RakennusinsinÜÜrin tutkinto-ohjelma ERT4560 Rakennusalan projekti 3
Rakennusalan yritysprojektit 2018
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Tervaruukki Kuopion Tervaruukin päärakennuksen peruskorjausprojektissa oli tarkoituksena toteuttaa kohteelle rakennesuunnittelu, aikataulutus ja kustannuslaskelmat.
Taustaa Projektin tilaajana toimi Kuopion Suunnistajat Ry. Projekti toteutettiin osana Tervaruukin ulkoilu- ja retkeilyalueen kehittämishanketta. Tervaruukin alueella sijaitsee päärakennus, ulkosauna ja ulkovarasto. Projektiryhmät ovat suunnitelleet alueelle uusia majoitusmökkejä sekä alueen infrasuunnittelua alueen viihtyvyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Päärakennuksen tarkoitus on ollut toimia hiihto- ja retkikohteena.
Projektin vaiheet Projektista laadittiin projektisuunnitelma, jonka mukaan työ toteutettiin. Tutustuimme lähtötietoihin ja kuntokartoitukseen, jonka jälkeen teimme tarvittavat jatkotutkimukset. Peruskorjauksesta laadittiin lupakuvat, rakennesuunnitelmat, aikataulu ja kustannuslaskelma. Projektin aikana oltiin yhteistyössä tilaajaan ja muiden projektiryhmien kanssa.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli selvittää, mitä tilaajan kannattaa rakennuksen osalta tehdä ja lisäksi tavoitteena oli laatia toimenpiteistä riittävät suunnitelmat. Kiinteistöstä haluttiin saada selville korjaustöiden kustannusarvio töiden ja materiaalien osalta. Tavoitteena oli myös aikatauluttaa peruskorjaus, jotta tilaaja osaisi varata riittävät resurssit ja aikataulun hankkeelle. Uusien rakenteiden osalta laadittiin myös rakennesuunnitelmat ja lupakuvat.
Tulokset Tuloksena saimme selvitettyä rakennuksen ongelmakohdat ja niihin johtaneet syyt. Teimme kiinteistöstä tilaajan vaatimat kustannuslaskelmat ja rakennesuunnitelmat. Suunnitelmien ja laskelmien pohjalta tilaajalla on edellytykset tehdä päätös korjaushankkeeseen ryhtymisestä tai sen hylkäämisestä.
Lisätietoja projektista: Eloranta Abenezer (rakennustuotanto), Joel Hyvönen (rakennustuotanto), Eemeli Kervinen (arkkitehtisuunnittelu) ja Jesse Siiskonen (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2015 - 2019
Tervaruukin infra Kuopion Tervaruukin infrasuunnitteluprojektissa oli tarkoituksena suunnitella ja parantaa Tervaruukissa sijaitsevaa, Kuopion suunnistajien omistamaa, ulkoilu- ja retkeilyaluetta. Taustaa Kuopion Suunnistajat Ry haluaa kehittää Tervaruukin ulkoiluja retkeilyaluetta. Terveruukin alueella sijaitsee nykyisin päärakennus, ulkosauna ja ulkovarasto. Alueelle on edellisten projektien yhteydessä tehty arkkitehtisuunnitelmia pienten majoitusmökkien ja huoltorakennuksen rakentamiseksi. Lisäksi toinen projektiryhmä tekee Tervaruukin majan korjaussuunnitelmaa. Tervaruukin maja on jo vuosikymmenien ajan ollut kuopiolaisten suosima hiihtoretkikohde. Toki majalle tullaan myös kävellen ja kesäaikaan alueen läheisyydessä on paljon ulkoilureittejä. Tavoitteet Projektin tavoitteina oli selvittää alueelle rakennettavien mökkien parhaimmat sijaintivaihtoehdot maaperätutkimusten perusteella, tutkia vaihtoehdot lisääntyvän henkilö- ja linjaautoliikenteen vaatimien muutosten järjestämiseksi sekä huomioida suunnittelussa alueen kaavoituksen määräämät rajoitteet, nykyiset toiminnot ja niiden sijoittuminen. Tavoitteena oli myös selvittää eri suunnitelmavaihtoehtojen kustannusarviot.
Projektin vaiheet Projekti toteutettiin alussa laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Tervaruukin alueella teimme lokakuun alussa maaperätutkimuksia, jotka käsittivät painokairauksia, mittauksia sekä maanäytteiden ottoa. Maanäytteet tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Maaperätutkimuksista saatuja tuloksia käytettiin suunnitelmavaihtoehtojen laadinnassa. Projektia tehtiin yhteistyössä tilaajan, Kuopion kaupungin arkkitehdin ja toisten projektiryhmien kanssa. Tulokset Projektin alussa kohteessa tehtiin maaperätutkimuksia, sekä otettiin maanäytteitä laboratoriokokeita varten. Näiden perusteella laadittiin perustamistapalausunto alueelle suunnitellun lisärakentamisen tarpeisiin. Projektissa laadittiin myös Tervaruukintien parannussuunnitelma, sekä parannuksen vaihtoedoksi uusi tielinjaus Neulamäestä Tervaruukin majalle. Tiesuunnitelmien lisäksi laadittiin piha-alueelle täydentäviä suunnitelmia mm. pysäköinnin tarpeisiin.
Lisätietoja projektista: Ilari Hakanen, Sohvi Koivisto, Markku Kolari, Kristian Korpela, Anssi Marin, Riku Reijonen, Alexander Suli (Infrarakentaminen)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Puurakenteinen kenttäsilta Puurakenteinen kenttäsilta on suunniteltiin suunnistustapahtumaa varten.
Taustaa
Tulokset
Projektin tilaajana toimi Kuopion suunnistajat ry. Silta suunniteltiin suunnistustapahtumaa varten.
Sillasta tuotettiin työpiirustukset, työsuunnitelma ja määräluettelo. Nämä valmistuivat vuoden 2018 loppuun mennessä.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa suunnitelmat, sekä laskea määrät puurakenteisesta kenttäsillasta. Projektin vaiheet Projektin lähtötiedot saatiin tilaajalta. Silta suunniteltiin lähtötietojen pohjalta. Lopuksi tuotettiin työpiirustukset, työsuunnitelma ja määräluettelo.
Lisätietoja projektista: Juho Pehkonen (rakennesuunnittelu), Jose Hamari (rakennesuunnittelu), Jesse Hiltunen (rakennesuunnittelu) ja Jeremias Savola (rakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3 Rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma 2018 - 2019
Savonia Kampus Savonia-ammattikorkeakoulu muuttaa Opistotieltä syksyllä 2020 Savilahteen Technopolikseen. Savonia Kampus -projektissa suunniteltiin tekniikan alojen opiskelijoille ja opettajille uudenlaisia oppimisympäristöjä tulevaisuuden opiskeluun. Tilaratkaisuilta toivottiin monikäyttöisyyttä ja monipuolisuutta.
Taustaa Savilahden tulevassa Savonia Kampuksessa tulee toimimaan yhteensä noin 2 000 opiskelijaa, opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Savonia Kampus muodostaa yhdessä Savon ammatti- ja aikuisopiston ja ItäSuomen yliopiston kanssa noin 15 000 opiskelijan kampusalueen ja mahdollistaa siten eri oppilaiston välisen yhteistyön entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Tämä Savonia Kampus -projekti oli jatkoa edellisen rakennusarkkitehtiopiskelijaryhmän kesällä 2018 päättämälle tekniikan alan tilojen luonnossuunnittelulle. Projektin tilaajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Kampus-projekti siirtyi loppuvuonna 2018 QVIM Arkkitehdit Oy:lle loppusuunnittelua varten. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli suunnitella Technopolis-rakennukseen tekniikan alojen opiskelijoille ja opettajille toiminta- ja oppimisympäristöjä, jotka toteuttavat kunkin koulutusalan tarpeet ja toiveet. Projektiin kuului lisäksi erillisen laboratorion alustava luonnossuunnittelu. Kaikki suunnitelmat havainnollistettiin luonnospiirroksiksi. Projektin vaiheet Projekti aloitettiin 4.9.2018. Suunnitteluryhmällä oli käytössään edellisen ryhmän tuottamaa aineistoa opiskelijamääristä, sekä koko kampuksen Revit-malli ja luonnospohjat. Projektin alussa tarkennettiin eri tekniikan alojen opiskelijamäärät ja niiden sijoittuminen eri kerroksiin alojen keskinäisten yhteyksien kannalta. Jokainen suunnitteluryhmän jäsen vastasi yhden kerroksen tilojen suunnittelusta.
Tilojen käyttösuunnitelmista tehtiin useita eri luonnospiirroksia. Vaikka suunnittelussa keskityttiin tekniikan tilojen suunnitteluun, ovat tekniikan opetustilat kaikkien Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien käytettävissä. Projektin aikana tutustuttiin S6 Avoin Kampus -hankkeen matkalla Jyväskylässä uusiin valmiisiin oppimisympäristöihin neljässä eri oppilaitoksessa sekä osallistuttiin QVIM Arkkitehtien Technopoliksessa järjestämään TYÖPAJA-tilaisuuteen, jossa myös opettajilla oli erinomainen tilaisuus vaikuttaa tilasuunnitteluun. Projektia ohjasi kaksi Savonia-ammattikorkeakoulun opettajaa ja lisäksi suunnitteluryhmä kysyi tekniikan alojen opettajien näkemyksiä uusista tiloista palavereissa, sähköpostitse ja projektitunneilla. Tulokset Projektin tuloksena saatiin Savonia Kampukseen jokaiselle tekniikan opetusalalle opiskelijoiden ja opettajien käyttöön monipuolisia ja muuntuvia toiminta- ja oppimisympäristöjä. Projektin lopuksi valmiit luonnospiirrokset tilojen käytöstä esiteltiin Kampus-projektin tilaajalle, QVIM Arkkitehtien edustajalle, vastuuopettajalle ja muille opiskelijoille yhteisessä tilaisuudessa 11.12.2018.
Lisätietoja projektista: Pihla Hakala, Mikko Kannisto, Kirsi Marjava ja Emmi Peltola (rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelma)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Tehtaan koulu Varkaudessa sijaitseva Tehtaan koulu muutetaan museo- ja näyttelytiloiksi. Taustaa Projektin tilaajana toimi Varkauden kaupunki. Lähtökohtana oli, että Varkauden nykyiset museotilat ovat nykymuodossaan riittämättömät ja vanhanaikaiset. Tehtaan koulu on 1920luvulla valmistunut koulurakennus, jonka luokkatilat ovat lähtökohtaisesti hyvin soveltuvia näyttelytiloiksi. Tavoitteet Tavoitteena oli tuottaa kohteesta hankesuunnitelma, jota voidaan käyttää vertailukohteena tai pohja-aineistona projektia toteutettaessa. Projekti toteutettiin eri koulutusalojen yhteistyönä, jotta saatiin aikaan arkkitehti- ja rakennesuunnitelmia sekä kustannusarvio. Tehtaan koulun esteettömyyttä haluttiin parantaa hisseillä ja luiskilla.
Tulokset Koulun tiloista saatiin muokattua esteettömät hissejä ja luiskia käyttäen. Vanhat luokkahuoneet muuttuivat näyttelytiloiksi, jotka on pimennettävissä peiteseinillä. Koulun historian tallentamiseksi koulun tiloista käytävät ja pääsisäänkäynti säästettiin suurilta muutoksilta ja yksi luokkahuone päätettiin entisöidä 1920-luvun luokkahuoneeksi. Lisäksi vanhoja juomapisteitä, naulakoita ja valaisimia säästettiin. Lopputuloksena saatiin aikaan pohjapiirustukset ja Revit mallista renderöityjä kuvia, joista on hyötyä suunnitelmien havainnollistamisessa. Tekla-mallista saatiin aikaiseksi päivitetyt rakennepiirustukset. Näiden tietojen pohjalta hankkeelle laskettiin alustava kustannusarvio.
Projektin vaiheet Projekti alkoi kohteeseen tutustumisella Varkaudessa. Aluksi rakennusarkkitehtiopiskelijat laativat luonnossuunnitelmat, jotka esiteltiin tilaajalle. Hyväksyttyjä suunnitelmia jatkettiin lopulliseksi hankesuunnitelmaksi, jonka pohjalta laadittiin rakennesuunnitelmia ja kustannusarvio. Arkkitehtisuunnitelmat tehtiin Autodesk Revit –ohjelmalla, rakennesuunnitelmat tehtiin käyttäen Tekla-ohjelmaa ja tuotantoinsinööri laski kustannukset käyttäen Haahtelakustannustieto-ohjelmaa sekä Microsoft Excellaskentaohjelmaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakennuksen esteettömyyteen, koulun historian säilyttämiseen ja museotoiminnan erityispiirteisiin.
Lisätietoja projektista: Markus Flink (rakennustuotanto), Karoliina Hyyryläinen (rakennesuunnittelu), Tiina Häkkinen (rakennussuunnittelu) ja Wille Pitkänen (rakennussuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Kopolanniemen asemakaava Kaksi asuin- ja loma-asuntoaluesuunnitelmaa ja katusuunnitelma Varkauden Kopolanniemeen.
Taustaa Projektin tilaajana toimi Varkauden kaupunki. Tehtävänä oli suunnitella Varkauden Kopolanniemeen uusi asuin- ja lomaasuntoalue, sekä tehdä katusuunnitelma. Kaavoitettavan alueen suuruus on noin 10 hehtaaria.
Tulokset Projektin tuloksena rakennusarkkitehtiopiskelijat tuottivat kaksi asemakaavasuunnitelmaa ja aluesuunnitelmaa. Ryhmän infrainsinööriopiskelija tuotti katusuunnitelman ja alustavan kustannusarvion kadun rakentamisesta. Nämä tuotokset luovutimme Varkauden kaupungille.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli suunnitella kaksi asemakaavavaihtoehtoa. Lisäksi saimme tehtäväksi suunnitella Kopolanniemen uudelle kaava-alueelle liikenneyhteys, joka palvelee asuin- ja loma-asuntoaluetta. Varsinaiseen projektityöhön liittyvät tavoitteet ovat projektisuunnitelman laatiminen, tapaamiset tilaajaorganisaation kanssa, sekä työn raportointi opettajille. Projektin vaiheet Projekti lähti liikkeelle aloituskokouksella, joka järjestettiin syksyn alussa Varkauden kaupungintalolla. Sieltä saimme lähtötiedot ja –materiaalit, joiden avulla pystyimme aloittamaan suunnittelutyömme. Kun syksy oli noin puolessa välissä, niin pidimme välikatselmuksen Kuopiossa, johon osallistui meidän opiskelijoiden lisäksi myös Varkauden kaupungin kaupunkiarkkitehti, kaavoittaja ja infrainsinööri. Välikatselmuksen ja saamiemme ohjeiden ja kommenttien pohjalta täydensimme suunnitelmamme siihen pisteeseen, että pystyimme ne esittelemään ja luovuttamaan tilaajalle.
Lisätietoja projektista: Aki Leukku (arkkitehtisuunnittelu), Camilla Miettinen (arkkitehtisuunnittelu), Mika Tuomela (infrasuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennusarkkitehtuurin koulutusohjelma 2018 - 2019
Kanttila Kanttila on Kuopiossa, Minna Canthin kadun ja Kuninkaankadun risteyksessä sijaitseva, vuonna 1820 rakennettu Minna Canthin koti- ja liiketalo. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on tarkoitus kunnostaa kulttuurikeskukseksi. Taustaa Projektin tilaajana toimi Minna Canthin Talo ry, jonka tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kunnostuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokas, Kanttilana tunnettu rakennus. Rakennus on huonokuntoinen ja vaatii suuria kunnostustoimenpiteitä. Tulevaisuudessa rakennuksen on tarkoitus toimia taiteen ja kulttuurin keskuksena, joka tarjoaa taiteilijoille työtiloja sekä yleisölle mahdollisuuden päästä nauttimaan kulttuurista ja monialaisten taiteilijoiden töistä.
Projektin vaiheet Projektin käynnisti tutustuminen Kanttilaan rakennuksena, sen historiaan ja nykyiseen tilanteeseen. Projektia vietiin eteenpäin yhdessä useamman projektiryhmän kanssa. Muiden ryhmien tavoitteena oli rakennetekniikan ja uusien, rakennusten ulkopuolisten tilojen suunnittelu. Työhön kuului konsultointia rakennusvalvonnan ja työn tilaajan kanssa. Projekti eteni luonnossuunnittelmatasoisena pohjakuvien piirrosta 3D-mallin tuottamiseen ja suunniteltujen muutosten dokumentointiin.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli laatia rakennuksesta 3D-malli aiempien suunnitelmien pohjalta ja noudattaen tilaajan toiveita tulevasta käytöstä. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallinen asema ja rakenteelliset rajoitteet. Suunnitelmat tuli tehdä yhteensopiviksi rakennesuunnittelijoiden tuotosten kanssa ja ne toteutettiin edistämään rakennuksen kunnostusprojektia havainnollistamalla tilojen soveltuvuutta tilaajan toivomiin käyttötarkoituksiin.
Tulokset Projektin tuloksena valmistui Kanttilasta päivitetty 3D-malli, johon suunnitellut tilat havainnollistavat rakennuksen tulevaisuuden käyttötarkoituksia. Ratkaisuissa otettiin huomioon tilaajan toiveet ja rakennuksen ominaispiirteet. Tilat ja toiminnot suunniteltiin yhteen toimiviksi ja kulku niiden välillä mahdollisimman helpoksi poistaen ylimääräisiä kulkureittejä. Suunnittelussa huomioitiin luonnonvalo ja sitä pyrittiin tuomaan tiloihin mahdollisimman paljon. Rakennukseen suunnitellut tilat soveltuvat monipuolisesti eri alojen taiteilijoiden käyttöön. Projektin tavoitteena olleet tuotokset saatiin laadittua opintojakson aikana ja tulokset ovat hyödynnettävissä kunnostushankeen jatkosuunnittelussa.
Lisätietoja projektista: Elisa Kiesiläinen (arkkitehtisuunnittelu), Jani Naumanen (arkkitehtisuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Kanttila 2018 Kirjailija Minna Canthin kotitalo – Kanttila – on Kuopion puukorttelialueella sijaitseva rakennetun ympäristön ja kulttuurihistorian kannalta merkittävä rakennus. Se on rakennettu arviolta vuonna 1820 ja on Kuopion vanhimpia rakennuksia. Taustaa Projektin tilaajana toimi Minna Canthin talo ry . Projekti toteutettiin yhteistyönä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Lastu Oy:n kanssa. Alkuperäinen rakennus muodostui kahdesta osasta ja ne yhdistettiin myöhemmin. Osia on myöhemmin laajennettu ja myöhemmin purettu. Rakennusta on muutettu vuosina 1909, 1925, 1931, 1939, 1947, 1955, 1976 ja viimeisin korjaus on tehty vuonna 2010, jolloin kiinteistössä tehtiin julkisivu-ja kattoremontti. Tavoitteet Projektissa opiskelijat suunnittelevat Kanttilan tiloille uusia käyttötarkoituksia ja tutkivat mitä tämän toteuttaminen vaatisi. Projekti on pilkottu pieniin osiin, jonka lopullisena tuloksena syntyy Kanttilan kunnostusprojektin toteuttamiseen tarvittava suunnitelmakokonaisuus, jolla rakennus pystytään korjaamaan uuteen käyttötarkoitukseen. Projektiryhmän tavoitteena oli selvittää tilaajalle, mitä kulttuurihistoriallisesti tai arkkitehtonisesti merkittäviä avainkohtia rakennuksessa on, missä ne sijaitsevat ja miltä ajanjaksolta ne ovat, selvittää mitä säilytettäviä rakenteita tai kohtia rakennuksessa on, miten ne vaikuttavat uusiin suunnitelmiin ja suunnitella säilyvien rakenteiden restaurointi ja laatia näistä työohjeet.
Projektin vaiheet Ryhmä perehtyi rakennuksesta käsiteltävään aineistoon ja tutki vanhoja piirustuksia ja Kanttilan eri vaiheita. Piirustukset muutettiin samaan tiedostomuotoon ja muokattiin vastaamaan nykyisten piirustuksien mittakaavaa. Tällä tavoin selvitettiin, mitä alkuperäisiä 1800-luvulta peräisin olevia rakenteita rakennuksessa voisi mahdollisesti olla jäljellä ja missä ne mahdollisesti sijaitsisivat. Tämän jälkeen ryhmä suoritti rakenneavauksia kohteessa, vahvistaakseen vanhojen rakenteiden olemassaolon.
Tulokset Ryhmä suoritti avauksia kohteessa ja selvitti rakennuksen alkuperäisten rakenteiden sijainnit. Lopputuotoksena ryhmä laati avauskartan, jossa esitetään avauksien paikat, päivämäärät, tehdyt löydöt sekä arvio rakenteen ajanjaksosta. Lisäksi ryhmä laati toimenpideohjeet, jolla ohjataan suunniteltujen rakennustöiden purkutöitä ja ohjeistetaan rakennusosien säilyttämiseksi vaadittuja toimia, selvityksen, jossa arvioidaan muutostöiden alaisissa tiloissa olevien vanhojen rakenteiden ja rakennusosien tai pintojen rakennushistoriallinen arvo ja raportin josta käy ilmi vanhojen rakenteiden ja rakenneosien tai pintojen vaikutus suunniteltuihin muutostöihin.
Lisätietoja projektista: Eemeli Kervinen (rakennetekniikka), Ville-Veikko Niskanen (rakennusarkkitehti) ja Joonas Pietikäinen (rakennetekniikka)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Kanttila Kanttila on Kuopiossa asuneen kirjailijan, Minna Canthin asuinrakennus. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
Taustaa Projektin tilaaja on Minna Canthin talo Ry ja projekti toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun yritysprojektina. Suunnitelmat tuotettiin yhteistyössä neljännen vuoden rakennusarkkitehti- ja rakennusinsinööriopiskelijoiden kanssa. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli toimia arkkitehtiryhmien tukena, määrittää rakenteet laajennetun kellaritilan, ”Black Boxin” pihakannelle ja kehittää vaihtoehtoinen ratkaisu vetotangoilla kannatetuille välipohjarakenteille muiden ryhmien arkkitehtisuunnitelmien pohjalta. Ryhmän tuotantoinsinööriopiskelijan tehtäviin kuului kustannusten arviointi.
Tulokset Ryhmämme sai tuotettua karkeat suunnitelmat Black Boxin kansirakenteesta, mitoitettua pilari-palkkikehän vetoterästen poistamiseksi sekä laadittua arkkitehtisuunnitelmiin pohjautuvat kustannusarviot. Tuotannon osuus oli haastava, sillä suunnitelmien valmistumisajankohdan vuoksi tuotannon suunnittelijan työ jäi aivan projektin loppuun, karkeaksi arvioksi.
Projektin vaiheet Projekti alkoi tutustumiskäynnillä kohteeseen, jonka jälkeen perehdyimme aiempien vuosien ryhmien tuotoksiin, mitkä toimivat lähtötietoina suunnitteluun. Ryhmämme suunnitteli alustavat rakenteet laajennetun kellarin, ”Black Boxin” pihakannelle arkkitehtisuunnitelmien pohjalta. Lisäksi mitoitimme pilari-palkkirakenteen korvaamaan välipohjia kannattavat vetoteräkset. Tuotantoinsinööriopiskelija teki karkean kustannusarvion arkkitehtiluonnosten pohjalta.
Lisätietoja projektista: Joonas Karhu (rakennesuunnittelu), Tommi Silventoinen (rakennustuotanto) ja Olli Toikkanen (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
OCTAGON Octagon on kahdeksankulmainen ja kaksikerroksinen asuinkäyttöön valmistuva omakotitalo. Kohteen kokonaispinta-ala 298,5 m². Kohde rakentuu Nilsiän Louhosareenalle. Taustaa Projektin tilaajana toimi TAHKOcom Oy. Octagonin suunnitelmat toteutettiin yhteistyössä eri rakennustekniikan koulutusalojen kanssa. Tilaaja halusi kahdeksankulmaisen omakotitalon, jonka yläkerran ulkoseinät ovat liikuteltavia lasiovia. TAHKOcom Oy:n toimitusjohtaja Matti Kuosmanen ohjasi tilaajan puolesta toteutusta. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli rakennustekniikan koulutusalojen yhteistyönä tuottaa Octagonin rakennedetaljit, sekä tarkennettu kustannuslaskenta. Tilaaja halusi kohteeseen vaihtoehtoratkaisuja normaaleille suunnitteluratkaisuille. Kohteen suunniteltu käyttöikä on sata vuotta. Tavoite projektin valmistumiselle oli joulukuun alku 2018.
Projektin vaiheet Lähtökohtana suunnittelulle oli tilaajan luonnossuunnitelmat. Projektiin osallistui toinen ryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa rakennedetaljit ja tilapohjainen hinta. Ryhmämme tuotti arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat, sekä karkean kustannuksen tilaajalle. Arkkitehtiopiskelija tuotti tietomallin Revit-ohjelmalla. Rakennesuunnitelmat tuotettiin AutoCAD ja Frame Analysis 6.4.-ohjelmilla. Lopuksi yhdistimme tilaajalle tuotokset yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin tilaajalla oli valmiit suunnitelmat rakentamista varten. Tulokset Octagonin suunnitelmat, sekä kustannustieto saatiin tilaajalle toimitettua ennen projektin päättymistä. Octagonista saatiin laskettua tilapohjainen sekä kokonaiskustannusarvio. Tuotetuilla suunnitelmilla tilaaja pystyy hakemaan rakennuslupaa kohteelle.
Lisätietoja projektista: Altti Issakainen (rakennustuotanto), Selma Kinnunen (rakennesuunnittelu) ja Sanna Ruotsalainen (arkkitehtisuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
OCTAGON Octagon on kahdeksankulmainen ja kaksikerroksinen asuinkäyttöön valmistuva omakotitalo. Kohteen kokonaispinta-ala 298,5 m². Kohde rakentuu Nilsiän Louhosareenalle. Taustaa Projektin tilaajana toimi TahkoCOM Oy. Octagonin suunnitelmat toteutettiin yhteistyössä eri rakennustekniikan koulutusalojen kanssa. Tilaaja halusi kahdeksankulmaisen omakotitalon, jonka yläkerran ulkoseinät ovat liikuteltavia laseja. TahkoCOM Oy:n toimitusjohtaja Matti Kuosmanen ohjasi tilaajan puolesta toteutusta.
Tulokset Octagonin suunnitelmat, sekä kustannustieto saatiin tilaajalle toimitettua ennen kurssin päättymistä. Tuotetuilla suunnitelmilla tilaaja pystyy hakemaan rakennuslupaa kohteelle. Octagonista saatiin laskettua tilapohjainen sekä kokonaiskustannusarvio.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli rakennustekniikan koulutusalojen yhteistyönä tuottaa Octagonin rakennedetaljit, sekä tilapohjainen kustannuslaskenta. Tavoitteena tuotosten valmistumiselle vuoden 2018 joulukuu. Tilaaja halusi kohteeseen vaihtoehtoratkaisuja normaaleille suunnitteluratkaisuille. Kohteen suunnitteluikä oli sata vuotta. Projektin vaiheet Lähtökohtana suunnittelulle oli tilaajan luonnossuunnitelmat. Projektiin osallistui toinen ryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa arkkitehti- ja rakennesuunnittelu. Ryhmämme tuotti lopulliset detaljit, sekä tilapohjaisen hinnan tilaajalle. Yhdistimme lopuksi tilaajalle tuotokset yhdeksi tuotokseksi, jolloin tilaajalla oli valmiit suunnitelmat rakentamista varten. Tilapohjainen kustannuslaskelma suoritettiin Haahtelaohjelmalla, jota varten tarvittiin rakennusarkkitehdiltä tilaluettelo kohteen tiloista. Detaljit ja muut suunnitelmat tuotettiin AutoCad- sekä Frame Analysis 6.4.-ohjelmilla.
Lisätietoja projektista: Teemu Kangas (rakennustuotanto), Eetu Nissinen (rakennesuunnittelu) ja Otso-Lari Supperi (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Nilsiän vesitorni Nilsiässä sijaitseva vesitorni on muutettu aiemmin asumiskäyttöön. Nyt siihen ollaan tekemässä käytettävyyttä parantavia parannuksia ja laajennuksia.
Taustaa Projektin tilaajana toimi Tahko.comin toimitusjohtaja Matti Kuosmanen ja se toteutettiin rakennusarkkitehti-, rakennesuunnittelu- ja rakennustuotanto-opiskelijoiden yhteistyönä. Kohde sijaitsee Nilsiässä. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa Nilsiän vesitorniin rakennesuunnittelun osalta suunnitelmat autokatoksesta ja ulkoisesta hissitornista, arkkitehtisuunnittelun osalta BIMmalli vesitornista ja sen sisäpuolisista rakenteista sekä niiden pohjalta lupakuvat rakennusvalvonnalle ja lopuksi rakennustuotannon osalta suorittaa kohteen kustannuslaskenta.
Tulokset Arkkitehtisuunnittelun osalta valmistui BIM-malli ja lupakuvat rakennusvalvonnalle. Autokatoksen osalta saatiin määriteltyä vaadittavat dimensiot rakenneosille ja tuotettua vaadittavat liitosdetaljit. Hissitornista tehtiin FEM-malli, josta saatiin selville teräsrakenteisen tornin rakenneosien vaadittavat dimensiot tuulikuormista. Rakennustuotannon osalta tuotettiin projektin kustannusarvio.
Projektin vaiheet Projekti lähti käyntiin asiakkaan toiveiden mukaisesti mallintamalla vesitorni ja suunnittelemalla siihen hissitornia. Samalla vanhojen olemassa olevien kuvien perusteella lähdettiin suunnittelemaan asiakkaan toivomaa autokatosta tornin juurelle. Suunnittelu eteni lupakuvien tuottamiseen ja rakenteiden mitoittamiseen eri mitoitusohjelmien avulla. Näistä saatujen tulosten perusteella alettiin tuottamaan vaadittavia detalji-kuvia eri liitoksista. Lopuksi tehtiin kustannusarvio saatujen dimensioiden ja rakenteiden pohjalta.
Lisätietoja projektista: Aleksi Hakulinen (arkkitehtisuunnittelu), Joonas Pesonen (rakennesuunnittelu), Jani Piippo (rakennustuotanto) ja Joni Vitikainen (rakennesuunnittelu).
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Sakky rivitalon kustannusarvio Projektissa laskimme Toivalassa sijaitsevalle rivitalolle kustannusarvion määräluettelon pohjalta.
Taustaa 1970-luvulla rakennettu soluasuntola Toivalassa purettiin osittain ja tilalle rakennettiin uusi soluasuntola. Urakan yhteydessä rivitaloon rakennettiin uusi lisäosa. Tavoitteet Ryhmämme tavoitteena oli laskea rivitalolle kustannusarvio määräluettelon perusteella. Projektin vaiheet Projekti alkoi materiaalin keräämisellä. Otimme yhteyttä yhteyshenkilöön ja sovimme tapaamisen työmaalle. Yhteyshenkilö antoi meille projektiin olennaisia rakennuksen piirustuksia, detaljikuvia ja työselityksiä, joita tarvitsimme työmenetelmien ja kustannusarvioon tarvittavien määrien selvittämiseen. Kävimme tutustumassa kohteeseen ja saamastamme informaatiosta sekä materiaalista aloimme laatimaan määräluetteloa rivitalolle. Määräluettelon pohjalta pystyimme laatimaan hankkeen kustannusarvion. Kustannusarvioon laskimme työhön käytettyjen materiaalien kustannukset, käyttökustannukset, sekä työstä maksettavat sosiaalikulut.
Tulokset Saimme luotua kustannusarvion, joka antaa viitteen siitä kuinka paljon projektin työnhinta olisi, mikäli työ toteutettaisiin ammattilaisilla. Projektin tuloksista voi päätellä, että ammattilaisten tekemässä työssä rakentamisaika lyhenee huomattavasti ja materiaalien hukkaprosentti pienenee. Kustannuksiin kuuluivat myös työn käyttö- ja ainekustannukset, sekä sosiaalikulut. Kustannusarvion lopullisia tuloksia verrataan opiskelijoiden rakentaman talon kustannuksiin lopputapaamisessa projektin yhteyshenkilön kanssa.
Lisätietoja projektista: Mohammed Al-Sammarraie, Jani Haaranen, Markus Miettinen (rakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Heinjoen ampumaratakatos Ryhmämme tehtävänantajana oli Sakky. Yhteyshenkilömme antoi meille tehtäväksi tehdä kustannus- ja määrälaskennan Heinjoen ampumaratakatokselle. Laskennan pohjana oli saamamme kuvat, joista laskimme määrät ja kustannukset. Tausta Kurssilla oppilasryhmät tekevät erilaisia tehtäviä yrityksille. Ryhmämme toimeksiantaja oli Savon koulutuskuntayhtymä eli Sakky. Valmistuttuaan rakennus palvelee Kuopion ampuma- ja metsästysseuraa pienoiskivääriratana. Katoksen runkotyöt aloitettiin ampujien talkootyönä ja tällä hetkellä katosta rakentaa Savon ammattiopiston rakennusalan oppilaat opettajan johdolla. Tavoitteet Tilaajan kanssa sovimme, että kustannuslaskenta tehdään vain katokselle, eikä maanrakennustöitä oteta huomioon. Tavoitteena oli laskea ampumakatoksen määrä- ja kustannuslaskelma anturasta vesikattoon. Tuloksen tuli olla selkeä luettelo määristä, joita katokseen tarvitaan, sekä kustannuslaskenta työn ja materiaalien osalta Talo 80 -järjestelmän mukaisesti.
Projektin vaiheet Projekti alkoi tutustumalla työmaahan ja sopimalla projektin sisällöstä tilaajan kanssa. Ampumakatos jaettiin neljään osaan ja jokainen laski omalta osaltaan määrät ja kustannukset. Laskelmat yhdistettiin samaan laskentataulukkoon ja näin saimme lopullisen tarjoushinnan. Tulokset Lopputuloksena oli kustannusarvio ampumakatokselle, jossa oli laskettu työn osuus ja menekki, ainekustannukset, mahdolliset alihankintakustannukset sekä muut työtekniset ja työmaahan vaikuttavat yleiskulut.
Lisätietoja projektista: Sami Huttunen, Jeremias Juutinen, Kalle Komulainen & Ninni Pelkonen (rakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3 Rakennusarkkitehtuurin ja rakennustuotannon koulutusohjelma 2018
Tuusniemi: Puistosataman hotellin suunnittelu Suunnittelimme Tuusniemen puistosatamaan hirsirakenteisen hotellirakennuksen. Hotellissa on 40 hotellihuonetta, n. 100 asiakaspaikkainen ravintola ja saunamaailma.
Taustaa Projektin tilaajana toimi Tuusniemen kunta. Hotelli suunniteltiin rakennusarkkitehtien ja tuotannonsuunnittelijoiden yhteistyönä. Yksi lähtökohdista oli, että se toteutettaisiin hirsirakenteisena. Tilaajan toivoi, että rakennuksessa olisi ravintolatilojen lisäksi majoitustilat 80 hengelle ja saunamaailma. Hotellihuoneiden tuli olla yhdistettävissä pienemmistä kahden hengen huoneista perheille sopivan kokoisiksi esim. välioven avulla.
Tulokset Projektin tuotoksena valmistui luonnossuunnitelmat, jotka sisälsivät hotellin pohja- ja julkisivupiirrokset sekä havainnekuvat. Nämä suunnitelmat ja kustannuslaskelmat esiteltiin Tuusniemen kunnan edustajille joulukuussa 2018.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tehdä luonnossuunnitelmat ja visualisointikuvat havainnollistamaan suunnitellun hotellin arkkitehtuuria sekä liittää mukaan rakennuksen alustavat kustannuslaskelmat. Projektin vaiheet Suunnittelun lähtökohtana olivat tilaajan antamat toiveet sekä ajatus, että hotelli toteutettaisiin hirsirakenteisena. Projektiin osallistui sekä rakennusarkkitehtiopiskelijoita että myös rakennustuotannon opiskelijoita. Ryhmämme tehtävänä projektissa oli tuottaa luonnostasoiset rakennussuunnitelmat havainnekuvineen sekä alustavat kustannuslaskelmat.
Lisätietoja projektista: Emilia Aalto (rakennussuunnittelu), Karoliina Andersin (rakennussuunnittelu) ja Joona Teeriniemi (rakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3
Tuusniemen puistosataman yleissuunnittelu Projektin tarkoituksena oli tehdä Tuusniemen puistosatamalle yleissuunnitelma alueen kehittämisen tueksi.
Tausta Projektin tilaaja, Tuusniemen Teollisuus Oy halusi sataman puistoalueelle uuden aluesuunnitelman, alueen vetovoiman lisäämiseksi. Alueelle suunnitellaan myös hotelli kahden muun ryhmän toimesta. Mahdollisesti rakennettava hotelli on otettava huomioon myös aluesuunnitelmassa erilaisina varauksina, jotka vaativat omat suunnitelmansa. Nykyisellään aluetta ei koeta tarpeeksi viihtyisäksi ja toimivaksi. Satama-alueella järjestetään suosittuja tapahtumia muutaman kerran vuodessa. Tavoitteet Tavoitteena oli saada alueen toimintoja selkeytettyä ja kehitettyä, eri-ikäiset käyttäjät huomioiden. Pyrkimyksenä oli suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti alue, joka palvelisi mahdollisimman monipuolisesti niin kunnan asukkaita, veneilijöitä kuin vierailijoitakin. Tavoitteena oli myös laatia alueesta 3D-malli ja kustannuslaskelmat tilaajalle, joiden avulla uudistettua aluetta on helpompi hahmottaa ja arvioida koko projektin laajuutta - niin kustannusten, massansiirtojen, kuin uudistuneen yleisilmeen suhteen. Projektin vaiheet Projekti alkoi tilaajan kanssa aloituskokouksella, jossa käytiin läpi Tuusniemen puistosatama-alueen nykytilannetta. Kokouksessa kartoitettiin myös tilaajan toiveet ja alueella säilytettävät asiat.
Alkusyksystä teimme vierailukäynnin Tuusniemen satamaalueelle. Se auttoi hahmottamaan alueen nykytilaa ja koko alueen laajuutta. Vierailukäynnin jälkeen alkoi aluesuunnitelman tekeminen: Rakennusarkkitehtiopiskelija suunnitteli aluetta ja infraopiskelijat selvittivät vaadittavien massansiirtojen määriä ja materiaalivaatimuksia. Niiden pohjalta laadittiin rakennusosalaskelma Fore- infran kustannuslaskentaohjelmistolla. Samalla tehtiin myös projektiin liittyviä muita tehtäviä. Tulokset Alueesta laadittiin REVIT-ohjelmalla 3D-malli, josta saatiin tulostettua asemakaava-pdf:t molemmille hotellivaihtoehdoille. Lasten leikkialuetta monipuolistettiin ja tehtiin turvallisemmaksi. Aikuiset saivat omat kuntoilulaitteensa uimarannan läheisyyteen ja pienveneilijät uudet laiturit. Myös mm. kevyen liikenteen väyliä, valaistusta, penkkejä ja istuksia lisättiin. Joulukuisella vierailukäynnillä Tuusniemen kunnantalolla, tilaajalle esitettiin uusi aluesuunnitelma, alustava rakennusosalaskelma alueen muutostöiden kustannuksista sekä erillinen laskelma mahdollisista leikki- ja kuntoiluvälineistä. Niiden pohjalta on hyvä siirtyä alueen suunnittelussa seuraavaan vaiheeseen.
Lisätietoja projektista: Jesse Varjus ERR15SY, Matias Huovinen ERR16SY, Arja Puupponen EAA15S
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Puurakenteisen kannattajan mitoitus Projektin tavoitteena oli vertailla pyöreän hirsipalkin mitoittamista eri mitoitusperusteiden välillä sekä koestaa pyöröhirsipalkkeja ja pyöröhirrestä valmistettuja kattoristikoita. Taustaa Projektin tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja projekti kuului EkoMateriaalit-hankkeeseen. Projektin tarkoituksena oli vertailla pyöreän hirsipalkin mitoittamista International Log Builders’ Association: Log Span Tables teoksen ja Eurocode 5:n välillä sekä tehdä koestukset pyöröhirsipalkeille ja pyöröhirrestä valmistetuille kattoristikoille HitSavonian teräslaboratoriossa. Kattoristikot toteutti Savon ammattiopisto Sakky.
Projektin vaiheet Projekti aloitettiin eri mitoitusstandardien tutkimisella ja aiheeseen liittyvien aineistojen etsimisellä. Lisäksi tehtiin vertailulaskelmat International Log Builders’ Association: Log Span Tables:n ja Eurocoden 5:n välillä. Kattoristikot ja liitokset suunniteltiin tuotantoon Sakkylle, jonka jälkeen koestusta varten tehtiin koestussuunnitelma. Koestuksessa tehtiin vaadittavat testausjärjestelyt ja kasattiin ristikot koestusta varten, jonka jälkeen voitiin tehdä suunnitellut koestukset HitSavonian kuormituskehässä. Lopuksi projektista tehtiin tilaajalle loppuraportti.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli vertailla pyöröhirsipalkin mitoittamista eri mitoitusperusteiden välillä sekä mitoittaa kattoristikon kulmaliitos. Tavoitteena oli myös tuottaa mitoitetusta kattoristikosta ristikkopiirustukset hirsiveistämölle ja suorittaa koestukset koekappaleille. Koestuksen tarkoituksena oli selvittää ristikon kulmaliitoksen murtotapa. Lopuksi tarkoituksena oli tehdä koestuksesta saatujen tuloksien ja mitoituslaskelmien välinen vertailu.
Tulokset Projektista lopputuloksena saatiin eri mitoitusperusteiden vertailulaskelmat. Koestuksessa ja koestuskappaleissa oli paljon erilaisia muuttujia, joten koestuksesta saaduista tuloksista ei voitu tehdä johtopäätöksiä, eikä koestuksen tuloksia voitu verrata tehtyihin mitoituslaskelmiin.
Lisätietoja projektista: Teemu Kuitunen (rakennesuunnittelu), Sami-Mikko Tuononen (rakennesuunnittelu) ja Jaakko Väätäinen (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Jäähallin laajennuksen väliseinäurakka Projektin aiheena oli valmistella Kuntolaakso-hankkeeseen kuuluvaan jäähallin laajennukseen kokonaisvaltainen väliseinäurakka. Tähän kuuluivat muun muassa määrälaskenta, urakoitsijan valinta sekä taloudellinen loppuselvitys. Projekti tehtiin kesällä 2018 työnjohtoharjoittelun ohella, joka lisäsi tietoutta työmaan aikaisesta hankinnoista. Taustaa Projektin aihe valittiin työnjohtoharjoittelun ohessa. Projektin toteutettavuudesta sovittiin hankkeen pääurakoitsijan YIT Rakennus Oy:n kanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen neuvoteltiin projektin laajuudesta sekä tiedottamisesta pääurakoitsijalle sekä koululle. Tavoitteet Projektin päätavoitteena oli hankkia pääurakoitsijalle edullinen ja laadukas urakoitsija tekemään väliseinien muuraustyö. Muita tavoitteita oli: - Määrälaskenta - Tehtäväsuunnitelma / hankinnan valmistelu - Laadunhallinta- ja turvallisuussuunnitelmat - Tarjouspyyntöjen lähettäminen - Urakoitsijan valinta - Urakkaneuvottelu - Sopimuksen teko - Aikataulun päivittäminen (Last Planner) - Aloituspalaveri - Mestakatselmus - Mallityö - Laadunvarmistus - Tehtävän taloudellinen loppuselvitys.
Projektin vaiheet Projekti aloitettiin kesäkuun aikana pohjapiirustuksiin ja 3dmalliin perehtymisellä. Tästä alkoi määrälaskenta, käyttäen hyväksi pohjapiirustuksia sekä Solibri 3d view mallinnusohjelmaa. Saaduista määristä tuotettiin tarjouspyyntö, joka lähetettiin kaikille potentiaalisille yrityksille. Yksi yritys vastasi tarjouspyyntöön, ja urakkaneuvottelujen perusteella tarjous hyväksyttiin. Urakkaneuvotteluissa yritys todettiin työhön päteväksi ja aikataulua päivitettiin resurssien ja työsaavutusten mukaisiksi. Ennen töiden aloitusta pidettiin aloituspalaveri, jossa käytiin läpi työvaiheen aloituspalaveri ja työturvallisuussuunnitelma ja täydennettiin niiden sisältöä. Muuraustyöt alkoivat ja päättyivät suunnitellusti yleisaikataulun mukaan. Tulokset Urakoitsijan valinnassa onnistuttiin ja työnjälki oli laatuvaatimusten mukaista. Urakka oli taloudellisesti suunnitelmien mukainen eikä sisällössä syntynyt merkittäviä muutoksia.
Lisätietoja projektista: Jori Immonen (Talonrakennustuotanto), Juuso Koponen (Infrarakentaminen), Sanna Törrönen (Talonrakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Teollisuusrakennuksen stabiliteettitarkastelu Projektin tarkoituksena oli tehdä stabiliteettitarkastelu teollisuusrakennuksen laajennukseen
Taustaa Projektin tilaajana toimi Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky. Työssä tarkasteltiin teollisuusrakennuksen stabiliteettia ja mitoitettiin rakennukselle jäykistävät rakenteet. Projektikohteena oli noin 3 500 m2:n kokoinen tuotantolaitos, jonka runkona toimii pilari-palkki-laatta -periaate.
Tulokset Projektin aloitus viivästyi puutteellisten lähtötietojen sekä materiaalin osalta. Projekti eteni kuitenkin suunnitelmien mukaisesti ja saimme tuotettua projektiin ontelolaataston rengasraudoituksen ja saumaraudoituksen mitoittamisen, stabiliteettitarkastelun, jossa mitoitimme jäykistävät rakenneosat sekä teimme eri rakenneleikkaus- ja detaljikuvat.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tarkastella tuotantohallin kokonaisstabiliteettia laskemalla, mitoittaa jäykistävät rakenneosat, suunnitella tarvittavat liitokset sekä tuottaa eri leikkaus- ja detaljikuvat. Projektin vaiheet Lähtökohtana suunnittelulle oli alustavat kantavan rungon piirustukset ja suunnitelmat, joiden pohjalta laskettiin tuotantorakennukseen kohdistuvat vaakavoimat. Vaakavoimien avulla rakennukseen suunniteltiin jäykistävät rakenneosat. Lisäksi rakennukseen suunniteltiin kantavien rakennusosien liitokset sekä ontelolaataston rengas- ja saumaraudoitus. Suunnitelmat toteutettiin pääasiallisesti AutoCad-ohjelmistolla ja laskelmat Excel-ohjelmistolla.
Lisätietoja projektista: Mika Laitinen, Kimmo Luostarinen ja Jani Marttila (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Tuotannon kehittäminen Pelastusopiston asuntolan märkätilaremontin kustannuslaskenta, kustannusvertailu ja aikataulu
Taustaa Projektin toimeksiantajana toimi Maalaus ja Saneeraus Konttinen Oy. Projekti tehtiin Pelastusopiston asuntolan märkätilaremontista.
Tulokset Projektin tuloksena saatiin vertailukelpoinen kahden erilaisen ratkaisun kustannusvertailu. Näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen välille muodostuikin huomattava kustannusero, myös aikataulullinen ero oli selkeä. Suunnittelemamme aikataulu todettiin realistiseksi ja käyttökelpoiseksi.
Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa kustannuslaskenta ja sen pohjalta kustannusvertailu käyttämällä kahta vaihtoehtoista materiaalia. Tämän jälkeen tehtävänä oli tehdä hankkeelle realistinen ja toteuttamiskelpoinen aikataulu.
Projektin vaiheet Lähtökohtana oli Pelastusopiston asuntolan märkätilaremontti. Ensiksi aloimme työstämään kustannuslaskentaa, jonka pohjalta teimme kustannusvertailun kahdella vaihtoehtoisella ratkaisulla, WEDI- vedeneristyslevyllä ja Mapein märkätilatuotteilla verrattuna Kaakelilujalla ja Ardexin tuotteilla. Kustannusvertailu tehtiin toimeksiantajan omalle Excelpohjalle. Tämän jälkeen ryhdyimme tekemään kohteelle aikataulua PlanMan-aikatauluohjelmalla. Kustannusvertailu ja aikataulu esiteltiin molemmat tilaajalle.
Lisätietoja projektista: Ossi Pokela (talonrakennustuotanto), Joni Roininen (talonrakennustuotanto) ja Riku Vedenpää (talonrakennustuotanto)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Jatkuva sortuma Projektissa tutkittiin jatkuvan sortuman estämisen periaatteita, käyttäen referenssikohteena Sweco Rakennustekniikka Oy:n suunnittelemaa Hiekanpään Campusta. Taustaa Projektin tilaajana toimi Sweco Rakennetekniikka Oy. Ryhmä koostui neljästä neljännen vuoden rakennetekniikan opiskelijasta. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa yleispätevä raportti CC2luokan rakennuksen jatkuvan sortuman estämisestä voimassa olevien asetusten perusteella, käyttäen esimerkkikohteena Hiekanpään Campusta. Tarkoituksena oli perehtyä jatkuvan sortuman periaatteisiin ja erityisesti valittuun tarkastelutapaan. Lisäksi tavoitteena oli tehdä laskelmat sidevoimamenetelmän periaatteiden mukaisesti esimerkkikohteeseen ja vertailla tuloksia Swecon oman laskentapohjan tuloksiin. Tavoite projektin valmistumiselle oli joulukuun alku 2018.
Projektin vaiheet Aluksi ryhmän jäsenet perehtyivät jatkuvaan sortumaan ja määrittivät esimerkkikohteelle seuraamusluokan CC2b, jonka mukaan etsittiin sidejärjestelmän voimille ja vaadittaville raudoille oikeita laskukaavoja. Yleispätevää raporttia laadittiin laskelmien ohella. Lopuksi teoreettinen ja laskennallinen aineisto koottiin yhdeksi raportiksi ja ohjekortiksi. Tulokset Projektissa tuotettiin yleispätevä raportti CC2-luokan rakennuksen jatkuvan sortuman estämisestä, esimerkkilaskelmat Hiekanpään Campuksesta ja ohjekortti Sweco Rakennetekniikan käyttöön. Projektiryhmä toimi sujuvasti ryhmänä ja palautti tavoitteiden mukaiset tuotokset aikataulussa.
Lisätietoja projektista: Viivi Hiltunen, Jaakko Rantanen, Annamari Tissari ja Meri Vaskelainen (rakennesuunnittelu)
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 - 2019
Ristiin kantavan laatan mitoitus Massiivilaatastojen laskumenetelmään perustuvan Excel - pohjaisen laskentaohjelman luominen ristiin kantavan laatan perustapausten momenttien laskemista varten.
Taustaa Projektin tilaajana toimi Suunnittelutalo PPG Oy. Laskentaohjelma tehtiin yrityksen tarpeisiin ristiin kantavan laatan mitoittamisen apuvälineeksi. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli tuottaa helppokäyttöinen laskentaohjelma perustapausten momenttien laskentaa varten. Laskumenetelmänä käytettiin massiivilaatastojen laskumenetelmää.
Tulokset Tuottamamme Excel-laskentaohjelma laskee perustapauksen momentin massivilaatastojen laskumenetelmällä ja sitä vastaavat kenttä- ja tukiraudoitteet yhdelle kentälle syötettyjen lähtöarvojen perusteella. Laskentaohjelman rakenne on sellainen, että tulosteiden ottaminen sekä laskelmien tarkastelu on mahdollista.
Projektin vaiheet Suunnittelutalo PPG Oy:ltä saamamme tehtävänannon perusteella aloitimme tekemään laskentaohjelmaa. Projektiin osallistui kolme rakennesuunnitteluopiskelijaa. Projektin edetessä lähetimme luonnoksia laskentaohjelmasta tilaajalle arvioitavaksi ja haluttujen muutosten pohjalta muokkasimme Excel-laskentaohjelmaa.
Lisätietoja projektista: Jouni Reunamo (rakennesuunnittelu), Juho Riikonen (rakennesuunnittelu) ja Aleksi Saloranta (rakennesuunnittelu).
Rakennusalan projekti 3 Rakennustekniikan koulutusohjelma 2018 – 2019
Kuntoarvio ongelmakohteessa Siilinjärven Helluntaiseurakunnan Rukoushuone Ry halusi selvittää kiinteistönsä kunnon. Käyttäjillä oli epäilyksiä sisäilman laadun suhteen. Taustaa Projektin tilaajana toimi Siilinjärven Helluntaiseurakunnan Rukoushuone Ry. Osa kiinteistön käyttäjistä oireilee rakennuksessa olevan huonon sisäilman takia. Tavoitteet Tavoitteena projektissa oli suorittaa kiinteistön kuntoarvio sekä kevyt kuntotutkimus. Kuntoarvion tarkoituksena oli selvittää rakenteiden, rakennusosien sekä IV-laitteiston kunto, sekä laatia raportti, jossa ilmoitetaan rakennusosien kunto ja korjaustarve.
Projektin vaiheet Lähtötietoja koottiin Siilinjärven kunnalta ja Siilinjärven helluntaiseurakunnalta. Käyttäjille tehtiin kysely jossa selvisi osan ihmisistä oireilevan rakennuksessa. Näiden pohjalta kartoitettiin riskirakenteet, laadittiin tutkimussuunnitelma ja suoritettiin arviointikäynnit paikan päällä. Tarkastuksiin kuuluivat IV-hormit, -laitteet ja niiden toimivuus. Samaan aikaan tehtiin myös rakennusosien silmämääräinen tarkastus. Maanpaineseinien sekä lattian kosteusarvoja vertailtiin pintakosteusmittarilla. Rakenneavaus tehtiin sisäpuolelta seinään, joka on kosteusteknisesti riskirakenne. Vinyylilattiasta otettiin näytepalat jotka analysoitiin niin VOC, kuin asbestimittauksin. Tulokset Kuntoarvio saatiin tehtyä kohtuullisen kattavana, ja aikataulussa. VOC –analyysissä tulokset eivät olleet koholla vaan pysyivät viitearvoissa. Osa rakenneosista alkavat olemaan jo käyttöikänsä päässä, ja ne tulisi uusia lähivuosina. Muun muassa julkisivu, ja vesikatto tulisi uusia mahdollisimman pian. Muilta osin kiinteistö vaikutti silmämääräisesti terveeltä, eikä kosteita rakenneosia löytynyt.
Lisätietoja projektista: Erik Sinkko (rakennustuotanto) ja Henri Tissari (rakennustuotanto)