Satikka 2/2019 by Satikka

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Palomuseo Waluvaarassa on esillä palontorjunnan historiaa

2/2019

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2019

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Mika Hietikko Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jvihervirta@gmail.com

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Jani Välimaa

Jarkko Myllyniemi

Mari Kivinen

Mauri Lehtikangas Opiskelijajäsen

Jussi Lankinen Opiskelijajäsen

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

040 575 6393 jarkko.myllyniemi@ gmail.com

050 345 3106 marihelena.nieminen@ gmail.com

040 062 3850 mauri.lehtikangas@ student.samk.fi

044 504 0322 jussi.lankinen@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Riku Laine | Varapuheenjohtaja: Jenni Huhtapelto PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Samuli Uusitalo, samulij.uusitalo@gmail.com Porin Insinöörit: Jenni Huhtapelto, jenni.huhtapelto@gmail.com Rauman Insinöörit: Jarkko Myllyniemi, jarkko.myllyniemi@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Timo Seppänen Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Mari Kivinen Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina Painos: 2300 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

2/2019 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Tutustumiskäynti palomuseo Waluvaaraan..

6 12

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan tervehdys

Pelastustoimintaa ennen ja nyt

Arjen valinnoilla puhtaampi Itämeri

Satakunnan uudet edustajat

Arjen sujuminen on insinöörityön varassa

Suosittele jäsenyyttä

Vapputerveiset

Länsi-Suomen piiri kokoontui Yyterissä

IL:n kenttäpäällikön palsta: Kustin polku takkuilee

PIOn haalareita koulutuskäyttöön

16 Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Toisinaan on hyvä poistua omalta mukavuusalueelta. Ihminen kehittyy haasteiden kautta. Jos tekee vain itselleen helppoja ja tuttuja asioita, ei kehitystä tapahdu. Uuden oppiminen on palkitsevaa. Pyrkimys uusien asioiden opetteluun ja tekniikan kehittämiseen on erityisesti meille insinööreille hyvin luontaista. Itse olen kuluvan kevään aikana päässyt kehittämään itseäni varsinaisen ydinosaamiseni rajat ylittävien työtehtävien myötä. Kuten monet teistä varmaan tietävät, työskentelen Swegonin asuntoilmanvaihtoon tarkoitettuja ilmanvaihtokoneita ja liesikupuja valmistavassa tehtaassa. Vastuullani on tuotteisiin liittyvien dokumenttien, kuten käyttöohjeiden, tuotekuvien ja ohjetarrojen yms. tuottaminen ja kehittäminen. Nyt olen perinteisempien medioiden lisäksi päässyt tuottamaan ohjeita myös videoiden muodossa. Ensimmäinen tuotos alkaa tätä kirjoittaessani olla valmis julkaistavaksi. Olen lopputulokseen melko tyytyväinen. On hieno tunne saada aikaiseksi uusilla työkaluilla, Premiere Pro ja After Effects, sellaista materiaalia kuin oli tarkoituskin. Editointia Premiere-ohjelmalla olen aikanaan opiskellut yhden kurssin verran, mutta animaatioiden lisäämisestä videoihin minulla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta. Hienoa, että työnantaja mahdollisti näiden ohjelmien käytön opettelun, vaikka videon teko toki työaikaa jonkin verran vaati. Toisaalta työajan investointi tämän tyyppiseen itsensä kehittämiseen maksaa itsensä varmasti takaisin, kun jatkossa videoita voidaan tuottaa omin voimin ja siten mahdollisiin tarpeisiin vastata nopeasti. Seuraavien videoiden teko ei tietenkään ole enää yhtä hidasta, kun nyt luotuja animaatioita voi hyödyntää uudelleen jatkossa. Vielä kauemmas mukavuusalueelta ”ajauduin” tänä keväänä vanhan harrastukseni pariin palattuani. Kipinä teatteriharrastuksen jatkamiseen on kytenyt jo muutaman viime vuoden. Joskus vuodenvaihteen tienoilla näin ilmoituksen, jolla haettiin miespuolista harrastajanäyttelijää merkittävään rooliin musiikkinäytelmässä. Hetken harkinnan jälkeen laitoin hakemuksen ja lupauduin koe-esiintymiseen. Päärooli ei tällä kertaa irronnut, ja hyvä niin. Ehdottomasti oikea mies valittiin rooliin. Lupauduin kuitenkin mukaan produktioon kuorolaiseksi. Edellisestä ensi-illasta on ehtinyt kulua jo 15 vuotta ja kuorossa olen laulanut viimeksi vuosituhannen vaihteessa. Hiukan oli siis ensimmäisissä harjoituksissa stemmat hakusessa, ja vähän vieläkin. Asiaa ei yhtään helpota se, että aiemmin olen laulanut bassoa ja nyt tenoria. No, ihminen oppii ja kehittyy kunhan tahtoa riittää. Aivan kuin stemmojen opettelussa ei olisi muuten ollut tarpeeksi haastetta, kävi kevään edetessä ilmi, että muutaman kappaleen aikana osallistun myös koreografioihin. Tanssiharjoituksissa on hiki virrannut välillä huonon kunnon takia ja välillä otsalla on helmeillyt tuskanhiki, kun liikesarjojen järjestys ei tahdo pysyä mielessä. Työtä on vielä edessä, mutta uskallan jo toivottaa kaikki halukkaat tervetulleiksi katsomaan musiikkinäytelmää Virta vie Pöytyän kesäteatteriin. Ensi-ilta on 7. kesäkuuta. Toivotan kaikille lukijoille rentouttavaa ja lämmintä kesää. Muistakaa haastaa itseänne ja kehittyä niin työssä kuin harrastuksissanne. Omasta työmarkkinakelpoisuudestaan kannattaa pitää huolta koko uran ajan!

Jari Vihervirta Päätoimittaja

Satikka 2/2019

Puheenjohtajan tervehdys

Näin kesän kynnyksellä tulee aina miettineeksi, että mitä voisin tehdä, jotta insinööriopiskelijat saisivat alaansa vastaavia kesätyöpaikkoja. Nyt on selvästi teollisuudessa hyvä vauhti päällä ja töitä riittää myös kesäharjoittelijoille. Meidän, jotka olemme päättävissä asemissa yrityksissä kannattaa tehdä kaikkemme, että ainakin yksi insinööriopiskelija pääsee yritykseemme oman alan töihin. Laivanrakennuksen syklisyys on meillä telakoilla ongelmana, kun on töitä suunnittelussa niin välttämättä tuotannossa ei vielä ole työtä tarjolla. Mutta tuotannonkin kaverin voi laittaa töihin ennakkoon esim. laatimaan työsuunnitelmat ja -ohjeet ja HSE-asiat kuntoon. Jos jollakin on tarvetta saada harjoittelijoita niin IL:n kotisivuilla on erittäin hyvin toimiva työpaikka-tori, jonne voi jättää hakemuksen ja josta voi katsoa ketkä ovat hakemassa töitä. https://tyopaikat.ilry.fi Kuten viime lehdessä niin myös tässäkin haluan tuoda esille menossa olevan IL100v-juhlavuoden. Itse olin mukana 16.3. Turun konsertissa ja sen perusteella voin suositella, että menkää ihmeessä katsomaan hyvää esitystä ja nauttimaan insinööritarinasta esitysten lomassa. Vaimotkin kehuivat tapahtumaa. Tarkemmin tapahtumista löydätte: www.ilry. fi/il100. Lisäksi pitää aina mainostaa satakuntalaisena, että Jazz-viikolla Porissa on monta mielenkiintoista ja hyvää tapahtumaa Insinööriliitto 100v-hengessä. IL:n tarjoamat koulutustapahtumista osa on saanut ns. Aktiivimallin mukaisen työhaku-statuksen. Nämä koulutukset on merkitty koulutustapahtumien ilmoitusten yhteyteen. Katso tarkemmin: www.ilry.fi/ajankohtaista/koulutukset sivuilta. Osa koulutuksista on Webinaari-tyyppisiä koulutuksia. Lopuksi aina tulee mieleen, että miten saamme hoidettua SATIssa meidän jäsenmäärän kehittymisen ja pidon paremmin? Olemme menettäneet jäseniä tänä vuonna n. 45 henkilöä. Kyllä yksi ratkaiseva asia on, miten me aktiivit näymme työpaikoillamme ja miten me saamme oikeaa viestiä kerrotuksi jäsenille ja ei-jäsenille. Itse ajattelin ottaa käyttöön Satikka-lehti kamppanjan eli lehti esille kahvihuoneeseen ja siitä juttua liikkeelle. Lisäksi suorat kysymykset uusille työntekijälle, että miten olet hoitanut edunvalvonnan. Eli suorat lähestymiset ja jossittelut sikseen. Mainoksena voi aina käyttää IL:n kotisivuja ja siellä olevia tosiasioita mitä hyötyä on jäsenmaksusta. Tarkemmat tiedot löytyvät ”Liity jäseneksi”-sivuilta, niin et jää sanattomaksi. Jos on jotain mielessä miten voimme kehittää SATIa tai IL:ää niin odotan yhteydenottojanne, kiitos. Nähdään SATIn tapatumissa. Ainakin moottoripyörämatkalla.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 2/2019

Pelastustoimintaa e Satakunnan Insinöörit vierailivat Satakunnan pelastuslaitoksen Porin keskuspaloasemalla. Illan isäntänä toimi palomestari Juha Salo ja lisäksi paikalla oli päivystävä palomestari Tuomas Kiskola. Satakunnan pelastuslaitoksella on jatkuvassa ympärivuorokautisessa valmiudessa noin 35 henkilöä eri puolilla aluetta, seitsemällä vakinaisella paloasemalla. Pelastustoiminta on mitoitettu vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Ympärivuorokautisesti miehitettyjä paloasemia ovat Kanta-Porin, Rauman, Meri-Porin, Kankaanpään, Huittisten, Harjavallan ja Ulvilan paloasemat. Vakinaisen henkilöstön lähtövalmius hälytyksen tultua pyritään pitämään 60 sekunnissa vuorokauden jokaisena tuntina. Miehitettyjen paloasemien lisäksi pelastustoiminnasta huolehtivat sopimuspalokunnat, pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Satakunnassa on kaikkiaan 49 sopimuksen teh-

nyttä sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoissa oli kaikkiaan noin 850 henkilöä. Lisäksi pelastuslaitoksella on yhteistyösopimukset alueen merkittävien teollisuuslaitosten, Porin prikaatin molempien sotilaspalokuntien kanssa (Huovinrinne ja Niinisalo) sekä Pyhäjärven järvipelastusseura ry:n kanssa. Pelastustoiminnan tulee olla nopeaa, tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä suuronnettomuuksissa. Pelastustoiminnan valmius suunnitellaan pelastuslain ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Pelastustoiminta Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi.

Varautuminen Varautuminen on osa normaaliaikaista ja säännönmukaista tehtävien hoitamista. Se on viranomaisten oma-aloitteista työtä, joka ei edellytä ylemmältä organisaation tasolta erikseen annettavia hallinnollisia määräyksiä. Satakunnan pelastustoimi huolehtii pelastuslain mukaan sen vastuulla olevista väestönsuojelutehtävistä sekä sovittaa yhteen eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisy on pelastuslain avulla suoritettavaa turvallisuuden saattamista riittävälle/lakisääteiselle tasolle rakennuksissa, tilaisuuksissa sekä henkilöiden tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viran-

Satikka 2/2019

ennen ja nyt omaisten yhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvonta, valistus, neuvonta sekä tulen ja palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely. Pelastuslaitos valvoo alueellaan pelastuslaissa määriteltyjen varautumisvelvollisten vastuiden ja tehtävien noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitos tekee palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastusten yhteydessä pelastusviranomaiset kiinnittävät huomiota myös muiden onnettomuuksien kuin tulipalojen ehkäisyyn. Pelastuslaitoksella on myös kemikaaliturvallisuuslain mukaisia viranomaistehtäviä. Satakunnan palomuseo Waluvaara Satakunnan pelastuslaitoksen museon nimi on vanhaa Rauman murretta ja pohjautuu raumalaisen Hj. Nortamon

Satikka 2/2019

sanoittamaan palokuntalaislauluun ”Palokundlaiste veis”. Muun Suomen kielelle käännettynä Waluvaara tarkoittaa yhtä lailla tulen eli valkean vaaraa, kuin itse tulipaloakin. Nimi alleviivaa Porin keskuspaloasemalla sijaitsevan palomuseon maakunnallista luonnetta. Waluvaara on Suomen ensimmäinen maakunnallinen palomuseo. Esineistön rinnalla keskeisenä aineistona museossa on valokuviin ja teksteihin perustuva näyttely, joka esittelee palotoimen kehitystä maakunnassa pikkukylien vapaapalokunnista kaupunkien vakinaisiin palolaitoksiin. Tässä Waluvaara poikkeaa monista muista suomalaisista palokuntamuseosta. Se ei ole vain esinekokoelma vaan sen olemus on selkeästi tietoa tarjoava. Museon esineistö koostuu mm. palokuntatoiminnassa käytetystä palokalustosta, työvälineistä ja -puvuista, jotka on

kerätty eri puolilta maakuntaa. Näyttely kattaa ajallisesti palo- ja pelastuskalustoa jo 1800-luvulta, ajalta ennen palokuntien perustamista 1980-luvulle. Suurempaa kalustoa, kuten paloautoja museotilaan ei mahdu. Sen sijaan sisäänkäynnin tuntumassa paloaseman aulassa on esillä Porin palolaitoksen vanha T-Ford avopaloauto. Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Arjen valinnoilla puhtaampi itĂ¤meri

Fosforisuodatin pelto-ojassa.

Satikka 2/2019

Miten voidaan vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden päätymistä Itämereen? WaterChain-projektissa testattiin erilaisia Itämeren kuormaa pienentäviä teknologioita ja toimenpiteitä pilottivesistöalueilla. Suomen pilottivesistöt olivat Eurajoki ja Aurajoki valuma-alueineen. Tavoitteena oli vähentää ravinteiden (typpi ja fosfori) ja haitallisten aineiden (lääkeaineet, muovit, perfluoratut yhdisteet ja torjunta-aineet) valuntaa Itämereen. Osoitteeseen http://waterchain.eu/ on koottu WaterChain-työkalupakki, joka sisältää suosituksia eri toimijoille ja havainnollistaa, että pienilläkin teoilla on suuria vaikutuksia. Työkalupakki on toteutettu kansainvälisenä yhteistyönä ja sitä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi, viroksi, latviaksi ja englanniksi. Itämeren ongelmat Itämeri on rehevöitynyt liian suurien ravinnepitoisuuksien vuoksi. Suuret määrät typpeä ja fosforia ovat aiheuttaneet liiallista levien kasvua. Rehevässä ympäristössä vesi samentuu ja kalastossa ja kasvillisuudessa tapahtuu muutoksia. Orgaaninen aines ja hapenkäyttö lisääntyvät, mistä seuraa merenpohjassa happikato ja pohjaeliöiden kuolema. Suurin osa typestä ja fosforista tulee Itämeren valuma-alueelta jokia ja ojia pitkin tai suoraan rannikolta. Ravinnekuorma on peräisin mm. teollisuudesta, metsätaloudesta, maataloudesta ja kotitalouksilta. Itämeri on hyvin herkkä ihmistoiminnan vaikutuksille, koska se on yhteydessä muihin meriin ainoastaan kapeiden ja matalien Tanskan salmien kautta. Veden vaihtuvuus Itämeren ja Pohjanmeren välillä on siis vähäistä, joten ravinteet voivat pysyä Itämeressä jopa 30 vuotta. Näin ollen kaikilla ravinnepäästöillä on pitkäaikaisia vaikutuksia, ja meren palauttaminen alkuperäiseen tilaan on pitkäkestoinen prosessi. WaterChain-työkalupakki Pilottivesistöalueiden ominaispiirteet, testatut ratkaisut ja hankkeen keskeiset tulokset on kuvattu WaterChain-työkalupakissa. Työkalupakki on suunnattu niin kansalaisille kuin päättäjillekin. Sivustolla esitetään päätöksentekijöille, maanviljelijöille ja vesilaitoksille soveltuvia ympäristöteknologian parhaita käytänteitä Itämeren ravinteiden ja haitallisten aineiden kuorman pienentämiseksi. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa Itämeren ongelmista ja Mitä minä voin tehdä? -osio. Työkalupakissa kuvataan menetelmiä ravinteiden ja

Satikka 2/2019

haitallisten aineiden poistoon eri mittakaavan toimijoille. Parhaat käytännöt kuormituksen vähentämiseksi Ravinteiden ja haitallisten aineiden vähentämisessä avainasemassa on parhaiden käytäntöjen ja teknologisten toimenpiteiden ohella strategiset menettelytavat kuormituksen vähentämiseksi. WaterChain-hankkeessa hahmoteltiin useita esimerkkejä päätöksenteon ja vaikuttamisen toimenpiteistä eri sidosryhmille. Kestäviä työkaluja on koottu päätöksentekijöille, maanviljelijöille, tapahtumien järjestäjille sekä jätevedenpuhdistamoille. Hankkeen aikana kehitettiin vesiensuojelumenetelmän valintatyökalu pelloilta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Excel-työkalu löytyy hankkeen nettisivuilta. Maanviljelijälle pienetkin toimenpiteet voivat tuoda kustannushyötyjä: Säätösalaojitus ja rakennekalkitus voivat lisätä satoa ja vähentää ravinnevalumia. Kevennetty muokkaus ja suorakylvö vähentävät eroosiota ja samalla kevätkylvöjen kustannuksia. Fosforin sitominen pelto-ojista suodattimien tai saostuksen avulla vähentää Itämeren kuormitusta ja samalla voi kierrättää fosforin takaisin pellolle. Torjuntaaineita tulee käyttää harkiten ja ohjeiden mukaisesti. Jätevedenpuhdistamoilla haitallisten aineiden vähentämiseen on erilaisia vedenkäsittelytekniikoita. Haitallisiin aineisiin kuuluu kemiallisia yhdisteitä, kuten raskasmetalleja, lääkeaineita ja perfluorattuja yhdisteitä (PFAA-yhdisteet, mukaan lukien PFOS). Koska aineilla on erilaisia kemiallisia ominaisuuksia, on mahdotonta soveltaa jokaiselle kemialliselle aineelle omaa erityistä poistamistapaa vedenkäsittelyssä. Onkin tärkeää kehittää ja käyttää menetelmiä, joiden avulla voidaan samassa käsittelyvaiheessa poistaa mahdollisimman monta ainetta. Tällaisia menetelmiä ovat kalvosuodatus, hapettaminen otsonoinnilla ja adsorptio aktiivihiilellä. Esimerkkeinä Satakunnan alueen WaterChain-toimenpiteistä Eurajoen valumaalueella testattiin menetelmää fosforin poistamiseksi pelto-ojaan rakennetulla fosforisuodattimella. Rauman seudulla Meremme Tähden -tapahtuma järjestettiin kuudennen ja seitsemännen kerran WaterChain-projektin koordinoimana. Meremme Tähden -tapahtuma kokoaa yhteen paikalliset ja valtakunnalliset toimijat pohtimaan Itämeren tilan parantamista. Kahdeksas Meremme Tähden järjestetään Eurooppa-päivänä 9.5.2019. ”Rock the

Baltic Sea” -kampanjassa kohteena olivat musiikkifestivaalien järjestäjät, yhtyeet ja festarikävijät. Porisperessä Porissa kerättiin lupauksia Itämerelle. Rock the Baltic Sea -kampanja jatkuu edelleen toisessa Central Baltic -rahoitteisessa PortMate-projektissa, jonka kohteena ovat pienvenesatamat ja veneily. Kulutustottumuksemme ovat avainasemassa Jokainen meistä voi auttaa vähentämään ravinteiden määrää Itämeressä valitsemalla ympäristöystävällisiä ja paikallisia tuotteita sekä käyttämällä parhaita käytettävissä olevia teknologioita maataloudessa ja jätevesien käsittelyssä. Muutoksen mahdollistamisessa ruohonjuuritason toimenpiteet ovat tärkeimpiä, ja siksi koulutuksella ja tietoisuuden lisäämisellä on iso rooli. WaterChain-projektista WaterChain-projekti alkoi vuoden 2015 lopussa ja päättyi syyskuussa 2018. Projektia rahoitti Interreg Central Baltic. SAMKin Vesi-Instituutti WANDER koordinoi projektia ja siinä oli mukana yhteensä yhdeksän poikkitieteellistä partneria Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Suomesta mukana oli SAMKin lisäksi Pyhäjärvi-instituutti ja Turun AMK. Lisätietoja: WaterChain-työkalupakki http://waterchain.eu/fi/ Central Baltic WaterChain -verkkosivut: http://waterchain.samk.fi/fi/ Teksti: Central Baltic WaterChainprojektin koordinaattori Merja Ahonen, tiedotuspäällikkö Minna KeinänenToivola & projektitutkija Katriina Mannonen Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia-osaamisalue Kuva: Pyhäjärvi-instituutin arkisto

Satakunnan uude 14.4. valittiin uudet kansanedustajat. Pienellä Satakunnan vaalipiirillä on eduskunnassa kahdeksan paikkaa, joista neljä meni pestinsä uusiville edustajille ja toiset neljä kokonaan uusille kansanedustajille. Satikka esittelee valitut heidän julkisilta kotisivuiltaan sekä muista julkisista lähteistä löytyvien tietojen perusteella. Valitut on esitelty vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä. Kristiina Salonen, SDP Päätä sydämellä Vuonna 1977 syntynyt raumalainen, perheeseen kuuluu aviomies ja yksi lapsi. Työskennellyt ennen vuonna 2011 alkanutta kansanedustajan toimea muun muassa Rauman kaupungilla projektipäällikkönä. Opiskellut Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotiedettä vuodesta 2010. Salonen kertoo itselleen tärkeiksi asioiksi hyvinvoinnin vauvasta vanhuksiin, koulutuksen ja työn sekä turvallisen Suomen ja terveen ympäristön. Hän on seitse-

män ihmislapsen ja yhden veneen, Kaljaasi Ihanan, kummitäti. Laura Huhtasaari, Perussuomalaiset Äänestä Suomi takaisin Porilainen uskonnon aineenopettaja ja erityisopettaja, syntynyt vuonna 1979. Istuva kansanedustaja vuodesta 2015 ja puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja. Eduskuntavaalien 2019 osalta Huhtasaari mainitsee suomalaisista huolehtimisen, vauvasta vaariin, teollisuuspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan. Hän on ollut lukioaikanaan vaihto-oppilaana Nebraskassa, USAssa ja vuosituhannen vaihteessa lukuvuoden ajan opettajana Mikronesiassa. Eeva Kalli, Keskusta Rakkaudesta Satakuntaan 38-vuotias kauppatieteiden ja hallintotieteiden maisteri, äitiyslomalla Miltton Networkskin toimitusjohtajan ja johtavan

neuvonantajan paikalta. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta, asuvat kahta kotia; Euran Kiukaisissa ja Helsingissä. Kalli kertoo tavoittelevansa lisää elinvoimaa, osaamista ja joustavuutta, hyvinvointia joka on monen asian summa sekä lisää positiivista säpinää Satakuntaan. Eeva Kallin isä Timo Kalli istui kansanedustaja vuodesta 1991 aina tähän vuoteen asti. Matias Marttinen, Kokoomus Osaaja saa aikaan Raumalainen 28-vuotias valtiotieteiden maisteri, opiskellut lisäksi taloustiedettä, Eurooppa-opintoja ja hallintotiedettä. Siirtyy kansanedustajaksi niin sanotusti talon sisältä; työskenteli ennen valintaa kansanedustajaksi valtiovarainministeriössä Petteri Orpon talouspolitiikasta vastaavana erityisavustajana. Marttinen nimeää teemoikseen työn, osaamisen, yhteydet, turvallisuuden ja ympäristön. Hän on vapaa-ajallaan aktiivinen liikunnan harrastaja sekä entinen meri-

Satikka 2/2019

et edustajat partiolainen, jolle merellä liikkuminen on edelleen rakasta. Krista Kiuru, SDP Kokemus kantaa 44-vuotias porilainen kansanedustaja, eduskunnassa vuodesta 2007. Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, työskenteli ennen eduskuntaan nousua opettajana lukiossa. Perheeseen kuuluu kumppani Simo, äiti aviomiehineen sekä veli perheineen. Kiurun vaalilehdestä löytyvät tulevaisuusteesit ovat jokainen on arvokas, työ, talous ja toimeentulo, parempi hoiva, hoito ja turva, hyvä lapsuus – hyvä vanhuus, koulutus ja osaaminen, ei ole planet b:tä! Osaa englantia sujuvasti, ruotsia ja viroa kohtalaisesti, opiskellut ranskaa, espanjaa ja saksaa sekä lisäksi venäjän alkeet. Jari Koskela, Perussuomalaiset Sinä päätät Syntynyt vuonna 1956 Kankaanpään Vihteljärvellä. Perheeseen kuuluu vaimo Päivi ja

Satikka 2/2019

kaksi aikuista lasta puolisoineen ja lapsineen. Opiskeli Upsalassa ekonomiksi, myöhemmin teologian maisteriksi. Vihitty papiksi vuonna 2003, väitellyt tohtoriksi vuonna 2012. Koskelan teemat löytyvät kotisivuilta kiitosvideon lopusta. Hän haluaa tukea lapsiperheitä, parantaa eläkeläisten asemaa, tukea yrittäjyyttä, olla edesauttamassa uusia työpaikkoja, turvata maatalous- ja elintarviketeollisuuden elinkelpoisuuden, arvokkaan vanhuuden ja hyvän hoidon jokaisella sekä Satakunnan nousuun. Jari Myllykoski, Vasemmistoliitto Edelleen työntekijöiden ja työpaikkojen puolesta luontoa unohtamatta Nakkilalainen 59-vuotias istuva kansanedustaja, eduskunnassa vuodesta 2011. Työskennellyt muun muassa kenkätehtaalla ja Harjavallan Outokumpu Oyj:ssä, ennen eduskuntatyötä Metallityöväen Liiton työehtosihteerinä. Ylen vaalikoneessa Myllykoski teki kolme vaalilupausta, jotka olivat palkansaaji-

en edunvalvonnan jatkaminen, hallituksen koulutusleikkausten peruminen sekä ilmastopolitiikan huomioiminen kaikessa päätöksenteossa. Myllykoski on palveluskoiraharrastaja, hevosharrastaja ja Nakkilan Pavarottinakin tunnettu kultakurkku. Heidi Viljanen, SDP Uusi ote politiikkaan 38-vuotias perheenäiti Kankaanpäästä. Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, työskenteli ennen valintaa kansanedustajaksi päihdekuntoutuslaitoksen johtajana. Viljanen tavoittelee työllisyyttä ja reilua työelämää, sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisella ennakoitavampaa elämää sekä huolenpitoa lapsista ja nuorista. Hän on vapaa-ajallaan aktiivikuntoilija ja ”jokapaikanhöylä”.

Teksti: Jenni Huhtapelto Kuvat: Pixabay

Arjen sujuminen on insinöörityön varassa Insinööriliiton 100-vuotishistoriaa kirjoittavan filosofian tohtori Sampsa Kaatajan mukaan teknistymiskehitys on tehnyt yhteiskunnan täysin riippuvaiseksi insinöörityöstä ja sen luomuksista. – Tekniikan ammattilaisten tekemä työ on ihmisten arjessa vuoden jokaisena päivänä aamusta aina seuraavaan aamuun, Kaataja kiteyttää. Akavalainen 70 000 jäsenen Insinööriliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto päätti laittaa järjestön historian yksiin kansiin tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella. Työn on määrä valmistua syksyyn mennessä. – Liiton virallinen syntymäpäivä oli huhtikuun alussa Vuoden 1919 huhtikuun 5. päivä Tampereella sikäläisen talouskoulun tiloissa joukko Tampereen teknillisen opiston käyneitä perusti Tampereen Teknilliset -nimisen yhdistyksen opiston käyneiden henkilöiden yhdyssiteeksi. Tämän voi katsoa olleen lähtölaukaus nykyiselle Insinööriliitolle, Kaataja kertoo.

Noin kahden vuoden tutkimusprojekti on ollut tieteen, teknologian ja yritysmaailman vuorovaikutuksesta väitelleelle Kaatajalle mielenkiintoinen. Liiton historian kirjoittaminen on ollut eräänlainen ristiretki paitsi insinöörien myös suomalaisen palkansaajaliikkeen maailmaan. – Insinööriliiton historian käänteet ovat olleet sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan isoon kertomukseen. Esimerkiksi sopii ammattiyhdistystoiminnan käynnistäminen liitossa 1960-luvulla. Jos maan työmarkkinat ja työmarkkinapolitiikka eivät olisi kehittyneet nähtyyn suuntaan, Insinööriliitto olisi varmasti erilainen kuin se on nyt, Kaataja sanoo. Tutkijan mukaan yhteiskunnan teknistyminen ja työmarkkinoiden toimihenkilöistyminen näkyvät liiton historiassa. Insinöörien määrä on kasvanut rajusti. Myös työtehtävät ovat muuttuneet, ja niiden kirjo laajentunut. – Vanhoista Suomi-filmeistä näemme, millaisia herroja insinöörit, opettajat ja

monet muut koulutetuissa ammateissa toimivat olivat viime vuosisadan puolivälissä. Kansakunnan koulutuksen tason noustessa monien ammattien arvostus on ehkä kärsinyt jonkin sortin inflaation, Kaataja pohtii. Insinööri pitää pyörät pyörimässä Kaatajan tutkimusprojekti on kaksiosainen: Insinööriliiton historian rinnalla hän tutkii ja kirjoittaa ammattikunnan historiaa. Kaatajan mukaan tämä tuo historiaprojektiin oman mausteensa. – Ammattikunnan ja samalla Insinööriliiton koon kasvulle on helppo löytää selitys, kun viitsii katsoa ympärilleen. Yhteiskunnan teknistymiskehityksen myötä olemme tulleet täysin riippuvaiseksi insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten työstä. Voi sanoa, että koko yhteiskunta pyörii insinöörityön ympärillä, tai pikemminkin insinöörityö pyörittää yhteiskuntaa. Kaataja luettelee pitkän rimpsun yhteiskunnan pyörimisen kannalta tärkeitä

Satikka 2/2019

laitoksia sähköstä puhtaaseen veteen, elintarvikkeesta jätteeseen, autosta ja junasta tietoliikenteeseen ja niin edelleen. – Kaiken takana on insinööri, Kaataja sanoo. Tutkijan mukaan näyttää selvältä, että niin liitolle kuin insinööreille riittää tulevaisuutta myös seuraavaksi sadaksi vuodeksi. – Yhä teknistyvämmässä maailmassa insinöörityön merkitys ei ainakaan vähene, pikemminkin päinvastoin, Kaataja sanoo. Teksti: Jari Rauhamäki Kuvat: Janne Luotola, Jari Rauhamäki

Satikka 2/2019

Insinööriliittoa juhlitaan läpi vuoden. Kuva on Turussa järjestetystä Tulevaisuutta luomassa -konsertista

Suosittele jäsenyyttä Insinööriliiton jäsenyys toimii työelämän vakuutuksena ja avaimena ammatilliseen kehittymiseen. Koskipa kysymyksesi työsuhdeasioita, urasuunnittelua tai palkkatoivetta, voit aina kääntyä puoleemme. Monipuolinen koulutustarjonta ja henkilökohtainen neuvonta ovat tukenasi kaikissa urasi vaiheissa, olit sitten opiskelija, vastavalmistunut tai urallasi jo edennyt. Liiton asiantuntijoiden avulla voit miettiä työuran suuntaa laajemmin tai hakea vaikka CV:n päivitysvinkkejä tai työsopimuksen tarkistusapua. Insinööriliitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja valvoo insinöörien sekä muiden tekniikan alan ammattilaisten etuja ja arvostusta työelämässä. Edunvalvonnan keskiössä on työmarkkina-, elinkeino- ja koulutuspolitiikka. Työmarkkinatoiminnalla pyrimme rakentamaan reiluja ja tasapuolisia pelisääntöjä työsuhteisiin. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tähtää teollisuuden ja teollisuutta palvelevien alojen työpaikkojen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Koulutuspolitiikalla vaikut-

tamme insinöörikoulutuksen laatuun, sisältöön sekä koulutettavien määrään siten, että se vastaa yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita. Vastinetta jäsenmaksulle Insinööriliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut ovat yhteensä noin 35 euroa kuukaudessa. Verovähennyksen jälkeen hinnaksi jää kuukaudessa noin 20 euroa. Vuositasolla maksat siis liiton jäsenyydestä noin 240 euroa. Suosittelen! Suosittelen! -jäsensuosittelussa liiton jäsen suosittelee jäsenyyttä kollegalle tai kaverille joka ei vielä ole Insinööriliiton jäsen. Liiton jäsenyyden eduista keskustelemalla voi rohkaista epäröiviä toimimaan, epäileviä näkemään uusia puolia ja tietämättömiä tiedostamaan mahdollisuutensa. Tärkeintä on kunnioittava ja kuunteleva keskustelu. Tarjolla on myös käytännön tukea ja

vinkkejä jäsenyyden suositteluun. Jäsenyyttä suosittelemalla jokainen voi osallistua liittoyhteisön vahvistamiseen ja yhteisen hyvän rakentamiseen. Suosittelemalla saat itsellesi palkinnon ja kaverillesi Paremman työpäivän! Palkinto suosittelusta on 40 euron S-ryhmän lahjakortti, joka postitetaan jäseneksi liittyneen suosittelijalle automaattisesti. Suosittelen! koskee täysjäseniksi liittyviä. Opiskelija- tai eläkeläisjäseneksi liittyminen ei oikeuta suosittelupalkintoon. Tarkemmat säännöt ovat netissä säännöt-sivulla. Teksti: Jari Vihervirta Kuva: Pixabay

Satikka 2/2019

Vapputervehdys

Vapunaattona avattu Vapriikinraitti on uusi jalankulkuväylä, jonka kautta pääsee Työväenopistosta Tampellan kupeesta Aleksandra Siltasen puistoon asti. Vapriikinraitti kulkee Tammerkosken itäpartaalla, kosken yllä. Jalankulkuväylä on teräsrakenteinen ja siina on puukansi. Sillake kulkee Tammerkosken yllä, ja se on kiinnitetty kosken reunamuureihin ankkuripulteilla. Raitti ei ole täysin esteetön, sillä se kulkee välillä portaina. Vapriikkinraitti on avoinna museokeskus Vapriikin aukioloaikoina toukukuusta elokuuhun. Vappuaattona Vapriikinraitti oli suljettuna ja sen sai kokea myös SATIn puhjeenjohtaja. Puheenjohtaja kävi Vappu-vierailulla vanhassa opiskelukaupungissa. Olin vääränä päivänä liikkeellä, että olisin päässyt kokeilemaan Vapriikin uuden kävelyreitin. Ei ollut auki Vappuna. Mutta onneksi vanha koulukaveri tarjosi Vappu-kahvit Lempäälässä. Kyllä Tampere kehittynyt ja muuttanut ilmettään vuoden -87 jälkeen. Terveiset nääswillestä kaikille! Teksti ja kuvat: Markku Uusitalo

Satikka 2/2019

Länsi-Suomen piiri kokoontui Insinööriliiton varapuheenjohtaja Stig Landen toi kokoukselle liiton terveiset. Aktiivimallin laajennus astui voimaan 1.4.2019. Insinööriliitto on varautunut tilanteeseen jo ennalta valmistelemalla laajan työnhaun valmennustarjonnan, jonka avulla jäsen voi täyttää uuden asetuksen mukaiset aktivointitoimet. Aktiivimalliin kuuluvat työnhaun valmennukset on liiton koulutustarjonnassa merkitty ”Kuuluu aktiivimalliin” -ikonilla. Valmennukset toteutetaan kolmen tavalla. Webinaarina toteutettavina päivän kokonaisuuksina. Eri teemoilla päiviä on yhteensä 12. Lisäksi on viiden päivän kokonaisuus, joka toteutetaan useamman Akava-liiton yhteistyönä verkkoympäristössä, jossa jäsen toteuttaa osaamisen tunnistamisen tehtäviä. Kolmantena mallina ovat fyysiset työnhaun valmennukset eri paikkakunnilla. Uudistunut työpaikkatori Insinööriliiton Työpaikkatori uudistui maaliskuussa 2019 ja pyrkii jatkossa yhdistämään entistä laajemmin tekniikan

alan työpaikat ja asiantuntijat toisiinsa. Löydät Insinööriliiton työpaikkatorin jatkossa osoitteesta tyopaikat.ilry.fi. Ilmoittaminen Työpaikkatorilla on työnantajalle maksutonta. Sivustolle tulee automaattisesti näkyviin TE-palveluiden järjestelmässä julkaistut työpaikat kuin myös suurimpien työnantajien avoimet paikat. Työpaikkoja on tuhansia ympäri Suomea. Työpaikkatorille on mahdollista asettaa työpaikkavahdin, jonka avulla oman alan työpaikoista saa tiedon sähköpostiin.

tyy valtaosin asiakkaan kanssa sovittujen aikataulujen mukaan.

Uusi työaikalaki

Insinööriliiton asiantuntijaverkosto

Eduskunta on hyväksynyt uuden työaikalain ja se tulee voimaan 1.1.2020. Muualla kuin työpaikalla tehty työ tunnistetaan laissa työajaksi. Työaika määrittyy jatkossa keskimääräisenä, enintään 48 tuntia viikossa, tasoituttava 40 tuntia 4 kuukauden tasoittumisjaksolla. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset työt, joita tehdään kokonaan muualla kuin kiinteässä työpisteessä tai jos työ on luonteeltaan liikkuvaa tai jossa työntekijän työaika määräy-

Ajankohtainen työttömyystilanne Insinöörien työttömyys on edelleen ollut laskussa. Helmikuun lopussa työttömiä insinöörejä oli 4522. Määrä on 610 henkilöä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyysprosentti oli helmikuussa 4,1. Satakunnassa tilanne on hieman koko maan tilannetta parempi, kun työttömyysprosentti täällä oli 3,8.

Strategian mukaisesti edunvalvonnan rinnalle luodaan ammatillisaatteellisen järjestäytymisen malli. Liitto haluaa aktiivisemmin kehittää yhteiskuntaa tarjoten ratkaisuja mm. teknisiin haasteisiin. Luodaan puitteet jäsenille kehittää itseään verkostoitumalla muiden tekniikan asiantuntijoiden kanssa. Verkostolle annetaan tehtäväksi valmistella ratkaisuhakuisia ammatti-

Satikka 2/2019

Kustin polku takkuilee

Yyterissä kunnan asiantuntemukseen perustuvia ulostuloja. Insinööriliiton Länsi-Suomen piirin kokous järjestettiin tänä keväänä Porin Yyterissä. Kokouksessa puhetta johti piirin puheenjohtaja Mika Hietikko. Teksti ja kuva: Jari Vihervirta

Kevät tulee ja tämän jutun kirjoittaminen on taas myöhässä. Koskahan tuo päätoimittaja hermostuu lopullisesti näihin myöhästelyihin? Täytyy tässä pyytää julkisesti anteeksi näitä ainaisia myöhästymisiä, joskin Jari on kyllä ollut hyvin ymmärtäväinen, Älkää kuitenkaan muut kirjoittajat ottako minusta mallia, Yritän itsekin parantaa tapani, etten hankaloita päätoimittajan työtä. Näin keväällä yhdistykset pitävät kevätkokouksiaan. Olen itsekin useamman opiskelijayhdistyksen toiminnantarkastajana ja koska ne sijaitsevat eri puolilla aluettani, nämä tarkastukset aiheuttavat välillä logistisia ongelmia. Aikaisemmin ne ovat ratkenneet helposti mutta hieman hitaasti Postin avulla. Tänä vuonna tämä on kuitenkin tökkinyt pahasti. Ensin kokkolalaisen CentRIO ry:n rahastonhoitaja lähetti minulle heidän tilinsä tarkastettavaksi. Posti suvaitsi tuoda saapumisilmoituksen kolme päivää siihen ilmoitukseen merkityn palautuspäivän jälkeen, joten en saanut niitä tarkastettavakseni. Sitten lähetin seinäjokelaisen SenIOR ry:n tilit toiselle toiminnantarkastajalle. Soitin hänelle ensin ja varmistin osoitteen ja puhelinnumeron. Laitoin ne osoitekorttiin. Kahden viikon kuluttua Postista tuli ilmoitus, että paketti palautetaan ja postimaksu halutaan uudelleen. Soitin taas tuolle toiselle toiminnantarkastajalle, joka kertoi, että yhtään tekstiviestiä, puhelua tai paperista ilmoitusta saapuvasta paketista ei ollut tullut. Kävin sitten viemässä paketin matkahuoltoon ja seuraavana aamuna tämä toinen toiminnantarkastaja lähetti minulle viestin, että hän kävi hakemassa paketin töihin mennessään. Suomen Posti Oy tuntuu vain irtisanovan työntekijöitään, siirtävän töitä Viroon ja maksavan johtajalleen miljoonapalkkioita mutta postin toimitus ei enää onnistu. Insinööriliiton 100-vuotisjuhla on edelleen meneillään. Tässä lähellä on tulossa 6.5. Tytöt ja tekniikka seminaari, 25.5. Tulevaisuutta luomassa -konsertti Tampereella, 8.6. Perhepäivä höyryjunalla Jokioisten Museorautatiellä 26.-29.6. Ihastu insinööriin Provinssissa, 18.-20.7. ja Ihastu insinööriin Pori Jazzissa. Lisäksi liiton edustajat ovat esillä Suomi Areenalla ja Porin jäsenbrunssi on Juhlatalo Mekanissa. Liiton koulutuksia on vielä Porissa 7.5. Miten löydän piilotyöpaikat? ja 20.5. Mitä rekrytoija odottaa työnhakijalta. Seuratkaa ilmoituksia. Olettehan käyneet liiton jäsensivuilla tarkastamassa, ovatko tietonne siellä oikein? Menkää liittomme nettisivuille www.ilry.fi ja sieltä jäsensivuille. Niille kirjaudutaan jäsennumerolla. Toivomme, että kaikki kävisivät tarkistamassa yhteys- ja työpaikkatietonsa ja korjaisivat ne tarvittaessa.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Teknikko taitaa, insinööri tietää ja diplomi-insinööri taitaa tietää.

Satikka 2/2019

PIOn haalareita koulutuskäyttöön

Satakunnan alueella toimivat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja WinNova saivat vastaanottaa Porin Insinööriopiskelijat PIO ry:ltä (PIO) ylijääneitä haalareita koulutuskäyttöön. Haalarit luovutettiin Live-hankkeen toimijoiden kokouksen yhteydessä 25.4.2019 Teknologiakeskus Pripolissa. Kuvassa luovuttajina PIOn Karrar Al-Khanjarawy ja Tomi Koponen sekä Live-hankkeen projektivastaavat Riitta Koivunen (WinNova), Pasi Kallioinen (Sataedu) ja Tuija Kiviaho (SAMK).

Live-hankkeen tavoitteena on kasvattaa Lounais-Suomessa ja Satakunnassa tekniikan alojen vetovoimaa sekä edistää koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymistä oppilaitosten, yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyössä toteutettavilla toimenpiteillä. Tavoitteena on lisätä nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta tekniikan koulutusaloista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista sekä lisätä toisen asteen opinnoissa olevien opiskelijoiden tietoisuutta teollisuuden tarjoamista työllistymis- ja

jatko-opintomahdollisuuksista. Porin insinööriopiskelijat ry on aktiivisesti mukana hankkeen markkinoinnissa ja tapahtumien järjestämisessä ja edistää siten hankkeiden tavoitteiden saavuttamista. Teksti: Tuija Kiviaho Kuva: Porin Insinööriopiskelijat

Satikka 2/2019

Voi veljet! on maailman parhaimman farssikirjailijan Ray Cooneyn ja hänen poikansa Michaelin mestariteos. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat keskiluokkaisen englantilaispariskunnan kotiin, jossa valmistaudutaan iloiseen perhetapahtumaan. Tomin ja Lindan suunnitelmat uhkaavat romuttua Tomin veljien Dickin ja Harryn saavuttua taloon. Luvassa on tukalia tilanteita, valkoisia valheita ja virtuoosimaista näyttelijäntyötä.

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen teatterimatkalle Tampereen Komedia teatteriin 12.6.2019. Reissuun lähdetään bussilla Rauman linja-autoasemalta klo 16.00 ja Porin linjaautoasemalta 16.45. Paluu esityksen jälkeen. Liput 30 €, sisältää kuljetuksen ja väliaikatarjoilun. Liput varataan 17.5.2019 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi, varauksen vahvistuksen yhteydessä, saat viitenumeron maksamista varten17.5. mennessä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

Satikka 2/2019

Pikkuinssien mehuhetki 12.6. klo 10-12

SATI järjestää tapaamisen lasten kanssa kotona oleville jäsenille tai näiden puolisoille. Tule tapaamaan muita ihmisiä ja nauttimaan hieman välipalaa. Tilaisuus on osallistujille maksuton, eikä ennakkoilmoitautumisia vaadita. Tervetuloa!

Satikka 2/2019

Moottoripyöräajelu 26.5. kokoontuminen klo 9.30 Harjavallan/Hiitteenharjun TB-asemalla.. Matkamme suuntautuu kohti Nuutajärven lasitehdasta, jossa ruokailemme. Nuutajärveltä suuntamme asvalttipintaisia teitätä pitkin kohti Satakuntaa ja Poria. Hinta: jäsen 0€ ja avec 15€. Hinta sisältää ruokailun Nuutajärvellä. Ilmoittautumiset Pialle toimistoon sati@satakunnaninsinoorit.fi ma 20.5. mennessä. Tervetuloa mopoilemaan!

Satikka 2/2019

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Kirjurinluodon kesäteatteriin 19.6.2019 kello 18.00 Liput maksavat 15 € kpl. Lippuja on rajallinen määrä. Liput varataan ja maksetaan 22.5.2019 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta. Varmista puhelimitse 02 6414131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan. (toimisto on suljettu 5-7.6.2019)

Satikka 2/2019

Rauman Insinöörit kutsuu SATIn jäseniä seuralaisineen Rauman Kesäteatteriin

20.7.2019 klo 18.00 Liput 20 €

Lippuja on rajoitetusti. Ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi ja maksu Rauman Insinöörien tilille, FI75 5630 0020 1071 47, 14.6. mennessä, jolla vahvistetaan osallistuminen. Anna ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Liput jaetaan teatterilla noin 30 min ennen esityksen alkua.

Satikka 2/2019

30 vuotta estradien kuningattarena -kiertue 14.9.2019 klo 19 Promenadi Pori Liput 30 €

Liput varataan ja maksetaan 16.8.2019 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Lippuja voi noutaa SATIn toimistolta 20.8.2019 alkaen. Varmista puhelimitse 02 6414131 tai sähköpostilla, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan.

Satikka 2/2019

Tervetuloa

syyskauden avajaisiin Huittisiin! 6.9.2019 klo 18.00

Ala-Satakunnan Insinöörit ry järjestää SATIn Syyskauden avajaiset perjantaina Huittisten museolla, Kirkkotie 4, Huittinen. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille SATIn jäsenille seuralaisineen. Illan ohjelma koostuu museon esittelystä ja tutustumisesta näyttelyihin oppaan johdolla. Iltaan kuuluu myös perinteinen tietokilpailu, IL/SATI-tervehdys, palkintojenjako ja iltapala läheisessä ravintolassa. Hinta 10€/hlö sisältää iltapalan ja sisäänpääsyn museoon. Maksu kerätään paikan päällä. Ilmoittautumiset sähköpostilla: sati@satakunnaninsinoorit.fi 30.8.2019 mennessä. Illan isäntä: Markku Uusitalo, 0400 225268

Satikka 2/2019

SATI kutsuu kaikkia jäseniään perheineen

Kesäretkelle

Särkänniemeen Lauantaina 10.8.2019 Aikataulu 07.30 08.15 13.30 16.00

Lähtö Rauman linja-autoasemalta Lähtö Porin linja-autoasemalta Auto 1 paluumatkalle Auto 2 paluumatkalle Osallistuminen

10 €

Sisäänpääsy ja bussi

Huvipäivä Särkänniemessä Satakunnan Insinöörit järjestää yhteistyössäTampereen Insinöörien, Valkeakosken Insinöörien ja Insinööriliiton kanssa perhepäivän Särkänniemessä. Tapahtuma kuuluu Insinööriliiton 100. juhlavuoden Perhe ja tunteet -tapahtumasarjaan, jolla haluamme muistuttaa mieleen, että kaiken kiireen keskellä on tärkeää pitää huolta lähimmäisistään.

Huvipuisto on varattu yksityisesti Insinööriliiton jäsenille seurueineen kello 10-13 väliseksi ajaksi, jolloin huvipuiston laitteet ovat vapaasti käytettävissä.

Loppupäiväksi huvipuistorannekkeen saa 20 euron alennettuun hintaan, kun sen ostaa paikan päällä Särkänniemessä ennen yksityistilaisuuden päättymistä.

Ilmoittautumisen yhteydessä pitää ehdottomasti ilmoittaa, kummassa bussissa matkustaa! Ilmoita myös oletko SATIn vai PIOn jäsen. (tarvittaessa SATI voi tehdä muutoksia linja-autojen reittiin, aikatauluun ym.) 0-3 -vuotiaat ilmaiseksi, ilmoitathan, jos mukaan tulee alle 3 vuotiaita. Paikat varataan 31.5.2019 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi