Meidän yhteinen Michelin-tähtemme

SUOMEN SAUNASEURA Teksti: Riitta Korhonen, Sauna-lehden toimitusneuvoston jäsen

Saunatalo Vaskiniemessä on kutsunut saunojia jo olympiavuodesta 1952. Vanha talo huokuu historiaa, sen saunojen lauteilla on puitu sekä yksityiset että yhteiskunnalliset asiat.

Itsestään eivät makoisat löylyt ja rentouttava saunomiskokemus kuitenkaan synny. Niistä pitävät huolen talossa työskentelevien ammattilaisten pieni tehoryhmä sekä iso joukko Saunaseuran vapaaehtoisia.

Tässä jutussa kurkistamme vapaaehtoisista koostuvien toimikuntien työhön.

Vuoden 1952 Sauna-lehden kansi.

Saunatalo Helsingin Vaskiniemessä, siellä se meitä odottaa. Vastapestynä ja huollettuna. Kun korona hellittää, pääsevät jäsenet taas saunomaan.

Mutta koronankin aikana ovat seu ran toiminnan rattaat pyörineet: on kunnostettu saunoja, hoidettu kirjan pitoa, viestitty muutoksista, edistetty hankkeita, tehty juttuja ja myyty il moituksia, maalattu ja puunattu. Tämä kaikki työ vaatii vakituisen henkilö kunnan ja ammattilaisten lisäksi myös ison joukon vapaaehtoisia. Saunaseu ran toiminnasta ja saunatalosta huolehtiikin yli 40 vapaaehtoisen joukko. Mitä kaikkea on viime aikoina tehty ja mitä on tekeillä jäsenistön hyväksi? Ja mikä motivoi vapaaehtoisia työhön? – Minua motivoi ihmisten kanssa toimiminen sekä hieno sauna-aate, sanoo Saunaseuran puheenjohtaja

Hannu Saintula. Hän aloitti Saunaseuran johtokunnan puheenjohtajana kuluvan vuoden alusta, johtokunnassa hän on ollut vuodesta 2016. Saintula on myös Sauna-lehden toimitusneu voston puheenjohtaja.

Vuonna 1937 perustetun Saunaseu ran johtokunnan tehtävä oli alkuun kansanterveydellinen; yleisen hygie nia- ja terveystietouden lisääminen sekä suomalaisuusaatteen levittä minen. Painotukset ovat vuosien myötä muuttuneet, mutta edelleen yksi seuran perustehtävistä on vaalia jäsenistön terveyttä ja hyvinvointia. Rinnalle ovat nousseet sauna-aatteen sekä saunakulttuurin edistäminen ja kehittäminen. – Menneisyydessä ei voi elää, mutta sitä pitää kunnioittaa, puheenjohtaja Saintula linjaa. – Ei olisi seuraa ilman jäseniä, sik si jäsenistön kuuleminen ja heidän toiveisiinsa vastaaminen on koko toi minnan avain.

Johtokunnassa on kymmenen jäsen tä. Mukana ovat seuran kuuden toimikunnan puheenjohtajat sekä neljä muuta. Johtokunnan perustehtävä on pitää seuran toiminnan rattaat pyöri mässä ja Saunatalo hyvässä kunnossa. Saunat ovat käytössä kuutena päivänä viikossa. Kosteat ja kuumat tilat sekä meren läheisyys pitävät saunatalon kovilla. – Ylläpitotyö on jatkuvaa, Saintula sanookin.

Toinen johtokunnan perustehtä vä on toimia tasapuolisesti jäsenten etujen puolesta. Seuraan kuuluu noin 4 500 jäsentä, naisia jäsenistä on 26 prosenttia. Noin kolmannes jäsenistä on aktiivisia viikoittaisia saunojia, toi nen kolmannes silloin tällöin saunojia ja yksi kolmannes passiivisia saunojia, mutta seuran jäsenyydestä silti kiin nostuneita. – Saunatalo on sosiaalinen yhteisö ja sen käyttäjillä on luonnollisesti eri tarpeita ja odotuksia saunomiseen. Me johtokunnassa kuljemme kultaista keskitietä, ja yritämme luoda tasa

”Jäsenistön viihtyminen on kaiken toiminnan airut.”

Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saitula.

vertaiset olosuhteet kaikille. Kuuntelemme herkällä korvalla jäsenistön toiveita, mutta jokaiseen risahdukseen emme voi reagoida, Saintula sanoo.

Saunaseuran brändi on puheenjoh tajansa mukaan kunnossa, samoin seuran tunnettavuus. Tästä kertoo myös ihmisten halukkuus liittyä seu ran jäseniksi. Tulijoita olisi enemmän kuin pystytään ottamaan. Syykin on selvä: saunojen kapasiteetti ei yksin kertaisesti kestä suurempia käyttäjämääriä. Jos uusia jäseniä otettaisiin merkittävästi, se merkitsisi rajoitteita nykytoimintoihin. – Tavoite on tarjota joka saunomi sella ainutlaatuinen, nautinnollinen kokemus.

Viime vuosien iso hanke on ollut saada suomalainen saunaperinne Unescon aineettoman kulttuuripe rinnön luetteloon. Hanketta vetävät Museovirasto sekä lukuisat sauna yhteisöt, Suomen Saunaseura yhtenä aktiivisimmista toimijoista. Hanketta on työstetty pari vuotta ja maaliviiva häämöttää tämän vuoden joulukuus sa. – Odotukset ovat positiiviset, olem me hoitaneet saunabrändiämme niin hyvin. Jos pääsy listalle toteutuu, olemme saaneet oman Michelin-täh temme, Saintula sanoo.

Michelin-tähti on himoittu hotel li- ja ravintolaopas Guide Michelinin käyttämä luokitus maailman parhaille ravintoloille. Suomessa näitä tähtiä on tällä hetkellä kuusi.

Saunaseuran saunatalo on Saintulan mukaan kuitenkin jo oma kruunaa maton Michelin-helmemme. Talo on rakennettu 1952 Helsingin olympia laisiin. Tontin on aikanaan lahjoittanut Tallbergin perikunta Helsingin kaupungille. Hiljattain seura uusi kaupungin kanssa vuokrasopimuksen 30 vuodeksi. – Pitkän vuokrasopimuksen saami nen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Tämä kertoo, että Helsingin kaupun kikin arvostaa sauna-aatteen hyväksi tehtyä työtämme, Saintula sanoo.

Entä mitä on seuraavaksi johtokun nan pöydällä? – Juoksevien asioiden lisäksi vireillä on yhteistyön tiivistäminen saunaaatetta ylläpitävien eri tahojen kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti kin, Saintula sanoo.

”Velkaa emme voi ottaa” – Taloustoimikunnassa tiedetään tasan tarkkaan, mitkä meidän teh tävämme ovat, taloustoimikunnan puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma sanoo. Näin osin jo siksikin, että toi mikunnan tehtävät ovat kirjallisesti määritelty. Seitsemän hengen toimi kunta koostuu talousalan ammattilaisista. – Meillä on toimikunnassa seuran tarpeiden kannalta todella hyvin ta lousosaamista eri alueilta.

Ohmeroluoma aloitti puheenjohta jana kuluvan vuoden alusta, mutta hänellä on taustaa sekä aktiivisaunojana että johtokunnan ja taloustoimikun nan jäsenenä aiemmilta vuosilta.

Taloustoimikunnan perustehtävä on huolehtia taloudenpidosta sekä auttaa johtokuntaa taloudellisissa asioissa. Se vastaa muun muassa kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, hyvän hallintatavan

”Kosteus ja kuumuus sekä meren läheisyys pitävät Saunatalon kovilla.”

sekä tilinpäätöskäytäntöjen toteutumisesta.

Saunaseura on aatteellinen yhdistys, jonka tavoite ei ole tuottaa voittoa. Mutta seuran on Ohmeroluoman mu kaan kannettava kulunsa. – Ulkopuolisia rahoittajia ei ole ja velkaa emme tietenkään voisi ottaa. Seuran kassa kertyy jäsenmaksuista sekä kahvion myynnistä. Jäsenmak sua korotettiin tänä vuonna pitkästä aikaan. Syynä tähän on varautuminen tulevaisuuden isompiin remontteihin.

Uutta taloustoimikunnan työssä on velvoite jatkuvaan budjetin seurantaan sekä mahdollisiin poikkeamiin puut tuminen. – Seuran talous on hyvässä kunnos sa. Olemme pystyneet rahoittamaan remontit hyvällä talouden pidolla, Ohmeroluoma kertoo.

”Heinäkuussa päästään toivottavasti saunomaan”

Kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja Risto Pitkäsellä on iloista kerrottavaa. Jos korona suo, pääsevät jäsenet heinäkuussa saunomaan. – Tavoite olisi pitää pari saunaa auki heinäkuussa ja niiden lisäksi hittisuo sion saanut mobiilisauna, Pitkänen kuvaa.

Kunnossapitotoimikunnan vaativa työ on pitää kruununjalokivet, saunat sekä saunatalo, kunnossa. Toimikun taan kuuluu kuusi jäsentä.

Keväällä saunatalon ollessa sul jettuna siellä tehtiin töitä koko ajan. Esimerkiksi kakkossaunan lattia uusittiin sekä 1. ja 2. saunat puhdis tettiin jääpuhalluksella. Tällä menetelmällä saadaan saunan paneeleille raikkaampi ilme ja pidempi käyttöikä. Iso työ on myös saunojen valaistuksen uusiminen. – Hämärä on turvallisuusriski ja valaistus tunnelmatekijä. Uudistami sessa on kummatkin otettu huomioon, Pitkänen kertoo.

Sauna on miljöönä kaikille käyttä jilleen tärkeä ja siksi siitä on jokaisella myös mielipide. Jollekin saunakauha on liian pieni ja toiselle taas liian iso. – Kaikkiin huutoihin emme voi vastata, mutta hyviä ideoita otamme mielellämme vastaan.

Savusaunat vaativat enemmän korjausta kuin jatkuvalämmitteiset. Savusaunoissa lauteet ja kiuaskivetkin kuluvat muita saunoja herkemmin. Iso osa korjauksista onkin jokavuotisia rutiinikorjauksia. – Koko ajan mietimme myös sitä, miltä seura ja sen myötä saunata

lo näyttää kymmenen tai 20 vuoden kuluttua. Oleellista on, että paikat ovat hyvässä peruskunnossa ja jäsenet viihtyvät, Pitkänen sanoo.

”Vastuullisuus ympäristöstä on meidänkin velvollisuutemme”

– Kun Suomi keskustelee puunpolton ympäristöystävällisyydestä, on Sau naseurankin velvollisuus osallistua tähän, sanoo tutkimus- ja kulttuuri toimikunnan eli ”TuKun” puheenjohtaja Heikki Hirvonen.

HELI BLÅFIELD/SAUNAVUORO-KIRJA

– Olemme aktiivisesti mukana tut kimassa, miten minimoimme puupoltossa syntyvän pienhiukkasten määrän. Suurelta osalta tämä ratkaisu on kiuasvalmistajien käsissä.

TuKun tehtävänä on saunatutki muksen ja -kulttuurin edistäminen. Toimikuntaan kuuluu yhdeksän jäsen tä, joilla kaikilla on taustaa kulttuuri-, tiede- ja tutkimusalalta. Hirvonen on johtanut toimikuntaa vuoden 2020 alusta.

Saunaseuralla on pitkät ja kunniak kaat perinteet saunomisen terveysja hyvinvointitutkimuksessa. Tämä tutkimustyö jatkuu Hirvosen mukaan yhä muun muassa apurahojen muo dossa. Viime vuonna Saunaseura jakoi apurahoja 13 eri tarkoitukseen kuten

alan tutkimuksiin, valokuvanäyttelyihin, tietokirjallisuuteen ja suomalaisen saunomisen tunnetuksi tekemiseen ulkomailla. – Sauna-aatteesta kertominen koti maisille ja kansainvälisille vaikuttajille on osa työtämme. Saunataloon käykin tutustumassa aika ajoin ministeriöi den delegaatioita sekä kansainvälisiä vieraita.

”Saunaetiketti on kaikkien parhaaksi” Tiina Kaskiaro johtaa puhetta viestintätoimikunnassa ja on myös seuran johtokunnan varapuheenjohtaja.

Viestintätoimikunnan tehtävä on nimensä mukaisesti viestiä seuran toiminnasta. Kohderyhminä ovat en sisijaisesti jäsenet, mutta yhä tärkeämmässä roolissa ovat myös ulkopuoliset tahot, media ja kansainväliset yhtei söt. Kanavina ovat sosiaalinen media, Facebook, uutiskirje, Sauna-lehti, seu ran verkkosivut ja tekstiviestit. – Ja jos mikään näistä ei tavoita, niin puhelin, Kaskiaro lisää.

Viestintätoimikunnassa on kuusi jä sentä, joilla on vankkaa viestinnällistä sekä toimituksellista taustaa. – Viestintä on aina vuorovaikutusta. Jokainen jäsen on osaltaan vastuussa seuran maineesta.

Saunomisoikeudet ja Vaskiniemen saunatalon vierailukäytännöt

SUOMEN SAUNASEURA FINSKA BASTUSÄLLSKAPET THE FINNISH SAUNA SOCIETY

sauna Vuodesta 1937 Suomen Saunaseura ry:n jäsenlehti 2/2020 Elämäniloa

Saunasta

Kaskiaron mukaan viestinnässä pätee 80/20 prosentin sääntö

Lapsen kanssa saunaan s. 32

eli 80 prosenttia on toimintaa tyytyväisiä ja loput 20 prosent tia toivovat jatkuvasti muutoksia. – Juuri nyt poh dimme, millainen on seuramme ääni. Miten haluamme itsestämme viestiä ja miten brändimme viestien myötä kehittyy.

Yhteisen äänen toivoisi viestivän rentoutumisesta, terveydestä ja viih tymisestä. Statusta tai suljetun piirin elitismiä ei seuran maineeseen Kaski aron mukaan haluta liittää. – Päinvastoin, olemme alati kehitty vä ja ulkopuolisia impulsseja tarvitseva yhteisö.

Viestintätoimikunnalla on työn alla verkkosivujen freesaaminen sekä entistä tiiviimpi yhteydenpito koti- ja ulkomaisiin sidosryhmiin

Viestintäryhmän kontolla on myös viestiminen yleisestä saunaetiketistä. – Yhteiset, kaikkia kunnioittavat sau natavat ovat jokaisen jäsenen etu.

Korona-aikana jäsenistön infor mointi on ollut erityisen tärkeää. – Sauna-lehti on tärkein viestikana vamme mutta tänä keväänä on tarvittu muitakin, nopeampia kanavia.”

”Paperilehti pitää pintansa” Tästä kädessäsi olevasta Sauna-lehdestä on otettu tuplapainos normaalilehteen verrattuna. Lehteä jaetaan eri sidosryhmille; yleisiin saunoihin, muille seuroille ja sauna-alan tapah tumiin. Ylimääräinen jakelu nostaa levikin yli 8 000:een.

Toimitusneuvoston puheenjohtaja Hannu Saintulan mukaan lehdellä on monta tehtävää. Se on viestintäkanava jäsenistölle, seuran käyntikortti ja vä line levittää saunakulttuuria. Tavoite on tarjota lehden kautta mahdolli simman laaja näkökulma saunomiseen. Mutta lehden tehtävä on myös

17 14

viihdyttää, kertoa kokemuksista ja

ihmisistä, Saintula muistuttaa.

Tutkimusten

mukaan Sauna

lehti on onnistunut

Suomen Saunaseura

tutuksi s. 17

Löylynhenkipalkinto kardiologi

Jari Laukkaselle s. 14

tehtävissään loista vasti. Yhdeksän lukijaa kymmenestä lukee lehden lähes kannesta kan teen. Tästä luvusta voi mikä tahansa aikakauslehti olla ylpeä. Leijonanosa, 95 prosenttia jäsenistöstä, pitää lehteä hyvänä jäsenetuna. Paperilehti pitää pintansa, jäsenet haluavat lukea fyy sistä lehteä.

Toimitusneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Mukana ryhmässä on pu heenjohtajansa mukaan hyvä miksi alan osaamista sekä seuran toiminnan tuntemusta. Neuvosto ideoi lehden sisältöä yhdessä lehdestä vastaavan päätoimittaja Leena-Kaisa Simolan ja AD Yrjö Klipin kanssa.

Lehden neljä numeroa on teemoi tettu. Tänä vuonna koko vuoden yhteinen kattoteema on Elämäniloa saunasta. ❖

● Saunaseuran johtokunnan ja kaikkien toimikuntien jäsenet nimet löydät seuran verkkosivuilta kohdasta sau naseura/johtokunta-ja-toimikunnat sekä Sauna-lehden numerosta 1/2020 sivulta 17.

● Tässä esiteltyjen toimi kuntien lisäksi seurassa toimii tietojärjestelmäryhmä, joka vastaa seuran tietojär jestelmän uusinnasta ja hallinnasta. Ryhmän puheenjohtajana on Hannu Laine ja hänen tekstinsä voit lukea sivulta 13.