Lapsen kanssa saunassa

Elämäniloa Saunasta

Lapsen kanssa saunassa

Suomalainen aloittaa saunomisen nuorena. Kaksitoista prosenttia meistä käy saunassa ensimmäisen elinkuukautensa aikana, 70 prosenttia ennen ensimmäistä syntymäpäivää ja miltei kaikki ennen kahden vuoden ikää. Keskimäärin ensimmäinen saunakylpy otetaan 4,5 kuukauden iässä. Suomalaiset lapset saunovat yleensä vähintään kerran viikossa ja saavat siitä mielihyvää.

Saunan vaikutusta lapsiin on tutkittu melko vähän. Lasten sydänsairauk siin erikoistuneen lääkäri Eero Jokisen vuonna 1989 Turussa julkaisema väitöskirja on edelleen alan perusteos.

Lapsen elimistö reagoi saunan läm pöön samalla tavoin kuin aikuisenkin elimistö, mutta herkemmin. Kymme nen minuutin saunominen 70 asteessa nosti 2–15-vuotiaiden lasten ihon lämpötilaa neljästä viiteen astetta ja elimistön sisäosien lämpötilaa puolen toista asteen verran. Sydämen rytmi lisääntyi 50 prosentilla. Pienimmillä se ei kuitenkaan nopeuttanut veren kiertoa, sillä yhdellä lyönnillä pumpatun veren määrä väheni.

Myös hengityksen tiheys lisääntyi ja joillakin ylitti hapen ja hiilidioksi din kuljettamiseen tarvittavan tehon. Elimistö pyrki poistamaan lämpöä myös hengityksen avulla. Sauna vähensi kilpirauhasen toimintaa kiih dyttävän hormonin eritystä. Näin pyrittiin vähentämään elimistön omaa lämmöntuotantoa. Sama tapahtuu aikuisella vasta pitkän lämpörasituk sen jälkeen. Edellä selostetut löydökset osoittavat, että lapsen elimistö joutuu äärirajoilleen aikuisten kannalta miedoissa löylyissä. Rasituksen kovuus näkyi myös lasten voinnissa: kolmannes alle viisivuotiaista valitti epämiellyttävää oloa saunan aikana ja melkein saman verran sen jälkeen. Osa 5–10-vuotiais takin tuli huonovointiseksi ja pari jopa pyörtyi.

Lapsen vähäisemmälle kyvylle kes tää lämpöä on monta syytä. Lapsen ihon pinta-ala on elimistön painoon nähden suurempi kuin aikuisen, esi merkiksi kaksivuotiaalla noin kaksinkertainen. Näin ympäristön lämpö siirtyy lapsen kehoon tehokkaammin. Ilmiötä voimistaa lapsen eristävän rasvakerroksen ohuus. Lisäksi hikoilu kehittyy täyteen tehoonsa vasta mur rosiässä, joten lämpö poistuu lapsen kehosta hitaammin kuin aikuisen.

Lapsen kanssa on saunottava lapsen ehdoilla.

Lapsi on herkkä lämmölle.

Missä iässä saunaan Minulta kysytään aina silloin tällöin, minkä ikäisenä lapsen voi viedä turvallisesti saunaan ensimmäisen kerran.

Kysymykseen ei ole täsmällistä vastausta. Asia riippuu tilanteesta, sillä lapsen turvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti hänen ja hänestä saunas sa huolehtivan aikuisen välisen vuorovaikutuksen herkkyys.

Lapsen voi mielestäni viedä saunaan silloin, kun mukana on aikuinen, joka pystyy varmasti aistimaan lapsen tuntemukset ja on tarvittaessa valmis reagoimaan niihin välittömästi, vaikka oma löylyttely kärsisikin. Lyhyt pii pahdus löylyhuoneessa vanhemman sylissä voi olla mukavaa ja turvallista varsin pienellekin lapselle. Vähän kas vettuaan lapsi voi alemmalla lauteella istuen osallistua perheen saunahet keen täysimääräisesti.

Lasta ei saa missään olosuhteissa houkutella tai painostaa viipymään löylyissä yhtään pidempään kuin se tuntuu hänestä itsestään mukavalta. Lapsen kanssa on saunottava lapsen ehdoilla.

Varo tapaturmia Saunatapaturmat ovat kuitenkin käytännössä lapsille suurempi terveysuhka kuin liika löyly. Liukastumisten ja putoamisten lisäksi pientä saunojaa uhkaavat etenkin kuuman veden ja kiukaan aiheuttamat palovammat.

Kuuma vesi tuottaa yleensä toisen asteen palovamman. Iholle ilmaantuu punoituksen lisäksi rakkuloita ja se on kipeä ja kostea. Kaikki ihon kerrok set eivät kuitenkaan tuhoudu. Mitä kuumempaa vesi on, sitä nopeammin paha palovamma luonnollisesti syn tyy. Kuusikymmenasteinen vesi aiheuttaa toisen asteen palovamman noin viidessä sekunnissa, mutta 70 asteinen jo alle sekunnissa. Kuuma saunavesi kannattaisi turvallisuussyistä jättää selvästi alle 60 asteiseksi.

Jos palovamma pääsee syntymään, on toimittava ripeästi. Palanut alue tulee upottaa ensihoitona pariksikym meneksi minuutiksi huoneenlämpöiseen veteen. Jos tämä ei ole vamman sijaintipaikan vuoksi mahdollista, vii leää vettä voi valuttaa vamman päälle. Mikäli vamma-alue on suurempi kuin lapsen oma kämmen, on syytä ottaa yhteyttä päivystävään terveydenhuol lon yksikköön.

Varsinkin metallipintaisista kiu kaista syntyy helposti pahimman eli kolmannen asteen palovamma. Silloin kaikki ihokerrokset vaurioituvat ja iho voi muuttua vaaleaksi, harmaaksi tai jopa mustaksi. Ihosta voi tällöin hävitä tunto. Jos lapsi saa kolmannen asteen palovamman, on syytä hakeutua mah dollisimman pian lääkärin hoitoon. Varotoimena kiuas tulisi suojata niin, ettei lapsi vahingossa tai uteliaisuut taan pääse siihen koskettamaan.

Kyselytutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista lapsista on ilmoittanut nauttivansa saunomisesta. Tähän nautintoon liittyvät vaarat on helppo välttää pienellä varovaisuudel la. Aikuiselle lapsen kanssa saunominen on hieno elämys. ❖

Aikaisemmin Sauna-lehdessä: Ilkka Välimäki ja Eero Jokinen: Lasten lämmönsäätely ja nestetasapaino - lapsi saunassa. Sauna (1984) 2:4–9. Lasse Viinikka: Lapsi saunassa. Sauna (1989) 2:14–16.

Elämäniloa Saunasta

Elina Pulli ja Minna Mäkipää loivat ”Saunasankarit”

Kirjailija Elina Pulli ja kuvittaja Minna Mäkipää päättivät toteuttaa idean kirjasta, jollaista oli heidän mukaansa moni kaivannut: faktaa ja fiktiota yhdistelevän ”Saunasankarit”-lastenkirjan. Idea lähti alun perin Elina Pullin havainnosta, että suomalainen saunakulttuuri on muuttunut ja myös monipuolistunut.

Espoolainen kirjailija ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Elina Pulli vietti muutama vuosi sitten tavallista naisten saunailtaa. Illan mittaan sukeutui keskustelu siitä, mil laista on kunkin mielestä ”oikeaoppinen” tapa saunoa. – Aika pian ilmeni, että jokainen näkee saunomisen yksityiskohdat omalla tavallaan. Sellainenkin seikka kuin suihkuun meno tai menemättö myys ennen löylyä jakoi mielipiteitä. Itse ajattelin, että ilman muuta kuuluu mennä suihkuun ensiksi. Tällaisista pikku yksityiskohdista lähti liikkeelle kirjan ideointi, ja pian oli selvää, että haluan kirjoittaa saunakulttuurin mo ninaisuutta kuvaavan kirjan nimenomaan lapsille. Tästä taisi tulla satu, jossa samalla on lapsille suunnatun tietokirjan piirteitä, Pulli pohtii.

Samalla, kun hän ryhtyi innolla ideoimaan kirjaansa pidemmälle, hän perehtyi siihen, mitä aiheesta oli aiemmin kirjoitettu. Tulos yllätti: tästä näkökulmasta hyvin vähän. Oli siis aika paikata ilmeinen aukko. Koska kirja näytti Elina Pullin mielestä jo varhaisessa ideointivaiheessa sopivan erityisesti päiväkoti-ikäisille ja pie nimmille koululaisille, oli selvää, että tarvitaan kuvitus. – Olin juuri lopettelemassa edellistä kirjaani Runomatkaopas, jossa olivat mukana myös Johanna Venho, Riika Kotka ja Pirkko Ilmanen sekä kuvittaja Minna Mäkipää. Olin ihastunut Min nan taitavaan ja herkulliseen kuvitukseen, joten tuntui luonnolliselta pyytää hänet mukaan. Tämä ratkaisu sopi myös kustantajalle, jonka kiinnostusta olin jo tällä välin ehtinyt kysyä. Kun sekä kustantaja että kuvittaja olivat in noissaan ideasta ja tulevasta kirjasta, lähtöasetelma oli kerrassaan mainio.

Kukin saunoo tyylillään Elina Pulli kertoo pohtineensa paljon suomalaisen saunakulttuurin ilmeistä muuttumista. Hän sanoo ilahtuneensa siitä, että esimerkiksi päiväkodeissa lapset ovat ruvenneet leikkimään saunaa. Leikkisaunoissa rentoudu taan, nautitaan hiljaisuudesta, pestään toisen selkää, mutta myös pidetään hauskaa ja ruiskutellaan vettä. – Sekin on vaikuttanut, että Suomi on paljon kansainvälisempi nykyään. Moni Suomessa asuva tulee kult tuurista, jossa ei saunota lainkaan tai jossa saunomistottumukset ovat hyvin erilaiset kuin täällä. Niinkin lähellä kuin Saksassa saunotaan eri lailla kuin Suomessa. Oma lukunsa on suhtautuminen alastomuuteen. Pesey dyttäessä on tietysti oltava alastomana, mutta nykyään näkee esimerkiksi uimahalleissa sitäkin käytäntöä, että on ilmeisesti peseydytty jo valmiiksi ja saunassa pidetään sitten uimapukua koko ajan, Pulli sanoo.

Hän kertoo saunovansa mielellään myös yleisissä saunoissa ja uimahal leissa, jos kohta myös mökillä järven rannassa. Minna Mäkipää puolestaan tunnustautuu painokkaasti mökki saunan ystäväksi. Sattumaa on, että vasta parissa hankkeessa keskenään tutustuneen taiteilijakaksikon kesä paikat sijaitsevat naapurikunnissa Päijänteen itäpuolella. Niillä kulmilla oli määrä pitää yksi kesäkuussa ilmes tyvän Saunasankarit-kirjan julkistustilaisuuksista. Korona tuli kuitenkin väliin, ja niin jäi Sysmässä tähän asti vuosittain järjestetty taidetapahtuma ja sinne suunniteltu saunaleikki väliin. – Ehkä pidämme etäjulkkarit, ja elokuussahan toivon mukaan saa taas kokoontua. Mutta kirja siis joka tapauksessa ilmestyy kesäkuussa. Se ilahduttaa, ja on hieno kokemus, kun oma teksti saa niin upean kuvituksen, kun se nyt sai, Elina Pulli kehaisee kuvittajan kynänjälkeä.

Minna Mäkipää kertoo saaneensa ideat kirjan kaikista kolmesta, eri kult tuureista kotoisin olevasta saunasankarista varsin pian yhteistyön käynnistyttyä. Eevi, Luca ja Isla voisivat olla kotoisin melkein mistä tahansa maasta, aivan kuten tarinan veikeä Saunasankarikin. He keskustelevat siitä, miten kuuluu saunoa ja päätyvät siihen, että kukin omalla tavallaan; ei ole yhtä ainoa oikeaa tapaa, tärkeintä on saunomisen ilo – ja turvallisuus. ❖

Saunaseura myönsi Minna Mäkipäälle avustusta kirjan kuvitukseen, katso lisää s. 11.

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, tärkeintä on saunomisen ilo – ja turvallisuus.

Aviador Kustannuksen julkaisema Saunasankarit-kirja yhdistää tekijöidensä Elina Pullin (kuvassa oikealla) ja Minna Mäkipään mukaan satua ja totta, leikkiä ja tosielämää.

Erikoistarjous Saunaseuran jäsenille

Saunasankarit-kirjaa voi tilata verkkokauppaosoitteesta www.aviador.fi/ kauppa. Tämän lehden lukijat saavat uutuudesta 15 prosentin alennuksen 30.6.2020 asti syöttämällä tilauksen yhteyteen koodin SAUNALEHTI