SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2020
Vanhustyön vetovoimaa kasvattamassa! SIVULLA 4
Virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessi SIVULLA 12
Pohjois-Savoon perustettiin energiaklusteri SIVULLA 24
Pääkirjoitus
SAVONIA UUDEN STRATEGIAKAUDEN KYNNYKSELLÄ
S
avonian uusi strategiakausi alkaa 1.1.2021. Samalla uusi organisaatio ja toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. Mikä muuttuu? Savonian visiona on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2030. Vaikuttavuuden indikaattoreita olemme ottaneet käyttöön jo nykyisellä strategiakaudella. Samalla olemme tehneet näkyväksi tekemisiämme niin Savonian sisällä kuin organisaation ulkopuolellakin. Savonian strategiassa vastuullisuus ja inhimillinen turvallisuus nostettiin vaikuttavuuden rinnalle. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ovat sitoutuneet kaikki ammattikorkeakoulut. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet linkitetään osaksi Savonian perustehtäviä. Savonian strategissa opiskeluhyvinvointi nousi yhdeksi kärjistä. Korona-aikana osa opiskelijoista kokee haasteita jaksamisessaan ja yhteisöllisyyden puute aiheuttaa yksinäisyyttä. Opintojen eteneminen hidastuu ja haasteet voivat aiheuttaa jopa opintojen keskeyttämistä. Savonia on pitkäjänteisesti kehittänyt kokonaisvaltaista opiskelijoiden ohjausta ja siihen liittyvää uraohjausta. Miten löydämme koronan jälkeisessä ajassa tavat tukea ja ohjata opiskelijoita siten,
että opiskelija siirtyy työelämään hyvinvoivana? Osaamisen ennakointifoorumi tarkastelee osaamis- ja työvoimatarvetta vuoteen 2035 asti. Foorumin mukaan jokaisella koulutusasteella tarvitaan enemmän osaajia kuin mitä koulutusmäärät tällä hetkellä ovat. Samaan aikaan ennakoinnissa tunnistetaan osaamisrakenteen muutos: suurin lisäystarve on ammattikorkeakouluosaajille. Suomen työelämä tarvitsee myös koulutusperäistä maahanmuuttoa eri puolelle Suomea. Jatkuva oppiminen nousee vahvasti tutkintokoulutuksen rinnalle. Jatkuvan oppimisen keskiössä on työssä olevan väestön osaamisen kehittämisen. Jatkuva oppiminen vaatii kysyntälähtöistä opetustarjontaa ja osa koulutuksesta on myös puhdasta liiketoimintakoulutusta, jonka osuutta kasvatetaan. Nämä asiat on huomioitu Savonian tulevassa strategiassa ja sitä tukevissa toteutusohjelmissa. Savonian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) palvelee yrityksiä. Usein pk-yrityksillä ei ole käytössä omaa tutkimusinfraa, mihin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa tuo ratkaisun. Myös aloittaville yrityksille ammattikorkeakoulujen TKIympäristöt ovat tärkeässä roolissa.
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2020 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén
TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Hurry Creative Jenna Lappalainen KANNEN KUVA Savonia-ammattikorkeakoulu SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss
2 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939
Microkadun kampuksen sekä Varkauden kampuksen modernit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöt palvelevat yrityksiä ja toimivat myös opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Korkeakouluvision mukaan korkeakouluista halutaan Suomen parhaita työpaikkoja. Savonia on vuonna 2020 saanut Great Place to Work -sertifikaatin siitä, että olemme johtamisessa ja esimiestyössä tehneet oikeansuuntaisia asioita. Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja on työstään ja työpaikastaan ylpeä. Tätä työtä jatketaan yhdessä myös tulevalla strategiakaudella.
"Savonian visiona on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu"
Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja
2/20 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi joulukuussa 2020. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.
SISÄLTÖ 4
Vanhustyön vetovoimaa kasvattamassa!
6
Uusi koulutus kotihoidon teknologiasta
7
Verkosto tuottaa ratkaisuja maailman ongelmiin
8
Puurakentamista Kiinaan
10
Uudenlaista tukea yrityksille – Summer Boost 2020
12
Virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessi – valmista mallia tai ohjeistusta ei löydy
14
Hitsauksen uusia tuulia
16
Savonia yksi parhaista työpaikoista
18
Kampus, joka täyttää toiveet
20
Suomen ensimmäinen ultanopea Nexa3D
22 Valmistuvia sairaanhoitajia arvioidaan valtakunnallisesti 24 Pohjois-Savoon perustettiin ensimmäinen energiaklusteri 26
Kuikalla potkua yrittäjyyteen
27
Uusi tieliikennelaki ennakointia hälytysajoneuvoille
28
Euroopan parhaat ruoka- ja keittiötavaralahjat valittiin Kuopiossa
30
Podcast valloittaa
32
Talent Hub -toiminta tukee kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien jäämistä Pohjois-Savoon
33
Savonia lyhyesti
PUURAKENTAMISTA KIINAAN
8
30
PODCAST VALLOITTAA
18
KAMPUS, JOKA TÄYTTÄÄ HAAVEET
Savonian Sanomat 12 / 2 0 2 0 3
Vanhustyön vetovoimaa kasvattamassa! TEKSTI SATU VILLANEN
V
etovoimainen vanhustyö –hanke käynnistyi maaliskuussa 2020 vastaiskuna lähes pari vuotta sitten alkaneelle hoiva-alan
4 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
| KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
kriisiksikin kutsutulle mediakohulle. Tämän kohun seurauksena vanhusalan vetovoimaisuus laski entisestään. Hankkeen tarkoituksena on tuoda
esille vanhustyön hyviä puolia aidosta arjesta ja kehittää työyhteisöjä, jotta vetovoimaisuus alalla paranisi. Hankkeessa keskeisessä roolissa on viestin-
Hankkeen tarkoituksena on tuoda esille vanhustyön hyviä puolia aidosta arjesta ja kehittää työyhteisöjä, jotta vetovoimaisuus alalla paranisi.
nän kehittäminen. Samalla Savonia ja SAKKY pyrkivät lisäämään vanhustyön opiskelun vetovoimaisuutta. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin koronasta huolimatta ja hankkeen 11 yhteistyöorganisaatiota ovat kokeneet hankkeen tärkeäksi ja lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeen kehittämistyöhön. Ensimmäisenä vaiheena oli selvittää henkilöstökyselyn avulla hankkeeseen osallistuvien vanhusalan toimijoiden veto- ja pitovoimatekijöitä, organisaation vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa mielikuvia tämän hetken vanhustyöstä, toimivia käytäntöjä, johtamista, asiantuntijuutta, hoidon laatua sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. IHMISLÄHEINEN MUTTA ALIARVOSTETTU Mielikuvissa vanhustyöstä nousivat esiin alan aliarvostettavuus, mutta
samalla työtä pidettiin ihmisläheisenä. Työn tavoitteita ja perustehtäviä pidettiin hyvin määriteltyinä, mutta työprosessit ja työhyvinvoinnin tukeminen kaipaavat vielä hiomista. Kyselyn mukaan alan vetovoimatekijöinä pidettiinkin juuri alan moninaisuutta. Vastauksissa kehuttiin myös hyvää työyhteisöä, moniammatillista tiimiä, ihania asiakkaita, kotihoidon vaihtelevuutta ja itsenäisyyttä. Positiivista palautetta niin lähijohtajilta kuin asiakkailtakin pidettiin myös tärkeänä. Alalla on siis paljon hyvää, mutta kehittämiskohteitakin on, ja se näkyi myös kyselyn vastauksissa. Vastauksista esiin nousseita teemoja olivat esimerkiksi asiakkaiden hyvän elämän mahdollistaminen, vanhustyöstä puhuminen positiiviseen sävyyn, ammatillisen osaamisen arvostuksen lisääminen, parempi perehdytys sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja päätöksentekoon.
VIESTINNÄLLÄ VETO- JA PITOVOIMAA Hankkeen tavoitteena on valmentaa ja sparrata vanhustyön toimijoita kehittämään työyksiköitä veto- ja pitovoimaisemmiksi. Hanke järjestää koulutuksia, valmennuksia ja sparrauksia, joiden teemat valikoituvat yhteistyöorganisaatioiden tarpeiden mukaan. Tänä syksynä on aloitettu viestinnän valmennuskokonaisuus ja vuoden 2021 aikana valmennuksia järjestetään mm. perehdytykseen, opiskelijan ohjaukseen, itse- ja yhteisöohjautuvuuteen ja hoitotyön ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä teemoista. Vuoden vaihteessa hanke järjestää yhteistyössä Superin ja Tehyn kanssa Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisö –kilpailun, jossa etsitään ja palkitaan veto- ja pitovoimaisia työyhteisöjä valtakunnallisesti. Hankkeen etenemisestä saa lisätietoa hankkeen aktiivisesti päivittyviltä nettisivuilta.
HANKE PÄHKINÄNKUORESSA • Toteutusaikataulu: 1.1.2020–31.12.2021 • Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä • Kokonaisbudjetti: 1 129 766 euroa • Rahoittaja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Euroopan sosiaalirahasto • www.vetovoimainenvanhustyö.fi
Savonian Sanomat 12 / 2 0 2 0 5
Uusi koulutus kotihoidon teknologiasta TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Lehtori Riitta Turjamaa ja robottikissa uskovat, että teknologian avulla etsitään ratkaisuja, joilla pystytään korvaamaan henkilöstön työaikaa.
Kahdeksan ammattikorkeakoulua aloittaa tammikuussa uuden koulutuksen, joka lisää osaamista ja ymmärrystä teknologian käytöstä kotihoidossa. Koulutus on nimeltään: Kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutus. Se on suunnattu työssä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille kotihoidon asiantuntijoille.
O
petusta tukevat lähi- ja verkko-opetus, etä- ja vertaisryhmätyöskentely sekä yksilöohjaus. Oppimistehtävät integroidaan sekä työelämään että henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämiseen. Kohderyhmänä ovat muun muassa korkeakoulututkinnon suorittaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosionomit ja muut kotihoidon asiantuntijat. Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Riitta Turjamaa näkee, että iäkkäiden kotihoidossa on yhtenä keskeisenä kehittämisen kohteena viime vuosina ollut henkilöstön työn määrään ja iäkkäiden omatoimisuuteen vaikuttava teknologinen hyödyntäminen. – Teknologian avulla etsitään ratkaisuja, joilla pystyttäisiin korvaamaan henkilöstön työaikaa sekä tukemaan iäkkäiden toimintakykyä ja arjessa
6 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
selviytymistä.
"Kotihoidon merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. "
syyttä, kun kotoa poistuminen on vaikeaa. – Lisäksi sosiaalinen osallisuus sekä yhteydenpito läheisiin voi helpottua ja saada uusia muotoja. Myös organisaatiot hyötyvät saamalla uusia osaajia.
– Kotihoidon merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Kotona asumista tukevien teknologisten tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen haastaa kaikki alalla toimivat. Tällä koulutuksella vastataankin juuri tähän haasteeseen.
Kotihoidon teknologian erikoistumiskoulutus on väylä syvälliseen erikoisosaamiseen. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Hämeen, Novian, Oulun, Satakunnan, Savonian, Tampereen, Vaasan ja Turun ammattikorkeakoulujen kesken.
SOSIAALINEN OSALLISUUS
Koulutus kehitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa ”Erikoistumiskoulutus nykyteknologian hyväksikäytöstä ikäihmisten kotihoidossa (KOTEK-ERKO) 2017-2019”. Hankkeen rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Turjamaa painottaa asiakkaan hyötyjä. Koulutuksesta hyötyvät kotihoidon asiakkaat, joille teknologia voi tuoda hoitoon tarkkuutta, sujuvuutta, turvallisuutta, viihtymistä ja elämykselli-
Verkosto tuottaa ratkaisuja maailman ongelmiin TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA MIKKO LAPPALAINEN
M
erkittävä tutkimus- ja koulutusverkosto tuottaa ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Pohjois-Savossa syntyy läpimurtoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, vesistöjen ja pohjavesien torjuntaan sekä vesiturvallisuuden kehittämiseen.
Pohjois-Savossa syntyy läpimurtoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, vesistöjen ja pohjavesien torjuntaan. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikön Eero Antikaisen mukaan innovaatioekosysteemistä löytyvät sekä teollisuuden, kaivosten että vesilaitosten vesien käsittelyn tutkimuslaitteistot: vesiteknologioiden ja vesiturvallisuuden ja vesienhallintaratkaisujen parantamiseen. – Vesitutkimuksessa kehitetään ja testataan muun muassa kaivosten ja teollisuuden vedenkäsittelyprosesseja yritysten toimipaikoilla pilotmittakaavan tutkimuskonteilla. Siten parannetaan muun muassa puhdistusprosesseja, jätevesien ravinteiden, kemikaalien ja metallien talteenottoa sekä tehtaiden suljettuja vesikiertoja.
"Vesitutkimuksessa kehitetään ja testataan kaivosten ja teollisuuden vedenkäsittelyprosesseja." Antikainen tähdentää, että tutkimus tuottaa uusia menetelmiä, kuten ab-
Tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikaisen mukaan tutkimus tuottaa uusia menetelmiä, kuten absorbentteja, mikrobiologisia sovelluksia sekä saostuskemikaaleja vesien käsittelyyn.
sorbentteja, mikrobiologisia sovelluksia sekä saostuskemikaaleja vesien käsittelyyn. Esimerkiksi mikrobiologisia typenpoistoprosesseja on pilotoitu kuluneen vuoden aikana Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksella.
– Reaaliaikaisilla mittaus- ja tietojärjestelmillä integroituna mallinnukseen nopeutetaan oleellisesti esimerkiksi vesilaitosten reagointia puhdistusprosessin ja käyttöveden laatupoikkeamiin sekä äkillisiin vuototilanteisiin.
– Koeajo on toteutettu haastavissa arktisissa olosuhteissa. Sen avulla kaivos on halunnut selvittää pidemmän aikavälin ratkaisuja typenhallintaan. Pilot-tason selvitykset ovat teollisuuskumppanille tärkeitä, jotta saadaan käytännössä todennettua tietoa hallintamenetelmien toimintavarmuudesta niissä olosuhteissa, joissa operoidaan Kittilässä.
Kyseessä on poikkialainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemien kokonaisuus, jonka yksi toimija on Kuopio Water Cluster. Kokonaisuus muodostuu kansallisista tutkimuslaitoksista: GTK, Luke, VTT, THL, ItäSuomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopistollinen sairaala, Savon ammattiopisto ja YläSavon ammattiopisto.
Antikainen muistuttaa älykkäiden vesihuoltoratkaisujen olevan yksi nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue vesihuoltosektorilla. Smart Water -sovellutuksia kehitetään yhteistyössä vesilaitosten ja teknologiatoimittajien kanssa yhteisissä testialustoissa ja vesilaitosympäristöissä.
– Innovaatioekosysteemeihin on yhdistetty myös liiketoimintaosaaminen, erityisesti innovaatioiden kaupallistamispalvelut Business Centerin ja digitalisaation hyödyntäminen DigiCenterNS yhteistyönä, korostaa Business Centerin johtaja Kaija Sääski Savoniasta.
Savonian Sanomat 12 / 2 0 2 0 7
Pohjois-Savo panostaa kestävään biotalouteen Havainnekuva pihatalo Siheyuan SKANDI1 sisäpihalta.
TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SHUTTERSTOCK
Puurakentamista Kiinaan TEKSTI JOUNI VORNANEN
8 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
| KUVA MIKA LEINONEN
S
avonia-ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtiopiskelija Mika Leinosella on ollut halu tehdä kansainvälinen opinnäytetyö. Niinpä aiheeksi valikoitui ”Puurakentamisen ja -designin vieminen luksustuotteeksi Kiinan ja Aasian markkinoille”, Puu paremmaksi -hankkeelle.
Räjäytysaksonometria kattoristikko- ja alakattorakenteista.
Leinonen oli päättänyt jo opintojen alussa, että hän haluaa kansainvälisen opinnäytetyön. Bonuksena tuli vielä puurakentaminen. Tämä materiaali ja arkkitehtuuri eivät olleet aluksi selkeä suuntautuminen, mutta nyt se muodostui osaksi suunnitelmia. – Lisäksi vaimoni on alun perin kiinalainen, joten sekin näkökohta puolsi aihetta. Oli ainakin paikallistuntemusta saatavilla omasta takaa. Tutkin skandinaavista sekä aasialaista puurakentamista ja –arkkitehtuuria: kiinalaisia perinteitä kuten feng shuita ja perhekeskeisyyttä. Feng shuin osalta keskityin pelkästään väreihin ja materiaaleihin. Leinosen opinnäytetyön tuloksena syntyi kahdeksan erilaista suunnitelmaa, laajuudeltaan 290 – 680 m2, kolme erilaista päätyyliä: pihatalo (siheyuan), pysty pihatalo ja superluksus. Päämateriaaleiksi muodostuivat CLT ja LVL sekä puuverhous maalattuna että japanilaisella pintakäsittelyllä, yakisugi (puun pintakäsittely tulella). – Myös kuparinen vesikate oli suunnitelmissa merkittävässä roolissa. Ra-
- Tilallinen selkeys esittäytyy kiinalaiselle asukkaalle eksoottisena tuontitavarana, joka on kietoutunut tutun oloiseen pakettiin.
kennussuunnitelmien lisäksi pihataloihin sommiteltiin puutarha, ja kuinka eri elementit kuten vesi, kivi tai puu siellä sijoittuvat suhteessa rakennukseen. Leinonen uskoo suunnitelmista olevan hyötyä myös jatkossa. Hän aikoo tarjota esimerkiksi arkkitehtisuunnittelua Aasiaan. Opinnäytetyössä on tutkittu melkoisesti aasialaista puurakennusperinnettä sekä sinne tehtyä arkkitehtuuria, joten pohjatyö on tehty eri mieltymyksiin. – Näen myös, että elementtejä, joita tuli käytettyä opinnäytetyössä voisi hyvinkin hyödyntää joiltakin osin myös suunnitelmiin Suomessa.
MODERNIA PUURAKENTAMISTA Savonian arkkitehtuurin yliopettaja Janne Repo näkee, että Mika Leinosen opinnäytetyössä on kiinnostavaa nimenomaan, kuinka kehitetään suomalaisesta modernista puurakentamisesta luksus-vientituotetta Kiinan kasvaville markkinoille. Leinosen työssä ääripäät
yhdistyvät erikoisilla tavoilla. – Ensinnäkin puurakentamisessa on ollut pitkät perinteet sekä Kiinassa että Suomessa. Leinosen työssä puurakentamista kehitetään high-tech ajatuksella tähän päivään. Kuitenkin niin, että perinteisyys rakennusten typologioissa ja yksityiskohdissa on edelleen nähtävissä. CLT-teknologia ja parametrinen 3d-mallintaminen yhdistyvät perinteisyyteen ja traditionaalisuuteen. Toiseksi Repo mainitsee talotypologioiden scandinaavis-suomalaisen niukan arkkitehtonisen muodonannon. Tilallinen selkeys esittäytyy Leinosen työssä kiinalaiselle asukkaalle eksoottisena tuontitavarana, joka jollakin oudolla tavalla on kietoutunut kiinalaisittain tutun oloiseen pakettiin. – Työssä on siis sekoitettu mielenkiintoisesti vieraita ja tuttuja elementtejä toisiinsa. Se on nykypäivän arkkitehtuurissa tuoretta ja varmasti monenlaisia pohdintoja herättävää. Sovinnaisten käsitysten kyseenalaistaminen on aina tervetullutta. Tämä työ pistää ajattelemaan aitoutta ja sen monia merkityksiä arkkitehtuurissa.
Savonian Sanomat 12 / 2 0 2 0 9
Uudenlaista tukea yrityksille – Summer Boost 2020 TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Savonian eritysasiantutija Päivi Korhosen mukaan sekä yritysten avainhenkilöt, että projektitiimeihin valittavat opiskelijat osallistuivat yhteiskehittämiseen.
Savonia-ammattikorkeakoulun Summer Boost 2020 -projekti tarjosi uudenlaista potkua yrityksille. Firmoilla oli mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen ja samalla pohtia vuosien varrella pöytälaatikkoon jääneiden ideoiden käyttökelpoisuutta.
K
yse oli yritykselle ja opiskelijalle konkreettisesti hyödyllisestä yhteiskehittämisen prosessista, jossa jokaiselle mukaan lähtevälle yritykselle nimettiin korkeakouluopiskelijoista koostuva 3-4 henkilön monialainen tiimi.
teellisista tilanteista koronakriisissä. Korona on tuonut ongelmia myös opiskelijoiden harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen löytymiseen. Hankkeella haluttiin luoda uskoa tulevaan ja avata aktiivisesti näkymiä kriisin jälkeiseen aikaan.
Hankkeella haluttiin luoda uskoa tulevaan ja avata aktiivisesti näkymiä kriisin jälkeiseen aikaan.
– Toiminta parantaa osaamisintensiivisten alojen innovaatioedellytyksiä mahdollistamalla konkreettisten ja toimialarajat ylittävän yhteistyön. Se tehostaa yritysten ja alueen toimijoiden tulevaisuus- ja yhteistyökulttuurin kehittymistä.
Savonian erityisasiantuntijan Päivi Korhosen mukaan idea syntyi haas-
10 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
Yrityksen avainhenkilö osallistui tiimin työskentelyyn ja ohjaukseen. Tiimin kanssa vietiin kesän aikana läpi ammattimaisesti ohjattu tulevaisuustyöskentelyn prosessi. Toiminta antoi mahdollisuuden tarkastella huolellisesti oman liiketoimintansa tulevaisuuden näkymiä tai vaikkapa virkistää omien avainhenkilöiden tulevaisuusajattelun taitoja.
Toiminta tehostaa yritysten ja alueen toimijoiden tulevaisuus- ja yhteistyökulttuurin kehittymistä.
PIENRYHMÄTYÖSKENTELY Päivi Korhonen valottaa työskentelyä. - Toteutusmalli perustui tiimipohjaiseen pienryhmätyöskentelyyn. Työskentely oli yhteiskehittämistä, jota ohjatiin koko toiminnan ajan. Projektit perustuivat yritysten liiketoiminnan strategisen tulevaisuuskuvan kirkastamiseksi muotoiltaviin toimeksiantoihin. – Sekä yritysten avainhenkilöt, että projektitiimeihin valittavat opiskelijat osallistuivat yhteiskehittämiseen. Tulokset arvioitiin yhdessä osallistuneiden kanssa. Opiskelijoiden rooli oli toimia aktiivisina tiedon ja sisällön tuottajina ja prosessin edistäjinä. Työskentely oli tavoitteellista ja perustui yritysten kanssa tehtäviin sopimuksiin.
Opiskelijoiden rooli oli toimia aktiivisina tiedon ja sisällön tuottajina ja prosessin edistäjinä. Yritys sai tiimin käyttöönsä avaimet käteen -periaatteella. Savonia kokosi opiskelijatiimit, maksoi palkkiot, auttoi tiimiä toimeksiannon muotoi-
lemisessa ja tuki tiimien työskentelyä kesän aikana. Yritykselle kyseessä oli projektiyhteistyö eikä osallistumisesta seurannut muita velvoitteita. Korhonen katsoo, että korona-pandemia on konkretisoinut yritysten tarpeen katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja pyrkiä näin hyödyntämään pandemian jälkeisiä mahdollisuuksia. Akuutin kriisin lisäksi olemassa olevat ja ennakoidut muutosvoimat lisäävät osaamisvaatimuksia kaikenkokoisissa yrityksissä, jotta niiden toiminta uudistuisi ja tuottavuus nousisi.
Korona-pandemia on konkretisoinut yritysten tarpeen katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja pyrkiä näin hyödyntämään pandemian jälkeisiä mahdollisuuksia. – Pk-yrityksellä ei normaalisti ole resursseja lähteä pitkäkestoiseen ja perinpohjaiseen tulevaisuustyöhön. Tästä syystä hanke kehitti uudenlaista instrumenttia pienten yritysten proaktiivisen muutoskyvykkyyden rakentamiseen ja uudenlaisen korkeakouluyhteistyön kulttuurin kehittämiseen.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 1 1
Virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessi – valmista mallia tai ohjeistusta ei löydy TEKSTI ANSSI MÄHÖNEN JA SIRKKA-LIISA HALIMAA | KUVA SHUTTERSTOCK
Future Technologies in Education -hankkeen tavoitteena on kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä. Ympäristöt ovat työelämälähtöisiä, autenttisia ja kuvaavat tämän hetken työelämän todellisia toimintoja. Näitä oppimisympäristöjä hyödynnetään terveysalan opiskelijoiden oppimisessa, uusien ja jo työelämässä olevien työntekijöiden perehdytyksissä sekä koulutuksissa.
H
ankkeessa kehitetään kliinisen laboratorion, leikkaussalin ja välinehuollon virtuaaliset ympäristöt. Keväällä 2020 hankkeessa toteutettiin julkinen hankinta, joka käsitti virtuaalisia oppimisympäristöjä (VR, Virtual reality). Nämä ympäristöt jäljittelevät todellisia ja autenttisia työelämän kohteita kuten Kuopion Yliopistollisen sairaalan leikkausyksikön sekä HUS Diagnostiikkakeskuksen Lappeenrannan kliinistä laboratorion toimintaympäristöjä ja työprosesseja.
12 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
Perinteinen hankintaprosessi sisältää erilaisia vaiheita. Hankinta käynnistyy hankintatarpeen määrittelyllä. Yleensä hankinnassa kuvataan tarve, asetetaan tavoitteet tulevalle hankinnalle ja kartoitetaan markkinoita. Tämän jälkeen valitaan tilanteeseen sopiva kilpailutaktiikka, johon kuuluu oikean hankintamenettelyn valinta sekä mahdolliset keskustelut toimittajien kanssa. Kolmantena vaiheena on tarvittavien tarjousasiakirjojen laatiminen kuten tarjouspyynnön teko. Tämän vaiheen kriittisimpiä kohtia ovat valinta- ja vertailukriteerien määrittelyt. Kilpai-
lutuksen kautta valitaan tilanteeseen sopivin toimittaja ja tehdään hankintapäätös. Toimittajan kanssa tehdään hankintasopimus, joka määrittää molemmin puoliset vastuut, velvollisuudet, hankinnan sisällön, oikeudet, toimitusehdot ja -ajat sekä muut sopimusehdot. FutureEdu-hankkeen virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessi poikkeaa perinteisestä hankintaprosessista ja oli ensimmäinen Savonian hankintaprosessi, jossa haluttiin tuottaa räätälöityjä virtuaalisia oppimis-
ympäristöjä. Hankintaprosessi lähti liikkeelle yhdessä työelämän kanssa valitusta työelämään sijoittuvasta oppimisympäristöstä sekä niiden tarpeiden määrittelystä: mitä tehdään, miksi tehdään ja kenelle sekä mitkä ovat oppimistavoitteet. Toisena vaiheena hyödylliseksi työvälineeksi suunnittelussa osoittautui Kajaanin ammattikorkeakoulun SeGaBu-hankkeessa kehitetty Serious Game Design Canvas-malli, joka toimi suunnittelutyön tukena kooten ideat ja ajatukset yhdelle A4-paperille. Canvasta soveltaen saimme hahmotettua VR-ympäristöjen rakenteen kokonaisuuden ja yleiskuvan. Seuraavassa vaiheessa tästä Canvaksen kuvaamasta VR-oppimisympäristöstä laadittiin tarkka ja yksityiskohtainen käsikirjoitus, jossa kuvattiin kyseessä oleva työelämän oppimisympäristö työprosesseineen, toimintoineen, laitteineen ja välineineen. Kuvauksen tueksi lisättiin kuvamateriaalia, videoita ja sanallisia kuvauksia ympäristön vaatimuksista. Koko käsikirjoituk-
sen ajan huomioitiin oppijan näkökulma ja se, mitä ympäristössä haluttiin opiskella. Pystyäksemme hahmottamaan, mitä autenttisen työelämän toimintoja ja minkä tasoisina ne voidaan siirtää virtuaaliseen oppimisympäristöön, oli tärkeää keskustella virtuaaliympäristöjä tuottavien yritysten kanssa. Konsultaatioiden kautta selvisi, millaisia teknologisia sovellutuksia ja toteutusmahdollisuuksia on olemassa. Tarjouspyyntö laadittiin, kun kaikki tuotettavia oppimisympäristöjä koskeva tieto ja realistiset teknologian sovellusmahdollisuudet oli saatu. Tarjouspyyntö rakentui mm. ympäristöjen tavoitteista, yleisistä kuvauksista, hankkeen taustoista ja tarjousten valintakriteereistä. Keskeisinä tarjouspyynnön liitteinä olivat edellä laadittu Canvas, viimeistelty ja tarkennettu käsikirjoitus sekä ympäristöjä ja niissä suoritettavia työtehtäviä kuvaavat videot. Seuraavaksi laaditaan hankintasopimus, jota edeltää viikkoja
Tarve
Kilpailutus
Sopimus
• Mitä • Miksi • Kenelle • Työelämäyhteistyö
• Tilanteeseen sopiva kilpailutaktiikka
• Tehtävät ja vastuut • Aikataulut • Työskentelytavat • Oikeudet ja jatkokehitys
Canvas
Tarjouspyyntö
• Kokonaisuus yhdellä sivulla (A4) • Yleiskuva • Rakenne
• Hankinnan tiedot • Liitteet • Valintakriteerit (Laatu/Hinta)
Käsikirjoitus
Konsultaatio
• Yksityiskohtainen kuvaus • Videot, Kuvat • Oppijan näkökulma huomioiden
• Teknologian ymmärtäminen • Mahdollisuudet • Rajoitteet • Kustannukset
kestävä kilpailutusprosessi ja toimittajan valinta. Kokonaisuudessaan hankintaprosessi oli haasteellinen. Hankintaprosessin toteuttamiseen tarvittiin monenlaista asiantuntijuutta. Prosessissa käytettiin työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita työelämästä sekä VR-teknologian asiantuntijoita. Lisäksi yrityselämän konsultaatiot olivat välttämättömiä. Mitä selkeämpi ja yksityiskohtaisempi ympäristöjen kuvaus on, sitä realistisempia ovat yritysten laatimat tarjoukset ja sitä laadukkaampi tuotos on mahdollista saada sekä yhteistyö on sujuvampaa toteutusvaiheessa. Tarjouspyynnön valintakriteereinä käytettiin sekä laadullisia kriteereitä että hintaa. Pelkästään todellisilta kustannuksiltaan halvimman valinta voi johtaa huonoon lopputulokseen. Hankintasopimuksessa on tärkeää sopia hankintaprosessin etenemisen vaiheet, työskentelytavat toimittajan kanssa sekä oikeudet tuotettuun materiaaliin ja jatkokehitykseen. Tämä virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessimalli sujuvoittaa tulevia Savonian oppimisympäristöjen hankintoja ja lisää ymmärrystä koko hankintaprosessista. Virtuaalisten ympäristöjen kehittymistä voit seurata hankkeen sivuilla osoitteessa https://futureedu.savonia.fi/
Toteutusvaihe ja testaus
Valmis VR-ympäristö
FutureEdu-hanke / Savonia AMK
Malli virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessista (Anssi Mähönen).
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 1 3
Kuvassa on tutkimuspäällikkö Jenni Toivanen ja HitTek-hankkeen uusi projektipäällikkö Harri Komulainen. Toivanen aloittaa vuoden vaihteessa Savonian jatkuvan oppimisen johtajana.
Hitsauksen uusia tuulia TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Suomi ei ole kärkimaita teollisuuden digitalisaatiossa. Osaaminen karkaa yhä enemmän muun muassa Kiinaan. Suomen vahva osaaminen teknologioiden kehityksessä ja tuotannon laadussa ovat avaintekijöitä. Teknologiamuutos hitsaavassa teollisuudessa -hanke vastaa näihin haasteisiin.
14 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
Hitsaava teollisuus ei vielä osaa täysin hyödyntää uutta teknologiaa. Toivanen näkee, että yksi esimerkki voisi olla robottihitsaus, missä teknologia hallitaan melko hyvin, mutta tätä ei osata hyödyntää koko yrityksessä, esimerkiksi tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Yksi iso tekijä on osaamisen puute. Automaatiokaan ei korvaa osaajia, vaan osaaminen muuttuu.
Teknologian tuominen osaksi yritysten toimintaa muuttaa myös prosesseja. Teknologian tuominen osaksi yritysten toimintaa muuttaa myös prosesseja. Tässä on varmasti kehitettävää.
KAKSI ISOA TEEMAA
S
avonia-ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikön Jenni Toivasen mukaan Teknologia on yksi iso tekijä, minkä avulla voimme vaikuttaa maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kehittää yhteiskuntaa kestävästi. – Teknologiateollisuuden näkökulmasta tämä tuo myös muutoksia yritysten toimintaan ja osaamiseen. Samaan aikaan kehitetään uutta teknologiaa ja hyödynnetään olemassa olevaa liiketoimintaan. Hitsaava teollisuus ei vielä osaa täysin hyödyntää uutta teknologiaa eikä automaatiota toiminnassaan.
Hankkeessa on nousut esille kaksi isoa teemaa: hitsausautomaatio ja tehokas tuotannonohjaus. Päätuloksina tavoitellaan uusia hitsauksen automatisoinnin ja tuotannonohjauksen tehokkaita ratkaisuja sekä osaamisen lisääntymistä yrityksissä. Toivanen valottaa työtapoja.
yhdessä. Toivanen on tyytyväinen työskentelyilmapiiriin. Ryhmässä on avoimesti puhuttu mikä toimii ja mikä ei. Jokainen on voinut ottaa koppia omaan toimintaansa. Huomataan, että ajatusten kanssa ei ollakaan yksin, vaan toisilla on samanlaisia haasteita. – Yleisesti yritykset saavat hankkeista niin paljon kuin omalla toiminnallaan pystyvät kehitystyöhön panostamaan. Tällä hetkellä menossa on mekanisointi- ja robottiratkaisujen etsiminen yrityksen tuotteille, hitsausrobotin tehokkaan käytön opettelu sekä tuotannonohjauksen tehostamiskeinot, muun muassa sovelluksien kartoittaminen. Toivanen haluaa kiittää yhteistyökumppaneita: Junttan oy:tä, Kirike oy:tä, Simetek oy:tä, Jormet oy:tä ja SP stainless oy:tä. Kehittäminen on otettu tosissaan, mutta keskustelu ei ole onneksi ole koko ajan ollut niin vakavaa Hankkeen rahoittajana on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Tavoitellaan uusia hitsauksen automatisoinnin ja tuotannonohjauksen tehokkaita ratkaisuja sekä osaamisen lisääntymistä yrityksissä. – Hankkeessa on toteutettu erilaisia webinaareja ja työpajoja ajankohtaisista teemoista. Ehkäpä tärkeimpänä tuloksena on aktiivinen, lähinnä yritysten edustajista koostuva ohjausryhmä, missä keskustelu on rikasta, vaihdetaan hyviä ajatuksia ja käytänteitä sekä ideoidaan uusia tapahtumia
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 1 5
Savonian rehtori Mervi Vidgrén nostaa ylpeänä maljan Savonian henkilöstölle.
Savonia yksi parhaista työpaikoista TEKSTI JOUNI VORNANEN
16 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
| KUVA MIKKO LAPPALAINEN
Savonia-ammattikorkeakoulu sai kunniamaininnan Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti 2020 –kilpailussa. Perusteluissa mainittiin muun muassa Savonian henkilöstön ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet.
O
AJ:n perusteluissa tuodaan esille menestys Parhaat Työpaikat -kilpailussa, jossa Savonia palkittiin Helsingissä järjestetyssä gaalassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun korkeakoulu tai muu oppilaitos saa kyseisen kunnianosoituksen.
Palkinnon saaminen on edellyttänyt monipuolista edistyksellistä työskentelyä kaikilla työyhteisön toimintaalueilla sekä opiskelijoiden kuulemista ja huomioimista heitä koskevissa päätöksissä. Savonian rehtori Mervi Vidgrén on ylpeä koko henkilöstä. Onhan opetus- ja kulttuuriministeriö asettanut tavoitteeksi, että korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja.
– Olemme ottaneet haasteen tosissamme, nyt tämä kantaa hedelmää. Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov selventää tunnustuksen taustoja. Hyvässä työpaikassa avainasemassa ovat vuorovaikutussuhteet. Työtekijät luottavat organisaation johtoon, nauttivat työkavereiden kanssa työskentelystä ja ovat ylpeitä työstään. – Työntekijäkokemuksia mitataan vuosittain Trust Index Dimensiolla: uskottavuus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus, ylpeys ja yhteishenki. Tulosten purkukeskustelut käydään tiimeissä ja yhdessä päätetään kehittämiskohteista. Great Place to Work (GPTW) on organisaatio, joka sertifioi hyviä työpaik-
koja. Yrityskulttuurin kehittäminen on keskiössä ja GPTW käyttää arvioinnissa Trust Index © -tutkimusta, jota ovat olleet kehittämässä muun muassa Harvard Business School, Duke University, The Wharton Business School, University of Chicago ja Rutgers University.
Great Place to Work on organisaatio, joka sertifioi hyviä työpaikkoja. Muut OAJ:n myöntämät kunniamaininnat menivät Martti Ahtisaaren koululle Kuopioon sekä päiväkoti Hukanpesälle Joensuuhun. Kilpailun voitti varsinaissuomalainen Kosken lukio. Huomionosoitus on myönnetty vuosittain 1991 lähtien.
- Palkinnon saaminen on edellyttänyt monipuolista edistyksellistä työskentelyä kaikilla työyhteisön toimintaalueilla.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 1 7
Kampus, joka täyttää toiveet TEKSTI JA KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN SAVON XPRESS
Ensimmäisen vuoden Wellness-liiketoiminnan opiskelijat Ilona (vas.), Annika A, (toinen vas.), Annika R ja Lotta (oik.) ovat olleet positiivisesti yllättyneitä uusista tiloista. Erityisesti erilaiset ryhmätöiden tekoon soveltuvat, rennot tilat saavat heiltä kiitosta.
Savonia-ammattikorkeakoululle on viimeisen parin vuoden aikana rakentuneet upeat, uudet tilat KPY Novapolikseen. Oppimistilojen lisäksi kampus on yhteisen kohtaamisen paikka niin opiskelijoille kuin yrityksille.
M
että Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnan keskittäminen KPY Novapolikseen on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.
Projektipäällikkö Pasi Haataja kertoo,
- Ennen tilaratkaisujen tekemistä kartoitettiin erilaisia vaihtoehtoja, joista päädyttiin niin sanottuun hybridimalliin. Ammattikorkeakoulu omistaa noin puolet käytössään olevista
odernissa oppilaitoksessa ei istuta kannellisen pulpetin ääreen tai piirretä liidulla taululle. 2020-luvun uudet huippuammattilaiset opiskelevat ajanmukaisissa tiloissa, jotka tukevat oppimista ja nykypäivänä työelämässä tarvittavia taitoja.
18 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
22 000 neliöstä KPY Novapoliksen kiinteistöyhtiön osakkaana, loput tilat ovat vuokralla eripituisilla sopimuksilla. Tämä tuo tiloihimme kaivattua joustavuutta. Tilanteet vaihtelevat, joten käytössämme olevaa neliömäärää voidaan tarvittaessa kasvattaa tai supistaa. Haataja antaa kiitosta kaukonäköisyy-
delle, jolla suunnitelmia on tehty. - Ammattikorkeakoulun johto on alusta asti ollut hyvin avoin uudelle. Lähtökohtana kaikessa on ollut, että luodaan mahdollisimman hyvä ja moderni kampus. OPISKELIJAT MUKANA SUUNNITTELUSSA
Kampussydän on koko oppilaitoksen yhteinen kohtaamispaikka, projektipäällikkö Pasi Haataja kertoo.
Uusi kampus rakentuu kampussydämen ympärille, josta löytyy muun muassa tapahtumatila, opiskelijajärjestön ylläpitämä kahvila, viiniopetusja viinibaarialue sekä kirjasto. Kampussydän on kohtaamisen paikka niin eri alojen opiskelijoille kuin alueen yrityksillekin. - Kampussydämen ympärillä ovat kunkin oppialan omat tilat, kotipesät. Tilat on rakennettu mahdollisimman monipuolisiksi ja muokattaviksi. Ne soveltuvat lähiopetukseen ryhmille, mutta tarjolla on myös erilaisia tiloja esimerkiksi ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua varten. Hybridioppimisympäristöissä osa opiskelijoista voi olla paikalla luokassa ja osa läsnä kuvayhteyden avulla. Suunnittelussa ovat alusta lähtien olleet mukana myös opiskelijat. - Meiltä löytyy täältä eri alojen osaamista, joten olemme saaneet ideoita opiskelijoilta ja samalla jalostaneet ne lopputulokseksi. Noin 80 prosenttia ideoista on toteutunut tavalla tai toisella.
Luokkamuotoisten oppimistilojen yhteyteen on rakennettu yksilöopiskeluun ja ryhmätöihin soveltuvia tiloja.
Saatu palaute on ollut positiivista. Uusi kampus koetaan moderniksi oppilaitokseksi, joka valmistaa opiskelijoita työelämään. - Paras kuulemani palaute tuli opiskelijalta, joka kertoi, että entiselle kampukselle mentiin kouluun. Tänne tullessa tuntuu siltä kuin tulisi töihin, Haataja kertoo.
Kampus tarjoaa ajantasaiset puitteet myös teknologiaosaamisen kehittämiseen.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 1 9
Suomen ensimmäinen ultanopea Nexa3D TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Savonia-ammattikorkeakoulu sai ensimmäisenä suomessa käyttöönsä ultranopean Nexa3D NXE400 3D-muovitulostimen. Vossi Groupin toimittamalla laitteella pystytään tulostamaan erinomaisella laadulla osia jopa minuuteissa.
S
avonian tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Antti Alosen mukaan tulostin perustuu nesteen fotopolymerisointiin eli kansankielellä nesteen valokovetukseen altaassa. Toimintaperiaate on se, että altaaseen laitetaan uv-kovettuvaa resiiniä, jota tulostusajon aikana kovetetaan uv-valolla samalla nostaen kappaletta altaasta.
"Kyseessä on uusi ja nopea järjestelmä, jolle löytyy markkinoilta vain muutama kilpailija." – Ultranopea käytännössä tarkoittaa sitä, että tulostus voi suurimmillaan olla jopa 1 cm/minuutissa, kun se vanhemman sukupolven laitteilla on luokkaa 2-3 cm/tunnissa. Tulostusnopeuteen vaikuttavat sekä käytetty materiaali että tulostusparametrit, joten kyseessä ei ole aivan yksiselitteinen asia, mutta nopeuden puolesta kone soveltuisi myös tuotantokäyttöön. Kyseessä on uusi ja nopea järjestelmä, jolle löytyy markkinoilta vain muutama kilpailija. Suomessa laite on ensimmäinen tässä nopeusluokassa, lähimmät saman nopeusluokan laitteet löytyvät Euroopasta.
20 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
– Nopeuden lisäksi laitteessa on suhteellisen iso tulostusalue (27 x 16 x 40 cm) tarjoten entistä enemmän potentiaalisia käyttökohteita. Yleisesti ottaen valokovetukseen perustuvia laitteita ovat hyödyntäneet terveys- ja dentaalipuolen toimijat: viime vuosina menetelmä on yleistynyt myös teollisuudessa. – Teollisen puolen käyttökohteita ovat muun muassa prototyypit, työkalut (esim. erilaiset kiinnittimet ja muotit), mutta myös lopputuotteet. Rakennuspuolella 3D-tulostusta hyödyntävät erityisesti arkkitehdit ja suunnittelutoimistot.
"Laitteita ovat hyödyntäneet terveys- ja dentaalipuolen toimijat: viime vuosina menetelmä on yleistynyt myös teollisuudessa." Hankinta liittyy meneillään olevaan, Pohjois-Savon Liiton rahoittamaan (EAKR) 3D-tulostuksen investointi- ja kehityshankkeeseen, jossa on yhteistyökuppaneina Pohjois-Savon alueen yrityksiä eri toimialoilta. Hankkeessa on mukana osatoteuttajina Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen
yliopisto, Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. – Kehityshankkeessa on mukana Savonian asiantuntijoita muun muassa suunnitteluun, mallinnukseen, lujuuslaskentaan ja materiaalitestaukseen. Alonen tähdentää, että Savonialla on yksi Suomen monipuolisimmista 3Dtulostusympäristöistä ja yli kymmenen vuoden kokemus 3D-tulostuksesta eri menetelmillä. – Tulosympäristössämme on laaja valikoima eri menetelmin perustuvia moderneja 3D-tulostimia, jotka mahdollistavat metallin, muovin ja komposiittimateriaalien tulostamisen. Odotamme Nexan nopean tulostimen nopeuttavan suunnitteluprosessiamme, kun jatkossa on mahdollista saada 3D-malleista tulostettua tarvittaessa useampikin versio saman päivän aikana.
Ultranopealla 3D-muovitulostinlaitteella pystytään tulostamaan erinomaisella laadulla osia jopa minuuteissa.
Savonian Sanomat 12 /  20 2 0 2 1
Valtakunnallisilla kokeilla ammattikorkeakoulut varmistavat, että kaikki sairaanhoitajiksi valmistuvat osaavat työhön kuuluvat perusasiat.
22 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
Valmistuvia sairaanhoitojia arvioidaan valtakunnallisesti TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Valmistuvien sairaanhoitajien kliinisen osaamisen tukemiseksi ja arvioimiseksi on kehitetty arviointiprosessi. Siihen sisältyvät ammattikorkeakoulujen yhdessä kehittämät, valtakunnallisesti yhteneväisellä tavalla toteutetut kokeet.
A
rvioinnissa käytetään näyttökokeita, tietotestejä, videoituja simulaatioita ja case-tyyppisiä tehtäviä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty valtakunnallinen sairaanhoitajan 180 opintopisteen ydinosaamista arvioiva digitaalinen koe. Savonia-ammattikorkeakoulun, projektipäällikkö, yliopettaja Marja Silén-Lipposen mukaan kaikki sairaanhoitajiksi valmistuvat opiskelevat ikääntyvien, lasten, nuorten ja perheiden, mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitotyötä, sisätauteja sairastavan ja kirurgista hoitoa vaativien potilaiden hoitoa. – Myös hoitotyön perusasioita, kuten potilaiden avustamista arjessa ja lääkkeiden antoa, on tarpeen harjoitella, jotta aseptiset (puhtaat) toimintatavat ja työskentelyvarmuus kehittyvät. Näiden alueiden osaamista voidaan jatkossa arvioida kahdeksalla valtakunnallisella kokeella, jotka ovat tietotestejä, näyttökokeita tai potilastapauksia. Valtakunnallisilla kokeilla ammattikorkeakoulut varmistavat, että kaikki sairaanhoitajiksi valmistuvat osaavat työhön kuuluvat perusasiat. Silén-Lipponen tähdentää, että kokeiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tavoitteellista opiskelua, motivoida opiskelijaa sitoutumaan aikaisempaa paremmin opintoihin ja opiskelemaan osaamisen kannalta oleellisia asioita.
"Kokeiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja motivoida opiskelijaa sitoutumaan paremmin" – Opiskelun aikana suoritettujen kokeiden tulokset auttavat myös opettajia antamaan lisätukea opiskelijoille, joilla on vaikeuksia opinnoissaan. Edellisten kokeiden lisäksi sairaanhoitajaksi opiskelevat suorittavat vielä yhden valtakunnallisen kokeen, jossa on kysymyksiä kaikkiin sairaanhoitajatutkintoon kuuluvista asioista. Tämä koe tehdään noin kolmen vuoden opintojen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut 180 opintopistettä. HANKE KIINNOSTAA KANSAINVÄLISESTI Suomalaista sairaanhoitajakoulutusta säätelee EU-direktiivi, joka määrittää koulutuksen pituudeksi kolme vuotta, Suomessa koulutus kestää kolme ja puoli vuota. Suomessa myös terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskelevat valmistuvat sairaanhoitajaksi. Laurea-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Salla Seppänen kertoo, että valtakunnallisella kokeella ammattikorkeakoulut haluavat varmistaa, että kaikilla Suomessa sairaanhoitajaksi rekisteröitävillä on EU-direktiivin edellyttämä yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitaja osaaminen. Valtakunnallinen 180 opintopisteen
osaamista mittaava koe tehdään verkossa ja se sisältää 100 teoriakysymystä ja lääkelaskujen kokeen. – Hanke on herättänyt mielenkiintoa myös kansainvälisesti. Valtakunnallisen yhtenäisen arvioinnin tavoitteena on tasalaatuinen sairaanhoitajakoulutus koko Suomessa.
"Hanke on herättänyt mielenkiintoa kansainvälisesti" – Suoritettuaan hyväksytysti valtakunnallisen kokeen opiskelija saa varmuuden, että hänellä on riittävä osaaminen sairaanhoitajan perustehtävään. Työelämän edustajat ovat ottaneet uudistuksen ilolla, sillä kokeen suorittaminen kertoo työelämään siirtyvän valmistuneen sairaanhoitajan osaamisen tason, toteaa Seppänen tyytyväisenä.
"Kokeen suorittaminen kertoo työelämään siirtyvän valmistuneen sairaanhoitajan osaamisen tason" Sairaanhoitajatutkinnon valtakunnalliset arviointimenetelmät on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) -hankkeessa (20182020). Savonia koordinoi hanketta, jossa ovat mukana kaikki Suomessa sairaanhoitajia kouluttavat 20 ammattikorkeakoulua.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 2 3
Pohjois-Savoon perustettiin energiaklusteri TEKSTI KIRSI TUKIAINEN
| KUVAT SHUTTERSTOCK JA MARKKU HUHTINEN
24 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
P
ohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemi –hankkeen ohjausryhmän päätöksellä Pohjois-Savoon perustettiin energiaklusteri. Klusteri synnytettiin tukemaan alueen merkittävimmän teollisuuden alan kehittymistä. Samalla se tukee yhden alueemme valitun älykkään erikoistumisen kärjen, kone- ja energiateollisuuden, kasvua ja uudistumista.
Klusteri synnytettiin tukemaan alueen merkittävimmän teollisuuden alan kehittymistä. Pohjois-Savon energiaklusterin tavoitteena on parantaa energia-alalla toimivien yritysten mahdollisuuksia innovoida, hyödyntää tutkimuslaitosten palveluita, kehittää tuotteita ja sitä kautta kasvaa ja menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa yritysten ja tutkimuslaitosten välistä TKI-yhteistyötä kehitettäessä ja toimintamallia mietittäessä päädyttiin yleiseurooppalaisen mallin mukaan klusterirakenteeseen. Ohjausryhmän puheenjohtaja Andritz Oy:n paikallisjohtaja Marko Luokkanen totesi kokouksessa, että klusterin toiminnassa on painotettava
Projektin toimijat Laura Leppänen (Navitas Kehitys), Markku Huhtinen (Savonia), Katja Niiranen (Navitas Kehitys) sekä ohjausryhmän puheenjohtaja Marko Luokkanen (Andritz Oy) keskustelemassa energiaklusterin suunnitteluista palveluista ja toimintamallista hankkeen jälkeen.
innovointia ja kykyä uudistua sekä eurooppalaisen verkostoitumisen voimaa. Mietitään yhdessä millä tavoin tehdään uutta, mikä nostaa alueen vetovoimaa ja imagoa kansallisesti ja kansainvälisesti sekä houkuttelisi alueelle myös uusia osaajia työntekijöiksi yrityksiin.
tarvitsevat verkostoa, jossa on jo alan osaamiskapasiteettia. Näille yrityksille on erityisesti tärkeää, että mukana on myös suuryrityksiä. Yrityksillä voi olla haasteita myös energiatekniikan kanssa, jos se ei ole omaa ydinosaamista ja asiantuntijuus siihen liittyen ei omassa yrityksessä ole vahvaa.
Koulutuspäällikkö Markku Huhtinen Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo, että varsinkin aloittelevilla yrityksillä on haasteita. Miten he lähtevät viemään omia ideoitaan eteenpäin tai miten saadaan esimerkiksi pilottilaitos rakennettua. Aloittavat yritykset
Perustetun Pohjois-Savon Energiaklusterin toimintaa vetää alkuvaiheessa Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittäminen -hankkeen koordinoija koulutuspäällikkö Markku Huhtinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Hankkeessa on nyt mukana lähes 20 yritystä: Andritz Oy, FamiFarm Oy, Fescon Oy, Fortum Power & Heat Oy, Fortum Waste Solutions Oy, Freeport Cobalt Oy, Gasmet Technologies Oy, HögforsGST Oy, KPA Unicon Oy, Rii-kin-
voima Oy, Savon Automaatio Oy, Savon Voima Oyj, SMA Mineral Oy, StoraEnso Oyj, Varkauden tehtaat, Sumitomo SHI FW Energia Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. Savonia-ammat-
tikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Navitas Kehitys ovat ekosysteemihankkeen toteuttajia. Myös uudet yritykset ovat tervetulleita mukaan klusterin toimintaan.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 2 5
Innovaatioasiantuntija Matti Laitinen ja johtaja Kaija Sääski sanovat: ”Luova työ ja kokeilut ovat tärkeitä jo alakouluvaiheessa.”
Kuikalla potkua yrittäjyyteen
P
ohjois-Savon opettajille ja kouluille avattiin elokuun puolessa välissä oma Tulevaisuuden osaajia –niminen verkkosivusto: www.tulevaisuudenosaajia.fi. Verkkosivujen symboli on alueen maakuntalintu kuikka, joka auttaa opettajia pedagogisissa valinnoissa. Verkkosivustolla voi tutustua PohjoisSavon maakunnan yhteiseen yrittäjyys- ja innovaatiokasvatusstrategiaan, joka yhdistää ensimmäisenä Suomessa yrittäjyyden ja innovaatioosaamisen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin yhdeksi kokonaisuudeksi ja osaksi kaikkien oppilaitosten opetusta. Savonia-ammattikorkeakoulusta Business Center johtajan Kaija Sääsken mukaan verkkosivusto on tarkoitettu eri koulutusasteiden opettajille, varhaiskasvattajille, opiskelijoille ja kaikille näistä asioista kiinnostuneille.
26 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
– Verkkosivustolle on koottu strategian lisäksi malleja ja työkaluja yrittäjyys- ja innovaatio-opetukseen. Opettajia on kuunneltu erityisen tarkasti, samoin opiskelijoiden ja yrittäjien kokemuksia. Sääski korostaa, että opettajia ja ohjaajia koulutetaan teeman aiheisiin. Sivustoa päivitetään säännöllisesti jakamalla yhteiseen käyttöön käytännössä syntyviä ideoita ja onnistuneita kokeiluja. Tietoa jaetaan maakunnallisissa yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksen verkostossa, johon asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua. Innovaatioasiantuntija Matti Laitinen valottaa kokonaisuutta. Sivusto on osa maakunnallista yrittäjyys- ja innovaatiokasvatuksen strategiaa, jonka visiossa kaikki maakunnan oppilaitokset harjoittavat näitä taitoja opetuksessaan vuoteen 2025 mennessä.
TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA ANNA KAUPPINEN
– Omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen, luova työ ja kokeilut ovat tärkeitä jo alakouluvaiheessa. Teemaan kerätään kuitenkin useimmiten vasta myöhemmässä vaiheessa elämää, esimerkiksi opiskeluvalintojen yhteydessä. Vielä lukiossa tilanne on hyvin vaihteleva. Laitisen mielestä lanseerattavista verkkosivustosta ja strategiasta hyötyvät opiskelijoiden ja opettajien lisäksi myös alueen yrittäjät ja muut kuntalaiset. Perusajatuksena on, vaikkei kaikista tule yrittäjiä tai keksijöitä, kaikki tarvitsevat yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja elämän eri vaiheissa. Palataan verkkosivujen symboliin, kuikkaan. Varhaiskasvatuksesta lähtevä yhteinen polku kasvattaa pohjoissavolaisesta kuikanpojasta luovan ja rohkean tulevaisuuden osaajan.
Uusi tieliikennelaki –
ennakointia hälytysajoneuvoille TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVA JUUSO TIIHONEN
Ensihoidon lehtori Marko Tolonen näkee hyvänä, että uudessa laissa hälytysajoneuvon kuljettaja voi poiketa liikennesäännöistä, vaikkei käyttäisikään hälytyslaitteita.
Kesäkuun alussa uusi tieliikennelaki toi katuvilinään uudenlaisia liikennemerkkejä, muutti tiemerkintöjä ja nopeusrajoituksia. Laki antaa myös vapauksia pysäköintiin ja kaistanvalintaan. Suurimmaksi osaksi liikenteessä ajatetaan kuitenkin tutuilla tieliikennesäännöillä.
T
ieliikennelakiin on lisätty ennakointivelvollisuus, joka nojaa ennen kaikkea kokeneiden tiellä liikkujien ennakointitaitoon. Tällä voi olla vaikutusta myös hälytysajossa olevien kulkuneuvojen kuljettamiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtorin Marko Tolosen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että hälytysajoneuvon kuljettaja voi poiketa kaikista liikennesäännöistä varovaisuutta noudattaen, vaikkei käyttäisikään hälytyslaitteita. – Aiemmin äänimerkkien ja valomerkkien käyttö antoi mahdollisuuden poiketa liikennesäännöistä. Uudessa tieliikennelaissa muiden tienkäyttäjien väistämisvelvollisuus säilyi kuitenkin
ennallaan eli ainoastaan hälytyslaitteita käyttämällä muiden tienkäyttäjien on velvollisuus väistää ajoneuvoa. Julkisuudessa on puhuttu, että uuden tieliikennelain epäselvyydet esimerkiksi ambulanssien ajonopeuksissa ovat aiheuttaneet ihmetystä. Useimmilla peräkärryä vetävillä henkilöautoilla saa kurvailla satasta. Ambulanssissa tilanne on kuitenkin toinen. Tolonen avaa kuviota. – Tieliikennelain mukaan ajonopeutta ei ole rajoitettu, mutta työnantajat ovat antaneet alueellisia rajoituksia, joissa on eritelty potilaan kuljettamiseen enimmäisnopeus, mutta kuten aiemmin mainitsin mitään hälytyslaitteita ei tarvitse poikkeamiseen tieliikennelaista, kun ajetaan hälytys-
ajoneuvoa. – Haluan korostaa, että uudella tieliikennelailla lisätään tienkäyttäjän vastuuta turvallisuudesta yksilötasolla ja toisaalta jouhevoitetaan esimerkiksi aamuyön tunneilla tyhjällä tiellä hälytysajoneuvon järkevää käyttöä, ilman sireenejä tai valomerkkejä.
"Uudella lailla lisätään tienkäyttäjän vastuuta turvallisuudesta yksilötasolla" Huomattaviin ennakoiviin muutoksiin lasketaan myös uudet viestinä- ja johtamisvälineiden rajoitukset. Ajon aikana ei saa käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää sillä tavoin, että sen käyttö haittaa tai vaarantaa ajoa.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 2 7
Tuotteet kilpailuun tulivat neljältä alueella: Menorcasta, Sloveniasta, Trondheimista ja Pohjois-Savosta. Tuotteita kisassa oli yhteensä 21.
Euroopan parhaat ruokaja keittiötavaralahjat valittiin Kuopiossa TEKSTI JOUNI VORNANEN
| KUVAT HAAPANIEMEN MATKAILU JA JOHANNA KANTALA
E
uropean Region of Gastronomy (ERG) Kuopio 2020-2021 -hankekokonaisuus järjesti ensimmäistä kertaa European Food Gift Challengen -kilpailun. Euroopan ruokamaakunnat on haastettu tunnistamaan paikallisia ruoka- ja keittiötavaralahjoiksi soveltuvia tuotteita. Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Lehikoinen mainitsee kilpailun kriteereiksi muun muassa: alueellinen omaleimaisuus, ruoka- ja käsityökulttuurin ylläpitäminen, vastuullinen tuotanto sekä perinteiden vaaliminen. Pohjois-Savossa kilpailua edelsi vuoden 2020 aikana järjestetty Local Food Gift -työpajojen sarja, joissa yrityksiä on autettu koulutuksella kehittämään ruoka- ja keittiötavaralahjoja. Työpajoihin osallistui reilut kymmenen yri-
28 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
tystä. Lehikoinen näki, että yritykset lähtivät liikkeelle erilaisista lähtökohdista. Osalla yrityksillä oli idea, osan tavoitteena oli kehittää tuotteen pakkausta ja tarinaa. – Kuopiossa järjestettiin elokuun lopulla alueellinen valintatilaisuus, jossa nimettiin kahdeksan tuotetta edustamaan Pohjois-Savoa European Food Gift Challengeen. Pohjois-Savon valintatilaisuuteen osallistui 29 ruokaja keittiötavaratuotetta. Kehitysprosessi huipentui ERG-avajaisviikolla järjestettyyn European Food Gift Challenge –kisaan Kuopiossa Boutique Hotel SawoHausella. Tuotteet tulivat neljältä alueella: Menorcasta, Sloveniasta, Trondheimista ja Pohjois-Savosta. Tuotteita kisassa oli yhteensä 21. Lehikoinen avaa tuomariston työskentelyä.
– Kisassa tuomaristo pisteytti tuotteet arvioimalla muun muassa pakkausta (desing, kierrätettävyys), tuotteen brändiä, houkuttelevuutta, yhteyttä alueen ruokakulttuuriin, autenttisuutta ja omaleimaisuutta, paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja hinta-laatusuhdetta. Lisäksi suomalainen tuomaristo pääsi arvioimaan myös tuotteiden makua, tuoksua ja rakennetta. Voittajatuotteiden valinnassa tuomaristot esittivät monipuolisesti näkemyksiä niin kotimaan kuin kansainvälisen matkailijan näkökulmasta Tuomaristo oli pääosin yksimielinen voittajatuotteista ja lopputulokseen päästiin melko kivuttomasti. Tuomariston mielestä kokemus oli mielenkiintoinen ja tunteita herättävä.
Euroopan ensimmäisen European Food Gift Challenge -kilpailun voittajat ovat: Willimaku lahjapakkaus: Willimaku kuusenkerkkäsiirappi, Willimaku voikukannuppu ”kaprikset” ja Willimaku mesiangervokuohujuoma. Iltalypsy Oy, Suomi. www.willimaku.com Trondheimin lahjapakkaus (Sendingskurv fra Trondelag): Camembert-juusto, Edel Blå sinihomejuusto, Gangstad Morrpolse makkara, viikunamarmeladi, akvaviittihyytelö, salaattijuusto, keksit, suklaa, hunaja. Gangstad Gårdsysteri, Norja. www.ysteri.no
Talwimaku joululahja: Glögitiiviste ja glögimarmeladi. Iltalypsy Oy, Suomi. www.willimaku.com
Haapaniemen Valkosipulihaukisäilyke, Haapaniemen matkailu, Suomi. www.haapaniemenmatkailu.fi
Noble Isabella -hunaja, hunaja Isabella lajikkeen rypäleillä, Mr. Bee/Nika Poslek s.sp, Slovenia. www.mrbee.si
Puinen (leivos)leikkuri (Talla-Coques), Silvia Vivó, Menorca. www.syfartesanabruixa.com
Kuopio-hunaja, Virtalan tila, Suomi. www.virtalan-tila.fi Hasselpähkinävoi (Lesnikovo maslo kmetija Kosec), Kosecin tila, Slovenia. www.kmetijakosec.si
Hopeiset leivosaiheiset korvakorut (Arracades motle pastisset), Nuria Deya, Menorca. www.nuriadeya.com Pannunalunen (Podbocje brick): The Podbocje Primary School Tourist Youth. Slovenia
Suomalainen valkosipulihauki-säilyke oli voittajien joukossa.
Tilaisuudessa oli suomalainen tuomaristo paikan päällä: Sinikka Määttälä, Sirpa Karppi, Marko Rossi, Raisa Leinonen ja Elena Chiksoeva. Kansainvälinen tuomaristo toimi etäyhteyden kautta ja tässä tuomaristossa toimivat Jacinta Dalton Galwaysta, Joana Santos Minhosta ja Jesper Christensen Aarhusista. Kisassa suomalainen ja kansainvälinen tuomaristo kävivät keskustelua etäyhteyden välityksellä.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 2 9
Podcast valloittaa P
odcastit ovat valloittaneet maailmaa. Tallenteella tarkoitetaan podcast-lähetyksenä jaettavaa äänitallennetta, jota voi kuunnella ajasta tai paikasta riippumatta. Kun Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori Marko Tolonen aloitti podcastin tuottamisen pienimuotoisesti opetuskäyttöön, hän huomasi niiden suuren potentiaalin.
ensihoitopalvelun, pelastustoimen, hätäkeskusten ja muiden toimijoiden näkökulmaa. Näin tuodaan näkyväksi arjen onnistumisia ja haasteita.
– Tavoitteena on kuvata sairaalan ulkopuolisen sosiaali- ja terveystoimen,
Tolonen näkee kuitenkin, että podcastin onnistuakseen on monen asi-
30 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
– Podcastilla lisätään ammattilaisten, alan sisällä toimivien, ulkopuolisten ja päättäjien ymmärrystä, oppimisen tukena. Siten vaikutetaan hoidon työn laatuun ja potilasturvallisuuteen.
TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT SHUTTERSTOCK JA EERO SAVOLAINEN
an osuttava kohdilleen. Erään podcastin kohdalla, joka käsitteli poliisin ja ensihoidon yhteistehtävää työskentelin kokonaisuudessaan 40-50 tuntia, kunnes tuotos oli valmis julkaistavaksi.
"Podcastilla lisätään ammattilaisten, alan sisällä toimivien, ulkopuolisten ja päättäjien ymmärrystä, oppimisen tukena."
– Rajaukset ja eettisyys rakennetaan erittäin tarkasti, siksi jakson editointi usein vie kymmeniä tunteja, kunnes olen tyytyväinen lopputulokseen. Jokainen jakso on tarkasti rakennettu käsikirjoituksen ja rajauksien osalta. Jokainen julkaisu on sidottu pelastusalan arvoihin: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. TULEVAISUUDEN KANAVA Sarjalla on seuraajia valtiollisista päättäjistä, alan päällystöön, opettajiin, ensihoitajiin, palomiehiin ja alasta kiinnostuneisiin henkilöihin. Tulevaisuudessa se on entistä merkittävämpi kanava viestiä, mutta kaupallisuus ei tule koskaan olemaan osa kanavaa. – Haluan itse olla kehittämässä, tukea näitä aloja ja auttajien arkea, jotka ovat podcastissa keskiössä. Tulevaisuuden käyttömahdollisuudet ovat erinomaiset, esimerkiksi laajennetut artikkelit. – Ne voisivat sisältää tekstimuotoisen artikkelin ja podcastin aiheesta, jopa oppimateriaaliksi. Useat organisaatiot ovatkin käyttäneet jaksoja omissa koulutuksissaan, sillä ne ovat vapaasti käytettävissä. Tolonen on saanut sarjasta kannustavaa palautetta. Suosituksensa sarjasta ovat antaneet muun muassa: Hätäkeskuslaitos, Lapin pelastuslaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kuopion yliopistollisen sairaalan ensihoitokeskus. Podcasteja on julkaistu toukokuun lopussa vuoden verran ja kuuntelukertoja on sarjalle kertynyt 15 000. Jaksoja on saatavilla musiikkipalvelu Spotifyssa tai sitä voi seurata somessa Instagramissa, Twitterissa tai Facebookissa. Teknisesti jaksot on tuotettu soundcloud.com -alustalle, jonka ylläpito maksaa tuottajalle 13 €/kuussa.
Savonian ensihoidon lehtori Marko Tolonen sanoo, että Podcastilla lisätään ammattilaisten, alan sisällä toimivien, ulkopuolisten ja päättäjien ymmärrystä, oppimisen tukena.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 3 1
Talent Hub -toiminta tukee kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien jäämistä Pohjois-Savoon TEKSTI JARKKO SURAKKA | KUVA JUUSO TIIHONEN
Talent Hub -toiminnalla etsitään keinoja saada merkittävästi suurempi osa kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista työllistymään Pohjois-Savoon. Tarkoitus on hankkia alueelle myös merkittävästi enemmän kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita.
S
avonia-ammattikorkeakoulu koordinoi ESR-rahoitteista hanketta, jonka tukemana rakennetaan Pohjois-Savoon Talent Hub -toiminnan yhteistyöverkosto. Projekti käynnistyi syyskuun alussa ja se kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Kuopion kaupungin ja Kuopion alueen kauppakamarin kanssa. Savonian ja Itä-Suomen yliopiston roolina on kehittää toimintamallit kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamiseen ja kv-opiskelijoiden integroitumiseen alueemme työelämään. Kuopion kaupungin roolina on kansainvälisten osaajien (opiskelijat, tutkijat, henkilöstö) houkutteleminen Pohjois-Savoon ja osaajien asettautumispalvelujen kehittäminen. Kuopion alueen kauppakamari toimii hankkeessa korkeakoulujen ja kansainvälistyvien yritysten välisenä linkkinä ja tukee yritysten tarpeisiin sopivien toimintamallien kehittämistä. Myös useat alueen merkittävistä kansainvälisistä yrityksistä (Genelec, FinVector, Medikro ja Charles River) ovat sitoutuneet hankkeen toimenpiteiden pilotointiin. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti
32 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
FM Jarkko Surakka Savoniasta. Koordinoiva opinto-ohjaaja, KM Pirjo Venhovaara (Savonia) toimii hankkeessa 50 prosentin työpanoksella ura- ja työelämäpalvelujen kehittäjänä. FT Marko Pietilä, UEF, on mukana 50 prosentin työpanoksella. Hänen tehtäviinsä kuuluu urapolkumallin suunnittelu ja toteutus, harjoitteluiden ja työpaikkavierailujen käytännön järjestelyt ja mentoroinnin koordinointi. YTM Tiina Valtonen on maahanmuut-
tokoordinaattori Kuopion kaupungilta, 50 prosentin työpanoksella. Hänen tehtäviinsä kuuluu maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen koordinointi ja Talent Hub -verkkoalustan pystyttäminen yhteistyössä muiden alueen Talent Boost/kv-hanketoimijoiden kanssa. Talent Boost toiminnan markkinoinnista ja yritysyhteistyössä apuna toimii myös Kuopion alueen kauppakamari yhteyshenkilönään Mira Koponen.
Savonia lyhyesti AMMATTIKORKEAKOULUT: KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAIDOT JOKAISELLE
A
mmattikorkeakoulut ovat hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, jonka lähtökohtina on YK:n vuonna 2015 hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet. Tavoitteena on kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. -Ammattikorkeakoulujen tehtävä on
rakentaa yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa globaalisti parempaa tulevaisuutta. Osaamisen avulla pystymme siirtymään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, linjaa ohjelman valmistelua johtanut rehtori Turo Kilpeläinen.
nen. Nämä on kuvattu 14 lupauksena ja konkreettisina toimenpiteinä, joita käynnistetään vuoden 2021 alusta. Lue lisää Savonian www-sivuilta:
Ohjelman ytimessä ovat ammattikorkeakoulujen kädenjäljen vahvistaminen ja hiilijalanjäljen pienentämi-
SAVONIAN YTIIMIN OPISKELIJOILLE VUODEN KIERTOTALOUS - PALKINTO
K
uopion kaupunki on myöntänyt Savonia-ammattikorkeakoulun yTiimin opiskelijoille (2019–2020) Vuoden kiertotalousteko -palkinnon kiertotaloutta merkittävästi edistäneestä teosta. yTiimin opiskelijat ideoivat ja järjestivät kalustehuutokaupan, jossa Savonian Opistotien vanhan kiinteistön kalusteet myytiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja avoimesti alueen ihmisille.
Huutokauppaamalla käytöstä poistettavaa irtaimistoa pidennettiin tavaroiden käyttöikää, vähennettiin merkittävästi syntyvän jätteen määrää ja saavutettiin samalla taloudellista tuottoa. Projektin avulla opiskelijat osoittivat esimerkillisesti, miten jokainen kaupunkilainen voi toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja resurssiviisaasti. yTiimi on Savonian opiskelijoil-
le suunnattu vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa suorittaa ammattiopintoja. Monialainen yTiimi yhdistää eri alojen yrittäjähenkiset opiskelijat. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja tukea käytännönlähei sesti opiskelijoiden liiketoiminta valmiuksia ja kehittää yrittäjyyttä. Yrittäjyysosaamisen kasvattamisen lisäksi opintojen tavoitteena on vahvistaa alueen pk-yritysten (esim. perh eyritykset) osaamista.
SAVONIAN JULKAISUT NOTEERATTU MAAILMALLA
S
avonia on päässyt maailman kymmenen eniten julkaisseen innovaatiotutkimusorganisaation joukkoon metsään liit-
tyvien innovaatioiden aihepiirissä: "Four decades of innovation research in forestry and the forestbased industries – A systema-
tic literature review". Savonia oli Helsingin yliopiston rinnalla ainoa suomalainen korkeakoulu, joka oli noteerattu tutkimuksessa.
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 3 3
LEINONAN LUOLA SAVONIASSA
S
avonian kampussydämessä liiketalouden ja tekniikan ammattilaiset esittelivät sijoittajille ratkaisuja tulevaisuuden asiakastarpeisiin Leijonan luolassa 27.11.2021. Syntyneiden ratkaisujen liiketoimintapotentiaalia oli arvioimassa viisi leijonaa: • Jari Osmala, Valmistustekniikan ja konepajatalouden diplomi-insinööri. • Heidi Ahonen, Managing Partner, Nostetta Ventures Oy.
• Kaija Savolainen, Kuopion alueen kauppakamarin johtaja. • Pontus Stråhlman, Partner, Voima Ventures Oy. • Kaija Sääski, Koulutusvastuujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu. Johtaja, Business Center. Moniosaamistaustaiset tiimit ovat 11 kuukauden ajan kulkeneet läpi innovaatioprosessin vaiheita asiakasymmärryksestä idean konseptoinnin ja suunnittelun kautta tuotteen tai
palvelun kaupallistamisvaiheeseen. Innovaatioprosessiopinnot ovat osa Savonian InnoTech-liiketoiminta YAMK –tutkinto-ohjelmia (insinööri ylempi AMK ja tradenomi ylempi AMK). Opintojen ydin rakentuu tiimioppimiselle, jossa tulevaisuuden asiakastarpeet, tiimin aikaisempi osaaminen, uuden tiedon hankkiminen ja käytännön tekeminen yhdistyvät kaupallistettavaksi tuotteeksi tai palveluksi.
SAVONIAN SOSIAALIALA MENESTYI IISALMEN JUHLAVUODEN KILPAILUSSA
S
avonian Iisalmen sosionomitiimin ehdotus Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v. oli ehdolla Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlakilpailussa.
hyvinvointikoordinaattori-opiskelijaryhmät jalkautuvat päiväkoteihin sekä kouluihin keräämään tarinoita lapsuudesta Iisalmessa syksyllä 2021. Savonian ehdotus voitti oman sarjansa
Kilpailussa mukana olleen Savonian ehdotuksen mukaan sosionomi- ja
- Iisalmen 130v juhlakilpailuun osallistuminen oli Savonian sosiaalialan
tiimiltä innostuneen yhteistyön ja yhteisideoinnin tulos. Toivomme samaa innostusta ja iloa kun konkretisoimme asiaa ja keräämme lapsuustarinoita talteen digitarinoiksi yhdessä Iisalmen kaupungin, yhteistyökumppaniemme ja opiskelijoiden kanssa, kommentoi Savonian lehtori Pirjo Turunen.
SAVILAHDEN OSAAJAPOOLI PONDI YHDISTÄÄ OSAAJAT JA TYÖNANTAJAT
K
PY-konserni tekee uuden avauksen rekrytointipalveluihin. Tavoitteena on parantaa osaajien ja työpaikkojen löytymistä Savilahdessa ja laajemminkin. Pondiksi nimetty osaajapooli toteutetaan yhteistyössä kuopiolaisen Osuma Henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa.
Yhteistyötahoina ovat lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto Sakky, joilla on kaikilla tuhansia opiskelijoita Savilahdessa.
SAVONIAN PODCASTIT NYT MYÖS SPOTIFYSSA
S
avonian podcastit löytyvät nyt myös Spotify-palvelusta! Tavoitteena meillä on tuottaa jatkossakin laadukkaita podcasteja ja löytää niille sopiva yleisö.
34 1 2 / 2 0 2 0 Savonian Sanomat
Savonian podcastit löydät Spotifyn haulla tai suoraan osoitteesta: bit.ly/savoniaspotify
SAVONIA SAI 110 LISÄALOITUSPAIKKAA SYKSYLLÄ ALKAVIIN KOULUTUKSIIN
O
petus-ja kulttuuriministeriö myönsi Savonialle yhteensä 110 lisäaloituspaikkaa syksyllä alkaneisiin tutkintokoulutuksiin. Aloituspaikkojen lisärahoitus perustuu hallituksen vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioehdotukseen, jossa varattiin 124 miljoonan euron
määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen. Eniten aloituspaikkoja lisättiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Sosionomi-, sairaanhoitaja-, ensihoitaja- ja fysioterapeuttikoulutuksiin
otetaan yhteensä 60 uutta opiskelijaa aiempaa suunniteltua enemmän. Tekniikan alan insinööri-ja rakennusmestarikoulutuksissa aloittavien opiskelijoiden määrää lisättiin 35 opiskelijalla. Liiketalouden monimuotokoulutuksiin vastaava lisäys oli 15 opiskelijaa.
KALAPOHJAISEN VALMISRUOAN KEHITYSPROSESSISSA SAVONIAN OSAAMISTA MUKANA
P
ohjois-Savon Ruokalaaksohankkeessa mukana olevilta yrityksiltä haettiin tuotekehitysideoita pilottiin, jossa oli tavoitteena kehittää yhteistyöverkoston tuotekehitys- ja kuluttajatutkimuspalveluita ja mallintaa asiantuntijatahojen välistä yhteistoimintaa.
tijaraati valitsi yrityksiltä tulleista kehitysideoista kaksi. Toinen niistä oli Kala-Lappi Oy:n ehdotus kalapohjaisen valmisruuan kehittämiseksi. Pilotin asiantuntijatahot olivat Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö ja Suonenjoella sijaitseva Kehitysyhtiö SavoGrow Oy.
Lue koko juttu Kehittyvä elintarvike -lehdestä:
Ruokalaakson koulutettu asiantun-
WELLNESS-TRADENOMIOPISKELIJALLE PESÄPALLON SM-KULTAA
S
avoniassa Wellness-liiketoimintaa opiskeleva Topi Korhonen voitti pesäpallon SMkultaa Sotkamon Jymyn riveissä. Ratkaiseva kolmas loppuottelu pelattiin syyskuun 2020 lopussa, ja Suomen mestaruus tuli Sotkamon Jymylle selkein lukemin.
ja opiskelijana on edennyt hyvin. Koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén onnitteli Topia ja ojensi hänelle Savonian muistamiset.
Topin kaksoisura kilpaurheilijana
ENSIMMÄINEN OSAAMISEN PAINOALA ON JULKAISTU
S
avonialla on jo pitkään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa fokusoitu painoalojen avulla. Nyt näiden rinnalle ollaan rakentamassa osaamisen painoaloja. Ne tukevat jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien paketoimista suurempiin osaamiskokonaisuuksiin, joista voidaan tarjota erilaajuisia
opintomoduuleja, erikoistumiskoulutuksia tai korkeakouludiplomeja. Ensimmäiseksi osaamisen painoalaksi valittiin kliininen osaaminen. Kliininen osaaminen koostuu terveysalan työntekijöiden monipuolisesta osaamisesta, jota sovelletaan päivittäin terveyspalveluiden tuotta-
misessa. Savonian tavoitteena on koota osaamisen painoalojen tarjoamat koulutukset yhteen paikkaan. Tutustu Kliinisen osaamisen painoalaan verkkosivuillamme savonia.fi
Savonian Sanomat 12 / 20 2 0 3 5
Hae tulevaisuus. KOULUTUKSET ERI ALOILLE
TUOTEKEHITYS- JA TESTAUSPALVELUT
Täydennyskoulutukset > Sosiaali- ja terveysala > Luonnonvara-ala > AVEKKI (väkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta) > Työvoimakoulutukset > Erikoistumiskoulutukset > Yrityskoulutukset räätälöidysti
> Betonitestaus > Kiviaineis- ja sfalttitestaus > 3D-tulostaminen ja -mallinnus > Polttotestaukset energia-alalle > EMC-testaus (sähköinen yhteensopivuus) > Prototyyppien rakentaminen > Palvelujen ja tuotteiden muotoilu > Vesialan tutkimus ja testaus
KUOPIO | IISALMI | VARKAUS
savonia.fi
