita valtuusto seuraavalle nelivuotiskaudelle. Valtuusto käyttää pää-

tösvaltaa SATIssa yhdistyksen kokousten välisenä aikana. Valtuusto nimeää yhdistyksen hallituksen, joka toimii yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana. Valtuusto hyväksyy syksyisin toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle yhdistyksen kokouksen antamia nelivuotissuuntaviivoja noudattaen. Keväisin valtuusto käsittelee hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edelliseltä vuodelta.

Valtuusto pitää järjestäytymiskokouksensa huhtikuussa ja valitsee silloin keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuston kokoonpano on lueteltu ohessa.

Porin Insinöörit Mari Kivinen (Timo Seppänen) Matti Hietikko (Jari Vihervirta) Markus Holm (Kari Laine) Johanna Huhtapelto (Mika Hietikko) Katja Lahti (Jenni Huhtapelto) Ville Lindblom (Pasi Nokelainen) Petri Lähde (Tommi Lehtinen) Olli-Pekka Mäkilä (Toni Åkerström) Mika Nolvi (Piritta Ståhlström)

Satikka 1/2017

Jäsenkehitys kärkihankkeena

ijoille Antti Olenius (Jani Välimaa) Meri Olenius (Jarkko Mäenpää) Kari Tiainen (Olavi Ketola) Jussi Virta (Anu Varjo) Pekka Hyvönen (Heikki Kaplas) Tuomas Kesäläinen Esa Kurunsaari Mikko Laine Heidi Novari Rauman Insinöörit Sami Santalahti Mikko Vettenranta Riku Laine Ossi Heikkinen Pasi Loutti Jarkko Myllyniemi Minna Suominen Ala-Satakunnan Insinöörit Harri Mäntylä (Markku Uusitalo) Samuli Uusitalo (Kari Miettinen) Jyrki Rantalainen (Pasi Virtanen) Mauri Honkaniemi (Erik Bergman) Reijo VUorio (Kari Virtanen) Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Satikka 1/2017

Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Olemmekin jo ehtineet saada vuoden parin ensimmäisen viikon aikana suomalaisen talven kaikki säätyypit riesaksemme tai iloksemme. Ihan jokaisen oman mielipiteen mukaisesi. On ollut lämmintä, pakkasta, myrskyä, aurinkoista, vesisadetta, lumisadetta, ihan mitä vain kukin mielii. Toivottavasti se oikea talvikin viimein tulisi.

Koko viime kesän ja syksyn puhuttiin kilpailukyky sopimuksesta ja Suomen mallista. Kilpailukykysopimus tuntui lopulta keskittyvän vain palkattomaan työajan pidentämiseen. Siitä löytyikin hirvittävä määrä erilaisia malleja. Noin 15 % työnantajista totesi, etteivät he tee mitään, koska he katsovat, ettei heidän tuottavuutensa siitä kasva. Lopuista ehkä eniten suosiota sai systeemi, jossa eri tavoilla ihmisten liukuma saldosta vähennetään vuoden aikana 20 tuntia. Myöskin koulutusta ja työntekijöiden kuntoa ylläpitäviä ratkaisuja löytyi. Valitettavasti löytyi myös joitakin työpaikkoja, joissa tämän asian takia neuvotteluvälit huononivat pahasti. Muistakaa kuitenkin, että tämä sopimus on voimassa vain tämän vuoden. Suomen mallilla taas tarkoitetaan, että vientialat ratkaisisivat ensin palkankorotusten tason, ja muut seuraisivat niitä. Tämän toteutuminen näyttää kyllä tällä hetkellä hieman epävarmalta, muuta katkolla olevien työehtosopimusten toivotaan kuitenkin saatavan valmiiksi syyskuuhun mennessä.

Tämän vuoden kärkihankkeita liitossamme on jäsenhankinta ja jäsenpito. Ongelmanamme on viime vuodet ollut, että opiskelijapuoli hoitaa kyllä jäsenhankinnan hyvin, mutta kahden – viiden vuoden aikana hukkaamme ison osan näistä jäsenistä.

Liittomme Järjestöjohdon neuvottelupäivillä pohdimme, mitä voimme tehdä asiantilan korjaamiseksi. Tätä pohdintaa on tehty aikaisemminkin, mutta nyt pyrimme saamaan aikaan ihan konkreettisia toimienpiteitä.

Liittomme järjestää kevään aikana jälleen Satakunnan Insinöörit ry:n kanssa jäsenkoulutuksia. Ainakin seuraavat koulutukset on jo merkitty kalenteriin: 15/2 Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset kurssin, 22/3 CV-työpajan ja 25/4 Työhaastattelu kurssin. Lisätietoa kursseista saatte liiton nettisivuilta osoitteesta www.ilry.fi/koulutukset. Kurssit ovat jäsenille ilmaisia, mutta edellyttävät sitovan ennakkoilmoittautumisen.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Tekun opettaja hermostuu oppilaittensa laiskuudesta ja yrittää vielä kerran aloittaa alusta: Menet kylpyyn, ja amme on täynnä piripintaan. Mitä tapahtuu? Oppilas: Puhelin yleensä soi.

(Johnny-Kai Forsselin ja Risto Tuomaisen toimittamasta kirjasta Insinöörikaskut)

17

100 tapaa Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten.

Juhlavuoden kunniaksi Satikka julkaisee sata erilaista tapaa juhlia Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia.

1. Vietä 100 päivää Suomen luonnossa Suomen luonto on ainutlaatuinen ja kaunis; meri, tuhannet järvet, metsät, tunturit... Haasta itsesi viettämään satana päivänä aikaa luonnossa. Samalla koet kaikki neljä vuodenaikaa.

2. Rakenna jotain uutta Suomi on rakentanut itsensä historian aikana monta kertaa uudestaan. Rakenna tänä vuonna uusi pala Suomea. Mittakaava voi vaihdella puumajasta kerrostaloon.

3. Katsele sinistä hetkeä. Talviaamun sininen hetki on mystistä katseltavaa.

4. Kokeile uutta harrastusta. Mahdollisuudet ovat liki rajattomat. Joukkue- vai yksikölaji, urheilua vai käsitöitä, ihmisten vai eläinten kanssa. Selaa kansalaisopistojen sivuja ja käytä Internetin hakukoneita.

5. Matkaile lomallasi Suomessa Et luultavasti ole vielä nähnyt kaikkia Suomen nähtävyyksiä. Tiedätkö esimerkiksi, missä on maailman pienin merimuseo tai Suomen ainoa mummonmökkikylä?

6. Nosta lippu salkoon mahdollisimman monena liputuspäivänä. Muista ohjeet liputusajoista ja lipun käsittelystä.

7. Tutki keittiön kaappisi; montako kotimaista tuotetta löydät?

8. Tarjoudu vapaaehtoiseksi ulkoilemaan veteraanin tai vanhuksen seurana Jos lähipiiristä tai naapurista ei löydy sopivaa seuraa, ota yhteyttä lähimpään vanhainkotiin. Jos omakaan kuntosi ei salli pitkiä ulkoiluja, istukaa kävelemisen sijasta pihakeinuun tai sohvalle juttelemaan.

9. Lue suomalaisen kirjailijan klassikkoteos 10. Kokeile umpihankihiihtoa, lumikenkäilyä tai retkiluistelua. Monilta paikkakunnilta löytyy kuivan maan retkiluisteluratoja, heikoille jäille ei kannata uskaltautua.

Umpihankihiihto on haastavaa hankien puuttuessa, mutta toivotaan parasta.

kin nautintoaine, urheilemattomuus tai kiroilu. Haasta myös lähipiirisi.

13. Kokeile avantouintia. Valitse tuuleton päivä ja saunomismahdollisuus. Palkitse itsesi kuumalla juomalla suorituksen jälkeen.

14. Katso kaupan myyjää tai bussikuskia silmiin, hymyile ja kiitä Palvelualalla on totuttu harhaileviin katseisiin ja ärtyneisiin murahduksiin. Ole piristävä poikkeus asiakaspalvelijan arjessa.

15. Ruoki pikkulintuja Älä kuitenkaan toteuta tätä heittelemällä leivänpalasia puistoon.

16. Lue jokin Finlandia-palkinnon voittanut kirja 17. Käy katsomassa paikallisen urheiluseuran peli. Sen ei tarvitse olla liigaottelu tai muu SM-tason peli. Juniorien paikallistaistojen liput ovat kohtuuhintaisia tai katsomopaikka ei maksa mitään ja lasten liikunnan ilo on käsinkosketeltava.

18. Kutsu kahville vanha ystävä, jota haluaisit tavata useammin 19. Sammuta tietokone ja televisio, laita puhelin äänettömälle ja vietä aikaa läheistesi kanssa. Jos olet perheetön, kutsu lähimmät ystäväsi kylään viettämään häiriötöntä laatuaikaa yhdessä.

20. Maista jotain uutta Jossei muualta niin karkki- ja suklaahyllyltä löytyy aina uusia yhdistelmiä. Vaihda suosikkipitsastasi yksi täyte ennen kokeilemattomaan tai kävele kortteli pidemmälle eri lounasravintolaan kuin yleensä.

21. Pelaa lumisotaa Varmista ensin, että vastustaja on mukana leikissä. Täysin yllättäen naamaan lentävä lumipallo naurattaa harvoja. Älä heitä keltaista lunta tai kiviä lumen seassa.

isotkaan tassunjäljet lenkkipolulla eivät luultavasti kieli petoeläimistä, jos niiden kanssa samaa reittiä kulkee ihmisen jäljet.

24. Piirrä tai maalaa Päästä luova puolesi valloilleen. Lopputulokselle ei ole väliä, kukaan muu ei edes nää sitä josset halua. Aiheen voit kopioida suoraan alakoulun kuvaamataidon tunnilta; mitä näit tänään, oma huoneesi tai suosikkieläimesi sopivat hyvin.

25. Asioi pikkuliikkeessä. Kokeile löytää etsimäsi supermarketin sijaan pienestä kaupasta, jossa valikoima on varmasti pienempi mutta palvelu henkilökohtaisempaa.

26. Paista lettuja Tätä ei varmaan tarvitse avata enempää.

27. Opettele kertomaan nimesi ja kotimaasi uudella kielellä Ik Jenni en ik kom uit Finland.

28. Laita soimaan Kari Tapion ”Olen suomalainen” ja laula kovaa mukana. Huomioi mahdolliset seinänaapurit ja asuinkumppanit.

29. Leivo ruisleipää. Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruuaksi. Nyt on korkea aika opetella tekemään sitä itse. Jos leipäjuurimenetelmä tuntuu liian haastavalta, aloita lisäämällä hiivaleipätaikinaan sopivassa suhteessa ruisjauhoja. Sipaise uunituoreen leivän päälle nokare voita, haukkaa ja huuda kivusta.

Anna jäähtyä rauhassa ja yritä uudelleen.

30. Nauti kahvit nuotiolla. Luvallisia nuotiopaikkoja löytyy hyvinkin läheltä asutusta. Ota etukäteen selvää, onko paikalla puuhuoltoa vai pitäisikö olla omat klapit.

Nuotiopannun puutteessa kahvin voi keittää kotona ja viedä paikalle termarissa.

31. Katso televisiosta kotimainen dokumentti Ole ennakkoluuloton valitessasi, voit yllättyä. Iloisesti tai vähemmän iloisesti.

32. Listaa kymmenen hyvää asiaa elämästäsi Jos onnistuu helposti, nosta tavoite sataan.

11. Katso jokin kotimainen uutuuselokuva

22. Hymyile naapurille Jos tämä on ensimmäinen kerta, varaudu mulkoiluun. Ääritapauksessa voit aloittaa varovaisesti ja hymyillä naapurin koiralle.

12. Aloita 100 päivää -haaste Päätä olla 100 päivää ilman jotain, minkä koet haitalliseksi itsellesi. Oli se sitten jo-

23. Opettele tunnistamaan lintuja ja eläinten jälkiä. Lumiseen aikaan jälkien bongaaminen on helppoa. Muista, että

Jatkuu seuraavassa numerossa...

18

33. Keksi mahdollisimman monta riimiä ja anagrammia sanasta Suomi

Teksti: Jenni Huhtapelto

Satikka 1/2017

Juttu Ala-Satakunnan Insinöörien yritysvierailusta Sinituotteelle julkaistaan Satikan seuraavassa numerossa.

Ala-Satakunnan Insinöörien kuulumiset Toiminta Toiminnan runko koostuu muutamasta perustapahtumasta ja vierailuista yrityksiin tai teemailloista. Tapahtumien järjestelyissä otetaan huomioon jäsenistön ammatilliset ja sosiaaliset tarpeet siten, että tilaisuuksia on myös perheiden jäsenille ja uusille jäsenille.

Tammikuussa toteutettiin vierailu Sinituotteelle Kokemäelle. Siitä voitte lukea enemmän vuoden toisesta Satikasta.

Maaliskuulle on suunniteltu kompostointikurssi yhteistyössä Biolanin kanssa ja keväälle retki autoliikkeeseen, teemana hybridi- ja sähköautot. Syyskauden avajaiset pidetään tänä vuonna Panelian Rivimyllyllä. Syksylle on suunniteltu myös ruokakurssia, teemana riistaruoka. Lisäksi syksyllä on tarkoitus toteuttaa yritysvierailu johonkin paikalliseen yritykseen.

Satikka 1/2017

Kaikki tapahtumamme ovat kaikille satilaisille avoimia. Tervetuloa mukaan.

Hallitus 2017 Reijo Vuorio jatkaa puheenjohtajana ja Markku Uusitalo varapuheenjohtajana.

Uusitalo toimii myös työmarkkinavastaavana. Sihteerinä jatkaa Mauri Honkaniemi, joka toimii jatkossa myös rahastonhoitajana. Muut hallituksen jäsenet ovat Harri Mäntylä, Jyrki Rantalainen, Seppo Sutela, Pasi Virtanen ja Samuli Uusitalo.

Teksti: Markku Uusitalo Kuva: Paavo Valtanen

19

Tasting-iltoja on tarkoitus järjestää myös vuonna 2017.

Porin Insinöörien kuulumiset Vuoden vaihtuminen ei tuonut suuria muutoksia Porin Insinöörien hallitukseen, mutta pieniä henkilövaihdoksia kuitenkin koettiin. Alkaneen vuoden puheenjohtajana toimii Jenni Huhtapelto ja varapuheenjohtajana Olavi Ketola. Sihteerinä toimii hallituksen uusi jäsen Mari Kivinen ja rahastonhoitajana Jani Välimaa. Muut hallituksen jäsenet ovat Pasi Nokelainen, Anu Varjo, Markus Holm ja Timo Seppänen, joka toimii myös työmarkkinavastaavana.

Opiskelijoita edustaa Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:n hallituksen puheenjohtaja Karam Al-Murani.

Toimintaa vuonna 2017 Vuosi 2017 tuo mukanaan paitsi perinteisiä tapahtumia, myös jotain uutta. Perinteitä kunnioittaa muun muassa kuntovih-

20

koarvonta. Kuntovihot löytyvät tutuista laatikoista Kirjurinluodon kuntopolun varresta ja Katinkurusta. Yhdistyksen kevätkokous järjestetään 26.4.2017 SATIn toimistolla, tarkempi kokouskutsu löytyy tästä lehdestä. Kokouksessa kuullaan hallituksen selvitys menneestä vuodesta sekä toiminnantarkastajan lausunto. Lisäksi on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja tavata insinööritovereita. Kokous on avoin kaikille jäsenille.

alkusyksyyn on suunnitteilla jatkoa suosituille tasting-illoille. Jäsenistön ehdotukset uusiksi tapahtumiksi otetaan myös ilolla vastaan. Millaista toimintaa sinä toivoisit?

Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Jari Vihervirta

Kesätapahtuma kaikenikäisille Satakunnan Insinöörien kesätapahtuma on tänä vuonna PI:n vastuulla. Suunnitelmissa on jotain uudenlaista, lapsia ihastuttavaa mutta kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa. Kesätapahtuman mainos julkaistaan seuraavassa lehdessä. Loppukesään tai

Satikka 1/2017

Mikko Vettenranta on Rauman Insinöörien tuore puheenjohtaja.

Rauman Insinöörien kuulumiset Uusi vuosi, uudet kujeet ja uusi puheenjohtaja. Vuosi ei ole vanhentunut vielä kuukauttakaan ja maailmalla on tapahtunut jo vaikka mitä. Maailman mahtavin mies on vaihtunut (en tarkoita itseäni), kotipaikkakuntani Eurajoki yhdistyi Luvian kanssa ja työpaikkani muutti Rauman kanalinrannalta vanhalle telakka-alueelle Seaside Industry Parkkiin.

On siinä sulateltavaa. Sanotaan että ihmisen aivot ovat luotu vastustamaan muutosta. Jos kaikki on niinkuin ennenkin, kaikki on hyvin. Muutos on pahasta, ”näi o ain ennenki tehty” on kaikille tuttu sanonta. Osa työkavereista sopeutuu, toisilla on vähän vaikeampaa.

Onhan uusi toimisto kauempana keskustasta, palveluista ja lounaspaikoista.

Toisaalta, nyt telakka on oikeasti oven takana. Se tarjoaa varsinkin nuorille suun-

Satikka 1/2017

nittelijoille uuden mahdollisuuden seurata laivanrakennusta. Monikaan ei ole käynyt kuin ruotsinlaivalla, rakenteilla olevissa laivoissa harva on käynyt.

Pitäisikö välillä koittaa ravistella edes itseään tekemään tai näkemään asioita uudella tavalla, vähän eri näkökulmmasta? Voisi käydä niin kuin muuttamisessa, pääsee jostain turhasta eroon kun tulee tuletettua.

Rauman insinöörien hallitukseen valittiin Jarkko Myllyniemi, Riku Laine, Minna Suominen ja Sami Santalahti.

Rauman Insinööriopiskelijoiden edustajana jatkaa Tuomas Lahti. Tulevia tapahtumia suunnitellaan jo tällä ryhmityksellä, mutta jos ideoita löytyy niitä voi lähettää SATIn toimistolle. Tietoa tulevista tapahtumista löytyy tulevista Satikoista ja Satakunnan Insinöörien verkkosivuilta.

Kannattaa pistää kalenteriin myös kevätkokouksen päivämäärä 20.4.2017 joka pidetään SAMKin uusituissa merenkulun tiloissa. Tutustumme mm. uusittuihin laivasimulaattoreihin.

Teksti: Mikko Vettenranta Kuva: Jari Vihervirta

21

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset Satakunnan Insinöörien jäsenet jakautuvat kolmen paikallisyhdistyksen jäseniksi oletusarvoisesti seuraavan postinumerojaon mukaisesti. Jokainen jäsen on äänioikeutettu oman paikallisyhdistyksensä kokouksessa.

Kannattaa lähteä mukaan tapaamaan toisia insinöörejä ja vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

Torstaina 20.4.2017 klo 18.00 Emeca Oy, Hiljasentie 28 C, Köyliö Tervetuloa Ala-Satakunnan Insinöörien sääntömääräiseen vuosikokoukseen.

Porin Insinöörit PI ry 28007-29180, 29310-29600, 29680-29790, 29900-29940

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tutustumme Emeca Oy:n toimintaan. Emeca on Suomen johtava paalutarvikkeiden valmistaja ja toimittaja.

Rauman Insinöörit ry 26007-27260, 27310 Ala-Satakunnan Insinöörit ry 27400-27920 29200-29280, 31900-31950, 32610-32920, 38300-38370, 38510

Ala-Satakunnan Insinöörit ry:n kevätkokous ja yritysvierailu

31970,

Tarjoilusta johtuen, ilmoittautumiset torstaihin 13.4.2017 mennessä sähköpostitse sati@satakunnaninsinoorit.fi Lisätiedot: Markku Uusitalo, 0400 225 268 Tervetuloa!

Ala-Satakunnan Insinöörit, Hallitus

22

Porin Insinöörit ry:n kevätkokous

Rauman Insinöörit ry:n kevätkokous

Keskiviikkona 26.4.2017 klo 18.00 SATIn toimistolla, Isolinnankatu 24, 5. kerros, Pori

Keskiviikkona 20.4.2017 klo 18.00 SAMK Merenkulku, Suojantie 2, Rauma

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Tutustumme uuteen laivasimulaattoriin ja tiloihin.

Ilmoittautumiset 24.4.2017 mennessä, jenni@jennihuhtapelto.fi tai 040 578 1280.

Ilmoittautumiset perjantaihin 14.4.2017 mennessä: SATIn toimistoon sähköpostitse: sati@satakunnaninsinoorit.fi

Tervetuloa!

Porin Insinöörit, Hallitus

Tervetuloa!

Rauman Insinöörit, Hallitus

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Satikka 1/2017

Rauman Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen

Olut-tasting 10.3. klo 18.00

Paikkana SATIn toimisto, Isolinnankatu 24, Pori.

Maisteltavana 5 olutta + yllätysolut.

Hinta 7 € / hlö

Ilmoittautumiset 6.3. mennessä, sati@satakunnaninsinoorit.fi Mukaan mahtuu 30 osallistujaa.

Satikka 1/2017

23

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Promenadisaliin nauttimaan musiikista.

Lauluni aiheet 12.3. klo 15

KONSERTTI

Liput 20 € Huipputenori Jyrki Anttila ja kansan rakastama tangokuninkaallinen Arja Koriseva konsertoivat Promenadi-salissa.

Konsertin ohjelmisto sisältää sykähdyttäviä suomalaisia lauluja sekä klassisen musiikin että viihdemusiikin arkistosta.

Luvassa on muun muassa tangot Hurmio ja Rannalla, isänmaallinen Jääkärimarssi sekä upeita viihdekappaleita kuten Kun aika on, Enkelin silmin, Sinun silmiesi tähden ja Romanssi. Duettona kuullaan esimerkiksi kaunis ja koskettava Jotain jää elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa.

Liput varataan ja maksetaan 28.2.2017 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse 02 6414131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan. Lippuja on rajallinen määrä (50 kpl).

Toimisto on suljettu 23.2- 1.3.2017

24

Satikka 1/2017

SATI kutsuu jäseniään perheineen viettämään riemukasta päivää la 18.3. klo 10.00

HopLop Liikuntaseikkailupuistoon, Puuvillan kauppakeskukseen

Osallistuminen maksaa: 5 € / lapsi (1- 2 vuotta) 10 € / lapsi (3- 16 vuotta).

Alle 1 vuotiaat ja aikuiset ilmaiseksi.

Osanottomaksu sisältää pääsyn liikuntaseikkailupuistoon.

Lapset ovat huoltajan vastuulla ja lapsia ei voi jättää yksin HopLoppiin.

HopLopissa on kahvio, josta voi ostaa juomia, välipalaa, kahvia ja ym. Tiloihin ei saa ottaa omia eväitä. Tutustu etukäteen HopLopin sääntöihin www.hoplop.fi Ilmoittautumiset ja maksut 10.3. mennessä sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Ilmoittautumisen mukana pitää olla kaikkien osallistujien nimet ja lapsilta iät.

Ilmoittautumisen yhteydessä saat viitenumeron maksua varten.

Tervetuloa!

Satikka 1/2017

25

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen teatteriin Porin Vanhalle Oluttehtaalle, Valtakatu 15

30.3.2017 klo 19 Liput 20 €

Liput varataan ja maksetaan 10.3.2017 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Lippuja voi noutaa SATIn toimistolta 13.3.2017 alkaen.

Varmista puhelimitse 02 6414131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan.

26

Satikka 1/2017

SATI tarjoaa jäsenilleen seuralaisineen pääsyn messuille

Piha & puutarhamessut Porin Karhuhallissa 22.-23.4.2017

Liput 0 €

Max. 2 kpl / jäsen Liput (100 kpl) jaetaan varausjärjestyksessä

Liput varataan 10.4. mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi.

Varatut liput ovat heti noudettavissa SATIn toimistolta.

Voit myös sopia muun toimitustavan.

Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

10.4. kello 15.00 mennessä noutamattomat liput annetaan seuraavalle jonossa olevalle!

Satikka 1/2017

27