SAVONIAN SANOMAT SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2/2023
Tekoäly: työelämän hyvis vai pahis?
Uusi johtajakoulutus sparraa kehon ja mielen suorituskykyä
Eeistä muotia kuluta kestävästi
Pääkirjoitus
VASTUULLISESTI VAIKUTTAVIN SAVONIA Strategia saaaa sanana tuntua etäiseltä käsieeltä, mua meidän näkökulmastamme Savonian strategia on enemmän kuin vain johdon työkalu. Se on tienviia, joka ohjaa meitä kohti tulevaisuua yhteisten tavoieidemme mukaisesti. Samalla se väliää kumppaneillemme tärkeät toimintaperiaaeemme ja sisällöt. Savonian strategiassa keskitymme tulevalla strategiakaudella erityisesti kansainvälisyyteen, kestävyyteen, kokonaisturvallisuuteen ja vaikuavuuteen. Olemme ylpeitä siitä, eä ulkopuolisten arviointien mukaan Savonian henkilöstö tuntee strategiset tavoieemme ja on sitoutunut niiden saavuamiseen. Tämä osoiaa, eä olemme löytäneet yhteisen suunnan ja olemme valmiita työskentelemään sen eteen. Siksi valmistelemme uua strategiaamme laajassa yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmiemme kanssa. Tuleva strategiamme valmistuu tammikuussa 2024 ja kaaa ajanjakson 2025–2028. Savonian skenaariotyössä sekä tutkintotavoieiden osalta katsomme jo vuoteen 2035 saakka. Kumppaneidemme haastaeluissa Savonia tunnustetaan keskeiseksi voimatekijäksi ja elinvoiman rakentajaksi maakunnallemme. Sekä koulutus- eä tutkimustehtävämme ovat alueellemme tärkeitä, ja meitä kannustetaan vahvistamaan tutkimuksen huippuosaamistamme, kuten WaterClusterin tapauksessa. Tunnistamme strategiamme keskeisimmiksi muutostekijöiksi ilmastonmuutoksen ja tekoälyn, jotka vaikuavat moniin koulutus-
ja tutkimusalojen sisältöihin. Lisäksi väestön demografinen kehitys haastaa korkeakoulumme erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Meidän on kysyävä, mistä saamme tarviavan osaamisen kasvaviin työelämän tarpeisiin. Tulevina vuosina panostamme tutkintokoulutuksen rinnalla yhä enemmän erilaisiin lisäja täydennyskoulutusohjelmiin, joa voimme vastata nopeasti muuuvan osaamisen ja työelämän uudistamisen haasteisiin. On ymmärreävä, eä Pohjois-Savon alueen yritykset, kaupungit ja muut toimijat yhdessä Savonian kanssa ovat ratkaisevassa asemassa osaamisen ja elinvoiman edistämisessä. Yhdessä voimme saavuaa merkiäviä tuloksia ja vaikuavuua. Tulemme näkemään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvavan tulevina vuosina, ja siksi tarvitsemme uudenlaista yhteistyötä opiskelun ja työelämän välille, joa opiskelijamme voivat integroitua alueemme työelämään saumaomasti. Osaajapulalla ei ole varaa odoaa, joten uudenlainen yhteistyön vaihde on löydyävä ja yhteisiin ratkaisuihin on tartuava väliömästi! Koska valtion rahoitus korkeakoulutukseen tuskin kasvaa tulevina vuosina, tarvitsemme kilpailtua ulkopuolista rahoitusta, joa voimme säilyää vahvan asemamme tulevaisuudessa. Tavoieenamme on luoda selkeä kasvusuunta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa ekosysteemiyhteistyöllä, johon osallistuvat keskeiset alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat.
Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2023 JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi
TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Mikko Lappalainen
PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi
KANNEN KUVA Mikko Lappalainen
ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen
PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén
2 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939
2/2023
SISÄLTÖ 4
Monikuluurinen Savonia on avoin ja syrjinnästä vapaa
5
Savoniasta valmistunut 30 000 tutkintoa
7
Tekoäly: Työelämän hyvis vai pahis?
10
Uusi viranomaiskoulutus - Taistele vai pakene?
12
Savonian vesiteknologiaosaaminen tekee Suomen teollisuudesta puhtaampaa
14
Hyvinvointi edellä arjessa, lukukauden avaus
16
Luovuua, kasvua ja vaikuavuua
17
Ex-maalivahti opiskelee fysioterapeutiksi
19
Taiga Conceptin syntytarina
20
Mikromuoveja, ihmishenkiä ja luontokatoa
22
Kirveen työ
23
Savonia työpaikkana: Suomen paras ja nyt myös Euroopan 14. paras!
24
EU4DUAL työelämälähtöisen tutkimuksen ja oppimisen edistäjänä
26
Ensi kertaa Suomessa: Savonialle Olympiakomitean laatutunnus huippu-urheilijamyönteisyydestä
28
Savonian Kestävä ja älykäs hyvinvointi -vahvuusalalla yhdistyvät sote-ala ja uusin teknologia
29
Savonian opiskelijoiden luomukset Linnan juhliin
30
Kohti yhteisöohjautuvuua vanhustyössä
7
TEKOÄLY
12 VESITEKNOLOGIAOSAAMINEN
10 TAISTELE VAI PAKENE?
Pinnalla
Monikulttuurinen Savonia on avoin ja syrjinnästä vapaa TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee, minkä seurauksena työikäisen väestön määrä vähenee, eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Työntekijöiden riittävyyden lisäksi kyse on uudesta osaamisesta, jota tarvitsemme pysyäksemme mukana globaalissa kilpailussa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan arvion mukaan Suomi tarvitsee 44 000 nettomaahanmuuttajaa (maahanmuuton ja maastamuuton erotus), jotta pelkästään huoltosuhteen heikkenemisestä selvitään (ETLA Raportti No 132, 2023). Vertailulukuna voidaan käyttää Kuopiossa asuvien ulkomaalaisten määrää, joka vuonna 2023 on 3 500 asukasta. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä, jotta maassamme riittää osaajia myös tulevaisuudessa. Savonia-ammattikorkeakoululla tulee olla houkuttelevia tutkinto-ohjelmia, työelämän tarpeisiin soveltuvia täydennyskoulutuksia, hyvä imago ja vaikuttavaa markkinointia, joilla takaamme, että Savoniassa pääsemme kouluttamaan sekä olemaan työnantaja myös kansainvälisille opiskelijoille ja osaajille. Itä-Suomessa on syyskuussa 2023 startannut Talent Hub Eastern Finland -hanke, joka on kolmen korkeakoulun ja kolmen ammatillisen oppilaitoksen neljä vuotta kestävä yhteisponnistus. Hankkeessa Itä-Suomen yliopisto, ammattikorkeakoulut Savonia ja Karelia, Riveria, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto haluavat omalta osaltaan varmistaa, että alueellemme saapuneet
4 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti
kv-opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Itä-Suomeen. On erittäin tärkeää, että kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen ja työllistymiseen kehitetään toimintamalleja. Toimintamallien lisäksi tarvitsemme avointa, yhteisymmärrykseen pyrkivää keskustelu- ja tapakulttuuria, jossa monikulttuurisuus nähdään arvona.
Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan rasismi mustia ihmisiä vastaan on lisääntynyt Euroopassa viime vuosina (European Union Agency for Fundamental Rights, 2023). Kolmestatoista EU-maassa mustille tehtyyn kyselyyn vastanneista kolmanneksi heikoiten sijoittui Suomi, jossa rasismia oli kokenut 54 prosenttia vastaajista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finmonik-tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä kertoi kokeneensa syrjintää etnisen taustan perusteella viimeisen vuoden aikana Suomessa (THL raportti 1/ 2020).
Savonia on sitoutunut omassa toiminnassaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen, jossa ei ole tilaa syrjinnälle tai rasismille. Jokaisella korkeakouluyhteisön jäsenellä on oma roolinsa monikulttuurisen ja arvostavan Savonia-hengen rakentumisessa.
Tällä menolla muutetaan maailmaa:
Savonia-ammaikorkeakoulusta on valmistunut 30 000 tutkintoa TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN
Savonia-ammaikorkeakoulusta on valmistunut 30 vuoden aikana kaikkiaan noin 28 700 perustutkintoa ja 1450 ylemmän ammaikorkeakoulun tutkintoa. Valmistuneita on eniten tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta, seuraavaksi suurimmat alat ovat liiketalous ja muotoilu. Ylempiä tutkintoja on suoriteu eniten sosiaali- ja terveysalalla.
Miltä Savo näyäisi ilman Savoniaa?
Juhlatutkinto toi työpaikan tuoreelle insinöörille
Valmistuneista noin 60 prosenia on sijoittunut töihin Pohjois-Savon alueelle: Savo näyäisi siis kovin erilaiselta ilman Savoniaa. Ammaikorkeakouluista valmistuu korkeakouluteuja tekijöitä, jotka vastaavat yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista, muun muassa sairaanhoidosta, jäteveden puhdistamisesta ja uusien rakennusten suunnielusta
Savonian 30 000:s tutkinnonsaaja on insinööriksi valmistunut kuopiolainen Santeri Vihtala. Hän työskentelee mekaniikkasuunnielijana kuopiolaisessa POK-Group Oy:ssä.
– Savonia tuoaa laaja-alaisesti osaajia maakunnan tarpeisiin. Aloiavista opiskelijoistamme vuosiain noin 50 prosenia tulee Pohjois-Savosta ja vastaavasti valmistuvista yli 60 prosenia sijoiuu maakuntaan, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.
– Koin saavani opinnoista hyvät eväät työelämään. Etenkin koulun tiivis yhteistyö yritysten kanssa sekä kesällä suoritetut harjoielut edesauoivat tätä. Savonia on opiskelupaikkana yhteisöllinen ja opeajat ovat ammaitaitoisia. Ikimuistoisimpana muistona opiskeluista mieleen jäi vaihtolukuvuosi Portugalissa, Vihtala kertoo.
la. Olemme pitäneet yhteyä opiskelujen jälkeenkin. Tulevaisuudessa haluan kehittyä ammatissani sekä lähteä mahdollisesti työskentelemään ulkomaille.
Vaikuavaa osaamista Valmistuneita on eniten tekniikan alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta, seuraavaksi suurimmat alat ovat liiketalous ja muotoilu. Ylempiä tutkintoja on suoriteu eniten sosiaali- ja terveysalalla.
– Opiskeluporukkamme tuli hyvin toimeen keskenään ja melkein koko luokka toimi tiiviisti yhteistyössä myös vapaa-ajal-
Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 5
Ajassa
TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVAT AI GENERATED - MIKKO LAPPALAINEN
Tekoäly: työelämä Tekoäly on tullut työelämään ryminällä. Onko uusi tulokas työelämän hyväntekijä vai pahantekijä? Kysytäänpä Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Mikko Myllymäeltä.
Myllymäen mukaan tekoälyn avulla jokainen työntekijä voi kasvattaa omaa tuottavuuttaan. Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi tekstin muodostamiseen, ideointiin ja muokkaamiseen.
– Tulevaisuudessa tekoäly on jokaisen tietotyöläisen työpari, Myllymäki visioi.
– Tekoäly on ideageneraattori. Se luo ideoita, rakennetta ja sitä kautta laajentaa ajattelua ja nopeuttaa työskentelyä.
6 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
– Itse käytän tekoälyä päivittäin. Perusjuttuja ovat viestipohjien hahmottelu, ideoiden hahmottelu, oppitunnin rakenteen hahmottelu, esitysdiojen sisältöehdotukset ja tieteellisten artikkelien referointi. Tekstisisältöjen ohella tekoälyä voi käyttää myös kuvien ja videoiden tuottamiseen. Selvää on, että tekoälyn yleistymi-
n hyvis vai pahis? nen ja arkipäiväistyminen on työelämän näkökulmasta iso muutos.
Mitä tekoälyllä itseasiassa tarkoitetaan? – Tekoälystä ei ole yhtä määritelmää, jonka kaikki tutkijat jakaisivat. Käytännössä kyse on tehokkaiden tietokoneiden pyöriämistä algoritmeistä eli toimintaohjeista. Lisäksi tekoäly tar-
vitsee dataa eli tietoa. Datasta tekoäly pystyy löytämään asioita, joita ihminen ei löydä ja tekemään siitä johtopäätöksiä, päätelmiä ja ennusteita. – Tiivisti voisi sanoa, eä tekoäly tekee asioita, joiden on aiemmin ajateltu vaativan ihmisen älykkyyä. Ihminen on kuitenkin edelleen tekoälyn taustalla ohjaamassa ja pääämässä, mitä tekoäly tekee.
Valtava muutos työelämälle
Työelämän näkökulmasta tekoälyn tuleminen on valtava muutos. Myllymäki katsoo, eä on aika ennen tekoälyä ja aika tekoälyn jälkeen. Vallankumous alkoi, kun ChatGPTtekoälysovellus julkaistiin marraskuussa 2022.
Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 7
– Tekoälyn sovellukset ovat aiheuttaneet isoja aaltoja tietotyötä tekevien ihmisten keskuudessa. Jos työ sisältää tiedon käsittelyä tai luokittelua ja työn esiintymismuoto on kirjallinen, tekoäly on aiheuttanut paljon innostusta, mutta myös huolta. Myllymäki visio, että useimmissa ammateissa ja työtehtävissä, tekoälystä tulee työkaveri. Tekoälyn yleistymisestä voi seurata myös omien työtehtävien muuttuminen. – En kuitenkaan usko siihen, että työpaikat kokonaan häviäisi tai olisi massapaniikin aika. Täysin ongelmatonta tekoälyn nopea kehittyminen ja yleistyminen ei kuitenkaan ole: Miten varmistetaan, että tekoäly ei suosi jotakin ihmisryhmää? Kuka päättää kenen puolella tekoäly seisoo esimerkiksi poliittisissa kysymyksissä? – Tekoäly antaa kysymyksiin yhden vastauksen, ja sillä, kuka päättää vastauksen on hurja valta. Loppuviimein tekoäly tekee sitä, mitä sille on opetettu. – Suurin haaste on kuitenkin se, ollaanko ihmisinä valmiita tekoälyn tuomaan muutokseen ja tällaiseen muutosnopeuteen? Ollaanko oikeasti niin kaukana luolamiesajoista?
Tekoälyn vinkit tekoälykoulutukseen Omassa arjessaan Myllymäki harjoittelee tekoälyn rentoa käyttöä. – Äskettäin tekoälyyn tuli uusi ominaisuus. Tekoälylle voi puhua ja se vastaa kysymyksiin puheella. Olin juuri menossa pitämään tekoälykoulutusta ja aamulla juttelin tekoälyn kanssa, millaisia näkökulmia tekoäly toisi mukaan koulutukseen.
Näin pääset alkuun tekoälyn kanssa – Mikko Myllymäen kolme vinkkiä 1. Rekisteröidy ChatGPT-palveluun ja ala rohkeasti testaamaan 2. Älä jaa tekoälysovellukselle yksilöiviä tietoja, kuten ihmisten nimiä, henkilötietoja, salasanoja 3. Keskustele yhteisössäsi ja jaa kokemuksiasi tekoälyn käytöstä. Pohdi yhdessä.
8 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Kuvat Mikko Myllymäestä luotiin tähän artikkeliin käyäen vapaaseen lähdekoodiin perustuvaa Stable-Diusion tekniikkaa.
Mikko Myllymäki
Kuvat on generoitu Dreamshaper -Checkpoinia käyäen. Melko pienet muutokset tekstipromptissa määrielivät, esintyykö Myllymäki kuvissa "voiman pimeällä vai valoisammalla puolella" - kommentoi kuvat luonut Mikko Lappalainen Savonialta.
Savonian Sanomat 2 / 2 0 2 3 9
Lähikuvassa
Taistele
Uraauurtavassa viranomai ihmismielen toimintaan pa TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ | KUVA PETRI LIIMATAINEN
Ensihoidon, poliisin ja pelastustoiminnan ammailaisten päiviäinen työ on täynnä vaativia tilanteita, joissa nopeat päätökset ja tehokas johtaminen ovat elintärkeitä. Työ haastaa alojen ammailaiset psykologisesti ja sosiaalisesti päiviäin, joten kyetäkseen johtamaan tilanteita parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan erityislaatuista johtajakoulutusta. Tähän tarpeeseen vastaa Savonia-ammaikorkeakoulun uusi viranomaisjohtamisen koulutus. Yksi koulutuksen keskeisimmistä hahmoista on ensihoidon lehtori Marko Tolonen. Tolosen ansiolueelo alansa kehiämisen saralla on pitkä ja vaikuava. Parhaillaan väitöskirjaansa työstävä Tolonen on työskennellyt akuuilääketieteen, ensihoidon sekä pelastustoimen parissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
10 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
– Suomi on maailman miakaavassa aika omassa luokassaan pelastus-, ensihoito- ja poliisikoulutuksessa. Kun mieii esimerkiksi eeisiä ja moraalisia opintoja, niin täällä ne ovat hyvällä tasolla verrauna moneen muuhun maahan, Tolonen kertoo. Tolonen on koonnut yhteen alan asiantuntijoista koostuvan joukon ja he ovat ottaneet tavoieekseen viedä Suomen ensiluokkaista koulutusta vielä askeleen pidemmälle.
– Meillä on aito halu tehdä tästä erinomainen kokonaisuus. Keskitymme erityisesti siihen, eä voimme tarjota opiskelijoille väliävän ja turvallisen ympäristön, joa opiskelijat ovat kuin kotonaan koulutuksessa. Viranomaisjohtamisen koulutukseen voivat hakeutua työelämässä useita vuosia olleet, alemman korkeakoulututkinnon suorianeet ammailaiset. Kurssille hakeutuvilta edellytetään myös motivaatiota sekä avointa ja tutkivaa mieltä. Koulutus alkaa elokuussa 2024 ja ensimmäinen mahdollisuus hakeutua koulutukseen on syksyllä 2023. Noin vuoden kestävän, 30 opintopisteen kurssikokonaisuuden käytyään opiskelija voi halutessaan suoriaa myös YAMK-tutkinnon.
vai pakene?
isjohtamisen nk koulutuksessa oulutuksessa perehdytään aineen alla
SIELLÄ, MISTÄ TAVALLISET IHMISET TULEVAT KIIREELLÄ POIS
yhteydessä on todella tärkeää, sillä tilannea johtavien on tehtävä paljon päätöksiä nopeassa aikataulussa.
Koulutuksen kehiänyt ammailaisten joukko ei ole törmännyt vastaavaan kurssikokonaisuuteen Suomessa tai edes maailmalla. He lähtivät kehiämään koulutusta siitä näkökulmasta, eä eri viranomaisten yhteistyön sujuvoiaminen johtaisi esimerkiksi potilasturvallisuuden lisääntymiseen.
– On hyvä muistaa, eä ensihoitajat, pelastajat ja poliisit menevät sinne, mistä tavalliset ihmiset tulevat kiireellä pois. Lisäksi sinne tilanteeseen pitää mennä yhdessä eri alojen ammailaisten kanssa, Tolonen kuvaa.
– Operatiivisten tehtävien ongelma nykyisin on se, eä kaikki organisaatiot ovat siellä omissa poteroissaan. Yhteistyötä tietysti tehdään, mua tätä yhteistyötä voisi kehiää vielä roimasti, Marko Tolonen kertoo.
Kaikki kurssin sisällöt pohjautuvat tutkittuun tietoon ja kurssilla opiskelijoita ohjaavat väliävät asiantuntijat. Entinen poliisin karhuryhmän jäsen ja yksi kurssin suunnittelijoista ja opettajista, Harri Gustafsberg, on esimerkiksi tutkinut ihmisen psykologista käyäytymistä stressin alla.
Eri viranomaisten roolien ymmärtäminen vaikkapa suuren liikenneonneomuuden
Uraauurtava viranomaisjohtamisen koulutus sukeltaa siis myös pintaa syvemmälle.
Koulutuksessa pureudutaan ihmisen psykologiaan ja siihen, miten kehon ja mielen järjestelmät toimivat stressin ja paineen alla. – Osallistujat pääsevät kokemaan haastavia tilanteita pienryhmissä sekä analysoimaan omia henkisiä ja fyysisiä reaktioitaan. Jokainen meistä reagoi primitiivisesti uhkaavaan tilanteeseen. Sitä reaktiota ei voi ennakoida, eä aktivoituuko juuri minulla tässä pakenemis- vai taistelurefleksi, Tolonen seliää. – Vaikka treenaamme stressaavia tilanteita, opiskelun tärkein edellytys on aina se, eä se on turvallista. Simulaatiossamme osallistuja tunnistaa omia vahvuuksiaan sekä omaa potentiaaliaan ja voi hyödyntää sitä sien työssään, Tolonen kuvaa.
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 1
Reportaasi
Savonian vesitek tekee Suomen te puhtaampaa TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN
Tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen saapuu haastaeluun Savonia-ammaikorkeakoulun Microkadun kampukselle suoraan teollisuuskohteesta. Kohteesta hän ei uskalla hiiskua sen enempää, sillä Savonian vesiturvallisuuden vahvuusalan asiantuntijat työskentelevät toisinaan esimerkiksi uusien kaivosten lupahakemusprosesseihin liiyvissä projekteissa. Asiantuntijoiden työrauhan takaamiseksi prosesseista ei haluta leviää tahaomasti virheellistä tietoa. Tämän artikkelin kannalta olennaisin tieto on se, eä kyseessä olevassa kohteessa sijaitsee Savonian vedenkäsielyteknologioiden testaamiseen ja kehiämiseen suunniteltu koni-kokoluokan pilot-laieisto, jolla pyritään edistämään nollapäästöteollisuus-vision toteutumista Suomessa. Antikaisella on hymy herkässä, kun hän kertoo, miten paljon kysyntää Savonian
12 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
pilot-laieistoilla on kuluvan vuoden aikana ollut. – Vedenkäsielyn pilot-laieistojemme käytön suhteen tämä on ollut aktiivisin vuotemme, sillä vuoden loppuun mennessä niitä on hyödynney yhteensä viidessä kohteessa eri puolella Suomea. Voisimme venyä kuuteen, mua jos kohteita tulee vielä lisää, niin sien tarvitaan jo lisää henkilökuntaa, Antikainen kertoo. Koneihin rakenneuja siirreäviä vedenkäsielyn koelaieistoja hyödynnetään erityisesti ns. vesi-intensiivisen teollisuuden, eli paljon veä käyävän teollisuuden kehiämistarpeisiin. Kyseessä on siis kokonaisuudessaan testikohteeseen siirreävä koni, joka toimii vedenkäsielyprosessien testialustana ja kenälaboratoriona samanaikaisesti. Koneja on useita ja ne erikoistuvat eri vedenkäsitelyprosessien testaamisiin käytännön olosuhteissa. Yksi esimerkiksi keskiyy veden suoda-
tusprosesseihin, yksi fysikaalis-kemiallisiin vedenkäsielyprosesseihin ja yksi pitää sisällään mahdollisuuden testata typen mikrobiologista poistoa ns. MBBRprosessiin perustuvalla teknologialla. – Olemme aktiivisesti mukana esimerkiksi keiämässä kaivosten vedenkäsielyprosesseja paikan päällä kaivoskohteissa, joa ne toimisivat mahdollisimman puhtaasti. Joa joku prosessi on aidosti teolliseen käyöön soveltuva, sen on kesteävä myös jatkuvasti muuuvia olosuhteita kentällä, joita pilotoinnilla saadaan muun muassa testaua. Kentällä toteuteavien koeajojen tulosten perusteella saamme konkreeista näyöä siitä, onko esimerkiksi joku vedenpuhdistustekniikka toimiva johonkin tieyyn käyökohteeseen vai ei, Antikainen kertoo. Hän korostaa, että koeajojen yhteydessä saatu huono puhdistustulos ei ole välttämättä projektin kannalta huono tu-
nologiaosaaminen ollisuudesta los ollenkaan. Jos jokin tekniikka todetaan koeajojen perusteella soveltumaomaksi johonkin tieyyn käyökohteeseen, voidaan parhaimmillaan säästää miljoonia euroja, kun tehtaan tai kaivoksen suunnielijoille selviää riiävän aikaisessa vaiheessa, eei kyseinen prosessi syystä tai toisesta ole soveltuva heidän käyötarpeeseensa. – Tarjoamme siis kumppaneillemme käytännössä todenneua puolueetonta tietoa siitä, miten prosessit toimisivat teknisesti. Meiltä saatu tieto on edelleen hyödynneävissä myös taloudellisen kannaavuuden arvioinnissa suunnieluprosessien edetessä, Antikainen jatkaa. Toimintamme on osa laajempaa Kuopio Water Cluster –kokonaisuua, joka yhdistää Savilahden tiedepuiston alueella toimivien viiden tutkimusorganisaation vesiosaajat ja reilut 60 alalla toimivaa yritystä yhteen muodostaen yhden Suomen monipuolisimmista vesialan innovaatioekosysteemeistä.
Usein testausprosessi alkaa Microkadun toimipisteen laboratoriossa tehtävin esikokein ja etenee sien kentälle paikan päälle, jossa testaukset voidaan tehdä todellisesta kohteesta saatavalla vedellä. Savonian vuoden 2023 uusin projektiavaus, KIERTO-hanke, käynnistyi yhteistyössä Jätekukon kanssa kesällä. Projektin puieissa Savonia operoi Jätekukon jätekeskuksella vedenpuhdistuskonia, jossa testataan mikrobiologista typen poistoa kaatopaikan suotovesistä. Samalla kehitetään menetelmiä suotovesien sisältämien ravinteiden talteenoamiseksi ko. vesistä. Hanke saa rahoitusta Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta ja sen pääto-
teuajana toimii Jätekukko Oy. – Kaatopaikan läpi valuu tyypillisesti ns. suotovesiä, jotka sisältävät mm. jäeistä peräisin olevia ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Suotovedet kerätään jätekeskuksella kootusti erillisiin altaisiin. Nyt typpeä halutaan eroaa pois vedestä ja hyötykäyää esimerkiksi lannoieena. Meidän tiimimme auttaa Jätekukkoa selvittämään, miten tämä onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, Eero Antikainen kertoo.
Kaatopaikkojen suotovesien ravinteiden uusiokäyö yhtenä tutkimuskohteena Savonian vesiturvallisuuden vahvuusalalla tehdään aktiivista testaus- ja tutkimustoimintaa hyödyntäen eri miakaavassa toimivia koelaieistoja. Prosessien toimivuuden ymmärtäminen eri miakaavassa on tärkeää toimivan lopputuloksen varmistamiseksi. Microkadun kampuksella sijaitsevassa vesilaboratoriossa toteutetaan tyypillisesti laboratorio-miakaavan esikokeita, joissa prosessien toimivuua tarkastellaan aluksi käsielemällä kymmeniä litroja testaavaa veä tunnissa. Konikokoluokan prosesseissa veä käsitellään puolestaan jo tuhansia litroja tunnissa, kun taas esimerkiksi oikea kaivos voi käyttää jopa 500-1 000 kuutiota veä, eli puhutaan jopa miljoonasta litrasta tunnissa.
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 3
Kuvareportaasi
Hyvinvointi edellä arjessa Savonian lukuvuosi käynnistyi räväkästi kulkueella sekä musiikkitapahtumalla Savonia Startissa Kuopion torilla 7. syyskuuta. Tapahtuma oli koko korkeakouluyhteisön yhteinen lukuvuoden avaus. Torilla tunnelmasta vastasi kotimaisen räpin kärkinimi Cledos.
Savonia panostaa opiskelijoiden hyvinvointiin myös tänä lukuvuonna Opiskelijoiden hyvinvointi on Savonialle sydämen asia ja erityisesti uusia opiskelijoita halutaan muistuaa siitä, eä palveluita on saatavilla hyvin matalalla kynnyksellä. Savonia panostaa opinto-ohjaukseen sekä opeaja- ja opiskelijatuutoritoimintaan. Lisäksi Savonia tarjoaa erilaisia matalan kynnyksen hyvinvointipalveluita ja järjestää tapahtumia, jotka muistuavat hyvinvoinnin palveluiden olemassaolosta. Jos opinto-ohjauksen ja muiden palveluiden lisäksi kaipaa lisätukea kea opintoihin, n on o ma mahahh dollista kääntyä myös ös yksilöllisempä yksilöllisempään mpään pää tut keen keskiyvän korkeakoulukuratoinnin rkeak eakoul ouluku ukurat r oinnin puoleen.
14 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 5
Luovuua, kasvua ja vaikuavuua Luova REAKTIO! -hankkeessa TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA SHUTTERSTOCK - AI GENERATED
Luovan talouden kasvu ja toimijoiden yhteistyö ovat keskeisiä maakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tekijöitä. Business Finlandin julkaiseman tilannekuvan mukaan luovien alojen liikevaihto Suomessa on noin 14 miljardia euroa ja se syntyy 130 000 yrityksen verkostoissa. Suurin osa on pienyrityksiä ja yksinyriäjiä. Luovan talouden vaikuavuua ei systemaaisesti tutkita ja tunneta, mua viime vuosina ymmärrys on lisääntynyt muun mu-
16 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
assa Creative Finland -viestinnän kaua. – Olemme Luova REAKTIO! -hankkeessa tehneet pohjoissavolaisia luovan talouden menestystarinoita näkyvämmiksi sekä keskiyneet koulutuksissa digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin tapahtumatuotannoissa, liiketoiminnassa sekä toimijoiden verkostoitumisessa. Kohderyhmiämme ovat luovien alojen sekä matkailu- ja tapahtuma-alojen toimijat, projektipäällikkö Raisa Leinonen kertoo. Hankkeen teemoja nostetaan esille Luo-
vuua! Kasvua! Vaikuavuua! -juusarjassa, jossa toimintaan osallistuneet yrittäjät ja muut toimijat kertovat työstään ja onnistumisistaan. – Olemme myös julkaisseet videosarjan, jossa tehdään näkyväksi toimijoiden tuoma lisäarvo tapahtumatuotantojen, kaupunkimarkkinoinnin sekä elämys- ja matkailuympäristöjen rakentajina. Artikkelit ja videot löytyvät osoieesta: hps://luova.savonia.fi/blogit/
Huippumaalivahdin, Eero Kilpeläisen paita on viiden legendan joukossa.
Ex-huippumaalivahti opiskelee fysioterapeutiksi TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MARKO NILONI/KALPA Huippumaalivahti Eero Kilpeläinen nousi suurten joukkoon, kun KalPa-Jukurit pelin (28.10.2023) yhteydessä pelipaita numero 37 nousi Olvi Areenan kaoon. Pelipaidan jäädyäminen merkitsi sitä, eei vastaavaa numeroa koskaan nähdä kilpipaitojen selkämyksissä. 38-vuotiaan Kilpeläisen tilastot ovat häkellyävää lueavaa. Hän on nollapelien kuningas Suomen liigatilastossa, peräti runkosarjan 56:n oelun nollatuloksella. Kolmentoista kauden aikana kertyi 670 runkosarjapeliä: Ässissä, Jokereissa ja KalPassa. Juvan Pallon kasvai viihtyi urallaan myös yhden kauden Sveitsissä ja kaksi kaua Ruotsissa. Monelle huippu-urheilijalle uran pääyminen on kova paikka. Kilpeläisen pitkä ura KalPassa pääyi keväällä 2022. Huippumaalivahti ei jäänyt muistelemaan menneitä: nyt arjen täyää perhe-elämä, lapset ja opiskelu. Kilpeläinen opiskelee toista vuoa fysioterapeutiksi Savoniaammaikorkeakoulussa.
Puolivahingossa fysioterapeutiksi Eero Kilpeläinen kertoo, eä ajautui puolivahingossa fysioterapeutiksi, mua vakavasti osasyy oli se, eä myös appiukko oli samalla alalla. Asiakkaan roolista hänellä oli huippu-urheilijana paljon kokemusta, mua terapeutin rooli on eri asia. – Kuntoilijalla on oma vastuu suunnielusta. Terapeutilla pitää olla vastuu siitä, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Teoria on tärkeässä roolissa, ennen kuin lähtee tekemään käytännön asioita. Omia ajatuksia uran varrelta pystyy kuitenkin hyödyntämään näissä tehtävissä. – Tämänhetkisen kokemuksen perusteella tulevaisuuden työpaikka olisi yriäjyydessä, ja siinä tehdä monipuolista työtä. Lähinnä mieleeni tulee omasta taustasta johtuen urheilijat, mua en aio kuitenkaan suuntautua pelkästään urheilijoihin.
"Toa kai maa kokemusta voi hyödyntää tähän teoriataustaan. Vähän huumorilla vaimo on heiänyt, eä opiskelua ei kannata suoriaa ihan niin vakavasti kuin huippu-urheilua.” – Huippu-urheilu on kokonaisvaltaista, jossa eletään koko ajan: ravinto, lepo ja uni ovat tärkeässä roolissa. Kurinalaisuus on molemmissa läsnä sekä opiskelussa eä urheilussa. Uran lopeaminen ei ole ollut kuitenkaan vaikeaa. Kilpeläinen ei ole identifioitunut pelkästään jääkiekon kaua, sillä muut asiat, kuten perhe, isänä oleminen ja tietenkin opiskelu, ovat olleet tärkeitä. Pelipaidan nosto kaoon on tunteikas tapahtuma, ja suurinta, mitä seura voi pelaajalleen tehdä. Kilpeläisen paita on viides legendojen joukossa. Muut tähdet ovat Pasi Kuivalainen, Kimmo Timonen, Sami Kapanen ja Jouni Rinne.
Miten voit hyödyntää omaa huippu-urheilijan taustaasi?
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 1 7
Tuotevalikoima on vahvasti yhteydessä luontoon. Taigan minimalistiset ja käytännölliset äänieristetyt tilaratkaisut voidaan kustomoida jokaisen toimiston tarpeisiin.
18 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
EU-hankkeet vauhdittavat yritystoimintaa
– Taiga Conceptin syntytarina TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT TAIGA CONCEPT OY
Euroopan unioni rahoiaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä aseamiin tavoitteisiin. Hankkeet tarjoavat yriäjyydestä kiinnostuneille ja yrityksille hienon tavan oppia uua tai kehiää omaa yritystä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Taiga Conceptin syntytarina. Tapani Laukkanen oli
noamalla syntyi tilamoduuli. Monien vaiheiden jälkeen yritys perustettiin vuonna 2015, Picea Interior Oy, jonka nimi vaihtui Taiga Concept Oy:ksi 2018. Alusta alkaen yritys teki strategisen päätöksen, eä omaa valmistusta ei ole, vaan tuoeet teetätetään sopimusvalmistajalla. –
rauhallisesta ja rentouavasta tunteesta, joka löytyy pohjoisen metsistä. Taigan minimalistiset ja käytännölliset äänieristetyt tilaratkaisut voidaan kustomoida jokaisen toimiston tarpeisiin. – Kokonaisvaltainen tuotevalikoima kaaa kaikki toimistojen tilatarpeet: puhelinkopit, henkilökohtaiset työtilat, kokoustilat ja jopa suuremmat modulaariset tilaratkaisut aina 28 neliömetriin asti. Tämä on mahdollista innovatiivisen modulaarisen designin ansiosta. Vaikeuksiakin on matkaan mahtunut, Laukkanen muistelee. Materiaalina käytettiin massiivikuusta. Ongelmaksi tuli se, eä kuusielementit kuivuessaan halkeilivat ja pihkataskun rikkoutuessa siitä valui pihkaa. Sellainen tuote ei ole vienti- eikä myyntikelpoinen. – 2016 loppukeväästä lopetimme myynnin puoleksi vuodeksi ja aloitimme tuotekehityksen, joka ratkaisi kyseisen ongelman. Tuotekehitys on jatkuvaa, jonka avulla pyrimme eroautumaan markkinoiden muista toimijoista.
vetämässä Savonia-ammaikorkeakoulussa EU-rahoieista JUTI-hankea (2013), joka käsieli aihea innovatiiviset sisäpintamateriaalit. – Hanke teki ansiokasta yhteistyötä opettaja Heikki Nevalaisen kanssa, jonka kanssa annoimmesisustusarkkitehtiopiskelijoille tehtäväksi suunnitella kertopuusta tuoeen, joka se ei saa olla huonekalu. Silloinen opiskelija Pekka Eskelinen suunnieli kertopuusta elemenejä, joista pi-
Strategian mukaisesti tuoeiden valmistus tapahtuu sopimusvalmistajilla. Eurooppaan menevillä tuoeilla valmistuspaikka on Lieua ja Aasian markkinoille valmistus tapahtuu Kiinassa. Asiakaskunta koostuu lähinnä isoista kansainvälisistä yrityksistä.
Yhteys luontoon
Yhtiön pääkonori on Kuopiossa. Myyntikonori ja showroom Helsingin Kalasatamassa. Vuonna 2017 perusteiin Shanghaihin tytäryhtiö ja samalla solmiiin jakelijasopimus maailman suurimman kalustevalmistajan kanssa. Asiakkaina on kaikenkokoisiayrityksiä, muun muassa Microsoft ja Zalando. Tuoeita viedään yli 30 maahan.
Tapani Laukkanen avaa tuotekonseptia. Tuotevalikoima on vahvasti yhteydessä luontoon, sillä se on saanut inspiraation
Savonian Sanomat 2/ 20 2 3 1 9
Tiesitkö?
Mikromuoveja, TEKSTI EEVA KÄÄRMEKALLIO, MIKKO VIDGREN, SIRPA RYYNÄNEN JA MIRKA TUOVINEN | KUVA ANNIINA SAANILA
ESIMERKKITYÖ TEKSTIILIKIERRÄTYKSESTÄ Opiskelija: Anniina Saanila, muotoilu, opintojakso: Vastuullinen muoti Vastuullisen muodin projekti Elävasaatiön poistotekstiileistä. Aiheenani oli ylikulutus/kertakäyökuluuri. Pyrin saamaan hameeseen historiallista muotoa muistuamaan ajasta, jolloin tekstiilit (ja muut tuoeet) olivat arvokkaita, kestäviä ja niistä pideiin huolta. Helma rispaantuu loppua kohden ja muuuu sekoitekuiduista tehdyksi tekstiilijätenöyhtäksi, jota saatiin Paimion tekstiilin jalostuslaitokselta. Käytin tähän 21 kauluspaitaa ja yhdet farkut zero wastemenetelmällä.
Tekstiilinkulutuksen eeisyyteen liiyvät haasteet eivät tule varmasti kenellekään yllätyksenä. Tekstiiliteollisuus globaalisti on ympäristöä kuormiavaa, eeisesti kestämätöntä ja hengenvaarallista. Tekstiilientuotanto kuluaa puuvillaa tuoavien maiden vesi- ja luonnonvaroja ja aiheuttaa korroosiota: farkkuparin tuoaminen kuluaa veä saman verran, kuin yksi ihminen juo 10 vuoden aikana eli 7500–10 000 litraa. Hikipajoissa työntekijät tekevät 18-tuntista päivää, minkä aikana on saatava valmiiksi 500 valmista tuotea.
20 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Valtameriin joutuvista mikromuoveista 35 prosenia on peräisin tekokuitutekstiilien pesemisestä. Ultrapikamuotiyritys Shein tuoaa päiviäin 10 000 uua tuotea verkkokauppaansa – ja samalla 6,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuodessa.
Tekstiilinkierrätys Suomessa tehokasta Suomessa kuluajien tekstiilijäteä keräävät kunnalliset jätehuoltoyhtiöt erillis-
keräyspisteissään, ja sen lajielusta huolehtivat esimerkiksi Jätekukon alueella Elävä-säätiö ja Ylä-Savon jätehuollon alueella Toimi-Säätiö. Lajielussa tekstiilistä lajitellaan ensin käyökelpoiset tekstiilit, mitkä päätyvät myyntiin sekä materiaaleiksi säätiöiden omiin työpajoihin. Jos tekstiili on käyökelvotonta eli esimerkiksi siinä on voimakkaita kulumisen jälkiä, se päätyy jatkolajieluun sen koostumuksen eli materiaalin perusteella. Jos tekstiili on märkää, homeista tai haisevaa, se päätyy poloon.
ihmishenkiä ja luontokatoa Suomessa aloiteiin jätepuitedirektiivin mukainen tekstiilin erilliskeräys vuoden 2023 alusta. Jätekukon toimialueelta, mihin kuuluu Vesanto, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Siilinjärvi, Kuopio, Kaavi ja Tuusniemi, keräiin alkaneen vuoden alusta kesäkuuhun asti 38 000 kiloa tekstiiliä. Lajielussa myyntiin päätyi 11 prosenia, jatkojalostukseen 47 prosenttia ja energiahyötykäyöön eli poloon 42 prosenia. Tekstiilin kuidutuksesta vastaava Rester Oy on ilmoianut, eä materiaalin jatkojalostuksen kannalta halutuimmat materiaalit ovat luonnonkuituja eli sataprosenisesti villaa tai puuvillaa. Kuitusilppua jalostetaan tällä hetkellä uuden langan kehräämiseen tai uusiotuoeisiin, kuten messumaoihin, äänieristyslevyihin tai öljynimeytysmatoiksi. Tekokuiduista, eli polyesteri-, elastaani- ja akryylimateriaalista valmistetut vaaeet, tai sekatekstiilit eli luonnonkuitujen ja tekokuitujen yhdistelmätekstiilit, kierrätetään polamalla energiahyötykäyöön.
Visio tekstiilinkulutuksen muutoksesta EU:n tekstiilistrategiassa vuonna 2030 EU:n alueen markkinoille saatetut tekstiilit ovat pitkäikäisiä, kierräteäviä ja pääasiassa valmisteu kierrätetyistä kuiduista. Lisäksi tekstiilituoeet eivät sisällä haitallisia aineita ja ne on tuoteu sekä työntekijän oikeuksia eä ympäristöä kunnioittaen. Samalla kaavaillaan tekstiilien tuottajavastuuta – samantyyppistä kuin SERpakkaus- ja rengasjätteelle. Tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituoeen koko elinkaaresta. Tekstiilintuoajat tulevat olemaan vas-
tuussa tekstiilijäeen kuljeamisesta ja kierräämisestä. Tuoajavastuu tekstiilien osalta tulee olemaan todellisuua aikaisintaan vuonna 2025. Upcycling-menetelmää käyämällä kierrätystekstiileistä uusia tuoeita Suomessa luovat esimerkiksi Paula Malleus ja Piece of Jeans. Tutkimustyötä uusiokuitujen parissa Suomessa tekevät Aalto-yliopiston bioinnovaatiokeskus ja VTT yhteistyössä yritysten, kuten Spinnovan ja Infinited fiberin kanssa.
tai kehitetään olemassa olevia kiertotaloustrategioita. Tekstiilien sivuvirta (Alueelliset sivuvirtaja poistotekstiilit Pohjois-Savossa) on EUrahoieinen (EAKR) hanke.
Mukana olevat yritykset: Valmet, VA-varuste, Varpuke, Scantarp, Minna Suuronen, Hiia, Heleganssi, Jätekukko, Citypörssi ja Ompelimo Uniikki. Lisätietoja: tekstiiliensivuvirta.fi
Savonia tekstiilien sivuvirtaekosysteemiä vahvistamassa Savonian Tekstiilien sivuvirta- ja Elävä säätiön SAUMA-hankkeiden tavoitteena on
4 VINKKIÄ TEKSTIILIN KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Korjaa tai korjauta! Korjaa itse tai selvitä missä lähin korjausompelimo sijaitsee. Osta harkiten! Osta vain tarpeeseen eikä vaan kertakäyövaaeeksi. Hoida oikeaoppisesti! Noudaamalla pesuohjeita ja välämällä huuhteluaineita, voit pidentää tekstiilin elinikää huomaavasti. Kierrätä! Vanha vaaeesi voi olla jonkun toisen aarre tai materiaalista riippuen päätyä uudeksi tekstiiliksi!
edistää tekstiilien sivuvirtaekosysteemin rakentamista Pohjois-Savoon. Samalla kehitetään hankkeessa mukana olevien yritysten omaa kiertotalouteen siirtymistä
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 1
Pakina
Kirveen työ TEKSTI PAAVO MASKULAINEN KUVA PAAVO MASKULAINEN
Teinini teki isoisoisänsä kirveeseen varren viime kesänä. Kulki metsässä, katsoi puut, kaatoi sopivan, veisti muotoonsa, vaarnoitti. Kuivasi huolella ja lakkasi lopuksi. Täytyi ihastella paneutumista, kun hän YouTubesta kaivoi vinkkivideot ja kärsivällisesti odotteli puun kuivumiset, käytti monta kesäiltaa. Olisi itseltä jäänyt. Me ihailemme selkeitä asioita ja osaamisia. Sellaisia, joita voimme käsittää ja ymmärtää. Tuntuukin oudolta, että meillä korkeakouluissa on taipumuksena sanoa asiat mahdollisimman monimutkaisesti. Tuo poikani osaaminen, kuinka se kääntyisikään korkeakoulukielelle? "Uusiutuvan energiakäyttömassan sirpalointi ja muotoilukaluston jälleenkunnostustaito." Ei, mutta tuohan jäi liian selkokieliseksi. Kokeillaanpa muodikkaan ontuvalla pidgin-englannilla: "Reformulation skill of renewable energy mass shattering and cudgeling instrument." Näyttää kiinalaisen koneen käyttöohjeelta. Vaikka sanat tunnistaa, ei merkitys suotta esiin pilkahtele. Entä jos sanoisi vain: "taito kunnostaa kirvestä." Taidankin pitäytyä siinä tänään. Ehkä sinäkin voisit? Vai oletko mieluummin tänään työyhteisötoveruuden osallisuustyön vertaiskokija? En minäkään.
22 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Savonia työpaikkana: Suomen paras ja nyt myös Euroopan 14. paras! TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Yli 600 henkilöä työllistävä Savonia-ammaikorkeakoulu nousi keväällä 2023 Suomen Parhaaksi Työpaikaksi ja listaiin nyt Euroopan 14. parhaaksi työpaikaksi. – Sijoitus Euroopan parhaiden työpaikkojen listalla kertoo, eä erinomaisen työntekijäkokemuksen taustalla on pitkäjänteinen panostaminen avoimeen, reiluun ja inhimilliseen yrityskuluuriin, joka on luotu johdon aidolla sitoutumisella, luoamuksen rakentamisella ja toimimalla arvojen mukaisesti ja vastuullisesti, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov. Euroopan Parhaat Työpaikat julkisteiin 22.9. Listalle pääseminen edellyää sijoittumista ensin kansallisessa Parhaat Työpaikat -listauksessa. Suomalaisia yrityk-
siä listalla on tänä vuonna 10. Vuonna 2022 Savonia oli listan sijalla 35.
Merkityksellistä työtä yhdessä Listalla sijoiuminen pohjautuu Great Place to Work®-henkilöstötutkimukseen. Savonian henkilöstötutkimuksessa 93 prosenia vastanneista pitää Savoniaa todella hyvänä työpaikkana. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenia. Työntekijäkokemuksen mukaan Savonian vaikuavuus, arvosteu asema ja edelläkävijyys tekevät työstä merkityksellistä.
onnistumisten näkyväksi tekeminen sekä aito läsnäolo, muun muassa nämä ovat Savonian oivalluksia hyvän työpaikan rakennusaineista. Savonia asei tavoieekseen jo vuosia sitten olla Suomen paras korkeakoulutyöyhteisö. Tavoieena on olla paitsi paras työpaikka myös paras paikka opiskella, Great Place to Learn. – Visiomme on olla vastuullisesti vaikuavin ammaikorkeakoulu 2030. Olemme hyvässä vauhdissa matkallamme kohti tätä etappia. Jaamme mielellämme oppejamme ja kehitysmatkaamme myös muille organisaatioille ja yrityksille, Diov summaa.
– Vahva yhteisöllisyys, vaikuavan työn ja
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 3
Tägää itsesi eurooppalaisen korkeakoulutuksen katalogiin
EU4DUAL työelämälähtöisen tutkimuksen ja oppimisen edistäjänä TEKSTI PIA VIKLUND
EU4DUAL-allianssi on yhdeksän vahvasti työelämälähtöisen (dual) eurooppalaisen korkeakoulun ja yliopiston muodostama verkosto, joka on aloianut toimintansa helmikuussa 2023. EU4DUAL on osa eurooppalaista yliopistoverkostoa (European Universities), jonka tavoieena on edistää opiskelijoiden, tutkijoiden ja työelämän kansainvälistä yhteistyötä. Näin vahvistetaan eurooppalaista arvomaailmaa, eurooppalaisten yritysten ja korkeakoulujen kilpailukykyä sekä Euroopan mahdollisuuksia vastata olemassa oleviin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin. Olemmekin täällä Pohjois-Savossa onnekkaita - Savonia on valiu yhdeksi EU4DUALin partneriorganisaatioksi. EU4DUAL on tällä hetkellä eräänlainen start up-yritys, jolle EU on myöntänyt 14 M€:n starirahan ensimmäisille neljälle vuodelle. Allianssi ei ole siis projekti, vaan pysyvä, tulevaisuudessa juridisen statuksen omaava verkostokorkeakoulu. Allianssin toiminta integroituu kolmen teeman ympärille: Työelämän tulevaisuus (Future of work), vihreä talous (Green Economy) ja terve elämä (Healthy Living). Allianssin käynnistysvaiheessa 2023 korostuvat luonnollisesti muun muassa organisaatio- ja johtamismallin rakentaminen, yhteisten prosessien, toimintatapojen ja laatujärjestelmän kehittäminen sekä tutustuminen toinen toistemme kuluuriin, tapoihin, osaamisiin,
24 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
vahvuuksiin ja palveluihin sekä kansallisiin ja organisatorisiin normeihin.
Kärkenä työelämälähtöisyys Kehitystyön tärkeimpänä näkökulmana on käynnistysvaiheen jälkeen työelämälähtöisen tutkimuksen, oppimisen ja kansainvälistymisen kehiäminen. Allianssi haluaa tarjota yrityksille ja niiden henkilöstölle, opiskelijoille sekä tutkijoille modernin ja tulevaisuusorientoituneen, keerän, kansainvälisen sekä moniammatillisen alustan osaamisen, ajaelun ja teknologian kehiämiselle. Lisäksi EU4DUAL haluaa olla vahvasti tukemassa myös allianssin partnereiden aluekehitystyötä. Allianssin visiona on luoda työelämälähtöisen oppimisen monikampuksinen ja monitieteellinen verkostokorkeakoulu, jossa tutkimus, työelämä ja opetus integroituvat vahvasti toisiinsa. Allianssin tuotekatalogiin tulevat kuulumaan muun muassa työelämälähtöiset maisteritason yhteistutkinnot, pienet osaamiskokonaisuudet sekä kansainvälisen työelämälähtöisen liikkuvuuden – sekä fyysisen eä virtuaalisen – mallit. Verkostossa on myös mahdollisuus suoriaa tulevaisuudessa työelämälähtöinen tohtoritutkinto. Ensimmäinen yhteinen maisteritutkinto liiyen Future of Work -teemaan käynnistyy syksyllä 2025.
Eurooppaan perustetaan myös Työelämälähtöisen korkeakoulutuksen huippuosaamiskeskus (Centre of Excellence in Dual Higher Education), joka tarjoaa tutkimusja benchmarkkaustietoa sekä työkaluja työelämälähtöisen oppimisen ja tutkimuksen kehiämiseksi. Ole siis kuulolla – paljon hyvää ja kiinnostavaa on tapahtumassa lähivuosina. Lisätietoja: hps://eu4dual.education/ Pia Viklund, HTT Projektipäällikkö, EU4DUAL European University alliance Savonia ammaikorkeakoulu pia.viklund@savonia.fi +35844785613 Jarkko Surakka Key Account Executive, Savonia ammaikorkeakoulu Sidosryhmäyhteistyö, EU4DUAL jarkko.surakka@savonia.fi +358447856344
Kysely: Savonialta valmistuneet tyytyväisiä tutkintoonsa
TEKSTI ANNE HEIKKINEN KUVA MARKUS ASPEGREN
TEKSTI KLAUDIA KÄKELÄ JA ANNE HEIKKINEN | KUVAT KUVA PUUTTUU MUUTENKIN
Liki 90 prosenia Savonialta valmistuneista on joko melko tai eriäin tyytyväinen tähänastiseen työuraansa viisi vuoa valmistumisensa jälkeen, selviää tuoreesta ammaikorkeakoulujen uraseurantakyselystä. Savonian osalta yli 72 prosenia vastaajista kertoo, eä on pystynyt hyödyntämään ammaikorkeakoulussa hankkimaa osaamistaan hyvin ensimmäisessä työssään valmistumisen jälkeen. – Savoniasta valmistuneiden työllistyminen heti tutkinnon suoriamisen jälkeen on valtakunnallisesti erinomaisella tasolla. Erityisen tärkeää on kokemus siitä, eä opintojen aikana kertynyt osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.
Ammaikorkeakoulujen uraseurantaa tehdään viisi vuoa aiemmin AMK- tai YAMKtutkinnon suorianeille. Kyselyn tarkoituksena on selviää ammaikorkeakouluista valmistuneiden työuria, työmarkkinatilannea ja tyytyväisyyä suoriamaansa tutkintoon.
Digitaitoja ja pehmeitä arvoja
Syksyllä 2023 kysyiin vuonna 2018 valmistuneilta, miten AMK- tai YAMK-opintojen tarjoama osaaminen kantaa työelämässä.
– Itsenäinen työskentely, syvällinen alan osaaminen, asiakas- ja vuorovaikutustaidot sekä vahvat digitaaliset taidot muodostavat kyselyyn vastanneiden keskeiset suositukset nykyisille opiskelijoille. Työelämässä menestymiseen tarvitaan monipuolista ja käytännönläheistä osaamista, joka kaaa niin tekniset kuin pehmeät taidot, Esa Viklund toteaa.
– Kyselyn tulokset vahvistavat kauaaltaan sitä, eä Savoniasta valmistuvat ovat eriäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja se antaa hyvän pohjan tavoieellisen työuran rakentamiselle. Seuraamme ja hyödynnämme laajasti tällä hetkellä opiskelevien, meiltä valmistuneiden sekä työelämän palautea koulutuksen jatkuvassa kehiämisessä.
Kyselyssä tulevaisuuden työelämätaitoina korostuivat ajanhallinta, digitaidot, johtamistaidot, tiimityöskentely ja ihmisten kohtaaminen.
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 5
Ensi kertaa Suomessa: Savonialle Olympiakomitean laatutunnus huippu-urheilijamyönteisyydestä TEKSTI ANNE HEIKKINEN KUVAT JESSE PÄÄKKÖNEN
Savoniaammaikorkeakoulu on saanut Suomen Olympiakomitean myöntämän Huippuurheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. 26 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoieena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suoriaa korkeakouluopintoja niin, eä ne tukevat urheilussa kehiymistä. – Savonialla koulutuksen personoinnin avulla pyritään jokaiselle opiskelijalle tarjoamaan monipuoliset mahdollisuudet järjestellä opintoja niin, eä ne tukevat kaksoisuran toteutumista. Urheilijastatus mahdollistaa opiskelijaurheilijalle tarviaessa yksilöllisiä opintojärjestelyjä. Auditointiryhmä nosti esiin Savonian huippu-urheilijoille tarkoitetut väyläopinnot erinomaisena ja ainutlaatuisena esimerkkinä edistää urheilijan kaksoisuraa, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund. Savonia ja Kuopion alueen urheiluakatemia ovat tehneet pitkäjänteistä kehiämistyötä kilpa- ja huippuurheilijoiden kaksoisuran mahdollistamiseksi.
Vaikuava saavutus
– Savonialle auditoinnin lopputulos on ennen kaikkea tunnustus pitkäjänteisestä ja tavoieellisesta opiskelijan ohjauksen kehitystyöstä. Toivomme eä laatutunnustus lisää urheilijoiden tietoisuua ja kiinnostusta Savonian koulutustarjontaa ja Kuopion alueen urheiluakatemian tarjoamia harjoieluolosuhteita sekä asiantuntijatoimintaa kohtaan.
Opiskelua kampuksella, kotona ja kilpailumatkoilla Yksi Savonian urheilijaopiskelijoista on yhdistetyn A-maajoukkueessa treenaava Jesse Pääkkönen. Hän suoriaa liiketalouden amk-tutkintoa taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa. – Opiskelun ja urheilun yhdistäminen ei
aina ole helppoa ja vaatii joustamista ja suunnielua. Omat opiskeluaikatauluni lukukauden aikana vaihtelevat hyvin paljon riippuen siitä, olenko kotona ja opiskelemassa vaiko reissussa ja opiskelemassa.
Kiitokset nyt auditoiduille korkeakouluille erinomaisesta yhteistyöstä prosessin aikana sekä auditointiryhmille huolellisesti toteutetusta arvioinnista ja raportoinnista.
Personoitu koulutus ja vahva ohjauksellinen ote kulkevat Savonian toiminnassa kaua linjan. – Ohjaus tukee ja mahdollistaa opiskelun eri elämäntilanteissa sekä opiskelijaurheilijoiden eä ihan kaikkien yli kahdeksantuhannen opiskelijamme kohdalla, Esa Viklund korostaa.
Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä urheilijoiden arjen tukemiseksi, toteaa huippu-urheiluyksikön johtaja ja huippuurheilijamyönteisten korkeakoulujen ohjausryhmän puheenjohtaja Mai Heikkinen Suomen Olympiakomiteasta.
Vaikuavaa yhteistyötä urheilijoiden arjen tukemiseksi
Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -laatutunnus on voimassa viisi vuoa julkistamisesta.
– On hienoa, eä urheilijoiden kaksoisurapolku täydentyy huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen auditointien myötä.
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 7
Mikä ihmeen Business Center? TEKSTI KAIJA SÄÄSKI | KUVA ELIA HINTSALA
Johtaja Kaija Sääski esielemässä Business Centerin tuloksia ja toimintamallia: ideakartoitus, alkuvaiheen yhteisneuvonta, asiakasohjaus, jatkopalvelut, tiedotus ja seuranta.
Business Center panostaa yriäjyyden ja innovaatioiden, uusien palvelujen ja tuotteiden kehiämiseen. Jos et sinä, niin kaverisi saaaa kaivata apua ja osaamista liikeidean kehiämiseen. Pohjois-Savolla on kovat kasvutavoieet. Kuopion väkiluvun tulisi olla vuoteen 2040 mennessä 200 000 asukasta Kuopion alueen kauppakamarin tavoieen mukaisesti. Pohjois-Savossa perustetaan vuosiain satoja yrityksiä. Toimintansa lopeaa vuosiain lähes sama määrä. Tilanne on vakava. Ilman uusia työpaikkoja ja yrityksiä, maakunta taantuu. Nuoret ja eri alan ammailaiset luovat tulevaisuutensa muualla. Alueelle tarvitaan siis lisää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Niistä hyötyvät kaikkia maakuntamme asukkaat. Business Centerissä on luotu Pohjois-Savoon ja Savilahteen oppilaitosten yhteinen, kaikille toimialoille ja yrityksille ja yrittäjiksi aikoville monipuoliset palvelut: • Liikeidean kehiäminen
28 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
• Yritysvalmennus • Verkostoyhteistyö • Yriäjyyskoulutus. Nyt on aika kunnissa kokeilla erilaisia tapoja edistää yriäjyyä, erityisesti uusia liikeideoita. Kuopio on rahoianut tänä vuonna esimerkiksi Draft-yriäjyysohjelmaa, josta Pohjois-Savossa vastaa Business Center. Ennen Kuopion mukaan tuloa viiden itäsuomalaisen oppilaitoksen opiskelijat, henkilöstö ja alumnit eli näistä kouluista valmistuneet ovat voineet hakea ja saada rahoitusta liikeidealleen.
Liikeideoille rahoitusta Draft Program -ohjelmalla (Draft Program ®) voi saada rahoitusta innovatiivisen liikeidean testaamiseen. Palkintona voi saada jopa 4000 euroa yrityksen kehiämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa parhaat ideat palkitaan 1000 eurolla. Toisella kierroksella voi saada lisää 3000 euroa idean jatkokehiämiseen.
Business Center kehiää myös yhdessä opeajien ja rehtoreiden kanssa käytännönläheisesti yriäjyyskasvatusta. Näin helpotetaan kaikkien kouluasteiden, varhaiskasvatuksesta yliopistoon, opeajien ja koulujen arkea yriäjyyden opetuksessa. Business Center Pohjois-Savo on koko Suomen tasolla harvoja palveluja, jotka ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi hankerahoituksen jälkeen. Kyseessä on kuuden organisaation tuoama yhteinen palvelu. Sen muodostavat: Savonia-ammaikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammaiopisto, Business Kuopio, Iisalmen elinvoimapalvelut ja Navitas Kehitys Varkaudesta.
Business Centerin tuloksia: • • • • •
Uudet potentiaaliset kasvuyritykset: 30 Tunnistetut ideat ja innovaatiot: 160 Neuvontatapaamiset: 600 Yriäjyysohjelmiin osallistuneet tiimit: 150 Verkostotapahtumat: 150
Savonian opiskelijoiden luomukset Linnan juhliin TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA MIKKO LAPALAINEN
Savonian 4. vuoden opiskelijat Riikka Koivusaari, Roosa Kumpulainen, Emmi Koponen ja Emmi Yletyinen suunnittelivat europarlamentaarikko Elsi Kataisen tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhla-asun, korut ja iltalaukun.
- Aika hurjalta tuntui, kun opettaja kysyi, halutaanko lähteä projektiin mukaan. Olemme tosi iloisia, että saatiin tällainen mahdollisuus ja kokemus, opiskelijat kertovat. Elsi Katainen on lopputulokseen tyytyväinen:
Tummanvihreä iltapuku on saanut innoituksensa luonnosta, samoin näyttävät korut, joissa on käytetty malleina pihlajan- ja koivunoksia. Iltalaukku on puolestaan valmistettu lohennahkasta.
- Puku tuntuu helpolta, kivalta ja mukavalta päällä. Luonnonmukaiset värit ja näyttävät korut sopivat hyvin yhteen.
Asukokonaisuuden teettäminen Savonian opiskelijoilla on ollut jo pitkään Kataisen mielessä. - Pääsyy tähän projektiin oli, että halusin nostaa esille nuorten osaamista, pohjoissavolaista monipuolista taidokkuutta sekä paikallista ammattikorkeakoulutusta. Parasta koko hankkeessa on ollut nuorten kanssa touhuaminen ja heidän intonsa, taitonsa ja luovuutensa näkeminen.
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 2 9
Kohti yhteisöohjautuvuua vanhustyössä TEKSTI MAIJU KORHONEN JA JOUNI VORNANEN | KUVAT MAIJU KORHONEN JA ADOBE STOCK
Vuoden 2019 hoivakohu nosti lööppeihin hoivatyötä tekevien kehnot työolot ja huoneisiin unohdetut vanhukset. Syyllistä etsiiin vanhanaikaisesta johtamismallista. Elokuun alussa alkanut, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhdessä toteuttama Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hanke pyrkii ratkaisemaan edellä mainittuja vanhustyön haasteita rakentamalla vaihtoehtoisia etenemisreittejä vanhustyön organisaatioiden siirtymisessä yhteisöohjautuvuuteen.
Kotihoitojättiläisen malliin
Tiimien muutosmatkasta kirjoitetaan digitaalinen monimediaopas, joka julkaistaan hankkeen päätyttyä vuonna 2025.
Johtamismallin muutoksen myötä 15 000 hoitajaa työllistävän Buurtzorgin asiakas- ja työtyytyväisyys paranivat, henki-
30 2 / 2 0 2 3 Savonian Sanomat
Ajatus yhteisöohjautuvuuteen ohjaavasta hankkeesta on saanut innoituksensa hollantilaisen kotihoitopalveluja tarjoavan Buurtzorgin muutosmatkasta, johon tiimi tutustui vuosina 2020–2012 toimineen Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen myötä.
löstövaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähenivät ja tuottavuus lisääntyi. Nyt tätä samaa ajatusta on lähdetty toteuttamaan yhdessä 13 pohjoissavolaisen vanhustyön tiimin kanssa. – Organisaation vahvuus näyttäisi olevan lähipiirin vahvassa osallistumisessa asiakkaan elämään sekä siinä, että hoitajat pääsevät itse vaikuttamaan kotihoitopalvelun toiminnan organisointiin, pohdiskelee Savon ammattiopiston hankevastaava, lehtori Jaana Piippo.
Projektipäällikkö Satu Pirskanen (vas.) ja lehtori Jaana Piippo uskovat, että yhteisöohjautuvuudessa työn merkityksellisyyden tuntu kasvaa.
Hankkeen projektipäällikkö Satu Pirskanen Savonialta huomauttaa, että vaikka hierarkkinen ylhäältäpäin johtaminen vähenevät huomattavasti Buurtzorgin yhteisöohjautuvaa mallia mukaillessa, hoitotyön tiimissä ja toiminnassa on siitä huolimatta oltava tietyt rajat ja resurssit.
nyt muun muassa filosofi ja tietokirjailija Frank Martelan toteamus, jonka mukaan itse- ja yhteisöohjautuvuuden ajatuksena on ”vapauttaa ihmiset tekemään työtään paremmin antamalla heille tilaa itsenäisesti päättää, miten he asiakastaan palvelevat”.
– Yhteisöohjautuvuudessa hoitotyöntekijät itse tietävät ja suunnittelevat yhdessä tiiminä, miten työtä on parasta asiakkaan kannalta tehdä. Tämä edellyttää luottamusta työnantajan, työntekijöiden ja asiakkaiden välillä.
Pirskanen tulkitsee Martelan pohdinnat mahdollisuutena lisätä työn merkityksellisyyden tuntua vanhustyössä.
Vapautetaan työelämä toimimaan Asiantuntijatiimi on ehtinyt perehtyä viimeksi kuluneen parin kuukauden aikana jo melko laajalti yhteisöohjautuvuudesta kertovaan kirjallisuuteen. Mieleen on jää-
– Kun ihmiset vapautetaan tekemään työtään paremmin, niin silloin työn suunnittelua ei rajoiteta tai ohjata organisaatiossa ylhäältä käsin. Ja mikä voisikaan olla sen parempaa, kuin se, että voit suunnitella ja toteuttaa työtäsi parhaasi mukaan ja saat vieläpä tiimisi tuen siihen, Pirskanen toteaa.
Hankeinfo: Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä Hankeaika: 1.8.2023-31.7.2025 Päätoteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot: Pohjois-Savon hyvinvointialue, Attendo Oy ja PohjoisSavon Muisti ry Rahoitus: Hanke on Euroopan unionin osarahoittama
Savonian Sanomat 2 / 20 2 3 3 1
PALVELUMME
EDU
LABS
CENTERS
KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUT
TUOTEKEHITYS- JA TESTAUSPALVELUT
SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISPALVELUT
Täydennyskoulutukset ja suunnittelu Yritysten opinto-ohjaus Avoin AMK Savonia Master School
3D -tulostus EMC -testaus Sertiωointitestaus Kone ja metalli Materiaalitutkimus Vesi- ja ympäristötekniikka Energiatekniikka Finas-akreditoidut päästötestaukset Dronetoiminta ja A2 lisäteoriakoe
Business Center - Yrittäjyys Design Center - Muotoilu Digicenter NS - Digitalisaatio Wellnes Center - Hyvinvointi
TUOTEKEHITYSPROJEKTIN VEROETU YRITYKSILLE “Yhteistyössä Savonian kanssa olemme veroedun avulla saaneet kehitettyä jäänpaksuuden mittalaitetta Finland Ice Marathon radan ylläpitoon ja työturvallisuuden parantamiseen.” Kai Aho, Vastaava työnjohtaja, Mestar Kuopio Oy
Katso lisää veroedusta ja palveluistamme:
www.savonia.ω/yrityksille