Savonian Sanomat 1/2020 by Savonia UAS

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2020

Sertiﬁoidusti hyvä työyhteisö - GPW SIVULLA 4

DigiCenter North Savo SIVULLA 10

Valaistussuunnittelu on kysytty koulutus SIVULLA 15

Pääkirjoitus

POIKKEUSOLOISSA LUODAAN UUTTA Savonian alkuvuosi lähti liikkeelle hyvän hyrinän merkeissä. Saimme Great Place To Work sertiﬁkaatin loppuvuodenna 2019. Tänä vuonna teemme työtä Parhaat Työpaikat 2020 organisaationa. Tämä on juhlavuotemme. Olemme löytäneet työyhteisönä tekemisen meiningin, jossa on halu tehdä tuloksellista työtä hyvällä mielellä ja työkaveria tukien. Samalla koemme työmme merkitykselliseksi ja olemme siitä ylpeitä. Tämän lisäksi Savonia sai toukokuussa kunniamaininnan OAJ:n Vuoden oppilaitos 2020 –kilpailussa. Kunniamaininnan perusteina mainittiin mm. Savonian henkilöstön ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. He ovat kunniamaininnan perustelujen mukaan aktiivisesti mukana Savonian kehittämisessä. On siis syytä juhlaan. Kukapa olisi osannut ennakoida, että juhlavuotenamme toimimme etätyömoodissa. Kampukset ovat suljettu koronaepidemian vuoksi. 14.5. alkaen lähdimme normalisoimaan toimintaa. Kevään opetus jatkuu kuitenkin etäopetuksena ja toivottavasti syksyllä pääsemme aloittamaan lukuvuoden Savonian uudistuneella Microkadun kampuksella Savilahdessa. Rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Millainen on Suomen Paras Työpaikka ja vuoden 2020 oppilaitos? Tällä hetkellä henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät kohtaavat toisiaan pääasiallisesti virtuaalisesti. Savonialaiset ovat kehittäneet yhteisiä aamukahveja eri kokoonpanoissa. Tiimit toimivat tiiviisti yhdessä näin virtuaaliaikanakin. Työkavereiden kohtaamiset ovat merkityksellisiä. Samalla kun vaihdetaan kuulumisia ja annetaan tukea, myös opitaan hyvistä käytänteistä. Kokouksia on paljon ja ne vaativat eri tavalla keskittymistä ja etukäteisvalmistautumista. Olemme huomanneet, että ihmiset saapuvat ajoissa paikalle ja kokoukset

ovat tehokkaita. Myös työpajatyöskentely ja ideapajat onnistuvat virtuaalisesti. Keskustelu on vilkasta ja omia mielipiteitä tuodaan perustellusti esille. Laajoja henkilöstön tiedotustilaisuuksia on kutsuttu koolle nopeallakin aikataululla, henkilöstöllä on selvästi halu pysyä ajan tasalla Savonian asioista. Tahtotilana on, että tästä selvitään ja katsotaan koko ajan tulevaisuuteen. Henkilöstöllä on vahva halu pitää toiminta liikkeellä. Toteutustapoja on vaihdettu, mutta sekä opetus että tutkimusja kehittämistoiminta jatkuvat. Kirjoitukseni on tarkastellut tilannetta pääosin Savonian henkilöstön näkökulmasta. Tärkeää on kuitenkin tunnistaa miten opiskelijat ovat kokeneet opintojen etenemisen ja opiskelun tuen. Myös opiskelijahyvinvointiin kiinnitetään huomiota näin poikkeusaikoina. Olemme keränneet opiskelijoilta palautetta kevään etäopiskelusta. Myös henkilöstölle tehdään kysely etätyöskentelystä. Palautteiden avulla tunnistamme onnistumiset ja haasteet. Tuskinpa kukaan tulee kaipaamaan koronaepidemian eristämisen aikaa, mutta tästä keväästä jää monia hyviä käytänteitä toimintaan – mm. pedagogiset innovaatiot opetuksessa. Myös työn tekemisen tavat mm. kokouskäytänteet, työmatkustaminen ja etätyön tekemisen mallit muuttuvat. Korkeakoulujen kampuksilla on tulevaisuudessakin paikkansa niin oppimisen kuin myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan paikkoina. Virtuaalisia ja fyysisiä korkeakouluyhteisöjä tarvitaan eivätkä ne ole toisilleen vastakkaisia. Olen varma, että me savonialaiset löydämme korona-ajan parhaat käytänteet ja hyödynnämme niitä myös jatkossa.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2020 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen KANNEN KUVA Great Place to Work SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.ﬁ/ss

2 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

"Palautteiden avulla tunnistamme onnistumiset ja haasteet"

5/20 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2020. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

SISÄLTÖ 4

Savonia on yksi parhaista työpaikoista

Koronan jälkeen

Kansainvälisyysviikko

Pohjois-Savo panostaa biotalouteen

Digi Center North Savo

Energiatekniikan ekosysteemi

Valaistussuunnittelulla on kysyntää

Tiekartta Soteen

Lastensuojelussa vahvaa osaamista

Restonomikoulutus

Business Center opastaa myös koululaisia

Ammattikuljettajien hyvinvointi tarkastelussa

Savolaisuus on makuasia

Ruoka on liian hyvää hukattavaksi

Ääri-ilmiöistä johtuvat kriisit

Kansainvälinen hanketoiminta

Kuopio - Vienna yhteistyö

Suomen tyytyväisimmät agrologit

Savonia lyhyesti

GREAT PLACE TO WORK

DIGICENTER

VALAISTUSTA SUUNNITTELUUN

Savonia yksi parhaista TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Rehtori Mervi Vidgrén kertomassa henkilökunnalle, miksi Savonia sai Parhaat Työpaikat -palkinnon.

avonia-ammattikorkeakoulu palkittiin helmikuun puolessa välissä Helsingissä järjestetyssä gaalassa Parhaat Työpaikat –palkinnolla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun korkeakoulu tai muu oppilaitos saa kyseisin palkinnon.

Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov selventää tunnustuksen taustoja. Hyvässä työpaikassa avainasemassa ovat vuorovaikutussuhteet. Työntekijät luottavat organisaation johtoon, nauttivat työkavereiden kanssa työskentelystä ja ovat ylpeitä työstään.

Savonian rehtori Mervi Vidgrén on ylpeä koko henkilöstöstä. Ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna palkinnon saaminen on erityinen kunnia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Olemme ottaneet haasteen tosissamme, nyt tämä työ kantaa hedelmää.

– Työntekijäkokemuksia mitataan vuosittain Trust Index -henkilöstötutkimuksella viidellä dimensiolla: uskottavuus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus, ylpeys ja yhteishenki. Tulosten purkukeskustelut käydään tiimeissä ja yhdessä päätetään kehittämiskohteista.

4 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

Savonian johtamiskulttuuri on vahvas-

ti arvopohjainen. Henkilöstö osallistui laajasti arvojen luomiseen Neemo-menetelmällä. Metodi on uniikki valokuvataiteeseen sekä valokuvaukseen perustuva fasilitointimenetelmä, joka rakentaa luottamusta ja tuo taiteellista ajattelua työskentelyyn. Diovin mukaan näin syntyvät yhteiset arvot ja arvotarinat. – Savoniassa arvot pyritään ankkuroimaan arjen käytäntöihin ja toimintaperiaatteisiin. Ne näkyvät niin kehityskeskusteluissa tai vaikkapa henkilöstön itse luomissa yhteisten tilojen pelisäännöissä.

työpaikoista

Diov korostaa, että positiivinen kokemus ja työnantajakuva luodaan jo heti työsuhteen alussa. Uusille työntekijöille pyritään tuomaan kokemus tervetulleeksi toivottavasta ilmapiiristä. – Jokainen työntekijä esittäytyy Uutena talossa -henkilökuvana sisäisessä kanavassa, Santrassa. Muutakin vaikuttavaa työtä ja onnistumisia tuodaan näkyväksi sisäisissä sähköisissä kanavissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Great Place to Work (GPTW) on organisaatio, mikä sertifioi hyviä työpaikkoja. Yrityskulttuurin kehittäminen on

keskiössä ja GPTW käyttää arvioinnissa Trust Index © -tutkimusta, mitä ovat olleet kehittämässä muun muassa Harvard Business School, Duke University, The Wharton Business School, University of Chicago ja Rutgers University.

Toiminta tiivistyy painoaloille: Hyvinvointiteknologia, Ruokaliiketoiminta, Vesiturvallisuus sekä Kone- ja energiateollisuus.

Fakta Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista, jossa työskentelee yli 500 työntekijää ja lähes 7000 opiskelijaa. Koulutusyksiköt ovat: Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 0 5

Koronan jälkeen vahvempana kuin koskaan TEKSTI ESA VIKLUND

Lähde: Koronaviruksen vaikutus opiskeluun –analyysiraportti. Tekijät Anna Airaksinen ja Sini Jokinen

aaliskuussa 2020 se sitten tapahtui. Savonia otti muiden korkeakoulujen tavoin todellisen digiloikan, kun kaikki opetus siirrettiin lyhyellä varoitusajalla verkkoon. Kohtalo on joskus yllättävissä käsissä ja niinpä pieni pedagogiikasta tuskin paljonkaan ymmärtävä virus päätti tehdä pikavauhtia sen mihin korkeakouluissa on tehty hallittua siirtymää jo vuosien ajan. Tuhka on nyt laskeutunut ja onkin hyvä aika pohtia sitä, kuinka feenikslinnun lailla tästä noustaan entistä voimakkaampina ja viisaampina. Lähtökohta näyttäisi ainakin olevan hyvä. OAJ:n jäsenistölleen toteuttaman kyselyn mukaan (n=170) 78% kyselyyn vastanneista ammattikorkeakoulujen

6 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

opettajista arvioi poikkeusoloilla olevan ainakin jossain määrin positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Savonian opiskelijoilleen toteuttaman etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia kartoittaneen kyselyn perusteella (1960 vastaajaa) opiskelijat eivät ole kokeneet etäopetukseen siirtymistä erityisen ongelmallisena. Opiskelijoiden arvioita etäopiskelun toimivuudesta ja työvälineiden helppoudesta voidaan pitää jopa korkeina ottaen huomioon kuinka nopeasti ja voimakkaasti muutos tapahtui. Lähi- ja verkko-opetus nähdään usein keskenään vaihtoehtoisiksi tai jopa vastakkaisiksi toisensa poissulkeviksi tavoiksi toteuttaa opetusta. Joko/tai

-asetelman sijaan erilaiset pedagogiset ratkaisut pitäisikin nähdä sekä/ että –mahdollisuuksina. Nyt totalitäärisessä etäopetusmallissa saammekin valtavasti kokemusta sekä palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Poikkeustilanne ei jatku ikuisesti ja pikkuhiljaa yhteiskunta palailee lähemmäs normaaliksi kutsuttua tilaa. Keskeinen kysymys onkin se, kuinka otamme tästä ajasta mukaan kaiken sen hyödyn ja opin, jolla voimme rakentaa Savoniaa entistä vahvemmaksi, houkuttelevammaksi ja laadukkaammaksi korkeakouluksi. Ne korkeakoulut jotka tässä parhaiten onnistuvat ovat jatkossa voittajia.

Kansainvälisyysviikko – hyvän elämän eväät TEKSTI

JOUNI VORNANEN

| KUVA SOLJA RYHÄNEN

Kansainvälisyysviikolle saapui vieraita yli 90 eri puolilta maailmaa.

avonia-ammattikorkeakoulu järjesti kansainvälisyysviikon helmikuun puolivälissä. Vieraita saapui yli 90 eri puolilta maailmaa. Viikon teemana oli Good Life Creation. Aihetta lähestyttiin monipuolisesti monesta näkökulmasta. Savonian henkilöstön ja kansainvälisten partnereiden järjestämissä työpajoissa käsiteltiin muun muassa: teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja terveyden tukena, opiskelijoiden hyvinvointia, luonnon merkitystä hyvinvoinnille, yrittäjyyden edistämistä. Kansainvälisten asioiden päällikkö Virpi Laukkanen toteaakin, että viikon työpajoista löytyikin näkökulmia kaikilta koulutusaloista. Työpajoissa pohdittiin myös, miten edistetään sekä opiskelijoiden että henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia. – Viikon Key Note -puheenvuoron piti

unilääkäri Henri Tuomilehto. Hänen esityksensä herätti sekä itsessäni että suuressa osassa vieraitamme paljon ajatuksia unen merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laukkanen näki oman työnsä vinkkelistä mielenkiintoiseksi esimerkiksi työpajan, joka liittyi maahanmuuttajien kouluttamisen haasteisiin. Kyseinen työpaja oli rakennettu yhteistyössä Savonian, Bradfordin, Corkin, Mariborin ja Rovira i Virgilin yliopistojen kanssa.

MIKSI KANSAINVÄLISYYSVIIKKO? Laukkasen mielestä kansainvälisyysviikko on Savonialle erinomainen tapa tavata laajasti partnerikorkeakoulujen edustajia ja keskustella yhteistyöhön liittyvistä haasteista, mahdollisuuksista ja uusista ideoista. Yhteistyötä on helpompi jatkaa etäyhteyksillä, kun on tavattu henkilökohtaisesti.

– Meidän kv-viikkomme on saanut partnerikorkeakouluissa hyvän vastaanoton, sillä panostamme vahvasti teemalliseen asiasisältöön, mutta järjestämme viikkoon myös aikaa yhteistyökeskusteluille, tutustumista Savoniaan ja ylipäätään Kuopioon. Laukkanen valottaa uusi avauksia. Viikon aikana syntyi kumppaneiden kanssa uusia projektiaihioita ja pidettiin olemassa oleviin projekteihin liittyviä kokoontumisia. Partnerikorkeakoulujen ja Savonian henkilöstöllä oli myös tilaisuus keskustella vaihtoihin liittyvistä haasteista ja löytää uusia keinoja niiden ratkaisemiseen. – Viikon aikana edistettiin European University of Human Security –hakua, kun verkoston korkeakoulujen edustajat olivat Savoniassa ja osallistuivat hankesuunnitelman valmisteluun.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 0 7

Pohjois-Savo panostaa kestävään biotalouteen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SHUTTERSTOCK

Kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia testataan kenttä- ja kasvatuskokeilla.

Pohjois-Savossa testataan kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden valmistusta paikallisen teollisuuden sivuvirroista. Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat käynnistäneet huhtikuussa yhteisen Biosfääri-hankkeen osaamisen ja yritysyhteistyön vahvistamiseksi. Itä-Suomen yliopiston professori Reijo Lappalainen näkee myös kansainvälisiä ulottuvuuksia.

8 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

– Kytkennät muihin hankkeisiin mahdollistavat osallistumisen yhdessä alan yritysten kanssa verkostona muun muassa biotalouteen liittyviin EU-hankehakuihin sekä kansainväliseen että kotimaiseen biotalouden koulutukseen eri tasoilla esimerkiksi: erikoitumiskoulutus, kesä-

koulut tai kansainväliset maisteriohjelmat. Hankkeessa valmistetaan termisellä menetelmillä biohiilen lisäksi nestejakeita ja kaasuja, joilla on tutkittua kaupallista potentiaalia, esimerkiksi tuholaistorjunta-aineita, komposiitteina tai rakennusteollisuuden tuotteina. Savonian tutkimuspäällikkö Harri Auvinen selventää, että biologisissa jalostusmenetelmissä hyödynnetään nopeutettuja hajotus- tai käymisprosesseja. – Niistä muodostuu vastaavasti nestemäisiä ja kiinteitä jakeita. Hankkeessa tarkasteltavia alueen yritysten sivuvirtoja ovat esimerkiksi kuitusavi, erilaiset tuhkat sekä sipulin, koivun ja kuusen kuori. Tarkoituksena on löytää näille sivuvirroille nykyistä parempaa käyttöä, mahdollistaa uutta kiertotalouden liiketoimintaa sekä lisätä materiaalivirtojen kierrätysastetta. Kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia testataan kenttä- ja kasvatuskokeilla. Hankkeen lopputuloksena alueen yritykset voivat kaupallistaa lupaavimmat tuoteaihiot, joita on testattu laboratorioissa ja demonstroitu kenttäolosuhteissa. Hankeen myötä maakunnan yrityksillä on vahvistunut käsitys sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksista ja mahdollisista rajoitteista. Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Mikko Järvinen tähdentää projektin hyötyjä. – Kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden todellinen hyöty tuodaan esille tieteellisen testauksen kautta. Taloudellinen arvo muodostuu, kun tutkimustulokset saadaan vietyä käytäntöön.

Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta, jota hallinnoi Pohjois-Savon liitto. Kehittämishankkeen kokonaisbudjetti

on reilut 713 000 euroa ja investointiosuuden 80 000 euroa. Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi Biosfääri –hanketta ja se toteutetaan aikavälillä 1.4.2020 – 31.10.2022.

Savonian Sanomat 1 / 2 0 2 0 9

Uusi avaus: DigiCenter North Savo TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVA DIGIMAG/ MIRKA HAPPONEN

Tekoälyn avulla puolestaan ratkaistaan ongelmia, joita aikaisemmin ei kyetty ratkaisemaan, sanoo projektipäällikkö Aki Happonen (seisoo keskellä).

uopiossa avattiin uudentyyppinen digiteknologian tutkimus-, kehitysja innovaatioympäristö. Yksikkö tukee Pohjois-Savon alueen yrityksiä niiden digitalisaatiossa tarjoamalla palveluja, jotka parantavat digikyvyyksiä, edistävät teknologiatestausta ja lisäävät verkottumista. Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Aki Happonen kertoo, että keskuksen tehtävänä on myös seurata tekniikan kehitystä sekä auttaa yrityksiä ja muita kumppaneita uuteen digitaalitekniikkaan liittyvien

10 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

ongelmien ratkaisuissa. – Tämä keskittyy Savonian teknologioiden painoaloihin, eli IoT (sisältää 5G), tekoälyyn, digitaaliseen murrokseen ja palvelun hallintaan, ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen sekä kyberturvallisuuteen. Happonen painottaa keskuksen tehtävää. Keskus suunnittelee ja toteuttaa digitalisaatioon liittyviä tutkimusja kehittämishankkeita kumppaneiden kanssa. Siten tavoitteena on tukea kumppaneita uuden digiteknologian soveltamisessa

ja alentaa teknologian käyttöönottokynnystä. Keskuksen kärkiosaamisalueita ovat kuitenkin Internet of Things (IoT) ja tekoälyteknologiat. Happonen tarkentaa, että esineiden internet rakennuspuolella voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten sensorien sisällyttämistä rakenteisiin tai rakennuksiin, jolloin niiden avulla voidaan seurata muun muassa kosteutta ja lämpötilaa. – Tekoälyn avulla puolestaan ratkaistaan ongelmia, joita aikaisemmin ei kyetty ratkaisemaan johtuen da-

tan valtavasta määrästä tai ongelman kompleksisuudesta. Projekti hyödyntää muun muassa aivan uusimpia niin sanottuja syväoppimisen neuroverkkoja, jotka on kehitetty aivan viime vuosina. DigiCenterNS verkostoituu kansallisesti, osin myös kansainvälisesti. Verkosto hankkii tarvittaessa osaamista kumppaneilta. Keskus liitetään jatkossa osaksi EU:n laajuista alueellisten digitaalisten innovaatiokeskusten verkostoa, joka tarjoaa verkostoitumisen lisäksi mahdollisuuksia teknologiayhteistyöhön kansainvälisissä tutkimusja kehityshankkeissa. DigiCenterNS:n toiminnan aloitusta ja vakiinnuttamista varten saatiin rahoitus kolmivuotiseen käynnistyshankkeeseen Pohjois-Savon liiton koordinoimasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen toteuttajana ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto, ja sen kokonaisbudjetti hankintoineen on yhteensä noin 2,8 milj. euroa.

DigiCenter North Savon palveluita Testaus •

Asiakkaiden teknologian testaaminen Savonian ja Itä-Suomen yliopiston testausympäristöissä.

Teknologian siirto •

Pilotointi •

Teknologian soveltamista asiakkaan tarpeeseen esim. AI ja IoT.

HelpDesk •

Kokeilut •

Nopeita teknisiä kokeiluja ja demoja (Proof of Concept- POC).

Lyhytkoulutukset, työpajat ja seminaarit, hackathonit, teknologiatyöryhmät kuten XRHubSavo.

Verkkosivujen kautta palvelupyynnöt – ei 24/7 puhelinpäivitystä.

Digitalisointiin •

Digitalisaation vaikutus palveluiden suunnittelu-, kehitysja tuotantovaiheissa.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 1 1

Energiatekniikan ekosysteemiin miljoona euroa Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä energiatekniikan hanke käynnistettiin Varkaudessa järjestetyssä aloitusseminaarissa maaliskuun puolessa välissä. Miljoonan euron projekti varmistui, kun Pohjois-Savon liitto myönsi hankkeelle 560 000 euron rahoituksen.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT SAVONIA JA SHUTTERSTOCK

Miljoona euroa hankkeelle, jossa keskiössä ovatkin muun muassa ympäristöystävällisen polttotekniikan, kiertotalouden sekä akkumateriaalien kehittäminen.

antuotannosta kohti hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa. Koulutusvastuupäällikkö Markku Huhtinen avaa kuviota.

Pohjois-Savon talouden kannalta merkittävin toimiala on kone- ja energiateollisuus, joka globaalistikin on murroksessa. Energia-alalla ollaan siirtymässä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi keskitetystä fossiilisiin polttoaineisiin perustuneesta energi-

– Hankkeen keskiössä ovatkin muun muassa ympäristöystävällisen polttotekniikan, kiertotalouden sekä akkumateriaalien kehittäminen yhdessä energiatekniikan innovaatiotoimintaan liittyvien tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan palveluiden kanssa.

uina rahoittajina toimivat Savonia, Itä-Suomen yliopisto, Varkauden kaupunki sekä hankkeessa mukana olevat 16 yritystä.

12 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

Merkittävä osa hankkeen kokeellisesta tutkimustyöstä tehdään Savonian Varkauden yksikön Energiatutkimuskeskuksessa, jossa tutkitaan muun muassa: - Uudella pilottikokoluokan lämpökäsittelykoelaitteistolla raskasmetallien erottamista tuhkasta arvokkaiden metallien talteenottamiseksi ja tuhkan hyödynnettävyyden parantamiseksi

- nykyisellä leijukerroskattilalla polton päästöjen ja kattilan likaantumisen vähentämistä - kattilametallien korroosionopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä kenttä- että laboratoriotestein. Itä-Suomen yliopiston aerosoli- ja pienhiukkaslaboratoriossa tutkitaan akkumateriaalien ja akkukennojen valmistusta. Huhtisen mukaan tavoitteena on muodostaa Pohjois-Savon alueelle energia-alan teollisen mittakaavan tutkimusja kehittämistoiminnan kokonaisuus: Pohjois-Savon energiaklusteri (www.energyclusternorthsavo.fi). – Päämääränä on tukea energiaalalla toimivia yrityksiä, erityisesti pienten ja suurten yritysten välisessä, yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoitumisessa. Lähtökohta on alueellisesti nousevassa energiaalan innovaatiotoiminnassa sekä tätä palvelevien rahoituskanavien tehokkaassa hyödyntämisessä.

ja voimalaitosten prosesseissa, kertoo Luokkanen. Hänen mukaansa Keski-Savon alueelle hanke on merkittävä askel vahvistamaan yhteistyötä, teknologista etumatkaa sekä paikallista koulutusta ja sitä kautta osaavan työvoiman saamista alueelle. Todellinen win-win -tilaisuus kaikille osallistujille, iloitsee Luokkanen.

"Päämääränä on tukea energiaalalla toimivia yrityksiä"

Huhtinen korostaa, että energiaklusteri tulee tarjoamaan tukea monipuolisesti innovaatioprosessien eri vaiheissa, erityisesti mittaus-, testaus-, analysointi- ja katselmuspalveluissa. Yhtenä merkittävänä toimijana mukana on ANDRITZ, jonka paikallisjohtaja Marko Luokkanen näkee osallistumisen ekosysteemin kehitystyöhön merkittävänä panostuksena tulevaisuuteen. – Vahvistamalla kehitysja etenkin innovaatiotoimintaamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistamme tulevaisuuden osaamistamme niin energiatekniikassa kuin ekologisesti toimivien sellu-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 1 3

Valaistusteknologia on kehittynyt nopeasti. Hyvin suunniteltu valaistus voi auttaa jopa hillitsemĂ¤Ă¤n ilmastomuutosta.

14 14 11 //22002200 Savonian SavonianSanomat Sanomat

Valaistussuunnittelun koulutuksella on kysyntää TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVAT HENRIKA PIHLAJANIEMI

Pohjoisen pimeydestä huolimatta Suomessa ei ole voinut opiskella arkkitehtuurija kaupunkivalaistuksen suunnittelijaksi. Nyt kauneusvirheeseen tulee korjaus. Ensimmäinen pilottijakso järjestettiin tänä keväänä. Täydessä laajuudessaan täydennyskoulutus alkaa Oulussa ja Kuopiossa syksyllä 2020. Osaamiselle on tarvetta, sillä valaistusteknologia on kehittynyt nopeasti. Hyvin suunniteltu valaistus voi auttaa jopa hillitsemään ilmastomuutosta. – Koulutuksessa perehdytään esimerkiksi energiaa säästävien älyvalaistusratkaisuihin, jotka pienentävät valaistuksen hiilijalanjälkeä ja vähentävät valosaastetta, kertoo hanketta johtava tutkijatohtori Henrika Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. – Samalla ympäristö muuttuu viihtyisämmäksi. Valaistuksen vaikutus ympäristön laatuun ja hyvinvointiin erityisesti pohjoisessa ymmärretään aikaisempaa paremmin, tarkentaa Pihlajaniemi. Koulutukselle on kysyntää. Savonia-ammattikorkeakoulu teetätti syksyllä 2018 ennakkokyselyn yli kolmesadalla suunnittelualan ammattilaiselle ja valaistuksen tilaajataholle. Yli puolet (58 %) kertoi olevansa kiinnostunut koulutuk-

sesta. Joka viides (23 %) oli ”ehkä kiinnostunut”. Sisävalaistuksen suunnittelua käsittelevään 10 opintopisteen pilottiopintojaksoon, joka käynnistyi tammikuussa Oulun yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa, tuli hakijoita aloituspaikkoihin verrattuna yli kaksinkertainen määrä, ja kyselyjä on tullut paljon myös haun päättymisen jälkeen. Oulun yliopistossa arkkitehtuurija kaupunkivalaistus on ollut osana arkkitehtien perusopetusta ainoana kouluna Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Yksikkö tekee myös laajaa valaistusalan tutkimusta. Savoniasta puolestaan valmistuu rakennusarkkitehtejä, sisustussuunnittelijoita, muotoilijoita ja sähköinsinöörejä, jotka ovat potentiaalisia valaistuskoulutukseen osallistujia. – Toivomme, että opiskelijat ovat lähtöisin eri taustoista. Näin he voivat oppia myös toistensa osaamisesta ja kokemuksista, Savonian hankevastaava Sari Turpeinen kuvaa.

Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka sisältää lähiopetusjaksoja työpajoineen, itsenäistä opiskelua ja etäopiskelua verkkoympäristössä: vertaisryhmätyöskentelyä sekä yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Koulutuksessa tutustutaan konkreettisesti eri valolähteiden ja valaistustapojen mahdollisuuksiin myös valoinstallaatioita suunnittelemalla ja rakentamalla. Opinnot sopivat kaikille, jotka tarvitsevat työssään valaistussuunnittelun ammattitaitoa tai haluavat laajentaa ja päivittää osaamistaan. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä, jossa syvennytään sekä ulkoettä sisävalaistuksen suunnitteluun. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamalle OSAaValo-hankkeelle (2019–2022) tuen ovat myöntäneet Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset. Muita rahoittajia ovat osallistujakaupungit ja valaistusalan yritykset.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 1 5

TIEKARTTA sote-ammattilaisen jatkuvaan oppimiseen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Projektijohtaja Päivi Tikkasen mielestä ammattikorkeakoulujen ison joukon lisäarvo syntyy, kun yhdessä tekemällä saamme sote-ammattilaisille yhtenäisen koulutustarjontakokonaisuuden.

ote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) –hanke -käynnistyi syyskuun alussa. Tarve projektille syntyi, kun sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöt ovat muutoksessa. Samoin asiakkaiden palvelutarve aiheuttaa uutta osaamistarvetta. Savonia-ammattikorkeakoulusta, projektijohtaja Päivi Tikkasen mukaan toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat erityisesti digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä luonnollisesti niukkenevat käytettävissä olevat taloudelliset resurssit.

– Työ on tänä päivänä monitoimijaista, monikulttuurista ja edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi eettinen tarkastelu on etenevässä määrin osa päivittäistä työtä ja tarve uudistuvalle osaamiselle on lisääntynyt.

tuo esille myös potilas- ja sosiaaliasiamiesten saamat palautteet, miten asiakas ei ole tullut kuulluksi tai hänelle on puhuttu jopa töykeästi.

Tikkanen näkee asiakasnäkökulmasta uuden osaamisen tarvetta syntyvän muun muassa asiakkaan moninaisista tarpeista, joista täytyy saada kokonaiskuva. Näin palvelut kohdentuvat oikeanlaisina ja oikea-aikaisina. Asiakkaille on mielekkäintä, että yhdellä yhteydenotolla asiat saadaan hoitumaan.

Päivi Tikkanen avaa sähköisen tiekartan ideaa. Tiekartta tulee sisältämään sote-alan yhteisen osaamisen arvioinnin ja opintojen verkkotarjonnan. Lisäksi se sisältää työelämän osaamistarpeeseen perustuvan sote-alan erikoistumiskoulutusten jatkuvan oppimisen mallin.

– Asiakaslähtöisyyden osaamistarpeen

16 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

SÄHKÖINEN TIEKARTTA

– Käytännössä se tarkoittaa verkkoympäristön nettisivua, jonka kautta työ-

yksiköissä on mahdollista tehdä testi, joka arvioi missä määrin niin sanottu yhteinen osaaminen hallitaan, esimerkiksi: asiakas-, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, monikulttuurisuustaidot tai vaikkapa laatutietoisuus. Testin tuloksen perusteella ohjelma tarjoaa sopivia verkko-opintoja silloin kun jokin alue kaipaa kehittämistä. Erikoistumiskoulutusten malli tuo puolestaan uudenlaisen toimintatavan suunnitella koulutuksia työelämän ja korkeakoulujen yhteistyönä, jotta ne aidosti palvelevat työelämän sen hetkisiä ja tulevia tarpeita.

KORKEAKOULUJA YMPÄRI MAATA

on Itä-Suomen yliopisto, jonka kautta on yhteys myös muiden yliopistojen tarjontaan. Päivi Tikkanen näkee mahdollisuuksia näin monen opinahjon yhteistyössä. – Lisäarvo syntyy siitä, että yhdessä tekemällä saamme sote-ammattilaisille yhtenäisen koulutustarjontakokonaisuuden. Tänä päivänä jokainen joka haluaa suorittaa vaikkapa avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja, joutuu kahlaamaan kymmeniä, ellei jopa satoja kurssikuvauksia löytääkseen haluamansa.

terveysalan ammattilaisille joustavaa työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukevaa järjestelmää, sähköistä tiekarttaa. Eli testi ohjaa suoraan sopiviin verkko-opintoihin, joiden toteuttajana voi olla mikä tahansa ammattikorkeakoulu tai yliopisto. Euroopan sosiaalirahaston ja PohjoisPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun.

Tikkanen korostaa siis kehitteillä olevaa mallia, jossa tarjotaan sosiaali- ja

Hankkeessa on mukana 15 korkeakoulua eri puolilta maata. Lisäksi mukana

Sote-työ on tänä päivänä monitoimijaista, monikulttuurista ja edellyttää jatkuvaa kehittämistä.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 1 7

i Ankkuri -työryhmän Poliisin sosiaalityöntekijä Tuija Heimonen esittel ssa. toimintaa ja huumeiden käyttöä Pohjois-Savo

Lastensuojelussa tehdään työtä vahvalla osaamisella ULAINEN INEN JA LEHTORI JOHANNA KOM TEKSTI LEHTORI AULI POHJOLA

avonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2019 alkaneessa lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa (30 op) opiskelee erilaisissa ohjaus- ja johtamistehtävissä työskenteleviä sosionomeja (AMK) sekä sairaanhoitajia. Heillä on vahvaa työkokemusta lastensuojelun työtehtävistä ehkäisevän lastensuojelun sekä sijais- ja jälkihuollon alueilta. Erikoistumiskoulutus toteutetaan yhdessä Hämeen, Lahden (nyk. LAB) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa paneudutaan lastensuojelutyön ajankohtaisiin valtakunnallisiin kysymyksiin, lapsi- ja perhelähtöisiin työkäytänteisiin sekä työmenetelmiin. Koulutukseen osallistuvat työntekijät ovat tärkeässä asemassa viemässä lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman (LAPE, 2016-2018) uudistuksia käytännön arkityöhön. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen parantaminen vuosina 2020–2023. Lastensuojelussa on kehitetty varhaisen tuen työmuotoja, avohuollon tukimuotoja, sukulaissijaisvanhemmuutta sekä perhehoitoa. Sijaishuoltoa ja

18 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

| KUVA JOHANNA KOMULAINEN

etenkin laitoshoitoa on pidetty viimesijaisena. Ehkäisevän lastensuojelun palvelujen rinnalla tarvitaan laadukkaita, lasten ja nuorten kasvatuksellisiin ja terapeuttisiin tarpeisiin soveltuvia laitospaikkoja. Tällöin henkilöstön osaaminen on avainasemassa. Lastensuojelutyön yhtenä haasteena on saada sellaisia työntekijöitä, joilla on valmiudet sitoutua vaativaan ohjaus- ja kasvatustyöhön. Peruskoulutus antaa perusvalmiudet työhön, mutta lastensuojelutyö vaatii jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä kunkin lastensuojelutyön tehtäväalueen vaatimusten mukaisesti. Työntekijän itsetuntemus sekä hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat lasten ja huoltajien kunnioittavan kohtaamisen. ”Lastensuojelun erikoistumiskoulutus on ollut antoisa ja ammatti-identiteettiä vahvistava. Eri sektoreilla toimivien toisten ammattilaisten kohtaaminen ja näkökulmien jakaminen on ollut virkistävää. Erittäin mukavaa on ollut etäyhteyksien mahdollistavat asiantuntijaluennot.” Monialainen, sektorit ylittävä yhteistyö on välttämättömyys lasten ja nuorten

tehokkaampaan auttamiseen ja hoitoon. Yhteistyö etenkin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalojen välillä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi valtakunnan tasolla. Samoin lastenkotien henkilöstön ja mielenterveystyön ammattilaisten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Systeemisellä lastensuojelun toimintamallin kehittämisellä pyritään tiivistämään perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä ja samalla jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä perheiden ja lasten kanssa työskentelyssä. ”Laaja-alaisesti eri aiheista ja asioista opiskelua.” ”Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.” Tämän vuoden alussa tulleet lastensuojelulain muutokset (542/2019) korostavat lasten ja nuorten osallisuutta esimerkiksi hyvän kohtelun suunnitelman laatimisessa osana omavalvontasuunnitelmaa. Hyvän kohtelun suunnitelma on yksi tärkeä näkökulma arvokasta ja vaativaa työtä tekeville lastensuojelun työntekijöille. Vaativan lastensuojelutyön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa täydennyskouluttautumista sekä pysyviä työnohjauksen rakenteita.

Matkailu- ja ravitsemisala tarvitsee monipuolista osaamista TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAVONIA

iime syksynä Savonia-ammattikorkeakoulussa alkoi restonomimonimuotoryhmä. Koulutus on suunnattu matkailu- ja ravitsemisalalla jo toimiville ammattilaisille, jotka haluavat pätevöityä tai saada lisää osaamista. Koulutus sopii myös alan vaihtajille. Lehtori Mari Vartiainen selventää koulutuksen sisältöä. Koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden työskennellä monipuolisesti matkailu- ja ravitsemisalan esimies- ja asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla. – Opinnot antavat myös hyvän pohjan yrittämiseen ja yleensäkin perusvalmiuksia laaja-alaisestikin palveluliiketoiminnassa työskentelyyn.

Koulutus antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä monipuolisesti matkailu- ja ravitsemisalan esimies- ja asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla.

lä palveluvastaava, palvelupäällikkö, vuoropäällikkö, ravintolapäällikkö, ravintolayrittäjä, ruoka-alan tuotekehittäjä tai vaikkapa alan neuvonta- ja koulutustehtävät. Matkailuteollisuus on maailman nopeimmin kasvava toimiala. Ala tarjoaa mielenkiintoisia ja monipuolisia uramahdollisuuksia, ympäri maailman. Lehtori Sirpa Vauhkonen kertoo, mitä uutta on tässä koulutuksessa. – Koulutus toteutetaan joustavasti verkko-opintoina, mikä mahdollistaa joustavan kokoaikaisen opiskelun, myös työn ohessa. Lukuvuoden aikana kokoonnutaan muutaman kerran intensiivipäiville.

Vartiainen muistuttaa, että työpaikkana voi olla myös muut palveluliiketoiminnan yritykset ja organisaatiot. Erityisesti ravitsemisalan tehtävissä on työvoimapula koko valtakunnassa.

– Opinnot antavat laaja-alaiset valmiudet hyötyä ja sopeutua palveluliiketoiminnan nopeasti muuttuviin toimintaympäristöihin, joissa osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Valmistuneen työpaikkoja ravintolaalalla ovat muun muassa nimikkeil-

Opiskelija Ilari Issakainen Kuopiosta näkee, että plussaa syntyy, kun pys-

tyy käymään kokopäiväisesti töissä. – Paljon on materiaalia, joten opiskelu kotoa käsin on helppoa. Paljon on myös valinnaista sisältöä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä opiskelee. Monet laajemmista tehtävistä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi omalla työpaikalla, jolloin työpaikka saa arvokasta dataa. Opiskelija Unski Lempinen Turusta on samoilla linjoilla. Hyvänä puolena opiskelussa on mahdollisuus käydä töissä ja opiskella silloin kun itsestä hyvälle tuntuu. – Mahdollisuus suuntautua ja erikoistua, eikä tarvitse muuttaa toiselle puolelle Suomea Turusta. Tärkeä osa opintoja on alan yrityksissä tehtävät harjoittelujaksot kotimaassa ja ulkomailla. Myös oman toimialan työpaikkaa voi hyödyntää harjoittelussa, oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 1 9

Innostava yhteisö koululaisista tohtoreihin

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Nuoret kaipaavat yrittäjyydestä opetusta kouluihin. Koulu opettaa sosiaalisuutta tai kieliä, mutta vaihtelevasti yrittäjyyteen valmentavia taitoja. Puijonsarven neljäsluokkalaiset tarttuivat härkää sarvista.

20 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

ähes 60 oppilasta vieraili Business Centerin tiloissa. Ajatuksena oli toiminnallinen, yrittäjyysajatteluun ja innostavuuteen virittävä aamupäivä. Vierailu sopi hyvin Centerin arkeen, sillä parhaillaan kehitetään Pohjois-Savon maakunnan kaikki koulutusasteet kattava yhteinen yrittäjyysja innovaatiokasvatusstrategia. Kuvion etenemisestä vastaa Savonia ammattikorkeakoulu ja se tehdään osana Business Center Pohjois-Savo -hanketta. Tarkoituksena on antaa yksilölle valmiuksia ja kannustusta yritteliäisyyteen ja luovuuteen varhaiskasvatuksesta alkaen, jatkuen aina ammatilliseen ja korkeakoulutukseen. Savonian innovaatioasiantuntija Matti Laitinen näkee, että Business Center mahdollistaa

Fakta Business Center toteutetaan Savon ammattiopiston, Itä-Suomen yliopiston, Navitas Kehitys Oy:n, Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien yhteistyönä. Business Center Pohjois -hankkeen rahoittavat: Etelä-Savon ely-keskus (ESR) ja Pohjois-Savon liitto (EAKR).

Puijonsarven neljäsluokkalaisilla oli tutustuminen yrittäjyyteen, Business Centerissä.

monialaisen verkostoitumisen ihmisten välillä, jotta eri taustoista ja näkökulmista tulevat asiantuntijat ja opiskelijat voivat tehdä yhteistyötä. – Haluamme tarjota kasvualustaa yritteliäille, luoville ja kansainvälisesti suuntautuneille ihmisille: keskeisenä ajatuksena on toteuttaa asioita heidän ehdotuksiensa ja vahvuuksiensa perusteella. Laitisen mielestä kouluissamme sekä Itä-Suomen pinnan alla kuplii suuri tarina. Esimerkiksi Savilahdessa opiskelijoita, henkilökuntaa ja tutkijoita yhteisessä koulutusympäristössämme on jo yli 20 000.

iset ttä ihm lua. ovat, e n a s u i k s ste sk ia ja ke ija Sää a is K m a ja a ta ja joht ja koh itinen sa aito atti La oisten t M i s a ij k t o in iantun astapa atioas vien v Innova ekana m o s t va kaipaa

– Tämä tarkoittaa laajaa kasvualustaa, erilaisia merkityksiä sekä tiimejä, jotka hakevat suuntaa tulevaisuuteen. Digitalisoituneessa maailmassa, ihmiset kaipaavat somekanavien vastapainoksi toistensa aitoja kohtaamisia ja keskustelua. Tähän haasteeseen tarttuu myös Business Center yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kutsumme mukaan eri-ikäisiä opiskelijoita, yrittäjiä, startupeja, tieteentekijöitä, ammattiosaajia ja tutkimusten soveltajia eri aloilta.

lostettavaksi, uuden kehittämiseksi. Muuta ei tarvita kuin intoa ja asennetta, korostaa Business Centerin johtaja Kaija Sääski. – Pohjoissavolaisessa kulttuurissa painaa turhaan alavireisyys. Vaikka ihmiset ovat kekseliäitä ja leppoisia, ei omiin ajatuksiin ja oivalluksiin kuitenkaan uskota. Haluamme omalta osaltamme murtaa tätä ilmapiiriä ja asennetta.

Luomme yhdessä yhteisön, jossa uudet ajatukset, ideat nostetaan ennakkoluulottomasti esiin, yhdessä ja-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 2 1

AVAINASEMASSA kuljettajien työhyvinvointi TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JUKKA KOISTINEN JA SHUTTERSTOCK

Alkutalvesta käynnistyi VIREEKSI-hanke kuljettajien työhyvinvoinnin ja -kyvyn parantamiseksi. Projektissa hyödynnetään jo käytössä olevia mittaus- ja havainnointimenetelmiä. Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Merja Jalkalan mukaan hankkeessa lähdetään konkreettisesti edistämään Pohjois-Savon kuljetusalan työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä.

22 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

– Pureudumme erityisesti raskaan autokaluston kuljettajien työssä jaksamiseen, työn kuormituksen ja palautumisen teemoilla. Selvitämme myös, millainen on kuljettajien nykyinen terveydentila ja työkyky. Kohderyhmänä ovat siis raskaan autokaluston kuljettajat ja tavoitteena on saada hankkeeseen 200 kuljettajaa

eri suoritealan yrityksistä. Jalkala avaa tavoitteita tarkemmin. – Teemme hankkeen aikana yksilöllistä ohjaustyötä ravitsemuksen, liikunnan- ja ergonomian sekä unen ja palautumisen osa-alueilla. Tämän lisäksi tuomme esille terveyden ylläpitämisen ja ennaltaehkäisemisen merkitystä: hyödynnämme laaja-alaisesti asiantuntijoita eri osa-alueilla. Jalkala korostaa, että tavoitteena on auttaa kuljettajia tunnistamaan hei-

dän työnsä kuormittavat tekijät. Siten löytää heille yksilölliset ratkaisut oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen. – Hankkeen erityisenä vahvuutena on auttaa kuljettajia löytämään juuri heidän omiin elämäntilanteisiin sopivammat keinot edistää omaa jaksamistaan ja terveyttään yhdessä asiantuntijoittemme kanssa. VIRKEEKSI-hankkeessa toimiva logistiikan ja yritysyhteistyön asiantuntija Arto Kärkkäinen muistuttaa, että kuljetusalalla kuljettajien keski-ikä on melko korkea. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan Suomeen noin 60 000 uutta kuljettajaa autoalan työnantajaliiton laskelmissa. – Pitkät työurat kuljetusalalla ovat altistaneet kuljettajat huonoille elintavoille. Näitä ovat muun muassa liikunnan vähyys, epäsäännölliset työvuorot, epäterveellinen ruoka ja epäsäännöllinen syöminen työvuoron aikana tai huonot ja kuluttavat työasennot. Kuormittavat tekijät lisäävät perussairauksien riskiä ja altistavat kuljettajat työkyvyttömyyteen ennenaikaisesti. – Mikäli kuljettaja ei palaudu kuormituksesta kunnolla, se voi aiheuttaa erilaisia haasteita työvuoroista selviämisessä. Tavoitteena on, että kuljettajat voisivat työskennellä eläkeikään terveenä ja hyvävoimaisina, jolloin eläkepäivistäkin voi kukin nauttia täysimääräisesti. Hanke kestää kolme vuotta ajanjaksolla 1.2.2020–31.01.2023 ja sille on myönnetty ESR-rahoitus PohjoisSavon ELY-keskukselta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Savonia ja osatoteuttajana Savon koulutuskuntayhtymä. Logistiikan ja yritysyhteistyön asiantuntija Arto Kärkkäinen ja projektipäällikkö Merja Jalkala käynnistelevät VIREEKSI-hanketta, jonka tavoitteen on parantaa kuljettajien työhyvinvointia ja -kykyä.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 2 3

Savolaisuus on makuasia -hankkeella halutaan nostaa lĂ¤hiruoan arvostusta erityisesti paikallisten tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa.

24 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

Savolaisuus on makuasia TEKSTI JOUNI VORNANEN

| KUVA

SHUTTERSTOCK

Pohjois-Savoa viedään maailmankartalle puhtaan, laadukkaan ruuan ja raaka-aineiden tuottajana.

ohjois-Savoa viedään maailmankartalle puhtaan, laadukkaan ruuan ja raaka-aineiden tuottajana. Savolaisuus on makuasia -hanke on osa kokonaisuutta, joka liittyy alueelle myönnettyyn European Region of Gastronomy (ERG) Kuopio Region 2020-21 -tunnustukseen. Kuopion seutu on saanut tunnuksen ensimmäisenä alueena Suomessa.

Uhlbäck-Ropposen mielestä Savolaisuus on makuasia -hankkeella halutaan nostaa lähiruoan arvostusta erityisesti paikallisten tulevaisuuden kuluttajien eli lasten, nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Lähiruoka voi näkyä koululounaalla, mutta huolestuttavan iso osa pohjoissavolaisista lapsista ja nuorista jättää koululounaan kokonaan syömättä.

Pohjoissavolainen gastronomia on jäänyt vuosien varrella piiloon kansainväliseltä yleisöltä, mutta nyt on aika nostaa esiin ruokakulttuuria kehittämisen välineenä ja yhtenä matkailun vetovoimatekijänä.

– Lähiruokaa kuten kasviksia, marjoja ja hedelmiä voitaisiin käyttää kouluissa enemmän muun muassa välipaloina. Tähän tarkoitukseen kunnat voivat hakea EU:n kouluhedelmätukea. Juuri tämä viesti on tarkoitus viedä kuntien päättäjille.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Hannaleena UhlbäckRopposen mukaan pohjoissavolaisella gastronomisella elämyksellä tarkoitetaan puhtaita täällä tuotettuja raaka-aineita ja luonnonantimia. Tämä merkitsee kaikkia lähiruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjiä, jotka hyödyntävät runsaasti lähituotteita. – Useat pohjoissavolaiset yrittäjät ovat luoneet uusia ruokamatkailutuotteita, joita markkinoidaan myös kansainvälisesti. Koko tämä ERGhankkeen pitempiaikainen tavoite on nostaa Pohjois-Savo kansalliseksi ja kansainväliseksi ruokamatkailukohteeksi.

Projekti jalkautuu pohjoissavolaisten pariin, järjestää ruokapajoja ja infoja peruskoululaisille, jossa koululaiset pääsevät tutustumaan lähiraaka-aineisiin ja valmistamaan itse maittavan koululounaan.

tä kauemmaksi kalaan”. Lähiruuan tunnettuuden paraneminen kuntalaisten keskuudessa nostaa lähiruuan arvostusta ja parantaa tietoa sen saatavuudesta. – Tavoitteena on myös lyhentää lähiruoan matkaa pelloilta kuluttajien ruokapöytiin, tuoda näkyvyyttä tuottajille. Lisäksi kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä muun muassa: REKO-lähiruokarenkaiden, koulujen, tukkujen ja ravintoloiden kanssa. European Region of Gastronomy 2020-21 toteutuu Itä-Suomen ProAgrian & Maa- ja kotitalousnaisten, SavoGrown, Savonia-ammattikorkea¬koulun ja Kuopion kaupungin hankeyhteistyönä.

– Näiden lisäksi järjestetään muun muassa välipalapajoja perhekahviloissa. Ikääntyvää väestöä pyritään aktivoimaan osallistuttamalla heitä sosiaalisiin ruokatilanteisiin, jotka takaavat monipuolisen aterian ja tuovat mielekästä ohjelmaa päiviin. Uhlbäck-Ropponen haluaa lisätä paikallisten kuluttajien ymmärrystä siitä, ettei ole tarvetta lähteä ”Kallavet-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 2 5

Ruoka on liian hyvää hukattavaksi TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT NIINA KVIST JA SHUTTERSTOCK

altakunnallista hävikkiviikkoa vietettiin syksyllä. Hävikkiviikolla muistutettiin siitä, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Kuopiossa järjestettiin Servican, Jätekukon, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin yhteistyönä koulukampanja. Kampanjassa hävikkilähettiläät Savoniasta järjestivät 5. -6. luokkalaisille tapahtuman, jossa mietittiin yhdessä ruokahävikin torjumiskeinoja. Kampanja laajeni tänä vuonna 12 kouluun ympäri Kuopiota. Hävikkiviikosta tiedotettiin julisteilla ja pöytäkolmioilla kaupungin kouluissa ja lounasravintolaissa. Savonian toisen vuoden restonomiopiskelijat ottivat tehtävän innokkaana vastaan. Aune Salmivaara ja Aino Markkanen näkivät, että tempaus sai hyvän vastaanoton ja oppilaat osasivat hyvin kertoa, miten jätehävikkiin voidaan vaikuttaa. – Opettaja oli Savonian opiskelijoille maininnut, että oppilaat kyllä tietävät aika paljon aiheesta, mutta haasteena oli vielä oppien käytäntöön vieminen. 5.-6. luokkalaisten opettajat mainitsivat meille, että oppilaat kyllä tietävät aika paljon aiheesta, mutta haasteena on vielä oppien käytäntöön vieminen. – Oppilaat olivat innoissaan ja osallistuivat aktiivisesti tapahtumaan. Oppilaat tulivat myös ruokailun aikana kertomaan, kuinka olivat jo heti ottaneet opittuja asioita käyttöönsä. Tämä tapa oli myös meille opettavaisempi tapa työskennellä kuin perinteiset luennot. Tässä projektissa pääsi itse tekemään ja sisäisti asian siten

26 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

paremmin, pohdiskelee Aune Salmivaara. Mira Turunen koki tempauksen hyvänä, koska näin pääsi oikeasti vaikuttamaan tärkeään asiaan. Tempauksessa sai kertoa ja esitellä asioita, joita myös opinnoissa on opiskeltu: kivaa ja erilaisempaa kuin luokkahuoneessa opiskelu.

Kuopio tähtää jätteettömäksi, päästöttömäksi ja kestävän kulutuksen kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin, esimerkiksi kauppakäynnillä tai omassa keittiössään.

Kun kyseessä on opiskelijat, miten tempaus toimi opiskelun välineenä. Opettaja Tanja Vornanen korostaa muutamaa asiaa: vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja esiintymistaitojen harjaantumista. – Opiskelijat pääsivät viemään käytäntöön omissa opinnoissaan teoriassa opittuja taitoja. Koulujen keittiöissä seurataan viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita määriä kirjataan seurantataulukoihin. Hävikkimittareita on käytössä koulujen ruokasalien seinällä. Mittari kertoo oppilaille konkreettisesti päivittäin, kuinka paljon biojätettä on syntynyt. Tämän vuoden teemana oli ruokahävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen ympäristökuormasta kolmannes syntyy ruuasta. Kuusi prosenttia ostetusta ruuasta päätyy syömäkelpoisena roskiin: samoin joka kymmenes vihannes tai hedelmä. Jokainen ihminen heittää vuodessa ruokaa roskiin keskimäärin 2025 kiloa eli satojen eurojen arvosta. EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikin määrä 2030 mennessä.

Savonian restonomiopiskelijat askartelivat 5. - 6. luokkalaisten kanssa hävikkimittarin, jonka avulla oppilaat pystyvät seuraamaan päivittäin syntyvää hävikkiä.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 2 7

Ääri-ilmiöistä jo ht uv at kr iis it

A SAVONIA JA SHUTTERSTOCK TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUV

Tki-asiantuntija Jyri Wuorisalo vakuuttaa, että Savonia vakiinnutti paikkansa kansallisessa turvallisuusalan verkostotyössä.

sisäministeriö kokosivat tapahtumaan Suomen delegaation, jossa edustettuina oli yrityksiä, korkeakouluja ja viranomaisia. Suomen delegaatiolla oli oma ständi teemalla ”Preparing for the Future”.

Tutkimus-, kehitysja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalo kertoo, että Suomen ulkoministeriö ja

– Näin Suomi viesti vahvasti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyövoimasta humanitaaristen ratkaisujen tuottamisessa.

avonia-ammattikorkeakoulu osallistui Genevessä helmikuun alussa YK-tapahtumaan: The Humanitarian Networks and Parnerships Week (HNPW). Kyseessä on yksi YK:n suurimmista vuotuisista tapahtumista Euroopassa.

28 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

Tapahtuma koostui kymmenistä eri teemoihin keskittyneistä seminaareista ja paneeleista. Osallistujia oli noin 2500 maailman eri kolkilta. Savonialla olikin hyvä näkyvyys tapahtumassa, koska ulkoministeriö antoi Wuorisalolle mandaatin neuvotella YK:n kanssa uuden työpajakonseptin eli YK antoi pääohjelmaan Human Security kahden tunnin ilmastoturvallisuustyöpajan. – Työpajassa käytettiin muotoiluajatteluun perustuvia menetelmiä. Työpaja konseptointiin Savonian, ministeriöiden, Punaisen ristin ja valtion D9-muotoilutiimin kanssa. Työpajassa keskityttiin sään ääri-ilmiöistä johtuviin kriiseihin, jotka ovat lisääntymässä kaikkialla maailmassa ilmastomuutoksen vahvistuessa. – Ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, myrskyt, uuvuttavat helteet, pitkät kuivuusjaksot aiheuttavat metsäpaloja, tulvia ja maanvyörymiä, jotka ovat kasvava uhka ihmisten arjen turvallisuudelle. Ne näkyvät vesipulana, sairastumisina ja ruokahuollon heikentymisenä. Wuorisalo muistuttaa: pitkittyessä sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo maailmalla ilmastopakolaisuutta. Tämän takia tarvitaan uusia kumppanuuksia ja ratkaisuja humanitaaristen ongelmien ratkaisuun. Työpajassa rakennettiin ennen kaikkea varautumista sään ääri-ilmiöistä johtuviin uhkiin. Savonian Human Security –toiminta organisoi työpajan ja loi sen vuoksi uusia kumppanuuksia, joiden kanssa valmistellaan kansainvälistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. – Lisäksi Savonian rooli Euroopassa ja YK-yhteistyössä Human Security –toiminnassa sai uutta julkisuutta ja sitä kautta entistä vahvempaa mandaattia toimia kriisinhallinnan verkostoissa. Savonia Suomen delegaation jäsenenä vakiinnutti paikkansa kansallisessa turvallisuusalan verkostotyössä, päättää Wuorisalo.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 2 9

Kansainvälisissä hankkeissa oppii ja tuotetaan monenlaisia asioita TEKSTI MARJA SILÉN-LIPPONEN | KUVA SAVONIA AMK

Kansainvälinen hanketoiminta on yksi Savonian tavoitteista ja strategian painopisteistä. Hankkeiden avulla voidaan lisätä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan osaamista ja rahoitusta sekä kehittää mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille laadukasta opetusta.

30 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

avonian opettajat, TKI-asiantuntijat ja opiskelijat toteuttavat vuosittain lukuisia kansainvälisiä hankkeita, joihin integroituu opetuksen kehittäminen ja koulutuksen tutkimus. Aina hankkeissa myös luodaan uusia tai vahvistetaan jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Erasmus+ -ohjelman kumppanuushankkeet edistävät korkeakoulujen kansainvälistymistä ja koulutuksen laatua. Savonian Terveysalla on parhaillaan menossa kaksi Erasmus+ hanketta ja yksi päättyi vuoden 2019 lopussa. Optimizing patient safety through culturally competent simulationbased education with health professionals (Sim-Versity) hankkeen tarkoituksena on kehittää simulaatiopetusta integroimalla siihen kult-

tuurinen näkökulma. Hankkeessa työskentelee Suomen, Englannin, Irlannin ja Slovenian korkeakouluista terveysalan opiskelijoita, opettajia ja standardoituja potilaita. Hankkeessa tuotetaan oppimista ja opetusta edistäviä digitaalisia menetelmiä simulaatiokoulutukseen kulttuurisen osaamisen vahvistamiseksi, muun muassa suunnitellaan kulttuurisen hoitotyön ja simulaatio-oppimisen malleista ja esimerkeistä koostuva työkalupakki. Innovatiiviset apuvälineet hyödyttävät terveysalan ammattilaisia, alalle opiskelevia ja kouluttajia, koska kulttuurisen tiedon lisääntyessä ymmärretään aikaisempaa monipuolisemmin myös potilaan tarpeita ja potilasturvallisuutta. Educating students for innovative infection prevention and control practices in healthcare settings (InovSafeCare) -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan EU:n tavoitteeseen infektioiden torjunnan edistämisessä. Hanketta johtaa portugalilainen korkeakoulu ja toimijoina ovat Savonian ohella puolalainen, portugalilainen ja espanjalainen yliopisto. InovSafeCare hankkeessa kehitettävän hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan mallin ja oppimista edistävän E-kirjan avulla terveysalan opiskelijat oppivat hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaa ja rohkaistuvat kriittisesti pohtimaan nykyisiä toimintakäytäntöjä. Hankkeessa tuotettava malli on geneerinen, joka ei ole riippuvainen kansallisesta opetuksesta tai hoitokulttuurista, vaan sen avulla voidaan muokata terveysalan opetussuunnitelmia eurooppalaisten opetusinnovaatioiden mukaisesti. Key Skills Management in Operating Room nursing (KSMOR), hanke päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeessa tuotettiin leikkaushoitajien osaamisen arviointilomakkeisto. Tavoitteena oli edistää leikkaussalissa työskentelevien hoitajien osaamisen itsearviointia ja lisätä tietoa siitä, miten alan koulutusta ja osaamisen varmistamista

tulee jatkossa kehittää, jotta leikkauspotilaiden hoito on jatkuvasti kehittyvissä toimintaympäristöissä turvallista. Lomaketta pilotoitiin kaikissa partnerimaissa ja lopullinen tuotos on saatavilla verkossa. Maailman laadukkaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän edustajina suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on valtavasti osaamista, jota voidaan hyödyntää kansainvälisesti. Yhteistyötä on mahdollista tehdä Suomena, mutta myös yksittäisenä oppilaitoksena. Savonian jo nykyään vahva brändi koulutuksessa ja kumppaneiden saamat hyvät kokemukset savonialaisesta ammattikorkeakoulutuksesta ja osaavasta kumppanuudesta helpottavat tulevien hankkeiden ja niiden myötä

muun yhteistyön tekemistä. Oppimateriaalin tuotanto yhteistyössä kv-verkoston kanssa on yksi tapa markkinoida koulutusosaamista kansainvälisesti. Esimerkiksi tekeillä oleva infektioiden torjunnan digitaalinen opintojakso, joka sisältää näyttöön perustuvaa tietoa ja interaktiivisia harjoitteita, osoittaa miten täsmälliseen tietoon perustuvalla koulutuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia hoidon laadun parantamiseen esimerkiksi epidemioiden, jopa pandemian ehkäisyssä. Kokonaisen sairaanhoitajan tutkinnon viemisen ohella voi kansainvälistä vientiä toteuttaa myös pienien kokonaisuuksien, esimerkiksi infektioiden torjunnan osaamisen vientinä.

Ihastuttava innovatiivinen ja luova kansainvälinen yhteistyö – totta vai tarua Työskentely kansainvälisessä verkostossa on usein luovaa ja innovatiivista. Erilaisista kulttuureista ja kielimaailmoista tulevat toimijat rikastuttavat yhteistyötä, mutta toisinaan myös rasittavat. Kansainvälisissä verkostoissa tarvitaan avoimuutta ja kykyä ottaa älyllisiä riskejä, mutta myös muutoskykyä ja toimeenpanevaa voimaa. Innovatiivisuus ja luovuus eivät siis tarkoita hulvatonta vapautta, vaan enemmänkin intoa kehittää oudoiltakin vaikuttavia ideoita sellaisiksi, että ne ovat toteutuessaan käyttökelpoisia. Se edellyttää tietoa ja taitoa analysoida idean ja toimintatavan hyödyllisyyttä, ongelmanratkaisukykyä sekä kurinalaisuutta saattaa tehtävät loppuun.

Usein hankkeisiin osallistuvat maat eroavat toisistaan maantieteellisesti, kielellisesti ja poliittisesti, ja niiden koulutusjärjestelmät perustuvat erilaisiin arvoihin. Esimerkiksi se, kuinka hankkeen onnistuminen tai epäonnistuminen määritellään, voi vaihdella ja siten vaikuttaa hankkeessa työskentelyyn. Koska arvot ohjaavat pitkälti ihmisten toimintaa, siten arvojen selvittäminen on tärkeää. Jotta kaikki hyvä yhdistyy suotuisasti kansanvälisessä ja monikulttuurisessa hanketyössä, on tärkeää ymmärtää ryhmän ammattilaisten osaamista. Ammatillisten, sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ylittäminen edellyttää esimerkiksi tiimityön ja vuorovaikutuksen, kriittisen ajattelun ja projektihallinnan osaamista.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 3 1

VIPIO eli Kuopio-Vienna yhteistyö vauhtiin bioanalytiikan koulutuksessa TEKSTI ANSSI MÄHÖNEN JA SIRKKA-LIISA HALIMAA | KUVA ANSSI MÄHÖNEN

3. ja 4. lukukauden osalta harmonisoitua opetussuunnitelmaa vuonna 2018. Itävallan on määrä aloittaa tällä opetussuunnitelmalla syksyllä 2021. Kaikki nämä yhteiset opinnot toteutetaan englanninkielisinä molemmilla kampuksilla, mikä mahdollistaa niin opettajien kuin opiskelijoiden liikkuvuuden ja opetusyhteistyön. Kevään 2020 aikana on aloitettu tuottamaan yhteistä opetusmateriaalia avoimeen verkkoympäristöön.

VIPIO:n kunniaksi maljan nosto FH Campus Wienissä

avonian uuden strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä, joka uudistaa toimintaa ja vahvistaa Savonian roolia kansainvälisenä vaikuttajana ja verkosto-osaajana. Strategiassa mainitut kansainväliset tutkinto-opiskelijat, kotikansainvälistyminen, osaamisen vienti sekä kansanväliset satelliittikoulutukset ja TKI-kampukset ovat Savonian arkea jo nyt sekä tulevaisuudessa.

tuksena ollut se, että tulevaisuudessa niin Savonian kuin FH-Campus Wienin opiskelijat voivat opiskella yhden lukuvuoden yhteistyöammattikorkeakoulussa. Lisäksi tämä mahdollistaa opettajien joustavan opetusyhteistyön niin etäluentoina kuin myös liikkuvuutena kampusten välillä. Tämä tukee tehokkaampaa tiedon, taitojen ja uusien teknologioiden siirtämistä puolin ja toisin.

Savonian bioanalytiikan tutkinto-ohjelma vastaa edellä kuvattuun haasteeseen pitkäjänteisen kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyneellä kansainvälistymisohjelmallaan. Tutkintoohjelma on tehnyt yhteistyötä yli kymmenen vuoden ajan FH Campus Wienin kanssa, joka on Itävallan suurin ammattikorkeakoulu.

Savoniassa opetussuunnitelman uudistustyö 2017-2018 mahdollisti yhteisen opetussuunnitelman laatimisen ulkomaisen kumppanin kanssa. Harmonisointityö on ollut haasteellinen mutta samalla myös uusia mahdollisuuksia luova. Haasteensa työhön loivat erilainen opintojaksojen sijoittelu lukuvuodelle, erilaiset sisällöt ja opintojaksojen laajuudet sekä oppilaitosten erilaiset toimintamallit.

VIPIO (Kuopio-Vienna) yhteistyö on alkanut opiskelija- ja opettajavaihtoyhteistyönä. Tämän jälkeen yhteistyö on laajentunut yhteisen opetussuunnitelman laadintaan. Opetussuunnitelman harmonisoinnissa on keskeisenä aja-

Tällä hetkellä suurin osa yhteisen lukuvuoden opinnoista on harmonisoitu ja opintojaksokuvaukset hyväksytty molemmissa ammattikorkeakouluissa. Savoniassa bioanalytiikan tutkintoohjelma siirtyi toteuttamaan tätä uutta

32 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

Opetussuunnitelmayhteistyön rinnalla on otettu käyttöön myös kotikansainvälistymis-opintojakso. Tämän pilotointi aloitettiin syksyllä 2019. Tässä opintojaksossa FH-Campus Wienin ja Savonian opiskelijat tekevät yhteisiä tehtäviä verkon välityksellä. Tehtävien kautta opitaan tuntemaan molempien maiden ja ammattikorkeakoulun käytäntöjä, kulttuuria ja toimintatapoja. Lisäksi kumppanuuskorkeakoulujen opettajat yhteistyössä tuottavat opiskelijoille erilaisia erikoisaloihin liittyviä tehtäviä. Näin opiskelijat kuin opettajatkin voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa hyviä käytänteitä. VIPIO koulutusyhteistyö lisää ja laajentaa osaamista ja mahdollistaa uudenlaisia taitoja sekä ammatillisia, sosiaalisia, kulttuurillisia ja kielellisiä kompetensseja. Eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö, jossa hyödynnetään yhteistä opetussuunnitelmaa, yhteisiä opettajia ja satelliittikoulutusmallia, mahdollistaa tutkinto-ohjelmalle laaja-alaisen osaamisverkoston ja parhaimmillaan kustannustehokkaan opetuksen.

Savoniassa Suomen tyytyväisimmät agrologiopiskelijat TEKSTI PETTERI ALANKO | KUVA SAVONIA

altakunnallisen opiskelijapalautekyselyn mukaan Suomen tyytyväisimpiä agrologiopiskelijoita koulutetaan Iisalmessa Savonian kampuksella. Myös viisi vuotta valmistumisen jälkeen suoritettavassa valtakunnallisessa uraseurantakyselyssä parhaat luonnonvara-alan tulokset sai Savonian agrologikoulutus. Iisalmen lisäksi Savonian luonnonvara-alan koulutusta annetaan verkkototeutuksena eri puolille Suomea, erityisesti Varkauden, Joensuun ja Kymeenlaakson alueille. Koulutusta on kehitetty yhdessä opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Savo-

nian koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen kertoo, että kaikkein eniten opiskelijat arvostavat koulutuksen työelämäläheisyyttä. – Meillä opiskelijoiden koulutukseen sisältyvät toimeksiannot tulevat useimmiten alan yrityksiltä, ja yritysten edustajat ovat mukana myös luennoitsijoina ja koulutuksen kehittäjinä, kertoo Kainulainen. Vaikka moni opiskeleekin agrologiksi pääosin verkon välityksellä, on Savonian opiskelijoiden yhteisöllisyys saanut valtakunnallisissa kyselyissä erittäin hyvät arvosanat. Savonian lehtori Salla Ruuska muistuttaa, että

myös verkkototeutuksissa yhteisöllisyys on tärkeää. – Ryhmät eri paikkakunnilla ovat muodostuneet tiiviiksi ja opiskelijat keskustelevat paljon verkon välityksellä. Vaikka samassa luentosalissa ollaan vain muutamia kertoja lukukaudessa, osataan myös verkossa auttaa toisia ja myös pyytää apua niin opiskelukavereilta kuin myös opettajilta, iloitsee Ruuska. Monimuotototeutuksena suoritettavien tutkintojen suosio on kasvanut eri alojen koulutuksissa, ja korkeakoulut ovat lisänneet niiden tarjontaa.

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 3 3

Savonia lyhyesti SAVONIAN HAKIJAMÄÄRÄ KASVOI LÄHES KAIKISSA KOULUTUKSISSA

orkeakoulujen yhteishaku päättyi keskiviikkona 1.4., ja Savonian noin 1400 aloituspaikkaa tavoitteli jopa 7747 hakijaa. Määrä on 150 enemmän kuin viime keväänä. Hakijoista ensisijaiseksi hakukohteekseen Savonian koulutuksen oli laittanut 3336 hakijaa. Savonian suosituin koulutus oli viime vuosien tapaan ensihoitajan AMK-koulutus, jonka 35 aloituspaikkaa tavoitteli hakuaikana jopa 1229 hakijaa. Kasvua

viime vuoteen oli 18 prosenttia. Voimakkainta hakijamäärän kasvu oli Varkauden kampuksen energiatekniikan monimuotokoulutuksessa, jossa hakijoita oli lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen vetovoimaisin koulutusala oli edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, johon haki yhteensä 41 000 hakijaa. Suosituimpiin aloihin kuuluivat muun muassa terveysalan erikoisalojen koulu-

tukset: ensihoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja sosionomit. - On positiivista, että sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat haasteet eivät vaikuta alan vetovoimaan. Sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan tulevaisuuden muutostarpeisiin, toteaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén Savonia-ammattikorkeakoulusta.

SAVONIAN KORUMUOTOILU KANSAINVÄLISEN KILPAILUN FINAALISSA

avonian korumuotoilun opiskelija Essi Huttunen on päässyt kansainvälisen korukilpailun finaaliin. Kilpailun lopputulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan näyttelyn avajaisissa heinäkuussa. Kilpailuun tuli 67 ehdotusta seitsemästä eri maasta.

- Meripihka on kiehtonut minua lapsesta asti. Minulla oli tapana mummoni luona käydessä mennä tonkimaan hänen korurasioita ja sieltä löysin lukuisten helminauhojen seasta kauniin meripihkariipuksen. Muistan pohtineeni, että isona minullakin on tällainen!

Essi innostui aiheesta huomatessaan, että kilpailun pääraaka-aineeksi oli valittu meripihka.

Ideointi lähti välittömästi liikkeelle ja muutaman luonnoksen jälkeen lopullinen koruidea alkoi muotoutumaan.

- Lähdin liikkeelle pääraaka-aineesta ja siihen liittyvästä ympäristöstä. Muotokieleen vaikutti myös suomalaisten kansallispukujen soljet. Koruni ovat kuplivia sekä näyttäviä ja tuovat meripihkan oikeuksiinsa loppuun asti harkitussa kokonaisuudessa, kertoo Essi Huttunen.

KUNNIAMAININTA TÖÖLÖNTORIN IDEAKILPAILUSSA

Savonian kolmannen vuoden rakennusarkkitehtiopiskelija Katariina Heikkilä lähti syksyllä 2019 katsomaan, miten pitkälle siivet kantaisivat valtakunnallisessa suunnittelukilpailussa. Helsingin kaupunki etsi ratkaisuja Töölöntorin elävöittämiseksi kaikille avoimella ideakilpailulla, jossa suunnittelun lisäksi toivottiin uusia ajatuksia siitä, mitä toritoiminta Töölössä voisi tulevaisuudessa olla. Katariinan työpariksi valikoitui Helsingissä asuva ja Sveitsissä vaihdossa ollut veli, joka hänkin opiskelee samalla alalla. - Aluksi pallottelimme ideoita veljen kanssa saman pöydän äärellä, ja syksyllä

34 1 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat

veljen lähdettyä vaihtoon Sveitsiin, jatkui yhteistyö tosi sujuvasti. Sain veljeltä arvokasta oppia, ja oli hienoa päästä tekemään käytännössä sitä suunnittelutyötä jota olen Savoniassa opiskellut. Opettajani tukivat minua koko projektin ajan, ja sain sisällytettyä kilpailutyön tekemistä osaksi opintojani. Rakennusarkkitehtiopiskelijana on hyvä kasvattaa omaa portfoliota jo opintojen aikana, ja siihen tämä oli erinomainen tilaisuus. Tämän kokemuksen myötä uskaltaa paljon helpommin lähteä vastaaviin projekteihin myös jatkossa. Katariinan ja hänen veljensä työ palkittiin kunniamaininnalla tammikuussa

Helsingissä. Palkintoja oli luovuttamassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. - Tällä hetkellä koulun lisäksi minua työllistää omat projektit, ja vielä näin jälkikäteenkin on sellainen fiilis että kannatti lähteä ja jatkossakin tulen osallistumaan vastaaviin kilpailuihin. Savonian rakennustekniikan koulutukset muuttavat kesällä Savilahden kampusalueelle, sinne olen hyvillä mielin menossa. Uusi ympäristö tuo varmasti uutta intoa ja inspiraatiota myös omaan tekemiseen!

LÄÄKETIETEELLISEN TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN UUDENLAISTEN OSAAJIEN KOULUTUS ALKAA POHJOIS-SAVOSSA

avonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto tarjoavat uudenlaisen koulutuksen, ”Experts in Medical Computing”. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa uusia osaajia lääketieteellisen informaation hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja alan palveluja sekä tuotteita kehittävissä yrityksissä. Vastaavaa koulutusohjelmaa ei ole aiem-

min toteutettu Suomessa. - Tulevaisuudessa tekoälyn tukemana lääkärit pystyvät kertomaan potilailleen ennen sairastumista, mille sairauksille nämä ovat alttiita tai millaisia muutoksia ravintoon tai elintapoihin kannattaisi tehdä, jotta esimerkiksi geenien aiheuttamat tautiriskit voidaan minimoida tai

jopa välttää kokonaan, kertoo Savonian tutkimuspäällikkö Jukka-Pekka Skön. Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja yhteistyöyritysten kanssa vuosina 2020-2022.

savonia.fi

SAVONIALLE HUIPPULUOKAN LAITE METALLIN 3D-TULOSTUKSEEN

tukseen liittyvä osaaminen saadaan tuotua mukaan opetukseen ja varmistetaan se, että Savonian opiskelijoilla on alan viimeisin tietotaito käytettävissään.

Hankinnan myötä metallin 3D-tulos-

Laitteella voidaan valmistaa kappaleita erilaisista metalliseoksista. Materiaalivalikoimassa ovat mm. alumiini, ruostumaton teräs, työkaluteräs, titaani, inconel ja kupari.

avonia ja Vossi Group Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen huippuluokan metallin 3D-tulostimesta. Hankittava 3D-tulostin edustaa markkinoiden edistyneintä saatavilla olevaa teknologiaa ja nostaa Savonian 3D-tulostusympäristön Suomen kovimpaan kärkeen.

Hankinta liittyy menossa olevaan 3Dtulostuksen investointi- ja kehityshankkeeseen. Hankkeen aikana hankitaan ja käyttöönotetaan Savonian 3D-tulostuksen toimintaympäristöön useita eri menetelmiin perustuvia 3D-tulostuslaitteita, jotka mahdollistavat 3D-tulosteiden valmistamisen useista eri materiaaleista eri kokoluokissa.

SAVILAHDEN ALUEEN TOIMIJAT OVAT LAATINEET YHTEISEN VISION

avilahden visio kertoo yhteisestä tahtotilasta ja sitoutumisesta Savilahden kehittämiseen. Visiotyö tuo todeksi yhdessä tekemisen monet mahdollisuudet ja kertoo siitä, että Savilahden tarinaa rakennetaan yhdessä. Savilahden alueen toimijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Savilahti-projektin käynnistymisestä saakka. Keväällä 2018 tunnistettiin tarve yhteisten tavoitteiden kirkastamiselle. Visiotyön avulla haluttiin syventää yhteistyötä entisestään ja paneutua erityisesti alueen toiminnalli-

sen sisällön kehittämiseen. Savonian rehtori Mervi Vidgrén kokee Savilahden alueen kehittämisen erittäin tärkeäksi: - Savilahden yhteisessä visiossa korostuu moni Savonialle tärkeä asia. Olemme entistä kansainvälisempi toimija, joka tarvitsee ympärilleen uuden sukupolven alustan kasvulle ja kehitykselle. Yli 6500 opiskelijaamme ja 500 työntekijäämme haluavat olla osa uudenlaista ympäristöä, jossa on aitoja ja avoimia mahdollisuuksia oppimiselle, innovaatioille, tutkimukselle ja

liiketoiminnalle. Olemme ylpeitä, kun voimme sanoa olevamme osa Savilahden ainutlaatuista kokonaisuutta. Olemme olleet mukana kehittämässä aluetta alusta alkaen, ja ilolla katsomme sitä mahdollisuuksien kirjoa, jota meillä on vielä edessämme. Yhdessä teemme Savilahdesta aidosti uniikin ympäristön koko korkeakouluyhteisöllemme. Tutustu visioon: www.savilahti.com/visio

LÄÄKEMAISTERI-LÄÄKELASKUPELI JULKAISTIIN

elin avulla sekä alan opiskelijoilla että ammattilaisilla on mahdollisuus päästä harjoittelemaan lääkelaskuja konkreettisella ja hauskalla tavalla. Oppimispeliä voivat hyödyntää myös koronatilanteen vuoksi töihin palaavat terveysalan asiantuntijat.

sun jälkeen ollen Apple Storessa ilmaisten koulutussovelluksien toiseksi ladatuin sovellus.

Katso pelivideo tästä QR-koodista

Peli kehitettiin moniammatillisella tiimillä Sotevi-hankkeessa. Peli on ilmaiseksi ladattavissa sekä Google Play että Apple Store sovelluskaupoista.

Peli julkaistiin viikon 10 lopussa ja se saavutti suuren suosion heti julkai-

Savonian Sanomat 1 / 20 2 0 3 5