Meijän Luvalla 1/2019

MEIJÄN LUVALLA

UUDET EVÄÄT RUOKAPÖYTÄÄN HANKKEILLA INNOVAATIOITA HAKEMASSA MAIDON MONET MAHDOLLISUUDET

1/2019

SISÄLTÖ 1/2019

3

PÄÄKIRJOITUS

4

KEVYTMUOKKAUS KYNTÄMISEN RINNALLE

6

HÄNNÄNPURENNAN EHKÄISY VIRIKKEILLÄ

7

UUSI ELÄINSUOJELULAKI PITÄÄ ELÄINTEN PUOLTA MUTTEI UNOHDA TUOTTAJAAKAAN

8

MAASEUDUN MENNEISYYS

12

MAATILOJEN MÄÄRÄ LASKEE YHÄ

13

MAITOA MÄÄKIVISTÄ

14

KONEASEMALLA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA REHUNTEKOON

16

HEILA – HEVOSTEN TINDER

19

MAKUUMUKAVUUTTA MANSIKEILLE

20

MAIDOSTA ON MONEKSI

21

MAAJUSSIT SOSIAALISESSA MEDIASSA

22

KASVUKUNTO SELVILLE YLÄILMOISTA

23

EUROMAITO SÄILÖREHUSATOJA MITTAAMASSA

25

VERKOSTOITUMALLA PIENIKIN PÄRJÄÄ

26

HUIPPUVASIKKA HAUSSA

29

AVAIN NAUTOJEN AIEMPAA NOPEAMPAAN TERVEYSJALOSTUKSEEN

30

YHTEISMETSÄ – VAIHTOEHTO METSÄNHOIDOLLE

31

KANINLIHALLA EKOLOGISUUTTA RUOKAPÖYTÄÄN

32

TYÖKOIRAT TUTUIKSI

34

KIERRÄTYSLANNOITESIVUSTO VILJELIJÖIDEN AVUKSI

37

LÄMPÖKAMERALLA TIETOA NAUTOJEN TERVEYDESTÄ

40

KOTISIRKAT LAUTASELLA

42

PUUHASIVU

Uudet eväät ruokapöytään Maidon monet mahdollisuudet

2

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

Hankkeilla innovaatioita hakemassa

PÄÄKIRJOITUS

Katse kohti tulevaa Viimeisen vuoden aikana pinnalla ovat olleet maatalouden erilaiset muutokset ja innovaatiot. Elämme murrosaikaa maatalouden saralla – tilat vähenevät, mutta tilakoot suurenevat. Uusia toimintatapoja ja innovaatioita tarvitaankin kipeästi muuttuvaan maatalouteen. Alan opiskelijoina haluamme kannustaa maatalousalan ihmisiä tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoihin ja kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja maatalouden parissa.

Tänä vuonna käsittelemme Meijän Luvalla -lehdessä muun muassa lampaan- ja vuohenmaidon hyödyntämistä elintarvikkeissa ja droneja peltoviljelyn tukena. Näitä uusia oivalluksia ja innovaatioita tarvitaan, jotta maatalouden kehitys jatkuisi.

Elämme maailmassa, jossa kaikkea toimintaa tehostetaan, mutta siltikään yksin ei tarvitse selviytyä. Oletko esimerkiksi koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmisen parasta ystävää, koiraa, voidaan tehokkaasti hyödyntää myös maatilan töissä?

Tästäkin voit lukea lisää lehdestä.

KUVA TEEMU ROIVAINEN

Käytettävissämme olevan tiedon määrä on valtava ja ympärillämme on iso joukko erilaisia asiantuntijoita. Tutkimuksia tehdään jatkuvasti esimerkiksi erilaisissa hankkeissa, joita haluamme myös nostaa esille. Hankkeet ovat tärkeitä uuden tiedon keräämisen ja leviämisen kannalta. Toivottavasti niihin saadaan rahoitusta tulevaisuudessakin.

Tulevina agrologeina uskomme lujasti suomalaiseen maatalouteen. Kehitys on alallamme hyvin tärkeää, jotta suomalainen ruuantuotanto jatkuisi ja pysyisimme mahdollisimman omavaraisena ruuantuottajana. Nykyajan kuluttaja haluaa olla tietoinen ostamastaan ruuasta ja edistää valinnoillaan tuotantoeläinten hyvinvointia sekä ympäristöasioita. Meidän täytyy entistä enemmän tarttua näihin asioihin ja näyttää kuluttajille, kuinka ensiluokkaisia suomalaiset elintarvikkeet ovat. Haluamme levittää ymmärrystä siitä, että syömme maailman puhtainta ruokaa – myös jatkossa.

IINA LÄHDESMÄKI JA JONNA KOSKINEN

Päätoimittajat

MEIJÄN LUVALLA 2019 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KANSIKUVA Liisa Komulainen

MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Matti Hyrkäs

PÄÄTOIMITTAJAT Jonna Koskinen Iina Lähdesmäki

MARKKINOINTI Sami Korhonen Juho Koponen Henri Tolonen Minna Nissinen

TOIMITUSSIHTEERI Satu Ukkonen Katariina Tuomainen

PAINOTUOTTEET | SUURKUVATULOSTUS | SÄHKÖISET PALVELUT

PAINOPAIKKA Punamusta Oy

ULKOASU JA TAITTO Anni Haverinen KUVATOIMITTAJAT Liisa Komulainen Veera Timonen

p. 010 230 8400 | www.punamusta.com

3

1 / 2019 Meijän Luvalla

Kultivoinnilla eli maan kevytmuokkauksella tarkoitetaan maan perusmuokkausta, joka tehdään muulla tavoin kuin kyntämällä. Maata siirretään mahdollisimman vähän, jotta kas-

ĕ

vijätteet saadaan mullattua pintakerroksiin. Kultivoimalla voidaan välttää vettä läpäisemättömän kyntöanturan muodostuminen.

I T K I Ä PÄ I V I Ä peltojen perusmuokkauksia tehdessä tulee mieleen, voisiko tämän tehdä nopeammin?

Työn tehostamista oli alettu pohtia Purolan maitotilalla, jossa kyntämisen rinnalle kaivattiin tehokasta ja kestävää ratkaisua viljelyalan kasvettua. Koeajettavaksi tilalle saatiin Hankkijalta John Deere 6155R ja järeä Amazone Cenius 3502, kolmemetrinen jäykillä piikeillä varustettu nostolaitemallinen kultivaattori.

Kuivalla multavalla hietamoreenimaalla sänki häviää kultivaattorin perässä ja jäljestä tulee tasaista. Kone on säädetty niin, että se kulkee noin 12 sentin syvyydessä. Traktori vetää kultivaattoria kevyesti, vaikka hieman alimitoitettu onkin. Kultivaattori tarvitsee 60 hevosvoimaa jokaista metriä kohden. Koeajotraktorissa on 200 hevosvoimaa, mutta painon puolesta traktori on hieman liian kevyt nostolaite kultivaattorille.

Kultivaattorilla haetaan nopeutta kyntämisen rinnalle ja tasaista muokkausjälkeä. Hyvän piikkirivin edessä maa pyörii muutaman metrin. Jos piikkirivejä on kolme tai neljä, muokkauskerroksesta tulee kerta-ajolla tasaisempi. Tavoitteena on saada muokkauskerroksesta tasainen, eivätkä kasvijätteet saa häiritä muita viljelytoimia. Kun maa muokataan syksyl-

4

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

MIKSI MUOKATA MAA PERUSTEELLISESTI VUOSITTAIN, JOS SEN TEKEE HUOLELLA HARVEMMIN? lä, se kuivuu keväällä nopeammin. Muokattuna maa kääntyy vain pintakerroksista, jolloin se kestää sään vaihtelut.

Samalla maan huuhtoutuminen pintavesien mukana estyy.

Liettyminen ja tiivistyminen vähenevät olkipeitteen suojatessa maan hengittämistä.

Kokemuksia viljelijältä Teemu Laitakosken kotitilalla on monen vuosikymmenen kokemus kultivoinnista. Laitakoski on toiminut yrittäjänä siemenviljatilallansa Salossa 14 vuotta. Viljelyssä on 140 hehtaaria peltoa, ja viljelykierrossa on syysvehnää ja ohraa sekä kevätvehnää ja rapsia. Vuodesta 1963 tilalla on ollut viljanviljelyä. Kynnöstä luovuttiin vuonna 1987, jolloin tilalle tuli kultivointi. Nurmilohkot ainoastaan kynnetään.

Ensimmäinen kultivaattori oli 13-piikkinen nostolaitekone.

Sama kone oli käytössä vuoteen 2017, jolloin se päivitettiin muutamaa vuotta uudemmaksi ja metrin leveämmäksi.

Koneen kestävyys on Laitakosken mukaan ollut kiitettävää, kun tilalla käytetään vuosittain kultivaattoria noin sadan hehtaarin alalla.

Laitakosken mukaan yhtenä tärkeänä syynä kevytmuokkauksen valintaan on käytettävissä oleva aika. ”Koska toimin viljelyn ohella Melan asiamiehenä, en tiedä, mistä löytäisin aikaa kyntämiselle.” Laitakoskella on myös kevytmuokkaukseen lautasmuokkain, mutta sen käyttö on jäänyt vähemmälle. Hän toteaa myös, että lautasmuokkaajalla pitäisi olla liikenteessä heti puinnin jälkeen, mutta ilman palkattua työvoimaa se on haastavaa.

Laitakoskella suurin osa peltoalasta on aitosavista ja liejusavista, joista kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. Laitakoski kertoo, että kun kynnöstä luovuttiin, pari ensimmäistä vuotta olivat huonompia. Tähän on Laitakosken mukaan hyvä syy. ’’Maan täytyy antaa sopeutua muutama vuosi, mikä mahdollisesti vaatii heikompia satoja siihen asti, kunnes muokkauskerrokseen kertyy tarpeeksi humusta. Täytyy luottaa omaan tekemiseen.’’

Kotimainen perheyritys palveluksessanne!

Meiltä löydät kaikki rehuseokset kivennäisiä ja rehukomponentteja myöden.

Kysy lisää ja pyydä tarjous!

Esa Paatelainen gsm. 050 - 4421 641 esa.paatelainen@feedex.fi

www.feedex.fi

suomalaisilta suomalaisille

Vaatimukset onnistumiseen Kultivointi vaatii sen, että se tehdään kuivaan maahan ja riittävän syvälle. Sopiva työsyvyys on 10–15 senttiä, kun sänki saadaan kauttaaltaan rikottua. Märällä säällä kevytmuokkausta ei suositella, sillä märkänä muokattu maa jää helposti kokkareiseksi.

Kaikki muokkausmenetelmät eivät sovellu jokaiselle maalajille ja lohkolle. Hitaasti kuivuvilla lohkoilla kyntö on varmin vaihtoehto. Kultivointi on toimiva menetelmä savimailla, joilla halutaan välttää liiallinen kuivuminen ja paakkuuntuminen.

Kultivoinnilla saadaan säästöjä syysmuokkauksien kustannuksissa. Kun pelto kynnettään esimerkiksi joka kolmas vuosi, säästöjä kertyy kultivoinnin energian ja ajan kulutuksessa noin puolet kyntämiseen verrattuna. Täytyy ottaa huomioon myös pellon muotoiluun ja tasoitukseen käytetty aika jota kultivoinnissa ei ole. Miksi muokata maa perusteellisesti vuosittain, jos sen tekee huolella harvemmin?

TEKSTI JA KUVA ALEKSI KAARAKAINEN

5

1 / 2019 Meijän Luvalla

illä e k k i r i v y s i ä an ehk n n e r u p n ä n n Hä Hännänpurenta aiheuttaa taloudellisia tappioita sikojen hoitokustannuksilla ja kuolemilla. Hännänpurenta aiheutuu tekemisen puutteesta tai ruokintakaukalon pienuuden takia.

Hännänpurennan ehkäisemiseksi on todettu hyväksi kuivittaa runsaasti tai antaa erilaisia puruvirikkeitä, mutta paras keino on antaa kerros olkea. Sika saa oljella toteuttaa parhaiten luontaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten tonkimista, pureskelua ja nukkumapesien rakentamista.

Oljen lisäksi on myös muita hyviä vi-

rikkeitä. Innostavan virikkeen kanssa sika käyttää paljon aikaa eikä kyllästy ensimmäisten päivien aikana. Tällaisia virikkeitä ovat muiden muassa kettingissä roikkuva pilke, narussa olevat juurekset tai sanomalehti.

ka täyttävät yhden tai useampia seuraavista kriteereistä: esine on uusi (eli se on ollut karsinassa enintään joitain päiviä), sitä voi pureskella ja se muuttaa muotoaan tai hajoaa eläimen käsitellessä sitä.

Virikkeen kiinnostavuus liittyy kaikilla eläinlajeilla siihen, miten hyvin eläin pystyy toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan. Sialle on tärkeä saada tonkia ja pureskella. Siat tutkivat intensiivisesti lyhyen aikaa melkein mitä tahansa esinettä, joka niille annetaan.

Pitkäaikaista mielenkiintoa ylläpitävät kuitenkin lähinnä ne esineet, jot-

Virikkeitä olisi hyvä olla karsinassa paljon, jotta mahdollisimman monella sialla olisi mahdollisuus käyttää niitä.

Tällöin ei aiheuteta kilpailutilanteita tai sitä, että osa yksilöistä joutuu vain katselemaan, kun muut saavat käyttää virikkeitä.

TEKSTI MATTI HYRKÄS

MAINOS

Maailma muuttuu, muuttukoon myös asiantuntijapalvelut TEKSTI WIKLI GROUP OY

Maatilojen taloudelliset paineet ovat olleet tiedossa jo useamman vuoden ajan tuottajahintojen laskun ja kustannusten nousun vuoksi. Taloudellinen paine on nähtävissä jokaisessa tuotantosuunnassa ja tuottajahinnan sekä kustannusten kehitystä on vaikea arvioida. Ratkaisu näihin on tarkka taloudenpito, tilan nykytilanteen selvittäminen, tulevaisuuden kartoittaminen ja riskien selvittäminen.

Yksittäisillä tiloilla taloudelliset paineet johtuvat lukuisista syistä. Lähtökohtaisesti yrittäjillä on halu kehittää toimintaa, mutta tilan taloudelliset resurssit ovat monesti kehittämisen pullonkaulana. Pullonkauloja auotaan tuotannon ja talouden lukuja tulkitsemalla sekä budjetoinnilla ja hyvin suunnitelluilla investoinneilla.

Wikli Group on yritys, joka täydentää maatilojen taloudellista osaamista innovatiivisilla ohjelmilla ja laajalla asiantuntijaverkostolla. Wikli Groupin varatoimitusjohtajan Johan-

6

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

nes Ahlholmin mukaan yrityksen tavoitteena on vähentää asiakkaan taloushallinnon kuormitusta. Tähän esimerkkinä ovat sähköinen taloushallinto, jonka myötä kirjanpito siirtyy sähköiseen järjestelmään ja paperit jäävät menneisyyteen.

Muita vastaavia innovatiivisia ohjelmia yritys käyttää aktiivisesti. Innovatiiviset ohjelmat käyttävät hyödyksi lukuisten eri ohjelmien rajapintoja, joiden avulla tieto siirtyy nopeasti ja asiantuntijalle jää enemmän aikaa asiakkaan palveluun.

KOLUMNI

Uusi eläinsuojelulaki pitää eläinten puolta muttei unohda tuottajaakaan

U

uden eläinsuojelulain valmistelu aloitettiin ministeriössä vuonna 2010. Vuonna 2012 työryhmä ja ohjausryhmä aloittivat työskentelynsä lain parissa ja uusi eläinsuojelulaki esiteltiin eduskunnalle 15.8.2018. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021. Uutta eläinsuojelulakia on valmisteltu pitkään ja huolella esimerkiksi tekemällä laajaa tutkimustyötä ja kuulemalla monia eri tahoja: eläinsuojeluviranomaisia, eläintenpitäjiä, etujärjestöjä sekä muita sidosryhmiä. Myös kuluttajien mielipiteistä on oltu kiinnostuneita. On tärkeää, että nimenomaan kuluttajia on kuunneltu, sillä kuluttajien käsitys eläinsuojelusta vaikuttaa suoraan esimerkiksi ostokäyttäytymiseen. Eläinsuojelulain valmistelu on herättänyt paljon keskustelua, mikä on mielestäni hyvä asia, sillä tällä tavalla nousee esille se, että eläinten hyvinvointiin panostetaan.

Uuden eläinsuojelulain lähtökohtana on ollut modernisoida edellinen, vuonna 1996 säädetty eläinsuojelulaki. Lakia on tarkoitus muokata siten, että se vastaa eläintenpidon ja lainsäädännön nykypäivän asetuksia ja vaatimuksia. Uudella lailla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia niiden suojelun sijaan. Tarkoitus ei siis vain ole estää mahdollisia kaltoinkohteluja vaan aktiivisesti lisätä eläinten hyvinvointia.

Eniten keskustelua eläinsuojelulaissa ovat aiheuttaneet parsinavetat, joissa nautoja pidetään kytkettyinä. Monet eläinaktivistit ovat vaatineet parsinavetoiden täyskieltoa. Kuitenkin jos lypsykarjatalouden rakennemuutosta ja tulevaa eläinsuojelulakia on yhtään tutkiskellut, on huomannut, että parsinavetat jäävät todennäköisesti pois tuotantomuodosta tulevaisuudessa, sillä kaikki uudet navetat ovat jatkossa pihattonavetoita, mitä edesauttaa se, että uusien parsinavetoiden rakentamiseen tai vanhojen laajentamiseen ei enää tulevaisuudessa voi saada investointitukia.

Moni tuottaja sai varmasti huokaista helpotuksesta, kun tuli ilmi, ettei esimerkiksi parsinavetoita kielletä. Suurin osa suomalaisesta maidosta tulee yhä parsinavetoista, joiden yhtäkkinen täyskielto tuhoaisi monen tuottajan ja sitäkin useamman sidosammatin harjoittajan elinkeinon. Vaikka nauta ei parsinavetoissa pääse kokoaikaisesti toteuttamaan lajinmukaista käyttäytymistä, uudessa eläinsuojelulaissa pyritään antamaan lajinmukaiselle käyttäytymiselle mahdollisimman hyvät edellytykset: 60 päivän laidunnus- ja jaloittelupakkoa pidennetään 90 päivään ja ajallinen kesärajoitus poistetaan. Myös poikkeusluvat on tarkoitus poistaa 15 vuoden siirtymäajalla. Poikkeusluvan on voinut saada, jos ulkoilua on ollut vaikea järjestää esimerkiksi laitumen huonon sijainnin takia.

Tulevana tuottajana suhtautumiseni uuteen eläinsuojelulakiin on positiivinen.

Lain valmistelu on ollut paljon esillä, joten kuluttajat ovat huomanneet, että sitä on valmisteltu tarkasti. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen verkkosivuilla todetaankin, että Suomeen maailman paras eläinsuojelulaki. Suomessa on jo nyt eläimillä niin hyvät oltavat, että uuden eläinsuojelulain voimaan astuminen ei aiheuta kovin monella tilalla valtaisia muutoksia. Laki on aina vähimmäisvaatimus, ja Suomessa ollaan reilusti sitä edellä.

TEKSTI ALEKSI KATAINEN KUVA MATTI HYRKÄS

7

1 / 2019 Meijän Luvalla

Maaseudun menneisyys Poimintoja entisaikojen innovaatioista ja sattumuksista Monet maaseudun menetelmät ja tottumukset muuttuvat ajan saatossa, mutta jotkin asiat pysyvät kuitenkin aina ennallaan. Vanhoja Maaseudun Tulevaisuus -lehtiä selaamalla voi muistella menneitä ja peilata entisajan näkemyksiä nykyaikaan. Tässä muutamia tulevaisuuden näkymiä ja hauskoja paloja menneiltä vuosilta.

23.7.1964 Maaseudun Tulevaisuudessa uutisoitiin maailman korkeatuotoksisimmista karjoista.

Tällöin korkein tuotos oli Israelin 4 421 kilogrammaa vuodessa lehmää kohden. Nykyäänkin Israel on maailman johtavia maidontuottajia. Sen keskituotos on kuitenkin lähes kolminkertaistunut verrattuna vuoteen 1964. Nykyään israelilaisen lehmän keskituotos on jopa 12 000 kiloa vuodessa.

23.7.1964 perunasatoa ei vienyt kuivuus vaan varkaat.

21.2.1970 ei vielä tunnettu Maajussille morsian -ohjelmaa. Tässä pari runollista poikamiestä kumppania etsimässä.

8

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

21.2.1970 kerrottiin erikoisia tulevaisuudenkuvia, joiden mukaan merilevät korvaisivat suuren osan ruokavaliostamme vuoteen 1995 mennessä.

30.4.1970 esitettiin erikoisia näkemyksiä lypsynavetan rationalisoinnista. Unilactor-järjestelmä ei kuitenkaan yleistynyt, vaikka aikoinaan se herättikin kiinnostusta Euroopassa.

Idea muistuttaa nykyisiä lypsykaruselleja.

9

1 / 2019 Meijän Luvalla

7.3.1978 kerrottiin onnistumisista uuden teknologian parissa. Alkionsiirto oli aikoinaan mullistavaa, mutta nykyään se on jo tärkeä osa jalostusprosessia. 2000-luvulla on koettu onnistumisia jopa keinotekoisten kohtujen käytössä.

4.4.1978 kerrottiin MTK:n suunnitelmista perustaa alkuavustusjärjestelmä nuorille viljelijöille. Tällaisia käytäntöjä otettiinkin käyttöön myöhemmin. Nykyinen tukijärjestelmä oikeuttaa alle 41-vuotiaalle ensikertalaiselle tilanperustajalle lisätukea.

14.9.1978 pohdittiin geenimuuntelun mahdollisuuksia. Onneksi jotkin ideat jäävät vain ajatuksen tasolle.

TEKSTI JUKKA LESKINEN, HENRI TOLONEN SKANNAUKSET MAASEUDUN TULEVAISUUS

10

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

Parasta rehunsäilöntään UUDET:

Bonsilage Pro Bonsilage Speed Valmakaupoista ja alueedustajiltamme kautta maan.

KONEMIEHEN VERKKOKAUPPA Työkoneiden sekä niihin liittyvien varaosien ja tarvikkeiden asiantuntija.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

WWW.KIERTOKANKI.COM

Palveleva rengasliike P PALVELEVA RENGASLIIKE Kivirannantie 16, 74130 Iisalmi.

Puh. 017 826 385, 050 557 2373. www.kumikimmo.fi

EMME ODOTA IHMEITÄ.

7êîH QLLW Tutustu ja tartu tarjoamiimme mahdollisuuksiin osoitteessa iisalmi.fi/byiisalmi

Arskametalli Oy | www.arskametalli.fi

YLÄ-SAVON LOMITUSPALVELUT YLÄ-SAVON MAASEUTUPALVELUT

Luuniemenkatu 3B 74100 Iisalmi

www.iisalmi.fi

FARMILAITE

11

1 / 2019 Meijän Luvalla

RAKENNEMUUTOS

M

Maatilojen määrä laskee yhä

aatalouden rakennemuutos on jatkunut Suomessa jo pitkään. Huomattavin lähimenneisyyden muutos on ollut vuonna 1995 Euroopan unioniin liittyminen. Epävarmuus viljelyn kannattavuudesta on kiihdyttänyt tilamäärän laskua. Maatilojen vähenemisestä huolimatta tilakoon kasvu on pitänyt huolen siitä, että tuotanto pysyy ennallaan.

Karjatilojen määrässä rakennemuutos näkyy siten, että kun vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, vuonna 2015 niitä oli vain joka kolmannella.

Nykyisten karjatilojen yksikkökoot ovat kasvussa. Lisäksi kasvinviljelytilojen osuus kaikista tiloista kasvaa.

Muutokset Suomessa Suomessa rakennemuutos on vaikuttanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Tilakohtaisen peltopinta-alan kasvu Itä-Suomessa on lisännyt lohkojen hajanaisuutta, koska Suomen tilarakenne on melko pirstaleinen. Monet laajentavat tilat ovat ratkaisseet ongelman

raivaamalla uutta peltoa lähempää, jos vain pelloksi kelpaavaa maata on ollut saatavilla. Tätä kehitystä jarruttaa tukipolitiikka, joka ei suosi uusien peltojen raivausta.

Maatilojen määrä oli huipussaan sotien jälkeen, mutta kaupungistuminen 1970-luvulta alkaen on laskenut tilojen määrää. Tilamäärän vähentyessä jäljelle jäävien tilojen pinta-alat kasvoivat.

Suomessa ajan vallitseva politiikka vaikutti paljon maatalouteen ja tilakokoon. Tyypillisimmin ensimmäiseksi tyhjenivät pienimmät rintamamiestilat.

Tilamäärän väheneminen on johtanut väistämättä tuotannon tehostamiseen.

Lopettaneiden tilojen pellot ovat siirtyneet jatkavien tilojen hallintaan, ja suurempi työmäärä on pitänyt hoitaa samalla tai vähentyneellä työvoimalla, koska kaupungistuminen on heikentänyt myös työvoiman saatavuutta. Maataloudesta työllistyvien määrä vähentyi noin neljännekseen 1940- ja

Tilamäärän muutos vuodesta 2018 vuoteen 2020 Tilamuodot

2018

2020

Muutos

Lypsykarjatilat

6 179 kpl

5 436 kpl

-13,7 %

Viljatilat

16 197 kpl

14 600 kpl

-10,9 %

Muut nautatilat

2 729 kpl

2 270 kpl

-20,2 %

LÄHDE: LUKE

12

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

1980-lukujen välillä. Maatalouden koneellistuminen alkoi yleistyä 1950-luvulla, jolloin traktorit, leikkuupuimurit ja lypsykoneet tehostivat maataloutta, mikä taas vauhditti rakennemuutosta.

Rakennemuutos ei siis ole mikään uusi asia, vaan sitä on jatkunut jo pitkään.

Muutoksen aiheuttamat haasteet Rakennemuutos aiheuttaa maatalouden tehostumisen lisäksi myös ongelmia. Laajennuspaine tulee osalle tiloista kalliiksi, koska niin lisäpellon osto kuin tuotantorakennusten rakentaminen vaativat pääomaa. Yleensä pääomaa joudutaan hankkimaan ottamalla lainaa, jolloin viljelijän on pohdittava sijoituksensa kannattavuutta. Tuotannon heikko kannattavuus kannustaa laajentamaan tuotantoa paremman kannattavuuden toivossa mutta toisaalta hillitsee monia viljelijöitä investointipäätöksiä tehdessä.

TEKSTI JUHO KOPONEN, SAMI KORHONEN

Maitoa määkivistä

Vuohenjuuston, halloumin ja fetan tuntevat kaikki, mutta oletko jo kuullut kutunmaitorahkasta, lampaanmaitojäätelöstä tai vuohenmaitotoffeesta? Pienten märehtijöiden,

E

eli lampaiden ja vuohien, maidosta saa osaavissa käsissä lähes mitä tahansa.

rilaiset vuohenmaitojuustot ovat jo tuttuja makuja suomalaisessa keittiössä.

Monesti ne ovat tuontijuustoja, vaikka kotimaisiakin vaihtoehtoja olisi tarjolla – jos niitä osaa etsiä. Tuotteita on myynnissä esimerkiksi tilamyymälöissä ja REKO-renkaissa, mutta ne alkavat saada sorkansijaa myös tavallisissa päivittäistavarakaupoissa.

Vuohen- eli kutunmaidosta voi valmistaa juuston lisäksi myös esimerkiksi toffeeta, jogurttia ja rahkaa. Vuohenmaito soveltuu loistavasti myös muuhun kuin elintarvikekäyttöön. Se on tuttu näky esimerkiksi käsintehtynä saippuana ja muuna kosmetiikkana. Lampaanmaidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia.

MYÖS ALKUPERÄISRODUT VOIVAT SOVELTUA LYPSETTÄVIKSI. Lampaanmaito on huomattavasti uudempi tuttavuus. Kotimaisesta lampaanmaidosta valmistetaan tällä hetkellä ainakin jäätelöä ja jogurttia.

Potentiaalia on myös juuston valmistukseen. Perinteisesti lampaanmaidosta

on valmistettu esimerkiksi feta-, roquefort- ja pecorinojuustoja.

että tukikelpoinen kuttu tuottaa vähintään 400 litraa maitoa vuodessa.

Suomessa lampaanmaidontuotantoon käytetään pääasiassa tarkoitukseen jalostettuja itäfriisiläisiä maitolampaita.

Niiden maitotuotos on noin 300–600 litraa vuodessa, ja maidon rasva- ja valkuaisprosentit ovat noin kuuden luokkaa.

LAMPAANMAIDOSTA VALMISTETAAN JÄÄTELÖÄ JA JOGURTTIA.

Vuonna 2017 suomalaisessa lampaiden tuotosseurannassa oli mukana 19 itäfriisiläistä maitolammasuuhta ja yksi pässi. Kaiken kaikkiaan itäfriisiläisiä uuhia on Suomessa hieman yli sata. Ranskalaisia lacaune-rotuisia lypsylampaita Suomeen ei ole ainakaan toistaiseksi tuotu. Myös alkuperäisrodut voivat soveltua lypsettäviksi, mutta itäfriisiläisen maitomääriin ne eivät aivan yllä.

Vuohiroduista maidontuotantoa varten on jalostettu esimerkiksi alpine ja saanen. Myös kotimainen suomenvuohi soveltuu lypsykäyttöön. Suomenvuohen keskituotos on noin 500–700 maitolitraa vuodessa. Kuttupalkkion ja pohjoisen kuttutuen vaatimuksena on,

Vuohen- ja lampaanmaitotuotteita valmistetaan Suomessa pääasiassa tilojen omissa pienissä jalostamoissa. Suuremmista meijerialan toimijoista vain Juustoportti jalostaa suomalaista vuohenmaitoa juustoiksi. Eviran ylläpitämän maitoalan laitoslistan mukaan vuohenmaitoa jalostetaan kahdeksassa ja uuhenmaitoa yhdessä laitoksessa.

Lehmänmaidon käyttöön liittyvien ongelmien lisäännyttyä pienmärehtijöiden maidon kysyntä on hieman kasvanut.

Pienten märehtijöiden maito voi sopia vatsalle, vaikka lehmänmaitoa ei voisikaan käyttää.

TEKSTI KATARIINA TUOMAINEN

13

1 / 2019 Meijän Luvalla

Koneasemalla kustannustehokkuutta rehuntekoon Tilakokojen kasvaessa maatilojen on keksittävä entistä tehokkaampia keinoja konekaluston ylläpitoon. Yksi toimiva ratkaisu tähän on perustaa koneasema eli osakeyhtiö, jolla on koneita. Osakeyhtiömuoto

K

turvaa työn toimivuuden lakiteknisesti esimerkiksi riitatilanteissa. oneasema ANNI Oy:n ovat perustaneet vuonna 2016 Antti Huovinen sekä Esa ja Niko Auvinen. Koneaseman perustamisen tarkoitus oli tehokkaan ja edullisen rehuntekoketjun hankinta ja koneiden käytön turvaaminen lakiteknisesti, koska osakkailla on yhteensä noin 1 500 hehtaaria korjattavaa rehua joka kesä.

Osakeyhtiön kalusto koostuu säilörehunkorjuuketjusta, johon kuuluvat karhotin, perhosniittomurskain ja ajosilppuri. Rehut tehdään osakkaiden tiloille yhteistyönä. Rehunteossa käytetään samaan aikaan sekä yhtiön koneita että molempien tilojen omia koneita. Kuljettajina toimivat molempien tilojen työntekijät sekä tarvittaessa ulkopuolelta palkattu väki.

Kun samoilla koneilla tehdään kahden suuren tilan työt, koneiden käyttöasteet saadaan niin korkeiksi, että rehuyksik-

14

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

kökustannus laskee alhaiseksi. "Työnteko tulee niin halvaksi, ettei kukaan urakoitsijakaan pysty tekemään näin halvalla", Huovinen tuumaa.

Rehuntekotunnit lasketaan tarkkaan kunkin koneen osalta. Yhtiö laskuttaa tiloja karhottimesta ja niittokoneesta hehtaarien perusteella ja silppurista hakkurityötuntien mukaan. Tilojen omille koneille on määritetty tuntihinnat, joiden perusteella vuoden päätteeksi lasketaan, kuinka paljon toiselle osakkaalle jää maksettavaa.

Yhteinen koneasema perustuu siihen, että jokainen osakas on vastuussa yhdestä koneesta ja sen kunnossapidosta.

Kaikki koneet on vakuutettu mahdollisimman hyvin konerikkojen varalta.

Yhtiön säännöissä on sovittu, että konerikon aiheuttaneen pellon omistava tila joutuu maksamaan omavastuun.

Jos konerikon kohde on kulutusosa ja

‘’TYÖNTEKO TULEE NIIN HALVAKSI, ETTEI KUKAAN URAKOITSIJAKAAN PYSTY TEKEMÄÄN NÄIN HALVALLA.’’

rikko ei johdu kivistä tai pellon epätasaisuudesta, kone korjataan porukassa yhtiön laskuun.

Kaikki ANNI Oy:n koneet on hankittu leasing-rahoituksella, eli vuokraamalla, jolloin osakkaiden ei ole tarvinnut ottaa lainaa eikä käyttää omaa pääomaa päästäkseen uusiin koneisiin käsiksi.

Yhtiön koneiden vaihtoiäksi on laskettu 5–6 vuotta, sillä siten koneet pysyvät luotettavina. Rahoittajat ovat suhtautuneet myönteisesti koneaseman toimintaan. Kun koneet hankitaan leasingilla, taloudellinen riski pysyy matalampana kuin jos kone olisi oma.

TEKSTI PETRI ÅKERLUND, TOPI HURSKAINEN KUVA ANTTI HUOVINEN

M A AT I LO J E N • Neuvo 2020 • Kirjanpito • Budjetointi • Viljelysuunnitelma • Maksuvalmiuslaskelmat • Tuki- ja veroneuvonta P. 0400 906 724 | Heidi P. 0400 906 231 | Juho P. 0400 904 633 |Laura

www.maatili.fi

TURVALLISUUTTA JA MIELENRAUHAA MAATILOILLE. Terveys | Talous | Turvallisuus p. 017 684 3800 www.lahitapiola.fi

MAATALOUSKONEIDEN KORJAUS JA HUOLTO ÖLJYT JA VARAOSAT

ZZZ DJULKXROWRSLWNDQHQ ¼

15

1 / 2019 Meijän Luvalla

Heila – hevosten Tinder Hevosten Tinderissä hevoset eivät potki rakkaudesta mutta saavat jälkeläisiksi valioyksilöitä Kehittyvä hevosjalostus on avainsana hyville hevosille ja kilpailusuorituksille.

Tammalta ja oriilta saadut geeniperimät vaikuttavat suuresti hevosen käyttötarkoitukseen, rakenteeseen, terveyteen, käytökseen sekä kilpailu- ja näyttelysuorituksiin. Kasvattaja voi nykyään entistä helpommin vaikuttaa tulevan varsan ominaisuuksiin ”hevosten Tinderin” eli Heila-jalostusjärjestelmän avulla.

S

SUOMEN HIPPOKSEN verkkosivuilla kerrotaan, miten jalostusjärjestelmää voidaan hyödyntää hevoskasvatuksen ja neuvonnan työvälineenä sekä jalostusvalintojen tukena:

”Järjestelmässä voi tutkia yksilön polveutumista sekä etsiä tarkempia tietoja suvusta ja jalostusarvosta. Sivustolla on mahdollista tehdä testiparituksia haluttujen yksilöiden kesken sekä määritellä oriille lajikohtaisia kriteereitä ja saada toiveiden mukainen listaus sopivista yksilöistä. Lisäksi järjestelmässä voi tarkastella hevosen emälinjan sekä isän ja emänisän tuotoksia. Hevoskohtainen tietosivu ja testiparitukset kertovat yksilöiden sukusiitosasteista ja sukupuusta.”

Heilasta näkee muun muassa jalostushevosten kilpailu- ja näyttelytulokset sekä muut saavutukset. Lisäksi Heila näyttää hevosen perustietojen lisäksi kantakirjaukset, suvut, BLUB-indeksin, sukusiitosprosentin, varsomiset sekä iän. Sukuja tarkastelemalla ja eri hevosia yhdistelemällä voidaan vertailla hevosten ominaisuuksia ja ennustaa, millainen niiden jälkeläinen olisi ominaisuuksiltaan.

Kun Heila-palvelun käyttäjät tavoittelevat parempaa perinnöllisyyttä hevosille, he tulevat samalla kehittäneeksi hevosten jalostusta: sivuston käyttäjämäärän kasvu ja uusien varsojen syntyminen tarkoittavat myös jalostukseen saatavilla olevan datan kasvua. Tietojär-

jestelmä on apuna ja mukana tosielämässä, kun ollaan etsimässä hevosta jalostuskäyttöön varsanalulle: Heila kulkee mukana verkkoyhteyden päässä.

Enää ei siis tarvitse etsiä jalostushevosten saavutuksia kivien ja kantojen alta vaan riittää, että tietää hevosen nimen, ja Heila näyttää tuotokset.

Jalostustieteessä yhdistyvät genetiikka, tilastotiede ja käytännön osaaminen.

Jalostuksen tavoitteisiin vaikuttavat Suomen Hippos (ratsu- ja ponivaliokunta sekä jalostusvaliokunta), kasvattajat, asiakkaat, Evira ja lainsäädäntö sekä alkuperämaan jalostussäännöt.

Näiden puitteissa eri hevosrotuja voidaan kehittää tiettyjen ominaisuuksien suhteen.

Heila-jalostusjärjestelmästä nähdään vuosien saatossa parantuneet ominaisuudet ja saavutukset yksilöiden polveutumasta. Siitosorin ja -tamman valintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, esimerkiksi perinnölliset sairaudet, riittävät kilpailusaavutukset, rakenne ja koko, orimaisuus, suku ja jälkeläiset, tiinehdyttämisprosentti ja terveys sekä sopiva luonne. Mikäli hevosella ilmenee paljon heikkouksia, sitä ei kannata käyttää siitokseen.

Rajaaminen on Heilassa helppoa, ja esimerkiksi sukusiitosprosentille voidaan asettaa raja. Heilassa on myös mahdollista valita, mitä hevosia varsan sukuun ei haluta. Ennen kaikkea Heila on hyvä työkalu jalostusvalintoja tehdessä.

Heilan jalostusinformaatikko Susanna Back kertoo, minkälaisia kehitysideoita ja palautetta järjestelmä on julkaisun jälkeen saanut käyttäjille tehdyn palautekyselyn perusteella. ”Palaute on ollut positiivista, ja saamme edelleen jatkuvasti hyviä kehitysehdotuksia. Järjestelmää kehitetään koko ajan eteenpäin ja parhaillaan työn alla ovat muun muassa jalostuksen ja kasvatuksen tilastot sekä työkalut, esimerkiksi sukulaistumisen ja perinnöllisen edistymisen seurantaan”, Back toteaa.

“Heila-jalostusjärjestelmä on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen ja se tarjoaa useita hyödyllisiä työkaluja jalostussuunnitteluun. Näistä voin mainita erityisesti emälinjantuotannon sekä testiparituksen. Heila näyttää lisäksi ravihevosille laskettavat jalostusarvon ennusteet osaindekseineen ja ratsuhevosille muun muassa täysiveriprosentin. Sukulaistumiseen ohja-

taan kasvattajaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi sukusiitosprosenttien osalta, jotka lasketaan jokaiselle yksilölle ja lisäksi testiparituksen tulokselle. Näin ollen kasvattaja näkee helposti, olisiko syntyvän yksilön vanhemmat liian läheistä sukua keskenään”, Back kertoo kysyttäessä, miten paljon järjestelmä on auttanut ja kehittänyt hevosjalostusta sekä tukenut toimintaansa aloittelevia.

“Heila on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen.”

Eri käyttötarkoitukseen tarkoitetuilta hevosilta etsitään erilaisia ominaisuuksia jalostustoiminnassa. “Jalostus ja kasvatus ovat aina tasapainoilua eri ominaisuuksien kesken. Eri lajien ja-

lostusohjesääntöjen määrittelemät jalostustavoitteet palvelevat kunkin rodun kehittämistä. Jalostussuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon niin rakenne- kuin suorituskykyominaisuudet, terveysominaisuuksia toki unohtamatta”, Back sanoo.

Back kertoo, että parhaiten Heilan toimintaperiaatteen ymmärtää kokeilemalla. Heilan etusivulta löytyvistä artikkeleista käyttäjä saa lisätietoa muun muassa sukusiitoksesta, perinnöllisten sairauksien syntymisestä ja siitä, miten ne vaikuttavat ja huomioidaan jalostuksessa. Heilan käyttäjien apuna ovat myös video-opasteet.

Suomen Hippoksen Heila-jalostusjärjestelmään voit tutustua tarkemmin osoitteessa: http://heppa.hippos.fi/jalostus/ TEKSTI JA KUVA OONA SAARENPÄÄ

RIVAKKA-TUOTTEET

- Myllyt, siilot, eräsekoittimet, lietsot, kaurankuorijat, varaosat ym.

- Peräkärryt ja venetrailerit

puh. 010 289 3000 p ZZZ QLSHUH ȴ ZZZ YDXQXV ȴ

17

1 / 2019 Meijän Luvalla

Tulevaisuuden tekijä.

Valio kantaa vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä.

Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi.

Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä!

Kaikki Valio-logolla Suomessa myynnissä olevat tuotteet ovat suomalaisesta maidosta, suomalaisella työllä, Suomessa valmistettuja.

Historian laajimmassa laatu- ja tuotantotapauudistuksessa huomioidaan erityisesti eläinten hyvinvointi.

Valiolaisten karjojen rehu on soijatonta maaliskuusta 2019 alkaen ja gmo-vapaata.

Valion tuotekehityksen tuloksena syntyy kansainvälisestikin menestyviä ja arvostettuja tuotteita.

Valio valmistaa harjakattopakkaukset kokonaan kierrätettävästä, kasvipohjaisesta materiaalista ensimmäisenä maailmassa.

Valio tilittää kaiken markkinoilta saamansa maitotuoton omistajayrittäjilleen. Osuuskunta ItäMaito on Valion suurin omistaja. ItäMaidon omistaa noin 1600 itäsuomalaista maitotilayrittäjää, joiden maito kuljetetaan pääasiassa Valion Joensuun ja Lapinlahden tehtaisiin.

Maidon keskimääräinen matka tilalta tehtaaseen on noin 70 kilometriä.

Valio maitotuotteet ovat terveellistä lähiruokaa!

CEMAGRO OY Puh. 019 375 7500 www.cemagro.fi

n uutuudet

mien vaihto

• Dieselsuutti

ALV.) 10,90 € (SIS. IRTONUM ERO

• Uusi Isuzu

RTA 66. VUOSIKE

www.koneviesti.fi

D-Max

NRO 10

19.7.20 18

Traktorin vuokraus • Volvon uudet kaivukoneet • Purkua pudotusjärkäleellä • Bioenergia

Schäffer 2345T

PUOL UEETON TEKNINEN AM M ATTIL EHTI

I RT ONUME RO 10,90 € ( SI S. ALV.)

66. VUOSI KE RTA

NRO 6

1 9.4 .2 0 1 8

PUOLUEET ON

IRTONUMERO 8,90 € (SI S. ALV.)

P UOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI

• Katsaus maarak

ennuskonenäytt

elyihin • Renault

-kuorma-autot

TASMUOKKAIN

ONE!GRIAN UUTUUDET s -ETAL &ACH LAU

+ONE &ORUMIN JA + ,ISËHYDRAULIIKKAA VANHAAN TRAKTORIIN s

TEKNINEN AMMATTIL EHTI

NRO 15

60. VUOSI KERTA

IRTONUME RO

10,90 € (SIS. ALV.)

66. VUOSIKERT A

NRO 7

16.5.2018

8 .11 .2012

Käyte

tty tra

ktori:

JD 61

Farmc

00 -sa

rja •

Startin

rusher -vasar

amurs

huolt

o • Lie

bherr

lto ja korjaus

A ISTA VOIMA 2018-33

SOODAPUHAL-

LUKSELLA PUHDASTA

ETO

N TEK

NIN

EN AM MA

A914

räkärr

PUO LUE TTI LEH

O 10, 90

€ (SIS

. ALV .)

Krone

ZX -no

ukin

y • Tal

vitiep äiv

ät

ETO N

TI MER

kain •

+ pe

66.

390567-1810

KSIA

OKRAN UUTUU

LUE

IRT ONU

PAL.VKO

U

PUO

VUO

SIK ERT

TEK NIN

A

TRAK EN AMM TORI ATT ILEH TI NU MER IRTO O NUM

NRO

3

22. 2.2

ERO

10,9 0

€ (SI

018

Lisää käytettävyyttä traktorimönkijään 9.7.2018

21:10:46

HYDRAULIIKAN VOIMIN KAKSOISKYTKINVAIHTEISTO YLEISTYY

Mukana Metsäko

neviesti

TALVISAVOTAT TA

TEHO- set telakaivukoneet Testissä 5,5-tonni PAKKAUS

SEPAROIMALLA SÄÄSTÖÄ

STIHL 462

KANA

HINTANSA VÄÄRTIT CLAAS CARGOS 9600 COMBI

TRAKTOREIDEN METSÄOHJAAMOT CAN-AM

MUOKKAUSTA PARKO-ÄKEELLÄ KV-20180516-3

10906-.indd

1

COMMANDER SOPII MONEEN TYÖHÖN

KOKEILUSSA PALMSE

Verta il

ussa

TARV E 30.10.2012 14:30:33

ESITT ELY KOMA SSÄ TS PC21 U 0

KV-2

0180

222-3

0920

1-.ind d 1

1216

TESTISSÄ SEITSEMÄN KAUHANKYNTTÄ

4 eri

laista

Kokei

lussa

trakto

Siloki

RATK AKUT K AISE OETUK E SEL ria

ng eT ruck

UUDIS

TUNUT ROTT NE FORD VÄLIK F11D TRA LUOK OKOASIAA CU NSIT KAAN STOM NIVEL AKSE KV-20 LEIST 18092 0-312 A 218-.i ndd

KOVIA

UUTUU

KSIA FIN

NMETK

OSSA

1

12

RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE.

18

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

ELH ONLIN O ER PR PAALA O IN– KÄÄR IN

TEKSTI EVELIINA HEIKKINEN, LIISA KOMULAINEN KUVAT LIISA KOMULAINEN

Syksyllä 2017 valmistuneessa Leinolan Maito Oy:n navetassa sekä ihmiset että eläimet ovat olleet tyytyväisiä vesipeteihin.

K

Makuumukavuutta mansikeille

UN N HALUTAAN HA HALUTA panostaa lehmien hyvinvoint vointiin ja tavoitellaan korkeita maitotuotoksia, totuotoksi otuoto on vesipeti erinomainen valinta. linta. Suurimmat S edut vesipedeissä verrattuna verratt muihin vaihtoehtoihin on niiden kyky siirtää lämpöä pedin alla olevaan betoniin, jolloin peti pysyy viileänä. Lisäksi etuna on petien rakenne: vesipeti muotoutuu eläimen mukaan eikä menetä muotoaan vuosienkaan käytön jälkeen. Takuu vesipedeille pihatossa on kymmenen vuotta, ja niiden odotettavissa oleva käyttöaika on jopa 15–20 vuotta.

Suomessa vesipetejä on tällä hetkellä noin kahdellakymmenellä tilalla. Ensimmäiset vesipedit ovat tulleet Suomeen kahdeksan vuotta sitten, mutta ulkomailla ne ovat kuitenkin olleet käytössä pian jo 30 vuotta. Vesipetejä on sekä yksi- että kaksikammioisia. Ero näiden kahden välillä on lähinnä se, että kaksikammioisessa mallissa vesi pysyy tasaisemmin lehmän alla kuin yksikammioisessa. Kaksiosaisen pedin etuosassa oleva pienempi vesityyny estää veden pakenemisen lehmän polvien alta sen asettuessa maate.

Vesipedit toimitetaan rullana, ja jokaisen parren kohdalle tulee oma vesikammio, johon lisätään 48–54 litraa vettä. Vesipedit täytetään yksitellen, joten niitä voidaan huoltaa tai vaihtaa

yksi kerrallaan. Haastateltujen tilallisten sekä maahantuojan mukaan oikeanlaiset ja oikein säädetyt parsikalusteet ovat suuressa roolissa vesipedin toimivuuden kannalta. Muotoiltu niskaputki ohjaa lehmän asettumaan makuulle oikeaan kohtaan, eikä putki rajoita lehmän liikettä sen asettuessa maaten tai noustessa ylös.

Vesipedit palautuvat muotoonsa aina lehmän noustessa parresta, ja pedin kuperan muodon ansiosta maito ja virtsa valuvat pediltä pois. Vesi siirtää pedistä lämpöä alla olevaan betoniin, jolloin vesipedin lämpötila pysyy helteilläkin joitain asteita navetan sisäilmaa viileämpänä. Vesipedit voivat siis vähentää lehmien hikoilua, lämpöstressiä ja pienentää utaretulehduksien riskiä.

Pedit myös pysyvät kuivina niukemmallakin kuivituksella.

”OLOSUHTEISIIN PANOSTAMINEN ON ÄÄRIMMÄISEN TÄRKEÄÄ TUOTOKSEN LISÄÄMISEN KANNALTA.” Vesipedit luovat pehmeän makuualustan lehmälle ja näin edistävät lehmien jalkaterveyttä. Lehmän paino jakautuu tasaisesti, eikä se kohdistu kriittisiin paikkoihin, kuten kintereisiin. Lämmönsiirron ansiosta lehmä ei myös-

kään hikoile vesipedillä maatessaan samalla tavalla kuin esimerkiksi parsimatolla, jolloin makuualustan aiheuttamilta hiertymiltä on mahdollista välttyä. Haastatelluilla tiloilla oltiin hyvin tyytyväisiä parantuneeseen jalkaterveyteen, ja tilalliset kertoivat pedeistä annettujen lupausten täyttyneen.

Vesipedit lisäävät lehmien makuuaikaa ja tekevät siitä yhtäjaksoisempaa verrattuna parsimattoihin. Maitotuotokseen vesipedit vaikuttavat positiivisesti lisäten märehtimisaktiivisuutta ja verenkiertoa utareisiin lehmän maatessa mukavasti.

Kiinnostus vesipetejä kohtaan kasvaa jatkuvasti, sillä kokemukset niistä ovat olleet positiivisia. Haastatteluiden perusteella tiloilla on päädytty vesipeteihin, koska ne ovat kestäviä ja ennen kaikkea mukavia makuualustoja lehmille. Petien valintaan on vaikuttanut myös kuivikekustannuksien pienentyminen sekä vesipetien helppo puhtaana pito. "Olosuhteisiin panostaminen on äärimmäisen tärkeää tuotoksen lisäämisen kannalta", kommentoi kaksi vuotta sitten vesipedit valinnut Leinolan Maito Oy:n yrittäjä Tapio Leinonen ratkaisuaan. Myös muut yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä vesipetien myötä tapahtuneisiin muutoksiin – ja ennen kaikkea lehmät vaikuttavat viihtyvän niissä hyvin!

19

1 / 2019 Meijän Luvalla

Maidosta on moneksi AVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA on perustettu Maitoinnovaatio-hanke, jonka ajatuksena on kehitellä maidosta ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja esimerkiksi muovin korvaajaksi. Hanke pyrkii tuomaan maidolle lisää arvostusta uusien käyttökohteiden myötä.

MAITOINNOVAATIO-HANKKEESSA maidosta pyritään kehittämään jotain muutakin kuin pelkkiä elintarvikkeita. Maidosta on jo nyt tehty muovia, lankaa, kangasta, liimoja ja maaleja. Lisäksi vuohenmaidosta on valmistettu kosmetiikkaa. Muovia on käytetty muun muassa joidenkin jakkujen napeissakin. Siitä on myös tehty lankaa ja kangasta, joita on hyödynnetty hääpuvuissa ja muissa vaatteissa.

Jouluna piparkakkujen sijaan leivottiin muovia OHEISESSA KUVASSA rasvattomasta maidosta ollaan tekemässä muovisia pipareita joulukuusen koristeiksi. Muovikoristeiden tekeminen onnistuu ihan kotikonsteinkin. Ensin maito lämmitetään tiettyyn lämpötilaan, minkä jälkeen maidon joukkoon kaadetaan etikkaa. Etikka saa maidon kaseiinin erottumaan, jolloin siitä tulee muovailtavaa massaa. Massa voidaan kaulita levyksi ja leikata piparkakkumuotilla haluttuja kuvioita. Kun leikattujen kuvioiden annetaan kuivua tietyn ajan, niistä tulee muovinomaisia koristeita.

TEKSTI JA KUVAT MINNA NISSINEN

Tule tutustu Maatalousneu Happowa Oy KoneAgrian osas Kankaantie 563,

Maatalousneuvoksen sähköisellä taloushallinnolla oma taloustieto on Eevamari Rauhamäki kätevästi hallinnassa.

Ylihärmä Puh. 0400 863 514 Samalla voit ƵƵƵţĘ±ŞŞŅƵ±ţĀ

kertoa meille millaisilla ohjelmistotoim Löydät meidät myös Facebookista! voisimme edistää ja teho

Happowalta tarvikkeet onnistuneeseen satokauteen SPREADER 30

JÄREÄ UUTUUS!

www.suonentieto.fi

20

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

• Hapottimet • Happosäiliöt • Nestepeittaimet • Nestelannoittimet • Huolto ja varaosat

S

Maajussit sosiaalisessa mediassa

OSIAALISEN MEDIAN käyttö verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen on yleistynyt kaikkialla, myös maanviljelijöiden keskuudessa. Tunnetuin viljelijöiden sosiaalisen median kanava on Facebookin Maajussit-ryhmä. Haastattelimme Harri Vinnamoa, joka tunnetaan Maajussit-ryhmän perustajana sekä yhtenä Suomen tunnetuimpana maanviljelijänä, minkä takia hän on oikea henkilö kertomaan sosiaalisen median merkityksestä maanviljelijöille.

MAAJUSSIT-RYHMÄSSÄ kaikki jäsenet ovat jollain tapaa tekemisissä maatalouden kanssa. Ryhmällä on suuri rooli maanviljelijöiden keskuudessa, ja ryhmän jäsenet järjestävätkin yhdessä erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia esimerkiksi KoneAgriassa ja Helsingin Maatalouskonemessuilla. Ryhmän jäsenet ovat Vinnamon mukaan erittäin verkostoituneita ja pystyvät jakamaan tietojaan, taitojaan ja kokemuksiaan nopeasti sosiaalisessa mediassa.

RYHMÄN ENSIMMÄINEN versio perustettiin vuonna 2010. Vinnamo oli silloin tekemässä toista Facebook-ryhmää ja harjoit-

teli Facebookin käyttöä Maajussit-ryhmän ensimmäisellä versiolla, jonne hän kutsui muutamia ystäviään. Yksityisyysasetukset eivät kuitenkaan miellyttäneet Vinnamoa, ja nykyinen Maajussit-Facebook-ryhmä perustettiin vuonna 2012.

VINNAMO EI osannut aavistaa, miten suosittu ryhmästä tulisi. Ryhmän seinä täyttyi aluksi koneiden kuvista, mutta ensimmäisen ja toisen vuoden aikana ryhmään alkoi tulla uusia jäseniä, jotka toivat keskusteluihin uusia sävyjä. Vinnamo arvioikin, että ensimmäisen vuoden jälkeen Facebook-ryhmässä oli noin 500 jäsentä.

KUTEN KAIKKIEN Facebook-ryhmien, on Maajussit-ryhmänkin jäsenmäärä ajan myötä sekä laskenut että kasvanut. Mitään joukkopakoa ryhmästä ei kuitenkaan ole ollut. Ihmisiä lähtee ryhmästä, mikä on täysin normaalia, kun uusiakin jäseniä tulee jatkuvasti. Ryhmän perustaja Vinnamo sanookin, että aina ei kaikkia voi miellyttää, mikä on täysin ymmärrettävää, kun ryhmässä on suuri määrä ihmisiä, joilla on erilaisia ajatusmaailmoja.

VINNAMON MUKAAN mitään poikkeuksellisen suurta viivettä ryhmään pääsyssä ei ole ikinä ollut, mutta jokaisen jäsenen lisääminen on aikaa vievä prosessi, koska ryhmään hyväksymisellä on korkeat vaatimukset. Jokaisen ryhmään hakijan on oltava jollain tavalla kontaktissa maaseutuun. Haastatteluhetkellä ryhmään pääsyä odotteli 200 epäselvää jäsenhakemusta.

VINNAMO KERTOO myös, että kesäkuussa 2015 ryhmän jäsenmäärä rikkoi 5 000 jäsenen rajan, ja toukokuussa 2016 jäsenmäärä oli jo 8 000. Nykyisin jäseniä on huimat 10 563. Vinnamon arvion mukaan uusia jäseniä Facebook-ryhmään tulee 1 300 – 1 700 kappaletta vuodessa.

VINNAMO KOMMENTOI myös sosiaalisen median merkitystä. Hänen mukaansa sosiaalisen median merkitys maaseudulla ja siellä työskenteleville ihmisille on erittäin suuri nykyään, koska Facebookissa kaikki jutut julkaistaan omalla nimellä eikä nimimerkkejä käytetä.

TEKSTI TEEMU ROIVAINEN, MARKUS HOLMSTRÖM

21

1 / 2019 Meijän Luvalla

Kasvukunto selville yläilmoista

P

ELTOVILJELY ON kehittynyt ajan saatossa nopealla tahdilla, ja nykyisiltä peltoaloilta tavoitellaan yhä parempia satoja.

Viljelijöille on markkinoilla erilaisia apuvälineitä, joilla tuotantopanokset saadaan käytettyä tehokkaasti. Drone-kuvauskopteri on yksi vaihtoehto pellon kasvukunnon ja ravinnetarpeiden määrittämisessä.

DRONET OVAT miehittämättömiä radio- tai GPS-ohjattuja lennokkeja. Koneissa on useampi moottori riippuen käyttökohteesta ja tarvittavasta nostovoimasta. Droneilla otetut kuvat ovat tarkempia kuin satelliittikuvat, joihin voi sattua pilviä eteen. Lennokit ovat yleistyneet muutamassa vuodessa nopeaan tahtiin, ja ne ovat kehittyneet samaa vauhtia. Käyttöä maa- ja metsätalousalalla riittää, sillä lennokeilla voidaan esimerkiksi arvioida metsien harvennus- ja hakkuutarpeita tai peltoviljelyssä salaojituksen tarvetta. Ilmasta otettu kuva antaa oikein tulkittuna paljon tietoa.

JOTTA DRONEN ottamista kuvista saadaan mahdollisimman paljon tietoa, tarvitaan normaalikameran lisäksi NIR- eli lähi-infrapunan kuvaamiseen tarkoitettu kamera, jolla kasvien lehtivihreän määrää voidaan arvioida ja tehdä siitä tarkoituksenmukaisella ohjelmalla kartta, jota lannoitteenlevityskalusto voi hyödyntää.

Ilmakuvasta voi kasvuston lisäksi pintapuolisesti arvioida kuvattujen lohkojen vesitaloutta ja niiden tarvitsemia toimenpiteitä. Vaikka dronet yleistyvät ja kehittyvät, ei niillä vielä voida korvata viljelijän panosta peltojen havainnoinnissa. Kuvasta voidaan arvioida peltolohkolla olevia kasvuston eroja, mutta viljelijän on käytävä mittaamassa pellosta muun muassa lehtivihreän määrää. Lehtivihreän määrää verrataan sitten NIR-kuvaan ja saadaan näin käyttökelpoista tietoa.

Juho-Heikki Kauppinen

TEKSTI JA KUVA MIKA HYVÖNEN

Hae meille töihin

www.proagria.fi/rekry

22

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

EuroMaito säilörehusatoja mittaamassa EuroMaito-hankkeessa etsitään uusia toimintatapoja ja innovaatioita maitotiloille ja pyritään näin parantamaan tilojen kannattavuutta. Maitotilojen talouden kannalta yksi tärkeimmistä seikoista on hyvälaatuinen säilörehu. Säilörehun viljelyä kehittämällä voidaan vaikuttaa koko tilan kannattavuuteen, sillä korkeat satotasot alentavat rehuntuotantokustannuksia. EuroMaito-hankkeessa onkin etsitty uusia keinoja nurmen satotasojen mittaukseen ja siten satomäärien kasvattamiseen.

H

arva viljelijä tietää nurmisatonsa määrää ilman apuvälineitä, ja pelkät silmämääräiset arviot ovat usein kaukana todellisuudesta. Lohkon sisällä voi olla suuria sadon vaihteluita, joiden syiden selvittämisestä on hyötyä etenkin, kun suunnitellaan lohkolle käytettäviä tuotantopanoksia. Yleisesti ottaen säilörehunurmen tuotanto on sitä tehokkaampaa, mitä pienemmältä hehtaarimäärältä riittävä rehusato saadaan.

Satotasoja on perinteisesti pyritty arvioimaan lähinnä kehikkomittausten ja nurmen korkeusmääritysten avulla.

Nämä menetelmät ovat vieläkin käytössä mutta vaativat paljon aikaa ja ovat usein epätarkkoja. Lisäksi niillä ei päästä kiinni lohkon sisäisiin vaihteluihin, jotka ovat oleellisia varsinkin suurilla pinta-aloilla. Myös täsmäviljelyyn siirryttäessä tarkka satomäärä lohkon sisällä on tärkeä tuntea.

TILAN TALOUTTA VOIDAAN ARVIOIDA AIEMPAA PAREMMIN, KUN TARKKA SATOMÄÄRÄ ON TIEDOSSA. Korjatusta rehusta satomäärää voidaan arvioida varastoista mutta rehun kuiva-ainepitoisuus tulee tällöin olla tiedossa. Kuiva-aineprosenttia kannattaa määrittää koko rehun korjuuajan, jotta rehusta saadaan kattava kokonaiskuva. Siilosta mitattaessa täytyy lisäksi määrittää rehun kuutiopainoja, joiden arviointiin löytyy laskukaavoja esimerkiksi EuroMaito-hankkeen verkkosivuilta. Korjatun rehun satomäärää

mitattaessa haasteena on rehun kuutiopainojen ja kuiva-aineen vaihtelu.

EuroMaito-hankkeen pilottitiloilla rehukuormien painoja on mitattu siirrettävien kuormavaakojen avulla kesällä 2017 ja 2018. Kuormien punnitsemisesta on satotietojen ohella se hyöty, että säilöntäaine on helppo annostella oikein. Menetelmällä saadut tulokset ovat luotettavia, mutta prosessin käytännön toteutus on työläs ja aikaa vievä.

Uutta tekniikkaa rehun määrän mittaamiseen on kehitetty useisiin korjuukoneisiin. Esimerkiksi noukinvaunuihin on mahdollista asentaa vaakoja ja ajosilppureihin mittauslaitteita, joista saadaan reaaliaikaista tietoa sadosta ja sen kuiva-aineen määrästä. Lisäksi on laitteita, jotka mittaavat kasvuston lehtivihreää ja päättelevät sen perusteella lannoituksen tarpeen.

Uuden tekniikan avulla koko lohkosta on mahdollista saada hyvin yksityiskohtaisia satokarttakuvia. Satokartoista pystytään satomäärien lisäksi havainnoimaan satotasoon vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi tiivistymistä ja ojituksen puutteita. Satokarttatietoja on mahdollista liittää yhteensopiviin lannoittimiin, jolloin ravinteet saadaan vaivattomasti kohdennettua lohkon sisällä oikeisiin paikkoihin ylittämättä sallittuja levitysmääriä.

Hyvät satotasot voivat vähentää peltopinta-alan tarvetta sekä viljelyn ja sadonkorjuun työn määrää. Tilan ta-

loutta voidaan arvioida aiempaa paremmin esimerkiksi rehun tuotantokustannusten ja talouslaskelmien avulla, kun tarkka satomäärä on tiedossa.

Lisäksi satomäärän tunteminen auttaa varmistamaan rehun riittävyyden, mutta helpottaa myös rehuvarastojen hallinnassa ja hävikin seurannassa.

Nurmenviljelyn kehittäminen edellyttää satomäärän tietämistä, joten sadon mittaukseen kannattaa ehdottomasti panostaa.

TEKSTI JONNA KOSKINEN

EuroMaito-hanke • Hankeaika 1.3.2017–30.4.2019.

• Tavoitteena kehittää maidontuotannon kilpailukykyä ja maitotilojen kannattavuutta.

• Uusia toimintamalleja etsitään ja pilotoidaan 12 pilottitilalla ItäSuomen ja Kainuun alueella.

• Mukana Savoniaammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Pohjois-Savo.

• Yhteistyössä eurooppalaisen EuroDairy-hankkeen kanssa.

Lisätietoja: www.euromaito.savonia.fi https://eurodairy.eu/ Facebook: EuroMaito-hanke

23

1 / 2019 Meijän Luvalla

ALA TOTEUTTAA HAAVEITASI! Mitäs jos alkaisit tehdä sitä, mitä haluat? Mitäs jos aloittaisit sen meillä?

Saat tilaisuuden toteuttaa itseäsi, työn ilon ja kannustavan ympäristön.

Koulutamme uusia ammattilaisia ja täydennämme ammattilaisten osaamista.

maatilatalous, Peltosalmi, Iisalmi ma Maatalousalan perustutkinto Ma M maaseutuyrittäjä

eläintenhoitaja

TULOSSA! Eläintenhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto er ri Eläintenhoitajan ammattitutkinto (eri osaamisaloja)

Maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkinto

TULOSSA! Maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto er ri Lisätietoja: L is s Arja Aalto, 0400 792 802, arja.aalto@ysao.fi

www.ysao.fi www.ysao.fi

Hevostalous, H e Hingunniemi, gunniemi, mi, Kiuruvesi Kiur ruvesi Hevostalouden perustutkinto He H ki to kinto

Hevostenhoitaja, Ratsastuksenohjaaja senohjaaja

Hevostenhoitaja, hevosvarusteiden steiden valmist valmistus tus

Hevostalouden perustutkintoo erikoistuminen erikoistumineen kengittämiseen Hevostalouden ammattitutkinto utki ut utkinto kint nto to Hevoshieroja, Kengittäjä, Valjasseppä, ljasseppä, ratsastuksenopettaja (AT), Ravivalmentaja, valmentaja, Hevospalvelujentuottaja Hevostalouden erikoisammattimmat mmattiatt ttitutkinto Hevosurheilumanageri Lisätietoja: Tuovi Huttunen,, 0400793135 0400793135, 5, tuovi.huttunen@ysao.fi Kevään 2019 yhteishaku www.opintopolku.fi Muista jatkuva haku: www.ysao.fi/koulutus

Lukio-opintoja, teatteria ja ratsastusta Satulateatterin draamaopinnott 7, Maksuttomia hevoskursseja 17, niistä ratsastusta 8

Ɔ Ɔ

rautalamminlukio.fi ratsastuslukio.fi

24

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

Lantalogistiikka-hanke tuo esille lannan ravinteiden tehokkaampia hyödyntämiskeinoja

Tutustu tapahtumiin ja tuloksiin: lantalogistiikka.savonia.fi

// MBO MBOUBMPHJTUJJLLB / MBOUBUVVCJ

Verkostoitumalla pienikin pärjää Maataloudessa eletään murroksen aikaa, joten uutta osaamista ja näkökulmia tarvitaan. Neuvonnan alalla pienilläkin yrityksillä on edellytykset menestyä ja saavuttaa asiakkaiden luottamus – ja juuri tästä Maatili Oy:ssä on kyse.

M

aatili Oy tarjoaa laajasti kasvintuotannon ja talouden asiantuntijapalveluita maatalousyrittäjille ja maatalouden sidosryhmille. Yrityksen on perustanut kolme henkilöä vuonna 2015. Tällä hetkellä yrityksessä on kaksi yrittäjää, Juho Pikkarainen ja Heidi Jaukkuri, sekä lisäksi yksi työntekijä. Jaukkuri ja Pikkarainen ovat työskennelleet aikaisemmin neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä. Yritys toimii pääasiassa Pohjois-Savon alueella, mutta asiakkaita on muistakin maakunnista – kaikkiaan viidestä eri maakunnasta.

me tarjoamaan palveluita monipuolisesti. Minulla on hieman eri osaamisalue kuin Juholla ja työntekijällämme Lauralla. Jos jokin palvelu ei ole ydinosaamistamme, suosittelemme rohkeasti muita toimijoita”, Jaukkuri selventää. Verkostoja rakennetaan niin, että asiakkaat hyötyvät niistä. Maatilin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa hanketoimijat, meijerit, lihatalot, kunnat, Evira, työterveyshuolto, pankit sekä muut yksityiset toimijat. ”Työtä ei tehdä pelkästään oman yrityksen sisällä, vaan olemme osa isoa palapeliä”, Pikkarainen kiteyttää.

Monipuolisia palveluja Yrityksen asiakaskunta on hyvin monimuotoinen, mutta kaikilla asiakkailla on joko maa- tai metsätila. Yritys tarjoaa myös luentoja hankkeille ja oppilaitoksille. Kaiken tekemisen takana on kuitenkin ajatus siitä, että palveluiden käyttäjinä ovat viljelijät. Maatili Oy on mukana Neuvo 2020 -palvelussa. Kasvi- ja kotieläintiloille tarjolla olevia palveluita ovat muun muassa viljelysuunnitelmat, EU-tukineuvonta, investointitukien haku ja ympäristölupahakemukset. Talouspuolella autetaan maatilaa kirjanpidossa ja tilinpäätöksissä. Maksuvalmiuslaskelmat ja kassabudjetoinnit kuuluvat myös talouspuolen osaamisalueeseen. Maatilissä tarjotaan käytännöllistä neuvontaa asiakkaan tarpeen mukaan.

Laajat verkostot tukena Maatili Oy on melko pieni toimija, mikä tuo Pikkaraisen mukaan ketteryyttä toimintaan. ”Yrityksellä on vahva imago ja asiakkaat ovat lähellä, mikä on positiivista”, hän jatkaa. Pienenä toimijana pärjääminen edellyttää hyviä ja laajoja verkostoja. ”Pystym-

Haasteista selvitään ammattitaidolla Pienen yrityksen toiminnassa on myös omat haasteensa. Resurssien riittävyys ja aikatauluttaminen saattavat tuottaa joskus ongelmia. Esimerkiksi tukihakujen ja veroilmoitusten osalta työ on jaksottunut sesonkeihin, jolloin jokaiselta työntekijältä vaaditaan joustamista. ”Välillä täytyy tehdä töitä paineen alla, mutta hyvällä suunnittelulla sekin kyllä onnistuu”, Jaukkuri kertoo. ”Ajatuksena on saada tuotettua asiakkaalle hyötyä. Tehdään sellaista palvelua, josta asiakas hyötyy eikä jää tyhjän päälle.

Huolehdimme asiakkaasta.”

"TÄLLÄ HETKELLÄ ELETÄÄN TIETYNLAISTA MURROSAIKAA, JA SE VAATII YRITTÄJILTÄ KOKO AJAN OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ JA YDINASIOIHIN KESKITTYMISTÄ."

Juho Pikkarainen, Laura Föhr ja Heidi Jaukkuri tarjoavat asiakaslähtöisiä palveluja maa- ja metsätilallisille.

Molemmat yrittäjät sekä työntekijä ovat valmistuneet Savonia-ammattikorkeakoulusta agrologeiksi. Heidän mielestään Savonialta sai ammattiin erittäin hyvän pohjan, jonka varaan omaa osaamista oli hyvä alkaa laajentamaan ja kehittämään. Yksi suurimmista hyödyistä agrologikoulutuksessa oli verkostojen luominen. ”Kannustan nykyisiäkin agrologiopiskelijoita verkostoitumiseen, koska se helpottaa osaltaan työelämään siirtymistä ja tukee siellä toimimista”, Pikkarainen kiteyttää.

Maatilissä on hyvä ilmapiiri ja tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. ”Teemme sen eteen töitä, että maatalousyritykset menestyvät. Tällä hetkellä eletään tietynlaista murrosaikaa, ja se vaatii yrittäjiltä koko ajan oman osaamisen kehittämistä ja ydinasioihin keskittymistä. Johtamistaidot korostuvat tulevaisuudessa, ja siksi organisointikyky on merkittävä asia. Nurmen viljelyn tärkeyttä ei voi korostaa liikaa”, Pikkarainen pohtii.

Yrityksessä käytetään paljon aikaa opiskeluun, esimerkiksi luetaan alan lehtiä ja muuta kirjallisuutta. Maatilissä jokainen laajentaa tietämystään olemalla mukana erilaisissa koulutuksissa, muun muassa vero- ja tukikoulutuksissa. Maatili Oy:ssä ollaan tyytyväisiä siihen, että Pohjois-Savon alueella on koulutustarjontaa neuvojille ja sidosryhmille.

TEKSTI JONNA KOSKINEN, ESSI SIMOLA KUVA JONNA KOSKINEN 25

1 / 2019 Meijän Luvalla

Huippuvasikka haussa Genomitestauksella tietoa vasikan ominaisuuksista

Suomessa genomitestaus aloitettiin vuonna 2009 testaamalla ensin jalostuksen kannalta kiinnostavia sonnivasikoita ja myöhemmin samana vuonna lehmiä. Aluksi genomitesti tehtiin vasikasta otetusta karva-, sierainlima- tai verinäytteestä, mutta nykyisin näytteen voi saada helposti vasikan korvamerkitsemisen yhteydessä DNA-korvamerkillä.

G

enomitesti on testi, jolla voidaan DNA:n avulla arvioida vasikan geenit eli perintötekijät. Testin tulosten määrityksessä pohjaksi tarvitaan tuotosseurannasta saatavaa tietoa sekä eläimen luotettavat polveutumistiedot. "Genomitestaus antaa odotusarvon eläimen periyttämistä ominaisuuksista, ja nämä täydentyvät tuotosseurannan, terveystarkkailun ja rakennearvostelujen tiedoilla. Ilman näitä tietoja genomit ovat sangen tyhjän päällä. Mitattu tieto on arvokasta", kertoo Faban jalostuspäällikkö Anita Hyvönen.

Testattavan eläimen on oltava samaa rotua isänsä ja emänisänsä kanssa, jotta eläimelle saatava jalostusarvo on vertailukelpoinen muiden rodun edustajien kanssa. Genomitestaus on rutiininomaisesti käytössä ayrshire-, holstein- ja jerseyroduilla, koska näiltä roduilta on tarpeeksi testattuja yksilöitä. Näin ollen testin luotettavuus on sangen korkea.

Suomenkarjakin on pääsemässä mukaan genomitestaukseen, koska Faba, Luke, VikingGenetics ja Geenivaraohjelma ovat aloittaneet länsisuomenkarjan genotyypitysprojektin, jota rahoittaa Suomenkarjan Jalostussäätiö.

Genomitesti mahdollistaa uudistamiseen kasvatettavien eläinten valinnan jo vasikkana. Näin tilalta voidaan poistaa ominaisuuksien perusteella itselle sopimattomat eläimet, jolloin tilalla säästetään kasvatuskustannuksissa. Lehmän kokonaisjalostusarvon perusteella voidaan myös valita yksilöt, joilta halutaan useampi jälkeläinen alkionhuuhtelulla. Testauksesta on hyötyä erityisesti silloin, kun halutaan tietää vasikan terveys-, kestävyys- ja hedelmällisyysominaisuudet, sillä kyseisten ominaisuuksien periytymisaste on hyvin matala.

Genomitestin hinta on kudos-, veri- ja karvanäytteenottotavoilla alle 30 euroa yhtä määritettyä näytettä kohden.

DNA-korvamerkkien hinta on muutaman euron tavallista korvamerkkiä kalliimpi, ja niiden kiinnitykseen tarvitaan DNA-korvamerkkipihdit.

Genomitesti • Voidaan ottaa DNA-korvamerkillä korvan kudoksesta tai spermasta tai veri- tai karvanäytteellä.

• Voidaan tilata Minun Maatilani -palvelun kautta.

• Tuloksen saa noin 2–3 kuukauden kuluttua näytteen lähettämisestä.

• Tuo säästöjä kasvatuskustannuksiin.

• Antaa varmuutta sopiviin sonnivalintoihin siemennyksessä.

Lihakarjan jalostuksen muutoksen tuulet Faban asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko kertoo lihakarjan jalostuksen muutoksista. EmoJasu eli emolehmätilojen jalostussuunnitteluohjelma on ollut muutaman vuoden lihakarjatilojen käytettävissä, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta. Ohjelman avulla tilallinen saa valmiit listat tiineytettävien ryhmistä sekä suositukset käytettävistä sonneista.

Näin EmoJasun käyttäminen helpottaa esimerkiksi laidun- ja

Alkionsiirto Alkioina on myynnissä vain huippuyksilöiden eläinainesta, eli kyseisten lehmien naaraspuolisia jälkeläisiä ei välttämättä ole muuten saatavilla. Alkiohuuhteluun valituille lehmille piikitetään hormonia, jolla saadaan aikaan superovulaatio. Superovulaatiossa syntyy paljon munasoluja, joista muodostuu alkioita. Viikon päästä siemennyksestä lehmä huuhdellaan ja alkiot voidaan siirtää toiseen lehmään tai pakastukseen. Suomessa tiloilla käytetään alkionsiirroissa lisääntyvissä määrin X-alkioita, koska halutaan olla varmoja siitä, että syntyvä vasikka on lehmävasikka.

siemennysryhmien tekemistä. Tiineystarkastusten määrä lihakarjatiloilla on lisääntynyt muutaman viime vuoden aikana, koska tyhjien emojen pitäminen karjassa ei ole kannattavaa ja kyseiset lehmät voivat periyttää huonoa hedelmällisyyttä vasikoilleen.

GENOMITESTI MAHDOLLISTAA UUDISTAMISEEN KASVATETTAVIEN ELÄINTEN VALINNAN JO VASIKKANA. Suomessa lihakarjalla ei ole vielä käytössä luotettavaa genomitestausta, mutta DNA-määrityksillä pystytään selvittämään rotukohtaisesti tiettyjä perinnöllisiä sairauksia. Alkionsiirtoja lihakarjalle tehdään vielä vähän, mutta kiinnostus hyvälaatuiseen eläinainekseen on kasvussa. Tällä hetkellä suurin osa liharotujen alkioista tuodaan ulkomailta. Eläinaineksen tuominen ulkomailta alkioina on tautiriskittömämpää kuin elävän eläinaineksen tuominen. Alkioina eläinainesta saadaan myös tuotua EU:n ulkopuolelta maista, joista muun eläinaineksen tuominen ei ole mahdollista EU:n terveysvaatimusten takia. Alkioiden siirto oman karjan lehmiin on siis loistava tapa saada uusia sukuja ja parempaa eläinainesta karjaan.

Hanke liharotujen genomiarvostelun kehittämiseksi Tulevaisuudessa lihakarjan genomisen jalostusarvon selvittäminen voi onnistua Suomessa oman maan lehmien populaation arvojen pohjalta. Luke ja sen yhteistyökumppanit Faba, teurastamot, VikingGenetics ja Nordisk Avlsvaerdi Vurdering hakevat parhaillaan MAKERA-rahoitusta hankkeen aloittamiseksi. Yhden rodun genomiarvostelun rakentamista varten tarvitaan vertailuryhmään 3 000 eläimen genomitestaus ja fenotyyppiset tiedot, jotta voidaan luoda kattava pohja genomitestien tulosten odotusarvoista. Vasikan DNA:sta on tarkoitus pystyä selvittämään periytyvät taloudellisesti tärkeät ominaisuudet, kuten lihanlaatu, poikimahelppous sekä teuras- ja kasvuominaisuus.

TEKSTI IDA MARTIKAINEN KUVA LIISA KOMULAINEN

27

1 / 2019 Meijän Luvalla

Kinnusen Myllyn jauhot

Läheltä meitä

TA T AR RJOL RJ JO OL LL LA A ON M MO ONI O NIIA E N ER RILA AIISIA G AIS GE EN NOMI NO OM MITE IT TE ES ST T TE EJ E JÄ Ä,, MU M UT TT TA VA VAIIN N YK KS SI T TE ES ST TA TA AU U USM SM S ME ENET EN NE ET TE ELMÄ EL LM MÄ Ä MITT TA AA

KARJASI PERINNÖLLISTÄ IMMUUNIVA VASTETTA TA.

Elevate -sovelluksen avulla testaat helposti karjasi jalostuksellisen tason ja perinnöllisen immuunivasteen, tarkistat polveutumisen, ja saat tulokset haitallisista haplotyypeistä. Lisäpalveluina tarjolla myös TPI-tulokset, punavärigeeni ja A2A2 -beettakaseiini.

Jauhettu ja pakattu Utajärvellä

www.kinnusenmylly.fi

Lisätiedot www.semex.com/ elevate ja omalta alueedustajalta. Palvelu avautuu käyttöön syksyn aikana.

JCB 403 -pienkuormaaja

Laaja valikoima laatukoneita NHK:lta

Pöttinger Terrasem R3 -suorakylvökone

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää tarjoamistamme koneista ja ratkaisuista.

Robottimyynti: Simo Jokinen 046 859 0112, Iisalmi Kimmo Pennanen 050 596 7687, Joensuu

Lely Astronaut A5 -lypsyrobotti

28

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

Työkonemyynti: Pauli Markkanen 045 124 9003, Kuopio

Avain nautojen aiempaa nopeampaan terveysjalostukseen

K

arjan jalostukseen erikoistunut Semex-yritys käynnisti viime syksynä immuunivasteen genomitestauksen Suomessa. Perinnöllistä vastustuskykyä mittaava genomitesti on iso edistysaskel lehmien terveysjalostuksessa.

Eläimillä, joilla on hyvä immuunivaste, on pienempi riski sairastua kuin eläimillä, joilla immuunivaste on heikko. Lisäksi ne reagoivat paremmin rokotuksiin ja lypsävät parempilaatuista ternimaitoa. Luontaista vastustuskykyä jalostamalla parannetaan eläinten kykyä torjua ympäristön taudinaiheuttajia sekä sairastuessa parantua aiempaa nopeammin.

Immuunivasteen periytyvyysaste on noin 30 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin tuotos- ja rakenneominaisuuksilla. Genomitesti kertoo, kuuluuko eläimen immuunivaste populaation parhaan vai heikoimman 16 prosentin joukkoon vai sille välille. Karjan terveyteen saadaan näkyviä parannuksia, kun lehmillä, joilla on hyvä immuunivaste, käytetään Immunity+-sonnien sukusoluja.

Guelphin yliopistossa Kanadassa naudan perinnöllistä immuunivastetta on tutkittu jo yli 20 vuoden ajan. Kehitystyötä tehdään yli 9 500 eläimen referenssiryhmässä, joka koostuu Semexin sonnien lisäksi yhdysvaltalaisissa karjoissa testatuista naaraista. Käytännön tasolla geneettistä edistymistä seurataan luotettavalla terveystietoseurannalla. Immuunivasteen mittaus voidaan toistaiseksi tehdä vain holstein-rodulle.

Genomitestin lähettämisestä on tehty entistä vaivattomampaa uuden ELEVATE-sovelluksen avulla. Asiakas lataa sovelluksen omaan puhelimeensa ja syöttää sinne karjan tiedot esimerkiksi Minun Maatilani -ohjelman raporteista. Eläimen korvasta otetaan kudosnäyte DNA-näyteputkeen, johon asiakas voi yhdistää testattavan eläimen tiedot näppärästi ELEVATE-sovelluksen skannaustoiminnon avulla. Putket lähetetään laboratorioon, josta vastaukset tulevat suoraan asiakkaan kännykkään.

TEKSTI EVELIINA HEIKKINEN KUVA LIISA KOMULAINEN

29

1 / 2019 Meijän Luvalla

Yhteismetsä – vaihtoehto metsänhoidolle Jos aikasi ei riitä metsänhoitoon, yhteismetsään liittyminen tai sen

Y

perustaminen voi olla vaihtoehto.

HTEISMETSÄ ON sen osakkaiden omistama ja hallinnoima metsäalue, jonka koko voi vaihdella kymmenistä hehtaareista aina kymmeniintuhansiin hehtaareihin.

Metsäkeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä 386 yhteismetsää, joiden yhteispinta-ala oli noin 700 000 hehtaaria ja osakkaiden lukumäärä suunnilleen 25 000. Yhteismetsämuotoiseen metsänhoitoon ja metsän omistamiseen liittyminen kiinnostaa, sillä yhteismetsien kokonaispinta-alan arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.

Yhteismetsän hoitaminen eroaa yksityismetsän hoidosta siten, että yhteismetsän toiminnasta vastaa osakkaiden pitämä osakaskunnan kokous. Kokouksessa valitut toimitsijat tai hoitokunta vastaavat käytännön metsänhoidon toteutumisesta.

Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, joka tekee oman veroilmoituksensa. Tuloksestaan yhteismetsä maksaa veroa 26,5 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin yksityisen metsänomistajan pääomatuloistaan maksama vero. Yhteismetsän tuottama ylijäämä jaetaan osa-

30

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

kaskunnan kokouksen päätöksen mukaisesti osakkaille osuuksien määrän mukaan. Osakkaiden yhteismetsistä saama tulo on verotonta.

YHTEISMETSIEN KOKONAISPINTA-ALAN ARVIOIDAAN KASVAVAN TULEVAISUUDESSA. Yhteismetsien perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa metsän omistamista. Hoitotyöt yleensä ulkoistetaan, jolloin metsänhoidosta ei koidu vaivaa osakkaille. Yhteismetsämuotoinen metsätalouden harjoittaminen voi olla ratkaisu syrjässä sijaitsevien metsäalojen hoitoon, sillä nämä syrjäiset metsätilat jäävät helposti hoitamatta, jolloin niiden rahallinen tuotto-odotus kärsii. Asiallisesti hoidetut ja suuret hakkuukuviot kiinnostavat ostajia, vaikka kohteet sijaitsisivat syrjemmässä.

TEKSTI ANTTI TIKKANEN

KANINLIHALLA EKOLOGISUUTTA RUOKAPÖYTÄÄN mittaamassa TEKSTI ANNI HAVERINEN

Viime vuosina lihan alkuperä, eettisyys ja ekologisuus ovat kiinnostaneet kuluttajia yhä enemmän, jolloin lähiruoan merkitys kasvaa entisestään. Suomalaista kaninlihaa on saatavilla esimerkiksi lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKOssa, jossa kuluttajat voivat ostaa ruokaa päivittäistavarakauppojen sijaan suoraan lähituottajilta.

LIHAKANEJA KASVATETAAN ja kaninlihaa käytetään koko Euroopan alueella. Yleisintä kaninlihantuotanto on Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Kaninlihan kulutus on kuitenkin muihin lihoihin verrattuna vielä hyvin vähäistä. Suomessa kaninlihaa käytettiin yleisesti kotitalouksissa 1900-luvun alussa erityisesti sotien aikana, jolloin lihasta ja elintarvikkeista oli puutetta. 1960-luvun lopulla edullinen ja nopeasti saatava broilerinliha syrjäytti kaninlihan käytön suomalaisissa kodeissa. Kaninliha ei ole tämän vuoksi vakiintunut suomalaiseen ruokakulttuuriin, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa. Kaninlihan syönti herättääkin suomalaisissa edelleen kielteisiä mielikuvia. Viime vuosina lihakanien kotitarvekasvatus on kuitenkin lisääntynyt, ja lihakanit kasvatetaan itse ruokapöytään.

Miksi syödä kaninlihaa?

Kaninlihaa on nopeaa tuottaa. Kanit ovat vikkeliä lisääntymään.

Kaninaaras voi tulla kantavaksi 4–4,5 kuukauden iässä. Sen kiimakierto on noin 16–18 päivää, joista 12–14 päivänä se hyväksyy uroksen. Näin ollen poikueita voi olla vuodessa kolmesta neljään.

Poikueen koko on yleensä neljästä seitsemään poikasta. Suuren poikimistahdin lisäksi kanit ovat nopeita kasvamaan: kani saavuttaa kolmen kilon teuraspainon noin neljän kuukauden ikäisenä, jolloin siitä saadaan 1,5–2 kiloa lihaa.

Hyvät ravintoarvot. Lihakanit muuntavat viidenneksen syömästään proteiinista syömäkelpoiseksi lihaksi. Hyötysuhde on parempi kuin naudalla tai sialla. Kanista saatava liha on vaaleaa ja vähärasvaista: sadassa grammassa on rasvaa vain 9,2 grammaa. Kaninlihassa on myös runsaasti proteiinia (21,2 g/100 g), mikä on hieman enemmän kuin broilerista saatava proteiini (20,1 g/100 g). Lisäksi kaninlihan kolesterolipitoisuus on alhainen: 56,4 mg/100 g (vrt. broileri 68,3 mg/100 g ja sianliha 108 mg/100 g).

Ekologinen tuotanto. Nopea lisääntyminen ja kasvu ovat merkittäviä tekijöitä lihantuotannossa, mutta kaninliha on myös muulla tavoin ekologista. Kani on kasvinsyöjä, ja sen ruoansulatusjärjestelmä poikkeaa merkittävästi muista tuotantoeläimistä. Yksimahaisena kasvinsyöjänä se ei esimerkiksi tuota metaanipäästöjä, kuten märehtijät.

4

Eettinen eläintenpito. Pitovaatimukset lihakaneille sovelletaan lemmikkikanien eläinsuojelulain mukaisesti. Tilavaatimukset ovat samat kuin esimerkiksi lemmikkikanien kasvattajalla. Yleinen eläinsuojelulaki koskee luonnollisesti myös lihakaneja siinä missä lemmikkikanejakin. Lihakanien lopetuksessa ja teurastuksessa on lisäksi noudatettava eläinsuojelulakia ja eläinsuojeluasetusta.

31

1 / 2019 Meijän Luvalla

TYÖKOIRAT TUTUIKSI Nelijalkaisia työntekijöitä on yhä useammalla maatilalla Suomessa, ja niiden määrä kasvaa entisestään. Koiran tarkkoja aisteja ja luontaisia käyttäytymismalleja pystytään hyödyntämään oikeanlaisen koulutuksen ja ohjauksen avulla tehokkaasti apuna maatilan töissä. Hyvin koulutettu ja tehtäväänsä sopiva koira on korvaamaton apu arjessa ja tärkeä perheenjäsen tilallisille. Tässä artikkelissa tutustutaan muutamiin erilaisiin työkoiriin ja niiden ammatteihin.

P

IHAAN AJAESSA on hyvä odottaa isäntäväen paikalle saapumista, sillä vastaanottokomiteana toimivat koirat ovat sen verran kunnioitusta herättäviä. Välimäen Limousin -emolehmätilan emäntä Ulla Hööpakka kertoo koirien heijastelevan vahvasti omistajiensa tunnetiloja. Kun emäntä ottaa vieraan ystävällisesti vastaan, koiratkin rauhoittuvat ja alkavat tehdä tuttavuutta tulijan kanssa.

Tällä emolehmätilalla Iisalmessa vartioivat Herkko ja Helka. Molemmat koirat ovat rodultaan tiibetinmastiffeja. Tätä rotua pidetään monien nykyisten laumanvartijarotujen kantarotuna. Se on itsenäinen, ja sillä on paljon sellaisia käyttäytymistapoja ja vaistoja, jotka ovat pidemmälle jalostetuilta roduilta hävinneet. Tilan koirat toimivat sekä karjan vartijoina että aluevahteina. Herkko ja Helka työskentelevät vuoroissa, sillä itsenäisinä koirina reviiri laajentuu porukassa vähän turhankin laajalle.

Koirien vartiointialueeseen kuuluu yhteensä noin neljäkymmentä hehtaaria ja niiden työskentelyä seurataan paikantimen avulla. Ullan kokemuksen perusteella koirista juuri Helkalla on suurempi tarve kiertää aluetta kuin Herkolla,

32

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

joten siksi paikannin on pääasiassa sen kaulassa. Näin saadaan selville koiran kulkemat reitit ja reittien mahdolliset poikkeavuudet. Herkko puolestaan viihtyy paremmin eläinten läheisyydessä tehden pistomaisia tarkistuksia alueella.

LAUMANVARTIJOIDEN KÄYTTÖ PERUSTUU ENNALTAEHKÄISEVÄÄN SUOJELUUN, JA FYYSISIÄ KONTAKTEJA PETOJEN KANSSA TAPAHTUUKIN HARVOIN. Laumanvartijat kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin työkoiriin, ja niiden juuret juontavat useiden tuhansien vuosien päähän. Pitkän historiansa lisäksi ne ovat runsaslukuisin työkoirien roturyhmä. Suurikokoisilla, voimakasluustoisilla koirilla on luonnostaan vartioimiseen taipuvia piirteitä, ja ne soveltuvatkin siksi erinomaisesti kyseisiin vaativiin työtehtäviin. Laumanvartijoiden käyttö perustuu ennaltaehkäisevään suojeluun, ja fyysisiä kontakteja petojen kanssa tapahtuukin harvoin. Koirat takaavat tehokkaan turvan saalistajia vastaan ja mahdollistavat asumisen ja eläinten kasvattamisen myös petoalueilla.

Korvaamaton paimen Minna ja Paavo Lappalaisen vajaan parinsadan lypsylehmän maitotilalla Maaningalla paimenkoirien käyttö töissä on itsestäänselvyys. Bordercollieita talossa on ollut siitä lähtien, kun Minna Lappalainen on toiminut kotitilallaan emäntänä.

Muitakin rotuja on mietitty, mutta bordercollien luotettavuus paimenena on vakuuttanut eikä ole koettu tarvetta vaihtaa tutusta ja turvallisesta rodusta toiseen. Koko urallaan paimenkoirien kanssa Minnalle on tullut vastaan vain yksi koira, joka ei syttynyt paimentamaan ja josta jouduttiin tämän vuoksi luopumaan. Minnalle koira on ennen kaikkea työtoveri, joka on mukana tilan arkipäivässä.

Tilan koirien, kuten lähes kaikkien paimenkoirien ura on alkanut lampaista, ja vasta koulutuksen edetessä on siirrytty nautojen pariin. Etenkin vanhimman koiran kohdalla on niin, että se toimii intensiivisen katseensa ja periksiantamattomuutensa ansiosta jopa paremmin lehmillä kuin lampailla. Heikompaa hirvittääkin Hönö-koiran tuijotuksen alla.

tamiseen. Kiimassa olevan lehmän erittämien kemiallisten viestiaineiden määrä vaihtelee kiiman eri vaiheiden mukaan.

Näitä viestiaineita, feromoneja, erittyy lehmän maitoon, sylkeen, hengitysilmaan, virtsaan ja sukuelinten eritteisiin, joista koira pystyy ne haistamaan. Koulutuksen avulla koiralle tästä ennen yhdentekevästä hajusta tehdään merkityksellinen ja koiraa opetetaan ilmaisemaan haju ihmiselle.

Marketta Kivimäen Lagotto Romagnolo Solveig on kaksi- ja puolivuotias kiimantarkkailukoira, joka työskentelee naapurin lypsykarjatilalla. Rotua käytetään alkuperämaassaan Italiassa lähes yksinomaan tryffelien etsintään, joten nenän käyttö on rodulla geeneissä. Rodunomaisen hyvän hajuaistinsa ja nopean oppimiskykynsä ansioista Solveig onkin kuin syntynyt työhönsä.

FEROMONEJA ERITTYY LEHMÄN MAITOON, SYLKEEN, HENGITYSILMAAN, VIRTSAAN JA SUKUELINTEN ERITTEISIIN, JOISTA KOIRA PYSTYY NE HAISTAMAAN.

PAIMENTAVALLA KOIRALLA TULEE OLLA SYNNYNNÄISTÄ KIINNOSTUSTA PAIMENNETTAVIA ELÄIMIÄ KOHTAAN JA TAIPUMUKSIA HALLITA JA LIIKUTELLA NIITÄ.

Omistajan kiinnostus kiimantarkkailukoiria kohtaan heräsi vanhemman koiran Nose Work -harrastuksen myötä. Nose Workissa eli nenätyöskentelyharjoituksissa koira etsii määrättyjä hajuja eri Bordercollie on suosittu paimenkoirarotu. ympäristöistä. Koska omia lehmiä ei ole, kiimantarkkailukoiran käytHönön ja Auran lisäksi tilalla on kasvamassa jo seuraavan tö tuli puheeksi naapurin tilallisten kanssa, ja siellä asiasta sukupolven paimenkoiria kaksin kappalein. Ura on aloitetkiinnostuttiin välittömästi. Pentua ryhdyttiin totuttamaan tava nuorena, jos koirasta haluaa toimivan paimenen, ja sikaikaisin navettaolosuhteisiin koiran tulevaa käyttötarkoisi kymmenviikkoiset pennut Nala ja Fylli ovat jo nyt töissä tusta silmällä pitäen. aktiivisesti mukana. Pennulle tulisikin tarjota mahdollisimman paljon tilaisuuksia tutustua paimennettaviin eläimiin.

Työskentely-ympäristönä navetta on koiralle haastava, sillä Se, miten nopeasti pentu alkaa toimimaan tehtävässään, on siellä on paljon erilaisia hajuja, kovia ääniä ja muita eläimiä. yksilöllistä. Kuten muillakin työkoirilla, myös useimmilla Kiimantarkkailun onnistumiseksi sekä koiran että lehmipaimenkoirilla on alkukantaista viettiä tehtäväänsä. en tulee osata käyttäytyä rennosti toistensa seurassa. Tästä syystä paimennuksen yhdistäminen kiimantarkkailuun Vannoutuneena koiraihmisenä Minna ihmettelee, miksi joei yleensä onnistu. Lehmät ovat paimennettavina tottuneet kaisella maatilalla ei ole paimenkoiria. Emännän lisäksi väistämään koiraa ja lähtemään liikkeelle koiran aiheuttamyös muut navetassa työskentelevät käyttävät paimenkoiria man paineen vuoksi. apuna jokapäiväisessä työssä, mikä lisää koirien hyödylliNuoresta iästään huolimatta Solveig-koira on ilmaissut kiisyyttä, koska ne ovat kaikkien ohjattavissa. Koiraan menemoja tasaisen varmasti ja muutaman kerran onnistunut yllätvän rahan ja koulutukseen kuluvan ajan saa moninkertaitämään myös tilan emännän tarkalla hajuaistillaan. Etenkin sena takaisin, koska toimiva paimenkoira helpottaa töiden hiljaisten kiimojen löytämiseen kiimantarkkailukoirat ovat tekemistä huomattavasti. Vastaan on tullut tilanteita, joista ei olisi mitenkään selvitty vähillä vaivoilla ilman paimenerinomaisia. Huomaamatta jäänyt kiima ja siementämätön koirien apua. lehmä aiheuttavat tiloille taloudellisia tappioita. Sen, mitä ihminen ei silmäilemällä näe, koira kyllä haistaa.

Feromoneista sen haistaa TEKSTI JA KUVAT VEERA TIMONEN

Kuten huume- tai homekoirien, myös kiimantarkkailukoirien käyttö perustuu hajuaistiin ja tiettyjen hajujen tunnis-

33

1 / 2019 Meijän Luvalla

Kierrätyslannoitesivusto viljelijöiden avuksi

Kierrätyslannoitevalmisteet ovat uusia tulokkaita pellon maanparannusaineiksi ja lannoitukseen. Ravinnerenki-hanke tutkii, kuinka maatalouden ravinnekiertoa ja vesienhoitoa saadaan tehostettua. Hankkeessa koottiin verkkosivusto, joka esittelee ominaisuuksineen Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa saatavilla olevat kierrätyslannoitevalmisteet.

Mitä ovat kierrätyslannoitevalmisteet?

Mitä kierrätyslannoitteet sisältävät?

Kierrätyslannoitevalmisteet jaetaan kierrätyslannoitteisiin ja maanparannusaineisiin. Edellä mainitut kierrätyslannoitteet voidaan vielä jakaa orgaanisiin lannoitevalmisteisiin, mineraalisiin kierrätyslannoitteisiin ja orgaanisiin maanparannusaineisiin. Ne ovat olomuodoltaan kiinteitä tai nestemäisiä ja sisältävät useimmiten orgaanista ainesta. Mineraalisilla kierrätyslannoitteilla eloperäisen aineksen määrä on hyvin vähäinen.

Valmisteiden raaka-aineita ovat esimerkiksi biojätteet, puhdistamolietteet, lanta ja kasvimassat. Raaka-aineet syntyvät elintarviketuotannon ketjusta sekä maatalouden ja metsäteollisuuden sivutuotteista. Valmisteiden raakaaineet vaihtelevat paljon: esimerkiksi puhdistamolietettä on vain kolmessa Savo-Karjalan alueella saatavilla olevassa tuotteessa. Erilaisia kierrätyslannoitetuotteita on kyseisellä alueella yhteensä 23 tuotetta. Useat kierrätys-

34

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

lannoitteet sisältävät hiiltä toisin kuin väkilannoitteet, mikä parantaa maan kasvukuntoa ja lisää mikrobien toimintaa maassa. Suurin osa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella tarjottavista kierrätyslannoitevalmisteista soveltuu luonnonmukaiseen tuotantoon.

Miksi ravinteita kierrätetään?

Ravinteiden kierrättämisen tarkoituksena on hyödyntää uudelleen kierrossa olevat ravinteet. Ravinteiden kierrättäminen on tärkeää ravinteiden riittävyyden ja ravinteiden käytönkestävyyden

kannalta, esimerkiksi fosforivarannot ovat rajalliset ja ympäristö kuormittuu väkilannoitteiden valmistusprosessin myötä. Tarve tuontilannoitteille vähenee, kun siirrytään omavaraiseen kiertotalouteen.

Hallitusohjelman 2015 kärkihankkeena on ravinteiden kierrätys. Sen tavoitteena on hyödyntää Suomessa syntyvästä yhdyskuntajätevesilietteestä ja lannasta puolet vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ravinnerenki-hankkeessa kierrätyslannoitevalmisteista oma sivusto ja taulukko Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa käynnissä olevassa Ravinnerenkihankkeessa on tehty kierrätyslannoitevalmisteista oma sivusto ja taulukko, joista löytyvät Itä-Suomessa tuotettujen valmisteiden tuoteselosteet sekä monipuolista tietoa valmisteista. Sivuston luomisessa oli mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoita, jotka olivat Ravinnerenki-hankkeessa työharjoittelijoina ja tekivät kierrätyslannoitevalmisteista opinnäytetyön.

Ajatus kierrätyslannoitevalmisteiden tutkimisesta tuli ProAgrian neuvojilta, koska viljelijöillä oli herännyt kiinnostus kierrätyslannoitevalmisteiden käytöstä. Erityisesti kiinnostuneita olivat

kasvinviljelytilalliset ja luomutuotannon harjoittajat. Ravinnerengin pellonpiennarpäivissä on ollut kierrätyslannoitevalmisteiden levitysnäytöksiä.

Kierrätyslannoitteet-sivustolta osoitteesta kierratyslannoitteet.wordpress. com saa tietoa tuotteiden sisältämistä raaka-aineista sekä pääravinteista ja hivenravinteista. Valmisteiden raskasmetallipitoisuudet, alkuperä ja luomukelpoisuus on kerrottu sivustolla. Sillä autetaan viljelijää valitsemaan sopiva kierrätyslannoitevalmiste ja opastetaan sen oikeanlaisessa käytössä. Tuotteiden käyttötarkoituksesta kerrotaan esimerkiksi, soveltuuko tuote kalkitukseen, lannoitukseen vai maanparannusaineeksi. Sivustolta löytyvät tuotteiden nitraattiasetuksen vaatimukset, valmisteen käyttömäärä tuoteselosteen mukaan ja valmisteen levitystä koskevat rajoitteet.

Kierrätyslannoitevalmisteiden tulee olla Eviran hyväksymiä, jotta ne ovat tutkitusti turvallisia myydä ja käyttää.

Tutkimusprosessissa tutkitaan raskasmetallit ja taudinaiheuttajat. Jos esimerkiksi raskasmetalliarvot ylittyvät, tuote ei pääse markkinoille. Viljelijän tulee huomioida raskasmetalleista kadmiumin määrä, koska se on korkeina määrinä haitallinen eläimille.

Kadmiumia saa levittää yhdelle peltolohkolle yhteensä korkeintaan 7,5 grammaa viiden vuoden aikana. Kier-

rätyslannoitevalmiste-sivustolta löytyy laskuri, jonka avulla viljelijän on helppo laskea lohkoille kertyvä kadmium.

Lääkeaineille ja mikromuoville rajaarvoja ei ole vielä määritetty.

Valmisteita myyvät yritykset Hankkeessa kerättiin tietoa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella käytetyistä kierrätyslannoitevalmisteista.

Alueella kierrätyslannoitevalmisteita myyviä yrityksiä ovat esimerkiksi Gasum Biokaasulaitos, Fortum Waste Solutions, BioKymppi, Soilfood, Humuspehtoori, Tuhka Hukka, Ecolan, Hankkija ja SSAB. Miten kierrätyslannoitevalmisteiden lannoitusvaikutus eroaa väkilannoitteiden vaikutuksesta?

Raaka-aineet ja prosessointimenetelmät vaihtelevat kierrätyslannoitevalmisteilla, minkä takia vaikutuskin vaihtelee.

Tämän takia on vaikea nimetä yleisesti vaikutuksen eroavaisuuksia. Eri puolella Suomea on käynnissä useita tutkimuksia kierrätyslannoitevalmisteista ja siten tietoa tuotteista kertyy koko ajan lisää.

>>

35

1 / 2019 Meijän Luvalla

Mihin tulee kiinnittää huomiota valmisteiden käytÜssä?

Kun viljelijä pohtii kierrätyslannoitevalmisteiden käyttÜä, hänen tulisi kiinnittää huomiota siihen, mikä lannoite tai maanparannusaine on sopivin viljelykasville, maalajille ja olemassa olevalle levitysteknologialle.

Orgaanisilla lannoitevalmisteilla levitysaika on sama kuin väkilannoitteilla eli 1.4.–31.10. Huomioitavaa on, että syyskuun 15. päivän jälkeen levityksen saa tehdä vain perustettavaan kasvustoon tai sijoittamalla. Mikäli valmiste sisältää lantaa yli 10 prosenttia, typpeä saa nitraattiasetuksen mukaan olla enintään 170 kiloa hehtaaria kohden. Jos lannoitevalmistetta ei levitetä sijoittamalla, se on muokattava maahan vuorokauden kuluessa levityksestä.

Markkinoilla olevista tuotteista saa tietoa Kierrätyslannoite-sivustolla olevasta taulukosta sekä aiheeseen perehtyneiltä maatalousneuvojilta. Valmisteen tuoteselosteeseen kannattaa tutustua huolella. Taulukossa on tuotteiden ja rahdin hintoja, mutta ajantasaiset hinnat suositellaan tarkistamaan aina tuotteen toimittajalta. Sopivan valmisteen lÜytyessä otetaan yhteyttä tuotteen toimittajaan.

Jotta viljelijä voi saada tukea ympäristÜkorvauksen mukaisesta ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisestä,

käytettävän kierrätyslannoitevalmisteen orgaanisen aineen pitoisuuden on oltava vähintään 20 prosenttia.

Levittäminen pelloille Kierrätyslannoitevalmisteen levitykseen käytetään samaa teknologiaa kuin lietteen ja kuivalannan levityksessä.

Kierrätyslannoitteita voidaan levittää kylvÜlannoittimilla, lannanlevityskoneilla, väkilannoitteenlevittimillä ja kalkkilevittimillä. Nestemäisiä valmisteita voidaan levittää lietteenlevityskalustolla ja kiinteitä samalla teknologialla kuin kuivalantaa. Väkilannoitteenlevitintä ja kalkkilevitintä käytetään jauhemaisten ja rakeisten valmisteiden levittämiseen.

Juttua varten haastateltiin Ravinnerenki-hankkeen projektipäällikkÜä Teija Rantalaa.

TEKSTI JA KUVAT ESSI SIMOLA

RavinneRenki-hanke RAVINNERENKI TOIMII Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Toiminta-aika on kesästä 2015 kevääseen 2019.

Tarkoituksena hankkeessa on parantaa ravinnekiertoa ja vesienhoitoa maataloudessa tutkimalla uusia vaihtoehtoja ja havainnollistamalla toteutuskelpoisia keinoja maatiloille. Tavoitteena on parantaa maan rakennetta, valumavesien hallintaa ja ravinteiden kiertoa.

HANKKEEN AIKANA järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten pellonpiennarpäiviä ja tyÜnäytÜksiä, joissa viljelijät pääsevät tutustumaan hankkeen toimintaan ja uusiin toimintatapoihin. Hankkeelta saa tukea päätÜksentekoon sen tarjoamilla tyÜkaluilla, esimerkiksi kierrätyslannoitevalmisteille on tehty omat verkkosivut. Niiltä saa tietoa valmisteista ja niiden käytÜstä.

RAVINNERENKI-HANKKEESSA ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristÜkeskus, Luonnonvarakeskus, ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. ProjektipäällikkÜnä toimii Teija Rantala.

SIVUSTON LĂ–YDĂ„T OSOITTEESTA:

www.kierratyslannoitteet.wordpress.com http://ravinnerenki.savonia.fi

RAVINNERENKI-HANKKEESTA LĂ–YDĂ„T LISĂ„TIETOA OSOITTEESTA:

RavinneRenki ,JJOOPTUBBLP LJFSSÂťUZTMBOOPJUFWBMNJTUFFU 3BWJOOFSFOHJO VVEFMMB TJWVTUPMMB PO UJFUPB 1PIKPJT 4BWPO KB 1PIKPJT ,BSKBMBO BMVFFMMB TBBUBWJMMB PMFWJTUB LJFSSÂťUZTMBOOPJUUFJTUB KB NBBOQBSBOOVTBJOFJTUB

Käy tutustumassa: LJFSSBUZTMBOOPJUUFFU XPSEQSFTT DPN 4FVSBB 3BWJOOFSFOLJ:

36

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

/ ravinnerenki

Kuvaa Nautaa -hanke

Lämpökameralla tietoa nautojen terveydestä

N

AUTOJEN TERVEYDENTILAN seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää eläinten hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Kuvaa Nautaa -hankkeessa tutkitaan, miten lämpökameraa voidaan hyödyntää hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi. Erilaiset tulehdukset ja esimerkiksi sorkkasairaudet nostavat tulehtuneen alueen pintalämpötilaa, jolloin lämpökamera pystyy havaitsemaan ne.

Hankkeen projektipäällikkö Salla Ruuska kertoo, miten hanke sai alkunsa: "Hankkeessa mukana oleva maidontuottaja lainasi lämpökameran rakennusalan liikkeestä ja kuvasi sillä lehmää. Tuottaja julkaisi lämpökamerakuvan Facebookissa, minkä seurauksen syntyi idea Kuvaa Nautaa -hankkeesta."

Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipiste ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä rakennuslaboratorio ja kuusi nautatilaa ympäri Suomen. Hanke on mukana kansainvälisessä EIP-AGRI-innovaatioverkostossa, joten hankkeen tuloksista viestitään myös ulkomaille.

Nautatilat ovat Kuvaa Nautaa -hankkeessa tärkeässä osassa, sillä ne testaavat lämpökameraa tilan arjessa keräämällä kuvamateriaalia sekä käyttökokemuksia kameroista. Kuitenkin ennen tilatestauksia kameroita

kokeillaan Luken navetoissa. Lisäksi hankkeessa vertaillaan erilaisia lämpökameroita, jotta saataisiin selville tilakäyttöön parhaiten soveltuva laite.

Vaatiiko lämpökameran käyttö koulutusta?

Lämpökameran käyttö vaatii perustietämystä aiheesta. Muistettavia asioita on yllättävän paljon. Esimerkiksi kuvattavaan eläimeen ei saa koskea ennen kuvausta, jotta pintalämpötila saadaan mitattua oikein. Koska muistettavaa on paljon, hankkeessa kehitetään kuvien tulkintaohjeita ja koulutuksia lämpökameran käyttöön.

"HANKKEESSA MUKANA O L E VA M A I D O N T U OT TA J A LAINASI LÄMPÖKAMERAN RAKENNUSALAN L I I K K E E S TÄ J A K U VA S I SILLÄ LEHMÄÄ.

T U OT TA J A J U L K A I S I L Ä M P Ö K A M E R A K U VA N FAC E B O O K I S S A , M I N K Ä SEURAUKSEN SYNTYI IDEA K U VA A N A U TA A - H A N K K E E S TA . " Hevosalalla lämpökameraa on käytetty paljon, ja sillä on esimerkiksi pystytty havaitsemaan tulehduksia hevosten nivelistä. Eläinlääkäreillä lämpökamerat ovat myös olleet jonkin verran käytössä. Esimerkiksi ihmisten ja rakennusten tutkimisessa kamera on jo

• Alkoi tammikuussa 2018 ja kestää vuoden 2020 loppuun.

• Selvitetään lämpökamerakuvauksen mahdollisuuksia nautojen terveyden seurannassa.

• Saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta tehdään ohjeistus lämpökamerakuvaukseen.

• Mukana hankkeessa mm. Luke, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä rakennuslaboratorio ja kuusi nautatilaa.

LISÄTIETOJA:

Facebook: Kuvaa Nautaa -hanke www.kuna.savonia.fi

vanhempi innovaatio, mutta ei ole ollut kovinkaan laajalti käytössä.

Lämpökameroita on saatavilla monenlaisia niin ammattikäyttöön kuin kotikäyttöönkin. Halvimmat maksavat enää vain noin parisataa euroa. Nykyisin älypuhelimiin saa myös liitettyä lämpökameran. Android-puhelimeen soveltuvan kameran saa hieman alle neljälläsadalla eurolla.

Eläinten kuvaamisen lisäksi lämpökameraa voidaan hyödyntää maatilalla muun muassa rehun lämpenemisen havaitsemiseen ja rakennusten sähköjohtojen sekä valaisimien kuvaamiseen.

Koska hanke on vielä alussa, lämpökamerakuvauksen käyttökelpoisuus nautojen terveyden seurannassa on vielä hämärän peitossa. Siitä huolimatta Ruuska uskoo, että lämpökuvauksella on potentiaalia.

Tilallisen saama hyöty vaikuttaa nautojen lämpökamerakuvauksen yleistymiseen. Jos laitteiden hinta ja siitä saatava hyöty ovat kohdillaan, voi tulevaisuudessa mahdollisuuksia nautojen terveyden tutkimiseen lämpökameralla olla hyvinkin paljon.

TEKSTI IINA LÄHDESMÄKI KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

37

1 / 2019 Meijän Luvalla

Josilac® -säilöntäaineet • • • • •

Paikallista

palvelua!

combi – pH:n alennus ja jälkilämpenemisen ehkäisy ferm – Jälkilämpenemisen ehkäisyyn grass – Taloudellinen vaihtoehto classic – Paras pH:n alentaja extra – Jälkilämpenemisen ehkäisyyn myös luomutiloille

Easymil Calfcare, 25 kg Herapohjainen esihapatettu juomarehu.

Supramil Calfcare, 25 kg Taloudellinen herapohjainen esihapatettu juomarehu.

Maatalous-Rauta Raatikainen Oy

Veljekset Heiskanen Oy

Pielavesi • 040 300 0830 Keitele • 040 3000 840 Viitasaari • 040 300 0850

Vieremä • 050 579 0204 Suonenjoki • 050 579 0213 Kiuruvesi • 050 579 2226 Iisalmi • 050 579 2243 Kuopio • 050 361 1663 www.lantmannenagro.fi

PURUPAALIT VERKOSTA Tilaa kotiovelle tai nouda tehtaaltamme Myllykoskelta!

KUSTANNUSTEHOKKAAT VALAISTUSRATKAISUT MAATALOUDEN RAKENNUKSIIN

info@ledistys.fi

38

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

www.ledistys.fi

ɖɀɯȒȒƳِˡ ٖȵɖȸɖɎ

Suomalaiseen vapaa-aikaan

Suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa aktiivisesti.

Monikäyttöisellä Avantilla työskentely on rentouttavaa ja omiaan purkamaan arjen stressiä. Avantin avulla teet pihatyöt tehokkaasti ja turvallisesti niin kotona kuin mökilläkin.

Yli 200 työlaitteen avulla hoidat piha- ja remonttityöt vaivattomasti. Tutustu kotimaiseen Avantiin ja liity tyytyväisten Avant-käyttäjien joukkoon.

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI FINLAND Tel. +358 3 347 8800 myynti@avant.fi

www.avant.fi

Soratoimitukset Torssonen Timo Tmi • Murskeet • Seulotut sorat

• Sepelit • Täytehiekat

Soita ja kysy lisää palveluistamme!

0400 357 817 Timo, 044 5477 776 Jukka 040 5477 775 Niko t.torssonen@pp.inet.fi

39 1 / 2019 Meijän Luvalla

a l l e s a t u a l t a k r i s i t Ko

SK IN EN VA JU KK A LE TE KS TI JA KU

Sirkkapitoiset tuotteet ovat ilmestyneet kauppojen hyllyille lähiaikoina. Lähes jokainen kuluttaja onkin niitä nähnyt tai vähintäänkin kuullut niiden olemassaolosta, mutta monellako on ollut aikaa tai halua tutustua uusiin tuotteisiin tarkemmin? Ei huolta, sillä neljä agrologiopiskelijaa maistoi muutamia tuotteita lukijoiden puolesta!

Tuotetesteihin valmistautuminen Testaustiimi orientoitui tuleviin tuotearvosteluihin maistamalla ensin joensuulaisia Niittykummun kuivattuja ja suolattuja kotisirkkoja. Orientoitumisen tarkoituksena oli tutustuttaa tiimi kotisirkkojen makuun ja koostumukseen. Näin tiimi pystyi arviomaan kotisirkkojen roolia tulevissa tuotetesteissä paremmin.

Maistelu tuntui erikoiselta, sillä harva suomalainen on tottunut syömään eläimiä kokonaisena, saati sitten katsomaan niitä silmiin ennen pureskelua.

Suolattujen kotisirkkojen maku oli mieto ja omalaatuinen, kenties hieman pistaasipähkinän kaltainen.

Makuun tottui nopeasti, ja pian kuivattuja sirkkoja syötiinkin kuin mitä tahansa muita pikkusuolaisia.

Tuotetestit Makutestien aikana jokainen tiimin jäsen antoi tuotteelle arvosanan asteikolla 1–5. Arvioinnissa otettiin huomioon tuotteen maku ja hinta. Tuotteita verrattiin myös vastaaviin sirkattomiin vaihtoehtoihin. Tiimin antamista pisteistä laskettiin keskiarvot, jotka liitettiin arvostelujen yhteyteen.

Tiimi testasi seuraavat tuotteet: Fazer Sirkkasämpylä, Zircca Coconut & Pineapple Chocolate Bar, Zircca Matcha & Lemon Snack, Zircca Inkivääri-Kookoskeitto ja Tervens Kikhernefusilli & Sirkka -pasta.

Zircca Coconut and Pineapple Chocolate Bar (35 g) VALMISTAJA: Zircca SIRKKAPITOISUUS: 4 %, noin 14 sirkkaa patukassa ENERGIAPITOISUUS: 196 kcal/patukka GLUTEENITON: Kyllä HINTA: 1,95 €/kpl PISTEYTYS: 4,5/5 ARVIO: Zirccan kookos- ja ananaspitoinen sirkka-suklaapatukka on valmistettu maistuvasta tummasta suklaasta. Kookos lisää patukkaan hyvää makua ja suutuntumaa.

Ananaksen ja sirkkojen maku jää kuitenkin lähes piiloon.

40

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

eitto (60 g) Tervens Kikhern k s o k o o K ir ä efusilli & Zircca Inkivä Sirkka -pasta (200 g)

VALMISTAJA: Zircca SIRKKAPITOISUUS: 6 %, 18 sirkkaa annoksessa

VALMISTAJA: Tervens

ENERGIAPITOISUUS: 126 kcal/annos

SIRKKAPITOISUUS: 5 %

GLUTEENITON: Kyllä

ENERGIAPITOISUUS: 318 kcal/100g

HINTA: 1,65 €/pakkaus

GLUTEENITON: Kyllä

PISTEYTYS: 2+/5

HINTA: 5,95 €/pakkaus

ARVIO: Keitto on maultaan inkiväärinen ja ylipäätään mel-

PISTEYTYS: 2+/5

ko voimakkaasti maustettu. Osalle testaustiimiä mausteisuutta oli liikaa. Maku oli hyvä eikä sirkkoja huomaa. Mikään tuotteen maussa ei kuitenkaan nostanut sitä muiden vastaavien sirkattomien tuotteiden rinnalle.

ARVIO: Pasta jakoi testaustiimin mielipiteitä. Maultaan pasta on hyvä, mutta tuotteen korkea hinta osoittautui pettymykseksi. Maku ja koostumus ovat verrattavissa ruismakaroniin. Pasta on viljaton ja runsasproteiininen (24 %) erikoistuote, mikä näkyy myös hinnassa.

35 g)

pylä (1 m ä s a k k ir S r e Faz VALMISTAJA: Fazer

SIRKKAPITOISUUS: 3 %, noin 20 sirkkaa sämpylässä ENERGIAPITOISUUS: 180 kcal/sämpylä GLUTEENITON: Ei HINTA: 1,55 €/kaksi sämpylää PISTEYTYS: 4-/5 ARVIO: Fazerin sirkkasämpylät ovat mainion makuisia leipiä, jotka sisältävät sirkkojen lisäksi proteiinia myös pavuista ja siemenistä. Maku on ruokaisa ja makeahko, eikä sirkkojen läsnäoloa reseptissä huomaisi ilman pakkausselosteen lukemista.

Sirkat osaksi ruokavaliotasi?

Zircca Matcha Snack (30 g)

& Lemon

VALMISTAJA: Zircca

Makutestien perusteella sirkkatuotteet ovat siitä erikoisia, että hyönteisen harvoin maistaa tuotteessa.

Tähän on kenties pyrittykin, sillä sirkkajauhoa käytetään taka-alalla tuomassa pikemminkin energia- ja proteiinilisää kuin tiettyä makua tuotteeseen.

Testaustiimin arvioinnissa korkeimmat pisteet saavutti Zircca Coconut and Pineapple Chocolate Bar. Tiimi suosittelee lukijoita maistamaan jokaista arvosteltua tuotetta myös itse.

SIRKKAPITOISUUS: 6 %, 17 sirkkaa patukassa ENERGIAPITOISUUS: 122 kcal/patukka GLUTEENITON: Kyllä HINTA: 1,85 €/kpl PISTEYTYS: 3-/5 ARVIO: Zirccan hedelmäpatukka on maultaan ja tuoksultaan voimakas, ja se sisältää runsaasti taatelia. Maku on jokseenkin jouluinen. Tuote soveltuisi hyvin vaikkapa reppureissuille.

Monet tuotteista ovat gluteenittomia ja energiasisällöltään korkeita, ja siksi tuotteille voi syntyä vankka käyttäjäkunta esimerkiksi keliaakikoiden ja reppureissaajien keskuudessa. Kokonaisia sirkkoja voi hyvin myös käyttää kotona ruuanlaitossa. Aika näyttää, kuinka kuluttajien tottumukset tulevat vaikuttamaan hyönteispohjaisten tuotteiden hintaan ja saatavuuteen.

41 1 / 2019 Meijän Luvalla

Puuhasivu

1

3

TEKSTI JA KUVAT ESSI SIMOLA, JONNA KOSKINEN

Mikä maitotonkka täyttyy ensimmäisenä?

2

Auta Martti Maanviljelijää löytämään kadonnut karitsa!

Etsi 15 maaseutuaiheista sanaa sanasokkelosta.

R

U

I

S

A

T

D

E

Å

U

K

A

N

A

H

O

P

E

E S O U

K L

Ö N A N

O T

U A

E L

P A

H I

V A O L

U A

T T I M M A

Ä S

Y R

L T A E

U

O S

M I

H

A

J

O

T

P

R

A

M E

A R

Ä I

Y R

Q L S E

E T

V T

O A

T N

A Ä

H T

Y O

T H

M E Ö M A J

Ö N T I

E Å

N R

K E R O M U

N T

E A

H R

E E

P E

K

T

I

K Y

L S

O I L Ä

N T

W P A U

K U

H I M C

V

R

F

P

Y T

J P

Ö I

T

K

I

S

S

K

Ä

Y

N

T

Ä

S

A

A

R

E

T

A

A

U

T

U

S

M U

A

K

E

R

K

K

U

T

S

E

R

K

V

U

R

X

D

O S

U

U

M R

N

I

L

Ö

G

Ä

M H

L

E

R

A

A

S

N

U

U

R

M I

L

E

O P

Ä

M E

L

T

H

U

A

P

S

N

A

B

A

I

O I

R

S

H

E

V

O

N

E

N

X

S

Ö T

I

Y

O

P

P

I

Ä

P

Y

L

S

I

L

K

P

Ä

T

U

O I

V

L

P

H

E

S

I

K

A

S

S

Y

Ö

T

E

E

A

S

N

V

E

T

T

A

U

L

I

K

R

I

O

S

T

A R

42

A

1 / 2 0 1 9 Meijän Luvalla

Vuosikurssi 2016 kiittää yhteistyökumppaneita!

YLÄRIVI: Juho Koponen, Teemu Roivainen, Markus Holmström, Minna Nissinen, Petri Åkerlund, Matti Hyrkäs, Jukka Leskinen, Jenni Keskinen, Oona Saarenpää

Täältä olemme kotoisin:

KESKIRIVI: Jonna Koskinen, Iina Lähdesmäki, Mika Hyvönen, Topi Hurskainen, Aleksi Katainen, Aleksi Kaarakainen, Antti Tikkanen, Sami Korhonen, Satu Ukkonen ALARIVI: Veera Timonen, Liisa Komulainen, Eveliina Heikkinen, Essi Simola, Katariina Tuomainen, Ida Martikainen, Anni Haverinen

VASTAUKSET: Tehtävä 1: Tonkka 2. Tehtävä 3: Ruis, kana, lammas, kyntöaura, puimuri, lehmä, kaura, ohra, utare, sonni, navetta, sika, hevonen, vehnä ja lantala.

43 01 / 2019 Meijän Luvalla

ERDI project consortium wants to thank all project partners and participating organizations from fruitful cooperation!

Hae tieto.

Opiskele luonnonvara-alan ammattilaiseksi Iisalmessa!

Kevään yhteishaussa 20.3.–3.4.2019 on tarjolla vankkaa ammattitaitoa maaseutuelinkeinojen harjoittamiseen. Agrologina olet mukana kehittämässä Suomen elinvoimaista maaseutua. Luonnollisesti.

Agrologi (AMK) päivätoteutus Paikkakunta | Iisalmi

Agrologi (YAMK) maaseudun kehittäminen, monimuotototeutus Paikkakunta | Iisalmi

Hakuaika 20.3.-3.4.2019 #HaeElämä

#SavoniaAMK

savonia.fi KUOPIO / IISALMI / VARKAUS